Numero 3. syyskuu 2009...Kauniit naiset ja rohkeat miehet etsivät läheistä tuttavuutta. Huijausyritys kannattaa tyreh-dyttää alkuunsa. Roskapostiin ei kannata vastata eikä missään

Numero 3. syyskuu 2009

asukasviestiEspoonKruunun asiakaslehti

Kun tulipalo uhkaa

TOIMI HETI!

Entressen kirjasto on täynnä tapahtumia

VPK-toiminta sytyttää

Koulutettu koira on KIVa KaVErImyös kerrostalossa

2 asukasviesti 3 ● 2009 3

Laura Castrén

EspoonkruunuYhteystiedot

Espoonkruunu OyOsoite Upseerinkatu 3 B (2. krs), 02600 Espoonkruunu OyPuhelin (09) 816 5800 (vaihde)Faksi (09) 816 58 [email protected]

Asiakaspalvelu

Puhelin (09) 816 58 050Puhelinajat maanantaista keskiviikkoon 9.00 – 12.00perjantaisin 8.00 – 12.00

Käyntiajat maanantaista keskiviikkoon 13.00 – 15.00torstaisin 13.00 – 17.00perjantaisin 8.00 – 12.00

Vuokran maksu

(09) 816 58 080maanantaista torstaisin 12.00 – 16.00perjantaisin 12.00 – 14.00

Espoonkruunun AsukasviestiKodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Julkaisija

Espoonkruunu OyYhteystiedotAsukasviestiUpseerinkatu 3 B02600 EspooPuh. (09) 816 5800

[email protected] tai [email protected]

Tämän numeron tekijät

Laura Castrén (vastaava päätoimittaja)

Kristina Al-Zalimi

Untamo Aukio

Anita Järvisalo

Suvi Klippi (ulkoasu ja taitto)

Yrjö Klippi (ulkoasu ja taitto)

Ursula Kuula

Tuomo Lintulaakso

Satu Pääkkönen

Päivi Suihkonen

Kari Tyllilä (tuottaja/toimitussihteeri)

Veikko Uusitalo

Tapani Vauhkonen

Laura Virnes

Suunnittelu ja toteutus: Klippi Design Management www.klippi.fi

Painatus: Painotalo Auranen Oy, Forssa

Asukasviesti-lehdessä käytettävän paperin valmistuksessa ja kirjapainon tuotannossa on otettu huomioon Pohjoismaisen ympä-ristömerkin vaatimukset.ISSN 1457-7984 ☎

TÄSSÄ NUMEROSSA

2–3 Pääkirjoitus, yhteystiedot ja sisältö

4–6 Ajankohtaista ja apua arkeen ● Vinkkejä ja ajankohtaista tietoa ● Muualla asumisesta ja elämisestä sanottua

✍7 Taantuma auttaa espanjansuomalaista8 Kerrostalo on haaste koiranomistajalle11 Neuvo lapselle turvallinen koulutie 12 Apua, meillä palaa – ehkäise tulipalot jo ennakolta!14 Raimo Aromaa esteettömän Espoon asialla18 Entressen kirjasto näyttää muille mallia18 Hölmölän esikuva Bemböle oli aikaansa edellä 20 20-vuotias Seilimäki juhli perinneleikein22 Kestävän asumisen työkalupakki valmistuu

✍24 Syyskauden koulutus- ja tapahtumakalenteri 26 Hallituksen asukasjäsenet valitaan uudella tavalla28 Lainanhoitokulujen ennuste vuoteen 2019 ja hallituksen jäsenet29 Espoonkruunun uudisrakennuskohteet30 Asukasetukortin uudet tarjoukset31 Turvaa asumisesi talousvaikeuksissa32 Siivous- ja huoltoliikkeiden yhteystiedot33 Vuoden 2008 siivous- ja huoltoyhtiöt33 Kulutuskymppi-kisa nyt puolivälissä34 VPK sammuttaa salamavauhdilla

✍ESPOON KRUUNUSisältö 3/2009

Pääkirjoitus Laura Castrén päätoimittaja

ll PERHEEMME SiLMiSSä FRAN-SEScA-KOiRANi oli harvinaisen äly-käs, kiltti, huumorintajuinen ja ystä-vällinen eläin, joka mielellään lähti kaveriksi pitkälle lenkille, oli lojaali kaveri ja aina valmis lohduttamaan läsnäolollaan, jos elämän taipaleella tuli mutkia matkaan. Tämä nelijal-kainen perheenjäsen oli roteva, li-haksikas bokseri, joka valvoi tarkasti reviiriään, omakotitalon tonttia.

Ohikulkevia pyöräilijöitä se piti tunkeilijoina, joiden kulkua oli syy-tä seurata tiiviisti kuono pyöräilijän lahkeessa. Mopoilijat yrittivät etsiä muita reittejä, jottei olisi tarvinnut ottaa mittaa siitä, kumpi kulkee ko-vempaa, koira vai mopo.

Naapurit Fransesca jätti yleensä rauhaan. Toki se kävi tyhjentämäs-sä kissojen ruokakupit, jos niissä oli herkkuja ja saattoi se tehdä yllätys-vierailunkin, mikäli ovi oli kutsuvasti auki. Maaseudulla kun elettiin, löy-si se helposti virikkeitä ympäristös-tään. Keksittyään naapurin kana-lan, se löysi metsästäjän itsestään. Onneksi kanalavierailut jäivät pariin kertaan.

Muutettuani opiskelemaan Hel-sinkiin koira oli helppo ottaa mu-kaan kerrostaloon. Bokserit eivät juuri hauku eikä ikääntynyt koira enää kaivannut kovasti liikuntaa-kaan. iltatyö kodin lähellä ja opiske-lu kotona tarkoitti sitä, ettei se jou-tunut olemaan paljon yksin uudessa ympäristössään. Eihän maalaiselä-mään tottunut koira kaupungissa kovin hyvin viihtynyt, isot autot pe-lottivat ja ihmisiä oli liikaa.

Aikanaan muutin kerrostaloasun-toon, jonka alakerran naapurit oli-vat paljon pois kotoa. Tuskin olisin sitä muuten huomannut, mutta alakerran naapurien ”pirun piski” räkytti aamusta iltaan isäntäväen poissa ollessa. Koiranystävä minussa

ei herännyt, vaikka naapurinrouva iltalenkillä kertoi, kuinka harvinaisen älykäs, kiltti, huumorintajuinen... – ja niin edelleen – heidän koiransa oli. Koiran haukunta tunkeutui ko-tiini yllättäen ja pyytämättä enkä ollut luonut minkäänlaista sidettä naapurin lemmikkiin.

Karvaisen lemmikin, kissan tai koiran, silittelyn on tieteellisesti to-distettu alentavan stressiä ja alen-tavan verenpainetta. Koiraihmisten on helppo aloittaa jutustelu toisen koiranomistajan kanssa vaikkapa koirapuistossa ja onhan koirasta (tai kissasta) seuraa, ja sitä paitsi eläin-ystävän toimia ja temppuja on mie-lenkiintoista seurata.

Naapurisovun nimissä koiran-omistajan kannattaa kuitenkin sat-sata karvaisen ystävänsä koulutuk-seen. Tässä lehdessä Tiltu Antikai-nen kertoo, mitä koiranomistajan vähintään tulisi ottaa huomioon ja miten koiraa tulisi valmentaa elä-mään ”laumassa”.

Jutun valossa omakin ura koiran-omistajana tuli uudelleen punnituk-si. Ehkä pahaa aavistamattomasta sunnuntaipyöräilijästä ei leuat auki vieressä laukkaava koira ollutkaan pelkästään harvinaisen ihmisrakas ja kiltti. Voi myös olla, että kaikki vieraat eivät ilahtuneet, kun suuri-kokoinen koira hyppi heitä terveh-timään.

60 vuotta arava-asumista

Meidän koirat ja muiden rakit

●● Valtion rahoittamia vuokra-asuntoja on raken-nettu aravajärjestelmällä vuodesta 1949 lähtien. Vuonna 2007 valtion rahoitukseen liittyvien rajoi-tusten piirissä olevia vuokra-asuntoja oli 423 500. Suomen koko vanha asuntokanta on noin 2,4 miljoonaa asuntoa. Kunnat omistavat arava-asun-tokannasta noin 60 prosenttia.

Aravajärjestelmä sai alkunsa Väestöliiton ja Vuok-ralaisten keskusliiton tekemästä arava-aloitteesta elokuussa 1948. Samana vuonna säädettiin laki asuntotuotannon verohuojennuksista ja seuraa-vana vuonna asuntolainalaki.

Sodan jälkeisessä Suomessa tarvittiin kipeästi uusia asuntoja. Valtioneuvostolle jätetyssä mietin-nössä todettiin, että asutuskeskusten asuntovajaus oli noussut 60 000 asuntoon.

Sota-ajan asuntopula johti kaupungeissa kei-notteluun. Alivuokraus oli tuohon aikaan tavallista esimerkiksi niin, että aviopari vuokrasi kaksiosta yhden huoneen alivuokralaiselle.

Aravalainoitetut osakehuoneistot olivat ajan yleiseen tasoon verrattuna varsin korkeatasoisia. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus hakea arava-asun-toa, rajoitettiin lainoitettavien asuntojen keski-pinta-ala 50 neliömetriin vuonna 1953. Muutos merkitsi sitä, että asuntopulasta kärsivät pienitu-loiset perheet.

Espoonkruunu aloittaa yli 400 asunnon rakenta-misen ensi vuonna. Asunnot rakennetaan hyville paikoille, eikä niiden varustetaso jää jälkeen kovan rahan asunnoista. Vuokralla asuminen on yhä suo-situmpaa. Edellytyksenä suosion kasvulle on, että tarjontaa on riittävästi ja että vuokralla asuminen on turvallista ja turvattua.

Laura castrén


media●● ”Käytä uunissa ja liedessä lapsilukkoa! Se estää niiden ta-hattoman käytön. Liesipalo on tulipalojen yleisimpiä syttymis-syitä. Ellei liedessäsi ole lapsiluk-koa valmiina, sellainen kannattaa asentaa jälkikäteen.”

Sisustussuunnittelija Eija Oksanen Suomela-lehdessä 2/09.

●● ”Ruoan jakaminen toisten kanssa on ihmisen peruskokemus. Yhteisillä aterioilla on tutkimuk-sissa todettu olevan myönteisiä vaikutuksia lasten mielentervey-teen. Tärkeintä on, että jaetaan ateriahetki, nautitaan ruoasta ja

kuunnellaan, mitä toisella on sanottavaa.”Päätoimittaja Leeni Peltonen pääkirjoitukses-saan Kotiliedessä 15/09.

●●”Portaikossa kävely on hyvä ja helppo testi kokeilla omaa kun-toaan. Jos kolme kerrosta pistää muuten terveen ihmisen puus-kuttamaan, lihaskuntoharjoittelu on tarpeen.”Fysioterapeutti Anna Troberg

Aarre-lehdesä 8/09

●●”Töniminen, läpsintä, pipon jemmaus talvisaikaan… Kaikki tuo kuulunee ihmisen kehitys-kulkuun, kun mitataan, kuka sanelee porukassa. Koulu opetti tajuamaan, että moinen toiminta

on uncool!”Pituushyppääjä Tommi Evilä muistellessaan kouluaikojaan Pirkka-lehdessä 8/2009.

●● ”Yksi asia tuntuu kuitenkin ikuiselta. Se on ujon, yliherkän, uhmakkaan, millä tavalla tahansa ”vaikean” ihmisen kohtalo lähes missä tahansa yhteiskunnassa. --- Nykyhetkessä, jossa asioiden pitää edetä rivakasti, vaikeat tyy-

pit ovat tiellä niin kuin aina ennenkin, ja he törmäävät samoihin vanhoihin epäluuloihin ja samaan vanhaan kiusaamiseen.”Kirjailija Kjell Westö kolumnissaan Yhteishyväs-sä 8/09.

Muualla sanottua

☞...ei viittaa viikatemiehen-käyntiin vaan maksuajan pidennykseen. Armonaika tarkoittaa aika, jolloin esi-merkiksi lainehdot pysyvät ennallaan, vaikka maksu-päivä on jo ohitettu.

Armonaika voi tarkoit-taa myös vapaavuosia, jolloin luottoa ei tarvitse lyhentää.

ll Vesivahingoissa asiakkaan omavastuu on 7000 eu-roa! Minimoi riskisi ja ota kotivakuutus. Kotivakuutusten hintoja pääset vertailemaan osoitteessa www.vakuu-tusneuvonta.fi

ll Ennen kuin ilmoitat homeesta huoltoyhtiölle, kattaa kokeilla, olisiko ”home” sittenkin ihan aitoa likaa. Likaa näet kertyy helposti kylppärin lattialaattojen väliin eli saumoihin.

Television siivousohjelmassa kokeiltiin piimää tummuneisiin saumoihin, ja sen annettiin vaikuttaa puolisen tuntia. Tämän jäl-keen saumat hangattiin pehmeällä harjalla ja lopuksi vielä huuh-deltiin puhtaalla vedellä.

Kannattaa kokeilla myös karhealla sienellä harjaamista, esimer-kiksi Akro sopii hyvin tähän tarkoitukseen.

Hometta kylpyhuoneen lattiasaumoissa?

Taloudessa termi armonaika…

Vältät vesivahingon kun

HUijaUSPOSTi tarjoaa rahaa ja rakkautta

?ll Huijauspostia lähettävät säh-köpostittajat kokeilevat vaikka mitä kepulikonsteja saadakseen uhrinsa pyydykseen. Tarjolla on perintömiljoonia, joille nämä on-nettomat meilaajat eivät löydä käyttöä. Arpajaisvoittojakin sate-lee arpajaisista, joihin ei ole tullut edes osallistuttua. Kauniit naiset ja rohkeat miehet etsivät läheistä tuttavuutta.

Huijausyritys kannattaa tyreh-

dyttää alkuunsa. Roskapostiin ei kannata vastata eikä missään nimessä lähteä leikkiin mukaan. Huijauksiin näet liittyy usein phi-sing eli tietojen kalastelu. Uhrilta yritetään urkkia luottokorttitieto-ja, kirjautumistunnuksia, pankin tunnuslukuja ja henkilötietoja.

Roskaposti saattaa tuoda ko-neeseen myös haittaohjelmia, joilla rikolliset voivat muuttaa ko-tikoneen roskapostin välittäjäksi.

ll Tietokone temppuili ja heitti näytölle epämääräisiä viestejä ja hävitti tietoa. Se piti viedä tutkittavaksi tietokonetohtorille, joka to-tesi, että koneeseen oli päässyt pujahtamaan yli sata pöpöä. Koneen virustoimintaohjelma ei ollut toiminut kunnolla.

Pöpöjen puhdistus koneesta maksoi lähes sata euroa.Kuluttaja-lehti testasi tietoturvaohjelmat. Testin mukaan maksulliset

ohjelmat ovat hieman parempia kuin ilmaiset, eikä ilmaisten ohjel-mien mukana tule palomuuria. Testiin otetuissa maksullisissa ohjelmissa on myös enemmän ominai-suuksia kuin ilmais-paketeissa. Maksul-lisiin ohjelmiin kuu-luu mm. lapsilukko, jolla voi rajoittaa las-ten netinkäyttöä.

Koko testi on luetta-vissa osoitteessa www.kuluttajapankki.fi

Varo tietokoneviruksia!

!n asetat astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen alle turva-altaann huollat lattiakaivot, pesualtaat ja pesulukotn kuivaat liian veden lattialta saunomisen ja suihkun jälkeenn jätät märkätilojen korjauksen ammattilaisten tehtäväksin sijoitat pesukoneen lattiakaivolliseen tilaann suljet vesihanan ja katkaiset virran koneista aina käytön jälkeenn käytät tiskikonetta ja pesukonetta vain kun olet kotona

Vesivahinko saattaa TUHOTa TalOUTESi

ll Moni meistä raahaa au-tonrenkaat sisään turvaan pitkäkyntisiltä. Vauvanvau-nutkin säilyvät sisätiloissa paremmin kuin rappukäytä-vässä tai yhteistilassa.

Sisällä autonrenkaat kui-tenkin saattavat jättää kes-tävän jäljen muovimattoon.

Lattiapinnat kannattaakin suojata esimerkiksi vanhalla matolla ennen kuin kurvaa renkaat tai vaunut sisään.

Huonekalujen siirtely ku-luttaa myös lattiapäällystei-tä. Huopa- tai muoviliukues-teet estävät rumien jälkien syntymisen.

Vältä VaUHTiRaidaT lattiassa


Teksti: Tuomo LintulaaksoKuvat: Laura Virnes

Taantuma auttaa espanjansuomalaistaOlipa kysymys omasta tai vuokra-asunnosta, Espan-jassa on asujan markkinat. Kun vuokrasopimus on kat-kolla, kannattaa vaihtaa halvempaan ja parempaan.

ll Espanjan äskettäiset korrup-tioskandaalit yhdessä maailman-laajuisen taantuman kanssa ovat kääntäneet asumiskustannukset selvään laskuun. Rakentamisen ylikuumenemiskupla olisi puh-jennut ilman skandaalejakin, muttei ehkä niin äkkiä. Yhtä-kaikki, etelänkävijöille niin tutut nosturimetsät ovat toistaiseksi kadonneet Aurinkorannikon ho-risontista.

