PAIMION KAUPUNGINJA SAUVON KUNNANPERUSOPETUKSENVUOSILUOKKIEN 1-9

OPETUSSUUNNITELMA

Nimi PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNANPERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9OPETUSSUUNNITELMA

Kunta PaimioKunta SauvoHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

3. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 7

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 8

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 10

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 11

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 13

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 2316.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2517.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2517.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2617.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 26

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 28

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 35

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4828.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4828.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5028.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5628.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 59

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

33. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6633.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 6633.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6633.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 6733.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 6833.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6833.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

33.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7433.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8033.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8633.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9233.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9833.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10633.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11233.6.8. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11333.6.9. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131

33.6.10. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136

33.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13833.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160

34. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16934.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 16934.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16934.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 17034.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 17134.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17134.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178

34.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17834.6.2. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19434.6.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20234.6.4. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21834.6.5. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23334.6.6. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25034.6.7. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27334.6.8. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28734.6.9. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28934.6.10. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342

34.6.11. Valinnainen aine. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35834.6.12. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35934.6.13. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38134.6.14. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38934.6.15. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450

35. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47435.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 47435.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47435.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47535.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 47635.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47635.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484

35.6.1. ATK. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48435.6.2. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48435.6.3. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49935.6.4. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51135.6.5. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52935.6.6. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53735.6.7. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55435.6.8. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56035.6.9. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56635.6.10. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57235.6.11. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58235.6.12. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59935.6.13. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61635.6.14. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62235.6.15. Taide- ja taitoaine: valinnainen kotitalous. . . . . . . . . . . . . . 63235.6.16. Taide- ja taitoaine: valinnainen kuvataide. . . . . . . . . . . . . 63235.6.17. Taide- ja taitoaine: valinnainen käsityö. . . . . . . . . . . . . . . 63235.6.18. Taide- ja taitoaine: valinnainen liikunta. . . . . . . . . . . . . . . 63335.6.19. Taide- ja taitoaine: valinnainen musiikki. . . . . . . . . . . . . . . 63335.6.20. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63435.6.21. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65235.6.22. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666Islam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697

35.6.23. Valinnainen aina: yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 70835.6.24. Valinnainen aine: Tekninen työ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70835.6.25. Valinnainen aine: Tekstiilityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70835.6.26. Valinnainen aine: historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70835.6.27. Valinnainen aine: ilmaisutaito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70835.6.28. Valinnainen aine: kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70935.6.29. Valinnainen aine: luonnontiede. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70935.6.30. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710

Ranska, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710Saksa, B2-kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727

35.6.31. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73935.6.32. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765

1. Perusopetuksen arvoperustaOppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

2

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysPaikallinen opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain koulukohtaisestitoimintakertomuksessa.

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

3

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

3. Paikallinen tuntijakoPaimion kaupungin ja Sauvon kunnan perusopetusten tuntijaot ovat opetussuunnitelmanliitteinä. Valinnaisaineiden tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöt, työtavat ja arviointi määritetäänlukuvuosittain koulujen työsuunnitelmassa.

4

4. KieliohjelmaSauvon ja Paimion perusopetuksessa kielten opetus noudattaa seuraavaa: A1-kieli (englanti)alkaen kolmannelta vuosiluokalta, B1-kieli (ruotsi) kuudennelta vuosiluokalta ja vapaaehtoinenB2-kieli kahdeksannelta vuosiluokalta.

Kie

liohj

elm

a

5

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

5. Opetuksen mahdolliset painotuksetPerusopetuksen mahdollisia painotuksia ovat mm. yrittäjyyskasvatus, kestävä kehitys,kansainvälisyys sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot. Painotuksista päätetään vuosittain koulujentyösuunnitelmissa.

6

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenäkokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheänja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaatyön pitkäjänteisyyttä. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavankoulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa.Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on senhistoriallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jamuuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vaiei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteitaja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvätoppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännötrakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tuleetukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumistakoulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin javuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Esi-alkuopetuksen nivelen sisältö on kirjattu erilliseen vuosikelloon (liitteenä). Toiseltavuosiluokalta kolmannelle vuosiluokalle ja kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessäjärjestetään laajennettu vanhempainvartti, johon osallistuvat oppilas, tämän huoltajat jaluokanopettaja. Mikäli oppilaan opettaja vaihtuu vuosiluokalta seuraavalle siirryttäessä,varmistetaan riittävä tiedonsiirto ja -saanti opettajien välillä. Vuosiluokkien 6-7 nivelvaihe onmääritelty erillisessä vuosikellossa (liitteenä).

Perusopetuksen päättövaiheessa varmistetaan, että oppilailla on riittävästi tietoa toisen asteenoppilaitoksista ja niihin hakeutumisesta. Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteellevarmistetaan, että opetuksen järjestämisen kannalta riittävät tiedot siirtyvät oppilaan tulevaanoppilaitokseen huoltajan luvalla.

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

7

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Paikallista opetussuunnitelmaa täydentävät mm. seuraavat asiakirjat:

• varhaiskasvatussuunnitelma• Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan yhteinen tvt-suunnitelma• aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma• esiopetuksen opetussuunnitelma• perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma

8

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen toteutus. Ohjaussuunnitelman tavoitteidentoteutumista arvioidaan lukuvuosittain ja sitä muutetaan sekä kehitetään tarpeen mukaan.

Sekä Vistan koulun että Sauvon koulukeskuksen ohjaustoiminnan tavoitteena on se, ettäjokainen peruskoulun päättävä oppilas hakee toisen asteen opintoihin, saa itselleen mieluisanopiskelupaikan ja ottaa sen vastaan, hankkii itselleen ammatin ja tulee aikanaan täysivaltaiseksiyhteiskunnan jäseneksi.

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

9

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevat osuudet laaditaan hyödyntäen koulu-sosiaali- ja terveystoimen viranomaisyhteistyössä tehtyjä asiakirjoja, jotka ovat Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma ja Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma.

10

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksenkehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osatätä tehtävää. Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallistenarviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä.Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaaitsearviointia. Oppilaat ja huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelman laatimiseen.

Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma valmistui vuonna2012 ja se päivitettiin 2015. Suunnitelma pohjautuu Opetusministeriön laatimiinperusopetuksen kansallisiin laatukriteereihin sekä Turun Seudun Opetustoimen foorumin 2011valmistuneeseen perusopetuksen laadunarvioinnin kehittämissuunnitelmaan, Laadun kulmakivet.Arviointisuunnitelmaa voidaan hyödyntää ja soveltaa myös esiopetuksen ja lukiokoulutuksenarviointiin.

