Embed Size (px)
Citation preview
G A L L E R I Kurs 1
OPETTAJAN MATERIAALI
Anu HyypiäTiina Wilkman
Anna BlomSari Kaunisto
Marko PaasonenAnssi Salonen
Kaisa Vaaherkumpu
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Otavan asiakaspalvelu
Puh. 0800 [email protected]
© 2006 Anu Hyypiä, Tiina Wilkman, Anna Blom, Sari Kaunisto, Marko Paasonen, Anssi Salonen, Kaisa Vaaherkumpu ja Kustannusosakeyhtiö Otava
Toimitus: Tea Kangasniemi ja Tiina Martin-LundströmPiirrokset: Tom BackströmSarja-asun suunnittelu: Mirella MäkiläGraafinen suunnittelu: Emma Virtasalo ja Leena KangaskoskiTaitto: Leena Kangaskoski
KäyttöehdotTämä aineisto on suojattu tekijänoikeuslailla (404/1961). Aineiston käyttö ja tulostaminen on sallittua luokkaopetustilanteessa sekä oppituntien valmistelussa. Aineiston tai sen osien muuntelu, luovuttaminen eteenpäin tai kopioiminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
TarkastusoikeusKäyttöehtojen noudattamista valvoo Kopiosto ry. Tarkastusajankohta sovitaan erikseen yhteistyössä käyttöoikeuden haltijan kanssa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www.kopiosto.fi/.
3G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Sisällys
YLEISTÄ
Galleri-sarjan käyttäjälle 5
Galleri Kurs 1 Opettajan materiaalin käyttäjälle 6
Galleri-sarja ja opetussuunnitelma 7
Galleri-sarja ja Yleiseurooppalainen viitekehys 9
Galleri-sarja ja Eurooppalainen kielisalkku 10
Kurssin 1 toteuttaminen 14
Kurssin aloittaminen 14 Kurssin lopettaminen 14 Itsearviointitaulukko 15 Tarkistusluettelot 17 Ystäväkirjan sivu 18 Kirje opettajalta 19 Kurssisuunnitelmalomake (ehdotus) 20 Kurssisuunnitelmalomake (tyhjä) 21 Kurssipalautelomake 22 Kielisalkun itsearviointilomake 23 Kielisalkun toveriarviointilomake 24 Kielisalkun arviointilomake opettajalle 25
KAPPALEKOHTAINEN MATERIAALI
1 Välkommen! 26 2 Jag – en sportfåne? 41 3 Allt för fotbollen 61 Tema: Sport 82 4 Lätt som en plätt? 94 Tema: Mat 118 5 Tre veckor frivilligt 130 6 Emil börjar skolan 151 Tema: Skola 163 7 Vilken energi! 179 Tema: Musik 202 8 Idén är A och O 214 9 Ta det lugnt! 233 Noppapelipohja 256
4 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
ARVIOINTIMATERIAALI
Kappalekohtaiset tehtävät 257
1 Välkommen! 257 2 Jag – en sportfåne? 260 3 Allt för fotbollen 264 Tema: Sport 268 4 Lätt som en plätt? 272 Tema: Mat 275 5 Tre veckor frivilligt 279 Tema: Skola 283 7 Vilken energi! 288 Tema: Musik 293 8 Idén är A och O 297 9 Ta det lugnt! 300
Luetun ymmärtämisen tekstit ja tehtävät 304
Tema: Sport 1. Lottas brev 304 Tema: Sport 2. Löparen blev sagofarbror 307 Tema: Sport 3. Ridning – en krävande hobby 309 Tema: Mat 4. Sund själ i sund kropp! 311 Tema: Mat 5. Hungrig eller törstig? 314 Tema: Skola 6. Högstadiet är snart ett minne blott 317 Tema: Musik 7. Ida satsar på musik 320 Tema: Fritid 8. Mangakai 322 Tema: Fritid 9. Viivi och Wagner har slagit igenom 325 Tema: Fritid 10. Ta det lugnt! 327
Kuullun ymmärtämisen tekstit ja tehtävät 330
Tema: Sport 1. Det blev för tungt! 330 Tema: Mat 2. Diktamen 333 Tema: Mat 3. En liten gallup 334 Tema: Musik 4. Att spela gitarr är kul! 335 Tema: Musik 5. På konserten 338 Tema: Skola 6. Diktamen 341 Tema: Skola 7. Unga med drömmar 342 Tema: Fritid 8. Niklas vecka 345 Tema: Fritid 9. Diktamen 350 Tema: Fritid 10. Telefonsamtal 351 Tema: Fritid 11. Meddelanden 354
Ratkaisut 355
Kuullun ymmärtämisen äänitiedosto
(Opettajanmateriaalincd-rom-versiossa)
5G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Galleri-sarjan käyttäjälle
Tervetuloa GALLERI -sarjan käyttäjäksi. Kielitaito on galleria, jota rakennetaan vähitellen. Kielen opiskelu on lukemista, kirjoittamista, kuuntelemista ja puhumista. Se on yhdessä tekemistä ja uusiin henkilöihin, paikkoihin ja ilmiöihin tutustumista. Se avaa ovet ruotsin kieleen ja pohjoismai-seen kulttuuriin.
Galleri Kurs 1
Oppikirja koostuu seuraavista osista:
TEXTGALLERI
PRATGALLERI
TIPSGALLERI
TESTGALLERI
TEXTGALLERISTA löytyvät kurssin tekstit ja teemasanastot tehtävineen. Textgalleri tarjoaa erita-soisia ja -tyyppisiä tekstejä. Se sisältää myös runoja, lauluja ja kaunokirjallisuutta. Monipuoliset tehtävät auttavat keskeisen sanaston, rakenteiden ja eri viestintätaitojen kehittämistä. Tehtävät, jotka on merkitty lampulla, on tarkoitettu johdatteluksi aihepiiriin. Tehtävät, joiden yhteydessä on megafoni, löytyvät luokkaäänitteeltä.
PRATGALLERI tarjoaa ääntämisen ja suullisen kielitaidon harjoittelua. Pratgallerin harjoitukset noudattelevat tekstien aihepiirejä ja niihin viitataan sopivissa kohdissa tekstien yhteydessä. Ään-tämisharjoitukset ja dialogit löytyvät sekä luokkaäänitteeltä että opiskelijan cd:ltä.
TIPSGALLERI tarjoaa tietoa Eurooppalaisesta kielisalkusta ja Yleiseurooppalaisesta viitekehykses-tä sekä taitotasoista. Lisäksi se antaa vinkkejä opiskeluun: sivulla 147 annetaan opiskeluohjeita kuuntelun harjoitteluun, puhumiseen ja sanaston opiskeluun.
TESTGALLERI on testiosio, jossa opiskelija voi itsenäisesti testata taitojaan kielen eri osa-alueilla. Se sisältää myös kuuntelukokeita, jotka löytyvät opiskelijan cd:ltä sekä kaikkien osion tehtävien ratkaisut.
Grammatik Galleri
Sarjaan kuuluu erillinen koko lukion oppimäärän kattava kielioppikirja harjoituksineen, Grammatik GALLERI . Kielioppikirjan selkeät säännöt ja monipuoliset tehtävät ohjaavat keskeisten asioiden opiskelua. Myös kielioppitehtävien välityksellä opiskelija saa tietoa pohjoismaisesta kulttuurista ja ympäröivän maailman ilmiöistä.
Grammatik GALLERI -kirjaan kuuluu myös luokkaäänite, ratkaisukirja ja opettajan materiaali.
Kurssikohtainen opettajan materiaali
GALLERI -sarjan opettajan materiaali antaa vinkkejä tekstien ja tehtävien työstämiseen. Se mah-dollistaa myös eriyttämisen ja teemojen vaihtelevan käsittelyn. Kunkin kurssin opettajan materiaali si-sältää myös arviointimateriaalin. Opettajan materiaalin cd-rom-versio sisältää myös kuuntelukokeet.
6 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Nätgalleri
GALLERI -sarjan verkkomateriaali mahdollistaa Internetin käytön ruotsin opiskelun välineenä ja opis-keluympäristönä. Sen avulla opiskelijat voivat testata ja syventää ruotsin taitojaan myös itsenäisesti.
