Näkemyksiä kuntademokratian ja kuntajohtamisen ...shop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · Kunta-alan tulevaisuusbarometri 2000. Tämä Suomen Kuntaliiton toinen

Suomen Kuntaliitto2002

Näkemyksiä kuntademokratian jakuntajohtamisen tulevaisuudesta.Kunta-alan tulevaisuusbarometri 2000

Kivelä Susanna

ISBN 951-755-773-6

3

NÄKEMYKSIÄ KUNTADEMOKRATIAN JA KUNTAJOHTAMISEN TULEVAISUUDESTA

Tiivistelmä ......................................................................................................... 5Resumé ............................................................................................................. 7Summary ........................................................................................................... 9

1 Johdanto ..................................................................................................... 11

2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus .......................................................... 142.1 Tulevaisuusbarometri ja Delfi-tekniikka tulevaisuuden

ennakoinnissa .................................................................................... 152.2 Heikot signaalit ................................................................................. 172.3 Tutkimuksen käytännön toteutus ...................................................... 172.4 Tutkimusaineiston kuvaus ................................................................ 212.5 Tutkimuksen rakenne ja tulosten raportointi .................................... 23

3 Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset .......................... 253.1 Kunta toimintaympäristönsä hitaasti valtaistuvana toimijana .......... 263.2 Kunta yhä omavastuisempien kuntalaisten itsehallinnollisena

yksikkönä .......................................................................................... 303.3 Kuntarakenteen pidemmälle tulevaisuuteen siirtyvä muutos ........... 373.4 Toimintaympäristössä tapahtuvat yksittäiset muutokset .................. 40

4 Vallasta ja vastuusta ................................................................................. 464.1 Median, eläkeläisten, nuorten ja kuntien yhteistyöelinten

lisääntyvä vaikutusvalta .................................................................... 474.2 Vaikutusvaltaansa lisäävä kunnanvaltuusto ..................................... 51

5 Mihin kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon vaikutusvaltatulevaisuudessa perustuu? ........................................................................ 575.1 Päätöksentekoprosessien kautta vaikuttava ja tiedotusväline-

julkisuutta hyödyntävä kunnan poliittinen johto .............................. 595.2 Henkilökohtaiset verkostot ja mahdollisuus osallistua arviointiin

ammatillisen johdon vaikutusvallan taustalla ................................... 63

Sisällysluettelo

4

6 Poliittisen johtamisen tulevaisuudesta .................................................... 686.1 Kunnallisvaalien ehdokasasettelu sekä kunnallisvaaliehdokkaan

luonnehdinta ...................................................................................... 686.2 Äänestysaktiivisuus tulevaisuudessa ................................................ 716.3 Lautakuntajäsenten lukumäärän kehitys tulevaisuudessa................. 736.4 Poliittisen johtamisen kentässä tapahtuvat muutokset ...................... 756.5 Mahdollisuuksia näkevä, kokonaisvaltaisuuteen ja visionääri-

syyteen pyrkivä poliittinen johto ...................................................... 82

7 Ammatillisen johtamisen tulevaisuudesta .............................................. 857.1 Yhteistyöverkostot, henkilöstöjohtaminen ja asukasnäkökulma

kuntajohtajan kasvavina haasteina .................................................... 867.2 Ammatillisen johtamisen kentässä tapahtuvat muutokset ................ 897.3 Ammatillisen ja poliittisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa

samankaltaistuvat .............................................................................. 92

8 Suoran vaikuttamisen tulevaisuudesta .................................................... 978.1 Lisääntyvällä osallistumisella päätöksentekoon vaikuttamisen

lisäksi myös muita tavoitteita ............................................................ 978.2 Suoralle vaikuttamiselle tulevaisuudessa enemmän valtaa ja

vastuuta ........................................................................................... 1008.3 Valmistelun seuraaminen ja julkinen keskustelu tulevaisuudessa

nykyistä käytetymmät vaikuttamisen muodot ................................ 101

9 Tutkimuksen arviointi ja johtopäätökset ............................................. 1069.1 Tutkimuksen arviointi ..................................................................... 1069.2 Johtopäätökset ................................................................................. 1089.2.1 Toimintaympäristön muutokset ...................................................... 1099.2.2 Vaikutusvalta ja vallankäyttäjät ...................................................... 1099.2.3 Tapa johtaa ja vaikuttaa .................................................................. 110

Lähdeluettelo .................................................................................................. 111Liitteet ......................................................................................................... 115

5


Susanna Kivelä (2000): Näkemyksiä kuntademokratian ja kuntajohtamisentulevaisuudesta. Kunta-alan tulevaisuusbarometri 2000.

Tämä Suomen Kuntaliiton toinen tulevaisuusbarometri tarkastelee kuntapäättä-jien kuntademokratiaa sekä kuntajohtamista koskevia tulevaisuusodotuksia. Tut-kimus on sekä aihealueeltaan että vastaajajoukoltaan suppeampi kuin ensimmäi-nen vuonna 1999 julkaistu tulevaisuusbarometri tutkimus. Tämän tutkimuksentulevaisuusarviot perustuvat runsaan sadan kunta-asiantuntijan tulevaisuusarvioi-hin.

Nyt vaalivuonna 2000 julkaistavan kuntademokratian ja kuntajohtamisen tu-levaisuusbarometrin tavoitteena on

� antaa virikkeitä ja näkökulmia kuntajohtamisesta ja kuntademokratiastakäytävään keskusteluun

� auttaa positiivisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä haasteisiinvarautumisessa sekä

� haastaa omien näkemysten arviointiin.

Tutkimuksessa arvioidaan mm. päätöksentekovallan jakautumista, vaikutusval-lan perusteita sekä suoran vaikuttamisen ja edustuksellisen demokratian suhdettapitkällä aikavälillä vuoteen 2017. Arvioita tulevasta kehityksestä tutkimuksessaesittävät kuntajohtajat, kuntien luottamushenkilöt sekä ns. kuntien ulkopuolisetasiantuntijat.

Toimintaympäristön muuttuessa myös eri toimijat joutuvat muuttamaan vai-kuttamis- ja toimintatapojaan. Toimintatapojen muuttuminen vaikuttaa eri pää-töksentekijöiden valtasuhteisiin. Toimijat, jotka parhaiten ja nopeimmin omak-suvat muuttuneessa toimintaympäristössä menestyksekkäimmät toimintatavat tu-levat todennäköisesti saamaan myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kuin sel-laiset, jotka pyrkivät ylläpitämään vanhaa toiminta- ja vaikuttamiskulttuuria.

Kuntien itsenäisyys ja mahdollisuus ohjata omaa toimintaansa tulee jatkossahieman lisääntymään. Samalla kun ihmisten oma vastuu hyvinvoinnistaan lisään-tyy, tulee kuntien hyvinvointivastuu kuitenkin pysymään lähes nykyisellään. Hy-vinvointiin sisällytetään elintason lisäksi nykyistä suuremmassa määrin myös hen-kiseen hyvinvointiin liittyviä elementtejä. Kunta tuleekin tulevaisuudessa olemaan

Tiivistelmä

6

nykyistä selvemmin myös ns. asukaskunta – kunnan hallinnossa palvelutarjonta-roolin rinnalle nousee kunnan rooli kuntalaisten itsehallinnollisena yksikkönä.Kuntarakenteen muutokset ajoitetaan varsinaisesti vuoden 2005 jälkeiseen aikaan.

Kunnan päätöksenteko-organisaatiossa vallinnut kehitys, jolle on ollut tyy-pillistä vallankäytön siirtyminen luottamushenkilöiltä viranhaltijoille tulee pysäh-tymään. Samalla kuitenkin poliittisten ja ammatillisten toimijoiden toimintatavois-sa ja vaikutusvallan perusteissa olevat erot tulevat selvästi kaventumaan. Kun-nanhallituksen painoarvon arvioidaan hieman pienenevän ja valtuuston vastaa-vasti lisääntyvän.

Tulevaisuudessakin poliittisen ja ammatillisen johdon vallankäyttö kulminoi-tuu kuntataloudesta sekä resurssien kohdentamisesta sopimiseen. Päätöksenteko-tilanteessa ammatillisen johdon vahvuutena on työn kautta syntyneet henkilökoh-taiset verkostot ja poliittisen johdon vahvuutena mahdollisuus vaikuttaa päätök-sentekoprosesseihin sekä hyödyntää tiedotusvälinejulkisuutta. Mahdollisuutta osal-listua arviointiin pidetään selvästi merkitystään lisäävänä vaikutusvallan perus-tana.

Vaikutusvalta ei tulevaisuudessa ole aseman tai organisaation rakenteiden taisääntöjen sanelemaa. Sekä poliittisen että ammatillisen johdon tulevassa johta-misotteessa heijastuvat visionäärisen sekä verkostojohtamisen vaatimukset. Suun-nitelmien rinnalle nostetaan visiointi ja nykyisten resurssien tarkastelusta siirry-tään tulevaisuuden mahdollisuuksien etsintään. Yli 80 % vastaajista piti mahdol-lisena, että jotkut kunnat saattaisivat perustaa pitkän aikavälin tarkasteluun kes-kittyvän tulevaisuuslautakunnan. Poliittisten toimijoiden ajatellaan yleisesti ver-kottuvan ylikunnallisesti ja ajavan ylikunnallisia päämääriä. Samalla kuntien yh-teistyöverkostot nousevat kuntajohtajan työssä keskeisemmäksi työnalueeksi. Vai-kutusvallan ei edes ajatella syntyvän suoraan asemasta kunnan poliittisessa taiammatillisessa organisaatiossa. Asema antaa vaikuttamismahdollisuuden muttaihmisen motivaatio, ominaisuudet ja tapa ”pelata” selittänevät mahdollista vai-kutusvaltaa ja arvostusta.

Äänestysaktiivisuuden arvioidaan jäävän noin 60 %:iin. Äänestysaktiivisuu-den pysyminen suhteellisen alhaisena ei kuitenkaan merkitse ihmisten vieraantu-mista. Suoran vaikuttamisen arvioidaan hiukan lisääntyvän ja samalla suorallavaikuttamisella ajatellaan olevan tulevaisuudessa nykyistä enemmän myös muitatavoitteita kuin päätöksentekoon vaikuttaminen. Suoran vaikuttamisen vaikutta-vuuden arvioidaan lisääntyvän. Ihmisten osallistuminen muuttuu ennakoivammak-si. Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun sekä asioiden valmistelun seu-raaminen sekä siihen vaikuttaminen lisääntynevät. Tiedotusvälineet julkisen kes-kustelun foorumina tulevat olemaan tietoverkkoviestinnän lisääntymisestä huoli-matta merkittäviä paikallisia mielipidevaikuttajia. Sekä suoran vaikuttamisen ryh-mät että tiedotusvälineet kuuluvat siihen verkostoon jossa sekä poliittinen ettäammatillinen johto tulevaisuudessa toimivat.

Avainsanat: Kuntademokratia, kuntajohtaminen, suora vaikuttaminen, tulevai-suudentutkimus, tulevaisuusbarometri

7


Susanna Kivelä (2000): Synpunkter på den kommunala demokratins och detkommunala ledarskapets framtid. Kommunsektorns framtidsbarometer 2000.

Denna andra Finlands Kommunförbunds framtidsbarometer kartlägger de fram-tidsförväntningar som kommunala beslutsfattare har angående den kommunalademokratin och styrningen. Såväl till sitt tema som till svararna är denna andrabarometer snävare än den första som publicerades år 1999. Prognoserna i dennaundersökning baserar sig på svar från cirka hundra kommunexperter.

Målet för den barometer om kommunal demokrati och styrning som nu pub-liceras under valåret 2000 är

� att stimulera och diversifiera diskussionen om den kommunala styr-ningen och demokratin,

� att hjälpa att utnyttja positiva möjligheter och förbereda sig för utma-ningar samt

� att utmana alla att gå igenom sina egna uppfattningar.

Undersökningen tar bl.a. upp fördelningen av den beslutsfattande makten,grunderna för inflytande samt relationen mellan direkt påverkan och representativdemokrati på lång sikt fram till 2017. Förutsägelser om den framtida utvecklingenframförs av kommundirektörer, kommunala förtroendevalda samt s.k. kommun-externa experter.

I och med att verksamhetsmiljön ändras måste aktörerna även ändra på sinpåverkans- och verksamhetspraxis. Praxisändringen kommer att påverka makt-relationerna mellan beslutsfattarna. De aktörer som snabbast och framgångsrikastgår in för den i den nya verksamhetsmiljön effektivaste praxisen kommer troligenatt ha bättre möjligheter att påverka jämfört med sådana aktörer, som försökerupprätthålla den gamla verksamhets- och påverkanskulturen.

Kommunernas autonomi och möjlighet att styra den egna verksamhetenkommer att öka något. På samma gång som individens eget ansvar för sin välfärdökar, bibehålls kommunernas ansvar för välfärden på nästan samma nivå somnu. Förutom levnadsstandard inkluderas i välfärd allt mer element som förknippasmed mental välmåga. Kommunen kommer därmed i framtiden att klarare varaen s.k. invånarkommun – inom den kommunala förvaltningen kommer jämsides

Resumé

8

med rollen som serviceerbjudare också kommunens roll som självstyrelseenhetenför kommuninvånarna att komma fram. Ändringarna i kommunstrukturen upp-skattas ske efter 2005.

Den utveckling inom den kommunala beslutsorganisationen för vilken detvarit kännetecknande att makt överförts från de förtroendevalda till tjänsteinne-havarna kommer att stanna av. På samma gång kommer skillnaderna i praxisenoch inflytandet mellan de politiska och professionella aktörerna dock klart attminska. Det bedöms att kommunstyrelsens betydelse något kommer att minskaoch fullmäktiges i motsvarande grad att öka.

Även i framtiden kulmineras den politiska och professionella ledningensmaktutövning när det avtalas om kommunekonomin och allokeringen av resurser.Inom beslutsfattandet ligger den professionella ledningens styrka i de personliganätverk som uppstått i arbetet, medan den politiska ledningens styrka finns i möj-ligheten att påverka beslutsprocesserna. Möjligheten att delta i bedömningen ansesvara en inflytandegrund som klart kommer att öka i betydelse.

I framtiden dikteras inflytandet inte av ställning, organisationsstrukturer ellerregler. Både den politiska och professionella ledningen ställs inför krav som hörihop med ett ledarskap karaktäriserat av visioner och nätverk. Visioner lyfts framjämsides med planer och i stället för att granska de nuvarande resurserna letarman efter framtida möjligheter. Mer än 80 % av svararna ansåg det vara möjligtatt vissa kommuner bildar en framtidsnämnd som koncentrerar sig på långsiktiggranskning. Det anses allmänt att de politiska aktörerna kommer att bilda nätverköver kommungränserna och arbeta för transkommunala mål. Samtidigt blir dekommunala samarbetsnätverken det centralaste arbetsområdet i kommundirek-törens arbete. Inflytande anses inte uppstå direkt ur ställningen inom den kom-munala politiska eller professionella organisationen. Positionen ger en viss möj-lighet till inflytande, men personliga motiv, egenskaper och ”spelsätt” förklarartroligen bättre ett eventuellt inflytande och respekt.

Valdeltagandet förutspås stanna vid ungefär 60 %. Detta rätt så låga valdel-tagande betyder dock inte att människorna alienerats. Det förutspås att den direktapåverkan ökar smått och att den kommer att allt mer ha andra mål än att endastpåverka beslutsfattandet. Direkt påverkan tros bli effektfullare och invånarnasdeltagande mer förutspående. Att diskutera frågor i offentligheten samt följa ochpåverka beredningen av frågor ökar troligen. Trots ökad kommunikation på infor-mationsnäten kommer massmedierna som ett forum för offentlig diskussion attförbli viktiga lokala opinionsbildare. Såväl grupper för direkt påverkan som mass-medierna kommer troligtvis att ingå i det nätverk där både den politiska och pro-fessionella ledningen arbetar i framtiden.

Nyckelord: Kommunal demokrati, kommunal ledning, direkt påverkan, framtids-forskning, framtidsbarometer.

9


Susanna Kivelä (2000): Views on the future of municipal democracy andmunicipal management. The future barometer 2000 of the municipal sector.

This second barometer of the future of the Association of Finnish Local andRegional Authorities takes a look at the future expectations of municipal decision-makers as regards local democracy and the running of a municipality. As far asthe subjects and the responders are concerned, this study is narrower as the firstbarometer published in 1999. The predictions of the future of this study are basedon replies from over a hundred municipal experts.

The goal of this barometer published now during the election year 2000 is

� to stimulate and diversify the discussion about municipal managementand local democracy,

� to assist in seizing positive opportunities and in preparing for challenges,and

� to challenge people to revaluate their opinions.

The study goes e.g. through the division of decision-making power, the groundsfor influence, and the relationship between direct influence and representativedemocracy in the long term till 2017. Predictions of the future development aremade by municipal managers and elected officials as well as by so called externalexperts.

As the working environment changes the actors also have to change theirpractices as regards influence and activities. This change influences the relativepowers of the decision-makers. Actors that best and most rapidly adopt the mostsuccessful practices in the new working environment will probably gain ininfluence and have more to say compared with those trying to uphold the oldculture of influence and activity.

Municipal autonomy and the possibility of the municipalities to manage theirown activities will somewhat increase. At the same time as personal responsibilityfor one’s welfare increases, the municipal welfare responsibility will almost remainunchanged. In addition to living standards, welfare increasingly includes elementsof mental wellbeing. In future the municipality will more clearly be a so-calledinhabitant municipality – within the municipal administration the role of service

Summary

10

provider will be complemented by the role of the municipality as the unit of self-government of the inhabitants. The changes in the municipal structure are predictedto mainly occur after 2005.

The development in the municipal decision-making organisation typicallytransferring power from the elected officials to the office-holders will peter out.However, the differences in the practices and grounds for influence between thepolitical and professional actors will simultaneously clearly diminish. Theimportance of the municipal board is predicted to decrease somewhat, and theimportance of the council to correspondingly increase.

In the future too, the exercise of power of the political and professionalmanagement is culminated in agreeing on the municipal economy and on theallocation of resources. In a decision-making situation the strength of theprofessional management lies in the personal networks created through work, andof the political one in the possibility to influence the decision-making processes.The possibility to participate in the assessment is regarded as a ground forinfluence clearly gaining in importance.

Influence will not be dictated by positions, organisational structures or rulesin the future. The future leadership of both the political and professionalmanagement will reflect the requirements of visionary and network management.Visions will complement plans, and instead of looking at the current resourcesfuture opportunities are looked for. More than 80 % of the responders found itpossible that some municipalities form a future committee concentrating on long-term planning. It is generally thought that political actors will form transmunicipalnetworks, and pursue transmunicipal goals. At the same time the municipalcooperation networks will become the core area of the work of the municipalmanager. Influence is not thought to directly arise from the position within themunicipal political or professional organisation. The position offers an opportunityto influence, but personal motivation, qualities and “play style” probably accountfor possible influence and respect.

It is predicted that the election turnout will remain at approximately 60 %.That participation is relatively low does not, however, mean that people arealienated. Direct influence is thought to increase somewhat, and simultaneouslyit is seen that direct influence will increasingly have other goals than just toinfluence decision-making. The effect of direct influence is also predicted toincrease, and personal participation becomes more predictive. Publicly discussingissues and following and influencing the drafting of matters will probably increase.As a forum of public discussion the mass media will still be an important localopinion maker, despite the increase in information network communication.Groups for direct influence and the mass media will probably be part of thenetwork within which the political and professional managements work in thefuture.

Key words: Local democracy, municipal management, direct influence,futurology, future barometer.

11


Kunnallinen itsehallinto sekä edustuksellinen demokratia ovat keskeinen osa suo-malasta yhteiskuntaa. Joka neljäs vuosi kuntalaiset valitsevat kunnanvaltuuston,joka on kunnan ylin päätöksentekoelin. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa valitaanyli 12.000 kunnanvaltuutettua, jotka aloittavat uuden valtuustokauden vuoden 2001alussa.

Kunnan poliittinen johto muodostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallitukses-ta, lautakunnista sekä johtokunnista. Kunnanvaltuuston tehtävänä on kunnan stra-teginen ohjaus sekä mm. talousarviosta sekä toimintasuunnitelmasta päättäminen.Kunnanvaltuusto nimittää hallituksen, joka toimii valmistelevana sekä toimeen-panevana elimenä, sekä edustajat lautakuntiin ja johtokuntiin.

Poliittisessa johtamisessa korostuu kunnan tahdon määrittely ja vastuu kun-talaisille – ammatillisen johdon tehtävänä on kuntaorganisaation johtaminen. Am-matillinen johto valmistelee ja tuottaa vaihtoehtoja poliittiseen päätöksentekoon.Viranhaltijat organisoituvat kunnan palvelutuotantosektoreita vastaaviin osastoi-hin, joista kukin on joko lautakunnan tai suoraa kunnanhallituksen alaisuudessatai valvonnassa. Kunnanjohtaja toimii kunnan hallinto-organisaation päällikkö-nä. Kunnan viranhaltijoiden, sektoriesimiesten sekä kunnanjohtajan, vaikutusvaltaperustuu tehtävien kautta syntyvän kunkin erityisalueen asiantuntemuksen ohel-la heidän asemaansa esittelijöinä.

Kuntien toimintavapaus on 1990-luvun lainsäädännöllisten uudistusten myötälisääntynyt. Vuonna 1993 siirryttiin kustannusperusteisesta valtionosuusjärjestel-mästä laskennallisiin valtionosuuksiin. Kuntien mahdollisuudet organisoida yh-teistyötään monipuolistuivat ja vuoden 1995 kuntalaki on lisännyt kunnan vapauttaoman hallintonsa järjestämisessä. Kuntien lisääntynyt toimintavapaus on ainakinperiaatteessa lisännyt kuntapäättäjien valtaa ja vastuuta. Ulkoa tulevien ohjeidensijaan kunnan – lähinnä valtuuston – tehtäväksi on tullut määritellä toimintaa suun-taavat strategiset tavoitteet.

Samalla kun kuntien toimintavapaus on lisääntynyt ovat kunnat myös eri-laistuneet. Muuttoliike, ikärakenteen hidas vanhusvaltaistuminen sekä työelämässätapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat jakaneet kuntia menestyjiin ja sinnitte-lijöihin.

Kunta toiminnan kohteena on yhä vähemmän maantieteellisesti rajattu alueja yhä enemmän erilaisten toimijoiden muodostaman verkoston solmukohta ja kun-tapäättäjän toimintaympäristö muodostuu kunnan eri sidosryhmien muodostamasta

1 Johdanto

12

verkostosta. Vuonna 1999 ilmestyneen kuntien tulevaisuusbarometrin (Kivelä &Mannermaa) mukaan uskotaan, että kunnan menestys tulevaisuudessa perustuu-kin pitkälti siihen, millaiset yhteistyöverkostot se kykenee luomaan. Voimakkaim-min menestystään tutkimuksen mukaan lisännevät seudullinen yhteistyö, kansain-välinen verkottuminen sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Kunnat muuttuvat palveluntuottajista yhä selvemmin palvelujen tarjoajiksi.Samalla kun kuntapäättäjät joutuvat tarkastelemaan oman kunnan tulevaisuuttaosana seudun ja maakunnan kehitystä on myös palvelutarjonnassa kyettävä hah-mottamaan monimutkainen ja laaja kuntakonserni kokonaisuudessaan, suhteessakunnan tulevaisuuteen ja suhteessa seudun sekä maakunnan tulevaisuuteen. Kun-nan johtaminen kiistatta edellyttää kykyä hahmottaa monitasoisia verkostoja suh-teessa toisiinsa ja vielä kykyä nähdä nykytilan ja tavoitetilan välinen jännite sekäjännitteen luomat toiminnalliset haasteet. Johtamisen muuttuessa haastavammaksisaattaa samalla vaikuttaa siltä, että valta pakenee päättäjiltä lisääntyvän yhteis-työn, ulkoistamisen ja verkottumisen kautta tyystin kunnan ulkopuolelle.

Jos kunnan johtamiseen ei riitäkään organisaatiokaavioiden sisäistäminen japanos tuotos -ajattelun hallitseminen niin ei siihen ehkä riitä myöskään verkos-tojen virtausten ja vetovoimaisuudenkaan ymmärtäminen. Kuntapäättäjiltä toivo-taan läheisempää suhdetta kuntalaisiin. Kuntakoneiston lisäksi on panostettavamyös kunnan asukkaisiin. Kunnallisvaalien alhainen äänestysaktiivisuus sekä vä-häinen kiinnostus luottamustoimia kohtaan tulkitaan kuntalaisten vieraantumiseksikunnan päätöksenteosta. Kunnalle kuntalaiset ovat keskeinen/sin voimavara ja sa-malla tavoin kuin yritykset tekevät henkilöstötilinpäätöksiä voisi kuntien ajatellapyrkivän tietoisesti ja tavoitteellisesti huolehtimaan ja kehittämään omaa asukas-resurssiaan. Inhimilliset voimavarat nähdään tulevaisuuden vahvuuksina.

Muuttuvassa toimintaympäristössä kuntajohtamisen haasteina on toisaaltakunnan ammatillisen johdon sekä poliittisen johdon roolien ja yhteistyön kehit-täminen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi sekä toisaalta sellaisen johta-misotteen omaksuminen molemmilla johtamisen areenoilla erikseen ja yhdessä,jolla mahdollisimman luontevasti voisi toimia verkostomaisessa toimintaympä-ristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää miten kunta-asiantunti-jat näkevät johtamisen ja vaikuttamisen tulevaisuudessa kehittyvän.

Sakari Möttönen toteaa väitöskirjansa (1997) tiivistelmässä, että tavoitejoh-tamisen hengen mukaisesti poliittisten päättäjien tehtävänä olisi strategioiden luontija tavoitteiden asetanta. Viranhaltijoiden tehtäväksi jäisi operatiivinen päätöksen-teko, johon valtuudet saataisiin päätöksentekoa delegoimalla. Möttösen väitös-kirjatutkimuksen mukaan poliittiset toimijat eivät kuitenkaan koe rooliaan tyy-dyttäväksi vaan pyrkivät osallistumaan myös operatiivisten asioiden hoitoon. Hal-linnolle onkin ollut tyypillistä keskittyminen, hallinnon ammattimaistuminen sekävallankäytön siirtyminen luottamushenkilöiltä viranhaltijoille (mm. Leväsvirta1999). Kansalaisyhteiskunnan keskeisenä toimijana valtuustolla tulisi olla kes-keinen rooli ja valta kunnan toiminnan linjaajana. Valtuutettujen asemaa koros-tettaessa luottamushenkilöjohdon roolin odotukset ovat ristiriitaiset: toisaalta näh-dään etuna ”vallan kasvottaminen” ja luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen niil-

13


lä, jotka ovat vaaleissa kuntalaisilta valtuutuksen saaneet – toisaalta uhkana voi-daan nähdä vallan keskittyminen ja valtuutettujen uupuminen monimutkaistuvi-en ja lisääntyvien haasteiden edessä.

Kunnan kaksipäisen johdon ”sisäisten jännitteiden” lisäksi myös erilaiset yli-kunnalliset yhteistyöelimet ja verkostoituminen yleensä pakottavat kuntapäättä-jiä omaksumaan uudenlaisia vaikuttamis- ja osallistumistapoja. Verkostojohtami-sessa ei keskeistä ole resurssien hallinta tai muodollinen valta-asema, vaan mm.neuvottelu-, suostuttelu- ja ”kaupankäynti”-taidot korostuvat (Sotarauta & Lin-namaa 1999, 110). Verkostoissa valta on jaettua ja vaikuttaminen epäsuorempaa.Tavoitteellisesti verkostoissa pelaava ymmärtää vuorovaikutusprosessit, kommu-nikaation esteiden poistamisen sekä erilaisten toimijoiden yhteen tuomisen mer-kityksen (Sotarauta 2000, 17). Verkostoituvassa toimintaympäristössä sekä kun-nan ammatillisessa että poliittisessa johdossa yksilöiden henkilökohtaiset ominai-suudet, motiivit ja kyvyt tulevat ehkä korostumaan. Päätöksentekijät, jotka tar-kastelevat asioita kokonaisuuksina yli kuntarajojen ja pitkällä aikavälillä ymmär-tävät laajan yhteistyöverkoston merkityksen.

Kuntalaisten vieraantuminen kuntapäätöksenteosta on kuntademokratiallehaaste. Sekä äänestysaktiivisuus että kiinnostus kunnan luottamustehtäviä koh-taan ovat laskeneet viimeisten kunnallisvaalien aikana. Kahden aikaisemman kun-nallisvaalin välillä ehdokasmäärä supistui melkein kymmenellä tuhannella ja sa-malla äänestysprosentti laski kymmenen prosenttiyksikköä ollen vuoden 1996 vaa-leissa 61,3 %. Äänestysaktiivisuuden alhaisuus voidaan nähdä merkkinä siitä, ettäkuntalaisten kiinnostus ja luottamus edustuksellista demokratiaa kohtaan on vä-hentynyt tai sitten kysymys on vain siitä, ettei äänestämistä enää pidetä kansa-laisvelvollisuutena samassa määrin kuin aikaisemmin. Ehdokasmäärän vähene-minen liittynee yleiseen puolueita kohtaan tunnetun kiinnostuksen vähenemiseen.Puolueet asettavat valtaosan kunnallisvaaliehdokkaista. (Pikkala 2000, 14–16.)

Tässä vaalivuoteen 2000 ajoittuvassa tutkimuksessa on joukolta kuntapäät-täjiä tiedusteltu heidän näkemyksiään kunnan toimintaympäristössä tapahtuvistamuutoksista, kuntapäättäjien keskinäisistä valtasuhteista, vaikutusvallan perusteistasekä suoran vaikuttamisen tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen vas-taajajoukko ei ole yhtä laaja kuin Suomen Kuntaliiton vuonna 1999 julkaisemas-sa tulevaisuusbarometrissa ja tutkimuksen tavoitteena onkin ensisijaisesti tuodaoma panoksensa kuntajohtamisesta tällä hetkellä käytävään keskusteluun. Tutki-mus ei ennusta tulevaa kehitystä, mutta esittää joukon näkemyksiä perusteluineen.Osaan näkemyksiä ja perusteluita on mahdollisesti kätketty ituja uusista ajattelu-tavoista ja osa saattaa toimia kimmokkeena jatkopohdinnoille ja vastaväitteille.

14

2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Suomen Kuntaliiton tulevaisuusbarometritutkimukset ovat osa Kuntaliiton tule-vaisuustyötä, jonka tavoitteena on

� tuottaa aineistoa tulevaisuudesta käytävään keskusteluun,� kannustaa pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin sekä� tukea kuntia oman tulevaisuuden tekemissä.

Erityisesti tulevaisuusbarometrit tuovat myös Kuntaliitolle sen oman edunvalvon-ta- ja palvelutehtävän kannalta hyödyllistä tietoa kuntakentän tulevaisuusarviois-ta.

Ensimmäinen Kuntaliiton toteuttama tulevaisuusbarometri (Kivelä & Man-nermaa 1999) tarkasteli kuntakentän tulevaisuutta kokonaisuudessaan ja tutkimustoteutettiin laajasti niin, että lomake postitettiin kaikkien kuntien kuntajohtajillesekä kunnanhallitusten puheenjohtajille. Edellisten lisäksi tutkimukseen valittiinjoukko kuntakentän ulkopuolisia asiantuntijoita. Laaja-alaisen tulevaisuuden tar-kastelun lisäksi tulevaisuusbarometriä voidaan soveltaa myös rajatumpien, ajan-kohtaisten aihealueiden suppeampaan pitkän aikavälin kehityksen arviointiin.

Tämän toisen, vaalivuonna toteutettavan, tulevaisuusbarometrin tavoitteenaon kartoittaa asiantuntijoiden odotuksia kuntademokratian ja kuntajohtamisen ke-hityksestä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen asiantuntijajoukon muodostavat kol-me eri vastaajapaneelia: kuntajohtajat, kuntien luottamushenkilöt sekä ns. ulko-puolinen asiantuntijaryhmä, joka koostui joukosta yhteiskunnan- ja kuntatutki-muksen asiantuntijoista. Kuntademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuutta tut-kimuksessa tarkastellaan lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2005) sekä pitkällä aika-välillä (vuoteen 2017). Tutkimus toteutetaan Delfi-tekniikalla ja selkeiden tule-vaisuuden kehityslinjojen lisäksi tutkimuksen tavoitteena on raportoida vastaa-jien näkemysten perusteluita niin, että erilaiset ja uudet näkökulmat pääsisivätlaajempaan tarkasteluun. Joskus epätavalliset näkemykset voivat myöhemminosoittautua yllättävänkin osuviksi.

Tutkimuksen konkreettisena tavoitteena on selvittää1. Missä määrin hyvinvointiyhteiskunta on tulevaisuudessa kuntien varas-

sa?2. Kuinka päätöksentekovalta kunnissa tulevaisuudessa jakautuu?

15


3. Poikkeaako luottamushenkilöiden ja ammatillisen johdon toimintatavattoisistaan?

4. Miten ja missä määrin kuntalaiset tulevaisuudessa osallistuvat kunnanasioiden hoitoon?

5. Mikä on suoran osallistumisen luonne ja suhde edustukselliseen demo-kratiaan?

Tutkimuksen tulevaisuudesta esitetyt näkemykset perustuvat tutkimuksen vastaa-japaneeliin valittujen kunta-asiantuntijoiden esittämiin arvioihin. Jokaisesta aihe-alueesta vastaajille esitettiin useita kysymyksiä. Eri kysymystyyppien tavoittee-na on hahmotella tarkasteltavien asioiden kehityssuuntia, kehityssuunnissa tapah-tuvia muutoksia sekä selvittää mitä yksittäisiä tapahtumia tai muutoksia tarkaste-luajanjaksolle ajoittuisi. Tutkimuksessa vastaajille on annettu mahdollisuus pe-rustella näkemyksiään.

2.1 Tulevaisuusbarometri ja Delfi-tekniikkatulevaisuuden ennakoinnissa

Tulevaisuusbarometri, kuten barometrit yleensäkin, pyrkii selvittämään vastaa-jajoukon odotuksia tutkimuksen kohteeksi valitun ilmiön kehityksestä. Tulevai-suusbarometri selvittää tulevaisuusodotuksia ja tarkastelun aikajänne on muita ba-rometreja pidempi. Tulevaisuusbarometrit toteutetaan ns. Delfi-tekniikalla. Del-fi-tekniikka on yksi käytetyimmistä tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä. Del-fi-tutkimuksessa valitulle asiantuntijaryhmälle esitetään, yleensä postitettavana kir-jekyselynä, jonkin tarkasteltavaksi valitun aihealueen tulevaisuutta koskevia ky-symyksiä. Jokainen asiantuntija tekee omat tulevaisuusarvionsa perusteluineenerikseen ja anonyymisti. Tutkimuksen tekijä laatii palautetuista vastuksista ja niitätäydentävistä kommenteista yhteenvedon, joka postitetaan tutkimuksen seuraa-vassa vaiheessa kaikille tutkimukseen osallistuneille tiedoksi. Toisella kyselykier-roksella asiantuntijoille annetaan mahdollisuus perustella keskimääräisestä näke-myksestä poikkeavia vastauksia. Samalla on mahdollista antaa osa ensimmäisel-lä kierroksella esitetyistä perusteluista ja päättelyketjuista toisten arvioitaviksi.Kun kysely toistetaan useampikierroksisena ja vastaajille annetaan mahdollisuustarkistaa ja täsmentää omia arvioitaan, päädytään kohtuullisen perusteltuihin tu-levaisuusodotuksiin.

Delfi-aineiston keruussa ei pyritä tilastolliseen edustavuuteen, vaan etsitääntutkittavan aihealueen kannalta keskeisiä avainhenkilöitä, joiden asiantuntemuk-sen kautta pyritään rakentamaan kokonaiskuva tarkasteltavasta ilmiöstä. Delfi-menetelmän lähtökohtiin kuuluu oletukset siitä, että tutkimuksen ongelma-alueon esitettävissä kysymyksinä ja että on olemassa joukko asiantuntijoita, jotka pys-tyvät esittämään ns. kadunmiestä osuvampia ja perustellumpia arvioita tarkastel-tavan ilmiön tulevaisuudesta (Mannermaa 1996, 21). Tutkimusmenetelmä sovel-tuu uusien näkökulmien ja ideoiden esiin nostamiseen päättäjille ja suunnitteli-

16

joille. Delfin vahvuutena on sen täsmällinen kohdentuminen kysymysten kauttasekä laajojen eturyhmien ja useiden asiantuntijoiden käyttäminen tiedontuotta-misen pohjana. Delfi-menetelmän avulla voidaan tunnistaa orastavat muutossuun-nat ennen kuin ne näkyvät toteutuvina kehityssuuntina.

Delfi soveltuu käytettäväksi mm.

� arvioitaessa pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä� arvioitaessa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia� hallinnollisten tai poliittisten tavoitteiden muotoilussa� potentiaalisten toimenpiteiden löytämisessä tai keksimisessä jonkin tie-

tyn politiikan toteuttamiseksi� vertailtaessa vaihtoehtoisia toimintaohjelmia ja� päätöksenteon tukena sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Delfi-tekniikalla toteutettu tulevaisuusbarometri ei pyri ennustamaan tulevaisuuttavaan antamaan asiantuntija-arvioihin perustuvaa aineistoa tulevaisuudesta ja tu-levaisuuden vaihtoehtoisista kehityssuunnista käytävään keskusteluun. Asiantun-tijamenetelmiä ja Delfi-tekniikkaa ei kuitenkaan saisi käsittää mielipide- tai us-komuskartoituksiksi. Pyrkimyksenä tulisi olla selvittää, millaisista uskomuksistaja ajatuksista asiantuntijat voisivat pitää kiinni sen jälkeen kun heillä on käytet-tävissään tarkasteltavan asian kannalta relevantit argumentit (Kuusi 1999,77)

Käytännössä Delfi-prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1. Tutkimusta varten muodostetaan asiantuntijaryhmä/t tai paneelit.2. Asiantuntijat muotoilevat kantansa tutkimusta tekevälle kukin erikseen.3. Asiantuntijoille välitetään anonyymisti ja yleensä kirjallisesti tietoja tois-

ten paneeliin kuuluvien näkemyksistä perusteluineen. Heille voidaan toi-mittaa tiedoksi myös muuta näkemyksiin vaikuttavaa materiaalia.

4. Asiantuntijat voivat yhden tai useamman kerran muuttaa kannanottojaanesitetyn aineiston perusteella.(Kuusi 1993, 135)

Sellaisia, Delfi-tekniikan ongelmia, joiden voi ajatella heijastuvan myös tähän tut-kimushankkeeseen ovat (Kuusi 1993, 139):

� Käytetyn asiantuntijajoukon kapeus. Usein ennakointi vaatii laajaa nä-kemystä tarkasteltavan alueen toimintaympäristön kehityksestä. Pelkkätarkasteltavan ilmiön asiantuntemus ei välttämättä riitä.

� Pyrkimys sekoittaa toisiinsa haluttava ja todennäköinen tulevaisuus� Taipumus nähdä lähitulevaisuus optimistisesti ja pitkä aikaväli pessi-

mistisemmin� Kysymysten muotoilun ongelmat. Kysymykset heijastavat helposti lo-

makkeen laatijan/laatijoiden tietoja ja taustoja

17


2.2 Heikot signaalit

Vaikka tulevaisuusbarometrissa kysymykset perustuvat tämän hetken tilanteeseen,näkemyksiin ja ajatuksiin eivätkä kysymyksenasettelut näin välttämättä anna mah-dollisuutta kovin yllättävien tulevaisuuskuvien esille nousulle voisi tutkimusra-porttia lukiessa kuitenkin pohtia löytyykö raportista mahdollisesti ”sellaisia vies-tejä trendeistä ja ilmiöistä, jotka eivät ole aivan ilmeisiä vaan vielä kätkössä, muttatarkkasilmäisen analyytikon tai näkijän aistittavissa” (Metsämuuronen 1999, 3).Heikkoihin signaaleihin viitataan usein mutta siitä näkee harvoin selkeitä määri-telmiä, mielikuvatasolla heikko signaali on kuitenkin helppo käsittää. Elina Hil-tunen on jakanut heikot signaalit

1. aikaiseen informaatioon (esim. tieto jostain mahdollisesta tapahtumas-ta) sekä

2. muutoksen ensioireisiin (esim. tapahtuma ei itsessään ole näkyvissä mut-ta se saattaa oireilla – oireita oikein tulkitessa on mahdollista ennakoi-da tuleva muutos tai tapahtuma).

(http://personal.inet.fi/yhdistys/futura/F02seminaarit.htm)

Heikolle signaalille on tyypillistä, että se on ensin pistettävä merkille ja sen jäl-keen tulkittava. Heikko signaali ei olisi ”heikko”, jos se olisi helppo huomata taise muuten olisi ilmeinen tai päivänselvä. Heikon signaalin luonteeseen kuuluu,että sitä saatetaan vähätellä tai toisaalta pitää liian ”kaukaa haetulta”. Heikko sig-naali on ”signaali” eikä siten kiinnostava itsessään vaan siksi, että se voi olla myösviesti ja ensioire jostain muusta ja merkittävämmästä.

Heikkoihin signaaleihin perustuvassa suunnittelussa lähtökohtana on tarkas-tella ensinnäkin millä edellytyksillä havaittu heikko signaali muuttuisi trendiksi.Ilmiön yleistyessä tulee aiheelliseksi siirtyä tarkastelemaan trendin voimistumi-sen esteitä. Heikkoa signaalia arvioitaessa huomio on hyödyllistä siirtää siihenympäristöön ja ympäristön kehitykseen jossa signaali esiintyy (Kuusi, 1999b 8–9).

2.3 Tutkimuksen käytännön toteutus

Kuntademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuuden tarkastelu käynnistettiin haas-tattelemalla sekä Kuntaliiton omia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Haastattelui-den tavoitteena oli kerätä taustatietoa kysymyslomakkeen muotoilua varten. Haas-tattelut toteutettiin pääasiassa syyskuussa 1999. Haastatteluun valittiin yksitoistahenkilöä Suomen Kuntaliitosta, yksi Sisäasianministeriöstä, kaksi kuntajohtajaa(toinen osallistui ainoastaan lomakekommentointiin) sekä kaksi kunnan luotta-mushenkilöä. Haastattelut kestivät puolesta tunnista runsaaseen tuntiin. Jokaisel-le haastateltavalle oli ennen haastattelua lyhyesti selvitetty haastattelun tarkoitusja tavoite, mutta muuten keskustelun kulkuun pyrittiin vaikuttamaan mahdolli-

18

simman vähän. Haastatelluille selvitettiin, että kysymyksessä on kaksivaiheinenkirjekysely, jonka tavoitteena on selvittää vastaajiksi valittujen odotuksia kunta-demokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuudesta. Haastateltavilta haettiin tukeaensinnäkin tutkimusalueen rajaamiseen niin, että heidän näkemyksiensä perus-teella tulisi mahdolliseksi tarkastella aihealueen kannalta olennaisimpia ja kiin-nostavimpia osa-alueita. Sen jälkeen kun tutkimuksen aihealueet oli haastattelui-den perusteella saatu rajattua tuli haasteeksi rakentaa aihealueiden tulevaisuuttatarkastelevat strukturoidut kysymykset. Kysymysten tulisi kattaa tulevaisuudeneri vaihtoehdot mahdollisimman tarkasti. Toisaalta lomakkeesta ei saisi tulla liianmonimutkaista ja pitkää (kuva 2.1.).

