Nylund Talotekniikka Kesäkuu 2015

Kesäkuu 2015

Intohimona narratiivinen valo n

10–13

PostNord: Led valaisee logistiikkahallin n 14–19

Leikkaussalit: Tietoverkolla toiminta varmuutta n 20–21

Hirsikampus: Huipputeknologiaa Pudasjärvelle n 8

Luxiona takaa turvallisen valon

Huipputeknologiaa sisältävät Luxiona-puhdastila-valaisimet täyttävät lääke- ja elintarviketeollisuudessasekä leikkaussaleissa käytettävien valaisimien tiukatpuhtausvaatimukset. Luxiona on puhdastilavalaistuksen kiistaton markkinajohtaja.

Myynti hyvin varustetuissa sähkötukkuliikkeissä kautta maan.

Nylund TalotekniikkaVaihde (myynti) puh. 010 217 0300asiakaspalvelu@nylund.�, www.nylund.�

• Antibakteerinen pinnoite• Lasersädettä absorboiva pinnoite• Tarkasti valvottu tuotantoprosessi• LED-puhdastilavalaisimissa korkea värintoistoindeksi (Ra>90)• Puhtausluokka ISO 14644-1, luokka 3 • IP65

Valaise puhtaasti.

sisällys

10tekijä

Narratiivien oivaltajaLighting Design Collectiven Jari Vuorisen lähestymis tapa valaistukseen ei ole tekninen, vaan puhtaasti visuaalinen. Hänen työjälkensä näkyy muun muassa Ateneumissa ja Arkadian talossa.

14valo+kuvaSäästöä ja sävyä valaistuksellaPostNord Logisticsin massiivisen logistiikka-hallin suurpainenatrimlamput korvataan 854 ledillä. Työtilojen värisävy muuttuu keltaisesta puhtaan valkoiseksi.

nyt6 Valaistuksen seuraava

askel, Tapio Kallasjoki?Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja kertoo, mitä EU:n energiatehokkuusdirektiivi tarkoittaa.

7 Onninen Express laajeneeKetju panostaa voimakkaasti sekä kivijalkamyymälöihinsä että verkkokauppaansa.

8 Massiivihirsinen kampusPudasjärvelle nousee parhaillaan maailman suurin hirsikoulu.

9 Kultatason IndigoIndigo Helsinki-Boulevardille haetaan kultatason LEED-luoki-tusta.

9 Raakapintaiset loftitMuuntojoustavissa asunnoissa huonetiloja ei ole ennalta määrätty.

kohteessa20 Leikkaussaleihin Reichle &

De-MassariSairaalaympäristön tietoverkon rakentaminen vaatii äärimmäistä huolellisuutta.

asiantuntijapalsta22 Asiantuntijat vastaavat

Tuotepäälliköt vastaavat tieto-verkkoihin, valaisimiin ja tun-nistimiin liittyviin kysymyksiin.

tuoteuutiset24 Esittelyssä

valaistusuutuuksiaAlkukesän uutuuksissa mm. DALI-läsnäolotunnistin sekä pienikokoiset Gemini-seinä-valaisimet.

kolumni26 Itse tehty kaupunki

Kolumnisti Kimmo Rönkä pohtii, mitä yhteisöllisestä ja itseohjautuvasta Berliinistä voisi siirtää Suomeen?

Sam

i Hei

skan

en

Mar

tin

Som

mer

sch

ield

Leen

a Ko

skel

a

Nylund Talotekniikka 3

Vihtiläinen lukiolainen teki huhtikuussa 2014 kuntalaisaloitteen Vihdin pääkir-jaston valaistuksen ohjauksesta kiinnitettyään huomiota valojen palamiseen sil-loinkin, kun isoista ikkunoista tulvii paljon luonnonvaloa. Vuoden käsittelyajan jälkeen aloitteesta annettiin kunnassa lausunto, joka osoittaa selvästi, ettei valais-tuksen ohjauksen mahdollisuuksia vielä tunneta.

Kun julkisenkin talouden säästöpaineet ovat kovat, valaistuksen ohjauksella saadaan helposti aikaan paitsi huomattavia säästöjä, myös lisää käyttömukavuut-ta ja turvallisuutta. Sellaista tilaa tai valaistusta ei olekaan, etteikö ohjausta voisi käyttää. Jos täydelliseen valaistusremonttiin ei syystä tai toisesta ole mahdolli-suuksia, tai valaisimien iän puolesta se ei ole tarpeellista, kannattaa aina lisätä ohjaus. Valaistusremontin etuna on se, että investointi maksaa itsensä aina takai-sin pienempien sähkölaskujen myötä.

Huoli ympäristöstä ja halu käyttää luonnonvaroja järkevästi on tuleville päät-täjille luontaista. Tämä nuori vaikuttaja oli sisäistänyt hyvin sen, mikä on paitsi kustannustehokasta, myös ympäristön kannalta järkevää.

Kiinteistön tai tuotantoprosessin sähkösyöppöjä ei kuitenkaan välttämättä edes tunnisteta. Tähän tarpeeseen olemme tuoneet markkinoille todellisen in-novaation, eTactica-ratkaisun, jonka avulla löydetään kiinteistön tai tuotannon todelliset sähkösyöpöt. eTactica otettiin käyttöön PostNordillakin mittavan valais-tusremontin yhteydessä. Tarina jatkuu tämän numeron sivuilla.

Moni saattaa tyytyä ihmettelemään, mutta muutos voi tapahtua vain tekojen kautta. Kun puhutaan energiatehokkuudesta, muutos alkaa ottamalla yhteyttä meihin.

Sähköistä kesää!Seija Ijäs-Laamanen n

Sanoista tekoihin

nylund talotekniikka

pääkirjoitus

JulkaisijaNylund TalotekniikkaMasalantie 37502430 MasalaPuh. 010 217 0300www.nylund.fi

TuottajaSerus Media Oywww.serus.fi

PäätoimittajaSeija Ijäs-Laamanenpuh. 010 217 0351

ADJanne Lahtinen, Serus Media Oy

KirjoittajatJanne Arola, Katja Ruokamo, Vesa Vainio

KuvaajatMarc Goodwin, Juha Harju, Sami Heiskanen, Laura Hiisivuori, Leena Koskela, Kari Merikanto, Jari Moilanen, Anders Portman, Martin Sommerschield, Tuomas Uusheimo

KansikuvaSami Heiskanen

PainoWaasa Graphics OyVasaratie 3B 65350 Vaasa

Osoitteenmuutokset ja [email protected]

OsoitelähdeNylundin markkinointirekisteri

2

Copyright © Serus Media Oy

Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin ilman Serus Median lupaa kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti.

Serus Media Oy www.serus.fi

Kari Marttinen, Serus Media Oy+358 (0)44 381 8137

Saarijärven Offset Oy, 2011

Tim

o To

rvik

oski

Kirjoittaja on Nylund Talo-tekniikan myyntijohtaja ja lehden päätoimittaja.

4 Nylund Talotekniikka

Mittavat sairaala- hankkeet työllistävätSuomessa on tällä hetkellä joko ra-kenteilla tai suunnitteilla 17 sairaala-hanketta, joiden kustannusarvio on vähintään 20 miljoonaa euroa. Jät-tihankkeet työllistävät suunnitte-lijoita, urakoitsijoita ja talotekniik-ka-alan ammattilaisia vuosiksi.

Lue Seinäjoen keskussairaalan saneerauksesta sivulta 20.

lainasanat

Meillä ei pitäisi olla rahaa tuhlattavaksi energiaan. Esimerkiksi julkisen sektorin 200 miljoonan euron vuotuiset säästöt ovat huikeat.Tomi Mäkipelto, Energiatehokkuusala ry:n puheenjohtaja Taloussanomissa 12.5.2015.

Sähköisten järjestelmien yleistyminen voi hieman vähentää pikatukkujen myyntejä, mutta ei tule tekemään pikatukkua tarpeettomaksi. Jari Könönen, Lämpökarelia Oy:n toimitusjohtaja Rakennuslehdessä 24.4.2015.


nyt

EU:n energiatehokkuusdirektiivin asteittain tiukkenevat vaatimukset kielsivät energiasyöppöjen eloho-peahöyrylamppujen tuomisen mark-kinoille 13.4.2015 alkaen. Mikä on seuraava askel vaatimusten tiuken-tumisessa?