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

11

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

11. Perusopetuksen tehtäväPerusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisentehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetääninkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetäänhuoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta jasosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksentehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissasekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaantunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleensidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavistavalinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselleja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtätehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksenkehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavanamuutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

12

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueidenmäärittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseenosaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

13

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä

14

työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

15

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

16

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan koulukohtaisestitoimintakertomuksissa.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

17

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

13. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiäja kouluja toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti kouluntoimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumisellekouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luodatoimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioonottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoamukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Oppiva yhteisö toimintakultturin ytimenä

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisökehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisönoppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimistaedistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen.Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisenedellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myöstutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaiseejokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukeevahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen jarealistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassayhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvastaelämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua jatyön loppuunsaattamista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat sitenedellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisentyöskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuussekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan.Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaistakoulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä jaoppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta jaystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseenkäytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen.Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen jahyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimistaja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisenmoninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausilleja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille jaelämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyäpyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseentyöskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus

18

ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen jayhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellärakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämäänvuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossapaikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävätrinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys ontärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekäomaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta.Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittääyksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössätunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihintutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusiatapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisönjäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana jakieliä arvostetaan. Kielitietoisessä yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvistaasenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa jayhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisellaoppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet jasymbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestäkäsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli jamyös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksiatoteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksikansalaisiksi.

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseenja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä.Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niilletoimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaidenosallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyötai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavatyhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien,järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta jakansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävätglobalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi jakohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuusei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien jaosallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista.

Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudestakehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukeeoppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista.Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan erioppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottujaroolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämälläluodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

19

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavanvälttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumistaympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintojaja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystähyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaaekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuudenedellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä,kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailmanmoninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

20

14. OppimisympäristötOppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissaopiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut jamateriaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisönkasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaanoppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumistaja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulunulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavatpedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon erioppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihinsekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjenkehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myöskoulun ulkopuolella.

Tieto- ja viestintäteknisiä oppimisympäristöjä ym. suunnitellaan Paimion ja Sauvonperusopetuksen yhteisen tvt-suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.Koulurakennusten peruskorjausten ja mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä huomioidaanoppimiskäsitysten muuttuminen. Tavoitteena on, että tilat mahdollistavat tarkoituksenmukaisetryhmittelyt ja vaihtelevien opetusmenetelmien käytön.

Opp

imis

ympä

ristö

t

21

Työt

avat

15. TyötavatTyötapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekäoppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa kokoopetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiinoppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaaoppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapojen valinnassa kiinnitetäänhuomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eriikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eriaistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisentunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensätunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi. Tällöin oppilaat pystyvät ilmaisemaanitseään monipuolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten jaryhmien kanssa. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossaosaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataantoimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekähenkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisenosaamisen kehittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneidentietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovattiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen,arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksenkäyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä jaluovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseenja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se koskee opiskelun laajuutta ja syvyyttä,työskentelyn rytmiä ja etenemistä sekä oppilaiden erilaisia tapoja oppia. Eriyttäminen perustuuoppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja jaedetä yksilöllisesti. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilöllisetja kehitykselliset erot. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataanoppimisen rauhaa. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tarpeen syntymistä.

Myös opetuksen eheyttäminen ohjaa työtapojen valintaa.

Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaidenmahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedonomatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseenkarttuvat. Työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet.

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisestiuusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidotkehittyvät parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaantyöskentelytapojaan. Tämä motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta jatyöskentelystä kouluyhteisössä. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaatavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.

22

16. Opetuksen eheyttäminen jamonialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria.Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden jakeskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojentietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessatoisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksotohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedonyhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioidenmerkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla hesaavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogistalähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäentarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa jakesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Eheyttämistä voidaantoteuttaa mm:

• rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessasamanaikaisesti

• jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia,

kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja• suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden

toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittujaeheyttämistapoja

• muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia• kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Jotta voidaan turvata kaikkien oppilaiden mahdollisuus kokonaisuuksien tarkasteluun jaoppilaita kiinnostavaan tutkivaan työskentelyyn, opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, ettäoppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.Monialaisten oppimis-kokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja toteuttamistavat päätetäänpaikallisessa opetussuunnitelmassa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaasyventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti japitkäjänteisesti. Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa voidaan päättäämyös muista opetuksen eheyttämistavoista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteidensaavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheetsuunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusteessa kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisiavoimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun jamuun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus jayhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaidenosallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena onkäsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jollointavoitteena on

• vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskeluntavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa

• nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niidenkäsittelyyn ja edistämiseen

• lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä jatyöskennellä useiden eri aikuisten kanssa O

petu

ksen

ehe

yttä

min

en ja

mon

iala

iset

opp

imis

koko

nais

uude

t

23

Ope

tuks

en e

heyt

täm

inen

ja m

onia

lais

et o

ppim

isko

kona

isuu

det

• tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön• antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin

vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin• vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän

elämäntavan mukaista toimijuutta• innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä erilähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä.Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessakulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitääntoimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajienväliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisiatarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.

Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaanosoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaamuodostettaessa.

16.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudetMonialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteidensaavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheetsuunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusteessa kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita.

Jokainen oppilas osallistuu lukuvuosittain monialaiseen oppimiskokonaisuuteen.Kokonaisuudet suunnitellaan koulukohtaisesti työsuunnitelmassa riittävän pitkäkestoisiksi,jotta oppilailla on mahdollisuus syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellätavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Työsuunnitelmaan kirjataan monialaistenoppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt.

Oppimiskokonaisuuksien teemoja voivat olla esimerkiksi vuodenajat, yrittäjyys, vesi, ilma, energia,juhlapyhät, vapaaehtoistoiminta, koodaus, paikallishistoria, liikunta, musiikki ja kuvataide. Kaikkioppiaineet ovat vuorollaan mukana monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Oppilaat osallistuvatkokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Monialaisten kokonaisuuksien toteutumistaseurataan ja arvioidaan lukuvuosittaisissa toimintakertomuksissa ja kehitetään yhteistyössäoppilaiden kanssa.

.