Kuva 2.1. Tutkimuslomakkeen laatiminen prosessina.

Haastatteluissa pyrittiin selvittämään mitkä asiat määrittävät ja vaikuttavat kun-tademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuuteen. Tyypillisesti esille nostettiinkunnan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuntatoimijoiden keskinäi-set valtasuhteet, kuntalaisten kiinnostus ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioi-hin sekä arvojen sekä tietotekniikan vaikutukset. Haastatteluissa pyrittiin myöserittelemään mitkä olisivat esille nousseiden teemojen osalta kehitystrendejä jamitkä niihin liittyviä yksittäisiä ja mahdollisia tulevaisuuden kannalta kiinnosta-via tapahtumia ja muutoksia. Tällaisten mahdollisten tapahtumien ja muutostenosalta haastattelut tuottivat runsaasti aineistoa. Keskeisimpänä haastatteluissa nousiesille poliittisen ja ammatillisen johdon roolit ja lähinnä vaikutusvallan kehitys.Toinen lähes poikkeuksetta esille noussut teema oli kuntalaisten osallistumisak-tiivisuus sekä osallistumisen muodot. Kaikkia haastatteluissa esille nousseita nä-kökulmia ei mitenkään ollut mahdollista tutkimukseen sisällyttää.

HAASTATTELUT

Kuntademokratian aihealueen rajaus jaja kuntajohtamisen keskeisten teemojentulevaisuus esiin nostaminen

lomake- OHJAUS-Tutki- luonnos RYHMÄmuksen lomakkeentoteutus testaus

lomakkeen viimeistely

KOMMENTITHAASTATELLUILTA

19


Haastatteluiden perusteella laadittiin luonnos kysymyslomakkeeksi. Kysymys-lomaketta työstettiin eteenpäin pienemmän ohjausryhmän esittämien näkökulmienperusteella ja lomake annettiin vielä kaikille haastatteluihin osallistuneille nähtä-väksi, tarkistettavaksi ja kommentoitavaksi. Vallan ja vastuun jakautuminen vai-kutti muodostuvan tutkimuksen ydinkysymykseksi. Valta on kuitenkin yllättävänmonimutkainen käsite ja saa monia ilmenemismuotoja. Lomakkeessa valtaa lä-hestyttiin pääasiassa ”arkitulkinnan” kautta mutta vaikutti tarkoituksenmukaiseltamyös hiukan eritellä esim. sitä millaista valtaa kulloinkin tarkoitetaan ja mihinvallan ajatellaan perustuvan. Toisaalta toimittaessa verkostoituneessa toiminta-ympäristössä valta on olemukseltaan pikemminkin toimintatavan hallintaa kuinesim. asemaan perustuvaa mahdollisuutta tehdä päätöksiä. Verkostoissa tapahtu-van, prosesseissa ohjaavan ja projektityyppisen henkilökohtaisten kontaktien va-raan rakentuvan vaikutusvallan selvittämiseksi monivalintakysymyksin ei ole yk-siselitteisiä määritelmiä tai käsitteitä.

Tutkimuslomaketta testattiin pyytämällä kolmea luottamushenkilöä sekä yhtäviranhaltijaa vastaamaan kysymyslomakkeeseen. Lomakkeeseen tehtiin näidenkoevastausten perusteella vielä muutamia tarkistuksia. Lomakkeesta (liite 15) tulihiukan suppeampi kuin vuoden 1999 kysymyslomakkeesta mutta selvästi pidempija työläämpi kuin oli tavoite. Kysymyksissä rajauduttiin tarkastelemaan kuntade-mokratian ja kuntajohtamisen kannalta keskeisimmiksi koettuja teemoja: vaiku-tusvaltaa, vastuuta, suoran vaikuttamisen ja edustuksellisen demokratian suhdet-ta, vaikutusvallan perusteita sekä tapaa toimia ja käyttää valtaa. Kysymyksissäjätettiin kautta linjan tilaa kommenteille ja perusteluille. Delfi-tutkimuksen erää-nä keskeisenä tavoitteena nähdään tulevaisuuskuvien taustalla olevien ajattelu-ja päättelyketjujen etsiminen. Tarkoitus ei ole ainoastaan hahmotella tulevaisuut-ta vaan selvittää millaisin perusteluin ja päätelmin tulevaisuuden ajatellaan muo-toutuvan. (Vrt. Kuusi 1999, 77; Kaivo-Oja & Kuusi & Koski 1997, 12.) Loma-ketta testattaessa kaksi vastaajista totesi lomakkeen työlääksi, mutta kolme ei kom-mentoinut pituutta. Työläs kyselylomake saattaa karsia vastausprosenttia sekä vas-taajien mahdollisuutta paneutua kysymysten pohtimiseen lomakkeen loppuunsaakka.

Tutkimuksessa päädyttiin käyttämään, ensimmäisen tulevaisuusbarometrintavoin, kolmea asiantuntijapaneelia: kuntajohtajia, luottamushenkilöitä sekä ns.ulkopuolista asiantuntijaryhmää. Kuntajohtajien vastaajaryhmä muodostettiin kun-tajohtajista, jotka olivat osallistuneet ensimmäiseen tulevaisuusbarometriin. Kun-tajohtaja ryhmään lisättiin vielä joitain sellaisia henkilöitä, joiden tiedettiin ole-van kiinnostuneita tutkimuksen aihealueesta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden vas-taajajoukon kokoonpanon lähtökohtana oli samoin ensimmäiseen tulevaisuusba-rometriin osallistuneet. Tämän ryhmän kokoonpanoon tehtiin kuitenkin runsaastimuutoksia, koska aihealue oli tällä kertaa rajattu. Tutkimukseen haluttiin mukaansellaisia tutkijoita, konsultteja ja asiantuntijoita, joilla tiedettiin olevan kiinnostustaaiheeseen. Luottamushenkilöpaneelin muodostaminen oli ongelmallisin. Luot-tamushenkilöpaneelin osalta pidettiin tärkeänä sitä, että kaikki puolueet olisivatedustettuina. Lähtökohtana olisi voinut käyttää ensimmäiseen barometriin osal-

20

listuneita, mutta poliittinen jakauma ensimmäisessä tutkimuksessa oli hiukan vino.Myös satunnaisotanta olisi ollut mahdollinen. Koska Kuntaliiton valtuustossa oliosoitettu kiinnostusta kuntademokratiaa ja kuntajohtamista kohtaan ja koska val-tuuston jäsenten osalta poliittinen tausta yhteystietoineen oli helposti saatavillapäädyttiin siihen, että luottamushenkilöpaneeli muodostetaan Kuntaliiton valtuus-ton jäsenistä. Kohdejoukkoa voi pitää luottamushenkilöeliittinä, mutta valintaapuolsivat käytännön syyt sekä luottamus siihen, että vastaajat olisivat motivoitu-neita vastaamaan kyselyyn. Asiantuntijapaneelien rakentamisessa hyödynnettiinohjausryhmää. Ohjausryhmän jäsenille annettiin mahdollisuus täydentää alusta-vaa paneelia.

Koska tutkimuksen alkuvaiheessa tiedettiin, että työläs ja pitkä kysymysloma-ke saattaisi pudottaa vastausprosentin pieneksi, päädyttiin käyttämään ns. infor-moitua kyselyä. Informoidun kyselyn vastausprosentti on usein 20–30 % korke-ampi kuin kirjekyselyn mutta se on silti henkilökohtaista haastattelua edullisem-pi. Informoitua kyselyä käytetään esim. silloin, kun kohdejoukkona on yrityksettai kun kysymyksiä on paljon (Lahtinen & Isoviita 1995, 62). Tutkimuksessa ky-selylomake lähetettiin postitse vastaajille mutta asiantuntijoilta tiedusteltiin jokopuhelimitse tai sähköpostin välityksellä halukkuudesta/mahdollisuudesta osallis-tua kyselyyn. Yhteydenotot tapahtuivat joulukuussa 1999. Asiantuntijapaneeliinvalituista kuntajohtajista ja ns. ulkopuolisesta asiantuntijaryhmästä tavoitettiin lä-hes kaikki, mutta osaa luottamushenkilöistä ei onnistuttu tavoittamaan ja heillekyselylomake jouduttiin postittamaan ilman ennakkokontaktia.

Kyselylomake postitettiin 73 kuntajohtajalle, 90 luottamushenkilölle sekä 33ulkopuoliselle asiantuntijalle. Kaikkiaan tammikuussa 2000 postitettiin 196 ky-selylomaketta. Ennen uusintakyselyä, helmikuussa 2000, vastuksia oli saatu 89kappaletta ja vastausprosentti oli näin 45 %. Uusintakysely postitettiin helmikuunpuolessa välissä niille, jotka eivät olleet tähän mennessä kyselyyn vastanneet.Vastauksia saapui yhteensä 109 kappaletta ja vastausprosentiksi saatiin näin 56 %(liite 17).

Kun ensimmäisen kyselykierroksen tuloksista oli tehty alustava yhteenvetokutsuttiin pienimuotoiseen työseminaariin taustahaastatteluihin osallistuneetKuntaliiton asiantuntijat. Tilaisuudessa käytiin läpi alustavat tulokset sekä saa-tiin laajemman joukon evästykset toista kyselykierrosta varten. Toisella kysely-kierroksella on mahdollista esittää tutkimukseen osallistuneille joitain täsmennys-kysymyksiä.

Toisella kyselykierroksella ensimmäiselle kierrokselle osallistuneille postitet-tiin valokopio omasta vastauslomakkeesta, ensimmäisen kierroksen alustava yh-teenveto sekä lyhyt täydennyskysymyksiä sisältävä lomake (liite 16).

Toisen kierroksen vastausprosentiksi muodostui 63 %. Kolme lomaketta saa-pui niin paljon myöhästyneinä ettei niitä enää voitu sisällyttää tutkimukseen.

21


2.4 Tutkimusaineiston kuvaus

Vastaukset jakautuivat asiantuntijaryhmittäin varsin tasaisesti. Kuntajohtajien jaluottamushenkilöiden osuudet ovat lähes yhtä suuret. Ulkopuolisten asiantunti-joiden ryhmä on pienin – samoin kuin kohdejoukko alun alkaenkin (kuva 2.2.).Luottamushenkilöt jakautuivat käytännöllisesti katsoen kunnanhallitusten ja kun-nanvaltuustojen jäseniin. Lautakuntajäseniä tutkimukseen osallistui ainoastaankaksi kappaletta (kuva 2.3.). Jakauma vastaa tutkimukseen valitun kohdejoukonkokoonpanoa. Luottamushenkilöiden osalta tutkimusta voidaan kritisoida siitä, ettälautakunta- ja johtokuntajäsenten osuus oli alun alkaen liian pieni. Naisten osuuskoko vastaajajoukosta on todella vähäinen (21 kpl). Luottamushenkilöt pyrittiinvalitsemaan siten, että vastaajajoukko olisi poliittiselta taustaltaan mahdollisim-man edustava. Tutkimuksen vastaajajoukossa sosiaalidemokraattien osuus muo-dostui odotettua suuremmaksi ja vastaavasti keskustapuolueen odotettua pienem-mäksi (kuva 2.4.).

Kpl Asiantuntijaryhmä45 kunnan/kaupunginjohtaja tai viranhaltija20 kunnan/kaupunginhallituksen puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/jäsen21 kunnan/kaupunginvaltuuston puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/jäsen 2 muu kuin edellä mainittu luottamushenkilö20 edellisten ryhmien ulkopuolinen asiantuntijaryhmä 1 taustatietoja ei ilmoitettu

Kuva 2.2. Vastausten jakautuminen asiantuntijaryhmittäin.

41 %

40 %

19 %

kuntajohtaja

luottamushenkilö

ulkopuolinenasiantuntija

22

34 %

19 %

29 %

7 %

2 %7 % 2 %

sdp

keskusta

kokoomus

vasemmistol

rkp

vihreät

muu

46 %

5 %

49 %

kunnanhallituksenjäsen

kunnanvaltuustonjäsen

muu luottamush.

Kuva 2.3. Luottamushenkilöiden jakautuminen kunnanhallituksenjäseniin,kunnanvaltuustojen jäseniin sekä muihin luottamushenkilöihin.

Kuva 2.4. Luottamushenkilöiden puoluetaustat.

23


05

101520

253035

alle 1.000 1.001 -2.000

2.001 -4.000

4.001 -10.000

10.001 -20.000

20.001 -50.000

50.001 -100.000

yli100.000

asukkaita

Kuva 2.5. Vastausten jakautuminen kuntakokoluokittain.

2.5 Tutkimuksen rakenne ja tulosten raportointi

Tutkimuksen luvussa 3 tarkastellaan kuntien toimintaympäristöstä esitettyjä tu-levaisuusarvioita. Kuntademokratian ja kuntajohtamisen kannalta pidettiin hyö-dyllisenä selvittää ensinnäkin kunnan tulevaa roolia kuntalaisten hyvinvoinnin tur-vaajana, kuntarakenteessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sekä mitä yksittäi-siä muutoksia tai tapahtumia vastaajajoukko olettaa tarkasteluajanjaksolla tapah-tuvan.

Luvuissa 4 ja 5 tarkastellaan kunnan eri päätöksentekotahoja rinnakkain.Luvussa 4 keskitytään vaikutusvallan ja vastuun tarkasteluun. Luvun tavoittee-na on selvittää mitkä toimijat tai toimijaorganisaatiot ovat tulevaisuudessa vai-kutusvaltaisimpia ja millaisia muutoksia vaikutusvallan osalta odotetaan tapah-tuvan. Vastaajat arvioivat myös miten kuvitteellinen 100 %:n valta”potti” jakau-tuu nyt ja tulevaisuudessa kunnan ammatillisen johdon, kunnanhallituksen, kun-nanvaltuuston sekä lautakuntien kesken.

Luvussa 5 tarkastellaan ammatillisen ja poliittisen johdon tapaa toimia jakäyttää vaikutusvaltaa. Luvun tavoitteena on tunnistaa toiminta- ja vaikutusta-voissa tapahtuvia muutoksia sekä tunnistaa näiden kahden toimijaryhmän toimin-tatavoissa esiintyviä eroja.

Luvuissa 6 ja 7 tarkastellaan poliittisen ja ammatillisen johtamisen tulevai-suutta erikseen. Poliittisen johtamisen tulevaisuutta tarkastelevan luvun 6 kes-keinen sisältö muodostuu niistä lukuisista pienistä muutoksista ja tapahtumista,joita vastaajat pitivät mahdollisina vuoteen 2017 mennessä. Luvussa 7 tarkastel-laan kuntajohtajan työn haasteissa ja painotuksissa tapahtuvaa kehitystä sekä am-matillisen johtamisen alueeseen sijoittuvia mahdollisia muutoksia.

24

Suoran vaikuttamisen roolia sekä kanavia tarkastellaan luvussa 8.Tutkimuksen painopiste on vaikutusvallan, toimintatapojen sekä poliittisen

johtamisen tarkastelussa. Ammatillisen johtamisen sekä suoran vaikuttamisen tu-levaisuuden arviointi jää hiukan vähemmälle.

Tulosten raportoinnissa pyritään toisaalta tuomaan esille kaikki se tieto mitäaineiston perusteella on mahdollista, mutta samalla huolehtimaan siitä, ettei liianyksityiskohtainen raportointi tee raportista hajanaista ja lukijalle raskasta.

Kaikkien kysymysten osalta selvitetään ensinnäkin koko vastaajajoukon nä-kemys, mutta tämän lisäksi pyritään selvittämään myös näkemykset vastaajaryh-mittäin sekä kuntakokoluokittain. Osa taustamuuttujittaisesta tarkastelusta esite-tään raportin liitteinä.

Vastaajat kommentoivat ja perustelivat näkemyksiään varsin ahkerasti. Pe-rustelut ja kommentit syventävät muuten varsin pitkälle keskiarvotarkasteluunrajoittuvaa tulosten analyysiä. Kommentit ja perustelut pyritään raportoimaan mah-dollisimman kattavasti ja siinä muodossa kuin ne on tutkimuslomakkeeseen kir-joitettu.

Tutkimuksessa on hyödynnetty etenkin KuntaSuomi 2004 -tutkimusraport-teja. KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma on kahdeksan eri tutkimustahon sekäSuomen Kuntaliiton tutkimusprojekti, jossa analysoidaan kuntien kehitystä vuo-teen 2004 saakka. Tutkimukseen on valittu 47 kuntaa, jotka edustavat mahdolli-simman hyvin koko kuntakenttää. Tutkimusprojekti jakautuu 14 itsenäiseen tut-kimusmoduuliin. (http:www.kuntaliitto.fi/tuke/ks2004/2004proj.htm)

Muutamat kysymykset ovat tässä nyt toteutetussa tulevaisuusbarometrihank-keessa samoja kuin vuonna 1999 julkaistussa ja vuonna 1998 toteutetussa, selvi-tyksessä. Näiden samojen kysymysosioiden osalta tuloksia verrataan aikaisem-man selvityksen tuloksiin. Koska kohdejoukot eivät näissä kahdessa tutkimus-hankkeessa ole samat, tulee vertailuun suhtautua kriittisesti – vertailu teh-dään lähinnä mielenkiinnon vuoksi ja siksi, että se saattaa puutteistaan huolimat-ta antaa pohjaa keskustelulle.

Delfi-tutkimukseen osallistuvia vastaajia kutsutaan panelisteiksi. Vastaaja-joukko on yleensä etukäteen valittu. Tässä raportissa panelisteja kutsutaan myösasiantuntijoiksi sekä tutkimuksen vastaajajoukoksi. Tutkimuksen kohteena on kun-tademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuus. Kuntademokratiaakin tarkastellaanjohtamisen näkökulmasta. Kunnan luottamushenkilöjohdosta käytetään valtaosinnimitystä poliittinen johto sekä viranhaltijoista ja viranhaltijajohdosta nimitystäammatillinen johto.

25


Kuntajohtamisessa tapahtuvia muutoksia selittävät laajat, koko yhteiskuntaa kos-kevat muutokset, kuntien välittömässä toimintaympäristössä tapahtuvat muutok-set ja lopulta myös kuntien ja kunnan omat pyrkimykset muokata omia toiminta-tapojaan ja käytäntöjään sellaisiksi, että ne mahdollisimman hyvin toimisivat muut-tuvassa toimintaympäristössä. EU:n mukanaan tuoma ohjelmaperusteinen toimintaon eräs esimerkki laajasta kaikkia kuntia koskevasta muutoksesta. Maakuntienliitot vastaavat siitä, että seutukunnille laaditut kehittämisohjelmat kytketään EU-tavoitteiden mukaisiksi ohjelmiksi (Lehtimäki 1998,7). EU on näin edistänyt sekäseutuistumista että hankeperusteista työskentelyä. Kuntien välittömässä toimin-taympäristössä tapahtuvana muutoksena voidaan pitää mm. muuttoliikettä, äänes-tysaktiivisuuden alentumista sekä taloudellisten resurssien niukkenemista. Kun-nat itse ovat pyrkineet sopeuttamaan omaa toimintaansa mm. lisäämällä seudul-lista yhteistyötä, tukemalla kuntalaisten osallistumista (esimerkkinä voidaan pi-tää sisäasianministeriön sekä Suomen Kuntaliiton osallisuushanketta) ottamallakäyttöön uusia palvelutuotantomenetelmiä sekä uudistamalla työtapojaan (esim.palvelusitoumukset, valtuuston tiimityöskentely) (Valanta 1999).

Luvun alussa selvitellään sitä kuinka itsenäinen toimija kunnan tulevaisuu-dessa ajatellaan olevan ja mihin tämän toimintavapauden oletetaan perustuvan.Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1998) todetaan, että pääosa hyvinvointipal-veluista tultaisiin jatkossakin tuottamaan kunnallisen itsehallinnon kautta ja ettäkuntien itsehallintoa sekä kuntien taloudellista päätösvaltaa vahvistettaisiin. Kun-nan hyvinvointivastuuta tutkimuksessa selviteltiin sekä ensimmäisellä että toisellakyselykierroksella.

Kuntarakennetta sivutaan kuvaamalla sekä kuntien lukumäärästä että seutu-kuntien tulevasta roolista esitettyjä arvioita. Luvun lopussa esitetään millaisia ta-pahtumia ja muutoksia tutkimuksen kolme vastaajaryhmää mahdollisesti olettaatapahtuvan vuoteen 2017 mennessä. Toimintaympäristötarkastelu toimii lähtökoh-tana kuntademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuutta käsitteleville luvuille japyrkii kuvaamaan sekä tarkasteluun valittujen asioiden osalta kehityksen suun-tia että yksittäisiä tapahtumia ja muutoksia.

3 Kuntien toimintaympäristössätapahtuvat muutokset

26

3.1 Kunta toimintaympäristönsä hitaastivaltaistuvana toimijana

Suomen 452 kuntaa ovat talous- ja tarveympäristöltään erilaisia. Yksittäisen kun-nan on sopeuduttava sekä valtion taholta toimeenpantaviin hyvinvointiyhteiskun-nan toimintaperiaatteiden muutoksiin että kuntakentän sisäisten erojen aiheutta-miin paineisiin. Kunnan toiminta muodostuu kunnan sisäisistä tekijöistä: kunta-laisista, yrityksistä, järjestöistä, kuntien keskinäisestä riippuvuudesta sekä kunta-valtiosuhteesta. Yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvat muutokset voivat heijastuakoko kunnan toimintaan, naapurikuntiin ja mahdollisesti koko kuntakenttäänkin.Vastaavasti muutokset voivat siirtyä ”kokonaisuudesta osiin”. Kunnat ovat toi-mintaympäristössään tavoitesuuntautuneesti toimivia organisaatioita. Selviytyäk-seen kuntien on kyettävä sopeutumaan, mutta menestyäkseen on kyettävä tarvit-taessa myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehitykseen ja ennakoimaan muu-toksia. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kunnilta myös kykyä no-peaan reagointiin (Leväsvirta 1999, 17). Yksittäinen kunta on aina osa laajem-paa kokonaisuutta ja sisältää samalla itse joukon pienempiä osajärjestelmiä (kuva3.1.). Vaikka kunnan sisäistä rakennetta ja suhdetta toimintaympäristöön voidaanjäsentää mm. edellä mainitun kuvion avulla kohtaavat kaikki kunnat toiminta-ympäristön ja makroympäristön muutokset erilaisina, joutuvat ja pystyvät rea-goimaan muutoksiin erilailla ja – ainakin viimeaikaisen kehityksen perusteella –tulevat toimintatavoiltaan ja edellytyksiltään erilaisemmiksi.

Kuva 3.1. Kunnan toimintaympäristöt ja sen osaympäristöt (Kallio 1995,50–55).

Makro- ympäristö Toimintaympäristöt

Talous- Tarve- Poliittinen Normi- ympäristö ympäristö ympäristö ympäristö

27


Kunnan käyttäytymiseen vaikuttavia sääntöjä tulee sekä makroympäristöstä ettätoimintaympäristöistä. Mitä voimakkaampaa on valtiovallan taholta tuleva ohjaus,sitä vähäisempää on muiden osaympäristöjen kanssa tapahtuvan vaihdannan vai-kutus kunnan toimintaan. Toiminta- ja organisoitumistapoihin kohdistuva sään-tely yhtenäistää kuntien käyttäytymistä kun sitä vastoin tuotoksiin kohdistuva sään-tely edistää harkintamahdollisuuksia ja erilaistumista. (Kallio 1995, 50–55.) 1990-luvun normiohjauksen vähentyminen yhdessä muiden yhteiskunnallisten muutos-ten kanssa on mahdollistanut ja johtanut kuntien toiminnalliseen erilaistumiseenja samalla lisännyt paikallista vallankäyttöä ja vastuuta (Leväsvirta 1999, 5). Tar-peet toimintaympäristössä näkyvät kuntaorganisaatioon kohdistuvina vaatimuk-sina ja odotuksina.

Tutkimuksessa kysyttiin miten kunnan mahdollisuus itse vaikuttaa omaantoimintaansa tulevaisuudessa kehittyy. Kuinka itsenäisiä tai toisaalta ympäristös-tä riippuvaisia kunnat ovat? Vastaajien arvioiden perusteella kuntien toimintaanvaikuttavat merkittävästi kunnan ulkopuoliset tahot, mutta myös kuntien omanvaikutusvallan ajatellaan hitaasti lisääntyvän (kuva 3.2.).

Kuva 3.2. Kunnan mahdollisuus ohjata omaa toimintaansa/toisten toimijoi-den mahdollisuus ohjata kunnan toimintaa (osuus kuvitteellisesta 100 % ko-konaisuudesta).

Kunnan mahdollisuus ohjata omaa toimintaansa kasvaa hiukan, mutta aivan yk-siselitteiseltä kehitys ei eri vastaajaryhmien arvioita tarkasteltaessa vaikuta. Ul-kopuoliset asiantuntijat olettavat kunnan ”riippumattomuuden” jopa hieman ka-penevan. Suuret, yli 20.000 asukkaan, kunnat kokevat mahdollisuutensa ohjataitse kunnan toimintaa lähtökohtaisestikin jo muita korkeammaksi (taulukko 3.1.).

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017

vuosi

%

Muiden "valta" kuntaannähden

Kunnan "valta"

28

Taulukko 3.1. Kunnan mahdollisuus ohjata itse omaa toimintaansa, arviotasiantuntijaryhmittäin sekä kuntakokoluokittain.

Kunnan mahdollisuus ohjata itse omaa toimintaansa(osuus kuvitellusta 100 % kokonaisuudesta)

Asiantuntijaryhmä v. 2000 v. 2017

Kuntajohtajat 60 % 64 % +4 %-yksikköäLuottamushenkilöt 56 % 62 % +6 %-yksikköäNs. ulkopuoliset asiantuntijat 60 % 59 % –1 %-yksikköäAlle 5.500 asukasta 57 % 60 % +3 %-yksikköä5.500–20.000 asukasta 55 % 61 % +6 %-yksikköäYli 20.000 asukasta 62 % 68 % +6 %-yksikköä

Kunnan strategiset vapausasteet voidaan jakaa muodollisiin ja todellisiin strate-gisiin vapausasteisiin. Kunnan muodollisten vapausasteiden taustalla on valtionja kuntien väliset suhteet ja todelliset vapausasteet puolestaan riippuvat kuntaor-ganisaation ja -yhteisön henkisistä ja materiaalisista resursseista. Muodolliset stra-tegiset vapausasteet ovat kaikissa kunnissa lähes samanlaiset – todelliset vapaus-asteet vaihtelevat kunnittain. (Sotarauta 1996, 35)

Sen lisäksi, että tutkimuksessa tiedusteltiin kunnan ”valtaa” suhteessa omaantoimintaan, haluttiin myös selvittää mihin suuntaan kunnan strategiset vapausas-teet kehittyvät ja miten edellä esitetyt eri vapausasteen elementit suhteutuvat toi-siinsa. Tutkimuksen asiantuntijoiden näkemysten perusteella kunnan valta ja va-paus selittyy vahvimmin todellisen vapausasteen lisääntymisellä, muodollisenvapausasteen lisääntyessä lähtökohtaansa nähden hiukan vähemmän (kuvat 3.3.ja 3.4.).

-100 % -50 % 0 % 50 % 100 %

2000

2017

%-vastanneista

suuripieni

Kuva 3.3. Kuntien muodollinen vapausaste vuosina 2000 ja 2017.

Kuntien muodollinen vapausaste vuosina 2000 ja 2017

29


0 10 20 30 40 50

kuntajohtajat

luottamushenkilöt

ulkopuoliset as.

alle 5.500 asuk.

5.501-20.000 asuk.

yli 20.001 asuk

% -vastaajista

muodollinen vapaus kasvaa todellinen vapaus kasvaa

Kuva 3.4. Kuntien todellinen vapausaste vuosina 2000 ja 2017.

-100 % -50 % 0 % 50 % 100 %

2000

2017

%-vastanneista

suuripieni

Kuva 3.5. Vastaajien arvio vapausasteiden kasvusta v. 2000–2017 vastaaja-ryhmittäin sekä kuntakokoluokittain tarkasteltuna.

Kuntien todellinen vapausaste vuosina 2000 ja 2017

Kuinka suuri osa (%) vastaajista arvioi muodollisen/toiminnallisenvapausasteen kasvavan v. 2000–2017

30

Keskisuurten, 5.5001–20.000 asukkaan, kuntien edustajat arvioivat kaikkeinselkeimmin kuntayhteisön henkisten ja materiaalisten resurssien lisäävän kunnantoimintavapautta. Suurten, yli 20.000 asukkaan kuntien edustajat arvioivat kun-tien kannalta positiivisen kehityksen perustuvan muodollisessa strategisessa va-pausasteessa tapahtuvaan kehitykseen. Näkemystä voi selittää se, että suurissakunnissa kunnan mahdollisuus ohjata omaa toimintaa koetaan jo nyt selvästi suu-remmaksi kuin pienemmissä kunnissa. Suurten kuntien kehitystä ei jarruta talou-dellisten ja materiaalisten resurssien niukkuus. Pienten kuntien edustajien arviotmuodostavat poikkeuksen yleisesti varsin optimistisessa tulevaisuuskuvassa.

Kunnat valtaistuvat jatkossa – eivät ehkä kovin merkittävästi mutta suuntaon, pienten kuntien edustajien varovaisuutta lukuun ottamatta, yksiselitteinen.Kuntien lisääntyvä mahdollisuus vaikuttaa ja ohjata omaa toimintaansa perustuulainsäädäntöön ja hallinnollisiin muutoksiin perustuvia muutoksia enemmän ehkäkohentuvaan taloudelliseen tilanteeseen. Todellisessa vapausasteessa odotettavaselkeä parantuminen kuvaa itsestä lähtevää optimismia. Suurten kuntien ”jarru-na” kuitenkin nähdään taloudellisten ja materiaalisten mahdollisuuksien asemes-ta pikemminkin muodolliset esteet.

Vastauksissa oli kommentteja sekä todellisesta että muodollisesta vapausas-teesta. Toimintavapauden lisääntymistä puoltavissa kommenteissa todettiin mm.,että: ”paikallinen sosiaalinen pääoma ja paikallinen kumppanuus ovat tärkeitävaikuttavia tekijöitä”, ”loppujen lopuksi yhteisön henkiset voimavarat ovat mer-kittävin vapausaste – koulutuksen myötä myös henkiset voimavarat kasvavat”,”keskitetty ohjaus ei enää toimi, tulevaisuudessa paikallisyhteisöt ovat todellisiatoimijoita, eivät enää valtion talouden täytäntöön panijoita” sekä ”normiohjauspienenee, puite ja informaatio-ohjaus lisääntyy, joten todellinen vapaus kasvaa,joka sitä haluaa käyttää ja hyödyntää”. Toisaalta kuntien välisten erojen nähtiinolevan suuria: ”toimintavapaus riippuu kuntien valtionosuuden tasosta sekä si-donnaisuudesta”. Osa vastaajista ei olettanut toimintavapaudessa tapahtuvan laa-jenemista: ”kunta on valtion hallinnon jatke ei itsenäinen yksikkö”, ”muodolli-nen vapaus on näennäistä – todellinen vapaus pieni, toimintaympäristö ratkai-see 90 % kunnan toimintavapaudesta”.

3.2 Kunta yhä omavastuisempien kuntalaistenitsehallinnollisena yksikkönä

Hyvinvointiyhteiskunta ja -valtio voidaan nähdä olotilana tai toimintamuotona,jossa valtio yhdessä kuntien kanssa keskeisesti toimii kansalaisten sosiaalisen jataloudellisen hyvinvoinnin kehittäjänä. Hyvinvointivaltion kehittyminen liitetäänjulkisten menojen kasvuun. Käsitteenä hyvinvointivaltio kuitenkin helposti yli-korostaa valtion ja kunnan roolia ihmisten hyvinvoinnin aikaansaajana (Eva-ra-portti 1994, 6).

Asukkaan näkökulmasta kunnalla on kaksi roolia: tarjota kuntalaisille hy-vinvointipalveluita (palvelukunta) sekä muodostaa elämänpiirin ydin ja keskei-

31


nen toiminta-alue (kuntayhteisö, kansalaiskunta). Kuntademokratiaa ajatellenosoittautui kiinnostavaksi selvittää ensinnäkin miten nämä kunnan kaksi tehtä-vää kehittyvät tulevaisuudessa, millaiset ovat kuntalaisten arvot ja arvostukset jalopuksi millaiseksi muodostuu kunnan tehtävä hyvinvointipalveluiden tarjoaja-na.

Kunnan kahta roolia tiedusteltiin selvittämällä kuinka nämä kaksi näkökul-maa heijastuvat kunnan hallinnossa nyt ja kuinka ne tulevat näkymään hallin-nossa tulevaisuudessa. Tutkimukseen vastanneiden näkemysten perusteella kun-nan hallinnossa ajatellaan palvelutarjontaa korostavan tulkinnan tulevaisuudessahiukan väistyvän ja asettuvan ”samalle viivalle” kansalaiskunta-lähestymisen kans-sa (kuva 3.6.).

Kuva 3.6. Kunta palvelutarjoajana ja kuntalaisten itsehallinnollisena yksik-könä.

Samalla kun kuntia tulevaisuudessa ajatellaan kehitettävän ja tarkasteltavan tasa-vertaisesti sekä palveluita tarjoavana järjestelmänä että kuntalaisten itsehallinnol-lisena yksikkönä, ajatellaan henkilökohtaisia päämääriä korostavien arvojen an-tavan tilaa nykyistä enemmän yhteisöllisille arvoille (kuva 3.7.).

0123456789

10

2000 2005 2017vuosi

palveluntarjoajana

kuntalaistenitsehallinnollisenayksikkönä

Miten seuraavat roolit painottuvat kunnan hallinnossa: kunta ...

32

-100 -50 0 50 100

2000

2017

%-vastanneista

yhteisöllisiä arvoja japäämääriä korostava

henkilökohtaisia arvoja japäämääriä korostava

Kuva 3.7. Yhteisöllisten päämäärien / henkilökohtaisten päämäärien koros-tuminen vuosina 2000 ja 2017.

Sekä kunnan hallinnossa että kuntalaisten arvoissa tapahtuisi näin siirtymistä kohtiyhteisöllisempää kansalaiskuntaa. Kommenteissa muutama vastaaja katsoi, että”tulevaisuudessa pystyttäisiin paremmin yhdistämään taloudellisia ja materiaa-lisia arvoja henkisiin arvoihin” eivätkä toisaalta ”yhteisöllisyys/yksilöllisyys sekähenkilökohtaisuus ole toisiaan poissulkevia vaan sisäkkäisiä arvoja”. Kommen-teissa korostui pehmeiden arvojen voimistuminen: ”ihmiset kasvavat entistä enem-män itsenäisiksi ja toimiviksi yksilöiksi mutta samalla materiaali ja taloudellinenriippumattomuus säilyttää tärkeän aseman arvomaailmassa”, ”ihmissuhteet elisosiaalinen pääoma saavat takaisin osan niiltä nyt kielletyistä arvoista – yhtei-söllisyydessä vahvistuvat paikalliset yhteisöt”, ”mm. fyysiselle ympäristölle ja ym-päristönsuojelulle tulevat kansalaispaineet johtavat yhteisöllisyyden ja ei-mate-riaalisten arvojen suuntaan”. Välttämättä todellisuus ei kuitenkaan toteudu odo-tusten/toiveiden mukaisesti: ”ihmiset puhuvat ja odottavat toisten toimivan sydä-men mukaan mutta toimivat itse kukkaronsa mukaan”.

Vaikka kunta kuntalaisten itsehallinnollisena alueena ja yhteisöllisen toimin-nan kenttänä jatkossa korostuneekin, on hyvinvointipalveluiden tarjoaminen jat-kossakin ensisijaisesti kuntien vastuulla. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin ja-kamaan kuvitteellinen 100 %:n vastuu ihmisten hyvinvoinnista yhteiskunnan jayksilön välille vuosina 2000, 2005 sekä 2017. Vastaajat arvioivat hyvinvointi-vastuussa tapahtuvan selkeän käänteen vuoteen 2017 mennessä, jolloin yksilönvastuu on selvästi yhteiskunnan vastuuta merkittävämpi – toisin kuin tällä het-kellä ajatellaan olevan (kuva 3.8.).

Yhteiskunnan osalle jäävästä hyvinvointivastuusta kunnan osalle jäävän vas-tuun ajatellaan kapenevan valtion osalle jäävää hyvinvointivastuuta selvästi vä-hemmän (kuva 3.9.). Näin vastaajien tulevaisuudennäkemysten perusteella yksi-

Ihminen (kuntalainen) tulevaisuudessa on ...

33


0

20

40

60

80

100

2000 2005 2017

vuosi

yhteiskunnan vastuuihmisten oma vastuu

tyiset ihmiset ottanevat pääasiassa kantaakseen valtiolle aikaisemmin kuulunuttahyvinvointivastuuta. Kaikkein selvimmin yksilön vastuun olettavat tulevaisuudessakorostuvan ulkopuoliset asiantuntijat, kuntajohtajat sekä suurten, yli 20.000 asuk-kaan, kuntien edustajat. Pienissä, alle 5.500 asukkaan kunnissa ihmisten vastuunomasta hyvinvoinnistaan ajatellaan tällä hetkellä olevan huomattavan pienen eikänäin tulevaisuudessakaan ajatella nousevan samalle tasolle kuin esim. suurissakunnissa. Luottamushenkilöt samoin näkevät yksilön oman vastuun tulevaisuu-dessa pienemmäksi suhteessa muihin ryhmiin (liite 1).

Kuva 3.8. Yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointivastuu.

Kuva 3.9.Yhteiskunnan osalle tulevan hyvinvointivastuun jakautuminen.

Hyvinvointivastuun jakautuminen (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017

vuosi

%-o

suus

valtion vastuu

kunnan vastuu

ihmisten omavastuu

Yhteiskunnan/yksilön vastuu hyvinvoinnista(%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

34

Erik Allardt on hyvinvointitutkimuksessa lähestynyt hyvinvointia kolmen sub-jektiivisen ja objektiivisen indikaattorin avulla (1998, 39–40). Elintason Having-kategorian lisäksi hän on sisällyttänyt hyvinvoinnin käsitteeseen myös yhteisyys-suhteet ns. Loving sekä ihmisenä olemisen eli ns. Being. Kun edellisiä tarkastel-laan sekä objektiivisesta että subjektiivisesta näkökulmasta saadaan kuusi eri in-dikaattorityyppiä:

1. Elintaso (Having): objektiiviset indikaattorit kuten tulotaso, työllisyysjne.

2. Elintaso (Having): subjektiiviset indikaattorit kuten elintasoa koskevatyytyväisyys tai tyytymättömyys

3. Yhteisyyssuhteiden (Loving) objektiiviset indikaattorit kuten ystävienlukumäärä, yhteydet järjestöissä jne.

4. Yhteisyyssuhteiden (Loving) subjektiiviset indikaattorit kuten onnelli-suus tai onnettomuus

5. Ihmisenä olemisen (Being) objektiiviset indikaattorit kuten poliittinenaktiivisuus, harrastukset jne.

6. Ihmisenä olemisen (Being) subjektiiviset indikaattorit kuten vieraantu-misen ja itsensä toteuttamisen kokemukset.

Yhteisöllisyyteen sisältyy Allardtin mukaan ystävien, paikallisyhteisön sekä su-vun ja perheen lisäksi myös kaikki yhteisöt ja tekijät joiden varaan ihmisen iden-titeetin ja omakuvan voi ajatella rakentuvan – näin mm. erilaisten vähemmistö-jen asemalla on merkitystä ihmisen yhteisöllisyyteen perustuvan hyvinvoinnin pe-rustana. Ihmisenä olemisen (Being) taustalla on näkemys siitä, että ihmisellä onvoimakas identiteetin muodostamisen ja sen säilyttämisen tarve. (Allardt 1998,41–47.)

Elintason (Having) sekä elämän laadun (Loving, Being) käsitteet kuvaavatihmisten ongelmia ja puuttuvaa tarpeentyydytystä. Sitä miten ongelmiin reagoi-daan ja miten ne ratkaistaan Allardt kuvaa elämän tavan (Habitus) käsitteellä.”Elintaso ja elämän laatu liittyvät olosuhteisiin, joissa elämäntavat syntyvät jaluodaan” (Allardt 1998, 49). Kun elintason ja elämänlaadun tarkasteluun liite-tään elämän tavan arviointi voidaan puhua elämänpolitiikasta. Elämänpolitiikkaatarkastelevassa artikkelissaan Roos (1998, 22) toteaa eräänä vaihtoehtona, ettähyvinvoinnin asemasta tulisi siirtyä tarkastelemaan elämänpolitiikkaa. Hän nä-kee, että elämänpolitiikka saattaisi tarjota uuden, ajankohtaisen, tavan tarkastellahyvinvointivaltiota.

Roos ja Hoikkala määrittelevät elämänpolitiikan samannimisen kirjan (1998)esipuheessa politiikaksi, joka koostuu yhteisistä ryhmiä ja yhteiskuntaa koske-vista ratkaisuista, joilla vaikutetaan ihmisten elämänkulkuun, mahdollisuuksiin,ihmissuhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Myöhemmin elämänpolitiikan käsitettätäydennetään mm. Ulrich Beckin keskusteluun tuomalla riskin käsitteellä. Samallakun yksilön mahdollisuus ohjata omaa elämäänsä on lisääntynyt, on osa yksilöäuhkaavista riskeistä muuttunut yhteisöllisiksi ja globaaleiksi. Riskit ovat yksilön

35


resurssien ulottumattomissa ja niihin varautuminen on mahdollista vain kollek-tiivisesti sovituin pelisäännöin. Anthony Giddens on korostanut elämänpolitiikassayksilön refleksiivisyyttä ja valinnanmahdollisuutta. Rakenteissa, jotka tarjoavatedellytykset ”toiselle mahdollisuudelle” – uudelle valinnalle, subjektiivinen hy-vinvointi nähdään keskeisenä tehtäväkenttänä.

Kysyttäessä hyvinvointivastuun jakautumista yhteiskunnan ja yksilön välil-lä, hyvinvoinnin käsitettä ei kysymyksen yhteydessä määritelty. Tutkimuksen toi-sella kyselykierroksella haluttiin selvittää mitä vastaajat hyvinvoinnilla ymmär-tävät. Hyvinvoinnin käsitettä lähestyttiin hyödyntämällä edellä esitettyä Allard-tin hyvinvoinnin määritelmää. Vastaajat katsovat tällä hetkellä hyvinvoinnin, sii-nä yhteydessä kun keskustellaan yhteiskunnan roolista hyvinvoinnin turvaajana,merkitsevän ensisijaisesti elintasoa, muiden määritelmien jäädessä toissijaisem-miksi. Tulevaisuudessa ajatellaan hyvinvoinnin käsitteen yhteiskunnan vastuunnäkökulmasta monipuolistuvan (kuva 3.10.). Toisaalta koska yhteiskunnan hy-vinvointivastuun katsotaan pienenevän voidaan ajatella, että tämä pieneneminennäkyy selkeimmin hyvinvoinnin elintaso-sisällön keskeisyyden vähenemisenä. Hy-vinvointia yhteiskunnan toimesta rakennettaisiin tulevaisuudessa nykyistä enem-män muiden kuin taloudellisten resurssien pohjalta – hyvinvoinnin taloudellisenvastuun jäädessä yksilöille itselleen.

Kuva 3.10. Hyvinvoinnin osatekijät, merkitys vuosina 2000 ja 2017.

