kulmakivisuomen teologisen instituutin tiedotuslehti 4

/2018

Kulmakivenä on itse Kristus Jeesus (Ef 2:20)

5/2019

ONKO IHMISEN TAHTO VAPAA VAI SIDOTTU?

iloa ja vieraanvaraisuuttakeniassa

p ä ä k i r j o i t u s

Mitä päättäisin, jos saisin päättää, millai-nen koulutus on teologeilla?

Koulutus olisi rakennettu siitä nä-kökulmasta, mikä palvelee työtä, johon teologian opintojen varsinkin pitäisi valmistaa ja johon pääosa teologeista päätyykin: työtä kirkossa, seurakunnissa, kristillisissä järjestöissä, messuyhteisöissä ja lähetystyössä. Koulutus olisi korkeata-soista, myös akateemisesti. Opiskeltaisiin alkukieliä, eksegetiikkaa, dogmatiikkaa, kirkon historiaa, käytännöllistä teologiaa, retoriikkaa ja muita uskontoja. Vaadittaisiin opiskelijoilta paljon; teologin työ on niin tärkeää ja vaativaa, että siihen valmistau-tuvalta voidaan vaatia paljon.

Opetuksessa sitouduttaisiin Raamattuun – siihen, että Jumala puhuu Raamatussa – ja luterilaiseen uskoon. Jos työssä, jota varten opiskellaan, sitoudutaan näihin, miksei jo opiskelussa? En usko, että sitoutuminen rajoittaisi tieteellistä pätevyyttä. Yhteys kirkkoon, seurakuntiin ja järjestöihin, joiden palvelijoiksi opiskellaan, olisi vah-va. Harjoitettaisiin uskoa: rukoiltaisiin, luettaisiin Raamattua, opiskelijat pitäisivät raamattuopetuksia, saarnoja ja puheita ja vietettäisiin ehtoollista.

Nykyisenkaltaiset teologian opinnot yliopistossa antavat paljon, mutta monien kokemus on myös, että paljon jää saamatta. Asiantuntijuutta uskonnollisissa asioissa ja taitoa tehdä tieteellistä tutkimusta tarvitaan, mutta seurakunnan paimenet ja opettajat tarvitsevat paljon muutakin. Eläkkeelle

siirtynyt teologian yliopisto-opettaja kysyi joitakin kuukausia sitten, saataisiinko hy-viä soittajia vain tutustumalla soittimeen ilman, että sitä saa soittaa. Suomessa valtion ylläpitämässä yliopistossa teologiankaan opinnoissa ei nykyisin harjoiteta eikä saa harjoittaa uskoa.

Eikö STI voi ryhtyä toteuttamaan sellaista teologien koulutusta, millaista sen mielestäni pitäisi olla? Se vaatisi näitä kahta: Pitäisi olla huomattavasti enemmän varoja, joilla voitaisiin palkata useita, myös akateemisesti korkeatasoisia opettajia. Ja heidän, jotka tulisivat opiskelemaan tähän koulutukseen, pitäisi saada työtä. Heidän tutkintonsa pitäisi antaa pätevyys työhön ainakin STI:n jäsenjärjestöissä, mielellään myös kirkossa ja muuallakin.

Näiden molempien ehtojen pitäisi täytyä, mutta niistä ei nyt täyty kumpi-kaan. Siksi nyt on viisasta, että STI tarjoaa yliopisto-opintojen rinnalla ja niiden lisäksi teologista koulutusta, joka antaa valmiuksia Jumalan valtakunnan työhön. Voi olla, että tulevaisuudessa tilanne on toinen ja STI voi ryhtyä toteuttamaan koulutusta, josta saa todistuksen ja pä-tevyyden teologin tehtäviin järjestöissä, kirkossa ja muuallakin.

JARI RANKINEN25.10.2019

Millainen koulutus teologeille?

Kulmakivi 5/2019 2

Kulmakivi 5/20193

15 euroaEdellisessä Kulmakivessä kysyimme, olisiko sinun mahdollista tehdä 15 euron lahjoitus STI:lle. STI on saanut näitä 15 euron lahjoituksia. Suuri kiitos niistä! Niitä on tarvittu.

Tässäkin lehdessä kysymme, voisitko tehdä – ellet vielä ole tehnyt – 15 euron lahjoi-tuksen. Tämä auttaisi STI:tä jälleen eteenpäin. Vuoden viimeiset kuukaudet ovat STI:lle taloudellisesti vaikeita.

Lahjoituksen voi tehdä jommallekummalle näistä STI:n tileistä: FI74 8000 1100 5642 45 (Danske Bank) tai FI66 1555 3000 1169 14 (Nordea). Jos sinulla on henkilökohtainen viitenumero, käytä sitä, tai kirjoita viestiin ”15 euroa STI:lle”.

Lahjoituksen voi tehdä myös STI:n nettisivuilla, www.sti.fi. Etusivun oikeassa reunassa on painike Lahja STI:lle – Lahjoita. Siitä klikkaamalla pääsee tekemään lahjoituksen omilla pankkitunnuksilla.

turvallinen tila - kysymyksiä ja vastauksia kirkostaIustitia -kirjan nro 36 on tullut juuri painosta. Siinä tarkastellaan kirkkoa monesta näkökulmasta.