24

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä jayhteistyö

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamistaja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaidenhyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnastaja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä.Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta.Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset javahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinäsekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaasiitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävällekoulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon jatuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissaoppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisenesteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla onvastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavatnäihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaidenoppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaanarvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminensekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaidenoikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttäävuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisestioppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisenakoulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekäyhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn jatyörauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisestija käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaallevain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lainedellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttuapoissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

17.1. Oppilaiden osallisuusKoulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.Koulussa huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisestatoiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissaverkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun onluonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussaoppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisentoiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen esimerkiksi osana koulukohtaistaoppilashuoltotyötä. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihenliittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukanaarvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Kaikilla kouluilla on perusopetuslain mukainen oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielintentehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se Y

htei

nen

vast

uu k

oulu

päiv

ästä

ja y

htei

styö

25

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiinasioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavattarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

17.2. Kodin ja koulun yhteistyöPerusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaankasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa jatarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua jakehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessäon keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan,luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittavasiitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voisuorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksenoppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksestaja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinenkunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet.Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaistavuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulunyhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen jakasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaanopetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista,oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista jatodistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista.Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä.Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista jakoulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisenja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamistenlisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan jakasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstönja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin jakoulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaavanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavatyhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

17.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muidentahojen kanssa

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden jalaadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvuntukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuudensekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumistaarvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista.Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen.Paimion ja Sauvon perusopetuksen koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteenaon edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista.

26

Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen.Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuvajärjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa jakansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksensekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- jailtapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta-ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristöntoimijoiden lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

27

Kas

vatu

skes

kust

elut

ja k

urin

pido

llist

en k

eino

jen

käyt

tö

18. Kasvatuskeskustelut jakurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelu ja kurinpito

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelunesteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla,joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunottoja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriävahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä onoikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myöskasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissanoudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut tekotai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtiakeinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussakäyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissatapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus jamääräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaanluokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksityörauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljelläolevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuuskärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvätoiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelmanyhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä janiihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojenlaillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myöskoulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössäänkasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmavoidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaankoulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovatyhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessavoidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaanhallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisestihyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätäsamanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioonraskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikäja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tailoukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista.Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun.Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukeesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelmanhyväksymistä tai päivittämistä.

Perusopetuslaissa määrätään:

35 §28

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti taikohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaanloukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintäänkaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla taiuseammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessäoppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekäkeinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjataja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistuakasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaantarpeelliseksi.

36 §

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menetteleevilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaanantaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettuaepäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaanerottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovatkurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksiluokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästätilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, joson olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevänhenkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikkaopetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisenvuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksikerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joidentulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tailaiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myösvelvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

Kasvatuskeskustelu- ja kurinpitomenettelyn periaatteet

Kasvatuskeskustelu- ja kurinpitomenettelyssä voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinojaja näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita (Paimionkaupungin hallinto- ja johtosääntö, Sauvon kunnan hallintosääntö). Menettelyn periaatteetkirjataan opetussuunnitelmaan, johon huoltajat voivat tutustua. Opettajien perehdytys hoidetaankouluittain.

Kasvatuskeskustelu- ja kurinpitomenettelyssä oppilasta on kuultava. Kasvatuskeskustelun pitääepätoivotun toiminnan havainnut opettaja, joka voi halutessaan pyytää tilanteeseen työparin.Näin menetellään kaksi kertaa. Kolmannesta kasvatuskeskustelusta vastaa rehtori. Jokainenkasvatuskeskustelu kirjataan. Kirjaukseen on merkittävä lyhyesti kasvatuskeskusteluun johtaneettapahtumat ja seurantapäivämäärä.

Kasvatuskeskustelu- ja kurinpitomenettelyä seurataan vuosittain toimintakertomuksissa.Toimintakertomukset käsitellään koulutuslautakunnassa sekä opettajakunnan kesken.

Kas

vatu

skes

kust

elut

ja k

urin

pido

llist

en k

eino

jen

käyt

tö

29

Etä

yhte

yksi

ä hy

ödyn

tävä

ope

tus

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetusOpetusteknologian kehittyessä ja opetusmenetelmien muuttuessa voidaan opetuksessa käyttäämyös etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetäänoppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseenkoulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulujen toiminnanekologista kestävyyttä.

30

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskeluVuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustavajärjestely. Paimion ja Sauvon perusopetuksessa järjestelyä käytetään tapauskohtaisesti.Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäistenoppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevanatai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijastakunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuuopetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaaneri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksiensuorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa jaopinnoissa kokonaisuutena. Oppilaalle pakolliset ja valinnaiset opintokokonaisuudet on määriteltykuntien tuntijaoissa. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamistaseurataan säännöllisesti.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineidenopetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain.Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksenmäärittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta.Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi.Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteitaja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdähallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla. Tällainenhallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittuvuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä onmainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltäväniiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Vuos

iluok

kiin

sito

mat

on o

pisk

elu

31

Yhd

yslu

okka

opet

us

21. YhdysluokkaopetusYhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiinsitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmääränpienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaakokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen.Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta jajohdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojenkehittymisestä.

Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät,oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit.Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa turvataan aina oppilaan oikeus opetussuunnitelmassamääriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisestaopiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisestimahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomanaperusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassaopintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskeatiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttäämonialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais-ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myösetäyhteyksiä hyödyntäen.

32

22. Joustava perusopetusTällä hetkellä järjestetä joustavaa perusopetusta (JOPO) ei järjestetä.. Tilanteen muuttuessaopetussuunnitelma päivitetään tältä osin.

Jous

tava

per

usop

etus

33

Ope

tus

erity

isis

sä ti

lant

eiss

a

23. Opetus erityisissä tilanteissaPitkäaikaissairaan lapsen koulutyö järjestetään yhteistyössä huoltajien, lapsen koulun jasairaalakoulun kanssa. Pitkäaikaisen sairauden aikana opetusta voidaan antaa etäopetuksenahyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetusmenetelmät sovitaan tapauskohtaisesti. Myösmuut joustavat järjestelyt ovat mahdollisia.

Paimion kaupungin Vistan koulu järjestää pienryhmäopetusta Veikkarin erityislastenkodissa.

34

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteitatukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa jamuuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekäkoulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksienmukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuolisellekehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemustahyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmastaeheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetäänlukuvuosisuunnitelmassa.

Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulunkasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa perusopetusta jarakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria.Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhottarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätäharrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia.Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaanja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot lisäävätosaltaan oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataanharrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään.Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulunkasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntääkerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulunmuiden sidosryhmien osaamista.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaasitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaanoppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinenkoulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luooppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Kirjastot tarjoavat aktivoiviaja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänäon kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidäntiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toimintalisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseentyöskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseenoppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvynsekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänätäysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä jaohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen,sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetäänkestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana.Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaankouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajathuolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun O

petu

ksen

ja k

asva

tuks

en ta

voitt

eita

tuke

va m

uu to

imin

ta

35

Ope

tuks

en ja

kas

vatu

ksen

tavo

ittei

ta tu

keva

muu

toim

inta

muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotienkanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan jaruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailunjärjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseensekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, sovitaan ruokailuun liittyvistätukitoimista ja seurannasta esimerkiksi oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön jakouluterveydenhuollon toimesta .

