Ookko verkossa -hanke: TOIMINTAKERTOMUS!!Uuraisten koulukeskus Hirvasen koulu Höytiän koulu Kyynämöisten koulu Hirvasen esiopetus Höytiän esiopetus Koulukeskuksen esiopetus

OOKKO VERKOSSA -HANKE

Sisällysluettelo 1 Hankekuvaus

2 Hankkeen tavoitteet

3 Hankkeen aikajana 3.1 Kevätlukukausi 2013 3.2 Syyslukukausi 2013 3.3 Kevätlukukausi 2014 3.4 Syyslukukausi 2014 3.5 Kevätlukukausi 2015 !4 Hankkeeseen osallistuneet tahot 4.1 Kartoitusvaihe 4.2 Työnjako ja toimijat 4.3 Esiopetus 4.4 Koulut !5 Hankkeen teema 5.1 Hankkeen teema: lähiympäristö 5.2 teeman integrointi esiopetukseen, perusopetukseen ja Vihreä lippu -toimintaan !6 Hankinnat 6.1 Tarvekartoitukset 6.2 Laiteheimon valinta 6.3 Tarjouspyynnöt ja kilpailuttaminen 6.4 Laitehankinnat ja verkkoratkaisut !7 Koulutukset ja esittelyt 7.1 Koulutusten ja esittelyiden aikajana 7.2 Ookko verkossa -hanke ja valtion erityisavustus pedagogiseen ICT -ohjaukseen perusopetuksessa !8 Tiedottaminen ja tiedottamiskanavat 8.1 OV-tiimilehti ja tiimipalaverit 8.2 Pedanet 8.3 Sähköposti ja Wilma 8.4 Facebook -ryhmät 8.4 Hankkeen Wordpress -blogi 8.6 Paikallislehti 9 Hankkeen tavoitteiden toteutuminen: toiminnan kuvaus hankkeen tavoitteiden mukaisesti 9.1 Yhteisesti tuotetut teemalliset / yhteisesti sovitut oppimateriaalit verkossa 9.2 Itse tuotetun materiaalin hyödyntäminen Uuraisten kouluilla ja esiopetuksessa 9.3 Pelioppiminen ja opetuspelit osaksi opetusta 9.4 Liikuntaan kannustaminen teknologian avulla 9.5 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteiden huomioiminen hankkeessa 9.6 Yhteinen verkkoympäristö 9.7 Digitaalisen arkiston perustaminen 9.8 Hanketiimin perustaminen 9.9 Täydennyskoulutuksen järjestäminen !10 Arviointi 10.1 Toimijat: esiopetus 10.2 Toimijat: koulut 10.3 Koordinaattorit

11 Toimintamalli

Liite

1 HANKEKUVAUS !Uuraisten koulut ja esiopetus saivat vuonna 2013 valtionavustusta esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Hankkeen nimi ”Ookko verkossa” muodostui sanoista ”Oppimisympäristön ja Oppimateriaalin Kehittäminen KOuluilla ja VERKOSSA”. Hankkeen avulla pyrittiin yhtenäistämään Uuraisten alueen esiopetuksen ja koulujen toimintaa, lisämään yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoistamaan opetustoiminnan tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttöä. Ajatuksena oli luoda verkkoympäristö, jossa esiopetuksen ja koulujen toimijat voisivat välittää tietoa toiminnastaan sekä jakaa toimintamalleja sekä oppimateriaalia toistensa kesken. Hankkeen aikana pyrittiin kehittämään Uuraisten kunnan alueen esiopetuksen ja koulujen verkkoyhteyksiä sekä lisäämään TVT-laitteiston hyödyntämistä esiopetuksen ja koulujen toiminnassa. !!!

OOKKO VERKOSSA -HANKE

2 HANKKEEN TAVOITTEET !Hankkeelle asetettujen tavoitteiden myötä pyrittiin uudistamaan Uuraisten kunnan esiopetuksen ja koulujen toimintaa niiden osa-alueiden osalta, joissa kehitystyölle oli selkeä tarve. Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin alkuvaiheessa seuraavat kohdat: !Kohta 1: Yhteisesti tuotetut teemalliset / yhteisesti sovitut oppimateriaalit verkossa Oppimateriaalin tuottaminen Uuraisten kunnan kouluilla ja esiopetuksessa laiteavustushakemuksen kautta haettavien TVT-laitteiden avulla verkkoympäristössä eri oppiaineissa. Tuotettavaan materiaaliin ja sen sisältöihin liittyy eri tilanteissa, tiloissa ja ympäristöissä tapahtuva tiedon hankkiminen ja havainnointi, jossa hyödynnetään koulun ulko-ja sisätilojen lisäksi luontoa ja rakennettua ympäristöä. Sisällöntuotannossa voidaan huomioida eri tavoin oppilaiden tarve liikkua, toimia ja aistia. Tuotettua materiaalia hyödynnetään oppimista edistävien pelien kehittämisessä. !Kohta 2: Itse tuotetun materiaalin hyödyntäminen Uuraisten kouluilla ja esiopetuksessa !Kohta 3: Pelioppiminen ja opetuspelit osaksi opetusta Oppiainerajat ja luokka-asteet ylittävä pelien suunnittelu, kehittäminen ja toteutus Uuraisten kouluilla. Itse tuotetttujen pelien ja verkossa olemassa olevien pelien hyödyntäminen osana opetusta Uuraisten kouluilla. Pelioppiminen osana opetuksen uudistumista: pelinomaisten sovellusten pedagogisesti mielekäs opetuskäyttö. Pelioppiminen osana erityis- ja tukiopetusta sekä lapsen erityisosaamisen tukemisessa. Yhtymäkohdat Uuraisten koulujen yrittäjyyskasvatukseen: Pop up -yritykset tuottavat pelinomaisia sovelluksia tai hyödyntävät oppimispelejä toiminnan suunnittelussa ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä opinnoissa. Kannustetaan oppilaiden pienimuotoista yritystoimintaa oppimispelien kehittämisessä ja markkinoinnissa. !Kohta 4: Liikuntaan kannustaminen teknologian avulla Yhtymäkohta kunnan Liikkuva koulu -hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuoritukset. Tuotetaan koulujen kesken jaettavia liikuntaan kannustavaa TVT-materiaalia. Eri tilanteissa, tiloissa ja ympäristöissä tapahtuva tiedon hankkiminen ja havainnointi, jossa hyödynnetään koulun ulko- ja sisätilojen lisäksi ympäröivää luontoa ja kunnan rakennettua ympäristöä. Oppimateriaalin sisällöntuotannossa voidaan huomioida eri tavoin oppilaiden tarve liikkua, toimia ja käyttää aisteja. !Kohta 5: Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteiden huomioiminen hankkeessa Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen ja sen yhdenvertainen toteutuminen TVT:n avulla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen (OPS 2016: johon pyritään yhteisöllisiä toimintatapoja kehittävien verkkopalveluiden avulla tieto- ja viestintätekniikka ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus voi toimia linkkinä koulun ja sen ulkopuolisten oppimista tukevien ympäristöjen välillä). Oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen ja tiedonalarajojen ylittäminen opetuksessa. Hyvän perustan luominen toisen asteen koulutukseen siirtymiselle.

Hankkeen huomioiminen yhteistä alueellista pohjaa luotaessa opetussuunnitelmalle. Vuorovaikutuksen edistäminen ja osallisuuden lisääminen oppimista rikastavissa verkostoissa. Teknologisen perustiedon jakaminen, teknologisten taitojen kehittäminen ja sen vaikutukset. Jaetun oppimisen tehostaminen ja monilukutaidon edistäminen (erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taidot). TVT:n ja median monipuolinen (erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taidot). TVT:n ja median monipuolinen käyttö eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Verkkoympäristöön liittyvien eettisten pulmien tunnistaminen (tietoturva, yksityisyyden suojaan tai emotionaaliseen turvallisuuteen liittyvät riskit). Hyvän oppimisympäristön, vuoropuhelun, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisen tiedon rakentamisen ja osaamisen jakamisen edistäminen. Eheyttäminen: eri tiedonalojen tietojen ja taitojen yhdisteleminen. Tietyn ilmiön tai aihealueen tarkasteleminen eri näkökulmista, projektityöskentely, yhteisen ja merkityksellisen kohteen luominen. Uuden teknologian ja sen eri sovellusten, ohjelmien ja palveluiden monipuolinen hyväksi käyttö oppimisen tukemisessa. Opetustoimi ja koulut tekevät yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden ja laadun varmistamiseksi, koulutyön avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä koulun toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteuttamista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä toisten oppilaiden kanssa koulussa, sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa ja he osallistuvat koulutyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. !Kohta 6: Suunnitellaan yhteistyössä verkkoympäristö (Esim. pilvipalvelu ja / tai verkkosivusto tms.) johon kerättyä, koottua ja tuotettua materiaalia voidaan jakaa, muokata, esitellä ja hyödyntää eri kouluilla sivuston, pilvipalvelun ym. hyödyntäminen opetuksessa. Sivuston / pilvipalvelun tms. sisältö: eri oppiaineissa yhteisesti tuotetut teemalliset kuvalliskirjalliset oppilmateriaalit, koulujen tapahtumat, oppilaiden tuottama verkkolehti tms. palsta, itse tuotetut oppimispelit, linkit oppimispeleihin sekä ohjeita, vinkkejä opettajilta toiselle, yhteisiä tuntisuunnitelmia tuotetun materiaalin hyödyntämiseen. !Kohta 7: Digitaalisen arkiston perustaminen Hankeessa tuotetun ”raakamateriaalin” (kuvat, videot, tekstit ym.) taltioiminen ja arkistoiminen. !Kohta 8: Perustetaan hanketiimi Jokaiselta kouluta valitaan tiimin jäsenet / jäsen, joka vastaa valmiin materiaalin toimittamisesta sivustolle, tiimin jäsenet organisoivat koulutusta (kouluttavat itse ja järjestävät ulkopuolista koulutusta), toimivat yhdyshenkilöinä suunniteltaessa teemallisia, laitteita hyödyntäviä kokonaisuuksia sekä organisoitaessa ja toteutettaessa niihin liittyvää toimintaa. !Kohta 9: Järjestetään täydennyskoulutusta Opettajiille järjestetään täydennyskoulutusta ainakin seuraaviin aiheisiin liittyen: a) pelioppimisesta ja oppimispeleihin liitttyvästä sisällöntuotannosta ja oppimispelien hyödyntämisestä omassa työssään, b) perinteisten opetustapojen rinnalle uusia tapoja, c) opetuksessa käytettävien pelien pelisukupolvien erojen

ymmärtäminen ja sopivien pelien ottaminen osaksi omaa opetusta, d) laitteisiin liittyvä koulutus (mitä laitteita voi hyödyntää ja miten). Mahdollisuus toteuttaa esim. koulujen yhteisissä Veso-koulutuksissa.

3 HANKKEEN AIKAJANA !3.1 Kevätlukukausi 2013

Vuoden 2013 huhti-ja toukokuun välisenä aikana 2013 Uuraisten koulukeskuksella haettiin valtionavustusta esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen tieto- viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. 19.6.2013 Opetushallitus hyväksyi avustuksen saajan valtionavustukseen oikeuttavina menoina 62 800 euroa. Valtionavustuksena tästä myönnettiin 79,6% eli 50.000 euroa. !3.2 Syyslukukausi 2013

Hankkeen toiminta kouluilla käynnistyi elokuussa 2013 koordinaattori Tiina Häkkisen järjestämien hanke-esittelyiden siivittämänä koulukeskuksen ja Hirvasen koulun opettajille. 6.9. järjestetyssä TYKY-päivässä opettajille tarjottiin oppimispelikoulutusta Uuraisten koulukeskuksella koordinaattori Jussi Ylisen toimesta. Osasta esiopetuksen ja koulujen henkilökunnasta muodostettiin hanketiimi, joka kokoontui ensimmäisen kerran 9.9. pidetyssä palaverissa. OV-hanketta päästiin esittelemään myös kansainvälisesti 12.9., kun Uuraisten koululla vieraili alankomaalaisista rehtoreista koostunut ryhmä tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään. Koordinaattorit pitivät tiimipalaverin lisäksi 16.9. oman koordinaattoripalaverin, jossa selkeytettiin tehtävien jakoa ja suunniteltiin tulevaa. Hanketiimi kokoontui toisen kerran 25.9. ja samoihin aikoihin käynnistettiin koulujen verkkojen suunnittelu. Koordinaattori Tiina Häkkinen perusti ja ylläpiti OV-tiimille omaa verkkolehteä Peda.netiin ja sähköpostin välityksellä. Eri koulujen opettajista koostunut ryhmä osallistui 1.10. Löytöretki toiseen maailmaan -seminaariin Konnevedellä ja samoihin aikoihin ryhdyimme etsimään tietoa eri laiteheimoista. Koulukeskuksella tartuttiin koeluontoisesti edulliseen Windows RT Surface -tablettitarjoukseen ja koululle tilattiin 2kpl Windows -tabletteja koekäyttöön. Koulukeskuksella alkoi myös erityislahjakkaan 8. luokan oppilaan opastaminen Pages-ohjelman käyttöön verkkolehden toimittamista varten koordinaattori Häkkisen toimesta. Koulukeskuksella ryhdyttiin kiinnittämään tietoisesti huomioita, kuinka tietoteknisiä laitteita voitaisiin käyttää monipuolisemmin; koululla toteuttiin POP UP -yrittäjyyskasvatuspäivän julisteiden suunnittelu opettaja -oppilasyhteistyönä tietoteknisten laitteiden avulla. Koordinaattori Häkkinen laati kuvalliskirjallisen hanke-esittelyn, joka lähetettiin esiopetuksen ja koulujen henkilökunnalle. Kyynämöisten koululla oli meneillään ”Maistellaan ja muistellaan” -projekti, johon liittyi oppilaiden kirjoituksista koostuva blogi. Kyynämöisten koululla hyödynnettiin jatkuvassa käytössä Ekapeliä kolmen opettajan toimesta ja englannin opettajalla oli käytössä Let’s go- sarjan sähköinen materiaali. !Marraskuussa 2013 aloitettiin koulukeskuksen langattoman verkon rakentaminen. Lokakuussa tilatut Windows RT Surface -tabletit eivät olleet saapuneet toimitusvaikeuksien vuoksi. Samoihin aikoihin Uuraisten koulukeskuksella käynnissä oleva Vihreä lippu -ympäristökasvatushanke liitettiin mukaan OV-hankkeeseen yhteisen lähiympäristöteeman kautta. Hanketiimin keskuudessa ja opettajanhuoneessa ilmeni erimielisyyksiä laiteheimon valinnassa: ratkaisua tablettien valintaan ryhdyttiin etsimään ulkopuoliselta toimittajalta, joka edusti eri ”laiteheimoja”. Marraskuun OV-tiimilehteen yritettiin koota tietoa eri laiteheimoista ja niiden ominaisuuksista.

Opettajien keskuudessa mielikuvat tietokoneiden käyttöjärjestelmistä elivät vahvoina, vaikka hankinnat olivat kohdistumassa tablettilaitteisiin. Joulukuussa 2013 Uuraisten koulukeskuksen vuosiluokkien 7-9 kuvataiteen oppilaat harjoittelevat jo aiemmin hankittujen iMac -pöytäkoneen ja MacBook Pro -kannettavan käyttöä kuvataideopettaja ja hankekoordinaattori Tiina Häkkisen opastuksessa ja koulukeskuksen kuvataideluokkaan saatiin langaton verkko sekä 2T ulkoinen langaton reititin ja varmuuskopiointilaite. Koulukeskuksen langaton verkko laajeni koulukeskuksen osaan, jossa sijaitsivat matematiikan, fysiikan, kemian, tekstiilityön, kotitalouden, biologian ja maantiedon luokat. Lokakuussa tilatut Windows RT Surface -tabletit olivat yhä saapumatta toimitusvaikeuksien vuoksi, eikä hankkeen laitevalinnoista edelleenkään saatu aikaiseksi yhteistä näkemystä, mutta monien eri laiteheimojen kokonaisuuteen ei kuitenkaan haluttu lähteä. !Hanketoiminta käynnistyi syksyllä 2013 myös Uuraisten esiopetuksessa: liikkeelle lähdettiin ennen hankkeen varsinaisia laitehankintoja jo olemassa olevilla välineillä. Esimerkiksi Hirvasen esiopetuksessa lasten kanssa harjoiteltiin kuvaamista, laitteiden käsittelyä ja kuvien siirtämistä, tietokoneella pelattiin oppimispelejä (Molla ABC, Pikkukakkosen pelit, Papunetin pelisivut). !3.3 Kevätlukukausi 2014

Tammikuussa 2014 koulukeskuksella jatkettiin kuvataiteessa ennen hanketta hankittujen yhden iMacin ja MacBook Pro:n hyödyntämistä oppilaiden kanssa opetustoiminnassa. Kuvataiteessa tutustuttiin AV-arkkiin, joka julkaisi tammikuussa 2013 media- ja taidekasvatukseen tarkoitetun verkkopalvelun AV-arkki.fi/edu:n. AV-arkki on taiteilijoiden 1989 perustama suomalaisen mediataiteen levityskeskus ja yhdistys, jonka jäseninä on noin 180 suomalaista mediataiteilijaa ja yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on levittää suomalaista mediataidetta. Oppilaita ryhdyttiin osallistamaan tiiviimmin mukaan hanketoimintaan: koulukeskuksella koordinaattori Häkkisen ohjaama Media-ja digilyhytkurssin oppilasryhmä ryhtyi toimittamaan OV- tiimilehteä yhdessä opettajan kanssa ja kolmas tiimilehti lähetettiin 6.1. Koordinaattorit Häkkinen ja Ylinen ryhtyivät suunnittelemaan ja laatimaan OV-hankkeeseen liittyviä esiopetukseen ja kouluille jaettavia kuvaus- ja julkaisulupia. Kyynämöisten koululla toteutui tammikuussa koordinaattori Häkkisen toimesta hanke-esittely, jossa suunniteltiin toimia, joita koululla voitaisiin toteuttaa. Koulukeskuksella käynnisteltiin oppiaineiden välistä yhteistyötä: media- ja digilyhytkurssin opettaja Häkkinen oppilaineen ryhtyi yhteistyöhön TVT-kurssin opettaja Ylisen ja hänen oppilasryhmänsä kanssa. Laiteheimon valintaan liittyvät erimielisyyden jatkuivat edelleen, ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan kutsumalla paikalle ulkopuolinen asiantuntija. 29.1. Ilona IT:n Risto Korhonen esitteli koulujen ja eskarien henkilökunnalle tablettien eroavaisuuksia ja käyttöä opetuksen työvälineenä. Tapaaminen taltioitiin digitaalisena tallenteena niitä opettajia ja tiimiläisiä varten, jotka eivät päässeet paikalle. Koulukeskuksen langattomat verkkoratkaisut valmistuivat ja lokakuussa tilatut kaksi Windows RT Surface -tablettia olivat yhä saapumatta. IlonaIT:n asiantuntijan vierailun jälkeen ilmoilla oli yhä muutama eriävä mielipide siitä, mitä tabletteja tulisi hankkia. Suurinosa alkoi kääntyä iPadien kannalle helpon yläpidon, tietoturvan, kouluille suunnattujen aplikaatioiden määrän, hallinnoinnin ja toisilta kouluilta saatujen kokemusten vuoksi. Koulukeskuksen 7.luokkalaiset harjoittelevat kuvataidetunneilla tunneilla kuvankäsittelyä ATK-luokan Gimpillä ja