Suomalaiselle eläkeläiselle pai-kallinen ’crisis’ eli lama on kuiten-kin herkullinen. Eläke on ja pysyy, mutta hinnat laskevat, muutkin kuin asumisen. Toista on vaikka-pa briteillä puntineen tai ruot-

sijainniltaan, kooltaan että hin-naltaan”

Vuokra-asunnot kalustettuja

Espanjalainen vuokra-asunto on aina kalustettu – espanjalaisittain, eli varsin konservatiiviseen tyyliin. Keittiö ei ainakaan pienissä asun-noissa aivan vastaa suomalaisia tottumuksia. Kirjahyllyn pienuus tai puuttuminen antaa viitteen siitä, mitä keskivertoespanjalai-nen ei ainakaan harrasta.

Vuokra ilmoitetaan muodossa vuokrasumma kuukaudessa plus sähkö. Vesikin voi olla erikseen, mutta sen vaikutus kokonaiskus-tannuksiin on vähäinen. Neliö-määrää ei myyjä tai vuokraaja välttämättä tiedä itsekään, sillä Espanjassa mittayksikkö on ma-kuuhuoneiden luku.

Vaikka sähkö ei olekaan oleel-lisesti kalliimpaa kuin Suomes-sa, sitä kuluu talvella reippaasti, vallankin jos haluaa pitää kiinni kotimaisesta huoneenlämmöstä. Espanjalainenhan panee talvek-si tohvelit jalkaan ja villapaidan päälle.

Jos Fuengirolan keskeisiltä alueilta sai toissa talvena yksiön viidelläsadalla eurolla (plus säh-kö), saattaa saman huoneiston vuokra olla tänä syksynä sähköi-neen runsaat 400 euroa. Kolmen makuuhuoneen asunto saattaisi nyt olla 600–700 euroa eli pari sataa vähemmän kun vuosi pari sitten.

Hinta- ja vuokrataso on Mer-bellassa hieman korkeampi, Tor-remolinosissa alempi. Kaupun-kialueiden ulkopuolella vuokrat luonnollisesti laskevat, sitä enem-män mitä kauemmas rannikolta etäännytään.

Omistusasuntojen hintakehi-tys alkoi kääntyä toissa talvena. Ensin katosivat hintapyynnöistä turhat ilmat. Lopulliset kauppa-hinnat eivät vielä tuolloin pal-joakaan pudonneet, mutta nyt on lopullistenkin hintojen lasku tosiasia.

salaisilla kruunuineen: eläkkeet riittävät yhä huonommin, kun eläminen on hinnoiteltu kalliilla euroilla.

Tyypillinen aurinkorannikon-suomalainen on eläkkeellä oleva niin sanottu ”muuttolintu”, eli kesäkuukaudet palellaan uskolli-sesti koto-Suomessa.

Vuokra-asunnon saaminen syyskuun ja toukokuun väliselle ajalle ei ollut mikään konsti en-nenkään. Vähän varakkaammalle ja varsinkin 90-luvun hintojen ai-kana asunnon ostaneelle ei kah-den pysyvän asunnon pitäminen kahdessa maassa ole ylipääsemä-tön ongelma.

Vaihtaen paremmaksi

Laura Virnes ja Jussi Niskakos-ki eivät ole muuttolintuja, vaan he pitävät viinimyymälää Fuen-girolassa. Asuinparatiisinsa he ovat kuitenkin löytäneet Mijasin puolelta, rauhallisesta Vista Ver-

de -urbanisaatiosta. Keväällä he pääsivät muuttamaan halvem-paan ja parempaan huoneis-toon, kun entinen vuokrasopi-mus päättyi.

”Aiemmin meillä oli kaksi ma-kuuhuonetta, joista toista käy-tettiin lähinnä varastona, ja vie-raiden käydessä se raivattiin vie-rashuoneeksi. Nyt meillä on vain yksi makuuhuone, mutta oma pieni piha, jota käytämme ah-kerasti. Vaikka asunto onkin pie-nempi, tuntuu, että tilaa on nyt paljon enemmän. Vuokra pieneni yli kolmasosalla, kiitos laman ja asunnon koon” sanoo Laura.

Myös myymälätila vaihtui, se-kin edullisemmaksi.

”Myymälästä lähdimme katu-remontin takia evakkoon, mutta uusi myymälä on parempi sekä

Vuokrataso alas, asumistaso ylös

Sisäpihalla asukkaat ja lemmik-kieläimet saavat nauttia kesän vihreydestä.

Jussi ja Laura ovat viihtyneet Vista Verdessä reilut kolme vuotta. Urba-nisaatiossa heitä viehättävät sen rauhallisuus, kaunis ympäristö sekä mukava, kansainvälinen naapu-rusto.

SOSIAALITOIMISTOJEN VAIHTEETEspoon keskus (09) 816 21Espoonlahti (09) 816 4051Leppävaara (09) 816 3011Matinkylä-Olari-Tapiola (09) 816 4011

Sosiaalityöntekijöiden ja – ohjaajien puhelinaikama – pe klo 12 – 13etuuskäsittelijöiden puhelinaikama – ke & pe klo 10 – 11 ja to klo 12 – 13Palveluneuvonta ilman ajanvaraustama – ke & pe klo 10 – 14 ja to klo 14 – 17:

KELA ma – pe klo 8 – 18Yleinen asumistuki 020 692 201

Eläkkeet & asumistuki 020 692 202Sairauspäiväraha 020 692 204Työttömän etuudet 020 692 210

TALOUS- JA VELKANEUVONTAma-to klo 10-12 puh. 0800-9-3488 (maksuton)

SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYSJorvissa 24 hpuh (09) 8164 2439Kriisipuhelin palvelee kun:n tarvitset kiireellistä apua virka-ajan jälkeen n tarvitset neuvoa ja opastusta elämäntilanteessasi n olet huolissasi toisen henki-lön pärjäämisestä

n olet huolissasi lasten hyvin-voinnista.

ESPOON TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOUpseerinkatu 3 Bma - pe klo 9.00 - 15.45voit ilmoittaa työnhaun muutostietojapuh. 010 19 4906 ma-pe klo 8 – 19 ja kysyä työttömyysturvaneuvonnasta puh. 010 19 4911 ma-pe klo 9-17

VUOKRA-ASUNTOTOIMISTOVirastopiha 2 B, Espoon Keskusp (09) 816 25677 ja(09) 81625678puhelinaika ma - pe: klo 8.30 – 10.30

ll Hammaslääkäriin tai kam-paajalle varataan aina aika, mut-ta nyt ajan voi varata myös polii-sille. Ainakin jos asia koskee esi-merkiksi ajokieltoasioita, ajokort-tihakemusta, ampuma-aselupaa, arpajaislupaa, aseen esittämistä, henkilökorttihakemusta, passi-hakemusta tai vammaisen hen-kilön pysäköintilupaa.

Ajanvaraus käy mukavasti ne-tissä osoitteessa www.ajanva-raus.fi/isl/rms.do?url=poliisi. Jos

osoite ei toimi, kannattaa vain googlata hakusanoilla ajanva-raus poliisi.

Ajanvaraus koskee vain yh-den henkilön asioiden hoitoa, Jos aikaa tarvitaan useamman henkilön asioiden järjestelyyn, kannattaa se ottaa aikaa varat-taessa huomioon.

Poliisi toimii muutenkin jo nettimaailmassa esimerkiksi pol-kupyörävarkaudesta voi poliisille ilmoittaa netissä.

ajanvaraus poliisille netissä

Tärkeitä yhteystietoja


Teksti: Laura castrénKuvat: Kristina Al-Zalimi

Koirasta on paljon iloa myös kerrostalossa asuvalle. Mutta kouluttamaton koira voi olla riesa sekä omis-tajalleen että muille asukkaille

Koiranomistajalle kerrostalossa asuminen on taito-laji. On pitänyt osata valita kerrostaloon sopiva koirarotu, opettaa koira tuntemaan talon ääniä ja hajujen sekamelskaa sekä odottamaan kotona yksin ja rauhallisena joskus pitkäkin aikoja isän-

nän tai emännän vilistäessä omia polkujaan ynnä ohittamaan muut asukkaat käytävässä arvokkaasti ja riehaantumatta.

Tietokulmal Vältä tavaratappiot. Anna pennulle paljon leluja ja luita purtavaksi.l Rajaa koiran alue. Sen ei tarvitse saa-da koko asuntoa käyttöönsä.l Vie sisäsiistiksi harjoitteleva pentu ulos aina ruuan jälkeen sekä ennen ja jälkeen unen, noin 5–7 kertaa vuoro-kaudessa.l Tutustuta koira maailmaan ja auta sitä sopeutumaan erilaisiin ääniin ja ha-juihin.l Anna koiralle huomiota ja herkkuja sopivasti, ei liikaa.l Opeta koiralle peruskäsky: istu.l Opeta koiraa tervehtimään oikein, kaikki tassut maassa.l Tutustu koirakirjallisuuteen.l Käytä koiran kasvatukseen riittävästi aikaa (tarkoittaa noin kahta vuotta).l Katso peiliin. Mieti millainen koira so-pii elintapoihisi ja siihen ympäristöön, mihin olet sitä ottamassa.

Opi koiraa!Kerrostalo on Haaste koiranomistajalle


Poliisilla on erityisiä vih-jepuhelimia, joihin voi il-moittaa rikoksiin liittyviä vihjeitä. Osa vihjepuheli-mista on automaattivas-taajia ja osa on tarkoitet-tu erityisesti huumevih-jeitä varten.

ll Vihjeen voi antaa nimet-tömänä. Poliisi kuitenkin suo-sittelee, että vihjeenantaja ilmoittaisi oman nimensä ja

yhteystietonsa, jotta poliisi voisi myöhemmin tarkentaa tietoja. Kaikki vihjeet käsitel-lään luottamuksellisina.

Kiireellisissä tapauksissa vih-jeen voi antaa hätänumeroon 112.

Kun annat rikosvihjeen, muista: l Kuvaa mahdollisimman tarkkaan, mitä on tapahtunut tai mahdollisesti tulee tapah-tumaan.

l Kerro myös tapahtuman ai-ka ja paikka. l Jos tiedät, keitä tapahtu-massa on mukana, kerro se myös poliisille. l Automaattivastaajaan on syytä ilmoittaa myös soiton ajankohta.l Vihjepuhelin Espoossa: (09) 455 0455 (puhelinvastaaja)l Vihjeitä voi myös antaa säh-köpostitse: [email protected]

Koulujen alettua liikenne on vilkas-tunut ja joukos-sa on myös pieniä ekaluokkalaisia. Poliisi muistuttaa heijastimista ja ke-hottaa erityisen varovaisuuteen lii-kenteessä.

ll Syksyn tullessa il-lat pimenevät, ja aa-mulla lähdetään pian liikkeelle hämärässä. Lomien jälkeen vilkas-tuneessa liikenteessä on mukana myös tu-hansia koulunsa aloit-taneita ekaluokkalai-sia.

Vanhempi kons-taapeli Sakari Fräntti Suur-Leppävaaran lä-hipoliisista kehottaa vanhempia huoleh-timaan siitä, koululaisilla on heijastimet tai päällään nä-kyvyyttä lisäävät, heijastavat asusteet.

”Kaikkein tehokkain turva-vaate on neonkeltaiset liivit, joita poliisikin käyttää liiken-

teen valvontaa suorittaes-saan”, Sakari Fräntti neuvoo. Hän muistuttaa myös siitä, että lyhytkin koulumatkaa on syytä opettaa lapselle etukä-teen.

Koulutie kannattaa käydä

lapsen kanssa läpi kä-vellen ja harjoitella yh-dessä vaaran paikat. Esimerkiksi risteyksissä on hyvä laskeutua lap-sen silmien tasalle, jot-ta näkee paikan lapsen perspektiivistä ja voi neuvoa, miten tässä kohtaa koulureittiä on turvallista käyttäytyä.

Ekaluokkalaiset kävellen kouluun

Ekaluokkalaiset eivät saa mennä polkupyö-rällä kouluun, olkoon kuinka lyhyt matka tahansa”, Fräntti pai-nottaa.

Onnettomuus- tai muussa vaarallisessa tilanteessa kannattaa heti soittaa hätänume-roon 112, mistä polii-sin saa nopeimmin pai-kalle. Sieltä neuvotaan

myös rikosuhripäivystykseen tai vastaavaan, jos aihetta on, Fräntti neuvoo.

Oman alueen lähipoliisia voi tiedustella virka-aikana poliisin tilannekeskuksesta, numerosta 071 8730281.

pärjäävän yksin pitkiä aikoja, toinen palkkaa koiralleen lap-senvahdin kauppareissun ajaksi. Kultainen keskitie lienee tässäkin paras.

Opi puhumaan ja lukemaan koiraa

Jotkut osaavat koirakielen alkeet aivan luonnostaan. Toisille ”koi-ran” puhuminen ja tulkitseminen aukeaa vasta tietoisen harjoitte-lun ja treenaamisen avulla.

Koirien kanssa äänensävyllä ja muutenkin äänenkäytöllä on merkitystä. Myös ihmisen liikeh-dinnällä on merkitystä. Koira tulkitsee äkkinäisesti ja kankeasti liikkuvan ihmisen olevan hyök-käysaikeissa. Tuttavuutta tekevä ja pehmeästi jutusteleva koiraih-minen saa koiran kuin koiran yleensä välittömästi rauhoittu-maan. Kättä nuuskittavaksi ojen-tava antaa koiralle merkin rau-hanomaisista aikeista.

Tiltu itse kertoo treenanneensa koiraa jo pienestä pitäen.

”Pienenä en saanut viedä koi-rina pitämiäni pehmoleluja ulos, joten ulkoilutin hihnan päässä mielikuvituskoiraa”, Tiltu nau-reskelee.

Koiran aistimaailma on herkkä

Suomen kennelliiton viestintä-päällikkö Miia Puoskari arvelee, että monet yhteenotot koiran-omistajien ja koiraninhoajien vä-lillä voitaisiin välttää, tutustutta-malla ja tottumalla koira ympä-ristöönsä, sen hajuihin ja ääniin. Hän muistuttaa, että koira elää aivan erilaisessa aistimaailmassa kuin ihminen.

Koiran hajuaistia on yhtä vai-kea ymmärtää kuin korkeampaa matematiikkaa. Koira erottaa ha-juja, joista ihmisellä ei voi olla aa-vistustakaan.

Aina kaikki ei mene ihan näin mallikkaasti. Liian pitkäksi aikaa yksin jätetty koira saattaa ajaa naapurit raivon partaalle ulvon-nallaan tai haukullaan, joilla se yrittää kertoa ikävästään. Tai jos koiraa ei ole opetettu se tekee ulospäästyään tarpeensa heti ul-ko-oven viereen. Tämä taas on omiaan ajamaan muut asukkaat raivon partaalle.

Koira saattaa myös riehaantua tervehtimään rappukäytävässä vastaan tulevia naapureita niin että siinä kevyemmät kupsahte-levat kumoon.

Tiltun koirakoulun omistaja Til-tu Antikainen harmittelee omis-tajia, jotka kohtelevat koiraansa kuin pilalle hemmoteltua lasta. Löperöt omistajat eivät ymmär-rä, että näin toimimalla koira voi huonosti ja oireilee joko hauk-kumisella, aggressiivisuudella tai masentumalla. Koiransa parasta ajatteleva omistaja osoittaa koi-ralle paikan laumassa ja antaa koiran elää koiran elämää. Näin säilyy myös naapurisopu ja koi-

rasta on iloa kaikille.

Johtajaksi päässyt koira käskyttää

Tiltun koirakouluun tuodaan jat-kuvasti koiria, joiden ongelmat juontuvat perheen johtajuuson-gelmasta. inhimillistetty koira saa liian vähän liikuntaa ja työtä, mutta liikaa herkkuja ja huomio-ta. Herkuilla ja huomiolla pilattu koira ei lopulta arvosta kumpaa-kaan.

Vallan tavoittelu on luonteen-omaista varsinkin uroskoiralle. Valtapelissä se havittelee voitto-ja, ja riittävästi niitä saatuaan se pitää itseään lauman johtajana.

Pienille koirille sallitaan enem-män ärhentelevää ja pomottavaa käytöstä. Vallantavoitteluksi pik-kukoiran käytöstä on vaikea tulki-ta saati ottaa sitä tosissaan ennen kuin koiran käytöksestä aiheutuu ongelmia. Sisällä tällainen koira merkkaa reviirinsä, ulkona se an-taa omistajalle pysähtymis- ja liik-keellelähtökäskyjä eikä ymmärrä, miksi sitä ei totella.

Laumansa johtajana sen velvol-lisuus on puolustaa laumaansa, siis ihmisiä, esimerkiksi postinkan-tajan tunkeilua tai kotiin tulevia vieraita vastaan. Vieras kuuluu toiseen laumaan ja niinpä sille on välittömästi esitettävä taiste-luhaaste.

Kun koira ottaa pomon paikan, se komentaa laumaansa ärhäkällä haukulla.

”Koiralle johtajuus on stressi. Onnellisella koiralla on riittäväs-ti työtä ja tekemistä samoin kuin liikuntaa ja lepoa. Onnellisen koi-ran ei tarvitse olla laumalleen joh-taja eikä sen tarvitse ilmoittaa jo-ka hetki muille, mitä ympäristössä tapahtuu. Se tietää, että omistaja on lauman kingi, johtajakoira, jo-ka osaa ja haluaa pitää laumansa järjestyksessä”, Tiltu Antikainen opastaa koirapsykologian alkei-siin.

Koiran virka

Koira on kiva kaveri lenkillä, mut-ta lenkkeily tai koirapuisto ei vielä riitä koiran viraksi. Tiltu suositte-

lee agilityä tai tottelevaisuuskou-lua aktiviteetiksi. Niissä koira saa purkaa toimintatarmoaan ja sa-malla pääsee kokeilemaan haas-tavia tehtäviä, joista se nauttii.