Direktiivin pohjalta on laadittu aika-taulu, jonka mukaan energiatehokkuu-deltaan huonojen tuotteiden tuonti Eu-roopan markkinoille kielletään. Apuna tähän käytetään valonlähteiden ener-giatehokkuusluokittelua. Vuonna 2016 markkinoille tuotavien ympärisäteile-vien kotitaloudessa käytettävien kirk-kaiden lamppujen tulisi olla energiate-hokkuusluokassa B.

Mitä vaatimus tarkoittaa halogeeni-lamppujen näkökulmasta?

Tämä tarkoittaisi kirkkaiden verk-kojännitteisten halogeenilamppu-jen (ns. ekohehkulamput) poistumista markkinoilta. Ongelmana on, että le-ditekniikalla ei ole vielä pystytty val-

Valaistuksen seuraava askel, Tapio Kallasjoki?

mistamaan riittävän hyviä korvaavia valonlähteitä kirkkaille lampuille. Jos halogeenitekniikalla yrittää päästä B-luokkaan, tulee lampusta teknisesti hyvin vaikea toteuttaa ja kallis.

Mikä on ledin tulevaisuus ajoneuvo-teollisuudessa?

Jatkossa varsinaisia ajovaloja tul-laan toteuttamaan puolijohdelasereil-la. Orgaaniset ledit (OLED) antavat uu-sia mahdollisuuksia autojen sisätilojen valaistuksen suunnitteluun. Ajoneuvo-jen suunnittelijat ovat varmaan innois-saan ledien tarjoamista uusista muo-toilumahdollisuuksista – itse ainakin olisin.

Häviääkö T8-loistelamppu?T8-loistelamppu ei häviä markki-

noilta, koska sillä tehtyjä asennuksia on niin paljon ja T5-lamput eivät sovi samoihin valaisimiin. Sen sijaan uudis-asennuksista T8-loistelamput varmaan katoavat.

Leen

a Ko

skel

a

Viherkatot trendinä Suomessa ja maailmalla

Ekologiset viherkatot ovat suosittuja Saksassa, Kana-dassa ja Australiassa. Trendi rantautuu myös Suomeen.

ranskaRanskan parlamentti hyväksyi maaliskuussa lain, jonka mukaan kaikkien uusien liikerakennusten katolle täytyy rakentaa viherkatto tai aurinkopaneeleita.

suomessaHelsingin yliopisto on perusta-nut koeviherkattoja Helsinkiin, Vantaalle, Lahteen, Hollolaan ja Ouluun.

vaatimuksetKaton on oltava loivassa 2–10 asteen kulmassa. Alimpana kerroksena on salaojalevy tai patolevy, joka toimii juurisuojana. Materiaalin pitää olla geotekstiiliä, kuten harso- tai suodatinkangasta.

kommentti”Erittäin tärkeää on, että katon kantavuus ja lujuuslaskelmat ovat tiedossa, ja ne ovat riittävät.”

Susanna Lehvävirta, Helsingin

yliopiston dosentti

Lähteet: Tekniikka&Talous, Keskisuomalainen, Helsingin yliopisto

ilmiö

Lau

ra H

iisiv

uor

i / L

uom

us


nyt

Onninen Express -ketju suun-nittelee laajentavansa 42 toi-mipaikan verkostoaan mer-

kittävästi tulevina vuosina. Vuonna 2014 avattiin kaikkiaan 13 uutta toimi-pistettä, joista Suomeen uudet myymä-lät Pietarsaareen ja Keravalle. Lisäksi Hämeenlinnan myymälä sai uudet tilat.

Kaiken kehitystyön taustalla on reagoiminen asiakkaiden ja tavaran-toimittajien toiveisiin. Onninen on teh-nyt kehitystyönsä pohjaksi asiakas- ja sidosryhmätutkimuksia, joihin on osal-listunut tuhansia henkilöitä.

”Hämeenlinnan tuore myymäläm-me edustaa sitä tyyliä, jollaisia uudet valmistuvat toimipisteemme tulevat

olemaan. Vahvana elementtinä on si-nivalkoisuus, sillä haluamme brän-dissämme tuoda esiin kotimaisuutta,” kertoo Onninen Express -ketjun johta-ja Kimmo Huttunen.

”Tällä hetkellä kiireisin myymälä si-jaitsee Helsingin Konalassa. Suurin on puolestaan noin 3 500 neliön Tampe-reen Mega Express, jonka valikoimas-ta löytyy 12 000 nimikettä.”

Huttunen toteaa, että myymälät on konseptoitu nimenomaan asiakkaiden palautteita kuunnellen.

”Tekninen noutomyymälämyynti ei loppujen lopuksi ole sen kummempaa kuin ruokakaupassa käyminen. Vaikka ostaisit maitoa ja ruisleipää, tai vastaa-

Asiakkaat kasvun motivaattorina Teksti Katja Ruokamo n Kuva Olli-Pekka Latvala

”Tekninen noutomyymälämyynti ei loppujen lopuksi ole sen kummempaa kuin ruokakaupassa käyminen.”

vasti rautakangen ja putkia, on hylly-järjestyksen oltava selkeä ja asioinnin sujuttava vaivattomasti.”

”Toisaalta asiakkaat haluavat myös viihtyä meillä. Esimerkiksi pienura-koitsijat puurtavat omilla työmaillaan ja tulevat meille sekä kahvittelemaan että vaihtamaan kuulumisia kollego-jen kanssa. Itselleni on ollut huikeaa havaita, kuinka sosiaalinen paikka Onnisen kahviautomaatti voikaan ol-la,” Huttunen naurahtaa.

Onninen lanseeraa uudistetun, moni-puolisemman OnnShopin lähitulevai-suudessa. Modernisoitu verkkokauppa otettiin käyttöön Norjassa toukokuussa ja muut maat seuraavat perässä.

”Älykäs OnnShop ehdottaa ostajal-le vastaavanlaisia tuotteita ja tarjoaa muun muassa asennusohjeita.”


nyt

Pudasjärvelle parhaillaan raken-nettavaan noin 9800 kerrosne-liön hirsikampukseen kuluu 30

kilometriä massiivipuuhirttä. Lohen-pyrstösalvoksin koottaviin neljään ra-kennukseen tulee tilat 800 oppilaalle. Kampukselle sijoittuvat sekä ala- ja yläkoulu, erityisluokat, lukio että kan-salaisopisto.

”Hirsikoulua rakennetaan neljässä lohkossa. Yhdessä lohkossa on jo läm-möt, yhdessä nostetaan kattotuoleja”, toteaa Are Oy:n talotekniikkaurakoin-nin Oulun aluepäällikkö Jouni Riikola.

41 miljoonan euron rakennushanke starttasi keväällä 2014 ja sen arvioidaan kestävän 26 kuukautta.

Useiden selvitysten mukaan mas-siivihirren ominaisuudet sopivat erin-omaisesti julkiseen rakentamiseen. Massiivipuu varmistaa sisäilman laa-dun, vaimentaa melua, luo kodin-omaisuutta ja on ekologisesti kestävä

luokka EA Cat6A suojattu yleiskaape-lointijärjestelmä. Valaistuksen tehok-kuus ja käyttäjäystävällisyys varmiste-taan liike- ja läsnäolotunnistimilla sekä valoisuusantureilla.

”Valaistuksessa noudatetaan yleisiä koulurakentamisen standardeja, esi-merkiksi luokissa vaaditaan 500 luxia pöytätasolta mitattuna.”

Myös Tyrnävä ja Sysmä suunnittelevat hirsikoulun rakentamista. Hirrestä ra-kennettuja uusia päiväkoteja on mm. Haapavedellä, Kuopiossa, Oulussa ja Pudasjärvellä. Lisäksi Ranskassa on kak-si Suomessa veistettyä hirsipäiväkotia.

Kokonainen kampus hirrestä Teksti Katja Ruokamo n Kuva Jari Moilanen

Maailman suurin hirsikoulu yhdistää huipputeknologian, ekologisuuden ja perinnerakentamisen.

materiaalivalinta. Hirsitoimituksen ali-hankkijana toimii Kontiotuote.

”Hirsi on meille taloteknisestä nä-kökulmasta tuttu materiaali. Yhteis-työkumppanimme Green Building Partners ohjasi kohteen suunnittelussa LEED-ympäristöluokituksen mukai-seksi”, toteaa sähkön toimialapäällik-kö Sauli Komulainen Are Oy:stä.