NÄTGALLERIN tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään: sanastotehtävät, rakennetehtävät sekä linkkivinkit ja -tehtävät. Sanasto- ja rakennetehtävät perustuvat oppikirjojen teksteihin, teema-sanastoihin ja osittain myös tehtävien ja Pratgallerin sanastoihin. Rakennetehtävät on laadittu Galleri-sarjan kielioppisuositusten perusteella ja niissä on noudatettu Grammatik Galleri -kirjan rakennetta. Sekä sanasto- että rakennetehtävissä on kolme vaikeustasoa.
Linkkivinkit ja -tehtävät tarjoavat oppikirjan materiaalia täydentäviä ja tukevia sekä opetussuun-nitelman eri aihekokonaisuuksiin liittyviä tehtäviä, joita opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää esim. salkkutyöskentelyssä ja verkko-opiskelussa.
Kiitokset
Kiitokset kaikille lausunnonantajille ja kielen tarkastajille arvokkaasta työstä!
Toivotamme Sinulle ja opiskelijoillesi viihtyi-siä hetkiä Gallerin parissa ja aitoa työn iloa!
Tervetuloa Galleriaan!
Tekijät
Galleri Kurs 1 Opettajan materiaalin käyttäjälle
Galleri Kurs 1 Opettajan materiaali tarjoaa runsaasti valmiita ideoita ja monipuoliset materiaalit käyttöösi. Materiaali jakautuu kolmeen osaan: yleistä, kappalekohtainen materiaali ja arvioin-timateriaali.
Osassa Yleistä esitellään Galleri-sarjaa ja kurssia 1 sekä annetaan vihjeitä kurssin aloittamista ja muuta toteuttamista varten.
Kappalekohtainen materiaali sisältää:– lyhyen kuvauksen kappaleen sisällöstä– kuvauksen oppimistavoitteista– virittelyvihjeitä– tehtäväkohtaisia vihjeitä– muita vihjeitä– kuuntelutehtävien äänitetekstit– tehtävien ratkaisut– lisämateriaalia (kalvo- ja monistepohjia mm. ääntämisen, kuuntelun ja puhumisen harjoitteluun tai läksynkuulusteluun).
Arviointimateriaali sisältää eritasoisia kappalekohtaisia tehtäviä sekä tehtävät kuullun ja luetun ymmärtämiseen. Kuuntelukokeet ovat Opettajan materiaalin cd-rom-versiossa.
7G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Galleri-sarja ja opetussuunnitelma
GALLERI -sarja perustuu lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Sarjan lähtökohtana on kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Ruotsin kieli on taito-, tieto- ja kult-tuuriaine, ja sarja tarjoaa ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Opiskelija saa myös tietoa pohjoismaisista tavoista, arvoista, perinteistä ja kulttuurista. Galleri-sarjan keskeisenä periaatteena on tukea opiskelijan omaehtoista opiskelua ja itsearviointia. Opiskelijaa kannuste-taan kehittämään omaa kielitaitoaan ja opiskelustrategioitaan. Häntä rohkaistaan tekemään töitä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa, ja hänelle annetaan mahdollisuus ottaa vastuuta, näyttää osaamistaan ja oppia uutta.
Jokaisella kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus kielen ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittä-miseen. Häntä kannustetaan lukemaan, kuuntelemaan, puhumaan ja kirjoittamaan. Lisäksi hän-tä tuetaan sanavaraston laajentamisessa ja rakenteiden oppimisessa. Galleri-sarja auttaa myös opiskelijaa tutustumaan kulttuurien välisiin eroihin mm. kaunokirjallisuuden ja muun autenttisen materiaalin avulla.
GALLERI -sarjassa on huomioitu Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot. Lukion B1-ruotsin ta-voitteena on, että opiskelija saavuttaa taitotasot seuraavasti:
Kuullun Luetun Puhuminen Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen
A2.1 A2.1 A1.3 A1.3
B1.2 B1.2 B1.1 B1.1
Kurssin 1 sisällöt
Ensimmäisen kurssin aihepiirit ovat Koulujavapaa-aika. Teemoina ovat itsestä kertominen, har-rastukset, koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto. Ensimmäisellä kurssilla tavoitteena on niveltää perus-opetuksen ja lukion kielenopetusta sekä vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Vies-tinnällisenä tavoitteena on tukea opiskelijan keskustelu- ja puheenymmärtämistaitoja. Kurssilla keskitytään keskeisten puheviestinnän strategioiden harjoitteluun.
Ensimmäisellä kurssilla suositellaan käsiteltäväksi seuraavat kielioppiasiat:
1. Päälauseen sanajärjestys2. Substantiivien taivutus3. Adjektiivien taivutus4. Verbien taivutus ja aikamuodot5. Persoonapronominit6. Refleksiivipronominit
8 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Galleri 1 ja opetussuunnitelman aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet on huomioitu laaja-alaisesti, ja ne on nivelletty kiinteäksi osaksi kurssin työskentelyä.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aktiivinenkansalaisuusjayrittäjyys nivoutuu ensimmäisellä kurssilla keskustelu- ja kannanottoharjoi-tuksiin, toisen mielipiteiden kuunteluun ja mielipiteen vertaamiseen. Vastuullisuus tulee esille opiske-lijan itsearvioinneissa sekä pari- ja ryhmätöissä. Teema on myös esillä teksteissä 4 ja 7.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Aihekokonaisuus Hyvinvointijaturvallisuus on keskeisellä sijalla tekstissä 9, jossa nuori pohtii jaksa-mistaan. Aihekokonaisuus nivoutuu myös luetunymmärtämistehtäviin Pluggtips ja På festivalområdet sekä tekstin 2 tehtävään 9 ja ääntämisdialogiin 4.
Kestävä kehitys
Kestäväkehitys on esillä kulttuurisena ja sosiaalisena kestävänä kehityksenä mm. kouluteeman yh-teydessä, jossa käsitellään perinteitä ja vertaillaan koulujärjestelmiä sekä ruokateeman yhteydessä, jossa aiheena on ruotsalainen ruokaperinne.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Kulttuuri-identiteettijakulttuurientuntemus on esillä kaikissa teksteissä. Erityisiä vertailuja kulttuuri-identiteettien välillä tehdään koulu-, ruoka- ja urheiluteemoissa kuten myös tekstissä 1, jossa Anna kertoo perheestään. Samoin kulttuurin tuntemusta lisätään ääntämisosiossa, jossa opiskelija tutus-tuu sekä suomenruotsin ja ruotsinruotsin ääntämiseen ja ruotsalaiseen keskustelukulttuuriin. Tähän kiinnitetään huomiota myös kurssin suullisissa harjoituksissa.
Teknologia ja yhteiskunta
Aihekokonaisuus Teknologiajayhteiskunta tulee esille teksteissä 5 ja 7, joissa käsitellään koulua ja The Rasmuksen menestyksen alkutaivalta.
Viestintä ja mediaosaaminen
Viestintäjamediaosaaminen on esillä kaikissa kirjan teksteissä ja harjoituksissa, erityisesti aihet-ta käsitellään tekstissä 8, jossa käsitellään sarjakuvia ja niiden historiaa. Opiskelijoita kannustetaan myös käyttämään viestinnän eri muotoja, kun he etsivät tietoa salkkutöihinsä ja kun he tekevät omia salkkutöitään.
9G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Galleri-sarja ja Yleiseurooppalainen viitekehys
Yleiseurooppalainen viitekehys edustaa yleistä näkemystä kielenkäytöstä ja oppimisesta. Viitekehyk-sen tarkoituksena on selkeyttää kansallista kielenopetuksen kehittämistyötä, tarkemmin sen tavoittei-ta, periaatteita ja keskeisiä käsitteitä. Tavoitteena on myös yhtenäistää arviointimenettelyjä eri maissa, jotta arviointi ja eri maiden todistukset kielitaidosta olisivat yhtenäisemmät ja käyttökelpoisemmat. Tarkoituksena on helpottaa ihmisten liikkuvuutta yli rajojen ja lisätä kansainvälistä vuorovaikutusta.
Viitekehyksen mukaan kielen oppiminen on koko elämän jatkuva prosessi. GALLERI -sarjan tavoit-teena on tukea tätä prosessia. Ensimmäisessä kurssissa opiskelijat tutustuvat viitekehykseen itsear-vioinnin välineenä. Opiskelijat harjoittelevat kuusiportaisen itsearviointitaulukon käyttöä ja tutustuvat taitotasokuunteluun (Galleri Kurs 1 s. 146).
