NQ-pikaopas 1 (35)

NQ-KÄYTTÖPÄÄTE JA NQ-DESIGNER-OHJELMISTO

NQ-käyttöpäätteet ovat laadukkaita funktiopainikkeellisia kosketusnäyttöjä, joiden

näyttöresoluutio on 320*240 pixeliä. Liitynnät laitteisiin, kuten Sysmac PLC:t, muut

PLC:t, näytöt, taajuusmuuttajat, jne. tapahtuvat RS232/422/485-medioilla. Näytöissä

on myös USB- Host- sekä Slave-liitynnät. Slave-liityntä ohjelmointia varten ja Host

muistitikulle, jota voidaan käyttää projektin ja firmwaren lataukseen sekä

tiedonkeruuseen.

Mallit:

• 3.5“ Color TFT NQ3-TQ000B

• 3.8” Monochrome NQ3-MQ000B

• Näissä viisi funktiopainiketta ja yksi sarjaportti

Vaaka-asennus Pystyasennus

• 5.7” Color STN NQ5-SQ000B NQ5-SQ001B

• 5.7” Monochrome NQ5-MQ000B NQ5-MQ001B

• Näissä kuusi funktiopainiketta ja kaksi sarjaporttia.

Sovellukset luodaan ohjelmistolla NQ-Designer. Se on ilmainen ja se on ladattavissa

internetista (http://softwaredownload.europe.omron.com/).

Tässä oppassa tutustutaan NQ-näytön liitäntöihin sekä luodaan yksinkertainen

sovellus NQ-Designer-ohjelmistolla.

NQ-pikaopas 2 (35)

SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo ..............................................................................................................................2 1 NQ liitännät ............................................................................................................................3

1.1 Power-johto.....................................................................................................................3 1.2 COM1-portti ....................................................................................................................3 1.3 COM2-portti ....................................................................................................................3 1.4 USB host –portti..............................................................................................................4 1.5 USB slave –portti ............................................................................................................4

2 Asennus.................................................................................................................................5 2.1 Paneeli............................................................................................................................5 2.2 Asentaminen...................................................................................................................5 2.3 Väylä...............................................................................................................................6

2.3.1 RS-422 väylä ...........................................................................................................7 2.3.2 RS-485 väylä ...........................................................................................................7

3 NQ-DESIGNER......................................................................................................................8 3.1 Uusi projekti ....................................................................................................................9 3.2 Kommunikointiasettelut.................................................................................................12 3.3 Tagien lisääminen ja asettelut ......................................................................................12 3.4 Funktiopainikkeiden globaalit asettelut .........................................................................14 3.5 Näyttösivujen lisääminen ja asettelut ...........................................................................16 3.6 Näyttöobjektien lisääminen ja asettelut........................................................................17

3.6.1 Multilingual tekstiobjekti .........................................................................................18 3.6.2 Sivunvaihto-objekti.................................................................................................19 3.6.3 Kuvaobjekti ............................................................................................................20 3.6.4 Bitinohjauspainike..................................................................................................20 3.6.5 Bittilamppu.............................................................................................................22 3.6.6 Arvon syöttökenttä .................................................................................................23 3.6.7 Arvon näyttökenttä.................................................................................................24

3.7 Sivujen kopiointi ............................................................................................................24 3.8 Kalvosivut eli Templates ...............................................................................................25 3.9 Hälytykset .....................................................................................................................26 3.10 Taskit ............................................................................................................................29 3.11 Projektin tallettaminen ja avaaminen ............................................................................30 3.12 Kääntäminen ja Simulointi ............................................................................................31 3.13 Sovelluksen lataus........................................................................................................31 3.14 Muistitikun käyttäminen.................................................................................................33

3.14.1 Muistitikulta päätteeseen lataaminen.....................................................................34 3.14.2 Päätteestä muistitikulle lataaminen........................................................................35

NQ-pikaopas 3 (35)

1 NQ LIITÄNNÄT 1.1 Power-johto

1.2 COM1-portti COM1-portissa on integroituna RS232 ja RS-485/422. Baudinopeus on

4800 kbps - 187.5 kbps. Liitin on D9-naarasliitin.

