OPETUSSUUNNITELMA 2016AINEKOHTAINEN OSA

Viherlaakson lukio

2

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo ............................................................................................................................................ 2

OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ........................................................................... 1

Opetuksen yleiset tavoitteet .............................................................................................................. 1

Aihekokonaisuudet ............................................................................................................................ 2

Suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärä............................................................................................ 10

ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus .................................................................................................. 13

ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti ........................................................................................... 15

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa .................................................................................... 16

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen .................................................................................................. 17

ÄI5 Teksti ja konteksti ........................................................................................................... 18

ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset .......................................................................................... 19

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 20

ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen ................................................................. 20

ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen .................................................................................. 22

ÄI9 Lukutaitojen syventäminen ............................................................................................. 23

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä .............................................................................. 24

S21 Tekstit ja vuorovaikutus .................................................................................................. 26

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti ........................................................................................... 28

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ................................................................................... 29

S24 Tekstit ja vaikuttaminen ................................................................................................. 31

S25 Teksti ja konteksti ........................................................................................................... 33

S26 Nykykulttuuri ja kertomukset ......................................................................................... 35

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 36

S27 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen ................................................................ 36

S28 Kirjoittamistaitojen syventäminen .................................................................................. 38

S29 Lukutaitojen syventäminen ............................................................................................ 39

Toinen kotimainen kieli ................................................................................................................... 40

Ruotsi 40

Ruotsi, A-oppimäärä .............................................................................................................. 43

RUA1 Ruotsinkielinen maailmani .......................................................................................... 44

RUA2 Ihminen verkostoissa ................................................................................................... 44

RUA3 Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä ................................................................................... 44

RUA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma .............................................................................. 44

RUA5 Tiede ja tulevaisuus ...................................................................................................... 44

RUA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo........................................................................................ 45

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 45

3

RUA7 Kestävä elämäntapa .................................................................................................... 45

RUA8 Viesti ja vaikuta puhuen .............................................................................................. 45

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 45

RUA10 Ruotsin abikurssi ....................................................................................................... 45

Ruotsi, B1-oppimäärä ...................................................................................................................... 46

RUB11 Minun ruotsini ........................................................................................................... 46

RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet........................................................................................ 46

Kulttuuri ja mediat (RUB13) ................................................................................................... 47

RUB14 Monenlaiset elinympäristömme ................................................................................ 47

RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi ................................................................................ 47

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 47

RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen............................................................................................. 47

RUB17 Kestävä elämätapa .................................................................................................... 47

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 48

RUB110 Ruotsin abikurssi ..................................................................................................... 48

Vieraat kielet ................................................................................................................................... 48

Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet ..................................................................... 49

Oppimäärän vaihtaminen ...................................................................................................... 51

Vieraat kielet, A-oppimäärä ............................................................................................................. 53

1. Kieli ja maailmani ............................................................................................................... 53

2. Ihminen verkostoissa ......................................................................................................... 53

3. Kulttuuri-ilmiöitä ................................................................................................................ 54

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ..................................................................................... 54

5. Tiede ja tulevaisuus ............................................................................................................ 54

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo .............................................................................................. 54

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 54

7. Kestävä elämäntapa ........................................................................................................... 55

8. Viesti ja vaikuta puhuen ..................................................................................................... 55

Vieraat kielet, B1-oppimäärä ........................................................................................................... 55

1. Kieli ja maailmani ............................................................................................................... 56

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ................................................................................................ 56

3. Kulttuuri ja mediat ............................................................................................................. 56

4. Monenlaiset elinympäristömme ........................................................................................ 56

5. Opiskelija- ja työelämää ..................................................................................................... 56

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 57

6. Viesti ja vaikuta puhuen ..................................................................................................... 57

7. Kestävä elämäntapa ........................................................................................................... 57

4

Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä ............................................................................................... 57

Pakolliset kurssit .................................................................................................................... 58

ENA1 Englannin kieli ja maailmani......................................................................................... 58

ENA2 Ihminen verkostoissa ................................................................................................... 59

ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä ......................................................................................................... 59

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma .............................................................................. 59

ENA5 Tiede ja tulevaisuus ..................................................................................................... 59

ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo ........................................................................................ 59

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 60

ENA7 Kestävä elämäntapa .................................................................................................... 60

ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen............................................................................................... 60

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 60

EA10 Englannin abikurssi ...................................................................................................... 60

Vieraat kielet, B2-oppimäärä ........................................................................................................... 61

Viherlaakson lukiossa saksa ja ranska (kurssit 1 - 9) ................................................................ 61

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 61

1. Elämän tärkeitä asioita ....................................................................................................... 61

2. Monenlaista elämää........................................................................................................... 62

3. Hyvinvointi ja huolenpito ................................................................................................... 62

4. Kulttuuri ja mediat ............................................................................................................. 62

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus ................................................................................................ 62

6. Yhteinen maapallomme ..................................................................................................... 62

7. Kansainvälinen toiminta ..................................................................................................... 62

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen ................................................................................................ 63

9. Kertauskurssi ..................................................................................................................... 63

Vieraat kielet, B3-oppimäärä ........................................................................................................... 63

Viherlaakson lukiossa saksa ja ranska (kurssit 1 - 11), espanja (kurssit 1 -8 sekä 11), ...................... 63

Italia (kurssit 1 - 2) ........................................................................................................................... 63

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 63

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen ........................................................................... 64

2. Matkalla maailmassa.......................................................................................................... 64

3. Elämän tärkeitä asioita ....................................................................................................... 64

4. Monenlaista elämää........................................................................................................... 64

5. Hyvinvointi ja huolenpito ................................................................................................... 64

6. Kulttuuri ja mediat ............................................................................................................. 64

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus ................................................................................................ 65

8. Yhteinen maapallomme ..................................................................................................... 65

5

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 65

9. Kansainvälinen toiminta ..................................................................................................... 65

10. Viesti puhuen ja kirjoittaen .............................................................................................. 65

11. Kertauskurssi ................................................................................................................... 65

Matematiikka .................................................................................................................................. 65

Oppimäärän vaihtaminen ...................................................................................................... 66

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus ..................................................................................... 68

Pakollinen kurssi .................................................................................................................... 68

MAY1 Luvut ja lukujonot ....................................................................................................... 68

Matematiikan pitkä oppimäärä ........................................................................................................ 70

Pakolliset kurssit .................................................................................................................... 71

MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt ....................................................................................... 71

MAA3 Geometria .................................................................................................................. 72

MAA4 Vektorit ...................................................................................................................... 73

MAA5 Analyyttinen geometria .............................................................................................. 74

MAA6 Derivaatta .................................................................................................................. 75

MAA7 Trigonometriset funktiot ............................................................................................ 76

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot ........................................................................................... 77

MAA9 Integraalilaskenta ....................................................................................................... 78

MAA10 Todennäköisyys ja tilastot......................................................................................... 78

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 80

MAA11 Lukuteoria ja todistaminen ....................................................................................... 80

MAA12 Algoritmit matematiikassa ........................................................................................ 81

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi ....................................................... 82

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 83

MA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi (laajuus ½ kurssia) ................................................ 83

MA15 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen kurssi ............................................................ 83

MAA16 Syventävä geometrian kurssi .................................................................................... 84

MAA17 Talousmatematiikka ................................................................................................. 84

Matematiikan lyhyt oppimäärä ........................................................................................................ 86

Pakolliset kurssit .................................................................................................................... 87

MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt .................................................................................................. 87

MAB3 Geometria .................................................................................................................. 88

MAB4 Matemaattisia malleja ................................................................................................ 89

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys........................................................................................... 90

MAB6 Talousmatematiikka ................................................................................................... 91

Valtakunnalliset syventävät kurssit ........................................................................................ 92

6

MAB7 Matemaattinen analyysi ............................................................................................. 92

MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II ........................................................................................ 93

Soveltavat kurssit ................................................................................................................... 94

MAB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi (laajuus ½ kurssia) ............................................... 94

MAB10 Lyhyen matematiikan kerho ..................................................................................... 94

Biologia 96

Pakolliset kurssit .................................................................................................................... 98

BI1 Elämä ja evoluutio........................................................................................................... 98

BI2 Ekologia ja ympäristö ...................................................................................................... 99

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 103

BI3 Solu ja perinnöllisyys ..................................................................................................... 103

BI4 Ihmisen biologia ............................................................................................................. 104

5. Biologian sovellukset (BI5) ............................................................................................... 106

6. Biologian laborointikurssi (BI6) ......................................................................................... 109

Biologian kertauskurssi (BI7) ................................................................................................ 110

Maantiede ..................................................................................................................................... 112

Pakollinen kurssi .................................................................................................................. 114

GE1 Maailma muutoksessa ................................................................................................. 114

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 117

GE2 Sininen planeetta ......................................................................................................... 117

GE3 Yhteinen maailma ........................................................................................................ 118

GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta ............................................................................ 121

Soveltavat kurssit ................................................................................................................. 122

GE05 Maantieteen kertauskurssi......................................................................................... 122

Fysiikka 124

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ........................................................................................ 126

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 127

FY2 Lämpö .......................................................................................................................... 127

FY3 Sähkö ........................................................................................................................... 128

4. Voima ja liike (FY4) .......................................................................................................... 129

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5) ......................................................................................... 130

6. Sähkömagnetismi (FY6) ................................................................................................... 131

7. Aine ja säteily (FY7) ......................................................................................................... 132

8. Kertauskurssi (FY8) ........................................................................................................... 132

9. CERN -kurssi (FY09) ......................................................................................................... 133

Kemia 135

Suoritusjärjestys .................................................................................................................. 135

7

Pakollinen kurssi .................................................................................................................. 137

1. Kemiaa kaikkialla (KE1) .................................................................................................... 137

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 139

KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa ................................................................................ 139

KE3 Reaktiot ja energia ....................................................................................................... 140

KE4 Materiaalit ja teknologia .............................................................................................. 141

KE5 Reaktiot ja tasapaino .................................................................................................... 142

KE6 Kemian kertauskurssi ................................................................................................... 142

KE7 Kemian työkurssi ........................................................................................................... 143

Filosofia 143

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 145

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun .................................................................................... 145

FI2 Etiikka ........................................................................................................................... 146

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 147

FI3 Yhteiskuntafilosofia ....................................................................................................... 147

FI4 Tieto, tiede ja todellisuus .............................................................................................. 149

FI5 Filosofian kertaus- ja projektikurssi................................................................................ 150

Psykologia ..................................................................................................................................... 151

Pakollinen kurssi .................................................................................................................. 153

PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen ................................................................................. 153

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 155

PS2 Kehittyvä ihminen ......................................................................................................... 155

PS3 Tietoa käsittelevä ihminen ............................................................................................ 158

PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys ......................................................... 159

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen ............................................................................. 161

PS6 Psykologian kertauskurssi (laajuus ½ kurssia) ................................................................ 162

Historia 163

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 166

HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa ....................................................... 166

HI2 Kansainväliset suhteet .................................................................................................. 168

HI3 Itsenäisen Suomen historia ........................................................................................... 169

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 172

HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys ....................................................................... 172

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi ......................................................................................... 173

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6) ................................................................................ 175

Soveltavat kurssit ................................................................................................................. 176

HI7 Historian kertauskurssi ................................................................................................. 176

8

Yhteiskuntaoppi............................................................................................................................. 176

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 180

YH1 Suomalainen yhteiskunta .............................................................................................. 180

2. Taloustieto (YH2) ............................................................................................................. 182

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3) .................................................................. 184

Valtakunnallinen syventävä kurssi ........................................................................................ 185

YH4 Kansalaisen lakitieto ..................................................................................................... 185

Soveltavat kurssit ................................................................................................................. 186

YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (laajuus ½ kurssia) ......................................................... 186

Uskonto 186

Evankelis-luterilainen uskonto ....................................................................................................... 188

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 188

UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä .................................. 188

UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko .................................................................................... 189

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 190

UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä ................................................................ 190

UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa ....................................................................... 192

UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa ................................................. 194

UE6 Uskonnot ja media ....................................................................................................... 195

Elämänkatsomustieto .................................................................................................................... 196

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 197

ET1 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu ....................................................................... 197

ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä .............................................................................. 198

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 200

ET3 Yksilö ja yhteisö ............................................................................................................ 200

ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina ............................................................................. 202

ET5 Katsomusten maailma .................................................................................................. 204

ET6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus .................................... 205

Terveystieto .................................................................................................................................. 207

Pakollinen kurssi .................................................................................................................. 208

TE1 Terveyden perusteet .................................................................................................... 208

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 210

TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys ...................................................................................... 210

TE3 Terveyttä tutkimassa .................................................................................................... 211

TE04 Terveystiedon kertauskurssi (laajuus ½ kurssia) .......................................................... 213

Liikunta 215

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 216

9

LI1 Energiaa liikunnasta....................................................................................................... 216

LI2 Aktiivinen elämäntapa ................................................................................................... 216

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 217

LI3 Terveyttä liikkuen .......................................................................................................... 217

LI4 Yhdessä liikkuen ............................................................................................................ 217

LI5 Hyvinvointia liikkuen ..................................................................................................... 217

Soveltavat kurssit ................................................................................................................. 217

LI6 Yhdessä liikkuen / Vanhat tanssit ja etiketti ................................................................... 217

LI7 Salibandykurssi .............................................................................................................. 219

LI8 Uudet lajit/liiku monipuolisesti kurssi ............................................................................ 219

Golfkurssi (LI9; 0,5) .............................................................................................................. 220

Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI10) ...................................................................................... 220

Retkikurssi (LI11; Melonta, vaellus, laskettelu) ..................................................................... 221

LI12 Omalajikurssi 1 ............................................................................................................ 221

LI13 Omalajikurssi 2 ............................................................................................................ 222

LI14 Talviliikuntakurssi ........................................................................................................ 222

LI15 Valmentajakurssi ......................................................................................................... 223

Jalkapallon tehovalmennuskurssi (LI 16-) ............................................................................. 223

Musiikki 225

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 226

MU1 Musiikki ja minä ......................................................................................................... 226

MU2 Moniääninen Suomi ................................................................................................... 227

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 227

MU3 Ovet auki musiikille .................................................................................................... 227

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa ......................................................................................... 227

Kuvataide ...................................................................................................................................... 228

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 230

KU1 Kuvat ja kulttuurit ......................................................................................................... 230

KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt ............................................................................ 233

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 234

KU3 Osallisena mediassa ..................................................................................................... 234

KU4 Taiteen monet maailmat.............................................................................................. 236

Soveltavat kurssi .................................................................................................................. 237

KU05 Taide nyt! ................................................................................................................... 237

KU06 Digitaalinen kuva ........................................................................................................ 237

KU07 Elokuvailmaisu ............................................................................................................ 238

KU08 Valokuvailmaisu.......................................................................................................... 238

10

KU09 Kuvaviestintä .............................................................................................................. 238

KU10 Valoelo, jatkokurssi..................................................................................................... 238

KU11 PIMA, piirustus- ja maalaustekniikat ........................................................................... 239

KU12 Taidegrafiikka ............................................................................................................ 239

KU13 Keramiikka ja muotoilu ............................................................................................... 239

KU14 Arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu ................................................................................... 239

KU15 Lavastustaide.............................................................................................................. 240

KU16 Maalaustekniikat ........................................................................................................ 240

KU17 Kuvanveisto ja tilataide ............................................................................................... 240

KU18 Kuvataiteen lukiodiplomi ............................................................................................ 241

Ilmaisutaito ................................................................................................................................... 242

IT01 Ilmaisun perusteet ...................................................................................................... 242

IT02 Monologikurssi ............................................................................................................ 243

IT03 Soveltavan teatterin kurssi .......................................................................................... 244

IT04 Teatterin lukiodiplomi ................................................................................................. 245

IT05 Improvisaatiokurssi ..................................................................................................... 245

IT06 Teatteritietous ............................................................................................................ 246

IT07 Maskottikurssi ............................................................................................................. 247

PRO2 Projektikurssi ............................................................................................................. 247

Opinto-ohjaus................................................................................................................................ 249

Pakolliset kurssit .................................................................................................................. 250

OP1 Minä opiskelijana......................................................................................................... 250

OP2 Jatko-opinnot ja työelämä ........................................................................................... 251

OP3 Tutor-kurssi ................................................................................................................. 253

Teemaopinnot ............................................................................................................................... 254

Valtakunnalliset syventävät kurssit ...................................................................................... 254

TO1 Monitieteinen ajattelu ................................................................................................. 254

TO2 Tutkiva työskentely teknologialla ................................................................................. 255

TO2.2 Kokeellinen luonnontieteiden kurssi .......................................................................... 255

TO3 Osaaminen arjessa ....................................................................................................... 255

5.23 Lukiodiplomit ....................................................................................................................... 256

Valtakunnalliset soveltavat kurssit ....................................................................................... 257

KOLD1 Kotitalouden lukiodiplomi ........................................................................................ 257

KULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi ......................................................................................... 257

KÄLD3 Käsityön lukiodiplomi ............................................................................................... 257

LILD4 Liikunnan lukiodiplomi ............................................................................................... 257

MELD5 Median lukiodiplomi ............................................................................................... 258

11

MULD6 Musiikin lukiodiplomi ............................................................................................. 258

TALD7 Tanssin lukiodiplomi................................................................................................. 258

TELD8 Teatterin lukiodiplomi .............................................................................................. 258

Taiteiden väliset kurssit ................................................................................................................. 259

Valtakunnalliset soveltavat kurssit ....................................................................................... 260

TA1 Monitaiteellinen musiikkiprojekti ................................................................................. 260

TA2 Nykytaiteen keinoin ..................................................................................................... 260

TA3 Taidetta kaikilla aisteilla ............................................................................................... 260

1

OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällysluettelo

Opetuksen yleiset tavoitteet

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) määriteltyjenlukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla onmahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvan toimintaympäristönedellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisestivastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristön tilaan.Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyyden jamoniulotteisuuden. Opetus kannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja käsittelemään eettisiä kysymyksiä,ristiriitoja ja jännitteitä monista näkökulmista. Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaannykyistä oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavanyhteiskunnan ja maailman puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta myösoppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitojaan sekäongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudestatieteen ja tutkimuksen tekoon. Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtäätieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelijatottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi kieliämonipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisilla kielillä että vieraillakielillä. Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekäkäyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuinyhteisöllisessäkin työskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-,yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta javertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloilleominaiseen ilmaisuun ja toimintaan sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinenaktiivisuus ja terveelliset elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Opiskelija oppiituntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä luottamaan mahdollisuuksiinsa oppia.Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen oppimiselleen, mikä vahvistaa hänenitseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia

2

opiskelustrategioita ja kehittymään niissä taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankkaelinikäisen opiskelun taito ja tahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen jaarvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminen luoedellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle opetukselle. Opetus antaa opiskelijallekoulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avulla hänosaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetus vahvistaaopiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan sekä tehdäopiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

Sisällysluettelo

Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla neovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviäteemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteidenoppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

· aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä· hyvinvointi ja turvallisuus· kestävä elämäntapa ja globaali vastuu· kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys· monilukutaito ja mediat· teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muitaaihekokonaisuuksia.

· havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä

· ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekäosaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedon- ja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi

· saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessä ideointiinja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun

· osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaanhyvän tulevaisuuden puolesta.

3

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudetotetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa. Teemaopintojensisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukionulkopuolinen toiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisinakansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaaopiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan,yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Osallistumis-,vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuuden keskeistä sisältöä.

Tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoiyhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

· ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn tekemiseneri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

· saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekä löytääomia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

· kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kuten kieli-,viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

· osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossavastuullisen sananvapauden rajoja

· harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua jatilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista japettymyksiä

· rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaan eriyhteisöissä

· tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdäopintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

4

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössä opiskelijoidensekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Lähidemokratia, media erimuodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliä aktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- jatyöelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijat rakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiinkäytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla. Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujenja muiden oppilaitosten kanssa tehtävät yhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuudentoteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteenvaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä.Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät tiedot,taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudellaedistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaan mielenterveyden suojatekijöitä jaopitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.

Tavoitteena on, että opiskelija

· osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäen inhimillistämoninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita

· ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttaviatekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

· tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin jayhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä

· osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin

· osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisiahakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin

· osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä jayhteiskunnallisesti

· tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdatamuuttuvan maailman epävarmuutta.

5

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossayhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvätmyös opiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuun sekäopiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-, liikunta-,kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaankestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tulevillesukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtana onihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojenrajallisuuteen sekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä onopiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestäväntulevaisuuden puolesta omassa elämässään.

Tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta jakulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekeeelämäntavasta kestävän

· osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä ja sosiaalisissaympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteisten ratkaisujenpuolesta

· tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttaviatekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle

· osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisesti jamaailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi

· osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittistenpäätösten välisiä yhteyksiä

· osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaaelämäntapaa

· osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää jaoikeudenmukaista kehitystä.

6

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudesta sekätuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävän kehityksenaktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaanon merkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavanoppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksenohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuus sekäyhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja monikielisyyttä,antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaankulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana onlukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot jakatsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaanmahdollisuuksia tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisestimoninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa,keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.

Tavoitteena on, että opiskelija

7

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissäopiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisentoiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eri toimijoidenkanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- ja kulttuuriympäristönäsekä hyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumat voivat olla osaaihekokonaisuuden toteutusta.

Monilukutaito ja mediat

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niidenkeskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidollatarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa.Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonkamukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettistensymbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukeeajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta.Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.

Tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti jakatsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

· osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja,joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa, suomalaisessayhteiskunnassa ja maailmassa

· vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppiinäkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaankulttuuritulkkina

· ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voiolla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa

· vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan

· osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkienkeskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen

· saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa,monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

·

8

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelumonipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjenhyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- ja kulttuurilaitostenkanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassa toimimisen tapoja esimerkiksiosallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytönsuunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja yhteiskunnallisenkehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaa maailmaa tarpeidensapohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujen perustana on tietämysluonnonlaeista ja -ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekäkestävä tulevaisuus ovat näkökulmia teknologian kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiankehityksen keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen.Aihekokonaisuutta voidaan lähestyä historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija

· syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa,tuottamista ja arvottamista

· syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa jatyöelämässä

· harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistojatiedonhankinnassa ja opiskelussa

· syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisenosaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein

· harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviinyhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin

· tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoidamedioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

· osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimiavastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

·

9

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista.Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekähyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologiankehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiä kestäväänelämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla teknologioidensoveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoidenkanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaan edistää tasa-arvoaopiskelijoiden valinnoissa.

· käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiä sekäpohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisiakehittämismahdollisuuksia

· ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja merkitystäelämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristön tilaanvaikuttavana tekijänä

· ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta

· rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaanhakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaanprosessiin kuuluvana kokemuksena

· oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviinyrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

· osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana

· osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologistenvaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

10

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine.Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen.Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaanoppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistäsekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä kansalais- jademokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti eritilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseen sekäkielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä jayhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaantekstit voivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muistasymbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn,tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen,lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista.Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisen jaesteettisen pohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminenmonipuolistaa omaa ilmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustastalähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Tavoitteena onoppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat yhteydessätoisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kutenverkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä jaoppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä,myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärienopetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muiden oppiaineiden kanssa.

Sisällysluettelo

Suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa,moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta.Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurienmerkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsinkielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksenkielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde ettäväline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja

11

vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaasuomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihinsiten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseillakehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaankaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojentekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

12

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi,henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaakehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset,suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi onmonipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa.

· Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin,että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen javuorovaikutukseen

· syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekävuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

· syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaaerilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista

· monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisiavuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistävuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta

· ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen jahallitsee yleiskielen normit

· syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään

· osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta jatarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen

· ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein

· osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueillasekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen

· nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niidenhistoriallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

13

Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana,tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Kurssien suoritusjärjestys

Viherlaakson lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit tulee pääsääntöisesti suorittaalukusuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Syventävistä kursseista AI07 voidaan suorittaa millävuosiluokalla tahansa, AI09, kirjoittamistaitoja syventävä kurssi suositellaan käytäväksi viimeisenlukiovuoden aikana. AI08 on mahdollista suorittaa toisen tai kolmannen lukiovuoden aikana.

Pakolliset kurssit

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli,kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen jataitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetäänkirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekäluetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

Sisällysluettelo

ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus

· Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänenmonilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti jatarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämäänomia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissaympäristöissä.

14

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina

· kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

· monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisestavuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

· syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana

· lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

· oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

· tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit janiiden yhdistelmät

· tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen janäkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

· tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

· tekstien moniäänisyys

· proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi

· tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

· tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessäkirjoittaminen

· ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

15

Sisällysluettelo

ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvansiitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen,yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

· oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejäeritellessään

· ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa

· ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekätiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen

· oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä,antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

16

Keskeiset sisällöt

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaankaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

· kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielenmetaforisuus

· suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurinyhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

· kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä

· kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta,jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta,otsikointi ja viimeistely

· informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen javastaanottaminen

· harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaanreflektoiden

· syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista

· monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä jalähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

· oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

· syventää ryhmäviestintätaitojaan.

17

Keskeiset sisällöt

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutustaerityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinninkeinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

· monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissateksteissä

· proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi

· monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan jataidekuvien erittelyä ja tulkintaa

· kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

· tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojennäkökulmasta

· syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan

· osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään

· oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksiideologisista ja eettisistä lähtökohdista

· osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta jakulttuurista merkitystä.

18

Keskeiset sisällöt

ÄI5 Teksti ja konteksti

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään,tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot

· vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

· tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- jatieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

· sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki

· kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja

· argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

· oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissakonteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin

· oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

· kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan

· tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekäteemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

19

ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuudennäkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee.Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

· tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekätekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa

· tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

· suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia

· kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin

· syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa

· syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönäsekä kerronnan ja ilmaisun keinoista

· tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia jateemoja

· oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

20

Keskeiset sisällöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojenpäättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminendigitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti

· monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat

· kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa,intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa

· nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa

· dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

21

· syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä

· syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä

· kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteita

· kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

· tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

· oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

22

Keskeiset sisällöt

ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisiatekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelunaiheisiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

· puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi

· kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

· arjen vuorovaikutustilanteet

· esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet jamenettelytavat sekä argumentointitaidot niissä

· esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu

· puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

· syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

· varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiä

· kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja

· löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamallaomaa tekstiä.

23

Keskeiset sisällöt

ÄI9 Lukutaitojen syventäminen

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstientulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekäyhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

· tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa

· kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekämonimuotoisten tekstien pohjalta

· mediatekstien tuottamista ja analyysia

· vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä

· syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista

· varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan

· syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

24

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielenperuskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielentaito ei opettajien arvion mukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimääränopiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppiisuomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielentaito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet jasisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomenkielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa jatyöelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaaopiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielenmoniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaanhuomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema ja velvoitteetSuomen enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystäkielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille jayhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Kielen javuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessaselviytymisen kannalta. Kursseilla toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen,kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisenkurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassavuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-,puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssinnäkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen opintoja korkea-asteella.

· tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteidenkäyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

· fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista

· tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen jaoppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

25

Opetuksen tavoitteet

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämänoppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisenakielenä ja kirjallisuus -kursseista. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssitluetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseihin, ja niiltä saatuarvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä ja

· kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten,että pystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisenvälineenä

· osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelunvuorovaikutustilanteissa

· syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti eri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittäätietoa erilaisista lähteistä

· havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutunja kirjoitetun kielen eroista ja työnjaosta

· vakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksi suomenkielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

· oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaanja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessämuiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä

· syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaakirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaamaailmankuvaansa ja identiteettiään

· osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla

· nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta

· osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen, jahänen käsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

26

kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden kurssit siinä määrin kuin niidentavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttäälisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssintavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssillaedistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavatmonipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinentyöskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa,kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä jarealistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

S21 Tekstit ja vuorovaikutus

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekäkykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hänharjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana jakirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomenkielen keskeisiä rakenteita.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

27

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon

· kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

· oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti sekämonipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

· oppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja

· vahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejärakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisesti

· syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaantavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä

· harjaantuu käyttämään ja soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekäymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen.

· lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä lukiokoulutuksenedellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

· tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaistentekstien kielen ja sisällön havainnointia

· tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

· erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa

· yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomenkielen sananmuodostuskeinot

· tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

· suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus

· virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

28

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksestamonipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille jayhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan

· ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielenperusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan

· ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetinrakentamisen välineenä

· ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa

· vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta

· oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan, kehittäätiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun puhe-esityksen.

29

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekäsuullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

· eri tekstilajien hallinnan syventäminen

· lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaistenlauseiden tehtävät

· suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen jakulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

· suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus

· kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden jakappaleiden sidosteisuus

· aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheenrajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen,muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

· kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua

· informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen jaarviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

30

· syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaakuvaa

· oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä

· harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä

· ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkityksen janiiden kulttuurisidonnaisuuden

· oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

· oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

· syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.

31

Keskeiset sisällöt

S24 Tekstit ja vaikuttaminen

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen jaosallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventääniihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista

· kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä

· kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

· proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa

· suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

· tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta

· viestien tulkitsemista ja tuottamista

· kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot

32

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisestimielipidetekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiäarvoja

· oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan

· osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

· osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen

· syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä jarektioita.

· kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka

· asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat janäkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinenkielenkäyttö ja lukion eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja

· vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

· argumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjenvuorovaikutussuhteissa

· kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana

· perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti

· ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia

· sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet

· nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

33

S25 Teksti ja konteksti

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuuerittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

34

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihinteksteihin, muun muassa erityisalojen tekstit

· oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

· pystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa

· oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä

· tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niidenmerkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetinrakentajana

· oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien,vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

· vakiinnuttaa tieto- ja viestintäteknologista osaamistaan.

· tyylin aineksien vaikutus tekstiin

· abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot

· tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit

· eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta

· kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta

· suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu

· kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

35

S26 Nykykulttuuri ja kertomukset

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin jamediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

· perehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin

· tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niidenmerkitystä

· oppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan

· oppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

· tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit

· kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)

· kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita

· luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia

· erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua

· suomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekäkokonaisteos

36

Valtakunnalliset syventävät kurssit

S27 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta, ominaispiirteistäja puheyhteisöstä

· harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaanvuorovaikutustilanteissa

· kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteita

· kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

· oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

· oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.

37

Keskeiset sisällöt

· vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

· puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi

· suomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppia

· esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet jakäytänteet

· esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

· erilaiset asiointitilanteet

· puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuria

· kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelle ominaisetlausetyypit

· sananmuodostuskeinojen kertausta

38

S28 Kirjoittamistaitojen syventäminen

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin,median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

· harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielentuottamiseen

· syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

· kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisiateemoja

· löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

· varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessäkirjoittamiseen.

· kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen

· kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista

· tekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamista

· kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia,esimerkiksi tekstin kommentointia

· kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan

· kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen

· suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus, puheenvuoro

39

S29 Lukutaitojen syventäminen

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä

· syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista

· syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista

· kehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.

· erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalan tekstien lukemista

· kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista

· kielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

· tekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuus

· vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisenkannalta tärkeä teos

· kirjailija- tai teosesittely

· käännösharjoitus

40

Toinen kotimainen kieli

Ruotsi

Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen taitoaan ja laajentamaan monikielistäkompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Ruotsin kielen opetus perustuu laajaantekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetusedistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää taitoaanrohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua jataitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekä Suomessa että Ruotsissa kuin muuallakin, missä seon mahdollista. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myöseri kielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaanasenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetusantaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventääopiskelijoissa maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopiviatapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myöstyöelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoakannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa ruotsin kielellä,mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevastiopiskeluympäristöjen osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaanmerkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muuoppiainerajat ylittävä opiskelu kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkintaitoaan ja monikielistä kompetenssiaan.

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla tapahtuu eri tahdissa,mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

41

Ruotsin kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaantavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensakehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkitatekstejä

Taitotuottaatekstejä

A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2

B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1

B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainenoppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

· kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassakansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa ruotsinkielen hyödyntäminen on mahdollista

· ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä

· rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

· vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myöskielirajat ylittäen

· kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

· ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

· osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

· osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän jakansainvälistymisen näkökulmista.

42

Arviointi

Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaistenerityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaisetpainotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet.Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin erivaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissatavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä.Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntääsalkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenäkäytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa.Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamastasuullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssitarvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koearvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinentodistus lukion päättötodistuksen liitteenä.

Oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaanhyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielenomainenoppimäärä

A-oppimäärä B1-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

43

Kurssi 5 → 5

Kurssi 6 → 6 → 5

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviä taisoveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tuleejärjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästäpitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myösarvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimääräävaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimääränsyventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Ruotsi, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Ruotsi kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopiayhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikillakursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskinpainotukset voivat vaihdella kursseittain.

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

44

RUA1 Ruotsinkielinen maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisenkohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita ruotsinkielen opiskelulle ja etsitään autenttisia ruotsinkielisiä kielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman jayhteisen osaamisen kehittämiseksi. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin,harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin.

RUA2 Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen pohjoismaisessa kontekstissa. Syvennetääntaitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaantaitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiinliittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myösteknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

RUA3 Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajientuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuurisetilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luova toiminta.

RUA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivistatoimijuutta ruotsin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihinpohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

RUA5 Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisestiteknologian ja digitalisaation näkökulmista. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

45

RUA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaanjatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa.Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekälaajempia talouden ilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinenruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.

RUA7 Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmista ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

RUA8 Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Soveltavat kurssit

RUA10 Ruotsin abikurssi

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija YTL:n kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla harjoitellaankokeen eri tehtävätyyppejä. Kielikokeen tehtävätyyppien tarkastelun yhteydessä palautetaan mieliinpakollisilla ja syventävillä kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja rakenteita. Lisäksi laajennetaan kielenrakenteiden tarkempaa tuntemusta mahdollisuuksien mukaan. Kurssi on laajuudeltaan ns. ½-kurssi.Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

46

Ruotsi, B1-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopiayhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikillakursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskinpainotukset voivat vaihdella kursseittain.

RUB11 Minun ruotsini

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisenkohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalleoppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielenmerkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisiamatkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiinkiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista,mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaanmyös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

47

Kulttuuri ja mediat (RUB13)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa erimedioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin jamedioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

RUB14 Monenlaiset elinympäristömme

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisestimoninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisestinuorten näkökulmasta.

RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja jatulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinenruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.

RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

RUB17 Kestävä elämätapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

48

Soveltavat kurssit

RUB110 Ruotsin abikurssi

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija YTL:n kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla tutustutaankielikokeen eri tehtävätyyppeihin ja palautetaan mieliin pakollisilla ja syventävillä kursseilla käytyäkielioppia, käsiteltyjä aihepiirejä ja muistutetaan aihepiirisanastojen kertaamisen tärkeydestä mm.kirjoitelmaa varten valmistauduttaessa. Lisäksi laajennetaan kielen rakenteiden tarkempaatuntemusta mahdollisuuksien mukaan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, ja kurssi onlaajuudeltaan ns. puolikas kurssi.

Vieraat kielet

Kieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä.Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaan monikielistä kompetenssiaansekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Kielten opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossatekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaanopiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeastisekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoatoimia kulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä. Kaikkeaopiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekäopiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojenmerkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoidenmaailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopiviatapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myöstyöelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoakannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa osaamillaan kielillä.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaanmerkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muuoppiainerajat ylittävä opiskelu kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkintaitoaan ja monikielistä kompetenssiaan.

49

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla tapahtuu eri tahdissa,mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaantavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensakehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

· rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

· vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myöskielirajat ylittäen

· kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

· ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

· osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuudentarpeitaan varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

50

Kieli ja oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1

Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2

Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2

Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1

Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1

Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2

Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2

Aasian ja Afrikankielet B3

A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu teksti)

A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettuteksti)

Muut kielet B3 A2.1 A2.1 A2.1

Arviointi

Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli- jaoppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioonkurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat vieraiden kielten yhteiset jaoppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijanedistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestäkielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissatoimia kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia.Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenäkäytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointiperustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin

51

kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiinkuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidonkokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.

Oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaanhyväksi latinan kieltä lukuun ottamatta seuraavasti:

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1 → 3

Kurssi 2 → 2 → 3 → 5

Kurssi 3 → 3 → 4 → 6

Kurssi 4 → 4 → 2 → 4

Kurssi 6 → 5 → 5 → 7

Kurssi 7 → 7 → 6 → 8

Kurssi 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviä taisoveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tuleejärjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästäpitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myösarvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimääräävaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimääränsyventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Kurssit

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten jakurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssianumero 2. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:

52

· EN = englannin kieli

· LA = latinan kieli

· RA = ranskan kieli

· SM = saamen kieli

· SA = saksan kieli

· VE = venäjän kieli

· IA = italian kieli

· EA = espanjan kieli

· PO = portugalin kieli

· KI = kiinan kieli

· JP = japanin kieli

· KX = muu kieli

53

Vieraat kielet, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopiayhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikillakursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskinpainotukset voivat vaihdella kursseittain.

1. Kieli ja maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekäanalysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulleja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia kohdekielisiäkielenkäyttöympäristöjä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoavälineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuorenelämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa.Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä.Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään

· kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassaniin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.2ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

54

ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksiapainottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt,kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivistatoimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihinerityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisestiteknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaanjatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellääntalousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempiatalouden ilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin. Kursseillaharjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoaopiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahkokirjallinen tai suullinen kohdekielinen osuus tai kokonaisuus.