Kurssin alussa on tärkeää, että opiskelija saa rauhassa tutustua itsearviointitaulukkoon (s. 15-16). Itsearviointitaulukon mukaan kielitaito muodostuu kuuntelusta, lukemisesta, suullisesta vuorovaiku-tuksesta, suullisesta tuottamisesta ja kirjoittamisesta. Asteikko on kuusiportainen: A1 (Alkeistaso), A2 (Selviytyjän taso), B1 (Kynnystaso), B2 (Osaajan taso), C1 (Taitajan taso) ja C2 (Mestarin taso). On myös tärkeää korostaa opiskelijoille, että tasot ovat laajoja kuvauksia siitä, mitä kielenoppija osaa tehdä vieraalla kielellä kielitaidon eri osa-alueilla, ja samoin sitä, että tasolta toiselle siirtyminen vie pitkän ajan. On myös hyvä muistuttaa siitä, että taso voi vaihdella paljon kielitaidon eri osa-alueilla. Lukion B1-ruotsin tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa ymmärtämistaidoissa ainakin tason B1.2 ja tuottamistaidoissa tason B1.1.
Taitotasokuvaukset on pyritty laatimaan yksiselitteisiksi ja helpoiksi käyttää, mutta opiskelijoiden on kuitenkin joskus vaikea hahmottaa, millä tasolla he ovat tietyllä kielitaidon osa-alueella. Jotta tason määrittäminen olisi helpompaa, opiskelijan tueksi on laadittu tarkistusluetteloja (s. 17), joissa on ha-vainnollistavia esimerkkejä erilaisista tilanteista, joista opiskelijan tulisi selviytyä voidakseen olla ky-seisellä tasolla.
Koska kurssilla 1 painotetaan kuullun ymmärtämistä ja puheen tuottamista, seuraavat tarkistuslistat koskevat em. kielen osa-alueita. Kun opiskelija on saanut yläasteella B1-ruotsin arvosanaksi kahdek-san (8), hänen oletetaan saavuttaneen tason A2.1 kuullun ymmärtämisessä ja tason A1.3 puheen tuottamisessa. Lukion B1-ruotsin kurssien 1 ja 2 aikana arvosanan kahdeksan (8) saaneen opiskelijan oletetaan saavuttaneen tason A2.2 kuullun ymmärtämisessä ja tason A2.1 puhumisessa. Kuullun ymmärtämisessä opiskelijan taidot ovat tasolla A2 sekä yläasteen että kurssien 1 ja 2 jälkeen, joten tarkistuslistat kattavat tasot A1 ja A2. Puhumisessa lukion opiskelijan oletetaan siirtyvän/siirtyneen tasolta A1 tason A2 alkuvaiheille, joten tarkistuslista sisältää tason A1 hallinnan kuvailua. Tason A2 opiskelijan oletetaan saavuttaneen kurssien 3, 4, ja 5 aikana/jälkeen.
Taitotasot
– perustuvat Eurooppalaiseen viitekehykseen– on luotu yhtenäistämään kielen oppimisen ja opetuksen arviointia koko Euroopassa– auttavat kielenoppijaa asettamaan tavoitteitaan, arvioimaan omaa kielitaitoaan ja ohjaamaan opiskeluaan tavoitteiden mukaisesti– ovat sanallisia kuvauksia siitä, mitä kielenoppija osaa tehdä vieraissa kielissä kielitaidon eri osa-alueilla– ovat kuin portaikko, jossa on kuusi porrasta A1, A2, B1, B2, C1 ja C2.
Taitotasokuvaukset voi löytää mm. lukion opetussuunnitelman perusteista esim. opetus-hallituksen verkkopalvelun kotisivulta www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops
10 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Pohdintakysymyksiä:
– Millä tasolla olet juuri nyt kielitaidon eri osa-alueilla?– Mikä taso on tavoitteesi lukio opintojen aikana / myöhemmin opiskelujen aikana jne.?– Kuinka helppoa/vaikeaa on määrittää oma taso kielen eri osa-alueilla?– Mitä voit tehdä käytännössä saavuttaaksesi oman tavoitetason / opetussuunnitelman mukaisen tavoitetason?
Galleri-sarja ja Eurooppalainen kielisalkku
Kielisalkkutyöskentelyssä opiskelijoita kannustetaan pohtimaan omaa oppimistaan ja tietoisuuttaan kielestä. Galleri-sarja auttaa opiskelijaa itsetuntemuksen lisäämisessä, oppimisprosessin ja oppimistehtävän ymmärtämisessä. Opiskelijaa kannustetaan tekemään alku- ja loppuarviointi (Galleri Kurs 1 s. 6–7) ja häntä rohkaistaan asettamaan tavoitteita opiskelulleen. Lisäksi hänelle annetaan vinkkejä omiin salkkutöihin salkkusymbolilla merkityin tehtävin ja Tipsgallerin osassa Vinkkejä kielisalkkutyöskentelyyn (Galleri Kurs 1 s. 145).
Kielisalkussa on kolme osaa:1. Kielipassi – kertoo opiskelijan kielitaidosta kaikissa hänen osaamissaan kielissä – on osa, jossa opiskelija arvioi kielitaitoaan taitotasojen avulla – sisältää erilaisia virallisia todistuksia mm. opinnoista ja oleskelusta ulkomailla.
2. Kielenoppimiskertomus – kertoo yksityiskohtaisemmin opiskelijan kielitaidosta, esim. kouluopinnoista ja työharjoittelusta ulkomailla – on osa, jossa opiskelija pohtii, kuvailee ja arvioi kielitaitoa kielen eri osa-alueilla ja kertoo hänelle merkittävistä oppimiskokemuksista.
3. Työkansio – muodostuu kahdesta osasta: a) oppimiskansiosta, joka sisältää oppimiseen ja arviointiin liittyvää materiaalia b) raportointikansiosta, joka sisältää muutaman opiskelijan valitseman työn kielitaidostaan. Oppimiskansio voidaan muuttaa raportointikansioksi, kun opiskelija valitsee 1–2 hänen mielestään edustavinta kielitaitonäytettä kustakin kielestä. Raportointikansiossa on siis vain muutama kielitaitonäyte ja asiaan kuuluvat todistukset.
C2 mestarin taso
C1 taitajan taso
B2 osaajan taso
B1 kynnystaso
A2 selviytyjän taso
A1 alkeistaso
11G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Kielisalkkutyöskentely voi olla osa kurssia tai siihen voidaan keskittyä koko kurssin ajaksi.
Hyvä muistaa kielisalkkutyöskentelyssä:
– Kurssin alussa kannattaa sopia pelisäännöistä: esim. kuinka monta salkkutyötä tehdään, tarkat töiden palautusajankohdat, miten salkkutyöskentely vaikuttaa arviointiin jne.– Ensimmäinen tunti on hyvä varata suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja keskusteluun kielisalkkutyöskentelystä.– Kurssin alussa kannattaa sopia, mitkä oppikirjan tekstit ovat ns. ydinkappaleet, jotka opiskellaan yhdessä.– Yhdessä opiskeltujen kappaleiden ja teemojen pohjalta määritellään ne aihepiirit, joihin salkkutyöt voivat pohjautua. Salkkutöiden aiheita kannattaa tarjota runsaasti.– Kirjasta löytyy valmiita salkkutöiden aiheita ja lisää vinkkejä on Tipsgallerissa.– Opiskelijoiden kanssa on myös hyvä pohtia salkkutöiden laajuutta, muotoa ja työtapoja.– Jotta salkkutyöskentely onnistuisi mahdollisimman hyvin, opiskelijoiden kannattaa tehdä itselleen suunnitelma salkkutyöstä ja sen aikataulusta.– Salkkutöiden korjaamisessa on hyvä käyttää sellaisia merkintätapoja, jotka mahdollistavat sen, että opiskelija itse korjaa virheet ja puutteet. Opettaja voi osoittaa ne kohdat, jotka vaativat korjaamista. Opiskelija korjaa ja tarkentaa töitään ja voi antaa ne uudestaan opettajalle kommentoitavaksi.– Kun salkkutyöt ovat valmiit, ne esitellään ja arvioidaan. On hyvä varata esim. yksi tunti kurssin lopussa tai tehdä se koetunnilla, jos varsinaista koetta ei järjestetä.– Opiskelijat voivat esim. ryhmissä tutustua toistensa salkkutöihin ja antaa niistä palautetta. Palaute annetaan salkkutöiden omistajalle kirjallisesti esim. paperilla tai erityisellä arviointilo- makkeella. Salkkutöiden omistaja arvioi myös omaa työskentelyään kirjallisesti. Myös opettaja antaa töistä palautetta ja työt voi esim. hakea ennakkoon sovittuna ajankohtana opettajalta.