Hirsikampuksen sisätyöt aloitettiin maaliskuussa. Yhtenä haasteena on kaapeleiden ja johtojen piilottaminen hirren sisään.

”Vaakahirren sisälle porataan pys-tysuuntainen reikä hirsitehtaalla. Reiät ovat pystysuuntaiset nimenomaan hirren elämisen takia. Hankalissa pai-koissa voidaan käyttää yksittäisiä pis-torasioita ja alumiinikouruja”, Komu-lainen selvittää.

Kampukselle asennetaan Nylund Talotekniikan toimittama INFRALAN

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy. KVR-urakoitsijana Lemminkäinen PPP Oy. Maanrakennusurakoitsija-na Kuljetuspudas Oy. Ilmastointi-urakoitsija Are Oy. LV-urakoitsija Are Oy. Sähköasennukset Are Oy.

mukana hankkeessa


nyt

Vantaan tämän kesän asuntomessujen oheiskohde Kivistön Koneisto on mo-derni loft-asunnoista koostuva konsep-ti. Yhtiö koostuu 3–4-kerroksisesta kak-siportaisesta asuinkerrostalosta, johon

Uutuuskonseptina loft

Ekologinen Indigo Helsinki-Boulevard

on räystäskatoksella yhdistetty 1–2 ker-roksinen rivitalo.

Asunnot myydään raakapintaisina 45–123 neliön avarina tiloina. Huone-tilat eivät ole ennalta määrättyjä.

”Taloteknisestä näkökulmasta loft on erittäin muuntojoustava. Kaikissa asunnoissa on vesikiertolattialämmi-tys ja Smarthome by EKE -kotiauto-maatiojärjestelmä, johon voidaan lisä-tä langattomia EnOcean-teknologian valokatkaisijoita ja lämpötila-antureita esimerkiksi tilajärjestyksen muuttues-sa”, toteaa kotiautomaatiosta vastaava johtaja Jorma Zielinski EKE-Yhtiöistä.

Keittiöille asunnoissa on vain vesi-johto, viemäri, IV-hormi ja sähkö varaus. Märkätilat rakennetaan valmiiksi saak-ka. Asuntojen avaruutta lisää normaa-lia suurempi huonekorkeus, joka on ylimmissä kerroksissa jopa kuusi met-riä. Huonekorkeus mahdollistaa par-vien rakentamisen.

”Monia houkuttelee ajatus, että ei tarvitse rakentaa omakotitaloa saadak-seen juuri sellaisen asunnon kuin ha-luaa”, EKE-Rakennuksen toimitusjoh-taja Tea Ekengren-Saurén sanoo.

Loft-asuntoihin voi tutustua asunto-messuilla 10.7.–9.8. ilmaiseksi.

Pohjoismaiden ensimmäisen Indigo- hotellin suunnittelun lähtökohtana oli ympäristöystävällisyys.

”Halusimme ensimmäisenä suo-malaisena hotellikiinteistönä saada kansainvälisen kultatason LEED-ym-päristöluokituksen. Se ohjasi mm. julkisivujen, ikkunapinta-alan mää-rän, valaistuksen sekä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän suunnittelua”, kertoo arkkitehti ja pääsuunnittelija Sami Horto Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä.

Etelän puoleisen julkisivun ikkuna-pinta-alaa pienennettiin lämpökuor-man tasaamiseksi.

”Iso osa ekologista näkökulmaa oli-vat myös ilmanvaihdon suunnittelu ja vedenkulutuksen minimointi”.

Design-korttelissa sijaitseva sinkki-peltisellä fasadilla varustettu hotel-li kätkee sisäänsä mm. latauspaikkoja sähköautoille.

Maaliskuussa avatun hotellin pää-urakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy.

EKE-

Rak

enn

us

Tuom

as U

ush

eim

o


nyt


E lämä on ehkä sattumanvaraista, mutta va-lo ei.

Jari Vuorisesta ei alun perin pitänyt tulla valaistussuunnittelijaa. Hänen ajatusmaail-mansa muuttui 1990-luvun alussa, kun hän opis-keli valokuvausta ja elokuvaa yhdessä Tapio Ro-seniuksen kanssa.

Yksi merkittävimmistä ahaa-elämyksistä tuli eräällä studiovalaiskurssilla, jossa kurssin opet-taja valaisi moottoripyörää eri tavoin.

”Ei vain salamavaloilla, vaan valomaalaamalla koko prätkää fikkarilla kaksi viikkoa ja tekemällä päällekkäisvalotuksia. Se oli silloin haastavampaa, kun ei ollut Photoshopia”, Vuorinen muistelee.

Tuon kurssin ja monien muiden oivallusten an-siosta Vuorinen ja Rosenius päättivät jatkaa valais-tussuunnittelijakurssille Tampereen taiteen ja vies-tinnän oppilaitokseen.

Valaistussuunnittelija Jari Vuoriselle kiinnostus valoon syntyy oivalluksesta, että valolla voidaan paljastaa asioita. Hänen mielestään toimiva valaistus syntyy vain hyvällä yhteistyöllä toimeksiantajan, arkkitehtien ja suunnittelijoiden välillä.

tekijä

Eläköön valon voima! Teksti Janne Arola n Kuvat Sami Heiskanen ja Marc Goodwin

Vuonna 1998 Rosenius lähti luomaan uraa Lon-tooseen ja Vuorinen jäi Suomeen. Nyt heidän tien-sä kohtaavat jälleen yhteisessä yrityksessä, Light-ing Design Collectivessa (LDC), jolla on toimipisteet Helsingin lisäksi Madridissa ja Lontoossa.

Yrityksen filosofia kumpuaa Vuorisen ja Rose-niuksen yhteisestä historiasta valon kanssa. Hei-dän lähestymistapansa valaistukseen ei ole tekni-nen, vaan visuaalinen.

”Kiinnostus valoon syntyy oivalluksista, että sillä voidaan paljastaa asioita. Esimerkiksi valo-kuvaan tai teatterin lavalle ei ilmesty mitään nä-kyvää, ellei niitä valaista. Valolla on kova voima”, Vuorinen sanoo.

Viime vuosina Vuorinen on tehnyt julkisivujen va-laistusprojekteja esimerkiksi Stockmannille, Ate-neumille ja Arkadian taloon eli Hankkijan taloon.



Vaikka hänen opintojensa fokus Tampereella oli tilavalaistuksessa ja arkkitehtuuriin liittyväs-sä valossa, hän on urallaan tehnyt paljon myös elokuva-, mainos- ja musiikkivideovalaistuksia. Vuorinen on ollut mukana esimerkiksi Lordin, The Rasmuksen ja Bomfunk MC’sin musiikkivideoilla.

Valaistussuunnittelijan töitä hän on tehnyt tamperelaisessa Valoa Design Oy:ssä sekä insi-nööritoimisto Granlundissa.

”Ensimmäisenä työnä arkkitehtuuripuolella möin valaisimia, joten sekin puoli on tullut näh-tyä”, Vuorinen sanoo.

Vuorinen kuitenkin väistää kysymyksen töil-leen ominaisista piirteistä ja alkaa puhua yhteis-työn voimasta.

”Jos kyse olisi valotaiteesta, olisi helpompaa luoda selkeä, toistuva kädenjälki. Mutta valaistus-suunnittelu on yhteistyössä muiden kanssa tehtä-vä prosessi. Siinä pyritään yhdessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.”

Vuoropuhelu ja yhteistyö ovat sanoja, jotka Vuorisen puheissa toistuvat. Esimerkiksi uuden kohteen valaistussuunnitelma lähtee aina kes-kustelusta toimeksiantajan, arkkitehtien ja mui-den suunnittelijoiden kanssa.

”Tekninen suunnittelu tapahtuu aina viimei-seksi, sen jälkeen kun itsellä ja asiakkaalla on sa-

ma ajatus ja tahtotila”, Vuorinen sanoo. ”Meillä (LDC:llä) lähtökohtana on aina tarina, narratiivi tai konsepti, jonka pitää liittyä tilaajan maailmaan, koska siten voidaan luoda vahvoja mielikuvia. Se on aika vahvasti brändäämistä.”