opettelivat liittämään kuvan Word -tekstitiedostoon, tekemään layouteja ja etsimään tietoa verkosta sekä liittämään lähdetiedot osaksi tekstiä. !Laiteheimovalinnan vaikeuksien siivittämänä hanketiimi piti laitehankintapäätöspalaverin 13.2. koulukeskuksella. Koordinaattorit toimittivat esiopetukseen ja kouluille jaettavaksi sähköpostitse hanketiimin jsenille eteenpäin välitettäväksi kirjalliset, koteihin toimitettavat kuvausluvat sekä kirjallista lupalomaketta koskevat kirjalliset kuvaukset ja ohjeistukset. Koulukeskuksella kuvataiteesssa luokkien 6-7 oppilaat harjoittelevat kuvaamista, tekstitiedostojen tekoa ja editointia vuorotellen iMac -pöytäkoneella ja MacBook Pro -kannettavalla. Media- ja digilyhytkursseilla suunniteltiin ja ryhdyttiin toteuttamaan ”Somemummo” -videoita, jotka perustuivat oppilaiden luomiin hahmoihin ja nuorten kohtaaamiin pulmiin medialaitteiden ja internetin kanssa. Verkkoratkaisujen osalta huolta aiheutti Uuraisten kunnassa samaan aikaan käynnissä ollut Laajakaista kaikille -hanke, joka oli vaarassa jäädä toteutumatta: laajakaistan toteutumatta jäämisellä oli selvät vaikutukset erityisesti pienempien syrjäseuduilla sijaitsevien koulujen ja esiopetuksen (Höytiä, Kyynämöinen) verkkoratkaisuihin. Koordinaattorit toimittivat johtoryhmän pyynnöstä 23.2.2014 informaatiota OV-hankkeesta 3-vuotissuunnitelmaan. Helmikuussa saatiin päätettyä laiteheimosta ja laitetarjouspyyntöjen laatiminen ja lähettäminen yrityksille saatiin käynnistettyä. !3.3. esiopetuksessa ja kouluilla jaettiin kirjalliset kuvausluvat ja Wilma-tiedotteet oppilaiden huoltajille allekirjoitettavaksi. Laitetarjouksessa ilmenneiden puutteellisten tietojen ja epäkohtien vuoksi tarjouspyyntöä muokattiin uudelleen. Media- ja digilyhytkurssilla tuotettiin aineistoa kuvalliskirjallista aineistoa kouluesittelyä varten ja sekä kuvattiin Somemummo -videoita. Tarjouskilvan voitti Ilona IT ja iPad, salkkujen- ja kannettavien tietokoneiden tilaukset saatiin eteenpäin. 13.3. Opinaika Alfasoft Oy Seija Gråsten vieraili koulukeskuksen kuvataideluokassa esittelemässä sähköisiä oppimateriaaleja. Hirvasen koululta osallistuttiin 21.3. ensimmäiseen osaan kolmeosaisesta TVT-strategian suunnittelutapaamisesta ja se toteutui yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa. Educoden kolme TVT-koulutusta toteutui kevätlukukauden 2014 aikana: Hirvasen koululta osallistui kaksi opettajaa yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa Educoden suunnittelemiin maksuttomiin oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämiskoulutuksiin. Koulutusten tavoitteena oli laatia oppillaitoksille uusi TVT-strategia. OV-tiimi kokoontui 20.3. koulukeskuksella ja valmistautui verkkoratkaisuihin ja uusien laitteiden tulemiseen. 25.3. opettajat saivat sähköposteihinsa TVT-strategia -kartoituskyselyn Hirvasen koulun johtajan toimesta. 27.3. laadittiin uusi TVT-strategia 2017 Hirvasen koulun toimesta. 28.3. pidettiin ensimmäinen laitteiden käyttökoulutus IlonaIT:n toimesta Uuraisten koulukeskuksella. 31.3. saapuivat ensimmäiset iPad-laitteet ja lokakuussa 2013 tilatut kaksi Windows RT Surface tablettia oli yhä saapumatta -tilauksen perumista harkittiin. Oppilaiden palauttamille kuvausluville suunniteltiin ja laadittiin ohjeistus esiopetukseen ja kouluille ja kuvausluvat ohjeistettiin taltioimaan kansioihin ja pitämään ajantasalla, mikäli kouluille tulisi uusia oppilaita tai oppilaita siirtyisi kunnan sisällä koulusta toiseen. !Huhtikuussa, ensimmäisten laitehankintojen jälkeen, toteutettiin ensimmäinen hankekirjanpidon tarkastaminen. 4.4. saapui lisää tabletlaitteita, mutta Windows -tableteista ei ollut tietoakaan. Otimme yhteyttä OPH:n Jukka Tulivuoreen ja tiedustelimme alustavasti käyttösuunnitelman muutosanomuksesta, koska alkoi käydä selväksi, ettei laitteille kohdistunut osuus riittäisi kaikkien koulujen ja esiopetuksen tarpeisiin. Koordinaattori Ylinen piti

9.4. PowerPoint koulutusta opettajille ATK-luokassa. OV-tiimin jäsenet Nykänen ja Häkkinen osallistuivat Jyväskylän Agoralla 16.4. pidettyyn Apple Learning Event:iin. 29.4. Ilona IT piti teknistä koulutusta iPad laitteisiin liittyen. Media -ja digilyhytkurssin Somemummo -videot saivat ensi-illan koulukeskuksen Kuukka Talent -tapahtumassa. !Toukokuu 2014 käynnistyi 5.5. koordinaattori Häkkisen opettajille suunnatulla Apple ID:n luontikoulutuksella koulukeskuksella ja seuraavana päivänä (6.5.) koulukeskuksella osallistuttiin Ilona IT:n toteuttamaan opettajien iPad -koulutukseen.13.5. koordinaattori Ylinen sai tehtäväkseen laatia hankeavustuksen käyttösuunnitelman muutosanomuksen OPH:lle. 15.5. koordinaattori Ylinen loi ”Ookko verkossa Uurainen” facebook-ryhmän. Uudetr laitteet tuli saada pysymään ehjänä, joten 16.5. lähetettiin tarjouspyyntö iPadien suojista ja muista lisälaitteista. Ennen kesälomaa haluttiin tarjota opettajille vapaaehtoinen tilaisuus tutustua laitteisiin ja 31.5. opettajat saivat kesälainaan oppilaskäyttöön tarkoitetut iPadit vapaa-ehtoista harjoittelua varten. Hanketiimin jäsenet Häkkinen ja Nykänen laativat uuden avustushakemuksen OKM:lle: valtion erityisavustus pedagogiseen ICT-ohjaukseen perusopetukseksessa -avustushakemuksen sisältö linkitettiin tukemaan Ookko verkossa -hanketta. Hirvasen esiopetukseen saatiin toukokuun lopulla iPadit. Henkilöstöä ryhdyttiin kouluttamaan ja heille tarjottiin kesän ajaksi mahdollisuus vapaaehtoiseen laitteisiin liittyvään itseopiskeluun. Hirvasen esiopetuksessa toteutettiin kesäkuussa syksyn toimintasuunnitelma, joka koski kaikkia eskariryhmiä. Yhteiseksi teemaksi valittiin lähiympäristö ja eskarit työstivät teemaa tutkien lähiympäristöä aistien avulla. Hirvasen eskareiden työskentely lähti liikkeelle äänistä.

!3.4 Syyslukukausi 2014

Elokuussa 2014 Hirvasen koulu sai langattoman verkon, jonka toimivuutta havainnoitiin käytännössä uusien iPadien kanssa. Hirvasen koulun langaton verkkokokeilu toimi ennakkotestinä Höytiän ja Kyynämöisten koulujen verkkoratkaisuille.13.8. saatiin OKM:ltä myönteinen päätös ”valtion erityisavustus pedagogiseen ICT-ohjaukseen perusopetukseksessa* -anomukseen. 21.8. Uuraisten koulukeskuksen 8.-9.lk media- & digilyhytkurssin ryhmä harjoitteli iPadien käyttöä ja aloitti lähiympäristöaiheisen oppimateriaalituotannon.21.-31.8. iPadeja ryhdyttiin käyttämään koulukeskuksella eri oppiaineissa aktiivisesti. Koulukeskuksella harjoiteltiin luomaan langaton verkko kiinteästä verkosta Airport Express -laitteen avulla. Koulukeskuksen media-& digilyhytkurssin ryhmä valmisteli ”lähiympäristö” -aiheista materiaalia ja koulukeskuksen erityisopettaja Pirkka Linjama liittyi OV-tiimiin ja ryhtyi toiseksi laitevastaavaksi. Ookko verkossa Uurainen -Facebook sivustolla käytiin opettajien kesken keskustelua ja jaettiin hyödyllisiä TVT-vinkkejä. Osa opettajista liittyi ”iPad opetuksessa” ja ”Tablet-laitteet opetuksessa” -Facebook ryhmiin. Koulukeskuksella kuvataiteen ryhmä muokkasi Nuokkarin sisustusprojektiin liittyneitä kuvia kuvankäsittelyn avulla. 28.8. erityislahjakas oppilas pyydettiin mukaan laatimaan iPad-lainauslomakkeen layoutia MacBook Pro -kannettavalla. !Syyskuu 2014 käynnistyi iPad salkkureklamaatiolla: salkun suunnittelu ei ollut toimiva ja aiheutti latausjohtojen murtumista. 4.9. pidettiin koulukeskuksella hankeavustuksen käyttösuunnitelman muutosanomukseen liittyvä palaveri hanketiimin kesken ja siinä kartoitettiin laitetarvetta uudelleen. Koulukeskuksen uudisosan Liikuntasalin AV-laitteiston käyttökoulutus taltioitiin iPadeilla 4.9. Ilona IT piti 8.9. salkkukoulutusta hanketiimin

salkkuvastaaville, sillä laitteiden hallinnointi muuttui Applen VPP-määrälisenssiuudistuksen myötä: tämä toi merkittäviä muutoksia ilmaisten ja maksullisten sovellusten hankintaan. Samana päivänä toteutui Ilona IT:n iPad -koulutus opettajille. OV-hanketiimi kokoontui suunnittelemaan jatkoa: palaverissa keskusteltiin verkkoratkaisuista, laitteiden määristä sekä pilvipalveluista. Uusiin laitteisiin liittyvä leikkimielinen i(ce)Padit Challenge lähetettiin liikkeelle Kyynämöisten koululta koordinaattori Häkkisen toimesta. iPadit olivat käytössä esiopetuksessa ja kouluilla eri oppiaineissa sekä oppiaineiden välisessä yhteistyössä. OV-hankkeelle avattiin oma Youtube-tili, jonne voitiin upottaa opetuksessa tuotetut videot. Kyynämöisten koulu sai iPadit käyttöönsä ja 5-6-luokkalaiset kirjoittivat iPadeilla Pages-ohjelmalla esittelyn itsestään, ottivat kuvia ja liittivät ne tekstiin. Photoboothia käytettiin omakuvien ottamiseen luokan seinälle. Kummiparit 1-2 lk ja 5-6 lk tekevät iPadeilla Paras paikka koulun pihassa-esittelyt ja esittelyt kummiparistaan Pages-ohjelmalla ja harjoittelevat samalla valokuvaamaan ipadeilla ja siirtämään kuvan tekstin joukkoon.10.9. avustuksen käyttösuunnitelman muutosanomus valmistui koordinaattori Ylisen toimesta ja se lähetettiin OPH:lle. Kouluilla opettajat ottivat omatoimisesti käyttöön pilvipalveluita.12.9. pidettiin hanketiimipalaveri Hirvasen koululla ja suunniteltiin tulevaa, Hirvasen koululla kerrottiin myös uudistuneesta Pedanetistä.15.9. hankkeen tavoitteiden kertaus lähetettiin kaikille tiimiläisille eteenpäin välitettäväksi. 18.9. luotiin www.ookkoverkossablog.wordpress.com -blogi koordinaattori Häkkisen ohjaamalla Media-& digilyhytkurssilla erityislahjakkaan oppilaan kanssa. Samana päivänä perustettiin myös OV-hankepilvi (Google Drive) hankkeen aineistojen taltioimista ja siirtämistä varten. OV-blogin ja Pilven salasanat jaettiin muutamille asiasta kiinnostuneille hanketiimin jäsenille. 30.9. hankeavustuksen käyttösuunnitelman muutosanomus laadittiin uudelleen siinä ilmenneiden virheiden vuoksi koordinaattori Häkkisen toimesta. !Lokakuun 2014 aikana iPadit olivat ahkerassa käytössä koulukeskuksella eri oppitunneilla. Oppimispelejä hyödynnettiin esiopetuksessa ja perusopetuksen eri oppiaineissa. Kyynämöisten ja Höytiän koulut vuorottelivat iPad-salkkua ja samalla havainnoitiin jaettuun salkkuun ja sen kuljettamiseen liittyviä ongelmia. 7.10. Ryhmä opettajia osallistui Erilaisen oppimisen päivään Helsingissä. Lokakuussa opettajia osallistui myös Konnevedellä pidettyyn Löytöretki 6 pelioppimiskoulutukseen. OKM:n rahoituksen turvin käynnistettiin OV-hankeeseen liittyvät opettajakouluttajien valmistelevat ja toteuttamat tasokurssit Uuraisten koulukeskuksella. 8.10. Hirvasen koulun luokanopettaja Topi Anjala opasti Höytiän ja Kyynämöisten koulun opettajia iPad-salkun käytöön ja hallinnointiin Höytiällä. Ensimmäiset koulutukset pidettiin 24.10. iPadin peruskäyttötaidot ja 29.10. opetuspelit ja opetuspelien esittelyä.10.10. luovuttiin toivosta ja peruttiin saapumatta jääneiden kahden Windows Surface RT -tablettien tilaus, josta olikin kulunut jo vuosi. !Marraskuussa OKM:n rahoittamat opettajakouluttajien pitämät koulutukset jatkuivat Uuraisten koulukeskuksella: 3.11. iPadin liittäminen videotykkiin ja peilaus Apple-Tv:n avulla, 5.11. Keynote -esityksen tekeminen ja tiedostojen tallentaminen driven avulla, 12.11. Pages- tekstinkäsittely ja tiedostojen tallentaminen driven avulla ja 19.11. iMovies- elokuvat. OPH:lta saapunut myönteinen päätös avustuksen käyttösuunnitelman muutosanomuksekseen käynnisti koulujen laitehankintojen täsmentäminen ja viimeisten verkkohankintojen tarvekartoituksen, em. asioita käsiteltiin 17.11. pidetyssä OV-tiimipalaverissa. OKM:n rahoituksen turvin käynnistettiin OV-hankeeseen liittyvät opettajakouluttajien valmistelevat ja toteuttamat tasokurssit myös Hirvasen koululla (3.11. Pages, 5.11. Keynote -koulutus, 17.11., 18.11. ja 28.11. iMovie -koulutukset), Höytiän

koululla: (18.11. Pages ja Drive-pilvikoulutus) sekä Kyynämöisten koululla (25.11. Pages, Keynote ja Drive-pilvipalvelukoulutus). 18.11. Uuraisten koulukeskuksen opinto-ohjaaja ja 4 tukioppilasta osallistuivat ”Mediat nuorten elämänmenossa” -koulutukseen Jyväskylässä (tukioppilaiden ja tukioppilasohjaajien yhteinen koulutuspäivä). !Joulukuussa Mediat nuorten elämässä -koulutukseen osallistuneet 7.luokkalaiset järjestivät vuosiluokille 4-6 valistustunnin kunnioittavasta nettikäyttätymisestä. 11.12. pidettiin Ilona IT:n VPP-määrälisenssiohjelma- ja ylläpitokoulutus koulukeskuksella. Joulukuussa toteutettiin myös viimeiset laitehankintoihin liittyvät tarjouspyynnöt sekä viimeiset laitehankinnat. Hankkeen alussa eri kouluilla ja esiopetuksessa oli ohjeistettu eri toimijat pitämään kirjaa hanketoiminnasta ja joulukuussa käynnistyi aineiston yhteen kokoaminen koordinaattori Häkkisen toimesta. Koordinaattori Häkkinen ja 9. luokkalainen erityislahjakas oppilas jatkoivat blogin päivittämistä yhteistyössä Hirvasen koulun opettajan kanssa. Hankeraportin toiminnankuvausosion kirjoittaminen käynnistyi ja ”Somemummon media-ja digikekkerit” -materiaalin valmistelutyö oppitunneilta kertyneiden aineistojen pohjalta aloitettiin. !Erityisesti Koulukeskuksella ja Hirvasen koululla iPadit olivat aktiivisessa käytössä syyslukukaudella 2014 ja koululla tuotettiin runsaasti erilaista aineistoa, joka on nähtävillä hankkeen blogissa. Kyynämöisten koululla saatiin verkko-ongelmia ratkaistua ja iPadit saatiin käyttöön oppitunneille. Höytiän koululla verkkoihin liittyvät pulmat asettivat haasteita, mutta iPadeja päästiin käyttämään oppitunneilla: Höytiän koululla oppilaat toteuttivat äidinkielen ilmaisutuntien aikana urheiluvideoihin omia selostuksia videon pyöriessä ja oppilaat etsivät tietoa aiheista ympäristö -ja luonnontieto. Maantiedon jaksossa etsittiin ajantasaista tietoa mm. kaupunkien asukasluvuista. Höytiän koululla oli syyslukukaudella 2014 kaksi 9.lk oppilasta suorittamassa TET -jaksoa ja heidän tehtävänään oli 1.-2.luokkien liikuntatuntien valmistelu laitteita hyödyntäen: harjoittelijat toteuttivat kuvista liikuntatunneille suunnisturadan. Opettajat hyödynsivät opettajien käyttöön tarkoitettua iPadia mm. valokuvaamiseen, tiedonhakuun ja sähköpostien hoitoon. Höytiän koulu oli osan hankkeen ajasta jakanut iPad -salkun Kyynämöisten kanssa, josta johtuen oppilaspadit olivat Höytiällä rajoitetusti. Hankkeen aikana tehdyn muutosanomuksen myötä Kyynämöisten ja Höytiän koulu saivat omat salkut, joka helpotti huomattavasti jatkotyöskentelyä ja laitteiden saatavuutta. Hirvasen koululla toteutettiin syksyn 2014 aikana koulun uudet kotisivut sekä koulun tiloista ja historiasta tehtiin!virtuaalinen esittely usean luokan yhteistyönä. Projektiin kuului muun muassa!kuvaamista, kirjoittamista ja haastatteluja. Lopuksi esittelyt koottiin Powerpoint- ja videotiedostoiksi. Molemmat edellä mainitut esimerkit löytyvät hankkeen blogista. !Syyslukukaudella 2014 Hirvasen esiopetuksessa iPadit otettiin osaksi jokaista eskaripäivää. Lasten kanssa harjoiteltiin yhdessä laitteen käyttöä mm. pelaten oppimispelejä, sekä laatien sääntöjä laitteen turvalliseen käyttöön. Hirvasen eskariin saatiin uusi digikamera, jota käytettiin ahkerasti. Ensimmäinen suuri projekti oli videon toteuttaminen vanhempainiltaan. Videon jälkeen siirryttiin työstämään aistiteemaa ja esiopetuksessa kehitettiin ”Äänilotto"- peli. Tekniseen toteutukseen saatiin apua Hirvasen koulun luokanopettaja Topi Anjalalta. Äänilottopeli toimi samalla Hirvasen eskarien lähiympäristön esittelynä. Hirvasen eskarissa syksyn 2014 aikana pelattiin ja pidettiin kirjaa pelatuista oppimispeleistä, pelien avulla harjoiteltiin kirjaimia, numeroita, logiikkaa, muotoja, pieniä yhteenlaskupelejä, Tenkkapoo-R -harjoittelua, oppi ja ilo -pelejä, hyödynnettiin Pikku Kakkosen

pelisivuja, opeteltiin yhteistyötä koulun kanssa iPad salkkua koskevissa asioissa, valokuvattiin iPadilla ja kameralla (liikennemerkkejä), harjoiteltiin videokuvausta ja kuvattavana olemista, etsittiin tietoa Googlen avulla, valittiin viikon kirjain, aloitettiin nettietikettiin tutustuminen ja laadittiin iPadin käyttösäännöt, opeteltiin musiikin etsimistä mm. YouTubesta, haettiin säätiedotuksia, iPadia hyödynnettiin kellon opettelun apuna sekä ajastimena, toteutettiin elokuva eskaripäivästä vanhempainiltaan, luotiin eskareiden oma sähköpostitili. Henkilökunnan toiminnassa keskityttiin laitteen peruskäytön harjoitteluun, osallistuttiin koulutuksiin, kalenterit siirrettiin tabletille, tutustuttiin aktiivisesti muihin vastaaviin hankkeisiin (mm. Turun Molla- hanke), haettiin tietoa kuinka iPadia voi hyödyntää opetuksessa, hyödynnettiin e-kirjoja, luotiin oman pilvi, hyödynnettiin suunnittelussa ohjelmia Pages, Numbers, iBooks ja YouTube. Syyslukukautta 2014 sävytti Hirvasen eskarissa myös nettiyhteysongelmat. !3.5 Kevätlukukausi 2015

Tammikuussa 2015 laitevastaavat ja hanketiimi toteutti Applen VPP-määrälisenssiuudistukseen liittyviä käytännön toimenpiteitä.13.1. pidettiin koulukeskuksella iPad-hallintapalaveri, jossa luovutettiin Höytiän koululle oma salkku, joten ajallisesti ja logistisesti hankalaa yhteiskäyttöä Höytiän koulun kanssa ei tarvinnut jatkaa. Kirjanpitoa oli tarkastettu useaan otteeseen hankkeen aikana, eikä tammikuu tuonut tähän muutosta. Hankeen tavoitteisiin liittyvä toiminta esi-ja perusopetuksessa jatkui, kuten jatkui myös toiminnankuvausten lisääminen hankeblogiin. Hankeblogi esiteltiin ja itse tuotettua sisältöä testattiin käytännössä testausta koulukeskuksella ja Kyynämöisten koululla kuvataideopetuksessa. Somemummon media-ja digikekkerit -materiaalin toteuttamista jatkettiin aineiston pohjalta ja koulukeskus päätti osallistua kansalliseen mediakasvatuksen teemaviikkoon eli mediataitoviikkoon. Hankkeeseen liittyvä kirjanpidon raporttisaatiin valmiiksi kun kaikki hankinnat oli saatu tammikuuhin mennessä toteutettua. 26.1. Kyynämöisten koululla harjoiteltiin iPadien käyttöä ahkerasti eri oppilaineissa. !Helmikuu 2015 ei tuonut suuria muutoksia toiminnan osalta: hankeblogin päivittämistä jatkettiin, hankeeseen liittyvä toiminta ja esi-ja perusopetuksessa jatkui. Koulukeskuksella toteutettiin 9.-15.2. kansalliseen mediakasvatuksen teemaviikkoon, mediataitoviikkoon, liittyviä teemallisia oppitunteja. 12.2. Kopioston Juha Kallanranta vieraili pitämässä tekijänoikeuskoulutusta koulukeskuksen luokkien 7-9 oppilaille ja opettajille. Somemummon media-ja digikekkerit -tehtävävihko ja hankkeen toimintakertomusraportti saatiin valmiiksi ja niistä teetettiin painetut versiot Uuraisten esiopetukseen ja kouluille. Hanke raportoitiin kokonaisuudessaan OPH:lle. !Uuraisten koulukeskuksella seurattiin laitteiden käyttöä eri oppiaineissa ja luokka-asteilla aikavälillä 1.9.2014 - 17.2.2015. Koulukeskuksella oli käytössä kaksi salkkua (2 x 16) ja yhteensä 32 iPad mini -laitetta. Salkku 1:n 16:sta iPadiä oli käytetty seurannan aikana 328:lla oppitunnilla ja salkku 2:n iPadit olivat käytössä 159:llä oppitunnilla. !!