Kirjan artikkeleissa vastataan mm. kysymyksiin: Mikä on luteri-lainen käsitys kirkosta ja mitä tarvitaan ja mikä riittää kirkolliseen ykseyteen? Mikä on kirkon ja kristinuskon asema Suomessa 2020- ja 2030 -luvuilla? Millaiset seurakunnat menestyvät? Miksi nuoret teologit jättävät luterilaisen kirkon? Miksi en pysty osallistumaan tai miksi osallistuin yhteiseen vihkimykseen? Mitä Maata Näkyvissä -festareiden ehtool-liskiistassa tapahtui? Miten turvapaikanhakijat muuttavat kirkkoa? Millainen luterilainen kirkko on Mongoliassa? Miten muutokset sovitusteologiassa uhkaavat kirkon ydinsanomaa?

Kirjan artikkeleiden kirjoittajat ovat dosentti Leif Erikson, dosentti Timo Eskola, pastori Timo Keskitalo, TM Antti Koskenniemi, TT Aleksi Kuokkanen, rehtori Marja-Kaarina ja työalajohtaja Pentti Marttila, toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen, pääsihteeri Jari Rankinen, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä toiminnanjohtaja Tom Säilä.

Voit tilata kirjan STI:stä: puh. 09 668 9550 tai kirsi.kuru@sti.fi. Hinta on 25 euroa (opiskelijat 15 euroa). Hintaan lisätään postituskulut.

Päivän tunnussanaPäivän tunnussana -kirjassa on vuoden kullekin päivälle kaksi tai useampi Raamatun kohta. STI:ssä on myynnissä kirjoja, joissa Vanhan testamentin kohdat ovat hepreaksi ja Uuden testamentin kohdat kreikaksi. Kirjan hinta on 20 euroa.

Voit tilata Päivän tunnussanan alkukielillä soittamalla STI:hin, puh.09 668 9550, tai lähettämällä sähköpostia, kirsi.kuru@sti.fi.

MONERGISMI

Luterilaisuudessa katsotaan, ettei syner-gismi ole Raamatun mukaan mahdollista.

Syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisellä ei ole perisynnin takia uskoa Jumalaan eikä kykyä kääntyä. Syntinen ihminen on luonnostaan sodassa Jumalaa vastaan ja pitää Jumalan sanaa hulluutena (Room 7:18 ja 8:7 sekä 1. Kor 2:14). Uskon syn-tymisessä ihmisen tahto on sidottu.

Siksi pelastus on yksin Jumalan aikaan-saannosta ja kokonaan, alusta loppuun Jumalan ansiota, ja tätä käsitystä kutsutaan monergismiksi (“monos”, yksin, ainoa). Ihminen ei toimi kääntymyksessään, vaan hän kokee kääntymyksen. Ihminen ei tee ratkaisua, vaan hänessä syntyy usko.

Kuollut on määritelmällisesti kuollut, eikä voi tehdä mitään. Myöskään ei-oleva

STI:ssä kuultiin neljä puheenvuoroa vastauksena kysymyksiin, miksi toiset uskovat Kristukseen ja toiset eivät, ja onko ihmisen tahto uskon syntymisessä vapaa vai sidottu. Tässä pastori Martti Haverisen puheenvuoro.

Mikä on uskon syntymisessä Jumalan osuus ja mikä ihmisen? Kuka saa aikaan ihmisen kääntymyksen? Joko kääntymyk-sen saa aikaan 1) pelkästään ihminen, tai 2) ihminen kääntyy Jumalan avulla, tai 3) kääntymyksen saa aikaan ainoastaan Jumala.

Näistä kolmesta vaihtoehdosta vastaus ei voi olla ainakaan ensimmäinen eli pelkästään ihminen. Jeesus sanoo: “Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä.” (Joh 6:44).

Jos uskon ajatellaan syntyvän kakkos-vaihtoehdon mukaisesti Jumalan ja ihmisen yhteistyönä, voidaan puhua synergistisestä käsityksestä (“syn”, jonkun kanssa; “ergon”, työ). Tällöin ihmisen tahto nähdään uskon syntymisessä väistämättä ainakin jossain määrin vapaana, niin että ihminen voi jossain pisteessä valita alkaa uskoa.

Kulmakivi 5/2019 4

LUENNOLTA

Ihminen ei toimi käänty-myksessään, vaan hän kokee kääntymyksen.

Onko ihmisen tahto vapaa vai sidottu?

Kulmakivi 5/20195

ei voi päättää tulla olevaiseksi. Niin kuin kuollut ei voi itse päättää herätä eloon, hengellisesti kuollut ei voi itse päättää tulla hengellisesti eläväksi, siis Jumalan lapseksi.

Jumala loi ihmisen sanallaan ja kutsui sanallaan Lasaruksen ulos haudasta (Joh 11:43). Elämän synty ja olemassaolo ovat siis Jumalan aikaansaamia ihmeitä. Samoin Jumalan aikaansaama ihme on myös se, että hengellisesti kuollut syntyy uudesti ja alkaa uskoa.

LAHJA

Kirjeessä efesolaisille sanotaan: “Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.” (Ef 2:8-9) Lahja ei ole yhteistyötä.