Omista töistään hän nostaa esimerkiksi UPM:n pääkonttorin pihalle tehdyn valotaideteoksen, jo-ka on sidottu yrityksen brändiin ja historiaan.

”Teoksen aihe on metsän valo, mutta sitä ei ole tehty itsestään selvällä ilmaisulla. Taustalla on kuitenkin tarina, ja varsinkin tarinan tietäen teok-sesta saa enemmän irti.”

LDC:llä on tapana tehdä uudiskohteista 3D-mal-linnus ennen kuin niitä ryhdytään teknisesti työs-tämään. Se antaa kaikille osapuolille mahdolli-suuden vaikuttaa lopputulokseen hyvissä ajoin. Olemassa oleviin kohteisiin voidaan tehdä myös koevalaistus, mutta se ei aina – esimerkiksi julki-sissa rakennuksissa – ole mahdollista.

”Usein kohteesta on mahdotonta edes puhua ilman visualisointia”, Vuorinen sanoo.

Hänen mukaansa rakennuksen julkisivun va-laisu ja sisätilan valaisu eivät lopulta hirveästi eroa toisistaan.

”Lähtökohdat valon keinoin ovat aika saman-kaltaisia. Ehkä erona on se, että julkisivu on aina

Lähtökohtana on aina tarina, narratiivi tai konsepti.

Arkadian talo eli Hankkijan talo loistaa Helsingissä Salomonkadun ja Arkadiankadun välissä (vas). UPM:n pääkonttorin sisäpihan valotaideteos ilmentää metsän valoa.


JARI VUORINENKuka: 39-vuotias valaistussuunnit-

telija.Missä: Osakkaana Lighting Design

Collectivessa Helsingissä.Mitä: Tekee innovatiivisia ja

visuaalisia valaistussuunni-telmia sekä suomalaisille että kansainvälisille asiakkaille. Palkittu muun muassa Stock-mannin ulkovalaistuksesta Vuoden valaistuskohde 2013 -palkinnolla.

Miksi: Innostui valosta ja valais-tuksesta opiskellessaan elokuvaa ja valokuvausta 1990-luvulla. Tänä päivänä motivoi se, että esimerkiksi tilavalaistuksessa ollaan vielä aivan alkutaipaleella.

tekijä

kaksiulotteinen pinta, joka pitää saada eloon ja hengittämään. Sisätilaan taas kävellään, joten se antaa enemmän välineitä valon käytölle.”

Vuorisen työssä, kuten monessa muussakin ammatissa, olisi helppo urautua ja alkaa toistaa itseään. Sitä Vuorinen kuitenkin kavahtaa.

”Jokainen kohde on uusi. Mieluummin yritän saada sen poikkeamaan edellisestä tekemästäni työstä ja haastan itseäni löytämään jujun, jolla kohteesta saadaan erilainen kuin muista.”

Vuorinen on nyt osakkaana kansainvälisessä yri-tyksessä, jolla on asiakkaita kaikkialla maailmas-sa Kiinasta Marokkoon ja Suomen Oulusta Sri Lankan Colomboon. Hän näkee siis aitiopaikalta valaistukseen liittyvien trendien kehittymisen.

Ekologisuus on oikeastaan jo itsestäänselvyys, jonka kaikki suunnittelijat huomioivat ”ilman sen suurempaa viherpesua”, mutta viime vuosi-na trendiksi on noussut erityisesti led-tekniikka ja sen tuomat mahdollisuudet.

”Me pyrimme ohjauksen kautta hyödyntä-mään ledejä. Ja tietysti ledin fyysinen koko, pie-nempi valonlähde, antaa enemmän mahdolli-suuksia integrointiin. Niitä pystytään helposti asentamaan rakenteisiin ja piilottamaan.”

Vuorinen toivoo, että tulevaisuudessa valo olisi entistä paremmin integroitu kulloiseenkin tilaan ja vihdoin päästäisiin eroon ajattelutavas-

ta, jonka mukaan valo on vain valoa tai tilatek-nistä kerrostumaa. Tulevaisuuden valo kommu-nikoi ja palvelee ihmisiä vähän paremmin kuin nykyään. Mutta toisaalta on mahdotonta sanoa, missä ollaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.

Vuorisen ja LDC:n tavoitteena on kuitenkin tehdä tilavalaistuksista entistä luonnollisempia.

”Kun katsoo nykytoimistoja, ne ovat aika kuol-leen oloisia. Valo ei tee niissä mitään, on vain tek-ninen ja funktionaalinen taso”, Vuorinen toteaa. ”Sitä luonnonvalo kuitenkaan ei ole, vaan se elää ja liikkuu, ja värisävyt vaihtuvat. Silti kukaan ei järkyty katsoessaan ulos ikkunasta.”

Erityisesti tilavalaistuksessa ollaan Vuorisen mielestä aivan alkutaipaleella, ja juuri se tekee hänen työstään kiinnostavaa.

”Se on tärkeä motivaattori. Ja on tietysti klisee, mutta mitä enemmän tekee, sitä vähemmän tie-tää”, hän sanoo.

Taitaa olla niin, että tavalliset ihmiset eivät juuri-kaan kiinnitä huomiota tilojen valaistukseen tai valaistuksen merkitykseen esimerkiksi hyvin-vointiin. Siksi tarvitaan ammattilaisia.

”Valaistussuunnittelijat ovat varmaankin ark-kitehtien kanssa ainoat ihmiset, jotka johonkin ti-laan kävellessään katsovat ylös kattoon saadak-seen tietää, miten tila on valaistu.” n

Haastan itseä-ni löytämään jujun, jolla kohteesta saa-daan erilai-nen.


Valoja ei sytytellä ja sammutella, vaan ne himmenevät ja kirkastuvat.


V iiden normaalimittaisen jalkapalloken-tän kokoisessa logistiikkakeskuksessa Vantaalla on täysi hyörinä päällä. Trukit

liikkuvat sujuvan pehmeästi käytävillä ja poik-keavat näppärästi hyllyväleihin. Sieltä mukaan tarttuu oikea tavara täsmällisen tehokkaasti.

Kun tutkailee touhua tarkemmin, huomaa valojen myötäilevän liikettä hyllyväleissä. Osa väleistä on tyystin pimeänä. Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu, onko energiansäästön tavoitte-lussa menty jo liian pitkälle?

”Ei suinkaan, sillä siitä tässä on nimenomaan kysymys. Energiatehokkaita LED-valaisimia oh-jataan liiketunnistimien avulla. Valoa on juuri siellä ja juuri silloin, kun sitä tarvitaan.”

Näin tilannetta avaa PostNordin turvallisuu-desta ja tietotekniikasta vastaava johtaja Vesa Karjalainen. Hän korostaa, että energiansäästön ja ympäristöasioiden rinnalla on kyse työn tur-vallisuudesta, tehokkuudesta ja mielekkyydestä.

”Valojen sävy ja kohdennus parantavat nä-kyvyyttä, jolloin tuotteiden käsittely on helpom-

valo+kuva

Viimeisen ei tarvitse sammuttaa valoja

Teksti Vesa Vainio n Kuvat Martin Sommerschield

PostNordin Vantaan logistiikkakeskuksessa vaihdetaan 854 vanhaa valaisinta uusiin energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Optimoidun valaistuksen-ohjauksen myötä valoa on juuri siellä ja juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Urakka valmistuu juhannukseksi.


paa ja varmempaa. Työturvallisuus on meille yk-kösasia vilkkaasti liikennöidyissä sisätiloissa.”

PostNordilla on menossa tiukka säästökuuri, jon-ka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Miten tämä liittyy Vantaan logistiikka-keskukseen, selviää, kun jatkaa matkaa hallissa.

Vastaan tulee nimittäin osa, joka kylpee kel-taisessa valossa. Tunnelma muuttuu jotenkin epätodelliseksi aiempaan verrattuna.

”Alun perin tänne asennetuissa valaisimis-sa on valonlähteenä suurpainenatriumlamppu. Sen värisävy, käytettävyys ja energiatehokkuus eivät ole tästä päivästä.”

Valaistuksen uusimisprojektissa mukana olevan Granlundin projektipäällikön Antti Rin-teen tekemät laskelmat tukevat Karjalaisen te-hokkuusteesiä. Jo valaisimet vaihtamalla vuo-tuinen sähkönkulutus putoaa yli 60 prosenttia (1 320 MWh > 490 MWh). Älykkäällä liiketunnis-tinohjauksella sähkönkulutus laskee vielä rei-lusti, noin 300 MWh:iin vuodessa.