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttiaja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajastavoidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiintapahtumiin. Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntienjärjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat ollamuun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskeakoko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetäänperusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työaloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekäopiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumatovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Nevahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista jakielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksiaoppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eritoimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaanopetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisiatoimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessäotetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitäopastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muidenturvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisestaturvallisuudesta huolehditaan. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.Koulu ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallastatai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille jatarvittaessa tukee huoltajia asian selvittämisessä.

36

25. Arviointikulttuurin paikallisetpainotukset

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin sekäpäättöarviointiin, joissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisenoppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessaopetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan eiverrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihinhenkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovatoppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessatavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetäänopetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä.Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaanopettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaanne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavantason.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimääränmukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiinedellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä taiuseammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissasuhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihinhänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellämainittuja arviointikriteerejä.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuolisetarviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden jaedellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin jaoppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestäoppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioonoppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisenosoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukinoppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksihuolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaasuullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudestasekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaidenmahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioonarviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioonoppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkinoppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään jaosaamistaan mahdollisista suomen kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistähuomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen jaopintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niinyksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia A

rvio

intik

ulttu

urin

pai

kalli

set p

aino

tuks

et

37

Arv

ioin

tikul

ttuur

in p

aika

llise

t pai

notu

kset

tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niidensaavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaanonnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavistatavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistäpalautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmilläluokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, muttaoman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaaoppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittääoppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näinoppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinninja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää,miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. Paimion ja Sauvonperusopetuksen kouluille on laadittu yhtenevä itsearviointimateriaali oppilaiden itsearvioinnintukemiseksi.

38

26. Opintojen aikaisen arvioinnintoteuttaminen

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin japalautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosinoppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaaopiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyymyös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedotteinja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojenedistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihenperustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta jatyöskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutustaoppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuuttakehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessäpohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtiaanalysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia jatyöskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämäänoman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palauteauttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita jakäyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tuleeauttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia• mitä he ovat jo oppineet• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioidenjäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitojaja työskentelytaitoja. Kirjallinen väliarviointi voidaan korvata arviointikeskustelulla vuosiluokilla1-8. Arviointikeskustelu on valmisteltu keskustelu, johon osallistuvat oppilas, tämän huoltajat jaopettaja.

Alkavia oppiaineita ei arvioida väliarvioinnissa.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaidenosaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa taiarviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessäoppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä,miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissaoppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisenarviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuodenedistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestäseuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista ja vuosiluokilla 4-6 sanallisen ja numeroarvioinninyhdistelmä. Vuosiluokkien 7-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittainannettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Jos erityisen tuen päätöksessä onpäätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

39

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*).Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaidenarvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Itse- ja vertaisarviointi

Itsearvioinnin harjoittelu lähtee konkreettisten, omien työn tulosten tutkimisesta yhdessäopettajan kanssa. Itsearvioinnin kohteena ovat esimerkiksi työn eteneminen ja onnistumisetsekä kehittämiskohteet. Itsearvioinnin taitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaanvahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmänyhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan,miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomionkiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen jaopintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaanyhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistäarviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla onmahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin javertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, mitenitse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästimonipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastellariittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaistaerityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien,vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassajäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessaon vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajanja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Paimion ja Sauvonperusopetuksessa on käytössä kirjallinen nelosvaroitus.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviätietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavallevuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensajossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavanvuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuottakoskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassaoppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuusopetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot jataidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavallayksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen koe voi sisältäämonipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaitenkykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaankoulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaanne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa onvuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä onpidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalletulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

40

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevaoppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytystisuorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen,jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelmanmukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksenperusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi,kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaakoulusta. Päätöksen oppilaan siirtämisestä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen tekee rehtori.

Arviointi nivelkohdissa

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisestiperusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa.Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksenjärjestäjän päättämällä tavalla. Muuta ohjavaa palautetta Paimion ja Sauvon perusopetuksessaannetaan laajennetussa vanhempainvartissa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistuakeskusteluun yhdessä oppilaan kanssa. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijanaja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessämyös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan,oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveetsekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Laajennettu vanhempainvartti sisältää tarvittaessaoppilaan pedagogisten asiakirjojen tarkastelun.

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvianäkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaansiitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

• edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti• kysymisen ja kuuntelemisen taidot• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

• edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

• edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa.Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteethyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myösmuuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Oppilaalle annetaanlukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällätavalla. Muuta ohjavaa palautetta Paimion ja Sauvon perusopetuksessa annetaan laajennetussavanhempainvartissa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua keskusteluun yhdessäoppilaan kanssa.

Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa jaoppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaaohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinenvuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemyksettulevat kuulluiksi. Laajennettu vanhempainvartti sisältää tarvittaessa oppilaan pedagogistenasiakirjojen tarkastelun. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen jaoppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

41

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin,että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisenedistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisinoppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavallesanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaistaosaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät oleoppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota taiarvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassamääriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihinarviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisenarvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvääosaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaakeskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkintavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Valinnaisten aineiden arviointi

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunninoppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävätvalinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti.Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksiopinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osakoulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekänoudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissavuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessapaikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymientavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviinlinjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistuakoulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun jatavoitteiden määrittelyyn.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaanpersoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminenarvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaanarvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.Paimion ja Sauvon perusopetuksessa on käytössä yhtenäinen arvioinnin kriteeristö (liite).

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

1. Lukuvuositodistus2. Välitodistus3. Erotodistus4. Päättötodistus

Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Lukuvuositodistus

42

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaanopinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilason saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Sanallista arviota voidaan käyttäätodistuksissa vuosiluokilla 1-7. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunuthyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen10 §:n mukainen arviointiasteikko. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaannumeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisentasosta että edistymisestä.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosanamerkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaanaina todistuksen liitteellä.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen jamahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaaoppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitätodistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitääntodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisenyhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulunopetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessakäyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittainopiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Sanallisesta arviosta on käytäväilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty,että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksenlisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineetyksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Lukuvuositodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• arvio oppilaan käyttäytymisestä• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.