Koirakoulun tiloissa vapaana saavat juosta Tiltun omat koirat, kaksi border-paimenkoiraa, isä ja poika. Eloisia ja leikkisiä otuksia.

Omat koiransa Tiltu pitää tii-viisti vierellään ulkona kuljettaes-sa eikä päästä niitä tervehtimään vastaantulevia koiria.

”On tietysti vähän epäreilua minun koiriani kohtaan, kun ih-miset päästäisivät omat koiransa tervehtimään vapaasti, mutta mi-nä pidän omani tiukasti komen-nuksessa.”

Laumaeläimenä koiran on vai-kea olla yksin, joten Tiltu kehottaa opettamaan koiria kestämään yk-sinäisyyttä siedätyshoidolla: koi-ra jätetään hetkeksi yksin toiseen huoneeseen, kotiin tai vaikkapa ulos kytkettynä. Koira saa totutel-la yksinoloon pikkuhiljaa.

Koiranomistajista löytyy äärim-mäisyyksiä: toinen arvelee koiran

”Koiralle johtajuus on stressi.

Onnellisella koiralla on

riittävästi työtä ja tekemistä

samoin kuin liikuntaa ja lepoa.

Poliisi opastaa

Neuvo lapselle turvallinen koulutieTeksti: Tapani VauhkonenKuva: comma

Poliisin vihjepuhelin päivystää

Kun Tiltu Antikainen kouluttaa, koi-rat tottelevat innokkaasti. Myös omista-jat tarvitsevat oppia.

Turvallisesti kouluun!


Monet kodin tulipalot voi-taisiin ehkäistä helposti. Ri-peä toiminta palopaikalla vähentäisi tuhoja ja pelas-taisi ihmishenkiä.

ll Vuoden jokaisena päivänä hätäkeskuksen numeroon 112 tulee noin 40 ilmoitusta tulipa-losta. Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Markku Sa-volainen kertoo, että tulipalois-sa kuolee Suomessa joka vuosi noin sata ihmistä. Palokuolleista noin kaksi kolmasosaa on päih-tyneitä.

”Suurin yksittäinen kuolemaan johtanut syy on kodin tulipalois-sa tupakoiminen vuoteessa”, Sa-volainen kertoo. Sängyssä pol-tellessa ollaan väsyneitä ja ehkä juovuksissakin. Silloin on hengen lähtö lähellä, sillä huonekalupa-lo etenee nopeasti ja aiheuttaa savuun tukehtumisen. Huma-lassa arviointikyky heikkenee ja palotilanteessa toimitaan usein väärin.

Älä säilytä ruokaa liedellä

Toinen merkittävä kotitulipalojen syy on palomiesslangilla ”nakit ja muusi”. Erilaisten kodin säh-kölaitteiden kuumeneminen ai-heuttaa kolmasosa rakennustu-lipaloista. Vaarallisimmat kodin-koneet ovatkin sähköliesi ja uuni, joihin ruoka on unohtunut pala-maan tai kiehumaan yli.

”Lieden päällä ei koskaan saa säilyttää yhtään mitään”, Savolai-nen varoittaa. ”Yksinään kotona oleva koirakin saattaa hellalla ole-vaa ruokaa tavoitellessaan panna levyn päälle.”

Savolaisen mukaan uudet tau-lutelevisiot ovat turvallisempia kuin vanhat kuvaputkelliset mal-lit. Joulun kunniaksi putkitelkka-rin päälle palamaan laitettu kynt-tilä on pilannut monen kodin

Ehkäise tulipalot jo ennakolta

APuA, mEillä PAlAA!

joulun. Koko huoneisto täyttyy myrkyllisestä savusta muutamas-sa minuutissa.

Savolainen muistuttaa että kaikki muutkin sähkölaitteet voi-vat kuumentua liiaksi ja sytyttää tuleen laitteisiin kertyneen pölyn tai lähellä olevat tekstiilit. Olisi tärkeää, että jääkaapin ja pakas-timen tausta imuroitaisiin kerran vuodessa ja muista sähkölaitteis-ta katkaistaisiin virta silloin kun ollaan pitempiä aikoja poissa ko-toa. Pesu- ja astianpesukonetta ei saa jättää pyörimään yksikseen, kun ei itse olla kotona laitetta valvomassa.

Käytä sammutuspeitettä

Mutta jos tulipalo kuitenkin syt-tyy? Miten pitäisi toimia?

”ihan ensimmäiseksi pitää yrit-tää rajoittaa palo sammutuspeit-teellä tai sammuttimella”, Savo-lainen neuvoo.

Kun liekit eivät saa happea sammutuspeitteen alla, palo sammuu. Aika monessa kodissa on sammutuspeite, mutta vali-tettavan usein sitä ei sitä tositi-lanteessa löydy. Hätätilassa sam-mutuksessa voi käyttää räsymat-toakin.

Jos hellalla palaa rasva, siihen ei missään tapauksessa saa kaa-taa vettä, koska silloin vesi ja kuuma rasva räjähtävät silmille. Rasvapalon saa nopeimmin sam-muman kun laittaa kannen katti-lan päälle.

Älä epäröi soittaa apua

Jos palon rajoittaminen ei on-nistu, Savolainen neuvoo sulke-maan ikkunat, ottamaan kodin avaimet mukaan ja poistumaan huoneistosta ennen kuin soit-taa hätäkeskukseen. Tärkeää on myös opastaa paloauto nopeasti oikeaan huoneistoon.

”Hätäkeskukseen 112 soitta-mista ei kannata epäröidä. Turha

Teksti: Tapani Vauhkonen

hätäpuhelu on pieni ongelma, lii-ka odottelu saattaa vaarantaa ih-mishenkiä”, Savolainen neuvoo.

Ja vaikka palon saisikin tukah-dutettua, kannattaa soittaa pa-lokunta paikalle, jos vähänkin epäilee, että tuli on jäänyt kyte-mään.

Savolaisen mukaan kolme huo-neiston tärkeää paloturvallisuus-välinettä ovat palovaroitin, sam-mutuspeite ja jauhesammutin.

Näistä palovaroitin on jo lainkin vaatima. Peitteen ja sammutti-men on oltava aina helposti saa-tavilla.

Eniten paloturvallisuus kuiten-kin lisääntyisi, jos saisimme hie-man muutettua asenteitamme.

”Ei mulle mitään voi sattua -ajattelu voi maksaa oman ja naapurin hengen”, Savolainen varoittaa.

” joka kodin turvavälineetn Ainakin yksi toimiva palo-varoitin. Vaihda paristo ker-ran vuodessa. Palovaroitin on pakollinen joka kodissa.n Nopeasti löytyvä sammu-tuspeite ja jauhesammutin, joilla saa palon rajoitetuksi. Molemmat muutaman kym-pin henkivakuutuksia.

jos tulipalo syttyyn Yritä sammuttaa palon al-ku sammutuspeitteellä ja jau-hesammuttimella.n Jos et saa paloa sammu-maan, sulje ikkunat, ota avai-met mukaasi, poistu huoneis-tosta ja sulje ovi.n Soita hätäkeskukseen, 112.n Opasta palokunta paikal-le.n Jos naapurissa palaa, älä mene savun sekaan. Soita 112, sulje ulko-ovi ja mene parvekkeelle odottamaan apua.

Verho oli heilahtanut yövalona toimivan seinälampun päälle ja aiheutti tulipalon.

Liedellä lämmitetty ja siihen unohtunut lasinen kahvipannu aiheutti palon, jossa yksi ihminen kuoli.

Vaarallisimmat kodinkoneet ovat sähköliesi ja uuni.

TURVATEKNiiKAN KESKUS TUKES

TURV

ATEK

NiiK

AN

KES

KUS

TUKE

S


liikkumaanRaimo Aromaa tietää, että liikku-mista ehkäisevistä esteistä vapaa ympäristö on vammaisille vält-tämättömyys. Esteettömyydestä hyötyvät myös muut liikkujat.

ll Raimo Aromaan liikkumista ei vam-maisuus ole lannistanut. Jalat halvaan-tuivat kaksivuotiaana sairastetun polion seurauksena. Meren äärellä lapsuutensa elänyt saariston kasvatti liikkui ensin kon-taten, sittemmin kainalosauvojen avulla. Pyörätuoliin hän siirtyi vasta 1990-luvun puolivälissä. Siinä vaiheessa hänellä oli takanaan jo pitkä ura työelämässä sekä tavallisen että myös vammaispurjehduk-sen parissa.

1990-luvun alussa Aromaa kiinnos-tui myös muusta vaikuttumisesta vam-maisasioissa. Hän on toiminut aktiivisesti eri vammaisyhdistyksissä ja kaupungin luottamustoimissa. Niistä käsin hän on vaikuttanut niihin konkreettisesti vam-maisten asioihin ja lisännyt tietoutta niis-tä.

Paljon vielä tekemättä

Raimo Aromaan perspektiivi kotikaupun-kinsa vammaisasioihin ja niissä tapahtu-neisiin muutoksiin on pitkä.

”Paljon on saatu aikaan. Tämä näkyy myös poliittisessa asennemuutoksessa. Esimerkiksi Espoon vammaisneuvosto toimii tehokkaasti, ja sen lausunnot ja aloitteet otetaan huomioon.”

Aromaa itse toimii lukuisissa luottamus-tehtävissä. Hän on muun muassa Espoon invalidit ry:n hallituksen jäsen sekä va-paaehtoinen vammaisneuvoja ja vam-maisneuvoston neuvottelukunnan pu-heenjohtaja. Parhaillaan hän on mukana työryhmässä, joka kiertää Espoota kar-toittamassa, kuinka käytännön esteettö-myyssuunnitelma saadaan toteutumaan eri kaupunginosissa. Suunnitelma liittyy vuonna 2003 valmistuneeseen Espoon esteettömyysohjelmaan. Aromaa oli mu-kana myös muun muassa Sellon ja Entres-sen tarkastuskierroksilla.

”On muistettava, etteivät esteettö-

myysvaatimukset koske ainoastaan lii-kuntavammaisia. Samalla tavalla esteet-tömyyttä suunniteltaessa on otettava huomioon myös muut ryhmät: liikunta-rajoitteisia ovat myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset sekä hengityselinsairauk-sista kärsivät, joille pöly ja hajuhaitat ovat todellisia. Joukkoon voisi hyvin laskea myös lastenvaunuja työntävät vanhem-mat tai raskaita laukkuja raahaavat.”

Laki antaa apua

Vaikka esteettömän Espoon eteen on jo tehty paljon, tekemistä riittää yhä.

”Parannuksia tarvitaan muun muassa kevyen liikenteen väylillä. Esimerkiksi ka-tujen reunakivet on saatava niin loiviksi, että niistä pääsee sujuvasti kulkemaan myös pyörätuolilla tai rollaattorin avulla. Myös julkisten rakennusten ja erityisesti 1970-luvulla valmistuneiden rakennusten sisäänkäynneissä on vielä paljon puuttei-ta. Niissä on lähes aina pari porrasta eikä luiskia juuri ollenkaan. Ja jos luiska onkin, se on sellainen ´muka-luiska´, joka on asennettu väärin tai liian jyrkäksi.”

Aromaa kiittelee vuonna 2007 synty-nyttä rakennuslakia, joka toi paljon hyvää mukanaan. Sen mukaan esteettömyyden tulee olla osa normaalia suunnittelua kai-kessa rakentamisessa – jo arkkitehtien työpöydillä ja asemakaavojen hyväksy-misessä.

”Tämä tulee loppupeleissä myös kus-tannuksiltaan edullisemmaksi kuin muu-tosten tekeminen myöhemmin.”

Lain mukaan nykyään jokaisessa kolmi-kerroksisessa talossa tulee olla hissi, jolla pääsee myös kellari- ja ullakkokerroksiin esteettömästi. Huonetilojen ovien tulee olla tarpeeksi väljiä, vähintään 80–85 senttimetriä leveitä. Myös wc:n, saunan ja kylpyhuoneiden tulee olla niin tilavia, että niihin pääsee myös pyörätuolilla.

Liikenne sujuvaksi

Tätä nykyä Espoon linja-autot ovat lä-hes kautta linjan matalalattiabusseja. Aromaan mukaan myös raitiovaunut ja metro ovat myös pyörätuolilla liikkuvalle helpot. Sen sijaan miinuspuolelle jäävät lähijunat: vaikka junan vaunu ja laituri ovatkin samalla korkeudella, jää niiden väliin niin iso rako, ettei junaan ole pyö-rätuolilla juuri mahdollista päästä ilman avustajaa.

Esteettömyyden vaatimus on tuonut mukanaan hyviä ratkaisuja. Oivalliseksi esimerkiksi Aromaa ottaa Puolarmetsän sairaalan bussipysäkin, jonka muotoilussa on otettu huomioon myös näkövammai-set. Se kohta pysäkistä, johon bussin ovi pysähtyessä jää, on päällystetty karheam-malla materialla niin, että sen voi tuntea jalkojensa alla.

Vaikka kuljetuspalvelut lähitaksin kautta toimivatkin varsin sujuvasti, niiden mää-rää tulisi nostaa. Palveluun oikeutettu lii-kuntakyvytön saa käyttöönsä 18 yhden-suuntaista matkaa kuukaudessa.

Työsarkaa vammaisasioissa löytyy yhä, ja työtä tehdään myös järjestötasolla. Aromaa kertoo, että Espoossa toimii tällä haavaa 58 erilaista vammaisyhdistystä.

”Toisaalta miksi niitä tarvitaan niin pal-jon – jokaiselle vammaisryhmälle oma jär-jestönsä? Tiiviimmällä yhteistyöllä voisi saada enemmänkin aikaan”, hän arvioi.

Esteet pois, liikkuminen sujuvaksi

Raimo aromaa on esteettömän Espoon asiallaTeksti: Anita JärvisaloKuvat: Yrjö Klippi

Raimo Aromaa oli mukana Atlantan olympialaisissa vuonna 1992.

Ensimmäisen purjevneensä, kuusi metriä pitkän Lightningin, Aromaa sai vuonna 1948. Hän on nyt mukana aktiivisesti purjehduksessa. Suomenmestaruuksia on tullut useampiakin. Vammaispurjehduk-sessa hänen työnsä on ollut merkittävä.

➔


Entressen kirjasto Espoon keskuksessa on elävä kult-tuuri- ja mediakeskus, luon-teva kohtaamispaikka erilai-sille ihmisille. Se on moder-nin kirjaston malli.

ll Entressen kirjaston maahan-muuttajien palvelutiimiä vetävä Jasmin Lappalainen on sitä miel-tä, että Suomessa on ehkä maa-ilman paras kirjastolaitos, mut-

ta myös kirjaston tehtävät ovat muuttuneet.

”Tänä päivänä ei enää riitä et-tä kirjastosta saa lainaksi kirjoja, vaan kirjastoista on tullut media- ja kulttuurikeskuksia”, hän arvioi. Kirjasto on neutraali kohtaamis-paikka, jossa on helppo tutustua uusiin ihmisiin.

Palvelua 20 kielellä

Espoon keskuksen ympäristössä asuu paljon maahanmuuttajia,

joten oli luonnollista rakentaa uuden kirjaston palvelut moni-kulttuurisiksi. Haaste oli Jasminin mukaan melkoinen, sillä asiakkaat puhuvat noin sataa eri äidinkiel-tä.

Kaikkia kieliä henkilökunta ei tietenkään voi hallita, mutta 20 kielellä ihmisiä pystytään palve-lemaan. Tämä on varsin kunnioi-tettava saavutus.

Kirjaston kokoelmista löytyy yh-teensä 70 000 lainattavaa kirjaa,

lehteä, elokuvaa ja äänitettä, jois-ta vieraskielisiä on yhteensä 8000 nidettä, 14 vieraalla kielellä. Lisäk-si Helmet-tietojärjestelmän avulla aineistoja voi tilata kaikista pää-kaupunkiseudun kirjastoista, mikä moninkertaistaa valikoiman.

Hysni Krasniqin erityisvastuu-alueena on kirjaston lehtikokoel-ma, johon kuuluu 400 tilattua lehteä kymmenellä kielellä. in-ternet tarjoaa lehtien lukuunkin aivan uusia mahdollisuuksia.

”Meillä voi lukea Press Display -ohjelman avulla tuoreeltaan noin 800 eri puolilla maailmaa ilmes-tyvää lehteä”, Hysni kertoo.

Jos hyvää juttua ei jaksa lukea loppuun kirjastossa, sen voi lähet-tää kotiin sähköpostina ja lukea siellä rauhassa. Tämä testattiin heti, ja toimihan se. Lähetin itsel-leni Dagens Nyheterin etusivun. Kotiin tultuani avasin sähköpostin ja siellähän se DN oli luettavissa. Varsin kätevää.

Tapahtumia eri-ikäisilleEntressen kirjastossa on kesällä aika hiljaista, mutta lomakauden jälkeen monimuotoinen toiminta lähtee taas käyntiin. Lapsille on tarjolla satutunteja kotimaisten kielten lisäksi ainakin somaliksi, albaniaksi ja englanniksi. Syksyllä alkavat vanhemmalle väelle suun-natut atk-kurssit. Nuorille, ja mik-si ei vanhemmillekin, on erityinen pelihuone tietokone- ja konsoli-pelejä varten.