”Hiilidioksidipäästöjen osalta tämä tarkoittaa 265 000 kilon vähennystä vuodessa. Investointi

maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodes-sa. Hienoja lukuja alallaan molemmat.”

Valaistusremontista kokonaisuudessaan vas-tanneen Nylund Talotekniikan tuotepäällikkö Niclas Nylund oli yllättynyt näin nopeasta va-laisimien uusimistarpeesta. Valaisimien elinkaa-ri on normaalisti 20–30 vuotta, Vantaan kiinteis-töllä on ikää vasta kymmenisen vuotta.

Remontille oli kuitenkin vahvat perusteet edellä mainittujen valonlähteen ominaisuuk-sien ja energiansäästön lisäksi.

”Alkuperäinen katuvalaisintyyppinen laatik-komallinen valaisin tuotti lämpöä ja rasitti tek-niikkaa, varsinkin kun sähkönsyötön kuormitus oli tapissaan ja vaiheistus epätasainen.”

Kun ohjattavuus oli olematon ja käytettä-vyys huono, oli remontti monilta osin perustel-tua ja järkevää. Ratkaisun taustalla oli Nylund Talotekniikan jo vuosia myymä Ekovalaistus- konsepti.

Kiinteistö on nimeltään KOY Vantaan Rasti VII ja sen omistaa Aberdeen Asset Managemen-tin hallinnoima Aberdeen European Balanced kiinteistörahasto. Aberdeenin projektikehitys-

Logistiikkahallin värisävy muuttuu keltaisesta puhtaan valkoiseksi, kun suurpainenatriumlamput vaihdetaan LuxInTecin led-valaisimiin. Jokaiseen hyllyväliin asennetaan Extronicin IR-liiketunnistimia.


päällikkö Kimmo Korpela antoi Nylundin mu-kaan suunnittelulle selvät askelmerkit.

”Uusien valaisimien tulee olla LEDejä ja ne si-joitetaan vanhojen valaisimien paikoille. Liike-tunnistinohjauksella saadaan vielä enemmän säästöä.”

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että va-laistus vastaa kohteen tarpeita. PostNordin osal-ta tämä tarkoittaa riittävää valaistustasoa lat-tiatasolla, hyllyissä ja hyllyväleissä niin, että käsiteltävät tuotteet näkyvät hyvin ja ne ovat helposti tunnistettavissa.

Hyllyvälin valaistusvoimakkuuden taso on noin 300 luksia. Kun valaisimien asettelua ei muutettu, oli tarve saada näihin olosuhteisiin parhaiten taipuva valaisin. Sellainen löytyi es-panjalaisen LuxInTecin valikoimasta.

”160 watin valaisimessa on neljä eri valopää-tä, jotka ovat erikseen suunnattavissa. Saamme optimoitua kallistuskulmat niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla työntekoa.”

Nylund korostaa valopäiden erikseen suun-nattavuuden tärkeyttä käytävämallisissa pitkis-sä ja kapeissa hyllyväleissä.

Viimeinen sammuttaa valot -ajattelu kuvasi hy-vin alkuperäistä valaistusta. Kaikki valot paloi-vat keskimäärin 19,5 tuntia vuorokaudessa.

”Tarpeen mukainen valaistus säästää ener-giaa, ihmiset viihtyvät, heidän on mukava olla ja työ sujuu.”

LEDit sopivat ohjaukseen mainiosti ja nyt jo-kaiseen hyllyväliin asennetaan Extronicin IR-lii-ketunnistimia. Ne ovat herkkiä, havaitsevat liik-keen ja kirkastavat valon työskentelyalueella.

”Valoja ei sytytellä ja sammutella, vaan ne himmenevät ja kirkastuvat. Se on miellyttäväm-pää ihmissilmälle.”

Pitkät hyllyvälit on jaettu useaan osaan, joita ohjaa oma tunnistin. Kun hyllyvälissä ei ole ollut liikettä 10 minuuttiin, valot himmenevät ja sam-muvat kokonaan puolen tunnin kuluttua.

Pientavarahyllystö on tiivis osa useassa ker-roksessa, missä kävellään ja kerätään tuotteita. Tätä osaa valaisevat loisteputket jäivät paikal-leen, mutta myös sinne lisättiin ohjaus. Näillä teoilla energian kulutus on pienentynyt heti sel-västi.

”Aina ei tarvitse uusia valaisimia, vaan jär-kevä ohjaus riittää. Pientavarahyllystö on tär-


keä valaista hyvin, mutta sielläkään ei kukaan ole jatkuvasti.”

Vaarallisia aineita sisältävä erikoisvarasto odottaa vielä vuoroaan.

Pohjoismaissa toimiva PostNord on sitoutunut Vesa Karjalaisen mukaan erittäin vahvasti ym-päristölupaukseensa vähentää hiilidioksidi-päästöjä. Kiinteistöjen sähkö- ja lämpöener gian kulutuksen rinnalla hiilidioksidipäästöjen vä-hennystavoite koskee kuljetuksia ja liikennöin-tiä.

Valaistusinvestointi maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa, kertovat Vesa Karjalai-nen (vas.) ja Petri Tuulensuu PostNord Logistics Oy:sta asiasta kiinnostuneille Vesa Vainiolle ja Kaisa Keräselle.

Valaisimet vaihtamalla sähkönkulutus putoaa yli 60 prosenttia.

Vanha Uusi

Valonlähde SPN LED

Valaisimen sähköteho 430 W 160 W

Valaisinten lukumäärä 854 854

Valaistuksen kokonaissähköteho 367 kW 137 kW

Lampunvaihtoväli (vuosina) 4 32

Valonlähteen elinikä (tunteina) 16 000 70 000

Käyttökustannukset vuodessa 125 000 € 24 500 €


”Kuljetuksissa merkittävimmät säästöt saa-daan jatkuvalla kuljetusreittien optimoinnilla. Lisäksi uudemman kaluston käyttö sekä termi-naalien sijoittaminen varastojen yhteyteen vä-hentää päästöjä ja siten minimoi ympäristökuor-mituksen.”

Vantaan kiinteistö on PostNordin suurin Suo-messa ja se toimii mallina muille hyvin onnis-tuneesta korvausinvestoinnista. Juhannukseen mennessä valmistuva valaistusremontti on eden-nyt jouhevasti. Karjalaisen toteaa, että tarpeiden mukainen toimivuus toteutuu nyt mainiosti.

”Meillä on nyt asiakaslähtöinen ja ympäris-töystävällinen valaistus. Toimimme moniasia-kasympäristössä ja valaistuksen tulee säätyä ti-lanteen mukaan.”

Mukautuvuuden ja monikäyttöisyyden ni-meen vannoo myös Nylund. Hänestä on tärkeä tiedostaa, mikä on tilanne nyt, miten tarpeet muuttuvat matkalla ja miten ratkaisuilla selvi-tään huomiseen. Vantaalla voidaan olla tässä mielessä huoleti, nykyinen järjestelmä taipuu ja säätyy erilaisiin tilankäytön vaatimuksiin. n


Keskussairaalan leikkaussalien tieto-verkon asennustöitä on tehty neljässä vaiheessa vuodesta 2010 lähtien. Leik-kaussalien remontoinnin haasteena on ollut, että seinän toisella puolella on saattanut olla meneillään leikkaustoi-menpide. Leikkaus- ja anestesiayksikön hoitohenkilökunta työskentelee kolmi-vuorotyössä. Iltaisin, öisin ja viikonlop-puisin töissä on yksi leikkaustiimi.

nimessä saanut katkaista,” to teaa Are Oy:n projektipäällikkö Tommy Lem-berg.

Keskusleikkausyksikköön kuuluu 14 salia kahdessa rakennuksessa ja päi-väkirurgisessa yksikössä puolestaan 5 leikkaussalia sekä 22-paikkainen he-räämö. Are Oy:n urakan kokonaispin-ta-ala oli 4 460 neliötä.