1.3 COM2-portti COM2 on RS-232 kommunikointiportti. Baudinopeus 4800 kbps - 115,2

kpbs. Liitin on D9-naarasliitin.

NQ-pikaopas 4 (35)

1.4 USB host –portti USB host –portti on tarkoitettu muistitikulle. Muistitikkua voidaan käyttää

tiedonkeruun, reseptien ja ohjelman lataamiseen.

USB-liitin on standardi USB A-liitin

1.5 USB slave –portti USB slave –portti on standardi B-tyypin liitin ja sitä käytetään ohjelmointiin

NQ-Designer-ohjelmistosta.

NQ-pikaopas 5 (35)

2 ASENNUS 2.1 Paneeli

Paneelin aukon leikkaukset

2.2 Asentaminen NQ-käyttöpääte mukana toimitetaan

• 4 kpl asennuskiinnikkeitä

• Vihreä virtaliitin

• Tiiviste (Asennuttuna käyttöpäätteeseen)

NQ-pikaopas 6 (35)

NQ-käyttöpäätteen tiiviste ja asennuskiinnikkeiden aukot

Kotelon asentaminen paneeliin

2.3 Väylä Useampi NQ-käyttöpääte voidaan asentaa väylään

• RS-422

• RS-485

NQ-pikaopas 7 (35)

2.3.1 RS-422 väylä

2.3.2 RS-485 väylä

Monipisteisessä väylässä on käytettävä päätevastuksia väylän molemmissa päissä.

Oikea päätevastus NQ-päätteeseen on 120 ohm vastus pinnien 4 (R+) ja 9 (R-)

välille.

NQ-pikaopas 8 (35)

3 NQ-DESIGNER

Ohjelma käynnistetään käynnistävalikosta Ohjelmat/Omron/NQ-Designer. Lokakuun

15. päivä 2009 julkaistiin versio 1.1. Alla avausnäkymä

Opas jatkuu nyt uuden pienen projektin luomisen merkeissä. Etenemisjärjestys on

normaali projektin luomisjärjestys ja vähän muutakin, eli

• Uusi projekti ja laiteasettelut

• Kommunikointiasettelut

• Tagien eli sovelluksen muuttujapisteiden luominen

• Funktiopainikkeiden määrittelyt

• Näyttösivujen luominen

• Näyttöobjektien luominen

• Kalvosivujen luominen

• Taskit eli tehtävät. Käynnistys-, globaalit, näyttösivu sekä objektikohtaiset

taskit.

NQ-pikaopas 9 (35)

• Projektin tallettaminen ja avaaminen

• Projektin kääntäminen ja simulointi

• Sovelluksen ja firmwaren lataaminen

• USB-muistitikun käyttö

3.1 Uusi projekti

Valitse päänäkymästä tai Project-valikosta Create New Project ja valitse oikea

näyttömalli. Tee tämä huolella, sillä valitettavasti näyttöä ei konvertoida toiseen

malliin.

Seuraavaksi näyttöprojektin asettelut. Aloitetaan tiedostonimestä ja

tallennuskohteesta.

NQ-pikaopas 10 (35)

Jatketaan sarjaporttien asetteluilla. Nyt valitaan NT Link 1:N –protokolla CP1L-

logiikkaan nopeudella 115,2k. Protokolliahan on valittavissa useita, mm. Modbus-RT

master sekä slave. Lisätään aseteltu noodi painikkeella ”Add Node”.

Alarm-lehdellä valitaan hälytysbittien allokointi, vapaat tai peräkkäiset sanat sekä

niiden kuittaustapa ja vielä mitä tehdään muistin täyttyessä.

Settings-lehdellä määritetään mm. näytönsäästäjän toiminta.

Kuittauksen jälkeen saadaan projektihallintaikkunaan projektin näkymä

puumuotoisena.

NQ-pikaopas 11 (35)

Projekti rakentuu seuraavista osista:

• Screens –näyttösivut mukaanlukien. esim. numeronäppäimistöt ja popupit

sekä sivukohtaiset painikkeet ja tehtävät

• Templates, eli kalvosivut. Näihin luodaan objekteja, joita halutaan käyttää

useilla näyttösivuilla.