Eurooppalainen kielisalkku
– pohjautuu Eurooppalaiseen viitekehykseen, joka on luotu kielenopetuksen perustaksi Euroopassa– on tarkoitettu edistämään elinikäistä kielen ja kulttuurin oppimista– on eräänlainen kielen opiskelun matkakertomus tai elämäkerta– tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden asettaa omia tavoitteita ja hyödyntää omia mielenkiinnon kohteita kielen opiskelussa– antaa opiskelijalle mahdollisuuden esittää osaamista ja edistymistä kielissä– auttaa opiskelijaa ohjaamaan vieraan kielen opiskelua– auttaa opiskelijaa arvioimaan kielitaidon kehittymistä taitotasojen avulla (A1, A2, B1, B2, C1, C2).
12 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Äänitetekstit
Taitotasotesti – puheen ymmärtäminen
Mitt namn är Carola. Jag är 16 år gammal och bor i ett höghus i Stockholm. Stockholm är alltså min hemstad. Jag har två systrar som heter Emma och Emilia. Min bror heter Niklas. Jag har också en hund och en katt.
Jos ymmärsit kuulemasi, olet tasolla A1.
Jag trivs jättebra i Örebro. Jag har mycket att göra på fritiden. Jag har tränat karate i två år. Min bror tog med mig till träningen, för han var säker på att jag skulle gilla den här sporten. I vår grupp är hälften killar och hälften tjejer. Idag är det ganska vanligt att tjejer också tränar ka-rate. Jag tränar karate eftersom det är så roligt och så träffar jag nya kompisar hela tiden. Jag får också bättre kondition. Jag har inte tävlat än för jag har tränat så kort tid. Jag skulle säkert förlora om jag var med på en tävling nu.
Om du förstod det här, så är du på nivå A2.
– Hej, jag ringer om er annons i dagens Hufvudstadsbladet. Jag såg att ni söker en telefonförsäljare.– Ja, vi söker verbalt begåvade personer till vårt team. Vi behöver en vikarie i ett halvår.– Jaha, är det fråga om en heltidsanställning?– Ja, men arbetstiden är flexibel och går bra att kombinera med studier till exempel. De flesta som jobbar här är faktiskt inskrivna vid universitetet.– Jaha, det låter ju bra. Jag skickar en ansökan med arbetsintyg från tidigare arbetsgivare. Blir det bra?– Ja gör det. Vi kontaktar er om och när det blir aktuellt med anställningsintervju. – Bra. Tack så mycket!– Tack och hej!
Om du förstod vad det här samtalet handlade om, så är du på nivå B1.
En man i Skottland auktionerade ut sin femårige son på Internet – en kvinna i Kanada anmälde honom till polisen.”Hyperaktiv unge till salu, bra på att dammsuga, inte bra på att diska eftersom han är för kort. Garanterat störande. 70 kronor eller högstbjudande”, skrev mannen på en webbsida.I veckan kom polisen på besök till hans hem sedan de larmats av en kvinna i Kanada. Mannen lyckades till sist förklara att annonsen var ett skämt för att roa hans son när denne fyllde fem år för två år sedan.– Polisen sa att jag var tvungen att ta bort annonsen, säger mannen till sist.
Om du hängde med och förstod vad den här historien handlade om så är du på nivå B2.
1s. 146
13G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Även om vi mest känner vikingarna som ett sjöfarande folk var merparten av befolkningen i Norden under vikingatid först och främst bönder. Hushållen var i regel självförsörjande med en ekonomi baserad på jordbruk och boskapsskötsel. Jakt och fiske gav säkert också ett väsentligt bidrag till den dagliga hushållningen, liksom insamling av frö från vilda och ätbara örter, rötter, bär och nötter.Den viktigaste grödan var det sexradiga kornet, men det odlades också olika vetearter. På åkrarna fanns också havre, råg och ärtor. Mjölet maldes på handkvarnar och användes både till bakning, till gröt och i soppor. Till ölbryggning använde man s.k. mältat korn. Boskapen bestod av får, kor, svin och höns och dessa försåg hushållen med kött, fett, mjölk och ägg.
Om du förstod innehållet i referaten har du upprått nivå C1.
Pedagoger intresserar sig idag för skillnaden mellan inlärning och lärande. Inlärning anses vara en process där individen nöter in kunskap med hjälp av en mängd olika metoder. Ofta är indivi-den motiverad till detta för att klara prov som sedan leder till någon form av betyg. Många me-nar att detta är ytlig inlärning vilket inte hjälper individen att införliva kunskapen så att den kan användas praktiskt i samtal och handling. Lärande är däremot den process där individen knyter kunskapen till tidigare erfarenheter och kan därmed använda kunskapen praktiskt i samtal och handling. För att denna process ska ske så måste individen vara motiverad till att arbeta med och förstå materialet i fråga.
Kan du sammanfatta innehållet i den här förläsningen har du uppnått nivå C2.
14 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Kurssin 1 toteuttaminen
Kurssin aloittaminen
Kurssin aikataulua suunnitellessaan opettaja voi käyttää kurssisuunnitelmalomaketta (s. 21). Suunni-telmalomakkeesta on olemassa myös valmiiksi täytetty ehdotus (s. 20).
Ensimmäinen oppitunti kannattaa käyttää kurssin ja oppikirjan esittelemiseen sekä keskinäiseen tu-tustumiseen. Opiskelijoiden kanssa olisi myös hyvä selvitellä heidän lähtötasoaan ja pohtia heidän kieltenopiskelutaitojaan.
Kurssin esittelyyn kuuluu kertominen sen aihepiireistä, opiskeltavista teksteistä ja kielioppiasioista. Opiskelijat voivat osallistua tekstien valintaan samoin kuin arvioinnin suunnitteluun. Opiskelijoiden on hyvä saada jo kurssin alussa tietää kurssin arvioinnista.
Oppikirjaan kannattaa tutustua selaamalla. Yhdessä voidaan katsoa sisäkannen viestintäfraaseja, esi-puhetta, sisällysluetteloa ja erityisesti Tipsgalleri-osiota, josta opiskelijat saavat vinkkejä työskente-lyynsä. Kannattaa myös hyödyntää oppikirjan sivun 6 itsearviointilomaketta. Opiskelijat voivat lisäksi tehdä jonkin pienen kirjallisen tehtävän (esim. vastaus liitteenä olevaan opettajan kirjeeseen), jonka perusteella opettaja saa käsityksen heidän lähtötasostaan.
Tutustuminen opiskelijoiden kesken onnistuu esim. ystäväkirjan sivua (s. 18) käyttäen. Opiskelijat voivat täyttää sivun itse ja vaihdella niitä tai he voivat täyttää useampiakin sivuja toisiaan haastatellen.Opettaja voi tutustua uusiin opiskelijoihin jakamalla heille kirjeen (s. 19), johon opiskelijat vastaavat. Samalla opettaja saa arvokasta tietoa opiskelijoiden kielitaidosta.
Kurssin lopettaminen
Kurssin lopussa opiskelijat kannattaa ohjata käyttämään TESTGALLERI-osiota. Tässä osiossa on teh-täviä kuhunkin kurssin tekstiin, teemaan ja kielioppiasiaan. Mukana on myös kuullun ymmärtämisen tehtäviä. Opiskelija voi tehdä tehtäviä itsenäisesti kotona tai koulussa, koska oikeat vastaukset ovat oppikirjassa mukana. Tehtäviä voi hyvin hyödyntää myös opettajan johdolla kertaukseen ja kokeen valmisteluun. Testitehtävät antavat opiskelijalle rehellistä palautetta omista taidoista ja siten pohjaa kurssin lopussa tehtävää itsearviointia varten, johon on kaavake oppikirjan sivulla 7.
Arviointimateriaali
GALLERI Kurs 1 Opettajan materiaalissa on runsaasti materiaalia kokeen laatimista varten. Kokeen kielioppiosaa varten tehtävävaihtoehtoja löytyy Grammatik GALLERI Opettajan materiaalista. Arviointimateriaalien tehtävät perustuvat nimenomaan kurssin 1 sanastoon ja vastaavat tasoltaan testitehtäviä.
Palautteen kerääminen
Ainakin silloin tällöin on hyvä kerätä opiskelijoilta palautetta kurssin toteutuksesta. Sen voi tehdä vaikka palautustunnilla, nimettömin vastauksin. Palautteen keräämiseen voi käyttää kurssipalautelo-maketta (s. 22) tai sen voi tehdä vapaamuotoisemmin tyhjille paperilapuille. Joskus varmasti riittää suullinen palautekeskustelu.
