Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 1/2015

Johtoryhmän kolumni:Miten tapaturmat puolitetaan vuodessa?

UPM Työturvallisuuden ryhtiliike

PIRA-kansio

Foorumin jäsenkyselyn tulokset

ARKEA -valokuvaseinä

Ajankohtaista

HE L MIK U U 20 15

UUTISLEHTI

2NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 1/2015

Jari Haijanen, Turvallisuuspäällikkö, Sappi Europe, Kirkniemen tehdas

Miten tapaturmamäärä puolitetaan vuodessa? Jos odotat otsikkokysymykseen selvää vastausta, tämän

kolumnin lukemista ei kannata jatkaa. Jos taas saat ideoita,

jotain uuttaa omalla työpaikalla eteenpäin vietäväksi tai

vaikkapa vahvistusta omalle turvallisuusajattelulle, niin

lukemiseen uhraamasi aika ei mene hukkaan.

Kukaan ei nimittäin voi varmuudella kertoa miten tapaturmamäärät puolitetaan. Yhtälailla kuin on erilaisia työpaikkoja, niin on erilaisia keinoja niiden turvallisuu-den parantamiseen. Mikään yksittäinen keino ei johda tapaturmamäärien ra-dikaaliin pudotukseen. Kyse on useamman samanaikaisesti vaikuttavan tekijän

summasta.

Esimerkiksi johdon näkyvä sitoutuminen on ehdoton, mutta ei riittävä edellytys menes-tykselliselle turvallisuustyölle. Tueksi tarvitaan asenteiden ja toimintamallien muutta-mista sekä valmiuksien ja osaamisen lisäämistä. Näiden pitää puolestaan johtaa turval-lisuuskulttuurin ja -asenteiden parantumiseen, mikä aina lopulta vähentää riskinottoa.

Tämä edellyttää pitkäaikaista ja järjestelmällistä työtä riskien arvioinnista tapaturmien tutkintaan, turvallisuuskeskusteluista työsuojelukoulutukseen, puuttumisesta palkitse-miseen, vaarahavainnoista teknisiin turvallisuusparannuksiin, työohjeista työnopastuk-seen jne.

Tehdyn työn on näyttävä työpaikan arjessa kaikessa tekemisessä ja vieläpä ihmisiä kiin-nostavalla tavalla alati uudistuen. Se mitä tehdään tänään on tehtävä vielä parem-min huomenna. Uusia asioita ja tekemisen tapoja on otettava käyttöön jatkuvasti sopivasti annostelleen, niin että muutokset kyetään viemään läpi kunnolla ja tulok-

set saadaan vakiinnutettua. Turvallisuustyön on myös oltava luonteva ja kiinteä osa työpaikan johtamista, kehittämistä ja linjaorganisaation toimintaa.

CASE SAPPI KIRKNIEMI

Allekirjoittaneella on ollut ilo ensimmäistä kertaa pohtia vastausta otsikkokysymykseen Sappi Kirkniemen paperitehtaalla. Tapaturmataajuutemme enemmän kuin puolittui (pa-rannus 60%) ollen juuri ja juuri alle 5 kpl/miljoona työtuntia (Nolla tapaturmaa -fooru-min tasoluokka I maailman kärjessä).

Konkreettisia, joskaan ei vaikutuksiltaan selkeästi mitattavina muutoksia olivat mm.:• Johdon aiempaa näkyvämpi ja konkreettisempi sitoutuminen.• Asiantuntijoiden ja esimiesten valmennusohjelma, jossa turvallisuustavoitteet ja -teh-tävät (mm. turvallisuuskeskusteluille ja -palautteelle) ovat olleet kiinteä ja vähintään tasavertainen osa muuta ohjelmaa.

Jari Haijanen, Sappi Europe.

PS. TERVETULOA POHTIMAAN JA VAIHTAMAAN AJATUKSIA TURVALLISUUSKULTTUURISTA JA SEN KEHITTÄMISESTÄNOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN KEVÄT-SEMINAARIIN 19.-20.5.2015 TAMPEREELLE.


