Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 3/2012 • 15. vuosikerta

Tiesitkö, että normaalipainoinenkin

voi olla vyötärölihava? Lue 9 väitettä

metabolisesta oireyhtymästä.

Puoli kiloa kasviksia ja tunti

liikuntaa päivässä. Siinä

parhaimmat ohjeet tyypin 2

diabeteksen torjuntaan.

Kirsi Pietiläinen

IHMEDIEETITIHMEDIEETIT ovat höpötystäovat höpötystä

Mikä ihmeen HYPOGLYKEMIA? 15 v

Älä lihota LEMMIKKIÄSI

UUSIA LÄÄKKEITÄ diabeteksen hoitoon

❯PÄÄKIRJOITUS ❯TÄSSÄ LEHDESSÄ

❯AJANKOHTAISTA

MBO on yleisempi kuin arvasitkaan ................................... 3Gallup ............................................................................. 3Jokaisella on oma tie painonhallintaan............................... 4Tuoteuutiset ..................................................................... 8Hieman pulska onkin ylipainoinen .................................... 10Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11Paikallissivut .................................................................. 12Katse jalkoihin ............................................................... 14Kysy apteekkarilta .......................................................... 15

Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16Oikealla ruokavaliolla diabeteksen kimppuun .................... 18Uudet lääkehoidot tuovat toivoa diabeetikoille ................. 195 kysysmystä: Hypoglykemia ........................................... 21Apteekin hyllyltä: Verensokerit kohdallaan? ..................... 22Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23Ristikko ........................................................................ 23

3/2012

KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

Muista!TERVEYSKESKUS.FI-sivuilla

on paljon hyödyllistä tietoa

tervey destä. Voit esimerkiksi

tehdä oman terveyskortin,

käyttää lasku reita ja lukea

uutisia.

LIIKKUMATON ELÄMÄNTAPA uhkaa terveyttäLIIKUNNAN PUUTE on syy useimpiin kroonisiin tauteihin ja

ennenaikaisiin kuolemiin maailmanlaajuisesti. Sen katsotaan

tutkimusten mukaan aiheuttavan jo 6 % sydän- ja verisuoni-

taudeista, 7 % tyypin 2 diabeteksesta, 10 % rintasyövistä ja

10 % paksunsuolen syövistä. Vähäisen liikunnan katsottiin

olevan syynä 9 % ennenaikaisista kuolemista vuonna 2008

maailmalla raportoiduista 57 miljoonasta kuolemasta.

Tutkimuksen mukaan liikunnan lisääminen voisi nostaa vä-

estön elinajanodotetta keskimäärin jopa 0,68 vuodella. Tutki-

jat arvioivat riittämättömän liikunnan tupakoinnin ja lihavuu-

den kaltaiseksi kroonisia tauteja aiheuttavaksi riskitekijäksi.

Tiedot käyvät ilmi Lancetissa julkaistusta tutkimuksesta

”Effect of physical inactivity on major non-communicable dise-

ases worldwide: an analysis of burden of disease and life ex-

pectancy”. ■ LÄHDE THL

ALZHEIMERIN TAUDIN voi todeta aivo-selkäydin-nestenäytteestäALZHEIMERIN TAUDIN kehittymistä voi ennakoida aivo-selkä-

ydinnestenäytteestä, osoitti Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion

yliopistollisen sairaalan tutkimus. Alzheimerin tauti aiheuttaa

muutoksia aivoissa jo vuosia ennen ensimmäisten oireiden

ilmenemistä. Kuopiolaistutkimus osoitti, että Alzheimerin tau-

dille tyypilliset aivomuutokset vaikuttavat tiettyjen aivo-selkä-

ydinnesteen merkkiaineiden pitoisuuksiin. ■

LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

SYDÄNPERÄISEN ÄKKIKUOLEMAN vaaraa on helppo arvioida lepo-EKG:stäLAAJA SUOMALAINEN seurantatutkimus

osoitti, että sydänperäisen äkkikuoleman

vaaraa voidaan arvioida levossa rekisteröi-

dyn sydänfi lmin eli lepo-EKG:n perusteella.

Kuopiossa toteutettuun seurantatutkimuk-

seen osallistui 3 000 miestä, joilta mitattiin

tutkimuksen alkaessa sydänfi lmi ja useita sy-

dänsairauksien riskitekijöitä. ■

LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

TUPAKOINTI vähentynytVUOSITTAIN TOTEUTETTAVASTA Suomalaisen aikuisväestön

terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -raportista ilme-

nee, että työikäisten tupakointi ja eräät ruokatot-

tumukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa

hyvään suuntaan. Toisaalta alkoholinkäyttö on

lisääntynyt ja ylipainoisuus yleistynyt.

Vuonna 2011 päivittäinen tupakointi oli

vähentynyt hieman edellisen vuoden tasos-

ta: miehistä tupakoi päivittäin 22 % ja nai-

sista 15 %. Elintavoissa on suuria koulutus-

ryhmittäisiä eroja. Koulutusryhmien väliset

tupakointierot ovat kasvaneet. Tupakointi on

yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. ■

LÄHDE THL

PALVELUT puntarissaPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN kuntalaisille ovat

kunnan ydintehtäviä. Tulevat kuntavaalit tulevatkin kulmi-

noitumaan hyvin pitkälti näiden ympärille.

Vanhuspalvelulaki on ollut laajalla lausuntokierroksella,

ja suurin osa lausunnoista on saatu. Hallituksen esitys an-

netaan eduskunnalle vielä syksyllä 2012. Lakiluonnos val-

misteltiin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richard-sonin asettamassa ohjausryhmässä, johon ministeri oli

kutsunut alan huippuasiantuntijoita. Kaikki odottavat suu-

rella mielenkiinnolla mitä lopullinen laki tulee pitämään si-

sällään ja onko laissa määritelty vähimmäismitoituksia van-

husten hoitohenkilökunnalle.

Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintaky-

vyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten koti-

palvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympäri-

vuorokautista hoivaa. Suomalaisten hyvinvointi ei lisäänny

kuitenkaan pelkillä korotuksilla etuuksiin. Monelle perheel-

le on tärkeämpää saada esimerkiksi kunnallista kotiapua

tarvittaessa kuin muutaman euron korotus lapsilisään. Pe-

ruspalvelut ovatkin olennainen osa sosiaaliturvaa.

Mitä enemmän palveluiden tuottaminen avautuu ja pal-

velut tulevat lähemmäksi asiakasta, myös hänen valinta-

mahdollisuutensa kasvavat. Yleistäen voidaan kuitenkin

sanoa, että vain otetulla lääkkeellä ja annetulla äänellä on

merkitystä.

Suomessa on laaja apteekkiverkosto, apteekkeja on

enemmän kuin R-kioskeja tai terveyskeskuksia. Apteekit

reuna-alueilla ovat kuitenkin riippuvaisia alueen muista pal-

veluista. Jos muut palvelut vähenevät, eivät apteekitkaan

pitkään yksikseen pysty hiljenevillä kylän raiteilla toimi-

maan. Sama tilanne on ollut nähtävissä myös kaupunkien

keskustoissa, joista palveluita on siirtynyt pois ostoskes-

kuksiin maalta tulevien teiden risteyksiin. ■

Tatu Johanssonpäätoimittaja, proviisori

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

SERVICEN utvärderasATT PRODUCERA TJÄNSTER för invånarna är kommuner-

nas viktigaste uppgift. De kommande kommunalvalen kom-

mer i stor utsträckning att handla om detta.

Åldringsservicelagen har cirkulerat för utlåtanden och

kommentarerna har registrerats. Regeringens förslag ges

till riksdagen redan under hösten 2012. Lagutkastet utar-

betades av den styrningsgrupp som omsorgsminister

Maria Guzenina-Richardsson hade tillsatt. Till gruppen ha-

de inbjudits de främsta experterna på området. Alla väntar

med stort intresse på vad den slutliga lagen kommer att

innehålla och om minimikraven för personalstyrkan inom

åldringsvården kommer att omfattas av lagen.

Ungefär var fjärde 75-åring behöver regelbunden service

på grund av nedsatt fysisk eller psykisk funktion. Det kan

vara allt från hemtjänst, hemsjukvård, anhörigvård, till vård

dygnet runt. Finländarnas välfärd höjs dock inte endast ge-

nom förbättrade resurser. För många familjer är det viktiga-

re att få t.ex. kommunal hemhjälp vid behov än att barnbi-

draget höjs med några euro. Grundservicen är en väsentlig

del av socialskyddet.

Ju öppnare serviceproduktionen blir och ju närmare kun-

den servicen kommer, desto mer ökar kundens valmöjlig-

heter.

I Finland har vi ett väl täckande apoteksnät. Det fi nns

fl er apotek än R-kiosker och hälsocentraler. Apoteken i pe-

riferin är dock beroende av områdets övriga tjänster. Om

övrig service minskar, kan inte apoteken ensamma upprätt-

hålla byarnas verksamhet. Samma fenomen kan iakttas i

centrum av städerna, då servicen fl yttar ut till köpcentrum

belägna utanför stadskärnan.

Tatu Johanssonchefredaktör, provisor

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

2 Oma PLUS 3 2012

US

JUKKA, TURKUKyllä, parhaillaan olen laihdutuskuurilla. Olen muuttanut

ruokavaliotani ja lisännyt liikuntaa. Olen onnistunut, sillä

tavoitepaino on kohta saavutettu. ■

LEILA, TURKUJoskus olen kyllä kokeillut esimerkiksi painonvartijoita, pai-

nonhallintaryhmiä ja Nutrilettiä. Onnistuminen on vähän kyl-

lä ja ei. Tavoitepaino on kyllä saavutettavissa. ■

PETRA, RAISIOOlen yrittänyt kyllä. Ihan itse kehittämälläni kurkkudieetillä

olen yrittänyt. Ei se onnistunut. Oli hankalaa katsoa koko

ajan syömistä. ■

RIINA, LIETOKyllä olen. Ruokavaliolla, liikunnalla ja oikeastaan ihan

kaikella mahdollisella. Joskus olen onnistunut ja joskus

taas en. ■

ILKKA, TURKUOlen laihduttanut, aika harvoin kylläkin. Ruokavaliolla ja lii-

kunnalla. Ja olen kyllä onnistunut, eli helppo nakki. Paino

on suurin piirtein aina pysynyt. Pikkuisen on tullut takaisin,

mutta hallitusti kuitenkin. ■

❯GALLUPTEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN

1MBO EI ISKE LAIHOIHIN.TOTTA. Kyseessä on keskivartalo- eli vyötärölihavuuteen liittyvä

oireyhtymä, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia aineen-vaihdunnan häiriöitä yhtä aikaa. MBO on yleisempi miehillä, joilla on myös vyötärölihavuutta enemmän kuin naisilla. Hälytysraja on miehillä 94 senttiä ja naisilla 80 senttiä – joidenkin lähteiden mu-kaan miehillä 100 ja naisilla 90 senttiä. ■

2EIHÄN SITÄ OLE JUURI KELLÄÄN!TARUA. Metabolinen oireyhtymä on erittäin yleinen Suomes-

sa. MBO on useammalla kuin 30 prosentilla suomalaisista miehis-tä ja joka neljännellä naisella. Monilla on kaikki oireyhtymään liit-tyvät häiriöt, osalla vähemmän. Kaikki eivät kuitenkaan kerro sai-rastavansa MBO:ta. Useammin puhutaan verenpainetaudista, diabe-teksesta tai siitä, että veren kolesteroliarvoja seurataan. Kaikki nä-mä liittyvät MBO:hon. ■

3NORMAALIPAINOINENKIN VOI OLLA VYÖTÄRÖLIHAVA.TOTTA. Joskus vatsaonteloon voi kertyä rasvaa, vaikka painoin-

deksi olisi alle 25. Tällöinkin tuo rasva voi aiheuttaa ongelmia. ■

4JOTKUT OVAT SYNTYNEET OMENAN MALLISIKSI. TOTTA, mutta vain osittain. Vaikka alttius vyötärölihavuuteen

on vahvasti perinnöllistä, siihen on mahdollista vaikuttaa elämänta-voilla aivan ratkaisevasti. Liikunta on hyväksi, alkoholi ja tupakoin-ti haitaksi. Painonhallinta on myöskin tärkeää. ■

5MUUTAMAN KILON LAIHDUTUS VOI RIITTÄÄ.TOTTA. Jos kyse tosiaan on metabolisesta oireyhtymästä, terveys-

riskit voivat pienentyä huomattavasti jo laihtumalla muutaman kilon

MBO on yleisempi kuin arvasitkaan

ja pitämällä painon sitten siinä. Laihduttaminen nimittäin poistaa ras-vaa vatsaontelosta tehokkaammin kuin muualta. Mutta jos vyötärö on ennestäänkin ollut kapoinen, ei laihdutus välttämättä esimerkiksi alen-na verenpainetta juurikaan. Lähtötilanne ratkaisee. ■

6LIIKUNTA EI AUTA NÄIN VAKAVIIN SAIRAUKSIINTARUA. Myös liikunta yksinään vähentää vatsaontelon rasvaa,

vaikka paino ei laskisi. Tarvitaan pitkäkestoista liikuntaa, esimerkik-si reipasta kävelyä. Vatsalihastreeni ei yksin riitä. ■

7VYÖTÄRÖ MITATAAN KAPEIMMASTA KOHDASTA.TARUA. Kun metabolisen oireyhtymän riskiä arvioidaan, oikea

mittauskohta on pari senttiä navan yläpuolella. Monilla naisilla ka-pein kohta on tätä ylempänä. ■

8TUPAKOINTI TUKEVOITTAA.TOTTA. Vaikka tupakoitsijat painavat keskimäärin vähemmän

kuin tupakoimattomat, heillä on vatsaontelossaan enemmän rasvaa kuin samankokoisilla tupakoimattomilla. Alkoholi on toinen vyötä-rön vihollinen. Kaljamahasta ei suotta puhuta paheksuvasti, vaikka voi se olla skumppa- tai kossumahakin. ■

9KAIKKI LIHAVUUS ON YHTÄ VAARALLISTA.TARUA, ainakin osittain. Kaikilla ylipainoisilla ei ole MBO:ta, kos-

ka vatsaonteloon kertynyt rasva toimii eri tavalla kuin ihon alle, esi-merkiksi reisiin tai selkään kertynyt. Vain vatsaontelon rasva häirit-see aineenvaihduntaa. Toisaalta, jos ylipainoa on useita kymmeniä kiloja, sairauksien vaara on joka tapauksessa suuri. Vyötäröä mittail-laan, kun painoindeksi on alueella 25–32. Siinä tilanteessa vyötärön kaventumisella on terveydellistä merkitystä. ■

u Vyötärölihavuus on MBO:n

tunnusmerkki. Laihduttamalla

on mahdollista vaikuttaa

kaikkiin siihen liittyviin

aineenvaihdunnan häiriöihin.