0

2

4

6

8

10

2000 2017

vuosi

elintasoyhteisyyssuhteetihmisenä oleminenelämäntapa

Hyvinvoinnin osatekijät, merkitys vuosina 2000 ja 2017

36

Vastaajat itse määrittelivät hyvinvoinnin varsin moniulotteisesti:

� Fyysinen ja psyykkinen terveys, toimivat ja tasapainoiset ihmissuhteet(tärkein perhe) kohtuullinen ja vakaa toimeentulo ja tuloperusta (kj.)

� Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen tasapaino, joka tuottaatyydyttävän elämäntavan ja kyvyn nauttia ihmiselämän moninaisuudesta(oman elämänpolitiikan valinnat)(kv)

� Hyvinvointi tarkoittaa yksilön ja yhteisön henkistä ja aineellista tasa-painoa suhteessa toimintaympäristöön (kj.)

� Hyvinvoinnin sisällön ja tason määrittelen itse arvovalinnoilla, joita vointoteuttaa muiden kanssa samoin kuin tehdä työtä ja saada riittävän tu-lon elääkseni (ulkop.)

� Hyvinvoivaksi tuntee itsensä ihminen, joka pystyy jäsentymään ajatte-lun avulla, liittymään tunteen avulla sekä jolla on rooli elämässä, teke-mistä sekä arvostusta (ulkop.)

� Ihmisen aineellinen ja sosiaalinen turvallisuus lapsesta vanhukseen kai-kissa elämän vaiheissa (kv.)

Elintason ei ajatella tulevaisuudessa olevan yhtä keskeisessä roolissa hyvinvoin-nin osatekijänä kuin tällä hetkellä. Vastaajaryhmistä ainoastaan ulkopuoliset asian-tuntijat pitävät elintasoa vielä vuonna 2017 tärkeimpänä hyvinvoinnin ”rakennus-palikoista” (liite 2b). Kuntajohtajat ja luottamushenkilöt asettavat ystävien luku-määrän, järjestöosallistumisen, poliittisen osallistumisen ja esim. harrastukset ta-loudellisia seikkoja merkittävämmiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi tulevaisuudes-sa (liite 2a, 2b). Kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden arvioita tarkasteltaessaon hyvä muistaa vastaajajoukon tietty ”eliittisyys”. Tutkimuksen luottamushen-kilöt ovat pääsääntöisesti kunnanhallitusten tai kunnanvaltuustojen puheenjohta-jia. Yleisestikään luottamushenkilöt eivät taustaltaan vastaa kuntien asukkaita.Heidän koulutuksensa on keskimääräistä korkeampi ja heidän joukossaan on kes-kimääräistä enemmän johtavassa asemassa ja kunnan palveluksessa olevia. Sitävastoin ns. huonompiosaiset ovat luottamushenkilöiden joukossa selkeästi aliedus-tettuja (vrt. mm Pikkala 1997). Tällä hetkellä, vuonna 2000, kaikki vastaajaryh-mät arvioivat kuitenkin yksimielisesti hyvinvoinnin ensisijaisesti rakentuvan tu-lojen, työllisyyden – elintason varaan.

Hyvinvoinnin ”rakentumisessa” tapahtuvalle muutokselle antaa tukea myösse, että ihmisten ei uskota (toivota?) korostavan materiaalisia arvoja tulevaisuu-dessa nykyisessä määrin (kuva 3.11.).

37


Kuva 3.11. Materiaalisten / henkisten arvojen korostuminen vuosina 2000 ja2017.

Yhteisöllisiä ja ei-materiaalisia arvoja nykyistä hiukan enemmän korostavien oma-vastuisten kuntalaisten kunta on tutkimukseen vastanneiden tulevaisuusarvioi-den perusteella palveluita järjestävän organisaation lisäksi myös asukkaiden itse-hallinnollinen yhteisö. Ihmiset kantavat jatkossa selkeästi nykyistä suuremmanvastuun omasta hyvinvoinnistaan. Kunnan hyvinvointivastuussa ei tapahdu kui-tenkaan merkittävää muutosta – ihmisten omalle vastuulle siirtynee osa sellai-sesta vastuusta, joka on tällä hetkellä kuulunut lähinnä valtiolle. Hyvinvointi eitulevaisuudessa tarkoittane enää välttämättä nykyisessä määrin elintasoa, vaanerilaiset sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osallistumiseen liittyvät seikat mää-rittelevät hyvinvointia nykyistä enemmän. Vastausten valossa voidaan ajatella,että samalla kun ihmisten tarpeet muuttuvat ei-materiaalisempaan ja aavistuksenverran yhteisöllisempään suuntaan myös kunnan rooli muuttuu kuntalaisten tar-peiden suuntaisesti.

3.3 Kuntarakenteen pidemmälle tulevaisuuteensiirtyvä muutos

Edellisessä, vuonna 1999 ilmestyneessä, tulevaisuusbarometrissa arvioitiin, ettäalle 10.000 asukkaan kuntien lukumäärä tulisi pitkällä aikavälillä vähenemään.Yli 10.000 asukkaan kuntien lukumäärän vastaavasti ajateltiin ajan myötä lisään-tyvän. Kun kuntien kokonaismäärän kehitystä näiden kahden selvityksen välillävertaillaan, paljastuu, että kuntien lukumäärällisen vähenemisen suhteen ollaanedelleen samoilla linjoilla kuin aikaisemmassa selvityksessä. Lukumäärän tässäuudessa selvityksessä ajatellaan vuoteen 2017 mennessä jäävän jopa 24 kuntaa

Ihminen (kuntalainen) tulevaisuudessa on ...

-100 -50 0 50 100

2000

2017

%-vastanneista

materiaalisia jataloudellisia arvojakorostava

henkisiä ja ei-materiaalisia arvojakorostava

38

397 422346

322

050

100150200250300350400450

2005 2017

vuosi

tubaro 1998tubaro 2000

pienemmäksi kuin vuoden 1999 selvityksessä. Vuosi 2005 tuntuu nyt vuositu-hannen jo vaihduttua varmasti hyvinkin lähitulevaisuudelta. Nyt ei kuntien luku-määrän uskota vähenevän vuoteen 2005 mennessä aiemmin ajatellulla vauhdillavaan kuntia ajatellaan vuonna 2005 olevan 25 kpl enemmän kuin vuoden 1999selvityksen perusteella. Kokonaismäärän ajatellaan nyt siis vähenevän jopa ai-kaisempaa selvitystä runsaammin, mutta vähenemisen tapahtuvan vastaavasti myö-hemmin (kuva 3.12.).

Kuva 3.12. Kuntien lukumäärä vuosina 2005 ja 2017 (Vastaajajoukot tule-vaisuusbarometreissa poikkeavat toisistaan!).

Seutuistumiskehitystä kysyttiin myös vuoden 1999 tulevaisuusbarometrissa. Nyttehdyn barometrin vastaajat katsovat edellistä selvemmin seutuistumiskehityksenjatkossa perustuvan vapaaehtoiseen seutuistumiskehitykseen (kuva 3.13.). Sen si-jaan usko seutukunnille mahdollisesti tulevaisuudessa suunnattavista lakisäätei-sistä tehtävistä on hiukan voimistunut (kuva 3.14.). Niukka enemmistö (57 %)vastaajista katsoo kuntajaon pitkällä aikavälillä olevan sama kuin seutukuntaja-ko (kuva 3.15.).

Kuntien lukumäärä vuosina 2005 ja 2017

39


Kuva 3.13. Seutuistuminen tulee jatkossa perustumaan… (Huom. vastaaja-joukot tulevaisuusbarometreissa poikkeavat toisistaan!).

-100 % -50 % 0 % 50 % 100 %

Tubaro 1999

Tubaro 2000

% vastauksista

vahvistettuunseutukuntajakoonkuntalähtöiseenseutuistumiseen

Kuva 3.14. Seutukuntien lakisääteiset tehtävät (Huom. vastaajajoukot tule-vaisuusbarometreissa poikkeavat toisistaan!).

-100 % -50 % 0 % 50 % 100 %

Tubaro 1999

Tubaro 2000

%- vastauksista

eikyllä

Ns. seutuistuminen tulee jatkossa perustumaan ...Tulevaisuusbarometrit v. 1999 ja v. 2000

Seutukunnille määritellään lakisääteisiä tehtäviäTulevaisuusbarometrit v. 1999 ja v. 2000

40

Kuva 3.15. Pitkällä aikavälillä seutukuntajako = kuntajako.

Vastauksissa on ajatellun kuntalukumäärän suhteen ristiriita. Toisaalta kuntienlukumäärän ajatellaan vähenevän runsaaseen kolmeen sataan vuoteen 2017 men-nessä, mutta samalla hiukan yli puolet vastaajista ajattelee kuntajaon olevan pit-källä aikavälillä yhtä kuin seutukuntajako. Mikäli jälkimmäistä tarkastellaan kun-talukumääränä, tarkoittaisi tämä, seutukuntarakenteen pysyessä nykyisellään, vain85 kuntaa. Toisaalta vastaajista selkeä enemmistö ymmärtää seutuistumisen läh-tökohtien olevaan muu kuin virallinen seutukuntajako. Näin seutuistumisen voi-daan ymmärtää olevan lähinnä kuntien lukumäärän vähenemiseen liittyvä pro-sessi, joka tulee perustumaan kuntien omiin yhteistyölähtökohtiin. Seututasollatulee joka tapauksessa olemaan merkittävä rooli, oli seutukuntien lukumäärä jarakentumisen muoto mikä tahansa.

3.4 Toimintaympäristössä tapahtuvatyksittäiset muutokset

Tutkimuksessa lueteltiin toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvia muutok-sia, jotka vastaajien tuli sijoittaa vuoteen, johon mennessä he katsoivat tapahtu-man toteutuvan vähintään 50 %:n todennäköisyydellä. Vastaajat voivat valita myösvaihtoehdon ”ei toteudu tarkasteluajanjaksolla”. Suurin joukko vastaajista oli tai-puvaisia ajattelemaan, että vuoteen 2017 mennessä kunnat saattaisivat saada uu-sia verotuskohteita ja mahdollisesti syntyisi kunta-alliansseja, joissa kaksi taiuseampi kuntaa yhdistäisi taloutensa, mutta säilyttäisi itsenäisyytensä ja oman hal-linnon. Valtionosuuksien kytkemistä tehtäviin tai saavutettuihin tuloksiin ei pi-detty todennäköisenä, sen sijaan valtionosuuksien kytkemistä huoltosuhteeseenpiti mahdollisena vajaat 60 % vastanneista. Hiukan yli puolet ajatteli, että yhtei-söveron kuntaosuuksista saatettaisiin luopua ja kunnallisveroa saatettaisiin nos-

Pitkällä aikavälillä seutukuntajako = kuntajako

kylläei

41


taa valtion tuloveron alentuessa. Subjektiiviset oikeudet pikemminkin kapenevatkuin laajenevat vuoteen 2017 mennessä. Kuvaan 3.16. on merkitty kunkin tapah-tuman osalta arvioiden mediaani (vuosi, jonka molemmille puolille puolet arvioistasijoittui) sekä ala- ja ylävartiilit (vuodet joiden välille puolet arvioista sijoittui).

Kuva 3.16. Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ajoittami-nen.

Tapahtuman sijoittiTapahtuma tarkasteluajanjaksolle1. Valtionosuudet poistetaan 34 %2. Yhteisöveron kuntaosuuksista luovutaan 51 %3. Kunnat saavat uusia verotuskohteita 72 %4. Osa nykyisin kunnalle kuuluvasta verotusoikeudesta

siirretään kuntayhtymille/seutukunnille, jotka vastaavatmyös osasta palvelutarjontaa 43 %

5. Kunnallisvero alenee ja palvelut muuttuvat maksullisiksi 41 %6. Palkkatulon verotusoikeus siirretään kokonaan kunnille 39 %7. Syntyy ensimmäinen kunta-allianssi… 81 %8. Valtionosuudet maksetaan tehtäväkohtaisesti 41 %9. Valtionosuudet kytketään saavutettuihin tuloksiin 39 %10. Valtionosuudet kytketään huoltosuhteeseen 57 %11. Ensimmäistä kertaa kunta rahoittaa toimintaansa sponsorirahalla 43 %12. EU määrittelee paikallishallinnon talouden rahoitusperusteet 34 %13. Valtion tulovero alenee selvästi ja kunnallisveroa nostetaan 51 %14. Suurille kaupunkikunnille mahdollistetaan muita laajempi

toimivalta 40 %15. Subjektiivisia oikeuksia kavennetaan merkittävästi 54 %16. Subjektiivisia oikeuksia laajennetaan merkittävästi 17 %

200020022004200620082010201220142016

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

tapahtuma

mediaanialakvartyläkvart

42

Puolet vastaajista pitää mahdollisena, että yhteisöveron kuntaosuuksista luo-vuttaisiin vuoteen 2010 mennessä. Näkemystä perustellaan mm. toteamalla, että”yhteisövero liittyy teolliseen kulttuuriperintöön ” ja ”yhteisövero on liian riip-puvainen markkinamekanismista – kunnan menotalous ei jousta yhteisöveron las-kiessa.” Valtaosassa kommenteista pohdittiin vaihtoehtoista tapaa tasata kuntientaloudellisia toimintaedellytyksiä. Yhteisöveron ajatellaan mahdollisesti ”seutu-kuntaistuvan ja myöhemmin muuttuvan maakuntakohtaiseksi”. Useampikin vas-taaja arvioi yhteisöveron kuntaosuuksien luopumisen korvautuvan mahdollisestivaltionosuuksilla: ”valtio saa koko yhteisöveron tuoton ja jakaa sitä niin valti-onosuuksina kunnille, että kansalaisten yhdenvertaisuus saadaan turvattua”. Mi-käli puuttuvaa yhteisöveron kuntaosuutta ei kompensoitaisi valtionosuuksilla ar-vioidaan ”kuntatalouden supistuvan kokonaisuudessaan”, ”kunnallisverotuksessatapahtuvan epätasaista nousua” ja ”tapahtuvan siirtymistä kohti suurempia kun-takokonaisuuksia”. Vastauksissa viitattiin yhteisöveron kuntaosuudella olevanselvän yhteyden kunnan motiiviin harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Yli 70 % vastaajista uskoo kuntien saavan uusia verotuskohteista vuoteen2010 mennessä. Uusien verotuskohteiden taloudellista merkitystä ei pidetä vält-tämättä kovinkaan suurena. Ongelmalliseksi koetaan myös se, että ”verotus muut-tuu yhä epätasa-arvoisemmaksi ja näkymättömämmäksi”, ”uudet verotuskohteetsaattaisivat vaikuttaa investointien suuntaamiseen”. Uudet verotuskohteet saat-taisivat ”lisätä kapinan aineksia”. Toisaalta katsottiin, että esim. ympäristönäkö-kulmien korostuessa ”ratkaisuja haetaan haittaveroista yms.” Haittaverojen li-säksi uudet verotuskohteet saattaisivat olla mm. vapaa-aikaan liittyviä lisämak-suja. Samalla kun uudet verotuskohteet hiukan laventaisivat kuntien veropohjaa,niiden ajatellaan myös lisäävän kunnan toimintavapautta ja joustavuutta: ”kun-nat pystyvät paremmin itse rahoittamaan toimintaansa”, ” kunnat itsenäistyvätja keräävät myös käyttäjiltä varoja kustannusten peittoon”, ”kunnat pystyvät ot-tamaan paremmin huomioon asukkaidensa tahdon tulopohjan muodostumisessa”.Kunnan mahdollisesti lisääntyvä vapaus verotuskohteiden suhteen on myös po-liittisesti kiinnostava kysymys. Toisaalta uusien verotuskohteiden käyttöönotos-ta nähdään olevan ”etua poliittisista syistä” ja toisaalta politiikan uskotaan saa-van ”mielenkiintoisia piirteitä”.

Selkeästi suurin vastaajajoukko (81 %) piti mahdollisena sitä, että vuoteen2010 mennessä syntyisi ensimmäinen kunta-allianssi, jossa kaksi tai useampikuntaa yhdistäisi talouden mutta säilyttäisi itsenäisyyden ja oman hallinnon.Näkemyksissä heijastui kolme näkökulmaa asiaan. Toisaalta talouden yhdistämistäilman hallinnon yhdistämistä pidettiin ”keskeneräisenä” ratkaisuna, toisaalta jär-jestely liitettiin kuntaliitosprosessiin sen erääksi vaihtoehdoksi tai välivaiheeksija lopuksi osa näki tässä mahdollisuuden ”kuntakäsitteen muutokselle” . Itsenäi-seen hallintoon huomionsa kiinnittäneet kommentoijat totesivat, ”ettei ole järke-vää pitää kahta hallintoa jos on vain yhdet rahat” ja että pian kyllä havaitaan,”ettei tarvita omaa hallintoakaan”. Ratkaisua kuntaliitos-näkökulmasta tarkas-telleet totesivat, että tuloksena olisi ”sekava hallinnollinen vyyhti” , jonka seu-rauksena ”taistelu itsenäisyydestä pitkittyy” ja tavoitteena olisi vain säilyttää edes

43


”itsenäisyyden rippeet”. Yleisesti kuitenkin ajatus yhteisestä taloudesta yhdistet-tynä hallinnolliseen itsenäisyyteen koettiin kokeilemisen arvoiseksi: ”kun ensim-mäinen syntyy kehitys voi jatkua nopeanakin”, ”muut seuraavat hiljakseen pe-rässä”, ”itsenäisyys ja hallinto eivät ole itseisarvoja – raha ratkaisee. Jos talou-den yhdistämisestä on hyötyä se tapahtuu.” Vahvuutena nähtiin vahvempi ja va-kaampi talous, mutta uhkana kaventunut itsemääräämisoikeus.

Valtionosuuksien kytkemistä huoltosuhteeseen piti runsas puolet vastaa-jista mahdollisena vuoteen 2010 mennessä. ”On sitä hullumpiakin mittareita”.Huoltosuhteen liittäminen valtionosuuden määräytymisperusteisiin turvaisi ”kes-keisten peruspalvelujen säilymisen syrjäseuduilla” ja ”turvaisi elämän jatkumi-sen maaseudullakin”. Erityisesti huoltosuhteen huomioimisesta hyötyisivät luon-nollisesti vanhus- ja lapsivoittoiset alueet mutta myös ”mielenterveyspalvelujentason” ajateltaisiin tulevan nykyistä paremmin turvatummaksi. Valtionosuudenkytkemistä huoltosuhteeseen pidettiin toisaalta ”liian vaikeana toteuttaa”.

Valtion tuloveron selvä aleneminen ja kunnallisveron tuntuva nousu saat-taisi olla mahdollista (51 % vastaajista) vuoteen 2010 mennessä. Kehitys kyt-kettiin arvioissa sekä EU:n valtioon kohdistamiin tuloveropaineisiin että kunta-koon kasvuun ja siitä seuraavaan vastuiden ja riippumattomuuden lisääntymiseen.Valtion tuloveron alenemisesta todettiin: ”EU luo paineita alentamiselle” ja kun-nallisveron nousua hahmoteltiin joko siirtymisellä ”kunnalliseen tuloveroon” taisitten siten, että ”kunnille siirretään velvoitteita kuntakoon kasvaessa, velvoittei-den lisääntyessä kunnallisveroaste nousee”. Kuntakoon kasvaessa ”paikallista-louksien edellytykset toimia paranevat ja ne muuttuvat riippumattomammiksi”.Valtion vastaavasti ajatellaan vastaavan enää vain ”turvallisuudesta ja makroinf-rasta”. Mikäli kunnat kattaisivat nykyistä merkittävämmän osan menoistaan kor-keammilla verotuloilla, olisi sillä asiantuntijoiden mielestä muuttoliikettä ruok-kiva vaikutus.

Hiukan yli puolet vastaajista arvioi subjektiivisia oikeuksia kavennettavanmerkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Merkittävän kaventamisen asemesta sub-jektiivisten oikeuksien ajatellaan kaventuvan vain ”jonkin verran”. Seurauksenanähdään ”yksilöllisen epävarmuuden lisääntyminen” sekä ”suurten ikäluokkienlisääntyvä vastuu omasta hoidostaan”. Toisaalta subjektiivisista oikeuksista us-kotaan tulevaisuudessa tulevan ”kunnille keino kilpailla asukkaista.” Palveluissapalataan osin soveltamaan tarveharkintaa ja ”kunnille tulee mahdolliseksi keskit-tyä oman demokratiansa kannalta tärkeiksi kokemiinsa asioihin.” Kun päätäntä-valta ja vastuu siirtyvät enemmän kunnille, ”saattaa myös eriarvoisuus lisään-tyä.”

Kuntajohtajien näkemykset vastasivat koko vastaajajoukon näkemystä var-sin yksiselitteisesti. Kuntajohtajat kuitenkaan eivät, toisin kuin kaksi muuta vas-taajaryhmää, olettaneet subjektiivisten oikeuksien kapenevan tulevaisuudessa. Ylipuolet luottamushenkilöistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista piti mahdollisena,että suurille kaupunkikunnille tulevaisuudessa mahdollistettaisiin muita kuntialaajempi toimivalta ja että jokin kunta tulevaisuudessa rahoittaisi toimintaansasponsori-rahalla. Ainoana vastaajaryhmänä luottamushenkilöt pitivät mahdolli-

44

sena valtionosuuksien kytkemistä joko tehtäviin tai tulokseen. Päinvastoin kuinmuut, luottamushenkilöt sitä vastoin eivät usko valtion tuloveron alenemiseen javastaavasti kunnallisveron nousuun. Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykseterosivat kahden muun ryhmän näkemyksistä kauttaaltaan mutta erityisesti siltäosin, että ainoana ryhmänä he olivat taipuvaisia pitämään mahdollisena palvelu-maksujen nousua sekä sitä, että osa nykyisin kunnille kuuluvasta verotusoikeu-desta siirtyisi kuntayhtymille/seutukunnille, jotka vastaisivat myös osasta palve-lutarjontaa (taulukko 3.1.).

Taulukko 3.1. Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ajoit-taminen, arviot asiantuntijaryhmittäin.

Tapahtuma ja kuinka monta %vastaajista sijoitti tapahtuman Kunta- Luottamus- Ulkopuolisettarkasteluajanjaksolle (v. 2000–2017) johtajat henkilöt asiantuntijatarviot asiantuntijaryhmittäin (%) (%) (%)

1. Valtionosuudet poistetaan 33 39 252. Yhteisöveron kuntaosuuksista luovutaan 56 52 393. Kunnat saavat uusia verotuskohteita 56 87 804. Osa nykyisin kunnalle kuuluvasta vero-

tusoikeudesta siirretään kuntayhtymille/seutukunnille, jotka vastaavat myösosasta palvelutarjontaa 33 45 65

5. Kunnallisvero alenee ja palvelutmuuttuvat maksullisiksi 32 43 55

6. Palkkatulon verotusoikeus siirretäänkokonaan kunnille 39 45 26

7. Syntyy ensimmäinen kunta allianssi ... 75 84 898. Valtionosuudet maksetaan tehtävä-

kohtaisesti 32 57 259. Valtionosuudet kytketään saavutettui-

hin tuloksiin 27 55 2910. Valtionosuudet kytketään huolto-

suhteeseen 59 58 4411. Ensimmäistä kertaa kunta rahoittaa

toimintaansa sponsorirahalla 30 53 5012. EU määrittelee paikallishallinnon

talouden rahoitusperusteet 31 36 3913. Valtion tulovero alenee selvästi ja

kunnallisveroa nostetaan 57 43 5614. Suurille kaupunkikunnille mahdollis-

tetaan muita laajempi toimivalta 25 51 5015. Subjektiivisia oikeuksia kavennetaan

merkittävästi 45 60 5616. Subjektiivisia oikeuksia laajennetaan

merkittävästi 16 21 12

45


Yhteenveto

Luvussa arvioitiin kuntien toimintavapautta, kuntalaisten arvoissa mahdollisestitapahtuvaa muutosta sekä kuntien hyvinvointivastuuta tulevaisuudessa asiantun-tijoiden esittämien tulevaisuusarvioiden perusteella. Kuntarakennetta arvioitiinseutuistumiskehityksen sekä kuntien lukumäärän perusteella. Lopuksi esitettiinjoukko yksittäisiä tapahtumia, joiden toteutumisen todennäköisyyttä vastaajat ar-vioivat.

Kuntien toimintaympäristössä voidaan esitettyjen arvioiden perusteella näh-dä seuraavanlaiset kehityssuunnat:

� Kuntien mahdollisuus ohjata itse omaa toimintaansa lisääntyy tulevai-suudessa lähinnä ns. todellisen vapausasteen (kuntayhteisön henkiset jaaineelliset resurssit) noustessa.

� Kunnallishallinnossa kunnan rooli kuntalaisten itsehallinnollisena yk-sikkönä vahvistuu.

� Henkiset ja ei-materiaaliset arvot voimistuvat selvästi ja yhteisöllisyyttäkorostavat arvot aavistuksen verran suhteessa henkilökohtaisia päämää-riä korostaviin arvoihin – joskin jälkimmäinen arvioidaan jatkossakinmerkittävämmäksi.

� Vuoteen 2017 mennessä ihmiset kantavat yhteiskuntaa suuremman vas-tuun omasta hyvinvoinnistaan.

� Kunnan hyvinvointivastuussa ei tapahdu juurikaan muutoksia.� Hyvinvointi käsittää tulevaisuudessa elintason lisäksi nykyistä selvem-

min yhteisyyssuhteet, ihmisenä olemisen sekä elämäntavan.� Kuntien lukumäärä vähenee, mutta kuntaliitokset ajoitetaan vuoden 2005

jälkeiseen aikaan.� Seutuistuminen perustuu kuntalähtöiseen seutuistumiseen ja seutukun-

nille määrättäneen lakisääteisiä tehtäviä.

Toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvista yksittäisistä tapahtumista neljäoli sellaisia, jotka selkeästi yli puolet vastaajista sijoitti tarkasteluajanjaksolle (v.–2017)

1. Syntyy ensimmäinen kunta-allianssi, jossa kaksi tai useampi kuntaa yh-distää taloutensa mutta säilyttää itsenäisyytensä.

2. Kunnat saavat uusia verotuskohteita.3. Valtionosuudet kytketään huoltosuhteeseen.4. Subjektiivisia oikeuksia kavennetaan merkittävästi.

46

Valta kuuluu demokratiaan. Demokratia-käsitteen kantasanat (demos = kansa, kra-tia = valta) viittaavat kansanvaltaan. Kreikan sana ”demos” kuitenkin viittaa pi-kemminkin korporaatioon eikä yksittäisten yksilöiden ryhmään. Keskeistä demo-kratian historiassa onkin ollut löytää tasapaino yksilökeskeisen ja yhteisökeskei-sen demokratiatulkinnan välillä (Sainio 1994, 9–10). Demokratialle on painotuk-seltaan hiukan toisistaan poikkeavia määritelmiä. Elitististen teorioiden ja osal-listuvien teorioiden lisäksi demokratiaa tarkasteltaessa lähtökohdaksi voidaan esim.ottaa joko tapa jolla päätöksiä tehdään tai itse päätösten sisältö (mm. Möttönen1997, 96).

Valtaa ja vastuuta käsittelevän luvun alussa selvitellään, mitkä organisaatiottai ihmisryhmät käyttävät kunnissa valtaa nyt ja tulevaisuudessa. Huomio pyri-tään kiinnittämään sekä eri toimijaryhmien oletettuun vallan määrään että vallanmäärässä tapahtuvaan muutokseen. Eri vallankäyttäjäryhmiä tarkasteltaessa tar-kastellaan edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen toimijaryhmiä rin-nakkain. Edustuksellisen demokratian osalta on tutkimuksessa kuitenkin selvi-tetty vielä erikseen kunnan keskeisten poliittisten päätöksentekotasojen: kunnan-hallituksen, kunnanvaltuuston sekä lautakuntien keskinäistä valtasuhdetta. Samallaon vastaajilta tiedusteltu heidän käsitystään kunnan poliittisen ja ammatillisen joh-don keskinäisestä vallasta. Luvun tavoitteena on koota asiantuntijoiden tulevai-suusarvioiden perusteella yleiskuva kuntavaikuttajien oletetusta keskinäisestä val-ta-asetelmasta. Vallan ja vaikutusvallan käsitettä ei tutkimuslomakkeessa määri-telty ja tulokset kuvaavatkin lähinnä sitä ”arkitulkintaa”, joka päätöksenteossaosallisille ihmisille asiasta ensimmäisenä ja luonnostaan syntyy. Mm. sitä, mihinpoliittisen ja ammatillisen johdon vaikutusvallan ajatellaan perustuvan nyt ja tu-levaisuudessa, käsitellään luvuissa 6 ja 7. Suoran vaikuttamisen tulevaisuutta kä-sitellään luvussa 8.

Kuntademokratiasta puhuttaessa helpoiten lienee demokratia ymmärretääntoimintatavaksi tai järjestelmäksi, johon kuuluu kuntalaisten demokraattiset oikeu-det. Päätöksentekoa ja demokratian muotoja korostavassa, prosessinäkökulmas-sa, osallistuminen on keskeinen tekijä. Ääripäissään demokratia jakautuu eliitti-teorioihin ja osallistumisteorioihin. Eliittiteorioiden lähtökohtana on, että vain pieniosa ihmisistä haluaa käyttää päätösvaltaa ja osallistumisen keskeisin motiivi onpäätöksentekijöiden kontrollointi – osallistumisteorioissa osallistuminen on itseis-arvo. Koska yksiselitteisiä oikeita ratkaisuja ei ajatella olevan, laaja osallistumi-

4 Vallasta ja vastuusta

47


nen nähdään välttämättömänä lähtökohtana. Edellisten näkökulmien väliin sijoit-tuvaa pluralistista demokratiateoriaa kuvaa näkemys, että yhteiskunnan jäseniäei voida yksiselitteisesti jakaa vallankäyttäjiin ja ulkopuolisiin vaan yhteiskuntamuodostuu pikemminkin organisaatioiden muodostamasta verkostosta, johon kuu-luu sekä kansalaisten osallistumista että eliittivaikuttamista (Anita Niemi-Iilahti1990, 220–221). Sisäasianministeriön osallisuushankkeessa osallistuminen jae-taan vaikuttavuuden perusteella neljään eri ryhmään: tieto-osallisuuteen, konsul-taatio-osallistuuteen, päätösosallisuuteen ja toimeenpano-osallisuuteen (Salmikan-gas 1998, 3). Osallisuushankkeen tarkastelu on esimerkki tietyn demokratiateo-reettisen lähtökohdan valinnasta ja selittyy sillä, että osallisuushankkeessa luon-nollisesti rajaudutaan ns. pienen demokratian tarkasteluun. Ari Sainio (1994, 10)toteaakin demokratian olevan jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, jonka sisältömääräytyy erilaisten historiallisten kehitysvaiheiden ja tilanteiden ohjaamana.

4.1 Median, eläkeläisten, nuorten ja kuntienyhteistyöelinten lisääntyvä vaikutusvalta

KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen perusteella hiukan yli 40 % kuntalaisista on osal-listunut ainakin jonkin vaikutuskanavan puitteissa kunnan toimintaan sekä koke-nut ainakin jonkun kanavista tehokkaaksi. Sellaisia ihmisiä, jotka uskovat vaiku-tuskanavien tehokkuuteen, mutta eivät itse ole osallistuneet, oli tutkimuksen pe-rusteella vajaa 30 %. Täysin epäaktiivisten määrä on vain yksi viidesosa ja vajaa10 % sijoittui epäuskoisten kategoriaan; he olivat osallistuneet, mutta eivät ko-keneet osallistumista tehokkaaksi. Aktiivien ja potentiaalisesti aktiivien määrä onjopa 70 %. (Sjöblom 1998, 98–101)

Vuonna 1999 ilmestyneessä tulevaisuusbarometrissä (Kivelä & Mannermaa)suoran vaikuttamisen uskottiin tulevaisuudessa valtaavan tilaa vaikuttamisen ka-navana edustukselliselta demokratialta. Sama kysymys, joka esitettiin vuonna 1998toteutetussa tulevaisuusbarometrissä (silloisen tutkimukseen suurelle vastaajajou-kolle) haluttiin esittää myös tähän tutkimukseen valituille asiantuntijoille. Myöstämän tutkimuksen vastaajat näkivät kehityksen saman suuntaisena – perinteisiäpuolueita ei tulevaisuudessa pidetä kovinkaan kiinnostavina vaikuttamisen kana-vina. Sen sijaan media ja kunnan elinkeinoelämä muodostuvat jatkossa varsinvaikutusvaltaisiksi toimijoiksi (kuva 4.1.). Kun eri vaikuttamisen kanavissa ta-pahtuvaa muutosta verrataan keskimäärin tapahtuvaan muutokseen huomaa, ettäliike-elämän painoarvo ei kasva juurikaan keskimääräistä enempää, liike-elämäkatsotaan jo tällä hetkelläkin varsin vaikutusvaltaiseksi toimijaksi. Keskimääräistäenemmän merkitystään median ohella lisäävät asiakasneuvostot sekä paikallisettoimintaryhmät (kuva 4.2.). Vaikka vastaajajoukko on tässä tulevaisuusbaromet-rissa erilainen kuin vuonna 1999 ilmestyneessä, on kiinnostavaa verrata tulevai-suuskuvia keskenään (liite 3). Arviot näissä kahdessa tulevaisuusbarometrissä ovatvarsin samansuuntaisia. Kuitenkin median ja tietoverkkojen varaan rakentuvan

48

-4 -3 -2 -1 0 1 2

Perinteiset puolueet

Valtakunnalliset tai kv-toim.

Muut toimijoittain määräytyvät

Liike-elämä

Uudet puolueet

Yhdenasianliikkeet

Paikalliset toimintaryh.

Median ja tietoverkon..toim.

Asiakasneuvostot

Ero keskimääräisestä muutoksesta

0 2 4 6 8 10

Valtakunnalliset tai kv-toim.

Uudet puolueet

Yhdenasianliikkeet


Asiakasneuvostot

Paikalliset toimintaryh.

Liike-elämä

Median ja t ietoverkon..toim.


Toim

ijat

Merkittävyys (asteikko 0 - 10)

2017

2000

vaikuttamisen arvioidaan tässä tutkimuksessa lisäävän painoarvoaan aikaisempiaarvioita enemmän.

Kuva 4.1. Kunnallisen vaikuttamisen kanavoituminen vuosina 2000 ja 2017.

Kuva 4.2. Muutos kunnallisen vaikuttamisen kanavoitumisessa vuodesta 2000vuoteen 2017, ero keskimääräisestä muutoksesta.

Kunnallisen vaikuttamisen kanavoituminen

Muutos 2000–2017Kuinka paljon muutos eroaa keskimääräisestä muutoksesta

49


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

naisryhmät

kirkko/seurakunta

urheiluseurat

maataloustuottajaj.

yhden asian liikkeet

nuoriso

ammattiyhdistykset

paikalliset valtion viranomaiset

eläkeläiset

puolueiden paikallisjärjestöt

yrittäjäjärjestöt

asukasyhdistykset

tietoverkkokäyttäjät

vahvat yksilöt

teollisuus ja yritykset

kuntalaiset yhteensä

kuntien yhteistyöelimet

lautakunnat, johtokunnat

paikalliset tiedotusvälineet

viranhaltijat yhteensä

kunnan/kaupunginvaltuusto

kunnan/kaupunginjohtaja

kunnan/kaupunginhalitus

20172000

Koska tämän tulevaisuusbarometrin tarkoituksena on erityisesti keskittyä kunta-demokratian tulevaisuuteen haluttiin eri toimijaryhmien vaikutusvaltaa tarkastel-la yksityiskohtaisemmalla luettelolla (kuva 4.3.), jossa esitetyt toimijatahot ovatpääosin samat kuin Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 1995 Ilmapuntarissa– Kansalaismielipide ja kunnat.

Kuva 4.3. Vaikutusvalta kunnan päätöksenteossa.

Vaikutusvalta kunnan päätöksenteossa

50

Muutos 2000–2017 Ero keskimääräiseen muutokseen verrattuan

(arvio asteikolla 0–10)

-2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5

puolueiden paikallisjärjestöt

maataloustuottajaj.

ammattiyhdistykset

paikalliset valtion viranomaiset

kunnan/kaupunginjohtaja

kunnan/kaupunginhalitus

viranhaltijat yhteensä

lautakunnat, johtokunnat

kunnan/kaupunginvaltuusto

kirkko/seurakunta

urheiluseurat

asukasyhdistykset

vahvat yksilöt

naisryhmät

yhden asian liikkeet

yrittäjäjärjestöt

paikalliset tiedotusvälineet

teollisuus ja yritykset

kuntalaiset yhteensä

nuoriso

eläkeläiset

tietoverkkokäyttäjät

kuntien yhteistyöelimet

Ero keskimääräisestä muutoksesta

Vaikutusvaltaisimpana yksittäisenä toimijana nähtiin tulevaisuudessakin kun-nanhallitus ja toiseksi keskeisimmäksi kuntajohtaja, joskin molempien vaikutus-vallan ajatellaan aavistuksen verran vähenevän. Kunnanvaltuusto on kolmanneksija viranhaltijat ovat neljänneksi vaikutusvaltaisimpia. Neljän vaikutusvaltaisim-man ryhmä on samanlainen kuin Ilmapuntarissa 1995, sillä erotuksella, että tässätutkimuksessa vastaajat katsoivat kunnanjohtajan valtuustoa vaikutusvaltaisem-maksi. Heti kunnan päätöksentekijöiden jälkeen ja ennen lautakuntia sijoittuvattiedotusvälineet. Vuoteen 2017 mennessä kuntien yhteistyöelimet ohittavat vai-kutusvallassa kuntalaiset sekä kunnan elinkeinoelämän. Kuntien yhteistyöelimet,tietoverkkokäyttäjät sekä eläkeläiset ovatkin niitä toimijatahoja, joiden vaikutus-vallan ajatellaan pitkällä aikavälillä merkittävästi lisääntyvän. Johdonmukaisestiaikaisempaan kysymykseen nähden vaikutusvaltaansa menettävät puolueiden pai-kallisjärjestöt.

Kuva 4.4. Muutos vaikutusvallassa vuosina 2000–2017.

51


Tulevaisuudessa kuntien kymmenen vaikutusvaltaisinta toimijatahoa (luetelluis-ta 23:sta) ovat: kunnan/kaupunginhallitukset, kunnan/kaupunginjohtajat, kunnan/kaupunginvaltuustot, viranhaltijat yhteensä, paikalliset tiedotusvälineet, lautakun-nat ja johtokunnat, kuntien yhteistyöelimet, kuntalaiset yhteensä, teollisuus ja yri-tykset sekä yksittäiset vahvat yksilöt.

Eniten vaikutusvaltaansa tulevaisuudessa lisäävät (kuva 4.5.): kuntien yhteis-työelimet, tietoverkkokäyttäjät, eläkeläiset, nuoriso ja kuntalaiset yhteensä. Tut-kimuksen toisella kyselykierroksella haluttiin eläkeläisten ja ikäihmisten asemaatiedustella erikseen, koska eläkeläiset olivat ensimmäisellä kierroksella nousseetkommenteissa useampaan otteeseen esille. Toisella kyselykierroksella yli puolet(56 %) kysymykseen vastanneista katsoi, että pitkällä aikavälillä ikäihmiset oli-sivat suurin kuntia ohjaava vaikuttajaryhmä. Puolueiden paikallisjärjestöt, maa-taloustuottajat sekä ammattiyhdistykset tulevat arvioiden perusteella menettämäänvaikutusvaltaansa. Vahvoista toimijoista kuntajohtajat sekä hallitukset menettäne-vät valtaansa. Myös kunnanvaltuuston vallan ajatellaan hiukan vähenevän. Vai-kutusvallassa arvioidut muutokset, kunnan yhteistyöelinten lisääntyvää valtaa lu-kuun ottamatta, nostavat esille erilaiset ihmisryhmät organisaatioiden edelle. Sa-malla kun tapahtunee hidas siirtyminen edustuksellisesta osallistumisesta kunta-lais-/kansalaisryhmien osallistumiseen, tapahtuu myös hidasta vallan siirtymistäedustuksellisten päätöksentekotasojen sisällä. Kunnanvaltuustot, lautakunnat jajohtokunnat suhteellisesti parantavat asemaansa hallitukseen ja kuntajohtajaannähden.

4.2 Vaikutusvaltaansa lisäävä kunnanvaltuusto

Politiikka on vallan tavoittelua ja hallinto saavutetun vallan käyttöä (Leväsvirta1999, 23) Väitöskirjassaan Leväsvirta toteaa Kai Kalimaan viitaten, että kuntienpäätösvalta on siirtynyt ensinnäkin kunnanvaltuustolta kunnanhallitukselle, mut-ta edellisen lisäksi myös luottamushenkilöiltä kunnan viranhaltijoille (vrt. Borg1999, 330). Valta luottamuselimissä on keskittynyt luottamushenkilöpaikkojenvähennyttyä. Poliittisesti vähemmän kokeneet ovat saaneet väistyä ammattimais-tuvan poliitikkokunnan tieltä (Leväsvirta 1999, 37, 38). Toisaalta Leväsvirta viittaamyös hallinnon politisoituneen1 (vrt. Pikkala 1997b, 47) samalla kun hallinnonvastuualue on ulotettu arvojen ja mielipiteiden alueelle. Tätä, muista pohjoismaistapoikkeavaa tilannetta, Pikkala perustelee mm. sillä, että poliittinen johtajuus ins-tituutiona on Suomessa suhteellisen heikko. Alkuun viitaten voisi ajatella viran-haltijoiden olleen tehokkaita vallankäytössään sekä saaneen politisoituessaan ta-voiteltua lisää vallankäyttömahdollisuuksia. Todellisuudessa kehitystä selittäneesiirtyminen valvontaorganisaatiosta vastuuorganisaatioon (Leväsvirta 1999, 24).

1 Viranhaltijoiden puoluekantaa kysyttäessä 45 % ilmoitti kuuluvansa johonkin puolueeseen(Pikkala 1997b, 48)

52

Yhteenvetona on todettava, että vallan ilmeisen keskittymisen lisäksi ovat myösroolierot viranhaltijoiden ja ammattimaistuvien kunnallispoliitikkojen välillä ka-ventuneet. Erona kuitenkin nähdään, että politiikassa keskeisiä ovat subjektiivi-suus ja arvot, kun taas hallinnossa puolueettomuus ja säännöt.

KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen mukaan hallitusten ja lautakuntien jäsentenkokemuksella vallasta on selkeä ero. Hallitusten jäsenten ja viranhaltijoiden ko-kemukset ovat yhdensuuntaisia – sen sijaan lautakunnan jäsenten näkemyksetomasta vaikutusvallasta eroavat edellisten ryhmien näkemyksistä (Möttönen 1997,98, ref. Kuntalehti 11/96, Pikkala 1997). Kunnan eliitin ytimessä ovat johtavatviranhaltijat sekä hallituksen jäsenet ja eliitin reunoilla valtuuston jäsenet sekälautakuntien jäsenet. Viranhaltijoiden valtaa määrittää se, toimivatko he suhtees-sa hallitukseen vai lautakuntiin.

Krister Ståhlberg (1997) on määritellyt KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen ai-neiston perusteella neljä eri kunnallista valtarakennetta kuntapäättäjien kokemanvallan sekä vaikutusvaltaisten organisaatiotyyppien määrän perusteella (tauluk-ko 4.1.).

Taulukko 4.1. Kunnallisten valtarakenteiden luokittelu (Ståhlberg 1997, 127).