”Tämän takia teen työni turvallisesti” - Arkean kuvaseinä on täynnä tärkeitä ihmisiä ja asioita

Kuvaseinän ideoi Arkean työsuojelukoordinaattori Laura Mäkilä. Kuva: Arkea.

• Työn vaarojen arviointi ennen työn aloitusta. Menetelmän ja eril-lisen vihon käyttöönotto ja tehtyjen kirjausten tarkastaminen.• Turvallisuuden tekeminen aiempaa näkyvämmäksi mm. rapor-toinnissa, tiedotuksessa ja muussa viestinnässä. Alkuvuonna pai-nottaen muutoksen välttämättömyyttä ja toiminnallisia asioita, loppuvuodesta tuloksia ja positiivista kehitystä.

Välillisesti tulokset osoittavat turvallisuuskulttuurin ja -asenteiden parantuneen sekä riskioton vähentyneen. Saman suuntaisia viittei-tä on havaittavissa turvallisuudesta keskusteltaessa: yhä useam-

min se on luontevaa, kiire tai paine saada työt tehdyksi on aiempaa harvemmin perustelu tavalle tehdä töitä ja silloin tällöin pilkahtaa esiin häivähdys hyvin ansaittua ylpeyttä turvallisuussaavutuksista.

Vaikka muutos parempaan on kiistatta tapahtunut, tällä hetkellä tilanteen vakiintumisesta ei ole vielä varmuutta. Töitä on tehtävä hartiavoimin, jos kohta katse on vähitellen kohdistettava tuleviin parannustoimenpiteisiin. Matka kohti nolla tapaturmaa on täynnä haasteita, mutta tulemme ajattelemaan enemmän ja toimimaan yhä useammin niin, että tapaturmat ovat vältettävissä.

Turun seudun kiinteistöpalvelun eli Arkean Linnankadun toimiston seinältä löytyy kuvagalleria,

johon toimipisteen työntekijät ovat koonneet kuvia itselleen tärkeistä henkilöistä, joiden vuoksi he

tekevät töitä turvallisesti.

Kuvat on kehystetty Nolla tapaturmaa -foorumin valokuvakehyksellä. Kehykseen on tarkoitus laittaa kuva ihmisestä tai asiasta, jonka vuoksi haluaa päästä joka päivä terveenä töistä kotiin. Lisätietoa kehyksistä saa Nolla tapaturmaa -foorumin projektikoordinaattori Maija-Leena Merivirralta:

[email protected], p. 043 824 3394.


Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Kolmessa vuodessa huipputuloksiin

UPM pudotti tapaturmataajuutta 70 prosenttia kolmessa vuodessa. Miten se tehtiin?Työturvallisuuden ryhtiohjelma toteutettiin UPM:ssä maailmanlaajuisesti vuosina

2012–2014. Tuona aikana poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa

työtuntia kohden laski 15,2:sta 4,4:ään. Onnettomuuksien määrä tippui 550:stä

155:een 2011–2014.


Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan turvallisuuskulttuu-ri on UPM:ssä nostettu kokonaan uudelle tasolle. –Kaikki UPM:läiset ovat myötävaikuttaneet tuloksiin, hän kiittää.

Rimaa on nostettu entisestään. Kun ryhtiliikkeen tavoite oli laskea tapaturmataajuus alle viiden, niin nyt tähdätään alle kolmen. UPM käynnisti 2015 uuden hankkeen, jossa kaikille yhtiön työntekijöille järjestetään säännöllisiä päivitettyjä turvallisuuskoulutuksia.

TURVALLISUUS ALKAA JOHDOSTA

Kun Pesonen vuonna 2011 kertoi avoimessa kirjeessään yhtiön joh-tajille työturvallisuuden ryhtiliikkeen tavoitteista, hän päätti vies-tinsä näin: ”Olen sitoutunut tähän. Jokaisen UPM:n johtoon kuulu-van tulee ilmaista oma sitoumuksensa. Turvallisuus alkaa meistä.”

Turvallisuusjohtamiseen tuli selkeä muutos laajemminkin, mutta näkyvä johtaminen turvallisuuskampanjassa tarkoitti esimerkiksi sitä, että jokainen yhtiön johdon jäsen alkoi tehdä turvallisuuskä-velyjä aina käydessään jossain yksikössä.