Miten? Onnistuitko? Pysyikö tavoitepaino? Vastaajistamme useimmat ovat joskus olleet laihdutuskuurilla.

Oletko joskus LAIHDUTTANUT?

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME LÄHDE DUODECIM TERVEYSKIRJASTO

Metabolinen oireyhtymä eli MBO tarkoittaa sitä, että samalla

ihmisellä on useita aineenvaihdunnan ongelmia, kuten

kohonneet veren kolesteroliarvot, korkea verenpaine ja

diabetes. MBO lisää selvästi sydän- ja verisuonisairauksien

riskiä. Tässä yhdeksän väitettä MBO:sta.

Oma PLUS 3 2012 3

Jokaisella on oma tie

PAINON HAL

VUONNA 2008 MAAILMASSA OLI YLI

MILJARDIA LIIKAPAINOISTA AIKUISTA.

HEISTÄ 500 000 000 OLI LIHAVIA.LÄHDE WHO

VUONNA 2007 SUOMESSA OLI YLI

MILJOONAA LIIKAPAINOISTA TYÖIKÄISTÄ,

JOISTA NOIN 650 000 OLI LIHAVIA.LÄHDE FINRISKI 20071,4 2

4 Oma PLUS 3 2012

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MAURI RATILAINEN

Runsas ylipaino on yhä

useamman suomalaisen

ongelma. Lihavuustutkija

ja erikoislääkäri Kirsi Pietiläinen on erityisen

huolissaan ylipainoisista,

vähän liikkuvista lapsista.

Runsas ylipaino leviää

kaikissa ikäryhmissä

epidemian tavoin.

Haastattelupäivän aa-muna Kirsi Pietiläi-sen aikataulut me-nevät sekaisin, koska hän ei voi tulla työ-

paikalleen HUSin Lihavuustutki-musyksikköön polkupyörällä ku-ten tavallisesti. Hän on lähdössä Kööpenhaminaan työmatkalle suoraan töistä ja mukaan on pi-tänyt ottaa matkatavarat, joten matka taittuu bussilla. Pyörällä kaikki olisi ollut paljon nopeam-paa ja kätevämpää.

Työmatkan liikkuminen pyö-rällä tai kävellen on yksi niistä arjen tottumuksista, joilla voim-me vaikuttaa elämäntapaamme ja samalla painonhallintaan. Pietiläinen pitää oman painon-sa kurissa liikkumalla mahdol-lisimman paljon. Hän on myös opetellut pitämään terveellises-tä ruuasta. Näin joka päivä voi syödä jotain, josta pitää.

ENEMMÄN YLIPAINOISIASuomessa on arvioiden mukaan 650 000 lihavaa ihmistä eli kan-salaista, joiden painoindeksi on yli 30. Jos painoindeksi on 25–29, on kyseessä ylipaino tai lii-kapaino.

– Finriski on aloittanut uu-den tilastomateriaalin keräämi-

~TUTKIMUSTYÖSSÄ PARASTA OVAT

POTILAAT JA HEIDÄN KANSSAAN

TYÖSKENTELY. ~

t Kirsi Pietiläinen yrittää

liikkua myös matkoilla. Mat-

kalaukkuun pakataan paljon

kilometrejä taittaneet, kevyet

tossut.

LINTAAN

sen tänä vuonna, koska edelli-set ovat jo viisi vuotta vanhoja. Se kuitenkin tiedetään, että yli-painoisten osuus on koko ajan kasvussa niin meillä kuin muu-allakin. On olemassa vain har-voja maita ja kansoja, joissa lii-kapainoisten määrä on tasaan-tunut. Veikkaus on, että länsi-maissa korkeasti koulutettujen naisten lihavuus saadaan pysäy-tettyä, mutta muilla ryhmillä se jatkuu, Pietiläinen tiivistää.

Hän on huolissaan lasten li-sääntyvästä lihavuudesta ja liik-kumattomuudesta. Lasten liik-kumista on jopa toppuuteltu va-rottelemalla, ettei saa leikkiä ra-justi tai kiivetä puuhun. Näin esimerkiksi kaupungeissa asu-ville ei ole muodostunut luon-nollista tapaa liikkua. Lapset ei-vät edes kävele, vaan heitä kulje-tetaan autolla.

– Meillä on kasvamassa su-kupolvi, joka ei osaa liikkua esi-merkiksi metsässä ja maastos-sa. Heille sienestys ja marjas-tus ovat outoja asioita. He ovat myös pelanneet koko ajan erilai-sia viihdepelejä ja tämä tapa tu-lee jatkumaan aikuisuuteen asti. Nyt lapsia pitää kannustaa liik-kumaan, pleikkaria he pelaavat joka tapauksessa.

FINRISKI 2007 -TUTKIMUKSEN AIKAAN OLI SUOMALAISISTA

25–74-VUOTIAISTA MIEHISTÄ 70 % JA NAISISTA

57 % VÄHINTÄÄN YLIPAINOISIA.LÄHDE FINRISKI 2007 LÄHDE FINRISKI 2007

VUONNA 2007 SUOMALAISTEN MIESTEN

PAINOINDEKSI OLI KESKIMÄÄRIN 27,4 kg/m2

JA NAISTEN 26,9 kg/m2.

Oma PLUS 3 2012 5

p Lihavuus ja ylipaino leviävät epidemian tavoin. Kirsi Pietiläinen kertoo, että miehillä vyötärön mitta ei saisi ylittää 100 senttiä. Naisilla raja on 90 sentissä.

Painon noustessa rasva kertyy yleensä juuri vatsaontelon sisään.

~IHMISELLÄ ON LUONNOSTAAN

HYVÄ RUOKAHALU. ~

läskisoosia ja taas perunaa ja läs-kisoosia. Nyt voi aina ottaa jo-tain uutta. Meillä on koko ajan jokin reseptori tyydyttämättä.

– Ihmisellä on luonnostaan hyvä ruokahalu. Nyt ympäris-tö ja ihminen ovat ristiriidassa, kun kivikautinen biologia käyt-tää hyväkseen nykymaailman tarjontaa. Lihavuuden hoidos-sakin kamppaillaan juuri ruoka-halua vastaan.

Terveydenhuollossa lihavuu-desta ollaan huolestuneita, kos-ka siihen liittyvien liitännäissai-rauksien määrä on kasvanut. Samalla kasvavat myös hoito-kulut. Tyypillisimpiä ylipainon aiheuttamia liitännäissairauk-sia ovat kakkostyypin diabetes,

metabolinen oireyhtymä, ve-renpaineen kohoaminen ja ni-velrikko. Varsinkin kakkostyy-pin diabetes voitaisiin saada ku-riin laihduttamalla. Lihavilla on 10–30-kertainen riski sairastua diabetekseen.

– Myös masennus liittyy li-havuuteen. Näistä kaikista ai-heutuu puolestaan työkyvyt-

tömyyttä. Kaikille potilaillem-me ei tietystikään tule kaikkia oireita, mutta monilla ne ka-saantuvat. Tilastojen mukaan 10 prosenttia selvästi ylipainoi-sista elää koko ikänsä ilman lii-tännäissairauksia, mutta muil-le tulee vaivoja.

Lihavuuden diagnostiikassa käytetään kolmen M:n menetel-mää. Eli mekaaniset oireet ku-ten nivelrikko, metabolisia oirei-ta taas ovat kakkostyypin diabe-tes ja verenpaine ja kolmantena ovat mentaaliset oireet, kuten masennus. Pietiläinen kertoo, et-tä nyt on huomattu myös de-mentian ja muistisairauksien ole-van yleisempiä niillä, jotka ovat olleet keski-ikäisinä ylipainoisia.

– Laihduttaminen tulee aloit-taa, jos terveystarkastuksessa huomataan joko painoindeksin, verenpaineen tai sokeriarvojen nousseen. Kyse ei siis ole pel-kästään painosta, vaan kokonai-suudesta.

ELÄMÄNTAVAT UUSIKSILihavuuden hoito ja ylipainon hallinta vaativat uudenlaista asennetta ja elämäntavan muu-tosta. Pietiläisen mukaan dieet-ti-sana on ymmärretty väärin. Pohjana on kreikankielinen die-tia eli elämäntapa – way of li-

ving. – Se on ajatusmalli, johon

meillä jokaisella on oma tie.Pietiläinen korostaa, että ih-

medieetit eivät saa aikaan ihmei-tä. Ei ole hyvä jättää kokonaan pois jotain ruoka-ainetta tai vain syödä jotain yhtä.

– Laihduttaminen on jatku-va muoti-ilmiö erilaisine kuurei-neen. Kaalisoppa- ja viinietik-kadieetit ovat höpytystä. Meil-le tulee tänne potilaita mak-sansiirtoon, kun joku on elänyt kuukausia valkoviinillä ja kanan-munilla. En voi suositella ylipai-noisille tällaisia kuureja. Laihdu-tuksen tulee tapahtua terveelli-sesti ja turvallisesti.

– Myös laihduttaessa pitää saada ravintoa, jotta voi polt-taa pois rasvaa eikä lihaksia. Tu-loksiin päästään tasapainoisella ruokavaliolla ja liikunnalla.

PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄLaihduttaminen vaatii aikaa ja vielä pitkäjänteisempää työtä on painonhallinta, kun kiloja on saatu pudotettua. Sen jälkeen ei voi palata entiseen.

– Laihduttaminen ajatellaan usein lyhyeksi jaksoksi, mut-ta tuloksiin päästäkseen pitää miettiä tulevaisuutta. Jos on esi-merkiksi laihduttanut 10 kiloa,

tarkoittaa se, että jatkossa tar-vitsee 300 kilokaloria vähem-män energiaa kuin aikaisemmin. Ihmisen mieli halajaa laihdutuk-sen jälkeen vanhoihin ruokailu-tottumuksiin ja paino palautuu nopeasti.

Laihduttaminen ja painon-hallinta ovat taistelua omaa ruo-kahalua vastaan. Joillekin ruuan syöminen on vain tapa, jonka voi muuttaa, mutta osa ihmisistä on koukussa ruokaan.

– Lähivuosina meillä on toi-vottavasti käytettävissämme ruo-kahalua hillitseviä lääkkeitä. Täl-lä hetkellä ainut lihavuuden hoi-toon tarkoitettu lääke on orlis-taatti, joka vähentää rasvan imey-tymistä. Samalla suositellaan vä-härasvaista ruokavaliota. Lääk-keet ovat apukeino, kun pitää teh-dä päätöksiä ja pysyä niissä.

Lihavuuden hoidossa elä-mäntapaohjaus on pääasialli-nen hoitokeino. Siinä suunni-telmallisesti muutetaan ruokai-luun ja liikuntaan liittyviä aja-tuksia ja asenteita. Tähän liittyy myös erittäin niukkaenerginen ruokavalio apteekeista saatavilla ravintovalmisteilla ja lääkehoito. Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa leikkausten avulla.

– Leikkauksista on saatu hyötyä, koska ne auttavat sii-

hen, että jatkossa syödään vä-hemmän ja terveellisemmin.

LAADUKASTA TUTKIMUSTAHUSin Lihavuustutkimusyksi-kössä tehdään lihavuuteen, dia-betekseen ja metaboliseen oi-reyhtymään liittyvää tutkimus-ta. Tutkimuksiin voi ilmoittau-tua esimerkiksi nettisivujen kautta osoitteessa www.liha-vuustutkimus.fi .

Lihavuustutkimusyksikön johtaja on professori Aila Ris-sanen. Kirsi Pietiläinen vetää yksikössä esimerkiksi kaksos-ten aineenvaihduntatutkimuk-sia ja on mukana useissa ravinto-tutkimuksissa. Lisäksi Lihavuus-tutkimusyksikössä tutkitaan uu-sia lääkkeitä lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja verenpaineen hoitoon.

Pietiläisen mukaan suoma-lainen tutkimusyksikkö on pie-ni, mutta sen aikaansaannoksia arvostetaan maailmalla, ja tu-loksia on julkaistu arvovaltaisis-sa julkaisuissa.

– Minusta tutkimustyössä parasta ovat potilaat ja heidän kanssaan työskentely.

OMAT OPIT KUNNIASSAÄlä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon -sanon-

LIHAKSET KÄYTTÖÖNEikä liikkumattomuus ole vain lasten ja nuorten ongelma. Pieti-läisen mukaan lihaksemme ovat 94 prosenttia vuorokaudesta ko-konaan käyttämättä. On tietys-ti hyvä, jos liikkuu edes vähän, vaikkapa vain puoli tuntia päi-vässä, mutta elämäntapamuu-tos vaatii kokonaisvaltaisempaa liikkumista. Eli ei käytetä hissiä, vaan portaita ja kuljetaan työ-matkat kävellen tai pyörällä tai hypätään bussista edes yhtä py-säkkiä aikaisemmin.

– Työnteon luonne on muut-tunut paikallaan pysyväksi, eikä se tuo luonnostaan aktiivisuut-ta. Lihakset pitää nyt saada käyt-töön muilla tavoin.