• Keys – painikkeet

• Tasks – tehtävät

• Tags – sovelluspisteet

• Nodes – eli kommunikointinoodit

• Com1 – sarjaportin asettelut

• Alarms –hälytystiedot

• Data Logger – eli tiedonkeruuasettelut

• Languages –eli sovelluksen kielet

NQ-pikaopas 12 (35)

3.2 Kommunikointiasettelut

Valitse projektihallintaikkunasta Nodes.

Valitaan ensin Operator Panel tuplaklikkaamalla riviä ja tarkistetaan NT Link 1:N

protokollan noodinumero. Saa olla nyt nolla.

Alemmalla eli noodirivillä voidaan vaihtaa noodin nimi tai kommunikointiasetuksia.

Nimi vaihdetaan -> PLC. Mikäli tarvitaan lisää kommunikointinoodeja, valitaan

projektinhallintaikkunan Nodes-rivin pikavalikosta Add, ja annetaan uuden noodin

tiedot.

3.3 Tagien lisääminen ja asettelut

Valitse projektihallintaikkunasta Tags.

Kuvassa näkyy joukko systeemitageja (54 kaikkiaan), jotka kuuluvat itse

päätteeseen. Näistä tärkeimpiä on mm. Screen Trigger Register, jonka sisältö

määrää näytöllä näkyvän sivun.

NQ-pikaopas 13 (35)

Uusia tageja lisätään projektinhallintaikkunan Tags-rivin tai tagilistan pikavalikosta

Add-toiminnolla.

Kuvassa uusi tagi, joka on PLC-noodin bitti W0.00 ja sen nimi on Start_M.

Tagille annetaan siis kohdissa

• Node name valitaan noodi, pääte itse tai jokin lisätyistä

• Tag name annetaan nimi tagille

• Register/Coil Type –kohdassa valitaan muistialue

• Tag type valitsee sanapohjaisen (register) ja bittiosoitteen (coil /bit) välillä

• Coil / Register –kohdassa täsmennetään osoite

Lisäksi on valittu Auto Add joka luo 3 tagia. Kuittauksen jälkeen on lisätty pisteet:

Auto Add lisää tagin nimen perään aina offsetin, joten tätä ei aina kannata käyttää,

koska nimet on kuitenkin korjattava.

Lisäsin vielä myös Stop ja Statustagit vastaavasti sekä myös kuusi register-tyyppistä

sanamuuttujaa.

NQ-pikaopas 14 (35)

3.4 Funktiopainikkeiden globaalit asettelut

Projektinhallintaikkunan Keys-valinnalla päästään asettelemaan funktiopainikkeille

globaaleja toimintoja. Toimintoja voi olla useita. Nämä ovat voimassa kaikilla

näyttösivuilla, ellei sivukohtaisesti ole määritetty jotakin muuta toimintoa

painikkeelle. Sivukohtainen asettelu voittaa globaalin asettelun. Lisään F1-

painikkeelle sivuja eteenpäin numerojärjestyksessä selaavan toiminnon…

Painikkeelle F5 taas taaksepäin. Huom! Valitse aina ensin oikea funktiopainike

ennen toimintoa.

NQ-pikaopas 15 (35)

F1-painikkeen taski on lisätä vakioarvo 1 sivunohjaustagiin Screen Trigger Register

painiketta painettaessa. F5 taas vähentää tagin arvoa yhdellä.

NQ-pikaopas 16 (35)

3.5 Näyttösivujen lisääminen ja asettelut

Projektissa on valmiina screen1. Uusia sivuja lisätään projektinhallintaikkunan

Screens-rivin pikavalikosta New Base Screen -toiminnolla. PopUp-sivuja lisätään

sillä toisella.

Tarkistetaan sivun screen1 asettelut ja lisätään uusi sivu.

Sivun pikavalikosta voi sivun sulkea, tuhota, tuplata kopioimalla sekä nimetä

uudestaan. Nimeän sivun nimellä Startup.

Sivun asetuksiin kuuluvat layoutin lisäksi paikalliset eli sivukohtaiset

funktiopainikeasettelut sekä sivukohtaiset taskit. Nyt ei luoda painikkeita eikä

taskeja. Sivuille voidaan myös asettaa salasana.