Usko ei siis synny tahdon voimalla, koska hengellisesti kuollut ei voi sitä tah-toa. Jumala synnyttää uskon ja vahvistaa uskoa Sanan ja sakramenttien kautta. Jumala itse vaikuttaa parannuksen ja uskon saman Sanansa kautta, joka myös kehottaa siihen. Jumala saa meissä aikaan tahtomisen ja tekemisen (Fil. 2:13).

MIKSI TOISET USKOVAT JA TOISET EIVÄT?

Miksi Jumala sitten herättää toisia hen-gellisesti kuolleesta tilasta, mutta toiset ovat edelleen hengellisesti kuolleita? Tähän kysymykseen liittyy myös se, että Raamattu puhuu pelastuksemme yhteydessä Jumalan tekemästä valinnasta. Teoreettisella tasolla vastaus tähän vaikeaan kysymykseen jää Jumalan

salaisuudeksi, joka paljastunee meille vasta perillä taivaassa. Jumalan tahtoa ei pysty selvittämään sen enempää kuin mitä Raamattu sanoo. Raamatun viesti on, että Jumala “ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät” (2. Piet 3:9).

Näin ollen Jumala ei ole ennalta mää-rännyt ketään kadotukseen. “Ei pidä ajatella, että Jumala on ikään kuin pitänyt sotilaallisen katselmuksen ja määrännyt toiset kestäviksi ja pelastukseen, toiset luopioiksi ja kadotukseen.” (Yksimieli-syyden ohje, Täydellinen selitys XI, 9)

SAA LUOTTAA RAAMATUN LUPAUKSIIN

Loogiseen haasteeseen jumittumisen sijasta Raamattu ohjaa toimimaan käytännössä Jeesuksen antaman kaste- ja lähetyskäskyn mukaisesti. Jumala on lähettänyt omansa julistamaan pelastuksen sanomaa kaikille kansoille.

Kristus on sovittanut ristillä kaikki syntimme. Pelastumisessa saa luottaa Raamatun sanan lupauksiin, koska Jumala on luotettava. Jumala on ottanut kristityn kasteessa omakseen, eikä Jumala riko liittoaan. Me saamme joka päivä kiittää Jumalaa pelastuksesta.

TEKSTI: MARTTI HAVERINEN KUVA: HANNU HÄKÄMIES

Jumala ei ole ennalta määrännyt ketään kadotukseen.

LUENNOLTA

STI:ssä järjestettiin alkusyksystä poli-tiikkaa, taloutta ja uskontoa käsittelevä luentosarja. Uskonnon ja politiikan suhteesta Yhdysvalloissa oli 8. lokakuuta luennoimassa Pohjois-Amerikan kirk-kohistorian dosentti Markku Ruotsila.

KANSAN SYVÄ KAHTIAJAKO

Kun Yhdysvaltojen presidentinvaalikam-panjasta uutisoitiin vuonna 2016, useimmat suomalaisista olivat lähes varmoja, ettei republikaanien Donald Trump tulisi va-lituksi. Yllätys oli melkoinen, kun Trump valittiin kirkkaasti presidentiksi. Miten tässä näin kävi?

- Suomessa ollaan tietämättömiä Yh-dysvaltojen todellisesta tilanteesta, mikä johtuu siitä, että suomalaiset valtamediat tekevät yhteistyötä sellaisten yhdysvalta-laisten medioiden kanssa, jotka edustavat demokraattien liberaalia linjaa, Markku Ruotsila arvioi ja jatkaa:

- Barack Obama oli omalla kaudellaan monen eurooppalaisen median suosikki, koska hän halusi tehdä Yhdysvalloista eurooppalaisen maan. Silloin jäi kuitenkin huomaamatta, että merkittävä osa ame-rikkalaisista oli häneen tyytymättömiä. Trumpin valinta oli vastareaktio.

Ruotsilan mukaan yhdysvaltalaiset ovat syvästi jakautunut kansakunta, jossa käy-dään kulttuurisotaa siitä, mitä todellinen amerikkalaisuus on. Kahtiajako kiteytyy kahteen pääpuolueeseen: demokraatteihin ja republikaaneihin. Sama jako näkyy

esimerkiksi mediassa, yrityksissä ja jopa päiväkodeissa. Suurissa kaupungeissa kannatetaan demokraatteja, muualla republikaaneja.

TAISTELU TOSIAMERIKKALAI- SUUDESTA

Yhdysvallat on aina ollut siinä mielessä poikkeuksellinen maa, ettei sen asukkaita yhdistä yhteinen etninen tausta, kieli tai kulttuuri vaan usko Amerikkaan.

- Alkuperäisessä visiossa Amerikka on luvattu maa, ”uusi Jerusalem”, jolla on yleismaailmallinen tehtävä. Se on maa, jossa jokainen voi kovalla työllä menes-tyä, jos heillä on siihen vapaus, Markku Ruotsila kuvailee.

Syvästi uskonnollisen Amerikan idean

Trump, kulttuurisota ja konservavatiivikristityt

Kulmakivi 5/2019 6

LUENNOLTA

rinnalle on noussut maallisia, kilpailevia versioita. Idea Amerikasta ei enää yhdistä yhdysvaltalaisia.