RUOKAHALU KURIINLihavuuden ja ylipainon kerty-misen ehkä keskeisin syy on kui-tenkin se, että syömme liikaa ja liian energiapitoista ruokaa. Ruokaa on koko ajan saatavilla, ja vaihtoehtoja riittää.

– Yksinkertaistaen voi sanoa, että ennen oli vain perunaa ja

6 Oma PLUS 3 2012

MITEN ASUT?Helsingissä kerrostalossa perheeni kanssa.

MIELIPUUHASI? Pyöräily. Tulen pyörällä töihin aina kun mahdollista ympäri

vuoden.

PAHEESI? Työnteko. Teen liikaa töitä vapaa-ajallani. Olen kotona,

mutta tietokoneella tai puhelimessa. Tähän pitäisi saada

muutos.

PARAS PAIKKA MAAILMASSA? Koti.

OLETKO AAMU- VAI ILTAIHMINEN? Ehdottomasti aamuihminen. Minua alkaa väsyttää

kamalasti jo puoli kymmeneltä illalla.

MITÄ LIIKUNTAA HARRASTAT?Pyöräily ei ole minulle liikuntaa vaan elämäntapa. Liikuntaa

on lenkkeily. Jos olisin ahkerampi, kävisin kuntosalilla.

MISTÄ SAAT ENERGIAA? Ihmissuhteista, ystävistä.

PARAS ASIA SYKSYSSÄ? En pidä syksystä, koska silloin kesä päättyy. Ehkä paras

asia on kotimaiset omenat. ■

❯PIKATESTI

p Kirsi Pietiläinen vetää Lihavuustutkimus yksikössä esimerkiksi kaksosten aineenvaihduntatutki-

muksia ja on mukana useissa ravintotutkimuksissa. Yksikössä tutkitaan myös uusia lääkkeitä liha-

vuuden, tyypin 2 diabeteksen ja verenpaineen hoitoon.

~SYÖN JOKA PÄIVÄ JOTAIN

SELLAISTA, MISTÄ PIDÄN. ~

ta yhdistetään usein asiantunti-joihin. Pietiläisen kohdalla voi-daan kuitenkin todeta, että hän itse elää omaksumiensa oppien mukaisesti.

– Liikun aina kun se on mah-dollista. Käytän esimerkiksi aina portaita. Kuljen työmatkan pyö-rällä ja autolla muutenkin todel-la vähän.

– Yritän myös syödä terveelli-sesti. Olen opetellut tykkäämään terveellisistä asioista. Minusta he-delmät ja marjat ovat oikeasti hy-viä ja syönkin joka päivä jotain sellaista, mistä pidän, kuten ba-naaneja, kuivahedelmiä tai pähki-nöitä. Pidän suklaasta eli sitä voi-sin hyvin syödä enemmän.

Pietiläinen myös tarttuu pai-

noonsa heti, jos kiloja alkaa ker-tyä. Muutama kilo on helpom-pi karistaa kuin isompi määrä.

– Joulu on minulle sellaista aikaa, että paino nousee aina. Ne kilot pitää laihduttaa heti pois.

Mutta miten hän innostui juuri lihavuudesta ja sen hoita-misesta?

– Olin lapsena pullukka, jo-ten kiinnostuin ruuan, liikunnan ja lihavuuden suhteesta. Tein ai-koinani ravitsemustieteen gra-dunikin lihavuudesta. Silloin Ai-la Rissanen veti minut mukaan lihavuustutkimusyksikköön. ■

Oma PLUS 3 2012 7

Täsmähoitoa EPÄPUHTAUKSIINNEUTROGENAN VISIBLY CLEAR ® PINK GRAPEFRUIT -TUO-TESARJA sisältää pesuvoiteen ja -geelin sekä kosteus- ja kuo-

rintavoiteen.

Cream Wash on mieto ja syväpuhdistava pesuvoide epä-

puhtauksien poistoon ja ennaltaehkäisyyn. Tuote sisältää pan-

tenolia sekä ihoa viilentävää mentolia. Syväpuhdistava Facial Wash pesugeeli taas sopii mus-

tapäiden ja ihon epäpuhtauksien poistoon sekä ennaltaehkäisyyn. Tuote sisältää Aloe Veraa ja

kamomillauutetta. Samat vaikuttavat aineet ovat Oil-free Moisturiserissa, joka on ihoa pehmen-

tävä ja epäpuhtauksien syntyä ehkäisevä kosteusvoide. Taikapähkinäuutetta sisältävä Daily Scrub puolestaan on syväpuhdistava, mikrorakeita sisältävä kuorintavoide epäpuhtauksien

poistoon ja ennaltaehkäisyyn. ■

Markkinoija: Johnson & Johnson

Kosteutta AKNEHOIDON AJAKSIAVÉNE CLEAN-AC CREAM on akneihon hoitovoide, jota käytetään ihoa kui-

vattavan sisäisen aknelääkityksen aikana. Lääkekuuri aiheuttaa usein liiallista

ihon kuivumista ja ärsyttää ihoa, jolloin ihosta tulee vaikeasti hoidettava. Siksi

Avène on kehittänyt hoitovoiteen käytettäväksi sisäisen isotretinoiini-lääkityk-

sen aikana. Voide kosteuttaa, suojaa ja rauhoittaa ihon kuivuutta sekä ihoär-

sytystä. Vaikuttavat aineet ovat Avène-lähdevesi, triglyseridit, sinkkiglukonaatti

ja bisabololi. ■

Markkinoija: Oriola

Pakkauskoko: 40 ml

Silottava PÄIVÄVOIDEVICHYN UUSI IDÉALIA on 25+ naisille suunnattu päivävoide.

Voiteen erityinen koostumus auttaa tekemään ihosta välittömäs-

ti sileämmän ja hehkeämmän. Se sisältää ultrapieniä, roosansävyisiä mineraalipigmenttejä ja

helmiäishiukkasia, jotka antavat iholle kauniin hehkun. Kombucha-teeuute ja adenosiini autta-

vat silottamaan ryppyjä ja tasoittamaan ihon sävyä, LHA kuorii kevyesti ihon pintaa ja E-vitamii-

ni toimii antioksidanttina. Hypoallergeeninen ja parabeeniton. ■

Markkinoija: L´Oreal Pakkauskoko: 50 ml

Helpotusta NAISEN INTIIMIVAIVOIHINEMÄTTIMEN LIMAKALVOJEN KUIVUMINEN on yleinen ja kiu-

sallinen vaiva. Sen taustalla on usein naisen ikääntyminen, mutta oireita voivat aiheuttaa

myös imettäminen, lääkehoito tai gynekologiset toimenpiteet. Vagimoist ratiopharm sisältää

hyaluroni- ja maitohappoa, joiden avulla se kosteuttaa ja auttaa ylläpitämään emättimen luon-

nollista pH-tasapainoa sekä edistää normaalin bakteeritasapainon palautumista.

Bakteerivaginoosi on yhtä yleinen emättimen tulehdus kuin hiivatulehdus. Bakteeriepätasa-

painoon on useimmiten syynä intiimialueen kohonnut pH-arvo. Vagibalance ratiopharm sisältää

markkinoiden ainoana valmisteena sekä maitohappoa että maitohappobakteereita, jotka laske-

vat emättimen pH:n luonnolliseksi. ■

Markkinoija: Ratiopharm

Pakkauskoko: 10 emätinpuikkoa tai –tablettia

Kokonaisvaltaiseen SUUN HYVINVOINTIINAPTEQ PLUS suuhygieniapurukumi on suomalainen innovaatio,

jonka teho perustuu natriumbikarbonaattiin, kalsiumkarbonaattiin

ja ksylitoliin. Purukumin on osoitettu puhdistavan, katkaisevan happohyökkäyksen, neutraloivan

suun happoja, vähentävän hammasplakkia ja hampaiden reikiintymistä, raikastavan hengityk-

sen, poistavan värjäytymiä ja kosteuttavan suuta. ■

Markkinoija: Apteq

Pakkauskoko: 10 palaa

IKÄÄNTYNEILLE oma monivitamiiniUUSI MULTIVITA FORTE on erityisesti ikääntyneiden suomalaisten

ravitsemuksellisia tarpeita varten kehitetty monipuolinen monivitamii-

ni- ja hivenainevalmiste. Valmiste sisältää muun muassa 20 mikrog

D3-vitamiinia sekä suosituksen mukaiset määrät muita elimistön päi-

vittäin tarvitsemia suojaravinteita. Mukana myös ikääntyville tärkeää ubikinoni Q10:ntä sekä in-

kivääriä. Ubikinoni on tärkeää sydämen terveyden ja koko elimistön tehokkaan energiantuotan-

non kannalta. Inkivääri vaikuttaa suotuisasti nivelten terveyteen. ■

Markkinoija: Orion Pharma

Pakkauskoko: 120 kpl

❯TUOTEUUTISETKOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

Ravintolisä. B12

Paljon on muita, mutta muissa harvoin paljon.Omega-3 vahva ratiopharm

Päiväannoksessa 1340 mg omega-3-rasvahappojaVoimakkuuteensa nähden edullinenPiparmintunmakuinen

APTEEKISTA

8 Oma PLUS 3 2012

FLUDENT FRESHvahvat hampaat

Vahva fluori ja ksylitoli

Ei alkoholia

6/20

12

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.fi

www.vahvathampaat.fi

Kaksinkertainen suoja

KaKksinkek rtainen suojo

a

VAHVA

FLUORI

VAHVAKSYLITOLI

K

oko perheelle APTEEKISTA!

Oma PLUS 3 2012 9

Pieneläinsairauksien eri-koiseläinlääkäri Tarja Kolisoja Porvoon Eläin-lääkäriasemalta kertoo, että lemmikin painon

voi arvioida helposti. – Ihannepainoisella lemmi-

killä kylkiluut tuntuvat selvästi, ylhäältä katsoen vyötärö erottuu ja sivusta katsottuna vatsalinja on nouseva, eikä hännän tyvessä tunnu pehmeää rasvakerrosta. Ruumiinrakenne toki vaihtelee roduittain, ja vinttikoira näyt-tää erilaiselta kuin labradorin-noutaja ja siamilainen kissa on solakampi kuin jämerä brittiläi-nen. Samat periaatteet pätevät kuitenkin rodusta riippumatta.

Kolisoja kehottaa punnitse-maan lemmikin säännöllisesti. Painon voi laittaa ylös esimer-kiksi rokotusten yhteydessä.

– Kun punnituksen aloittaa jo pentuaikana, näkee kehityksen suunnan ja ylipainoon voi puut-tua ajoissa.

YLEINEN ONGELMAKolisoja toteaa lemmikkien yli-painon olevan nykyisin erittäin yleinen ongelma.

– Ihmiset tuntuvat olevan so-keita lemmikin ylipainolle. Eläin, joka eläinlääkärin mielestä on selvästi tai jopa erittäin ylipai-noinen, saattaa omistajan mie-lestä olla hyvässä kunnossa tai vain hieman pulska. Lemmik-ki saatetaan tuoda vastaanotol-

le, koska omistaja epäilee, että kissan mahan alla on kasvain. Ja kysymyksessä onkin roikkuva rasvakertymä. Vastaavasti koi-ran omistaja saattaa ihmetellä koiran vyötärön seutuun kerty-neitä ”jenkkakahvoja” ymmärtä-mättä niiden olevan yliruokin-nan tulosta.

Ylipaino johtuukin usein vää-ränlaisesta ruokinnasta ja juu-ri yliruokinnasta. Lemmikki saa liikaa valkuaista, liikaa rasvaa ja liikaa energiaa suhteessa liikun-taan. Nykyään todetaankin vain harvoin, että lemmikeillä olisi puutetta ravinnosta.

Kolisoja sanoo, että yliruo-kintaan johtaa osaltaan maku-palojen ja herkkupalojen liialli-nen tarjoilu.

– Pehmeiden koulutusme-netelmien myötä osa omistajis-ta unohtaa, että koiraa voidaan kouluttaa työntämättä sen suu-hun koko ajan jotakin. Äänen-sävyllä ja eleillä annettu kiitos saattaa koiran mielestä maistua jopa paremmalta kuin nakin pa-la, hän muistuttaa.

AINEENVAIHDUNTASAIRAUSYlipaino ei kuitenkaan aina joh-du lemmikeilläkään liiasta ravin-nosta. On olemassa aineenvaih-duntasairauksia, kuten kilpirau-hasen vajaatoiminta ja niin sa-nottu Cushingin tauti eli lisä-munuaisen kuorikerroksen lii-katoiminta. Näihin sairauksiin

YLIPAINO LISÄÄ diabeteksen riskiäLEMMIKILLÄ PAINON NOUSU ylikuormittaa aineenvaih-

duntaa, mikä saattaa johtaa sokeritaudin puhkeamiseen.

Eläin ei eroa tässä asiassa ihmisestä.

Eläinlääkäri Tarja Kolisoja muistuttaa, että diabetes

on vakava ja vaikeasti hoidettava sairaus. Eläimillä hoi-

tona on lähes aina injektioina annettava insuliini. Hoito

on raskas lemmikille ja myös omistajalle, koska lääkitys

tulee antaa säännöllisesti ja ruokinnan tulee olla suun-

niteltua ja säännöllistä. Sokeriarvoja pitää myös seurata

usein.

Diabeteksen oireita ovat lisääntynyt jano ja virtsaami-

nen. Sairauden alussa lemmikin ruokahalu voi kasvaa,

mutta taudin edetessä ruoka maistuu huonosti. Lem-

mikki on myös väsynyt, voimaton ja se saattaa oksen-

nella.

Kolisoja kertoo, että koiralla sokeritauti voi johtaa

nopeasti etenevään, sokeuttavaan kaihiin hoidosta huo-

limatta. Tällöin edessä on joko kallis kaihileikkaus tai

entistä rajoitetumpi elämä sokean lemmikin kanssa. ■

HIEMAN PULSKA onkin ylipainoinen

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EVA VILAMO JA DREAMSTIME

Ylipaino on yleinen ja vakava lemmikin hyvinvointia

vaarantava tekijä. Eläinlääkäri Tarja Kolisoja toteaakin, että

omistajat ovat usein sokeita lemmikkinsä ylipainolle – selvästi

ylipainoinen eläin voi omistajan mielestä olla vain hieman

pulska.