Huomaa oikeassa reunassa oleva Properties-ikkuna, jossa voi mm. vaihtaa

taustavärin, nimen ja antaa salasanan (0…9999)

Näyttösivuille voi liittää myös rasterikot. Se tehdään valikosta Draw. Configure

Grid… määrittää rasterikot ja Snap to Grip kiinnittää objektit rasterikoihin.

Alphanumeric (näyttöobjektit) ja Touch (painikkeet) Grid-valinnat tuovat nämä eri

rasterikot näytölle.

Lisätään vielä valmiiksi uusi sivu nro 2. Annetaan sille nimeksi M1.

NQ-pikaopas 17 (35)

3.6 Näyttöobjektien lisääminen ja asettelut Graafiset objektit:

Sivujen navigointipainikkeet:

Bittipainikkeet:

Sanapainikkeet:

Hälytyksiin liittyvät painikkeet:

Reseptien latauspainikkeet:

Syöttöobjektit ja näppäimistöt

NQ-pikaopas 18 (35)

Näyttöobjektit:

Valitaan ensin haluttu näyttösivu ja työkalu. Klikataan näyttösivun haluttuun kohtaan

ja raahataan objekti sopivan kokoiseksi. Tehdään objektin asettelut Properties-

ikkunan riveillä.

Huomaa että päällekkäisiä objekteja ei sallita. Seuraavaksi käsitellään teksti-,

sivunvaihto-, kuva-, bittiohjaus- , bittilamppu, arvonsyöttö- ja arvonnäyttöobjektit.

Myöhemmin vielä hälytyslistaobjekti.

3.6.1 Multilingual tekstiobjekti

Lisätään Multilingual-tekstiobjekti.

Properties-ikkunan Text-riville kirjoitetaan objektin teksti ja siellä tehdään myös

fontti-, väri- ja keskitysasettelut.

NQ-pikaopas 19 (35)

3.6.2 Sivunvaihto-objekti

Sivunvaihdot näytössä voidaan tehdä GoTo Screen-painikkeilla . Lisätään

objekti, muokataan se, jonka jälkeen kopioidaan se pariin otteeseen pikavalikoita

käyttäen. M1 vaihtaa sivun 2, M2 sivun 3, M3 sivun 4 ja Alarms sivun 5. Ei haittaa

vaikkei kaikkia sivuja olekaan vielä tehty, tosin ne on nyt tehtävä heti kohta perään,

jotta projekti voidaan tallettaa.

NQ-pikaopas 20 (35)

3.6.3 Kuvaobjekti

Lisätään vielä tälle sivulle kuva. Valitse Advanced Picture ja vedä objekti

sopivan kokoiseksi. Valitse Properties-ikkunan Picture Name-kohdasta oikea

kuvatiedosto. Muodot bmp, jpg, tif käyvät. Kuva liitetään projektiin bmp-muodossa.

3.6.4 Bitinohjauspainike

Mennään aiemmin luodulle sivulle 2, eli M1. Se tulee näyttämään loppujen lopuksi

tältä. Ylhäällä merkkilamppu osoittamaan moottorin tilaa, painikkeilla ohjataan

moottoria. Harmaataustainen numerokenttä on arvon syöttämistä varten ja

oikeanpuoleinen turkoositaustainen vain näyttöä varten. Alarivin

sivunvaihtopainikkeet tulevat kalvosivulta.

NQ-pikaopas 21 (35)

Aloitetaan objektien lisääminen bittiohjauksesta, Advanced Bit Button . Valitaan

sen ominaisuuksista Tasks ja lisätään siellä Start_M0000 bitin ohjaus ON-tilaan

Press Tasks -listaan. Jotta bitti ei jäisi päälle makaamaan, niin lisätään myös

Released Tasks –listaan bitin ohjaus OFF-tilaan. Ohjattava bitti siis menee napin

painalluksesta ”1”-tilaan ja vapautuksesta takaisin ”0”-tilaan.

Kopioidaan painike ja vaihdetaan nimeksi M1 stop ja korjataan taskeihin

Stop_M0000 tagi. Valitse ensin toiminto oikealta listatuista taskeita, vaihda

vasemmalla uusi muuttuja ja paina Edit-nappia. Näin pääsee helpolla.