Kunnallisten päättäjien valta

pieni suuriVaikutusvaltaistenorganisaatiotyyppien pieni Pomorakenne Poliitikkorakennemäärä

suuri Korporatiivinen Liberaalinenrakenne rakenne

Liberaali rakenne kuvaa tapauksia, joissa kuntapäättäjät kokevat valtansa keski-määräistä suuremmaksi ja samalla monilla muillakin organisaatioilla on huomat-tavasti vaikutusvaltaa kunnan asioissa. Korporatiivisessa rakenteessa valta on en-sisijaisesti eri tyyppisillä järjestöillä, mutta kunnan sisäisillä toimijoilla, luotta-mushenkilöillä ja viranhaltijoilla, vallantunne on keskimääräistä pienempi. Kun-nassa, jossa on pomorakenne kaikki toimijat, niin viranhaltijat kuin luottamus-henkilötkin, kokevat valtansa keskimääräistä pienemmäksi. Kunnassa täytyy po-morakenteessa, mikäli päätöksiä tehdään, olla pieni päättävä eliitti ja vahva joh-tajuus. Poliitikkorakenteessa valtaa käyttävien organisaatioiden määrä on pieni,mutta päättäjät uskovat voivansa vaikuttaa asioihin. Päätöksentekijöiden vaiku-tusvalta on riippuvainen heidän henkilökohtaisesta aktiivisuudestaan. (Ståhlberg1997, 127–128)

Valta vaikuttaa kunnan ammatillisen ja poliittisen johdon kesken jakautuvanlähes tasan. Poliittisen johdon vallan arvioidaan olevan hiukan yli 50 % ja lisään-tyvän muutamalla prosenttiyksiköllä (kuva 4.5.).

53


Poliittisen ja ammatillisen johdon vallan jako (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %20 %40 %60 %80 %

100 %

2000 2005 2017

aika

Ammatillinen johtoPoliittinen johto

Kuva 4.5. Poliittisen ja ammatillisen johdon vallan jakautuminen vuosina2000, 2005 sekä 2017.

Molemmat, sekä kuntajohtajat että luottamushenkilöt, arvioivat poliittisella joh-dolla tällä hetkellä olevan enemmän valtaa kuin ammatillisella johdolla. Vaiku-tusvallassa arvioidaankin tapahtuvan hyvin pientä muutosta lähinnä poliittisenjohdon hyväksi (liite 5). Kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys poik-keaa sitä vastoin ”kuntaihmisten” näkemyksistä. Ulkopuoliset asiantuntijat kat-sovat, että kunnan ammatillisella johdolla on tällä hetkellä selkeästi enemmän val-taa kuin poliittisella johdolla. Vuoteen 2017 mennessä ulkopuolisten asiantunti-joiden näkemysten mukaan päädytään tilanteeseen, jossa molemmilla on yhtä pal-jon valtaa (liite 4).

Poliittisten päätöksentekijöiden osalta kunnanhallituksella on selvästi enitenvaltaa ja lautakunnilla vähiten. Valtuuston vallan katsotaan tulevaisuudessa li-sääntyvän hallituksen vallan kaventumisen kustannuksella. Lautakuntien vaiku-tusvallassa ei ajatella tapahtuvan muutoksia (kuva 4.6.).

Vastaajat arvioivat tällä hetkellä kunnanhallituksella olevan vähemmän vas-tuuta kuin valtaa – kunnanvaltuustoilla vastaavasti vastuu on valtaa suurempi.Vuoteen 2017 mennessä tilanne muuttuu siten, että molemmilla sekä kunnanhal-lituksilla että valtuustoilla valta ja vastuu kulkevat varsin pitkälti käsi kädessä.Valtuuston osalta tulevaisuudessa arvioidaan vallan ja vastuun olevan nykyistäenemmän ”tasapainossa”. Hallituksen osalta vallan ja vastuun ajatellaan tällä het-kelläkin valtuustoa paremmin vastaavan toisiaan (taulukko 4.2.).

54

Poliittisen johdon vallan jakautuminen (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017

vuosi

lautakunnatkunnavaltuustokunnanhallitus

Kuva 4.6. Poliittisen johdon vallan jakautuminen vuosina 2000, 2005 sekä2017.

Taulukko 4.2. Kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien valtaja vastuu vuosina 2000, 2005 ja 2017 (osuus kuvitteellisesta 100 %:n koko-naisuudesta).

Kunnanhallitukset Kunnanvaltuustot Lautakunnat(osuus 100 % (osuus 100 % (osuus 100 % Yht.kokonaisuudesta) kokonaisuudesta) kokonaisuudesta) %

Vuosi 2000 valta 52 31 17 100vastuu 50 36 14 100

Vuosi 2005 valta 48 –4 35 +4 17 +–0 100vastuu 49 –1 37 +1 15 +1 101

Vuosi 2017 valta 46 –2 37 +2 17 +–0 100vastuu 47 –2 38 +1 15 +–0 100

Kunnanhallituksen vallan väheneminen ja valtuuston vallan lisääntyminen näkyyselvimmin ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioissa, jotka olettavat ajatellun 100 %”valtapotissa” tapahtuvan yli 10 % siirtymän hallitukselta valtuustolle. Kunnan-hallitusten jäsenet ovat asiantuntijaryhmistä varovaisimpia valtuuston vallan kas-vun suhteen. Kunnanvaltuutetut arvioivat valtuuston vallan lisääntyvän hiukan

55


Kunnallisten päätöksentekijöiden vallan jakautuminen (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017vuosi

%

lautakunnat

kunnavaltuusto

kunnanhallitus

ammatillinen johto

hallitusten jäseniä enemmän. Molemmat arvioivat hallituksen vallan vähenemi-sen suunnilleen saman suuruiseksi, mutta valtuutetut arvioivat lautakuntien val-lan tulevaisuudessa pienenevän; kun hallitusten jäsenet puolestaan arvioivat lau-takuntien vallan lisääntyvän. Hallitusten jäsenet olettavat osan hallituksen val-lasta kanavoituvan lautakunnille. Valtuutetut puolestaan olettavat valtuuston val-lan lisääntymisen selittyvän molempien hallitusten sekä lautakuntien tulevaisuu-dessa pienenevällä vallalla (taulukko 4.3.).

Taulukko 4.3. Kunnanhallitusten, valtuustojen sekä lautakuntien vallassatapahtuvat muutokset (kuvitteellisen 100 % valtapotin jakautuminen). Arviotasiantuntijaryhmittäin.

Toimija Vallassa tapahtuva %-muutos vuodesta 2000 vuoteen 2017Kuntajohtajat Ulkopuoliset Kunnanhalli- Kunnanval-

asiantuntijat tuksen jäsenet tuuston jäsenet

Kunnanhallitus –4,5 % –13 % –5 % –5 %Kunnanvaltuusto +4,5 % +11 % +3 % +6 %Lautakunnat +–0 +2 % +2 % –1 %

Kun kunnanhallitusten, valtuustojen sekä lautakuntien vaikutusvallan kehitystätarkastelee kokonaisuutena, ei tilanteessa ajatella tapahtuvan kovinkaan merkit-täviä muutoksia. Perusrakenne, jossa ammatillisen ja poliittisen johdon valta onlähes tasoissa ja säilyy muuttumattomana, pienentää poliittisen johdon sisällä ta-pahtuvaa kunnanvaltuuston vaikutusvallan kasvua (kuva 4.7.).

Kuva 4.7. Kuntapäätöksentekijöiden vallan kehitys vuosina 2000, 2005 sekä2017.

56

Yhteenveto

Kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon keskinäisessä suhteessa ei tapahdu juu-rikaan muutoksia vuoteen 2017 mennessä. Poliittisen johdon vaikutusvallan javastuun ajatellaan kuitenkin aavistuksen verran lisääntyvän. Poliittisten toimijoi-den osalta esitettiin seuraavia arvioita

� kunnanhallitusten vaikutusvalta pienenee� kunnanvaltuustojen vaikutusvalta kasvaa� lautakuntien asemassa ei tapahdu juurikaan muutoksia.

Asiantuntijaryhmittäin arvioissa oli jonkin verran eroja. Kunnanhallitusten jäsenetarvioivat oman valtansa vähenevän, mutta he olettivat osan vähenevästä vallastasiirtyvän lautakunnille. Valtuustojen edustajat näkivät oman valtansa kasvavanensisijaisesti hallituksen vallan, mutta hiukan myös lautakuntien vallan kustan-nuksella. Ulkopuoliset asiantuntijat olettivat hallituksen vallan vähenemisen javaltuustojen (sekä osin lautakuntienkin) vallan kasvun olevan suurinta. Kunta-johtajien arviot olivat saman suuntaisia kuin koko aineiston perusteella tehdyt tul-kinnat.

Kunnan perinteisillä päätöksentekijöillä on tulevaisuudessakin eniten valtaakunnan päätöksentekijöinä. Vaikutusvaltaisimpina tulevaisuudessa (vuosi 2017)pidettiin.

1. kunnan/kaupunginhallitusta2. kunnan/kaupungin johtajaa3. kunnan/kaupungin valtuustoa4. viranhaltijoita yleensä5. paikallisia tiedotusvälineitä6. lautakuntia ja johtokuntia7. kuntien yhteistyöelimiä8. kuntalaisia yhteensä9. teollisuutta ja yrityksiä10. yksittäisiä vahvoja yksilöitä

Eniten vaikutusvaltaansa tulevaisuudessa vastausten perusteella lisäävät1. kuntien yhteistyöelimet2. tietoverkkokäyttäjät3. eläkeläiset

Vaikutusvaltaa menettävät� puolueiden paikallisjärjestöt� maataloustuottajajärjestöt� ammattiyhdistykset.

57


Eri toimijoiden yhteistyönä syntyvästä päätöksenteosta ja päätöksentekoproses-sista ei välttämättä saa kovinkaan perusteellista kuvaa kiinnittämällä huomiotapelkästään eri toimijoiden vaikutusvaltaan. Kunnan poliittisen ja ammatillisen joh-don valta liittyy tapaan johtaa ja vaikuttaa. Max Weber on määritellyt vallan tar-koittavaksi kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteensisällä myös vastarinnan edessä, riippumatta siitä mihin tämä mahdollisuus pe-rustuu (http://www.helsinki.fi/~pylikoski/valta/valtadispo.html ref. Weber 1989,212). Weberin määritelmässä valta nähdään yksilön ominaisuutena, joka edellyt-tää sekä tahtoa että kykyä toteuttaa tämä tahto.

Valtaa kuntakontekstissa ovat tutkineet mm. Harisalo, Rajala ja Ståhlberg.Valta on ongelmien ratkaisemisen ja haasteisiin reagoimisen kannalta välttämä-töntä. Päätöksenteon vaikuttavuus ja tehokkuus riippuu päättäjien kyvystä luoda,ylläpitää ja käyttää valtaa (Harisalo & Rajala & Ståhlberg 1992, 45). Valta voi-daan jakaa mm:

� eksplisiittiseen valtaan eli ilmivaikutusvaltaan� implisiittiseen valtaan� pakkovaltaan� asiantuntijavaltaan� asemaan liittyvään valtaan� karismaattiseen valtaan, sekä� heijasteiseen valtaan.

Eksplisiittisessä vallassa vallankäyttäjä saa vallankäytön kohteen toimimaan omis-ta suunnitelmistaan riippumatta vallankäyttäjän tahdon mukaisesti. Implisiittisessävallassa vallankäytön kohde ennakoi vallan käyttäjän tahdon ja noudattaa sitä,koska uskoo vallankäyttäjän kykenevän niin halutessaan joka tapauksessa vie-mään oman suunnitelmansa lävitse. Pakkovallassa vallankäyttäjä hyödyntää esim.etujen menettämisen uhkaa tai rangaistusta. Asiantuntijavaltaa on henkilöllä, jonkanäkemykseen toiset taipuvat, koska katsovat tämän olevan asiasta parhaiten pe-rillä. Asemaan perustuvassa vallassa valta perustuu tietoa ja taitoa enemmän muo-dolliseen asemaan (suhteessa vallan kohteeseen). Karismaattisessa vallassa on kyseihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista esim. vakuuttavuudesta ja retorisistakyvyistä. Heijasteinen valta on lähinnä mahdollistamista ja aktivoimista. Vallan

5 Mihin kunnan poliittisen jaammatillisen johdon vaikutusvaltatulevaisuudessa perustuu?

58

käytön kohde voidaan aktivoida ja kannustaa toivottuun toimintaan. Heijasteinenvalta ei niinkään perustu intressien ristiriidalle kuin yhteisten intressien vahvis-tamiselle. (Harisalo & Rajala & Ståhlberg 1992, 46–47.)

Valtaa voidaan tarkastella myös vuorovaikutuksen muotona, jossa valtasuh-teet määrittävät osapuolia eri tavoin ja yksilöiden ja ryhmien identiteetit määrit-tyvät osin sen kautta millaisissa valtasuhteissa he ovat mukana. Ihminen tai ryh-mä ei valtasuhteiden muuttuessa enää pysy samana ja valta voidaan näin ym-märtää koko sosiaalisen vuorovaikutuksen kattavana verkostona (http://sarka.helsinki.fi/jotontti.oik.hy/focalult.htm ref. Focault). Sotarauta ja Linnamaanäkevät johtamiseen liittyvän vallan juuri vuorovaikutusvaltana. Artikkelissaan(Sotarauta & Linnamaa 1999, 112–120) he toteavat johtamisessa resurssien hal-lintaa keskeisemmäksi neuvottelu, visiointi ja ”kaupankäynti” taidot.

Sotaraudan käyttämä peli-analogia (ks. mm. Sotarauta 2000, 15–17) sisältääpiirteitä Weberin ja Focaultin määritelmistä sekä ajatuksesta heijasteisesta val-lasta. Verkostomaisessa toimintaympäristössä johtavan/pelaavan valta määritel-lään pelaajan kyvyksi saada toiset pelaajat tekemään jotain mitä he eivät muutentekisi. Verkostoja ei hallita kuitenkaan ulkoapäin. Hallinta on erilaisten toimijoi-den toisiinsa ja itseensä kohdistamaa vaikutusta ja valta on kykyä edistää vuoro-vaikutuksessa valittuja tavoitteita. Pelaajat vaikuttavat toisiin pelaajiin erilaisinsiirroin. Painostava siirto perustuu siihen, että siihen on vastattava ja vastapelaa-jalla on vain yksi mahdollinen tapa vastata. Viettelevään siirtoon toisten ei olepakko vastata, mutta he todennäköisesti haluavat vastata, koska siirrossa on huo-mioitu heidän tavoitteet ja strategiat. (Sotarauta 2000, 16–17.)

Kuntien III -tulevaisuusfoorumin (4.–6.4.2000) yhden tulevaisuusverstaan tee-mana oli verkostojen johtaminen. Uhkakuvina tai haasteina verkostojen johtami-sessa nähtiin mm. vallan menetyksen pelko, tulosmittauksen vaikeus sekä mah-dollisuus vastuun pakoiluun. Verkostoissa valta on jaettua eikä toimijalla/johta-jalla ole perinteistä tunnetta siitä, että ohjat ovat omissa käsissä. Samoin yhdes-sä tekemisen ajatellaan mahdollistavan sen, että kukaan ei tunne olevansa henki-lökohtaisesti vastuussa tuloksen aikaansaamisesta. Ratkaisuna nähtiin pyrkimysavoimempiin ja läpinäkyvämpiin aitoihin verkostoihin, jotka ovat syntyneet osal-listujien omista intresseistä. Luottamus toisten ja omaan vastuunottoon nähtiintoimivan verkoston edellytyksenä (III Kuntien tulevaisuusfoorumi 2000, 60–61).

Luvussa 4 käsiteltiin mm. kunnan/kaupunginvaltuuston ja kunnan/kaupun-ginhallituksen keskinäistä valtaa. Tutkimuksen perusteella valtuuston valta tulisihiukan lisääntymään lähinnä hallituksen vallan kustannuksella. Kunnanvaltuustosekä kunnanhallitus luovat itsessään kuitenkin vain vallankäytön mahdollisuuk-sia ja todellinen valta määrittyy niiden ihmisten kautta, joille aseman kautta tar-joutuu mahdollisuus valtaa käyttää.

Tässä luvussa (5) pyritään selvittämään sekä poliittisen että ammatillisen joh-don vaikutusvallan taustalla olevia seikkoja samoilla kysymysrakenteilla. Tavoit-teena on ollut selvittää sekä molempien päätöksentekijäryhmien vaikutusvallanperusteissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia että verrata näiden kahden pää-töksentekijäryhmän vaikutusvallan perusteita keskenään. Kysymyksiä muotoil-

59


taessa taustaoletuksena on ollut, että johtamisessa siirryttäisiin hitaasti kohti vuo-rovaikutus- ja verkostojohtamista.

Vaikka asemaan perustuva valta ei olekaan enää perusteltu vallan tarkaste-lun lähtökohta, on se tässä tutkimuksessa kuitenkin vahvasti taustalla. Kaikissakysymyksissä tarkastellaan toimijoita joko poliittiseen johtoon tai ammatilliseenjohtoon kuuluvina, kunnanhallitusten, valtuustojen tai lautakuntien jäseninä jne.Vallankäytöstä ja vaikutusvallasta muodostuu selkeä aseman luoman mahdolli-suuden sekä yksilön motivaation ja kykyjen vuorovaikutukseen perustuva kuva:Vallan taustalla on henkilön tietoon, varallisuuteen tai joihinkin muihin resurs-seihin perustuva kyky tehdä ja saada muut tekemään jotain mitä vallankäyttäjähaluaa. Kuitenkin vaikutusvalta rakentuu suhteessa ympäristöön. Toisten on us-kottava sekä vallankäyttäjän kykyihin että hänen haluunsa ja motiiviinsa käyttäävaltaa. Vallan määrää pienentää esim. toisten uskomus resurssien haltijan halut-tomuudesta käyttää valta-asemaansa. Jos jollakulla ei uskota olevan valtaa (re-sursseja), sitä ei myöskään todennäköisesti ole ja päinvastoin, jos jollakulla us-kotaan olevan valtaa (resursseja), hänellä sitä todennäköisesti myös on.

Kyvykkyys ja motivaatio käyttää valtaa on vakuuttavasti osoitettava. Vaik-ka valta olisi aseman mukana tullut mahdollisuus – valtaa käyttää aseman halti-ja; ei asema. Jos vallankäyttäjä vaihdetaan toiseen henkilöön saattaa valta hävitä.Tietyssä asemassa olevalla on mahdollisuus valtaan ja aseman mahdollisuuksienhyödyntäminen on vallan käyttöä. (http://www.helsinki.fi/~pylikoski/valta/valtadispo.html)

5.1 Päätöksentekoprosessien kautta vaikuttava ja tiedotus-välinejulkisuutta hyödyntävä kunnan poliittinen johto

Sekä poliittisen että ammatillisen johtamisen perusteissa tapahtuvaa muutosta sel-viteltiin tutkimuksessa luettelemalla joukko tekijöitä, joiden osalta vastaajien tuliarvioida asteikolla 0–10, kuinka keskeisiä ne ovat nyt ja kuinka keskeisiksi nemuodostuvat tulevaisuudessa (vuonna 2017). Poliittisen johdon vaikutusvalta pe-rustuu mahdollisuuteen kontrolloida resursseja, vaikuttaa päätöksentekoproses-seihin sekä hyödyntää henkilökohtaisia verkostoja. Tulevaisuudessa tiedotusvä-linejulkisuuden ja arvioinnin ajatellaan nousevan myös keskeisiksi vaikutusval-lan perusteiksi (kuva 5.1.). Sekä tiedotusvälinejulkisuuden että henkilökohtais-ten verkostojen hyödyntämisen voi molempien ajatella olevan ns. varsinaisen pää-töksentekoon liittyvän toiminnan ulkopuolisia asioita – työkaluja, joiden avullaoma tavoite pyritään saavuttamaan.

Arviointia voidaan pitää tavoitteiden asettamisen johdonmukaisena seurauk-sena. Arvioinnin kohteena voivat olla kunnan lakisääteisten tehtävien lisäksi kun-nan vapaaehtoisesti itselleen ottamat tehtävät. Arvioinnin avulla toiminnan ja ta-louden seuranta saadaan osaksi johtamiskäytäntöjä ja tavoitteiden seurannan ar-viointisuunnitelma tulisikin esittää tavoitteiden määrittelyn yhteydessä (http://www.kuntaliitto.fi/hallinto/suositus.htm)

60

Poliittisen johtamisen vaikutusvalta perustuu mahdollisuuteen...

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

rajata asioita käsittelynulkopuolelle

turvautua sääntöihin jamääräyksiin

turvautua muodolliseenvalta-asemaan

kontrolloida tietoa

kykyyn käyttää hallinnonkäsitteitä

turvautua arviointiin

hyödyntäähenk.koht.verkostoja

vaikuttaapäätöksentekoprosesseihin

hyödyntäätiedotusvälinejulkisuutta

osallistua resurssienkontrollointiin

merkitys (asteikko 0 - 10)

20172000

Luottamushenkilöt itse arvioivat mahdollisuuden osallistua resurssien kont-rollointiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin olevan nytja säilyvän vielä vuonna 2017 keskeisimpänä poliittisen johdon vaikutusvallanperustana. Ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat tulevaisuudessa henkilökohtaistenverkostojen ja tiedotusvälinejulkisuuden nousevan näiden ”perinteisten” vaiku-tusvallan perusteiden rinnalle. Tiedotusvälinejulkisuuden hyödyntämisen katso-vat kaikki asiantuntijaryhmät muodostuvan tulevaisuudessa varsin merkittäväksi(liite 6). Kunnallisalan kehittämissäätiön raportissa: Julkisuuskoe, kansalaiskes-kustelun opetuksia koneistolle (Heikkilä & Kunelius), todetaan tiedotusvälinei-den ja kuntatoimijoiden suhteesta mm., että ilman toimivaa julkisuutta ei ole toi-mivaa demokratiaa ja kuntatoimijat painottavatkin tiedonvälitystehtävän rinnallayhä enemmän julkisuuden merkitystä imagon rakentamisessa ja positiivisten mie-likuvien luomisessa (Heikkilä & Kunelius 2000, 96–98).

Kuva 5.1. Poliittisen johdon vaikutusvalta perustuu…. Arvio vuosilta 2000 ja2017.

61


Luottamushenkilöiden vaikutusvalta perustuu…muutos v.2000-2017

Ero keskimääräiseen muutokseen verrattuna (arviot asteikolla 0 - 10)

-2 -1 0 1 2





kontrolloida tietoa






Eniten merkitystään vuoteen 2017 mennessä lisäävät mahdollisuus turvautua ar-viointiin, hyödyntää tiedotusvälinejulkisuutta, kyky hallita ja käyttää hallinnonja suunnittelun käsitteitä sekä hyödyntää henkilökohtaisia verkostoja. Muodolli-seen valta-asemaan vetoaminen sekä sääntöihin ja määräyksiin turvatutuminenmenettänevät tulevaisuudessa merkitystään (kuva 5.2.). Resurssien kontrolloin-nin sekä päätöksentekoprosesseihin vaikuttamisen keskeisyydessä ei ennakoidatapahtuvan juurikaan muutosta. Ilmeisesti nämä kaksi muodostavat vaikutusval-lan kannalta keskeisimmän perustan, jota muut vaikutusvallan perusteet tukevat.

Kuva 5.2. Poliittisen johdon vaikutusvallan perusteissa tapahtuva muutos v.2000–2017.

62

Sen lisäksi, että tutkimuksessa kysyttiin, mihin poliittisen johdon vaikutusvallanajatellaan nyt ja tulevaisuudessa perustuvan, tiedusteltiin erikseen tiedon luon-netta vaikutusvallan perustana. Poliittinen johto tulevaisuudessa tukeutuu ja hyö-dyntää epävirallisten tietojen ohella selvemmin virallisia tietoja, mutta ristiriitai-sesti, vaikutusvallan ajatellaan toisaalta perustuvan jatkossa siihen, että jäsenty-neen rutiinitiedon ohella yhä enemmän hyödynnettäisiin jäsentymätöntä luovuuttavaativaa tietoa. Intuitiivista tietoa ei pidetä nyt eikä tulevaisuudessakaan vaiku-tusvallan perustana (taulukko 5.1.).

Taulukko 5.1. Tieto poliittisen johdon vaikutusvallan perustana.

� = mediaani eli vaihtoehto, jonka molemmille puolille puolet arvioista asettui.–2 –1 0 1 2

Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä oleviin käytettävissä oleviinvirallisiin tietoihin epävirallisiin tietoihin

tulevaisuudessa (2017) �

Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä käytettävissä oleviin ns. ”arvo”-oleviin ns. tosiasiatietoihin tietoihin”(objektiiviset luvut, faktat jne.) (subjektiiviset kokemukset jne.)


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuulähinnä käytettävissä olevaan lähinnä käytettävissä olevaanjäsentyneeseen rutiinitietoon jäsentymättömään luovuutta(raportit, tilastot jne.) vaativaan tietoon


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä olevaan tiedostamattomaan intuitiivi-tiedostettuun kirjallisesti/suul- seen tietoonlisesti viestittävään tietoon


Poliittisen johdon vaikutusvalta rakentuu tulevaisuudessakin pääosin asemanmukana tuleviin resurssien kontrollointiin sekä mahdollisuuteen vaikuttaa pää-töksentekoprosessien kautta. Poliittisen johdon vaikutusvaltaa arvioitaessa kysy-myksessä on aseman luoma mahdollisuus. Toisaalta itse muodollinen valta-ase-ma tai organisaation säännöt ja määräykset eivät vaikutusvallan perustana jatkossaole riittäviä. Henkilöstä itsestään nousevat tekijät: henkilökohtaiset verkostot sekämahdollisuus hyödyntää tiedotusvälinejulkisuutta, tulevat entistä enemmän mää-rittelemään poliittisen johdon valtaa. Rutiinitiedon rinnalle nouseva jäsentymät-tömän ja luovuutta vaativan tiedon roolin hienoinen korostuminen liittyy samoin

63


Ammatillisen johtamisen vaikutusvalta perustuu mahdollisuuteen...

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9




kontrolloida tietoa







merkitys (asteikko 0–10)

20172000

henkilöominaisuuksien roolin korostumiseen. Poliittiselle johdolle asema luo vai-kutusvallan perustan, mutta henkilökohtaisten ominaisuuksien ja aktiivisuudenvaraan jää tulevaisuudessa yhä enemmän.

5.2 Henkilökohtaiset verkostot ja mahdollisuus osallistuaarviointiin ammatillisen johdon vaikutusvallantaustalla

Mahdollisuus osallistua resurssien kontrollointiin on ammatillisen johdon samoinkuin poliittisenkin johdon keskeisin vaikutusvallan perusta (kuva 5.3.). Siinä missäpoliittinen johto tulevaisuudessa tukeutuu tiedotusvälinejulkisuuteen, turvautuuammatillinen johto henkilökohtaisiin verkostoihin. Keskeiseksi vaikutusvallanperusteeksi tulevaisuudessa nousee, päätöksentekoprosessien avulla vaikuttami-sen ohi, mahdollisuus turvautua arviointiin.

Kuva 5.3. Ammatillisen johdon vaikutusvalta perustuu... arviot vuosilta 2000ja 2017.

64

Ammatillisen johdon vaikutusvalta perustuu... muutos v. 2000–2017

Ero keskimääräiseen muutokseen verrattuna (arviot asteikolla 0–10)

-2 -1 0 1 2

turvautua sääntöihin ja määräyksiin

turvautua muodolliseen valta-asemaan

rajata asioita käsittelyn ulkopuolelle

kontrolloida tietoa

kykyyn käyttää hallinnon käsitteitä

vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin

osallistua resurssien kontrollointiin

hyödyntää henk.koht.verkostoja

hyödyntää tiedotusvälinejulkisuutta


Ero arviossa

Mahdollisuutta osallistua resurssien kontrollointiin pitävät sekä luottamushenki-löt että kuntajohtajat tärkeimpänä ammatillisen johdon vaikutusvallan perustananyt ja tulevaisuudessa. Ulkopuolisten asiantuntijoiden mielestä jatkossakin tär-keämpiä ovat ammatillisen johdon henkilökohtaiset verkostot. Mahdollisuus osal-listua arviointiin sijoittuu viiden tärkeimmän ”vallan selittäjän” joukkoon tule-vaisuudessa – toisin kuin tällä hetkellä.

Kuva 5.4. Muutos ammatillisen johdon vaikutusvallan perusteissa v. 2000–2017.

Muutokset ammatillisen johdon vaikutusvallan perusteissa ovat pitkälti samansuuntaisia kuin poliittisenkin johdon. Arviointi ja tiedotusvälinejulkisuus tulevatjatkossa olemaan nykyistä merkittävämpiä myös ammatillisen johdon vaikutus-vallan lähteinä. Ammatillisen johdon tulevaisuusarvioissa arviointi sijoittuu kaik-kien asiantuntijaryhmien arvioissa korkeammalle sijaluvulle kuin poliittisen joh-don osalta. Kautta linjan ulkopuoliset asiantuntijat näkevät ammatillisen johdonvaikutusvallan perusteissa muutokset suurempina kuin ”kuntatoimijat” (liite 7).

65


Ammatillinen johto hyödyntää jatkossakin tosiasioihin perustuvia virallisiatietoja. Luovuus tiedon hyödyntämisessä lisääntynee. Tiedostettu tieto on intui-tiivista tietoa tärkeämpää nyt ja tulevaisuudessa (taulukko 5.2.)

Taulukko 5.2. Tieto ammatillisen johdon vaikutusvallan perustana.

� = mediaani eli vaihtoehto, jonka molemmille puolille puolet arvioista asettui.–2 –1 0 1 2

Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä oleviin käytettävissä oleviin epävirallisiinvirallisiin tietoihin tietoihin


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä oleviin käytettävissä oleviin ns. ”arvo”-ns. tosiasiatietoihin tietoihin”(objektiiviset luvut, faktat jne.) (subjektiiviset kokemukset jne.)


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä olevaan käytettävissä olevaan jäsenty-jäsentyneeseen rutiinitietoon mättömään luovuutta vaativaan(raportit, tilastot jne.) tietoon


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä olevaan tiedostamattomaan intuitiiviseentiedostettuun kirjallisesti/ tietoonsuullisesti viestittävään tietoon


Yhteenveto

Poliittisen johdon vaikutusvalta perustuu nyt ja tulevaisuudessakin ensisijaisestimahdollisuuteen kontrolloida resurssien käyttöä sekä mahdollisuuteen vaikuttaapäätöksentekoprosesseihin. Tiedotusvälinejulkisuuden hyödyntäminen sekä mah-dollisuus turvautua arviointiin tulevat jatkossa olemaan nykyistä merkittävämpiävaikutusvallan perusteina.

Ammatillisen johdon valta samoin perustuu ensisijaisesti jatkossakin mah-dollisuuteen vaikuttaa resurssien käyttöön, mutta toiseksi tärkeimpänä pidetäänjatkossakin mahdollisuutta hyödyntää henkilökohtaisia verkostoja. Ammatillisenjohdon vahvuutena on vielä tällä hetkellä kyky hallita ja käyttää hallinnon käsit-teistöä, mutta tämän ”etulyöntiasema” menettää jatkossa merkityksensä. Myösammatillisen johdon työkaluissa arviointi ja tiedotusvälinejulkisuuden hyödyntä-minen tulevat jatkossa nykyistä merkittävämmiksi. Perinteiset asemaan, sääntöi-

66

hin ja määräyksiin perustuvat arvovallan perusteet eivät tulevaisuudessa sijoitukovinkaan korkealle (taulukko 5.3.).

Taulukko 5.3. Yhteenveto vaikutusvallan perusteista: Kunnan poliittinen jaammatillinen johto, keskeisyys sijalukuina v. 2000 ja 2017.

SijalukuVaikutusvalta perustuu Poliittinen johto Ammatillinen johtomahdollisuuteen... 2000 2017 2000 2017

Kontrolloida tietoa ja informaatiota 8. 7. +1 5. 7. –2

Kykyyn ymmärtää ja käyttäähallinnon ja suunnittelun käsitteitä 6. 6. +–0 3. 6. –3

Rajata asioitakäsittelyn/esityslistan ulkopuolelle 10. 10. +–0 10. 10. +–0

Vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin 2. 1. +1 4. 4. +–0

Osallistua resurssienkontrollointiin (budjetointi, suunnittelu) 1. 1. +–0 1. 1. +–0

Turvautua organisaation rakenteisiin,sääntöihin ja määräyksiin 7. 9. –2 6. 8. –2

Turvautua muodollisen valta-asemanmukanaan tuomaan vaikutusvaltaan 4. 8. –4 7. 9. –2

Osallistua toiminnanja päätöksenteon arviointiin 9. 5. +4 9. 3. +6

Turvautua henkilökohtaistenkontaktien luomaan vaikutusvaltaan 3. 4. –1 2. 2. +–0

Hyödyntää tiedotusvälineidenluomaa julkisuutta 5. 3. +2 8. 5. +3

Kysyttäessä millaista tietoa poliittinen ja ammatillinen johto hyödyntää vaikutus-valtansa perustana, ei näiden kahden ryhmän välillä esiintynyt juurikaan eroja.Ainoa selkeä ero oli, että niin nyt kuin tulevaisuudessakin poliittinen johto tuokeskusteluun kokemuksellista ja ns. ”arvo”-tietoa. Tulevaisuudessakin kirjallisentiedon rooli on intuitiivista tietoa merkittävämpi, mutta kaiken tiedon ei tarvitsenykyisessä määrin olla raportti, tilasto tai muussa jäsentyneessä muodossa.

Poliittinen johto tulevaisuudessa tukeutuu virallisiin tietoihin; samoin kuinammatillinen johtokin – tämä on yhdenmukaista sen käsityksen kanssa, että am-matillisen johdon osalta mahdollisuus kontrolloida tietoa menettää tulevaisuudessamerkitystään (taulukko 5.4.). Poliittisen johdon tukeutuminen virallisiin lähtei-siin sekä se, että hallinnon kieli ja käsitteistö ei tulevaisuudessa enää erottele po-

67


liittista johtoa ammatillisesta, tukee käsitystä poliittisten johdon ammattimaistu-misesta. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kehitys jatkuu ja näiden kah-den toimijaryhmän erot toiminnan lähtökohdissa ja tavoissa pienenevät edelleen.

Taulukko 5.4. Tieto ammatillisen johdon ja poliittisen johdon vaikutusvallanperustana.

� = poliittinen johto (mediaani), � = ammatillinen johto (mediaani)–2 –1 0 1 2

Vaikutusvalta perustuu nyt � � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä oleviin käytettävissä oleviin epävirallisiinvirallisiin tietoihin � tietoihin


Vaikutusvalta perustuu nyt � � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä oleviin käytettävissä oleviin ns. ”arvo”-ns. tosiasiatietoihin tietoihin”(objektiiviset luvut, faktat jne.) (subjektiiviset kokemukset jne.)

tulevaisuudessa (2017) � �

Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä olevaan � käytettävissä olevaan jäsentymät-jäsentyneeseen rutiinitietoon tömään luovuutta vaativaan tietoon(raportit, tilastot jne.) �


Vaikutusvalta perustuu nyt � Vaikutusvalta perustuu lähinnälähinnä käytettävissä olevaan � tiedostamattomaan intuitiiviseentiedostettuun kirjallisesti/ tietoonsuullisesti viestittävään tietoon �


68

Luvussa 4 tarkasteltiin poliittisen ja ammatillisen johdon vaikutusvallan perus-teita. Luvun 4 tavoitteena oli selvittää, odotetaanko vaikutusvallan tulevaisuudessajoltain osin perustuvan eri asioihin kuin tällä hetkellä. Samalla pyrittiin selvittä-mään, millaisia eroja ammatillisen ja poliittisen johdon vaikutusvallan taustoissaajateltiin olevan. Johtamisen tiedetään tulevaisuudessa kehittyvän yhä selvemminasioiden johtamisesta kohti vuorovaikutus-, prosessi- ja verkostojohtajuutta. Sekäpoliittisen johdon että ammatillisen johdon osalta haluttiin luvussa 5 vastaajiltatiedustella, kuinka voimakkaaksi ja selkeäksi tämä kehitys ajatellaan sekä onkopoliittisen ja ammatillisen johdon tulevassa ”profiilissa” eroja.

Edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää saada riittä-västi motivoituneita kuntalaisia asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa ja toisaal-ta mahdollisimman suuri joukko kuntalaisia osallistumaan valtuutettujen valin-taan äänestämällä. 1990-luvulla ovat sekä äänestysaktiivisuus että ehdokasaset-telu ”romahtaneet”. Luvun 6 alussa luodaan kunnallisvaaliehdokkaan ”kuva” lä-hinnä KuntaSuomi 2004 -tutkimusten perusteella. Varsin usein valtuustoon vali-tulla on aikaisempaa kokemusta kunnallisista luottamustoimista. Arviot lautakun-tien jäsenmäärän sekä kunnallisvaalien äänestysaktiivisuuden tulevasta kehityk-sestä sekä äänestysaktiivisuuden kehityksestä perustuvat tähän tulevaisuusbaro-metriin osallistuneiden asiantuntijoiden esittämiin arvioihin. Luvun lopussa ra-portoidaan vastaajien näkemykset kaikkiaan 31:stä kuntademokratiaan ja poliit-tiseen johtamiseen mahdollisesti liittyvästä muutoksesta.

6.1 Kunnallisvaalien ehdokasasettelu sekäkunnallisvaaliehdokkaan luonnehdinta

Kunnallisvaaliehdokkaita motivoi kunnallispolitiikassa toisaalta joko osallistumi-nen itsessään tai osallistumisen nähdään edistävän omaa uraa tai edistävän itselletärkeiksi koettuja päämääriä (Kuitunen 1999, 62). Selkeästi eri ryhmiin kuuluvataktiivisesti ehdokkaiksi pyrkivät tai sattuman ja ulkopuolisen pyynnön kautta eh-dokkaiksi tulleet kandidaatit. Jälkimmäinen ryhmä on käytännössä varsin suuri.Halukkuus kunnallisvaaliehdokkaaksi ei ole aina toivottavan suurta (kuva 6.1.).

6 Poliittisen johtamisen tulevaisuudesta

69


0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996

vuosi

Kuva 6.1. Kunnallisvaalien ehdokasasettelu vuosina 1968–1996.

Tyypillisesti lähes kolmella neljäsosalla kunnallisvaaliehdokkaista on takana ai-nakin yksi aiempi ehdokkuus ja ensikertaa valtuustoon pyrkivistäkin jopa 40 pro-sentilla on takanaan jonkinlaista kokemusta kunnallispolitiikasta (Kuitunen 1999,8, 20). Uusien ehdokkaiden osuus on supistunut ja vähintään viisissä vaaleissaolleiden osuus on noussut neljästä prosentista kymmeneen. Naisehdokkaiden kes-kuudessa kokemattomia on enemmän kuin miesehdokkaiden joukossa. Ensiker-taa valtuustoon pyrkivät miehet läpäisevät vaalikynnyksen vastaavassa tilantees-sa olevia naisia helpommin. (Kuitunen 1999, 21–22.)

Jopa 70 prosenttia ehdokkaista on asunut kunnassa yli 20 vuotta. Vuoden1980 kunnallisvaaliehdokkaita kartoittavassa tutkimuksessa havaittiin, että lähesjoka toinen ehdokas oli syntyperäinen kuntalainen. Maaseudulla syntyperäisiävaaliehdokkaita oli enemmän kuin kaupungissa (Kuitunen 1999 ref. Hoikka &Kiljunen 1983, 28). Kunnassa alle kolme vuotta asuneista ehdokkaista vain jokakymmenes tuli valituksi; kunnassa yli 15 vuotta asuneista peräti joka kolmas tulivalituksi valtuustoon (Kuitunen 1999, 35). Puolueet hakevat ehdokkaiksi kunta-laisia, jotka ovat asuinvuosiensa määrän, ammattinsa tai muun taustansa perus-teella tulleet tunnetuiksi kunnassa. Toisaalta vasta kuntaan muuttaneet arastele-vat ehdolle asettumista.

Noin 80 prosenttia, joissain tutkimuksissa hiukan yli 70 prosenttia, ehdok-kaista kuuluu puolueisiin1 . Puolueiden kautta asetetaan jopa 97 % kaikista eh-

1 Suomalaisista vain noin 10 prosenttia kuuluu puolueisiin.

Kunnallisvaalien ehdokasasettelu v. 1968–1996

70

dokkaista. Sitoutumattomia on eniten pienissä kunnissa; myös naisehdokkaat jaalle 35-vuotiaat ovat keskimääräistä useammin sitoutumattomia. Puoluejäsenistänoin 30 % ja ei-jäsenistä 20 % tuli valituksi valtuustoon (Kuitunen 1999, 36–37).

Vaaliosallistuminen usein täydentää vapaaehtoista yhteiskunnallista osallis-tumista. Uusista ehdokkaista noin 80 % ja aiemmin ehdokkaina olleista lähes 70 %kuuluu vähintään yhteen yhdistykseen.

KuntaSuomi 2004 -tutkimuksessa tärkeimmiksi luetelluista kuudesta moti-vaatiotekijästä osoittautuivat halu auttaa ihmisiä, halu vaikuttaa useiden asioidenratkaisuun kunnassa sekä edistää oman yhteiskuntaryhmän tavoitteita (Kuitunen1999, 63–64). Noin puolet ehdokkaista katsoo keskeiseksi motiiviksi myös kan-salaisvelvollisuuden täyttämisen. Kunnallisvaaliehdokkaat ovat eduskuntavaali-ehdokkaita sitoutuneempia puolueisiin ja valitsijayhdistyksiin. Edellisestä huoli-matta kunnallispoliitikot vierastavat poliittisten ideologioiden tai ohjelmien to-teuttamista. (Kuitunen 1999, 65.)

Noin 20 prosenttia ehdokkaista tavoittelee pitkällä aikavälillä tärkeämpiä po-liittisia tehtäviä. Paikallispolitiikassa toimiminen voi toimia välivaiheena valta-kunnan politiikkaan siirtymiselle. Lähes puolet ehdokkaista arvioi valtuustoko-kemuksesta olevan hyötyä omalla työuralla – puolet vastaavasti katsoo, ettei val-tuustokokemuksesta ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Entiset ehdokkaatovat uusia taipuvaisempia kyseenalaistamaan valtuustotyöstä saatavan hyödyn.

Luottamustoimessa toimivalla henkilöllä saattaa olla myös viranhaltijataus-ta. Ammatiltaan luottamushenkilöistä yli 30 % on toimihenkilöitä. Työntekijöitäehdokkaista on hieman alle neljäsosa. KuntaSuomi-tutkimuksen (Kuitunen 1999)mukaan ehdokkaat heijastavat pitkälti puolueidensa perinteistä kannattajakuntaa.Lähes 40 % (naisista jopa 50 %) on työllistynyt julkisen sektorin palvelukseen(Pikkala 1997, 22). Myös valituksi tulleet ovat valitsematta jääneitä useamminjulkisen sektorin työntekijöitä. Ehdokkaista vain noin neljännes on työelämän ul-kopuolella. Valitsematta jääneistä joka neljäs on työelämän ulkopuolella; vali-tuksi tulleista vain joka kymmenes (Kuitunen 1999, 28–29).

Ns. kaksoisagenttien, kunnan viran- tai toimenhaltijoiden, jotka samalla toi-mivat myös luottamustehtävissä, yleistyminen kuvaa Leena Levävirran 1999 mu-kaan kunnallisten roolien keskittymistä. Leväsvirran tutkimusaineistosta (16 tut-kimuskuntaa) kaksoisagentteja oli lähes viidennes. Kaksoisagenteista Leväsvir-ran tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavankaltaisia luonnehdintoja:

� He ovat nuorempia kuin pelkkiä luottamustoimia tai virkoja yksistäänhoitavat.