Välitodistus

Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassapäätettävällä tavalla. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskiensanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, käyttäytymisen arviointimerkintää, uskonnon jaelämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaistaopiskelua.

Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta varten

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

43

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Arviota oppilaankäyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla annettavaan välitodistukseen.

Välitodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla annettavaa välitodistusta)• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei olesaanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tuleeolla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistäerotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämääntoiseen kouluun.

Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tainumeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltäsekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisenarvioita.

Erotodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.

44

27. Päättöarvioinnin toteuttaminenPäättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuenvuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaidenikäkauden ja edellytysten mukaisia.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutoppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinenarvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiinja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaaoppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaaarviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista,arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Palautteen ja ohjauksen tulee olla riittävänyksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tukitoimista huolimattasuoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseenetenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen.

Päättöarvosanan muodostaminen

Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein. Päättöarvosananmuodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiinoppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteeritsekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet.

Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempienkurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koskaosaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustuaoppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiinja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- jataitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaakeskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tasonylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisenjoidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimääränmukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelleasetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimääränko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessaoppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkintavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteidenosalta.

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli jakirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia,maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki,kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinutopiskella kahta tähän oppiaineeseen näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyäoppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärät.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkinperusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kieltenoppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoinmenetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Pää

ttöar

vioi

nnin

tote

utta

min

en

45

Pää

ttöar

vioi

nnin

tote

utta

min

en

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunninoppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävätvalinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti.Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksiopinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaansuoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetäänpäättöarvioinnin kriteerejä. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskeleeyksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaansuoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihinperustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihinpäättöarvioinnin kriteereihin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttäänumeroarvioinnin sijasta sanallista arviota myös päättöarvioinnissa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksenyleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukeakoskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilasopiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaanhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiinja arviointi annetaan sanallisena.

Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta taitoteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessatai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissaasetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa taikaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksenpäättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessäpäättöarvioinnin kriteerejä.

Päättöarvioinnin kriteerejä tulee käyttää yhteisten oppiaineiden arvioinnissa myös silloin, kunoppilas on suorittanut opintonsa erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa.

Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietojaerillisellä todistuksen liitteellä.

Perusopetuksen päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineidenoppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissaoppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisija sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviintodistuksiin seuraavin täsmennyksin:

• oppilaan koko nimi ja henkilötunnus• rehtorin allekirjoitus• yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin

(5-10) ja sanoin (välttävä – erinomainen)• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään suoritettu oppimäärä tai oppimäärät• maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään

tutustumista.

46

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25% on opetettu muulla kuin koulunopetuskielellä, tulee todistuksessa mainita käytetty kieli.

Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunninoppimäärän, merkitään todistukseen numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisistaaineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiinoppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseenvälittömästi kyseisen oppiaineen alle.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisistaoppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisestiarvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeenkaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettuvuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkäänyhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle.Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numerointai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulunvaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Keskenjäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestäaineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksivuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Keskenjääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä.Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinenarvio ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulunopetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitänumeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois jatodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenäoppiaineena ja se arvioidaan numeroin.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaanopiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa omanuskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetuson perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksestamahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttäänäissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arviovarustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas onopiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonkaopetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä jatyöskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista.Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tulemainintaa päättötodistukseen.

Pää

ttöar

vioi

nnin

tote

utta

min

en

47

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuenkäytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset

Valtuustot ovat hyväksyneet seuraavat asiakirjat:

• Paimion kaupunki ja Sauvon kunta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.• Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma.

Asiakirjoissa selvitetään oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset ja niiden arviointi.

• Paimion ja Sauvon perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma

Paimion kaupungin johtosäännössä ja Sauvon kunnan hallintosäännössä on määritelty oppimisenja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä.

28.1. Yleinen tukiLaadukas perusopetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Oppimisen jakoulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi opetusta eriyttämällä, opettajienkeskinäisellä sekä muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavastimuuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensäyksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaanmahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuentarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- jaopetustilanteisiin. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Oppilaan jahuoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkiaperusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaaerityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataanesimerkiksi tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin.

Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tällöinoppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea vartenlaadittava oppimissuunnitelma. Pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää jalaajentaa oppimissuunnitelman avulla.

28.2. Tehostettu tukiOppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea taisamanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettuatukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaanja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin,kun yleinen tuki ei riitä, ja niin kauan kun oppilas sitä tarvitsee. Oppilaan tehostettu tukisuunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinentuki. Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostettu tuki annetaan muunopetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamattaerityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärienyksilöllistämistä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja

48

kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollonosuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostetun tuen aikana annettavatuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkityskorostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetuntuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki eihyödytä oppilasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta.

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessaarviossa kuvataan

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajannäkökulmista

• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja

koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea• arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuensuunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessälaativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muitaasiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osanayleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muitasuunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuenpiiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollonammattihenkilöiden kanssa[2]. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjänpäättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaanoppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaantarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Tavoitteena on turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan ja edistää hänen hyvinvointiaan.Oppimissuunnitelma tukee kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekäkodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi sitenparemmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossatuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä,yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa[4]. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muutasiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmilleluokille. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntäähuoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisenseurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaanvastaamaan tuen tarvetta aina oppilaan tilanteen muuttuessa.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot senmukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Oppilaskohtaiset tavoitteet

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

49

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

• oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan• oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä

erityistarpeet• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät

tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut• oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat• oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa• oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako• opetukseen osallistumisen edellyttämien perusopetuslain mukaisten tulkitsemis- ja

avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluidenjärjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako

• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

Tuen seuranta ja arviointi

• oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuudenarviointi sekä arviointiajankohdat

• oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynninkokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi

• arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänellesopivin tavoin

• oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt• oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Oppimissuunnitelma muissa tilanteissa

Oppimissuunnitelmaa käytetään vaikka oppilas ei saisi tehostettua tukea, mikäli

• oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta omanopinto-ohjelman mukaisesti

• opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin• perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Näissä tilanteissa laadittava oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuintehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma.

28.3. Erityinen tukiErityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteidensaavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaallekokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa jasaa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiotaja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaanosallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslainmukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavatjärjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot.

50

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukeasaava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskeleeoppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimääränmukaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditunhenkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseensisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen.Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviinmateriaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaanhenkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saadaoppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavallaoppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus,yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaastapedagoginen selvitys. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeidenselvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opetuksen järjestäjänpäättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisenetenemisestä

• oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdynkirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaankokonaistilanteesta.