Kristillisen oikeiston mukaan tosia-merikkalaisuuteen kuuluu arvokonser-vatismi, vapaa markkinatalous ja valtio-vallan vähäinen puuttuminen ihmisten elämään. Kaikkea tätä republikaanit ajavat. Maallinen ja liberaalikristillinen vasemmisto, jota demokraatit edustavat, puolestaan kannattaa arvorelativismia ja pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.

- Demokraatit ajavat omaa visiotaan amerikkalaisuudesta identiteettipolitiikan avulla. Identiteettipolitiikassa vähem-mistöille annetaan oma identiteettinsä, jota valtiovalta tukee. Samaan aikaan valkoiset kristityt kokevat, että heidän identiteettiään ja arvomaailmaansa väheksytään.

KETKÄ ÄÄNESTÄVÄT TRUMPIA?

Kaikkien tiedossa oleva tosiasia on, että konservatiivikristityt äänestivät Trumpin presidentiksi.

- Äänestyskäyttäytymistä on pyritty selittämään alhaisella koulutustasolla. Selitys ei kuitenkaan ole uskottava, sillä Trumpin äänestäjiä löytyy kaikilta koulutustasoilta. Sitä paitsi kaikista heikoimmin koulutetut ja köyhimmät äänestivät demokraatteja, Markku Ruot-sila huomauttaa.

Toisen selitysmallin mukaan Trumpia äänestäneet ovat rasisteja. Ruotsilan mu-kaan väitteessä on perää siinä mielessä, että ei-valkoihoiset äänestävät useammin demokraatteja kuin republikaaneja. Toi-saalta merkittävä osa latinoista ja afrik-kalaisamerikkalaisista äänesti Trumpia,

7 Kulmakivi 5/2019

ja heidän joukossaan republikaanien kannatus on lisääntymässä.

- Trumpin äänestäjiä yhdistää saman-mielisyys Amerikan ideasta, johon kuuluu arvokonservatismi ja heikko valtiovalta. Tutkimuksissa on todettu, että ame-rikkalainen, joka harjoittaa aktiivisesti uskoaan, äänestää todennäköisemmin republikaaneja kuin demokraatteja riip-pumatta hänen etnisestä taustastaan.

Luterilaisesta näkökulmasta voi tuntua erikoiselta, että nimenomaan konserva-tiivikristityt vastustavat niin hanakasti hyvinvointivaltiomallia. Pohjoismaista hyvinvointimallia on jopa tituleerattu luterilaisuuden ansioksi.

- Yhdysvalloissa on vahva reformoitu ja menestysteologinen perinne. Monet kristityt ajattelevat, ettei vähäosaisten auttamista tulisi ulkoistaa valtiolle, kos-ka silloin kristitty ei voi enää toteuttaa velvollisuuttaan auttaa lähimmäistään, Ruotsila sanoo.

TEKSTI JA KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

ALKUPERÄISESSÄ VISIOSSA AMERIKKA ON LUVATTU MAA, ”UUSI JERUSALEM”, JOLLA ON YLEISMAAILMAlLINEN TEHTÄVÄ.

LUENNOLTA

Rakkauden kaksoiskäsky on tutuim-pia kohtia Raamatussa. Jeesus opettaa Matteuksen evankeliumissa (22:37-40): “Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kai-kesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Näissä kahdessa käs-kyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”

Mitä Jeesus oikein tarkoittaa rakkaudella? Hän tuskin tarkoittaa sitä ylimalkaista ja pinnallista rakkautta, josta iltapäivälehdet ja elämäntaidon opettajat puhuvat. Sellaista puhettahan me saamme jatkuvasti kuulla median eri laidoilta. Jokainen iskelmätähti tietää, että rakkaus on vastaus maailman kaikkiin ongelmiin.

Rakkauden kaksoiskäsky opettaa meil-le ensinnäkin, että Jumalan tahto on luonteeltaan rakkaus. Kun Jeesukselta kysyttiin Jumalan lain olemuksesta, hän vastasi opettamalla lain merkitystä. Vaikka käskyt ovat yleensä kieltomuodossa, ne pyrkivät kuitenkin hyvään. Näinhän Luther opettaa katekismuksessa: meidän tulee pikemminkin tehdä hyvää lähimmäiselle. Jumalan käskyt tuottavat ihmisille hyvää.

Kyse on Mooseksen tauluista. Niitä on tulkittu meidän aikanamme termeillä usko ja rakkaus. Ensimmäinen taulu vaatii meiltä uskoa ja täydellistä luottamusta Jumalaan. Kuten Luther sanoi, meidän Jumalamme on se, jolta me odotamme elämäämme kaikkea hyvää (siis onko se palkkapäivä, onnistunut työura tai suuri määrä tavaraa).

TOINEN TAULU

Raamattu opettaa, että rakkaus ei ole vain tunne, vaan se linkittyy Jumalan ikuiseen tahtoon. Jumala on kyllä ilmoittanut rak-kautensa tälle maailmalle, mutta ihmiset eivät useinkaan sitä tunnista. Se johtuu epäilemättä siitä, että rakkaus on meille pohjimmiltaan tuntematon asia.

Toinen Mooseksen taulu kysyy rak-kauden välittämistä toiselle. Alun käskyt opettavat, että usko Jumalaan on elämämme kallein asia, ja loput käskyt muistuttavat, että emme saa uskovina antaa jäseniämme vääryyden aseiksi synnille.