55

7. Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Vieraat kielet, B1-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopiayhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikillakursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskinpainotukset voivat vaihdella kursseittain.

· kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassaniin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1(muut kielet) tai B1.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekäkehittää taitojaan edelleen.

56

1. Kieli ja maailmani

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa.Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omiakielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviävuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekätarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa. Aihepiirejä valitaan myös yhdessäopiskelijoiden kanssa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista,mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaanmyös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa erimedioita hyödyntäen. Tutustutaan kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta januoria kiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisestimoninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisestinuorten näkökulmasta.

5. Opiskelija- ja työelämää

Kurssilla harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Pohditaan, minkälaisiamahdollisuuksia kielitaito avaa opintojen jatkamiseen kielen parissa tai avulla. Harjoitellaan erilaisissanuorille tarjoutuvissa työtehtävissä tarvittavaa kohdekielen taitoa. Tutustutaan mahdollisuuksiinosallistua kansainväliseen yhteistyöhön, esimerkiksi opiskelijavaihtoon. Aihepiirit liittyvät kouluun,jatko-opintoihin ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

57

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin. Kursseillaharjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoaopiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahkokirjallinen tai suullinen kohdekielinen osuus tai kokonaisuus.

6. Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

7. Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

58

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopiayhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikillakursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskinpainotukset voivat vaihdella kursseittain.

ENA1 Englannin kieli ja maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita,analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle jaetsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistämonimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaakulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin jakielenkäyttötarpeisiin.

· kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissayhteisöissä

· ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaationkielenä

· osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

· osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän jakansainvälistymisen näkökulmista

· saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta jakäsittelystä

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

59

ENA2 Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa.Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä.Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitelläänihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajientuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaisetkulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivistatoimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviinkeskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjenvastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

ENA5 Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisestiteknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen jateknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaanjatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellääntalousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempiatalouden ilmiöitä.

60

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseillaharjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoaopiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahkokirjallinen tai suullinen englanninkielinen osuus tai kokonaisuus.

ENA7 Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä taiei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaanoppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti jakulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet taikiinnostuksen kohteet.

ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Soveltavat kurssit

EA10 Englannin abikurssi

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija YTL :n kielikokeen rakenteeseen. Kurssilla tutustutaankuullunymmärtämiskokeen sekä kirjallisen osan eri tehtävätyyppeihin kuten esim.monivalintatehtäviin, avoimiin kysymyksiin, käännökseen, produktiiviseen aukkotestiin, tiivistelmäänsekä kirjalliseen tuottamiseen. Kielikokeen tehtävätyyppien tarkastelun yhteydessä palautetaanmieliin pakollisilla ja syventävillä kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja muistutetaan aihepiirisanastojenkertaamisen tärkeydestä mm. kirjoitelmaa varten valmistauduttaessa. Kursseilla 1-8 (EA) käydytkielioppiasiat nostetaan myös esiin. Lisäksi laajennetaan kielen rakenteiden tarkempaa tuntemustamahdollisuuksien mukaan.

61

Vieraat kielet, B2-oppimäärä

Viherlaakson lukiossa saksa ja ranska (kurssit 1 - 9)

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaavähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittääjokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessäsovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoakäsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseillatutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla.Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvienääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen. Kurssit arvioidaannumeroarvioinnilla (lukuunottamatta kertauskurssia).

1. Elämän tärkeitä asioita

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa.Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omiakielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen.Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin,kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

· kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi

· kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassaniin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2(muut kielet) tai B1.1 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekäkehittää taitojaan edelleen.

62

2. Monenlaista elämää

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa.Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurienvälisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

3. Hyvinvointi ja huolenpito

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä jakäydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiinhyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaanniihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksiavuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

4. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun,myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

6. Yhteinen maapallomme

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta,erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

7. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla taiosallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessaetäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisestaosallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

63

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejätai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

9. Kertauskurssi

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen kertaamalla edellisillä kursseilla opittua.Kurssimateriaalina käytetetään edellisien vuosien yo-kokeita sekä opettajan materiaalia.

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Vieraat kielet, B3-oppimäärä

Viherlaakson lukiossa saksa ja ranska (kurssit 1 - 11), espanja (kurssit 1 -8 sekä 11),

Italia (kurssit 1 - 2)

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaavähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittääjokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessäsovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoakäsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla

· kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi

· kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassaniin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

· osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1(muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekäkehittää taitojaan edelleen.

64

tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla.Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvienääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhdeopiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeenliittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiäkohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

2. Matkalla maailmassa

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisentilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muidenviestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvätnuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa.Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurienvälisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

5. Hyvinvointi ja huolenpito

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä jakäydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiinhyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaanniihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksiavuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

65

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun,myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta,erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

Soveltavat kurssit

Viherlaakson lukiossa saksan ja ranskan B3-kielen oppimäärässä on tarjolla lisäksi seuraavat kurssit:

9. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla taiosallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessaetäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisestaosallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

10. Viesti puhuen ja kirjoittaen

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejätai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

11. Kertauskurssi

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen kertaamalla edellisillä kursseilla opittua.Kurssimateriaalina käytetetään edellisien vuosien yo-kokeita sekä opettajan materiaalia.

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Matematiikka

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaamatemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa. Matematiikanopetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikanperusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekäkehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

66

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistäongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin jayhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensapohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataanhahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvätlaajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia,piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedonesitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessatutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tuleviamahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänenkiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen ja tutkimisensekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muun muassadynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja,taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä.Tärkeää on myös arvioida apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta. Edellä mainituistaapuvälineistä käytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

Arviointi

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisen ajattelunja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointiohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisentyöskentelyn taitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä,tuetaan häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen. Onnistunutpalaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä ja miten tietoja ja taitoja tulisiedelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaan jakäyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

Oppimäärän vaihtaminen

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:

MAA2 → MAB2MAA3 → MAB3MAA6 → MAB7

67

MAA8 → MAB4MAA10 → MAB5

Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä taipaikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää,hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessälyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässäyhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseisetkurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksi syventäviksi taipaikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Matematiikan pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, aloittaen yhteisestäopintokokonaisuudesta (MAY1).

68

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostusmatematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseenmerkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja kiehtovaan olemukseentieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikanopinnoilleen ja nähdä matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessamuun muassa yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

Pakollinen kurssi

MAY1 Luvut ja lukujonot

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta

· kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennanperiaatteet

· vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä

· ymmärtää lukujonon käsitteen

· osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termitmuodostetaan

· saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä

· osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistämuodostettujen summien avulla

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekälukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

69

Keskeiset sisällöt

· reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta

· funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta

· lukujono

· rekursiivinen lukujono

· aritmeettinen jono ja summa

· logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys

· muotoa xa b= , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen

· geometrinen jono ja summa

70

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten jakorkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys. Pitkänmatematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiäsekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaanopiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Opetuksen tavoitteet

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oppiiniiden kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

· rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niidenkriittiseen arviointiin

· ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisentiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta,ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

· oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

· kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

· harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemäänotaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaanperustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

· harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioita

· osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitäja tietolähteitä.

71

Pakolliset kurssit

MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

· osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää

· osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilmanpolynomien jakolaskua

· osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa japolynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyviensovellusongelmien ratkaisussa.

· polynomien tulo ja muotoa( + ) , ≤ 3, ∈ ℕ olevat binomikaavat

· 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen

· 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin

· polynomifunktio

· polynomiyhtälöitä

· polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

72

MAA3 Geometria

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekäkaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

· harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoakäsitteleviä lauseita

· osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleidenominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- javinokulmaisen kolmion trigonometriaa

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa jageometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

· kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

· sini- ja kosinilause

· ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

· kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksienlaskeminen

73

MAA4 Vektorit

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

· osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

· ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen

· osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmiavektoreiden avulla

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihinliittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

· vektoreiden perusominaisuudet

· vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

· koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

· yhtälöryhmän ratkaiseminen

· suorat ja tasot avaruudessa

74

MAA5 Analyyttinen geometria

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallistenkäsitteiden välille

· ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä,suoria, ympyröitä ja paraabeleja

· syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisiayksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden,yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessasovellusongelmissa.

· pistejoukon yhtälö

· suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

· itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

· pisteen etäisyys suorasta

75

MAA6 Derivaatta

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisiarationaaliepäyhtälöitä

· omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta jaderivaatasta

· osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

· osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

· tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessaja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- jarationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa.

· rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

· funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

· polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

· polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

76

MAA7 Trigonometriset funktiot

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

· osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiäsin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)

· osaa trigonometristen funktioiden yhteydet 2 2sin cos 1x x+ = ja sincostan x

xx =

· osaa derivoida yhdistettyjä funktioita

· osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

· osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa jatrigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioidenderivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

· suunnattu kulma ja radiaani

· trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

· trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

· yhdistetyn funktion derivaatta

· trigonometristen funktioiden derivaatat

77

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit

· tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaistaniihin liittyviä yhtälöitä

· osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

· osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen javähenemisen ilmiöitä

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioidentutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-,eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

· potenssien laskusäännöt

· juurifunktiot ja -yhtälöt

· eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

· logaritmifunktiot ja -yhtälöt

· juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

78

MAA9 Integraalilaskenta

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

MAA10 Todennäköisyys ja tilastot

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioidenintegraalifunktioita

· ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

· osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

· perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa jaintegraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessasovellusongelmissa.

· integraalifunktio

· alkeisfunktioiden integraalifunktiot

· määrätty integraali

· pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

79

Keskeiset sisällöt

· osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää jatulkita jakaumien tunnuslukuja

· perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

· perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

· ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämäänjakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

· perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaannormaalijakaumaa

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä jatodennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla.

· diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

· jakauman tunnusluvut

· klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

· kombinatoriikka

· todennäköisyyksien laskusäännöt

· diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

· diskreetin jakauman odotusarvo

· normaalijakauma

80

Valtakunnalliset syventävät kurssit

MAA11 Lukuteoria ja todistaminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoitteleetodistamista

· hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

· osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssinavulla

· syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.

· konnektiivit ja totuusarvot

· geometrinen todistaminen

· suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

· induktiotodistus

· kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

· Eukleideen algoritmi

· alkuluvut ja Eratostheneen seula

· aritmetiikan peruslause

· kokonaislukujen kongruenssi

81

MAA12 Algoritmit matematiikassa

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää algoritmista ajatteluaan

· osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat

· ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitänumeerisesti

· osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät

· osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.

· iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä

· polynomien jakoalgoritmi

· polynomien jakoyhtälö

· Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö

82

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteidentuntemustaan

· osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

· täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvientodennäköisyysjakaumien tutkimiseen

· osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatanlaskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten integraalien, lukujononraja-arvon ja sarjan summan laskemisessa sovellustehtävissä.

· funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

· jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

· käänteisfunktio

· kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta

· funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

· epäoleelliset integraalit

· lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

83

Soveltavat kurssit

MA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi (laajuus ½ kurssia)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

MA15 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen kurssi

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

· syventää matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa.

· Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien 1-10 keskeiset sisällöt.

· Kurssia suositellaan erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssikokeenaon valtakunnallinen matematiikan preliminäärikoe.

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija aloittaa pitkäjänteisen ylioppilaskirjoituksiinvalmentautumisen.

· Kurssin aikana lasketaan edellisten vuosien ylioppilastehtäviä sekä näitä vastaaviatehtäviä. Lisäksi harjoitellaan ylioppilastehtäviin vastaamista.

84

MAA16 Syventävä geometrian kurssi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

MAA17 Talousmatematiikka

Kurssi valitaan kohdasta MAB6

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjaantuu hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista avaruutta käytännön läheistenharjoitustehtävien avulla.

· Kurssilla ratkaistaan käytännön geometrian tehtäviä käyttäen ongelmakeskeistälähestymistapaa.

· Kurssilla lasketaan myös vanhojen ylioppilaskirjoitusten geometrian tehtäviä.

· syventää prosenttilaskennan taitojaan

· ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

· kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

· vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöidenratkaisemisessa sovellusongelmissa.

85

Keskeiset sisällöt

· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summienavulla

86

Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä jaymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestäyhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä ja monissa eri tieteissä.

Opetuksen tavoitteet

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnanapuvälineenä

· saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppiiluottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan,tutkivaan ja keksivään oppimiseen

· hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävänpohjan jatko-opinnoille

· sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää jamallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

· kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

· harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossatarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta

· tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

· osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

· osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitäja tietolähteitä.

87

Pakolliset kurssit

MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmienratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

· ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteenpolynomifunktion käsitteet

· vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteenyhtälöitä

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa japolynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

· suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

· ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

· yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

· ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

· toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

88

MAB3 Geometria

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisistaominaisuuksista

· vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan

· osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa jageometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

· kuvioiden yhdenmuotoisuus

· suorakulmaisen kolmion trigonometria

· Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause

· kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

· geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

89

MAB4 Matemaattisia malleja

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitämatemaattisilla malleilla

· tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta

· tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksientutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmienyhteydessä.

· lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

· potenssiyhtälön ratkaiseminen

· eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

· lukujonot matemaattisina malleina

90

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

· arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekeeennusteita mallien avulla

· perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujenmäärittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

· diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

· regression ja korrelaation käsitteet

· havainto ja poikkeava havainto

· ennusteiden tekeminen

· kombinatoriikkaa

· todennäköisyyden käsite

· todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

91

MAB6 Talousmatematiikka

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää prosenttilaskennan taitojaan

· ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

· kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

· vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöidenratkaisemisessa sovellusongelmissa.

· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summienavulla

92

Valtakunnalliset syventävät kurssit

MAB7 Matemaattinen analyysi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

· ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

· osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

· osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmänarvon

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatansekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.

· graafisia ja numeerisia menetelmiä

· polynomifunktion derivaatta

· polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

· polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

93

MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan

· osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumienavulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä

· osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnanmäärittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrienavulla sekä luottamusvälin laskemisessa.

· normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet

· toistokoe

· binomijakauma

· luottamusvälin käsite

94

Soveltavat kurssit

MAB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi (laajuus ½ kurssia)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

MAB10 Lyhyen matematiikan kerho

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa.

· Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien 1-6 keskeiset sisällöt sekä syventävienkurssien sisältöjä.

· Kurssia suositellaan erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssikokeenaon valtakunnallinen matematiikan preliminäärikoe.

· syventää matemaattisia taitojaan matematiikan opintojensa tueksi.

· Oppii tuen avulla ratkaisemaan tehtäviä jatkossa itsenäisesti.

· Opiskelija tekee opettajan tuella sekä itsenäisesti matematiikan kurssien tehtäviä.

95

Arviointi ja kurssin laajuus

Kurssista saa suoritusmerkinnän käytyjen oppituntien mukaan, 10 tuntia vastaa puolikasta kurssia.Kurssikertoja voi kerätä koko lukioajan.

96

Biologia

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvanrakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksena on lisäksi herättää kiinnostusta bio- jaympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamiamahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Biologianopetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä ja luonnonvarojasäästävän kiertotalouden merkityksestä.

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen tuella opiskelija myösymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeasti kehittyviätiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään monin tavoin maataloudessa,teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaa opiskelijaa ymmärtämään, miten biologista tietoavoidaan hyödyntää arkielämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta,tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessatehdään laborointeja ja työskennellään myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissaopiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myösmuiden oppiaineiden kanssa.

97

Opetuksen tavoitteet

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan jakehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot, kutenbiologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot, kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot.Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida,

· kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutistenseuraamiseen

· saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustustaoppimisprosessin eri vaiheissa

· ymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteita japrosesseja, perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksen

· perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin

· osaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistä

· suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössä muidenkanssa

· osaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida ja esittäätutkimustuloksia

· osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa

· arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa

· käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena

· perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla

· osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä

· arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksenvälttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

98

havainnollistaa ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaluonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen.Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioida tietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisestierilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisestibiologisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut.

Pakolliset kurssit

BI1 Elämä ja evoluutio

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssillatutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistäajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan

· käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisianäkemyksiä biologialle ominaisella tavalla

· tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitätutkitaan

· ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen

· osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

· työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektinyhdessä muiden kanssa.

99

BI2 Ekologia ja ympäristö

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa jamuualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät jamahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin

· Biologia tieteenä

· elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot

· biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät

· biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

· Solu elämän perusyksikkönä

· elämän syntyvaiheet

· solujen rakenne ja energiatalous

· DNA ja geenien ilmeneminen

· Eliön elinkaari

· suvullinen ja suvuton lisääntyminen

· muuntelu

· kasvu, kehittyminen ja kuolema

· Evoluutio

· luonnonvalinta ja sopeutuminen

· lajien syntyminen ja häviäminen

· eliökunnan sukupuu

· Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

100

ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinenekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

101

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden,vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet

· osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä

· ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

· hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekätuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitäongelmia

· ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyydensekä oppii toimimaan niiden mukaisesti

· osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssapienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristöntilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.

102

Keskeiset sisällöt

· Ekologian perusteet

· elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset

· ekosysteemien rakenne ja palautuvuus

· aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä

· luonnon monimuotoisuus

· populaatioiden ominaisuudet

· lajien väliset suhteet

· eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

· Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

· ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset

· luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat

· aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat

· paikalliset ympäristöongelmat

· Kohti kestävää tulevaisuutta

· ekosysteemipalveluiden merkitys

· ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys

· toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

· Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti

103

Valtakunnalliset syventävät kurssit

BI3 Solu ja perinnöllisyys

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta jatoiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä japeriytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteenliittyviä ilmiöitä

· syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteidenja toimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin

· tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita

· arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta

· suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

104

Keskeiset sisällöt

BI4 Ihmisen biologia

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisenelintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssillatarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.

· Solu tutkimuskohteena

· miten soluja tutkitaan

· solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

· Eliöt rakentuvat soluista

· biomolekyylit

· tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta

· DNA:n ja RNA:n rakenne

· proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

· Solujen lisääntyminen

· mitoosi ja sen merkitys

· solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

· Periytymisen perusteet

· geenit ja alleelit

· sukusolut ja niiden synty meioosissa

· geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle

· mutaatiot ja mutageenit

· Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

105

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita

· ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäistentekijöiden vaikutuksia siihen

· ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilöntoimintojen ohjaajana

· ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia

· osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkiavastaan

· ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

· osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen jaesittää sen tulokset.

106

5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuudenongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä,teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä.Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssillaopiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.

· Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

· ravintoaineet ja ruoansulatus

· verenkiertoelimistö

· hengityselimistö ja hengityksen säätely

· Liikkuminen

· tuki- ja liikuntaelimistö

· Elintoimintojen säätely

· hermosto ja aistit

· umpirauhaset ja hormonit

· lämmönsäätely

· kemiallinen tasapaino

· elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

· Lisääntyminen

· hedelmöitys, raskaus ja synnytys

· sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

· perimän ja ympäristön merkitys

· Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

107

108

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa

· tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestäväätulevaisuutta

· ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa

· ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa

· ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa

· osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia jaeettisiä kysymyksiä

· osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksenyksin tai yhdessä muiden kanssa.

109

Soveltavat kurssit

6. Biologian laborointikurssi (BI6)

Tavoitteet

· Bioteknologian sovellukset ja merkitys

· ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojenavulla

· bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

· Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

· bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta

· bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen

· mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

· Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

· geenitekniikan menetelmät

· genomitieto

· mikrobit geeniteknologiassa

· Kasvi- ja eläinjalostus

· Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

· Opiskelija oppii soveltamaan aiempien biologian kurssien sisältöä erilaistenkokeellisten töiden avulla.

· Opiskelija oppii itsenäiseen ja turvalliseen työskentelyyn laboratoriossa sekänoudattamaan kirjallisia työskentelyohjeita ja laatimaan kirjallisia työselostuksia.

110

Keskeiset sisällöt ja menetelmät

Kurssilla tehdään monipuolisesti erilaisia biologian laborointeja, esim. mikroskopointia, geenitekniikantöitä, sisäelinten ja eri eläinten anatomisia preparointeja, mikrobikasvatusta yms. Käytännön töidenavulla on tarkoitus kerrata aiempien kurssien sisältöjä ja syventää biologista tietämystä.Mahdollisuuksien mukaan kurssilla suoritetaan vierailu biologiseen tutkimusyksikköön. Kurssillakäytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja kurssityöt laaditaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssinarviointikriteereihin.

Biologian kertauskurssi (BI7)

Biologian kertauskurssilla pääpaino on ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Kurssi on suunnattuylioppilaskirjoituksissa biologian kokeeseen osallistuville.

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

Menetelmät

· Opiskelija kykenee hahmottamaan pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirienkeskeisimmät ilmiöt ja niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita.

· Tavoitteena on lisäksi valmentaa opiskelijaa vastaamaan erityyppisiin biologianreaalikokeen tehtäviin.

· Pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirit huomioiden opiskelijoidenhenkilökohtaiset tavoitteet. Erilaiset yo-tehtävätyypit.

· Työtavoissa huomioidaan erityisesti erilaisten ylioppilastehtävätyyppienvastaustekniikan hallinta.

111

112

Arviointi

Maantiede

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaahänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekäniiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaanmaailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassaympäristössä, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisestiluonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- javaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnanvuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisenaelinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteellisetaiheet. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekätukee opiskelijan kasvua ekososiaalisesti sivistyneeksi kansalaiseksi.

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteenopetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistäajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasollatapahtuvia muutoksia. Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedonhankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomedialla tarkoitetaankarttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden, median, suullistenesitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen monipuolista käyttöä.Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa kehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista jakriittistä ajattelua sekä auttaa häntä ymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassatapahtuvia muutoksia. Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjäsekä verkkoympäristöjä.

· Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

113

Opetuksen tavoitteet

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita

· ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana

· kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja senmonimuotoisuutta

· ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntäämonipuolisesti geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä

· osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisiailmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita

· osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttaviatekijöitä

· osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti jamaailmanlaajuisesti

· ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisiaratkaisuja eriarvoisuusongelmiin

· ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta

· tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa omanlähiympäristönsä kehittämiseen

· kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisiatapahtumia eri puolilla maailmaa

· osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä

· tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan

· toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja kestävääkehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

114

ovat paitsi opiskelijan tiedot ja peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinen ajattelu- jaargumentointitaito sekä tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kykyymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistä tietoaerilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito,graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisestierilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen tutkielman tai projektituotoksen,kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Arvioinnissavoidaan ottaa huomioon myös opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussa toteutetussaosallistumis- ja vaikuttamisprojektissa.

Pakollinen kurssi

GE1 Maailma muutoksessa

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun.Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaalejariskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsitteleemyös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua,ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalousja globaalit kehityskysymykset.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

115

· saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseenja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa

· tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla

· ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavatniihin

· osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueidenluonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta

· tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksialieventää, sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimiakestävän kehityksen mukaisesti

· osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttaviatekijöitä

· ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteensekä ihmisten hyvinvointiin

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedonhankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioidaajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.

116

Keskeiset sisällöt

· Maantiede tieteenalana

· miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa

· opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvastamaailmasta

· maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia

· miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa

· alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaisetuutiset maapallon eri alueilla

· maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

· Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi janiihin varautuminen

· Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskienhillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

· ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit

· resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous

· maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

· Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

· inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus,haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

117

Valtakunnalliset syventävät kurssit

GE2 Sininen planeetta

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteenja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihinliittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin jaharjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssiperehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

· osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoageomediaa hyväksi käyttäen

· ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä

· ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

· ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista jakartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

· ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmistenarkielämässä.

118

Keskeiset sisällöt

GE3 Yhteinen maailma

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellistenpiirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamienmahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteentutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnanjäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa jaarkielämässä.

· Maantieteellinen ajattelu

· luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,arviointi ja esittäminen

· geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekäluonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

· Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

· Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

· ilmakehän rakenne ja tuulet

· sateet

· meriveden liikkeet

· sää ja sen ennustaminen

· ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

· Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

· endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

· luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

· arvokkaat luonnonmaisemat

· Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

119

Tavoitteet

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä

· osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoageomediaa hyväksi käyttäen

· osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen jaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin

· tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaaihmisoikeuksia

· osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla

· ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävänkehityksen merkityksen maailman tulevaisuudelle

· ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmistenarkielämässä.

120

Keskeiset sisällöt

· Maantieteellinen ajattelu

· ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,arviointi ja esittäminen

· ihmismaantieteen peruskäsitteet

· geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät

· miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

· Väestö ja asutus

· väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen

· kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

· Alkutuotanto ja ympäristö

· kestävä maa-, kala- ja metsätalous

· Teollisuus ja energia

· raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

· Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

· liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

· Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

· maankäyttö, keskukset ja periferiat

· kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

· Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

121

GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojensoveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa.Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit jageomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Tavoitteet

· Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellistenongelmien ratkaisemisessa

· kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittäämaantieteellistä tietoa

· osaa käyttää paikkatietosovelluksia

· ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla

· tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet

· ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tunteekansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun jakehittämiseen

· osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- javaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.

122

Keskeiset sisällöt

Soveltavat kurssit

GE05 Maantieteen kertauskurssi

Maantieteen kertauskurssilla pääpaino on ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Kurssi onsuunnattu ylioppilaskirjoituksissa maantieteen kokeeseen osallistuville.

Tavoitteet

· Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

· Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

· kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteentutkimuksissa

· ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta,arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

· Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

· aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

· kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuisetkehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

· Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

· maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäentai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektintoteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksikäyttäen

123

Sisällöt

Menetelmät

Arviointi

· Opiskelija kykenee hahmottamaan pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirien

· keskeisimmät ilmiöt ja niiden välisiä syy- ja seuraussuhteita.

· Tavoitteena on lisäksi valmentaa opiskelijaa vastaamaan erityyppisiin maantieteenreaalikokeen tehtäviin.

· Pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirit huomioiden opiskelijoidenhenkilökohtaiset tavoitteet. Erilaiset yo-tehtävätyypit.

· Työtavoissa huomioidaan erityisesti erilaisten kysymystyyppien vastaustekniikanhallinta.

· Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

124

Fysiikka

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistäosana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystäjokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävätvalmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessasovelletaan fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellistayhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuudenrakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristönja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omastatoiminnastaan sekä ympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelija ymmärtääniitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, uudethavainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessajohdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästätodellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimustentekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaantukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteidenluonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn jayhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun.Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssinkeskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännönmukaisesti.

Fysiikan ensimmäinen kurssi tulee suorittaa ennen muita kursseja, muut kurssit suoritetaanpääsääntöisesti järjestyksessä.

125

Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaakehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuumonipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojenhavainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä,graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaanarvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, ongelmaratkaisuprosessin

· saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa

· saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

· osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleentutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

· osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa

· osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessia

· osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöidenkuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen

· osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensaavulla

· osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla

· jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden japeriaatteiden avulla

· ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapojatuottaa tietoa

· osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

126

jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyntaidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskeluakohtaan

· ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihenkytkeytyvän mallintamisen kautta

· osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

· tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin jajäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista

· osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

· fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

· tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyynsekä aineen rakenteeseen

· voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt

· tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa

· tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

127

Valtakunnalliset syventävät kurssit

FY2 Lämpö

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviäilmiöitä

· syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä

· kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

· fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuudenrakentamisessa

· lämpö ja lämpötila

· kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine

· kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

· mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

· energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

· tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

128

FY3 Sähkö

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä

· osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopinperusmittauksia

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

· fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

· sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki

· yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

· sähköteho ja Joulen laki

· kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

· sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä

· sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

129

4. Voima ja liike (FY4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

· osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä

· harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

· fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle

· vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainenliike

· Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus

· etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus

· liikeyhtälö

· momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

· liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset

· liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki

· mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

130

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä jaääntä

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

· fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

· tasainen ympyräliike

· gravitaatiovuorovaikutus

· harmoninen voima ja värähdysliike

· aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

· aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot

· ääni aaltoliikeilmiönä

· mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

131

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa

· harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eritietolähteiden argumentointia.

· fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

· magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

· varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

· sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki

· generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla

· sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi jadiffraktio

· tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

132

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

8. Kertauskurssi (FY8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennettaselittävänä tieteenä.

· näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

· energian kvantittuminen

· sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

· aaltohiukkasdualismi

· atomiytimen rakenne

· ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi

· radioaktiivisuus ja hajoamislaki

· säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö

· tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

133

Keskeiset sisällöt

Kurssin arviointi

Kurssi arvioidaan suoritettujen tehtävien ja kurssikokeen perusteella.Kurssi suoritetaan viimeisenä kurssina ja arvioidaan suoritusmerkintänä.

9. CERN -kurssi (FY09)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa kokonaiskuvan kursseilla 1. − 7. käsitellyistä asioista.

· osaa yhdistää jo hankittuja tietoja ja käyttää tehokkaasti matematiikkaa (esim.derivointi, integraali, vektorit) hyväksi.

· saa valmiuksia fysiikan ylioppilaskokeeseen osallistumiseen.

· Käsitellään mekaniikan, lämpöopin, aaltoliikeopin, sähköopin ja modernin fysiikankeskeisiä sisältöjä ja suoritetaan runsaasti harjoitustehtäviä.

· näkee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

· saa valmiuksia tehdä tutkimusta ryhmässä

134

Keskeiset sisällöt

Kurssin arviointi

Kurssi järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kurssi voidaan suorittaa FY07 -kurssin aikana tai senjälkeen. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

· tutustuminen CERNiin, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen

· suomen- ja englanninkieliset luennot CERNissä

· tehdään hiukkasfysiikan eri osa-alueista ennakkotehtävät Fronter -oppimisympäristöön, jotka esitellään muille kurssilaisille matkan jälkeen.

· yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa

· tutustuminen Punaiseen Ristiin ja YK:hon

· lopputyö

135

Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sensovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa.Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla.Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoidenkoulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestäkestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekäympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuutaomasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä siten, ettäniiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden.Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen jaselittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielelläja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimustentekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi jatutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä,tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden omakokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekäinnostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekäkokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssätoimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Suoritusjärjestys

Kemian kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

136

Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaakehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuumonipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojenhavainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin.

· saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa

· saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

· osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleentutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

· osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössämuiden kanssa

· osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessia

· osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekäennusteiden tekemisessä

· osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensaavulla

· osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla

· jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologianilmiöistä kemian käsitteiden avulla

· ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapojatuottaa tietoa

· osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnankannalta.

137

Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymystenmuodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidotsekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskeluakohtaan

· kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun

· osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän jaympäristön ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekäottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

· osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollistajärjestelmää ja tietolähteitä.

138

· kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

· atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään

· alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia

· aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten japoolisuuden avulla

· kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana

· turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksientutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

139

Valtakunnalliset syventävät kurssit

KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin,ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

· ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihenkytkeytyvän mallintamisen kautta

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

· kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta

· orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteidenmallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla

· avaruusrakenne ja isomeria

· orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla

· ainemäärä ja pitoisuus

· työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus

· aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

140

KE3 Reaktiot ja energia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä

· ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

· kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta

· kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen

· epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia

· aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinenkäsittely

· energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki

· kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö

· reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulostenkäsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

141

KE4 Materiaalit ja teknologia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviäilmiöitä

· harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eritietolähteiden argumentointia

· osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.

· kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa

· metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari

· atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollistenominaisuuksien selittäjänä

· hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot

· sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen parija elektrolyysi

· kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen

· tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

· yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

142

KE5 Reaktiot ja tasapaino

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

KE6 Kemian kertauskurssi

Sisällön kuvaus

· osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

· osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoonliittyviä ilmiöitä

· osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisentasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.

· kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

· kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

· homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen

· happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset

· tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

· homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely

· tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

· Kurssilla kerrataan kurssien 1-5 sisällöt. Kurssi on tarkoitettu reaalikokeeseenvalmistautujille ja kemiaa jatko-opinnoissaan tarvitseville.

143

KE7 Kemian työkurssi

Tavoitteet

Harjoitustöiden avulla opiskelija oppii

Sisällön kuvaus

Opiskelija tutustuu laboratoriotöitä tehdessään kemian lainalaisuuksiin paremmin kuin tavallisillakursseilla on mahdollista. Työt tehdään annettujen työohjeiden avulla teoriakirjoja apuna käyttäen.Tämän kurssin työt ovat yleensä melko lyhyitä.

Arviointi

Arvioinnissa painotetaan kokeellisessa työskentelyssä ja mittaustulosten käsittelyssä kehittyväätaitoa, turvallisuusnäkökohtien huomioonottamista sekä raportointia. Kurssista saa todistukseensuoritusmerkinnän.

Filosofia

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Senkysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmiajäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaapunnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivänluonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaainformaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelunvalmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskeviakysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitämerkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaahahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eritieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

· tekemään johtopäätöksiä havaintojen ja mittausten perusteella

· arvioimaan kriittisesti havaintoja ja esitettyjä tietoja

· työturvallisuuden näkökohtien huomioonottamista

144

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyäosallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei oleyksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekäsamalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskeluryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiinmahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvuaaktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyynilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoidainformaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltuarvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaistaopiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetäänmonipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaistentavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

· osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofianperinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

· osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisiaväitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja

· hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaanomaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eritieteenaloilla ja arkielämässä

· oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekäajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuinmuillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

145

Pakolliset kurssit

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumallafilosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

· oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaanerilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjenperustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä

· tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kutenoletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekäajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä

· perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiinerotteluihin

· tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisiatiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

· mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofianperinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

· johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niidenharjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

· keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus javälttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

· tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteenero

· tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan,koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

146

FI2 Etiikka

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekäympäristöfilosofian perusteisiin

· hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekäosaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

· osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisenkäsitteistön avulla

· osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota

· osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omiamoraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

· moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-,oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

· moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviinjärjestelmiin, moraalinen relativismi

· filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästäelämäntavasta

· etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat

· eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

147

Valtakunnalliset syventävät kurssit

FI3 Yhteiskuntafilosofia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekäperusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

· oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisentoiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensaperustelemiseen

· oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden,yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa

· oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista,perustelemista ja oikeutusta

· osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

148

Keskeiset sisällöt

· yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo jaoikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta,yhteiskuntasopimusteoriat

· oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

· vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat,anarkismi

· työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisenoikeuttaminen

· poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

· yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja senvaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekäholokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

· ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen,informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuudenrakentaminen

149

FI4 Tieto, tiede ja todellisuus

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuudenrakenteesta

· osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta jatieteestä

· osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

· osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdettatodellisuuteen

· oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukionoppiaineissa.

· metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikanluonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

· olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen javälttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

· todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

· totuuden luonne ja totuusteoriat

· tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

· tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

· selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminenja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

150

FI5 Filosofian kertaus- ja projektikurssi

Kurssi on tarkoitettu sekä filosofian ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville että muille filosofiastakiinnostuneille opiskelijoille. Kurssi suoritetaan projektimuotoisena yksilö- tai ryhmätyönä. Kurssinaikana opiskelija syventyy yhteen tai useampaan filosofian aihepiiriin. Kurssin aikana pyritäänharjoittelemaan filosofista keskustelua. Filosofian ensimmäinen kurssi (FI1) tulee olla suoritettunaennen kurssille osallistumista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

151

Psykologia

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida jaymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon jakäsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä.Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmistenymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaaltapohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskelussahyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseensoveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiinja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöidenvälistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessa käsitelläänpsykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisentutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus jaaihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaantutkimustieto lähelle opiskelijaa.

152

Opetuksen tavoitteet

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyyn soveltaapsykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedonmuokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijaosoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan jasoveltamaan oppimaansa tietoa.

· hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, jokaperustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöidenvuorovaikutukseen

· hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja jatiedonhankintakeinoja sekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niidenpohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia jarajoituksia

· ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä jaosaa soveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin

· ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisenkasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

· osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta ja pätevyyttä

· osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöidenerittelyyn

· osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävänkehityksen edistämiseen.

153

Pakollinen kurssi

PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöidenmerkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

· tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiivisettoiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistähyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla

· perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaaopiskeluaan sen pohjalta

· osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistätutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

· ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisenajattelun peruspiirteitä.

154

Keskeiset sisällöt

Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

Kurssia ei voi suoritttaa itsenäisesti. Kurssi on suoritettava ennen muita psykologian kursseja.

· ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermostontoiminnasta

· perustietoa tunteista ja motivaatiosta

· kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

· Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

· perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

· esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

· Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen,riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tairakkaus

· Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

· oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta

· tehokkaat opiskelumenetelmät

· motivaatio ja oppiminen

· Psykologisen tiedon muodostuminen

· psykologian tutkimuskohteet

· arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero

· esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

155

Valtakunnalliset syventävät kurssit

PS2 Kehittyvä ihminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita

· osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta

· perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutustasekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana

· perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- jatutkimustietoon

· tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilönpsyykkiseen kehitykseen

· osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmistenymmärtämiseen.

