Upload
vocong
View
215
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ,
TERVEYS JA ERIARVOISUUS
Laura Kestilä
Tutkija, VTT
Kansanterveyslaitos (KTL)
ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI
ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS
STAKES 4.12.2008
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
ESITYKSEN RAKENNE
• Sosiaalinen eriarvoisuus, terveys ja alkoholi
• Tutkimus nuorten aikuisten alkoholinkäytöstä ja sen yhteydestä koulutusryhmien välisiin terveyseroihin
• Tuloksia
• Pohdintaa ja näkökulmia
• Johtopäätökset
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
SOSIAALINEN ERIARVOISUUS,
TERVEYS JA ALKOHOLI
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Sosiaalinen eriarvoistuminen ja eriarvoisuus nyky-yhteiskuntien
suuntauksena. Suomessa korostunut 1980- ja 1990-luvuilla
– kansainvälisesti katsottuna tuloerot ja köyhyys vähäisiä
• Eriarvoisuus näkyy erilaisina sosiaalisina ja taloudellisina ilmiöinä, jotka
vaikuttavat elinoloihin ja hyvinvointiin
elintavat ja terveys
• Eriarvoisuus näkyy väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä niiden
määrittäjissä (kuten terveyden eri osa-alueilla, elinoloissa ja elintavoissa)
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Ihmisten mahdollisuus elää pitkä ja terve elämä vaihtelee huomattavasti heidän yhteiskunnallisen asemansa mukaan
• Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan sellaisia terveydentilan, sairastuvuuden ja kuolleisuuden eroja, jotka liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa (koulutus, ammattiasema, tulot)
– Mitä korkeampi koulutus, ammattiasema ja tulotaso ihmisillä on, sitä terveempiä ja toimintakykyisempiä he ovat, sitä alhaisempi heidän kuolleisuutensa on ja sitä terveellisemmät heidän elintapansa keskimäärin ovat
• Sosioekonomisten terveyserojen selityksiä
– Traditionaaliset selitykset: kausaatio- ja selektiomallit
– Elämänkulku (itsenäiset vaikutukset, pathways)
– Sosiaaliseen asemaan liittyvät erilaiset tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua, tehdä työtä ja elää terveyden kannalta edullisessa ympäristössä, sekä kyky ja motivaatio valita terveellisiä elintapoja.
– Rakenteelliset tekijät
SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Nuoret aikuiset ovat perinteisesti jääneet sivuosaan valtakunnallisessa terveystutkimuksessa, vaikka ikävaihe on monessa suhteessa hyvin merkityksellinen
• Väestötasoista tietoa nuorten aikuisten terveydestä ja elintavoista niukasti, myös alkoholinkäytön näkökulmasta.
– AVTK (Helakorpi ym. 2007)
– Terveys 2000 (Aromaa & Koskinen 2001, Koskinen ym. 2005, Heistaro 2005)
– FinRiski (Vartiainen ym. 2003)
– Opiskelijatutkimukset (Kunttu & Huttunen 2002)
• 12-18 –vuotiaista enemmän tietoa (Kouluterveyskyselyt, NTTT, ESPAD)
NUORTEN AIKUISTEN TERVEYSEROT
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Nuoressa aikuisuudessa monet väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen
taustalla olevat elinolot ja elintavat alkavat vakiintua (koulutus ja työ,
perheellistyminen)
terveyserojen kärjistyminen tässä ikävaiheessa (Rahkonen ym. 2005,
Pensola 2003, West 1997, Kestilä 2008)
• Varsinainen sairastavuus ja kuolleisuus vielä vähäistä: elintavoilla keskeinen merkitys esim. ravinto, liikunta, alkoholi, tupakka, lihavuus
– Alkoholin suurkulutus ja alkoholiongelmat yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, jotka voidaan nähdä terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla (Droomers 2003).
– Alkoholi on edelleen selvästi eniten terveys- ja muita haittoja aiheuttava päihde Suomessa (Mustonen & Simpura 2005).