Näiden kahden selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen arvion oppilaanerityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuuttakutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

• oppilaan oppimisen eteneminen• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan

näkökulmista• oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja

koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea• arvio erityisen tuen tarpeesta• arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa

yksilöllistetyn oppimäärän.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogistaarviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetäänaiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Pedagogisen selvityksen lisäksierityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kutenpsykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla onkuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistätukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämänhuoltajaa tai laillista edustajaa. Päätös erityisestä tuesta tehdään hallintolain mukaisesti.

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

51

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdollisettulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksenpoikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihenmuutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseenselvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin.

Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos todetaan, ettei oppilaan saama tehostettu tuki oleriittänyt. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi-tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetuntuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaanopetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikkamuun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdäänperusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteenuudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännellevuosiluokalle siirtymistä. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessasellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaastatehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdäänuusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisestatehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittavahenkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tuleeilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelmaoppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä,pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoonja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalleosana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea,hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Mikäli oppilaalla onkuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppilaanopettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistäestettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuinoppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Oppilaskohtaiset tavoitteet

• oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan• oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä

erityistarpeet• oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet• oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden

vuosiviikkotuntimäärät

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut• oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat• oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa• oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

52

Opetuksen järjestäminen

• oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla• muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena,

pienryhmässä tai yksilöopetuksena annettava erityisopetus• erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja

suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa• oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä suunnitelma kuljetusta odottavan

oppilaan ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,

muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eritoimijoiden vastuunjako

• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä

toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

• HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekäarviointiajankohdat

• oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynninkokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi

• oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaaosaamistaan hänelle sopivin tavoin

• HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimääränmukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä• yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt• yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessa

HOJKSissa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtienlisäksi

• toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta-alueittain

• oppilaan edistymisen arviointi suhteessa HOIKSissa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin jasisältöihin toiminta-alueittain

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaanhenkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyttiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeidenmukaiseksi. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Joserityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetuntuen antamiseksi.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiinoppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimääränmukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. O

ppim

isen

ja k

oulu

nkäy

nnin

tuen

käy

tänn

ön jä

rjest

ämis

een

liitty

vät k

eske

iset

linj

auks

et

53

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisillaeriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritelläänopiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämänoppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteidenmukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edesoppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuestahuolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksikieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka taikäyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaanoppilasta tulee tukea näissä asioissa.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavantavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkinolla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuenpäätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakinoppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskellaoppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Josyksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusipedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistätavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Nekuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koskaoppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa.Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisestiasetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä jatarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajiaon useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineennumeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa.Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellämerkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttäänumeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamistaoppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavatsyyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisestaoppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella. Jos oppilaallaon erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta onsäädetty erityissäännöksissä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkinaineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössäoppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-opintoihin.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksiilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuottaperusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksenoppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaanoppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoituson vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessamahdollisimman hyvin.

54

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairausvoi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudestatehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myöspäätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella onoppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukaudenalussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennenesiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoistaja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltäväänesiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsenedistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestäävaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun häntäyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassaesiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hänaloittaa perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaaperusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksanvuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksentarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuudenpiirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluuyleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi ollaoppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksenjärjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä.Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaanedes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli jakommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja,joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelunlähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, jaoppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteetja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, josoppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueidensisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaankokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaanja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistäsekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

55

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistääkokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisestiharjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristentoimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden jalihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja senpohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on,että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtääitsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleentarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissäänvaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistätietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten jasanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojaharjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen jaosallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekävuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta jaoppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamallamyönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämäänaistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen,muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisentulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun japäätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteenaon kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineidensisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumistaympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältääterveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajanviettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristentaitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekäkognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäistentaitojen hallintaa.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointiannetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita jasisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

28.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodotTukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaanlyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseentai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeenopinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tuleejärjestää suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen.

Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus.Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joidenavulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiinopittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen. Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloistajohtuviin tuen tarpeisiin.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistuatukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten

56

oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustaviaryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myösoppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekämahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessäoppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista jamerkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänellejärjestettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystäarvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaantarpeet tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myöstukiopetuksen tavoitteet ja antaminen.

Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeussaada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetustaannetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviävaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa,vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena onvahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällötnivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistasuunnitellaan, sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekäyhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikaistaerityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heilleannetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudestaosallistua siihen.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana ja opiskellessaan erityisluokassa. Osanapedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman osa-aikaisenerityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet osa-aikaiseen erityisopetukseenjatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös osa-aikaisen erityisopetuksentavoitteet ja antaminen.

28.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelutOpetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis-ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla.Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyysja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä.

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisenerityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja,kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaationtukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa.Eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myösjokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

57

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myösopettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmänoppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseenja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöidenohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekätarvittaessa muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä.

Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekämyönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistäoppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan jakoulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai kokoopetusryhmälle.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhunfyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksierilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä taikeskittymistä tukevia apuvälineitä. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästiopetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta jahuoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitäkäytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämienpalvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muitaasiantuntijoita. Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstölläei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamiapalveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluistaja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaanmoniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollistenkoulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluidenja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaanpalveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä janiistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaallemahdollisista palveluista ja erityisistä apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Palveluiden jaapuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa

58

29. Oppilashuollon paikallisentoteuttamisen tavoitteet jatoimintatavat

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta ontullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus-ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminenedellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen jafyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niidenedellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisestiennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämänlisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyöon oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittavasuhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- jaopiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimenkanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaanyhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset.Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaidenhyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajienkanssa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluistavastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista onkoulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekäkouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöönkuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla.Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuuskeskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistäänseitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessätapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta jaheitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajanosallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisääoppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvientyöntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuoltoryhmät

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät.Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassaasiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteellamääräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaaettä ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- jakuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestäsuunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmävastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän O

ppila

shuo

llon

paik

allis

en to

teut

tam

isen

tavo

ittee

t ja

toim

inta

tava

t

59

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuullaasiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminensekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeenselvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa opetushenkilöstöntai oppilashuollon palveluiden edustaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuutapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaanvastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen taioppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajansuostumusta.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisönja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä,turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdäänyhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävienviranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossatärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksenjärjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle,huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavatmyös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen jasosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnanturvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa.Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä.Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiseltaja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaakoulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseenosallistuneiden huoltajille.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristönterveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat erioppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseenlaadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaanoppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttäja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitäarvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseenkuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevattoimintatavat.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollonpalveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaamonialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastuksetsekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävätyhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaistakehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen jaongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioonsekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajansuostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioonhäntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden60

henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa jaluottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja häntulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskeviasäännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmänkokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajanyksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollonyhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaanasiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaanoppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollonjärjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksiavoivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, jokaetenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataanseuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaanhuoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa• asian aihe ja vireille panija• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja

selvitykset• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset

tukitoimet• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden

toteuttamissuunnitelma• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksimerkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistäoppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashallintorekisteriin ja huoltaja näkee laaditunkertomukset Wilmasta. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellämainittua rekisteriä. Rekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muutayksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyönsäädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollonkuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla onsalassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekäoppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiäyksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saadaja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaanopetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voikoskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon.Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön jaluottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajansuostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen,aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansasuostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollonasiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollonjatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedottoimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen O

ppila

shuo

llon

paik

allis

en to

teut

tam

isen

tavo

ittee

t ja

toim

inta

tava

t

61

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksentai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilashuoltosuunnitelmat

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmestasuunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmatvalmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuortenhyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset on otettu huomioon valmisteltaessapaikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisiaoppilashuoltosuunnitelmia. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat kirjataan kunkin koulunvuosittaiseen työsuunnitelmaan.

62

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyväterityiskysymykset

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekäkulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään jakunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- jamonikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja.Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkiaosaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsätietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä jakulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamallahuomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältääsoveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voiolla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kunse ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Erityiset opetusjärjestelyt suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yvät

erit

yisk

ysym

ykse

t

63

Kak

siki

elis

en o

petu

ksen

järje

stäm

inen

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminenKaksikielistä opetusta ei toistaiseksi järjestetä.

64

32. Erityiseen maailmankatsomukseentai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus

Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaaperusopetusta ei järjestetä.

Erit

yise

en m

aailm

anka

tsom

ukse

en ta

i kas

vatu

sopi

llise

en jä

rjest

elm

ään

peru

stuv

a pe

ruso

petu

s

65

Vuos

iluok

at 1

-2

33. Vuosiluokat 1-2

33.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseenLapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötäesiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen,toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajienkanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne,oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen jakoulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaantai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaanylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään jatoimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötäesiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen,toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajienkanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne,oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen jakoulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaantai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaanylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään jatoimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Käytössä on erillinen esi-alkuopetuksen vuosikello, jonka lisäksi yhteistyö kirjataan vuosittaiseentyösuunnitelmaan.

33.2. Koululaiseksi kasvaminenPerusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolunnivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneenvarhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perustaoppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaanedistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaallaon edellytykset opinnoissa etenemiseen.

On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioidenoppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaanesiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksikunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivääkäyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoonomista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseensamoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, ettäkehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekämielikuvitus ja tarinallisuus. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotienkanssa.

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetusvoi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisentaitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisia

66

oppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niinesiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.

Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolunnivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneenvarhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perustaoppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaanedistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaallaon edellytykset opinnoissa etenemiseen.

On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioidenoppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaanesiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksikunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivääkäyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoonomista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseensamoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, ettäkehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekämielikuvitus ja tarinallisuus. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotienkanssa.

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetusvoi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisentaitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisiaoppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niinesiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.

33.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaiheSiirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta jatukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen jaryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistätärkeämmiksi. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta jaopintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekä mahdollisista valinnaisista taivapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia jamahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokanopintojen alkamista.

Toisen vuosiluokan kevätlukukaudella järjestetään laajennettu arviointia sisältävävanhempainvartti osana kodin ja koulun yhteistyötä. Kyseessä on oppilaan, tämän huoltajien jaopettajan yhdessä käymä keskustelu, jossa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia oppijana sekävahvistetaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. LIsäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelunetenemisestä eri oppiaineissa. Tarvittaessa arvioidaan ja suunnitellaan oppilaan tarvitsemaaohjausta ja tukea. Arviointikeskustelun yhteydessä tarkistetaan mahdollinen erityisen tuen päätös.

Vuos

iluok

at 1

-2

67

Vuos

iluok

at 1

-2

33.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja sitä edeltävässävarhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Tavoitteena on, ettäoppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen,oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, ettäkoulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voituntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaaeniten omalla esimerkillään. Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessätoimimisen taidot, lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossaliikkuminen ja luontosuhteen vahvistaminen.

33.5. Laaja-alaisen osaamisen alueetL1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, havainnot ja kysymykset.Ihmettelylle, oivaltamiselle, uuden löytämiselle ja keksimiselle, mielikuvitukselle sekä oppimisenilolle on tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja,etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia.Ikäkaudelle sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja

68

kiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetäja kuvailla ympäristöä. Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita jahuomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää.

Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointiaharjoitellaan. Yhdessä pohditaan, milloin työssä on onnistuttu ja mistä sen tietää. Oppilaitaohjataan havaitsemaan edistymistään, tunnistamaan omat vahvuutensa oppijoina ja iloitsemaanonnistumisistaan. Heidän kanssaan keskustellaan opintoihin liittyvistä mahdollisista valinnoista jaautetaan ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys.

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista.Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujenja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisenvuorovaikutuksen avulla.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oppitunnit,juhlat, leikit, pelit, ruokailuhetket sekä yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavat

Vuos

iluok

at 1

-2

69

Vuos

iluok

at 1

-2

tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. Oppilaita kohdellaan arvostavastija ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin.

Oppilaita ohjataan arvostamaan oman perheensä ja yhteisönsä sekä muiden perinteitäja tapoja. Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseenmonimuotoisuuteen. Oppilaille avataan mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön sekätaiteeseen ja muuhun kulttuuritarjontaan ja saada kokemuksia myös kansainvälisyydestä.Tärkeätä on pohtia yhdessä, miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Oppilaatoppivat tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtivat, mitä ne tarkoittavatheidän elämässään ja toiminnassaan.

Koulutyössä oppilaat voivat ilmaista itseään ja itselleen merkityksellisiä asioita monipuolisiaesittämisen tapoja käyttäen. Oppilaita kannustetaan nauttimaan käden ja koko kehon taitojenkehittymisestä ja harjoittelemaan monenlaista esiintymistä. Mielikuvitus, kekseliäisyys jailmaisutaidot kehittyvät muun muassa leikkien, seikkailujen, musiikin, draaman, saduttamisen,mediaesitysten, kuvallisen ja käsityöllisen ilmaisun sekä rakentelun ja muiden käden töidenkeinoin.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyydenlisääntymistä. Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistähuolehtiminen luokka- ja kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekäkannustavan palautteen merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaanliittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He harjoittelevat omien tunteiden tunnistamistaja ilmaisemista ja esimerkiksi leikkien ja draaman avulla kehittävät tunnetaitojaan.