4 HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TAHOT !4.1 Kartoitusvaihe Uuraisten koulukeskus ja Hirvasen, Kyynämöisten sekä Höytiän koulut sijaitsevat erillään toisistaan Uuraisten kunnan alueella. Kouluilla on muutama yhteinen kiertävä opettaja ja kouluja yhdistää myös koulujen oppilasmäärän kasvu. Ennen Ookko verkossa -hanketta kouluilla ja esiopetuksessa ei ollut yhtenäistä TVT-laitteistoa eikä niiden käyttöön liittyvää yhteistä suunnitelmaa. Ookko verkossa -hankkeen avulla pyrittiin nykyaikaistamaan esiopetuksen ja koulujen verkkoratkaisuja, laitekantaa, lisäämään koulujen ja esiopetuksen välistä dialogia ja tuomaan erillään toisistaan sijaitsevien koulujen toimintaan yhteisiä toimintatapoja. Uuraisten koulujen ja esiopetuksen fyysinen sijainti kunnassa sekä monipuolinen luonnonympäristö toimi hyvänä lähtökohtana hankkeen lähiympäristöteeman käsittelylle.

! 4.2 Työnjako ja toimijat !Hankkeeseen osallistui useita eri tahoja, joiden hahmottamisen helpottamiseksi olemme laatineet kaaviokuvan:

Johtotiimin jäseninä toimi kunnan esimiehiä, joilla oli hankkeessa ylin päätösvalta hankintoihin, rahoitukseen, resursseihin, lopullisiin päätöksiin ja toiminnan tarkastuksiin. Johtotiimi ei ollut hankkeen aikana perustettu säännöllisesti kokoontuva ryhmä, vaan joukko henkilöitä, joilla oli vastuu ja valta hankkeen etenemisestä. Johtotiimiin kuului peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen, koulukeskuksen rehtori Sami Pasanen, koulujen johtajat Pekka Uljas ja Kati Möttönen sekä päivähoidonjohtaja Tiina Kulmala. Johtajat osallistuivat aktiivisesti hanketiimin palavereihin. Höytiän koulun johtaja oli hankkeen aikana vuorotteluvapaalla eikä näin ollen osallistunut hankkeeseen. !Hanketiimi koostui kunnan henkilöstöstä. Hanketiimin palavereissa sovittiin yhteisesti hankinnoista, kuinka toimitaan, tiedon välittämisestä sekä toimintaan osallistumisesta. Hanketiimin tehtävänä oli toimia hankkeen vetäjinä omissa yksiköissään. Hanketiimin jäseninä olivat hankkeen aikana Uuraisten kunnan peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen, koulukeskuksen rehtori Sami Pasanen, Hirvasen koulunjohtajana Pekka Uljas, Kyynämöisten koulunjohtajana ja luokanopettaja Kati Möttönen, päivähoidonjohtana Tiina Kulmala, hankekoordinaattori ja kuvataideopettaja Tiina Häkkinen (koulukeskus), hankekoordinaattori ja matematiikan, fysiikan, kemian ja TVT:n opettaja Jussi Ylinen (koulukeskus, 2014 marraskuuhun saakka), hankekoordinaattori ja erityisopettaja Pirkka Linjama (koulukeskus), päivähoidonjohtaja Tiina Kulmala, kiertava erityisopettaja Anu Jokinen, Höytiän koulun luokanopettaja Terttu Stenman, Kyynämöisten koulunjohtaja ja luokanopettaja Kati Möttönen, Hirvasen koulun johtaja ja luokanopettaja Pekka Uljas, Hirvasen koulun luokanopettaja Eero Valkama, Hirvasen koulun luokanopettajan sijainen Topi Anjala, koulukeskuksen oppilaanohjauksen opettaja Mari Hast, koulukeskuksen luokanopettaja Anna-Riitta Pentinpuro, lastentarhanopettajat Katariina Seppänen jaTerhi Ek, Uuraisten kunnan ATK-vastaava Petteri Nieminen ja ATK-vastaavan sijainen Ilkka Sukanen. !Koordinaattorien tehtävänä yhdistää eri toiminta ja toimijat, organisoida tiimipalaverit, toimintaa ja koulutuksia, hoitaa esittelyt, yhteydenpito ja tiedottaminen eri toimijoiden välillä, huolehtia oman yksikkönsä laitteiden lainaamisesta, koota hankkeen aineistoa toimijoilta, osallistua kirjanpidon tarkastuksiin, ylläpitää blogia, koota aineistoa ja raportoida hankkeesta OPH:lle. Hankkeen koordinaattoreina toimi vuosien 2013-2015 välisenä aikana kolme henkilöä: aikavälillä elokuu 2013 - marraskuu 2014 Uuraisten koulukeskuksen kuvataide- ja media-& digilyhytkurssin opettaja Tiina Häkkinen sekä TVT-opettaja Jussi Ylinen ja tämän jälkeen aikavälillä joulukuu 2014-helmikuu 2015 Tiina Häkkinen ja erityisopettaja Pirkka Linjama. !Verkko-ja laitevastaavina toimi hankkeen aikana kunnan ATK-vastaava Petteri Nieminen ja 1.1.2015 hänen vuorotteluvapaan sijaisuutta hoitanut Ilkka Sukanen. Verkko-ja laitevastaavien tehtävänä oli hanketiimipalavereihin osallistuminen, verkkoratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteiden hallinnointi ja ylläpito, hankintapäätöksiin osallistuminen ja tilausten tekeminen. !Hankkeen toimijat osallistuivat koordinaattoreiden ja hanketiimin suunnittelemaan toimintaan sekä heille kohdennettuihin koulutuksiin. Hankkeen toimijoina olivat koulujen ja esiopetuksen opettajat, ohjaajat, lapset ja koulujen oppilaat. Hankkeeseen osallistuminen oli opettajille vapaaehtoista. Toimintaan osallistuneet opettelivat uusien laitteiden käyttöä ja tuottivat hankkeen tavoitteiden mukaista aineistoa. !

Kouluttajina ja yhteistyötahoina toimi hankkeen aikana eri yritysten edustajia ja kouluttajia. Koulutusta haluttiin taholta, jolla oli runsaasti kokemusta tabletlaitteista ja TVT-hankkeista suomalaisilla kouluilla, siksi hankkeen pääasialliseksi ulkopuoliseksi yhteistyötahoksi valikoitui Ilona IT. Koulutuksia ja esittelyjä järjestettiin myös muiden toimijoiden toimesta ja hankkeen aikana osallistuttiin eri tahojen järjestämiin koulutuksiin myös Uuraisten ulkopuolella. (Tarkemmat yksityiskohdat kts. 7 Koulutukset.)

!4.3 Esiopetus Hankkeessa mukana olleet esiopetuksen yksiköt olivat koulukeskuksen, Hirvasen ja Höytiän esiopetusryhmät. Koulukeskuksen ja Kyynämöisten lähikoulualueen esiopetuspaikat ovat Koulukeskuksen esiopetusryhmät. Elokuussa 2014 koulukeskuksella aloitti kaksi esiopetusryhmää. Koulukeskuksella järjestetään myös esiopetusikäisten lasten päivähoito. Höytiän lähikoulualueen esiopetuspaikat on Höytiän eskariryhmä (kunnallinen esiopetusryhmä) ja koulukeskuksen esiopetusryhmässä. Koulukeskuksella järjestetään esiopetusikäisten lasten päivähoito (ei kuitenkaan vuorohoitoa). Hirvasen lähikoulualueen esiopetuspaikat ovat Hirvasen päiväkoti ja Päiväkoti Kädenjälki (yksityinen päiväkoti), joka ei ollut mukana hankkeessa. Molemmissa päiväkodeissa on myös esiopetus-ikäisten lasten päivähoitoa. Hirvasen päiväkodin ja esiopetuksen vastuuhenkilöinä toimivat lastentarhanopettaja Maija Muhonen ja lastentarhanopettaja Katariina Seppänen. Höytiän esiopetuksen vastuuhenkilönä toimi lastentarhanopettaja Terhi Ek. Koulukeskuksella vastuuhenkilönä oli lastentarhanopettaja Anu Mäkinen.

4.4 Koulut Uuraisten koulukeskus Uuraisten koulukeskus sijaitsee kirkonkylällä Kuukantien varrella. Kirkonkylä on vilkas noin 900 asukkaan maalais- ja kauppataajama. Koulukeskus on laajentunut vuosien 2002-2004 välillä peruskorjaus- ja laajennushankkeen myötä yhtenäiskouluksi, jolloin Kirkonkylän koulun ja Uuraisten yläasteen toiminta ja kulttuuri yhdistettiin yhtenäiseksi koulukeskukseksi. Koulukeskuksella on 295 oppilasta, 20 eskarilaista ja rehtori + 25 opettajaa, joista 2 sivutoimista opettajaa sekä 1 kiertävä tuntiopettaja. Koulukeskuksessa vuosiluokat 1-9 sekä esiopetus toimivat saman katon alla. Yhteinäiskoulun myötä koulukeskuksella on yksi rehtori ja apulaisrehtori, yhteisiä opettajia pienillä ja isoilla oppilailla, yhteiset tilat ja välineet, yhteinen talousarvio, yhteinen oppilashuolto ja yhteinen opetussuunnitelma.

!Hirvasen koulu Hirvasen koulu on yksi Uuraisten kunnan neljästä koulusta. Koulu sijaitsee 30 kilometrin päässä Jyväskylästä ja 200m päässä Äänekosken rajalta ja 2km Laukaan rajalta. Hirvasen koululla oli syksyllä 2014 114 oppilasta ja 7 opettajaa. Seitsemän opettajan lisäksi Hirvasen koululla työskentelee kiertävä englannin kielen opettaja ja erityisopettaja sekä neljä koulunkäyntiavustajaa. Hirvasen koulua peruskorjattiin ja laajennettiin vuosina 1990-91. Laajennustarve on edelleen suuri ja vuonna 2010 käyttöön otettiin suurtilaelementistä koottu luokkahuone. Koulun kanssa samalla pihalla ovat myös päiväkodin tilat.

Kyynämöisten koulu Kyynämöisten koulu sijaitsee Kyynämöisten kylällä noin 7,5 km Uuraisilta Multian suuntaan. Koulu on rakennuksena perinteinen puukoulu. Kyynämöisten koululla on 50 oppilasta, kolme opettajaa, erityisopettaja, 3 kiertävää opettajaa ja 2 avustajaa. Höytiä 45 oppilasta, kolme opettajaa, erityisopettaja, 3 kiertävää opettajaa ja 2 avustajaa. !Höytiän koulu Höytiä sijaitsee Uuraisten Petäjäveden puoleisella laidalla. Höytiän koulu sijaitsee koulunmäellä Höytiän kylällä Uuraisilla ja koulun pihamaalla kolme koulurakennusta, joista vanhimmalla ikää on jo noin 90 vuotta. Höytiän koululla on 45 oppilasta, kolme opettajaa, erityisopettaja, 3 kiertävää opettajaa ja 2 avustajaa.

!!!!

5 HANKKEEN TEEMA

5.1 Hankeen teema: lähiympäristö Hankkeen yhteiseksi teemaksi sovittiin lähiympäristö, koska sen puitteissa esiopetuksessa ja kouluilla oli mahdollista käsitellä yhteistä teemaa eri tavoin ja eri näkökulmista. Esiopetuksessa teemaa työstettiin eri aistien avulla, Kyynämöisillä lähiympäristöä lähestyttiin kuvataidetunneilla tarkastelemalla koulun piha-alueisiin liittyneitä muistoja ja mieleen painuneita tapahtumia ja itselle tärkeitä paikkoja. Hirvasen koululla tarkasteltiin omaa koulua ja sen ympäristöä yksityiskohtaisesti: koululla toteutettiin mittava kuvia ja tekstejä yhdistelevä kokonaisuus uuteen Pedanettiin. !Hankkeen teeman avulla oli tarkoitus tutustua esiopetuksen ja koulujen lähiympäristöihin: omaan piha-alueeseen ja kotiin, koulureitteihin, päiväkotien ja koulujen piha-alueisiin, koulua ympäröivän alueen luontoon ja rakennuksiin, vapaa-ajan toiminnan paikkoihin (lähipolut, metsät, kokoontumispaikat ym.). ! 5.2 Teeman integrointi Vihreä lippu -toimintaan Ookko verkossa -hanke nivoutui Uuraisten koulukeskuksella myös Vihreä lippu -kestävän kehityksen ohjelmaan yhteisen teeman kautta. OV-hankkeen aikana Uuraisten koulukeskuksella oli meneillään Vihreän lipun toinen toimintavuosi ja yhteisen teeman myötä tarkoituksena oli välittää tietoa ja malleja Vihreän lipun toiminnasta myös muille Uuraisten kunnan alueen kouluille ja eskareihin. !

6 HANKINNAT !!6.1 Tarvekartoitukset Ennen TVT-hankeavustushakemuksen lähettämistä laadittiin kunnan esi- ja perusopetuksen yksiköissä tarvekartoitus, jonka avulla selvitettiin TVT-laitteiston määrä, ikä ja jakautuminen kunnan alueen esiopetuksessa ja kouluilla. Kartoituksesta ilmeni, että vuonna 2013 opiskelijamäärä kouluissa oli yhteensä 546 ja pöytäkoneita oli käytössä yhteensä 38. Kannettavia tietokoneita oli yhteensä 13 ja interaktiivisia esitystauluja yksi. TVT-hankeavustukselle oli Uuraisten kunnassa erittäin suuri tarve: hankeavustushakemukseen haettavaksi summaksi kirjattiin laitteiden ja verkkojen osalta yhteensä 149 814". Toteutunut avustus oli ennen anottua käyttösuunnitelman muutosta kokonaisuudessaan 62 800", josta laitehankintojen osuus oli 40 000". Käyttösuunnitelman muutosanomuksen hyväksymisen jälkeen kokonaissumma oli edelleen 62 800", mutta laitteisiin kohdistuva summa nousi 45 500". Todellisen tarpeen ja toteutuneen TVT-avustuksen erotuksen vuoksi hankkeen laitehankintoja tuli tarkastella toisen kerran ja kartoittaa välttämättömimmät hankinnat ja laitteet, joiden avulla hankkeen tavoitteisiin voitaisiin pyrkiä. Laiterahojen ja hankintojen jakamisessa esi- ja perusopetuksen kesken pyrittiin tasa-arvoisuuteen, mutta koulukeskuksen oppilasmäärä ja vuosiluokkien 7-9 oppilaiden valmiuden siirtyä toisen asteen koulutukseen asettivat tiettyjä vaatimuksia laitehankinnoille. Alkuperäinen laitteisiin kohdistunut avustussumma ei riittänyt kaikkien koulujen ja esiopetuksen tablettilaitteiden hankintaan, jolloin oli tarpeellista toteuttaa avustuksen käyttösuunnitelman muutosanomus. Kolmannen kerran tarvekatoitus toteutettiin myönteisen TVT-avustuksen käyttösuunnitelman muutospäätöksen yhteydessä. Hankinnoissa huomioitiin nyt ne esiopetuksen ja perusopetuksen yksiköt, jotka edellisellä hankintakieroksella jäivät vähimmälle huomioille. ! 6.2 Laiteheimon valinta Uuraisten kunnan esi- ja perusopetuksen laitteiston määrä ja monipuolisuus oli ennen hankeavustusta vähäinen. Käytettävissä olevat tietokoneet olivat Windows -käyttöjärjestelmällä varustettuja PC-pöytä ja kannettavia tietokoneita. Ainoastaan Uuraisten koulukeskuksen kuvataideopetuksessa hyödynnettiin ennen hanketta OSX -käyttöjärjestelmällä toimivaa iMac -pöytäkonetta sekä MacBook Pro -kannettavaa. Kunnan esi- ja perusopetuksessa ei ollut entuudestaan yhtään iOS-mobiilikäyttöjärjestelmällä toimivaa iPad-laitetta. Opettajien ja hanketiimin kokemukset ja mielipiteet hankittavista laitteista perustuivat pitkälti omiin Android -mobiilikäyttöjärjestelmällä toimiviin mobiili- ja tablettilaitteisiin sekä Windows-käyttöjärjestemällä toimiviin mobiililaitteisiin sekä omiin ja työpaikan PC-tietokoneisiin. Laitehankintojen päätöksiä sävytti alussa voimakkaasti hankkeeseen osallistuneiden vähäinen tietämys erityisesti tablettilaitteiden käyttämisestä kouluympäristössä. Eri laiteheimojen (Android ja Windows) paremmuutta perusteltiin palavereissa ja keskusteluissa omiin yksityisiin käyttökokemuksiin perustuen. Hankinnoista vastaavassa tiimissä jakauduttiin hankkeen alkuvaiheessa kahteen heimoon: Windows -pohjaisten laitteiden kannattajiin ja iOS-laitteiden kannattajiin. Windows-pohjaisia laitteita perusteltiin tuttuudella, samalla yritettiin muistuttaa, että tablet-laitteet eroavat suuresti tietokoneista, eikä niitä tulisi verrata keskenään. Android-pohjaisia laitteita puolustettiin oppilaille tutuilla ominaisuuksilla, mutta Android laitteet karsiutuivat pois tietoturva-, aplikaatio- ja

massahallinnan vaikeuden vuoksi. ”Heimosotaa” lähdettiin purkamaan ulkopuolisten asiantuntijoiden turvin. Asiantuntijatiedon avulla saimme selkeitä perusteluita iOS-laitteiden valitsemiselle; niille oli saatavilla runsaasti eri aplikaatioita, tietoturvaongelmia ei ollut, laitteiden hallinta oli suhteellisen helppoa ja käyttäjäkokemuksia oli saatavilla runsain määrin eri kouluilta Suomessa. Asiantuntijatiedän jälkeenkin oli vielä havaittavissa vastarintaa ja Windows-laitteiden kannatusta. Windows- ja iOS-laitteita olisi haluttu verrata käytännössä, siksi Uuraisten koulukeskus tarttui edulliseen Windows Surface RT -tarjoukseen ja tilasi kaksi laitetta vertailumielessä. Kahden laitteen toimitus venyi lokakuulta 2013 lokakuulle 2014, jolloin tilaus päätettiin perua ja tällä välin iOS-laitteet oli tilattu, toimitettu ja otettu käyttöön kouluilla. ! 6.3 Tarjouspyynnöt ja kilpailuttaminen Ensimmäisessä laitehankintojen vaiheessa tarjouspyynnöt lähetettiin neljälle yritykselle, joista tarjouskivan voitti IlonaIT. Uuraisten kunnan saaman TVT-avustuksen laitehankinnoille osoitetun avustuksen suuruus ei ollut riittävä, jotta kaikille yksiköille olisi saatu tasavertaisesti TVT-laitteita ja tämän vuoksi keväällä 2014 Uuraisten kunta anoi TVT-avustuksen käyttösuunnitelman muutosta OPH:lta. Kun käyttöanomuksen muutosanomukseen saatiin myönteinen päätös, toteutettiin toinen kilpailutus, johon tarjoukset pyydettiin neljältä yritykseltä. ! 6.4 Laitehankinnat ja verkkoratkaisut Sanomalehti Keskisuomalaisessa uutisoitiin 6.5.2014, kuinka Jyväskylän yliopiston suorittamissa mittauksissa ”Keski-Suomen mobiiliverkon kattavuus paljastui paikoittain erittäin heikoksi” ja kuinka ”vanhoja ADSL-laajakaistayhteyksiä karsitaan parhaillaan, ja maakunnan laajakaistaverkko on muutenkin täysin riittämätön.” (KSML, Erno Mähönen, 6.5.2014) Artikkelin mukaan mittaustulokset tehtiin tableteilla ja älypuhelimilla - laitteissa oli Soneran, Elisan ja DNA:n liittymät. Mittaustuloksista ilmeni, että mobiiliverkon latausnopeus on Keski-Suomen alueella alle 5MB yli puolessa tapauksista, 10% nopeus jäi alle 1MB ja vain suurten taajamien ja valtateiden lähellä saavutettiin li 10MB laajakaistaa vastaava yhteys. Em. artikkelin mukaan Jyväskylän informaatioteknologian professorin Pekka Neitaanmäen mukaan Keski-Suomen laajakaistaverkkotilanne oli Suomen huonoinpia ja tähän vaikuttavina tekijöinä oli mainittu Keski-Suomen pitkät etäisyydet ja mäkinen maantiede. !Ookko verkossa -hankkeen alkaessa Uuraisten kunnassa oli yhä suunnitteilla osallistuminen Valtioneuvoston käynnistämään ja Keski-Suomen liiton koordinoimaan Laajakaista kaikille -hankeeseen, jonka puitteissa oli määrä rakentaa kunnan alueelle uutta valokuituverkkoa. Uuraisten kunnan verkkosivuilla (http://uurainen.fi/fi/195/Laajakaista+kaikille+-hanke) mainitaan, kuinka rakennettavan verkon kustannuksiin oli tarkoitus osallistua kunnan lisäksi EU tai valtio sekä rakentamisesta vastaava operaattori, jonka kiinnostus Uuraista kohtaan riippui paikkakuntalaisten kiinnostuksesta verkkoa kohtaan. Nopeiden laajakaistayhteyksen tavoittelulla oli tarkoitus parantaa mahdollisuuksia harjoittaa ammattia ja liiketoimintaa Uuraisilla. Valokuituverkon tarpeellisuutta korostettiin vanhojen ADSL-yhteyteyksien muuttumisella langattomiksi operaattorien luopuessa kuparikaapeleista. ”Kuuskaistaksi” kutsutussa hankkeessa olisi korvattu vanhat ADSL-yhteydet ja nostettu nopeiden internet-yhteyksien määrää Uuraisilla.