Lemmikin painoa on hyvä seurata säännöllisesti. Ylipainon ker-

tymisen huomaa myös, jos lemmikin kylkiluut eivät tunnu ja sen

vyötärölinja katoaa. Koirilla rasva kerääntyy usein selkään sekä

hännäntyveen ja kissoilla erityisesti mahan ja takajalkojen väliin.

liittyy elimistön rasvoittuminen, vaikka lemmikkiä olisi ruokit-tu oikein.

– Mikäli lemmikki on ylipai-noinen normaalista ruokinnas-ta huolimatta, on syytä ottaa yh-teyttä eläinlääkäriin. Näin sairau-det voidaan todeta tai sulkea pois verinäytetutkimuksien avulla.

– Muutenkin, jos lemmikin laihduttaminen ei kotikonstein onnistu, kannattaa ottaa yhteyt-tä eläinlääkäriin neuvojen saa-miseksi. Klinikat myyvät laihdu-tusruokia, antavat neuvoja ja tu-kea lemmikin laihduttamiseen. Saatavilla on nykyisin myös laih-dutuslääkkeitä lemmikeille. Eri-koisruokia saa myös apteekeista.

KOKO KEHO KÄRSIIYlipainoon tulee suhtautua va-kavasti, koska liikakilot haittaa-vat lemmikin hyvinvointia. Ko-lisoja toteaakin, että ylipainosta kärsii koko keho.

– Jos lemmikille on kertynyt ylipainoa, joutuu sen sydän nor-maalia suuremmalle rasitukselle. Ylipaino voi johtaa myös diabe-teksen puhkeamiseen. Usein li-säksi eläimen hengitystiet ah-tautuvat, hengitys voi olla pihi-sevää, puuskuttavaa ja lemmikki kuorsaa entistä enemmän. Eri-

tyisen vaarallista tämä on ro-duilla, joilla on muutenkin ah-taat hengitystiet. Myös lemmi-kin nivelet kärsivät ylimääräi-sestä painosta, ja riski sairastua nivelrikkoon kasvaa.

Ylipainoisen kissan on vaikea hoitaa ihoaan ja turkkiaan nor-maalilla tavalla, ja karva saattaa paakkuuntua erityisesti takase-lästä. Tällöin ihoalue voi tuleh-tua ja alkaa hilseillä.

– Painon nousun takia eläi-men ihopoimut syvenevät, ja tulehdusherkkyys lisääntyy. Yli-painoisilla lemmikeillä on enem-män myös kasvainsairauksia kuin normaalipainoisilla.

OMISTAJAN VASTUUKolisoja on harmissaan siitä, et-tä lemmikkien ylipaino aiheutuu omistajan toimista. Se ei ole eläi-men oma valinta.

– Lemmikin henkinen hyvin-vointi kärsii ylipainosta. Kun ki-loja kertyy, ei lemmikkiä huvita lenkkeillä ja leikkiessäkin se hen-gästyy nopeasti. Se siis miettii, että on parempi jäädä sohvalle makaamaan, ja odottaa seuraa-vaa ateriaa. Noidankehä on val-mis. Tulee muistaa, että omista-ja päättää, mitä ruokaa ja kuin-ka paljon kuppiin laitetaan. ■

~ELÄINLÄÄKÄRIT ANTAVAT NEUVOJA JA

TUKEA LEMMIKIN LAIHDUTTAMISEEN. ~

t Tarja Kolisoja on huolissaan lemmikkien yleistyneestä ylipainos-

ta. Ylimääräinen elopaino haittaa lemmikin hyvinvointia ja ylipainosta

kärsii koko keho.

10 Oma PLUS 3 2012

❯UUTISIA ELÄINMAAILMASTAKOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

MAAILMAN ELÄINTEN PÄIVÄ 4. lokakuutaKANSAINVÄLISTÄ MAAILMAN Eläinten päivää

vietetään taas 4. lokakuuta. Teemapäivän aikana

halutaan juhlia kaikkia eläimiä ja tukea eläinten hy-

vinvointia. Eläimiä juhlitaan perinteisesti lokakuun

neljäntenä, joka on eläinten suojelupyhimyksen

Fransiskus Assisilaisen päivä. Päivän vietto alkoi

vuonna 1931 Italiassa. Suomessa päivää on juhlit-

tu vuodesta 1990 lähtien. ■

RAIVOTAUTIA ei esiintynyt 2011VUODEN 2011 tilaston mukaan raivotautia eli rabiesta epäiltiin Suomessa 26 lemmikkieläi-

men lisäksi naudalla, ketulla ja supikoiralla sekä kolmella lepakolla. Yhdessäkään tapaukses-

sa raivotautia ei todettu. Yhdeksässä tapauksessa epäiltiin pernaruttoa naudalla tai lampaal-

la, neljässä naudan tarttuvaa leukoosia. Viime vuonna Eviraan tehtiin kaikkiaan 69 välitöntä

epäilyilmoitusta vastustettavasta eläintaudista. Kaikki tutkittiin, eikä uusia vakavia eläintaute-

ja todettu. Eläintautivalvonnan tarkoituksena on havaita tarttuvat eläintaudit niin nopeasti kuin

mahdollista, jotta niiden leviäminen saadaan estettyä ajoissa ja tautitilanne säilyisi jatkossakin

Suomessa hyvänä. ■ www.evira.fi

Eroon KARVAPALLOISTAKISSA SAA ruoansulatuskanavaan karvapallo-

ja pestessään turkkiaan. Varsinkin karvanlähdön

aikaan karvapalloja syntyy enemmän. Jos kissasi

pääsee valvotusti ulkoilemaan, on se kesän ai-

kana voinut syödä ulkona ruohoa, josta on apua

karvapallojen poistamisessa. Syksyn tullen kan-

nattaakin kylvää ruohoa sisälle astiaan, koska

esimerkiksi kauran ja vehnän oras sekä kissan-

ruoho auttavat karvapallo-ongelmassa. ■

RISTISITEEN REPEÄMÄ vaivaa koiriaKOIRAN POLVEN ristiside on herkkä vaurioille ja ristisideongelmat ovatkin yleisiä koirilla ja

varsinkin silloin, jos eläin on ylipainoinen. Löystynyt ristiside voi aiheuttaa esimerkiksi nivelrik-

koa. Ristisiteen revetessä koira yleensä alkaa ontua toista takajalkaa. Ristisiteen repeämän

korjaus tehdään kirurgisesti. Leikkaus on suositeltavaa, koska vaarana on että toinenkin taka-

jalka vaurioituu. Ristisiteen repeämän ennaltaehkäisyssä on erityisen tärkeää, ettei lemmikin

paino pääse nousemaan. ■ www.elainlaakari.fi

KESÄKISSASTA vastuu koko iäksiVALITETTAVASTI KESÄKISSA ILMIÖ on vuosikymmenien valistuksesta huolimatta Suomes-

sa yhä arkipäivää. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, ettei eläin ole kertakäyttö-

hyödyke, jonka voi hankkia hetken mielijohteesta ja jättää heitteille, kun töihin ja kaupunkiin

paluun aika koittaa. Lemmikistä on kannettava vastuu myös syksyn tullen ja koko sen eliniän

ajan. Vaikka lemmikkejä hylätään ympäri vuoden, ovat loppukesä ja syksy löytöeläinten talteen-

ottopaikoissa ja eläinsuojeluyhdistyksissä vuoden ruuhkaisinta aikaa. Hylättyjen eläinten li-

säksi kesäistä sumaa aiheuttavat avoimista ikkunoista, ovista ja pihoilta karkailevat lemmikit.

HESY kehottaa lemmikin omistajia tunnistusmerkitsemään eläimensä. Esimerkiksi mikrosirun

avulla karkuteille päässeen eläimen omistaja on helppo jäljittää. ■ www.hesy.fi

Loistavat KOIRANULKOILUTTAJATSYKSYISET AAMU- ja iltalenkit tehdään usein jo pimeällä. On hyvä muistaa kiinnittää heijastin

niin ulkoiluttajaan kuin koiraankin. Koirille on tarjolla erilaisia heijastintuotteita kuten valjaisiin,

pantaan tai hihnaan sopivia heijastimia. Kiinteät heijastinmateriaalit toimivat paremmin koirilla,

koska narun päässä killuva perinteinen heijastin sotkeutuu helposti. Talutushihnaan kiinnitetty

heijastin auttaa erityisesti pyöräilijöitä huomaamaan hihnan. ■ www.liikenneturva.fi

Decubal Clinic Cream

APTEEKISTA!

6/2012

�������������� �

Oma PLUS 3 2012 11

TEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT HANNELI SAARIKOSKI JA DREAMSTIME

Diabeetikko saa vaikeita jalkavammoja helpommin

kuin muut. Siksi sekä jalkojen omahoito että ongelmien

ennaltaehkäisy ovat tärkeitä muistaa.

HYKS:in jalkojenhoitaja Hanneli Saarikoski kertoo, että diabeeti-kon yleisimpiä jal-kaongelmia ovat jal-

kojen pitkäaikaiset eli krooniset haavat. Niiden ilmeneminen tu-lee todennäköisemmäksi vuosi-en mittaan samalla, kun diabee-tikolle ilmaantuu diabeteksen li-säsairauksia, kuten ääreishermo-jen häiriöitä eli neuropatiaa.

Myös verisuonimuutokset eli angiopatia sekä sidekudok-sen muutokset aiheuttavat jal-kaongelmia. Lisäksi korkea ve-rensokeri lisää haavojen tuleh-dusriskiä.

EI PALJAIN JALOINSaarikoski muistuttaa, etteivät altistavat teki jät aina yksinään

OMAHOIDON ohjeetJALKAONGELMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI ENNALTA-EHKÄISTÄ ASIANMUKAISELLA OMAHOIDOLLA. ALLA JALKOJENHOITAJA HANNELI SAARIKOSKEN ANTA-MIA OHJEITA.

1PESU JA RASVAUSUsein jalkojen pesuun riittää pelkkä vesi. Jos iho on

likainen, niin voi käyttää mietoa saippuaa tai pesuliuos-

ta.

Koska autonominen neuropatia aiheuttaa ihon kuivu-

mista hikoilun vähetessä, on ihon päivittäinen rasvaus

perusvoiteella erittäin tärkeää. Mitä kuivempi iho, sitä

rasvaisempi voide.

2KYNSIEN LEIKKAUSKynnet leikataan suoraan. Nurkkia ei saa pöyristää.

Terävät reunat voidaan tasoittaa kynsiviilalla. Kynttä ei

saa leikata liian lyhyeksi, koska sen tarkoitus on suojata

varpaanpäätä. Kynnen pitäisi tuntua, kun varpaanpäätä

kevyesti painetaan.

Kynsinauhoja ei saa tökkiä ja leikellä minkäänlaisilla

välineillä. Ehjä kynsinauha suojaa tulehduksilta.

3JALKINEET Jalkineen sisäpuoli tulee tunnustella käsin ennen

kengän jalkaan pukemista siltä varalta, että se sisältää

vierasesineitä.

Kohonnut verensokeri voi aiheuttaa kudosten soke-

ristumista eli glukosylaatiota, jonka vuoksi nivelet saat-

tavat jäykistyä ja aiheuttaa liikerajoituksia, varpaiden

virheasentoja, jalkojen korkeakaarisuutta ja ihon jousta-

mattomuutta. Huomio kannattaakin kiinnittää sopivan

kokoisten ja mallisten jalkineiden valintaan.

Jalan pitää mahtua jalkineeseen pituus-, leveys- ja

korkeussuunnassa. Jalkineen on tarkoitus suojata jal-

kaa, eikä aiheuttaa ongelmia. Sisäkenkien käyttö on

suositeltavaa.

Joskus tarvitaan myös yksilöllisesti valmistettuja tu-

kipohjallisia tai iskunvaimennuspohjallisia.

4SUKATSukat eivät saa puristaa varpaita eikä sukansuu

saa kiristää nilkkaa. Potilaiden, joilla on laskimoiden va-

jaatoiminnasta johtuvaa alaraajaturvotusta, olisi syytä

hankkia tukisukat. Puristusluokan määrää lääkäri tai jo-

ku muu asiaan perehtynyt terveydenhuoltoalan ammat-

tilainen.

Tukisukkia ei tule käyttää, jos potilaalla on tukkiva

valtimotauti.

5KIELLETYT AINEETSyövyttävien känsä- ja syylälaastareiden ja liuos-

ten käyttö on vaarallista, koska usein niitä käytettäessä

myös terve iho vaurioituu. Seurauksena saattaa syntyä

vaikeasti parannettavia haavoja. Myös itsehoitoon tar-

koitetut jäädytyshoitovälineet olisi jalkojen osalta hyvä

unohtaa.

Näissä asioissa voi kääntyä jalkaterapeutin tai jal-

kojenhoitajan puoleen. Mikäli jaloissa on känsiä tai ko-

vettumia, niin kevennyspohjallisista ja asianmukaisista

jalkineista on apua. Kovettumat ja känsät ovat seuraus-

ta jalan asento- tai askeltamisvirheestä tai ahtaiden jal-

kineiden käytöstä. ■

Katse

JALKOIHINjohda jalka sairauksiin, vaan yleensä ongel mien taustalta löy-tyy myös jokin lisätekijä, kuten sopimattomien jalkineiden ai-heuttama han kau ma tai ihorik-ko, kynsiä leikattaessa syntynyt ihovaurio tai saunassa tai ulko-na tullut lämpö- tai paleltuma-vamma.

– Kesäaikana paljain jaloin kävely on vaarallista, koska jal-ka ei välttämättä aisti kuumaa hiekkaa, asfalttia tai lasinsiruja, Saarikoski lisää.