Mooseksen laki ei siten ole pelkkä mu-kava elämänohje. Rakkauden kaksoiskäsky on lausuttu syntiselle ihmiskunnalle. Se on peili, johon jokainen joutuu peilaa-maan elämäänsä. Paavali sanoo, että lain hengellisenä tehtävänä on opettaa meille, mitä synti on (Room 3:20). Jumalan lailla on Raamatun mukaan “kuoleman virka”, ministratio mortis.

Ei siis kannattaisi puhua kevyesti rakkaudesta, kun puhuu Jumalan laista.

Rakkauden kaksoiskäskyn ja kolmoiskäskyn välissä

Kulmakivi 5/2019 8

SANA JA SELITYS

Ei siis kannattaisi puhua kevyesti rakkaudesta.

selle. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa, sanoo Paavali. Näin rakkaus to-teuttaa koko lain (Room 13:10).

Kun Luther selitti tätä, hän sanoi: “Us-kossa vastaanotamme hyvyyksiä (Güter) ylhäältä Jumalalta. Rakkauden välityksellä me sallimme näiden hyvyyksien mennä alhaalta lähimmäisillemme.”

TEKSTI: TIMO ESKOLAKUVA: https://pixabay.com

MIKÄ ON RAKKAUDEN KOLMOISKÄSKY?

Joku on viime aikoina puhunut rakkauden “kolmoiskäskystä” – tässähän mainitaan kolme tahoa. Meille suomalaisille pitäisi kai muistuttaa, että tulee rakastaa myös itseä. Saattaa olla, että ahdistunut tai syrjäytynyt ihminen ei uskalla elää eikä toteuttaa itseään. Hengellisessä mielessä tuollainen vaatimus on kuitenkin tarpeeton.

Jeesuksen kaksoiskäskyn tarve perustuu nimittäin siihen, että jokainen rakastaa aina ensin itseään ja jättää toiset varjoon. Teksti huomauttaa, että lähimmäistä tulee rakastaa “niin kuin itseään”. Ihminen suojaa omaa elämäänsä – ja tekee tätä aina itsekkyyteen asti. Tähän tilantee-seen maininta toisen taulun käskyistä ja lähimmäisestä tuovat tasapainottavan näkökulman.

Toisin sanoen ratkaiseva jakolinja meidän elämänkokemuksessamme sijoittuu juuri kaksoiskäskyn ja kolmoiskäskyn väliin. Siinä paljastuu ihmisen raadollisuus. Meillä on taipumus laittaa itsemme etusijalle. Siksi kaikki käskyt ovat tarpeellisia. Älä ole väkivaltainen. Älä himoitse. Älä pidä itsestäsi niin huolta, että sorrat toisia. Älä elä toisten kustannuksella.

USKOSSA JA RAKKAUDESSA

Jeesuksen lause opettaa, että uskoon ei saa liittyä mitään vaatimusta. Usko merkitsee rakkautta Jumalaan. Syntisen kohdalla se merkitsee uskonvanhurskautta, pahan ihmisen pelastamista. Pyhityksessä ja kuuliaisuudessa me haluamme puolestaan kaiken anteeksi saaneina elää lähimmäi-

9

SANA JA SELITYS

Kulmakivi 5/2019

Jumalan tahto on luonteeltaan rakkaus.

minaarissa ja pidimme erilaisia opetuksia nuorille, aviopareille ja naisille. Taiston työhön kuului useimpina sunnuntaina jumalanpalveluksessa saarnaaminen, ja Anna keskittyi enemmän nuoriso- ja naistentyöhön.

Minkä asian koitte uutena tai erilaisena Keniassa?

Keniassa, ja erityisesti sen maaseudulla, kohtasimme yhteisöllisen kulttuurin, joka poikkeaa monella tavalla suomalaisesta, jo pitkälle yksilölliseksi kehittyneestä kult-tuurista. Kyläyhteisöt ottivat meidät iloiten vastaan, ja ihmiset olivat äärimmäisen vieraanvaraisia kutsuessaan koteihinsa syömään ja tarjotessaan kyytejä aina tarpeen mukaan. Heille vieraan vastaanottaminen on todellinen kunnia-asia.

Toisena silmään pisti Kenian kris-tittyjen ilo. Alue oli verrattain köyhää maaseutua, jossa arkipäivän kamppailu liittyi usein varallisuuden hankkimiseen lasten koulumaksujen kuittaamiseksi. Vaikka elämä ei ole helppoa, kristittyjen ilo ja kiitollisuus oli koskettavaa. Mieleen

Teologian opiskelijat Anna ja Taisto Sokka tekivät rohkean ratkaisun ja suorittivat harjoittelun Afrikassa. Tosin Afrikka on kaiketi jo kristillisin maanosa maa-ilmassa, joten aivan valkoiselle kartalle ei tarvinnut lähteä. Mitä suomalainen nuori pariskunta kohtasi kenialaisissa seurakunnissa?

Taisto ja Anna, olitte viime lukukaudella harjoittelussa Afrikassa. Missä harjoittelu suoritettiin?