156

Keskeiset sisällöt

157

· Kehityksen tutkiminen

· Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

· fyysis-motorinen kehitys

· kognitiivinen kehitys

· emotionaalinen kehitys

· psykososiaalinen kehitys

· minuuden ja minäkäsityksen kehitys

· Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

· ajattelun kehitys

· identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti

· sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen

· toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

· Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

· elämänkaaren käsite

· kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus

· jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

· Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

· hermoston kypsyminen

· aivojen muovautuminen elämänkulun aikana

· perimän ja ympäristön vuorovaikutus

· varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet

· sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

158

PS3 Tietoa käsittelevä ihminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitäkognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen

· perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen jamuistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kutenpäätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot

· perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä

· ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiintoimintoihin.

· kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä

· kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta

· kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä

· havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niidenbiologinen perusta

· jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen,esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

159

PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, mitennäitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti

· osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöidenvuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta

· osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille

· tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainonylläpitämisen keinoja

· osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saaperusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja

· ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia jakulttuurisia tekijöitä

· tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtäämielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden

· syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

160

Keskeiset sisällöt

· tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta

· tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena

· tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus

· tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä

· psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

· uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä

· stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot

· keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito

· mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä

· sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

161

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden

· tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit

· tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa

· tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen

· syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen japersoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta

· osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurinvuorovaikutuksen tuloksena

· osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuudenymmärtämiseen.

· persoonallisuuden määrittely

· persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus

· vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tainäkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinenpsykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria

· yksilöllisten erojen tutkiminen

· tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä jasosiaalisissa verkostoissa

· kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseentoimintaan

162

PS6 Psykologian kertauskurssi (laajuus ½ kurssia)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo ja aktiivisuus tunneilla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

· kertaa psykologian kurssien ydinasiat ja pystyy integroimaan eri kurssien sisältöjä

· valmentautuu ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin soveltamalla tietoja erilaisiintehtävänantoihin

· pystyy erottamaan arkitiedon tieteellisestä tiedosta

· pystyy käyttämään psykologista tutkimus- ja teoriatietoa vastauksissaan

· pystyy arvioimaan omia tiedon käsittelytapojaan

· pystyy rajaamaan ja fokusoimaan tietoa ja ottamaan huomioon tiedon laadunainerajat ylittävissä tehtävissä

· Psykologian kurssien 1-5 ydinasioiden kertaaminen

· Essee-vastaustekniikan harjoittaminen

· Erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaaminen

· Erilaisten oppi- ja lisämateriaalinen vertailu

163

Historia

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaasekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmiatulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historiasyventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijankasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedonrakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöidenmoniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaaoleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelunkohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historiantiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos,jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistäsuhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilönmerkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnantaustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien,tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyönmahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaatarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

164

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallintasekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi japalaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia,erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historianilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyynsoveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteenmuodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

· tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotojaja niiden monimuotoisuutta

· hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historiallisetprosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

· ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuudenlähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseenjatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan

· pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavanmaailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

· osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajanomista lähtökohdista

· pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitäkäyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden jasuhteellisuuden

· osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioidakriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissayhteyksissä

· osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen,yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviävaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

165

166

Pakolliset kurssit

HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa jaglobaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekähistoriallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksenalusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan ennen muita historian kursseja. Kurssia ei voi opiskella itsenäisesti.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteetosana kestävää tulevaisuutta

· ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin taloudenjärjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

· osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiäriippuvuussuhteita ja haasteita

· osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystäihmisten elinolojen muokkaajana

· osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseenmonipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

167

Keskeiset sisällöt

· Historia tieteenalana

· historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

· Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

· maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

· suurten jokilaaksojen kulttuurit

· Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

· Keskiajan talous ja yhteiskunta

· feodaaliyhteiskunta

· keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

· Maailmantalouden syntyminen

· löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

· kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

· Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

· modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

· muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

· muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

· Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

· laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

· väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset

· 2000-luvun verkottuva maailma

168

HI2 Kansainväliset suhteet

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvunalusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten jaideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite,tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssillasyvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiinsuhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettisetselitysmallit

· osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvääpropagandaa eri aikoina

· osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälistensuhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään jatulevaisuuteen

· osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujensyitä ja vaikutuksia

· seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiäkysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

169

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

HI3 Itsenäisen Suomen historia

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjojataustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomenvaltiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

· historian käyttö politiikan välineenä

· Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

· imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseenpolitiikkaan ja yhteiskuntiin

· ensimmäisen maailmansodan seuraukset

· demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa

· ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

· toinen maailmansota seurauksineen

· Jakautunut maailma

· kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

· dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

· kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

· Keskinäisriippuvuuksien maailma

· Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

· maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

· YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

170

Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedonkäyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekäosaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

· hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudellisetmuutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

· osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaan

· ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisenelämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

· pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla oleviavaikuttimia historiallisessa kontekstissaan

· osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneitaihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

171

Keskeiset sisällöt

· Miten Suomesta tuli Suomi?

· Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

· kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujentaitteessa

· Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

· itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

· sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

· Suomi kansainvälisissä konflikteissa

· turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa

· Suomi toisessa maailmansodassa

· Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana jasen jälkeen

· Kohti nykyistä Suomea

· yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

· kulttuuri, tiede ja osaaminen

· kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

172

Valtakunnalliset syventävät kurssit

HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekämyyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytäänkulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelunkohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriinvaikuttaneita tekijöitä

· osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

· osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröiväänmaailmaan

· kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämäänkulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

· osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

173

Keskeiset sisällöt

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssillaperehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseenvuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian erivaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiintutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· Antiikin kulttuuripiiri- kulttuurit ja elämäntavat- tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

· Keskiajan kulttuuri- keskiaikainen maailmankuva- uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

· Uuden ajan murros- renessanssi ja tiedon vallankumous- reformaation merkitys-itsevaltiuden ajan kulttuuri

· Valistuksen aikakausi- luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys- valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset- ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

· Aatteiden ja teollistumisen aika- keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset- tiede uskonnon haastajana- porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

· Monimuotoinen nykyaika- massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen- kulttuurin globalisoituminen- sukupuoliroolien murros- tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

174

Keskeiset sisällöt

· tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

· hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

· kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan janäkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

· tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

· osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

· Suomen alue ennen ristiretkiä- tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä- rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

· Keskiaika- Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen- kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen- yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

· Uusi aika- reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

· Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen- sääty- ja maatalousyhteiskunta- kehittyvä talous

· Ruotsista Venäjän osaksi- Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

· Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty- kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

175

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekätarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntienrakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaaneurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eriaikoina.

Kurssi suoritetaan osittain käytännön tutkimuskurssina opettajan ohjauksessa. Kurssia ei voi suorittaaitsenäisesti.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailmakulttuurialueisiin

· tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä jasosiaalisissa suhteissa

· ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen jaelämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muidenkulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

· osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviäkulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

· osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria japystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä

· osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä erikulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

176

Soveltavat kurssit

HI7 Historian kertauskurssi

Historian kertauskurssi on tarkoitettu historian kirjoittaville abiturienteille. Kurssilla valmistaudutaanainereaalikokeeseen kertaamalla historian keskeisiä oppisisältöjä sekä harjoittelemalla erilaisiintehtävätyyppeihin vastaamista. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen, joka samalla onylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoitus. Kurssi on puolen kurssin laajuinen ja järjestetään lukuvuodenkolmannessa jaksossa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänellevalmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksikansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta javaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta.Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen,arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaatalousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen

· Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

· Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

· Amerikan alkuperäiskulttuurit

· Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

· Aasian kulttuurit

· Afrikan kulttuurit

· arktiset kulttuurit

· Latinalaisen Amerikan kulttuurit

· Lähi-idän kulttuurit

177

osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin jamaailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kutenmonipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekäkeskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Oppiaineessa pyritään kansainvälisyyteen ja kansainväliseen toimintaan. Yhteiskuntaoppi edistääennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdäasioita uudella tavalla. Yhteiskuntaopissa tarkastellaan maailman kehitystä sosiaalisesti, ekologisestija taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulmista. Yhteiskuntaopin opetuksessa tehdään yhteistyötäasukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo,sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuussekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien arvot ja taitotavoitteet toteutuvat yhteiskuntaopilleominaisten tietojen ja taitojen opetuksessa.

178

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

179

· ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena

· tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitseekeskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

· hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämänperusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiinyhteyksiin

· pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan jaerilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen

· tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella,valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisenaja vastuullisena kansalaisena

· pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa erilähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan jaarvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

· osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisistayhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

· osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertaillayhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioidayhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksiaeri väestöryhmien kannalta.

· Hahmottaa yhteiskunnallisen tiedon vaikutuksen omaan elämäänsä globaalisti japaikallisesti

· Osaa tulkita kriittisesti yhteiskunnallista ja median välittämää tietoa sekä poliittistaargumentointia niiden arvosidonnaisuuden ymmärtäen

· Harjaantuu oman talouden hallintaan

· Tunnistaa omat oikeutensa ja velvollisuutensa oikeusvaltion kansalaisena

· Ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen yhteiskunnassa ja omassa toiminnassaan

· Rohkaistuu vaikuttamaan jo kouluyhteisössä esimerkiksi kurssien suunnittelussa,opiskelijakuntatoiminnassa, oman lukion yhteisten asioiden suunnittelussa japäätöksenteossa

180

Arviointi

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojen jatoimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä jasuuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niidenmerkitystä.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointitapoja. Yhteiskuntaopissa korostuu tiedon kriittinenarviointi ja soveltaminen. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön.Huomiota kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoidajäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyäsanallista, numeerista ja graafista informaatiota.

Pakolliset kurssit

YH1 Suomalainen yhteiskunta

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssikeskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöäja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteidenkehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

181

Keskeiset sisällöt

· ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja

· valtiollisella tasolla

· tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekäkiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta

· pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisistanäkökulmista

· tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisiahyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa

· osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätöstenperusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eriväestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.

· Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

· Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne- väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

· Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus- kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet- oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

· Hyvinvointi ja tasa-arvo- hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat- pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet- yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

· Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko- yhteiskunnallisen vallankäytön muodot- demokratia ja muut poliittiset järjestelmät

· Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä- kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta jaaktiivisen kansalaisuuden merkitys- muuttuva mediakenttä

182

2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita jaajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiäkansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikankytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksitarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

183

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisiakysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliintalouteen

· ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa

· tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtäätalouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita

· osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja

· osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoidaniiden taustoja ja vaikutuksia.

· Kansantalous ja yksilön talous- talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen- oman talouden hoito- työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa- kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

· Markkinat, suhdanteet ja talouselämä- vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus- rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta- talouden suhdannevaihtelut- työttömyys ja työvoimapula

· Talouspolitiikka- talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat- verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle- talouspolitiikan keinot- politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

· Kansainvälinen talous ja Suomi- globaalitalous

· Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys- talouden tulevaisuudennäkymät

184

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisenasemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaanseuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisenpolitiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista,jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitäkoskevaa vertailevaa tietoa

· ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena

· osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia jahaasteita

· osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomentaloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta

· osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöönliittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

· Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti- arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus- perusvapaudet ja kansalaisuus- Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

· Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta- EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet- Suomi osana eurojärjestelmää- EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

· Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet- Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat- kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi- globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

185

Valtakunnallinen syventävä kurssi

YH4 Kansalaisen lakitieto

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaantärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaistenoikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

· tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävätkansainväliset tuomioistuimet

· osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä jakuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

· osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

· osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietojaja taitoja.

186

Soveltavat kurssit

YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (laajuus ½ kurssia)

Kurssilla käydään läpi yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet ja aihepiirit. Tarkoituksena on valmistautuaylioppilaskirjoituksiin, opetella erityyppisten tehtävien vastaustekniikkaa sekä yhdistää ja soveltaa erikursseilla opittuja tietoja.

Uskonto

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvänyleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuudenilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osanakulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämään niistäkäytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia analyyttisestieri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen jaarvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvuademokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaiset näkemyksethuomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

· Lakitiedon perusteet- peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

· Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet- perheoikeus- työoikeus- kuluttajansuoja- velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys- asuminen- muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin- tekijänoikeudetympäristöoikeus

· Rikos- ja prosessioikeus- rikostutkinta ja syyteharkinta- oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot- rangaistukset- kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

187

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin, yhteiskunnanja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä ja median välittämääajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä,tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.

Opetuksen tavoitteet

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

· kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan

· tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisentoimintaan

· perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolillamaailmaa

· perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin

· ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta

· tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä

· ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksenkeskeisiä näkökulmia ja menetelmiä

· kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan jakulttuuri-identiteettiään

· kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia erikulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa

· kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksiaihmisoikeusnäkökulmasta

· kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena

· hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitojasekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

188

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedonhallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan.Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistämonimuotoisuutta

· osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta

· tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä,kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

· osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisistakysymyksistä

· kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä jatyöelämässä.

189

Keskeiset sisällöt

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen

· nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus

· maailman ja Suomen uskontotilanne

· Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset jayhteiset piirteet

· pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossaja islamissa

· juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhdeyhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille

· ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

· ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta

· tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyyvertailemaan niiden keskeisiä piirteitä

· perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolillamaailmaa

· osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.

190

Keskeiset sisällöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolillamaailmaa

· katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty,erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset

· karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia

· kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet

· uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa

· ekumenia ja katsomusten dialogi

· ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja

· tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisönelämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

· tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksialänsimaissa

· tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet

· perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin

· kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

191

Keskeiset sisällöt

· hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus javaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

· Intian nykypäivän uskontotilanne

· jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet

· buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeisetvaikutukset Aasian kulttuureihin

· Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet javaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan

· Kiinan nykypäivän uskontotilanne

· shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaanja politiikkaan Japanissa

· Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa

· luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys

· uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

192

UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa

· perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannellaja neljännellä sektorilla

· ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla

· osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseenliittyvää ajankohtaista keskustelua

· osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä

· kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

193

· Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio

· uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan

· uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina

· uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa

· uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessalainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen jasyrjintään liittyvät kysymykset

· uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä jataloudessa

· uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina

· uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa

· uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

· osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisenyhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

194

UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekäajankohtaista tutkimusta

· hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurinmerkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen

· perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisestikristinuskon, keskeisiä oppeja

· tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa japopulaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja

· tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessakulttuuriperinnössä.

· uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla:uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimusja yhteiskuntatieteet

· uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus

· uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana

· uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa japopulaarikulttuurissa

· Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen erimuotojen avulla

· muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

195

UE6 Uskonnot ja media

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa

· osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita

· osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä

· osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

· uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa

· uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa

· uskontojen mediajulkisuus

· uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa

· median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat,uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki

· uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

196

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-,kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiätarkastellaan luonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessäkanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen jatraditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuuihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina,aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa jalaajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä.Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetinmuotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä rakentumista.Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista jakatsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten ja yhdenvertaisuudenkunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja.

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisiaaiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään.Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat

· saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen

· hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaistenkysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseenerilaisista näkemyksistä huolimatta

· laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

· kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa jamuiden ajattelua ja toimintaa

· kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävätihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista jaglobaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

197

ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien javaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimista pelkkien mielipiteiden esittämistä monipuolisemmin.

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsärakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen.Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset katsomukselliseen yleissivistykseen javuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssien arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.

Pakolliset kurssit

ET1 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niidenvälisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä jalähtökohtia

· ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavatmaailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa jasiihen liittyvien uskomusten muotoutumista

· osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaistenmedioiden tarjoamaa informaatiota

· osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensamuodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisenmaailmankuvan.

198

Keskeiset sisällöt

ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niidenkeskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

· erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia jaelämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eritieteiden tarjoamin välinein

· tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseenliittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

· koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten jakulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaanelämänkatsomukseen

· median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuvakriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittelyerilaisista näkökulmista

199

Keskeiset sisällöt

· tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaisetihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiinvastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä

· osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia jakatsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin

· ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmätilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä,kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä

· tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niidentaustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita

· kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviänäkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen,johdonmukaisesti ja luovasti.

· luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia japopulaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita

· ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus jaseksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema

· identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudetvaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

· ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopanihmisoikeussopimus

· erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristönasemasta siinä

200

Valtakunnalliset syventävät kurssit

ET3 Yksilö ja yhteisö

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselleidentiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen omanidentiteettinsä rakentamisessa

· ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksiavoidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilönelämänvalinnoille

· osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa jatoimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia javastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseenosallistumiseen

· ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden,yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalinoikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia japeriaatteita

· osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaayhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaatulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyymyös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

201

Keskeiset sisällöt

· ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen jajulkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit

· yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnallisetrakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutusyksilön elämään

· taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissamarkkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojenvaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

· ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus jakestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekänäitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukienihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti

· yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet jakauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

202

ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleensekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa

· osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviinkysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sensanavapauden vastuullisesta käytöstä

· hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona,johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekävähemmistökulttuurit

· ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuriole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kutenelämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin

· osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekämaailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisenkohtelun.

203

Keskeiset sisällöt

· kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuurimerkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurienkehityksestä ja suhteesta toisiinsa

· kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurinvaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unesconmaailmanperintöohjelma

· suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuudenmonimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

· kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuudenmahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaisetkatsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

· etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuudenhistoriaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

204

ET5 Katsomusten maailma

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomiamaailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaanelämänkatsomukseensa

· ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisestirakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittäväkulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys

· tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseentutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia jatavoitteenasetteluja

· hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin jauskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa

· perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelun historiaan

· perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin jamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistämonimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisestisuomalaisesta näkökulmasta.

205

Keskeiset sisällöt

ET6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen,määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä

· uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti,symboli ja teismi

· uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanisminmaailmankatsomukselliset perusteet

· kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen jamaailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinenlevinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan

· tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kutensekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin,moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus,sekularisaatio ja uskonnottomuus

· tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisestija katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää

· ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen

· osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille jaoman elämänkatsomuksensa rakentumiselle

· hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekäymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassaja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin

· osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuudenrakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallontulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

206

Keskeiset sisällöt

· ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien jainnovatiivisuuden synnyssä

· suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojeneettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

· ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murroksetsekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminenympäristönsä ja itsensä muokkaajana

· Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja -dystopioihin, ihmisen suhde valistuksenideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen

· tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteenuusimpien tulosten valossa

207

Terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistääterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminenja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä jasosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitätarkastellaan terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot,itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä ja sairauksienehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön, perheen, yhteisönettä yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta. Terveysosaamiseen sisältyy terveyteen ja sairauteenliittyvän sisältötiedon ja toiminnallisten taitojen ohella terveystiedon hankinta, kriittinen arviointi,tulkinta ja soveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimän vaikutuksista terveyteen. Osaamiseenkuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta ja näkemys eri terveyskulttuureista ja terveydenja sairauksien historiasta kansainvälistyvässä maailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä tuetaanopiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen opiskeluhuollonkehittämisessä.