� Ryhmä on muuta kunnallisjohtoa naisvaltaisempi sekä korkeammin kou-lutettu kuin muut luottamushenkilöt mutta lähes yhtä puoluesidonnaisiakuin nämä.

� He asettuvat perinteisen roolijaon kannalle korostaessaan viranhaltijoi-den toimeenpanoroolia, hallinnollisen kokemuksen tärkeyttä sekä kun-talaisten edustamisen tärkeyttä.

71


� Kaksoisagentit painottavat hallinnon joustavuuden suhteen muita enem-män byrokraattisen joustavuuden merkitystä ja pitävät johtavia luotta-mushenkilöitä vähemmän kompromissihaluisina kuin nämä itse – mui-den kuin johtavien luottamushenkilöiden kompromissihalukkuutta he sensijaa korostavat.

� Muita luottamushenkilöitä enemmän kaksoisagentit edustavat omaatoimintasektoriaan.

Kuitenkin kaksoisagentit sijoittuivat tutkimuksen roolitarkastelussa selvästi lähem-mäksi luottamushenkilöitä kuin viranhaltijoita. (Leväsvirta 1999, 198–200.)

6.2 Äänestysaktiivisuus tulevaisuudessa

Ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa vuonna 1907 oli runsaastiyli miljoona äänioikeutettua, joista säätyjen ulkopuolella olevia uusia äänioikeu-tettuja runsas kaksi kolmasosaa – kuitenkin jopa 70,7 % kaikista äänioikeutetuis-ta kävi äänestämässä (Borg 1999, 325). Demokratia yhdistetään usein politiik-kaan ja politiikka vaaleissa äänestämiseen. Demokratian eräänä lähtökohtana onollut enemmistön tahdon mukaan toimiminen. Vuoden 1907 eduskuntavaaleistaäänestysprosentti on laskenut vuoden 1999 eurovaalien 31,4 %:iin. Olavi Borgpohtii artikkelissaan erilaisten kansalaisia aktivoivien ja mobilisoivien liikkeidenkatoamista ja passivoitumista – kansalaisten aktivoimista politiikkaan osallistu-viksi ei enää nähdä yhteisöllisenä asiana vaan se, monien muiden asioiden ta-voin, on jätetty yksityiseksi asiaksi. Kun aikaisemmin demokratian avulla saatiinsuuren, vaikutusvallan ulkopuolelle jääneen, enemmistön hyvinvointia edistettyä,on nyt mahdollisuus valtaan enemmistöllä. Riittääkö se, että enemmistö voi hy-vin vai kykeneekö enemmistö ratkaisemaan (syrjäytyvän) vähemmistön ongel-mia? (Borg 1999, 327) Sekä Leväsvirta (1999, 42) että Borg (1999, 332) katso-vat poliitikkojen roolin arvostuksen heikentyneen sekä vaikutusvallan vähenty-neen yhä vahvempien ja itsenäisempien kansalaisten keskuudessa.

Tulevaisuudessa eduskuntavaalit säilyttänevät poliittisen luonteensa, joskinniiden merkitys kansalaisille heikkenee. Presidentinvaalit ovat jo muuttuneet hen-kilövaaleiksi, joissa parhaiten menestyvät ehdokkaat joilla on sekä mediassa tar-vittavaa ”lavasäteilyä” että asiaosaamista. Kunnallisvaalit kehittynevät valtakun-nan politiikasta erillisiksi itsenäisiksi paikallispoliittisiksi tapahtumiksi. Kunnal-lisvaaleissa kehitys vie epäpolitisoituvaan suuntaan. EU-vaalien ajatellaan pysy-vän kansalaisille etäisinä. (Borg 1999, 332–333.)

Eva (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) on tutkinut ihmisten asenteita puoluei-ta kohtaan. Puolueiden valta liittyy vaaleihin. Kansalaisten silmissä puolueidenlegitimiteetti on kuitenkin asennemittauksen (1999) mukaan varsin heikko. Kak-si kolmesta tutkimukseen vastanneista katsoo, että on samantekevää mitkä puo-lueet ovat hallituksessa – noudatettava politiikka ei silti muutu. Eduskuntavaa-leissa puoluepoliittisuus ei näin ollen lisää äänestysmotivaatiota. Kunnallisvaa-

72

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

vuosiTubaro1998 Tubaro 2000

leihin saattaa, Borgin mukaan, löytyä valtakunnan politiikasta irrallinen paikalli-nen luonne. Lähes puolet Evan tutkimukseen vastanneista ilmoittaa kuitenkin ole-vansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti (Eva, Mielipitei-den sateenkaari 1999, 33–37).

Kuva 6.2. Arvio äänestysaktiivisuuden kehityksestä kunnallisvaaleissa.

Tutkimuksen asiantuntijoiden arvioiden perusteella äänestysaktiivisuudessa ei aja-tella tapahtuvan tulevaisuudessa suurtakaan muutosta (kuva 6.2.). Nyt toteutet-tuun tulevaisuusbarometriin osallistuneet asiantuntijat ovat äänestysprosentin suh-teen hieman optimistisempia kuin vuonna 1998 toteutettuun tulevaisuusbaromet-riin osallistuneet. Vastaajaryhmittäin pessimistisimpiä olivat ulkopuoliset asian-tuntijat sekä keskisuurten (5.501–20.000) kuntien edustajat. Optimistisimmat ar-viot esittivät luottamushenkilöt sekä pienten (alle 5.500 asukasta) sekä suurten(yli 20.000 asukasta) kuntien edustajat (liite 8a).

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin luettelemaan kolme sellaista teemaa, jot-ka todennäköisesti muodostuisivat keskeisiksi kunnallispolitiikassa vuoteen 2005ja toisaalta vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2005 osalta ylivoimaisesti keskei-simpinä pidettiin palvelutarjontaan liittyviä kysymyksiä. Erityisesti esille nousi-vat vanhuspalvelut, vanhuspolitiikka yleensä sekä toisena selvästi erottuvana ryh-mänä koulutuspalvelut sekä osaamisen turvaaminen. Kuntatalous (verotus, pal-velumaksut jne.) oli toiseksi eniten esille nostettu teema. Kolmanneksi eniten vas-taajat arvioivat vuoteen 2005 mennessä kunnallispolitiikassa keskusteltavan kun-

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa

73


nan elinkeinopolitiikasta, kuntayhteistyöstä sekä ympäristöön, kaavoitukseen, viih-tyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Vuoteen 2017 mennessä keskeisin teema kunnallispolitiikassa on edelleenpalvelutarjontaan liittyvät kysymykset. Palvelutarjonnan jälkeen seuraavaksi eni-ten puhuttaa erilaisten kuntalaisryhmien, lähinnä vanhusväestön, ongelmat ja pal-velutarpeet. Vanhusväestön ohella erikseen vastauksissa viitattiin nuoriin, syrjäy-tyneisiin sekä maahanmuuttajiin. Ympäristön koettiin pitkällä aikavälillä nouse-van yhä keskeisemmäksi teemaksi kuntapolitiikassa. Ympäristöön viitattiin sekäasuinympäristön viihtyvyytenä että puhtaana luontona. Kuntaliitoksia pidettiinajankohtaisempina vuoden 2005 jälkeen. Kuntakoko ja kuntaliitokset sekä seu-tuhallinnon kehittäminen ja rahoittaminen mainittiin varsin useissa vastauksissa.Viiden eniten esille nostetun aihealueen viimeisimpänä on kuntatalous. Kuntata-lous teeman kommentit kattaa pelkän maininnan toimintojen rahoituksesta kun-talaisten maksukorotuksiin ja verotusoikeuden muutoksiin. Keskeisten teemojenkirjo oli vuoden 2017 osalta paljon vuoden 2005 vastauksia laajempi. Vuoden2017 teemat olivat osin yleisemmällä tasolla (= tasa-arvo, hyvinvointivastuu,omavastuisuus ja itsehoitoisuus, kokonaisajattelu sekä kunnan kehittämisstrate-gia). Toisaalta osa vastaajista totesi vuoden 2017 teemojen olevan samoja kuinvuonna 2005. Lyhyemmällä aikavälillä korostui enemmän palvelutarjonta sekäkuntatalous. Pitkällä aikavälillä voi kuitenkin vastausten perusteella olettaa ih-misiin ja ympäristöön sekä hallinnon rakenteisiin liittyvien kysymysten nouse-van nykyistä enemmän esille.

6.3 Lautakuntajäsenten lukumäärän kehitystulevaisuudessa

Lautakunta on usein toiminut kunnallispolitiikkaan perehtymisen ensimmäisenäfoorumina. Lautakuntapaikkojen määrä on vähentynyt, eikä tutkimuksen vastaa-jien näkemysten perusteella kehityksessä ole odotettavissa muutosta (kuva 6.3.).Lautakuntakuntien roolia ja lautakuntapaikkoja ajatellen vastakkain on kaksi nä-kökulmaa: ”lasku on toivottavaa jos tavoitellaan tehokkuutta, mutta haitallista,jos tavoitellaan demokratiaa”.

Lautakuntapaikkojen väheneminen tulevaisuudessa nähtiin osin luonnollise-na kehityksenä, jonka taustalla on mm kuntien määrän väheneminen. Ne jotkanäkivät vähenemisen positiivisena kehityksenä perustelivat näkemystään mm sillä,että ”asiat monimutkaistuvat – asiantuntijapäätöksenteko lisääntyy – hallintoa onkevennettävä päätöksentekojärjestelmän osalta”, ”pienessä ryhmässä toimijan vas-tuu henkilöityy ja saa ryhtiä”, ”lautakuntajäsenten määrän väheneminen kom-pensoituu mm. käyttäjädemokratialla”. Osin lautakuntatyöskentely nähtiin kom-menttien valossa turhauttavana: ” osa luottamushenkilöistä on passiivisesti mu-kana; eivät käy ainakaan kokouksissa”, ”väheneminen toivottavaa – napin pai-najat pois ja lisää ammattitaitoa”.

74

Lautakuntien jäsenmäärä 1989, 1993 ja 1997 (luvut sisältävät koko maan) sekä arvio kehityksestä vuoteen 2017

0

10000

20000

30000

40000

50000

1989 1993 1997 2000 2005 2017vuosi

Kuva 6.3. Arvio lautakuntien jäsenmäärän kehityksestä vuoteen 2017.

Lautakuntapaikkojen vähenemisen haitallisena kokeneet tarkastelivat asiaa pikem-minkin demokratian kuin tehokkuuden näkökulmasta. Tarkastelunäkökulman kes-keisyyden eräs asiantuntija kiteytti toteamalla, että ”kaikki riippuu arvoista – hal-lintomallit ei määrittele kehitystä vaan yleinen arvomaailma ja oikeudenmukai-suus”. Väheneminen koettiin haitallisena koska, ”demokraattinen järjestelmä vaa-tii lisää osallistujia pysyäkseen hengissä ja kehittyäkseen”, ”ihmisten kiinnostuskunnallispolitiikkaan on sidoksissa mukanaoloon päätöksenteossa ja siihen, että”joku tuttu” on hoitamassa asioita”, ”lautakuntatyöskentelyssä toteutuu lähide-mokratia”, ”lautakunnissa tulee olla riittävä moniäänisyys ja vaihtuvuus”. Lau-takunnat katsottiin myös tehokkaiksi ”tyytymättömyyskanaviksi”. Joku totesi ke-hityksen tuleen nyt päätepisteeseensä ja eräs asiantuntijoista arvioi lautakuntienarvostuksen tulevaisuudessa lisääntyvän.

Ulkopuoliset asiantuntijat, päinvastoin kuin molemmat ”kuntatoimijaryhmät”,olettivat lautakuntien jäsenmäärän tulevaisuudessa hiukan lisääntyvän. Kuntajoh-tajat ja pienten (alle 5.500 asukasta) kuntien edustajat olettivat lautakuntapaik-kojen vähentyvän kaikkein eniten (kuva 6.4. ja liite 8b).

75


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

1989 1993 1997 2000 2005 2017

vuosi

kuntajohtajatluottamushlöt.ulkopuoliset

Kuva 6.4. Arvio lautakuntien jäsenmäärän kehityksestä tulevaisuudessa, ar-viot asiantuntijaryhmittäin.

6.4 Poliittisen johtamisen kentässä tapahtuvia muutoksia

Tutkimuksessa lueteltiin yhteensä 31 erilaista tapahtumaa ja muutosta, jotka vas-taajien tuli sijoittaa siihen vuoteen, johon mennessä he katsoivat tapahtuman to-teutuneen vähintään 50 % todennäköisyydellä. Oli myös mahdollista valita vaih-toehto ”ei toteudu tarkasteluajanjaksolla”. Luetelluista tapahtumista 17 kap-paletta oli sellaisia jotka yli puolet koko vastaajajoukosta katsoi tapahtuvanvähintään 50 % todennäköisyydellä vuoteen 2017 mennessä. Kuvassa (kuva6.5.) on merkitty tarkasteluajanjaksolle sijoitettujen arvioiden mediaani (vuosi,jonka molemmille puolille puolet vastauksista sijoittui) sekä ala- ja yläkvartiilit(joiden väliin 50 % arvioista sijoittui).

Arvio lautakuntien jäsenmäärän kehityksestä vuoteen 2017Arviot asiantuntijaryhmittäin

76

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

tapahtuma


Kuva 6.5. Kuntademokratiassa tapahtuvien muutosten ajoittaminen.

Tapahtuman sijoittiTapahtuma tarkasteluajanjaksolle

1. Äänestysikäraja kunnallisvaaleissa laskee 16 vuoteen 51 %2. Kunnan palveluksessa olevat rajataan luottamustointen ulkopuolelle 52 %3. Kunnat voivat itse päättää valtuutettujen määrästä 68 %4. Kuntajohtamisessa otetaan käyttöön poliittisen johdon ja kuntajohtajan sopimus 50 %5. Yli puolessa kunnista on nuorisovaltuusto 58 %6. Kaikilla kunnanvaltuustoilla on mitattavat tavoitteet, joita tarkastuslautakunta seuraa 78 %7. Ensimmäiset kunnat perustavat pitkän aikavälin tarkasteluun keskittyvän

tulevaisuuslautakunnan 87 %8. On muodostunut yleiseksi käytännöksi, että poliittiset toimijat muodostavat

ylikunnallisia verkostoja ja ajavat ylikunnallisia päämääriä 89 %9. Johtavat luottamustoimet muuttuvat palkallisiksi toimiksi 55 %10. Luottamustoimissa toimiminen työaikana mahdollistetaan lakisääteisesti 68 %11. Yli puolessa kunnista on luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sähköinen

viestintäverkko 99 %12. Osa luottamushenkilöorganisaatiosta muutetaan poikkisektoriaaliseksi

asiakas/ongelmalähtöiseksi 69 %13. Kuntalaisten on tietoverkon välityksellä mahdollista osallistua reaaliaikaisiin

mielipidekartoituksiin päätöksentekotilanteessa 89 %14. Päätöksen valmisteluvaiheessa kuntalaismielipidettä tiedustellaan tietoverkon

välityksellä 89 %15. Yli puolessa kuntia on oma sisäinen tietoverkko kuntalaisia varten 93 %16. Tietoverkko on merkittävämpi kuin paikallinen sanomalehti 65 %17. Lähes kaiken asioinnin viranomaisten kanssa voi hoitaa tietoverkossa 89 %

77


Puolet vastaajista pitää mahdollisena, että vuoteen 2015 mennessä äänestysikä-raja laskisi 16 vuoteen. Äänestysikärajan laskemisen ajatellaan ”lisäävän nuor-ten aktiivisuutta yhteisten asioiden hoidossa, tuovan uusia ajatuksia ja virtauk-sia päätöksentekoon” ja ”parantavan väestöryhmien välistä tasapainoa”. Kom-menteissa toisaalta myös epäiltiin mahtaisiko äänestysikärajan lasku sittenkäänlisätä nuorten kiinnostusta kunnallispolitiikkaan – ”ääni kuuluu paremmin esim.nuorisovaltuustossa”. Epäillään, että ”nuorten näkemykset eivät ole täysin kyp-siä eikä kokonaisuuksia kyetä hahmottamaan.” Äänestysikärajan laskemisen ”us-kotaan tukevan yhdenasianliikkeitä puolueiden kustannuksella”. Eniten äänestys-ikärajan lasku vaikuttaisi kasvukeskusten valtuustojen ikärakenteeseen.

Kunnan palveluksessa olevien rajaaminen luottamustointen ulkopuolel-le jakoi vastaajajoukon kahtia. Sellaiset, jotka pitivät vaihtoehtoa mahdollisena,ajattelivat näin tapahtuvan vuoteen 2010 mennessä. Kunnan palveluksessa ole-vat toisaalta tuovat päätöksentekoon arvokasta asiantuntemusta, mutta toisaaltaepäillään ns. kahdella tuolilla istumisen luovan lojaalisuus ja edunvalvonta on-gelmia. Mikäli kunnan palveluksessa olevat rajattaisiin luottamustointen ulkopuo-lelle ”piiri pieni pyörii poistuisi”, ”estettäisiin luottamushenkilöiden samaistu-minen kunnan viranhaltijoihin, joilla on runsaasti valtaa”, ” jääviyskysymyksetja oman edun tavoittelu väistyisi”, ”työsuhdepeli ja oman reviirin vartiointi vä-henisi” ja ”politiikka puhdistuisi sille vieraista tavoitteista”. Toisaalta myös ”osakuntalaisista rajattaisiin luottamustointen ulkopuolelle ja demokratia kärsisi”,”aktiiviset ihmiset rajattaisiin ulos” ja ”asiantuntemus vähenisi.” Sovittelevinakommentteina voidaan pitää toteamuksia siitä, että johtavassa asemassa olevatovat jo nyt rajatut luottamustointen ulkopuolelle ja näin rajoitukset on jo pää-sääntöisesti tehty.

Mikäli kunnat voisivat, kuten 68 % vastaajista pitää mahdollisena, itse päät-tää valtuutettujen lukumäärästä vuoteen 2012 mennessä, ”lisääntyisi kuntienitsehallinto” kun ”voitaisiin joustavasti huomioida paikallisen osallistumisen tar-peet”. Mikäli näin tapahtuisi, ajatellaan valtuutettujen määrän vähenevän ja sa-malla arvostuksen ja työn vaikuttavuuden lisääntyvän. Toisaalta eräs vastaaja us-koo, ”ettei muutos toisi oleellisia muutoksia”.

Kuntajohtamisen pohjana oleva kuntajohtajan ja poliittisen johdon väli-nen sopimus (50 % vastaajista ) ”selkiyttäisi pelisääntöjä sekä strategisen ja ope-ratiivisen tason vallanjakoa”, ”pakottaisi poliittisen johdon sitoutumaan tavoit-teisiin ja määrittelemään ne” ja ”yhteistyön ongelmakohdat poistuisi ja siirryt-täisiin järkevään kehittämiseen yhteisvoimin”. Toisaalta erilaisia sopimuksia kom-menteissa todettiin tehtävän jo nyt ”joka kokouksessa” eikä kuntajohtajan ja po-liittisen johdon tiiviimpää yhteistyötä nähty yksiselitteisesti myönteisenä – ”joh-tamisen ammattimaisuus vähenee ja poliittisuus lisääntyy”. Yksi vastaajista tote-si, että ” viranhaltija ei voi sopia, sillä hän on yksinkertaisesti alisteinen poliitti-selle järjestelmälle.”

Vastaajista 58 % katsoo, että vuoteen 2010 mennessä puolessa kunnista onnuorisovaltuusto. Näkemystä perustellaan sillä, että näin ”nuoria koulutetaankiinnostumaan kunta-asioista”, ”nuoret aktivoituvat ja ottavat vastuuta yhteisten

78

asioiden hoitamisesta”. Valtuustolle toivotaan todellista vaikutusvaltaa ja valtuus-tolla voisi mm. ”olla mahdollisuus antaa lausuntoja, suosituksia ja käyttää veto-oikeutta nuoria koskevissa asioissa”. Eräs vastaajista kuitenkin katsoo, että ”nuo-risovaltuustot ovat ohimenevä ilmiö”.

Kaikilla kunnanvaltuustoilla on mitattavat tavoitteet, joita tarkastuslau-takunta valvoo vuoteen 2010 mennessä. Näin ajattelee 78 % vastaajista. Mitat-tavat tavoitteet ohjaavat toimintaa ”kohti kontrolloidumpaa vastuullista hallin-toa”, ”kuntajohtamiseen saadaan linjakkuutta ja tavoitteellisuutta”, ”kuntienvälinen vertailu helpottuu”. Ajatellaan myös, että ” todellisuudessa tavoiteohja-us ei toimi poliittisessa ympäristössä” ja ”käydään äärilaidassa ja palataan as-kel taaksepäin, sillä kunta ei ole bisnes”. Tavoitejohtamisen ajatellaan olevan ”sa-nahelinää joissakin kunnissa” jonka tiimoilta ”verbaaliakrobatia kukoistaa”.

87 % vastaajista ajattelee, että ensimmäiset kunnat perustanevat pitkänaikavälin tarkasteluun keskittyvän tulevaisuuslautakunnan vuoteen 2007mennessä. Tulevaisuuslautakunnan perustaminen on luetelluista tapahtumista sel-lainen, jonka vastaajat katsovat tapahtuvan nopeammassa aikataulussa kuin min-kään muun luetelluista tapahtumista. Lautakunnan tehtäviksi mm. esitettiin ”eh-dotusten tuottamista paremmiksi kuntavisioiksi, taustatyötä strategiselle suunnit-telulle sekä riskien arviointia”. Kuntien, joilla on tulevaisuuslautakunta ajatel-laan olevan etulyöntiasemassa, kun ennakoimattomuus lisääntyy. Tulevaisuuslau-takunnan ajatellaan ”syventävän kunnallispoliittista keskustelua, tuovan siihentulevaisuusnäkökulmaa, auttavan näkemään suurempia kokonaisuuksia ja helpot-tavan virkamiesjohdon ja luottamusmiesjohdon yhteistyötä”. Toisaalta katsotaanmyös, että ”tulevaisuustarkastelu kuuluu kunnanvaltuustolle ja voidaan hoitaalautakuntaa joustavamminkin järjestelyin”.

Vastaajista 89 % katsoo, että yli 50 % todennäköisyydellä vuoteen 2010 men-nessä on muodostunut yleiseksi käytännöksi, että poliittiset toimijat muodos-tavat ylikunnallisia verkostoja ja ajavat ylikunnallisia päämääriä. Kehitysnähdään selkeästi seurauksena lisääntyvästä ja syvenevästä seutuistumisesta: ”Seu-tukuntanäkökulma korostuu päätöksenteossa”, ”seutukuntayhteistyö lisääntyy jakunnat tulevat voimakkaammiksi alueensa kehittäjiksi”, ”aluepolitiikka vahvis-tuu, kun oivalletaan yhteinen etu ja turha kuntien välinen kilpailu vähenee”. Kun-tarajojen ajatellaan muuttavan merkitystään, mutta vaarana nähdään ”kunnalli-sen organisaation turhautuminen ja se, että kunnan oma päätöksenteko muuttuuylikunnallisten päätösten kuunteluksi”.

Hiukan yli puolet katsoo, että johtavat luottamustoimet saattaisivat muut-tua palkallisiksi vuoteen 2010 mennessä, joskin ensisijaisesti vain suuremmissakaupungeissa. Palkallisuus nähdään perustelluksi sillä, että ”johtavien luottamus-henkilöiden työ on suuremmissa kunnissa jo nyt kokopäiväistä työtä” ja toisaalta”laajempi kuntayhteistyö edellyttäisikin päätoimisuutta”. Palkallisuus mahdollis-taisi ”paremman perehtyneisyyden ja sitoutumisen asioihin”. Ongelmana pidet-tiin ”poliittisen eliitin” syntyä. Johtavien luottamushenkilöiden palkallisuudestaseuraavan päätoimisuuden jälkeen kysytään ”mihin kunnanjohtajaa tarvittaisiinmuuhun kuin virastopäällikkyyteen”.

79


Luottamustoimissa toimiminen työaikana saatettaisiin mahdollistaa la-kisääteisesti vuoteen 2010 mennessä 68 % mielestä. Osa vastaajista totesi tämänkäytännössä olevan mahdollista jo nyt: ”ansionmenetyksen maksaa kunta”. Mi-käli luottamustoimessa toimiminen mahdollistettaisiin lakisääteisesti ”muutkin kuinkunnan työntekijät hakeutuisivat vaativille paikoille”, ”luottamustoimen asemakorostuisi eikä se olisi vain iltaharrastus”, ”yksityisen sektorin työntekijät ja eri-tyisesti pienten yritysten työntekijät voisivat osallistua” ja ”kunnanhallituksessaolisi muitakin kuin eläkeläisiä ja kunnan työntekijöitä”. Eräs vastaajista ehdottirajoitettua mahdollisuutta: Yksi vaalikausi / henkilö / työpaikka. Vastauksissa to-dettiin luottamustoimi enemmän työksi kuin harrastukseksi.

Lähes kaikki vastaajat uskovat, että yli puolessa kunnista on luottamus-henkilöiden ja viranhaltijoiden sähköinen viestintäverkko vuoteen 2010 men-nessä. Tehokkaamman ja nopeamman – reaaliaikaisen viestinnän uskotaan ”siir-tävän keskustelun ryhmien sisäisestä ryhmien väliseksi”, ”vähentää fyysistä ko-koontumisen tarvetta”, ”tehostanee kokouksia ja parantanee kokousten päätök-sentekoedellytyksiä”. Toisaalta vaikutusta ei nähdä välttämättä niinkään dramaat-tisena: ” ei puhelin tai faxikaan ihmeitä muutoksia tehnyt”.

Mikäli osa luottamushenkilöorganisaatiosta muutettaisiin poikkisektori-aliseksi, kuten 69 % vastaajista uskoo, ”pirstoutumisen asemesta alettaisiin näh-dä kokonaisuus”, ”asiakkaan pompotus loppuisi” ja ” toiminnan asiakaslähtöi-syys ja strateginen ajattelu lisääntyisivät”. Kuntalainen nähtäisiin ”enemmän kuinasiakkaana – työnantajana ja täysivaltaisena osallistujana.”

Kuntalaisten on mahdollista osallistua tietoverkon välityksellä reaaliai-kaisiin mielipidekartoituksiin päätöksentekotilanteessa 89 % mielestä vuoteen2010 mennessä. Tietoverkkovaikuttamisen roolia pohdittiin kommenteissa. Erääs-sä kommenteissa todettiin, että tietoverkkovaikuttamisella ”ei ole juridisesti sito-vaa vaikutusta ja ohjausvaikutus korostunee liikaakin”, kehitys johtaisi ”gallup-demokratiaan” ja siihen, että osa ihmisistä syrjäytyisi päätöksenteosta. Toisaalta”kiistanalaisissa asioissa saataisiin kansan tahto esille”, ”palaute päättäjille oli-si reaaliaikaista” ja ”päätöksenteko muuttuisi avoimemmaksi”. Muutoin telede-mokratian nähdään tuovan poliittisille päättäjille uusia haasteita. ”Poliitikkojenpelivara vähenee”, ”päätöksenteko hankalissa asioissa vaikeutuu” ja ”suora de-mokratia voimistuu edustuksellisen kustannuksella”.

Ihmisten suhtautumista teledemokratiaan (= yhteisten asioiden hoitaminenuusia tekniikoita hyödyntämällä) on tutkittu Tilastokeskuksen tutkimuksessa:Matkapuhelin ja tietokone suomalaisten arjessa (Nurmela yms.). Tilastokeskuk-sen selvityksen mukaan noin 25 % vastaajista piti kuntaa koskevassa asiassa tie-toverkon kautta äänestämistä kiinnostavampana kuin valtuutetun valintaa. Suun-nilleen saman verran vastaajista piti tietoverkon kautta vaikuttamista lähes yhtämotivoivana kuin valtuutetun valintaa. Kunnan kotisivulla oli tutkimuksen mu-kaan käynyt lähes puolet intrenettiä käyttäneistä suomalaisista. Noin 55 % aikui-sista suomalaisista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”uu-den puhelin- ja tietotekniikan avulla tavalliset kuntalaiset voivat tulevaisuudessavaikuttaa kunnan asioihin paremmin kuin nyt”. (Nurmela yms. 2000, 36.)

80

Kuntalaismielipiteen tiedustelua tietoverkon avulla valmisteluvaiheessapitää yhtä suuri joukko mahdollisena kuin mielipiteen tiedustelua itse päätöksen-tekotilanteessakin. Arvioiden mediaani (vuosi, jonka molemmille puolille puoletarvioista sijoittui) on tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa hiukan aikaisemmin.Näkemykset valmisteluvaiheen teledemokratian puolesta ja vastaan ovat pitkältisaman suuntaisia kuin päätöksentekoon liittyvässäkin teledemokratiassa. ”Kan-salaisyhteiskunta vahvistuisi mutta ikävien päätösten teko vaikeutuisi”, ”kunta-laisten ja kunnan vastakkainasettelutilanteet vähenisivät”. Toisaalta avoimuudenlisääntymisen ohessa saattaa myös ”hässäköinti” lisääntyisi ja käytäntö saattaisientisestään ”heikentää heikkojen asemaa”.

Valtaosa (93 %) pitää mahdollisena, että kunnilla vuoteen 2010 mennessäolisi sisäinen tietoverkko kuntalaisia varten. Toisaalta merkittävä osa näkemyk-sen hyväksyneistä oikaisivat sisäisen avoimeksi verkoksi, jollainen tietenkin onjo periaatteessa kunnissa olemassa. ”Yleinen netti riittää!”

Reilu puolet (65 %) ajattelee, että tietoverkosta saattaisi tulla paikallistasanomalehteä tärkeämpi. Aikajänne tämän väitteen osalta on kuitenkin huomat-tavan pitkällä tulevaisuudessa – vuodessa 2015. Ajatellaan, että tietoverkot eivätsyrjäytä lehtiä vaan ”lehdet siirtyvät verkkoon”. Toisaalta tietoverkot asettavatlehdelle sisällöllisiä ja laadullisia vaatimuksia: ”sanomalehti nostaa verkossa ole-vat asiat esille ja toimii jäsentäjänä”, ”paikallislehti ei katoa, jos sisällössä onkriittiset trendianalyysit mukana”.

Lähes kaiken asioinnin viranomaisten kanssa voi hoitaa tietoverkon kaut-ta vuoteen 2012 mennessä (89 % vastaajista). Vastaajat näkivät tämän nimen-omaa mahdollisuutena – ”..on hoidettavissa, mutta perinteinenkin tapa säilyy”.Vahvuutena tietoverkkoasioinnissa nähtiin ”asioiden hoidon helpottuminen jajoustavoituminen” sekä ”kustannusten aleneminen ja palvelurakenteiden kevene-minen”. Kuitenkin ajateltiin, että ”myös inhimillistä palvelua tarvitaan”, ”osa ih-misistä jää kehityksen ulkopuolelle ja yksinäisyys lisääntyy”.

Kaikkien tutkimuksessa esitettyjen tapahtumien osalta niiden vastausten mää-rä (%), jotka sijoittivat tapahtuman tarkasteluajanjaksolle oli vastaajaryhmittäinseuraava (taulukko 6.1.):

81


Taulukko 6.1. Kuntademokratiassa tapahtuvat muutokset, arviot asiantun-tijaryhmittäin.

Kunta- Luotta- Ulkopuo-johtajat mus- liset asian-

Tapahtuma/tapahtuman sijoitti henkilöt tuntijattarkasteluajanjaksolle (%) (%) (%)

1. Muut kuin puolueet asettavat yli puoletkunnallisvaaliehdokkaista 29 % 36 % 40 %

2. Äänestysikäraja kunnallisvaaleissa laskee 16 vuoteen 44 % 57% 50 %3. Valtuutettujen kausien lukumäärälle asetetaan raja 24 % 33 % 21 %4. Kunnan palveluksessa olevat rajataan luottamus-

tointen ulkopuolelle 51 % 62 % 37 %5. Kuntahallinnossa otetaan käyttöön poliittinen oppositio 27 % 27 % 20 %6. Kunnat voivat itse päättää valtuutettujen lukumäärän 76 % 59 % 65%7. Luottamushenkilöt valitaan arpomalla 0 % 0 % 5 %8. Äänestämättä jättämisestä määrätään rangaistussakko 2 % 0 % 0 %9. Kuntajohtamisessa poliittisen johdon ja kunnan-

johtajan ”sopimus” 64 % 33 % 50 %10. Kunnallinen kansanäänestys muutetaan sitovaksi 33 % 36 % 55 %11. Yli puolessa kunnista on nuorisovaltuusto 53 % 62 % 60 %12. Kaikilla kunnanvaltuustoilla on mitattavat tavoitteet,

joita tarkastuslautakunta seuraa 76 % 86 % 65 %13. Ensimmäiset kunnat perustavat pitkän aikavälin

tarkasteluun keskittyvän tulevaisuuslautakunnan 84 % 88 % 90 %14. Kansalaisjärjestöille myönnetään kiintiöitä

lautakuntapaikoista 27 % 31 % 35 %15. Yrityksille ja elinkeinoelämälle määritellään oma paikka

kunnan poliittisessa organisaatiossa 27 % 39 % 32 %16. Poliittiset toimijat muodostavat ylikunnallisia

verkostoja ja ajavat ylikunnallisia päämääriä 86 % 87 % 95 %17. Kunnat voivat itse päättää valtuustokauden pituuden 26 % 24 % 26 %18. Kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on vain

valtuustojen jäseniä (valiokuntamalli) 38 % 62 % 42 %19. Johtavat luottamustoimet muuttuvat palkallisiksi toimiksi40 % 69 % 60 %20. Kansalaisjärjestöt integroituvat osaksi kunnallishallintoa 38 % 48 % 55 %21. Kunnallisissa luottamustoimissa toimiminen

mahdollistetaan lakisääteisesti 58 % 90 % 45 %22. Mahdollistetaan ns. valtuutuksen peruutus 40 % 46 % 39 %23. Kokeillaan luottamushenkilöiden palkkioiden

kytkemistä toimintayksikön tulokseen 24 % 19 % 37 %24. Yli puolella kunnista on viranhaltijoiden ja

luottamushenkilöiden sähköinen viestintäverkko 98 % 97 % 95 %25. Toimintojen sektorirakenteesta luovutaan 56 % 48 % 40 %26. Osa luottamushenkilöorganisaatiosta muutetaan

poikkisektoriaaliseksi 77 % 55 % 80 %27. Kuntalaisten on tietoverkon välityksellä mahdollista

osallistua reaaliaikaisiin mielipidekartoituksiinpäätöksentekotilanteessa 82 % 93 % 95 %

28. Päätöksen valmisteluvaiheessa kuntalaismielipidettätiedustellaan tietoverkon välityksellä 87 % 88 % 95 %

29. Yli puolessa kuntia on oma sisäinen tietoverkkokuntalaisia varten 93 % 95 % 90 %

30. Tietoverkko on merkittävämpi kuin paikallinensanomalehti 60 % 71 % 60 %

31. Lähes kaiken asioinnin viranomaisten kanssa ovihoitaa tietoverkossa. 89 % 90 % 85 %

82

6.5 Mahdollisuuksia näkevä, kokonaisvaltaisuuteenja visionäärisyyteen pyrkivä poliittinen johto

Aikaisemmin, poliittisessa johtamisessa tapahtuvia muutoksia tarkastelleessa ky-symyksessä, todettiin, että valtaosan mielestä poliittiset toimijat tulevaisuudessamuodostavat ylikunnallisia verkostoja ja ajavat ylikunnallisia päämääriä. Poliit-tiset toimijat verkottuvat. Poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan kykyä toimiayhteisten ja erillisten tavoitteiden muodostamassa kentässä.

Luvun 5 perusteella poliittisen johdon tavasta toimia ja vaikuttaa tiedetään,että muodollinen valta-asema sekä organisaation säännöt ja määräykset ovat tu-levaisuudessa nykyistä merkityksettömämpiä vallan lähtökohtina. Luottamushen-kilöt tulevat hyödyntämään arviointia toiminnassaan nykyistä enemmän. Vaikkaluottamushenkilöt edustavatkin ammatillista johtoa enemmän ”arvo”-tietoa, tule-vat he nykyistä enemmän hyödyntämään erilaisia virallisia tietoja näkemystensäja päätösten taustoina. Tutkimuksen mukaan ammatillisen johdon mahdollisuuskontrolloida tietoa pieneneekin tulevaisuudessa. Päätöksentekoprosesseihin vai-kuttaminen on tiedotusvälinejulkisuuden ohella luottamushenkilöiden ”työkalu”.

Kaupunkiseudun verkostojen johtamista arvioidessaan Sotarauta ja Linnamaalistasivat joukon johtamisen muutossuuntia, joiden esiintymistä joiltain osin tut-kimuksessa kysyttiin. Poliittisessa johtamisessa vahvimmin tulevaisuudessa siir-ryttäneen kontrolloivasta työnotteesta luottamukselliseen ja luottamusta rakenta-vaan työotteeseen sekä nykyisiin rajoituksiin ja resursseihin perustuvasta suun-nittelusta kohti mahdollisuuksia haarukoivaa vaihtoehtoista visiointia (taulukko6.2.). Yleisesti ottaen tutkimuksessa esitetyt ”vastaparit” olivat melko osoittele-via siten, että tietyssä mielessä suotavampi kehityssuunta oli liian ilmeinen. Kiin-nostavaa tuloksia tarkasteltaessa onkin juuri se, mitkä olivat ne johtamisotteenvastaparit, joissa vastaajat olettivat tapahtuvan suurimman muutoksen poliittistajohtamista ajatellen.

Nykyhetken tulkinnassa on joitain eroja luottamushenkilöiden oman koke-muksen ja kahden muun asiantuntijaryhmän arvioiden välillä. Muut katsovat luot-tamushenkilöiden toiminnan painottuvan hiukan kontrollointiin ja valvontaan toi-minnassaan sekä keskittyvän kokonaisuuksia enemmän yksityiskohtiin. Luotta-mushenkilöt eivät itse katso olevansa erityisesti kontrolloivia tai yksityiskohtiatarkastelevia. Kuntajohtajat ja ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat luottamushen-kilöiden arvostuksen tällä hetkellä perustuvan asemaan – luottamushenkilöt ei-vät näe asiaa aivan näin (liite 9).

83


Taulukko 6.2. Kunnan poliittisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa nyt ja tule-vaisuudessa. Vastausten mediaani (arvo, jonka molemmille puolille puoletarvioista asettui) nyt ja vuonna 2017.

–2 –1 0 1 2

Vaikuttaa suunnitelmien nyt � Vaikuttaa luomalla/tuotta-avulla malla tulevaisuusvisioita


Ottaa riskejä ja kokeilee nyt � Toteuttaa muutokset hallinnol-tulevaisuudessa (2017) � listen prosessien kautta

Luottaa ja rakentaa nyt � Kontrolloi ja valvoo toimintaaluottamusta


Luo ja hyödyntää tiimejä nyt � Toimii yksintulevaisuudessa (2017) �

Hyödyntää epäjärjestystä nyt � Pyrkii järjestykseentulevaisuudessa (2017) �

Arvostetaan ajatusten ja � Arvostetaan aseman vuoksitoiminnan vuoksi nyt


Tarkastelee kokonaisuuksia nyt � Tarkastelee yksityiskohtiatulevaisuudessa (2017) �

Hyödyntää analogioita, nyt � Hyödyntää faktojamielikuvia...


Näkee mahdollisuuksia nyt � Näkee nykyiset resurssit jatulevaisuudessa (2017) � rajoitteet

Toimii aktiivisesti nyt � Toimii passiivisesti suhteessasuhteessa mediaan mediaan


Tulevaisuudessa luottamushenkilöt eivät usko hyödyntävänsä mielikuvia ja ana-logioita enemmän kuin faktoja, kuten kuntajohtajat ja ulkopuoliset olettavat. Luot-tamushenkilöt samoin pyrkivät järjestykseen tulevaisuudessa selvemmin kuin kak-si muuta asiantuntijaryhmää odottaa. Kokeiluvalmiudella ja riskinottokyvyllä luot-tamushenkilöt sitä vastoin hiukan yllättävät kuntajohtajat sekä ulkopuoliset asi-antuntijat (luottamushenkilöarvioiden mediaani = 0,5 muiden = 1).

Yhteenveto

Äänestysaktiivisuuden kunnallisvaaleissa ei uskota nousevan vaan jäävän 60 %tuntumaan tulevaisuudessakin. Pienten kuntien edustajat sekä luottamushenkilötovat äänestysaktiivisuuden suhteen keskimääräistä optimistisempia – kuntajoh-

84

tajat pessimistisempiä. Kuntapolitiikassa ihmisiin, ympäristöön sekä hallinnonrakenteisiin liittyvät teemat nousevat kuntatalouden sekä palvelutarjonnan rinnalletulevaisuudessa.

Lautakuntien jäsenmäärien hitaasti laskevan kehityssuunnan arvioidaan jat-kuvan. Suuntausta pidetään karkeasti ottaen hyvänä tehokkuuden näkökulmasta,mutta ongelmallisena demokratian kannalta. Ulkopuoliset asiantuntijat, toisin kuinkuntatoimijat, arvioivat tosin lautakuntien jäsenmäärien tulevaisuudessa kasva-van.

Selkeimmin tarkasteluajanjaksolle (vuoteen 2017 mennessä) vastaajat sijoit-tivat tietotekniikan sovelluksiin perustuvia väittämiä (tapahtumia/muutoksia), mut-ta myös joukko selkeästi kunnan luottamuselinten toimintaan liittyviä ”esityksiä”katsottiin vajaan 80 %:n mielestä mahdollisiksi toteutua vuoteen 2017 mennessä.

� Yli puolessa kuntia on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sähköi-nen viestintäverkko.

� Yli puolessa kuntia on (oma sisäinen) tietoverkko kuntalaisia varten.� Kuntalaisten on tietoverkon välityksellä mahdollista osallistua reaali-

aikaisiin mielipidekartoituksiin päätöksentekotilanteessa.� Päätösten valmisteluvaiheessa kuntalaismielipidettä tiedustellaan tieto-

verkon välityksellä.� Lähes kaiken asioinnin viranomaisten kanssa voi hoitaa tietoverkossa.� On muodostunut yleiseksi käytännöksi, että poliittiset toimijat muodos-

tavat ylikunnallisia verkostoja ja ajavat ylikunnallisia päämääriä.� Ensimmäiset kunnat perustavat pitkän aikavälin tarkasteluun keskitty-

vän tulevaisuuslautakunnan.� Kaikilla kunnanvaltuustoilla on mitattavat tavoitteet, joita tarkastuslau-

takunta seuraa.

Poliittisen johdon vaikuttaminen perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän vi-sionäärisyyteen ja kokonaisvaltaisuuteen. Asema-auktoriteetti korvautuu henki-lön omaisuuksiin perustuvalla arvovallalla. Kontrollointi ja valvonta antaa tilaaluottamuksen rakentamiselle/rakentumiselle. Suunnittelussa painottuvat tulevai-suuden mahdollisuudet nykyisten rajoitteiden asemesta. Kuvauksen perusteellaja ylikunnalliseen verkottumiseen sekä aikaisemmissa luvuissa esille nousseisiinseikkoihin viitaten, luottamushenkilövaikuttajien työnote on muuttumassa verkos-totoimintaa/johtamista kohden.