Olimme kaksi kuukautta lähetystyö-harjoittelussa Länsi-Keniassa, Nyami-ran piirikunnan maalaisseurakunnissa. Lähdimme tekemään harjoittelua sillä ajatuksella, että haluamme päästä teke-mään tavallista seurakuntatyötä aivan toisenlaisessa kulttuurissa. Meillä oli ys-tävän kautta kontakteja Kenian kirkkoon, ja pääsimme siten tekemään harjoittelun osana teologian opintoja.

Mitä tehtäviinne kuului?Tehtäviimme kuului hyvin monipuo-

lista seurakuntatyötä. Osallistuimme jumalanpalveluksiin, kävimme ihmisten kodeissa, opetimme teologisia aineita ja kirkkomusiikkia hiippakunnan pappisse-

ILOA JA VIERAANVARAISUUTTAA KENIASSA

Kulmakivi 5/2019 10

OPISKELIJAN SUUSTA

HARJOITTELU KENIASSA OLI TODELLA RIKAS KOKEMUS.

Kulmakivi 5/201911

nousivat usein Raamatun lauseet siitä, ettei tulisi vaipua murehtimiseen, vaan iloita aina Herrassa! He iloitsivat kaikesta, mitä olivat Herralta saaneet.

Tapahtuiko harjoittelussa jotain suoma-laisittain yllättävää?

Vieraanvaraisuus näkyi usein odotta-mattomilla tavoilla. Jumalanpalveluksen ja muiden hengellisten tilaisuuksien jälkeen meidät pyydettiin ns. kirkkolounaalle yhdessä pastorin ja joidenkin seurakunta-laisten kanssa. Toisinaan vieraanvaraisuus ei päättynyt vielä tähän. Kotimatkalle saatettiin antaa elävä kana seurakunnan puolesta, ja näin he huolehtivat vielä illallisestammekin.

Miten arvioitte kristillisyyden asemaa Keniassa?

Vaikka suurin osa kenialaisista on tilastojen mukaan kristittyjä, koko maasta on vaikeaa antaa mitään yksittäistä vas-tausta. Suurista lukumääristä huolimatta kristillisen uskon sisällön opetuksessa tarvitaan edelleen paljon apua niin koulu-tettujen työntekijöiden lisäämiseksi kuin seurakuntalaistenkin avuksi. Opin heikko tuntemus aiheuttaa huolta esimerkiksi ns. itsenäisten kohuevankelistojen takia. Usein nämä keräävät kunniaa ja seuraajia itselleen hämärillä opetuksillaan.

Mitä harjoittelusta jäi käteen?Harjoittelu Keniassa oli todella rikas

kokemus, jossa sai oppia paljon uskosta

ja toisista ihmisistä vieraan kulttuurin kautta. Tämä harjoittelu on ollut yksi opettavaisimmista jaksoista kaikessa teo-logian opiskelussa ja hengellisessä työssä, jota olemme tehneet. Ajattelemme, että jokaisen hengellisen työn tekijän olisi hyvä käydä tutustumassa ja osallistumassa lähetystyöhön. Se antaa työhön perspek-tiiviä ja haastaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.

Erityisesti paikalliset kristityt opettavat esimerkillään, että elämä ja hengellinen työ riippuvat vain uskon varassa. Sellainen usko ei jätä kylmäksi.

Teksti: Timo EskolaKUVAT: taisto ja anna sokan KOTIARKISTO

OPISKELIJAN SUUSTA

KOTIMATKALLE SAATETTIIN ANTAA ELÄVÄ KANA SEURAKUNNAN PUOLESTA.

Kulmakivi 5/2019 12

Tunnettu ja kuunneltu Raamatun opettaja

henkilökohtaisesti

Noin 200.000 kuuntelijaa viikon aikana. Jokainen ohjelma lähetetään kaksi ker-taa uusintana, ja ohjelma on myös toisel-la radiokanavalla. Kyse ei ole suositusta viihdeohjelmasta vaan Raamatun opetta-misesta. Miten tämä on Suomessa mah-dollista?

Jukka Norvanto on teologi, pastori ja diplomi-kielenkääntäjä. Vuonna 1996 häntä pyydettiin opettamaan Raamattua radiossa.

- Puolassa oli lähetin, jolla kylmän sodan aikana häirittiin radio-ohjelmia lännessä. Tämä lähetin saatiin nyt käyttöön ja kysyttiin, onko Suomessa halua lähettää kristillistä ohjelmaa lähettimen kautta, Jukka kertoo radiopastorin uransa alusta.

- Minut tunnettiin radiohartauksista, joi-ta olin pitänyt, ja ääntäni pidettiin radioon sopivana. Niinpä kysyttiin, alkaisinko tehdä 20 minuutin radio-ohjelman viitenä päivänä viikossa. Lupasin, ja ohjelma sai nimekseen Raamattu kannesta kanteen.

Aluksi käytettiin kanavaa ja taajuutta, jolla oli vain tämä ohjelma. Miten ihmiset löytäisivät sen? Media tuli – varmaan tahtomattaan – avuksi, ja radiopastorista Suomessa tehtiin juttu TV-uutisiin ja joihinkin muihinkin medioihin. Tehtiinpä hänestä pilaakin viihdeohjelmassa. Niin radio-ohjelma tuli monien tietoon ja kuuntelijat osasivat säätää radionsa illalla klo 21 taajuudelle, jolla muuten ei lähetetty ohjelmaa.