Syksyllä käyn-nistyvät myös mo-nenlaiset tapah-tumat ja opetus-tilaisuudet. Sini-nen huone, johon mahtuu 50 ihmis-tä, on suunniteltu juuri tätä varten. Kirjaston keskellä on estradi, jossa voi järjestää vaikka konsertin. Alueella on myös langaton verkko ja 20 kan-nettavaa tietoko-netta asiakkaiden käytössä.

Kesällä kirjaston ulkopuolella on tapahtumateltta, jossa järjestetään viriketoimintaa nettiriippuvaisille nuorille.

”Nykyään nuoret ovat valitet-tavasti aika riippuvaisia netistä. Yritämme rohkaista ihmisiä hyö-tyliikuntaan, sosiaalisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, ettei elämä olisi pelkkää näytön tuijottamis-ta”, toimintaa pyörittävä Faruk selittää.

Telttatyöryhmä suunnittelee

erityistä piste-päivää, nuorille kirjaston käyttä-jille tarkoitettua kilpailua, jon-ka avulla heitä tutustutetaan kirjaston palve-luihin ja kirjalli-suuteen.

”On ilo palvella”

Entressen kirjas-ton työntekijöi-den työasujen selkäpuolella on iso kysymys-merkki. Se vies-tii asiakkaille: ”minulta sopii tulla kysymään, jos jokin juttu on epäselvä”

Vastauksia annetaan 20 kielellä. Lainaa kirjastonhoitaja -palvelulla saa kirjastonhoitajan 45 minuutik-si henkilökohtaiseen käyttöön.

”Kirjoita siihen juttuun että meistä on ilo palvella asiakkaita”, Hysni pyytää.

Juuri näin asia on. Entressessä on ehkä Suomen paras kirjasto.

TAPAhTumAT TäyTTäväT kirjAsTonTeksti: Tapani Vauhkonen

Kuvat: Kristina Al-Zalimi

Entresse näyttää mallia

➜

Entressen kirjasto

palvelee 20 kielellä!

Entressen kirjaston maahanmuuttaja-tiimi, johon kuulu-vat Jasmin (vas), Abodi, Faruk, Do-na, Omar ja Hysni, palvelee asiakkaita 20 kielellä.

Entressen kirjas-tossa odottaa lukijoita 70 000 kirjaa. Pääkaupun-kiseudun Helmet-varausjärjestelmän avulla luku monin-kertaistuu.

Ghanasta lähtöisin oleva Da-vid Kuame Baafo on muutta-nut Espanjasta Suomeen vasta kuukausi sitten. Hän pitää kir-jastossa tietokoneella yhteyttä ystäviinsä, kuuntelee musiikkia ja seuraa uutisia maailmalta.


Melko tarkkaan keskel-lä Espoota sijaitseva Bem-böle mainitaan jo 1500-lu-vun maakirjoissa. Väitetään myös että Bemböle on kan-sansatujen Hölmölä. Usko-koon ken tahtoo.

ll Bembölen vanhoista raken-nuksista näkyvin on historialli-sen Kuninkaantien ja Turuntien risteyksessä sijaitseva Bembölen koulu. Koulu rakennettiin vuonna 1923 ja toimii edelleen ruotsin-kielisenä ala-asteena.

Koulun osoite on Kuninkaantie 1, mutta tämä Suomen vanhin tie suinkaan alkanut Bemböles-tä vaan peräti Atlantin rannikolta Norjan Bergenistä. Sieltä alkoi jo 1300-lvulla käytössä ollut posti-reitti Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan ja sieltä edel-leen Saaristomeren yli Turkuun.

Turusta itään Kuninkaantie jat-kui Etelä-Suomen halki Espoonkin läpi Viipuriin ja lopulta aivan Suo-menlahden perukkaan, Pietariin saakka.

Kestikievarista kahvitupaanSiihen aikaan kun hevonen oli no-pein kulkuväline ja matkaa teh-tiin pääasiassa jalan, päivämatkat eivät olleet pitkiä. Niinpä teiden varsille syntyi majataloja, krouve-ja ja kestikievareita huolehtimaan matkalaisten tarpeista. Ei siis tar-vitse miettiä, mistä on syntynyt edelleenkin käytössä ole sanonta ”puolimatkan krouvi”.

Bembölestä oli suurin piirtein päivän matka Helsinkiin, joten siellä toimi vastakkaisilla puolil-la tietä kaksikin majataloa. Bellin tilan yhteydessä Bellinmäellä on ollut kestikievari vuodesta 1737 lähtien. Nyt talossa toimii Bem-bölen kahvitupa. Vastakkaisella puolella Turuntietä sijaitsi Glim-sin tila, jonka vaiheita on tutkittu

aina 1500-luvulle saakka. Siellä on kestikievaria pidetty moneen otteeseen, viimeksi 1800-luvulla.

Museoksi Glimsin tila muutet-tiin 1958. Espoon menneisyydes-tä kiinnostuneiden ei kannata jät-tää Glimsin museota väliin.

Entisinä aikoina, kun ei ollut sa-nomalehtiä – tv:stä ja internetistä puhumattakaan – tieto kulki mat-kalaisten mukana ja keskikievarit toimivat uutistoimistoina. Illan ra-toksi kerrottiin myös monenlaisia juttuja ja kaskuja. Näin kehittyivät kansantarinat.

Hölmölän esikuva?

Vanhat bemböleläiset olivat va-kuuttuneet siitä, että Bemböle on yksinkertaisista asukkaistaan kuu-luisan Hölmölän esikuva. Muistat-

Hölmölän esikuva?

BemBöle oli aikaansa edelläTeksti: Tapani VauhkonenKuvat: Espoon kaupunginmuseo, Kristina Al-Zalimi

Bembolen maiseman keskeinen ra-kennus on Kuninkaantien varressa sijaitseva vuonna 1923 rakennettu koulu. Siinä toimii edelleen ruotsin-kielinen peruskoulun ala-aste. Van-ha kuva on otettu 1923–1935.

l ”Eläkkeellä minun pitäisi jo olla, mutta täällä sitä edelleen häärätään”, naureskelee Bem-bölen kahvituvan isäntä Kaj Alén. Parhaaseen turistiaikaan asiakkaita on runsaasti, joten Kajlla ja siskollaan Rita Kaner-volla on kädet täynnä työtä. Jutusteluun riittää kuitenkin muutama hetki aikaa.

”Tällä paikalla on pidet-ty keskikievaria ja majataloa vuodesta 1737 saakka”, Alén kertoo. Kahvitupana talo on toiminut vuodesta 1939.

Kaj Alénin vanhemmat aloit-tivat kahvilan pitämisen vuon-na 1954. Isän kuoltua 1969 Kaj ja Rita jatkoivat toimintaa. Kajn pojasta tuli kirvesmies, joten perinne katkeaa, mutta kahvilan nykyinen kokki jatka-nee yrityksen pyörittämistä.

Kahvitupa sijaitsee Bellin ti-lan alueella, joka toimi maati-lana vielä 1950-luvulla.

”Sieltä haettiin kahvilaan maidot ja viereisestä Varubo-denin kaupasta lihat”, Alén muistelee.

Pian 300 vuoden ikäinen maalaisidyllinen talo on ehti-nyt olla monenlaisessa käytös-sä, kestikievarina, suutarinvers-taana, kansakouluna ja sodan aikana jopa synnytyssairaala-na.

Kahvituvan lounaslistalla on kohtuuhintaista kotiruokaa. En voi vastustaa kiusausta vaan tilaan lihakeiton, ruisleipää ja maitoa. Naminami. Juuri täl-laista äitikin teki.

Kahvituvasta saa maittavaa kotiruokaa

tehan hölmöläiset, jotka yrittivät kantaa säkeissä valoa ikkunatto-maan tupaan, ja hakkasivat lo-puksi koko seinän pois valoa saa-dakseen.

Olipa tämä asia miten tahan-sa, oikeasti bemböleläiset olivat aikaansa edellä. Bemböle on yk-si Espoon vanhimmista kylistä, mutta se oli myös Espoon vau-raimpia kyliä, jossa rahvaallakin oli jo varhain ikkunalasit. Ehkä-pä vanha tarina sai alkunsa juuri tästä.

Lähteet:Espoon kaupunginmuseon sivutUlf Johansson: Sagan om Bemböle

20 21asukasviesti 3 ● 200920

Tervapataa, peiliä, väriä! Seilimäen 20-vuotista tai-valta juhlivat yhdessä niin entiset kuin nykyisetkin asukkaat, lapsista puhumat-takaan.

ll Anna-Maija Saaranen ja Pirjo Grön käyvät ensitöikseen tarkista-massa, miltä entinen oma kotipi-ha näyttää.

”Miten vehreää! ja kuinka noi-ta pensaita ja puita silloin ensim-mäisinä vuosina kasteltiinkaan, ja tuntui, ettei niistä ikinä tule mi-tään!” nauraa Saaranen ja muis-telee samaan hengenvetoon Sei-

limäkeä hyvänä paikkana asua.”Jotain kivaa yhteisöllistä tässä

oli. Lapset viihtyivät, ja naapureit-ten kanssa oltiin tekemisissä.”

Kaksikon mukaan liittyvät myös sisarukset Minna Hyytinen ja Kerttu Aitola, jotka innostuivat kuultuaan puskaradion kautta, että lapsuuden ja varhaisnuo-ruusvuosien pihoilla juhlitaan. Tuttuja nurkkia ja omia juuria oli päästävä nuuskimaan, nyt jo jälkipolven kanssa. Kerttu Aitola kuvaa vierailua emotionaaliseksi aikahypyksi:

”Pelkästään matka bussipy-säkiltä entisille kotitaloille tuntui kovin lyhyeltä ja paikka pienel-tä. On outoa, että talot näyttivät samalta, mutta puut, pensaat ja

SeilimäKeä juhlittiin

Tervapataa, peiliä ja keinupeffistä Aada sai

komean kasvomaala-uksen.

Leena Poutiainen pihan pienimpien vankina.

vanhojen pihaleikkien ryydittämänäTeksti ja kuvat Anita Järvisalo

Tuija Perälä ja Marketta Ahonala ja Espoonkruu-nun tuliaiset.


Pussihypyssä mittaa toisistaan ottavat Hanna Järvisalo ja Leena Poutiainen.

äidin istuttama kuusikin olivat kasvaneet niin, että tämä tuntui aivan eri paikalta. Jälkikäteen oli tosi kiva, että tuli otettua men-neisyyttä haltuun ja tavattua van-hoja ja uusia kasvoja.”

Pihaleikit kunniaan

Oman tervehdyksensä juhliin Espoonkruunun edustajana toi vuokrausvastaava Tia Talja.

”Jo juhlia suunnitellessa oli sel-vää, että mukaan haluttiin kutsua ihmisiä vuosien varrelta”, kertoo asukastoimikunnan yhdyshenkilö Tuija Perälä.

”Asukastoimikunnan kanssa päätettiin, että jokaiselle on ol-tava jotakin: aikuisille yhteistä muisteltavaa, lapsille leikkiä, ja tietysti kaikille sopiva tarjoilu.”

Perälä kertoo, että Espoonkruu-nu tuli vastaan juhlabudjettia suunniteltaessa. Saadulla sum-malla hankittiin tarjoilut. Man-sikkakakut ja muut tarjoilut lei-vottiin talkoovoimin. Kruunulta saatiin myös erilaista tilpehööriä lasten ongintaan. Kerhohuoneen seinälle ripustettiin valokuvanäyt-tely vuosien varrelta.

Oleellinen osa juhlaa olivat perinteiset pihaleikit tervapata, peili, väri ja temppurata, joita nyt leikittiin yhteistuumin aikuisten ja lasten kanssa.

”Idea epäilytti alkuun, mutta kyllä tämä kannatti. Lapsillekin jäi varmasti hyvä muisto”, Perälä toteaa.

Hyvä muisto jäi myös pihan entisille lapsille – nyt aikuisik-si kasvaneille nuorille aikuisille, jotka virittivät pihaan myös kei-nupeffiksen ja kävivät kiinteistön takana sijaitsevilla Saviskarin kal-lioilla muistelemassa lapsuutensa leikkejä.

”Jotain kivaa yhteisöllistä tässä oli. Lapset viihtyivät, ja naapureitten kanssa oltiin tekemisissä.”

Kerttu Aitola ja Minna Hyytinen lapsuuden leikkipihalla, takana Minnan oma tytär Aada.

Onni ja äitinsä Sini Prusi onkimas-sa.

Tapio Poutiainen ja Hanna Järvisalo palaavat lapsuuden leikkeihin.

Vuokrausvastaava Tiia Talja (vas) tuo Espoonkruunun tervehdyksen juhlaan ja onnittelee Tuija Perälää.

ll Lain mukaan jokaises-sa vähinkään viiden huo-neiston kiinteistössä pitää olla turvallisuuspäällikkö. Turvallisuuspäällikön valit-see yhtiön hallitus.

Uudenmaan pelastus-liitto järjestää turvalli-suuspäälliköille koulutus-tilaisuuksia, joissa laadi-taan kiinteistölle pelastus-suunnitelma ja opetetaan mm. paloturvallisuutta ja toimintaa onnettomuusti-lanteessa.

Hyvä turvallisuuspääl-likkö jakaa edelleen saa-maansa tietoa talon asuk-kaille ja luo taloon hyviä turvallisuusohjeita ja -käy-täntöjä.

Lisätietoja saa Uuden-maan Pelastusliiton netti-sivuilta, www.upl.fi.

Kuka on teidän turvallisuus- päällikkönne?

4V-hanke kohentaa elämisen laatua

4Vl 4V: Välitä Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin – yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö -han-ke on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sekä Espoon, Helsingin ja Van-taan kaupunkien yhteinen hanke.

Kolmivuotinen 4V-hanke toimii pilottialueilla eri puo-lilla pääkaupunkiseutua. Es-poossa toiminta keskittyy Kirkkojärven, Leppävaaran ja Suvelan, Helsingissä Mel-lunkylän, Herttoniemen ja Roihuvuoren, Vantaalla Korson ja Länsimäen kau-punginosiin sekä näiden lähialueisiin.

Pilottialueilla hyviksi osoittautuneita toiminta-malleja suositellaan eteen-päin laajempaan käyttöön.

www.4v.fi

www.upl.fi

4V-hanke tukee säästöä, kierrätystä ja yhteisöllisyyttä

KeStäVän aSumiSen työkalupakki testivaiheessaTeksti: Päivi Suihkonen

Kestävän asumisen työka-lupakki antaa eväitä järke-vään asumiseen ja yhteisöl-liseen elintapaan.

ll Yhteisöllisyyttä ja elinympä-ristöä parantamaan pyrkivä 4V-hanke valmistelee Kestävän asu-misen työkalupakkia yhteistyössä pääkaupunkiseudun vuokratalo-yhtiöiden kanssa. Työkalupakis-sa annetaan neuvoja jätteiden vähentämiseen ja kierrätykseen, energian ja veden käyttöön, asu-kastoiminnan kehittämiseen ja hyvään naapuruuteen. Näin ha-lutaan tukea asukkaiden kestävää elämäntapaa ja omaa vastuulli-suutta.

”Kuntien ohjelmissa kiinnite-tään usein huomiota laadukkaa-seen ja ympäristöystävälliseen asumiseen, mutta niiden konkre-tisoiminen arkeen koetaan hanka-laksi. Työkalupakki on luotu tähän tarpeeseen”, toteaa 4V-hankkeen yhteisöllisyyskoordinaattori Han-na Lilja.

Työkalut on suunniteltu eri-tyisesti kaupunkien vuokratalo-yhtiöiden käyttöön, mutta niitä voi monin osin käyttää soveltaen myös asunto-osakeyhtiöissä.

Taloyhtiöt ovat testanneet työ-kalupakin osia jo tänä kesänä. Kokonaisuudessaan se valmistuu 2011.

Asukasdemokratia kulmakivenä

Työkalupakin asukasaktiivisuutta edistäviä neuvoja on testattu tänä kesänä muun muassa VAV Asun-not Oy:n muutamassa pilottikoh-teessa Korsossa ja Länsimäessä.

Asukasdemokratian edistämi-nen on yksi kestävän asumisen ohjelman kulmakivistä. Asukkaat kokevat asuinympäristönsä viih-tyisämmäksi ja turvallisemmaksi,

kun talossa on aktiivista asukas-toimintaa.

”Tavoitteena on, että asukkaat tietäisivät, miten voi osallistua ja halukkaille olisi vaihtoehtoja”, Lil-ja kuvailee.

Yksi asukasaktiivisuuden muoto on ympäristöeksperttinä toimimi-nen. Siinä voi todella vaikuttaa asukkaiden energian- ja veden-käyttöön.

”Jos talon energiapuitteet ovat kunnossa, yli puolet energianku-lutuksesta määräytyy siitä miten asukkaat käyttäytyvät”, toteaa Lilja.

Ympäristöeksperttejä on esi-merkiksi VAV:in ja Espoonkruu-nun asukkaissa. He muun muassa ilmoittavat palaneista lampuista, tarkastavat jätekatosten kuntoa

ja neuvovat asukkaita energian säästämisessä.

Asukkaille konkreettista hyötyä

VAV:n tavoitteena on tulevaisuu-dessa hyödyntää työkalupakkia kokonaisuudessaan laajasti Van-taalla.

”En kuitenkaan uskalla luvata, että se tapahtuisi äkkiä. Vuosien saatossa toimintaa on tarkoitus ohjata siihen suuntaan ja saa-da myös sopimuskumppaneina toimivat huoltoyhtiöt mukaan”, kertoo VAV:n isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinen

Suurimpana haasteena kestä-vän asumisen edistämisessä Top-pinen-Häyrinen näkee asukkaiden mukaan saamisen.