Opetuksen tavoitteet

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

208

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueillakurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaterveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, mitenopiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa.Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä ja sairautta koskevaaeettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä arvioida yhteisössä tehtyjäterveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseennäyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin,terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Pakollinen kurssi

TE1 Terveyden perusteet

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystäterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveydenedellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessapäätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen,

· osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisinakokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista

· ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden jasairauden riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

· osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpiensairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveydensuojaamiseen liittyviä toimintatapoja

· perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedonkäsitteitä asianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksiakoskevaa tietoa, terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviäilmiöitä

· pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvänäkemyksiään

· ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittistenpäätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin,terveydenhuollon rakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

209

mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioidenkäsittely.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseentyö- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista jamerkitystä omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

· osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtiaterveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä eettisestä jaterveysnäkökulmasta

· tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviäteorioita, malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta

· soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja

· tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekäterveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.

· fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistäväliikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi

· omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu

· riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus

· kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit

· terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisiaja kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

210

Valtakunnalliset syventävät kurssit

TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytäänsosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastellaperimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kutenpsykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksiaterveyteen ja toimintakykyyn

· tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisiatoimintatapoja ja selviytymisen keinoja

· osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissakysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa

· osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellämielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittäävaihtoehtoisia ratkaisuja kriisien käsittelyyn

· osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä

· osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvienvalintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

· osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtäähenkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissavuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.

211

Keskeiset sisällöt

TE3 Terveyttä tutkimassa

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisistakehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijanvalmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaaterveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöidenkriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveydenedistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

· perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisenympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset

· terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua

· ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki

· seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys

· mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät

· erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen

· työhyvinvointi ja ergonomia

· turvallisuus ja väkivallan ehkäisy

· media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

212

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muunyhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekäyhteyksiä väestön terveyteen

· osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessaja globaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä

· osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitellapienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia

· perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

· osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä

· tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivienjärjestöjen roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.

· yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisentutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestönterveyteen

· terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekäkeskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

· terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojenkaventaminen

· terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen

· keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset,potilaan oikeudet

· globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

213

TE04 Terveystiedon kertauskurssi (laajuus ½ kurssia)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tarkastelee kriittisesti ajankohtaisia terveysilmiöitä ja kehittyy terveysosaamisessa

· syventää tietämystään erilaisista terveysilmiöistä, terveyssisällöistä ja sairauksista

· ymmärtää, minkälainen merkitys on sairauksien ehkäisyllä ja terveyden edistämiselläsekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna

· osaa arvioida terveyserojen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä

· ymmärtää, minkälaiset tekijät selittävät yksilön terveyskäyttäytymistä

· ymmärtää, miten tilastotietoa esitetään ja luetaan

· tietää, miten terveyttä ja sairautta tutkitaan ja miten tieteellinen tieto kehittyy

· harjoittelee erilaisiin kysymystyyppeihin vastaamista

· syventää osaamistaan kaikissa terveystiedon tärkeimmissä sisällöissä

214

Sisällöt

· Terveysosaaminen: arvot ja asenteet, tiedot ja taidot, kriittinen ajattelu, eettisestivastuullinen kansalainen ja itsetuntemus

· Terveyden ulottuvuudet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

· Terveyden rakennusaineet: Sattuma, perimä, ympäristö, yhteiskunta,terveydenhuolto, elintavat ja omat valinnat

· Tarkastelutasot: yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja globaali

· Terveyden edistäminen eli promootio ja sairauksien ehkäisy eli preventio

· Terveyserojen arviointi

· Ihmisen terveyskäyttäytymisen ymmärtäminen

· Terveyden eettiset kysymykset

· Tilastojen ja diagrammien lukeminen ja terveyden ja sairauksien tutkiminen

· Erilaiset kysymystyypit ja esseiden kirjoittamisen harjoittelu

215

Liikunta

Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hänpystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään sekähyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestäaktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavanvähentämiseen. Opetuksessa korostetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystäosana liikunnallista elämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallistapätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Liikunnassaedistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, kestävää elämäntapaa,yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyttä.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- jaulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon opiskeluympäristöjen tarjoamatmahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjen osalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa.Opetuksessa ja ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus.Opiskelijat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetukseneriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja kehitystarpeita.

Opetuksen tavoitteet

Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen.Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti sekä pitämään huolta fyysisestäaktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietojaerilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelijaoppii arvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuusja nopeus). Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvatparhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä toisiakunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta, ottaa toisethuomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla.

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteidensaavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista. Liikunnanarviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opetuksentavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena.Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.

Suoritusjärjestys

216

Liikunnan omalajikurssi 1. voi suorittaa vasta kun on suorittanut yhden pakollisen ja yhdensyventävän liikunnan kurssin. Omalajikurssi 2. voi suorittaa vasta, kun on suorittanut yhteensä neljäliikunnan kurssia. Kursseiksi lasketaan kaikki muut pakolliset, syventävät tai soveltavat liikunnankurssit kuin omalajikurssit. Liikunnan lukiodiplomikurssin voi suorittaa vasta, kun on suorittanutaikaisemmin vähintään kaksi liikunnan kurssia (Tähän hyväksytään kaikki muut kurssit kuinomalajikurssi) ja yhden terveystiedon kurssin. Muuten liikunnan kurssit saa suorittaa haluamassaanjärjestyksessä.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin. Opetus tukeeopiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaaterveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

LI1 Energiaa liikunnasta

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden jahyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessailmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti.Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettuliikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksienharjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksiamonipuolisesti käyttäen.

LI2 Aktiivinen elämäntapa

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekäriittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, ettäliikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuusmuodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöäkuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisiatoimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavatohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

217

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnanharjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omastakehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävienkurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

LI3 Terveyttä liikkuen

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssintavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminenja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaatoteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

LI4 Yhdessä liikkuen

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssintavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuuopiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi ollajokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinenkokonaisuus.

LI5 Hyvinvointia liikkuen

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssintavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellistenliikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisenpätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

Soveltavat kurssit

LI6 Yhdessä liikkuen / Vanhat tanssit ja etiketti

Tavoite

Kurssin tavoitteena on riittävän tanssitaidon oppiminen siten, että voi osallistua vanhojen päiväntanssiaisiin. Samalla opitaan joitakin käytöstapojen ja kohteliaisuutta sekä oman parin ja toistenhuomioimista mm. niissä tilanteissa, missä kokonaisuuden kannalta parien vaihtaminen onvälttämätöntä.

Sisällön kuvaus

218

Kurssi sisältää tanssiharjoituksia ja tapakasvatusta. Kurssilaiset osallistuvat esitettävän ohjelmansuunnitteluun ja salin koristeluun, äänentoistolaitteiden asentamiseen sekä vierailuihin lähialueenkouluilla ja muissa mahdollisissa paikoissa.

Opetusmenetelmät

Kurssilaiset osallistuvat tanssiharjoituksiin sovitulla tavalla niin, että tanssit opitaan. Kurssinalkuvaiheessa pareja vaihdetaan jopa useita kertoja tunnin aikana. Kurssin lähestyessä loppuatanssitaan pääsääntöisesti oman parin kanssa.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

219

LI7 Salibandykurssi

Tavoite

Kurssin tavoitteena on perehdyttää kurssilaiset salibandyyn eri näkökulmista. Kurssin ensimmäisenpuoliskon tavoitteina on omien taitojen kehittäminen harjoitteiden, pienpelien ja pelien kautta.Toisen osion tavoitteena on perehdyttää kurssilaiset harrasteliikunnan eli tässä tapauksessa lukionsalibandysarjan organisointiin ja läpiviemiseen.

Sisällön kuvaus

Kurssin ensimmäinen puolisko koostuu salibandyharjoitteista ja peleistä. Toisessa osiossa kurssilaisetkäynnistävät lukion salibandysarjan, laativat otteluohjelman sarjaan, varaavat tarvittavat tilat jasopivat toimitsijatehtävistä. Opiskelijat toimivat salibandysarjassa tuomareina ja toimitsijoina.

Opetusmenetelmät

Kurssilla käytetään paljon oppilasjohtoisia työtapoja ja kurssin toinen puolisko toteutuu oppilaidensuunnittelemana projektina. Kurssi suoritetaan osallistumalla kaikkiin tunnilla annettuihin tehtäviinharjoituksiin ja peleihin. Oppilas saa kurssin suoritettua, kun hän on osallistunut tunteihin ja hänenvastuulleen annettu osuus sarjan tai turnauksen organisoinnista on sovitulla tavalla hoidettu.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

LI8 Uudet lajit/liiku monipuolisesti kurssi

Tavoite

Kurssin tavoitteena on löytää opiskelijalle mieluisa liikuntaharrastus, jota hän voisi harrastaa myösomalla ajallaan. Tavoitteena on tutustua lähialueen liikuntapaikkatarjontaan ja lähialueenurheiluseurojen toimintaan mahdollisimman monipuolisesti.

Sisällön kuvaus

Kurssin painotuksista sovitaan kurssilaisten kesken. Uusina lajeina kurssilla voidaan harrastaa mm.fresbeegolfia, seinäkiipeilyä, kuntonyrkkeilyä, uimahyppyjä, maastopyöräilyä, rullaluistelua,sulkajalkapalloa, speedmintonia, ja parkouria. Lisäksi käydään tutustumassa lähialueenurheiluseurojen liikuntatarjontaan, kuten tennikseen, sulkapalloon ja trampoliinihyppyihin.

Opetusmenetelmät

220

Kurssilla käytetään paljon opiskelijakeskeisiä työtapoja. Kurssi suoritetaan osallistumalla kaikkiintunnilla annettuihin tehtäviin ja harjoituksiin.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Golfkurssi (LI9; 0,5)

Tavoite

Kurssin tavoitteena on antaa harjoitteluun vaadittavat perustiedot golf-pelistä: lyönneistä,pelaamisesta ja keskeisimmistä säännöistä.

Sisällön kuvaus

Putti- ja chippiharjoituksia, kokoswingin harjoittelua rangella, lyönnin videointi ja lyönnin analysointisekä peli par-3 kentällä.

Opetusmenetelmät

Opettajajohtoinen harjoittelu, videopalaute, kilpailut.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI10)

Tavoite

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suorittaa valtakunnallisesti yhdenmukainenliikunnan lukiodiplomi, jossa opiskelija antaa näytöt omasta fyysisestä suorituskyvystä sekä syventääomia tietojaan jollakin liikunnan osa-alueella.

Sisällön kuvaus

Kurssin aikana suoritetaan opetushallituksen hyväksymä liikunnan lukiodiplomikurssi. Kurssiin kuuluufyysisen suorituskyvyn testit, portfolion laatiminen omasta liikuntaharrastuksesta ja toiminnastaliikunnan parissa, oman erityisosaamisen näyttäminen sekä tutkielman teko.

Opetusmenetelmät

221

Opettajajohtoisesti suoritettavat fyysisen suorituskyvyn testit sekä itsenäisesti opettajan ohjauksessatehtävät portfolio ja tutkielma.

Arviointi

Lukiodiplomi arvioidaan opetushallituksen mukaan asteikolla 1-5. Hyväksytysti suoritetun diplomintehtyään opiskelija saa lukiodiplomikurssista suoritusmerkinnän.

Retkikurssi (LI11; Melonta, vaellus, laskettelu)

Tavoite

Tyydyttävien retkeilytaitojen ja -tietojen hallinta. Retken suunnitteluun osallistuminen jokokontaktiopetuksena tai opit-verkkoympäristössä.

Sisällön kuvaus

Retket suunnitellaan ja toteutetaan vähintään kahdessa retkeilymuodossa lukuvuoden aikana.Retkikurssi toteutetaan kouluaikojen ulkopuolella esimerkiksi arki-iltoina tai viikonloppuina. Kurssi onosa lukion toimintaa ja siellä noudatetaan lukion järjestyssääntöjä.

Opetusmenetelmät

Kurssilaiset suunnittelevat ja toteuttavat itse kaikki retken vaiheet.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI12 Omalajikurssi 1

Tavoite

Kurssin tavoite on tukea säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun sitoutunutta opiskelijaa.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvaus

Osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun urheilutoimintaan jossakinliikuntalajissa. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaan tapahtumatoikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.

Arviointi

222

Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI13 Omalajikurssi 2

Tavoite

Kurssin tavoite on tukea säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun sitoutunutta opiskelijaa.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvaus

Osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun urheilutoimintaan jossakinliikuntalajissa. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaan tapahtumatoikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI14 Talviliikuntakurssi

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

Arviointi

· Kurssin tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden yhteistoimintaa, kunnonkohottamista ja talviliikuntalajien harrastamista mahdollisuuksien mukaan.

· Hiihto eri muodoissaan; maastohiihto perinteisellä ja vapaalla tyylillä, laskettelu,lumilautailu, hiihtovaellus

· Jääliikunta eri muodoissaan; retkiluistelu, curling ja eri jääpelit mahdollisuuksienmukaan

· Lumikenkäily

· Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

223

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssin hyväksytty suorittaminen vaatii osallistumisen jasitoutumisen retken suunnitteluun ja toteutukseen sekä sovittuihin aktiviteetteihin osallistumisen.

Menetelmät

Opettaja ja opiskelijat suunnittelevat yhdessä kurssilla toteutettavat tapahtumat. Tapahtumatsuoritetaan opettajan ja opiskelijoiden yhteistyönä. Kurssi toteutetaan talviliikuntaretkenä Vuokattiinmaaliskuussa.

LI15 Valmentajakurssi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijan vastuunkantamista, itsenäistä työskentelyä jasuunnitelmallisuutta. Tavoitteena on kehittää opiskelijan esiintymistaitoja sekä ryhmänhallintataitoja.Tavoitteena on myös innostaa ja sitouttaa opiskelijoita toimimaan urheiluseuratoiminnassavalmentajapuolella.

Opetusmenetelmät ja sisällönkuvaus

Osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen ja johdettuun valmentajatoimintaanjossakin liikuntalajissa. Opiskelijalla pitää olla säännöllisesti kokoontuva liikunta/urheiluryhmä, jossahän toimii valmentajana tai apuvalmentaja. Opiskelija pitää valmennuspäiväkirjaa, jossa näkyvätharjoitussuunnitelmat ja toteutuneet harjoitustapahtumat. Seuran päävalmentajan taitoiminnanjohtajan pitää hyväksyä ja vahvistaa allekirjoituksella valmennuspäiväkirja.

Suositeltavaa on myös käydä jokin alkeistason valmentajakursseista.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Jalkapallon tehovalmennuskurssi (LI 16-)

Tavoitteet

Kurssien tavoitteena on tukea tavoitteelliseen kilpaurheiluun ja harjoitteluun sitoutunutta opiskelijaa.Lukion opiskelijoilla mahdollisuus osallistua seurojen tai lukioiden järjestämiin aamuharjoituksiin.

Opetusmenetelmät ja sisällön kuvaus

224

Osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen, tavoitteelliseen, johdettuun kilpaurheilutoimintaankoulun osoittamalla tavalla. Oppilas pitää kurssipäiväkirjaa ja valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaantapahtumat oikeiksi. Kurssipäivänkirjaan liitetään harjoitus- ja kilpailuohjelma.

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

225

Musiikki

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria ja inhimillistätoimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukeeitsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja jamerkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksiamielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntäluovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteisetkokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvätvuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, jokavahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luovatuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminenmuuhun taiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoidenerilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaanjokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittävä osalukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta.Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- jataiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn,aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekämedian tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Opetuksen tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

226

Arviointi

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisenkehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavatmonipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelunprosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänenmusikaalisuuttaan.

Pakolliset kurssit

MU1 Musiikki ja minä

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumallamusiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtiiasemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä.Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten

· Musiikin merkitys ja hyvinvointi- tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsaedistämiseen- oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

· Musiikillinen osaaminen- oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen- kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan- syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

· Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito- tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämäänmusiikkikulttuurien monimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessävuorovaikutuksessa myös kansainvälisissä yhteyksissä- oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä- oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

· Oppimaan oppiminen- osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmänkanssa- osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyäänniiden suuntaisesti.

227

välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseenmusiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä.Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla.Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

MU2 Moniääninen Suomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaakulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niidensisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä.Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osaeurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessakiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojenkehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikistaperinnemusiikkiin.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

MU3 Ovet auki musiikille

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejäja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee erimusiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, mitenjokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisestijoihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekätaitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eritaidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelijatutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihinesimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatunnäytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen.Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse.Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

228

Kuvataide

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuviatuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja tavoitteellinentyöskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on,että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään jayhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla vastaanottamaan,ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessa ja muussa visuaalisessakulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisenajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuutta ja muitatiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijan monilukutaitoa.Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia jaglobaaleja merkityksiä. Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovatopiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat, joita tutkitaanrakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoille merkityksellisistä ja vieraistakuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessaperehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisenmuotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle.Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niidenluovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä ettäkuvallisen tuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessämuseoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukiontoimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.

229

Opetuksen tavoitteet

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellistaosaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteidentoteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan

· ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

· rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

· syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa,medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämällä

· ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäen

· syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinojatarkoituksenmukaisesti käyttäen

· harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn,itsearviointiin ja yhteistyöhön

· ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneudenelämyksien ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle

· käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessatyöskentelyssä

· soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla

· tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnanmenetelmiä ja käsitteistöjä käyttäen

· tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle jayhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa

· tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden jakestävän kehityksen näkökulmista.

230

oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia javertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseentuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseenarvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisenkehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojenja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä.

Kuvataiteen kurssien arviointi perustuu työskentelyprosessin sekä töiden arviointiin. Kuvataiteenkurssin viimeinen oppitunti on koeviikolla, mihin mennessä kaikki työt on oltava valmiita japalautettuna arvioitavaksi. Jos opiskelija ei palauta töitään ajoissa tai ei noudata muita kurssinsuoritusedellytyksiä, kursia ei voi arvioida ja se keskeytyy.

Suoritusjärjestys ja edeltävät opinnot

Kuvataiteen kursseja voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. KU01 ja KU02 ovat pakollisiakuvataiteen kursseja. KU03 ja KU04 valtakunnallisia syventäviä kursseja ja KU05-KU19 ovatViherlaakson lukion koulukohtaisia soveltavia kursseja. Kuvataiteen lukiodiplomin suorittaminenedellyttää neljän lukion hyväksymän kuvataiteen kurssin suorittamista. Mediadiplomi edellyttää 4lukion hyväksymän mediaa käsittelevän kurssin suorittamista.

Materiaalimaksu

Kuvataiteen kurssien materiaalimaksu maksetaan kurssin alussa ensimmäisen viikon aikana.Materiaalimaksun turvin kuvataiteen kursseille hankitaan tarvittavat, laadukkaat materiaalitkeskitetysti. Kuvataiteen kursseilla voi opiskella vain, jos opiskelija on maksanut materiaalimaksun.