Toimitusjohtaja otti tavaksi soittaa yksikön esimiehelle, jos jossain yksikössä sattuu vakava tapaturma. Puhelussa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja miten toimintaa ja työoloja korjataan, jotta vas-taava ei toistu

–Tällä eleellä on ollut iso merkitys. Se kertoo paljon asioiden priori-soinnista, sillä konsernissa on maailmanlaajuisesti paljon yksiköitä, muistuttaa sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela.

Kampanjan alussa työpaikoille tehtiin Jussi Pesosesta ja liiketoi-mintojohtajista pahvikuvat täydellisine suojavarusteineen. –Jotain kertoo sekin, että yhtään kuvaa ei tärvelty. Niitä haluttiin yksiköihin myös lisää. Positiivinen viesti sai ehkä hymyilemäänkin: Siinä se Pesonen seisoo ja sanoo Safety First, Harrela toteaa.

Myös Pelloksen vaneritehtaiden työntekijöi-den työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen pitää ryhtiliikkeen tehokkuuden yhtenä syy-nä sitä, että johto sitoutui siihen100-pro-senttisesti. Viesti on mennyt eteenpäin, tur-vallisuudesta on tullut esimiestyön mittari ja lähiesimiehet tarttuvat nykyään helpommin riskikäyttäytymiseen.–Kun asenteet ovat muuttuneet turvalli-suusmyönteisemmiksi, asioihin uskalletaan puuttua aiempaa paremmin, Runonen sa-noo.

SHOTTONIN TEHDAS ESIMERKKINÄ

Oman toiminnan vertailu muihin on osoit-tautunut hyödylliseksi. –Meillä oli ollut ai-

emminkin useita pienimuotoisia turvallisuuslähtöjä, mutta emme olleet päässeet tavoitteeseemme. Suojeluun liittyvät säännöt ja käytännöt ovat Suomessa erinomaisella tasolla, mutta Suomen yk-siköt eivät kuitenkaan yltäneet muiden maiden parhaimpiin tulok-siin, Pirkko Harrela kuvaa lähtötilannetta.

Yllättäen turvallisuuden huippuyksiköt ovat UPM:n Uruguayn ja Kii-nan tehtaat. –Ne ovat uusia yksiköitä eikä toimialakaan ole niin tuttu. Vanhoja tapoja ja asenteita ei ole ehtinyt muodostua ja tur-vallisuus on huomioitu jo rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, hän kertoo.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli johtanut konserniin kuuluvaa Shottonin paperitehdasta Isossa-Britanniassa 2000-luvun alussa ja kokenut jo siellä, millainen turvallisuuskulttuuri voi parhaimmil-laan olla. Tälläkin hetkellä Shotton on ollut kolme vuotta ilman ta-paturmia.

–Pesonen näki, ettei ole tekosyitä, miksei tämä voisi onnistua laa-jemmin ja myös Suomessa, Harrela sanoo.

KAIKILLE YHTEISET STANDARDIT

Toimitusjohtaja alkoi itse vetää turvallisuuden ohjausryhmää. Ryh-tiliike aloitettiin ja siitä tiedotettiin samalla tavoin konsernin kaikis-sa yksiköissä ympäri maailmaa. Periaatteita oli kolme: Turvallisuus ensin, Turvallisuus alkaa minusta ja Voimme estää kaikki tapatur-mat. Harrela kertoo, että ensimmäiseksi luotiin nippu yhteisiä standar-deja. Ne koskivat muun muassa vahinkojen raportointia ja tutkin-taa, turvallisuuteen liittyviä kurinpitotoimia, työturvallisuuden au-ditointi- ja havaintokierroksia, riskien arviointia, urakoitsijoiden turvallisuutta, korkealla työskentelyä, suljetussa tilassa työskente-lyä ja kemikaalien käsittelyä. Näihin liittyvää koulutusta järjestet-tiin kaikissa maissa ja kaikissa liiketoiminnoissa.