”Salien yleiskaapelointiin kuuluvat muun muassa kulunvalvonta, videoval-vonta-, kuvansiirto- ja päällekarkaus-järjestelmä. Kaapelia asennettiin noin 90 kilometriä.”

kohteessa

Leikkaussaleissa vaaditaan laatua Teksti Katja Ruokamo n Kuvat Juha Harju

1970-luvulla rakennetun Seinäjoen keskussairaalan leikkaus salien tietoverkon uusiminen edellyttää äärimmäisen yksityiskohtaista suunnittelua.

Sähkötöitä ovat viiden vuoden ai-kana tehneet Are Oy, Pohjois-Suomen Sähkö ja Sähköasennus Kohtamäki.

”Uusimme yhdeksän leikkaussalin tietoverkon vuosien 2012–2014 välillä. Sairaalaympäristö loi omat haasteen-sa sekä suunnittelulle että toteutuk-selle. Työ oli hoidettava kaikin puolin viimeisen päälle, sillä verkon toimivia jo käytössä olevia yhteyksiä ei missään


Myös keskussairaalan tietojärjestelmä-suunnittelijana työskentelevä Erkki Nygård painottaa sairaalasaneerauk-sen toteutuksen äärimmäisen yksityis-kohtaista suunnittelua.

”Uusien tilojen käyttöönotto oli meille tärkeä hetki tietoliikennever-kon osalta, koska tietoliikennekatko ei saanut viedä yhtään arkipäivää. Kaik-kien verkon osa-alueiden oli toimittava moitteetta”, muistelee Nygård.

Tietoverkon suhteen sairaalalla oli kovat vaatimukset.

”Sairaalaympäristössä tietoverkon päällä ovat muun muassa kaikki po-tilastiedot, hoitajan kutsujärjestelmä, kiinteistövalvonta sekä toimiston tar-peet yksityiskohtineen. Verkon toi-mintavarmuus ja häiriöttömyys ovat luonnollisesti olennainen osa potilas-turvallisuutta”, kertoo Nygård.

”Sähköverkon lisäksi atk-verkko on aivan yhtä tärkeä. Jokaisella leikkaus-salin seinällä on atk-pisteitä, ja katossa kulkee niin kuituja kuin kupareita. Toi-

”Nylundin edustamat R&M-tuotteet tiedettiin laadukkaiksi, koska vastaava järjestelmä on käytössä sairaalamme Y-talossa. Tuotteilla oli vahvat näytöt”, Nygård toteaa.

”Y-talon 30 000 neliön urakka kesti kolme vuotta. R&M-järjestelmä oli tuol-loinkin varsin helppokäyttöinen ja on-gelmaton. Kaapelia vedettiin noin 200 kilometriä”, Lemberg jatkaa.

R&M soveltuu erinomaisesti vaati-viin asennusympäristöihin, kuten sai-raaloihin, lentokentille, laivoihin tai suuriin toimistoihin.

Tällä hetkellä tietoverkkoprojektin sähköurakoitsijana toimii Pohjois-Suo-men Sähkö Oy. Seinäjoen keskussai-raalaan on parhaillaan valmistumassa uusi leikoyksikkö heräämöineen.

Leikkaussalien tietoverkon uudista-misen suunnitteli Granlund Pohjanmaa Oy. n

mistoille, käytäville ja saleille on kulle-kin oma kytkentäkaappinsa.”

Leikkaussalien suunnittelu on vaa-tivaa, sillä monimutkainen sairaalatek-niikka on sovitettava yhteen arkkiteh-tuurisuunnittelun kanssa. Jokaisessa Seinäjoen keskussairaalan uudiste-tussa leikkaussalissa voidaan jatkossa suorittaa kaikkien erikoisalojen leik-kaukset.

Leikkaussalien kaapelointijärjestel-mäksi valittiin sveitsiläinen Reichle & De-Massari (R&M), joka mahdollistaa katkeamattoman tiedonsiirron.

Työ oli hoidettava viimeisen päälle, sillä verkon toimivia jo käytössä olevia yhteyksiä ei missään nimessä saanut katkaista.


Kysymys: Tarvitseeko DALI-valaisi-mia ohjelmoida, kun niitä ohjataan Luxomatin DALI-tunnistimilla?

NN: Ei tarvitse. Luxomat-tunnis-timet ohjaavat DALI-valaisimia DA-LI-broadcast -periaatteella, jossa jokai-nen tunnistimen DALI-väylään liitetty valaisin ohjautuu samalla tavalla.

Toivotut valaistusarvot ohjelmoi-daan tunnistimeen manuaalisesti po-tentiometreillä ja

DIP-kytkimellä tai kauko-ohjaimel-la. Tunnistimeen asetetaan toivottu luksitaso vakiovalosäätöä varten, kyt-kentäaika ja halutessa otetaan käyt-töön käytävätoiminto.

Käytävätoiminnossa valot palavat kirkkaasti, kun tilassa ollaan ja him-menevät rauhallisesti, 1–2 minuutin viiveen jälkeen 20 prosentin tasoon. Kun tilaan taas tullaan, valot kirkastu-vat. Jos kukaan ei ole ollut käytävässä pitkään aikaan, 30-60 minuuttiin, valot sammuvat automaattisesti.

Kysymys: Mikä on kotijakamon oi-kea koko?

RM: Asuntojen tietoverkkokaape-loinnissa jokaiseen asuntoon suunni-tellaan kotijakamo. Se toimii kytken-täkaappina, jossa talojakamosta tuleva nousukaapelointi ja asunnon sisäinen kaapelointi voidaan kytkeä yhteen.

Asiantuntijat vastaavat

Tuotepäälliköt Raimo Mattsson ja Niclas Nylund vastaavat tietoverkkotuotteisiin, valaisimiin ja tunnistimiin liittyviin ajankohtaisiin sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta saapuneisiin kysy-myksiin. Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen [email protected].

Kotijakamoon pitää mahtua tiedonsiir-toon tarvittavat aktiivilaitteet ja perin-teisen antenniverkon haaroitin sekä kaksiosainen sähköpistorasia. Myös valokaapelin päätteelle on oltava tilaa. On myös huomioitava, että asennetta-vien kaapeleiden minimitaivutussätei-tä ei saa alittaa.

Viestintäviraston määräys 65 A/ 2014 M määrittelee selkeästi kaksi eri-tyyppistä kotijakamoa ja niiden mini-mikoot. Uudiskohteissa kotijakamon syvyys saa olla vähintään 90 mm ja asennuspinta-ala 0,24m². Tämä toteu-tuu esim. 600 x 400 x 90 (kork. x lev. x syv.) kokoisella kotijakamolla. Sanee-rauskohteissa kotijakamon syvyys saa olla vähintään 90 mm ja asennus pinta-ala 0,12m². Tämä toteutuu esim. 200 x 600 x 90 (kork. x lev. x syv.) ko-koisella kotijakamolla.

Kysymys: Missä tiloissa pitää käyt-tää puhdastilavalaisimia?

NN: Puhdastilalla tarkoitetaan kont-rolloitua tilaa, jossa tiettyjä valittuja olosuhteita ylläpidetään työskentelyn tai tuotteen puhtauden varmistami-seksi.

Virallinen puhdastilojen määritel-mä kuuluu standardin ISO-14644-1 mu-kaan: ”Puhdastila on tila, jossa ilmassa esiintyvien partikkeleiden määrää kont-

rolloidaan, ja joka on rakennettu ja jota käytetään niin, että minimoidaan partik-keleiden sisäänpääsy, syntyminen ja py-syminen tilassa, ja jossa kaikkia asiaan liittyviä parametreja, kuten lämpötilaa, kosteutta ja ilmanpainetta kontrolloi-daan tarpeen mukaan.”

Puhdastilavalaisimia pitää siis käyttää tiloissa, jotka on määritelty puhdastiloiksi. On tärkeätä, että itse puhdastilavalaisin soveltuu tilan puh-tausluokkaan.

Kysymys: Suojattu vai suojaama-ton kaapelointi – kumpaa kannattaa käyttää?

RM: Jos kaapeloitavassa kohtees-sa halutaan siirtää suuria tiedonsiir-tonopeuksia (10Gbit/s), on turvalli-sinta toteuttaa kohde parisuojatulla kaapeloinnilla (esim. U/FTP). Tällaisia kohteita ovat mm. toimisto- ja liike-kiinteistöt, oppilaitokset, sairaalat ja teollisuuslaitokset. Näissä käytettävi-en parikaapeleiden komponenttikate-goria on vähintään 6A ja asennetun, tes-tatun kaapeloinnin luokka on EA.