Pakolliset kurssit

KU1 Kuvat ja kulttuurit

Kurssilla tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja jatoimintatapoja. Omakohtaisessa kuvailmaisussaan opiskelija pohtii kuvia identiteettien rakentajina,kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina. Miten kuvalla voi vaikuttaaja miten kuva vaikuttaa omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä?

Tarkastelun keskiössä ovat omat ja muiden kuvakulttuurit sekä taiteen, median ja muunvisuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.Kurssi sisältää pohdintoja kuvataiteen käsitteistöistä, kuvatyypeistä, kuvastoista. Erilaisetkäsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista, kuvalliset, sanalliset ja muutkuvatulkinnan keinot sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöttulevat tutuksi. Kuvaa lähestytään teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista. Tärkeää on

231

ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä omassa elämässä,yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa. Taide kuuluu kaikille.

232

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja jatoimintatapoja

· käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekeeomakohtaisia ratkaisuja

· tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisenkulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä

· tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnannäkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

· tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnanmenetelmiä käyttäen

· ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

· omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

· vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä

· erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista

· kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

· kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot

· taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

233

KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt

Ympäristö on jotakin mikä ympäröi meitä. Se voi olla luontoa tai ihmisen muotoilemaa, fyysistä,henkistä tai/ja sosiaalista. Kurssilla tutkitaan ympäristöä ja kuvakulttuureja identiteettien rakentajinaja kulttuuriperinnön uudistajina. Luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut,mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat ovat oman kuvallisen tuottamisen lähtökohtana.

Keskeistä sisältöä ovat ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistöt ja kuvastot sekä luonnon,arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt. Kestävä kehitys, kulttuurin moninaisuus jaympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot tulevat tutuksi. Taiteen merkityksen ymmärtäminenerilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissäon tavoiteltavaa. Omassa kuvallisessa tuottamisessa käytetään arkkitehtuurin, muotoilun jatuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja. Yhteydet omiin kuviin, taiteeseen jakulttuuriperintöön syventävät omaa tietoisuutta kulttuuriperinnöstämme. Esinesuunnittelu ideastatuotteeksi kehittää muotoiluprosessin lainalaisuuksien ymmärtämistä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen jakulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäen

· tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden jakestävän kehityksen kannalta

· käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja jatoimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

· osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäen

· tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

· ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekäajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

234

Keskeiset sisällöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

KU3 Osallisena mediassa

Kurssilla eritellään ja kehitetään omaa mediasuhdetta. Mitä media on ja miten kuvalla voidaanviestittää, kertoa ja vaikuttaa? Miten kuva vaikuttaa? Kuvaviestejä tarkastellaan kolmesta erinäkökulmasta: vastaanottajan-, tekijän- ja käytetyn median näkökulmista. Median sisällöt, tuotteet,kuvastot, kuvatyypit, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt ovat oman kuvallisen tuottamisen lähtökohtana.

Tavoitteena on pohtia visuaalisuuden merkitystä mediaviestinnässä, mediaympäristöissä jamediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Hyviä kysymyksiä ovat: mitenmediakulttuurit toimivat identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina ja kestävänkehityksen kannalta? Miten voin osallistua ja vaikuttaa mediaympäristöihin? Minkälaisia yhteyksiämedia luo muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön? Keskeistä onkuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamisen syventäminen.

· ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

· luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristötja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

· ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot

· ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot

· luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

235

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen jakulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologianosaamistaan syventäen

· tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksenkannalta

· käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisentuottamisen lähtökohtana

· osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisentapoja käyttäen

· tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia jaglobaaleja merkityksiä

· ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä jamediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

· mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

· median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisenlähtökohtana

· median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

· mediaesitysten tulkinnan keinot

· median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

236

KU4 Taiteen monet maailmat

Mistä asioista oma kuvailmaisusi ammentaa? Missä ovat kuvan tekemisesi juuret ja kuvalliset lähteet?Kurssi luotaa kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle.Kurssin ja oman työskentelyn lähteinä ovat eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettukuvataide. Taidetta tarkastellaan mm. kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.Miten taiteen maailmat ovat rakentaneet kulttuuria ja kansallista identiteettiä? Miten taide luo jauudistaa kulttuuri perintöä? Mikä on ollut kuvantekijän rooli erilaisissa kulttuureissa ja yhteisöissä?Historian rinnalla tarkastellaan taiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja kysymyksiä ja kartoitetaan kuvataiteenkäsitteistöä ja tietoisuutta kuvatyypeistä ja kuvastoista. Ilmiöpohjaiset ja temaattiset lähestymistavattaiteeseen syventävät omaa ymmärrystä taiteen merkityksestä rakennetuissa ja luonnonympäristöissä, omissa kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa. Kurssi valmentaa hyvinkuvataiteen lukiodiplomin tekemiseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin,ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

· tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisenmoninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

· soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä jayhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

· tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamallakuvatulkinnan menetelmiä

· tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muitatiedon tuottamisen tapoja käyttäen

· ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissakuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

237

Keskeiset sisällöt

Soveltavat kurssi

KU05 Taide nyt!

Kurssilla tutkimme tämän päivän taiteen ilmiöitä laajasti. Teemme näyttelykäynnin johonkinajankohtaiseen nykytaiteen näyttelyyn esim. Kiasmaan tai tutkimme muuten nykytaiteilijoidentyötapoja ja työskentelyä. Tarkastelemme nykytaidetta, sen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja erilaisiataidekäsityksiä. Opimme ymmärtämään myös nykytaiteen yhteyttä taiteen historiaan.

Omassa kuvan tekemisessä käytämme erilaisia työmenetelmiä ja nykytaiteen keinoja. Nykytaide,erilaiset kulttuurit ja ympäristön visuaaliset merkitykset löytävät uuden muodon osana kurssilaistenomaa ilmaisua. Tarkastelemme poikkitaiteellisia ja –tieteellisiä mahdollisuuksia sekä taiteen suhdettakäyttökulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Mahdollistamme oman henkilökohtaisen kuvailmaisun jakantaaottavankin taiteen tekemisen juuri tämän hetken yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tapahtumista.Harjoittelemme prosessinomaista työskentelyä joko oman produktion tai ryhmätyöskentelyn parissa.Kurssilla syntyvät teokset voivat olla esimerkiksi maalauksia, veistoksia, kollaaseja, tilataideteoksia taiperformanssitaidetta.

KU06 Digitaalinen kuva

Kurssilla opiskellaan digitaalisen kuvankäsittelyn perusteita, ilmaisutapoja ja tekniikoita.Oman tekemisen kautta pohditaan digitaalista kuvaa ilmiönä, sen ilmaisullisia ja viestinnällisiäominaisuuksia sekä mahdollisuuksia. Erilaisten harjoitustöiden avulla tarkastellaan digitaalista kuvaataiteessa, mediassa ja omassa kuvailmaisussa.

· taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinäja kulttuuriperinnön uudistajina

· eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide

· kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

· kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot

· taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

238

KU07 Elokuvailmaisu

Kurssilla opiskellaan elokuvailmaisun perusteita, ilmaisutapoja, tekniikoita ja suunnittelu- sekätoteuttamisprosesseja. Työskentely on yleensä ryhmätyötä (tai vähintään parityötä), jossa opitaantuotantoprosessin suunnittelu ideasta käsikirjoitukseksi. Keskeistä on monivaiheisen projektin hallintaeli työskentely tehtäväjaosta kuvaukseen ja editointiin.

Tarina ja dramaturgia rakennetaan liikkuvan kuvan keinoin soveltamalla teknisiä jaelokuvailmaisullisia keinoja. Harjoittelemme ja opiskelemme videokameran käyttöä ja ilmaisua.Harjoitella kuvallisten muuttujien yhteyttä tarinan kerrontaan sekä kuvatessa että editoidessa.Opettelemme hahmottamaan ja suunnittelemaan tarinan visuaalista kokonaiskaarta. Opiskelemmelaadukkaan editoinnin perusteet.

KU08 Valokuvailmaisu

Miten valokuva syntyy? Mitä asioita digivalokuvauksessa pitää ottaa huomioon kiinnostavanvalokuvan aikaansaamiseksi? Kurssi painottuu digivalokuvauksen teknisten, kerronnallisten jailmaisullisten ominaisuuksien opiskeluun. Opettelemme järjestelmäkameran ominaisuuksia jakuvaamista. Valokuvan ilmaisukeinot – valo, tila, aika, kuvakulmat, kuvarajaus, liike, sarjallinenkuvakerronta jne. ovat keskeisessä tarkastelussa. Kurssilla opit soveltamaan valokuvauksenilmaisullisia keinoja valokuvatessasi. Opiskelemme erilaisten valaistusolosuhteiden vaikutustavalokuvailmaisuun sekä luonnonvalossa, sisätiloissa että valokuvastudiossa rakennetuissavalaistuksissa. Opettelemme myös eri syvyystasojen huomioon ottamista sekä makrokuvia ettäyleiskuvia kuvatessa. Kurssilla opiskellaan valokuvauksen historiaa ja lajityyppejä. Valokuvan tulkintaja arvioiminen syventää valokuvataiteen ymmärtämistä sekä oman ilmaisun kehittymistä. Retkivalokuvanäyttelyyn on mahdollinen.

KU09 Kuvaviestintä

Kurssilla opiskellaan kuvallisen viestinnän ja graafisen suunnittelun perusteita niin vastaanottajan,käytetyn viestintävälineen kuin viestin tekijän näkökulmasta. Omissa kuvaviesteissä, joita voivat ollakuvasarjat, kuvitukset, taitot, julisteet, valokuvat, logot jne. pohditaan kuvan erilaisia rooleja jatehtäviä suhteessa tekstiin, haluttuun viestiin, viestin lähettämisen kanavaan sekä kohderyhmään.Kuvan tekemisen avulla opiskellaan typografiaa, kirjainten historiaa ja erilaisia tekstityyppejä sekäkuvan ja tekstin liittoa.

KU10 Valoelo, jatkokurssi

Suosituksena on, että kurssille osallistuja on suorittanut KU07 Elokuvailmaisu tai KU08Valokuvailmaisu –kurssin tai on muuten aikaisempaa kuvauskokemusta. Tavoitteena on perustietojen

239

ja taitojen soveltaminen sekä syventäminen paneutumalla omaan pitkäkestoiseen taiteelliseentyöskentelyyn. Kurssilla työskennellään joko yksin tai ryhmässä vuoden ajankohtaisia teemojahyödyntäen, yhteiskunnallisia ilmiöitä tiedostaen ja lukion tapahtumia silmällä pitäen.Järjestelmäkameran ja videokameran teknisiä ominaisuuksia opiskellaan lisää. Kurssilla tehdäänvalokuvauskokeiluja eri valotusajoilla ja –aukoilla ja erilaisissa valaistusolosuhteissa etsienkiinnostavaa kuvailmaisua. Elokuvaajat pyrkivät etsimään tarinan juonta ja tunteita tukevaakuvaustapaa. Myös valokuvien tai elokuvan jatkokäsittelyn mahdollisuuksia tutkitaan lisää.Työskentelyn tuloksena voi olla valokuvasarja, -kirja tai -installaatio, videoprojekti, animaatio taidokumenttisarja. Omasta työprojektista tehdään portfolio, jossa havainnoidaan ja eritellään omaavalokuva- tai elokuvatyöskentelyä.

KU11 PIMA, piirustus- ja maalaustekniikat

Kurssilla syvennetään omaa kuvailmaisua perehtymällä erilaisiin piirros- ja maalaustekniikoihin,menetelmiin ja aiheisiin. Kuvan tekemisessä opiskellaan kuvan rakentamisen keskeisiä osa-alueita,kuten esimerkiksi sommittelua, valon, varjon, värin, valöörin, kontrastin, tilan, rytmin, liikkeenvuorovaikutusta. Tavoitteena on harjaannuttaa käden, sydämen ja silmän yhteistyötä ympäröiväntodellisuuden havainnoimisessa, tutkimisessa, tulkinnassa ja taltioimisessa. Myös sisäiset näkymätovat syntyvien teosten lähteenä.

KU12 Taidegrafiikka

Kurssilla tehdään kuvia vedostamalla eritavoin valmistettua laattaa. Keskeisiä tekniikoita ovat koho-ja syväpainografiikka. Idealuonnoksesta painettuun vedokseen tehty teos harjaannuttaapitkäjänteistä kuvan tekemisen tapaa. Taidegrafiikan ilmiötä tutkitaan tutustumalla sen historiaan janykyisyyteen. Näyttelykäynti tai taiteilijatapaaminen on mahdollinen.

KU13 Keramiikka ja muotoilu

Savi on historiallinen taiteen materiaali, joka taipuu tänä päivänäkin moneksi asiaksi. Tällä kurssillaopiskellaan erilaisia saven työstötekniikoita ja niiden sovelluksia sekä mahdollisuuksien mukaankokeillaan dreijausta. Savesta suunnitellaan, muotoillaan ja valmistetaan erilaisia käyttöesineitä sekäpienoisveistoksia, joiden tekemisessä tutustutaan erilaisiin koristelutekniikoihin, polttamiseen sekälasittamiseen. Harjoituksissa pohditaan esineen toimivuuden ja muotoilun välistä suhdetta sekädesignprosessin eri vaiheita ideasta esineeksi. Kurssilla tutustutaan myös esinesuunnittelun historiaan

KU14 Arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu

Olisiko sinusta arkkitehdiksi tai tilasuunnittelijaksi? Kurssilla opit rakentamisen ja sisustamisentyylihistoriaa ja keskeistä käsitteistöä. Tarkastelemme alue-, rakennus- ja tilasuunnittelun periaatteita,asutuksen ja rakennuskannan muodostumista ja kehitystä. Tutustumme pääkaupunkiseudunmerkittävimpiin rakennuksiin sekä tunnetuimpien arkkitehtien töihin.

240

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan rakennus- ja sisustusprojektien malleja sekä julkistentilarakennelmien pienoismalleja rakentamisen tarpeiden, olosuhteiden ja estetiikan näkökulmasta.Pienoismalleja tehdessä tutkimme rakennuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta käyttäjännäkökulmasta. Pyrimme muodostamaan yleisnäkemyksen arkkitehtuurista ja sisustusarkkitehtuuristataiteen ja tekniikan lajina. Kokeilemme tilasuunnittelun tekemisessä digitaalista sovellusta.

KU15 Lavastustaide

Mistä juhla syntyy? Lavastuksen merkityksen ja tehtävän ymmärtäminen osana tapahtuman taiesityksen kokonaisuutta on kurssin keskeinen sisältö. Kurssi rakentuu tietyn juhlan tai produktionympärille niin, että tuotetaan lukion tapahtumaan liittyen tilataiteellinen kokonaisuus, jonka myötäperehdytään lavastustaiteen perusteisiin. Tutkitaan juhlaan liittyvää teemaa visuaalisesti jatiedollisesti. Tehdään kaksi- ja kolmiulotteisia lavasteita ja opiskellaan kolmiulotteisen lavastustaiteenkeskeistä sanastoa ja ajattelua.

Työskentely on ennen kaikkea ryhmätyötä, jossa suunnitellaan ja hallitaan visuaalisestiyhtenäisen lavastuskokonaisuuden toteutus. Pitkäjänteisen luovan prosessin tekeminentapahtuu ryhmän yhteistuotantona.

KU16 Maalaustekniikat

Maalaamisen ilo lähtökohtana pyrimme syventämään ja laajentamaan omaa henkilökohtaistakuvallista ilmaisua. Etsimme kuvailmaisun omaleimaisuutta ja omia vahvuuksia maalauksen tekijänä.Tarkastelemme väriä maalauksen ilmaisullisena elementtinä ja maalausprosessin kokonaisvaltaisenajohdattajana sekä maalauksen kerroksellisuutta tilallisena vaikuttajana.

Työskentelemme pitkäjänteisesti käyttäen erilaisia maalaustekniikoita ja materiaaleja. Opettelemmekunkin maalaustekniikan suomia ilmaisullisia erityisominaisuuksia. Temaattisen työskentelyn kauttaainakin akvarelli-, akryyli- ja öljyväreillä maalaaminen tulee tutuksi. Tutustumme maalauspohjienvalmistukseen ja kiilakehyksien kokoamiseen. Harjoitamme oman luovan työskentelyn havainnointia,tulkintaa ja arviointia portfoliota kooten. Perehdymme maalaustaiteeseen näyttelyn ja /tai luentojenkautta.

KU17 Kuvanveisto ja tilataide

Fyysisyys, energia, voima ja herkkyys kolmiulotteisessa työskentelyssä mahdollistavat laajantunneilmaisun – löydätkö tällä kurssilla itsestäsi uusia puolia?

Kurssilla tutkitaan avaruudellista hahmotuskykyä ja tilakäsitystä kolmiulotteisen työskentelyn avulla.Tutkimme plastista muotoa, sen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja niiden ilmaisullisiaominaisuuksia. Tutustumme eri materiaaleihin ja kuvanveiston menetelmiin historiassa sekänykytaiteen lähestymistapoihin tilallisessa työskentelyssä.

241

Teemme materiaalisia kokeiluita, pieniä kipsitöitä sekä isompia veistoksia sekä tilataidetta. Tutkimmemateriaalin ja muodon yhteyttä ja plastisen työskentelyn ilmaisullisia ulottuvuuksia. Suuretkinprojektit ovat mahdollisia.

KU18 Kuvataiteen lukiodiplomi

Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliomuotoinen itsenäinen näyttö kuvataiteen osaamisesta ja useattaideoppilaitokset antavat pisteitä sen tekemisestä jatko-opintoihin pyrittäessä. Ennen kurssilleosallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.

Lukiodiplomin suorittamisen vuosittaiset teemat, tehtävät, ehdot, arviointikriteerit ja todistuksenmuodon määrittelee Opetushallitus. Tehtävät ja diplomiin liittyvät ohjeistukset ovat nähtävilläinternetissä: www.edu.fi (Hae: lukio-opinnot ja lukiodiplomit). Diplomin tekijöille suositellaan KU05Taide nyt! -kurssia, jossa harjoitellaan pitkäkestoisen taideprojektin suunnittelua ja toteutusta sekäKU04 Taiteen monet maailmat, jossa harjoitellaan tunnistamaan oman kuvan tekemisen taustallaolevia asioita ja toteutetaan omaa taiteellista prosessia ja lähdekuvia havainnoiva työpäiväkirja.

242

Ilmaisutaito

Viherlaakson lukiossa ilmaisutaito-oppiaine on teatterityöpajatyöskentelyä. Ihminen itse on silloinilmaisun väline. Ilmaisutaito on taideaine, jolla on oma teatteritaiteen esteettinen identiteettinsä.Lukion oma painotus, taideviestintä läpäisee kaikki ilmaisutaidon kurssit. Opetuksessa korostuvatelämyksellisyys, taiteidenvälisyys, oma tekeminen ja ryhmädynamiikka. Opiskelijan ilmaisuamonipuolistetaan ja vahvistetaan hänen omasta persoonallisuudestaan lähtien, jolloin hänenitsetuntemuksensa syventyy. Viherlaakson lukiossa voi suorittaa teatteritaiteen lukiodiplomin.