Standardit tekevät toiminnan yhden-mukaiseksi ja asettavat minimivaati-mukset. Esimerkiksi turvalukitusstan-dardi määrittelee, miten laite lukitaan huoltotöiden aikana virhekäynnistys-ten välttämiseksi.Yhdessä luodut minimivaatimukset helpottavat myös turvallisuuden seu-rantaa. Harrela sanoo, että työturval-lisuutta mitataan ja tuloksia raportoi-daan kuten liiketoimintojen muitakin tunnuslukuja. Liiketoimintakatsauk-sessa turvallisuustulokset esitetään ensimmäisenä.

–Johto seuraa työturvallisuusmitta-reita sekä paikallisella että konserni-

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Mikko Runonen Pelloksen vaneritehtailta. Kuva: UPM


Pelloksen kolmen vaneritehtaan työsuojeluvaltuutettu Mikko Ru-nonen työskenteli vuonna 2013 palkitulla tehtaalla vanerityönteki-jänä ja työsuojeluasiamiehenä. Hän kertoo muutoksesta:

–Tapaturmatutkinta on kehittynyt aika tavalla. Tapaturmat käy-dään tarkkaan läpi kohta kohdalta ja siinä ovat mukana ainakin työntekijä, esimies ja työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiantun-tija. Tiedot löytyvät sitten myös intranetistä ja työpisteeseen vie-dystä lyhyestä flash-raportista.

–Nyt tehtaalla ollaan tietoisia, mitä meillä tapahtuu. Kaikki tietävät tapaturmien määrän ja laadun. Runonen kertoo, että myös läheltä piti -ilmoitusten teko on lisääntynyt kampanjoinnin ja kouluttami-sen ansiosta. Tavoitteena on, että ilmoituksia tulisi kaksi per hen-kilö vuosittain. Vuonna 2014 ilmoituksia kertyi Pelloksen tehtailta jo yli 900. Työntekijöitä on noin 600.

Vaneritehtaalla yleisiä tapaturmia ovat olleet käsivahingot, kuten käsiin menneet tikut. Vahinkoja sattuu erityisesti häiriö- ja poikke-ustilanteissa, esimerkiksi ruuhkien purkamisessa.

–Myös kompastumiset ja liukastumiset ovat olleet yleisiä tapa-turmia. Pellos 1 -tehtaalla järjestettiin kävelykoulu, jossa opastet-tiin laskeutumaan rappusia ja pitämään kiinni kaiteista. Yksikössä kompastumiset ja liukastumiset vähenivät vuoden aikana kuudesta yhteen, Runonen sanoo.

SAMA SEURANTA URAKOITSIJOILLE

Ryhtiliikkeen alussa uusittiin urakointiturvallisuutta koskeva stan-dardi. Pirkko Harrela kertoo, että yhteistyökumppaneiden koulu-tusta on lisätty sekä työpistekohtaisesti että yleisesti. Urakoitsijat esimerkiksi suorittavat yleisen turvallisuusperehdytyksen verkossa ennen tehtaalle tuloa. Perehdytykseen kuuluu myös testi, joka pi-tää läpäistä, minkä jälkeen voi tulostaa portilla näytettävän pereh-dytystodistuksen.

–Työturvallisuusrikkomuksissa sanktiokäytännöt ovat yhdenmu-kaiset. Lisäksi huomautukset on liitetty osaksi normaalia rekla-maatioprosessia.

–300 urakoitsijalle, joilla on isot tapaturmaluvut tai jotka työsken-televät riskialttiissa töissä, tehtiin kysely. Sillä selvitettiin turvalli-suuskulttuuria ja saatiin korkean riskin urakoitsijat paremmin val-vontaan. Lisäksi on palkittu hyvin onnistuneita urakoitsijoita.Esimerkiksi Pelloksen vaneritehtailla ulkopuolisia urakoitsijoita työskentelee pyöreän tukin käsittelyssä ja kunnossapidon töissä. Mikko Runonen kertoo, että tapaturmia seurataan ja niiden juuri-syiden tutkinta tehdään samalla tavalla kuin omillekin.