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Sosioekonomisia eroja terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä jo nuorilla
aikuisilla (esim. Martelin ym. 2005, Huurre ym. 2003, Kestilä ym. 2006)
ennakoi jyrkkiä sosioekonomisia terveyseroja myöhemmällä aikuisiällä
(esim. Koskinen ym. 2005)
enintään perusasteen koulutuksen suorittaneet ovat huonoimmassa
asemassa monien elinolojen, terveyskäyttäytymisen sekä terveyden ja
toimintakyvyn osoittimien valossa (Koskinen ym. 2005)
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT JA ALKOHOLI
• Alkoholin suurkulutus yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, jotka vaikuttavat keskeisesti sekä nykyiseen että myöhempään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen (myös tupakka tärkeä)
• Alkoholikuolemat selittävät noin 25 % työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä (Mäkelä 1999)
• Aikuisväestössä eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, mutta humalakulutusta on enemmän alemmissa sosiaaliryhmissä ja alkoholihaitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ
• Suomalaisen alkoholinkäytön erityispiirre perinteisesti suuri kertakulutus, mutta rinnalla nykyään alkoholinkäytön arkipäiväistyminen ja korkea kokonaiskulutus.
• Nuoret aikuiset juovat enemmän ja useammin alkoholia kuin muut ikäryhmät sekä Suomessa että muualla Euroopassa, ainakin keski-ikäisten ohella.
• Nuoret miehet käyttävät enemmän ja useammin alkoholia kuin naiset, ja miehillä esiintyy enemmän kliinisesti merkittäviä alkoholin käytön häiriöitä.
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Sosiaalisen eriytymisen kiihtyessä alkoholin suurkulutuksen
sosiaaliryhmittäinen jakautuminen asettaa suuren haasteen alkoholipolitiikalle
ja ehkäisevälle päihdetyölle.
Voidaanko suomalaisten nuorten aikuisten alkoholinkäytössä nähdä
sosiaalista eriarvoisuutta ja huono-osaisuuteen liittyvää suurta
alkoholinkulutusta ja kuinka paljon alkoholinkäyttö selittää nuorten
aikuisten terveyden koulutusryhmittäisistä eroista?
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
TUTKIMUS
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET
• Tutkimuksessa tarkastellaan, voidaanko suomalaisten nuorten aikuisten
alkoholinkäytössä nähdä sosiaalista eriarvoisuutta ja huono-osaisuuteen
liittyvää suurta alkoholinkulutusta
– Kuinka yleistä riskirajan ylittävä alkoholinkulutus on nuorilla aikuisilla?
– Miten alkoholin suurkulutus jakautuu koulutuksen, työmarkkina-aseman
ja tulojen mukaan (SEP)?
– Kuinka paljon alkoholin suukulutus selittää koulutusryhmien välisistä
terveyseroista nuoressa aikuisuudessa?
– Mitä tämä merkitsee sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kannalta?
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
TUTKIMUKSEN AINEISTO
• Tutkimuksen aineistona vuosina 2000–2001 kerätty Terveys 2000 -tutkimuksen koko maata edustava 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten otos (N=1894). (Esim. Aromaa ja Koskinen 2002, Heistaro 2005, Koskinen ym. 2005).
• Vastausprosentti oli korkea: 79 % (n=1505) otokseen kuuluvista osallistui haastattelututkimukseen, ja näistä 85 % palautti kyselylomakkeen (n=1282).
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
ALKOHOLIN SUURKULUTUS
• Perustui kysymyksiin sekä eri alkoholijuomien (oluen, viinin ja väkevien)
käytön määrästä että käytön useudesta viimeksi kuluneen vuoden aikana.
• Riskirajan ylittävä alkoholinkäyttö määriteltiin Käypä hoito -suosituksen
(Salaspuro ym. 2001) esittämin rajoin: miehillä 280 g/vko, naisilla 140 g/vko.
• Eri maissa ehdotetut alkoholinkäytön riskirajat vaihtelevat miesten kohdalla
13,5 ja 70 g välillä ja naisten kohdalla 10,8 ja 50 g välillä vuorokaudessa
(International Center for Alcohol Politics).
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Koulutus
– odotettu/saavutettu
– ’akateeminen korkea-aste’, ’ammatillinen korkea-aste’, ’ylempi
keskiaste’ (ylioppilastutkinto), ’alempi keskiaste’ (osa lukiota,
ammattikoulu, oppisopimuskoulutus) ja ’vain perusaste’
• Työmarkkina-asema
– ’koko- tai osapäivätyössä’, ’opiskelija’, ’työtön tai lomautettu’ ja
’muu’
• Tulot
– Vastaajien ilmoittamat kotitalouden bruttotulot kulutusyksikköä
kohden (OECD)
SOSIOEKONOMINEN ASEMA
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
TULOKSIA
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
SUURKULUTUKSEN YLEISYYS
• Naisista 85 % ja miehistä 88 % käytti alkoholia.