!Kunnassa samoihin aikoihin suunnitteilla ollut laajakaistahanke vaikutti Ookko verkossa (OV) -hankkeen verkkoratkaisuihin ja tästä syystä OV-hankkeen toimijat seurasivat laajakaistahankeen etenemistä eri tiedotusvälineiden kautta. OV-hankkeen aikana ilmeni kuitenkin, ettei maakunnallisen laajalaistahankkeen läpivienti tulisi toteutumaan ainakaan Ookko verkossa -hankkeen aikana. !OV-hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi oli tarvetta kehittää ja kasvattaa koulujen verkkoyhteyksien tehoa sekä luoda kouluihin langattomat sisäverkot, jotta iPadien ja muiten tietoteknisten laitteiden käyttö olisi tarkoituksenmukaista. Kaikki Uuraisten koulut ja esikoulut olivat eritasoisten internetyhteyksien piirissä ennen hankkeen alkua. OV-hankeen aikana päätteiden määrä kasvoi kouluilla huomattavasti ja sen myötä syntyi tarve paremmille verkkoyhteyksille ja langattoman verkon luomiselle. Aiemmin käytössä olleet ADSL-yhteyksien tiedonsiirtonopeudet eivät enää riittäneet kasvaville tiedonsiirtomäärille. Koulujen sijainti haja-asutusalueella vaikeutti verkkoyhteyksien rakentamista ja aiheutti omat haasteensa. Kyynämöisen, Hirvasen ja Höytiän kyläkouluilla verkkoyhteydet rakennettiin pääasiassa 4G- verkon varaan, jonka kuuluvuuden takaamiseksi kouluilla jouduttiin tekemään erilaisia asennustöitä ja etsimään sopivinta ja tehokkainta ratkaisua. Koulukeskus on Uuraisten kouluista suurin ja ainoa, joka sijaitsee tällä hetkellä valokuituyhteyksien ulottuvilla. Koulukeskuksen suurta tiedonsiirtoa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa 4G- verkkojen varaan. Verkkoyhteyksien sijaan ongelmia aiheutti eri kahdesti laajennetun koulurakennuksen laaja pinta-ala, joka edellytti lukuisien tukiasemien asentamista eri puolille rakennusta. Koulujen sisäverkot luotiin kaikilla kouluilla kiinteiden WLAN- tukiasemien ja iPad -salkuissa olevien siirrettävien Airport Express -tukiasemien yhdistelmällä. Näin iPadien ja kannettavien tietokoneiden käyttö oli mahdollista eri puolilla kouluja. Tällä hetkellä kaikki Uuraisten koulut ovat riittävien verkkoyhteyksien ulottuvilla ja verkkojen osalta tavoitteet on saavutettu.

7 KOULUTUKSET JA ESITTELYT !Uuraisten kunnan esi-ja perusopetuksen yhteiseen Ookko verkossa -hankkeeseen liitttyi erilaisia koulutuksia, joita järjestivät niin ulkopuoliset kouluttajat kuin myöhemmin Uuraisten kunnan koulujen opettajista valikoituneet vertaiskouluttajat. Kaikkiin koulutuksiin pyriittiin osallistumaan mahdollisimman useista eri yksiköistä mahdollisimman monen osallistujan toimesta, mutta osallistumisen hetkittäin haasteelliseksi teki esi- ja perusopetuksen opettajien työn luonne, joka vaati läsnäoloa oppitunneilla tai sijaisjärjestelyjä. Työajan ulkopuolella järjestettyjen koulutusten haasteiksi nousivat myös opettajien perheisiin tai iltatyöhön liittyvät velvollisuudet. Veso-koulutuksia oli suunniteltu ja varattu muihin koulun toimiin jo ennen Ookko verkossa -hanketta, erityisesti hankkeen loppupuolella Veso-päiviä oli varattu opetussuunnitelmauudistukselle. Koulutusten ajankohdissa ja järjestämisessä pyrittiin kuitenkin huomioimaan mahdolliset esteet ja varmistamaan esimerkiksi sijaisjärjestelyjen avulla mahdollisimman monen osallistuminen. Osasta koulutuksista tehtiin videotallenteita ja editoituja tiivistelmiä niitä opettajia varten, jotka eivät voineet osallistua. !7.1 Koulutusten ja esittelyiden aikajana !Syyskuu 2013 !- 6.9.TYKY-päivän oppimispelikoulutusta opettajille (kouluttajana OV-hankkeen 2. koordinaattori Jussi Ylinen)

Uuraisten koulukeskuksen ATK-luokassa !- 12.9. OV-hankkeen esittely Uuraisten kunnassa suomalaiseen perusopetukseen tutustuneille ja kouluilla

vierailleille alankomaalaisille rehtoreille (esittelijänä OV-hankkeen 1. koordinaattori Tiina Häkkinen) !!Lokakuu 2013 !- 1.10.2013 Löytöretki toiseen maailmaan -seminaari Konnevedellä: Koulutuksessa oli mahdollista valita eri

luennoille osallistuminen aihealueiden mukaan. Koulutuksessa esillä olivat mm. sähköistyvän koulun haasteet (OPH Juho Helminen & Tina Heino), USUKO uuden sukupolven koulu (dekaani Pekka Neittaanmäki JKL yo IT tiedekunta), Oppimisen tukilaitteistot, Eduforum, iPad -laitteet osana opetusta, Samsung Tools for Education -esittely, pilvipalvelu yhteistyön keskiössä, Edutukku: luokkahuoneen rakennuspalikat, 3d tulostus opetuksessa, iPad apps: Showbie & Book Creator, Smart feet. Muita koulutuksessa sivuttuja aiheita olivat mm. laajentuva oppimisympäristö, miten pelillisyyttä hyödynnetään kouluissa, sosiaalisuus pelissä, sosiaaliset ryhmät peleissä, didaktiikka, Ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen kaataminen, tutkiva ja kokemuksellinen oppiminen, yhteistoiminnallisuus, vertaisoppiminen, narratiivisuus, Jatkuva reaaliaikainen palaute ja arviointi, Innovating Pedagogy Report 2013 (seamless learning), Crowd Learning -vertaisoppiminen, yhteiskunnan haasteet: multimodaalisuus, tiimityöskentely ja opettajuus muutoksessa !

- Hanke-esittely koulukeskuksen opettajille Uuraisten koulukeskuksella (esittelijänä OV-hankkeen 1. koordinaattori Tiina Häkkinen) !

- Hanke-esittely Hirvasen koulun opettajille Hirvasen koululla (esittelijänä OV-hankkeen 1. koordinaattori Tiina Häkkinen) !!

Marraskuu 2013 !- Hankkeen ja teeman esittely Uuraisten koulukeskuksen Vihreä lippu -ympäristökasvatushankeen raadille !!Tammikuu 2014 !- 16.1.2014 klo 14-15 IlonaIT:n webinaari (vetäjänä Risto Korhonen, Ilona IT) osallistuminen Uuraisten

koulukeskuksen kuvataideluokassa !- 29.1.2014 klo 13-16 Tabletlaitteet opetuksessa -koulutus esi- ja perusopetuksen opettajille, (kouluttaja:

Risto Korhonen, Ilona IT), Uuraisten koulukeskuksen kuvataideluokka. Koulutuksessa käsitellyt aiheet: tablettien eroavaisuuksia ja käyttö opetuksen työvälineenä. Tapaaminen taltioitiin videolle niitä opettajia varten, jotka eivät päässeet paikalle kyseisenä ajankohtana. !!

Maaliskuu 2014 !- 13.3.2014 klo 13.00 alkaen Opinaika -esittely (esittelijä: Alfasoft Oy Seija Gråsten) Uuraisten

koulukeskuksella kuvataideluokassa. Esittelyn aiheena Opinajan sähköinen ympäristö. !- 28.3.2014 klo Laitteiden käyttökoulutus opettajille (kouluttaja Risto Korhonen, IlonaIT) Uuraisten

koulukeskus, kuvataideluokka. !!Kevät 2014: Educode -koulutukset Hirvasen koululta osallistuttiin yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa Educoden suunnittelemiin oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämiskoulutuksiin. Koulutus sisälsi kolme lähipäivää ja se oli maksuton. Koulutusten tarkoituksena oli oppilaitoksille uuden TVT-strategian laatiminen. Educoden TVT-koulutuksen katsottiin tukevan hyvin OV-hanketta, koulumme tulevaisuuden linjauksia sekä opetussuunnitelman 2016 uudistustyötä. 25.3.2014 Uuraisten kunnan koulujen TVT-srategian laadintaan liittyen toteutettiin kartoituskysely opettajille. Strategia laadittiin Hirvasen koulun toimesta 27.3.2014. !!!

Huhtikuu 2014 !- 9.4.2014 PowerPoint -koulutus opettajille (kouluttajana: OV-hankkeen 2. koordinaattori Jussi Ylinen)

Uuraisten koulukeskuksen ATK-luokassa !- 16.4.2014 Apple Learning Event, Jyväskylä, Agora. Apple Learning Event -tapahtumassa esiteltiin, kuinka

teknologia muuttaa oppimisen roolia. Päivän aikana järjestettiin kaksi identtistä tapahtumaa, joissa kouluttajat ja asiantuntijat käsittelivät nykypäivän haasteita oppimisessa ja jakoivat kokemuksia ja ratkaisuja. !

- 29.4.2014 Tekninen koulutus laitevastaaville (kouluttajana Anrei Kolmarow, Ilona IT), Uuraisten koulukeskuksen kuvataideluokka. Koulutuksen aiheena salkkujen käyttöönotto, master iPadin luominen ja hallintakoneet. !

Toukokuu 2014 !- 5.5.2015 Apple ID -koulutus opettajille kouluttajana OV-hankkeen 1. koordinaattori Tiina Häkkinen) Uuraisten

koulukeskuksen kuvataideluokassa !- 6.5.2014 iPad koulutus opettajille (kouluttajana Risto Korhonen, Ilona IT) Uuraisten koulukeskuksen

kuvataideluokka, aiheena opettajien henkilökohtaisten työpädien käyttö ja ominaisuudet !Syksy 2014 Syksyn 2014 aikana Uuraisten koulukeskuksella perustettiin ”Laitelainaamo”, eli uusille laitteille varattiin oma lukittava tila, josta löytyivät laitteisiin liittyvät varauslistat ja käytönseurantaohjeistus, eri laitteisiin liittyvät lisätarvikkeet (adapterit, puhdistussuihkeet ja -liinat ym.). Opettajia ja ohjaajia opastettiin aamupalavereissa laitteiden lainaamiseen ja huoltamiseen. Laitelainaamon vastaavina toimivat aluksi koordinaattorit. Laitelainaamon oven ulkopuolelle sijoitettiin tuntikohtaiset salkkujen varauslistat ja huoneessa lomakkeita. Koulutuksissa opastettiin lainaamiseen liittyvät eri vaiheet, laitehuolto, lataaminen sekä laitteiden ja lomakkeiden palautus. !Syyskuu 2014 !- 4.9. 14.30 Uuden liikuntasalin AV-laitteiston käyttökoulutus opettajille Uuraisten koulukeskuksella !- 6.9.2014 Oppimispelikoulutusta opettajille osana TYKY-päivän toimintaa (kouluttajana OV-hankkeen

2.koordinaattori Jussi Ylinen) !- 8.9.2014 iPadien ylläpitokoulutus laitevastaaville (Kouluttajana: Teemu Moilanen, Ilona IT) Uuraisten

koulukeskuksen kuvataideluokassa !

- 8.9.2014 iPadien käyttö- ja aplikaatiokoulutus esi- ja perusopetuksen opettajille (kouluttajana Teemu Moilanen, Ilona IT) Uuraisten koulukeskuksen fysiikan ja kemian luokassa !

- 29.9.2014 Uusi Pedanet -koulutus opettajille (kouluttajana Jarkko Lampinen, Pedanet) Hirvasen koululla. !- 30.9.2014 Loytöretki toiseen maailmaan 6 -seminaari Konnevedellä !Lokakuu 2014 !- 7.10.2014 Eilaisen oppimisen hullut päivät -Apuvälineiden ja pelien ihmeellinen maailma (eri luennoitsijoita ja

esittelijöitä) Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki. Tapahtuman sisältönä luentoja, tietoiskuja, näytetunteja, lukitarinoita, keskusteluja ja lukineuvontaa. !

- 7.10.2014 VPP-määrälisenssi -webinaari (kouluttaja: Andrei Kolmakorow, Ilona IT) osallistuminen kannettavan tietokoneen avulla Helsingissä Erilaisen oppimisen hulluilta päivilltä. !

Marraskuu 2014 !- 7.10.2014 VPP-määrälisenssi -webinaari (kouluttaja: Andrei Kolmakorow, Ilona IT) osallistuminen

kannettavan tietokoneen avulla Helsingissä Erilaisen oppimisen hulluilta päivlltä. !- 14.11.2014 Tekijänoikeudet opetustyössä (kouluttajana tarkastaja Juha Kallanranta) Jyväskylässä.

Koulutuksen aiheena tekijänoikeudet opetustyössä, Digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö, luvat ja materiaalien jakaminen. !

- 18.11.2014 Mediat nuorten elämänmenossa: myönteisen nettikulttuurin edistäminen koulussa ja vastuullinen, tiedostava ja kunnioittava netissä. Koulutuspäivä oli maksuton, sisältäen lounaan.!Uuraisten koulukeskukselta tilaisuuteen osallistui neljä nuorta: kaksi seitsemäs- ja kaksi kahdeksasluokkalaista. Osallistuneet seitsemäsluokkalaiset ovat järjestäneet 4-6.luokille valistustunnin kunnioittavasta nettikäyttätymisestä. !

Joulukuu 2014 !- Mediat nuorten elämässä -koulutukseen osallistuneet 7.luokkalaiset järjestävät vuosiluokille 4-6

valistustunnin kunnioittavasta nettikäyttätymisestä !- 11.12. VPP-määrälisenssiohjelma- ja ylläpitokoulutus laitevastaaville (kouluttajana Andrei Kolmakorow, Ilona

IT) koulukeskuksella !!!!

Tammikuu 2015 !- Hankkeen blogin esittely oppilaille Kyynämöisten koululla !!Helmikuu 2015 !- Hankeblogin esittelyä oppilaille, opettajille ja huoltajille Koulukeskuksella !- 9.-15.2.2015 Koulukseskuksen osallistuminen kansalliseen mediakasvatuksen teemaviikkoon,

mediataitoviikon aineiston esittelyä koulukeskuksella ja aiheeseen liittyviä oppitunteja eri vuosiluokilla eri oppiaineissa !

- 12.2.2015 Kopioston Juha Kallanranta: Tekijänoikeuskoulutus opettajille ja oppilaille, Uuraisten koulukeskus. !!!7.2 Ookko verkossa -hanke ja valtion erityisavustus pedagogiseen ICT -ohjaukseen perusopetuksessa !Uuraisten kunta haki valtion erityisavustusta pedagogiseen ICT -ohjaukseen perusopetuksessa. Vaikka OKM:n myöntämä erityisavustusta ei raportoida Opetushallitukselle, erityisavustuksen hakeminen ja käyttö liittyvät kiinteästi Ookko verkossa -hankkeeseen ja siksi on perusteltua mainita erityisavustuksen turvin järjestetyt vertaiskoulutukset tämän raportin yhteydessä. !Opetus- ja kulttuuriministeriön Uuraisten koulukeskukselle 13.8.2014 lähettämän päätöksen (34/592/2014) mukaan !”Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laadun kehittäminen on yhtenä hallitusohjelman tavoitteena. Koulutuksen järjestäjillä on ollut mahdollisuus hakea valtion erityisavustusta pedagogiseen ICT -käytön ohjaukseen 6.6.2014 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeril kohdentaa rahoitusta 233 koulutuksen järjestäjälle. Avustus maksetaan vuoden 2014 talousarvion momentilta 29.10.20. Avustus on käytettävissä vuosina 2014-2016.” !Yhtenä perusteena perusopetuksen erityisavustuksen tarpeellisuudelle oli Ookko verkossa -hankkeelle Opetushallituksen myöntämien avustusten suuruus: Uuraisten kunta haki kokous- ja koulutusmenoja varten yhteensä 5000" suuruista summaa ja saadun avustuksen suuruus oli yhteensä 3400". !Erityisavustuksen turvin järjestettiin 20.10. - 28.11.2014 välisenä aikana useita uusiin Ookko verkossa -hankkeen myötä saatujen laitteiden käyttökoulutuksia Uuraisten koulukeskuksella, Hirvasen, Höytiän ja Kyynämöisten kouluilla. Koulutuksiin liittyi iPad-kysely, johon vastasi 25 opettajaa ja ohjaajaa. Kyselyiden

pohjalta järjestettiin toiveiden mukaista koulutusta. Ilmoittautuminen koulutuksiin tapahtui Doodlen ja sähköpostin kautta. Koulutuksissa käsiteltiin seuraavia aiheita: !- DRIVE -TALLENTAMINEN PILVIPALVELUUN 20.10. (kouluttaja luokanopettaja Topi Anjala) Hirvasen koulu !- iPad PERUSTAIDOT 24.10. (kouluttajana erityisopettaja Pirkka Linjama ja OV-hankkeen 1.koordinaattori

Tiina Häkkinen) Uuraisten koulukeskuksella. Koulutksen aiheena mm. iPadin peruskäyttötaidot, salkun valmisteleminen opetustuntikäyttöön kuntoon, tiedostojen siirtäminen ja tallentaminen iPadilta sekä tutustuminen yleisimpiin ohjelmiin. !

- AIRDROP JA AIRPLAY ma 27.10. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen koullulla !- OPETUSPELIT ke 29.10. (Topi Anjala) Uuraisten koulukeskus. Koulutuksen aiheena opetuspelit, hyvien

ideoiden jakaminen sekä opetuspelien esittelyä. !- PAGES ma 3.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen koulu !- iPadin LIITTÄMINEN VIDEOTYKKIIN JA PEILAAMINEN ma 3.11. (kouluttaja: erityisopettaja Pirkka Linjama)

Uuraisten koulukeskus terveystiedon luokka, iPadin liittäminen videotykkiin ja peilaus Apple-Tv:n avulla. !- KEYNOTE ke 5.11. (kouluttaja: Pirkka Linjama) Keynote -esityksen tekeminen, tiedostojen tallentaminen

driven avulla !- KEYNOTE ke 5.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen koulu !- PAGES ke 12.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Uuraisten koulukeskus, Pages- tekstinkäsittely, tiedostojen

tallentaminen Google Driven avulla !- iMOVIE ma 17.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen koulu !- iMOVIE ti 18.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen esiopetus !- PAGES & DRIVE PILVI ti 18.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Höytiän koulu !- iMOVIE ke 19.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Koulukeskus !- PAGES, KEYNOTE & DRIVE PILVI ti 25.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Kyynämöisten koulu !- iMOVIE pe 28.11. (kouluttaja: Topi Anjala) Hirvasen esiopetus !!Osa opettajista on aktiivisesti ottanut itse selvää laitteisiin ja aplikaatioihin liittyvistä asioista koulutusten ohella. Opettajat ovat opastaneet oppilaita laitteiden käyttöön oppituntien aikana ja osalle oppilaista laitteet ovat olleet kotikäytön myötä tuttuja. !!!!