–Vuonna 2014 urakoitsijoille sattui Pelloksessa kolme poissaoloon johtanutta tapaturmaa.

tasolla. On tärkeää, että mittarit, kuten tapaturmataajuus, läheltä piti -tilanteet ja turvallisuushavainnot, ovat selkeitä ja yksinkertai-sia eivätkä vaadi monimutkaisia laskentakaavioita.

Tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla on oma turvallisuusasiantuntija, joka osallistuu liiketoiminta-alueen johtoryhmän kokouksiin. Asi-antuntijat myös raportoivat suoraan yksiköiden johtajille.

VANERITEHDAS PARAS PARANTAJA

Työturvallisuudesta palkitaan sekä henkilökohtaisesti että yksikkö-kohtaisesti. Yksi kampanjan aikana palkituista tehtaista oli Pellos 3 -vaneritehdas Mikkelin Ristiinassa. Tehdas onnistui kahdessa vu-dessa pudottamaan poissaoloihin johtaneiden tapaturmien mää-rän alle kymmenesosaan entisestä.

Vuonna 2011 Pelloksen tehtaiden tapaturmataajuus oli 55,7, vuon-na 2013 se oli laskenut 15,5:een ja vuonna 2014 jo 4,3:een. Vuonna 2011 työtapaturmista johtuneita poissaolopäiviä oli 1093, vuonna 2014 enää 53.

Sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela. Kuva: UPM


-UPM-konsernilla on toimintaa 65:ssä ja tuotantolaitoksia 14 maassa. Kaikkiaan henkilöstöä on noin 20 000. Suomessa on 27 tuotantolaitosta ja henkilöstöä runsaat 8 000.

- Vuonna 2013 liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Siitä noin puolet tulee paperista. Toiseksi suurin liiketoimintohaara on biorefining, joka pitää sisällään sellun, biopolttoaineet, sahat ja puuviljelmät.

- Liiketoimintoja on kaikkiaan kuusi: Euroopan ja Amerikan paperi, vaneri- ja viilutuotteet, biorefining, tarramateriaalit, Aasian paperi ja energia. Neljä jälkimmäistä ovat kasvuhankkeita. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperia on kysynnän muututtua supistettu, tämän vuoden alkupuolella Euroopassa suljetaan kolme paperikonetta, joista kaksi Suomessa.

- UPM:n liiketoimintarakenne on muutoksessa ja siinä painottuvat biopolttoaineet, biokemikaalit ja biokomposiitit. Esi-merkiksi vuoden 2015 alussa käynnistyi Euroopan ensimmäinen uusiutuvan dieselin biojalostamo Lappeenrannassa. UPM on Euroopan toiseksi suurin biomassapohjaisen sähkön tuottaja.

UUSI SUUNTA BIOENERGIASSA

Mikko Runonen lisää, että uudet toimintatavat ja nopeat tulokset vauhdittivat edelleen asennemuutosta. –Samoin vaikuttivat teh-taalla tehdyt parannukset, kuten valvomoiden uudistaminen, hen-kilönsuojainten saannin tehostuminen ja putoamissuojainten käy-tön koulutus.

Harrela sanoo, että kampanjan aikana omaksutut käytännöt muo-dostuvat jatkossa yhä enemmän osaksi normaalia työskentelyä. Johtoryhmä seuraa turvallisuuslukuja kuukausittain, mutta jokai-nen liiketoiminta kehittää itsenäisesti omia parannuskeinoja. Uu-distuneesta turvallisuuskulttuurista pidetään kiinni.

NOPEUS JA INNOKKUUS YLLÄTTIVÄT

UPM:n yksiköiden turvallisuuskulttuurissa kävi iso muutos hyvin lyhyessä ajassa, kolmessa vuodessa. Eri maat, yksiköt ja yksilöt olivat eri vaiheessa turvallisuuskehitystä, mutta kampanja on ta-soittanut eroja.Pirkko Harrela kertoo turvallisuusasiantuntijoiden pitäneen kam-panja-aikaa liian lyhyenä. Siksi jopa ryhtiliikkeen johtoryhmä häm-mästyi, kun jo vuoden aikana tapaturmaluvut lähtivät selvään las-kuun.–Itse yllätyin eniten ihmisten kiinnostuneisuudesta ja valmiudesta keskustella, hän sanoo.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (oik.) palkitsi Pellos 3 -vaneritehtaan parhaana parantajana turvallisuuskampanjassa. Kuva: UPM


Pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön syventämiseksi kehitetyn menetelmän avulla

työoloihin liittyvät riskit löytyvät entistä luotettavammin. Selvityksiin ja työterveyshuollon

raportointiin kuluva aika lyhenee.

Työterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden tehokas yhteistyö on yksi edellytys työolojen ja työyhteisön kehittämisessä. Työterveys-yhteistyön käytännön työkaluksi on kehitetty Työterveyslaitoksella toimintatapa, jolla pientyöpaikka ja työterveyshuolto voivat teh-dä työturvallisuuslain edellyttämän riskinarvioinnin ja työterveyshuoltolain vaatiman työpaikkaselvityksen yhdessä ja yhtä aikaa.

Vuonna 2011 julkaistu opas ja ”Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta” -kansio, PIRA, on otettu hyvin vastaan niin työpaikoilla kuin työterveyshuolloissa.

PIRA -kansio sisältää oppaan, joka auttaa työpaikkaa arvioimaan riskejä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Lisäksi kansio sisältää välineitä pientyöpaikan työsuojelutoiminnan edistämiseen, esimerkiksi lomakkeet riskien tunnistamiseen ja hallintaan, mallin työsuojelun toimintaohjelman tekemiseen ja vuosikellopohjan toiminnan suunnittelua varten.

VAIKUTTAAKO SE?

PIRA-toimintatapa julkaistiin vuonna 2011. Koska kaiken toiminnan tulee olla vaikuttavaa, myös PIRA -toimintatavan vaikuttavuutta ha-luttiin selvittää samalla kun sitä kehitetään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää

Maija-Leena Merivirta, Vuokko Puro ja Minna Savinainen, Työterveyslaitos

PIRA - pienen yrityksen työpaikkaselvitys ja riskinarviointi yhteistyönä


yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyönä tehdyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen vaikuttavuutta pienissä yrityksissä. Samal-la selvitettiin työterveyshuollon toimijoiden kokemuksia PIRA -toi-mintatavasta. Hankkeen aikana työterveyshuoltojen ja yritysten edustajat antoivat monia parannusehdotuksia, jotka voidaan huo-mioida, kun PIRA -kansiota kehitetään edelleen.

Kehityshankkeessa mukana olleet 10 työterveyshuoltoyksikköä tekivät asiakasyritystensä kanssa riskinarviointeja ja työpaikka-selvityksiä PIRA -toimintatavalla. Työterveyslaitoksen riskinarvi-oinnin asiantuntijat arvioivat toimintatavan luotettavuutta riskien havaitsemisessa. Yritysten johtajat ja työntekijät sekä työterveyshuollon edusta-jat kertoivat kokemuksistaan kyselyissä ja haastatteluis-sa sekä antoivat parannus-ehdotuksia toimintatapaan. Vertailuryhmänä oli tutki-muksessa mukana olleiden t yöter veyshuoltoyksiköi-den asiakasyrityksiä, joissa työpaikkaselvitys oli tehty muulla menetelmällä.

KÄYTÄNNÖLLINEN TOIMINTATAPA

Yhteistyönä tehty työpaik-kaselvitys- ja riskinarviointi toimintatapa (PIRA) oli sekä työterveyshuollon ammat-tilaisten että asiantuntijoi-den ja työpaikan toimijoiden mielestä toimiva ja käytän-nöllinen. Yritysten ja työter-veyshuoltojen selvityksiin käyttämä aika lyheni, mutta toiminnan sisältö laajeni: työpaikalla käytetty aika oli jokseenkin sama kuin

muilla toimintatavoilla tehdyissä työpaikkaselvityksissä, mutta sa-malla saatiin työpaikan käyttöön myös riskienhallintasuunnitelma ja tieto työsuojelun toimintaohjelman tekemisestä. Toimintatavan myötä työterveyshuollon raportointiin käyttämä aika lyheni mer-kittävästi.