Jos kurssiin on sisältynyt salkkutyöskentelyä, pitää kurssin lopussa varata aikaa töiden esittelyyn. Tämän oppaan Eurooppalaista kielisalkkua käsittelevässä luvussa on vinkkejä esittelyn toteutukseen. Arviointia varten olemme liittäneet oppaaseen kielisalkun itsearviointilomakkeen (s. 23), kielisalkun toveriarviointilomakkeen (s. 24) ja kielisalkun arviointilomakkeen opettajalle (s. 25).
15G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
A
1A
2B
1B
2C
1C
2
Kuul
lun
ymm
ärtä
mi-
nen
Tunn
ista
n tu
ttuja
san
oja
ja k
aikk
ein
tava
llisi
mpi
a sa
nont
oja,
jotk
a ko
skev
at
min
ua it
seän
i, pe
rhet
täni
ja
lähi
ympä
ristö
äni,
kun
min
ulle
puh
utaa
n hi
taas
ti ja
se
lväs
ti.
Ym
mär
rän
muu
tam
ia
sano
ntoj
a ja
kai
kkei
n ta
val-
lisin
ta s
anas
toa,
joka
liitt
yy
lähe
ises
ti om
aan
eläm
ääni
; es
imer
kiks
i aiv
an k
eske
inen
tie
to it
sest
äni j
a pe
rhee
s-tä
ni, o
stos
ten
teke
min
en,
asui
npai
kka
ja t
yöpa
ikka
. Y
mm
ärrä
n ly
hyid
en,
selk
eide
n, y
ksin
kert
aist
en
vies
tien
ja k
uulu
tust
en
ydin
sisä
llön.
Ym
mär
rän
pääk
ohda
t se
lkeä
stä
ylei
skie
lises
tä
puhe
esta
, jos
sa k
äsite
l-lä
än e
sim
erki
ksi t
yöss
ä,
koul
ussa
tai
vap
aa-a
ikan
a sä
ännö
llise
sti e
siin
tyvi
ä ja
m
inul
le tu
ttuja
aih
eita
. Tav
oi-
tan
pääk
ohda
t m
onis
ta r
a-di
o- ja
tv-
ohje
lmis
ta, j
oiss
a kä
site
llään
aja
nkoh
tais
ia t
ai
min
ua h
enki
löko
htai
sest
i tai
am
mat
illis
esti
kiin
nost
avia
as
ioita
, kun
puh
e on
mel
ko
hida
sta
ja s
elvä
ä.
Ym
mär
rän
pitk
ähkö
ä pu
het-
ta ja
luen
toja
. Pys
tyn
jopa
se
uraa
maa
n m
onip
olvi
sta
peru
stel
ua, j
os a
ihe
on s
uh-
teel
lisen
tuttu
. Ym
mär
rän
usei
mm
at t
v-uu
tiset
ja a
jan-
koht
aiso
hjel
mat
. Ym
mär
rän
usei
mm
at y
leis
puhe
kiel
ellä
es
itety
t el
okuv
at.
Ym
mär
rän
pitk
ähkö
ä pu
hett
a si
lloin
kin,
kun
sitä
ei
ole
muo
toilt
u se
lkeä
sti
ja k
un a
sioi
den
välis
iin
suht
eisi
in v
ain
viita
taan
eik
ä ni
itä il
mai
sta
täsm
ällis
esti.
Y
mm
ärrä
n tv
-ohj
elm
ia ja
el
okuv
ia il
man
erit
yisi
ä po
nnis
tuks
ia.
Ym
mär
rän
vaik
euks
itta
kai-
kenl
aist
a el
ävää
ja n
auho
itet-
tua
puhe
tta
sillo
inki
n, k
un o
n ky
se s
ynty
perä
isen
kie
len-
puhu
jan
nope
asta
puh
eest
a,
jos
min
ulla
on
hiuk
an a
ikaa
tu
tust
ua p
uhet
apaa
n.
Luet
un
ymm
ärtä
mi-
nen
Ym
mär
rän
tuttu
ja n
imiä
, sa
noja
ja h
yvin
yks
inke
r-ta
isia
laus
eita
esi
mer
kiks
i ilm
oitu
ksis
sa, j
ulis
teis
sa ja
lu
ette
lois
sa.
Pys
tyn
luke
maa
n hy
vin
lyhy
i tä, y
ksin
kert
aisi
a te
kste
jä. P
ysty
n lö
ytäm
ään
tiett
yä, e
nnus
tett
avis
sa
olev
aa t
ieto
a jo
kapä
iväi
sist
ä yk
sink
erta
isis
ta t
ekst
eist
ä,
esim
erki
ksi m
aino
ksis
ta,
esitt
eist
ä, ru
okal
isto
ista
ja
aika
taul
uist
a. Y
mm
ärrä
n ly
hyitä
, yks
inke
rtai
sia
henk
i-lö
koht
aisi
a ki
rjeitä
.
Ym
mär
rän
teks
tejä
, joi
ssa
on p
ääas
iass
a hy
vin
tava
l list
a ar
kipä
ivän
kie
ltä
tai t
yöhö
n lii
ttyv
ää k
ieltä
. Y
mm
ärrä
n ta
paht
umie
n,
tunt
eide
n ja
toi
veid
en k
u-va
ukse
t he
nkilö
koht
aisi
ssa
kirje
issä
.
Pys
tyn
luke
maa
n aj
anko
h-ta
isia
ong
elm
ia k
äsitt
elev
iä
artik
kele
ita ja
rap
ortt
eja
ja
hava
itsem
aan
niis
sä k
irjoi
t-ta
jien
näkö
kulm
at ja
kan
-na
noto
t. Y
mm
ärrä
n om
an
aika
ni k
auno
kirja
llisu
utta
.
Ym
mär
rän
pitk
iä ja
mon
ipol
-vi
sia
asia
- ja
kirja
llisu
uste
ks-
tejä
ja h
uom
aan
tyyl
iero
ja.
Ym
mär
rän
erity
isal
ojen
ar
tikke
leita
ja m
elko
pitk
iä
tekn
isiä
ohj
eita
sill
oink
in,
kun
ne e
ivät
liity
om
aan
alaa
ni.
Pys
tyn
luke
maa
n va
ivat
ta
käyt
ännö
llise
sti k
atso
en
kaik
enla
ista
kirj
oite
ttua
kiel
tä,m
yös
abst
rakt
eja,
ra
kent
eelli
sest
i tai
kie
lelli
ses-
ti m
onim
utka
isia
tek
stej
ä,
kute
n oh
jeki
rjoja
, erit
yisa
lo-
jen
artik
kele
ita ja
kau
noki
rjal-
lisuu
tta.
Suu
lline
n vu
orov
aiku
tus
Sel
viyd
yn k
aikk
ein
yksi
nker
-ta
isim
mis
ta k
esku
stel
uist
a,
jos
puhe
kum
ppan
ini o
n va
lmis
toi
stam
aan
sano
tta-
vans
a ta
i ilm
aise
maa
n as
ian
tois
in, p
uhum
aan
tava
llist
a hi
taam
min
ja a
utta
maa
n m
inua
muo
toile
maa
n se
n,
mitä
yrit
än s
anoa
. Pys
tyn
esitt
ämää
n yk
sink
erta
isia
ky
sym
yksi
ä ja
vas
taam
aan
sella
isiin
ark
isia
tar
peita
tai
hy
vin
tuttu
ja a
ihei
ta k
äsitt
e-le
viss
ä ke
skus
telu
issa
.
Pys
tyn
kom
mun
ikoi
maa
n yk
sink
erta
isis
sa ja
rutii
nin-
omai
siss
a te
htäv
issä
, jot
ka
edel
lytt
ävät
yks
inke
rtai
sta
ja s
uora
a tie
donv
aiht
oa
tutu
ista
aih
eist
a ja
toi
min
-no
ista
. Sel
viyd
yn h
yvin
ly
hyis
tä k
esku
stel
uist
a,
mut
ta y
mm
ärrä
n ha
rvoi
n ky
lliks
i pitä
äkse
ni k
esku
ste-
lua
itse
yllä
.