Aina puhutaan energian ja ve-den säästämisestä, mutta sääs-tämisen tulosten pitäisi myös konkretisoitua asukkaille. Kehitys riippuu hyvin pitkälle siitä, miten asukkaat kokevat asian omak-seen.

Yhteistyössä 4V-hankkeen kans-sa työkalupakkia ovat tekemässä Espoossa Espoonkruunu Oy, Hel-singissä Roihuvuoren Kiinteistöt Oy, Kontulan Kiinteistöt Oy, Ve-salan Kiinteistöt Oy ja Vantaalla VAV Asunnot Oy. Lisäksi apua on saatu muun muassa Suomen Pa-kolaisavun KOTILO-projektilta, YTV:lta, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta, VVO:lta, Espoon kaupungin asiantuntijoil-ta, Asukasliitolta ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:ltä.

24 asukasviesti 3 ● 2009

kalenteri

Koulutus- ja tapahtumakalenteriaSuKaSKOulutuS SYYSKauDella 2009

➲Espoonkruunu tarjoaa mielekästä ja tarpeellis-ta koulutusta asukkail-leen syksyn käynnisty-essä.

ll ”Ihmiset – tulkaa kou-lutuksiin. Ne ovat tosi tär-keitä!”, kehottaa Ramsayn-kujan asukastoimikunnan sekä oman alueneuvostonsa puheenjohtaja Leila Kupari-nen.

Kuparinen itse on vuosien mittaan osallistunut moni-naisiin koulutuksiin, ja kokee ettei niissä saatu tieto ole mennyt hukkaan. Päinvas-toin – tietoa jaetaan jälkeen-päin omaan kiinteistöön ja alueen muille asukkaille.

Kuparinen ottaa esimer-kiksi taas tänä syksynä jär-jestettävät vuokranmääri-tysklinikat, joita hän pitää tärkeimpänä mahdollisuu-tena päästä vaikuttamaan asioihin itse. Edellisvuosien tapaan Kuparinen osallistuu niihin tänäkin syksynä.

”Koulutuksessa oppii, kuinka paljon voimme omal-la toiminnallamme vaikuttaa kiinteistön asioihin, viime kä-dessä jopa vuokranmäärityk-seen.”

Kysyvä saa tietoa

Kuparinen kokee koulutuk-set myös oivalliseksi tilaisuu-deksi päästä esittämään ky-symyksiä.

”Ja aina tulee myös uut-ta asiaa, ja on hyvä päivittää tietonsa.”

Kehittämisen paikkaakin Kuparinen näkee koulutus-tarjonnassa.

”Mahdolliseen koulutus-materiaaliin olisi hyvä tu-tustua jo ennen varsinaista koulutusta – nykyään osallis-tujilla on lähes poikkeuksetta sähköposti käytössään. Yhtä lailla sähköisesti olisi hyvä saada jälkeenpäin jonkinlai-nen muistio käsitellyistä asi-oista.”

”Koulutuksiin osallistujille olisi myös hyvä antaa todis-tus tai muu mukava muisto tilaisuudesta. Ehkä se olisi se porkkana, joka lisäisi koulu-tuksiin osallistumista ja sitä kautta kiinnostusta oman kiinteistön asioihin”, Kupa-rinen vinkkaa.

Syksyllä tapahtuu

Espoonkruunun asukasasia-mies Veikko Uusitalo toivoo runsasta osanottoa syys-kuun alussa kaikilla kolmel-la eri alueella järjestettäville vuokranmääritysklinikoille. Uusitalo tähdentää, että ti-laisuudet ovat avoimia kai-kille asukkaille, ja erityisesti niihin odotetaan asukastoi-mikuntien jäseniä.

”Kaikissa kolmessa tilaisuu-dessa ovat läsnä yhtiön joh-toryhmä sekä vuokrausvas-tuulliset ja kiinteistövastuulli-set. Tilaisuuksissa käsitellään vuoden 2010 vuokranmää-ritysten perusteita kaikkien talojen paikalla oleville edus-

tajille sekä vastataan asukkai-den tekemiin kysymyksiin ja kannanottoihin.”

Uusitalo kertoo, että sun-nuntaina 27. syyskuuta jär-jestetään taas asukasmessu-tapahtuma Perkkaalla Ver-mon raviradan totohallissa. Luvassa on niin arjen asumi-seen liittyvää asiaa kuin viih-dettä. Tilaisuuteen järjeste-tään bussikuljetus Leppävaa-ran asemalta.

Loppusyksystä asukkailla on myös mahdollisuus osal-listua luonto-oppaan vetä-mälle ruskaretkelle Nuuksi-oon. Ilmoittautua kannattaa ajoissa, sillä vain 45 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan.

”Ja myöhäissyksyllä järjes-tämme vielä Asukastoiminta tutuksi -seminaarin uusille ja vanhoille tiedonhaluisille asukastoimikuntien jäsenil-le. Lisäksi järjestämme asuk-kaiden kokouksissa valituille suojanhoitajille ja ympäris-töeksperteille koulutustilai-suuden. Rohkeasti mukaan!” Uusitalo kehottaa.

VuokranmääritysklinikatPaikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1,n Ilmoittautuminen klinikalle kahta arki-päivää ennen tilaisuutta.n Vuokranmääritysklinikalla kerrotaan asukastoimikuntien jäsenille ja asukkaille vuoden 2010 vuokranmäärityksen perus-teet ja sekä ne asiat, joihin asukkaat tai asukastoimikunta voivat talonsa vuokran-määrityksessä vaikuttaa. Tilaisuudessa kerrotaan mm.n mistä eristä vuokrasi muodostuun mihin hinnat perustuvatn miten kustannukset on laskettuTilaisuudessa ovat paikalla kunkin kiin-teistöalueen vastuuhenkilöt sekä Es-poonkruunu Oy:n johtoryhmä.n Voit halutessasi osallistua toisenkin kiin-teistöalueen tilaisuuteen, jos oman piirin ajankohta ei sovi. Tällöin saat vuokran-määrityksen yleistiedot, mutta et taloasi koskevia yksityiskohtaisia tietoja.

Kiinteistöalue 1 tiistaina 1.9.2009 klo 17.30(Leppävaara, Lintuvaara, Perkkaa, Ki-lo, Karakallio, Viherlaakso, Lähderanta, Sepänkylä, Tapiola, Taavinkylä, Haukilah-ti, Olari)

Kiinteistöalue 2keskiviikkona·2.9.2009 klo 17.30(Matinkylä, Soukka, Kaitaa, Iivisniemi, Suomenoja, Nöykkiö, Eestinlaakso, Ki-venlahti, Saunalahti)

Kiinteistöalue 3 torstaina·3.9.09 klo 17.30(Suvela, Tuomarila, Saarniraivio, Ymmers-ta, Kauklahti, Vanttila, Espoon-Keskus, Kirkkojärvi, Mikkelä, Lippajärvi, Järven-perä, Vanhakylä, Niipperi, Kalajärvi)

asukasmessutapahtuma Aika: 27.9.2009 klo 13–17Paikka: Vermon, Toto-hallin Linja-autokuljetus messupaikalle pie-noisbussilla, jossa on myös kaksi inva-

paikkaa Leppävaaran asemalta Sellon R-kioskin kohdalta klo 13 alkaen tasatun-nein Vermoon. Vermosta takaisin Leppä-vaaraan puolen tunnin välein klo 16.30 saakka. n Ei ilmoittautumista!n Tilaisuus on avoin kaikille Espoonkruu-nun asukkaille.n Tapahtumassa on mukana erialojen toimijoita ja yrityksiä. Paneelikeskustelun aiheena Turvallinen yhteisö.n Tanssi- ja lauluesityksiä: Sirkus Aikamoi-nen, Ourvision 2009 voittaja Suoralähe-tys, bollywood- ja afrotanssia.Lapsille poniratsastusta, kasvomaalausta ja rintanapin tekoa. Lopuksi näytösravit ja leikkimielinen Toto.

Ruskaretki nuuksioonAika: 3.10.2009n Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeis-tään 22.9.2009n Järjestämme opastetun ruskaretken Espoon Nuuksion luontoon. Liikumme luontopoluilla katselemassa nähtävyyksiä ja pysähdymme retken aikana leirinuoti-olle pannukahville ja makkaran paistol-le. n Osallistujille järjestetään linja-autokul-jetus Leppävaaran asemalta klo 12.00 ja Espoon asemalta noin klo 12.20. Paluu takaisin samaa reittiä noin klo 16.n Tilaisuuteen mahtuu enintään 45 ensin ilmoittautunutta. n Retki järjestetään vain jos siihen osallis-tuu vähintään 20 henkilöä.

talon suojanhoitajien koulutusAika: 10.10.2009, klo 9–16Paikka: Kannusillan keskusväestönsuojan Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeis-tään 28.9.2009. Osallistujille maksetaan koulutuspalkkio.n Koulutustilaisuus on tarkoitettu uusil-le asukaskokousten /asukastoimikuntien valitsemille suojanhoitajille. Tapahtuman vastuullisena vetäjänä toimii Aulis Parta-nen Uudenmaan Pelastusliitosta.

asukastoiminta tutuksiAika: 12.11.2009 klo 17.00–20.00Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeis-tään 2.11.2009.n Asukastoiminnan peruskurssi asukastoi-mikuntien uusille ja vanhoilletiedonhaluisille puheenjohtajille sekä toi-mikuntien jäsenille.

Ympäristöeksperttien syysseminaariAika: 21.11.2009 klo 9–16Paikka: Työväen Akatemia, Vanha Turun-tie 14, Kauniainenn Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeis-tään 10.11.2009.n Ympäristöeksperttien perinteinen syys-seminaari järjestetään peruskurssin käy-neille.n Sitovat henkilökohtaiset ilmoittautu-miset tilaisuuksiin sähköpostilla: [email protected] tai puh. (09) 8165 8031 koulutuksen yhteydessä mainittuun ilmoittautumispäivään men-nessä.n Vuokranmääritysklinikka-tilaisuuteen tulevat voivat ilmoittaa vain nimensä ja osoitteensa. Heille ei lähetetä erikseen enää kutsua. Kaikkiin muihin tilaisuuksiin lähetetään ennakkoon ilmoittautuneille vielä erillinen kirjallinen kutsu sekä ohjel-ma, joten muista ilmoittaessasi mainita nimesi ja täydellinen postiosoitteesi.n Muistathan tulla tilaisuuksiin jos olet ilmoittautunut, sillä jouduimme maksa-mamaan tilaisuuksien tarjoilupalvelut en-nakkoilmoittautumisen mukaan.n Ilmoita koulutustilaisuuksista myös ta-lostasi tehtäviin valituille muille henki-löille!

Kalenterit esiin!

Syksy tuo runsaasti asukaskoulutustaTeksti: Anita Järvisalo

ll Ota kantaa ja anna koulutusvinkkejä!

Millaista asumiseen liit-tyvää tietoa tai muuta yh-teisöllisyyttä lisäävää toi-mintaa asukkaat toivovat? Kerro ajatuksistasi viimeis-tään 10.9 mennessä, puh (09) 81658046 tai

[email protected]

Kiitos!

”Koulutus- tilaisuuksissa saatu tieto ole mennyt

hukkaan.”

asukasmessut klo 13 – 17

Paikka: Vermon TOTO-halli

n Leppävaaran asemalta Sellon R-kioskin kohdalta lähtee bussi Vermoon kello 12.45, 14.00, 15.00 ja 16.00. Vermosta Leppävaaran asemalle kello 13.30, 14.30, 15.30 ja kello 17.00.

Ohjelma

n 13.00 Messut avautuvatn 13.20 Sirkus Aikamoinenn 13.40 Paneelikeskustelu: Turvallinen yhteisön 14.20 Bollywood- ja Afrotanssituokion 14.40 Tietoiskun 15.00 Lauluyhtye Suora Lähetys (Ourvision 2009 voittaja)n 15.30 Näytösravit

Messuille ovat ilmoittautuneet jo seuraavat yritykset ja toimijat:

n 4V-Hanken Espoon Järjestöjen Yhteisö ry—Espoon vapaaehtoisverkoston Espoon kaupunki Leppävaaran aikuissosiaalityön Espoon kaupunki —Talous- ja velkaneuvontan Espoon Konen Espoon Mielenterveys EMU ryn Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian Kotilo-projektin Kotipalvelu Klassikkon Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressin Parasta Lapsille ryn Tapiolan Lämpö Oyn Tikkurila Oy Deco Finlandn T:mi Portia

Kirpputorilla voit päästä eroon ylimää-räisestä romppeesta. Ilmoittaudu kirppu-torimyyjäksi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

27.9.2009


Espoonkruunu Oy:n halli-tuksen pitkäaikainen jäsen ja Kirstinharjun monivuoti-nen asukastoimikunnan pu-heenjohtaja Eero Teppola menehtyi kesällä äkilliseen sairauskohtaukseen vain muutamia kuukausia eläk-keelle siirtymisensä jälkeen.

ll Suvelan Kirstinharjun asuk-kaat muistavat Eero Teppolan isällisen jykevän ja leppoisan hahmon, kun hän iltakävelyllään Suvelassa kierteli järjestelemässä huolimattomasti heitettyjä tava-roita oikeille paikoilleen ja kat-sastamassa paikkoja. Jo hänen hahmonsa ja läsnäolonsa riitti tuomaan turvallisuuden, välittä-misen ja huolenpidon tunteen alueen asukkaille.

Vielä toukokuussa hän osallis-tui innokkaasti ja aktiivisesti kiin-teistön kevättalkoisiin. Talkoot

kuvastavat hyvin hänen tapaan-sa toimia. Kun työt oli tehty ja grilliherkut nautittu, hän jäi vielä tapansa mukaan huolehtimaan ja valvomaan kaikesta muiden jo mentyä.

Eero Teppola edusti oikeuden-mukaisuutta, luotettavuutta ja rauhallisuutta kaikessa toiminnas-saan. Talon asukastoimintaa hän ohjasi diplomaattisesti, kaikkien ääntä ja mielipiteitä tasapuolises-ti kuunnellen. Hän kuunteli, so-vitteli ja sai soraäänet rauhoittu-maan. Hän ei halunnut jyrätä ke-tään vaan etsi sopuisaa ratkaisua niin asukastoiminnassa kuin Es-poonkruunu Oy:n hallituksessa.

Omalla esimerkillään ja työllään hän vaikutti, opasti ja ohjaili koko Kirstinharjun suuren kiinteistön asumista. Hän puuttui ja välitti. Eero Teppolan ansiosta Kirstin-harjun asumisviihtyvyyttä saatiin paljon parannettua.

Maahanmuuttajia hän auttoi ja opasti sopeutumaan suoma-laiseen asumiskulttuuriin ja sen tapoihin. Hän osallistui aktiivisesti Kirstinharjussa toimivan yhteistila Olkkarin toimintaan. Eeron avulla Olkkarista kehittyi yhteinen olo-huone, jonne kaikki alueen asuk-kaat mielellään kokoontuivat.

Eero Teppolaa kuvastaa hyvin tarina Olkkarin pihapiiriä ympä-röivän aidan kunnostamisesta. Vanha aita kaipasi kipeästi korja-usta ja uutta maalia. Työ suunni-teltiin talkoilla tehtäväksi, mutta talkooväkeä ei talon lapsia lukuun ottamatta paikalla näkynyt. Piha-piirin poikien ihaillessa Eero sit-ten kesälomallaan aidan korjasi ja maalasi.

Espoonkruunun hallituksessa Eero Teppola teki päätöksensä itsenäisesti muita kuultuaan ja asioita harkittuaan. Hän keskus-teli mielellään ja punnitsi asioita

monista eri näkökulmista.Niin asukastoiminnassa kuin

Espoonkruunun hallituksessa Ee-ro Teppola oli miellyttävä yhteis-työkumppani. Hän oli aina valmis ammentamaan omista tiedois-taan, neuvojaan kuitenkaan tyr-kyttämättä. Hän arvosti muiden mielipiteitä, mutta toimi oman harkintansa mukaan.

Omalla esimerkillään Eero Teppola teki työtä asumisviih-tyvyyden ja asumisturvallisuu-den hyväksi itsestään numeroa tekemättä, puheita pitämättä ja suuria sanoja käyttämättä. Oikeu-denmukaisuus kuului Eeron hy-veisiin asukastoiminnassa. Ja siitä hän tinkimättä piti kiinni.

Poissa on ystävä parhain.

Atte Leino ja Sandra ÅkerlundKirjoittajat ovat Eero Teppolan yhteistyökumppaneita Espoonkruunun hallituksesta ja asukastoiminnasta

hiljainen isähahmo eero teppola uurasti Suvelan asumisviihtyvyyden puolesta

eero teppola on poissa

Pitkäaikainen Espoonkruu-nu Oy:n hallituksen asu-kasjäsen Eero Teppola saatettiin haudan lepoon 18.7.09. ll Eero jäi eläkkeelle viime talvena Espoon kaupungin pal-veluksesta ja ehti nauttia eläke-päivistään vain muutaman kuu-kauden. Hän aloitti työuransa Espoon kaupungin palveluk-sessa nuorena kartoittajana jo vuonna 1960 ja toimi aluksi maastomittausryhmän esimie-henä aina 80-luvun loppuun saakka.

Espoon kaupunki aloitti kart-tojen ilmakuvien stereotyöt 1980-luvuin lopulla, jolloin Eero siirtyi hyvän stereonäkö-kykynsä ansiosta stereokuvi-en tulkintatehtäviin. Niitä hän hoiti itsenäisesti eläkkeelle siir-

tymiseensä saakka. Työnsä Eero hoiti hyvin ja oli pidetty rehti työkaveri.