Tehdään vielä kopio ja muutetaan painikkeen nimeksi Stop All ja laitetaan kaikki

M1,2 ja 3 stop-bitit taskilistaan.

NQ-pikaopas 22 (35)

3.6.5 Bittilamppu

Lisätään vielä sivulle bittilamppu osoittamaan moottorin tilaa.

Bittilampun asetuksissa on valittu tagiksi Status_M0000 ja vaihdettu värit.

NQ-pikaopas 23 (35)

3.6.6 Arvon syöttökenttä

Lisätään vielä arvon syöttökenttä taajuusohjeelle F_Ref_M_00000. Properties-

ikkunan Format-kohdassa valitaan esitysmuoto arvolle. Valinta 3,1 näyttää kolme

numeroa, joista yksi on desimaali. Data Type valitsee käytettävän lukujärjestelmän.

Unsigned on UINT eli etumerkitön 10-luku, valittavissa on mm. UINT, INT, BCD, BIN

ja ASC. Keypad valitaan, jos arvo halutaan antaa näppäimistöltä. Tällöin Screen

Name-kohdassa valitaan haluttu näppäimistösivu arvon syöttöä varten. Tag Name

valitsee listasta kohdetagin. Operation-kohdassa voi antaa arvoja ja operaatioita

arvon skaalausta varten.

NQ-pikaopas 24 (35)

3.6.7 Arvon näyttökenttä

Mikäli vain halutaan näyttää numeraalista arvoa, on objekti tällöin Numeral Data

Display . Asettelut samaan malliin kuin syöttökentässäkin. Objektille on lisätty

skaalaus, näytön arvo on tagin arvo jaettuna 12:lla.

3.7 Sivujen kopiointi

Kun M1 ohjaussivu on valmis, niin valitse duplicate sivun pikavalikosta

projektinhallintaikkunassa. Toista tämä niin, että kaikki viitatut sivut on saatu, ja

muuta ne sitten objekteiltaan oikeiksi. Nyt päästään tallettamaan.

NQ-pikaopas 25 (35)

3.8 Kalvosivut eli Templates

Jos samoja objekteja halutaan käyttää useilla sivuilla, kannattaa käyttää Template-

sivuja. Uusi kalvosivu lisätään vaikka projektinhallintaikkunan Templates-kohdan

pikavalikosta New Template Screen.

Kuvassa kalvosivuun on lisätty aikaobjektin Time . Sivulle on annettu myös

nimeksi Time. Tämän sivun olen duplikoinut ja kopioinut siihen aiemmin Startup-

sivulle tekemäni sivunvaihtopainikkeet, joista olen muuttanut Alarms-painikkeen

nimen ja toiminnan. Nyt se on Main ja sillä pääsee aloitussivulle 1.

Kalvosivu liitetään valituille näyttösivuille valikosta Screens/ Apply Template

Screens. Valitaan sivut, joilla ko. kalvosivua halutaan näyttää. Kuvassa on sivulle 1

valittu Template 1 ja sivuille 2-5 Template 2.

NQ-pikaopas 26 (35)

3.9 Hälytykset

Hälytystoiminto voi käsitellä 256 hälytysbittiä. Ne ovat vapaavalintaisia (random) tai peräkkäisiä (consecutive) sanoja. Valinta tehdään projektin ominaisuuksissa kuten myös hälytysten kuittaaminen. Halutaanko kaikki hälytykset kuitata kerralla (Acknowledge All) vai valitaanko jokaiselle hälytykselle oma kuittausbitti (Selectable).

Ennen kuin hälytyssobjekti lisätään näyttösivulle, pitää tehdä tagit hälytyksille. Jos valittiin 16 satunnaista sanaa, niin silloin pitää tehdä vähintään yksi sana- eli rekisterimuotoinen tagi. Silloin voi määritellä 16 hälytystä. Mikäli valinta oli 16 peräkkäistä sanaa, niin nyt on määriteltävä 16 peräkkäisiä sanoja käyttävää tagia, tämä käy helposti käyttämällä tagin lisäämisessä Auto Add-toimintoa.