Diabeetikko ei usein edes huomaa ihon rikkoontumista, koska ei neuropatian vuoksi tun-ne kipua normaalisti. Silloin vam-man hoito viivästyy ja siitä saat-taa seurata bakteeritulehdus, jo-ta elimistö ei heikentyneen veren-kierron vuoksi pysty torjumaan.

TARKISTA PÄIVITTÄINJalat tulisikin tarkistaa päivittäin.

– Näin voi säästyä suurilta ongelmilta, Saarikoski lupaa.

Jos jaloissa on jotakin epäta-vallista, kuten hiertymiä, ihorik-koja, punoitusta tai tulehdusta kynsivalleissa, jotka eivät paris-sa kolmessa päivässä osoita para-nemisen merkkejä, niin on syy-tä ottaa yhteyttä asiantuntijaan.

Ajoissa aloitettu hoito kan-nattaa aina. Saarikosken mukaan on tärkeää suojata rikkoontunut ihoalue hengittävällä sidoksella ja varmistaa, ettei jalkine paina tai hankaa ongelma-aluetta.

– Usein ongelmana on se, et-tä potilaat alkavat itse lääkitä jal-kojaan erilaisilla paikallishoito-valmisteilla, jotka eivät sovellu eivätkä edes auta, vaan päinvas-

toin pahentavat tilannetta. Ap-teekkihenkilökunta onkin avain-asemassa asianmukaisten neu-vojen jakamisessa.

TESTI OPASTAADiabeetikot tarvitsevat ohjaus-ta ja neuvontaa oma hoito - ja jal-kineasioissa sekä ohjeita riskiti-lanteiden varalle.

– Jokaisen diabeetikon jalat tulisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Valitettavaa on, että yhä on potilaita, joiden jalkoja ei ole kukaan koskaan tutkinut. On tärkeää tehdä hyvin yksinkertai-nen 10 g:n monofi lamenttitesti, jolla tutkitaan jalkojen kosketus-tuntoa. Sillä selvitetään, onko dia-beetikon jaloissa tuntopuutoksia. Näin hän voi varautua jalkaon-gelmiin, Saarikoski muistuttaa. ■

~JALAT TULISI TARKISTAA

PÄIVITTÄIN ITSE.~

14 Oma PLUS 3 2012

❯KYSY APTEEKKARILTA

1OLEN 32-VUOTIAS MIES JA KÄRSIN PAHANHAJUISESTA HENGITYKSESTÄ. VARSINKIN AAMUISIN HENGITYS ON OLLUT ERITTÄIN PAHANHAJUINEN. MIKÄ AVUKSI? Ylivoimaisesti yleisin syy pahanhajuiseen hengitykseen on puutteellinen suuhygienia,

jolloin suun bakteeritoiminta tuottaa pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Muista hoitaa hampaiden

lisäksi hammasvälit ja kieli. Kielen voi puhdistaa apteekeista saatavalla kielenputsarilla. Voit

kokeilla myös suuvettä.

Myös syljen erityksen väheneminen tai yöllinen suun kautta tapahtuva hengitys voi aiheut-

taa pahaa hajua, jälkimmäinen erityisesti aamuisin. Syljen erityksen vähenemiseen voi saada

apua raikastavista pastilleista, purukumin pureskelusta tai suun limakalvolle ruiskutettavasta

tekosyljestä. ■

2PERÄAUKOSSANI ON EPÄMIELLYTTÄVÄÄ KUTINAA. MISTÄ SE VOI JOHTUA? MITÄÄN MUUTA EPÄTAVALLISTA EN OLE HUOMANNUT. Peräaukon kutina on yleinen vaiva, mutta harvoin oire vakavasta sairaudesta. Muista

huolehtia peräaukon päivittäishygieniasta. Apteekeista saatava paikallisesti käytettävä sink-

kivoide lievittää oireita. Kovaan kutinaan voi väliaikaisesti käyttää 1-prosenttista hydrokortiso-

nivoidetta.

Jos oireet eivät näillä keinoilla helpota, kannattaa käydä lääkärissä, sillä kutina voi liittyä

myös peräpukamiin, peräaukon haavaan, kondyloomaan, tali-ihottumaan, diabetekseen, sil-

saan, hiivaan tai taivepsoriaasikseen, joiden hoitoon tarvitset reseptilääkkeitä. Myös kihoma-

dot aiheuttavat kutinaa. ■

3KÄRSIN LENTOMATKOILLA IKÄVÄSTÄ VAIVASTA: VATSANI ON KUIN ILMAPALLO JA SITÄ KOSKEE. REAGOIN MUUTENKIN VATSALLANI ASIOIHIN. MITÄ VOISI KOKEILLA?Vaivasi on yleinen: lentokoneessa on alipainetta, joka vauhdittaa suolistokaasujen muo-

dostumista. Siksi helposti ilmavaivoja aiheuttavat ruuat kannattaa ainakin unohtaa. Voisit ko-

keilla reseptivapaata Cuplaton-valmistetta, joka helpottaa pienillä lapsillakin ilman poistumista

suolistosta. ■

4MINULLA ON SILLOIN TÄLLÖIN HUULIHERPEKSEN AIHEUTTAMA RAKKULA HUULESSA. SE PARANEE NOIN VIIKOSSA, MUTTA VOISINKO KÄYTTÄÄ JOTAIN LÄÄKETTÄ NOPEUTTAMAAN PARANEMISTA?

Yskänrokko on Herpes simplex -viruksen aiheuttama hyvin yleinen rakkulatauti. Se tarttuu

kosketus- tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Tartunnan jälkeen virus jää pysyvästi tunto-

hermosolmukkeisiin ja voi aktivoitua aika ajoin. Tätä saattavat edesauttaa esimerkiksi aurin-

gonvalo tai infektiot, stressi ja kuukautiset.

Huuliherpestä voi hoitaa useilla apteekista saatavilla lääkkeillä. Herpeksen hoito on aina

hyvin suositeltavaa varsinkin viruksen tartuttamisen ehkäisemiseksi. Käytetyimpiä lääkeainei-

ta ovat voidemaiset pensikloviiri ja asikloviiri, sekä tablettimuotoiset asikloviiri ja valasikloviiri.

Hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ■

VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSIÄ OSOITTEELLA TOIMISTO@OMAPLUS.FI

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä

apteekkareilta heitä askarruttavia,

terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä.

Vastaajana on tällä kertaa Hangon

apteekin apteekkari Silja Kyllönen.

Vähentää pigmenttihäiriöitä - tekee ihosta tasaisen ja

kirkkaamman

ENNEN HOITOA 4 VIIKON JÄLKEEN 8 VIIKON JÄLKEEN 12 VIIKON JÄLKEEN

T I E D E J O K A N Ä K Y Y I H O L L A S I

UUDET EUCERIN® EVEN BRIGHTER CLINICAL -tuotteet tehoavat syvemmällä ihossa - ne vähentävät ihon hyperpigmentoitumista siellä, missä pigmenttejä syntyy. Uuden sukupolven EUCERIN®-ihonkirkastajat sisältävät erittäin tehokasta B-Resorsinoli –vaikutusainetta. Niiden vaikutuksesta ihosta tulee tasaisempi ja kirkkaampi

jo 4 viikon käytön jälkeen. Säännöllinen, pitkäaikainen käyttö vielä parantaa hoitotuloksia. ERITTÄIN TEHOKAS & DERMATOLOGISESTI TESTATTU.

SSSSSSKSKSKSKSKSKSKSKSKSKSKSKSKSKKKKKKKKKSKKS 3 33333333333333 3 3 3 0000000000000000

SAATAVILLA APTEEKISTA

Oma PLUS 3 2012 15

ONNELLISEMMAN ELÄMÄN työkalupakkiAMERIKKALAISET LÄÄKÄRIT ja psykoterapeutit Phil Stutz ja Barry Michels ovat tuotteistaneet terapiamenetelmänsä ja kirjoittaneet

siitä kirjan nimellä Th e Tools, onnen työkalut (Otava). Mielikuvaharjoit-

telun avulla käyttöön otettavat työkalut auttavat ihmistä korjaamaan

asennettaan ja käytöstään siten, että häntä vaivaavat ongelmat

poistuvat. Harjoitteet ovat suurelta osin tuttuja henkisen ja hengelli-

sen kasvun oppaista, mutta juuri siksi ne ehkä toimivatkin. Jos tah-

donvoiman kehittäminen, kiitollisuusharjoittelu ja aktiivinen rakkaus

eivät auta kohti parempaa elämää, mikä sitten? ■

Löydä SISÄINEN SISUPUSSISI!JOSKUS VAIN pitää toimia, ettei tule tallatuksi. Ilman oikein ajoitet-

tua aggressiota ja sisua asiat eivät etene, väittää sosiaalipsykologi ja

tuottelias kirjantekijä Janne Viinamaa kirjassaan Käytä kiukkuasi! – Ag-gression hyötykäyttö (WSOY). Kirjassa neuvotaan, miten turhasta avutto-

muudesta pääsee eroon sekä opetetaan tunnistamaan vallankäytön eri

muodot perheessä, työpaikalla ja yhteiskunnassa. Viinamaankaan aja-

tukset eivät ole välttämättä uusia, mutta esimerkit ovat hyviä ja kirja on

niin vetävästi kirjoitettu, että sen parissa kuluu aika nopeasti. ■

Monta kysymystä MURROSIÄSTÄKARISTO ON julkaissut selviytymisoppaat murrosikäisille tytöille ni-

mellä Tyttöjen juttuja ja pojille nimellä Poikien jutut. Molempien tekstit

ovat C. A. Plaistedin. Kirjat kertovat mutkattomasti, mitä murrosikä te-

kee keholle ja mielelle. Asiaa on myös harrastuksista, päihteistä ja ne-

tin käyttämisestä. Vanhempien kannattaa tutustua kirjoihin mietties-

sään, miten kasvamiseen liittyvät asiat voisi ottaa puheeksi perheen

nuorten kanssa. ■

Nautitaan RAAKANA!CHRISTINE BAILEY on englantilainen ravitsemus-

terapeutti, kokki ja kouluttaja, joka pitää kursseja ja

kirjoittaa ruokakirjoja. Keväällä suomeksi julkaistu

Raakaravinto – Tie terveyteen, vireyteen ja painonhallintaan

(Minerva) esittelee kolme raakaravintoon perustuvaa

dieettiohjelmaa, joihin on myös täydelliset ruoka-

ohjeet, kaikkiaan yli sata reseptiä. Terveellisyyden

lisäksi huomiota on kiinnitetty ruuanlaiton nopeuteen

ja helppouteen. Varovaiset voivat aloittaa viikonlopun

mittaisesta kuurista, innostuneimmat saavat neuvot

jatkuvaan raakaravintoruokavalioon. ■

HENKISTÄ VALMENNUSTA myös katsomoonSUOSITTU TYÖYHTEISÖKOULUTTAJA, perheterapeutti ja kirjai-

lija Pekka Hämäläinen rohkaisee uusimmassa kirjassaan kehit-

tämään henkistä kanttia. Voittoon (Kirjapaja) sisältää esimerkke-

jä ja haastatteluja jääkiekon parista, joten se on tähdätty erityi-

sesti valmentajille, pelaajille ja juniorien vanhemmille, mutta so-

pii kaikille muillekin, jotka haluavat tulla tietoisemmiksi omista

henkisistä voimavaroistaan ja opetella käyttämään niitä. Esimer-

kiksi myötätunnon kehittämisestä on tuskin haittaa perhe-elä-

mässäkään. Mainiota, että tämäntyyppisiä kirjoja kohdennetaan

myös miehille. ■

❯KIRJOJA TERVEYDEKSIKOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

VANHAT TOTUUDET pätevät aina vain

Tuotteistaminen on sitä, että hyväksi koettu

toimintatapa kootaan systemaattiseksi

menetelmäksi, jolle annetaan nimi

ja sitä aletaan myydä. Yksi esimerkki

tuotteistamisesta on The Tools, onnen työkalut,

joihin liittyvä kirja on julkaistu myös suomeksi.

16 Oma PLUS 3 2012

Aurinkoenergiaakoko perheelle!

Virkeänä saat elämästä enemmän irti – joka päivä.

6/2012

VVViiirrkkkeenneemm

Multi-Gyn tuotteet tuovat nopean avun

kutinaan

ärsytykseen

punoitukseen

epämiellyttäviin hajuihin

ylimääräiseen valkovuotoon

ihoarkuuteen

kuumotukseen

kuivuuteen

Kokeile Multi-Gyn -tuotesarjaa, se on kokonais-valtainen tuoteperhe naisten intiimialueen

vaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

APTEEKISTA

Markkinoija: Oriola Oy, p 010 429 99

www.multi-gyn.fi

Naisten vaivoja?

Vatsaystävällinen vaihtoehto lisärautaa tarvitseville!Iron VITAL on kasviperäinen rauta-vitamiinivalmiste hemoglobiinin nostamiseen ja arjen suorituskyvyn parantamiseen. Se sopii odottaville ja imettäville äideille sekä toipilaille, urheilijoille ja erikoisruo-kavaliota noudattaville. Iron VITAL tarjoaa raudan tehokkaasti ja vatsaystävällisessä muodossa.

Iron VITAL myynnissä nestemäisenä tai kapseleina www.ironvital.fi

Markkinoija: Oriola Oy

-15% Iron Vital F 250 ml

ja M+ kapselit

syys-lokakuun

ajan

Vaikutus alkaa minuutissaminuutissa mm

Strepsils Inkivääri on antiseptinen imeskelytabletti, joka lievittää suu- ja nielutulehdusten oireita. Aikuiset ja yli 6 v lapset: 1 tabl. joka 2. tai 3. tunti. Ei alle 6-vuotiaille lapsille. Jos olet yliherkkä jollekin tabletin aine-osalle, älä käytä Strepsils Inkivääriä. Käytössä raskaus- ja imetysaikana tulee noudattaa varovaisuutta. Valmiste sisältää sakkaroosia ja glukoosia. Haittavaikutuksena voi esiintyä satunnaisia yliherkkyys-reaktioita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Jos oireet jatkuvat, ota yhteys lääkäriisi. Midsona Finland Oy, Myllyojankatu 18-20, 24100 Salo. McNally D, Simpson M, Morris C, Shephard A, Goulder M. Rapid relief of acute sore throat with AMC/DCBA throat lozenges: randomised controlled trial. Int J Clin Pract. 2010 Jan;64(2):194-207.