85


Kunnan johtamisen poliittisessa ja ammatillisessa tarkastelussa poliittiseen joh-tamiseen kuuluu ylemmänasteinen tavoitteen asettelu ja toiminnan yleisistä suun-taviivoista päättäminen. Poliittisessa johtamisessa korostuu kunnan tahdon mää-rittely ja vastuu kuntalaisille. Ammatillinen johto käsittää pääasiassa kuntaorga-nisaation johtamisen. Ammatilliseen johtamiseen sisältyvän valmistelu- ja täy-täntöönpano-organisaation tehtävänä on tuottaa vaihtoehtoja kunnan poliittisillepäätöksentekoelimille. Kun kuntatarkastelu ulotetaan kunnan sisäisiä toimintape-riaatteita laajemmalle, nähdään kuntajohtamisen tavoitteina asetettujen tavoittei-den saavuttaminen, organisaation ylläpitäminen sekä organisaation sopeuttami-nen toimintaympäristön muutoksiin (kuva 7.1.). (Ojala 1995, 21–27)

Luvun 7 alussa tarkastellaan kuntajohtajan tulevaisuuden haasteita. Kunta-johtajan työssään kokemia haasteita tiedusteltiin ensimmäisellä kyselykierroksellaavoimella kysymyksellä. Toisella kyselykierroksella vastaajat saivat arvioida en-simmäisen kierroksen vastauksista poimittujen haasteiden keskeisyyttä asteikol-la 0–10. Tämän jälkeen tarkastellaan kunnan ammatillisen johdon tapaa vaikut-taa ja johtaa. Kysymyksenasettelu on joiltain osin samanlainen kuin poliittisenjohdon ”profiilia” hahmotelleessa kysymyksessäkin. Kahdeksasta vastaajille esi-tetyistä tapahtumasta/muutoksesta viisi oli sellaisia, jotka vastaajat katsoivat to-teutuvan vähintään 50 % todennäköisyydellä vuoteen 2017 mennessä.

7 Ammatillisen johtamisentulevaisuudesta

Kuva 7.1. Johtajuuden institutionaaliset funktiot kuntakontekstissa (Ojala1994, 27).

Kuntayhteisö

Tavoitteiden saavuttaminen

luottamushenkilöt Organisaation kunnanjohtaja

ylläpitäminen

luottamushenkilö- kunnan virasto- organisaatio Organisaation organisaatiosopeuttaminen

86

Kuntaa ei voi johtaa irrallaan toimintaympäristöstään. Kuntajohtaja ja kuntatoi-mija ovat johtamistehtävässään hyvin pitkälti riippuvaisia kyvyistään toimia erisidosryhmien ja toimintaympäristössä vaikuttavien toimijoiden intressien integ-roijina ja suuntaajina. Organisaation sopeutuminen ei tapahdu tuloksellisesti pas-siivisen mukautumisen, vaan aktiivisen ja suuntautuneen toiminnan kautta. Kun-tajohtajuus laajenee toimintaympäristöjohtamiseksi ja verkostohallinnaksi.

Toimintaympäristöön avautunut ja aktiivinen kuntajohtaja toimii kunnan jasen eri sidosryhmien yhteisten intressien edistäjänä ja kehittäjänä. Sidosryhmienmuodostamassa verkostossa kunnan ammatillinen johto ja erityisesti kuntajohta-ja joutuvat toimimaan lukuisissa erilaisissa ja eriaikaisissa prosesseissa, joissasuunnittelu ja toimeenpano kietoutuvat toisiinsa eikä ”langat” välttämättä ole yk-sissä käsissä, vaan ohjaus, valta ja vastuu jakautuvat kaikille toimijoille tilanteenmukaan vaihdellen.

7.1 Yhteistyöverkostot, henkilöstöjohtaminen jaasukasnäkökulma kuntajohtajan kasvavina haasteina

Kuntajohtajan tehtävänä on kuntalain mukaan johtaa kunnan hallintoa, talouden-hoitoa ja muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Kuntaliiton Kuntajoh-tamisen ja -demokratian käytännöt 1997–2000 -tutkimuksessa (2000) ilmenee,että kuntajohtajan tehtävien tarkempi määrittely tapahtuu pääasiassa tulostavoit-teita koskevissa keskusteluissa. Hiukan yli puolet tutkimukseen vastanneista il-moitti tulostavoitteiden määrittelyn jääneen suullisiksi. Eniten kuntajohtajan teh-tävistä käydään keskustelua kuntajohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajankesken käytävissä keskusteluissa. Poliittiset toimijat eivät yleisesti vaikuta sito-van kuntajohtajaa tulostavoitteisiin. Toiminnan arviointi on keskeinen kehittämi-sen väline. Samoin kuin kirjalliset tulostavoitteet, ovat myös kirjalliset arvioinnitkunnissa varsin harvinaisia. Arvioinnin ongelmana on osin myös sopivien mitta-reiden puute. (Nupponen 2000, ennakkotieto)

Kuntajohtajan tulee kuntaorganisaation menestyksekkään johtamisen lisäksikyetä myös luottamukselliseen ja rakentavaan yhteistyöhön luottamushenkilöor-ganisaation kanssa. Luottamuspula ja yleinen tyytymättömyys ovat olleet ylei-simpiä syitä Kuntalain (25 §) mahdollistamalle kuntajohtajan luottamuksen mit-taukselle ja hänen mahdolliselle erottamiselleen. Toimintaympäristön muuttues-sa ja kuntajohtamisen muuttuessa samalla entistä haastavammaksi, kuntajohtajantulee kyetä ylläpitämään ammattitaitoaan ja työssäjaksamistaan. Demokratian käy-tännöt -tutkimuksen mukaan kuntien johtamistyötä tukevat toimenpiteet ovat kui-tenkin varsin vähäisiä ja painottuneet perinteiseen koulutukseen. (Nupponen 2000,ennakkotieto)

Tutkimuksen ensimmäisellä kyselykierroksella kuntajohtajan työn keskeisiäalueita ja haasteita tiedusteltiin avoimella kysymyksellä. Vastaajien tuli esittääkeskeisiä haasteita nyt sekä tulevaisuudessa. Avoimen kysymyksen vastaustenperusteella toiselle kyselykierrokselle laadittiin strukturoitu kysymys, jossa oli

87


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9arvio (asteikolla 0–10)

20172000

lueteltu yksitoista useimmin avoimissa kysymyksissä esille noussutta asiaa (kuva7.2.).

Sijaluvuittain tarkasteltaessa keskeisimpien osa-alueiden kärki muuttuu sel-västi vuoteen 2017 mennessä.

Taulukko 7.1. Viisi keskeisintä osa-aluetta kuntajohtajan työssä vastaajienilmoittamassa keskeisyysjärjestyksessä

Vuosi 2000 Vuosi 2017

1. Kuntatalous 1. Henkilöstöjohtaminen / Yhteistyöverkostot2. Elinkeinopolitiikka 2. Elinkeinopolitiikka3. Henkilöstöjohtaminen 3. Kuntatalous4. Luottamushenkilöyhteistyö 4. Kuntaimago, markkinointi ja mediayhteistyö5. Palvelutarjonta 5. Henkilökohtaisen osaamisen ylläpito

Kuva 7.2. Kuntajohtajan työssä keskeisimmiksi katsotut asiat vuosina 2000sekä 2017.

Kuntajohtajan työssä keskeisiä ovat asiat, jotka liittyvät ...

yhteistyö-verkostoihin

henkilöstöjoht.jaihmissuhdetaitoihin

elinkeino-politiikkaan

kuntatalouteen

kuntaimagoon, markki-nointiin, mediayhteyksiin

henkilökohtaisen osaa-misen kehittämiseen

kuntalaisiin ja asiakas/asukasnäkökulmaan

”työotteeseen”

luottamushenkilö-yhteistyöhön

palvelurakenteeseenja menetelmiin

kuntadem. ja vaikutta-mismahdollisuuksiin

88

Kuntajohtajan työssä keskeisiä ovat asiat, jotka liittyvät....muutos vuodesta 2000 vuoteen 2017

-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2muutos arvioissa

Eniten kuntajohtajan työssä tulevaisuudessa merkitystään lisäävät

� yhteistyöverkostoihin liittyvät tehtävät� kuntalaisiin ja asiakas/asukasnäkökulmaan liittyvät asiat sekä� henkilöstöjohtaminen sekä ihmissuhdetaidot.

Yhteistyöverkostoja lukuun ottamatta kaksi muuta eniten merkitystään tulevai-suudessa lisäävää kuntajohtajan työn elementtiä kuuluu johtamisen ”pehmeäänpuoleen” (kuva 7.3.). Erityisesti asiakas/asukasnäkökulman sijoittuminen toisel-le sijalle kertoo siitä, että kuntajohtajat tulevaisuudessa tarkastelevat kuntaa ny-kyistä enemmän myös asukas/asiakasnäkökulmasta.

Kuva 7.3. Kuntajohtajan työssä keskeisiä ovat asiat, jotka liittyvät …muutos vuodesta 2000 vuoteen 2071.

yhteistyö-verkostoihin


henkilöstöjohtamiseen jaihmissuhdetaitoihin

kuntademokratiaan javaik.mahdollisuuksiin



”työotteeseen”


elinkeinopolitiikkaan

palvelurakenteeseen,menetelmiin

kuntatalouteen

89


Jarna Heinonen (1999) on väitöskirjassaan tutkinut kuntien asiakaslähtöisyyttäja sisäistä yrittäjyyttä. Asiakaslähtöisyydellä ymmärretään ”sellaisen tarkoituk-senmukaisen markkinatietouden tuottamista, joka liittyy nykyisten ja tulevien asi-akkaiden tarpeisiin sekä kilpailijoiden suhteelliseen kykyyn tyydyttää nämä tar-peet” (Heinonen 1999, 99). Heinonen tiivistää vielä Day:in viitaten asiakaslähtö-isyyden pääpiirteet (Heinonen 1999, 99):

� asiakkaan näkökulman ensisijaisuus� organisaation kyvykkyys tuottaa, levittää ja hyödyntää asiakkaita ja kil-

pailijoita koskevaa markkinatietoutta kaikkialla organisaatiossa� toimintojen ja resurssien koordinointi lisäarvon tuottamiseksi asiakkaalle.

Kun tarkastelee eri asiantuntijaryhmien kuntajohtajan ”työnkuvasta” antamia ar-vioita huomaa, että ns. ulkopuolinen asiantuntijaryhmä on kautta linjan arvioinutmuutoksia suuremmiksi kuin luottamushenkilöt ja kuntajohtajat. Luottamushen-kilöt arvioivat kuntajohtajan työssä muita asiantuntijaryhmiä enemmän jatkossakorostuvan kuntatalouden, elinkeinopolitiikan, palvelutarjontaan liittyvien tehtä-vien sekä luottamushenkilöyhteistyön. Kuntajohtajat näkevät luottamushenkilöi-tä enemmän työssään tulevaisuudessa korostuvan kuntalais- ja asiakasnäkökul-man (liite 10).

7.2 Ammatillisen johtamisen kentässä tapahtuvatmuutokset

Tutkimuksessa lueteltiin joukko kuntajohtamiseen liittyviä muutoksia ja tapahtu-mia, jotka vastaajien tuli ajoittaa siihen vuoteen, johon mennessä he katsovat ta-pahtuman toteutuneen vähinään 50 % todennäköisyydellä. Heillä oli myös mah-dollisuus valita ”ei tapahdu tarkasteluajanjaksolla” vaihtoehto. Kahdeksasta lue-tellusta tapahtumasta viisi oli sellaisia, jotka vastaajat katsoivat mahdollisesti ta-pahtuvan vuoteen 2017 mennessä. Kuvaan (kuva 7.4.) on merkitty kunkin tapah-tuman mediaani (tapahtuma, jonka molemmille puolille puolet vastauksista si-joittuu) sekä ala- ja yläkvartiilit (joiden väliin 50 % arvioista sijoittuu).

90

Kuntajohtamisessa tapahtuvien muutosten ajoittaminen

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

2018

0 1 2 3 4 5 6 7 8

tapahtuma


Kuva 7.4. Ammatillisessa johtamisessa tapahtuvien muutosten ajoittaminen

Tapahtuman ajoittiTapahtuma tarkasteluajanjaksolle

1. Johtavat viranhaltijat ovat tulosvastuullisia 83 %2. Kunnanjohtaja valitaan virkaan suoralla kansanvaalilla 39 %3. Johtavat viranhaltijat valitaan virkoihinsa määräajaksi 71 %4. Ensimmäinen kunta ottaa käyttöönsä laatusertifikaatin 95 %5. Kunnanhallitus korvataan suoralla kansanvaalilla valitulla pormestarilla 15 %6. Ensimmäistä kertaa kunnanjohtajan työpariksi nimitetään jonkun

suuren yrityksen toimitusjohtaja 13 %7. Yli puolet kunnista on muuttanut osan sektoriorganisaatiostaan

asiakas- ja ongelmalähtöiseksi 67 %8. Kaksi tai useampi kuntaa valitsee yhteisen kuntajohtajan 74 %

Hiukan yli 80 % vastaajista pitää mahdollisena, että kuntien johtavat viranhal-tijat olisivat tulosvastuullisia vuoteen 2008 mennessä. Osa vastaajista katsoi,että osittainen tulosvastuu on johtavilla viranhaltijoilla jo nyt ”kaikki ovat tulok-sista vastuussa jollain tavalla”. Tulosvastuu kuntasektorilla koetaan kuitenkin jos-sain määrin ongelmalliseksi: ”täysi tulosvastuu edellyttää valtaa päättää – tätäei demokratia mahdollista”, ”tapahtuu, jos valta ja vastuu seuraavat toisiaan”.Tulosten mittaaminen koettiin ongelmalliseksi ja nähtiin vaarana lyhyen aikavä-lin tulosten priorisointi pitkän aikavälin tavoitteiden kustannuksella sekä mark-kamääräisten tulosten suosiminen vaikeammin mitattavien laadullisten tulostenasemesta. Hyvänä puolena pidettiin mm. sitä, että ”poliittiset virkanimitykset vä-henevät ja virkamiesten ammattitaito lisääntyy”.

91


Kunnan johtavien viranhaltijoiden tehtävät saattavat muuttua määrä-aikaisiksi vuoteen 2010 mennessä (71 % vastaajista). Kehityksen suunnasta jasuotavuudesta oli kommenteissa hyvinkin vastakkaisia näkemyksiä. Toisaalta kat-sottiin, että tämä ”on jo nyt vallalla oleva suuntaus” ja toisaalta todettiin, että”nyt on ollut kokemuksia, eivätkä ne kaikilta osin ole olleet positiivisia”, ”käy-tännöstä ollaan siirtymässä pois”. Määräaikaisuuden seurauksina mainittiin, että”kuntajohtaja tai hallitus luo oman joukkonsa, joka vaihtuu kuntajohtajan/halli-tuksen vaihtuessa”, ”viranhaltijoiden halu toimia pitkän aikavälin tavoitteidensuunnassa vähenee”. Määräaikaisuutta ei pidetä välttämättä pelkästään työnan-tajan ratkaisuna: ”kaikki eivät ole kiinnostuneista pysyvistä tehtävistä vaan pitä-vät vapaaehtoista määräaikaisuutta parempana”.

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ensimmäiset kunnat ottane-vat käyttöön laatusertifikaatin vuoteen 2005 mennessä. Sektorikohtaisesti pal-veluiden sertifioinnin katsottiin olevan käynnissä jo nyt. Laatusertifikaatin aja-tellaan parantavan palvelua sekä kunnan imagoa. Sertifiointi nähtiin myös seu-rannan ja kehittämisen välineenä: ”johtaisi kansalais- ja käyttäjäpalautteen jär-jestelmälliseen keräämiseen”, tuloksena nähtiin olevan jatkuvan arviointi–kor-jauskäytännön ja suunnittelun pitkäjänteisyyden.

On mahdollista, että yli puolet kunnista on muuttanut osan sektoriorga-nisaatiostaan asiakas- ja ongelmalähtöiseksi (67 % vastaajista) vuoteen 2014mennessä. Kehitystä perustellaan mm. sillä, että ”kokonaisuus näkyy paremmin”,”raja-aidat kaatuvat ja työtä tehdään siellä missä on”, ”lisää joustavuutta ja poik-kihallinnollista ajattelua”.

74 % vastaajista pitää mahdollisena, että vuoteen 2010 mennessä kaksi taiuseampi kunta valitsee yhteisen kuntajohtajan. Kehitys nähtiin toisaalta kun-tayhteistyön eräänä ilmenemismuotona ”uudet kuntayhteistyön muodot tulevatmahdollisiksi”, ”seutuistumiskehityksen edetessä ja uudenlaisten yhteistyömal-lien sekä liitosten myötä kehitys on mahdollinen” sekä toisaalta suoranaisena kun-taliitoksen välineenä: ”edistäisi pidemmän päälle kuntaliitoksia”, ”helpottaneepienten kuntien kuntaliitoksia”, ”kuntaliitoksia pitkitetään”. Useamman kunnanyhteinen kuntajohtaja ”laajentaisi myös muiden toimijoiden näkemystä” ja ”toisikustannussäästöjä”. Toisaalta eräs vastaajista katsoi, että ”homma ei toimi – kun-tajohtajalla ei ole kahta sydäntä”.

Vastaajaryhmittäin näkemykset olivat pääpiirteittäin samansuuntaisia. Ulko-puolisista asiantuntijoista runsas puolet piti mahdollisena sitä, että kuntajohtajatvalittaisiin virkaansa suoralla kansanvaalilla; kuntajohtajista näin ajatteli ainoas-taan 33 %. Kuntajohtajat suhtautuivat kahta muuta asiantuntijaryhmää epäileväm-min myös ajatukseen, että kuntien johtavat viranhaltijat valittaisiin virkoihinsamääräajaksi (taulukko 7.2.).

92

Taulukko 7.2. Kuntajohtamisessa tapahtuvien muutosten ajoittaminen, ar-viot asiantuntijaryhmittäin.

Luotta- Ulkopuo-Kunta- mus- liset asian-

Tapahtuma/tapahtuman sijoitti johtajat henkilöt tuntijattarkasteluajanjaksolle (%) (%) (%)

1. Kuntien johtavat viranhaltijat ovat tulosvastuullisia 80 % 83 % 88 %2. Kuntajohtaja valitaan virkaansa suoralla kansanvaalilla 33 % 38 % 56 %3. Johtavat viranhaltijat valitaan virkoihinsa määräajaksi 49 % 88 % 83 %4. Ensimmäinen kunta ottaa käyttöönsä laatusertifikaatin 93 % 98 % 94 %5. Kunnanhallitus korvataan suoralla kansanvaalilla

valitulla pormestarilla 18 % 15 % 12 %6. Ensimmäistä kertaa kunnanjohtajan työpariksi

nimitetään jonkun suuren yrityksen toimitusjohtaja 13 % 12 % 12 %7. Yli puolet kunnista on muuttanut osan sektoriorgani-

saatiostaan asiakas- ja ongelmalähtöiseksi 67 % 62 % 76 %8. Kaksi tai useampi kuntaa valitsee yhteisen kuntajohtajan 69 % 83 % 71 %

7.3 Ammatillisen ja poliittisen johdon tapavaikuttaa ja johtaa samankaltaistuvat

Luvun 5 perusteella tiedetään, että ammatillisen johdon vaikutusvalta perustuuensisijaisesti (samoin kuin poliittisen johdonkin vaikutusvalta) mahdollisuuteenkontrolloida resursseja. Siinä missä poliittinen johto tulevaisuudessa tukeutuu tie-dotusvälinejulkisuuteen, turvautuu ammatillinen johto henkilökohtaisiin verkos-toihin. Keskeiseksi vaikutusvallan perustaksi tulevaisuudessa nousee, ohi päätök-sentekoprosessien kautta vaikuttamisen, mahdollisuus turvautua arviointiin. Am-matillinen johto hyödyntänee tulevaisuudessa nykyistä enemmän luovuutta vaa-tivaa tietoa rutiinitiedon rinnalla. Ammatillisella johdolla ajatellaan tällä hetkelläolevan parempi mahdollisuus saada erityisesti virallista tietoa. Tältä osin poliitti-sen ja ammatillisen johdon välinen kuilu tulee jatkossa kaventumaan.

Ammatillisen johdon ”profiili” tulevaisuudessa muistuttaa pitkälti poliittisenjohdon ”profiilia”. Molemmissa kehitys kulkee kohti visionäärisempää johtajuutta.

Koska visionäärisyyteen on viitattu sekä poliittisen että ammatillisen johdonosalta, on käsitettä hiukan selvitettävä. Pentti Malaska on käsitellyt visionääristäjohtamista yritysympäristössä mm. Faktassa nro. 8/95 seuraavasti: Opportunisti-nen johtaminen on tehokasta taktista toimintaa, mutta jättää yrityksen/kunnan pit-källä aikavälillä tyhjän päälle tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä.Visionäärisen johtamisen tarve syntyy toimintaympäristön myllerryksestä. Jottayrittäjä/johtaja itse pysyisi mukana myllerryksessä, hänen on itsensä toimijanamuututtava aloitteellisesti muutoksia tunnistavaksi, niihin sovittautuen ja niitähyödyntäen. Visionäärisen johtajan missiosta näkyy se paikka, jonka yritys/kun-ta haluaa ottaa: mitä aikoo osata ja tehdä. (Fakta 8/95 68–70.)

Ammatillisessa johdossa korostuu tulevaisuudessa ihmisten johtaminen asia-johtamisen asemesta.

93


Ammatilliselle johdolle annettiin myös yksi ”ääriarvo” poliittisen johdon ar-vioiden mediaanin liikkuessa –1 ja 1 välillä. Tulevaisuudessa ammatillinen johtoon voimakkaasti kokonaisuuslähtöinen tarkastelussaan. Taulukossa 7.3 on asian-tuntijoiden arvioiden mediaani (arvo, jonka kummallekin puolelle puolet arviois-ta sijoittui.

Taulukko 7.3. Ammatillisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa nyt ja tulevai-suudessa.��= (arvioiden mediaani)

–2 –1 0 1 2

Johtaminen perustuu nyt � Johtaminen perustuutehtyihin suunnitelmiin tulevaisuuden visioihin


On lähinnä asiantuntija nyt � On lähinnä ihmisten johtajaja asiajohtaja


Muutoksissa ottaa nyt � Toteuttaa muutokset hallinnol-riskejä ja kokeilee listen prosessien kautta


Antaa toimintavapautta nyt � Kontrolloi ja valvooja luottaa itseohjautuvuuteen


Rakentaa ja hyödyntää nyt � Antaa vastuun yksilöilleverkostoja


Kunnan sisäiset kontaktit nyt � Kunnan ulkopuoliset kontaktitja asiat vievät valtaosan ja asiat vievät valtaosantyöajasta työajasta


Hyödyntää epäjärjestystä nyt � Pyrkii järjestykseentulevaisuudessa (2017) �

Arvostetaan ajatusten ja nyt � Arvostetaan aseman vuoksitoiminnan vuoksi


Tarkastelee nyt � Tarkastelee yksityiskohtiakokonaisuuksia


Vaikuttaa pääasiassa nyt � Vaikuttaa pääasiassa epä-virallisien kanavien kautta virallisten kanavien kautta


Näkee mahdollisuuksia nyt � Näkee nykyiset resurssittulevaisuudessa (2017) � ja rajoitteet

Toimii aktiivisesti nyt � Toimii passiivisesti suhteessasuhteessa mediaan mediaan


94

Asiantuntijaryhmittäin näkemykset ammatillisen johdon ”profiilista” hajautuivatsekä tämän hetken että tulevaisuuden osalta enemmän kuin poliittisen johdon ”pro-fiilia” tarkasteltaessa. Ammatillisen johdon käsitys tämän hetken tilanteesta poik-kesi luottamushenkilöiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioista siten, ettäammatillinen johto ei katso olevansa aivan niin selkeästi asiajohtaja kuin kaksimuuta asiantuntijaryhmää näkevät heidän olevan. Ammatillinen johto ei myös-kään koe yhtä selvästi kuin luottamushenkilöt ja ulkopuoliset asiantuntijat johta-vansa tehtyjen suunnitelmien avulla, vaan olevansa pikemminkin suunnitelma–visiojohtaminen -akselin puolivälissä. (liite 11)

Luottamushenkilöiden ja kuntajohtajien arviot ammatillisen johdon tavastajohtaa ja vaikuttaa poikkeavat useammassa kohdassa. Kaikkein ”sekavin” on tul-kinta siitä hyödyntääkö ammatillinen johto tulevaisuudessa epävirallisia vai vi-rallisia kanavia. Aikaisemmin, luvussa 5, todettiin jo se, että ammatilliselle joh-dolle henkilökohtaiset verkostot ovat varsin keskeisiä vaikutusvaltaa ajatellen jatoisaalta ainakin toistaiseksi ammatillisella johdolla on ollut parempi virallisentiedon saatavuus. Tulevaisuudessa luottamushenkilöt arvioivat ammatillisen joh-don hyödyntävän edelleenkin enemmän virallisia kanavia, ulkopuoliset asiantun-tijat epävirallisia ja kuntajohtajat molempia samassa määrin.

Molemmat toimijaryhmät siirtynevät tehtyjen suunnitelmien avulla johtami-sesta kohti vaihtoehtoisten visioiden avulla johtamista samoin vastausten perus-teella riskinotto ja kokeilu lisääntynevät hallinnollisten prosessien avulla toimi-misen rinnalla. Sekä ammatillinen että poliittinen johto toimivat aktiivisemminsuhteessa mediaan, tarkastelevat mahdollisuuksia nykyisten rajoitusten ja resurs-sien asemesta sekä tarkastelevat kokonaisuuksia yksityiskohtien sijaan. Muutok-sen suunta on molemmilla sama.

Toiminta- ja johtamistavan muutos poliittisen johdon osalta on erityisen suurisiirryttäessä resurssilähtöisestä tarkastelusta mahdollisuuslähtöiseen tarkasteluun,yksityiskohtaisesta kokonaisuutta painottavaan tarkasteluun sekä asemaan perus-tuvasta johtamisesta henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaan johtamiseen.Resurssilähtöisessä tarkastelussa nykyisen valmiudet sanelevat tulevaisuuden ke-hityssuunnan: ”tehdään sitä mihin on mahdollisuus ja välineet”. Mahdollisuuksiapainottava johtaminen luo kuvan tulevaisuuden tavoitetilasta jota kohden kulje-taan ja johon valmiudet on hankittava ja resurssit suunnattava. Visionäärinen joh-taminen, johon aiemmin viitattiin, ei voi olla yksinomaa resurssilähtöistä. Erotpoliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä ovat tulevaisuudessa pienemmät kuintällä hetkellä. Tulevaisuudessakaan poliittinen johto ei kuitenkaan rajaudu niinpuhtaasti kokonaisuuslähtöiseen tarkasteluun kuin ammatillinen johto eikä ole niinjärjestyshakuinen, vaan liikkuu toiminnassaan järjestyshakuisuuden ja epäjärjes-tyksen hyödyntämisen ”puolivälissä”.

95


Taulukko 7.4. Ammatillisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa nyt ja tulevai-suudessa.

� = ammatillinen johto, � = poliittinen johto (mediaani eli arvo, jonka molemmillepuolille puolet arvioista sijoittui)

–2 –1 0 1 2

Johtaminen perustuu nyt � Johtaminen perustuutehtyihin suunnitelmiin � tulevaisuuden visioihin


�

Muutoksissa ottaa nyt � Toteuttaa muutokset hallinnol-riskejä ja kokeilee � listen prosessien kautta


�

Hyödyntää epäjärjestystä nyt �

� Pyrkii järjestykseentulevaisuudessa (2017) � �

Arvostetaan ajatusten nyt � � Arvostetaan aseman vuoksija toiminnan vuoksi


�

Tarkastelee nyt � � Tarkastelee yksityiskohtiakokonaisuuksia


Näkee mahdollisuuksia nyt � � Näkee nykyiset resurssittulevaisuudessa (2017) � ja rajoitteet

�

Toimii aktiivisesti nyt � Toimii passiivisestisuhteessa mediaan � suhteessa mediaan


�

Yhteenveto

Kuntajohtajan työssä keskeisimmiksi osa-alueiksi tulevaisuudessa nousevat hen-kilöstöjohtaminen sekä yhteistyöverkostoihin liittyvät tehtävät (vuona 2000 kak-si keskeisintä ovat kuntatalous sekä elinkeinopolitiikka). Kuntatalouteen sekä pal-velutarjonnan suunnitteluun liittyvät tehtävät vastaavasti eivät jatkossa sijoitu yhtäkeskeiseen asemaan kuin tällä hetkellä. Kuntaimago, markkinointi ja mediayh-teistyö sekä henkilökohtaisen osaamisen ylläpitäminen samoin ovat vuoden 2017

96

viiden keskeisimmän osa-alueen joukossa. Asiakaslähtöisyys tulee jatkossa ko-rostumaan.

Sellaisia tapahtumia tai muutoksia, jotka yli puolet vastaajista arvioi mah-dollisesti tapahtuvan vuoteen 2017 mennessä ovat

� johtavat viranhaltijat ovat tulosvastuullisia� johtavat viranhaltijat valitaan virkoihinsa määräajoiksi� ensimmäinen kunta ottaa käyttöönsä laatusertifikaatin� yli puolet kunnista on muuttanut osan sektoriorganisaatiostaan asiakas-

ja ongelmalähtöiseksi� kaksi tai useampi kuntaa valitsee yhteisen kuntajohtajan.

Tulevaisuudessa ammatillinen johtaminen ei niinkään perustu yksinomaa tehty-jen suunnitelmien toteuttamiseen vaan myös tulevaisuuden visioihin. Visionääri-nen johtaminen on tietoisesti ennakoivaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksien va-raan rakentuvan tavoitetilan ohjaamaa. Asiajohtajuus korvautuu ihmisten johta-misella, mikä tukee verkostojohtamisessa tarvittavaa johtamisotetta. Ammatilli-nen johto on aikaisempien tulostenkin valossa enemmän kokonaisuuspainottei-nen kuin poliittinen johto, mutta vaikuttaa tulevaisuudessa siirtyvän vielä selvem-min kokonaisuuksien tarkasteluun. Johtamisotteen muutossuunnat mukailevat vi-sionäärisen sekä verkostojohtamisen työnotteelle asettamia vaatimuksia.

Poliittiseen johtoon verrattaessa ammatillinen johto on tulevaisuudessa jär-jestyshakuisempi. Molempien riskinotto ja kokeilukyky hieman lisääntyy, arvos-tuksen uskotaan tulevaisuudessa perustuvan nykyistä enemmän henkilökohtaisiinominaisuuksiin ja suhtautuminen mediaan muuttuu nykyistä aktiivisemmaksi.Ammatillisen johdon johtamisen ja vaikuttamisen tavoissa tapahtuu vähemmänmuutoksia kuin poliittisen johdon osalta.

Ammatillisen johdon nykyhetken ”omakuva” poikkeaa ulkopuolisten (luot-tamushenkilöt sekä ns. ulkopuoliset asiantuntijat) käsityksistä siten, että amma-tillinen johto ei koe olevansa niin selkeästi asiajohtaja-tyyppinen ja suunnitelma-vetoinen kuin kaksi muuta vastaajaryhmää kokevat heidän olevan.

97


Edustuksellinen demokratia nähdään välttämättömänä kuntalaisten vaikuttamisenkanavana. Kansalaisten osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa,mutta ei korvaa sitä. Viranomaiset määräävät, miten suunnitelmiin ja päätöksen-tekoon osallistumisella vaikutetaan. Kunnissa kunnanvaltuusto vastaa kuntalais-ten osallistumisedellytyksistä ja näin suoran demokratian muodot jäävät pitkältivaltuuston itsensä päätettäviksi (Salmikangas 1998, 13, 17). Kuntalain 17 § aset-taa valtuustolle selkeän velvoitteen: valtuuston on huolehdittava siitä, että kun-nan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kun-nan toimintaan.

Luvun 8 tavoitteena on selvittää, mitkä ovat (suoran)osallistumisen tavoit-teet ja muodot tulevaisuudessa sekä miten ajatellaan suoran ja edustuksellisendemokratian vallan ja vastuun jakautuvan nyt ja tulevaisuudessa.

8.1 Lisääntyvällä osallistumisella päätöksentekoonvaikuttamisen lisäksi myös muita tavoitteita

Demokraattista osallistumista on muovannut kolme kehitystrendiä: laskeva ää-nestysaktiivisuus ja kasvava kriittisyys, osallistumistapojen eriytyminen sekä po-liittisen kansalaispätevyyden kasautuminen (Sjöblom 1998, 86). Kuitenkin rei-lusti yli puolet 18–70-vuotiaista kuntalaisista kuuluu aktiivisten tai potentiaali-sesti aktiivisten ryhmään (taulukko 8.1.). Passiivisuutta selittää joko näkemys siitä,että aktiivisuus on toisten asia ja vaikuttaminen tapahtuu edustuksellisten proses-sien kautta, näkemys siitä, ettei osallistumisella kyetä vaikuttamaan tai lopuksipassiivisuutta voi selittää se, ettei luontevaa vaikuttamisen tapaa ole löytynyt(Sjöblom 1998, 103). Hyvinä vaikuttamisen kanavina pidettiin, KuntaSuomi 2004-tutkimuksen perusteella, asian nostamista julkiseen keskusteluun, yhteyden ot-tamista kunnan luottamushenkilöön tai viranhaltijaan sekä yhdistystoiminnan kaut-ta vaikuttamista. (Sjöblom 1998, 91.)

KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen (1998) perusteella osallistumista selittäisi yk-silöominaisuuksien ja kunnan rakenteellisten ominaisuuksien muodostama koko-naisuus. Pienkunnissa korostuivat tutkimuksen mukaan perinteiset, välittävät osal-listumiskeinot, jotka pohjautuivat kuntalaisten ja päätöksentekijöiden väliseenvuorovaikutukseen. Suurkunnissa osallistuminen on reaktiivisempaa. Aktiivisuutta

8 Suoran vaikuttamisen tulevaisuudesta

98

ja osallistumista selittäisi selkeimmin kuntalaisten tuntema luottamus päättäjiäkohtaan. Vähiten vieraantuneita tutkimuksen mukaan ovat aktiivit ja toiseksi vä-hiten potentiaalisesti aktiivit. Vieraantuneimpia ovat epäuskoiset aktiivit. Ns. yleis-aktiivit, jotka osallistuvat sekä sovinnaisesti että protestiluonteisesti ovat tyypil-lisimmin suuremmassa kunnassa asuvia keski-ikäisiä, korkeasti koulutettuja ja jul-kisessa palveluksessa olevia naisia. Protestihenkisesti osallistuvien ryhmässä nuo-ret muodostavat suurimman yksittäisen toimijaryhmän. (Sjöblom 1998, 98–101.)

Taulukko 8.1. Aktiivisuus sekä osallistuminen (Sjöblom 1998, 92).

Luottaa ainakin jonkun osallistumismuodontehokkuuteen?

EI KYLLÄOsallistunutainakin jonkin EI Epäaktiivit (22 %) Potentiaalisesti aktiivit (27 %)kanavanpuitteissa KYLLÄ Epäuskoiset Aktiivit (43 %)

aktiivit (9 %)

Aikaisemmin, luvussa 4, todettiin demokratiateorioiden jakautuvan karkeasti eliit-titeorioihin ja osallistumisteorioihin. Marja Sutela (2000, 57) on jakanut osallis-tumisteoriat edelleen osallistuvan demokratian teoriaan sekä osallistumisteoriaan(taulukko 8.2.)

Taulukko 8.2. Osallistumisteoriat (Sutela 2000, 57).

Osallistuvan demokratian teoria Osallistumisteoriat

– ihmiset haluavat osallistua itseään – osallistuminen kasvattaa ja kehittääkoskevien päätösten tekoon yhä ihmisen persoonallisuutta jaenemmän, joten edustuksellista vastuunottoademokratiaa on muutettava lisäämällä – se on tehokasta– kansanäänestysten ja aloitteiden – tavoitteena kansalaisten laaja käyttöä välitön osallistuminen– lähidemokratiaa– asiakasdemokratiaa

Tässä tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan ihmisten aktiivisuutta, osal-listumismotiiveja sekä osallistumisen vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa.

99


Osallistumisen ajatellaan tulevaisuudessa hiukan lisääntyvän ja samalla osal-listumisella olevan jatkossa paremmat mahdollisuudet myös vaikuttaa päätöksen-tekoon. Kiinnostavaa kuitenkin on se, että paremmaksi katsotusta vaikuttavuu-desta huolimatta ajatellaan osallistumisella tulevaisuudessa olevan nykyistä enem-män muitakin kuin päätöksentekoon vaikuttamiseen tähtääviä päämääriä (taulukko8.3.). Marja Sutelan jakoon viitaten suorassa vaikuttamisessa jatkossa korostuuehkä juuri osallistumisteoriaan sisältyvä ajatus siitä, että osallistuminen selittyyihmisen persoonallisuuden ja henkilökohtaisen vastuunoton avulla; ei yksinomaanitseä koskeviin päätöksiin vaikuttamisella.

Taulukko 8.3. Osallistuminen ja osallistumisen vaikuttavuus (arvioiden me-diaani).

–2 –1 0 1 2

Ihmisten osallistuminen nyt � Ihmisten osallistuminen onon varsin vähäistä varsin suurta


Osallistumisella pyritään nyt � Osallistumisen keskeisin tavoitepaljolti muuhunkin kuin on päätöksiin vaikuttaminenpäätöksentekoon vaikuttamiseen


Osallistumisella nyt � Osallistumisella pystytäänpystytään varsin vähän varsin paljon vaikuttamaanvaikuttamaan päätöksiin päätöksiin


Kommenteissa pohdittiin vaikuttamisen olemusta, roolia sekä mahdollisuuksia.Vaikuttamisen roolista todettiin mm., että ”enemmän kuin vaikuttaminen osallis-tumiseen vaikuttavat yksilöpsykologiset syyt: sosiaalinen kanssakäyminen yms.tekijät – osallistujissa paljon eläkeläisiä ”. Vaikka osallistumisen yksimielisestiajateltiin lisääntyvän, asetettiin sille kuitenkin edellytyksiä: ”osallistumisen lisään-tyminen edellyttää, että kuntalainen kokisi saavansa jonkin näkyvän tuloksen vai-kuttamisestaan”, ”...jos löydetään oikeita väyliä osallistumisen kehittämiselle, voiolla, että osallisuus lisääntyy”, ”vähemmistöpäättäjät eivät enää pelkää ottaavastuuta ja ajatella itse”. Suoran osallistumisen osalta kuntakohtaisten erojen to-dettiin olevan suuria – selityksenä mainittiin mm. ”miksi osallistua jos hommapelaa”. Suoran demokratian asema ei tällä hetkellä ole yksiselitteisen selvä: ”suo-ran demokratian kanavat ja sitovuus sovittava ennen kuin sitä voidaan kehittää”.

Kaikilla vastaajaryhmällä oli yhteinen näkemys siitä, että ihmisten osallistu-minen tällä hetkellä on pikemminkin vähäistä ja tulee jatkossa hiukan lisäänty-mään (liite 12). Sekä ulkopuoliset asiantuntijat että kuntien luottamushenkilöt kat-

100

soivat, että niin nyt kuin tulevaisuudessakin osallistumiseen motivoi sekä pää-töksentekoon vaikuttaminen että muut tavoitteet. Kuntajohtajat ajattelevat, ettäosallistumisen keskeisin tavoite tällä hetkellä on päätöksiin vaikuttaminen, muttatulevaisuudessa ennemminkin jokin muu. Ulkopuoliset asiantuntijat toisin kuinkuntajohtajat ja luottamushenkilöt olettavat, että tällä hetkellä osallistumisellavoidaan vaikuttaa päätöksiin vain vähän. Yli puolet (67 %) toiselle kyselykier-rokselle osallistuneista katsoo, että välittömän vaikuttamisen kanssa yhteistyötätulevaisuudessa tekevät sekä kunnan poliittinen että ammatillinen johto.

8.2 Suoralle vaikuttamiselle tulevaisuudessaenemmän valtaa ja vastuuta

Suoran vaikuttamisen ja edustuksellisen demokratian vaikutusvallan suhdetta nytja tulevaisuudessa mitattiin tutkimuksessa kysymyksellä, jossa vastaajat jakoivatkuvitteellisen 100 % kokonaisvastuun ja vallan edustuksellisen demokratian jasuoran vaikuttamisen kesken. Suoran vaikuttamisen vaikutusvallan sekä vastuunajatellaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Vastuussa tapahtuva muutos on kuitenkinvaikutusvallassa tapahtuvaa muutosta pienempi (kuvat 8.1. ja 8.2.).

Kuva 8.1. Edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen vaikutus-valta vuosina 2000, 2005 sekä 2017.

Edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen valta (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017

aika

suora vaikuttaminenedustuksellinen demokr.

101


Kuva 8.2. Edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen vastuu vuo-sina 2000, 2005 sekä 2017.

Vastaajaryhmittäin arviot suoran vaikuttamisen vaikutusvallasta tällä hetkellä jatulevaisuudessa olivat varsin samansuuntaisia. Pienissä kunnissa (alle 5.500 asu-kasta) ei suoran vaikuttamisen roolin ajatella nousevan aivan yhtä suureksi kuinsuuremmissa kunnissa. Keskisuurissa (5.501–20.000 asukasta) kunnissa suoranvaikuttamisen rooli noussee ”keskimääräiselle” tasolle, mutta tällä hetkellä edus-tuksellisen demokratian asema on vahvempi kuin selvästi pienissä tai selvästi suu-rissa kunnissa (liite 13).

8.3 Valmistelun seuraaminen ja julkinen keskustelutulevaisuudessa nykyistä käytetymmät vaikuttamisenmuodot

Poliittinen osallistuminen voidaan määritellä toiminnaksi, jonka kautta toimijatovat osallisena tai yrittävät suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiseen päätök-sentekoprosessiin (Sainio 1994, 23 ref. Ståhlberg & Helander). Edellisen määri-telmän perusteella osallistuminen voidaan osallistumismuotojen perustella jakaa

1. mukanaoloon päätöksentekoprosesseissa toimielinten jäsenenä2. suoraan osallistumiseen– prosessin ulkopuolinen yrittää vaikuttaa prosessiin siihen osallisten hen-

kilöiden tai päätöksenteon ehtojen kautta

Edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen vastuu (%-osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2000 2005 2017

aika

suora vaikuttamienedustuksellinen demokr.

102

3. epäsuoraan osallistumiseen– päätöksentekijöihin tai päätöksenteon ehtoihin pyritään vaikuttamaan

sellaisten henkilöiden tai ehtojen kautta, jotka eivät ole osallisia pää-töksentekoprosessissa.

