Taloudellisten resurssien kohdentaminen ja koulutus

Marko Synkkänen16.4.2015

Esityksen rakenne Budjetti- ja kehysprosessi taloudellisten resurssien

kohdentamisessa

Taloudellisen tilanteen reunaehtoja

Koulutukseen kohdennetuista voimavaroista

Esimerkkejä koulutukseen liittyvien toimenpiteiden kustannuksista

Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen Koulutuksen digitalisointiin panostaminen

Nykyinen kehysjärjestelmä

Sitova reaalinen menokehys koko 4-vuotiselle vaalikaudelle ei riippuvainen tulokehityksestä

Kattaa noin 80 % valtion budjetin menoista, ulkopuolella: työttömyysturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, palkkaturva ja

asumistuki (mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta)

valtionvelan korkomenot valtion päättämien veromuutosten mahdolliset kompensaatiot muille

veronsaajille teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia

määrältään vastaavat menot veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-

automaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot finanssisijoitusmenot

Vain vaalikauden kokonaiskehys sitova, ei hallinnonalakohtaiset kehykset. Kehys ei rajoita menojen uudelleenbudjetointeja.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Toiminta- ja taloussuunnittelu- sekä talousarvioprosessi

NeuvottelutKehys-

valmisteluHallituksen kehysriihi ja kehyspäätös

Ministeriön TAE-

valmistelu

Valtiovarain-ministeriön

TAE- valmistelu

Budjetin eduskunta-käsittely ja

hyväksyminen

Ministeri-öiden ja

virastojen TTS-

valmistelu ja laadinta

Hallinnonalan TTS- yht.veto

Neuvottelut

Budjettiriihi

VN esittely

Min. TAE-ehdotus

42,2 43,1 42,7 43,0 43,0

12,1 11,3 12,0 11,5 11,4

54,3 54,4 55,5 56,3 57,3

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

2015 2016 2017 2018 2019

Valtion budjettitalouden menot reaalisesti ja nimellisesti, mrd. euroa

Kehysmenot Kehyksen ulkopuoliset menot Nimelliset menot

6

Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta

pp.kk.vvvvOsasto

+ 2,4 %/v.

Julkisyhteisöjen velka ja rahoitusjäämä

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19

Lähde:Tilastokeskus, VM

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä% BKT:sta

0

10

20

30

40

50

60

70

91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17

Julkisyhteisöjen velka% BKT:sta

Lähde: Tilastokeskus, VM

• Suomi rikkoo Vakaus- ja kasvusopimuksessa julkiselle velalla ja rahoitusjäämälle asetetut kriteerit

• Nykyisillä tulo- ja menoperusteilla julkinen velka jatkaa kasvuaan

Taloudelliset resurssit niukkenevat ja samanaikaisesti tarpeet lisääntyvät

Valtion ja kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää 6 mrd. euron edestä rahoitusasemaa vahvistavia toimia

Demografinen muutos – kestävyysvaje

Koulujen rakennuskannan korjausvelka 2-4 mrd. euroa

Tiestön ylläpitoon liittyvä korjausvelka 2 mrd. euroa

Korkotason normalisoituessa valtion korkomenot lisääntyvät 2 mrd. eurolla

Geopoliittiset jännitteet: lisäresursseja puolustusvoimille (esim. hävittäjähankinnat 2020 –luvulla 4 mrd. euroa

Samanaikaisesti joihinkin verotuksen osa-alueisiin kohdistuu alennustoiveita

Yleinen julkishallinto

14 %

Puolustus2 % Yleinen järjestys ja

turvallisuus2 %

Elinkeinoelämän edistäminen

7 %Ympäristönsuojelu

0 %

Asuminen ja yhdyskunnat

1 %

Terveydenhuolto16 %

Vapaa-aika, kulttuuri ja

uskonto2 %

Koulutus12 %

Sosiaaliturva44 %

Julkiset menot tehtävittäin 2013, % osuudet

10pp.kk.vvvvOsasto

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

dk se cy ee si be fi fr uk mt nl pt lt at lv pl lu ie hr cz hu es de it el sk bg ro

Koulutusmenot suhteutettuna BKT:hen v. 2012

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

Koulutusmenot, milj. euroa

Koulutus, muualla luokittelematon

Tutkintoon johtamaton koulutus

Korkea-asteen koulutus

Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus

Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus

Esimerkkejä koulutuspoliittisten toimenpiteiden kustannuksista

Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen

Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen

Panostus koulutuksen digitalisointiin

Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen (rakennepoliittinen ohjelma)

Lisätään määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla

Tavoitteena oli lisätä aloituspaikkoja työelämän tarpeista lähtien vuositasolla noin 3 000 (v. 2014–2015). Aloituspaikkojen lisäyksestä pääosa kohdentui yliopistosektorille.

Yliopistojen perustutkintokoulutuksen tutkintokohtaiset vuotuiset kustannukset ovat keskimäärin 9 100 euroa. Koulutuslaajennuksen opiskelijakohtaisena rahoitusperusteena on käytetty 6 000 euroa.

2014 2015 2016 2017 2018 2019Määräraha, milj. euroa 9 18 18 18 15 6

Ryhmäkokojen pienentäminen perusopetuksessa 2009-2014

Opetusryhmien koon pienentämiseen osoitettava valtionavustus myönnettiin ylläpitäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella opetusryhmien pienentämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Avustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka kohdistuvat ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin

ryhmässä on useita säännöllisesti ylimääräistä tukea tarvitsevia oppilaita

koulunkäyntialueella aikuisväestön koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi

työttömyysaste tai maahanmuuttajien väestöosuus keskimääräistä suurempi

2009 2010 2011 2012 2013 2014Määräraha, milj. euroa 16 30 30 50 60 60

Opetusryhmien osuudet (%) koon mukaan 1.-6. luokilla 2008-2013

Keskimääräinen ryhmäkoko kv-vertailu

Lähde: OKM (Opetusryhmien tila Suomessa 4/2014)

Tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäminen opetuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä rahoittamalla anomuksesta edelläkävijäkoulujen erilaisia kehittämishankkeita.

Valtion budjetissa valtionosuuksissa yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin osoitettiin tänä vuonna yli 8 milj. euroa liittyen koulutuksen digitalisoinnin kehittämiseen.

Tällaiseen kehittämiseen liittyy monenlaisia asioita: laitehankintoja, opettajien koulutusta, virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä, ylläpitoa, sisällön tuottamista jne.

23906

34582

57509

7657169263

61526 63750 66564

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Oppimisympäristöjen kehittäminenKeskimääräinen myönnetty avustus (€) v. 2007-2014,

yleissivistävä koulutus

Lähde: Opetushallitus

371 367

303

162194

144

200

144154134

7958 68

45 43 390

50

100

150

200

250

300

350

400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Oppimisympäristöjen kehittäminenHakemusten määrä ja hyväksytyt (kpl) v. 2007-2014,

yleissivistävä koulutus

Hakemukset (kpl) Hyväksytyt (kpl)

Asiantuntijaverkoston perustaminen opetuksen tueksi tvt-hyödyntäen

Hankkeen toteutti Tampereen klassinen lukio ja etäopetuskeskus.

Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jolla ulkopuoliset asiantuntijat voivat osallistua reaaliajassa opetustilanteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

Opetushallitus myönsi hankkeelle avustusta 100 000 euroa 2008-2011

Verkkopalvelusta löytyvät mukana olevien organisaatioiden ja henkilöiden profiilit ja yhteystiedot. (www.asiantuntijaverkosto.fi)