Lääke kurkkukipuun ja nielemisongelmiin.

Oma PLUS 3 2012 17

p Jaana Lindström muistut-

taa, että jo puoli tuntia liikun-

taa päivässä parantaa sokeri-

aineenvaihduntaa.

p Kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä. Käytännössä pari hedelmää ja kolme kourallista

vihanneksia tai juureksia täyttää päivän saantisuosituksen.

OIKEALLA RUOKAVALIOLLA diabeteksen kimppuun

TEKSTI SIMO ARVO KUVAT JAANA LINDSTRÖM JA DREAMSTIME

Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat

parhaat aseet diabeteksen hoitoon ja

torjuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

erikoistutkija Jaana Lindström kertoo, miksi

diabetes on suomalaisilla niin yleinen.

Yksi syy on, että napos-telukulttuuri on yleis-tynyt Suomessa. Syö-tävää ja juotavaa on tarjolla kaikkialla ja

kaiken aikaa, ja monipuoliset ate-riat korvataan välipalatyyppisellä ruokailulla. Ateriarytmi on rikko-nainen ja johtaa helposti ruoka-halun säätelyn heikentymiseen ja painon kertymiseen, sanoo Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Lindström.

Suomalaisten ylipainolla on suuri vaikutus diabeteksen ylei-syyteen maassamme. Lindström neuvookin, että ruokavalioaan tarkkailemalla ehkäisee diabetes-ta tehokkaasti. On syötävä sopiva

keet lisäävät kasvisten maitta-vuutta, Lindström neuvoo.

Rasvaa ei muutenkaan tar-vitse pyrkiä ylettömästi kart-tamaan, sillä elimistö tarvitsee pehmeää rasvaa. Öljyn lisäksi terveellistä pehmeää rasvaa saa-daan manteleista, pähkinöistä, siemenistä ja rasvaisesta kalas-ta. Sen sijaan kovan rasvan läh-teitä kannattaa vaihtaa keveäm-miksi eli käytännössä valita mai-totuotteet, juustot ja lihat vähä-rasvaisempina.

RUISLEIPÄÄ KANNATTAA SYÖDÄViime aikoina on kovasti keskus-teltu hiilihydraateista ja niiden vaikutuksista terveyteen. Dia-beteksen suhteen tutkimustie-to osoittaa vakuuttavasti, että täysjyväviljatuotteiden syömi-nen suojaa diabetekselta. Niitä ei siis kannata hylätä vaikka hii-lihydraatteja karsisikin.

– Erityisesti ruisleipä vai-kuttaa sokeriaineenvahduntaan edullisesti monella tavalla.

Täysjyväviljatuotteiden tun-nistaminen kaupan valikoimista ei välttämättä ole ihan helppoa, mutta hyvää osviittaa saa pak-kausmerkinnöistä. Leivän kuitu-pitoisuuden olisi hyvä olla yli vii-si prosenttia ja pastoista ja riisi-tuotteista kannattaa valita täys-jyväiset. ”Höttöhiilareita” eli ma-keita herkkuja, valkoista leipää ja

Terveysliikunnan suositus 18–64-vuotiaille

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin

2 t 30 min reippaasti

tai1 t 15 min rasittavasti.

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

2009

1 t 15 min viikossa

Lihaskuntoa ja liikehallintaa

raskaat koti- ja pihatyöt

marjastuskalastus

metsästys

kävelysauvakävely

vauhdikkaatliikuntaleikit

pyöräily (alle 20 km/t)

Kestävyyskuntoa

LIIKUNTAPIIRAKKAViikoittainen

arki-, hyöty- ja työmatka-

liikunta

kuntopiiri kuntosali

jumpat

venyttely tasapainoharjoittelu

tanssi

pallopelit luistelu

sauva-, porras- ja ylämäkikävely

kuntouinti vesijuoksu

aerobic

pyöräily juoksu

maastohiihto maila- ja juoksu-

pallopelit

2 t 30 min viikossa

2 kertaa viikossa

reippaasti

rasittavasti

reip

paasti

leivonnaisia, karkkeja ja sipsejä taas kannattaa karsia ruokavali-osta ja syödä niiden sijasta vaik-ka hedelmiä.

Ruokavalioon liittyvien tren-dien, kuten karppauksen tai kas-vissyönnin, vaikutusta suoma-laisten terveyteen on vaikea ar-vioida, sillä ruokavalioiden nou-dattajien lukumääristä on han-kalaa saada tietoa.

– Karppauksen ja kasvis-syönnin terveysvaikutukset riip-

puvat siitä, miten ruokavaliot koostetaan. Kasvissyöjä voi syö-dä erittäin terveellisesti tai sit-ten hyvin yksipuolisesti. Karp-pauksen terveysvaikutukset riip-puvat siitä, mitä ruokia jätetään pois ja mitä syödään niiden tilal-la, Lindström sanoo.

TUNTI LIIKUNTAA PUOLITTAA RISKITDiabeteksen hoidossa ja ehkäi-syssä auttaa myös liikunta. Ky-

se ei ole pelkästä painonhallin-nasta vaan säännöllinen liikun-ta parantaa insuliinin tehoa eli-mistössä.

– Tutkimusten mukaan jo puoli tuntia reipasta liikuntaa päivässä parantaa sokeriaineen-vaihduntaa. Tunti päivässä aut-taa painonhallinnassa ja puolittaa vaaran sairastua diabetekseen. Kannattaakin liikkua mahdolli-simman monipuolisesti ja sään-nöllisesti, Lindström neuvoo. ■

määrä energiaa kulutukseen näh-den, jotta paino ei nouse.

Jos painoa on jo kertynyt niin että liikapainon tai erityi-sesti lihavuuden raja ylittyy, on painon pudottaminen tehokas keino pienentää diabeteksen ris-kiä. Liikapainoa on, jos painoin-deksi on yli 25 ja lihavuuden ra-ja on 30.

– Jo 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus tehoaa ja näkyy selvästi esimerkiksi verensokeri-arvoissa, Lindström kertoo.

LISÄÄ VIHANNEKSIA JA HEDELMIÄ!Laihduttaminen ei kuitenkaan ole aina niin helppoa kuin halu-aisi. Onneksi tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokavalion koostumuksella on merkitystä, vaikka paino ei laskisikaan.

Yleisten suositusten mukai-nen ruokavalio suojaa kakkostyy-pin diabetekselta. Kannattaa syö-dä runsaasti kasviksia, vähintään puoli kiloa päivässä. Isommasta-kaan määrästä ei ole haittaa.

– Käytännössä pari hedel-mää ja vähintään kolme annos-ta vihanneksia ja juureksia tuo-reena tai kypsennettynä. Kasvik-sia suosimalla ruokavalion ener-giatiheys pienenee. Näin samas-ta ruokamäärästä saadaan vä-hemmän kaloreita, ja painokin voi laskea melkein huomaamat-ta. Öljypohjaiset salaatinkastik-

18 Oma PLUS 3 2012

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Tyypin 2 diabeteksen hoidon perustan muodostavat ruokavalio ja liikunta,

mutta myös lääkehoito aloitetaan nykyään heti. Uudet, suolistohormonien

tavoin vaikuttavat lääkkeet tuovat uutta toivoa diabetesta sairastaville.

Diabeteksen ja sen hoidon asiantuntija, Helsingin yliopiston yleislääketieteen pro-fessori Johan Eriks-

son kertoo, että tyypin 2 dia-beteksen löytyminen on usein puhdas sattuma, koska sairaus on usein oireeton. Potilas jää haaviin, kun hänelle tehdään verikokeita jostakin muusta syystä, kuten fl unssan tai tu-lehdustaudin takia. Moni dia-betes todetaan myös sydänin-farktin tai aivotapahtuman yh-teydessä.

– Riskiryhmään kuuluville tehdään yhä enemmän sokeri-rasituskokeita seulontamielessä. Toki joku voi hakeutua kokeisiin myös tyypillisten oireiden takia. Väsymys, suun kuivuus ja suuret virtsamäärät eivät kuitenkaan välttämättä merkitse diabetes-

ta, vaan ne voivat olla merkkejä myös jostakin muusta, Eriksson huomauttaa.

Tyypillinen potilas on ylipai-noinen, keski-ikäinen ja harras-taa vain vähän liikuntaa. Kohol-la olevan verensokerin lisäksi hä-nellä todetaan usein verenpaine-tauti ja korkeat veren rasva-ar-vot. Noin 80 prosenttia tyypin 2 diabetespotilaista on ylipainoi-sia. Useammalla kuin joka toisel-la painoindeksi ylittää 30.

PELKKÄ RUOKAVALIO EI RIITÄTyypin 2 diabeteksen hoito aloi-tetaan elämäntapoihin liittyvällä ohjauksella, jonka tavoitteena on saada potilaan paino laskemaan noin viisi prosenttia lähtötilan-teesta. Tähän pyritään terveel-lisellä ruokavaliolla ja liikuntaa lisäämällä.

– Tiedetään, että jos paino saadaan putoamaan 5–10 pro-senttia, verensokeriarvot voi-vat korjaantua lähes täysin. Tä-mä riippuu kuitenkin myös läh-tötilanteesta. Mitä pahemmin elintavat ovat alun perin pieles-sä, sitä suuremmat mahdollisuu-det sairauteen on vaikuttaa niitä korjaamalla. Pitävää näyttöä sii-tä, että pelkkä ruokavalio riittäisi tyypin 2 diabeteksen hoidoksi, ei ole saatu, Eriksson sanoo.

Diabeteksen Käypä hoito -suositus lähteekin siitä, että myös lääkehoito aloitetaan heti, kun diagnoosi on tehty.

– Tämä johtuu tutkimustu-loksista, joiden mukaan diabe-tespotilaan ennuste sydän- ja ve-risuonitautien suhteen on huo-mattavasti parempi, kun met-formiinilääkitys aloitetaan heti, Eriksson jatkaa.

Uudet lääkehoidot tuovat TOIVOA DIABEETIKOILLE

p Sairastuneiden verensokeriarvot pyritään pitämään tiukasti tasapainossa. Hoito on selvästi yksilöllisempää kuin aikaisemmin.

p Professori Johan Eriksson

uskoo, että uusien lääkkeiden

myötä entistä useampi dia-

beetikko tulee selviytymään

ilman insuliinihoitoa.

ENTISTÄ YKSILÖLLISEMPI HOITOEriksson kertoo, että diabetek-sen hoito on nykyään selväs-ti yksilöllisempää kuin aikai-semmin. Standardihoitoa ei ole olemassa, vaan hoito räätälöi-dään jokaiselle erikseen riippu-en muun muassa iästä ja siitä, miten kauan potilaalla on ollut diabetes. Myös muut sairaudet ja ammatti otetaan huomioon yk-silöllisessä hoitosuunnitelmassa.

– Vastikään sairastuneiden veren sokeriarvot pyritään pitä-mään huomattavasti tiukemmin tasapainossa kuin yli 10 vuotta sairastaneiden, joilla on usein jo sepelvaltimotautia. Tiukka soke-ritasapainotavoite lisää verenso-kerin laskemisen vaaraa, ja liian alhainen verensokeri eli hypo-glykemia voi olla erittäin haital-linen sydänsairaalle. Myös iäk-

kään diabetespotilaan verenso-keritavoite on usein huomatta-vasti löysempi kuin vastikään sairastuneen, Eriksson sanoo.

METFORMIINI ON YKKÖSLÄÄKEDiabeteslääkkeitä on laaja vali-koima, kaikkiaan seitsemän eri lääketyyppiä, mukaan luettuna insuliini. Lääkehoito on Eriks-sonin mukaan kehittynyt vii-me vuosina pitkin harppauksin, mutta se aloitetaan silti yleen-sä yli 50 vuotta käytössä olleella lääkkeellä, metformiinilla, jonka teho ja turvallisuus tunnetaan hyvin. Metformiini laskee veren-sokeria pääasiassa vaikuttamal-la maksan glukoosituotantoon.

– Se on edullinen, ei nosta painoa eikä aiheuta hypoglyke-miaa ja sillä on edullisia vaiku-tuksia sydän- ja verisuonisai-

Oma PLUS 3 2012 19

rauksiin. Viime vuosina on tul-lut esiin myös, että se todennä-köisesti suojaa syöpäsairauksilta. Metformiinin ongelma potilaan kannalta on, että se aiheuttaa monille vatsavaivoja, kuten ripu-lia ja ilmavaivoja. Myös tabletin iso koko voidaan kokea haitaksi.

HELPOTUSTA ARKEENJos verensokeria ei saada met-formiinilla laskemaan tarpeek-si, käyttöön voidaan ottaa uu-det lääkkeet, jotka tehostavat tai matkivat ihmisen omien suolis-tohormonien toimintaa. GLP-1-hormoneja vapautuu suolis-tossa aina syömisen yhteydes-sä. Ne lisäävät aterian yhteydes-sä haiman insuliinieritystä, mikä puolestaan vaikuttaa verensoke-ria laskevasti. Samalla ne vaikut-tavat kylläisyyskeskukseen niin, että maha tuntuu tulevan täy-teen ja ruokahalu heikkenee.

Uusia lääkkeitä on kahta tyyppiä: DPP-4-estäjiä eli glip-tiinejä ja GLP-1-analogeja eli ink-retiinimimeettejä. Niiden vaiku-tuksesta diabeetikon veren soke-riarvot eivät lähde ruokailun jäl-keen yhtä reippaaseen nousuun kuin muuten. Niillä on vain vä-hän haittavaikutuksia, eikä nii-tä käytettäessä tarvitse pelätä hypoglykemiaa. Niinpä diabee-tikon arki helpottuu, kun veren-sokerin mittaamistarve vähenee.