• Noin 6 % nuorista aikuisista oli alkoholin suurkuluttajia.
• Alkoholin suurkulutus oli miehillä yleisempää kuin naisilla (p=0.014): miehistä 8% ja
naisista 5% oli alkoholin suurkuluttajia.
• Lukemat sijoittuvat melko hyvin arvioon, jonka mukaan alkoholin suurkuluttajia on
noin 6−12 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä (Päihdetilastollinen vuosikirja
2004).
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
ALKOHOLIN SUUKULUTUS
SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN
• Alkoholin suurkulutus vaihteli selvästi koulutusasteen mukaan: alimmassa koulutusryhmässä suurkuluttajia oli miehistä kolmasosa ja naisista viidesosa, kun muissa koulutusryhmissä heitä oli vain noin 5 %.
• Työttömistä nuorista miehistä joka viides ja naisista joka kuudes oli alkoholin suurkuluttaja; työssäkäyvistä ja opiskelijoista vain noin 5 %.
• Tuloilla ei havaittu merkitsevää yhteyttä alkoholin suurkulutukseen
%
Miehet Naiset
Malli 1, OR
Miehet Naiset
Malli 2, OR
Miehet Naiset
Ikäryhmä
18–23
24–29
p2
Koulutus3
Ylempi korkeakoulu
Ammattikorkeakoulu
Ylioppilastutkinto
Ammattikoulu tai oppisopimus
Vain peruskoulu
p2
Työmarkkina-asema4
Koko- tai osapäivätyössä
Opiskelija
Työtön tai lomautettu
Muu
p2
Tulot5
1 ylin kvintiili
2
3
4
5 alin kvintiili
p2
9
7
0.368
4
6
6
7
32
0.000
7
4
20
23
0.000
7
12
7
3
13
0.076
6
4
0.396
2
5
4
5
19
0.003
5
4
16
3
0.005
6
4
2
6
8
0.253
1.00
0.75
0.370
1.00
1.66
1.53
1.94
12.20**
0.000
1.00
0.33*
3.16**
3.49**
0.001
1.00
1.69
0.92
0.33
1.65
0.143
1.00
0.71
0.398
1.00
2.30
1.75
2.47
10.74**
0.010
1.00
0.69
3.63**
0.58
0.017
1.00
0.66
0.25*
0.99
1.23
0.346
1.00
0.83
0.628
1.00
1.68
0.75
1.53
7.90**
0.000
1.00
0.49
2.53**
4.83**
0.004
1.00
1.65
0.93
0.23*
1.05
0.136
1.00
0.67
0.368
1.00
2.36
1.68
2.34
10.03**
0.047
1.00
0.87
2.61*
0.38
0.099
1.00
0.53
0.20**
0.85
0.76
0.286
** p< 0.05, * p<0.1, 1 yli 280g/vko miehille, yli 140g/viikko naisille, 2 prevalenssien osalta muuttujan ryhmien eroja kuvaava p-arvo (Chi2), mallien
osalta Waldin kokonaistestin. merkitsevyys. 3 saavutettu/odotettu koulutusaste.4 Ryhmä ”muut” käsittää työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, varusmies-
tai siviilipalvelusta suorittavat sekä omaa kotitaloutta ja perheenjäseniä hoitamassa olevat, sekä ”muut”. OECD:n suosituksen mukaisesti lasketut
tulot kulutusyksikköä kohti ja näistä lasketut tulokvintiilit, 6 Mallissa vakioitu ikä, koulutus, työmarkkina-asema ja tulot
Taulukko 1. Alkoholin suurkulutus1 nuorilla aikuisilla oman koulutuksen, työmarkkina-aseman
ja tulokvintiilin mukaan. Prevalenssit (%), ikävakioidut ristitulosuhteet (Malli 1) ja kaikkien
tekijöiden suhteen vakioitu malli6 (Malli 2), (OR). N=1234. (Lähde: Kestilä & Salasuo 2007).
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
Kuvio 1. Koettu terveys korkeintaan keskinkertainen. 18–29-v. koulutusryhmittäin
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
Nuorten alkoholinkäyttö selittää selvän osan koulutusryhmien välisistä
terveyseroista jo nuoressa aikuisuudessa; noin viidesosan (tuloksia ei näytetä
nettiversiossa, sillä ei vielä julkaistu). Tupakka keskeinen selittäjä myös.