Suoritusjärjestys

Ensimmäinen (1.) kurssi on peruskurssi ja taitoja korostava, siksi olisi suotavaa aloittaa sillä, muttavälttämätöntä se ei ole. Diplomin valmistaminen edellyttää vähintään kolmen (3) kurssin aiempaaopiskelua.

IT01 Ilmaisun perusteet

Tavoitteet

· Opiskelija harjoittaa ilmaisun perusvalmiuksia: itsetuntemusta, oman kehontuntemusta, rohkeutta, keskittymistä, rentoutumista, esiintymistä, vapautumista,aitoutta ja vuorovaikutustaitoja

· Opiskelija tottuu teatteritaiteen työpajatyöskentelyyn

243

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

IT02 Monologikurssi

Tavoitteet

Opiskelija

· kontakti- ja keskittymisharjoituksia

· ryhmäyttäviä teatterileikkejä ja -pelejä

· fyysisen viestinnän harjoituksia

· äänenkäytön harjoituksia ja -tekniikoita

· improvisointiharjoituksia erilaisten virikkeiden pohjalta esim. esine, kuva, ääni,musiikki

· syventää kokonaisilmaisuaan kohti teatteritaiteen esteettisiä päämääriä

· perehtyy tekstintulkintaan esittävän taiteen näkökulmasta

· syventää taitojaan äänenkäytössä ja esiintymisjännityksen hallinnassa

· tutustuu erilaisiin puhe-esiintymisen muotoihin lausunnan perinteistä nykypäivään

244

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

IT03 Soveltavan teatterin kurssi

Tavoiteet

Keskeiset sisällöt

Arvionti

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

· tekstianalyysi; tekstistä ilmaisuun

· ergonomisen ja luovan äänenkäytön harjoitukset; esiintymisjännityksen hallinta

· erilaisiin puhetilanteisiin tutustuminen, analyysi ja käytännön harjoitukset (mm.lausunta, spoken word, stand up)

· pienimuotoiset yksilöesiintymiset, analyysi ja palautteen anto

· Opiskelija tutustuu teatterin erilaisiin soveltamismahdollisuuksiin muualla kuinperinteisessä esittävässä taiteessa

· Opiskelija saa käytännön kokemusta yhdessä tai useammassa pienimuotoisessasoveltavan teatterin produktiossa koulussa tai sen ulkopuolella

· soveltavan teatterin eri muodot, esim. prosessidraama, yhteisöteatteri, forum-teatteri, tarinateatteri, improvisaatioteatteri

· osallistuminen yhteen tai useampaan pienimuotoiseen soveltavan teatterinproduktioon joko ryhmän sisällä tai ulkopuolisille toteutettuna

245

IT04 Teatterin lukiodiplomi

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Diplomityön raadissa on vähintään kaksi arvostelijaa, kurssin opettajan lisäksi ulkopuolinen,kelpoisuusehdot täyttävä arvostelija. Diplomin arvosana-asteikko: 5 erinomainen; 4 kiitettävä; 3 hyvä;2 tyydyttävä; 1 hyväksytty. Diplomiesitys on 2/3 arvosanasta, ja kirjallinen itsearviointi on 1/3arvosanasta. Opiskelija saa arvioivan raadin suullisen palautteen heti diplomiesityksen jälkeen.Diplomitodistus on OPH:n julkaisema virallinen lomake, joka liitetään päättötodistukseen, johonmerkitään myös suoritettujen ilmaisutaidon kurssien määrä.

IT05 Improvisaatiokurssi

Tavoitteet

· taiteellisen oppimisprosessin vahvistaminen

· draamallisten ja teatteri-ilmaisullisten taitojen vahvistaminen

· vuorovaikutustaitojen kartuttaminen

· itsearvioinnin kehittäminen

· Oppilas valmistaa itsenäisesti OPH:n vuosittain määräämän tehtävän mukaisenesityksen ja diplomiin kuuluvan työsuunnitelman, työpäiväkirjan ja koetilanteessakirjoitetun itsearvioinnin työprosessistaan.

· Opiskelija perehtyy erilaisiin näyttelijäntyön tekniikoihin, erityisesti improvisaatioon

· Opiskelija syventää fyysisen ilmaisun mahdollisuuksiaan

· Opiskelija kehittää teatteritaiteessa tarvittavia vuorovaikutustaitojaan(kontaktiharjoitukset ja ryhmätoiminta)

246

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

IT06 Teatteritietous

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

· improvisaation perustekniikoiden harjoittelu

· valinnan mukaan muita näyttelijäntyön tekniikan harjoituksia

· pienimuotoisia ryhmäesiintymisiä ryhmän tai koulun sisällä

· Opiskelija osaa keskustella teatterista instituutiona ja taidemuotona

· Opiskelija oppii teatteritaiteen keskeistä sanastoa

· Opiskelija tutustuu teatterihistoriaan, tyyleihin ja traditioihin

· Opiskelija perehtyy teatterin nykyisiin muotoihin suhteessa traditioon ja osaaanalysoida näkemiään esityksiä

· Opiskelija tutustuu erilaisiin näytelmäteksteihin ja perehtyy dramaturgian perusteisiin

· perehtyminen teatterin tyyleihin, traditioihin ja nykypäivän ilmenemismuotoihin

· näytelmätekstien analyysi

· teatterivierailut ja esitysanalyysi

247

IT07 Maskottikurssi

Tavoitteet

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

PRO2 Projektikurssi

Tavoitteet

· Opiskelija tutustuu hahmon rakentamiseen ja fyysiseen ilmaisuun koulunmaskottihahmon kautta

· Opiskelija ymmärtää, kuinka roolivaate on näkyvä osa näyttelijän rakentamaaroolihahmoa ja hahmon liikekieltä

· Opiskelija ymmärtää että maskottihahmon puku vaikuttaa merkittävästinäyttelijäntyöhön: fyysisen ilmaisun selkeyteen, pelkistämiseen ja tyylittelyyn

· Opiskelija syventää fyysistä ilmaisuaan ja näyttelijäntyötään

· Viherin Valo -maskotin puvun huolto ja hahmon harjoitteleminen

· esiintymisiä koulun tilaisuuksissa

· Opiskelija pääsee osallistumaan laaja-alaisen ja taiteidenvälisen projektin tekemiseen

· Opiskelija saa kokemuksen esityksen valmistamisen koko kaaresta ideoinnistaesitykseen saakka

248

Keskeiset sisällöt

Arviointi

Kurssista annetaan suoritusmerkintä. (S)

· perehtyminen projektinäytelmän näyttelijäntyön osa-alueisiin

· esitykset voivat olla klassikkonäytelmiä, perinteisiä puhenäytelmiä, musikaaleja,videoprojekteja, performansseja tai erilaisia nykyteatterin kokeiluja

· projektikurssin aikana ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin kurssit tekevätyhteistyötä

· valmistuvat esitykset ovat useimmiten yleisölle avoimia ja/tai niitä voidaan esittääerilaisissa koulun tilaisuuksissa, kuten Art Viheri -päivässä

249

Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä-ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista jaaktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot,joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtiaurasuuntautumistaan. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevatopiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekävalinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voidakeskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekäelämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä opiskelijalla onmahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muiden opiskelijoiden kanssa ja joiden esilleottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tavoitteet

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta javastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimistatukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensasekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksellaedistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuortaelämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä.Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaan arvioimaanrealistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaaetsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihinja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaakäyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistäjatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisenasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan.Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

250

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteenaon, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudethakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelmanlaatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

Pakolliset kurssit

OP1 Minä opiskelijana

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekäylioppilastutkintoon

· harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien jakiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa

· pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

251

OP2 Jatko-opinnot ja työelämä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen

· lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainenopiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma

· jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto- jaurasuunnitelma

· itsetuntemus ja sen kehittäminen

· elämänhallintataidot

· oman oppimisen arviointi

· jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköisetohjauspalvelut ja hakujärjestelmät

· työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen

· lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

· kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- jaelämänhallintataitojaan

· perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotkaauttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihinja työelämään siirtymiselle

· tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhunkoulutustarjontaan

· lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.

252

Keskeiset sisällöt

· jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla

· työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä

· yrittäjyys

· työelämä- ja työnhakutaidot

· työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen

· jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen

· henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen

· lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

253

OP3 Tutor-kurssi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

Keskeiset sisällöt

· osallistuu aktiivisesti tutortoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen

· saa valmiuksia uusien opiskelijoiden ohjaamiseen ja opastamiseen

· harjaantuu tiiminvetämisessä ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä

· oppii monipuolisia yhteistyötaitoja ja oppii toimimaan yhteistyössä muidenopiskelijoiden ja koulun henkilökunnan kanssa

· harjaantuu esittelytilaisuuksien pitämisessä ja esiintymistaidoissa

· kehittää oman oppilaitoksensa oppimisilmapiiriä ja yleistä viihtyvyyttä

· tutor-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen

· oman oppilaitoksen toimintatapojen ja koulutusalan tuntemuksen syventäminen

· uusien opiskelijoiden perehdyttäminen koulun käytänteisiin

· ryhmän vetäminen ja ryhmäyttäminen

· tapahtumien järjestäminen, oppimisilmapiirin ja yhteishengen parantaminen

· oppilaitosesittelyt

· vuorovaikutus- ja esiintymistaidot

254

Teemaopinnot

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävätopiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen jataitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan jakonkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteet

Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekätuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteitaovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiäyhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekätyövälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

TO1 Monitieteinen ajattelu

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti jaoppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä

· rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden janäkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

· hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisujayksin ja yhteistyössä muiden kanssa

· hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja

· hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta

· soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännöntoiminnassa

· työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

255

yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaalaajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaanitsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiäja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällötvalitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

TO2 Tutkiva työskentely teknologialla

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittääyksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvändokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittääosaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksiaoppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahdentai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

TO2.2 Kokeellinen luonnontieteiden kurssi

Kurssilla tutkittava aihepiiri yhdistää biologian, fysiikan ja kemian. Kurssi koostuu vierailuista,kokeellisista töistä ja asiantuntijaluennoista. Kurssin sisällöstä tuotetaan sähköinen portfolioryhmissä.

TO3 Osaaminen arjessa

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssillaopiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa.Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistäyhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnantoimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissatoimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseenmyös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssintavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

TO3.1 Opintoihin orientoiva kurssi

Kaikille ensimmäisen vuositason opiskelijoille suunnattu kurssi, jossa perehdytään koulunkäytänteisiin, tutustutaan omiin arvoihin, tarpeisiin, vahvuuksiin ja asetetaan opiskelulle tavoitteita.Kurssilla toteutetaan yrittäjyys teemaa erityisen ryhmäytymispäivän avulla (NY24).

256

5.23 Lukiodiplomit

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa jaaineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijallemahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla.Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja jasyvällistä osaamista. Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta eri oppiaineilleominaisin keinoin. Lukiodiplomi ilmentää opiskelijan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisentaitoja sekä omaehtoista harrastuneisuutta.

Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa,mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudenarvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojennäkökulmasta. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksenosoittamaa osaamista.

Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa lukiossa yhdessä taiuseammassa aineessa ja aineryhmässä. Opetushallitus antaa ohjeet kunkin lukiodiplominsuorittamisesta.

Opetuksen tavoitteet

Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija

Arviointi

Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaanlukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomiarvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta

· asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet

· työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa

· tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla

· soveltaa lukioaikana karttunutta osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta

· valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja

· arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta jakokonaisuutta.

257

lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista jaluotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa.Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

KOLD1 Kotitalouden lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan kotitaloudessa. Kotitalouden lukiodiplomin tavoitteena on vuorovaikutteinentoiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelusekä työskentelyn arviointi. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan teemaan,tehtäväideaan ja suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Kotitalouden lukiodiplomi muodostuulukiodiplomityöstä, esseestä ja portfoliosta.

KULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelijaosoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla,tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvatopiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaanja toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia,itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

KÄLD3 Käsityön lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan käsityössä. Käsityön lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija kehittääosaamistaan laadukkaiden käsityötuotteiden omaehtoisessa suunnittelussa, valmistuksessa sekäosaamisen arvioinnissa. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään,ideaan ja suunnittelu- ja valmistusprosessiin sekä niiden itsearviointiin. Käsityön lukiodiplomimuodostuu käsityötuotteesta tai käsityöteoksesta sekä sen suunnittelu- ja valmistusprosessia jaitsearviointia kuvaavasta portfoliosta.

LILD4 Liikunnan lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija pohtiimonipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään,liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä

258

ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnanlukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden jayhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

MELD5 Median lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta mediaosaamisestaan jaharrastuneisuudestaan. Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan monipuolisia media-ja vuorovaikutustaitoja sekä median välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä.Lisäksi edellytetään informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja jäsentelyn taitoa,mediasuhteen pohdintaa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Kurssin keskeiset sisällötperustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Median lukiodiplomion portfolion ja mediaesityksen muodostama kokonaisuus.

MULD6 Musiikin lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaanja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelija osoittaa musiikillista osaamistaan jaharrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin taikokoamalla näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja -toiminnastaan. Musiikinlukiodiplomin voi toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvatmusiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin lukiodiplomi muodostuuneljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinennäytesalkku, yhteenveto ja arvioitsijoiden lausunto.

TALD7 Tanssin lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan tanssissa. Tanssin lukiodiplomin suorittamisen tavoitteena on tukea ja kuvataopiskelijan pitkäaikaista tanssin opiskelua lukion aikana. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijanvalitsema tanssillinen tehtävä, sen valmistelu ja kirjallinen työ. Tanssillisen tehtävän opiskelija voisuorittaa joko esiintymällä tanssijana tai tekemällä koreografian. Tehtävä voi olla soolo- tairyhmäteos. Tanssin lukiodiplomi on tanssillisen tehtävän ja tutkielman muodostama kokonaisuus.

TELD8 Teatterin lukiodiplomi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan teatterissa. Teatterin lukiodiplomin tavoitteena on vahvistaa draamallisia jateatteri-ilmaisullisia taitoja sekä kartuttaa vuorovaikutuksen ja itsearvioinnin taitoja. Kurssin keskeisiäsisältöjä ovat opiskelijan itse määrittelemä työn aihe joltakin teatterin alalta, siihen liittyvä esitys jatyöskentely- ja arviointiprosessi. Teatterin lukiodiplomi on esityksen ja portfolion muodostamakokonaisuus.

259

Taiteiden väliset kurssit

Taiteiden väliset kurssit ovat eri taiteenaloja yhdistäviä opintoja. Kurssien tehtävänä on laajentaa jaeheyttää musiikin, kuvataiteen ja opetussuunnitelmassa päätettävien mahdollisten muidentaideaineiden opetusta. Taiteiden väliset kurssit tarjoavat mahdollisuuksia laaja-alaisille jateemallisille kokonaisuuksille perustuvalle taideoppimiselle. Opinnot vahvistavat kulttuurisen tiedonymmärtämistä ja arvottamista omassa elämässä. Kursseilla tuotetaan ja tulkitaan kulttuuria eritaiteenaloille ominaisilla tutkimisen tavoilla. Opintojen tehtävänä on vahvistaa opiskelijoidentoimijuutta ja osallisuutta omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.Taiteiden väliset opinnot luovat mahdollisuuksia lukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekäyhteistyölle lukion ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi päätöksellään tarjota opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjätaiteiden välisiä kursseja. Mikäli lukio järjestää mahdollisuuden suorittaa taiteiden välisiä kursseja,niiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteet

Taiteiden välisten kurssien tavoitteena on, että opiskelija

Arviointi

Opiskelijoille annetaan kurssilla kannustavaa, monipuolista ja ohjaavaa palautetta. Taiteiden välisenkurssin arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessinvaiheissa. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointikohdistuu tavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja tiedon tuottamiseen sekä taitojen

· syventää kulttuurista osaamistaan taiteenalojen välisiä yhteyksiä hyödyntämällä

· tutkii itselle merkityksellisiä ilmiöitä ja teemoja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

· hyödyntää ja soveltaa eri taiteen- ja tieteenaloilta hankkimaansa osaamista

· soveltaa eri taiteenaloille ominaisia tiedon tuottamisen tapoja ja niiden yhdistelmiä

· kehittää osaamistaan taiteenaloille ominaisia työtapoja, teknologioita,työskentelyprosesseja ja opiskeluympäristöjä käyttämällä

· työskentelee tavoitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmän jäsenenä

· kehittää taitoaan ilmaista itseään kokemuksellisuutta, moniaistisuutta jatoiminnallisuutta hyödyntämällä.

260

soveltamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon osaamisen kehittyminen, työtapojen jaopiskeluympäristöjen käyttö, työskentelyprosessien eteneminen sekä toteutetut teokset, produktiotja esitykset. Opiskelijoille annetaan palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekätyövälineiden, materiaalien ja teknologioiden käytöstä.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

TA1 Monitaiteellinen musiikkiprojekti

Kurssi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia kehittää musiikillista ja muuta taiteellista luovaa ajatteluaan jailmaisutaitojaan taiteidenvälisessä työskentelyssä ja yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteena on, ettäkurssin aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ryhmässä tai itsenäisesti taiteelliseen ilmaisuunliittyvän kokonaisuuden. Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelija soveltaa jayhdistää aiemmin hankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellista osaamista.Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään ja oppii toimimaan kokonaisuuden kannaltamielekkäällä tavalla. Kokonaisuuden toteutuksessa voi käyttää myös kehittyvän teknologian tarjoamiataiteellisen ilmaisun keinoja.

TA2 Nykytaiteen keinoin

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä eritaiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämällä ja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetään visuaalisuudenrinnalla myös muita tiedon tuottamisen tapoja. Opiskelijat syventyvät erilaisiin käsityksiin taiteentehtävästä. Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia jayhteiskunnallisia merkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen ja vaikuttamisen muotona.Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinot valitaan yhdessäopiskelijoiden kanssa. Kurssilla toteutetaan monitaiteellisia teoksia, produktioita ja esityksiä erilaisiinympäristöihin.

TA3 Taidetta kaikilla aisteilla

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja arvioimaan eri taiteenalojen ajankohtaisiatoimintatapoja ja ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan taiteiden ja kulttuurien suhdetta sekä taiteenmerkityksiä omassa elämässä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelijoille merkityksellisiä teemoja jaaihepiirejä tutkitaan eri taiteenalojen keinoin ja niitä yhdistellen. Kurssi toteutetaan vähintään kahdentaiteenalan välisenä kokonaisuutena. Kurssin keskeisiä sisältöjä voidaan valita myösaihekokonaisuuksista.