Gliptiinit (linaglipitiini, sak-sagliptiini, sitagliptiini, vildagli-ptiini) pidentävät suolistohor-moni GLP-1:n vaikutusaikaa hi-dastamalla sen hajoamista. Osa gliptiineistä sopii myös potilaille, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoimintaa ja joille metfor-miini ei tämän takia sovi. Glip-tiinit otetaan kerran tai kahdes-ti päivässä suun kautta. Ne eivät aiheuta painon nousua, mikä on moniin muihin diabeteslääkkei-siin liittyvä haitta.

PAINO LÄHTEE LASKUUNInkretiinimimeetit (eksenatidi, liraglutidi) annostellaan insulii-nin tapaan pistämällä kynäan-nostelijalla esimerkiksi vatsaan 1–2 kertaa päivässä, joissakin tapauksissa vain kerran viikos-

sa. Tällöin suolistohormoni GLP-1:n pitoisuus elimistössä nousee.

– Potilaan kannalta kerran viikossa otettava diabeteslääke on suuri mullistus. Pistettävät suolistohormonin tavoin toimi-vat lääkkeet ovat tehokkaampia kuin suun kautta otettavat, ja niillä on edullinen vaikutus pai-noon, koska ne hillitsevät ruoka-halua, Eriksson toteaa.

Tutkimuksissa painon las-ku on ollut 2–5 kiloa vuodessa, mutta jotkut Erikssonin potilaat ovat laihtuneet jopa 20–25 kiloa vuoden aikana käyttäessään ink-retiinimimeettiä. Aivan jokaisel-la lääkkeen painoa laskeva vaiku-tus ei kuitenkaan ole tullut esiin.

Gliptiinit ja inkretiinimimee-tit ovat verrattain uusia lääkkeitä, eikä niistä ole pitkäaikaista koke-musta. Tähän asti kertynyt tieto on kuitenkin ollut lupaavaa. Tut-kimuksissa on saatu viitteitä jopa siitä, että inkretiinimimeetit voi-sivat elvyttää jo hiipuneiden hai-man solujen toimintaa niin, että ne alkaisivat tuottaa enemmän insuliinia. Tämä merkitsisi, että diabetes voitaisiin ehkä tulevai-suudessa parantaa.

ERIKOISKAHVIN SIJASTA LÄÄKEKELA voi korvata hakemuksesta 42 prosenttia inkretiinimimeet-tien kuluista, jos potilaan pai-noindeksi on yli 35 eikä hoitota-sapaino ole kahdella tablettilääk-keellä paras mahdollinen.

– Jos potilas ei täytä kritee-rejä, mutta haluaa silti hoidon, lääkkeen aiheuttama kustan-nus on noin neljä euroa päiväs-sä. Toisaalta iso insuliiniannos-kin voi maksaa toistakymmen-tä euroa päivässä, mutta insulii-ni on kokonaan KELAn korvat-tava. Eläkeläiselle nämä summat ovat isoja, mutta jotkut työssä-käyvät potilaani ovat kertoneet ratkaisevansa tilanteen esimer-kiksi jättämällä päivittäisen ilta-päivälehden tai kahvin ostamat-ta, Eriksson kertoo.

Uudet lääkkeet ovat vähitel-len korvaamassa insuliinin eri-tystä lisäävät lääkkeet, sulfonyy-liureat, jotka olivat yleisessä käy-

tössä vielä viitisen vuotta sitten. Nämä edulliset lääkkeet eivät ole diabeetikkojen suosiossa, kos-ka niillä on taipumusta nostaa painoa ja niihin liittyy hypogly-kemian riski. Sama haitta pätee ateriatabletteihin eli glinideihin, jotka otetaan noin puoli tuntia ennen ateriaa.

Myös insuliiniherkisteiden eli glitatsonien käyttö on vähenty-nyt. Tämä johtuu tutkimustu-loksista, joiden mukaan lääkkei-siin liittyy lisääntynyt virtsarak-kosyövän vaara. Joissakin mais-sa niiden käyttö on tästä syystä kokonaan lopetettu.

EI ENÄÄ INSULIINIA?Diabeteksen edetessä hoitoa jou-dutaan usein tehostamaan insu-liinilla, joka on tehokkain veren-sokeria laskeva lääke.

– Tällä hetkellä 20–30 pro-senttia tyypin 2 diabetespoti-laista käyttää insuliinia. Insulii-nin käyttö voi vaikuttaa moni-mutkaiselta ja hankalalta, mut-ta nykyään se ei enää välttämät-tä ole sitä. Nykyään käytetään yleensä pitkävaikutteisia insulii-neja, jotka pistetään kerran päi-vässä ja joihin liittyvä hypogly-kemian vaara on pieni. Insulii-nihoito johtaa aika usein pai-non nousuun, mutta siinäkin on eroja. Toiset valmisteet nostavat painoa herkemmin kuin toiset, Eriksson kertoo.

Eriksson uskoo, että uusien lääkkeiden myötä yhä useam-pi diabetespotilas tulee selviyty-mään ilman insuliinihoitoa.

SEURANTA ON JATKUVAAJoka tapauksessa diabetes tar-koittaa varsin tiheitä käyntejä lääkärissä tai diabeteshoitajan luona sekä verensokerin oma-seurantaa, joka tarkoittaa sään-nöllistä verensokerin mittausta sormenpäästä otetusta veripisa-rasta ja mittaustulosten kirjaa-mista. Mittausten tarve vaihte-lee. Mittauksia ennen ja jälkeen aterioiden tarvitaan esimerkiksi, kun insuliinin annostusta sääde-tään kohdalleen.

Vastaanottokäyntejä kertyy 1–4 vuodessa riippuen hoitota-sapainosta. Tällöin käydään lä-pi sokerihemoglobiiniarvo, joka kertoo, millainen sokeritasapai-no on ollut kolmen viime kuu-kauden aikana, sekä veren ras-va-arvoja ja munuaisten toimin-taa kuvaavat laboratoriokokei-den tulokset. Samalla katsotaan mahdollisia pistospaikkoja ja jal-kojen kuntoa. Tarvittaessa poti-las lähetetään silmänpohjan ku-vauksiin. Sydänfi lmi otetaan 1–3 vuoden välein tarpeen mukaan.

– Diabeteksen huolellinen hoitaminen vaatii vaivannäköä. Se maksaa kuitenkin vaivan, kos-ka diabeteksen liitännäissairau-det ovat pitkälle ehkäistävissä hyvällä seurannalla ja hoidolla. Varsinaisena tavoitteena on hy-vä elämänlaatu ilman liitännäis-sairauksia, diabeteksesta huoli-matta, Eriksson toteaa. ■

~ KERRAN VIIKOSSA PISTETTÄVÄ

DIABETES LÄÄKE ON POTILAAN KANNALTA

SUURI MULLISTUS. ~

LISÄSAIRAUDET kannattaa estääJOS IHMISEN veressä on paljon sokeria, verisuonet, sydän ja hermosto ovat vaarassa

vahingoittua. Näistä vaurioista voi seurata ajan mittaan monenlaista ikävää. Juuri lisäsai-

rauksien riskin takia diabeteksessa pyritään hyvään hoitotasapainoon eli siihen, että ve-

ren sokeritaso pysyisi mahdollisimman tasaisena eikä nousisi liian korkealle.

Lisäsairaudet kehittyvät hitaasti, mutta koska tyypin 2 diabetes on usein oireeton, nii-

tä voi jo olla, kun sairaus todetaan. Niitä esiintyy kuitenkin entistä vähemmän, koska dia-

betestä on opittu hoitamaan entistä paremmin.

SILMÄT: Verkkokalvomuutokset eli retinopatiat johtuvat silmän pienten verisuonten vauri-

oitumisesta. Lievät muutokset eivät vaikuta näkökykyyn, mutta hoitamattomina ne voivat

edetessään johtaa sokeuteen. Tämä on pitkälti estettävissä tehokkailla hoidoilla.

MUNUAISET: Munuaismuutosten lievintä vaihetta kutsutaan mikroalbuminuriaksi. Sen

eteneminen voidaan pysäyttää ylläpitämällä hyvää sokeritasapainoa ja pitämällä veren-

paine kurissa. Jos munuaisten vajaatoiminta etenee, on edessä dialyysihoito ja mahdolli-

sesti munuaisensiirto.

HERMOSTO: Lähes kaikille pitkään diabetesta sairastaneille tulee neuropatiaksi kutsut-

tuja hermoston muutoksia. Niiden tavallisimpia oireita ovat jalkojen tuntohäiriöt ja puutu-

minen, pistely ja levottomat jalat. Nämä altistavat jalkavammoille. Neuropatian etenemi-

nen voi hidastua, jos sokeritasapaino saadaan hyväksi. Myös liikunnasta on apua.

VERISUONET: Diabeetikon valtimot ovat tavallista suuremmassa vaarassa ahtautua, jo-

ten sydän- ja aivoinfarktin riski on tavallista korkeampi.

JALAT: Diabeetikoille syntyy tavallista herkemmin jalkavammoja hermoston, verisuonten

ja sidekudosten muutosten takia. Lisäksi veren korkea sokeritaso lisää tulehdusvaaraa.

Vammojen ennaltaehkäisy on tärkeää.

EREKTIO-ONGELMAT: Erektiohäiriöt ovat muita yleisempiä miehillä, joilla on diabetes.

Suorituskykyä heikentäviä tekijöitä on useita: lääkkeet, tupakointi, neuropatia, verisuoniin

liittyvät syyt ja henkiset tekijät.

SUU JA HAMPAAT: Huono sokeritasapaino voi johtaa suun kuivumiseen, pistelyyn lima-

kalvoilla ja kielessä sekä haavaumiin. Diabeetikoilla on myös tavallista enemmän ientu-

lehdusta ja parodontiittia, joten hyvä suuhygienia on osa sairauden hoitoa. Hammaslää-

kärillä on hyvä käydä säännöllisesti. ■

LÄHDE DIABETESLIITTO

t Uudet hoidot eivät suoras-

taan siirrä verensokerin mit-

tauksia ja insuliinipistoksia

historiaan, mutta vähentävät

niiden tarvetta. Inkretiinimi-

meetit pistetään ihon alle ky-

nällä kuten insuliinitkin.

20 Oma PLUS 3 2012

❯5 KYSYMYSTÄ: HYPOGLYKEMIATEKSTI SIMO ARVO KUVA DREAMSTIME

VASTAAJANA VASTAAVA DIABETESHOITAJA KATI HANNUKAINEN, DIABETESLIITTO

Hypoglykemia eli matala verensokeri on mahdollista saada kuriin ruuan,

liikunnan ja insuliinin määriä tarkkailemalla.

1MISTÄ MATALA VERENSOKERI JOHTUU?Siitä, että elimistössä on liikaa insuliinia suhteessa lii-

kuntaan ja ravinnosta saatuihin hiilihydraatteihin. Insu-

liinin tehtävä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen

polttoaineeksi. Liian alhaisen verensokerin voi aiheuttaa liian

suuri insuliiniannos tai insuliinin eritystä lisäävät tabletit. Eri-

tyisesti liikunnan yhteydessä verensokeri saattaa helposti las-

kea liian alas. ■

2MITEN MATALAA VERENSOKERIA HOIDETAAN?Matala verensokeri hoidetaan helposti nautittavalla hii-

lihydraattipitoisella ruualla. Sopiva ensiapuannos on

20 g hiilihydraattia: esimerkiksi lasillinen tuoremehua, kaksi

hedelmää, 8–10 kappaletta glukoosipastilleja tai palasokeria.

Tämän jälkeen kannattaa odottaa 15–20 minuuttia, että vointi

paranee ja verensokeri nousee. Jos näin ei tapahdu, kannat-

taa syödä hetken kuluttua lisää. ■

3VOIKO MATALAA VERENSOKERIA ENNALTAEHKÄISTÄ?Tyypin 1 diabeteksen hoidossa on tärkeää löytää hyvä

perusrunko, missä ruoka, insuliini ja liikunta ovat tasapainos-

sa keskenään. Liikunnan yhteydessä yllättävää matalaa ve-

rensokeria voi ehkäistä vähentämällä insuliinia ja syömällä yli-

määräistä liikunnan yhteydessä.

Matala verensokeri voi vaivata myös tyypin 2 diabeetik-

koa, jos hänellä on insuliinihoito tai insuliinin eritystä lisäävät

tabletit. Tämä on erittäin yleistä painonhallinnan yhteydessä,

kun vähennetään ruokaa ja lisätään liikuntaa. Tällöin onkin

tärkeää, että lääkitys suunnitellaan painonhallintaa tukevaksi

eli vähennetään näitä matalaa verensokeria aiheuttavia lääk-

keitä. ■

4MISTÄ TUNNISTAN HYPOGLYKEEMISEN KOHTAUKSEN JA MITEN VOIN AUTTAA SELLAISEN SAAJAA?Liian matalan verensokerin tyypillisiä oireita ovat heiko-

tus, vapina, ihon kalpeus, sydämen tykytys, kylmä hiki, ajatte-

lun vaikeus ja näköhäiriöt. Kävely saattaa olla horjuvaa ja puhe

epäselvää. Tajuissaan olevalle kannattaa ystävällisesti tarjota

jotakin hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa. Tyypin

1 diabeetikolla verensokeri voi joskus laskea niin ma-

talalle, että henkilö menettää tajuntansa. Kyseessä

on insuliinisokki, johon saattaa tajuttomuuden lisäksi

liittyä myös kouristeluja. Tällöin on huolehdittava sii-

tä, että henkilö ei loukkaa itseään. Hänet käännetään

kyljelleen ja huolehditaan siitä, että hengitystiet ovat

vapaat. Sairasauto kutsutaan paikalle. Tajuttomalle ei

saa syöttää eikä juottaa mitään. Kotikonstina voi kokeilla

seuraavaa: sivellään varovasti siirappia poskien ja huulten

limakalvoille. ■

5ONKO ALKOHOLILLA VAIKUTUSTA HYPOGLYKEMIAAN?Alkoholi voi laskea verensokeria liikaa. 1–2 ravintola-an-

noksella ei vielä ole vaikutusta, mutta runsaammin nautittu-

na alkoholi lisää matalan verensokerin vaaraa. Maksa polttaa

alkoholia eikä silloin hoida toista

tärkeää tehtäväänsä eli

vapauta sokeria veren-

kiertoon niin kuin nor-

maalioloissa. ■

ai insuliinin eritystä lisäävät

ainonhallinnan yhteydessä,

än liikuntaa. Tällöin onkin

n painonhallintaa tukevaksi

ensokeria aiheuttavia lääk-

LYKEEMISEN KOHTAUKSEN ELLAISEN SAAJAA?yypillisiä oireita ovat heiko-

tykytys, kylmä hiki, ajatte-

aattaa olla horjuvaa ja puhe

nattaa ystävällisesti tarjota

tai juomaa. Tyypin

us laskea niin ma-

tansa. Kyseessä

uttomuuden lisäksi

huolehdittava sii-

Hänet käännetään

hengitystiet ovat

alle. Tajuttomalle ei

otikonstina voi kokeilla

ppia poskien ja huulten

VAIKUTUSTA HYPOGLYKEMIAAN?Alkoholi voi laskea verensokeria liikaa. 1–2 ravintola-an-

noksella ei vielä ole vaikutusta, mutta runsaammin nautittu-

na alkoholi lisää matalan verensokerin vaaraa. Maksa polttaa

alkoholia eikä silloin hoida toista

tärkeää tehtäväänsä eli

vapauta sokeria veren-

kiertoon niin kuin nor-

maalioloissa. ■

burana.fi

Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl.