Sel
viyd
yn u
seim
mis
ta
tilan
teis
ta, j
oita
syn
tyy
kohd
ekie
lisill
ä al
ueill
a m
atku
stet
taes
sa. P
ysty
n os
allis
tum
aan
valm
ista
utu-
mat
ta k
esku
stel
uun
aihe
is-
ta, j
otka
ova
t tu
ttuja
, its
eäni
ki
inno
stav
ia t
ai jo
tka
liitt
yvät
ar
kiel
ämää
n, e
sim
erki
ksi
perh
eese
en, h
arra
stuk
siin
, ty
öhön
, mat
kust
amis
een
ja
ajan
koht
aisi
in a
sioi
hin.
Pys
tyn
vies
timää
n ni
in s
u-ju
vast
i ja
spon
taan
isti,
ett
ä sä
ännö
lline
n yh
teyd
enpi
to
synt
yper
äist
en p
uhuj
ien
kans
sa o
n m
ahdo
llist
a ilm
an e
ttä
kum
pika
an o
sa-
puol
i kok
ee s
en h
anka
laks
i. P
ysty
n os
allis
tum
aan
aktii
-vi
sest
i tut
uist
a ai
hepi
ireis
tä
käyt
ävää
n ke
skus
telu
un,
esitt
ämää
n nä
kem
yksi
äni j
a pu
olus
tam
aan
niitä
.
Pys
tyn
ilmai
sem
aan
ajat
uksi
ani s
ujuv
asti
ja
spon
taan
isti
ilman
ett
ä m
inun
juur
ikaa
n ta
rvits
ee
hake
a ilm
auks
ia. O
saan
kä
yttä
ä ki
eltä
jous
tava
sti j
a te
hokk
aast
i sos
iaal
isiin
ja
amm
atill
isiin
tar
koitu
ksiin
. O
saan
muo
toill
a aj
atuk
sia
ja
mie
lipite
itä t
äsm
ällis
esti
ja
liitt
ää o
man
puh
eenv
uoro
ni
taita
vast
i mui
den
puhu
jien
puhe
envu
oroi
hin.
Pys
tyn
otta
maa
n va
ivat
ta
osaa
asi
oide
n kä
sitt
elyy
n ja
kai
kkiin
kes
kust
elui
hin.
Tu
nnen
hyv
in k
iele
lle t
yypi
lli-
set,
idio
maa
ttis
et il
mau
kset
ja
puh
ekie
liset
ilm
auks
et.
Pys
tyn
tuom
aan
esill
e aj
atuk
-si
ani s
ujuv
asti
ja v
älitt
ämää
n tä
smäl
lises
ti hi
enoj
akin
m
erki
tysv
ivah
teita
. Osa
an
perä
änty
ä ja
kie
rtää
mah
dol-
liset
ong
elm
at n
iin s
ujuv
asti,
et
tä m
uut
tusk
in h
avai
tsev
at
olle
enka
an o
ngel
mia
.
Itse
arvi
oin
tita
ulu
kko
16 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
A
1A
2B
1B
2C
1C
2
Puhe
en
tuot
tam
inen
Osa
an k
äytt
ää y
ksin
kert
ai-
sia
sano
ntoj
a ja
laus
eita
ku
vaam
aan,
mis
sä a
sun
ja
keitä
tunn
en.
Pys
tyn
kuva
amaa
n pe
r-he
ttän
i ja
mui
ta ih
mis
iä,
elin
oloj
ani,
koul
utus
taus
taa-
ni ja
nyk
yist
ä ta
i ede
llist
ä ty
öpai
kkaa
ni k
äytt
äen,
use
in
luet
telo
mai
sest
i, ai
van
yksi
nker
tais
ia il
mau
ksia
ja
laus
eita
.
Osa
an li
ittää
yht
een
ilmau
k-si
a yk
sink
erta
isel
la t
aval
la
kuva
taks
eni k
okem
uksi
a ja
tap
ahtu
mia
, une
lmia
ni,
toiv
eita
ni ja
pyr
kim
yksi
äni.
Pys
tyn
peru
stel
emaa
n ja
se
littä
mää
n ly
hyes
ti m
ieli-
pite
itäni
ja s
uunn
itelm
iani
. P
ysty
n ke
rtom
aan
tarin
an
tai s
elitt
ämää
n ki
rjan
tai
elok
uvan
juon
en s
ekä
kuva
i-le
maa
n om
ia r
eakt
ioita
ni.
Pys
tyn
esitt
ämää
n se
lkei
tä,
yksi
tyis
koht
aisi
a ku
vauk
sia
hyvi
nkin
eril
aisi
sta
min
ua
kiin
nost
avis
ta a
ihei
sta.
Pys
-ty
n se
littä
mää
n nä
köka
ntan
i jo
honk
in a
jank
ohta
isee
n ky
sym
ykse
en ja
esi
ttäm
ään
eri v
aiht
oeht
ojen
edu
t ja
ha
itat.
Pys
tyn
esitt
ämää
n se
lkei
tä
ja y
ksity
isko
htai
sia
kuva
uk-
sia
mon
ipol
visi
sta
aihe
ista
ja
keh
ittel
emää
n ke
skei
siä
näkö
koht
ia s
ekä
päät
tä-
mää
n es
ityks
eni s
opiv
aan
lope
tuks
een.
Pys
tyn
esitt
ämää
n se
lkeä
n ja
su
juva
n ku
vauk
sen
tai p
erus
-te
lun
asia
yhte
ytee
n so
piva
lla
tyyl
illä.
Esi
tyks
essä
ni o
n te
hoka
s lo
ogin
en r
aken
ne,
joka
aut
taa
vast
aano
ttaj
aa
hava
itsem
aan
ja m
uist
amaa
n tä
rkei
tä s
eikk
oja.
Kirj
oitt
amin
enP
ysty
n ki
rjoitt
amaa
n ly
hyen
, yk
sink
erta
isen
pos
tikor
tin,
esim
erki
ksi l
omat
erve
i-se
t. P
ysty
n tä
yttä
mää
n lo
mak
keita
, joi
ssa
kysy
tään
he
nkilö
tieto
a, e
sim
erki
k-si
kirj
oitt
amaa
n ni
men
i, ka
nsal
lisuu
teni
ja o
soitt
eeni
ho
telli
n m
ajoi
ttum
islo
mak
-ke
esee
n.
Pys
tyn
kirjo
ittam
aan
lyhy
itä,
yksi
nker
tais
ia m
uist
iinpa
-no
ja ja
vie
stej
ä as
iois
ta,
jotk
a lii
ttyv
ät a
rkis
iin
tarp
eisi
ini.
Pys
tyn
kirjo
itta-
maa
n hy
vin
yksi
nker
tais
en
henk
ilöko
htai
sen
kirje
en
esim
erki
ksi k
iittä
äkse
ni
jota
kuta
jost
akin
.
Pys
tyn
kirjo
ittam
aan
yksi
nker
tais
ta, y
hten
äist
ä te
kstiä
aih
eist
a, jo
tka
ovat
tu
ttuja
tai
itse
äni k
iinno
s-ta
via.
Pys
tyn
kirjo
ittam
aan
henk
ilöko
htai
sia
kirje
itä,
jois
sa k
uvai
len
koke
muk
sia
ja v
aiku
telm
ia.
Pys
tyn
kirjo
ittam
aan
sel-
keitä
, myö
s yk
sity
isko
htia
si
sältä
viä
selv
ityks
iä h
yvin
-ki
n er
ilais
ista
aih
eist
a, jo
tka
kiin
nost
avat
min
ua. P
ysty
n la
atim
aan
kirjo
itelm
an t
ai
rapo
rtin
, jos
sa v
älitä
n tie
toa
tai e
sitä
n pe
rust
eluj
a jo
nkin
tie
tyn
näkö
kann
an p
uole
sta
tai s
itä v
asta
an. P
ysty
n ki
rjoitt
amaa
n ki
rjeitä
, joi
ssa
koro
stan
tap
ahtu
mie
n ta
i ko
kem
uste
n he
nkilö
koht
ais-
ta m
erki
tyst
ä.
Pys
tyn
ilmai
sem
aan
ajat
uksi
ani j
a nä
köka
ntoj
ani
vars
in la
ajas
ti se
lkeä
ssä,
hy
vin
jäse
nnet
yssä
tek
s-tis
sä. P
ysty
n ki
rjoitt
amaa
n yk
sity
isko
htai
sia
selv
ityks
iä
mon
ipol
visi
sta
aihe
ista
ki
rjees
sä, e
ssee
ssä/
kirjo
i-te
lmas
sa t
ai r
apor
tissa
sek
ä ko
rost
amaa
n tä
rkei
mpi
nä
pitä
miä
ni s
eikk
oja.