8 TIEDOTTAMINEN JA TIEDOTTAMISKANAVAT !!8.1 OV-tiimilehti ja tiimipalaverit Hankkeen alussa koordinaattori Tiina Häkkinen toimitti sähköisessä muodossa jaettua OV-tiimilehteä, jonka kautta välitettiin tiimiläisille tietoa hankkeen tavoitteista, erilaisista laitteista, tietoa tulevista koulutuksista ja muistiinpanoja koulutuksista. Myöhemmin hankkeen edetessä tiimilehti muuttui blogiksi. !Hankkeen etenemisestä, hankinnoista ja yhteisistä linjauksista päätettiin tiimipalavereissa, joihin osallistui kunnan ja koulujen johtajia sekä hanketiimi. !8.2 Pedanet OV-tiimilehteä välitettiin tiimiläisille Pedanetin ja sähköpostin kautta. Ennen blogin perustamista hankkeen tuotoksia oli mahdollista lisätä vanhaan Pedanettiin ja myöhemmin lisätä tai linkittää blogiin. Hirvasen koululla hankkeen aikana otettiin käyttöön uusi Pedanet ja tarjottiin aiheeseen liittyvää koulutusta toisille hankkeessa mukana oleville. !!8.3 Sähköposti ja Wilma Uuraisten työntekijöillä on käytössä etunimi.sukunimi@uurainen.fi -sähköposti, jonne ATK-vastaavan toimesta perustettiin OV-tiimille oma sähköpostituslista. Perinteinen sähköposti valikoitui tiimin ja hankkeen kommunikointikanavaksi, sillä se oli opettajilla ja muulla kunnan henkilöstöllä käytössä joka tapauksessa.

!8.4 Facebook -ryhmät Hankkeelle perustettiin oma Facebook -ryhmä, johon eri esiopetuksen ja koulujen henkilökunnan oli mahdollista liittyä. Osa opettajista oli Facebookissa jo entuudestaan, osa teki itselleen uuden tilin hankkeen aikana. Ookko verkossa Uurainen -Facebook ryhmässä jaettiin hyödyllisiä linkkejä ja ideoita. Osa opettajissa liittyi myös ”Tabletlaitteet opetuksessa” sekä ”iPad opetuksessa” -ryhmiin, joista ensimmäisessä on noin 8 400 jäsentä ja jälkimmäisessä on noin 7300 jäsentä. Molemmissa ryhmissä on jäseninä runsaasti opetusalan henkilöstöä, jotka jakavat laitteisiin liittyviä vinkkejä, pulmia ja ratkaisuja toistensa kanssa.

!8.5 Hankkeen Wordpress -blogi Hankkeen blogin on tarkoituksena toimia Ookko verkossa -hankkeen julkisena tiedonvälityskanavana. Blogi kokoaa yhteen esiopetuksen ja koulujen toiminnan tuloksia, joita kirjallisessa raportissa olisi vaikea havainnollistaa. Uusien laitteiden myötä olemme tuottaneet tekstiä, kuvia, videoita, ääntä ja näiden yhdistelmiä -aineistoa, joka ei välittyisi yksin paperilla. Blogin ylläpitäminen osoittautui hyväksi keinoksi tarjota

erityislahjakkaille oppilaille uusia haasteita, samalla tulimme luoneeksi ikään kuin vahingossa oman blogiin liittyvän toimituksen, jossa mukana oli niin opettajia kuin oppilaitakin. Hankkeen esittelyä varten olisi ollut muitakin alustoja, mutta Wordpress valikoitui sen suhteellisen helppokäyttöisyyden ja ilmaisuuden vuoksi. Emme halunneet upottaa hankkeen esittelyä esimerkiksi eri koulujen alle Pedanetiin, vaan nostaa hankkeen esille omana yhteisenä kokonaisuutenaan. Koulujen sivuja ja hankkeeseen liittyvää toimintaa esitellään blogissa eri tavoin eri otsikoiden alla. !!8.6 Paikallislehti OV-hankkeen loppusuoralla Paikallisuutiset -lehti toteutti haastattelun ja lehtiartikkelin hankkeesta. (Kts. liite toimintakertomuksen lopussa). !Hankeen aikana ei käytetty aikaa hankkeesta tiedottamiseen median välityksellä, koska kunnassa samaan aikaan suunnitteilla olleen laajakaistahankeen toteutumatta jääminen lisäsi paineita OV-hankeen verkkoratkaisuihin ja laitevalintoihin ja tämä heijastui myös hanketiimin ajankäyttöön. Kaikilla tiimin jäsenillä oli hankkeen aikana hanketoiminnan ylläpitämisen lisäksi hoidettavanaan oma opetustyö, osalla useilla eri kouluilla. Hanke toi opetustyön arkeen paljon uudistuksia ja uudenlaisia yhteistyömuotoja, jolloin päätettiin keskittyä vain oman kunnan alueen esiopetuksen ja koulujen toiminnan kehittämiseen. Kunnan ulkopuolisille tahoille tiedottaminen tapahtuu vasta varsinaisen hankeajan jälkeen, kun hankkeen mukanaan tuomat uudistukset, toimintatavat ja hyödyt on syvällisesti reflektoitu. Hanketta haluttiin esitellä kuntalaisille sen loppusuoralla, kun suurimmat haasteet oli ylitetty, laitteilla toteutettua toimintaa voitiin esitellä ja aineistoa ja kokemusta laitteiden käytöstä oli tarjottavana lehdistölle. Kuntalaisilla oli yhä tuoreessa muistissa ja erilaisia tuntemuksia laajakaistahankkeesta, joten lehdistölle Ookko verkossa -hankeen loppuvaiheessa uutisoinnissa olisi kuntalaisille tarjottavana kerrankin hyviä uutisia ja onnistumisen kokemuksia. !!!!!!!!!!!!

9 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN: TOIMINNAN KUVAUS HANKKEEN TAVOITTEIDEN MUKAISESTI !Tässä toimintakertomuksessa Ookko verkossa hankkeen tavoitteiden toteutumista peilataan seuraavan osion kohdissa 9.1 - 9.9 alkuperäisen Ookko verkossa -hankeavustushakemuksen ja toimintakertomuksen luvun 2 mukaisessa järjestyksessä. !9.1 Yhteisesti tuotetut teemalliset / yhteisesti sovitut oppimateriaalit verkossa Suurimmassa osassa blogin sisältämästä aineistosta noudatettiin lähiympäristöteemaa. Tuotettavaan materiaaliin ja sen sisältöihin liittyy eri tilanteissa, tiloissa ja ympäristöissä tapahtuva tiedon hankkiminen ja havainnointi, jossa hyödynnetään koulun ulko-ja sisätilojen lisäksi luontoa ja rakennettua ympäristöä. Sisällöntuotannossa huomioitiin eri tavoin oppilaiden tarve liikkua, toimia ja aistia. Lähiympäristöaihetta hyödynnettiin myös oppimista edistävien pelien kehittämisessä. !Oppi- ja opetusmateriaali -käsitteiden määrittely ei ole yksiselitteistä ja niitä käytetäänkin usein samankaltaisissa yhteyksissä. Englannin kielisissä lähteissä ne ovat usein niputettuina yhteen ja viittaa laajaan määrään opetukseen liittyvää aineistoa ja konkreettisia materiaaleja, joita opetussuunnitelmissa mainitaan ja opetuksen ohella hyödynnetään.!Verkko-oppimateriaali tarkoittaa ”tietoverkkojakelussa olevaa kokonaisuutta, joka koostuu opetus- ja opiskelukäyttöön tuotetusta sisällöstä sekä siihen liittyvistä metatiedoista ja ohjeista”!(OPH, Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit, 2006, 8).!Hankkeen aikana olemme tuottaneet tekstejä, kuvia, videoita, äänitallenteita sekä multimediaesityksiä, joita voimme jakaa ja hyödyntää eri kouluilla ja esiopetuksessa. Hankkeen aikana tuotettu materiaali löytyy osoitteesta www.ookkoverkossablog.wordpress.com. Hankkeen aikana kerättyä aineistoa muokataan ja työstetään edelleen myös hankeajan päättymisen jälkeen, jolloin blogiin lisätään yhä uutta aineistoa.

!9.1.1 Hankkeen aineiston välityskanava verkossa Hankkeelle ja sen aikana tuotetulle aineostolle oli tarpeellista luoda oma julkinen ympäristö, jossa tietoa toiminnastamme oli mahdollista välittää hankkeen näkökulmasta. Oppilaita toimintaan osallistaessa tuli harkita niitä vaikutuskanavia, jotka olivat nuorille tuttuja ja luontevia käyttää. Näihin havaintoihin perustuen luotiin www.ookkoverkossablog.wordpress.com -blogi, joka toimi samanaikaisesti hankkeen esittelykanavana sekä eskarien, koulujen ja nuorten sisällöntuotannon yhteisenä tallennus- ja esittelykanavana. Blogin lukemiseen ei tarvita salasanoja, joten se tavoittaa myös oppilaiden huoltajat ja kaikki asiasta kiinnostuneet. Blogin tarkoituksena on välittää tietoa kunnan eri eskareiden ja koulujen hanketoiminnasta ja toisaalta toimia jatkossakin alustana uusille tuotetuille aineistoille. Blogiin on linkitettynä myös koulun sivuja sekä vanha ja uusi peda.net.

OPPIMATERIAALEJA JA TOIMINNANKUVAUKSIA Hankkeeseen osallistuneet tuottivat valmista eskarien ja koulujen toiminnassa hyödynnettävää oppimateriaalia, sekä toimintaa kuvaavia esimerkkiejä, joista voidaan kehitellä yhteisiä toimintamalleja esi- ja perusopetukseen Uuraisilla ja muuallakin. !MEDIATAIDOT JA MEDIAKASVATUSAINEISTO Hankkeen aikana esille nousi oppilaiden kanssa toimittaessa erityisesti mediataitoaineiston tarpeellisuus ja oppilaiden tarve aktiiviseen osallistumiseen ja monipuolisiin oppimiskokemuksiin. Mediataidot ei ole oma oppiaineensa opetussuunnitelmassa, vaan se sisältyy opetuksen eheyttämisen tavoitteisiin. Tällöin ongelmallista hahmottaa, kuinka järjestelmällisesti mediataitoja opetetaan eri kouluilla ja eri oppiaineissa. Lukuvuoden 2013-2014 aikana Media-& digilyhytkurssilla pureuduttiin tähän ongelmaan nuorten näkökulmasta: minkälaisia ongelmia nuoret kohtasivat verkkoympäristössä ja minkälaisiin aiheisiin he kaipasivat lisäohjausta. Media-& digilyhytkurssilla ryhdyttiin yhdessä oppilaiden kanssa suunnittelemaan mediakasvatukseen ja mediataitoihin liittyviä tehtäviä, joissa oli huomioitu Uuraisten kunnan koulujen ja eskareiden olosuhteet sekä resurssit. Tästä tarpeesta sai alkunsa Somemummo -videot ja tehtävävihko, joka jaettiin kaikille kunnan kouluille ja eskareihin. Videoihin liittyvät tehtävät löytyivät hankkeen blogista ja esiopetukseen ja kouluille jaetusta tehtävävihkosta. Blogista löytyy myös tekijänoikeuksiin liittyvää aineistoa. !ESIOPETUKSESSA TUOTETTU MATERIAALI Hankkeen myötä saadut laitteet innostivat eri kouluja ja eskareita tuottamaan ja jakamaan aineistoa ja ideoitaan hankeblogin välityksellä. Itse tuotettua materiaalia voidaan jatkossakin hyödyntää, rikastaa ja soveltaa esiopetuksessa ja alaluokilla blogin välityksellä. Uuraisten kunnan esiopetuksen eri yksiköt koulukeskuksella, Höytiällä ja Hirvasella laativat yhteisen toimintasuunnitelman, joka koski jokaista eskariryhmää. Yhteiseksi teemaksi valikoitui lähiympäristö, jota esiopetuksessa työstettiin aistien näkökulmasta. Esimerkkeinä toiminnasta mainittakoon Uuraisten koulukeskuksen esiopetuksen aistiaiheinen valo-ja videokuvaustoiminta, Höytiän esiopetuksen lähiympäristöteeman työstetäminen aistien avulla ja retkeilemällä sekä dokumentoimalla, Hirvasen esiopetuksen henkilökunnan ja lasten toteuttama Ääni-lottopeli. !KUVATAIDEKASVATUKSESSA TUOTETTU MATERIAALI Kuvataiteessa oppimateriaalin tuotanto oli keskeisessä asemassa erityisesti Uuraisten koulukeskuksen vuosiluokilla 7-9, koska kuvataiteen opetukseen ei ole viimeaikoina julkaistu uusia oppikirjoja, joten esimerkiksi Uuraisten koulukeskuksella ei ole kuvataiteen opetuksessa käytössä tiettyä kirjasarjaa ja tarve verkko-oppimateriaalille on suuri. Uuraisten koulukeskuksella kuvataiteessa tabletit ja kannettavat tietokoneet korvasivät lähes täysin taidehistorian kirjat tiedonhaun lähteinä: tämä nopeutti huomattavasti toimintaa ja toisaalta jokaisella oppilaalla oli mahdollisuus hakea tietoa samanaikaisesti -taidehistorian kirjasarjat ovat kalliita ja niitä saattaa olla yksi kutakin. Lähiympäristöaiheisiin tehtäviin aineistoa kerättäessä sisätiloissa ja ulkona tabletit korvasivat digi- ja videokamerat: iPadeilla voitiin valo- ja videokuvata, tallentaa ääntä ja tehdä kirjallisia muistiinpanoja samanaikaisesti, kun ennen olisi tarvittu useita eri laitteita ja muistiipanovälineet. Koulukeskuksen luokkien 8 ja 9 valinnaisessa kuvataiteessa tuotettiin Taidehistorian QR-koodeilla varustettu ”käytävämuseo”, jossa koulukeskuksen vanhan ”kivikoulun” käytävän seinät saivat koristeiksi QR-koodeilla

varustettuja, tapetille piirtäen toteutettuja taidehistorian eri aikakausia havainnollistavia pastisseja. Tehtävän aikana yhteistyötä tekivät niin luokkien 8-9 valinnaisen kuvataiteen oppilaat kuin QR-koodit toteuttanut TVT-ryhmä opettajineen. Koulukeskuksella 7-luokkien kuvataiteessa uusia laitteita hyödynnettiin muotoilukasvatuksen yhteydessä: oppilaiden tuli tutustua suomalaiseen muotoiluun ja muotoiluprosessiin, toteuttaa oma tuote ja mainos. Mainokset kuvattiin iPadeilla ja oppilaiden tuli mainoksissaan hyödyntää monipuolisesti kuvataiteen kuvanrakentamisen keinoja sekä iPadien ominaisuuksia (iMovie editointi, dubbaus, tekstit, valokuvat osana videota, taustamusiikin käyttö, säveltäminen Garageband -aplikaatiolla, musiikki ja tekijänoikeudet). Valinnaisen kuvataiteen luokat 8-9 osallistuivat myös kirkonkylän rakennetun ja rakentamattoman ympäristön dokumentointiin yhteistyössä Media-& digilyhytkurssin kanssa. 5A -luokka toteutti ryhmissä kirkonkylän kartat ja suunnittelivat kirkonkylälle julkisia veistoksia. Ryhmä retkeili kirkonkylällä sijoittamassa julkisten veistosten pienoismalleja sekä valokuvaamassa niitä ympäristöön sijoitettuna. 5A-ryhmä toteutti myös mobiilipelisovellussuunnitelmia animaatioiden ja trailereiden avulla. Seitsemäsluokkalaiset saivat suunnitella ja toteuttaa pienissä ryhmissä TV-Shop -tyylisiä mainoksia, joissa esittelivät omia itse suunnittelemiaan ja toteuttamiaan valaisimien prototyyppejä. Kuvataideryhmät työstivät myös Keynote -esityksiä kirkonkylän eri kohteista. !Kyynämöisten koululla lähiympäristöteemaa työstettiin kuvataiteessa yhdysluokilla 3-4 valokuvaamalla iPadeilla koulun lähiympäristöä ja oppilaille merkityksellisiä paikkoja, piirtämällä blogia varten karttoja omasta lähiympäristöstä sekä työstettiin lähiympäristöteemaa digitalisoitujen sarjakuvien ja animaatioiden kautta. Yhdysluokilla 5-6 oppilaat piirsivät karttoja blogia varten, suunnittelivat kuvataiteen perinteisin keinoin uusia mobiilipelejä, joista toteuttiin peliä ja sen ideaa mainostava traileri. Kyynämöisten koululta käynnistettiin myös i(ce)Pädit Challenge, jonka ajatuksena oli haastaa kouluja käyttämään eri tavoin iPadeja. !Hirvasen koululla toteutettiin syksyn 2014 aikana uudet kotisivut (https://peda.net/uurainen/hirvanen) ja koulun tiloista ja historiasta tehtiin !virtuaalinen esittely usean luokan yhteistyönä. Projektiin kuului muun muassa!kuvaamista, kirjoittamista ja haastatteluja. Lopuksi esittelyt koottiin Powerpoint- ja videotiedostoiksi (https://peda.net/uurainen/hirvanen/koulun-esittely3). Hirvasen koululla kuvataiteessa lähiympäristöaihetta lähestyttiin ympäristötaiteen näkökulmasta. Oppilaat saivat toteuttaa ympäristötaideteoksia luonnonmateriaaleista rakentelemalla. Oppilaiden tehtävänä oli myös kuvata teokset ja sekä esitellä ne iPadien avulla. Kuvataiteessa hyödynnettiin myös Paint-ohjelmaa; 3B-luokka tuotti Windowsin Paint -ohjelmalla ”viivaleikki” -väritystyön, jossa oppilaiden tehtävänä oli piirtää perusviivasto ja sen jälkeen täyttää viivojen väliin jääneet kohdat täyteväreillä. Hirvasen koululta vastattiin myös Kyynämöisten koululta liikkeelle lähteneeseen i(ce)Pädit Challenge -valokuvaushaasteeseen, jossa haastetun koulun tehtävänä oli kuvata syksyistä lähiympäristöä. Haasteen myötä 5.- ja 6.-luokkalaiset harjoittelivat kameran käyttöä, erilaisia kuvakokoja, kuvankäsittelyä sekä kuvan lähettämistä AirDropin kautta opettajalle. Kuvista valittiin kaksi jatkamaan haastetta. !ERI OPPIAINEISSA/ OPPIAINEYHTEISTYÖSSÄ TUOTETUT MATERIAALIT Uuraisten koulukeskuksella toteutettiin yhteistyössä seitsemännen luokan kuvataiteen ja englanninkielen tunneilla kielikouluvideoita, joissa oppilaat näyttelivät englannin kielellä erilaisia tilanteita ja videot editoitiin kielten tunneilla jatkossa hyödynnettävään muotoon.

!LINKKIVINKIT Blogiin haluttiin koota hankkeen ja opetuksen kannalta hyödyllisiä linkkejä ja aineistoja, joita voitaisiin käyttää osana opetusta ja hanketoimintaa. Linkkivinkit nivoutuvat blogin ja Somemummo-julkaisun eri sisältöihin. Painettuun Somemummo-julkaisuun ei kannattanut liittää laitteisiin ja aplikaatioihin liittyviä käyttöohjeita, koska laitteet ja niihin ladattavat aplikaatiot muuttuvat usein päivitysten yhteydessä. Somemummo-julkaisu sisälsi laitteisiin liittyviä toimintaideoita ja editointi ym. ohjeet löytyvät linkkivinkeistä. Linkkivinkki -listaa voidaan päivittää säännöllisesti ajantasaiseksi. I(CE)PÄDIT CHALLENGE Samoihin aikoihin kun Uuraisten eskareissa ja kouluilla otettiin iPadit käyttöön, maailmalla levisi suuren suosion saavuttanut internet ilmiö Ice Bucket -challenge. Koulun arjessa harvoin ehdimme olla yhteydessä toisiin kouluihin, kollegoihin ja oppilaisiin, joten päätin käynnistää eskarien ja koulujen välisen leikkimielisen pädihaasteen, i(ce)padit challengen.!Haasteen ideana on innostaa opettajia ja oppilaita kokeilemaan laitteiden eri käyttömahdollisuuksia ja lähettää haasteen mukana haastetuille toimintaohjeet. Haasteita on mahdollista jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. !TOIMINTAESIMERKIT TOISILLE KOULUILLE JA ESKAREILLE OV-hankkeen blogin sisältöä voidaan tulkita toimintaesimerkkeinä, joista jokaista voidaan hyödyntää ja soveltaa niin esi- kuin perusopetuksessa oman esi-ja peruskoulun opetussuunnitelmaan ja toimintatapoihin sopivalla tavalla. Esimerkiksi nostettakoon Koulukeskuksen tekstiilityössä kehitellyt iPadien suojakassit, joiden tekemiseen löytyvät yksinkertaiset kaavat OV-hankkeen blogista. iPadien kanssa liikutaan ulkona kaikissa esi- ja perusoopetuksen yksiköissä ja ohjeet laitteiden suojaamiselle ja kuljettamiselle löytyy blogista. Yhtälailla eri yksiköiden opetustoiminnassa voidaan ottaa mallia blogin sisältämistä esimerkeistä: äidinkielessä toteutetut sähköiset esitelmät, eri koulujen ja eskarien toteuttamat trailerit, vertailudiagrammit, uuden Pedanetin sisältö, lähiympäristön esittelyt, kuvataidetuntien sisällöt ja toiminta, pelisuunnittelu ja toteutus, liikunnan QR-koodisuunnitus ja aplikaatiovinkit ovat yhtenäisen laitekannan myötä hyödynnettävissä ja toteutettavissa muillakin kouluilla ja esiopetuksessa. !Kaikki edellä mainitut esimerkit löytyvät hankkeen blogista osoitteesta www.ookkoverkossablog.wordpress.com !9.2 Itse tuotetun materiaalin hyödyntäminen Uuraisten kouluilla ja esiopetuksessa Blogia ja sen sisältöä on esitelty Koulukeskuksen ja Kyynämöisten kouluilla kuvataiteen opetuksessa: Ookko verkossa -hankkeen blogin sisältöä (Somemummon videot, linkkivinkit ja sarjakuvat) hyödynnettiin eri tilanteissa. Blogi esiteltiin oppilaille ja sitä hyödynnettiin heijastamalla se tykillä kankaalle sekä oppilaat saivat itse tutkia blogia iPadien kautta. erityisen hyödylliseksi osoittautui Somemummo -materiaali, jossa yhdistyivät videot, tiedonhakutehtävät ja keskustelu. !