MITÄ SANOISIN NELIKYMPPISELLE MIEHELLE?

Pian alun jälkeen ohjelma alkoi kuulua myös Radio Deissä. Miten on mahdollista, että noin suuri joukko kuuntelee opetusta Raamatusta ja ohjelma, jossa Raamattua käydään läpi jae jakeelta, on vuodesta toiseen Radio Dein kuunnelluin ohjelma?

- Suomalaiset ovat kiinnostuneita Raama-tusta, vaikka eivät olisi kiinnostuneita kirkosta. Menemällä kirkkoon leimautuu, mutta radiota voi kuunnella kenenkään tietämättä. On miehiä ja naisia, jotka kuuntelevat Raamattua kannesta kanteen jopa salaa puolisoltaan, Jukka vastaa.

- Mietin opetusta tehdessäni, mitä sanoisin tästä Raamatun kohdasta nelikymppiselle mie-helle, joka tietää hyvin vähän kristinuskosta ja Raamatusta, ja yritän sanoa sen. Kuuntelijoissa voi olla kuvittelemiani henkilöitä ja ehkä näin mietitty opetus koskettaa muitakin.

- Kun Raamatussa on kohta, jota on han-kala ymmärtää, myönnän sen ja kerron eri tavoista selittää tuo kohta. Tämä on monille kuulijoille tärkeää, eikä se estä kokonaiskä-sityksen saamista.

Jukka kertoo, ettei hän ota opetuksissaan toistuvasti ja voimakkaasti kantaa kristittyjä

Suomalaiset ovat kiinnostuneita Raamatusta.

Raamatun opettami-sesta ei kannata tehdä vaikeaa.

13 Kulmakivi 5/2019

henkilökohtaisesti

jakaviin kiistakysymyksiin. Hän katsoo, et-tei se ole näiden ohjelmien tehtävä. Hänen kuuntelijoissaan on eri kirkkokuntien ja herätysliikkeiden kristittyjä.

SUURET KYSYMYKSET SAMOJA

Jukka kertoo valmistelevansa opetuksensa huolellisesti. Yhden ohjelman tekeminen vie yhden työpäivän ja joskus enemmänkin.

- Jobin kirjassa kerrotaan kolmesta Jobin ystävästä, jotka tulivat lohduttamaan ja neu-vomaan häntä. Ystävien nimien merkitystä selvittelin itselleni kutakin noin 10 tuntia. Näin kannatti tehdä, koska nimillä Raamatussa on suuri merkitys, Jukka kertoo.

- Opetuksissani pyrin avaamaan Raamatun kohdan historiallista taustaa ja kertomaan, mitä jakeet alun perin tarkoittivat, ja sitten teen sovelluksia meidän aikaamme ja tilantei-siimme. Sovellukset tulevat yleensä mieleeni helposti. Suuret kysymyksemme ovat samoja, joita Raamatun ajan ihmiset kysyivät ja joihin Jumala Raamatussa vastaa.

Viime aikoina Jukka on opettanut Kolmatta Mooseksen kirjaa. Kirja uhri- ja juhlamäärä-yksineen saattaa tuntua kristitylle turhalta.

- Sitä se ei ole. Se kertoo, että Jumalaa voi

palvella vain niin kuin hän on ilmoittanut. Meille hän on ilmoittanut, että on vain yksi nimi, jossa häntä voi lähestyä ja olla hänen omansa, Jukka sanoo.

EI VAIKEAA

Kulmakiven lukijoissa on niitäkin, jotka miettivät, pitäisikö heidän alkaa opettaa Raamattua.

- Raamatun opettamisesta ei kannata tehdä vaikeaa. Ei tarvitse ajatella, että täytyy olla teologian tohtori tai vähintään eksege-tiikkaa yliopistossa pääaineena opiskellut ja vasta sitten voi opettaa Raamattua. Raamattu, muutama peruskommentaari ja maalaisjärki riittävät siihen, että voi antaa seurakunnalle paljon uutta ja tarpeellista Raamatusta, Jukka rohkaisee.

- Kannattaa asettaa tavoite: pyrinkö an-tamaan Raamatusta kokonaiskuvan vai avaamaan sen yksityiskohtia? Jos tavoite on edellinen, yhden viikonlopun aikana voi käydä läpi koko Raamatun. Jos jälkimmäinen, yksi kokonainen luku Paavalin kirjeistä on yhtenä iltana paljon tai liikaa.

TEKSTI JA KUVA: JARI RANKINEN

Kulmakivi 5/2019 14

TIEDOTTEET JA TAPAHTUMAT

ILOA RAAMATUSTA PÄIVITTÄIN

www.rll.fi Raamatunlukijain Liittotilaukset@rll.fi, p. 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10–15)

25 € kesto, 28 € vuosi (4 nroa + e-Hetkinen)

Tilaa itselle ja lahjaksi!

HETKINENAikuisille

Raamatun lukemiseenLIFTARI

Nuorille

SANASTA LAIFFII

8 € + postituskulut (yksittäisjulkaisu)

Sisältää lukuohjelman ja opetukset

STI:TÄ VOI TUKEA TESTAMENTILLA

Myös STI:n toiminnan tukemiseen voi teh-dä testamentin tai testamentissa voi kertoa yhdeksi saajaksi STI:n. Testamentti tai osa siitä tulee STI:lle täysimääräisenä, koska yleishyödyllisten yhdistysten ei tarvitse maksaa veroa perinnöstä.