Osa
an
valit
a ol
etet
ulle
luki
jalle
so
piva
n ty
ylin
.
Osa
an k
irjoi
ttaa
sel
keää
, su-
juva
a te
kstiä
asi
aank
uulu
valla
ty
ylill
ä. P
ysty
n ki
rjoitt
amaa
n m
onim
utka
isia
kirj
eitä
, ra-
port
teja
tai
art
ikke
leita
, jot
ka
esitt
elev
ät jo
nkin
yks
ittäi
sen
tapa
ukse
n. K
äytä
n te
hok-
kaas
ti lo
ogis
ia r
aken
teita
, jo
tka
autt
avat
vas
taan
otta
jaa
löyt
ämää
n ja
mui
stam
aan
kesk
eise
t se
ikat
. Pys
tyn
kirjo
ittam
aan
koos
teita
ja
kats
auks
ia a
mm
attii
n ta
i ka
unok
irjal
lisuu
teen
liitt
yvis
tä
julk
aisu
ista
.
17G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Tarkistusluettelot
Kuullun ymmärtäminenYmmärrän
A1
– ajanilmauksia, hintatietoja ja lukuja
– hidasta ja selkeästi äännettyä puhetta minulle tutusta asiasta
– yksinkertaisia ohjeita (esim. tien neuvominen)
– pääkohtia yksinkertaisista keskusteluista, jotka koskevat minulle tuttuja asioita.
A2
– sanoja ja ilmaisuja, jotka liittyvät minulle tärkeisiin asioihin
– minulle suunnattua yksinkertaista arkipuhetta, kun se esitetään hitaasti ja
selvästi ja toistetaan tarvittaessa
– suurimman osan lyhyistä, yksinkertaisista ja selkeistä tiedotuksista
(esim. rautatieasemalla).
Puheen tuottaminenOsaan
– tervehtiä ja hyvästellä
– esitellä itseni ja toisen henkilön
– kertoa itsestäni ja kysyä toiselta perusasioita (esim. asuinpaikka, ikä ja osoite)
– kertoa lyhyesti lähiympäristöstäni (esim. harrastus, kaverit, koulu)
– tehdä yksinkertaisia kysymyksiä (esim. mitä, missä, kuka) ja reagoida
puhekumppanin vastauksiin
– vastata minulle esitettyihin kysymyksiin (esim. mitä, missä, kuka)
– keskustella hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti minulle tärkeistä asioista
– pyytää ja antaa jotakin kohteliaita ilmauksia käyttäen
– ilmoittaa erilaisia ajan ilmauksia (esim. ensi viikolla, viime torstaina)
– ilmoittaa hintoja, kellonaikoja ja määriä
– kommunikoida ostostilanteissa, kun voin käyttää eleitä ja muita kieliä apunani.
osaa
n its
e
tarv
itsen
väh
än a
pua
tarv
itsen
pal
jon
apua
18 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
JAG
Dat
um
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Jag
hete
r _
____
____
____
____
____
____
och
kal
las
____
____
____
____
____
____
_
Jag
fylle
r _
____
___
år d
en _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Jag
kom
mer
frå
n __
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
och
bor
nu i
___
____
____
____
_ til
lsam
man
s m
ed _
____
____
____
____
____
____
Jag
plug
gar
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
På
friti
den
bruk
ar ja
g __
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
men
sku
lle ä
ven
vilja
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Jag
har
slut
at
____
____
____
_ oc
h bö
rjat
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Om
fem
år
tror
jag
att
jag
(boe
nde/
fam
ilj/f
ritid
) __
____
____
____
____
____
____
_
Om
jag
vann
en
milj
on s
kulle
jag
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Jag
skul
le v
ilja
vara
bäs
t i v
ärld
en p
å __
____
____
____
____
____
____
____
____
__
Jag
blir
glad
när
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Jag
sam
lar
på _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Yrk
en ja
g ka
n tä
nka
mig
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Mat
rätt
jag
kan
tänk
a m
ig _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Gla
ss ja
g ka
n tä
nka
mig
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Tv-s
erie
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Film
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
Klä
desp
lagg
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
JAG
Dat
um
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Jag
hete
r _
____
____
____
____
____
____
och
kal
las
____
____
____
____
____
____
_
Jag
fylle
r _
____
___
år d
en _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Jag
kom
mer
frå
n __
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
och
bor
nu i
___
____
____
____
_ til
lsam
man
s m
ed _
____
____
____
____
____
____
Jag
plug
gar
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
På
friti
den
bruk
ar ja
g __
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
men
sku
lle ä
ven
vilja
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Jag
har
slut
at
____
____
____
_ oc
h bö
rjat
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Om
fem
år
tror
jag
att
jag
(boe
nde/
fam
ilj/f
ritid
) __
____
____
____
____
____
____
_
Om
jag
vann
en
milj
on s
kulle
jag
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Jag
skul
le v
ilja
vara
bäs
t i v
ärld
en p
å __
____
____
____
____
____
____
____
____
__
Jag
blir
glad
när
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Jag
sam
lar
på _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
Yrk
en ja
g ka
n tä
nka
mig
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Mat
rätt
jag
kan
tänk
a m
ig _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Gla
ss ja
g ka
n tä
nka
mig
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
Tv-s
erie
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
Film
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
Klä
desp
lagg
jag
kan
tänk
a m
ig
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
19G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
____
____
____
___
den
____
___
____
____
_
Hej
___
____
____
____
____
_!
”S
omm
aren
är
kort
. Det
mes
ta r
egna
r bo
rt”
sjun
ger T
omas
Le-
din
i sin
låt.
Det
ta s
täm
mer
väl
inte
hel
t. Ä
ven
om s
omm
aren
al
ltid
är k
ort
så h
ar d
et k
ansk
e in
te v
arit
riktig
t så
myc
ket
regn
ut
an e
n he
l del
sol
och
vär
me
ocks
å.
Mitt
som
mar
lov
börja
de i
börja
n av
juni
. E
fter
någ
ra d
agar
åkt
e ja
g til
l Sve
rige
för
att
delta
i en
kur
s fö
r sv
ensk
lära
re s
om jo
bbar
i o
lika
länd
er i
Eur
opa.
Det
var
båd
e tr
evlig
t oc
h ny
ttig
t at
t ly
ssna
på
och
pra
ta s
vens
ka e
n he
l vec
ka. E
fter
resa
n va
r jag
mes
tade
ls
hem
ma
med
min
fam
ilj, m
en ja
g be
sökt
e vä
nner
och
slä
ktin
gar
ocks
å. I
juli
tog
jag
båte
n til
l Sto
ckho
lm o
ch ti
llbrin
gade
en
vanl
ig
vard
ag m
ed a
tt v
andr
a om
krin
g i c
ity o
ch n
jöt
av a
tmos
färe
n i
Sto
ckho
lm.
M
en h
är h
ar ja
g ba
ra s
kriv
it om
min
som
mar
. Vad
gjo
rde
du p
å so
mm
arlo
vet?
Skr
iv o
ch b
erät
ta o
m d
in s
omm
ar.
Jag
ser
fram
em
ot a
tt lä
sa d
itt b
rev.
Ti
ll si
st ö
nska
r ja
g di
g vä
lkom
men
till
ett
nyt
t lä
sår!
di
n sv
ensk
lära
re
__
____
____
____
____
____
____
ET
T B
RE
V F
RÅ
N L
ÄR
AR
EN
Yleistä
____
____
____
___
den
____
___
____
____
_
Hej
___
____
____
____
____
_!
”S
omm
aren
är
kort
. Det
mes
ta r
egna
r bo
rt”
sjun
ger T
omas
Le-
din
i sin
låt.
Det
ta s
täm
mer
väl
inte
hel
t. Ä
ven
om s
omm
aren
al
ltid
är k
ort
så h
ar d
et k
ansk
e in
te v
arit
riktig
t så
myc
ket
regn
ut
an e
n he
l del
sol
och
vär
me
ocks
å.
Mitt
som
mar
lov
börja
de i
börja
n av
juni
. E
fter
någ
ra d
agar
åkt
e ja
g til
l Sve
rige
för
att
delta
i en
kur
s fö
r sv
ensk
lära
re s
om jo
bbar
i o
lika
länd
er i
Eur
opa.