Uuraisten koulukeskus osallistui valtakunnalliseen mediataitoviikoon 9.2.-15.2.2015, jonka teemana oli nettiin vaikuttaminen ja oma sisällöntuotanto. Blogin sisältöön liittyi myös Uuraisten koulukeskuksella 12.2. järjestetty Kopioston tekijänoikeuskoulutuksen aineisto. Kopioston Juha Kallanranta lupasi luovuttaa koulutusaineistoa blogiimme, josta voimme hyödyntää sitä jatkossa opetuksen yhteydessä. !Aineiston hyödyntämistä tapahtuu enenevissä määrin vasta hankkeen jälkeen, koska hankkeen aikana aikaa käytettiin aineiston keräämiseen ja materiaalien valmisteluun. Blogin sisältämän aineiston käyttöönotto opetuksessa vaatii myös eri tahojen aineistoihin tutustumista. !9.3 Pelioppiminen ja opetuspelit osaksi opetusta OV-hankkeessa tavoiteltiin mm. oppiainerajat ja luokka-asteet ylittävää pelien suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta Uuraisten kouluilla, itse tuotetttujen pelien ja verkossa olemassa olevien pelien hyödyntämistä osana opetusta Uuraisten kouluilla, pelioppimista osana opetuksen uudistumista: pelinomaisten sovellusten pedagogisesti mielekästä opetuskäyttöä. Pelioppimista tavoiteltiin myös osaksi erityis- ja tukiopetusta sekä lapsen erityisosaamisen tukemista.

Koulujen yrittäjyyskasvatus ja Pop up-yritystoiminnan kehittäminen käynnistyy koulukeskuksella maaliskuussa 2015. Etsimme opettajien välisessä yhteistyössä uusia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatustoimintaa ja mahdollisuuksia tuottaa pelinomaisia sovelluksia tai hyödyntää oppimispelejä toiminnan suunnittelussa ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä opinnoissa ja kannustaa oppilaiden pienimuotoista yritystoimintaa oppimispelien kehittämisessä ja markkinoinnissa. !Esiopetuksessa harjoiteltiin kirjaimien ja numeroiden kirjoittamista iPadilla Mollan ABC -ohjelmalla. Mollan ABC -ohjelma osoittautui lapsien keskuudessa suosituksi myös vapaasti valittavana tekemisenä vapaan leikin aikana. Eskarit pelasivat myös Ekapeliä tietokoneella. Ekapelissä jokainen pääsi etenemään omien taitojensa mukaan ja niin, että toimintaan liittyi myös haasteita. Muita esiopetuksessa käytettyjä oppimispelejä olivat mm. Lolan matikkajuna ja Matikkakunkkun juniori. !Koulukeskuksen 8.luokan valinnaisen ATK:n ja TVT:n ryhmä toteuttivat useita yksinkertaisia pelejä, joissa liikuteltiin hahmoja Scratchin online-versiolla (http://scratch.mit.edu). Oppilaat ohjeistettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan pelin Scratchilla. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon pelin nimi, hahmo(t), pelin tarkoitus, pelin tausta, pisteytys ja pelin lopetus. Tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat helpolla ja mielenkiintoisella tavalla ohjelmointiin ilman, että he joutuivat opettelemaan koodien kirjoittamista. Pelien valmistuttua oppilailla oli mahdollisuus pelata muiden oppilaiden tekemiä pelejä. Koulukeskuksella seurattiin syyslukukaudella 2014 eri ryhmien kanssa käytettyjä oppimispelejä, sivustoja ja aplikaatioita. Oppimispelien osalta esiopetuksessa oli hyödynnetty iSequences -peliä, 1.luokan kanssa pelattiin Molla ABC:tä ja Lolan matikkajunaa, 2.luokkalaiset kokeilivat math fight- ja Lolan matikkajuna -pelejä, 4.luokkalaiset tutustuivat Swipe arrowsiin, 5.luokilla testailtiin Math fight, Socrative, Kahoot, Multiplication -sovelluksia, 6.luokilla Quizlet-, Math fight-, Kahoot- ja Quizlet / Pentan -sovelluksia, 7.luokilla Color method -verkkopeliä, Kahoot- ja Quizlet-sovelluksia, 8. ja 9.luokilla Quizlet ja Kahoot -sovelluksia 9.luokkien valinnaisilla saksankielen tunneilla kokeiltiin: Duolingo- ja Quizlet -sovelluksia.

Pienryhmäopetuksessa luokilla 1-6 hyödynnettiin sähköisiä e-kirjoja (Kirjakuja 1-6 ja Perunakellari, Sanoma Pro). Sähköisiä oppimateriaaleja käytetään esim. matematiikan opetuksessa 5-6 luokilla Koulukeskuksella ja Hirvasella.Matematiikanopetukseen oli ostettu sähköiset opettajanoppaat luokanopettajille. Muita sähköisiä materiaaleja käytettiin 1-9 luokilla äidinkielen, matematiikan ja englanninopiskelussa (Sanoma Pro). E-materiaalit ja tunnukset olivat käytössä mm. Koulukeskuksella ja Hirvasen koululla oppikirjojen rinnalla. !Pelioppimista hyödynnettiin koulukeskuksella osana erityis- ja tukiopetusta. Pelit ja muut sähköiset oppimateriaalit soveltuvat erinomaisesti oppilaiden yksilöllisen oppimisen tukemiseen. Sovelluksia ja pelejä on lukematon määrä ja suurin ongelma on valinnanvaikeus ja sopivan ohjelman löytäminen eri käyttötarkoituksiin. Esimerkkinä pelioppimisesta voi käyttää matematiikkaa. Siitä löytyy todella suuri määrä oppimispelejä eri luokka-asteille. Tämän lisäksi löytyy appseja matematiikan havainnollistamiseen, esimerkiksi kymmenjärjestelmään tai yhtälön kuvaajien mallintamiseen. Ohjelmia löytyy myös matematiikan taustataitojen kuten hahmottamisen tai lukumääräkäsitteen harjoitteluun. Näiden taustataitojen harjoittelu jää usein hyvin vähälle. Sopivien oppimispelien avulla oppimisen taustataitojen harjoittelu tulee helpommaksi ja osaksi koulupäivää. Pelien hyvänä puolena on motivoitumisen lisääntyminen, toistojen määrä ja vaikeusasteiden mukautuminen pelaajan taitotason ja kehittymisen mukaan. Peli antaa yleensä välittömän palautteen oppilaalle ja palautteen vastaanottaminen koneelta on helpompaa kuin oikealta ihmiseltä. Pelaamista on mahdollista käyttää palkkiona esim. tunnin lopussa, jolloin oppimispelit motivoivat muiden koulutehtävien tekemisessä. Nämä oppimispelien hyödyt toimivat erityis- ja tukiopetuksessa hyvin. Huonoina puolina on monien oppimispelien yksipuolisuus ja mekaanisuus. Oppikirjakustantajat eivät ole pysyneet tablettitietokonesovellusten kehityksen perässä ja tästä syystä monet opetuspelit eivät toimi tableteissa koska sopivia appseja ei ole vielä olemassa. Tähän ongelmaan lienee tulossa pian ratkaisu kun useat kustantajat ovat kehittämässä sopivia sovelluksia. Kouluissamme pelioppimista on hyödynnetty eniten matematiikan ja kielten opiskelun erityis- ja tukiopetuksessa alakoulussa. Alkuopetukseen (0-3 lk. ) erityis- ja tukiopetukseen pelioppiminen sopiikin parhaiten. !9.4 Liikuntaan kannustaminen teknologian avulla Yhtymäkohta kunnan Liikkuva koulu -hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuoritukset. Tuotetaan koulujen kesken jaettavia liikuntaan kannustavaa TVT-materiaalia. Eri tilanteissa, tiloissa ja ympäristöissä tapahtuva tiedon hankkiminen ja havainnointi, jossa hyödynnetään koulun ulko- ja sisätilojen lisäksi ympäröivää luontoa ja kunnan rakennettua ympäristöä. Oppimateriaalin sisällöntuotannossa voidaan huomioida eri tavoin oppilaiden tarve liikkua, toimia ja käyttää aisteja. !Koulukeskuksella yläkoululaisten Liikunnassa iPadeja käytettiin korttelisuunnistustunneilla kaikilla yläkoulun tyttöjen liikuntaryhmillä 7-9lk. Suunnistusmerkkeinä toimivat QR-merkit, jotka opettaja oli tehnyt itse ja oppilaat käyttivät QR-reader ohjelmaa rastien keräämiseksi ja avaamiseksi. Rata koostui 12:sta rastista, jotka sijaitsivat koulun lähistöllä! ja jokaisesta rastista avautui yksi sana terveystietoon liittyen. Lopuksi löydetyistä sanoista tuli muodostaa kokonainen lause. Liikuntatunneilla liikunnanopettajat ovat käyttäneet iPadeja myös oppilaiden

suoritusten kuvaamiseen ja tekniikoiden analysointiin kaikilla ryhmillä 7-9lk. Oppilaat ovat siis saaneet nähdä oman suorituksensa padilta suorituksen jälkeen. Esimerkiksi yleisurheilutunneilla käytettiin tätä. iPadeja on käytetty liikuntatunneilla myös ryhmien/joukkueiden jakamisen apuna sekä erilaisissa kiertoharjoitteluissa ajastimena tai ohjeen antajana. !Lähiypäristöteeman työstäminen vaati hankkeeseen osallistujilta luonnossa ja rakennetussa ympäristössä liikkumista, oli kyseessä minkä tahansa oppitaineen tunti. Myös koulukeskuksen käytäville sijoitetun kuvataiteen taidehistorian QR-koodikokonaisuuden avulla yritettiin löytää keinoja, kuinka perinteisesti kovin paikoillaan pysymistä vaativiin opetuskokonaisuuksiin saataisiin mukaan liikkuvan koulun tavoitteita. !OV-hanke toimi sysäyksenä liikkuvuuteen kannustamisessa, hankkeen tuloksien syvällisen reflektoinnin jälkeen jatkossa esiopetuksessa ja kouluilla syntyy todennäköisesti uusia toimintatapoja, joissa huomioidaan liikuntaan kannustaminen.

!9.5 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteiden huomioiminen hankkeessa Ookko verkossa-hankkeen myötä Uuraisilla saatiin hyvä tilaisuus lähestyä uuden opetussuunnitelman perusteita 2016 niin esi-kuin perusopetuksessakin. !Esiopetus Valtioneuvosto on antanut 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään mm. tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet tuovat merkittäviä uudistuksia esiopetuksen arkeen ja siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia. Paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä ja käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. (OPH 2015, www.oph.fi) Uuraisten kunnassa Ookko verkossa -hankeessa esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaiheiden käytäntöjä yhtenäistettiin tieto- ja viestintäteknologian osalta. OV-hanke toimi myös hyvänä aloituksena esiopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen 2016 tavoitteisiin tutustumiselle. OV-Hankkeen myötä saatiin ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa yhteistyötä esiopetuksen kanssa. Eri kouluilla ja esiopetuksessa eri-ikäisiä oppilaita opettavat opettajat saivat tilaisuuden tutustua toistensa työhön ja työskennellä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 tavoitteiksi on asetettu !”että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. …Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla. …Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perusta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyöllä opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen,

esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä.” !Uuden esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 tavoitteisiin on kirjattu, kuinka !”Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäristöissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla.” !sekä kuinka !”Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja.” !Hankkeen aikana esimerkiksi esiopetuksessa huomioitiin eri tavoin monipuoliset työtavat sekä laitteiden mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet: iPadien eri ominaisuuksia hyödynnettiin ja sovellettiin luovasti esiopetuksen toiminnassa: laitteen ajastinta käytettiin leikkiajan keston havainnollistamiseen ja ajan kulumisen hahmottamiseen. Laitteiden myötä perinteisten työtapojen rinnalle saatiin mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa, josta on maininta myös uudessa opetussuunnitelman perusteissa 2016: !”Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa.” !Esiopetuksessa hyödynnettiin monipuolisesti laitteiden valo-ja videokuvaukseen soveltuvia sovelluksia. Lapset ovat saaneet mahdollisuuden nähdä ja havainnoida itseään toiminnan keskellä, olla mukana valitsemassa kuvauskohteita, toimia kuvaajina, valitsemassa editoidun materiaalin sisältöä sekä katsoa valmiita tuotoksia yhdessä toisten lasten kanssa. Esiopetuksessa lasten kokoamaa opittua ja dokumentoitua tietoa sekä taltioitua visuaalista aineistoa on yhdistetty esimerkiksi videoeditoinnin avulla, jolloin aineiston tuotannossa ja edelleen hyödyntämisessä on otettu huomioon uuden esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 mainittu monilukutaito: !”Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa

ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia.” !Uuraisten esiopetuksen toiminnankuvauksista voidaan havaita, kuinka toiminnassa oli tavoiteltu uuden opetussuunnitelman perusteiden ”tutkin ja toimin ympäristössäni” -osiossa mainittuja tavoitteita: ”Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lasten kokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa.” !OV-hankkeen lähiympäristöteemaa lähestyttiin kunnan esiopetuksen yksiköissä eri aistien kautta. Aisteihin tutustuttiin mm. toimintaterapeuttiopiskelijoiden suunnitteleman ja toteuttaman aistipäivän avulla. Päivän aikana käytiin läpi kaikki aistit ja toteutettiin käytännön harjoituksia, joissa hyödynnettiin eri aisteja. Harjoituksia taltioitiin iPadilla ja Aistipäivän jälkeen aisteihin tutustumista jatkettiin kirjojen sekä cd:n avulla. Ipadeilla etsittiin internetistä tuoksuihin ja makuihin liittyviä kuvia sekä havainnoitiin omaa oppimisympäristöä eri aistien avulla. Oppimisympäristönä toimi niin esiopetukseen liittyvät rakennukset ja niiden piha-alueet sekä lähiluonto ja rakennettu ympäristö. Esiopetuksen toiminnassa huomioitiin opetussuunnitelman perusteiden 2016 kohdat, joissa mainitaan aistit: !”Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. …Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien. …Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havaintovälineiden avulla.” !Hankkeen yhteisen teeman, lähiympäristön myötä haluttiin rohkaista niin esi- kuin perusopetukseen osallistuvia kiinnittämään huomioita siihen, mitä lähiympäristö meille tarkoittaa ja miten hyödynnämme lähiympäristöä osana omaa opetustamme. Samalla hankkeen aikana pyrimme kehittämään esiopetuksen ja koulujemme oppimisympäristöä vastaamaan uuden opetussuunnitelman 2016 tavoitteita: !”Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä.” !Esiopetuksessa dokumentoitiin monipuolisesti lähiympäristössä tehtyjä retkiä ja havaintoja ja oppimisympäristöinä käytettiin uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti niin ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa kuin rakennettua ympäristöäkin. !Koulut Uuraisten kunnan koulujen Ookko verkossa -hankeen toiminnassa huomioitiin uuden opetussuunnitelman perusteiden 2016 tavoitteita mm. toimintakulttuurin merkityksen ja kehittämisen (4.2), oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestämisen (luku 5): yhteistyö (5.2) kohdan, opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteiden monilukutaidon (L4) ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen (L5), Oppimisympäristöt ja työtavat kohdan sekä opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet (4.4) kohdan osalta. !Kunnan eri esiopetuksen ja koulujen hanketoiminnassa luotiin yhtenäistä toimintakulttuuria tieto-ja viestintäteknologiahankkeen avulla esi-ja perusopetuksessa. OPS 2016 perusteissa yhteistyön esiopetuksen kanssa katsotaankin vahvistavan työn pitkäjänteisyyttä. Hankkeessa tuli huomioida esi-ja perusopetus kokonaisuutena ja yhteisönä, jolla oli yhteiset tavoitteet, huolimatta siitä, että fyysiset toimipisteet olivat erillään toisistaan. ”Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.” (OPS 2016) !Hankkeessa yhteistyö ulottui eri esiopetuksen ja koulujen opettajien lisäksi myös oppilaisiin, joilla oli suuri merkitys hankkeen onnistumisessa. Oppilaat saivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. !”Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen.” (OPS 2016, luku 5.2 oppilaiden osallisuus) !Hankkeen aikana pyrittiin vastaamaan opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin. Hanketoiminnassa korostuivat erityisesti monilukutaidon (L4) ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen (L5) kehittäminen: !”Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. …Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.” (OPS 2016) !

”Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.” (OPS 2016) !Hankkeen aikana pyrittiin mm. kehittämään tieto- ja viestintäteknologista osaamista OPS 2016 mukaisesti neljällä pääalueella: ”1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.” !Oppilaita opastettiin myös tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia Yhdessä pohdittiin, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. !Tieto- ja viestintäteknologia mainitaan myös OPS 2016 oppimisympäristöt -kohdassa: ”tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi.” !!Opetussuunnitelman työtapoja käsittelevässä osuudessa mainitaan, kuinka ”monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. Työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet.” !OV-hankkeen yhtenä tavoitteena oli pelioppimisen ja opetuspelien mukaan saaminen osaksi opetusta (kts. tavoitteiden toteutuminen, kohta 9.3). !Hirvasen koululta osallistuttiin OV-hankkeen aikana kevätlukukaudella 2014 yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa Educoden suunnittelemiin oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämiskoulutuksiin.

Koulutus sisälsi kolme maksutonta lähipäivää ja koulutusten tarkoituksena oli laatia uusi oppilaitoksille uusi TVT-strategia. Educoden TVT-koulutuksien katsottiin tukevan Ookko verkossa -hankkeen tavoitteita, koulumme tulevaisuuden linjauksia ja hankkeen loppupuolella samaan aikaan käynnistynyttä opetussuunnitelmatyötä 2016. Uuraisten kunnan TVT -opetussuunnitelman ja strategian visioksi vuodelle 2017 määriteltiin seuraavaa: !”Uuraisten kunnassa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään säännöllisesti ja monipuolisesti opetuksen ja oppimisen välineenä kaikissa oppiaineissa, koulutusaloilla ja kouluasteilla. Tieto- ja viestintätekniikan käytössä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit, joka edistää tietojen oppimista ja prosessointia. Tablettien määrä opetustilanteessa on riittävä, niin, että jokaiselle opetusryhmässä riittää omansa. Opettajilla ja opiskelijoilla on hyvät ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset taidot. Oppilaat omaksuvat tarvittavat tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiudet, joita he tulevat tarvitsemaan jatko-opinnoissa ja tulevaisuudessa työelämässä. Uuraisten kunnan opettajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan! rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.” !Uusien toimintatapojen ja laitteiden myötä oli välttämätöntä määritellä yhteiset tavoitteet Uuraisten kouluille, jotka sijaitsevät fyysisesti erillään toisistaan. TVT:n osalta kunnan kouluilla oli nyt yhteiset tavoitteet, joka osaltaan edesauttaa opetuksen yhdenmukaisuutta eri yksiköissä. !9.6 Yhteinen verkkoympäristö Hirvasen koululla toteutettiin syksyn 2014 aikana uudet kotisivut Peda.netin uudempaan versioon. Peda.net-palvelu koostuu organisaation sivuista sekä OmaTila-profiilista. peda.net sisätää myös oppimateriaalipalvelun yhteistyökumppanin e-Opin sähköiset vapaasti muokattavat oppikirjat sekä Opetusministeriön EduCloudin tarjoamat mahdollisuudet ja kuntien opetusuunnitelmantekoympäristön. Hirvasen koululla järjestettiin myös uuteen Pedanetiin liittyvää koulutusta. Hirvasen koulu toimi erinomaisena esimerkkinä Uuraisten muille kouluille ja voimme edetä Hirvasen toimintamallin mukaan siirtyessämme uuteen Pedanetin käyttäjiksi. !Ookko verkossa -hankkeelle haluttiin perustaa oma eri eskareiden ja koulujen toiminnan yhteenkokoava verkkoympäristö. OV-hankkeen blogi www.ookkoverkossablog.wordpress.com kokoaa yhteen hanketoiminnan tuloksia. Blogia oli mahdollista ylläpitää koordinaattoreiden ja opettajien toimesta - blogin salasana lähetettiin hanketiimin jäsenille. !Hankkeen aikana oli käytössä hankkeen aineistoa yhteen kokoava pilvipalvelu Google Drive, jonne hanketiimin jäsenten oli mahdollista lähettää aineistoa toisilleen ja blogia varten. !Verkkoympäristön voidaan katsovan tarkoittavan myös esiopetuksen ja koulujen verkkoyhteyksien kehittämistä. Tästä tarkempaa tietoa on saatavilla raportin osiossa ”6.4 Laitehankinnat ja verkkoratkaisut”. !!!