Vapaa-aikanaan Eero harras-ti intohimoisesti keilailua. Eero oli asukasaktiivi jo 80-luvulla. Hän osallistui aluksi oman ta-lonsa Kiinteistö Oy Kirstintien asukastoimintaan ja oli myös yhtiön hallituksen asukasjäsen. Sittemmin Eero osallistui Suve-lan Vuokra-asunnot Oy:n alue-edustajana eli alueneuvoston puheenjohtajana Espoon kau-pungin vuokrataloyksikön asu-kastyöryhmien työskentelyyn.

Eero oli myös Suvelan Vuok-ra-asunnot Oy:n hallituksen asukasjäsen sekä Suvelan Huol-to Oy:n hallituksen jäsen.

Espoon kaupungin omista-mat alueelliset vuokrataloyhtiöt fuusioitiin Espoonkruunu Oy:ksi

vuonna 1999. Eero valittiin yh-tiön ensimmäisissä asukasvaa-leissa yhtiön hallituksen asukas-jäseneksi. Tässä tehtävässä hän toimi viime kevääseen saakka varsinaisena jäsenenä lukuun ottamatta kautta 2001–2003, jolloin hän oli varajäsenenä. Hän oli myös useita vuosia Su-velan aluetoimikunnan ja alue-neuvoston puheenjohtajana.

Eero oli aktiivinen ja perehtyi yleisten hallintotehtävien lisäk-si erityisesti väestönsuojeluun. Hän kantoi ympäristöekspert-tinä huolta kiinteistöjen ympä-ristöasioista, lämmön, sähkön

ja veden kulutuksista sekä eri-tyisesti jätehuollosta ja kierrä-tyksestä.

Viimeisinä vuosina Eero oli tii-viisti mukana KOTILO-projektin ja 4-V-hankkeen sekä myöhem-min myös Onnenkenkä-projek-tin toiminnassa.

Eero oli sopuisa, joskus hiljai-nenkin, mutta toi tarvittaessa mielipiteensä itsenäisesti, lyhy-esti ja perustellusti esiin ja sai toiminnallaan kaikkien tahojen luottamuksen. Eero oli myön-teisessä mielessä asukkaiden asialla ja teki työtä sydämellä asukkaiden parhaaksi.

Eeroa jäivät kaipaamaan vai-mo ja kaksi aikuista tytärtä per-heineen.

Espoonkruunu Oy Veikko Uusitaloasukasasiamies

Espoonkruunu Oy:n halli-tus päätti toukokuussa pyy-tää asukkaiden kokouksilta varsin tiukassa aikataulussa lausunnot vaalitavan muu-toksesta. Vastauksia vaalita-van muutoksesta palautet-tiin määräaikaan mennessä 94 kpl.

Vaalitavan muutosta kannatti 66 vuokran-määrityskohdetta, ja 28 ei kannattanut muutosta. Tämä tar-

koittaa sitä, että vahasta laajasta postivaalista luovutaan ja vaalit käydään uutta vaalitapaa nou-dattaen.

Asukkaiden ylimääräiset kokoukset pidetään elo-syyskuussa

Syksyn asukasvaalimenettelystä on lähetetty ohjekirjeet 18.8.09 asukastoimikuntien puheenjoh-tajille sekä luottamushenkilöille ylimääräisen asukkaiden kokous-ten pitämiseksi 25.9.2009 men-nessä.

Ohjekirjeen sisältö löytyy myös Espoonkruunu Oy:n kotisivulta www.espoonkruunu.fi

Asukkaiden kokoukset kutsuu koolle asukastoimikunnan pu-heenjohtaja tai luottamushenki-lö.

Niissä vuokranmäärityskohteis-sa, joissa ei ole asukastoimikuntaa tai luottamushenkilöä, kutsuu yh-tiön edustajana vuokrausvastuul-linen kokouksen koolle.

Asukkaiden kokoukset asettavat ehdokkaat

Asukkaiden kokoukset asettavat ehdokkaat hallituksen asukasjä-senten vaaliin.

Hallituksen ehdolle valittavien asukasjäsenten toimikausi vah-vistetaan uudistettavana olevas-sa yhteishallintosäännössä; ny-kyisessä asukashallintosäännössä

toimikausi on neljä vuotta. Kokoukset voivat ehdottaa

Espoonkruunu Oy:n asunnoissa vakinaisesti asuvaa (maistraatin vahvistama rekisteri) 18 vuotta täyttänyttä vaalikelpoista ehdo-kasta yhtiön hallituksen jäseneksi. Ehdokkaaksi voidaan valita myös Espoonkruunu Oy:n toisessa vuokranmäärityskohteessa asuva henkilö. Kokouksessa täytetään ja allekirjoitetaan ehdokasasettelu-lomake, joka tulee toimittaa Es-poonkruunu Oy:lle / Satu Pääkkö-nen 28.9.2009 klo 15 mennessä. Tämän jälkeen tulleita ehdokaslo-makkeita ei hyväksytä.

Valtakirjan antaminen kokousedustajille

Asukkaiden kokoukset valitsevat vuokranmääritysyksikön asukkais-ta edustajan vaalitilaisuuteen.

Tätä varten täytetään valtakir-jalomake kahtena kappaleena, joista toinen jää valtuutetulle it-selleen ja toinen toimitetaan Es-poonkruunu Oy:lle / Satu Pääk-könen 28.9.09 klo 15.00 men-nessä.

Vaalin toimittaminen 4.10.2009

AHJON asukasjäsenet ovat ni-menneet vaalityöryhmään kolme puolueetonta asukkaiden edusta-jaa (Eerik Uimonen, Riitta Pohjola, Leila Kuparinen) valmistelemaan ja valvomaan vaalia. Nämä vaali-kokouksen toimihenkilöt eivät voi olla ehdokkaina vaalissa.

Espoonkruunussa kootaan asu-kaskokousten nimeämät ehdok-kaat ja tehdään ehdokaslistat. Vaalityöryhmä arpoo ehdokkaille vaalinumerot.

Vaali suoritetaan Espoonkruu-nun järjestämässä asukkaiden kokousten valtuuttamien edusta-jien kokouksessa, joka pidetään Espoon keskustassa Hotelli Kunin-kaantien auditoriossa osoittees-sa Lakelankatu 1 sunnuntaina

4.10.2009 klo13.00 alkaen.Valtakirjan saaneita kokous-

edustajia pyydetään saapumaan tilaisuuteen ajoissa ilman erillistä kutsua, koska kokousta koskevat tiedot käyvät ilmi valtakirjasta.

Vaalitapahtumaan osallistuvan vuokranmääritysyksikön valtuut-taman henkilön tulee esittää asu-kaskokouksen antama valtakirja sekä todistaa vaalin toimihenki-löille henkilöllisyytensä kuvalli-sella henkilöllisyystodistuksella, ajokortilla, kuvallisella kelakortilla tai passilla.

Jos vaalikokoukseen saapuval-la henkilöllä ei ole mukana val-takirjaa tai jos valtakirjan toista kappaletta ei ole myöskään Es-poonkruunun edustajalla, ei hän ole oikeutettu osallistumaan vaa-likokoukseen.

Vaalikokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheen-johtajan, sihteerin sekä kaksi

pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina.

Sihteeri pitää pöytäkirjaa vaa-likokouksesta. Pöytäkirja tarkiste-taan, hyväksytään ja allekirjoite-taan heti vaalikokouksen yhtey-dessä vaalin suorituksen jälkeen.

Kaikilla ehdokkailla on mahdol-lisuus jakaa ennen vaalikokous-ta kirjallisia esityksiä itsestään ja esittäytyä vaalikokoukselle. Muut vaalikokousedustajat voivat esit-tää ehdokkaille lyhyitä suullisia kysymyksiä, joihin ehdokkaat voi-vat lyhyesti vastata. Kokouksen puheenjohtaja määrittää ennen esittäytymiskierrosta sallittujen puheenvuorojen kestoajat.

Vaalit suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Valituiksi tu-levat ne kaksi ehdokasta, joiden äänimäärät yhdessä muodostavat enemmistön annetuista äänistä. Seuraavaksi eniten ääniä saaneis-ta valitaan kaksi varsinaisten jä-senten henkilökohtaisiksi varajä-seniksi.

Jos ensimmäisellä kierroksel-

la kahden eniten ääniä saaneen yhteinen äänimäärä jää alle puo-leen kaikista annetuista äänistä, suoritetaan uusi äänestys niiden kesken, joiden yhteinen äänimää-rä ylitti puolet annetuista äänistä. Näin jatketaan niin monta kertaa kunnes kahden eniten ääniä saa-neen yhteinen äänimäärä ylittää puolet annetuista äänistä.

Epäselvät ja epäasialliset mer-kinnät vaalilipussa johtavat vaali-lipun hylkäämiseen. Äänten men-nessä tasan ratkaistaan vaalin tu-los arvalla.

Hallituksen asukasedustajavaalin tulos

Hallitukseen valitaan kaksi var-sinaista jäsentä siten, että kaksi eniten ääniä saanutta tulevat va-lituksi ehdolle hallitukseen. Lisäksi hallituksen varsinaisten jäsenten henkilökohtaisiksi varajäseniksi valitaan kaksi seuraavaksi eniten ääniä saanutta henkilöä.

Hallituksen jäsenten valinta

Kaupunginhallituksen konser-nijaosto nimeää yhtiökokous-edustajalle annettavalla toimioh-jeella asukkaiden ehdokkaat Es-poonkruunu Oy:n hallituksen jäseniksi.

Espoonkruunu Oy:n yhtiöko-kous valitsee konsernijaoston antaman toimiohjeen mukaisesti kaksi edustajaa hallitukseen sekä heille kaksi henkilökohtaista va-rajäsentä asukkaiden nimeämistä ehdokkaista.

Mikäli hallituksen jäsen tai vara-jäsen muuttaa pois Espoonkruu-nu Oy:n asunnosta tai eroaa, hä-nen tilalleen ehdolle tulee eniten ääniä saanut valitsematta jäänyt henkilö.

Vaaliterveisin

Veikko Uusitaloasukasasiamies

✍hallituKSen

päätöKSetAsukkaiden kokoukset ottivat kantaa, vaalitapa muuttui

hallituksen asukasjäsenet valitaan uudella tavalla


ll Espoonkruunun kiinteis-tö Postipuutie 5 sai kesäkuussa seinään juhlalaatan. Laatasta voi nyt kuka tahansa ohikulkija lu-kea, että Postipuuntie 5 valittiin viime vuonna Leppävaaran va-lopilkuksi. Juhlalaatan on suun-nitellut itsekin leppävaaralainen kuvataiteilija Tapio Lipasti ja se

leppävaaran Valopilkku sai muistolaatan

Postipuuntie 5:n asukkaat ovat Leppävaaran yhdeksän Valopilkku, kertoo juhlalaatta talon seinässä.

on valmistettu uusiomateriaa-leista kuntoutustyönä Helsingin Uusix-verstaassa.

Pienimuotoisessa juhlassa laa-tan paljasti Leppävaara-seuran puheenjohtaja Anja Salmi, ja ti-laisuuden päälle juotiin tietenkin kahvit.

Postipuuntie 5 ja sen asukkaat nimettiin vuoden Valopilkuksi ni-menomaan aktiivisen asukastoi-mintansa vuoksi. Paljastustilaisuu-dessa mukana ollut Espoonkruu-nun toimitusjohtaja Esa Eichorn kiitti vielä kerran Postipuuntie

5:n asukkaita ja ilmoitti olevansa heistä ylpeä. Eichornin mukaan tunnustus kertoo siitä että va-paaehtoistoiminta on edelleen mahdollista ja toivoi että talon esimerkki kannustaa myös muita asukastoimikuntia kehittämään toimintaansa.

Yli 50-vuotias hieman funkki-shenkinen kiinteistö on Leppä-vaaran ensimmäinen vuokraker-rostalo.

Tapani Vauhkonen

ll Kesänumerossamme ollut juttu asunnon edelleenvuokrauk-sesta kaipaa muutamia täsmen-nyksiä Espoonkruunun sääntöihin pohjautuen:

Jos muutat tai harkitset muut-toa toiselle paikkakunnalle esi-merkiksi työn tai opiskelujen vuoksi, voit vuokrata koko asun-tosi toiselle henkilölle. Väliaikai-nen oleskelu ei kuitenkaan saa ylittää kahta vuotta.

Asunnon edelleen vuokrauk-seen tarvitaan Espoonkruunun lupa ja todistus opiskelusta tai työskentelystä toisella paikka-

kunnalla. Asuntonsa väliaikaisesti eteenpäin vuokraavan on täyttä-vä Espoonkruunu Oy:n jälleen-vuokraussopimus.

Väliaikaisesti esimerkiksi työn tai opintojen vuoksi toiselle paik-kakunnalle muuttava voi vuok-rata asunnon toiselle henkilölle enintään kahdeksi vuodeksi.

Vuokralainen saa enintään kah-deksi vuodeksi luovuttaa koko asuinhuoneiston toisen käytet-täväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn takia oleskelee toi-sella paikkakunnalla eikä vuokra-

nantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta.

Lupaa haetaan viimeistään kuukautta ennen huoneiston käytön väliaikaista luovutusta Espoonkruunu Oy:stä täyttämäl-lä jälleenvuokrasopimus, johon pitää liittää todistus esimerkik-si opiskelusta tai työskentelystä toisella paikkakunnalla – voidaan myös joustaa (esim. parisuhde-kokeilu) – ja todistuksesta tulee ilmetä sopimuksen väliaikaisuus (esim. 1.1.2009–31.12.2009 väli-seksi ajaksi). Päävuokralainen saa itse päättää vuokran määrän.

Luvan myöntämisestä pitää il-moittaa kirjallisesti.

Jollei vuokranantaja hyväksy luovutusta, hänen on 14 päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan saatettava vastustamisen perusta tuomioistuimen tutkittavaksi. Jos tuomioistuin hyväksyy vastusta-misen perusteen, sen on kiellet-tävä luovutus. Jos tuomioistuin hylkää vuokranantajan kanteen, vuokranantajan muutoksenha-kemus ei estä huoneiston väliai-kaista luovuttamista toisen käy-tettäväksi.

ll Uusia asuntoja rakennetaan Kalajärvelle, Tillinmäkeen, Sau-nalahteen, Matinkylään ja Jär-venperään

Espoonkruunu Oy on aloitta-nut yli 300 asunnon rakennut-tamisen kevään ja kesän aikana. Espoon Tillinmäkeen tulee kuu-den pienkerrostalon kohde, jonka arvioidaan valmistuvan ensi vuo-den elokuussa. Tillinmäkeen tulee 72 uutta asuntoa. Asuntojen koot

vaihtelevat 37 neliön yksiöistä 89 neliön neljä huonetta ja keittiön sisältäviin asuntoihin.

Saunalahden Tiimalasintielle rakennetaan niin yksiöitä kuin iso-ja jopa viiden kuuden huoneen perheasuntoja. Uusia asuntoja Saunalahteen tulee 83.

Matinkylän Matinniitynkujal-le tulevat kolme 6-kerroksista kerrostaloa ovat liikenneyhteyk-siltään unelmapaikalla. Jo enti-sestään hyviä yhteyksiä paran-taa lähelle rakennettava metro. Matinkylään valmistuu 117 uutta asuntoa joulukuussa 2010. Asun-

not ovat pieniä yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Espoon Kalajärvelle rakennet-tavaan rivitalokoon valmistuu 28 asuntoa huhtikuussa 2010. Asun-tojen koko vaihtelee kaksioista ai-na 105 neliön viiteen huoneeseen ja keittiöön.

Järvenperään palveluasuntoja

Espoon Järvenperään rakenne-taan Espoon ensimmäinen mie-lenterveyskuntoutujille tarkoitet-tu keskitetty tukiasumisyksikkö, jossa asukkaat asuvat omassa asunnossaan tuettuina.

Järvenperään Espoonkruunu rakennuttaa yhden luhtitalon ja yhden kerrostalon kohteen. Asuntoja on yhteensä 45. Lisäksi Järvenperässä tarvitaan tilat tu-kiyksikölle ja yhteistiloille. Kesä-kuussa 2010 valmistuvaan koh-teeseen tulee yksiöitä, kaksioita sekä kolmen huoneen ja keittiön asuntoja.

Laura Castrén

täsmennys asunnon väliaikaisesta edelleenvuokrauksesta

Viisi kohdetta rakenteille keväällä

ll Espoonkruunu Oy:n hallitus kokoontui uudessa kokoonpa-nossa ensimmäisen kerran tou-kokuussa. Yhtiökokous päätti su-pistaa yhtiön hallituksen koon seitsemään hallituksen jäseneen, joista kaksi on asukkaiden valit-semia hallituksen jäseniä. Eniten ääniä saivat Atte Leino ja Satu Lindén, jotka jatkavat hallitukses-sa ainakin ylimenokauden ajan. Hallituksen uudet asukasedusta-jat valitaan lokakuussa.

Hallituksen nykyiset asukasjä-senet jatkavat syksyn asukasvaa-leihin saakka.

hallituksen uudet asukasjäsenet valitaan syksyllä

Espoonkruunu Oy:n hal-lituksen kokouksessa elo-kuussa käsiteltiin lainan-hoitokulujen pitkän ajan-jakson ennustetta. En-nuste yltää aina vuoteen 2019 asti. ll Maailmanlaajuiset talou-den heilahtelut vaikeuttavat tietenkin ennustamista, kun nykymaailmassa kaikki heijas-tuu kaikkeen.