Det
var
båd
e tr
evlig
t oc
h ny
ttig
t at
t ly
ssna
på
och
pra
ta s
vens
ka e
n he
l vec
ka. E
fter
resa
n va
r jag
mes
tade
ls
hem
ma
med
min
fam
ilj, m
en ja
g be
sökt
e vä
nner
och
slä
ktin
gar
ocks
å. I
juli
tog
jag
båte
n til
l Sto
ckho
lm o
ch ti
llbrin
gade
en
vanl
ig
vard
ag m
ed a
tt v
andr
a om
krin
g i c
ity o
ch n
jöt
av a
tmos
färe
n i
Sto
ckho
lm.
M
en h
är h
ar ja
g ba
ra s
kriv
it om
min
som
mar
. Vad
gjo
rde
du p
å so
mm
arlo
vet?
Skr
iv o
ch b
erät
ta o
m d
in s
omm
ar.
Jag
ser
fram
em
ot a
tt lä
sa d
itt b
rev.
Ti
ll si
st ö
nska
r ja
g di
g vä
lkom
men
till
ett
nyt
t lä
sår!
di
n sv
ensk
lära
re
__
____
____
____
____
____
____
ET
T B
RE
V F
RÅ
N L
ÄR
AR
EN
20 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Oppitunnin numero
Aihe
1 Kurssin esittely, tutustuminen
2 Teksti 1
3 Teksti 1
4 Päälauseen sanajärjestys
5 Päälauseen sanajärjestys
6 Teksti 2 (ekstensiivisesti)
7 Teksti 3
8 Teksti 3
9 Tema: Sport
10 Substantiivien taivutus
11 Teksti 4
12 Teksti 4
13 Tema: Mat
14 Adjektiivien taivutus (predikatiivi)
15 Teksti 5
16 Teksti 5
17 Adjektiivien taivutus (attribuutti)
18 Teksti 6 (ekstensiivisesti)
19 Tema: Skola
20 Verbien taivutus (konjugaatiot)
21 Verbien taivutus (aikamuodot)
22 Teksti 7
23 Teksti 7
24 Tema: Musik
25 Persoonapronominit
26 Teksti 8
27 Teksti 8
28 Refleksiivipronominit
29 Teksti 9
30 Teksti 9
31–34 Kertaus, koe, palautus
Kurssisuunnitelmalomake(ehdotus)
21G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
Kurssisuunnitelma (ehdotelma,oppitunti75min)
Oppitunnin numero
Aihe
1Kurssin esittely, virittelyä, teksti 1
2 Teksti 1, PL:n sanajärjestys
3Päälauseen sanajärjestys, teksti 2 (ekstensiivisesti)
4 Teksti 3
5 Tema: Sport
6 Substantiivien taivutus
7 Teksti 4
8 Tema: Mat
9Adjektiivien taivutus (predikatiivina)
10Adjektiivien taivutus (attribuuttina)
11 Teksti 5
12 Tema: Skola
13Verbien taivutus (konjugaatiot)
14Verbien taivutus (aikamuodot)
15 Teksti 7
16 Tema: Musik
17Persoonapronominit jarefleksiivipronominit
18 Teksti 9
Valmistelutunti
Kertaus ja koe
Tekstit 6 ja 8 voi antaa itsenäisiksi tehtäviksi. Teksti 6 voi olla pakollinen ja teksti 8 vapaaehtoinen tehtävä.
22 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
KU
RS
SIP
ALA
UT
ELO
MA
KE
1. M
iten
koit
kurs
sin
a)
ilm
apiir
in?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
b)
työ
tava
t?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
c)
sis
ällö
t?
– te
kstit
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
– ra
kent
eet
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. M
ikä
tällä
kur
ssill
a ol
i
a)
hau
skin
ta? _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
b)
ikä
vint
ä?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
c)
vai
kein
ta?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
d)
tur
haa?
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
3. M
itä o
lisit
toiv
onut
teh
tävä
n to
isin
? M
iten?
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
4. M
uuta
:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
KU
RS
SIP
ALA
UT
ELO
MA
KE
1. M
iten
koit
kurs
sin
a)
ilm
apiir
in?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
b)
työ
tava
t?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
c)
sis
ällö
t?
– te
kstit
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
– ra
kent
eet
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. M
ikä
tällä
kur
ssill
a ol
i
a)
hau
skin
ta? _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
b)
ikä
vint
ä?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
c)
vai
kein
ta?
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
d)
tur
haa?
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
_
3. M
itä o
lisit
toiv
onut
teh
tävä
n to
isin
? M
iten?
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
4. M
uuta
:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
23G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
KIE
LIS
ALK
UN
IT
SE
AR
VIO
INT
ILO
MA
KE
1. M
iele
stän
i par
as s
alkk
utyö
ni o
li __
____
____
____
____
____
____
___
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. H
yödy
llisi
n te
htäv
ä ol
i mie
lest
äni _
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
3. H
anka
lin t
ehtä
vä o
li m
iele
stän
i ___
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
4. H
ausk
in t
ehtä
vä o
li m
iele
stän
i ___
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
5. E
nite
n op
in ru
otsi
a, k
un _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
6. M
iele
stän
i osa
llist
uin
salk
kuty
össä
yle
ises
ti ot
taen
___
____
____
____
_
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
KIE
LIS
ALK
UN
IT
SE
AR
VIO
INT
ILO
MA
KE
1. M
iele
stän
i par
as s
alkk
utyö
ni o
li __
____
____
____
____
____
____
___
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. H
yödy
llisi
n te
htäv
ä ol
i mie
lest
äni _
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
3. H
anka
lin t
ehtä
vä o
li m
iele
stän
i ___
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
4. H
ausk
in t
ehtä
vä o
li m
iele
stän
i ___
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
5. E
nite
n op
in ru
otsi
a, k
un _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
6. M
iele
stän
i osa
llist
uin
salk
kuty
össä
yle
ises
ti ot
taen
___
____
____
____
_
ko
ska
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
24 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
KIE
LIS
ALK
UN
TO
VE
RIA
RV
IOIN
TIL
OM
AK
E
1.
Mie
lest
äni p
aras
sal
kkut
yösi
oli __
____
____
____
____
____
___
kos
ka _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. A
rvos
tin s
alku
ssas
i myö
s se
uraa
via
töitä
/piir
teitä
:
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
3. N
äihi
n as
ioih
in t
oivo
isin
sin
un ja
tkos
sa k
iinni
ttäv
än h
uom
iota
:
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
4. M
iele
stän
i sal
kkus
i oli
koko
nais
uute
na e
rinom
aine
n/ ih
an h
yvä/
m
enet
tele
vä/ v
aatim
aton
, kos
ka
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
KIE
LIS
ALK
UN
TO
VE
RIA
RV
IOIN
TIL
OM
AK
E
1.
Mie
lest
äni p
aras
sal
kkut
yösi
oli __
____
____
____
____
____
___
kos
ka _
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
2. A
rvos
tin s
alku
ssas
i myö
s se
uraa
via
töitä
/piir
teitä
:
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
3. N
äihi
n as
ioih
in t
oivo
isin
sin
un ja
tkos
sa k
iinni
ttäv
än h
uom
iota
:
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
4. M
iele
stän
i sal
kkus
i oli
koko
nais
uute
na e
rinom
aine
n/ ih
an h
yvä/
m
enet
tele
vä/ v
aatim
aton
, kos
ka
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
__
25G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali
Yleistä
KIE
LIS
ALK
UN
AR
VIO
INT
ILO
MA
KE
OP
ET
TAJA
LLE
Opi
skel
ijan
nim
i:___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
1.
Kie
lisal
kkus
i par
haita
puo
lia o
livat
:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
2.
Sal
kun
kiel
iasu
oli
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
3.
Jatk
ossa
voi
sit
kiin
nitt
ää e
nem
män
huo
mio
ta s
eura
aviin
asi
oihi
n:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
4.
Lopu
ksi h
alua
n sa
noa
sinu
lle, e
ttä
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
KIE
LIS
ALK
UN
AR
VIO
INT
ILO
MA
KE
OP
ET
TAJA
LLE
Opi
skel
ijan
nim
i:___
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
1.
Kie
lisal
kkus
i par
haita
puo
lia o
livat
:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
2.
Sal
kun
kiel
iasu
oli
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
3.
Jatk
ossa
voi
sit
kiin
nitt
ää e
nem
män
huo
mio
ta s
eura
aviin
asi
oihi
n:
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
4.
Lopu
ksi h
alua
n sa
noa
sinu
lle, e
ttä
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
__
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
___