9.7 Digitaalisen arkiston perustaminen Digitaalisen arkiston perustaminen toteutui hankkeen aikana eri tavoin eri kouluilla ja on hankkeen osalta tavoitteiden kohdalta osio, joka vaatii edelleen lisää huomioita eri toimijoilta. Opettajilla oli käytössään henkilö- ja luokkakohtaisia pilvipalveluita, mutta varsinainen yhtenäisenä digitaalisena arkistona toimi hankkeen blogi. Ennen blogiin lisäämistä keskeneräisen raakamateriaalin ja hankeaineiston säilyttäminen on ollut esiopetuksen ja koulujen omalla vastuulla, koska hankkeen laiteavustuksen suuruus ei riittänyt esimerkiksi ulkoisten kovalevyjen hankintaan kaikilla kouluilla. Uuraisten koulukeskuksella on käytössään 2T ulkoinen kovalevy, johon voidaan koota hankkeen aineistoa. !9.8 Hanketiimin perustaminen (Kts. kohta 4.2: Työnjako ja toimijat ) Hankkeen yhtenä tavoitteena oli perustaa hanketiimi. Hanketiimin tehtävänä oli osallistua palavereihin, joissa päätettiin hankinnoista, yhteisestiä toiminnasta, koulutuksista, toimia tiedottajina ja hankkeen vetäjinä omissa yksiköissään. Peruspalvelujohtajalla, koulujen rehtoreilla ja johtajilla oli hankeessa päätösvalta esimerkiksi hankintojen suhteen ja he osallistuivat tiimipalavereihin. Hankinnat hyväksytettiin em. henkilöillä. Tiimiin kuuluivat myös koordinaattorit, joiden tehtävänä oli vetää tiimipalaverit, osallistua kirjanpidon tarkastukseen, suunnitella ja toteuttaa koulutuksia, huolehtia laitteista ja niiden toimivuudesta, huolehtia yhteydenpidosta ja tiedottamisesta hankkeen eri toimijoiden välillä kuin Opetushallitukseen, raporttiin tarvittavien tietojen kokoaminen ja raporttien kirjoittaminen. Myös kunnan ATK-vastaava ja hänen sijaisensa toimivat tiiminjäseninä ja vastasivat verkkojen suunnittelusta ja toteutuksesta. !Tiimi voidaan käsittää hankkeen yhteydessä myös laajemmin, tällöin tiimiin kuuluivat myös opettajat, ohjaajat, eskarit ja koulujen oppilaat, jotka kaikki tahoillaan osallistuivat hankkeen toimintaan opetellen uusien laitteiden käyttöä ja tuottaen hankkeen tavoitteiden mukaista aineistoa. Hankkeessa oli mukana myös ulkopuolisia toimijoita. Ilona IT:n henkilökunta toteutti yhteistyössä koulujemme kanssa koulutuksia ja laitteiden käyttöönoton opastuksia sekä toimi konsulttiapuna erilaisissa tilanteissa. !9.9 Täydennyskoulutuksen järjestäminen (Kts. kohta 7 Koulutukset ja esittelyt) TVT-laitteiden lisääntyminen kunnan esi-ja perusopetuksessa tarkoitti automaattisesti kasvanutta koulutustarvetta. Osa henkilökunnasta ei ollut koskaan käyttänyt tabletlaitteita ja osalla oli jonkinlaista kokemusta jo ennakkoon. Koulutuksen ongelmana oli hankeen koulutukselle osoitetun avustuksen suuruus, joka ei riittänyt vastaamaan tarpeeseen, joka eri yksiköissämme oli. Uuraisten kunta onnistui kuitenkin saamaan lisää koulutukseen kohdennettuja varoja, kun saimme valtion erityisavustusta pedagogiseen ICT -ohjaukseen perusopetuksessa. Erityisavustuksen hakeminen ja käyttö liittyivät kiinteästi Ookko verkossa -hankkeen koulutuksiin. Koulutukselle on tarvetta myös tulevaisuudessa, viimeisin esimerkki oli iPad laitteiden aplikaatioiden hankintaan liittyvä VPP-määrälisenssiuudistus, jonka myötä toimintatavat muuttuivat olennaisesti. Koska TVT-laitteisiin liittyy sidonnaisuus suuriin yrityksiin, on todennäköistä, että erilaisia muutoksia on tiedossa tulevaisuudessakin. Kouluilla olisikin hyvä olla alustava suunnitelma, kuinka muuttuviin tarpeisiin vastataan täydennyskoulutuksissa ja kuinka koulutukset rahoitetaan hankkeen jälkeen.

10 ARVIOINTI !10.1. Toimijat: esiopetus Hirvasen päiväkodin ja esiopetuksen arvioinnista ilmenee hyvin Uuraisten kunnan työntekijöiden sinnikäs periksiantamattomuus, jota vaaditaan haja-asutusalueella toimittaessa: !”Pääsimme mielestämme tavoitteisiin onnistuneesti. Olemme aktiivisesti tutustuneet iPadin peruskäyttöön. Lapset saavat harjoitella, sekä aikuiset harjoittelevat jotta voivat opettaa lapsia käyttämään laitetta oikein.Pohdimme käyttöä eskarissa paljon, ja teimme vanhemmille infon "Mitä tarkoittaa OV -hanke Mustikka-eskarissa", kerroimme infossa mitä täällä teemme iPadilla, tietokoneella ja kameralla. Kerroimme kirjeessä myös ajan, kuinka paljon aikaa lapsi kerrallaan käyttää esimerkiksi iPadilla opetellessa. iPad on tullut osaksi arkea meidän eskarissa, hyödynnämme aktiivisesti laitetta: harjoittelemme kirjaimia, etsimme tietoa, katsomme säätiedotuksen, harjoittelemme oman nimen kirjoittamista, katsomme karttaa yms. IPadin käyttöön luvan saa aina aikuiselta. Oppimispelejä olemme Maijan kanssa testanneet ja pelanneet paljon. Näin olemme löytäneet meille sopivimmat pelit. Paljon olemme saaneet vinkkiä mm. Molla-hankkeesta. Mitä muualla on tehty, mitä voisimme tehdä myös meillä. Olemme saaneet siis paljon iloa ja koemme, että on "onnen potku", että pääsimme mukaan hankkeeseen! Tämä on vienyt aikaa ja energiaa paljon. iPad on molemmille työntekijöille uusi asia, ja opeteltavaa on ollut paljon. Kaikki uusi opittu asia on kuitenkin palkinnut meidät. Onneksi hankeaika on ollut pitkä, koska tutustumiseen ja opetteluun on tarvittu paljon aikaa. Välillä on ollut haastavaa, koska hankkeen alussa ei ollut laitteita, ja piti miettiä kuinka etenemme - saimme laitteet mutta puolestaan verkkoyhteydet puuttuivat, jälleen saimme pohtia uudestaan kuinka tästä jatkaa. Positiivisella asenteella pääsimme eteenpäin hanketyössä. Tämä on myös haastanut uusiin yhteistyötahoihin tutustumisen. Tämäkin asia on ollut hyvä, koska yhteistyö esim. koulun kanssa tulee olemaan yhä tiivimpää tulevaisuudessa. Tämä on haastanut myös suunnittelemaan työtä uudelleen eskarissa, tehdään asioita uusin keinoin. Tietotekniikka ja media-taidot ovat tulevaisuuden juttu! On siis hyvä, että me olemme jo kovaa vauhtia menossa uusien mahdollisuuksien maailmaan!! IPad on tuonut paljon mahdollisuuksia mukanaan -mahdollisuuksia joita voimme käyttää opetuksen rinnalla!” !”Hanke haastoi myös aikuiset käymään läpi oman oppimisprosessin, työstämään uusia työskentelymuotoja, muokkaamaan omia ennakkoasenteita. Aloitimme yksinkertaisesti siitä, mikä on iPad? Mitä tarkoittaa iPadin käyttö eskariryhmässä?” !”Mitäpä teemme hankkeen jälkeen? Emme laita suinkaan iPadia ja kameraa hyllylle vaan käyttö osana toimintaa jatkuu edelleen. Luomme yhteistyötä koulun kanssa, mm. Pedanetin avulla, jonne tulee liikuntasalin käyttövuorot sekä koulun iPadi salkun käyttö-/ja varauslistat. Lasten pienemmät iPadit eivät ole olleet vielä lainkaan käytössä, toivomme ryhmäämme muutaman lasten iPadin. Alkuvuodesta 2015 varaamme Hirvasen koulun salkusta muutaman iPadin, pedanetin varauslistan kautta. Lapset pääsevät pienryhmissä harjoittelemaan esimerkiksi Molla ABC kirjaimia ja numeroita. Jatkamme hyvien oppimispelien pelaamista, ja

etsimme koko ajan uusia hyviä pelejä ja toimintatapoja. Haluamme tuoda iPadin lapsille oppimisen tueksi ja iloksi. Lasten ja aikuisten työvälineeksi eskariin!” !”Mustikka-eskarissa pelaamme, leikkaamme saksilla, kirjoitamme kynällä, luemme kirjoja ja leikimme leluilla sekä paljon muuta. iPad ei korvaa näitä tärkeitä perinteisiä oppimismuotoja ja toimintatapoja, vaan on tullut osaksi meidän toimintaa, "rinnalle kaiken muun", tuoden iloa ja uusia mahdollisuuksia etsiä tietoa uusin tavoin.” (Hirvasen päiväkoti ja esiopetus) !Höytiän esiopetuksen arvioinnissa ilmenee hyvin, kuinka hankkeen laitteille kohdistetut määrärahat riittivät jokaisen yksikön tarpeisiin vasta käyttösuunnitelman muutosanomuksen jälkeen. Koulutuksia järjestettiin useita, mutta esiopetuksen ja päiväkotien henkilökunnan aikataulut poikkeavat koulujen aikatauluista jonkin verran ja kaikille sopivia koulutusaikoja oli hankkeen puitteissa vaikeaa järjestää: !”Höytiän esiopetusryhmä sijaitsee fyysisesti yksityisen päiväkoti Helmen kanssa samassa rakennuksessa ja noin 10 km päässä Höytiän koululta. Esiopetus siirtyi nykyisiin tiloihin syksyllä 2013. Tärkeänä tavoitteena oli toimivien nettiyhteyksien saaminen. Se toteutui syksyn aikana. Ookko verkossa -hanke käynnistyi elokuussa luontoa tutkimalla ja kuvaamalla. Materiaalin työstäminen onnistui välineiden ja yhteyksien saamisen myötä. Syksyllä opettajan iPadin saatuamme lapset pelasivat Mollan oppimispelejä sekä tekivät kirjain- ja numeroharjoituksia. Valokuvaus oli isolla iPadilla hankalaa, joten se ei innostanut. Kamera oli lapsen käteen sopivampi kooltaan. Emme päässeet vielä mukaan koulun salkun lainaukseen etäisyyden ja oman aikataulutuksemme vuoksi. Toisaalta emme myöskään tarvinneet useita laitteita kerralla, koska lapsiryhmässä pystyy työskentelemään kerrallaan vain muutaman lapsen kanssa. Saimme oman iPadin syksyllä 2014 ja kaksi iPad miniä tammikuussa 2015. Nyt pääsemme aktiivisemmin ottamaan ne osaksi arkea. Applen laitteisiin tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Harjoittelulle ja laitteisiin tutustumiselle olisi ollut hyvä järjestää työn arkeen kuitenkin enemmän aikaa. Koulutuksia olisi voinut olla myös hyödyllistä porrastaa enemmän, mikäli suinkin olisi ollut mahdollista, sillä eri kouluissa ja esiopetuksessa päästiin hyvin eriaikaisesti liikkeelle. Meidän yksiköllemme olisi parasta tarjota juuri nyt kunnollinen pilvipalvelu- ja sovelluskoulutus, sillä nyt siitä saisi enemmän irti. Koulutukset ovat olleet kuitenkin hyviä. Niihin on ollut helppo päästä, jos ne ovat olleet iltapäivisin. Hanke on ollut monin tavoin hyödyllinen ja mielenkiintoinen.” (Höytiän esiopetus) !Koulukeskuksen esiopetuksen palautteesta käy ilmi henkilökunnan ja lasten innokkuus oppia uutta ja käyttää uusia laitteita monipuolisesti, mutta toisaalta myös kaikkiin kouluihin ja esiopetukseen kohdistunut aplikaatioiden hankkimiseen liittynyt ongelma. !”Hankkeen alussa olimme innostuneita uusista laitteista ja niiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Käyttöideoita tuli paljon, mutta vain osan ideoista olemme voineet ja ennättäneet toteuttaa. Sovelluksia on paljon ja niistä löytyi mukavasti myös eskareille sopivia. Osa ilmaisista sovelluksista on vaan aika suppeita ja niistä pitäisi ostaa koko versio saadakseen parhaan hyödyn. iPadin ajastin on ollut kovasti käytössä näyttääkseen esim. milloin leikkiaika päättyy. Sillä lapset ovat oppineet itsekin hahmottamaan ajan kulumista.!

On valo-/videokuvattu lapsia sekä lasten töitä, varsinkin videokuvaus on ollut lapsista hauskaa ja on ollut mukava nähdä itsensä toiminnan keskellä. Laitteiden myötä olemme saaneet uuden ja lapsia kiinnostavan tavan oppia uusia asioita, joka monipuolistaa uusien asioiden käsittelyä. iPadilla työskentely innostaa myös niitä lapsia, jotka eivät pidä esim. tavallisista kynä-paperi -tehtävistä. Osa lapsista on tosi kiinnostuneita laitteilla työskentelystä ja voisivat olla laitteiden kanssa tosi pitkiä aikoja, toisille taas leikki on tärkeämpää ja tekevät laitteiden kanssa töitä vain vähän aikaa.” (Koulukeskuksen esiopetusryhmät)!

!10.2 Toimijat: koulut Uuraisten koulukeskuksen näkökulmasta Ookko verkossa -hankkeessa saatiin lanseerattua TVT- tekniikan käyttöä aiempaa kiinteämmäksi osaksi koulukeskuksen arkea, kun ennen toiminta oli riippuvaista ATK- luokan käyttämisestä. Opettajien kiinnostus ja positiivinen asenne uusien laitteiden käyttöönottoa kohtaan helpotti hankkeen etenemistä ja varsinaista vastustelua tai laitepelkoa esiintyi erittäin vähän, eikä innostus ja mielenkiinto uusia laitteita kohtaan ollut sidoksissa opettajan ikään. Laitteet saatiin osaksi opetustoimintaa suhteellisen nopeasti, jos huomioidaan minkälaisia haasteita OV-hanke kohtasi esimerkiksi verkkojen rakentamisen, hankkeen alkupuolella esiin nousseiden avustusrahojen riittämättömyyden ja laiteheimon valintaan liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Opettajien palautteista nousi esiin kuinka laitekoulutuksissa tulisi teknisten käyttöharjoitusten lisäksi panostaa siihen, mikä merkitys laitteilla on opettajan työlle, mitä laitteilla voidaan tehdä ja mitä uutta laitteet tuovat opetukseen. Aplikaatioiden suuri määrä tuntui opettajista hetkittäin haastavalta ja niiden valintaan kaivattiin oppiainekohtaisia vinkkejä ja hyviä kokemuksia. Opettajien toiveissa ja toiminnassa saattoi havaita jäänteitä tavasta, jolla opettajat yliopistoissa koulutetaan: laitteiden käyttöä opiskeltiin mieluiten luentomaisissa koulutustilanteissa, joissa kouluttaja välitti tietoa osallistujille ja osallistujat saivat tehdä pieniä käytännön harjoituksia. Laitelainaamon perustaminen ohjeistuksineen selkeytti laitteiden käytön ja sijainnin seurantaa moniosaisessa koulurakennuksessa. Henkilökunta noudatti ohjeistusta säännöllisesti ja ongelmatilanteilta vältyttiin. Laitteilla työstettyjen keskeneräisten töiden tallentaminen nopeasti oli erityisen haasteellista hankkeen alkuvaiheessa, mutta laitteiden käyttöjärjestelmäpäivitys toi helpostusta asiaan. Oppilaiden keskuudessa esiintyi jonkin verran laitteisiin kohdistuvaa luvatonta käyttöä, erityisesti laitteiden kameratoiminnot kiinnostivat tilanteissa, joissa se ei ollut tarkoituksen mukaista. !Uuraisten koulukeskuksella tiedusteltiin myös oppilaiden näkemyksiä. Oppilailta tiedusteltiin 1) mitä hyötyä oppilaat kokivat uusista laitteista olevan oppimiselle, 2) toivatko laitteet jotakin uutta eri oppiaineisiin, 3) miten laitteista voisi olla enemmän hyötyä tulevaisuudessa, 4) pitäisikö oppilaiden omia laitteita hyödyntää koulussa ja 5) ovatko uudet laitteet tuoneet jotakin negatiivista opiskeluun. !Palautteeseen vastasi satunnaisesti koulukeskuksen vuosiluokan 8 oppilaita ja vastauksista ilmeni, kuinka heidän mielestään - omien laitteiden hyödyntäminen lisäisi laitekantaa ja oppilaat saisivat harjoitella myös koulun ulkopuolella

tapahtuvaa tiedonhakua ja helppoa kuljettaa mukana - iPadit helpottavat tiedonhakemista ja parantavat tiedonhakutaitoja

- Edistävät opiskelua ja lisäävät mielenkiintoa ja hauskuutta opiskelua kohtaan - Opiskeltavien asioiden koettiin jäävän mieleen paremmin laitteiden kanssa työskenneltäessä - Ne helpottavat mielenkiinnon ylläpitämistä opiskelussa - Opiskelu koettiin ”kivemmaksi” ja helpommaksi - Tieto koettiin ajantasaisemmaksi kuin esimerkiksi kirjoissa - Jokaisella tunnilla toivottiin käytettävän edes kerran laitteita tai vastaavasti joka tunnilla - Opiskelu koettiin mielekkäämmäksi elektroniikkalaitteilla - Tehtävien tekeminen iPadeillä oli mielekkäämpää kuin vihkoihin kirjoittaminen - Laitteiden koettiin tuoneen uusia ulottuvuuksia oppiaineisiin - Laitteista koettiin olevan hyötyä myös opetukselle ja opetus koettiin moniulotteisemmaksi - Kielten opetukseen toivottiin enemmän käyttöä, koska olisi mahdollista tehdä tehtäviä, joita ei ole kirjoissa - Kielien opiskelussa kielipelit koettiin mielekkäiksi - Laitteista koettiin olevan hyötyä kemian merkkien opiskelussa - iPadien käyttöä toivottiin myös fysiikkaan, maantietoon ja eri kieliin - Oppikirjoista irtautuminen koettiin mielekkääksi ja sitä toivottiin useissa palautteissa - Valtaosassa vastauksissa korostui, kuinka ”laitteet eivät tuoneet mitään negatiivista” !Vain neljässä palautteessa ilmaistiin negatiiviseksi koettuja seikkoja: laitteet saattavat myös kyllästyttää liiallisesti käytettynä, Pagesin toistuva käyttö saattaa kyllästyttää, laitteilla ”ei saa tehdä mitään vapaata” ja kaikkien oppilaiden ei koeta tekevän välttämättä sitä mitä pitäisi. !Hirvasen koulun toimittamasta palautteesta kävi ilmi, kuinka koululla koettiin laite- ja verkkoympäristön suunnittelun ja rakentamisen vieneen odotettua enemmän aikaa. Hankkeen tavoitteiden ja sisältöjen esittely koettiin tehokkaaksi. Koululla saatiin salkullinen iPadeja käyttöön heti, kun laitteet saapuivat kuntaan ja jo toukokuussa 2014 aloitettiin tutustuminen oppilaiden kanssa, mutta sisäverkon toiminnassa oli pahoja puutteita. Myös Flash-pohjaisten opetusmateriaalien yhteensopivuusongelmat yllättivät. Opettajien omatoiminen tutustuminen eteni vaihtelevasti, kaikilla oli kuitenkin mahdollisuus ottaa iPad mini harjoituskäyttöön kesän ajaksi. Mahdollisuuden hyödynsi kuusi opettajaa seitsemästä. Syksyllä 2014 luokanopettaja Topi Anjala aloitti suunnitelmallisen koulutustyön muille opettajille, se nosti taitotasoa ja rohkeutta kokeiluihin nopeasti. Hirvasen koulun verkkoyhteydet ovat osoittautuneet toiminnan pullonkaulaksi. Lankaliittymä on hidas ja kaksi langatonta liittymää taas ulottuvat heikosti rakennusten kaikkiin osiin. Tilanne on hiljalleen helpottanut lukuisten laitelisäysten myötä. Työskentely on ollut monipuolista ja laajaa, kaikki luokka-asteet ovat tehneet hankkeen tavoitteisiin liittyviä toimia. Kannettavat laitteet ovat innostaneet erityisesti kuvan hyödyntämiseen tehtävissä, sekä valokuvat että videot ovat rikastuttaneet erilaisia projekteja. !Kyynämöisten koululla arvioitiin seuraavaa: ”Kyynämöisten koululla aloiteltiin syksyllä 2014 iPadien parissa työskentelyä. Koululla oli aluksi yhteinen iPad-salkku Höytiän koulun kanssa, koska hankeavustuksen laitteille kohdennettu avustussumma ei riittänyt kaikkien koulujen laitteisiin ennen käyttösuunnitelman muutosanomusta. Tästä johtuen iPad-salkku oli Kyynämöisten koululla vain kaksi kuukautta syksyn 2014 aikana. Tästäkin huolimatta laitteilla ehdittiin tekemään opetuksen yhteydessä erilaisia toimia. Suurimpana haasteena