Rakennuskustannusten ole-tetaan nousevan nykyisestä noin 2 000 eurosta per neliö 2 800 euroon neliöltä. Hinto-

jen arvellaan nousevan noin kaksi prosenttia vuodessa.

Taustamuuttujana on käy-tetty kaupunginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan yh-tiö rakentaa noin 300 asuntoa vuodessa.

Ennusteen mukaan korkota-son oletetaan pysyvän olemas-sa olevilla lainoilla nykyisellä ta-solla. Sen sijaan uusien lainojen korkojen oletetaan olevan noin kolme prosenttia.

Espoonkruunun uustuotan-totavoitteen rahoittamiseen tarvittavien niin kutsuttujen

omien varojen määrä tulee vuonna 2010 olemaan noin kaksi miljoonaa euroa.

Viime vuosina investointeja on rahoitettu tulorahoituksel-la. Nyt hallitus päätti selvittää, voiko yhtiön omaisuutta reali-soimalla pienentää investoin-neista johtuvaa vuokrankoro-tuspainetta.

Laura Castrén

2019 Lainanhoitokulujen ennuste yltää vuoteen 2019

l Jouni Mykkänen pj (Kok.) l Herttaliisa Tuure (Kok.)l Sami Suomalainen varapj (Vihr.) l Matti Metsäranta (SDP/ sit)l Arja Juvonen (PerusS/Sit.)

l Seppo Salovaara (Kok.)l Suvi Aherto (Kok.)l Eeva Liesirova (Vihr.)l Veijo Huotari (vas.)l Kurt Byman (PerusS/Sit.)

Hallituksen asukasjäsenetl Satu Lindénl Atte Leino

Varajäsenetl Kari Karjalainenl Ulla Päivärinta

Espoonkruunu Oy:n hallituksen uusi kokoonpano

Kaupungin nimeämät hallituksen jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

3130 asukasviesti 2 ● 2009

aSuKaSetuKORtin eDut ja taRjOuKSetAsukasetualennukset lasketaan yritysten voimassaolevista normaalihinnoista, ellei toisin ole mainittu. Nämä tarjoukset ovat voimassa 1.9.2010 saakka.

Jos talousvaikeudet yllättä-vät, toimi ripeästi. Älä pääs-tä tilannetta niin pitkälle, että asunnon menettämi-nen uhkaa.

ll Jos työttömyys tai lomautus uhkaavat tai vaikkapa päivärahan ensimmäinen päätös viipyy, toimi heti ja ota yhteys vuokranvalvo-jaan. Kun toimit jo ennen kuin sinulla on velkaa, voit saada lisä-aikaa hoitaa asioitasi.

Vuokraa saa maksaa osissa, jos et voi kerralla maksaa koko vuok-raa tai vuokran omavastuuosuut-ta asumistuen jälkeen.

Jos teidät tulevat tulosi, mie-ti valmiiksi jo realistista maksu-suunnitelmaa. Liikoja ei kannata luvata. Jos teet maksusopimuksen vuokranvalvojan kanssa, huomaa, että maksat kuluvan kuun vuok-ran lisäksi myös velan lyhennys-tä, eli velkaa ei saa kertyä enää lisää.

Jos et tiedä tuloistasi, kerro mi-tä etuuksia olet hakenut ja milloin arvioit saavasi niistä päätöksen. Arvioitua käsittelyaikaa voit kysyä, kun jätät tukihakemuksen esim. Kelaan tai sosiaalitoimistoon.

Suoraveloitus on kätevä

Jos tulosi ovat säännölliset, vuok-ran suoraveloitus voisi olla hyvä vaihtoehto. Vuokra veloitetaan tällöin tililtäsi aina kuukauden 4. päivänä. Jos tämä sattuu viikonlo-pulle, veloitus siirtyy seuraavalle maanantaille.

Voit tehdä suoraveloitussopi-muksen pankissa ottamalla mu-kaan vuokralaskusi. Saatat tarvita Espoonkruunun suoraveloitustun-nusta, joka on 015 652 810.

Jos saat palkan tai muun tulon aina esimerkiksi kuun 15. päivä, voit tehdä maksupalvelusopi-muksen. Tällöin viet vuokralaskun pankkiin ja muutat eräpäiväksi sen päivän, jolloin haluat vuok-ran veloitettavan tililtäsi. Toinen mahdollisuus on, että teet tämän itse maksuautomaatilla tai netti-pankissa.

Häätö uhkaa vuokrarästeistä

Jos vuokrat tai asumistuen jälkeen sinulle jäävät vuokran omavastuu-osuudet ovat jääneet maksamatta kahdelta kuukaudelta, asia lähtee käräjäoikeuteen, josta haetaan häätötuomiota.

Tässä vaiheessa vuokravelan päälle tulevat oikeudenkäyntiku-lut 243 euroa sekä korkokulut.

Ota tällöin yhteys pikaisesti Espoonkruunun perintään sopi-aksesi vuokravelan maksamises-ta. Häätöä ei kukaan halua itselle eikä toiselle.

Jos velkaa ei hoideta viimeis-tään Espoonkruunun perinnän kanssa, vuokravelka etenee ulos-ottoon, joka suorittaa häädön.

Vuokraa saa maksaa ennakkoon

Kun taloutesi on tasapainossa, voit kerätä itsellesi pesämunaa mahdollisia maksuvaikeuksia sil-mälläpitäen.

Esimerkiksi maksaessasi lo-kakuun vuokran voit maksaa jo osan marraskuunkin vuokrasta. Mikä summa tahansa käy. Mak-samasi ennakko kirjautuu ”omalle vuokratilillesi” Espoonkruunussa, jos käytät maksussa oikeaa viite-numeroa.

Jos maksat ennakkoja, saat itsel-

lesi puskurin mahdollisia tulevia taloudellisia vaikeuksia varten.

Edullisempaan asuntoon?

Kannattaa myös miettiä, onko asunto tarpeettoman suuri omiin tarpeisiin tai onko vuokra liian korkea tuloihin nähden. Taloutta voi tasapainottaa hakemalla mah-dollisimman ajoissa edullisempaa asuntoa. Tässä asiassa oikea osoi-te on asuntotoimisto, joka löytyy Espoon Keskuksesta.

Lisätietoja saa asuntotoimis-tosta sekä osoitteesta www.es-poonkruunu.fi, josta on linkki asuntotoimiston sivuille. Siellä voit jättää myös sähköisen hake-muksen, joka on voimassa puoli vuotta jättöpäivästä.

Asumistukea saatavissa

Kun saat tiedon tulojesi tai per-hekoon muutoksesta, laita asu-mistukihakemus tai sen tarkistus Kelalle. Kun asumistuki tulee suo-raan vuokranantajalle, jää hoidet-tavaksesi vain vuokran omavas-tuuosuus.

Eläkkeensaajilla asumistuki on osa kansaneläkettä ja se makse-taan kuukauden 4. päivä.

Osoitteessa www.kela.fi ovat asumistukien laskurit, jolla voit alustavasti laskea oikeutesi asu-mistukeen. Sieltä saat myös hake-muslomakkeita. Kelan toimistois-ta saat myös esitteitä sekä lomak-keita ja muuta lisätietoa.

Luotot järjestykseenJos sinulla on luottoja tai pikavip-pejä, ota heti yhteys velkojiisi ja sovi realistisista maksuohjelmista jo ennen kuin maksut ovat myö-hässä.

Laskut kannattaa panna tärke-ysjärjestykseen: 1. vuokra 2. säh-kö 3. muut laskut.

Ota yhteys myös talous- ja vel-kaneuvontaan. Velkojien kanssa voi neuvotella takaisinmaksusta itse tai pyytää apua talous- ja vel-kaneuvojalta.

Sinulla voi olla mahdollisuus hakea Sosiaalista Luottoa, jonka myöntää Espoon Kaupunki tai omasta pankistasi järjestelylainaa Takuu-Säätiön takauksella.

Voit hakea apua myös laskujen selvittämiseen, jos niitä on kerty-nyt kassikaupalla etkä tiedä mitä kaikkea ne sisältävät.

Apua saatavissa

Jos joudut maksuvaikeuksiin, vii-meinen apu on sosiaalitoimiston kautta saatava toimeentulotuki. Hakemus kannattaa jättää ajois-sa, sillä toimeentulotukipäätöstä voi joutua odottamaan joskus pit-käänkin. Sosiaalitoimistoon voit mennä selvittämään tilannetta ilman ajanvarausta. Ota mukaan kaikki paperit, jotka vaikuttavat asiaasi.

Voit keskustella elämäntilan-teestasi myös seurakunnan dia-koniatyön henkilöiden kanssa tai soittaa kaupungin sosiaali- ja kriisipuhelimeen. Tämä voi auttaa tilanteesi selvitämisessä.

Lisätietoja saat mm. seuraavista nettiosoitteista: www.espoo.fi /perhe- ja sosiaalipalvelut/ aikuis-sosiaalityö

l www.kela.fil www.espoonseurakunnat.fi

Ennakoi ja toimi nopeasti

turvaa asumisesi talOuSVaiKeuKSiSSaTeksti: Ursula Kuula

n BowlCircusSunnuntai - tiistai kaksi keila-tuntia samalla radalla yhden tunnin hinnalla.

BowlCircusJumbo Bowl OyRatsukatu 302600 Espoopuh 050 409 3969www.bowlcirus.com

n Espoon KoneOmpelukoneista, saumu-reista ja ompelutarvikkeis-ta (normaalihintaiset) 15 % alennus, Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä.

Espoon KoneHeikintori 2. krsKauppamiehentie 102100 Espoo puh (09) 455 [email protected]

n Espoon VäriNormaalihintaiset maalit, matot ja kaakelit 15 % alen-nus, normaalihintaiset maalit 20 % alennus. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä.

Espoon Väri AvoinyhtiöKuusiniementie 202710 Espoo puh (09) 597 007www.varisilma.fi

n FysioSporttis OyLiikuntapalvelut 15 % alen-nus, hierontapalvelut (ei pa-ketit) 10 % alennus. Edut voimassa kaikissa yrityk-sen toimipisteissä.

FysioSporttis Oy Läkkisepänkuja 4 B02650 Espoo puh (09) 541 7367www.fysiosporttis.fi

n Kaihdinmaailma Espoo (entinen Freekaihdin)Sunorekin säle- ja rullaver-hoista 10 % alennus voimas-saolevista hinnoista.

Alennus ei koske asennus-hintoja. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä.

Kaihdinmaailma EspooFriisiläntie 102240 Espoo puh 010 666 [email protected]

n Kotipalvelu KlassikkoTarjous Espoonkruunun asuk-kaille: kun tilaat vähintään 3 tunnin palvelun, saa yhden ilmaisen lisätunnin. Yksi tar-jous / talous / uusi asukas. Mainitse tilatessasi koodi ”Es-poonkruunu”.

Siivouspalvelut, ikkunan-pesut, kotiavustuspalvelut, ruokapalvelut. Teemme asi-akkaan luona aina ennen töiden aloittamista ilmaisen kartoituskäynnin ja kirjallisen sopimuksen. Työt räätälöi-dään aina kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisiksi.

Asiakaspalvelu:puhelin 050 305 [email protected]

n Liikuntakeskus FressiKanta-asiakkuuden kokopäi-väkortti 55 €/kk (norm. 65 €/kk) ja päiväkortti 45 €/kk (norm. 50 €/kk). Liittymis-maksu 0 €. Kaupan päälle kuntosalin starttikurssi ja viisi powerplate-harjoittelukertaa. Edut voimassa Espoon toimi-pisteissä.

Liikuntakeskus Fressi EspoonlahtiEspoonlahdenkuja 302320 Espoo puh 044 022 6009www.fressi.com

Liikuntakeskus Fressi LeppävaaraEsikunnankatu 202600 Espoopuh (09) 455 0900www.fressi.com

n Maalarimestarien OyMaalit ja maalaustarvikkeet (varastotuotteet) 20 % alen-nus. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä.

Maalarimestarien OyRiihitontuntie 1402200 Espoo puh (09) 777 1260www.maalarimestarien.fi n Näyttelykeskus WeeGeeSisäänpääsy viiteen museoon (EMMA, Espoon kaupungin-museo, Leikkilinna, Helinä Rautavaara museo ja Suo-men Kellomuseo) 8 €.(norm. 10 €). Alle 18-vuotiaat ja yli 70-vuotiaan maksutta.

Näyttelykeskus WeeGeeAhertajantie 5, (Tapiola)02100 Espoopuh. (09) 816 [email protected]

n Oma Tyyli, Jutta VäissiHenkilökohtaisesta pukeutu-mispalvelusta 15 % alennus.Palvelua tilattaessa on mainit-tava etukortista ja esitettävä se palvelun aikana.

Oma Tyyli, Jutta VäissiKolmas linja 30 C 3900530 Helsinkipuh 050 591 [email protected]

n Oy Kuljetusliike Forsman AbMuuton tilaajalle muuttolaa-tikot puoleen hintaan.

Oy Kuljetusliike Forsman AbSienikuja 8 00760 Helsinkipuh (09) 350 5840www.kuljetusforsman.fi

n Suupohjan Osuuspankki EspooRahastomerkintä ilman mer-kintäpalkkiota, 50 % alennus lainojen toimitusmaksuista. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä.

Suupohjan Osuuspankki EspooTapiontori 3 A02100 Espoo puh 020 166 6330www.suupohjanosuuspank-ki.fi

n Taimia OyPiharuukut 20 % alennus, pensaat ja havupuut 10 % alennus. Alennukset koskevat vain normaalihintaisia tuot-teita. Edut voimassa kaikissa toimipisteissä.

Taimia OyEspoonlahdenranta 502320 Espoo puh (09) 7001 8824www.taimia.fi

n T:mi Hierontapalvelu HartzaNiska- hartia-, päähieronta 18 .

T:mi Hierontapalvelu HartzaViherkalliontie 1002710 Espoo puh 050 364 4320

n Vesipuisto SerenaAsukasetukortilla 2 (kahden) euron alennus/ henkilö (max. 2 hlö/kortti) Vesipuisto Sere-nan sisäänpääsymaksusta. Etu vain korttia näyttämällä lipunmyynnissä.

Vesipuisto SerenaTornimäentie 1002970 Espoopuh (09) 887 [email protected]

n Welho30 % alennus kaikista Wel-ho Storessa (Sanomatalo) myynnissä olevista digibok-seista. Alennus annetaan di-giboksien normaalihinnoista ja etu on voimassa vain Sa-nomatalon Welho Store myy-mälässä.

Welho Store Sanomatalo, Elielinaukio00100 HelsinkiPuh. (09)1 56 56 56www.welho.fi

Etsimme edelleen lisää yh-teistyökumppaneita ja an-namme niistä jatkossa lisää tietoa Asukasviestissä ja ko-tisivuillamme. Uudet etukortit saatekirjei-neen jaetaan postin välityk-sellä kaikkiin asuntoihin elo-syyskuun vaihteen tietämis-sä.

Asukasetukortti postitetaan syyskuussa

ll Espoonkruunun uu-si asukasetukortti posti-tetaan syyskuun aikana kaikkiin asukkaiden talo-uksiin. Kortti antaa kodin ja vapaa-ajan hankintoihin mukavia etuja ja alennuk-sia, jotka saat yhteistyö-kumppaneiltamme.Saat asukaseduista ajan-tasaista tietoa myös netin kautta osoitteessa www.espoonkruunu.fi.Asukasetukortti on koti-talouskohtainen, joten kuka tahansa perheestäsi voi käyttää sitä. Edut ovat voimassa 1.9.2010 saakka ja edellyttävät voimassa-olevaa vuokrasopimusta Espoonkruunun kanssa.Saadaksesi edut sinun tu-lee esittää asukasetukort-tisi ostotapahtuman yhte-ydessä ja esittää myyjän pyytäessä henkilöllisyysto-distus tai ajokortti. Kortti ei toimi maksuvälineenä, eikä kadonneen kortin ti-lalle saa uutta korttia.Mikäli sinulla on kysyttä-vää asukasetukortista, lä-hetä sähköpostia: [email protected].