Toimintatavan vaikuttavuus osoittautui hyväksi. PIRA-toimintata-pa auttoi työpaikkoja tunnistamaan riskit kattavasti. Myös yhdessä tekeminen oli hedelmällistä. Joillakin käynneillä mukana olivat lä-hes kaikki yrityksen työntekijät. Tällöin asioita tuli käsiteltyä mo-nesta eri näkökulmasta ja käynnillä syntyi antoisaa keskustelua.

Työpaikkaselvityksen ja ris-kinarvioinnin tekeminen yhtä aikaa ja yhdessä työterveys-yhteistyönä kannattaa pienyri-tyksissä. Työterveyshuollon ja yrityksen etukäteisvalmistau-tuminen sujuvoittaa työpaik-kakäyntiä. Hyväksi käytännöksi osoittautui toimintamalli, jossa työpaikalla valmistauduttiin ta-paamiseen hyvissä ajoin työ-terveyshuollon ohjeiden mu-kaan esimerkiksi täyttämällä Riskien tunnistus -lomaketta.

KANSIO TYÖPAIKKAA VARTEN

On tärkeää, että PIRA-kansio ymmärretään aidosti yrityk-sen omaksi työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinnan työkaluksi ja yhteistyön väli-neeksi eikä pelkästään työter-

veyshuollon menetelmäksi työpaikkaselvityksen toteuttamiseen. Monille työpaikoille oli tärkeää saada kansio, jonne he voivat tallet-taa kaikki työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät dokumentit.

Vaikka toimintatapa on suunnattu erityisesti pienille työpaikoille, on sitä mahdollista soveltaen käyttää myös suuremmilla työpai-koilla riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tekemiseen. Tutki-muksessa mukana ollut työterveyshuolto kertoi käyttäneensä mal-lia isommalla työpaikalla osastoittain.

L I S ÄT IE T O A

Savinainen, M. et al. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys - pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos, Tampere 2014. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Riskinarviointi_ja_tyo-paikkaselvitys.aspx

Pienyrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinta (PIRA) -kansio ja opas on saatavana suomen- ja ruotsinkielisenä sekä opas myös englanninkielisenä Työterveyslaitoksen kirjakaupasta.


Maija-Leena Merivirta ja Riikka Ruotsala, Työterveyslaitos

Mitä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenkysely kertoi?Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenistölle tehtiin syksyllä 2014 jäsenkysely, jossa kartoitettiin jäsen-

työpaikkojen näkemyksiä foorumin toiminnasta, tulevaisuudesta sekä työpaikkojen ajankohtaisista

työsuojeluhaasteista. Jäsenkyselyn tuloksia on käytetty erityisesti foorumin uuden tietojärjestel-

män kehittämistyön pohjana. Niitä on käsitelty myös yhdessä foorumin johtoryhmän kanssa.

Kyselyn kautta esiin tuodut jäsentyöpaikkojen näkemykset ja mielipiteet ovat tärkeitä, kun kehitämme paitsi foorumin uutta tietojär-jestelmää myös foorumin sisällöntuotantoa. Vuoden 2015 aikana rakennettava uusi järjestelmä tulee mahdollistamaan nopeamman, useammin päivittyvän ja monipuolisemman sisällön tuottamisen jäsentyöpaikkojen hyödyksi.


AJANKOHTAISTA TYÖPAIKOILLA

Kyselyssä kysyttiin foorumin toimintaan liittyvien kysymysten li-säksi työpaikkojen ajankohtaisia työturvallisuus- ja työhyvin-vointiasioita. Eniten esiin nousseita ajankohtaisia asioita olivat esimerkiksi tapaturmien torjuntaan, työhyvinvointiin, turvallisuus-johtamiseen, turvallisuuskulttuuriin ja riskinarviointiin liittyvät asi-at. Erityisen ajankohtaisena pidettiin myös työpaikan erilaisia kou-lutuksia ja niihin liittyviä tarpeita.