(Sainio 1994, 33 ref. Ståhlberg & Helander)

Kansalaistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa kuntalainen osallistuu päätök-sentekoon omilla ehdoillaan virallisen päätöksentekokoneiston ulkopuolelta. Kan-salaistoiminta voidaan määritellä toiminnaksi, joka

� on kollektiivista poliittista toimintaa eikä kuulu yksilöllisen osallistumi-sen muotoihin

� on sellaista kollektiivista toimintaa, joka menee edustuksellisen systee-min säännöllisten osallistumis- ja edustamiskanavien ulkopuolelle

� on ad hoc -toimintaa� on päämäärätietoista toimintaa(Sainio 1994, 33 ref Olsen & Sätre 1980, 14–15)

Osallistuminen puoluetoimintaan menettää tulevaisuudessa selvimmin merkitys-tään vaikuttamisen kanavana (kuva 8.3.). Ihmiset kokevat demokratian puolueitaja vaaleja moniulotteisemmaksi. Evan vuonna 1999 julkaiseman tutkimuksenmukaan runsas puolet Evan tutkimukseen vastanneista katsoo mm. mielipiteidenvälittyvän paremmin kansalaisliikkeiden kuin puolueiden kautta. Puolueiden aja-tellaan ajautuneen yhä kauemmas tavallisesta kansasta. Yhteydenotto kunnan vi-ranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin on jatkossakin hyvin merkittävä vaikutta-misen kanava. Julkista keskustelua pidetään jo nyt merkittävänä vaikuttamisenkeinona, mutta tulevaisuudessa sen merkityksen katsotaan edelleen lisääntyvän(kuva 8.4.). Huomattavasti merkitystään lisäävät myös edellisen kanssa ”linjassaolevat” asioiden valmistelun seuraaminen ja valmisteluun vaikuttaminen sekä kun-talaisaloitteiden tekeminen. Suoran vaikuttamisen ja osallistumisen painopiste onsiirtymässä asioiden valmisteluvaiheeseen. Eri asiantuntijaryhmien välillä ei ar-vioissa ole juurikaan eroa. Suurissa (yli 20.000 asukasta) kunnissa asian nosta-mista julkiseen keskusteluun pidetään jo tällä hetkellä kaikkein käytetyimpänäsuoran vaikuttamisen kanavana (liite 14).

Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun liittyy osin sekä ammatillisen,mutta erityisesti poliittisen johdon tulevaisuudessa mahdollisesti aktiivisempaansuhtautumiseen tiedotusvälinejulkisuuteen. Asioista käytävä julkinen keskustelutapahtuu tyypillisimmin paikallisten tiedotusvälineiden välityksellä1. Julkisuuttakoskevassa keskustelussa esiintyy kaksi näkökulmaa. Toisaalta voidaan ajatella,

1 Toisaalta myös tietoverkkovaikuttamisen ajatellaan tulevaisuudessa lisääntyvänmikä voi merkitä julkisen keskustelun siirtymistä osin tiedotusvälineistä tieto-verkkoon.

103


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Osallistuminen mielenosoitukseen

Osto- tai maksuboikotti

Yhteydenotto valtion viranh.

Pois muuttaminen

Valitus / oikaisuvaatimus

Osallistuminen puoluetoimintaan

Vetoomuksen allekirjoittaminen

Yleisönosastokirjoitus

Kuntalaisaloitteen tekeminen

Järjestöjen / yhdistysten kautta

Asian valmistelun seur. ja vaikutt.

Yhteys luottamushlöön

Yhteydenotto viranhaltijaan

Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun

keskeisyys

20172000

että demokratia vaatii tasa-arvoista keskustelua, jossa yleinen mielipide muotou-tuu eri ratkaisuvaihtoehdoista hyvän argumentoinnin kautta. Toisaalta voidaan aja-tella, että neutraalilta vaikuttavakin keskustelu voi olla jonkun dominoimaa ja lop-putulos suosia joitain osallistujia (Heikkilä & Kunelius 2000, 96). Kunnallisalankehittämissäätiön kansalaiskeskustelua tarkastelevassa julkaisussa todetaan, ettäjulkisen keskustelun uskotaan parantavan tiedonkulkua, poistavan väärinkäsityksiäja jopa korjaavan vääriä oletuksia. Tiedotusvälineissä informaatio kulkee kuiten-kin usein ”ylhäältä alas” ja kuntalaisille saattaa jäädä yhteisten asioiden sivusta-seuraajan rooli. (Heikkilä & Kunelius 2000, 98)

Kuva 8.3. Välittömän vaikuttamisen kanavat vuosina 2000, 2005 sekä 2017.

Suoran vaikuttamisen painottumisen siirtyminen valmisteluvaiheeseen liittyy ns.informaatiobaradoksiin (Ryynänen 2000, 9 ref. Stiftung Mitarbait). Informaatio-baradoksi muodostuu siitä, että esim. kuntalaisten kiinnostus on usein vähäisintäongelmien tunnistus- ja suunnitteluvaiheessa, mutta lisääntyy sitä mukaa kun pää-tös etenee. Suurin kiinnostus on siinä vaiheessa kun päätöstä on jo alettu pannatäytäntöön. Mahdollisuudet vaikuttaa päätökseen ovat kuitenkin suurimmat pro-sessin alussa ja pienenevät tultaessa kohti täytäntöönpanoa. Mikäli suorassa vai-kuttamisessa asioista käytävä yleinen keskustelu sekä valmistelun seuraaminen

Välittömän vaikuttamisen kanavat vuosina 2000 ja 2017.

104

Välittömän vaikuttamisen kanavat Muutos arvioissa 2000–2017

-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

Osallistuminen puoluetoimintaan

Yhteydenotto valtion viranh.

Yleisönosastokirjoitus

Vetoomuksen allekirjoittaminen

Valitus / oikaisuvaatimus

Yhteys luottamushlöön

Yhteydenotto viranhaltijaan

Osallistuminen mielenosoitukseen

Pois muuttaminen

Järjestöjen / yhdistysten kautta

Osto- tai maksuboikotti

Kuntalaisaloitteen tekeminen

Asian valmistelun seur. ja vaikutt.

Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun

muutos (arviot asteikolla 0–10)

todella tulevaisuudessa lisääntyvät voi suoran vaikuttamisen vaikuttavuuden aja-tella myös paranevan.

Kuva 8.4. Käytetyimmät välittömän vaikuttamisen kanavat muutos vuodes-ta 2000 vuoteen 2017.

105


Yhteenveto

Tulevaisuudessa osallistumisen ajatellaan hiukan lisääntyvän ja osallistumisellapyrittävän päätöksentekoon vaikuttamisen ohella myös muihin päämääriin. Mah-dollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon uskotaan tulevaisuudessa kuitenkin lisään-tyvän.

Edustuksellisen demokratian ja suoran vaikuttamisen keskinäistä suhdettasekä vallan että vastuun näkökulmasta tarkasteltaessa vaikutta siltä, että edustuk-sellinen demokratia tulevaisuudessa antaa tilaa suoralle vaikuttamiselle. Suoranvaikuttamisen vastuu ei kasva aivan yhtä paljon kuin valta.

Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun ja asian valmistelun seuraami-nen sekä siihen vaikuttaminen ovat tulevaisuudessa luottamushenkilö- sekä vi-ranhaltijayhteydenottojen ohella keskeisiä vaikuttamisen väyliä. Kaksi ensiksi mai-nittua ovat päätöksentekoprosessiin nähden ennakoivia ja näin vaikuttamisen voiajatella siirtyvän reaktiivisesta kohti ennakoivaa vaikuttamista.

Tulevaisuudessa puoluetoimintaan osallistuminen on nykyistä vähemmänkäytetty vaikuttamisen väylänä.

106

9.1 Tutkimuksen arviointi

Tällä tulevaisuusbarometritutkimuksella pyritään

� tuottamaan aineistoa tulevaisuudesta käytävään keskusteluun� kannustamaan pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin sekä� tukemaan kuntia niiden omassa tulevaisuuden tekemisessään.

Tutkimushankkeen konkreettisina tavoitteina oli selvittää

1. Missä määrin hyvinvointiyhteiskunta on tulevaisuudessa kuntien varas-sa?

2. Kuinka päätöksentekovalta kunnissa tulevaisuudessa jakautuu?3. Poikkeavatko luottamushenkilöiden ja ammatillisen johdon toimintata-

vat toisistaan?4. Miten ja missä määrin kuntalaiset tulevaisuudessa osallistuvat kunnan

asioiden hoitoon?5. Mikä on suoran osallistumisen luonne ja suhde edustukselliseen demo-

kratiaan?

Kuntien vastuuta ihmisten hyvinvoinnista käsiteltiin toimintaympäristön tulevai-suutta tarkastelleessa luvussa 3. Hyvinvoinnin käsite jäi tutkimuksen ensimmäi-sellä kyselykierroksella määrittelemättä ja hyvinvointikäsitteen sisältöä pyrittiintutkimuksen toisella kyselykierroksella selkeyttämään. Toimintaympäristön osaltatutkimuksessa tiedusteltiin myös mm. kuntien lukumäärän sekä seutuistumisentulevaisuutta. Jotkin kysymykset olivat tässä tutkimuksessa samoja kuin vuonna1999 ilmestyneessä tulevaisuusbarometrissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole ver-tailukelpoisia, koska vastaajajoukkojen kokoonpanot poikkeavat toisistaan.

Päätöksentekovaltaa käsiteltiin pääasiassa luvussa 4. Valta ja vastuu nousi-vat kyselyä edeltäneissä haastatteluissa tutkimuksen keskeisimmäksi teemaksi.Valta on käsitteenä kuitenkin moniulotteinen. Tutkimuksessa valtaa lähestyttiinsanan arkimerkityksessä. Toinen vallan kehityksen tarkasteluun liittyvä ongelmamuodostui siitä, että tutkimuksessa oli tutkimusasetelman takia taustalla ajatusvallasta asemaan liittyvänä ominaisuutena – näinhän valta todellisuudessa har-

9 Tutkimuksen arviointija johtopäätökset

107


voin määrittyy. Kuntapäättäjiä arvioitiin kautta linjan poliittiseen tai ammatilli-seen johtoon kuuluvina sekä kunnanhallitusten, valtuustojen tai lautakuntien jä-seninä. Kolmantena tutkimuksen ongelmana voi pitää sitä, että vallan ja johta-juuden olemus verkostoituneessa toimintaympäristössä on pirstaleinen ja vaikeastiyksiselitteisillä käsitteillä määriteltävissä. Koko johtajuuden luonne on muuttu-massa. Edellä mainittuja puutteita on pyritty korjaamaan ensinnäkin kirjaamallavastaajien kommentit kysymyskohtaisesti ja toisaalta lisäämällä raporttiin muistalähteistä täydentäviä näkökulmia.

Ammatillisen johdon sekä poliittisen johdon toimintatapoja sekä niiden ero-ja tarkasteltiin luvuissa 5, 6 ja 7. Luvussa 5 saatiin jollain tasolla muodostettuakummallekin päätöksentekijäryhmälle omaa profiilia, jota luvut 6 ja 7 täydensi-vät. Lukujen mielenkiintoisinta sisältöä ovat ne kuntajohtamiseen ja kuntademo-kratiaan liittyvät tapahtumat ja muutokset, jotka vastaajat arvioivat mahdollisestiajoittuvan tarkasteluajanjaksolle, vuoteen 2017 mennessä.

Kuntalaisten osallistumista sekä osallistumisen luonnetta ja suhdetta edus-tukselliseen demokratiaan käsiteltiin luvussa 7. Aiheen käsittely jäi varsin sup-peaksi. Suoran vaikuttamisen aseman kehitys tuli kuitenkin kysymyksissä yksi-selitteisesti esille. Kuntalaisten keskeisissä vaikutuskanavissa tulokset ovat osinsamansuuntaisia kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa.

Tutkimus täydentää Suomen Kuntaliiton Kuntajohtamisen ja -demokratiankäytännöt 1997–2000 -tutkimusta ja yhdessä nämä kaksi tutkimusta varmasti an-tavat varsin hyvän kuvan kunnan kahden keskeisen päätöksentekijätahon nykyti-lasta sekä tulevasta kehityksestä. Tulevaisuusbarometrista voi poimia joitain sel-laisia asioita, näkökulmia tai työkaluja, joiden rooli tulevaisuudessa korostuu japohtia, mitä nämä edellyttävät tai mahdollistavat. Esimerkkinä voisi mainita mm.

� Mitä mahdollisuuksia/uhkia lisääntyvä tiedotusvälineyhteistyö ja julki-nen keskustelu tuo mukanaan ja miten tähän voi varautua ja valmentau-tua?

� Millaisia käytännön mahdollisuuksia ja uhkia poliittisten toimijoiden li-sääntyvä ja syvenevä ylikunnallinen verkottuminen tuo tullessaan?

� Mitä asukas- ja asiakaslähtöisempi johtaminen käytännössä tarkoittaisija miten tällaiseen voisi valmentautua?

� Mitä vanhusten lisääntyvä painoarvo vaikuttajaryhmänä merkitsee?� Miten voidaan tukea kuntalaisten ennakoivaa suoraa vaikuttamista ja

osallistumista?� Onko poliittisten ja ammatillisten toimijoiden toimintatapojen saman-

kaltaistuminen hyödyksi vai haitaksi ja tuleeko kehitystä tukea vai jar-ruttaa?

� Kuinka tulisi suhtautua tulevaisuuslautakuntaan, kuntien laatusertifikaat-tiin, useamman kunnan yhteiseen kuntajohtajaan, kuntien yhdistettyyntalouteen yhdistettynä erilliseen hallintoon...

� jne.

108

Tulevaisuusbarometri esittelee vastaajien (paneelien) näkemyksiin perustuvan tu-levaisuuskuvan. Tulevaisuuskuvan hyödyntäminen tapahtuu arvioimalla näkemyk-siä suhteessa esim. omaan kuntaan, omiin näkemyksiin tai muihin tutkimustu-loksiin. Kaikki eriävyydet, mitä edelliset vertailut tuottavat ovat jatkopohdinnanmahdollisuuksia. Asioiden tarkastelu ja pohdinta mahdollisimman monesta näkö-kulmasta lisää joustavuutta ja tulevaisuuden haltuunottoa.

Tutkimuksen vastaajajoukko on suppeampi kuin edellisessä tulevaisuusba-rometrissa. Vastaajaryhmien kokoonpanoa perusteluineen on käsitelty alaluvus-sa 2.3. Vastaajajoukon kokoonpanossa vahvuutena voi pitää sitä, että kaikki va-litut vastaajaryhmät ovat koko aineistossa varsin tasaisesti edustettuina. Vastaa-jista valtaosa, kuntajohtajat sekä luottamushenkilöt, ovat itse kuntapäättäjiä ja sa-malla esitettyjen tulevaisuusarvioiden kohteita. Tulevaisuuden ennakoinnin lisäksitutkimus tuleekin nähdä myös tulevaisuussuuntautuneena mielipidekartoitukse-na.

9.2 Johtopäätökset

Toimintaympäristön muuttuessa myös eri toimijat joutuvat muuttamaan vaikut-tamis- ja toimintatapojaan. Toimintatapojen muuttuminen, esimerkiksi suoranvaikuttamisen, lobbauksen ja henkilökohtaisen verkottumisen yleistyminen, vai-kuttavat eri päätöksentekijöiden valtasuhteisiin. Toimijat, jotka parhaiten ja no-peimmin omaksuvat muuttuneessa toimintaympäristössä menestyksekkäimmättoimintatavat tulevat todennäköisesti saamaan myös enemmän mahdollisuuksiavaikuttaa kuin sellaiset, jotka pyrkivät ylläpitämään vanhaa toiminta ja vaikutta-miskulttuuria (kuva 9.1.).

Tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan toimintaympäristön muutoksia, vai-kutusvallassa ja vastuussa tapahtuvia muutoksia sekä muutoksia johtamisen javaikuttamisen tavoissa sekä lähtökohdissa.

Kuva 9.1. Toimintaympäristön muutosten suhde toimijoiden valtaan ja vas-tuuseen.

Toimintaympäristön muutokset

Tapa johtaa ja vaikuttaa

Päätöksentekijät, valta ja vastuu

109


9.2.1 Toimintaympäristön muutokset

Kuntien itsenäisyys ja mahdollisuus ohjata omaa toimintaansa tulee tulevaisuu-dessa lisääntymään pääasiassa kuntien omien taloudellisten, materiaalisten ja hen-kisten resurssien kohentumisen ansiosta. Ihmisten oma vastuu omasta hyvinvoin-nista tulee selvästi lisääntymään. Kuntien osuus hyvinvointivastuusta ei kuiten-kaan tule pienenemään vaan yhteiskunnan osalle tulevan vastuun vähenemisenajatellaan tapahtuvan pikemminkin valtion vastuun osalta. Hyvinvointi tulee jat-kossa nykyistä enemmän sisältämään myös henkiseen hyvinvointiin liittyviä ele-menttejä.

Kunnan hallinnossa korostuu tulevaisuudessa kunnan rooli kuntalaisten it-sehallinnollisena yksikkönä enemmän kuin tällä hetkellä. Kunta on jatkossa ny-kyistä selvemmin myös ”asukaskunta”. Henkiset ja ei-materiaaliset arvot korostu-vat tulevaisuudessa samalla kun jatkossakin dominoivat henkilökohtaisia päämää-riä korostavat arvot antavat tilaa yhteisöllisille arvoille. Kuntien voi ajatella pyrki-vän pitkällä aikavälillä (vuoteen 2017) nykyistä ihmislähtöisempään ja pehmeäm-pään hallinnointiin samalla kun subjektiivisia oikeuksia ajatellaan karsittavan jaihmisten kantavan nykyistä suuremman vastuun hyvinvoinnistaan.

Kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ajoitetaan tässä tutkimuksessa pidem-mälle tulevaisuuteen kuin aikaisemmassa (1999) tulevaisuusbarometrissa. Kun-tien lukumäärän uskotaan selvästi vähenevän, mutta kuntaliitokset toteutuisivatpääasiassa vuoden 2005 jälkeen. Kuntien keskinäinen ja syvenevä yhteistyö tul-lee jatkumaan ja lisääntymään. Vastaajat uskoivat kuntalähtöiseen seutuistumi-seen sekä siihen, että pitkällä aikavälillä seutukunnille tultaisiin osoittamaan la-kisääteisiä tehtäviä. Yli puolet vastaajista piti mahdollisena, että tulevaisuudessasyntyisi kunta-alliansseja, joissa kaksi tai useampi kuntaa yhdistäisi talouden,mutta säilyttäisi itsenäisen hallinnon.

9.2.2 Vaikutusvalta ja vallankäyttäjät

Viime aikaisen kehityksen, jolle on ollut tyypillistä vallankäytön siirtyminen luot-tamushenkilöiltä viranhaltijoille, uskotaan nyt pysähtyneen. Luottamushenkilö-organisaation sisällä kunnanvaltuuston uskotaan saavan tulevaisuudessa nykyis-tä enemmän vaikutusvaltaa, kunnanhallituksen roolin ajatellaan hiukan kaventu-van ja lautakuntien vaikutusvallan pysyvän nykyisellään. Äänestysaktiivisuudenajatellaan pysyvän noin 60 % tuntumassa. Lautakuntien jäsenmäärien laskevankehityksen ajatellaan jatkuvan, joskin hidastuvasti. Ulkopuoliset asiantuntijat ar-vioivat sen sijaan lautakuntien jäsenmäärien kääntyvän nousuun. Äänestysaktii-visuuden pysymisen alhaalla ei kuitenkaan ajatella merkitsevän kuntalaisten vie-raantumista. Osallistumisen ajatellaan hiukan lisääntyvän ja sillä nähdään olevanpäätöksentekoon vaikuttamisen ohella myös muita päämääriä. Suoran vaikutta-misen vaikuttavuus ja vaikutusvalta lisääntyy tulevaisuudessa selvästi.

Kunnan vaikutusvaltaisimpia toimijoita ovat tulevaisuudessakin kunnan/kau-punginhallitus, kunnan/kaupunginjohtaja sekä kunnan/kaupunginvaltuusto. Kol-

110

men kärkeä seuraa vaikuttavuudessa heti kuntalaiset sekä paikalliset tiedotusvä-lineet. Eniten vaikutusvaltaa vuodesta 2000 vuoteen 2017 lisäävät kuitenkin kun-tien yhteistyöelimet, tietoverkkokäyttäjät sekä eläkeläiset.

9.2.3 Tapa johtaa ja vaikuttaa

Tutkimuksen valossa syntyi vaikutelma, että nyt ja tulevaisuudessakin sekä po-liittisen johdon että ammatillisen johdon vallankäyttö kulminoituu kuntataloudestaja resurssien kohdentamisesta sopimiseen. Neuvottelu ja päätöksentekotilantees-sa ammatillisen johdon vahvuutena on työn kautta syntyneet henkilökohtaiset ver-kostot ja poliittisen johdon vahvuutena mahdollisuus hyödyntää tiedotusväline-julkisuutta sekä vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin. Tulevaisuudessa mahdolli-suutta arviointiin pidetään merkittävänä. Poliittisen johdon rooliin kuuluu tuodapäätöksentekoon kokemusperusteista ja ns. ”arvo”-tietoa. Tutkimuksen perusteellavaikuttaa siltä, että vaikka päätöksentekovallan ei enää ajatella jatkavan siirty-mistä viranhaltijoille, hallinnon ammattimaistuminen jatkuu siinä mielessä, ettäpoliittisen ja ammatillisen johdon vaikuttamisen tavoissa ja vaikutusvallan pe-rusteissa olevat erot tulevat entisestään kaventumaan.

Vaikutusvalta ei tulevaisuudessa ole aseman tai organisaation rakenteidensanelemaa. Vaikutusvallan ja arvostuksen taustalla ovat pikemminkin henkilö-kohtaiset ominaisuudet ja ajatukset. Molempien toimijaryhmien tulevassa johta-misotteessa heijastuu sekä visionäärisen johtamisen että verkostojohtamisen vaa-timukset. Suunnitelmien noudattamisen rinnalle nostetaan visiointi ja samalla ny-kyisten resurssien ja rajoitusten asemesta siirrytään tarkastelemaan tulevaisuu-den mahdollisuuksia. Visionäärinen johtaminen edellyttää tulevaisuuden mahdol-lisuuksiin perustuvan tavoitetilan luomista, joka ohjaa tulevaa toimintaa. Luot-tamushenkilöiden osalta todettiin kontrolloivan otteen korvautuvan luottamuksenrakentamisella. Vastaavasti ammatillisessa johtamisessa uskotaan ihmisten joh-tamisen nousevan nykyistä asiajohtamista merkittävämmäksi. Luottamushenki-löiden uskotaan tulevaisuudessa verkottuvan ylikunnallisesti ja ajavan ylikunnal-lisia päämääriä samalla kun erilaiset yhteistyöverkostot tulevat olemaan kunta-johtajan työssä keskeisintä työnaluetta. Molemmat toimijaryhmät siirtyvät ase-maan perustuvasta vaikuttamisesta kohti henkilökohtaisia ominaisuuksia koros-tavaan verkottuvaan ja ihmisten vuorovaikutusprosessien varaan rakentuvaa vai-kuttamista ja johtamista. Vaikutusvallan ei ehkä enää edes ajatella syntyvän ase-masta kunnan poliittisessa tai ammatillisessa organisaatiossa. Asema luo mah-dollisuuden vaikuttamiselle mutta ihmisen motivaatio, ominaisuudet ja tapa ”pe-lata” selittävät mahdollista vaikutusvaltaa ja arvostusta.

Tiedotusvälineosaaminen tulee olemaan ilmeisesti keskeinen haaste kummal-lekin toimijaryhmälle. Suorassa vaikuttamisessa asioiden nostaminen julkiseenkeskusteluun sekä asian valmistelun seuraaminen kuuluvat proaktiiviseen, enna-koivaan osallistumiseen. Molemmat sekä poliittinen että ammatillinen johto tu-levat jatkossa tekemään yhteistyötä suoran vaikuttamisen toimijoiden kanssa. Tie-dotusvälineet julkisen keskustelun foorumina tulevat olemaan tietoverkkoviestin-

111


nän lisääntymisestä huolimatta merkittäviä paikallisia mielipidevaikuttajia. Sekäsuoran vaikuttamisen ryhmät että tiedotusvälineet kuulunevat siihen verkostoonjossa sekä poliittinen että ammatillinen johto tulevaisuudessa toimivat.

Lähdeluettelo

Allardt Erik (1998): Hyvinvointitutkimus ja elämänpolitiikka. Julkaisussa Roos, Hoik-kala (toim.): Elämänpolitiikka. Gaudeamus Kirja. Tammer-Paino Oy. Tampere.

Borg Olavi (1999): Tulevaisuuden vaalit – demokraattinen politiikka yhteiskunnan mur-roksessa. Julkaisussa Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Tilastokeskus. Gummerus Kir-japaino Oy. Jyväskylä.

Harisalo, Risto & Rajala, Tuija & Ståhlberg, Krister (1992): Kunnallispolitiikka. Vapk-kustannus. Helsinki.

Heikkilä, Heikki & Kunelius, Risto (2000): Julkisuuskoe, kansalaiskeskustelun opetuk-sia koneistolle. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala.

Heinonen, Jarna (1999): Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä, Sisäinen yrittäjyyskunnallisen yksikön muutoksessa. Turun Kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-5:1999.Kirjapaino Grafia Oy. Turku.

Kaivo-Oja, Jari & Kuusi, Osmo & Koski, Jussi T. (1997): Sivistyksen tulevaisuusbaro-metri 1997 Tietoyhteiskunta ja elinikäinen oppiminen tulevaisuuden haasteena. Opetus-ministeriö. Turun kauppakorkeakoulu. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Yliopistopaino.Helsinki.

Kallio, Olavi (1995): Ympäristön vaikutus kuntaorganisaation toimintaan. Acta Univer-sitatis Tamperensis, ser. A vol. 457. Tampereen yliopisto. Tampere.

Kivelä, Susanna & Mannermaa, Mika (1999): Kuntien tulevaisuus, Kunta-alan tulevai-suusbarometri 1999. Acta nro 102. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Hel-sinki.

Kuitunen, Soile (toim.) (1999): Vaalit, puolueet ja ehdokkaat. Tutkimus vuoden 1996kunnallisvaaleista ja niiden ehdokasasettelusta. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 15.Acta nro 105. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Kuusi, Osmo (1993): Delfoi-tekniikka tulevaisuuden tekemisen välineenä. JulkaisussaMatti Vapaavuori (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Acta Futura Fennica no 5. Tu-levaisuuden tutkimuksen seura ry. Painatuskeskus Oy. Helsinki.

Kuusi, Osmo (1999): Expertise in the Future use of Generic Technologies. Valtion ta-loudellinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia 59. Helsinki.

112

Kuusi, Osmo (1999b): Teknologisen kehityksen heikot signaalit. Futura 2/99. Tulevai-suuden tutkimuksen seura ry.

Lahtinen, Jukka & Isoviita, Antti & Hytönen, Kari (1995): Markkinoinnin tutkiminen jajohtaminen. Avaintulos Oy. PK Paino. Kokkola.

Lehtimäki, Vuokko (1998): Seutuyhteistyön käsikirja. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliitonpainatuskeskus. Helsinki.

Leväsvirta, Leena (1999): Kuntien hallinto muuttuvassa toimintaympäristössä. Acta 114/1999, Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Malaska, Pentti (1995): Ota tulevaisuus haltuusi. Fakta nro 8 / 1995.

Mannermaa, Mika (1996): Asiantuntijamenetelmät jääneet tulevaisuuden tutkimukseen.Futura 4/96. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Mannermaa, Mika (1999): Tulevaisuuden hallinta – skenaariot strategiatyöskentelyssä.WSOY. Ekonomia-sarja. Porvoo.

Metsämuuronen, Jari (1999): Heikkojen signaalien luonteesta ja tieteellisestä kirjoitta-misesta. Futura 2/99. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Möttönen, Sakari (1997): Tulosjohtaminen ja valta poliittisten päätöksentekijöiden ja vi-ranhaltijoiden välisessä suhteessa. Acta nro 86. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Niemi-Iilahti, Anita (1990): Vapaakunnat uudistavat hallintoaan – lisääntyvätkö kunta-laisten osallistumismahdollisuudet. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1990:3.

Nupponen, Matti (2000): Ennakkotieto. Kuntajohtamisen ja -demokratian käytännöt1997–2000 -käsikirjoitus. Suomen Kuntaliitto.

Nurmela, Juha & Heinonen, Risto & Ollila, Pauli & Virtanen, Vesa (2000): Matkapuhe-lin ja tietokone suomalaisen arjessa. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta -tutkimus-hanke. Vaihe II raportti I. Katsauksia 2000/2. Tilastokeskus. Hakapaino Oy. Helsinki.

Ojala, Ilpo (1995): Miksi kunnanjohtaja saa kenkää? Acta nro. 47. Suomen Kuntaliitto.Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Pikkala, Sari (1997): Luottamushenkilöt lähikuvassa julkaisussa. Julkaisussa Pikkala, Sari(toim.) Kunnat ja päättäjät. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 9. Acta nro 85. SuomenKuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus, Helsinki.

Pikkala, Sari (1997b): Viranhaltijat lähikuvassa. Julkaisussa Pikkala, Sari (toim.): Kun-nat ja päättäjät. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 9. Acta nro 85. Suomen Kuntaliit-to. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

113


Pikkala, Sari (2000): Kunnallisvaalit KuntaSuomi 2000 -tutkimustulosten valossa. Kun-taSuomi 2004 Tampereen alueseminaarissa 23.3.2000 pidetty alustus. KuntaSuomi tut-kimusohjelman tiedote 1/00,

Roos, J.P. (1998): Mitä on elämänpolitiikka?. Julkaisussa Roos & Hoikkala(toim.):Elämänpolitiikka. Gaudeamus kirja. Tammer-Paino Oy. Tampere.

Roos, J.P. & Hoikkala, Tommi (toim.) (1998): Elämänpolitiikka. Gaudeamus kirja. Tam-mer-Paino Oy. Tampere.

Ryynänen, Aimo (2000): Julkaisussa Vuorela, Terho & Veräväinen, Kristiina (toim.):Uutta osallisuutta pienin askelin. Acta nro 120. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton paina-tuskeskus. Helsinki.

Sainio, Ari (1994): Kohti kansalaisten kuntaa. Acta nro 40. Suomen Kuntaliitto. Kunta-liiton painatuskeskus. Helsinki.

Salmikangas, Anna-Katariina (1998): Osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa – koke-muksia osallisuushankkeista, Osallisuushanke katsaus. Sisäasiainministeriö. F.G. Lönn-berg. Helsinki.

Sjöblom, Stefan (1998): Kuntalaiset ja vaikuttaminen. Julkaisussa Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka & Pekola-Sjöblom, Marianne & Ståhlberg, Krister (toim.): Kuntalaisten valta javalinnat. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 13. Acta nro 97. Suomen Kuntaliitto. Kun-taliiton painatuskeskus. Helsinki.

Sotarauta, Markku (1996): Kohti epäselvyyden hallintaa, Pehmeä strategia 2000-luvunalun suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Acta Futura Fen-nica no 6. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Sotarauta, Markku & Linnamaa, Reija (1999): Johtajuus kaupunkiseudun kehittämises-sä, verkostojen johtamisen osa-alueet ja huomion kohteet. Julkaisussa Sotarauta, Mark-ku (toim.): Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Acta nro106. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Sutela, Marja (2000): Suora kansanvalta kunnassa, oikeusvertaileva tutkimus kansan-äänestyksestä asukkaiden itsehallinnon toteuttajana. Kauppakaari Oyj. Lakimiesliitonkustannus. Helsinki.

Ståhlberg, Krister (1997): Kunnalliset valtarakenteet julkaisussa. Julkaisussa Pikkala, Sari(toim.): Kunnat ja päättäjät. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 9. Acta nro 85. Suo-men Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Valanta, José (toim.) (1999): Yhteisvoimin tulevaisuuteen – kuntien muuttuvat toiminta-tavat. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

114

Muita raportteja:

Erivauhtiset suomalaiset. Mielipiteiden sateenkaari. Raportti suomalaisten asenteista 1999.Eva 1999.

Hyvinvoinnin parempi huominen. Eva-raportti julkisesta sektorista 1994. Eva 1994.

Kuntalaki 365/95. 3.painos,.Suomen Kuntaliitto 1999.

Kansalaismielipide ja kunnat, Ilmapuntari 1995. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Pole-mia-julkaisusarja nro 13. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä 1995.

III Kuntien tulevaisuusfoorumi. Kuntademokratian ja johtamisen tulevaisuudennäkymät.Tutkimus- ja kehitysyksikön työpapereita. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.

Sotarauta Markku (2000): Johtaminen verkostomaisessa kehittämisessä. Tutkimus- ja ke-hitysyksikön työpapereita. III Kuntien tulevaisuusfoorumi. Kuntademokratian ja johta-misen tulevaisuudennäkymät. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Internet-lähteet

http://www.helsinki.fi/~pylikoski/valta/valtadispo.html 14.4.2000

http://sarka.helsinki.fi/jotontti.oik.hy/focalult.htm 14.4.2000

http://personal.inet.fi/yhdistys/futura/F02seminaarit.htm 17.7.2000

http://www.kuntaliitto.fi/hallinto/suositus.htm 1.9.2000

115

NÄ

KEM

YK

SIÄ KU

NTA

DEM

OK

RA

TIAN JA K

UN

TAJO

HTA

MISEN TU

LEVA

ISUU

DESTA

Liite 1. Yksilön oma vastuu omasta hyvinvoinnistaan vuosina 2000, 2015 sekä 2017, arviot vastaajaryhmittäin.

30

40

50

60

kuntajohtajat luottamushenkilöt ulkopuoliset as. alle 5.500 asuk. 5.501-20.000 asuk. yli 20.001 asuk

2000 2005 2017

Yksilön oma vastuu omasta hyvinvoinnistaan arviot vastaajaryhmittäin

116

Hyvinvoinnin eri osatekijöiden keskeisyydessä tapahtuva muutos v. 2000–2017 arviot asiantuntijaryhmittäin

-1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

Elintaso

Yhteisyyssuhteet

Ihmisenä oleminen

Elämäntapa

Ulkopuoliset as.LuottamushenkilötKuntajohtajat

Liite 2a. Hyvinvoinnin eri osatekijöiden keskeisyydessä tapahtuva muutosvuodesta 2000 vuoteen 2017, arviot asiantuntijaryhmittäin.

Liite 2b. Hyvinvoinnin osa-alueet ”tärkeysjärjestyksessä” vuonna 2017.

Hyvinvoinnin osa-alueet ”tärkeysjärjestyksessä” asiantuntijoittain vuonna 2017Kuntajohtajat Luottamushenkilöt Ulkopuoliset asiantuntijat

1. ihmisenä oleminen 1. yhteisyyssuhteet 1. elintaso2. yhteisyyssuhteet 2. ihmisenä oleminen 2. yhteisyyssuhteet3. elintaso 3. elintaso 3. ihmisenä oleminen4. elämäntapa 4. elämäntapa 4. elämäntapa

117


Liite 3. Kunnallisen vaikuttamisen kanavoituminen vuonna 2017, tulevaisuus-barometrit 1998 ja 2000.

(Vastaajajoukot tulevaisuusbarometreissa poikkeavat toisistaan!)

Kunnallisen vaikuttamisen kanavoituminen vuosi 2017

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Uudet puolueet

Asiakasneuvostot

Paikalliset toimintaryhmät

Yhden asian liikkeet

Liike-elämä

Valvakunnalliset ja kv-toim.


Media ja tietoverkko

Keskeisyys (asteikolla 0–10)

Tubaro 2000Tubaro 1998

118

Liite 4. Poliittisen johdon valta suhteessa ammatilliseen johtoon (osuus ku-vitteellisesta 100 % kokonaisuudesta), arviot asiantuntijaryhmittäin.

Poliittisen johdon valta suhteessa ammatilliseen johtoon (osuus kuvitteellisesta 100 % kokonaisuudesta) arviot asiantuntijaryhmittäin

0102030

4050

60708090

100

2000 2005 2017

Kuntajohtajat

Luottamushenkilöt

Ulkopuoliset as.

119


Liite 5. Poliittisen ja ammatillisen johdon valta ja vastuu vuosina 2000, 2005ja 2017 (osuus kuvitteellisesta 100 %:n kokonaisuudesta).

Poliittinen johto Ammatillinen johto(osuus 100 % (osuus 100 % Yht.kokonaisuudesta) kokonaisuudesta) %

Vuosi 2000 valta 54 46 100vastuu 43,5 56,5 100

Vuosi 2005 valta 55 +1 45 –1 100vastuu 45 +1,5 54 –1,5 99

Vuosi 2017 valta 56 +1 44 –1 100 vastuu 47 +2 53 –1 100

120

Liite 6. Poliittisen johdon vaikutusvalta perustuu mahdollisuuteen…

Muutos vuodesta 2000 vuoteen 2017, muutokset sijaluvuissa.

Ulkopuo-Kunta- Luottamus- liset asian-johtajat henkilöt tuntijat

Kontrolloida tietoa ja informaatiota 9. 7. 7. 7. 6. 6.

Kykyyn ymmärtää ja käyttää suunnittelunja hallinnon käsitteitä 6. 6. 5. 4. 8. 5.

Rajata asioita käsittelyn/esityslistan ulkopuolelle 10. 10. 10. 10. 7. 8.

Vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin 2. 1. 2. 2. 1. 1.

Osallistua resurssien kontrollointiin(budjetti, suunnittelu) 1. 2. 1. 1. 3. 4.

Turvautua organisaation rakenteisiin, sääntöihinja määräyksiin 5. 9. 8. 8. 9. 10.

Turvautua muodollisen valta-asemaan tuomaanvaltaan 4. 8. 4. 9. 4. 9.

Osallistua toiminnan ja päätöksenteon arviointiin 8. 5. 9. 5. 10. 7.

Turvautua henkilökohtaisten kontaktien luomaanvaikutusvaltaan 3. 4. 3. 6. 2. 1.

Hyödyntää tiedotusvälineiden luomaa julkisuutta 7. 3. 6. 3. 5. 3.

121


Liite 7. Ammatillisen johdon vaikutusvalta perustuu mahdollisuuteen….

Muutos vuodesta 2000 vuoteen 2017, muutokset sijaluvuissa.

Ulkopuo-Kunta- Luottamus- liset asian-johtajat henkilöt tuntijat

Kontrolloida tietoa ja informaatiota 5. 7. 2. 6. 4. 6.

Kykyyn ymmärtää ja käyttää suunnittelunja hallinnon käsitteitä 3. 5. 3. 4. 6. 7.

Rajata asioita käsittelyn/esityslistan ulkopuolelle 10. 10. 8. 10. 8. 10.

Vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin 4. 3. 5. 7. 3. 2.

Osallistua resurssien kontrollointiin(budjetti, suunnittelu) 1. 1. 1. 1. 2. 3.

Turvautua organisaation rakenteisiin,sääntöihin ja määräyksiin 6. 8. 7. 9. 7. 9.

Turvautua muodollisen valta-asemaantuomaan valtaan 8. 9. 6. 8. 5. 8.

Osallistua toiminnan ja päätöksenteon arviointiin 7. 4. 10. 2. 10. 5.

Turvautua henkilökohtaisten kontaktienluomaan vaikutusvaltaan 2. 2. 4. 3. 1. 1.

Hyödyntää tiedotusvälineiden luomaa julkisuutta 9. 6. 9. 5. 9. 4.

122

Liite 8a. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa, arviot vastaajaryhmittäin.

Vastaajaryhmä /äänestysprosentti 2000 2004 2008 2012 2016 2020

1. Kuntajohtajat 59 59 58 58 58 582. Luottamushenkilöt 60 60 61 61 61 623. Ulkopuoliset asiantuntijat 59 59 59 59 59 564. Kunnat alle 5.500 asukasta 59 59 60 60 61 625. Kunnat 5.501–20.000 asukasta 59 60 59 59 58 566. Kunnat yli 20.000 asukasta 60 59 59 59 60 62

Liite 8b. Lautakuntien jäsenmäärät, arvio kuntakokoluokittain.

Kuntakoko/lautakuntien jäsenmäärä 2000 2005 2017

Kunnat alle 5.500 asukasta 18.000 15.000 12.000Kunnat 5.501–20.000 asukasta 19.000 18.000 18.000Kunnat yli 20.000 asukasta 20.000 20.000 19.000

123


Liite 9. Poliittisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa, arviot asiantuntijaryh-mittäin.(K = kuntajohtajat, L = luottamushenkilöt, U = ulkopuoliset asiantuntijat)

–2 –1 0 1 2

Vaikuttaa suunnitelmien 2000 K/ Vaikuttaa luomalla/tuottamallaavulla L/ tulevaisuusvisioita

U2017 K/

L/U

Ottaa riskejä ja kokeilee 2000 K/ Toteuttaa muutokset hallinnollistenL/ prosessien kauttaU

K/L L/

2017 ULuottaa ja rakentaa 2000 L K/ Kontrolloi ja valvoo toimintaaluottamusta U

K/L/

2017 ULuo ja hyödyntää tiimejä 2000 K/ U Toimii yksin

LK/L/

2017 UHyödyntää epäjärjestystä 2000 K/ Pyrkii järjestykseen

L/U

K/ L2017 U

Arvostetaan ajatusten ja 2000 L K/ Arvostetaan aseman vuoksitoiminnan vuoksi U

K/L/

2017 UTarkastelee kokonaisuuksia 2000 L/ K/ Tarkastelee yksityiskohtia

UK/L/

2017 UHyödyntää analogioita, 2000 K/ Hyödyntää faktojamielikuvia… L/

UK/ L

2017 UNäkee mahdollisuuksia 2000 K/ Näkee nykyiset resurssit

L/ ja rajoitteetU

K/L/

2017 UToimii aktiivisesti 2000 K/ Toimii passiivisestisuhteessa mediaan L/ suhteessa mediaan

UK/L/

2017 U

124

Liite 10. Muutokset kuntajohtajan työhön liittyvissä haasteissa v. 2000–2017arviot asiantuntijaryhmittäin.

Muutokset kuntajohtajan työhön liittyvissä haasteissa (muutos v. 2000–2017)Arviot asiantuntijaryhmittäin

-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5kuntajohtajat luottamush. ulkopuoliset

”työnotteeseen” (kehittämi-nen, arviointi, kriittisyys...


elinkeinopolitiikkaan

kuntademokratiaan ja vai-kuttamismahdollisuuksiin


palvelutarjontaan (pal-velurakenne, menetelmät)

kuntatalouteen

yhteistyöverkostoihin



henkilöstöjohtamiseen jaihmissuhdetaitoihin

125


Liite 11. Ammatillisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa, arviot asiantuntijaryhmit-täin

(K = kuntajohtajat, L = luottamushenkilöt, U = ulkopuoliset asiantuntijat)

–2 –1 0 1 2

Johtaminen perustuu 2000 L/ K Johtaminen perustuutehtyihin suunnitelmiin U tulevaisuuden visioihin

K/L/U

On lähinnä asiantuntija 2000 K/ K On lähinnä ihmisten johtajaja asiajohtaja L/

UL K/

UMuutoksissa ottaa 2000 K/ Toteuttaa muutokset hallinnol-riskejä ja kokeilee L/ listen prosessien kautta

UL K/

L/U

Antaa toimintavapautta 2000 K/ Kontrolloi ja valvooja luottaa itseohjautuvuuteen L/

UK/L/U

Rakentaa ja hyödyntää 2000 K/ Antaa vastuun yksilölleverkostoja L/

UK/L/U

Kunnan sisäiset asiat 2000 U K/ Kunnan ulkopuoliset asiatvievät valtaosan työajasta L/ vievät valtaosan työajasta

K/L/U

Hyödyntää 2000 K/ Pyrkii järjestykseenepäjärjestystä L/

UK/ LU

Arvostetaan ajatus- 2000 K/ U Arvostetaan aseman vuoksitensa ja toiminnan vuoksi L/

K/L/U

126

–2 –1 0 1 2

Tarkastelee kokonai- 2000 K/ L/ Tarkastelee yksityiskohtiasuuksia U U

K L/U

Vaikuttaa pääasiassa 2000 K/ Vaikuttaa pääasiassa epä-virallisten kanavien kautta L/ virallisten kanavien kautta

UL K U

Näkee mahdollisuuksia 2000 K/ U Näkee nykyiset resurssit jaL/ rajoitteet

K/L/U

Toimii aktiivisesti 2000 K/ L/ Toimii passiivisestisuhteessa mediaan U U suhteessa mediaan

K/L/U

127


Liite 12. Osallistuminen ja osallistumisen vaikuttavuus, arviot vastaajaryh-mittäin.