SIIVOUS- JA HUOLTOLIIKKEET


☎

Tee vikailmoitus ainakiinteistöhuoltoon

ll Kaikissa asuntoon, asu-miseen ja kiinteistöön liitty-vissä teknisissä ongelmissa sinun tulee ensisijaisesti kääntyä aina talosi kiinteis-töhoitoliikkeen puoleen. Niiden yhteystiedot selviävät pääsääntöisesti vieressä ole-vasta luettelosta ja varmem-min talosi ilmoitus-taululta tai ulko-ovesta.Yhteystiedot löytyvät lisäksi myös kotisivuiltamme www.espoonkruunu.fi kohdasta asunnot/ kiinteis-töalue/ kiinteistöpiiri/ talon osoite/ yhteystiedot.

leppävaara, lintuvaara, perkkaaHuoltopalvelutTapiolan Lämpö OyHarakantie 5, 02650 ESPOOavoinna ark. 8.00 – 11.00 ja 12.00 - 16.00puh. 020 7505 284 (24h/vrk)[email protected]

SiivouspalvelutLassila & Tikanoja OyjSahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKITyönjohto arkisin 8.00 – 16.00puh. 040 570 5144Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121

ViherhoitoISS Palvelut OyPL 100, 01055 ISSpuh. 020 5155

Olari ja tapiola

HuoltopalvelutLassila ja Tikanoja OyjLuomannotko 3, 02200 ESPOO avoinna ma-pe 08.00 – 15.30puh. 010 636 121 (24h/vrk)

Tapiolan Lämpö OyKalevalantie 502130 EspooAvoinna arkisin klo 7.30-16.00puh. 020 7505300Päivystys 24 h puh. 020 [email protected]

Hoitaa poikkeuksellisesti 22.2.2010 saakka seuraavia kiinteistöjä: Peuramäenkuja 2, Peuramäentie 9, Klovin-kallio 6, Taavinsuo 11, Taa-vinharju 29, Jukolanahde 3, Porttiniityntie 14, Seilimäki 21, Seiliniitty 4

Selco Kiinteistöpalvelut OyOlarinluoma 16, 02200 ESPOO

Avoinna ma – to 8.00 – 16.00 ja pe 8.00 – 15.00Puh. (09) 4130 0200Päivystys 24h/vrk puh, 0400 897 070

Hoitaa 22.2.2010 saakka seuraavia kiinteistöjä: Hau-kilahdenranta 4, Haukilah-denranta 25, Ukkohauentie 2, Ukkohauentie 4, Niitty-maanaukea 4, Takojantie 4, Mielikinviita 4

SiivouspalvelutSol Palvelut OyVanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKIPuh. 040 358 3626 ma – pe 8.00 – 16.00Puh. 020 5700 200 (24h)


Karakallio, Kilo, Viherlaakso

HuoltopalvelutLujapalvelut OyKarakalliontie 1 A, 02620 ESPOOAvoinna 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00Puh.010 622 5888 [email protected]

SiivouspalvelutSol Palvelut OyVanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKIPuh. 020 5700 200 (24h)

ViherhoitoViherviisikko OyPuh. (09) 612 9620

matinkylä

HuoltopalvelutMatinkylän Huolto OyMatinkatu 22asiakaspalvelu puh. (09) 804 63 211, asiakaspalvelu@matinkylan-

huolto.fiavoinna: ma-pe 9.00 – 16.00, kesällä 23.6.-10.8. klo: 8.00 – 15.00huoltopalvelut puh. (09) 804 63201 (24h), [email protected] SiivouspalvelutSol Palvelut OyVanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKIPuh. 020 5700 200 (24h)


Soukka, Kaitaa, nöykkiö

HuoltopalvelutTapiolan Lämpö OyKivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOOAvoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00Puh. 020 7505 375 (24h)ISS PalvelutKastevuorenraitti 9 A, 02630 ESPOOAvoinna ma - pe klo 8.00 – 16.00,Puh. 0200 15500,(24h)



ISS Palvelut OyPL 100, 01055 ISSpuh. 020 5155

Kivenlahti, SaunalahtiHuoltopalvelutTapiolan Lämpö OyKivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOO

Avoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00Puh. 020 7505 375 (24h)

SiivouspalvelutISS Palvelut OyPuh. 0200 15500


Suvela, Kirkkojärvi, YmmerstaHuoltopalvelutLujapalvelut OySokinsuontie 4, 02760 ESPOOAvoinna 8.00 – 12.00 ja 13.00 – 16.00Puh. 010 622 5888 (24h)[email protected]



Kauklahti, espoon keskus, mikkeläHuoltopalvelutLujapalvelut OySokinsuontie 4, 02760 ESPOOAvoinna 8.00 – 12.00 ja 13.00 – 16.00Puh. 010 622 5888 (24h)[email protected]

Tapiolan Lämpö OyKivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOOAvoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00Puh. 020 7505 375 (24h)

SiivouspalvelutSol Palvelut OyVanha Talvitie 19 A,

00580 HELSINKIPuh. 020 5700 200 (24h)


lippajärvi, järvenperä, niipperiHuoltopalvelutLujapalvelut OySokinsuontie 4, 02760 ESPOOAvoinna 8.00 – 12.00 ja 13.00 – 16.00Puh. 010 622 5888 (24h)[email protected]

Lujapalvelut OyKarakalliontie 1 A, 02620 ESPOOAvoinna 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00Puh.010 622 5888 [email protected]



ll Kesällä lämpöenergiaa ei kulu niin paljon kuin muina vuo-denaikoina, ja valoakin riittää, joten säästöt jäävät pienemmik-si. Syyskaudella tilanne jälleen muuttuu.

Kulutuskymppi-kilpailun puo-livälin tiedot ovat nyt nähtävil-lä Espoonkruunun nettisivuilla. Kannattaa käydä tutustumassa oman kiinteistön tietoihin (www.espoonkruunu.fi/kilpailu/tilanne-katsaus).

Kesäaika on selvästi ollut hiljai-sempi säästökausi, ja prosentuaa-liset muutokset koko Espoonkruu-nun kiinteistökannassa eivät ole enää yhtä suuria kuin ensimmäi-sellä neljänneksellä. Toisaalta ke-säaikana kokonaiskulutuksetkin ovat pieniä, joten niistä on vaike-ampi enää pihistellä. Esimerkik-si lämpöä kuluu kesäkuukausina vain noin neljännes talvikuukausi-en huippukulutuksista.

Vedenkulutus kuitenkin on suu-rin piirtein tasaista läpi vuoden, ja jokaisen on syytä tarkkailla käyttöä jatkuvasti. Kun on kerran opetellut ja sisäistänyt tuhlaamat-tomat vedenkäyttötavat, syntyy huomattavia säästöjä vuositasolla ilman sen kummempia jatkopon-nisteluja.

Kysymys on vain pienestä har-joittelusta ja asioiden miettimises-tä ihan oman lompakon pohjalta. Kaikki viemäriin valutettu turha vesi, etenkin lämmin vesi, on täysin hukkaan heitettyjä euroja. Jokaisesta valutetusta vesilitrasta maksetaan myös jätevesimaksu, vaikka vettä käytettäisiin esimer-kiksi nurmikon kasteluun.

Muutamat kiinteistöt kirineet

Kaiken kaikkiaan ominaiskulutus-ten lasku on keskimäärin hiipunut hieman edellisestä neljännesvuo-sikatsauksesta. Alkuvuoden hyvä

ote on siis herpaantunut kesä-kuumilla, joten nyt kannatta taas tsempata.

Yksittäiset kiinteistöt ovat joil-takin osin parantaneet suoritus-taan, ja kärjen tilanne on tältä osin hieman muuttunut. Toisaalta takapakkiakin on tullut, joten töi-tä riittää. Sähkön ja veden kulu-tuksessa on joissakin kiinteistöissä selkeästi puututtu ongelmakoh-tiin ja saatu näin kulutustasoa pudotettua roimasti, jopa yli 30 prosenttia.

Huoltoliikkeiden kisassa ei mer-kittäviä irtiottoja tai sijoitusmuu-toksia ole tapahtunut. Ilahdutta-vinta on, että veden kulutus on alentunut kutakuinkin alkuvuo-den tahtia. Koko kärkikolmikko ISS, Selco ja Tapiolan Lämpö on pystynyt jopa parantamaan sääs-tövauhtiaan tällä osuudella.

Saunavuorot ja valaistus tarkkailuunNyt lomakauden jälkeen on syytä taas tarkastella saunavuorolisto-ja yhdessä asukastoimikunnan ja huoltoliikkeen kanssa. Hyppytun-nit tulisi karsia pois, eikä saunaa tulisi lämmittää, jos ei päivässä ole vähintään kolmea saunavuo-roa. Huollon on tietysti ajastetta-va lämmitys oikein.

Leppeiden syysiltojen hämärty-essä kannattaa tarkkailla syyslei-mun tuoksun ja yöperhosten len-non lisäksi myös ulkovalaistuksen asiallisia päälläoloaikoja. Tarkkail-kaa kilpakumppaneitanne ja alka-kaa suunnitella omaa irtiottoanne ennen varsinaista loppukiriä.

Seuraava tilannekatsaus julkais-taan nettisivuilla lokakuun loppu-puolella.

Untamo Aukio talotekniikkainsinööri

Kulutuskymppi-kisa nyt puolivälissä

Vedenkulutus, valaistus ja saunavuorot tarkkailuun

ll Asiakkaat valitsivat vuoden 2008 parhaaksi huoltoyhtiöksi Matinkylän huollon. Siivousyhti-öistä eniten kiitosta keräsi Lassila & Tikanoja. Nämä yhtiöt keräsi-vät asiakkailta eniten positiivista palautetta toiminnasta ja palve-lun laadusta.

”Haastavinta on viestintä”

Matinkylän huollon huoltopäällik-kö Aki Moilasta ja koko porukkaa tunnustus lämmittää. Tavoitteena on pitää asiakkaat myös jatkossa tyytyväisinä.

Suurimpana työhön liittyvänä haasteena Moilanen ei suinkaan pidä teknistä osaamista vaan vies-tintää.

”Tärkeintä on luoda asiakkail-le tunne palvelusta ja kertoa riit-tävän aikaisessa vaiheessa työn ajoittumisesta ja etenemisestä”, Moilanen miettii.

Koko ala on hänen mielestään vasta heräämässä hyvää viestin-

tää edellyttävän palvelukulttuurin ajatukseen. Viestintätaitojen ke-hittäminen on vahvasti tulossa.

On Moilasella myös käsitys unelma-asiakkaasta.

”Unelma-asiakas ymmärtää kokonaisuuden ja kykenee aset-tumaan myös huoltomiehen ase-

maan. Hän on ystävällinen ja hä-neltä saa spontaania kiitosta.”

Aina on vara parantaa!

Lassila & Tikanojan palveluesi-mies Miia Peltola vannoo pal-velun kehittämisen ja jatkuvan parantamisen nimeen. Siivoojia,

esimiehiä ja koko henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti. Lisäksi hyvästä laadusta huolehditaan yhtiön omalla laaduntarkkailujär-jestelmällä.

Silti Peltolan mukaan on aina varaa parantaa.

”Käymme katsomassa siivoo-jien jälkeä, ja toisaalta asiakkaat ovat aktiivisia reklamoimaan, jos jotain huomautettavaa on”, Pel-tola kertoo.

Ihanneasiakas onkin aktiivi-nen mutta ymmärtäväinen. Hän kertoo laadun heittelehtimisestä mutta ymmärtää, että virheitä sattuu.

Espoonkruunun palkinto antaa tulevaan syksyyn pontta.

”Tunnustuksen saaminen ilah-dutti ja oli todella ihanaa. Työn-tekijät olivat täysin yllättyneitä siitä, että voi saada tällä tavalla kiitosta!”

Kiitosta matinkylän huollolle ja lassila & tikanojalle

Lassila & Tikanojan siivoustiimi yllättyi saamastaan tunnustuksesta. Palve-luesimies Miia Peltola (vas.) kiittelee myös aktiivisia asiakkaita.


Espoossa on yhdeksän va-paaehtoista palokuntaa eli VPK:ta. Niillä on tärkeä teh-tävä pelastustoiminnassa. Myös lapset ja nuoret ovat tervetulleita hauskan ja il-maisen harrastuksen pariin.

ll Kun ihminen keksi tulen, hänen oli saman tien ruvettava palomieheksi. Alusta asti on tuli-palot sammutettu ja ihmishenget pelastettu talkootyönä.

Pitkäjärven VPK:n päällikkö Pet-ri Jaatinen kertoo mielenkiintoisia asioita vapaaehtoisten palokun-tien historiasta. Amerikkalainen tiedemies Benjamin Franklin, joka muuten keksi myös ukkosenjoh-dattimen, perusti kavereineen Union Fire Companyn Philadel-

phiaan vuonna 1736.”Siitä idea levisi nopeasti maa-

ilmanlaajuiseksi liikkeeksi”, Jaati-nen kertoo.

VPK-aate osa sivistysliikettä

Keisari Nikolai antoi viimein lu-van vapaaehtoisten palokunti-en perustamiseen Suomeenkin, kun tuli tuhosi melkein koko Tu-run kaupungin 1827. Suomen ensimmäinen VPK perustettiin Turkuun vuonna 1838. Se olikin

ensimmäinen kansalaisjärjestö johon tavalliset ihmiset pääsivät mukaan.

Kun saatiin lupa kokoontua, palokunta-aatteen nimissä ruvet-tiin tietysti heti tekemään muu-takin kuin sammuttamaan tuli-paloja. Rakennettiin perustettiin soittokuntia, järjestettiin iltamia, tanssittiin, näyteltiin ja urheiltiin. Vapaaehtoiset palokunnat olivat oman aikansa sivistysliikkeitä ja viihdekeskuksia.

Palokuntatoiminta on hieno ja tärkeä harrastusVpKsammuttaa salamavauhdillaEi vain sammuttamis-ta vaan myös viihdettä. Kipparikvartetti esiinty-mässä Pitkäjärven VPK:n lavan vieressä 1950-luvun alussa. (Kuva Pitkäjärven VPK:n 70-vuotishistorii-kista).

Ihan kivaa historiaa, mutta on-ko vapaaehtoisilla palokunnilla nykyään mitään virkaa, kun pe-lastuslaitokset hoitavat tulipalot ja muut hätätilanteet? Jaatisen mukaan asia on päinvastoin.

12 minuutissa lähdetään

”Vapaaehtoiset palokunnat ovat tärkeä osa pelastusjärjestelmää, ja suurimmassa osassa Suomea VPK:t hoitavat yksinään koko toi-minnan”, Jaatinen selvittää.

Suomessa on tuhat vapaaeh-toista palokuntaa, ja ne hoitavat sata hälytystehtävää päivässä. Espoossa on yhdeksän vapaaeh-toista palokuntaa, jotka ovat ko-ko ajan hälytysvalmiudessa.

Pitkäjärven VPK:n hälytysosas-

toon kuuluu 29 henkilöä. Palo-auto ja vahingontorjuntayksikkö lähtevät tallista pillit vinkuen 12 minuutin kuluessa hälytyksestä. Tämä on testattu ja harjoiteltu niin monta kertaa että juttu var-masti toimii. Aika nopeaa vapaa-ehtoistoimintaa.

”Kun Espoosta soitetaan hätä-numeroon 112, hätäkeskuksessa arvioidaan avun tarve ja lähete-tään yksiköitä apuun sen mu-kaan. Viime vuonna Pitkäjärven VPK:n kalusto lähti liikkeelle 59 kertaa”, Jaatinen kertoo.

Vapaaehtoiset palokunnat sääs-tävät kunnan varoja, koska toi-mintaa pyöritetään täysin vapaa-ehtoisvoimin. Pelastuslaitos toki pääsiassa huolehtii kalliin kalus-ton hankinnoista.

Hälytystehtävien lisäksi va-paaehtoiset palokunnat tekevät tärkeää pelastusalan opetus- ja neuvontatyötä yhteistyössä paikallisten järjestöjen ja yhtei-söjen kanssa. Tavoitteena on oman alueen turvallisuuden edistäminen ja onnettomuuk-

sien ehkäisy jo ennalta.

Ilmainen harrastus

Pitkäjärven VPK:ssa on moni-muotoista toimintaa kaiken ikäi-sille alueen asukkaille. Nuoriso-osastossa on kasvamassa 25 uutta sammutusmiestä ja naisille ja ve-teraaneille on omat osastonsa.

”Kaikille löytyy Espoon vapaa-ehtoisista palokunnista tekemisen paikkoja ja kivaa yhdessäoloa”, Jaatinen vakuuttaa. Erityisesti nuoria hän kehottaa tulemaan reippaasti mukaan oppimaan mielenkiintoisia asioita ja toimi-

maan yhdessä. Oman alueen VPK:sta löytyy hauska, hyödylli-nen ja ilmainen harrastus vaikka koko perheelle.

Jaatinen on itse toiminut palo-kuntatoiminnassa 11-vuotiaasta alkaen, pian 30 vuotta. Uransa mielenkiintoisimpana urakkana hän pitää vuoden 2002 suurlei-riä Turun Kupittaalla, jossa 5000 ihmistä oli hukkumassa rankka-sateeseen.

”Siinä meni pelastajat ja pelas-tettavat sekaisin, kun jouduttiin pelastamaan itse itsemme”, Jaa-tinen muistelee, jälkeenpäin hy-myssä suin.

Lisätietoja Espoon palokunnis-ta: www.espoonpalokunnat.net

Teksti: Tapani VauhkonenKuvat: Kristina Al-Zalimi

Myös juhannustansseja on jär-jestetty. (Kuva Pitkäjärven VPK:n 70-vuotishistoriikista)

Paloauto lähtee tallista 12 minuutin kuluessa hälytyksestä, Petri Jaatinen lupaa.

asukasmessut sunnuntaina 27.9.2009 klo 13 – 17 Vermon tOtO-hallissa

Sirkus Aikamoinen

Bollywood ja afrotanssi

Lauluyhtye Suora Lähetys

Näytösravit

Paneelikeskustelu ja tietoiskut

Espoonkruunu esittäytyy:l asiakaspalvelu ja vuokrausvastuullisetl vuokranmaksu ja perintäl asumisneuvontal ylläpito ja kunnossapitol peruskorjaustoimintal uudistuotantol asukasdemokratial viestintä

tule viihtymään!

Bussikuljetus messuille Leppävaaran asemalta Sellon R-kioskilta klo 12.45 alkaen tasatunnein -– paluukuljetukset Vermosta Leppävaaraan puolen tunnin välein.!

Espoonkruunun syystapahtuma

Documents

Numero 3. syyskuu 2009...Kauniit naiset ja rohkeat miehet etsivät läheistä tuttavuutta. Huijausyritys kannattaa tyreh-dyttää alkuunsa. Roskapostiin ei kannata vastata eikä missään