FOORUMIN TOIMINTA NYT JA TULEVAISUUDESSA

Kyselyn vastaajat saivat arvioida foorumin toimintaa tällä hetkellä ja jatkossa kertomalla mielipiteensä foorumin eri toimintojen hyö-dyllisyydestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksien tarpeellisuudesta.

Suurinta osaa foorumin nykyisissä toiminnoista vähintään melko hyödyllisenä piti yli puolet vastaajista. Erityisen hyödyllisinä pidet-tiin jäsentiedotteita, materiaaleja (paketit, tietokortit, uutislehti) ja tuotteita.

Tulevaisuuden mahdollisuuksista erityisen tärkeinä pidettiin ajan-kohtaisia sisältöjä, materiaaleja eri muodoissa, turvallisuustietora-portteja ja vertailutietoja sekä verkostoitumista ja toisilta oppimis-ta.

Kyselyssä kerrotut mielipiteet ja työpaikkojen tarpeet tullaan otta-maan huomioon sekä sisällön muotoja että tulevia teemoja suun-niteltaessa.


Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaaNolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaariKevätseminaari järjestetään 19-20.5.2015 Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Seminaarin teemana on ”Moderni turvallisuuskulttuuri - visioita ja tekoja”. Puhujina seminaarissa ovat Pieter Jan Bots Sante et Securite Oy:stä, Jori Teinilä UPM Raflatacilta, Anna-Maria Teperi Työter-veyslaitoksesta, Marja Paukkonen ja Jussi Köntti Helsingin kau-pungilta, Pete Kines National Research Centre for the Working En-vironmentista Tanskasta, Merja Fischer POSemotions Oy:stä sekä Jari Korpisaari SRV Yhtiöistä.Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät Nolla tapatur-maa -foorumin nettisivuilta www.nollatapaturmaa-foorumi.fiMaaliskuun aikana seminaariin ilmoittautuneet pääsevät osallis-tumaan alennettuun hintaan, joten kannattaa ilmoittautua heti!

Uudet jäsentyöpaikat 30.11.2014 - 28.2.2015Inwido Finland Oy, Ruoveden tehdasRauman Satama OyAro Parts Logistics OyCH-Polymers OyTurun kaupunkiEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriLehtisepät Oy/Pieksämäen painoGofore OyOulun Energia Urakointi OyNordSafety Oy

Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Kevään teemakoulutuksetVuoden 2015 alkupuoliskolla on tarjolla kuusi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutukses-ta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumi-sen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista www.ttl.fi/koulutus.

Työhyvinvointikortti, Helsinki ti 10.3.2015 klo 8:00-16:00

Työhyvinvointikortti, Oulu ti 31.3.2015 klo 8:00-16:00

Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta, Helsinkiti 24.3.2015 klo 8:30-16:30

Työhyvinvointikortti, Tampere ti 21.4.2015 klo 8:00-16:00

Työturvallisuuden osallistava kehittäminen, Helsinki to 23.4.2015 klo 8:30-16:00

Inhimilliset virheet ja niille altistavat tekijät, Helsinkike 27.5.2015 klo 8:00-16:00

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA!

Tutustu tarjontaamme: www.ttl.fi/koulutus tai tilaa koulutusesite [email protected] tai p. 030 4741 / koulutusassistentti

Koulutusta neljän teeman alla: Hyvinvoiva työyhteisö, Turvallinen työympäristö, Toimiva työsuojelu ja Vaikuttava työterveyshuolto.

Kysy myös tilauskoulutuksia ja asiantuntijaluentoja.

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTINolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.

TOIMITUS:Maija-Leena Merivirta

Työterveyslaitos

[email protected]

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA:Tommi Alanko

Työterveyslaitos

[email protected]

LEHDEN TAITTO:Pia Peker

Työterveyslaitos

[email protected]

JAKELU:1525

KANNEN KUVA:Thinkstock

JULKAISUPAIKKA:Helsinki, 2015

ISSN 1797-2906

JULKAISIJA:Nolla tapaturmaa -foorumi

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741 (vaihde)

faksi 030 474 2020

[email protected]

www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Documents

Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 1/2015