Globaalit trendit

Olli Hietanen

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Meillä on hinku menestyä –laivaseminaari 15.-16.1.2013

M/S Viking Grace

Esityksen teemoja

• Nopeutuminen

• Luova tuho eli jatkuva rakennemuutos

• Klustereista innovaatioekosysteemeihin

• Lineaarisesta saman kehittämisestä

epälineaariseen innovaatiorajapintojen

hyödyntämiseen

• Blogalisaatio

• Ubinetti

• Robotisaatio

• Hybriditalous

• Niukkuus

• Kuudes aalto

• Luonnovaratalous, biokausi ja agritalous

• Moninapaistuminen

Jos luovuus ja innovaatiot

ovat ratkaisu, niin mikä on

ongelma?

Alf Rehn

• Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut

vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja

lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä

erikoistuotteisiin.

• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83%

Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27%

Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun

tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa

maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä

(työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun.

• Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja

enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta

vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää

2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena

perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.

Nopeutuminen johtaa

perhostalouteen

X6 – Teollista kehitystä Keski-Suomessa, Jarmo

Seppälä 2012 (Agora Center, Jyväskylän yliopisto)

Ajankohta Kriisin syy Mikä meni kriisiin? Mitä syntyi tilalle? 1908-1909 Sahateollisuuden suhdanteet Tikkakosken

sahatavaratuotanto

Metalliteollisuus laajeni

päätoimialaksi 1917-1918 Suomen itsenäistyminen,

Venäjän markkinoiden

sulkeutuminen

Tikkakosken

konetuotanto

Aseteollisuus

1944 Jatkosodan päättyminen,

välirauhan-sopimuksen ehdot

Aseteollisuus Valtion Metallitehtaissa

(Valmet) sotakorvaustuotteet,

Tikkakoskella ompelukoneet

1952 Sotakorvaustoimitusten

päättyminen

Sotakorvaus-

tuotanto Valmetin

tehtailla

Paperikoneet, traktorit,

sähkömittarit

1960-luvun

alku Poljinompelu-koneiden

markkinoiden katoaminen

Tikkakosken

päätoimiala

Autojen liukuesteet (nastat),

urheiluaseet

1980-luvun

alku Tuotannon heikko

kannattavuus

Tikkakosken tuotteet Tietokone-komponenttien

tuotanto 1990-luvun

alku Heikot suhdanteet,

kansainvälisen poliittisen

tilanteen murros

Suomen

kansantalous

Toimialoittainen kehitystyö

© Arctech Helsinki Shipyard

History of the Company Fithie / Åbo Gamla

Skeppswarf 1738 1883

W:m Crichton

& C:o 1842

Cowie &

Ericsson

Turun

konepaja 1874 1898 Ab Vulcan

1924 Crichton-

Vulcan

1863

1936

1853

1889

Osbergin

konepaja

Siltarakennus

Oy

Kone- ja

Siltarakennus 1892

Hietalahden Sulkutelakka-

ja Konepaja

1926

1928

Wärtsilä 1989 Masa-Yards 1991 Kvaerner

Masa-Yards

Aker

Finnyards Aker

Yards

Aker Finnyards

2004

2006 2009

1992 Finnyards 1998

Rauma-Repola

Hollming

1952

1945

2004

Valkon Laiva Oy 1945

Savonlinnan

Puutavara 1917 1945 Repola-Viipuri

Shown only companies with shipbuilding activities.

Valmet Vuosaari

1945 Valmet Pansio

1974

1944 Laivateollisuus

Uudenkaupungin

Telakka 1892 1973

STX Finland Oy

Arctech Helsinki

Shipyard Oy

United Shipbuilding

Corporation

2010

1987

1987

1865

Wärtsilä

Marine

Metsäteollisuudesta biokauteen

1900 -luku 2013 2020

Energia

Life Science

Matkailu

Elintarvikkeet

Rakentaminen

Kehittymässä on fotosynteesiklusteri, jossa puuta yms.

bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään

nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna

2050 elämme biokautta, jolloin kaikki mahdollinen

tehdään bioraaka-aineista.

Metsäklusterin BAU

strategia (lisää

tuottavuutta, kustannukset

alas) on johtanut huonosti

kannattaville

kommodimarkkinoille.

Meriteollisuuden tulevaisuuskuvia

• Arktinen matkailu ja alueella työskentelevien vapaa-aika. Arktisen risteilijän

kapteenina Joulupukki….

• Pohjoiset alueet asutetaan – rantakaupunkeja ja tukikohtia kehitetään: Hub

Platform merellä (raskas teknologia jään alla, pinnan päällä vain

huoltoa, viihdettä yms. palveluita (lentotukialuksia)

• Arktiset palvelut: arktisen alueen tilannekuva (Itämeren tapaan),

logistiikkapalvelut, merenkulkujärjestelmä, sään havainnointi ja ennusteet

sekä ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta

• Ihmisen toimintakyky arktisissa oloissa – koulutus ja testiympäristöt

• Suomi/Venäjä yhteistuotanto: yhteisyrityksiä, äärihankkeita, uusia

kaupunkeja ja hubeja. Keskitytään Venäjän kasvuun ja Venäjän

luonnonvaratalouden kehittämiseen…

• Jäissä kulkevat sisävesilaivat ja kevyet pienalukset

• Puolustusteollisuus näkee arktisen mahdollisuutena (kylmäosaaminen)

• Ruoan ja energian tuotantoa merellä – teollista ekologiaa ja

vesihuoltojärjestelmiä sisämaahan.

• Seuraava ”risteilijä” Paraisten kalkkikaivokseen:

rinteisiin kauppoja, ja palmuja, pohjalle geoterminen

voimala ja järvi. Lasikate. Itämeren suurin viihdekeskus…

Haasteena unohtaminen ja

hullunkuriset perheet

• Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen

tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä

kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen

varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja…

• Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – sekä tehtaita,

peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa.

• Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin,

huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti)

• Agritalous: millä toimialalla maatila toimii, jos sen pellot tuottavat raaka-

ainetta lääke- elintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja

hevoset ovat maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi?

• Systeeminen muutos eli epälineaarinen kehittäminen. X-klusterit

yhdistävät ääripäitä. Radikaalit teknologiat ja innovaatiot.

Perinteiset kansalliset ja

alueelliset kärkiklusterit:

• Rakentaminen

• Elintarvikkeet

• ICT

• Metsä

• Energia

• Logistiikka

• Meri

• Turvallisuus

• Sosiaali- ja terveys

• Matkailu ja elämykset

• …

• …

• …

• …

Uudet innovaatioekosysteemit:

Bio Arktinen Luomu Ubi ….

x x

x

x

x

x

x x x

x

x x

x x

x

x

x

x

x

x

x

x x x x

x x

x

x

x

x

x x x

x

x x

x x

x

x

x

x

x

x

x

x x x x

x x

x

x

x

x

x x x

x

x x

x x

x

x

x

x

x

x

x

x x x x

x x

x

x

x

x

x x x

x

x x

x x

x

x

x

x

x

x

x

x x x x

Luova tuho muuttaa kärkiklusterit

innovaatioekosysteemeiksi

X-klusterit ja Super Helix

Hybriditalouden aktiiviset ja

virtuaaliset kansalaiset:

Blogalisaatio ja hybriditalous

Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto-

akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi

10.11.2011

Ubinetti, automatisaatio ja

robotisaatio

• Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö-kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…

• Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms.

Googlen sci-fi-auto sai

ajoluvan Kaliforniassa

(Taloussanomat 2012)

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit

ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011)

Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on

muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)

Vauhdikkaasti heiluvat teollisuusrobotit ja ihmiset

yritetään yllensä pitää toisistaan turvallisuussyistä

erillään. Yhdysvalloissa kehitetään nyt teollisuusrobottia,

joka voisi työskennellä ihmisen rinnalla. (3T 2012) Palvelurobotti Kaveria testattiin

ylivieskalaisessa vanhusten

palvelukodissa viime keväänä.

(www.ruokala.net 2011)

3D tulostus

3D tulostimet ovat vuonna 2025

koti-talouksissa yhtä yleisiä kuin

mikroaalto-uunit nykyään

Biomassasta voi tulostaa mitä

tahansa.

Tulevaisuuden tuotteet ovat

ohjelmistoja ja algoritmejä…

HS 18.9.2012 AALTO

YLIOPISTON FABLAB

Parhaillaan 3D tulostimet maksavat

nettikaupassa alle 300 dollaria ja

lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen… Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012

http://www.thingiverse.com/

Risteilijän kokoinen 3D tulostin

voisi valmistaa mitä tahansa…

Agritalous

• Kuudes aalto: jos kehitämme ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin

ongelmiin, niin tuotteidemme kysyntä kasvaa seuraavina

vuosisatoina, kun maailman ongelmat kärjistyvät.

• Niukkuus ajurina luonnonvarataloudelle

• Luonnonvaratalous ajurin biokaudelle

• Biokauden biomassa tuotetaan metsissä, pelloissa ja tehtaissa

• Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin

puu ja paperi metsäteollisuudelle

• Agritalous: Varsinais-Suomen pelloilla kasvaa tulevaisuudessa

kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia

3D printtereihin. Lähiporkkanat yms. tuodaan Pietarista…

BIOREFINING

formico®

Bioenergian ja

biokemikaalien valmistus

Voimalaitos

Biojalostamo

Sähkö

Höyry

Bioetanoli

Biokemikaalit

Korsibiomassat

Ligniini

150 000 t/a

300 000 t/a

50 000 t/a

30 000 t/a

20 MW,

integr. 10 MW

UUDENKAUPUNGIN ETANOLITEHTAAN

TUOTANTOKONSEPTI JA VOLYYMIT

19

Viljan jauhatus

ja kuorinta

gluteenierotukseen

sopivaksi

Gluteenin erotus

Etanolin tislaus

gluteenijalosuksen

sivutuotteesta Lesettä rehuksi

40 000 tn

tiloille ja

rehutehtaille

Gluteenia

20 000 tn

leipomoille ja

elintarvikkeisiin Etanolia

polttoaineeksi

83 milj. ltraa

Rehua

sikaloille

26 000 tn ka

Pääraaka-aine vehnää (240000 tn)

n. 40% viljasta palautuu ruokaketjun käyttöön

Muut mahdol- liset tuotteet

Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

150

155

160

Suomi

Ruotsi

Saksa

Alankomaat

Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat/ Teknologiateollisuus / Jorma Eloranta

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

2005,I = 100

Maailma moninapaistuu: loppuvuodesta 2012 vienti EU-maihin väheni

kymmeneksen, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle lisääntyi saman verran.

On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan…

Yhteenveto

• Meriteollisuus, agritalous (ruoka, biomateriaalit ja

energia), virtuaalisuus, 3D, älykkäät koneet ja laitteet

(Nokian perintö), teollinen ekologia ja uudet

toimintamallit (kuten esimerkiksi joukkorahoitus)

muodostavat yhdessä varsinaissuomalaisen teollisen

superekosysteemin.

• Matkailua, kulttuuria ja hyvinvointipalveluita

unohtamatta…

• Mustat joutsenet: USA:n velkakatto sekä Aasian ja

Lähi-idän pankkien kuplat ovat todellinen riski. Siirtymä-

talouksien nopea kasvu luo eriarvoisuutta, Kolmannen

maailmansodan olisi jo pitänyt syttyä…