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
TULOKSET PÄHKINÄNKUORESSA
• Koulutusryhmien väliset erot nuorten aikuisten alkoholinkäytössä ovat selkeät
• Nuorilla aikuisilla on jo nähtävissä huono-osaisuuteen liittyvää alkoholin
suurkulutusta; riskiryhmässä ovat erityisesti koulutuksensa perusasteelle
jättäneet nuoret
• Myös työttömien nuorten aikuisten keskuudessa alkoholin suurkulutus on
yleistä
• Nuorten alkoholinkäyttö selittää selvän osan koulutusryhmien välisistä
terveyseroista jo nuoressa aikuisuudessa.
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
POHDINTAA, NÄKÖKULMIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
POHDINTAA JA NÄKÖKULMIA
• Terveyttä vaarantavat elintavat, kuten alkoholin runsas käyttö, ovat keskeinen
polku, joka johtaa huonoon terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveys- ja
kuolleisuuseroihin (Kuh & Ben-Shlomo 1997; Power & Herzman 1997).
• Erityisesti niistä nuorista aikuisista, jotka eivät ole perusasteen koulutuksen jälkeen
hakeutuneet jatkokoulutukseen, huomattavan moni on alkoholin suurkuluttaja ja
hyvin monella heistä on myös viitteitä alkoholiongelmista.
• Huolestuttavaa: suomalaisilla nuorilla aikuisilla alkoholinkäytön rinnalla myös monet
muut terveyden kannalta haitalliset elintavat ovat alimmassa koulutusryhmässä
huomattavasti yleisempiä kuin ylemmissä (Koskinen ym. 2005; Kestilä ym. 2006),
esimerkiksi tupakointi.
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Miehet Naiset
Akateeminenkorkea-aste
Ammatillinenkorkea-aste
Keskiaste
Perusaste
PÄIVITTÄISEN TUPAKOINNIN KOULUTUSRYHMÄEROT 18-29 V.
Lähde: Kestilä ym. (2006)
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Psyykkinen oireilu huomattavasti yleisempää ryhmässä, jossa alkoholia kulutetaan runsaasti (Kestilä LK 2006)
• Mielenterveys ja alkoholiongelmat
– Yhteisvaikutukset ja niiden tunnistaminen
• Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiongelmien varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa erityisen tärkeää
– terveydenhuollon potilaista suurkuluttajia miehistä
20 % ja naisista 10 % (Salaspuro ym. 2005)
- > Alkoholiongelmasta kärsivät asiakkaat eivät useinkaan hae apua perusterveydenhuollosta nimenomaan alkoholiongelmaansa vaan todennäköisesti muusta syystä.
• Yhteisvaikutuksiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
• Terveyteen ja sen määrittäjiin tulisi kyetä puuttumaan etenkin huono-osaisimmissa väestöryhmissä, elämänkulun eri vaiheissa.
• Syyt ilmiöiden takana: rakenteet, lapsuuden elinolot ja sosiaaliset ongelmat, terveydenhuolto jne.
• Haitallisten elinolojen ja elintapojen kasautuminen on merkittävä asia terveydellistä ja sosiaalista syrjäytymistä ajatellen jyrkät elinoloerot ja elintapaerot nuorilla aikuisilla ennakoivat suuria terveyden ja hyvinvoinnin eroja tulevaisuudessa.
• Runsaasti haasteita terveyden edistämiselle, ehkäisevälle päihdetyölle ja terveyspolitiikalle.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
National Public Health Institute, Finlandw
ww
.ktl.
fi
LÄHTEET
Kestilä, L, Martelin, T, Rahkonen O, Pirkola S, Poikolainen K & Koskinen S (2008).
”Childhood and current determinants of heavy drinking in early adulthood”.
Alcohol and Alcoholism 43(4): 460-9.
Kestilä L, Martelin T, Rahkonen O, Härkänen T & Koskinen S (2008). The contribution of
childhood circumstances, current circumstances and health behaviour to educational
health differences in early adulthood. Forthcoming.
Kestilä, L (2008) Pathways to health. Determinants of health, health behaviour and
health inequalities in early adulthood. Publications of the National Public Health Insitute
A23/2008. Helsinki 2008.
Kestilä L & Salasuo M (2007) Nuorten aikuisten alkoholinkäyttö – sosiaalisen
eriarvoisuuden ilmentymä? Teoksessa Tigerstedt C (toim.): Nuoret ja Alkoholi.
Alkoholi- ja huumetutkijainseura/Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2008.