Suurin ongelma nopeissa tiedonsiir-toyhteyksissä on kaapeleiden sisäinen ja kaapeleiden välinen ylikuuluminen. Tämä taas johtuu sovellusten (10BaseT) vaatimista korkeista siirtotaajuuksista. Myöskään muiden ulkoisten lähteiden aiheuttama häiriö ei vaikuta suojatussa kaapelissa tapahtuvaan tiedonsiirtoon.

Suojatun parikaapelin käytöstä saavutetut hyödyt suojaamattomaan verrattuna ovat mm. pienemmät ko-konaiskustannukset, nopeampi verk-ko, vähemmän tulkinnanvaraisia pass tähti (*) -tuloksia ja pidempi elinkaari.


Kari

Mer

ikan

to

Duudsonit Nissnikun koulullaKirkkonummen Nissnikun koulun lapset saivat odotettuja vieraita, kun Duudsonit Jarppi ja HP saapui-vat riehaannuttamaan oppilasylei-sön tempuillaan. Hauskuuttamisen lisäksi Duudsonit halusivat jakaa tärkeän viestin koulukiusaamisen ehkäisystä.

Halu ja asiantuntemus puhua kiusaamisesta kumpuaa Duudsonien omista kokemuksista: kaveriporukasta Jarno Laasala oli koulukiusattu ja Jukka Hildén puolestaan kiusaaja. Duudsonit ovat kampanjoineet jo kauan koulukiusaamista vastaan. He haastoivat kaikki Nissnikun koulun luokat tekemään sopimuksen ”Meidän koulussa ei kiusata.” Luokka kohtaisiin sopimuksiin kir-jattiin sekä oppilaiden että Jarpin ja HP:n allekirjoitukset. Tapahtuman lopuksi oppilaat saivat poseerata luokka-asteittain valokuvissa Jarpin ja HP:n kanssa.

Duudsonien mukaan koulukiu-saamiseen täytyy aina puuttua. Koulupäivien piristykseksi Duud-sonit suosittelevat hyväntuulista jekuttelua kiusaamisen sijaan.

Koulukiusaamisen vastaista tempausta 31.3. tukivat Nylund Talotekniikan lisäksi yhdeksän paikallista yritystä sekä Nissnikun koulun vanhempainyhdistys.

eTactica löytää sähkösyöpötIslantilaisen Remake Electricin ke-hittämä eTactica-sähkönkulutuksen mittausratkaisu jatkaa kansainvälistä voittokulkuaan. Useasti palkittua jär-jestelmää myy nyt Suomessa Nylund Talotekniikka.

”eTactica on ylivertainen kokonai-suus, jossa on sekä fyysinen mittaris-to että kehittynyt ohjelmisto, jolla säh-könkulutusta voidaan monitoroida jopa sulakekohtaisesti”, toteaa myyn-tipäällikkö Sasu Raudas Nylund Talo-tekniikasta.

Moderni ja älykäs järjestelmä valloit-taa parhaillaan Euroopan markkinoita laajan partneriverkostonsa avulla.

”Muun muassa IKEA, Radisson-ho-telliketju, Tesco-supermarketit, Toyota ja McDonalds ovat ottaneet eTactican käyttöön muualla Euroopassa. Mittaus-ratkaisu auttaa selvittämään, miten kiinteistö voi konkreettisesti säästää energiaa. Se tunnistaa energiasyöpöt myös teollisuudessa itse tuotantopro-sessissa.”

Energiankulutus eritellään kate-gorioihin kuten valaistus, lämmitys, käyttösähkö, palvelimet, ilmanvaihto tai vaikkapa parkkihallin tekniikka.

”Esimerkiksi tehdaskiinteistössä huolenaiheena saattaa olla tuotanto-prosessin laitteiden sähkönkulutus. Yksityiskohtia voi tarkkailla helposti nettiselaimella missä ja milloin tahan-sa”, Raudas kertoo.

Kiinteistökohtaisesti räätälöitävällä ohjelmistolla voi verrata päivä-, viik-ko- tai vuosikohtaisia raportteja am-peerien, kilowattituntien, volttien, hii-lijalanjäljen sekä hinnan perusteella. Ylikuormitustilanteet vältetään perso-noitavien hälytysten avulla.

”Tiedon avulla esimerkiksi kaup-pakeskuskiinteistössä alivuokralaisil-ta voidaan laskuttaa todellisen toteu-tuneen sähkönkulutuksen mukaan. Tarjoam me ratkaisuja sähkölaskun pie-nentämiseksi esimerkiksi uusimalla va-laistus ohjauksineen ajanmukaiseksi, turvalliseksi ja käyttäjäystävälliseksi.”


Tuoteuutisia

Tyylikäs LED-kylttivalaisin

Seinävalaisimilla valoa ylös ja alas

Maahan upotettava LED-valaisin Pinta-asennettava alasvalo ulkokäyttöön

Expolux on tyylikäs ja laadukas kylttivalaisinuutuus LED-valonlähteellä. Valaisimen optinen järjestelmä on kehitetty juuri kylttivalaistukseen. Valo ohjataan epä-symmetrisesti valaistavaan pintaan ja valo jakautuu pintaan tasaisesti. Kooltaan noin 2 x 2 – 3 x 3 metrinen kyltti voidaan valaista yhdellä Expolux-valaisimella.

Valonlähde 1 x 18W teho-LED, josta valittavissa 18W lämmin (3000K) tai neutraalin (4000K) sävyinen. Suo-jausluokka I, IP65.

Tyylikkäät ja pienikokoiset Gemini-seinävalaisimet antavat valoa ylös- ja alaspäin. Valaisimien runko on polyesterivärillä pulverimaa-lattua valettua alumiinia. Lasit ovat karkaistua suojalasia ja kaikki ulkopuoliset metalliosat ruostumatonta terästä. Suojausluokka on IP65, luokka I.

Pienemmässä Genimi 1 –valaisimessa on 2 x 2,5W LED-valonläh-de, kun taas Gemini 2 -valaisimessa on 8 x 2,5W LED-valonlähde. Va-laisimet ovat saatavana WW lämminsävyisellä ledillä (3000K) ja NW neutraalinsävyisellä ledillä (4500K).

Valonjaot ovat kapea ylös ja alas, kapea ylös ja leveä alas sekä leveä ylös ja alas.

Maahan upotettavassa Ground Power 1 x 3 W LED-valaisimessa on pyörösymmetrinen kallistetta-va optiikka 4° ja 13°. Valonlähtee-nä toimii 1 x 3 W tehoLED ja valon sävy WW 3000K tai NW 4500K.

Valaisimen suojausluokka on I, IP67, IK10. Valaisimen runko on valettua alumiinia, jossa on kak-sinkertainen pulverimaalaus. Va-lonlähdettä voi säätää ja kallistaa (0 - 15°) valaisimen sisällä ja sää-döt ovat lukittavissa. Valaisimen suurin kuormitus on 5 000 kg (DIN IEC 60598-2-13 mukaisesti). Valaisin toimitetaan 1,5 m kytke-tyllä kaapelilla.

Downlight SU on pieni-kokoinen pinta-asen-nettava LED-alasvalo ulkokäyttöön. Se soveltuu kohteisiin, joissa halutaan valaista julkisivua ja si-säänkäyntiä tyylikkäästi. Valaisimen valonlähtee-nä on 5 x 2,5W tehoLED. Valaisin on saatavana 11° ja 38° pyörösymmetrisellä valonjaolla. Tilauksesta myös lineaarisella valon-jaolla. IP65, luokka I, IK08.


DALI-läsnäolotunnistin, joka on todellinen monitoimityökaluBEG Luxomatin uutuustunnistimella PD4-M-DAA4G voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti erittäin monipuolinen valaistuksen ohjaus esimerkik-si luokkatiloihin, kokoustiloihin ja isoihin toimistohuoneisiin.

Tunnistimessa on osoitteellinen DALI-ohjaus, jolloin tilan valaisimet voi-daan johdottaa yhdellä DALI-kaapelilla. Valaistusryhmät ohjelmoidaan tunnis-timella jopa neljään eri valaistusalueeseen. Lisäksi tunnistimessa on erillinen relekärki esimerkiksi ilmastoinnin ohjaukseen. Tunnistimen valvonta-alue on 360°, Ø 24 m.