Testamentti tulee tehdä kirjallisesti ja siinä tulla olla allekirjoitus sekä kahden todistajan allekirjoitus, jotka ovat olleet yhtä aikaa pai-kalla. Hyvä jos testamentti on yksiselitteinen eikä mahdollista monia tulkintoja.

Voit halutessasi kysyä lisää testamen-tista STI:lle pääsihteeri Jari Rankiselta, puh. 045 359 7772, jari.rankinen@sti.fi

JARI RANKISEN MATKAT:* Ke 6.11. klo 18.30 Opiskelijoiden teemailta, Lutherin kirkko, Jyväskylä* Su 10.11. klo 16 Messu, Väinölän kirkko, Pori* To 14.11. klo 18 Raamattuopetus, Hervannan kirjasto, Hervannan seurakunta, Tampere* Su 17.11. klo 12 Messu, Lutherin kirk-ko, Jyväskylä* Su 24.11. klo 10 Messu, kirkko, Pomarkku* Su 1.12. klo 11 Messu, Luther-talo, Hämeenlinna* To 5.12. klo 18 3K-ilta, Alppitalo, Helsinki

TIMO ESKOLAN MATKAT:* To 7.11. klo 18 Raamattutunti, Ristinkirkko, Lahti

Kulmakivi 5/201915

Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. kerros00100 Helsinki

Sähköposti ja puhelinsti@sti.fi, etunimi.sukunimi@sti.fi09 668 9550

Kotisivuwww.sti.fi

PankkitilitDanske Bank:FI74 8000 1100 5642 45, BIC: DABAFIHH

Nordea:FI66 1555 3000 1169 14, BIC: NDEAFIHH

Kokoaikaiset työntekijätpääsihteeri Jari Rankinentutkija Timo Eskolasihteeri Kirsi Kuru

Aukiolo: lukukausien aikana klo 9–19.

Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus.Luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali sekäseurakuntavierailuja

Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologistaaikakauskirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVIlähetetään tukijäsenille kuusi kertaa vuodessa.

Hallituksen puheenjohtajaSLEY:n toiminnanjohtaja Tom Säilä

JäsenjärjestötLaestadianernas Fridsföreningars FörbundLähetysyhdistys KylväjäLähetysyhdistys Rauhan SanaLänsi-Suomen Rukoilevaisten YhdistysSuomen Ev.lut. Opiskelija- ja KoululaislähetysMedialähetys SanansaattajatSuomen Ev.lut. KansanlähetysSuomen Luterilainen EvankeliumiyhdistysSuomen RaamattuopistoSvenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland

Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa.Vuositukijäsenmaksu 40 euroa (opiskelijat 10euroa, yhteisöt 100 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja.

Rahankeräyslupa RA/2018/904Poliisihallituksen arpajaishallinto on myöntänyt STI:lle 9.10.2018 luvan koko Suomen alueel-la Ahvenanmaata lukuun ottamatta 1.1.2019–31.12.2020 järjestettävälle rahankeräykselle. Varat käytetään teologiseen ja pastoraaliseen koulutukseen, julistus- ja julkaisutoimintaan, kirjastopalvelujen ylläpitämiseen sekä palkka- ja hallintokuluihin siltä osin kuin kulut palvelevat varsinaista yleishyödyllistä käyttötarkoitusta.

Taitto Kirsi KuruPainopaikka Kirjapaino Hermes OyISSN-L 2243-0733, ISSN 2243-0733 (painettu)ISSN 2243-0741 (verkkojulkaisu)

TIETOKONELUOKKA KUNTOONSTI:n tietokoneluokka on palvellut pitkään. Nyt luokan tietokoneet ovat tulleet tiensä päähän eikä niitä enää tarvita niin monta kuin ennen. Useimmilla opiskelijoilla on oma läppäri. Lukupaikkoja STI:ssä tarvitaan enemmän kuin niitä on tällä hetkellä. Tarkoitus on, että tietokoneluokassa on jatkossa kaksi toimivaa tietokonetta ja noin viisi lukupaikkaa ilman konetta tuoleineen, pöytineen ja pienine väliseinineen.

Voisitko osallistua keräykseen, jolla tietokoneluokka saadaan paremmin käyttöön? Suuri kiitos, jos voit. Hanke maksaa noin 2.000 euroa. Lahjan keräykseen voi maksaa STI:n tilil-le: FI74 8000 1100 5642 45 (Danske Bank) tai FI66 1555 3000 1169 14 (Nordea). Kirjoita viestikenttään ”tietokoneluokka”.

SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTIKaisaniemenkatu 13 A00100 HELSINKI

Herra, meidän Jumalamme! Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu. (Ilm. 4:11)

Etukansi: KENIALAISIA NAISIA, TAISTO ja anna SOKAN KOTIARKISTO

Takakansi: SYKSYN RUSKAKuvaaja: MINNA RANKINEN

STI:n syyskokouske 7.11.2019 kl 16

STI:n toimitilassa, Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs,

Helsinki

Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt asiat sekä lisäksi uudistettu-

jen sääntöjen hyväksyminen.