NQ-pikaopas 27 (35)

Seuraavaksi valitaan projektinhallintaikkunasta Alarms. Täällä valitaan hälytystagit sekä kirjoitetaan hälytystekstit.

Kuvassa on valittu tagi Alarms_0000 hälytyksille 0-15 ja kirjoitettu kullekin moottorille oma hälytysteksti. Lisäyksessä on juuri HätäSeis-hälytys. Ensin valitaan hälytysnumero, teksti kirjoitetaan Alarm Description –kohtaan, valitaan halutessa kuittaus ja sille bitti sekä hälytyshistoria. Estop-hälytys vaatii kuittauksen bitistä ResetEstop. Hälytys hyväksytään Accept-napilla. Hälytysten lisäämisen jälkeen sijoitetaan Alarm-objekti näyttösivulle. Hälytysobjektikin määritellään ominaisuusikkunan kautta. General-kohdassa valitaan mm. värit eri vaiheisille hälytyksille, fontille ja taustalle sekä objektin näyttämä hälytystaso. Fontin kokoa ei kuitenkaan voi muuttaa. Alarm Type valitsee hälytyslista- (real time) tai hälytyslokitoiminnon (history). Hälytyksille näytettävät tiedot asetellaan Select Display Fields –rivin kautta. Kuvassa on valittu näytettäväksi hälytysteksti, hälytyksen asettumis- ja poistumisajat (hh:mm).

NQ-pikaopas 28 (35)

Näyttösivulle on lisätty myös hälytyksien yleiskuittausbitit , Ack Alarm kuittaa valitun ja Ack All Alarms kaikki hälytykset.

NQ-pikaopas 29 (35)

3.10 Taskit

Tarkistetaan vielä yleiset taskit. Valitaan projektinhallintaikkunassa Tasks. Nähdään

että Power On Taskeissa on kaksi toimintoa, näyttösivun 1 lataaminen näyttöön

käynnistyksessä sekä painonappien piippauksen estäminen.

Projektiin on lisätty myös yksi ylimääräinen sivu, sivu 6. Tämä siksi, että koska sivuja

voidaan selata myös funktiopainikkeilla F1 ylös ja F2 alaspäin. Sivulle 6 on

määritelty vain taski, joka sivua avattaessa pyytääkin näytölle sivun 1. Sivua 6 ei siis

edes näytetä.

NQ-pikaopas 30 (35)

Sama pitäisi tehdä myös sivulistan alapäähän. Siis oikeasti näytettävät sivut pitäisi

aloittaa sivunumerosta 2, eikä sivusta 1 kuten nyt tehtiin, jos kerran sivuja on

mahdollisuus selata näin vapaasti. Tai… toinen vaihtoehto on määrittää paikalliset

funktiopainikkeet ensimmäiselle ja viimeiselle sivulle. Näiden toiminnat on vaihtaa

takaisin samalle tai toisen ääripään sivulle. Paikalliset painikemäärittelythän voittavat

globaalit määrittelyt.

3.11 Projektin tallettaminen ja avaaminen

Projekti talletetaan normaaliin tapaan Valikosta Project / Save. Tiedostotarkenne on

.nqp ja se sisältää kaiken. Lisäksi talletettaessa luodan samanniminen kansio, johon

tallettuvat sovelluksen kuvat. Siirtoihin riittää pelkkä .nqp-tiedosto.

Talletetut projektit avataan Valikosta Project / Open.

Vaikka projektinhallintaikkuna listaakin useamman projektin, vain yksi voi olla

kerrallaan käsittelyssä. Ennen kuin saat uuden projektin avattua, on auki oleva

suljettava.

NQ-pikaopas 31 (35)

3.12 Kääntäminen ja Simulointi

Kun sovellusta on tehty, voidaan se kääntää valikosta Project/ Compile

nähdäksemme virheet ja varoitukset. Muista, että virheet estävät talletuksen. Mikäli

herjoja tulee, avautuu Error and Warnings –ikkuna, josta näkee kaikki herjat.

Kuvassa valitellaan objektien päällekkäisyyksistä. Tuplaklikkaus herjaan avaa ko.

objektin Properties-ikkunan.