–2 –1 0 1 2

Ihmisten osallistuminen nyt KJ Ihmisten osallistuminen onon varsin vähäistä LH varsin suurta

UL�

�

�

KJLHUL�

�


Osallistumisella pyritään nyt LH KJ Osallistumisen keskeisin tavoitepaljolti muuhunkin kuin UL � on päätöksiin vaikuttaminenpäätöksentekoon vaikuttamiseen �

�

LHUL

KJ �


Osallistumisella pystytään nyt UL KJ Osallistumisella pysytään varsinvarsin vähän vaikuttamaan LH paljon vaikuttamaan päätöksiinpäätöksiin �

�

�

KJLHUL�

�


KJ = kuntajohtajat � = kunnat alle 5.500 asukastaLH = luottamushenkilöt � = kunnat 5.501–20.000 asukastaUL = ulkopuoliset asiantuntijat � = kunnat yli 20.000 asukasta

128

Liite 13. Valta: suora vaikuttaminen/edustuksellinen demokratia.

Suoran vaikuttamisen ”valta”suhteessa edustuksellisen demokratian ”valtaan”(osuus 100 % valtakokonaisuudesta) v. 2000 v. 2017 MuutosArviot vastaajaryhmittäin %-yksikköä

1. Kuntajohtajat 11 % 26 % + 152. Luottamushenkilöt 13 % 27 % + 143. Ulkopuoliset asiantuntijat 14 % 27 % + 134. Kunnat alle 5.500 asukasta 13 % 23 % + 105. Kunnat 5.501–20.000 asukasta 9 % 27 % + 186. Kunnat yli 20.000 asukasta 13 % 27 % + 14

129


Liite 14a. Viisi keskeisintä vaikuttamisen kanavaa nyt ja vuonna 2017, arviotasiantuntijaryhmittäin.

Kunta- Luottamus-Välittömän vaikuttamisen johtajat henkilöt Ulkopuolisetkanavat/sijaluku 2000 2017 2000 2017 2000 2017

1. Julkinen keskustelu 2. 1. 1. 1. 1. 1.2. Vetoomus 5. 5. 5.3. Kuntalaisaloite4. Mielenosoitus5. Valitus6. Järjestöt 5. 4. 5.7. Yhteydenotto kunnan

luottamushenk. 3. 4. 2. 2. 3. 3.8. Yleisönosastokirjoitus 5.9. Ostoboikotti10. Yhteydenotto kunnan

viranhaltijaan 1. 2. 3. 3. 2. 2.11. Puoluetoiminta 4. 4.12. Yhteydenotto valtion

viranhaltijaan13. Valmisteluun vaikuttaminen 3. 4. 4.14. ”jaloilla äänestäminen”

Liite 14b. Viisi keskeisintä vaikuttamisen kanavaa nyt ja vuonna 2017, arviotkuntakokoluokittain.

Välittömän vaikuttamisen Alle 5.500 5.501–20.000 Yli 20.000kanavat/sijaluku asukasta asukasta asukasta

2000 2017 2000 2017 2000 2017

1. Julkinen keskustelu 4. 1. 3. 1. 1. 1.2. Vetoomus 5. 4. 5.3. Kuntalaisaloite 5.4. Mielenosoitus5. Valitus6. Järjestöt 5.7. Yhteydenotto kunnan

luottamushenk. 3. 3. 2. 4. 3. 3.8. Yleisönosastokirjoitus 5.9. Ostoboikotti10. Yhteydenotto kunnan

viranhaltijaan 1. 2. 1. 2. 2. 2.11. Puoluetoiminta 2. 4. 5.12. Yhteydenotto valtion

viranhaltijaan13. Valmisteluun vaikuttaminen 4. 3. 4.14. ”jaloilla äänestäminen”

1

SUOMEN KUNTALIITTOTutkimus- ja kehitysyksikkö

KUNTAJOHTAMISEN JA KUNTADEMOKRATIAN TULEVAISUUSKUNTA-ALAN TULEVAISUUSBAROMETRI 2000

Kunta-alan tulevaisuusbarometrissa pyritään eri asiantuntija-arvioiden perusteella tuottamaan ennusteita kunta-alantulevasta kehityksestä pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuusbarometri toteutetaan ns. delfitekniikalla, jossa asiantuntija-arviot kerätään kahdella kyselykierroksella,joista tämä on ensimmäinen. Barometrin toinen kyselykierros on tarkoitus toteuttaa keväällä 2000. Tätä ennenasiantuntijoille tullaan postittamaan yhteenveto ensimmäisen kierroksen arvioinneista.

Delfitekniikkaan kuuluu asiantuntijoiden anonymiteetti: jokainen työskentelyyn osallistuva tekee ennustearvionsamuista riippumatta, eikä yksittäisten asiantuntijoiden tekemiä ennusteita julkisteta.

Kunta-alan tulevaisuusbarometriin osallistuu kolme asiantuntijaryhmää: kuntajohtajat, kunnan luottamushenkilötsekä ulkopuolinen asiantuntijaryhmä.

Jotta tulevaisuusbarometrihanke etenisi aikataulun mukaisesti, tulee kysymyslomake palauttaa viimeistään

kirjeen mukana tulevassa palautuskuoressa. Palautuskuoren postimaksu on maksettu.

Tutkimushankkeen yhteyshenkilönä toimii: Susanna Kivelä Puh: 771 2105Suomen Kuntaliitto Gsm: 505-564 1586Toinen linja 14 E-mail: [email protected] HELSINKI

TAUSTATIEDOT:

Asiantuntijan nimi: _________________________________________________________________Yhteystiedot: _________________________________________________________________

_________________________________________________________________

Kuulun vastaajana seuraavaan asiantuntijaryhmään:

( ) kunnan/kaupunginjohtaja tai viranhaltija

( ) kunnan/kaupunginhallituksen puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/jäsen( ) kunnan/kaupunginvaltuuston puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/jäsen( ) muu kuin edellä mainittu luottamushenkilö

( ) kuulun edellisten ryhmien ulkopuoliseen asiantuntijaryhmään

Tietohuolto

Liite 15

2

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT MUUTOKSET

1 A) Yhteiskunta hyvinvoinnin turvaajana:

Jos ajatellaan kokonaisvastuun olevan 100 % niin miten näet vastuun ihmisten hyvinvoinnista ja elinkeinopolitiikastajakautuvan nyt, vuonna 2005 ja vuonna 2017.

Yhteiskunnan/yksilön vastuu hyvinvoinnista vastuunyt 2005 2017

yhteiskunnan vastuu ihmisten hyvinvoinnistaihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaanvastuu yhteensä 100 100 100

Yhteiskunnan osalle tulevan vastuun jakautuminen vastuunyt 2005 2017

kunnan osuus yhteiskunnan hyvinvointivastuustavaltion osuus yhteiskunnan hyvinvointivastuustavastuu yhteensä 100 100 100

Julkisen sektorin osalle tulevan elinkeinopoliittisen vastuun jakautuminen vastuunyt 2005 2017

kunnan osuus elinkeinotoiminnan kehittämisvastuustavaltion osuus elinkeinotoiminnan kehittämisvastuustavastuu yhteensä 100 100 100

Kommentit:____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

1 B) Kunta tulevaisuudessa

Miten hyvin seuraavat luonnehdinnat kuvaavat kuntaa nyt ja tulevaisuudessaRengasta sekä nykyhetken että tulevaisuuden (v. 2017) osalta se numero, joka parhaiten vastaa käsitystäsi asiasta

muodollinen 1) vapaus suuri nyt

tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

muodollinen vapaus pieni

todellinen 2) vapaus suuri nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

todellinen vapaus pieni

1) Kunnan muodolliset vapausasteet riippuvat valtion ja kuntien välisistä suhteista, lainsäädännöstä, hallinnollisista käytännöistä2) Todelliset vapausasteet riippuvat edellisten lisäksi kuntaorganisaation ja -yhteisöjen henkisistä ja materiaalisista resursseista (Sotarauta 1996, 34-35)

Kommentit:____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________C) Ihminen (kuntalainen) tulevaisuudessa

3

Miten hyvin seuraavat luonnehdinnat kuvaavat ihmistä /kuntalaista nyt ja tulevaisuudessaRengasta sekä nykyhetken että tulevaisuuden (v. 2017) osalta se numero, joka parhaiten vastaa käsitystäsi asiasta

materiaalisia ja taloudellisia nytarvoja korostava tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

henkisiä ja ei-materiaalisia arvojakorostava

yhteisöllisiä arvoja ja päämääriä nytkorostava tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

henkilökohtaisia arvojaja päämääriä korostava

Kommentit:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

1 D) Kunnan toimintaympäristössä, lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä, todennäköisesti tapahtuvat muutokset(Toimintaympäristöllä voi ymmärtää laajasti sekä taloudellista, fyysistä että henkistä toimintaympäristöä)

Mainitse kolme merkittävintä kunnan toimintaympäristössä, vuoteen 2005 mennessä, todennäköisesti tapahtuvaa muutosta:1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3. __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mainitse kolme merkittävintä kunnan toimintaympäristössä, vuoteen 2017 mennessä, todennäköisesti tapahtuvaa muutosta:1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3.____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

1E) Toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvien muutosten ajoittaminen

Ajoita tapahtuma siihen vuoteen, johon mennessä arvioit sen tapahtuneen vähintään todennäköisyydellä 50 %.(Rastita arvioimasi vuosi alla olevaan luetteloon. Huom! Vuosi 2000 = 00). Jos arvioit, että kyseinen tapahtumaei tapahdu vuosien 2000-2017 välillä, niin rastita ruutu ” Ei tapahdu”. Mikäli arvioit tapahtuman ajoittuvantarkasteluajanjaksolle, kuvaile lyhyesti korkeintaan kolme tapahtuman seurausta.

Tapahtuma Tapahtuu vuonna Ei tapahduValtionosuudet poistetaan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yhteisöveron kuntaosuuksista 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11luovutaan 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnat saavat uusia verotus- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11kohteita (tietullit/haittaverot...) 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Osa nykyisin kunnalle kuuluvasta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11verotusoikeudesta siirretään kunta- 12 13 14 15 16 17yhtymille/seutukunnille, jotka vas-

4

taavat osasta palvelutarjontaaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnallisvero alenee ja palvelut 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11muuttuvat selvästi maksullisiksi 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Palkkatulon verotusoikeus 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11siirretään kokonaan kunnille 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Syntyy ensimmäinen kunta- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11allianssi, jossa kaksi tai useampi 12 13 14 15 16 17kunta yhdistää talouden muttasäilyttää itsenäisyyden ja omanhallinnonSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Valtionosuudet maksetaan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11tehtäväkohtaisesti 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Valtionosuudet kytketään 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11saavutettuihin tuloksiin 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Valtionosuudet kytketään 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11huoltosuhteeseen 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Ensimmäistä kertaa kunta rahoittaa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11toimintaansa yrityksiltä 12 13 14 15 16 17saaduilla sponsori-rahoillaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

5

EU määrittelee paikallishallinnon 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11talouden rahoitusperusteet 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Valtion tulovero alenee selvästi ja 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11kunnallisveroa nostetaan tuntuvasti 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Suurille kaupunkikunnille mahdol- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11listetaan muita kuntia laajempi 12 13 14 15 16 17toimivaltaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Subjektiivisia oikeuksia päätetään 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11kaventaa kuntien kannalta 12 13 14 15 16 17merkittävästiSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Subjektiivisia oikeuksia päätetään 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11laajentaa kuntien kannalta 12 13 14 15 16 17merkittävästiSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

1 F) Arvioi kuntien lukumäärää (kpl) vuosina 2005 sekä 2017.

Nyt 452 2005 ______ 2017 _______

1 G) Seutuistumiskehitys

a ) Ns. seutuistuminen tulee jatkossa perustumaan pääasiassa

(a) vahvistettuun seutukuntajakoon(b) vapaaehtoiseen, kuntalähtöisesti tapahtuvaan seutuyhteistyöhön

b) Seutuistumiskehitys tulee pitkällä aikavälillä (vuosi 2017) johtamaan siihen, että seutukunnille määritellään lakisääteisiä tehtäviä

( 1 ) kyllä olen taipuvainen hyväksymään väitteen( 2 ) ei , en ole taipuvainen hyväksymään väitettä

c) Pitkällä aikavälillä seutukuntajako = kuntajako

( 1 ) kyllä olen taipuvainen hyväksymään väitteen( 2 ) ei , en ole taipuvainen hyväksymään väitettä

6

Kommentit:____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2) KUNTAJOHTAMISESTA JA KUNTADEMOKRATIASTA YLEISESTI

2 A) Kunnallisvaalien todennäköinen äänestysaktiivisuus tulevaisuudessaJatka alla olevaan kuvaan kunnallisvaalien äänestysprosentin kehitystä kuvaavaa käyrää vuoteen 2017

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa

0102030405060708090100

1950

1953

1956

1960

1964

1968

1972

1976

1980

1984

1988

1992

1996

2000

2004

2008

2012

2016

2020

vuosi

ääne

stys

pros

entti

2 B ) Kunnallispolitiikan keskeiset teemat

Mainitse kolme sellaista teemaa, jotka todennäköisesti muodostuvat kunnallispolitiikassa keskeisiksi vuoteen 2005 mennessä1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3.___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mainitse kolme sellaista teemaa, jotka todennäköisesti muodostuvat kunnallispolitiikassa keskeisiksi vuoteen 2017 mennessä1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3.____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2 C) Kunnallisen vaikuttamisen kanavoituminen

7

Arvioi missä määrin kunnallinen vaikuttaminen kanavoituu seuraavan tyyppisten ”toimintaryhmien” kauttanyt ja vuosina 2005 ja 2017 arviointiasteikolla 0 - 10 ( 0 = ryhmänä merkityksetön, 5 = kohtalaisen merkittävä ryhmä,10 = dominoiva vaikuttajaryhmä)

Toimijaryhmä/arviointiajankohta 2000 2005 2017Perinteiset puolueetUudet puolueetAsiakasneuvostot: kuntalaisedustaja/t terveyskeskusten, vanhainkotien, päiväkotien jne.hallinnossa (käyttäjädemokratia)Paikalliset toimintaryhmät (kaupunginosa, kylätoimikunta...)Ns. yhdenasianliikkeet (liikenne, eläinten oikeudet, ympäristö)Liike-elämä (alueen merkittävät liikeyritykset)Erilaiset valtakunnan tason tai kansainväliset eturyhmät (Green Peace, Amnesty jne.)Muut toimijoittain määräytyvät ryhmät( työttömät, nuoret, omakotiasukkaat jne.)Median ja tietoverkkojen varaan rakentuvat toimijat

2 D) Lautakuntien todennäköinen jäsenmäärä tulevaisuudessa

Jatka seuraavaa lautakuntien jäsenmäärän kehitystä kuvaavaa käyrää vuoteen 2017.

Lautakuntien jäsenmäärä 1989, 1993 ja 1997

0

10000

20000

30000

40000

50000

1989 1993 1997 2000 2005 2017

vuosi

henk

ilöä

Onko arvioimasi kehitys toivottavaa vai haitallista_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3. ERI TOIMIJOIDEN KESKINÄISET VALTASUHTEET

8

3 A ) Eri toimijaryhmien keskinäisen vaikutusvallan kehitys tulevaisuudessa

Arvioi millainen on seuraavien toimijaryhmien vaikutusvalta kunnan päätöksenteossa nyt ja vuosina 2005 ja 2017arviointiasteikolla 0 - 10 ( 0 = merkityksetön ................ 10 = dominoiva)

Toimijaryhmä/arviointiajankohta 1998 2005 2017 Uskotko, että ko organisaatio/toimielin on tulevaisuudessanykyisen kaltaisena olemassaKyllä Ei

Kunnan-/kaupunginhallitusKunnan-/kaupunginvaltuustoKunnan-/kaupunginjohtajaViranhaltijat yleensäLautakunnat ja johtokunnatPuolueiden paikallisjärjestötAlueelliset/paikalliset tiedotusvälineetAsukasyhdistykset/kylätoimikunnatYhden asian liikkeetKuntien yhteistyöelimet (seutukuntaorganisaatiot)Paikalliset valtion viranomaisetAmmattiyhdistyksetYrittäjäjärjestötKirkko/seurakuntaUrheiluseuratNaisryhmätEläkeläisetNuorisoVahvat yksilötKuntalaiset yhteensäTeollisuus ja muut yrityksetMaataloustuottaja järjestötTietoverkkokäyttäjätMuu mikä?Kommentit:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3 B) Tieto ja vaikutusvalta

Tiedon sanotaan olevan valtaa. Minkälaista tietoa luottamushenkilöt ja ammatillinen johto käyttävät vaikutusvaltansaperustana nyt ja tulevaisuudessaRengasta sekä nykyhetken että tulevaisuuden (v. 2017) osalta se numero, joka parhaiten vastaa käsitystäsi asiasta

A) Luottamushenkilöt:

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä oleviin virallisiin tietoihin tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä oleviin epävirallisiin tietoihin

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä oleviin ns. tosiasiatietoihin(objektiiviset luvut, faktat jne)tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä oleviin ns ”arvo”-tietoihin”(subjektiiviset kokemukset jne)

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä olevaan jäsentyneeseen rutiinitietoon(raportit, tilastot jne.) tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä olevaan jäsentymättömäänluovuutta vaativaan tietoon

Vaikutusvalta perustuu lähinnä käytettävissä nytolevaan tiedostettuun kirjallisesti/suullisesti

1 2 3 4 5 Vaikutusvalta perustuu lähinnätiedostamattomaan intuitiiviseen tietoon

9

viestittävään tietoon tulevaisuudessa (2017) 1 2 3 4 5

B) Ammatillinen johto:

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä oleviin virallisiin tietoihin tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä oleviin epävirallisiin tietoihin

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä oleviin ns. tosiasiatietoihin(objektiiviset luvut, faktat jne)tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä oleviin ns ”arvo”-tietoihin”(subjektiiviset kokemukset jne)

Vaikutusvalta perustuu lähinnä nytkäytettävissä olevaan jäsentyneeseen rutiinitietoon(raportit, tilastot jne.) tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnäkäytettävissä olevaan jäsentymättömäänluovuutta vaativaan tietoon

Vaikutusvalta perustuu lähinnä käytettävissä nytolevaan tiedostettuun kirjallisesti/suullisestiviestittävään tietoon tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikutusvalta perustuu lähinnätiedostamattomaan intuitiiviseen tietoon

Näetkö arvioimasi kehityksen toivottavana vai haitallisena_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. POLIITTISEN JOHTAMISEN TULEVAISUUS

4 A) Seuraavassa on lueteltu asioita, joihin poliittisen vaikutusvallan voi ajatella perustuvan. Arvioi lueteltujen asioidenkeskeisyyttä nyt, vuonna 2005 sekä vuonna 2017.Käytä arvioinnissa asteikkoa 0 - 5 ( 0 = merkityksetön vaikutusvallan lähteenä .......5 = keskeisin vaikutusvallan lähteenä)

Vaikutusvalta perustuu.../ ajankohta

nyt 2005 2017

1. mahdollisuuteen kontrolloida tietoa ja informaatiota2. kykyyn ymmärtää ja käyttää hallinnon ja suunnittelun käsitteitä3. mahdollisuuteen rajata asioita käsittelyn/esityslistan ulkopuolelle4. mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin5. mahdollisuuteen osallistua resurssien kontrollointiin (budjetointi, suunnittelu)6. mahdollisuuteen turvautua organisaation rakenteisiin, sääntöihin ja määräyksiin7. mahdollisuuteen turvautua muodollisen valta-aseman mukanaan tuomaan vaikutusvaltaan8. mahdollisuuteen osallistua toiminnan ja päätöksenteon arviointiin9. mahdollisuuteen turvautua henkilökohtaisten kontaktien luomaan vaikutusvaltaan10.mahdollisuuteen hyödyntää tiedotusvälineiden luomaa julkisuuttaKommentit:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

10

4 B ) Poliittisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa

Seuraavassa kysymyksessä halutaan selvittää poliittisen johdon ”profiilia” nyt ja tulevaisuudessa (v. 2017) Rengastanykyhetken ja tulevaisuuden osalta se numero joka vastaa mielestäsi parhaiten poliittisen johdon tapaa toimia.

Vaikuttaa suunnitelmien avulla nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Vaikuttaa luomalla/tuottamallatulevaisuusvisioita

Ottaa riskejä ja kokeilee nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Toteuttaa muutokset hallinnollisten prosessienkautta

Luottaa ja rakentaa luottamusta nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Kontrolloi ja valvoo toimintaa

Luo ja hyödyntää tiimejä nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Toimii yksin

Hyödyntää epäjärjestystä nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Pyrkii järjestykseen

Arvostetaan ajatusten ja toiminnan vuoksi nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Arvostetaan aseman vuoksi

Tarkastelee kokonaisuuksia nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Tarkastelee yksityiskohtia

Hyödyntää analogioita, mielikuvia... nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Hyödyntää faktoja

Näkee mahdollisuuksia nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Näkee nykyiset resurssit ja rajoitteet

Toimii aktiivisesti suhteessa mediaan


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Toimii passiivisesti suhteessa mediaan

Näetkö arvioimasi kehityksen toivottavana vai haitallisena_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4C) Kuntademokratiassa tapahtuvien muutosten ajoittaminen

Ajoita tapahtuma siihen vuoteen, johon mennessä arvioit sen tapahtuneen vähintään todennäköisyydellä 50 %.(Rastita arvioimasi vuosi alla olevaan luetteloon. HUOM! 2000 on 00). Jos arvioit, että kyseinen tapahtuma ei tapahduvuosien 2000 - 2017 välillä, niin rastita ruutu ”Ei tapahdu”. Mikäli arvioit tapahtuman ajoittuvan tarkasteluajanjaksolle,kuvaile lyhyesti korkeintaan kolme tapahtuman seurausta.

Tapahtuma Tapahtuu vuonna Ei tapahduMuut kuin puolueet asettavat yli 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11puolet kunnallisvaaliehdokkaista 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

11

Äänestysikäraja kunnallisvaaleissa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11laskee 16 vuoteen 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Valtuutettujen kausien lukumäärälle 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11asetetaan raja 12 13 14 15 16 17Seuraus:___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnan palveluksessa olevat 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11rajataan luottamustointen 12 13 14 15 16 17ulkopuolelleSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Kuntahallinnossa otetaan käyttöön 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11poliittinen oppositio 12 13 14 15 16 17

Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnat voivat itse päättää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11valtuutettujen määrästä 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Luottamushenkilöt valitaan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11arpomalla 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Äänestämättä jättämisestä 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11määrätään rangaistussakko 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuntajohtamisessa poliittisen joh- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11don ja kuntajohtajan ”Sopimus” 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnallinen kansanäänestys 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11muutetaan sitovaksi 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

12

Yli puolessa kunnista on 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11nuorisovaltuusto 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kaikilla kunnanvaltuustoilla on 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11mitattavat tavoitteet, joita 12 13 14 15 16 17tarkastuslautakunta seuraaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Ensimmäiset kunnat perustavat 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11pitkän aikavälin tarkasteluun 12 13 14 15 16 17keskittyvän tulevaisuuslautakunnanSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

On muodostunut yleiseksi käytän- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11nöksi, että kansalaisjärjestöille 12 13 14 15 16 17myönnetään kiintiöitä lautakunta-paikoistaSeuraus:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yrityksille ja elinkeinoelämälle 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11määritellään oma paikka 12 13 14 15 16 17kunnan poliittisessa organisaatiossa(vrt. elinkeinolautakunta....)Seuraus:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

On muodostunut yleiseksi 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11käytännöksi, että poliittiset toimijat 12 13 14 15 16 16 17muodostavat ylikunnallisia ver-kostoja ja ajavat ylikunnallisiapäämääriäSeuraus:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnat voivat itse päättää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11valtuustokauden pituuden 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

13

Kunnanhallituksissa ja lautakun- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11nissa on vain valtuustojen jäseniä 12 13 14 15 16 17(valiokuntamalli)Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Johtavat luottamustoimet 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11muuttuvat palkallisiksi toimiksi. 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

On yleinen käytäntö että kansalais- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11järjestöt integroituvat osaksi 12 13 14 15 16 17kunnallishallintoaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnallisissa luottamustoimissa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11toimiminen mahdollistetaan (työn- 12 13 14 15 16 17antajan suuntaan) lakisääteisestiSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mahdollistetaan ns. 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11valtuutuksen peruutus 12 13 14 15 16 17

Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kokeillaan luottamushenkilöiden 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11palkkioiden kytkemistä kokousten 12 13 14 15 16 17asemesta toimintayksikön tulokseenSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yli puolella kunnista on luottamus- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11henkiöiden ja viranhaltijoiden säh- 12 13 14 15 16 17köinen viestintäverkko/verkostoSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Toimintojen sektorirakenteesta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11luovutaan 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Osa luottamushenkilöorganisaati- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

14

osta muutetaan poikkisektoriaa- 12 13 14 15 16 17liseksi;asiakas/ongelma -lähtöiseksiSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuntalaisten on tietoverkon 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11välityksellä mahdollista osallistua 12 13 14 15 16 17 18reaaliaikaisiin mielipidekartoi-tuksiin päätöksentekotilanteessaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Päätöksen valmisteluvaiheessa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11kuntalaismielipidettä tiedustellaan 12 13 14 15 16 17tietoverkon välitykselläSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yli puolessa kuntia on oma sisäi- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11nen tietoverkko kuntalaisia varten 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Tietoverkko on merkittävämpi kuin 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11paikallinen sanomalehti 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Lähes kaiken asioinnin viranomais- 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11ten kanssa voi hoitaa tietoverkossa 12 13 14 15 16 17

Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

15

5. AMMATILLISEN JOHTAMISEN TULEVAISUUS

5 A) Seuraavassa on lueteltu asioita joihin, kunnan ammatillisen johtamisen vaikutusvallan voi ajatella perustuvan. Arvioilueteltujen asioiden keskeisyyttä nyt, vuonna 2005 sekä vuonna 2017.Käytä arvioinnissa asteikkoa 0 - 5 ( 0 = merkityksetön vaikutusvallan lähteenä .......5 = keskeisin vaikutusvallan lähteenä)

Vaikutusvalta perustuu.../ ajankohta

nyt 2005 2017

1. mahdollisuuteen kontrolloida tietoa ja informaatiota2. kykyyn hallita ja käyttää hallinnon ja suunnittelun käsitteitä3. mahdollisuuteen rajata asioita käsittelyn/esityslistan ulkopuolelle4. mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin5. mahdollisuuteen osallistua resurssien kontrollointiin (budjetointi,6. mahdollisuuteen tukeutua organisaation rakenteisiin, sääntöihin ja määräyksiin7. mahdollisuuteen tukeutua muodollisen valta-aseman mukanaan tuomaan vaikutusvaltaan8. mahdollisuuteen osallistua toiminnan ja päätöksenteon arviointiin9. mahdollisuuteen tukeutua henkilökohtaisten kontaktien luomaan vaikutusvaltaan10. mahdollisuuteen hyödyntää tiedotusvälineiden luomaa julkisuutta

5 B) Ammatillisen johdon tapa vaikuttaa ja johtaa

Seuraavassa kysymyksessä halutaan selvittää kunnan ammatillisen johdon ”profiilia” nyt ja tulevaisuudessa v. 2017.Rengasta nykyhetken ja tulevaisuuden osalta se numero joka kuvaa mielestäsi parhaiten ammatillisen johdon toimintatapoja.

Johtaminen perustuu tehtyihin suunnitelmiin nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Johtaminen perustuu tulevaisuuden visioihin

On lähinnä asiantuntija ja asiajohtaja nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

On lähinnä ihmisten johtaja

Muutoksissa ottaa riskejä ja kokeilee nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Toteuttaa muutokset hallinnollisten prosessienkautta

Antaa toimintavapautta ja luottaa nytitseohjautuvuuteen tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Kontrolloi ja valvoo

Rakentaa ja hyödyntää nytverkostoja tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Antaa vastuun yksilöille

Kunnan sisäiset kontaktit ja asiat vievät nytvaltaosan työajasta tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Kunnan ulkopuoliset kontaktit ja asiat vievätvaltaosan työajasta

Hyödyntää epäjärjestystä nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Pyrkii järjestykseen

Arvostetaan ajatusten ja toiminnan vuoksi nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Arvostetaan aseman vuoksi

Tarkastelee kokonaisuuksia nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Tarkastelee yksityiskohtia

Vaikuttaa pääaisassa virallisien kanavien kautta 1 2 3 4 5 Vaikuttaa pääasiassa epävirallisten kanavien

16

tulevaisuudessa (2017) 1 2 3 4 5kautta

Näkee mahdollisuuksia nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Näkee nykyiset resurssit ja rajoitteet

Toimii aktiivisesti suhteessa mediaan


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Toimii passiivisesti suhteessa mediaan

Näetkö arvioimasi kehityksen toivottavana vai haitallisena:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

5 C) Kuntajohtamisessa tapahtuvien muutosten ajoittaminen

Ajoita tapahtuma siihen vuoteen, johon mennessä arvioit sen tapahtuneen vähintään todennäköisyydellä 50 %.(Rastita arvioimasi vuosi alla olevaan luetteloon. HUOM! 2000 on 00). Jos arvioit, että kyseinen tapahtuma ei tapahduvuosien 2000 - 2017 välillä, niin rastita ruutu ”Ei tapahdu”. Mikäli arvioit tapahtuman ajoittuvan tarkasteluajanjaksolle,kuvaile lyhyesti korkeintaan kolme tapahtuman seurausta.

Tapahtuma Tapahtuu vuonna Ei tapahduJohtavat viranhaltijat ovat 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11tulosvastuullisia 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kuntajohtaja valitaan virkaan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11suoralla kansanvaalilla 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Johtavat viranhaltijat valitaan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11virkoihinsa määräajaksi 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Ensimmäinen kunta ottaa käyttöön 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11laatusertifikaatin 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnanhallitus korvataan suoralla 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11kansanvaalilla valitulla 12 13 14 15 16 17pormestarillaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

17

Ensimmäistä kertaa kuntajohtajan 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11työpariksi nimitetään jonkun suu- 12 13 14 15 16 17ren yrityksen toimitusjohtajaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yli puolet kunnista on korvannut 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11sektoriorganisaation asiakaslähtöi- 12 13 14 15 16 17sellä organisaatiollaSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Yli puolet kunnista on muuttanut 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11osan sektoriorganisaatiostaan 12 13 14 15 16 17asiakas- ja ongelmalähtöiseksiSeuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kaksi tai useampi kuntaa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11valitsee yhteisen kuntajohtajan 12 13 14 15 16 17Seuraus:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

5 D) Kuntajohtajan työn tulevaisuuden haasteet

Mainitse kolme kuntajohtajan työssään kokemaa suurinta haastetta vuoteen 2005 mennessä1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3.____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mainitse kolme kuntajohtajan työssään kokemaa suurinta haastetta vuoteen 2017 mennessä1._____________________________________________________________________________________________________2._____________________________________________________________________________________________________3.____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

18

6. VÄLITÖN VAIKUTTAMINEN

6 A) Osallistuminen ja osallistumisen vaikuttavuus

Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat osallistumista ja osallistumisen vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa v. 2017Rengasta se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa näkemystäsi asiasta

Ihmisten osallistuminen on varsin vähäistä nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Ihmisten osallistuminen on varsin suurta

Osallistumisella pyritään paljolti nytmuuhunkin kuin päätöksentekoon vaikuttamiseen tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Osallistumisen keskeisin tavoite on päätöksiinvaikuttaminen

Osallistumisella pystytään varsin nytvähän vaikuttamaan päätöksiin tulevaisuudessa (2017)

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Osallistumisella pysytään varsinpaljon vaikuttamaan päätöksiin

Kommentit:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

6 B) Välittömän vaikuttamisen kanavat

Miten käytettyjä seuraavat suoran vaikuttamisen kanavat ovat nyt, vuonna 2005 ja vuonna 2017.Arvioi keskeisyyttä asteikolla 0 - 10( 0 = ei käytetä lainkaan .......... 10 = erittäin käytetty)

Suoran vaikuttamisenkanava / ajankohta

1998 2005 2017

Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluunVetoomuksen allekirjoittaminenKuntalaisaloitteen tekeminenOsallistuminen mielenosoitukseenValituksen tai oikaisuvaatimuksen tekeminenJärjestöjen ja yhdistysten kautta vaikuttaminenYhteyden ottaminen kunnalliseen luottamushenkilöönYleisönosastokirjoituksen kirjoittaminenOsto- tai maksuboikottiin osallistuminenYhteyden ottaminen kunnan johtaviin viranhaltijoihinOsallistuminen puoluetoimintaanKääntyminen valtion viranomaisen puoleenAsian valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminenNs. jaloilla äänestäminen - pois muuttaminenMuu mikä?

Kommentit:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

19

7. YHTEENVETO VAIKUTUSVALLASTA JA VASTUUSTA

7 A ) Yhteenveto vaikutusvallasta

Muutokset vaikutusvallassa ei välttämättä ole nolla-summa -peliä. Miten näet vaikutusvallan jakautuvanviranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken nyt ja tulevaisuudessa v. 2017Rengasta sekä nykyhetken että tulevaisuuden osalta se numero, joka on lähinnä sitä kuvausta, joka parhaiten vastaa käsitystäsiasiasta

Viranhaltijoiden valta suuri nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Viranhaltijoiden valta pieni

Poliittisten päättäjien valta suuri nyt


1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

Poliittisten päättäjien valta pieni

Kommentit:______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

7 B) Vaikutusvalta virallisissa päätöksentekotilanteissa

Mikäli vaikutusvalta ja vastuu kunnan asioissa olisi kokonaisuudessaan 100 %; kuinka näet valtaedun jakautuvan virallisissapäätöksentekotilanteissa seuraavien toimijoiden kesken nyt ja tulevaisuudessa

Toimija/ valta ja vastuu valtanyt 2005 2017

vastuunyt 2005 2017

Kunnan mahdollisuus vaikuttaa/ohjata itse omaa toimintaansaMuiden toimijoiden mahdollisuus vaikuttaa/ohjata kunnan toimintaaValta ja vastuu yhteensä 100 100 100 100 100 100


vastuunyt 2005 2017

Poliittinen johtoAmmatillinen johtoValta ja vastuu yhteensä 100 100 100 100 100 100

Toimija/ valta ja vastuu (poliittisen johdon vallan/vastuun jakautuminen) valtanyt 2005 2017

vastuunyt 2005 2017

KunnanhallitusKunnan valtuustoLautakunnatValta ja vastuu yhteensä 100 100 100 100 100 100


vastuunyt 2005 2017

Edustuksellinen demokratiaSuora demokratiaValta ja vastuu yhteensä 100 100 100 100 100 100

149

Liite 16. Kuntademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuus. II-kyselykier-ros, täsmentävät kysymykset.

SUOMEN KUNTALIITTOTutkimus ja kehitys

Tulevaisuusbarometri toteutetaan ns. delfi-tekniikalla. Menettelyyn kuuluu, että asian-tuntijat saavat halutessaan tarkistaa vastuksiaan ensimmäisen kyselykierroksen palaut-teen perusteella. Samalla heille voidaan esittää joitain lisäkysymyksiä. Seuraavassa onmuutama täsmennyskysymys, johon toivomme teidän vielä vastaavan

Taustatiedot:Ensimmäisen kierroksen vastauslomakkeen numero: ___________________________(käsinkirjoitettu nro. lomakkeen oikeassa ylälaidassa)

tai

Nimi: ________________________________________________________________

1. Hyvinvoinnin käsiteI-kyselykierroksella tiedusteltiin mm. hyvinvointivastuun jakautumista. Hyvinvointi-kä-sitettä ei määritelty. Seuraavassa on esitetty Erik Allardtin ajatuksiin perustuva hyvin-vointi-käsitteen jäsentely. Jäsentely ei välttämättä ole kattava eivätkä määrittelyt ole toi-siaan poissulkevia. Miten keskeisenä näet seuraavat hyvinvoinnin osa-alueet, siinä yhteydessä kun kes-kustellaan yhteiskunnan roolista hyvinvoinnin turvaajana.

Arvioi asteikolla 0–10 (0 = merkityksetön …….. 10 = kaikkein merkittävin)

Hyvinvoinnin määrittelyyn liittyviä osa-alueita Nyt Tulevaisuudessa(v. 2017)

1. Elintaso (having): tulotaso, työllisyys,aineellinen perusta..

2. Yhteisyyssuhteet (loving): sosiaaliset suhteet,vuorovaikutus, tasa-arvoisuus …

3. Ihmisenä oleminen (being): itsensä toteuttaminen,kyky hallita omaa elämää ja tehdä valintoja…

4. Elämäntapa (doing): toiminnallisuus, elämäntyyli….

Miten itse määrittelet hyvinvoinnin:__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

150


2. Kuntajohtajan työn haasteetSeuraavassa on lueteltu I-kierroksen vastauksissa esille nousseita kuntajohtajan työn tu-levaisuuden haasteita. Miten arvioit seuraavien osa-alueiden painottuvan kuntajohtajantyössä nyt ja tulevaisuudessa (v. 2017)Arvioi seuraavien aihealueiden keskeisyyttä asteikolla 0–10(0 = merkityksetön …….. 10 = kaikkein merkittävin)

Kuntajohtajan työssä keskeisiä ovat asiat, jotka liittyvät Nyt 2017

1. henkilöstöjohtamiseen ja ihmissuhdetaitoihin2. luottamushenkilöyhteistyöhön3. kuntalaisiin ja asiakas/asukasnäkökulmaan4. yhteistyöverkostoihin5. kuntatalouteen6. palvelutarjontaan (palvelurakenne, palvelutuotantomenetelmät)7. henkilökohtaisen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen8. kuntademokratiaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin9. elinkeinopolitiikkaan10. kuntaimagoon, markkinointiin, mediayhteyksiin11. ”työnotteeseen” (kehittäminen, arviointi, kriittisyys…)

3. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaavia väittämiäSeuraavassa on muutama ensimmäisellä kierroksella esille noussut näkemys, joiden osal-ta on kiinnostavaa selvittää miten muut esitetyt näkemykset kokevat

a) Vuoteen 2017 mennessä muuttoliikkeen suunta muuttuu ja esiintyy selvää ”takaisin-muuttoa”

Pitää paikkansa ___ Ei pidä paikkaansa ___

b) Kuntasektorilla on työvoimapula

vuoteen 2005 mennessä ___ vuoteen 2017 mennessä ___

ei tule esiintymään varsinaista työvoimapulaa ___

c) Pitkällä aikavälillä ikäihmiset/eläkeläiset ovat suurin kuntia ohjaava vaikuttajaryhmä

Pitää paikkansa ___ Ei pidä paikkaansa ___

d) Aktiivisimmin yhdessä välittömän ja osallistuvan vaikuttamisen kanssa tulevaisuudessatoimii

Kunnan poliittinen johto ___ Kunnan ammatillinen johto ___

Molemmat ___ Ei erityisesti kumpikaan ___

Kiitos yhteistyöstä!

151

Liite 17.

Kuntajohtaja/viranhaltija Kunta

Ahti Aimo KouvolaAutio Jorma NilsiäEskola Kaija MerijärviForss Markku SaarijärviHalonen Timo KiuruvesiHarju Martti IisalmiHarju Pauli TaivalkoskiHämäläinen Jorma TuusulaIkonen Pekka KiteeIlmonen Matti KaarinaJuutilainen Jouni JyväskyläKallio Jorma NaantaliKataja Pertti ValkeakoskiKauppinen Erkki SysmäKava Ritva HarjavaltaKeisu Marjatta LiminkaKettunen Pekka JyväskyläKilpeläinen Jorma JämsänkoskiKoivu Pentti RaumaKoski Hannu JuupajokiKoskinen Juha Sysmän Kehitys OyKukkonen Erkki JärvenpääLaukkanen Heikki JuvaLeppänen Tapani VirratMiettinen Arvo VihtiMoisio Kalevi AlajärviMuhonen Hannu VirolahtiMyllyvirta Jyrki MikkeliNiiniharju Esa HämeenkyröNuutinen Sakari MäntyharjuOittinen Aulis AnttolaPelttari Matti RovaniemiPuumalainen Ahti JuukaRantala Erkki VantaaRasila Matti SaloRäsänen Jouko KaaviSalli Paavo VammalaSimojoki Pentti RuukkiSinisalmi Martti PoriSippola Esa LappajärviSonninen Matti UusikaupunkiSäkkinen Timo A. SuomussalmiTyrväinen Paavo LiperiUusi-Rauva Matti LohtajaVallivaara Pasi Pyhäjärvi

152


Luottamushenkilöt Kunta

Aalto Reijo LaitilaBau Pauli IlomantsiElo Timo JoensuuErvasti Antti PuolankaHämäläinen Marjo JoensuuHännikäinen Rauno PadasjokiKaikkonen Antti TuusulaKasurinen Anna-Liisa KotkaKaulamo Leena VarkausKauranen Aarne HämeenlinnaKiviranta Irma VammalaKoivisto Timo PoriKoskinen Väinö KihniöKotiniemi Topias KotkaLaukkanen Pentti KaaviLautamies Veli-Matti VirolahtiLindeman Pertti KouvolaLinnainmaa Matti PoriLusenius Marja LietoNieminen Timo P. TampereNiiles Paavo PetäjävesiNurminen Jukka SysmäNurminen Raili SahalahtiPaasivirta Irmeli RovaniemiPajulammi Martti SeinäjokiPasanen Eeva NilsiäPellinen Irma HaukipudasPietilä Arvi PattijokiPiikivi Leena OuluPitkänen-Koli Taina OuluPääkkölä Hilde KolariRuuskanen Marja-Liisa RantasalmiSaittakari Seija HeinolaSauri Pekka HelsinkiSihlman Eija PukkilaSoininen Kari KouvolaTirkkonen Lauri LeppävirtaTorkkel Matti KärköläTuovinen Erkki SonkajärviTähtinen Hannu PyhtääVälivehmas Sirkka LammiÖhman Folke Parainen

153

Ulkopuoliset asiantuntijat

Asikainen Jarmo Johtava konsultti, Efektia OyBorg Sami Tieto-arkiston johtaja, Tampereen yliopistoHeinonen Jari YTT, yliassistentti, Tampereen yliopistoHoikka Paavo Professori, Tampereen yliopistoHänninen-Salmelin Eva Toimitusjohtaja, EvanetJarva Vuokko VTT, Osuustoimintainstituutti, Helsingin yliopistoKatajamäki Hannu VTT, ma.prof., Turun yliopistoLatva-Rasku Esa Maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liittoMykkänen Antti Maakuntajohtaja, Savon liittoMöttönen Sakari HTT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, JyväskyläNiemi Jussi Maakuntajohtaja, Pirkanmaan liittoNiiranen Vuokko Professori, Kuopion yliopistoNupponen Matti Kehityspäällikkö, Suomen KuntaliittoRistikartano Lasse Asiamies, Kunnallisalan kehittämissäätiöRyynänen Aimo Professori, Tampereen yliopistoSeikkula Altti Maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liittoSjöblom Stefan Professori, Svenska social- och kommunalhögskolan

vid Helsingfors universitetTuittu Hannu HTT, KotkaViherä Marja-Liisa Tutkija, Sonera Oyj

Documents

Näkemyksiä kuntademokratian ja kuntajohtamisen ...shop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/... · Kunta-alan tulevaisuusbarometri 2000. Tämä Suomen Kuntaliiton toinen