Tunnistimessa on sisäänrakennettu DALI-teholähde, joka kykenee ohjaa-maan 64 DALI elektronista liitäntälaitetta (ECG) automaattisesti.

Tunnistimen asennus ja käyttöönotto on yksinkertaista, eikä vaadi pc-oh-jelmointityökaluja. Valaisimet ryhmitetään helposti älypuhelinapplikaatiolla, joka soveltuu uusimpiin Android tai iPhone puhelimiin ja IR-RC –adapterilla.

Moneen muuhun markkinoilla olevaan ohjausjärjestelmään verrattuna tässä tunnistimessa on kaikki tarpeelliset toiminnot integroitu yhteen tuottee-seen. Tämän ansiosta tunnistin on lyömätön valinta niin ominaisuuksiltaan kuin kustannustehokkuudeltaankin.

Uusi Luxomat kauko-ohjain IR-PD-2CLuxomat päälle- ja pois-ohjattaville läsnä-olotunnistimille PD1N-M, PD2-M, PD4-M ja PD4-M-C käytävätunnistimelle on uusi kau-ko-ohjain IR-PD-2C.

Kaukosäätimessä on uusia toimintoja, ku-ten esimerkiksi tunnistusherkkyyden säätö. Sillä voidaan tunnistimen herkkyyttä vähentää niin, että tunnistinta voidaan käyttää myös ul-kotiloissa. Lisäksi voidaan ohjelmoida tunnistin toimimaan pelkkänä CdS-hämäräkytkimenä, jolloin tunnistin ei tunnista lainkaan liikettä.

Hämäräkytkimen arvon säätö on tehty hel-pommaksi portaallisen säädön avulla. Lisäksi on mahdollista ottaa hämäräkytkimen toimin-ta pois käytöstä säätämällä hämäräkytkin-asentoa aurinkoon. Kaukosäätimessä on myös erillinen nappi, jossa valitaan automaatti- ja puoliautomaattitoiminnon välillä. Kauko-oh-jain IR-PD-2C on myynnissä sähkötukkuliikkeis-sä kautta maan. Tuotteen sähkönumero on 26 032 21.

IP65 pinta-asennusrasiat Luxomat-tunnistimillePinta-asennettavien Luxomat PD4-tunnistimi-en IP-luokitusta voidaan parantaa huomatta-vasti uusilla

IP65 pinta-asennusrasioilla, sillä ne mah-dollistavat tunnistimien asennuksen märkiin tiloihin.

IP65 rasia, jossa on liittimet pohjassa (snro 26 032 19) soveltuu tunnistimille PD4-M-AP, PD4-M-C-AP, PD4-S-AP, PD4-S-C-AP.

IP65 rasia ilman liittimiä pohjassa (snro 26 032 12) soveltuu tunnistimille PD4-M-GH-AP.

Lataa tietoverkon DWG-symbolejaYleisimmät tietoverkkojen suunnit-telussa käytettävät komponentit voit nyt näppärästi ladata kotisivultamme www.nylund.fi DWG-formaattina. Löy-

dät DWG-symbolit kunkin tuoteryhmän ”Suunnittelijalle” -välilehdeltä.

Helpoin ja nopein tapa on käyttää sivujen oikean ylälaidan ”Hae sanal-

la” -toimintoa (esimerkiksi hakusanalla DWG), jolloin haku tuo kaikki symboleja sisältävät tuoteryhmät.


Olin työporukan kanssa Berliinissä huhtikuun alussa. Siellä tutustuimme yhtei-sölliseen asumiseen sekä siihen, miten paikallista palvelua voidaan tuottaa ilman kuntaa tai muita viranomaisia. Berliini on tunnettu erilaisista yhteisöistä, vapaas-ta itseohjautuvuudesta ja viranomaisten sallivasta asenteesta. Mitä Berliinistä voi-si siirtää Suomeen – ohessa viisi berliiniläisen asumisen ja elämisen viisautta.

Jos sinulla on idea, pistä töpinäksi. Berliiniläisyys on sitä, että aletaan vaan tehdä. Muut seuraavat kiinnostuksella, ehkä tulevat mukaan jos se tuntuu kiinnostaval-ta. Berliini on täynnä erilaista, kaupunkilaisten itse kehittämää ja organisoimaa toimintaa ja tapahtumia. Jotkut elävät vain hetken, toiset vuosia, jotkut jopa vuo-sikymmeniä. Yhteisöt muodostavat naapurustoja, jotka nivoutuvat kaupungino-siksi, joista kaikista syntyy moniulotteinen ja värikäs kaupunki.

Opettele läpisormien katsomista. Kaiken ei tarvitse olla loppuun asti mietittyä, viimeisteltyä ja tuoteselostuksella varustettua. Kaupunki sallii ja mahdollistaa, mikä ruokkii entisestään uusien ideoiden syntymistä. Toisen tekemä ei ole sinulta pois, vaan salliva asenne antaa tilaa uusille ajatuksille.

Myös hitaasti voi edetä, vaihe kerrallaan, kokeillen ja kehittäen. Tuhatvuotista kaupunkia ei rakenneta hetkessä, vaan pitkäjänteisesti, ottamalla askeleen ker-rallaan. Kaupunki on aina kesken, koska sen ei pidäkään olla koskaan valmis. Kokeilemalla löytyy jokaiseen paikkaan se sopivin vaihtoehto.

Monipuolisuus vahvistaa, antaa joustovaaraa ja parantaa kilpailukykyä. Berliini-läinen yhteisöllisyys on monialayrittäjyyttä, jossa yhdistyvät lapset, perheet ja se-niorit; leipomo, kotieläintarha ja hostelli; kulttuuri, taide ja ekologia. Tulevaisuus on moniajattelun, toisinajattelu ei vielä tuota lisäarvoa.

Kun saat, osaat myös antaa. Eniten Berliini hämmästytti sallivuudellaan ja vas-tuullisuudellaan. Nuorten maailmaa kiertävien asunnottomien telttakylä oli lap-siperheiden kerrostalon naapurissa. Kaupunki salli, koska naapurit halusivat antaa nuorten asua edullisesti. Suomalaisten vastustamat kehitysvammaisten asumishankkeet alkoivat tuntua naurettavilta. Suvaitsevaisuus lisää ihmisten vastuullisuutta.

Kun puhutaan palveluista, puhutaan usein loppuun asti tekemisestä. Palveluissa ei kuitenkaan pidä mennä liian pitkälle. Ehkäpä tulevaisuuden kaupunki pitää jättää vähän kesken, koska viimeinen, se kestävin silaus, tulee asukkailta itsel-tään. Itse tehty on siten itselle tehty. Kimmo Rönkä n

Itse tehty kaupunki houkuttaa ja koukuttaa

kolumni

An

na

Au

tio

Kimmo Rönkä on Setlementti-asunnot Oy:n toimitusjohtaja. Aiemmin hän on toiminut yrittäjänä kaupunkiasumi-sen konsepteja kehittävässä Movense Oy:ssä, sekä projekti-johtajana ja johtajana TaiK:n Future Home -instituutissa.


Nylund Talotekniikka Vaihde (myynti) puh. 010 217 [email protected], www.nylund.fi

Parasta julkisivuvalaistukseen.

Nyt entistä laajempi valikoima huippulaadukkaita LED-valonheittimiä.

Katso tarkat tuotetiedot osoitteesta www.nylund.fi

nylund_210x275_Meyer_final_HR.indd 1 21.5.2015 8:52:47

Alkuperäinen tunnistaa varmasti. BEG Luxomatin liike- ja läsnäolotunnistimet edustavat tunnistimien terävintä kärkeä. Luxomatin tekninen huippuosaaminen ja innovatiivinen tuotekehittely takaavat tuotteiden luotettavuuden ja laadun.

Aidot ja alkuperäiset Luxomat-tunnistimet yhdessä Nylundin rautaisen osaamisen kanssa varmistavat, että valaistus ohjautuu juuri kuten pitääkin.

BEG Luxomat. Se alkuperäinen.

Nylund TalotekniikkaVaihde (myynti) puh. 010 217 0300asiakaspalvelu@nylund.�, www.nylund.�

Kun jossain liikutaan

Documents

Nylund Talotekniikka Kesäkuu 2015