Virheetöntä sovellusta voi myös simuloida. Kommunikoinnit, historiatoiminnot,

tiedonkeruu sekä reaaliaikakello-ohjaukset ovat simulaation ulkopuolella. Simulointi

käynnistetään valikosta Project/ Run tai painikkeesta .

3.13 Sovelluksen lataus

Sovellus voidaan siirtää sekä päätteeseen alas että päätteestä ylös. Nopea tapa

siirtää sovellus on USB-liitäntä. Kytke ensin kaapeli, USB tai RS232 ( NT2S-CN002),

PC:n ja NQ:n välille. Valitse valikosta Project / Transfer /Download tai painike

NQ-pikaopas 32 (35)

alasladataksesi sovelluksen. Avautuneen Communication -ikkunan Mode-kohdassa

valitaan reitti, ja päänäkymässä latauksen sisältö. Ensimmäistä kertaa näyttöön

ladattaessa, tulee myös firmware valita sovelluksen ja fonttien lisäksi.

Download-painike aloittaa latauksen. Sekä Communication –ikkuna että NQ:n näyttö

kertovat latauksen tilasta. Sulje ikkuna Close-painikkeella latauksen jälkeen.

Näin päästään testaamaan itse näyttöä. Muista asetella noodien sarjaliikenne täällä

tehtyjä asetteluja vastaavaksi. Näytön kommunikoidessa normaalisti loistaa RUN-

valo sinisenä, kommunikointihäiriön ollessa päällä se vilkkuu.

Ladattaessa näytöstä ylös, voidaan lataukseen liittää myös tiedonkeruun sekä

hälytyksien tiedot. Ylöslataus tapahtuu uuteen projektiin ja se pitää tallettaa

latauksen jälkeen.

NQ-pikaopas 33 (35)

3.14 Muistitikun käyttäminen USB Host-porttiin voidaan liittää muistitikku sovelluksen alaslataamiseen (download)

päätteeseen tai ylöslataamiseen (upload) päätteestä. Ainakin seuraavat seuraavat

muistitikut ovat tuettu.

Muistitikku asetetaan USB Host-porttiin. NQ-päätteeseen liitetty muistitikku, jossa ei

ole sovellusta tai firmwarea, aloittaa automaattisesti muistitikkutoiminnon

käynnistettäessä. Muuten toiminto aloitetaan asettemalla systeemibitti s037

ykköseksi. Yes-painikkeella pääset jatkamaan.

Seuraavaksi valitaan halutaanko alasladata (Download) muistitikulta päätteeseen vai

ylösladata (Upload) päätteeltä muistitikkuun.

NQ-pikaopas 34 (35)

3.14.1 Muistitikulta päätteeseen lataaminen Muistitikulla pita olla projektihakemisto NQxxQxxx (esim. NQ3TQ000-hakemisto

NQ3-TQ000B-päätteelle), josta löytyvät seuraavat tiedostot:

• Sovellustiedosto (NQx-xQxxx-B_APP.NQP)

• Firmware-tiedosto (NQx-xQxxx-B_FW.ABS)

• Font-tiedosto (NQ_FONT_File.BIN)

Ne löytyvät samasta paikasta mihin olet projektisi tallentanut PC:llä.

Kun Download on valittu, niin ”APPLICATION” –painikkeella valitaan sovelluksen

lataaminen päätteelle. Se poistaa ensin vanhan sovelluksen päätteeltä ennen kuin

alkaa lataamaan uutta sovellusta.

Seuraava ilmoitus näytetään lataamisen jälkeen.

NQ-pikaopas 35 (35)

Firmwaren ja fonttien lataaminen tapahtuu samalla lailla.

3.14.2 Päätteestä muistitikulle lataaminen Päätteestä voidaan ladata muistitikulle sovelluksen, firmwaren ja fonttien lisäksi

tiedonkeruuta tai hälytysdataa. Liitetään muistitikku päätteeseen. Valitaan Upload ja

sen jälkeen ”APPLICATION” sovelluksen lataamiseksi muistitikulle.

Seuraava ilmoitus kertoo lataamisen onnistuneen.

Vastaavasti ladataan myös muut.