FlunssaanAamuaurinko herättää uuteen parempaan päivään.

Burana-C on lääke flunssan oireisiin, kuten kuumeeseen sekä lihas- ja nivelkipuihin.

Se sisältää myös C-vitamiinia.

KYSY APTEEKISTA

Oma PLUS 3 2012 21

❯APTEEKIN HYLLYLTÄTEKSTI ANSSI KETONEN KUVA LIFESCAN

Monet ovat hank-kineet itselleen verensokerimit-tarin, jos esimer-kiksi paastosoke-

reissa on löydetty joitakin ko-honneita arvoja tai jos suvussa on kohonnut diabetesriski. Diag-noosin saaneet diabeetikot saa-vat yleensä hoitovälineet omas-ta terveyskeskuksesta.

Verensokerimittareita on markkinoilla kymmeniä erilai-sia. Miten asiakas löytää juu-ri itselleen sopivan sokerimit-tarin?

– Mittarin valinnassa paras apu voi olla oma diabeteshoitaja. Kuntien verensokeriliuskavali-koimassa on eroja, joten diabee-tikon kannattaa selvittää mitkä liuskat kuuluvat sopimustuot-teisiin, kertoo Kirsi Kurki Life-scanilta.

VERENSOKERIT kohdallaan?

– Mittareiden erot perustu-vat teknisiin eroihin, ominai-suuksiin, ulkonäköön ja käytet-tävyyteen. Teknisiä ominaisuuk-sia ovat muun muassa käytettävä mittausmenetelmä ja entsyymi, näytemäärä, mittausaika, mitta-rin tarkkuus, lämpötilaan ja mui-hin olosuhteisiin liittyvät rajoi-tukset. Mittareissa voi olla myös erilaisia lisäominaisuuksia, ku-ten ateriamerkintä, keskiarvot, tapahtumasyöttö, mittaustulos-ten purkumahdollisuus tietoko-neelle tai vaikkapa matalia/kor-keita verensokeriarvoja seuraa-va työkalu.

MITTAUSTULOS VIIDESSÄ SEKUNNISSAMittareiden aloituspakkauksis-sa on mukana mittarin ja aloi-tusliuskojen lisäksi lansettikynä eli näytteenottokynä sekä lan-

setteja. Ennen verensokerin mit-tausta kädet pestään lämpimäl-lä vedellä ja kuivataan huolelli-sesti. Mittari laitetaan käyttö-valmiiksi asettamalla verenso-keriliuska mittariin ja lansettiky-nään asetetaan steriili lansetti. Tämän jälkeen tehdään sormen-päähän pistos ja verinäyte asete-taan liuskalle. Kun tulos on saatu näytölle, voidaan liuska poistaa mittarista. Mittareissa, joissa on muistitoiminto, tulos tallentuu mittarin muistiin päivämääri-neen ja kellonaikoineen. Tämän jälkeen tuloksia voidaan tarkas-tella mittarin muistia selaamal-la. Tulos voidaan myös merkitä omaseurantavihkoon. ■

MITTARINVALMISTAJIEN NETTISIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ TIETOA ERI MITTAREISTA,

ESIM. WWW.LIFESCAN.FI

Oman verensokerin voi näppärästi mitata

yksinkertaisella mittarilla. Saat tarkan lukeman

viidessä sekunnissa.

t OneTouch® UltraEasy® -mittari on pieni ja huomaamaton.

Iso numeronäyttö kertoo lukeman viidessä sekunnissa.

Duopharma

Edulliset ja laadukkaat rinnakkaisvalmisteet:

Bluefi sh PharmaceuticalsKYSY APTEEKISTASI

22 Oma PLUS 3 2012

❯RISTIKKO 3/2012

Forssa, KeskusapteekkiTimo HeinonenKartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835

Hangon apteekkiSilja KyllönenNycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312

Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekkiAnita OksanenVanhaistentie 1, 00420 Helsinkip. (09) 566 0080*Malminkartanon sivuapteekkiMalminkartanonaukio 4 00410 Helsinkip. (09) 566 2193

Helsinki, Munkki apteekkiVeikko TudermanRaumantie 1 A(Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinkip. (09) 565 6010

Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 7005830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Hämeenlinna, Tiiriön apteekkiRitva OrtamalaWartiamäentie 2 (Prismakeskus)13130 Hämeenlinnap. (03) 674 2321

Ikaalisten apteekkiTimo Pentti Vanha Tampereentie 15–1739500 Ikaalinen p. (03) 458 9992

Karhula, Helilän Keskus-ApteekkiRobert Järnström Vesivallinaukio 5, 48600 Karhulap. (05) 262 447

Karjaan apteekki Henrik BrennerKauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078

Kotka, Karhuvuoren apteekkiEija LappelaTaruraitti 2, 48350 Kotkap. (05) 223 1900*Metsolan apteekkiKiuruntie 49–51, 48220 Kotkap. (05) 223 1930

Kouvolan 10. Inkeroisten ApteekkiMerja WiioPäätie 22, 46900 Inkeroinenp. (05) 317 1554

Kuopio 3. ToriapteekkiUlla-Riitta SavolainenHaapaniemenkatu 24–2670110 Kuopiop. (017) 287 6601

Lahti, Renkomäen apteekki Johanna PennanenPasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus)15700 Lahtip. 020 789 3570

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi SarvilahtiBrahenkatu 3, 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300*Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–1253850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 153850 Lappeenranta p. (05) 630 0400

Lempäälä II Sääksjärven apteekkiHanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempääläp. (03) 367 0480*Apteekki IdeaparkIdeaparkinkatu 4, 37570 Lempääläp. 029 090 8030

Lieksan Pietari apteekkiUlla-Riitta Savolainen Pielisentie 30, 81700 Lieksap. (013) 521 003

Lohjan V Ojamon apteekkiHelena MensonenOjamonharjuntie 61 (Citymarket)08200 Lohjap. (019) 388 100

Naantalin apteekkiHenrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantalip. (02) 431 2720*Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Nurmeksen apteekkiAnja-Riitta MartinsenKauppatori 1, Liikekulma75500 Nurmesp. (013) 480 395

Orimattilan apteekkiSinikka LankinenErkontie 12, 16300 Orimattilap. (03) 887 430

Oulaisten apteekkiKalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477

Porvoon Vanha apteekki Robert JärnströmPiispankatu 34, 06100 Porvoop. (019) 689 4400*Gammelbackan sivuapteekkiSuolaketie 2, 06400 Porvoop. (019) 575 3990*Pornaisten sivuapteekkiLatiskantie 1, 07170 Pornainenp. (019) 664 7247

Salon Vanha apteekkiTimo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400*Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480

Tampere, Kaukajärven apteekki Markku KnuutilaKeskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500

Tampere, Keskustorin apteekki Esko SorvalaKeskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300*Atalan apteekkiPulkkakatu 8, 33580 Tamperep. (03) 362 2702*Peltolammin apteekkiPeltolamminkatu 12, 33840 Tamperep. (03) 266 1055

Tampere, Lielahden apteekki Kyösti LaitinenPossijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800

Tampere, Tammelan apteekki Harri SalonpääItsenäisyydenkatu 1733500 Tampere p. (03) 254 9300

Tervolan apteekkiPetri KiviluomaKeskustie 94, 95300 Tervolap. (016) 435 003

Turun Keskus-ApteekkiMinna JaansonHumalistonkatu 10, 20100 Turkup. (02) 880 0860*Littoisten apteekkiUusi Littoistentie 4820660 Littoinenp. (02) 246 1291

Turku, Linnan ApteekkiMarkku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400*Patterinhaan ApteekkiKanslerintie 10, 20200 Turkup. (02) 275 0810

Vantaan Tikkurilan apteekkiTarja SaesmaaKielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540

Varkauden Vanha ApteekkiKirsi PuurunenRelanderinkatu 30, 78200 Varkausp. (017) 266 4700*Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740

Ylihärmän apteekkiTimo LehtimäkiJärventie 1, 62375 Ylihärmäp. (06) 482 3100

Ähtärin apteekkiTimo LehtimäkiOtsolantie 12, 63700 Ähtärip. (06) 211 3100

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kplPaikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on

lehden 2/2012 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu:

SANNA LAAMANEN, VARKAUS

Vastaukset voi lähettää 30.9.2012 men nessä osoit teeseen:

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku.

Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS

-apteekkiin.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuote-

lahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seu-

raavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________

osoite __________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

puh. ___________________________________________________

Ristikon 2/2012 ratkaisu:

www.omaplus.fi

Oma PLUS 3 2012 23

LC 185-05/12 a Novartis company

Suomen käytetyin laihdutuslääke!*

Painonhallinta edellyttää myös oikeaa ruokavaliota ja liikuntaa. www.eroonkiloista.fi Orlistat Sandoz 60 mg kovat kapselit. Vaikuttava aine: Orlistaatti. Käyttöaihe: Lihavuuden hoito ylipainoisilla aikuisilla (painoindeksi BMI ≥ 28 kg/m2) yhdistettynä vähäkaloriseen, vähärasvaiseen ruokavalioon. Annostus ja antota-pa: Aikuiset: Orlistat Sandozin suositusannos on yksi 60 mg:n kapseli kolmesti päivässä. Vuorokauden aikana saa ottaa enintään kolme 60 mg:n kapselia. Hoitoa jatketaan enintään kuusi kuukautta. Painonpudotusohjelman tärkeänä osana ovat ruokavalio ja liikunta. On suositeltavaa, että vähäkalorinen, vähärasvainen ruokavalio ja liikunta aloitetaan ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito yhdistetään ravitsemuksellisesti monipuoliseen, vähäkaloriseen ruokavalioon, jonka energiamäärästä noin 30 % saa olla peräisin rasvasta. Päivittäinen rasva-, hiilihydraatti- ja proteiinimäärä on saatava tasaisesti kolmesta pääateriasta. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, samanaikainen sik-losporiinihoito, krooninen malabsorptiosyndrooma, kolestaasi, raskaus, imetys, varfariinin tai muiden oraalisten antikoagulanttien samanaikainen käyttö. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Potilasta on kehotettava noudattamaan annettuja ruokavaliosuosituksia. Runsasrasvainen ateria orlistaatin kanssa saattaa lisätä ruoansulatuskanavan oireiden mahdollisuutta. Diabeteslääkitystä on syytä seurata tarkoin orlistaattihoidon aikana. Levotyroksiinia, epilepsialääkettä tai amiodaronia käyttävien, kuten myös potilaiden, joilla on munuaissairaus, tulisi neuvotella lääkärin kanssa ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito voi mahdollisesti heikentää rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) imeytymistä. Verenvuotoa peräsuolesta on raportoitu. Jos verenvuotoa esiintyy, potilaan on hakeuduttava lääkäriin hoitoon. Lisäehkäisymenetelmän käyttöä suositellaan vaikean ripulin yhteydessä. Yhteisvaikutukset: Farmakokineettisten yhteisvaikutus-tutkimusten puuttuessa orlistaattia ei pitäisi käyttää samanaikaisesti akarboosin kanssa. Amiodaronin plasmapitoisuuden on havaittu hieman laskevan käytettäessä sitä samanaikaisesti orlistaatin kanssa. Orlistaatti saattaa epäsuorasti vähentää oraalisten ehkäisyvalmisteiden tehoa. Lisätietoa yhteisvaikutuksista ks. pakkausseloste. Raskaus ja imetys: Raskaus ja imetys ovat vasta-aiheita Orlistat Sandozin käytölle. Haittavaikutukset: Haittavaikutukset ovat pääasiallisesti ruoansula-tuskanavaan kohdistuvia. Vähärasvaisen ruokavalion noudattaminen pienentää ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutuksien todennäköisyyttä. Hyvin yleisiä ruoansulatuselimistön haittoja ovat öljyiset ulostetahrat, ilmavaivat ja niihin liittyvä hallitsematon ulostaminen, äkillinen ulostamisen tarve, rasvaiset/öljyiset ulosteet, suolen öljyinen tyhjentyminen, ja löysät ulosteet. Pakkaukset ja hinnat 1.6.2012: 84 kaps. (45,35 €), 126 kaps. (57,23 €). Lisätietoja: Ennen valmisteen käyttöä, tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Lääkeneuvonta puh. 010 6133 415. Sandoz, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. *SLD 05/2012 YTD Vol.