Kyynämöisten koululla iPadien käytölle oli huonot verkkoyhteydet, mutta tilanteeseen saatiin muutos joulukuussa 2014. Lisähaasteita toiminnalle asetti opettajien vähäinen tietotaito iPadien kanssa, koululla koettiin, että vaatii valtavasti aikaa perehtyä eri appseihin, ennen kuin laitteiden kanssa voidaan toimia oppilaiden kanssa oppitunneilla. Koululla koettiin, ettei aikaa ollut riittävästi. Koululla päästiin kuitenkin hyvään alkuun tiettyjen ohjelmien parissa, joihin ko. koulun opettajat saivat hankkeen puitteissa koulutusta. Kyynämöisten koululla käytettin vuosiluokilla 5-6 oppilaat opastivat luokkien 1-2 kummioppilaita laitteiden käytössä ja toteuttivat yhteisen työn laitteiden avulla. Kummiparit tekivät esittelyn itsestään ja valitsivat koulun alueelta lempipaikkansa, josta ottivat kuvan ja liittivät sen tekstin oheen. Koulun 5-6-luokkalaiset tekivät myös pienet harjoitustyöt käyttäen Keynotea, harjoituksen avulla valmistauduttiin kevätlukukaudella toteutettuun maantiedon Afrikka-jakson vaativampaan Keynote -työhon. Koululla hyödynnettiin myös Sanoma Pron ym. nettipohjaisten sivustoja. Englanninopettaja on käyttänyt Socrative- appsia sanakokeiden pitoon hyvällä menestyksellä. Se myös motivoi oppilaita enemmän kuin perinteinen kynä-paperi työ. Pidin myös maantiedon kokeen, jonka toteutin pelkästään Socrativen avulla. Ihastuin itse kovasti tähän appsiin ja aion käyttää sitä jatkossakin.” !Höytiän koulun arvioinnista ilmenee hyvin verkkoyhteyksien aiheuttamat haasteet ja henkilökunnan periksiantamattomuus haasteiden ja uusien toimintatapojen äärellä: ”Höytiän koululla ensituntuma iPadien käyttöön saatiin syyslukukauden 2014 lopulla. Käytössä oli silloin yhteinen salkku Kyynämöisten kanssa.! Laitteet olivat koulullamme noin puolentoista kuukauden ajan. Sinä aikana ehdimme harjoitella oppilaiden kanssa mm. laitteiden hallintaa, tiedonhakua ja tekstinkäsittelyä. Tammikuussa 2015 saimme oman salkun koulumme käyttöön.Oman salkun saaminen on helpottanut Ipadien mukaanottamista oppitunneille; nyt ne ovat aina saatavilla, eikä projekteja ole saatava johonkin tiettyyn päivään saakka valmiiksi, jolloin salkku matkaisi toiseen kouluuun. !Höytiän koululla Ipadien käyttö on avannut enemmän mahdollisuuksia TVT-tekniikan käyttöön, kun enää ei tarvitse olla riippuvainen ATK-luokan koneista. Höytiän koulun henkilökunta on! kiinnostunut ja innostunut laitteiden tuomista mahdollisuuksista koulutyöhön. Haasteena on kuitenkin koettu, että esim. erilaisten appsien käyttöön perehtyminen vaatii paljon aikaa.! Oma osaaminen pitää olla kunnossa ennen kuin sovellusten käyttö on sujuvaa oppilaiden kanssa. Olemmekin kokeneet hyvänä perehtymismuotona koulutukset, joita olemme jo saaneetkin hankkeen tiimoilta. Nämä koulutukset ovat toimineet alkusysäyksenä omaehtoiselle perehtymiselle. Olemme lähteneet liikkeelle askel kerrallaan, ja laajennamme osaamistamme sopivassa tahdissa arjen muun työn ohella. Oppilaat ovat ottaneet Ipadit innostuneena vastaan ja ne tuovat selvästi lisämotivaatiota opiskeluun. !Haasteena Höytiän koululla on verkkoyhteys. Koululla on toimiva langaton nettiyhteys, mutta se hidastuu huomattavasti ja jopa katkeilee, kun esimerkiksi kymmentä Ipadia käytetään yhtäaikaa. Helpotuksen tähän tuo toivottavasti tulevaisuudessa valokuituyhteys.” !!

!10.3 Koordinaattorit Kaikille kouluille saatiin hankkeen myötä langaton verkko ja koulukeskuksen verkkoyhteydet saatiin entistä paremmiksi. Oppilaiden valmiudet laitteiden käyttöön ovat olleet erittäin kirjavat. Opetuksessa tehtyjen havaintojen perusteella osalla oppilaista on kohtalaisen hyvät valmiuden laitteen fyysiseen käyttöön, mutta erityisesti turvalliseen toimimiseen verkossa tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Suurimmalla osalla oppilaista on älypuhelin, mutta mediaviikon turvataitoihin, verkkoidentiteettiin ja netikettiin liittyneet harjoitukset paljastivat, ettei valtaosalla oppilaista ollut käsitystä esimerkiksi oman laitteen asetuksista, sosiaalisen median aplikaatioiden käyttäjäehdoista, omien tietojen suojaamisesta tai seuraamuksista, joita voi koitua epäasiallisesta käytöksestä internetissä. Olisikin tarpeellista pohtia valtakunnallisella tasolla, olisiko ajankohtaista siirtää media-ja turvataidot eheyttämisen osiosta omaksi oppiaineekseen, jolloin opetus olisi järjestelmällisempää ja tavoittaisi kaikki lapset ja nuoret. Hankkeen aikana kiinnitettiin erityistä huomioita tekijönoikeuksiin ja ajantasaisen tiedon välittämiseen oppilaille ja opettajille. !Käyttöönoton hidasteena on ollut kunnan ja koulujen hallintorakenne, joka osaltaan voi vaikeuttaa tämänkaltaisten hankkeiden edistymistä. Tulevaisuuteen liittyvä maksullisten ohjelmien ostaminen, uudet laitehankinnat ja laitteiden ylläpito vaatisi järjestelmällisempää suunnittelua ja rahoitusta. Maksullisten aplikaatioiden hankkimiseen vaaditaan luottokortti, jolle Uuraisten kunta ei myöntänyt lupaa hankkeen aikana. Toisena vaihtoehtona on Click and Buy -online maksujärjestelmä, josta on osalla kouluista ollut huonoja käyttäjäkokemuksia VPP-määrälisenssiostojen yhteydessä. Uuraisten esiopetus ja koulut eivät yksin pohdi tätä ongelmaa: ”Tabletlaitteet opetuksessa” ja ”iPad opetuksessa” -facebook ryhmien keskustelujen perusteella moni koulu Suomessa yrittää ratkaista samaa ongelmaa. Osa kaupungeista ja kunnista on myöntänyt luottokortin aplikaatiohankintoihin, osassa kouluissa laitteiden aplikaatioihin käytetyt luottokortit ovat henkilökohtaisia ja osassa kouluista, kuten Uuraisilla, sinnitellään ilman maksullisia aplikaatioita. Henkilökohtaisten korttien käyttö on koulun näkökulmasta huono vaihtoehto, koska tällöin ollaan riippuvaisia kortin haltijasta ja olinpaikasta sekä siitä kohdistuu tarpeettomia riskejä yhdelle henkilölle. Emme edellä mainituista syistä johtuen OV-hankkeessa kannattaneet henkilökohtaisten luottokorttien käyttöä. Hankkeen aikana on yritetty selvittää myös nk. Prepaid Skrill Mastercard -luottokorttia, mutta tiedustelut Applelta eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta. !Hankkeen aikana määriteltiin laitteille vastuuhenkilöt ja laadittiin ohjeistuksia mm. kuinka laitteita huolletaan, lainataan, ladataan ja käyttöä seurataan. Mikäli hankkeen aikana laadittua ohjeistusta ei noudateta hankkeen jälkeen, lopputulos voi olla epäedullinen laitteiden jatkokäytölle. Uhkakuvina on, että laitteet jäävät latamatta, puhdistamatta, ilkivallan ja rikkoutumisten määrä lisääntyy ja laitteita ja niiden osia jää palauttamatta. Opettajat tarvitsevat jatkossakin tukea laitteiden käytössä, vaikka koulutusten myötä tietotaito on lisääntynyt. Laitteiden ylläpitoon ja opettajien jatko-opastamiseen tarvitaan lisää resursseja. !Laitteiden ja niiden nopea uudistuminen asettaa uudenlaisia haasteita tulevaisuudelle, jossa ei aina ole mahdollista järjestää uudistuksiin liittyviä koulutuksia: opettajilta perään kuulutetaan sitä, mihin pyrimme

oppilaiden opetuksessa: opettajasta tulee itsenäinen ja aktiivinen tiedon etsijä ja käsittelijä. Opettajat itse etsivät henkilökohtaisen ja sopivimman tavan hyödyntää teknologiaa - ei ole yhtä yleispätevää mallia, joka sopisi kaikille. !Laitteiden elinkaareen tulisi kiinnittää huomiota ja tehdä kaikille yhteinen suunnitelma kuinka toimitaan, jos laitteita varastetaan tai tahallisesti rikotaan, sekä tulisi huomioida takuuajan päättymisen ja laitteen rikkoutumisen mukanaan tuomat ongelmat sekä kun laite on käyttökelpoinen mutta liian vanha uusiin käyttöjärjestelmiin ja päivityksiin. Laitteiden myötä koulut ovat myös sidottuja eri yritysten tuotteisiin ja niitä koskeviin muutoksiin, jotka laitteet valmistaneet yritykset määrittelevät. Muutokset eivät ole välttämättä aina kouluille positiivisia ja pahimmillaan muutokset lyhentävät laitteiden käytön monipuolisuutta ja käyttöaikaa. !Tietoturvaan liittyvissä asioissa tulee olla aktiivinen, iPad-laitteiden iOS-käyttöjärjestelmille on viimeaikoina kohdistunut enevissä määrin uhkia ko. laitteiden yleistymisen vuoksi, mutta uhat ovat toistaiseksi olleet marginaalisia esim. Android-laitteisiin verrattuna. Laitteiden tietoturvan ylläpitäminen vaatii sekin resursseja ja suunnitelmallisuutta. Oppilaiden kanssa tulee aktiivisesti kiinnittää huomioita mediataitoihin ja turvalliseen internetin käyttöön eri oppiaineissa. Opettajille on tarjottava koulutusta, jotta he voivat opastaa oppilaita ajantasaisesti. Voi olla ajankohtaista pohtia opetussuunnitelman perusteiden sisältöä uudelleen ja pyrkiä muutokseen, jossa media- ja turvataidot eivät olisi fragmentteina eri oppiaineissa. !Oppilaiden palautteesta välittyi selkeästi laitteiden mukanaan tuoma uusi mielekäs vaihtoehto perinteiselle kirja ja tehtävävihko-opiskelulle. Oppilaat kokivat tiedonhakutaidot tärkeiksi ja laitteiden kehittävän näitä taitoja. Oppilailla oli myös toiveita, missä oppiaineissa laitteita tulisi käyttää enemmän. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että laitteet itsessään riittivät lisäämään mielenkiintoa opiskelua kohtaan. Jatkoa ajatellen olisi tärkeää kuunnella oppilaiden toiveita, koska oppilaat kokivat lsuurta hyötyä ja mielekkyyttä aitteiden käytöstä oppitunneilla. !Kouluilla tulisi olla e-jätesuunnitelma, koska e-jäte on maailmanlaajuisesti suuri ongelma. Tavallisen kuluttajan on vaikea saada informaatiota, mihin esim. kierrätykseen toimitetut laitteet todellisuudessa päätyvät - hyödynnetäänkö ne uudelleen raaka-aineiksi vai joutuvatko ne esim. välikäsien kautta kehitysmaihin laittomasti purettavaksi ja aiheuttamaan mittavia ympäristötuhoja. Laitteiden kierrätystä säädellään lailla EU:n alueella, mutta käytännön esimerkit ovat osoittaneet, ettei laki estä täysin laitonta vientiä kehitysmaihin. Laitteiden valmistukseen liittyviä eettiset ongelmat tulisi myös pitää keskustelun keskiössä: minkälaisissa oloissa laitteet valmistetaan, kohdistuuko laitteeseen suunniteltua vanhenemista ja jos niin, minkälainen käyttöikä laitteille on määritelty suunnitellun vanhenemisen myötä (planned- tai built-in obsolescence). Länsimaalainen kulutuskulttuuri ei ole omaksunut halvan elektroniikan aikakaudella itse korjaamisen kulttuuria, joka on mahdollista lähes kaikkien laitteiden kohdalla. Joissakin yliopistoissa ja kaupungeissa on järjestetty ohjattuja koulutuksia ja tiloja, joissa opetetaan korjaamaan itse laitteita. Tulevaisuudessa kouluissa ja niiden ympäristökasvatushankeissa tulisikin kiinnittää huomioita TVT-hankkeiden ympäristökuormitukseen, laitteiden elinkaaren suunnitteluun ja mahdolliseen korjaamiseen. !

Hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin vastattiin monipuolisesti ja hankkeen yksi tärkeimmistä vaikutuksista on ollut uudenlaisen yhteistyön muodostuminen kunnan toimijoiden, esiopetuksen ja koulujen henkilöstön välille sekä opettajien ja oppilaiden välille. On tärkeää oppia tuntemaan alueen eskarit ja koulut, joista lapset siirtyvät koulukeskukselle eri ikävaiheissa. Kunnan alueen eskarien ja koulujen toimintaan ja opetukseen saatiin yhteisöllisyyttä, yhteisiä toimintatapoja ja valmiuksia. Vaikka tietoteknisten laitteiden pelätään usein vähentävän ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä, OV-hankkeen tapauksessa vaikutukset olivat päinvastaiset. !Hankkeen avulla kyettiin yhtenäistämään Uuraisten alueen esiopetuksen ja koulujen toimintaa, lisämään yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoistamaan opetustoiminnan tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttöä. Hankkeen aikana saatiin luotua verkkoympäristö, jossa esiopetuksen ja koulujen toimijat saivat välittää tietoa toiminnastaan sekä jakaa toimintamalleja sekä oppimateriaalia toistensa kesken. Hankkeen aikana saatiin kehittettyä Uuraisten kunnan alueen esiopetuksen ja koulujen verkkoyhteyksiä sekä lisäämään TVT-laitteiston hyödyntämistä esiopetuksen ja koulujen toiminnassa. !!!!!!

11 TOIMINTAMALLI !Ookko verkossa -hankkeesta johdettu toimintamalli, jossa mukaillaan hankkeen etenemisen eri vaiheita.

VAIHE 1 TAVOITE: Alkuvaiheessa selvitetään a) muutostarve: mitä halutaan uudistaa tai muuttaa, b) kohteet: mihin muutos kohdentuu ja mitkä kohteet vaativat muutosta tai uudistamista, c) hakemus: selvitetään, miten näihin muutoksiin voidaan päästä, kuka tai ketkä ryhtyvät hoitamaan asiaa, onko saatavilla ulkopuolista rahoitusta / avustuksia ja jos niin, toteutetaan avustushakemus. !VAIHE 2 ALKUKARTOITUS, PÄÄTÖKSET JA PAIKANKARTOITUS: Tavoitevaihe vaihe nivoutuu tiiviisti seuraavan vaiheen alkukartoitukseen, jossa selvitetään a) lähtötilanne: mitä on jo tehty tavoitteen hyväksi b) resurssit: mitä on käytettävissä ja kuinka paljon, ketkä ovat mahdolliset osallistujat, c) lupa-asiat: minkälaisia selvityksiä tai lupapyyntöjä vaaditaan sekä päätöksiin a) esimiehet: ylin päätösvalta, määrärahoja ja resursseja koskevat päätökset, tarkastuksiin, palavereihin ja koulutuksiin osallistuminen b) koordinaattorit: eri toimijoiden ja toiminnan yhdistäminen, hankkeen organisointi, tavoitteiden esittely, yhteydenpito ja tiedottaminen, toiminnan ohjaaminen, koulutuksien organisointi ja osallistuminen, raportointi, c) hanketiimi: yhteiset päätökset, hankintaratkaisut, tiedon välittäminen ja raportoinnit, d) laitevastaavat: verkkoratkaisut ja ylläpito, verkkojen suunnittelu, verkkojen toteutus, laitteiden hankinta, laitteiden ylläpito ja koulutuksiin osallistuminen, sekä paikankartoitukseen, jossa huomioidaan hankkeeseen osallistuvien tahojen ympäristön mukanaan tuomat vaikutukset. !VAIHE 3 HANKINNAT, KIRJANPITO, PALAVERIT, YLLÄPITO, KOULUTUKSET JA VIESTINTÄ: Seuraavassa vaiheessa tulee suunnitella ja toteuttaa hankinnat: mitä laitteita ja ratkaisuja hanke vaatii onnistuakseen, kirjanpito: kuka, miten ja miten usein tehdään ja tarkastetaan, palaverit: eri tiimien palaverit, ylläpito: laitteiden toimintakunnosta ja päivityksistä huolehtiminen, laiteratkaisut, koulutukset: eri tiimeille ja toimijoille järjestettävät koulutukset, viestintä: hankkeeseen osallistuvien keskinäinen tiedonkulku ja kanavat

VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5 VAIHE 6

VAIHE 4 TOIMIJAT: Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat eri tiimit: a) johtotiimi: ylin päätösvalta, esimiehet, hankkeen valvonta, määrärahat ja resurssit, lopulliset päätökset, tarkastukset, b) hakutiimi: suunnittelijat ja anomuksen laatijat, hankkeen suunnittelu, avustushakemuksen laatiminen, c) koordinaattorit: eri toimijoiden ja toiminnan yhdistäminen, hankkeen organisointi, tavoitteiden esittely, yhteydenpito ja tiedottaminen, toiminnan ohjaaminen, koulutuksien organisointi ja osallistuminen, raportointi, d) hanketiimi: yhteiset päätökset, hankintaratkaisut, tiedon välittäminen, raportoinnit, e) verkko- ja laitevastaavat: (voivat olla myös ulkopuolisen tahon tarjoajia) verkkoratkaisut ja ylläpito, verkkojen suunnittelu, verkkojen toteutus, laitteiden hankinta, laitteiden ylläpito ja koulutuksiin osallistuminen, f) hankkeen toimijat: toimintaan osallistuvat eri henkilöt (johtajat, esimiehet, opettajat, ohjaajat, lapset ym.) tavoitteiden mukainen (teemallinen) toiminta, tiedon jakaminen, koulutuksiin osallistuminen, g) osallistuvat yksiköt: selvitetään esim. kunnasta eri yksiköt, joihin muutostavoite ja toiminta kohdistuu h) muut sidosryhmät: kouluttajat, esittelijät, satunnaiset osallistujat, koulutukset, esimerkit ja konsultointiapu. !VAIHE 5 YHTEINEN TEEMA JA TOIMINTAVAIHE: Hankkeelle voidaan määritellä yhteinen teema, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteiseen päämäärään pyrkimisessä käytännön toiminnassa. Teeman avulla voidaan tuottaa aineistoa yhdessä tietystä yhteisesti sovitusta aiheesta. Toimintavaiheessa toimijat toteuttavat ennalta suunnitellut toimet, jotka kootaan yhteen hankkeen lopussa. Toimintavaihe alkaa hankkeen esittelystä ja päättyy raportointiin. !VAIHE 6 REFLEKTOINTI, TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI: Viimeisessä vaiheessa reflektoidaan hankkeen eri vaiheita, arviointia ja tulevaisuutta sekä valmistellaan raporttia. Eri toimijoita tiedotetaan hankkeen loppuvaiheesta, raportista ja tulevaisuuden toimista, joita hankkeen aikana aikaan saadut muutokset vaativat. !Toimintamallia voidaan hyödyntää sellaisenaan tai soveltaa sen osia tulevissa hankkeissa. !!!Ookko verkossa -hanke Hankekoordinaattorit Tiina Häkkinen ja Pirkka Linjama !!!!!!!!

Liite: Paikallisuutisten artikkeli, tarkastusversio 17.2.2015, julkaisupäivä 18.2.2015

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!