70

Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviäperusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä,turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä japyöräilijänä. Myös erilaisissa vaaratilanteissa tarvittavan toiminnan ja avun hakemisen taitojaharjoitellaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan arjen teknologiaa ja sen merkitystä päivittäisessäelämässä sekä opitaan, mitä teknisten laitteiden turvallinen käyttö edellyttää. Oppilaidenmuotoutuvista kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja medianvaikutuksia sekä pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataankriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioonottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa.

L4 Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Oppilaita ohjataan monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi,tuottajiksi ja arvioijiksi. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten,numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistuatai ilmenevää tietoa. Monilukutaidon kehittymistä tuetaan perustamalla opetus moniaistisuudelle,kokonaisvaltaisuudelle ja ilmiökeskeisyydelle. Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaanerilaisia tekstejä, nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Kirjoitettujentekstien perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitelläarkeen liittyen numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataankehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja sekä tarkastelemaanvisuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä.

Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitäohjataan pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, ettäjokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelunkehittymistä. Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat sekä rikasta tekstiympäristöäettä suojaavaa tukea median käytössä. Opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia

Vuos

iluok

at 1

-2

71

Vuos

iluok

at 1

-2

tekstejä, kuten lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia ja musiikkia sekä monimuotoisen ympäristönhavainnointia ja oppilaiden tekemiä ja valitsemia sisältöjä. Tuottamisen taitoja kehitetääntulkitsemisen ja arvottamisen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia kysyä jaihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiään ja jakaa kokemuksiaan monenlaisia välineitä jailmaisun keinoja käyttäen.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tieto-ja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on edelleen keskeistä.Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelunvälineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen japalveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoinharjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaatsaavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekäikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä.

Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:nturvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekäsopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille.

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiähakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviäeri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avullaideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllistenpalveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissavuorovaikutustilanteissa.72

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessätoisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omienideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaitakannustetaan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisitehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Heitä rohkaistaan toimimaan uusissa tilanteissa itseensäluottaen. Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella jaymmärtämään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen jatoimeentulon kannalta. Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaatyöskentelyä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja

Vuos

iluok

at 1

-2

73

Vuos

iluok

at 1

-2

oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaaopiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistäja viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiinliittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuusja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisentoiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivatosallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti.Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuusomassa maassa ja maailmassa ja mitä he voivat itse tehdä sen puolesta.

33.6. Oppiaineet

33.6.1. Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiähyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina jaluovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan jakanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitäkoskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksentuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaanajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi onkeskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun jaoppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestähuolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

74

Elämänkatsomustiedon tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö- javuorovaikutustaitojen, ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaanomaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon jamyönteisen minäkuvan rakentumiseen.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 1-2

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen jaavoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen jaavoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1-2

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuuosaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden jaminäpystyvyyden kokemusta. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaanajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekäomien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovatoppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Vuos

iluok

at 1

-2

75

Vuos

iluok

at 1

-2

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteitaelämänkatsomustiedossa ovat

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuuosaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden jaminäpystyvyyden kokemusta. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaanajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekäomien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovatoppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteitaelämänkatsomustiedossa ovat

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemallaselkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamistasekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemallaselkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamistasekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

S2 Erilaisia elämäntapoja

Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisiaelämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisiaelämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen,rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissaja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissayhteisöissä.

76

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen,rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissaja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissayhteisöissä.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytäänkertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omienvalintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytäänkertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omienvalintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T2 S2 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L7

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L4

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L7

T7 S2 L2, L4

T8 S1, S2, S3, S4 L2, L3, L7

T9 S4 L3, L5, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

77

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä jaajattelua

T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eritavoin

T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua

T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltujaväitteitä

T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteidensyitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia

T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä

T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön tapakulttuureja

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita

T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään jaluontoa

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemallaselkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamistasekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemallaselkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamistasekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

S2 Erilaisia elämäntapoja

Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisiaelämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisiaelämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen,rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissaja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissayhteisöissä.

78

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen,rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissaja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissayhteisöissä.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytäänkertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omienvalintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytäänkertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omienvalintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T2 S2 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L7

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L4

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L7

T7 S2 L2, L4

T8 S1, S2, S3, S4 L2, L3, L7

T9 S4 L3, L5, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

79

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä jaajattelua

T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eritavoin

T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua

T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltujaväitteitä

T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteidensyitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia

T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä

T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön tapakulttuureja

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita

T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään jaluontoa

33.6.2. Kuvataide

Oppiaineen tehtävä

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisestimoninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuuristaosaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaidenomat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteenopetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä.Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemustavahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaidenkriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön jayhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalilletoimijuudelle.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseenoppimiseen. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista jakulttuurisista näkökulmista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä.Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioitaja ilmaisun keinoja. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällävisuaalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaille tarjotaanmahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiinsekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 luodaan perustaa oppilaiden omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen jamuuhun visuaaliseen kulttuuriin. Ilmaisun taitojen ja esteettisten valmiuksien kehittymistä tuetaaneri aistien ja koko kehon yhteistyöllä. Oppilaita ohjataan käyttämään mielikuvia, kuvataiteenkäsitteistöä ja kuvallisen tuottamisen keinoja. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta ja

80

leikinomaisuutta. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen taideoppimiseen. Kuvien tuottamistaja tulkintaa harjoitellaan myös tieto- ja viestintäteknologian ja verkkoympäristöjen avulla.Opetuksessa rohkaistaan toimimaan yhdessä, jakamaan kokemuksia sekä vastaanottamaan jaantamaan palautetta kuvallisesta työskentelystä.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena onluoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulunulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 1-2 innostetaan leikinomaiseen kokeiluun, tieto-ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetustilanteet toteutetaankouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä javerkkoympäristöissä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteenaon luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa ettäkoulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 1-2 innostetaan leikinomaiseen kokeiluun, tieto-ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetustilanteet toteutetaankouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä javerkkoympäristöissä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.

Vuos

iluok

at 1

-2

81

Vuos

iluok

at 1

-2

Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaidenyksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnantaitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekäitsearviointitaitojen kehittymistä. Palaute on monipuolista ja rohkaisee oppilaita omien ajatustenilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppilaat saavat palautetta kaikillatavoitteissa määritellyillä taideoppimisen alueilla.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita kuvataiteessaovat

• edistyminen tavoitteiden asettamisessa omalle toiminnalle• edistyminen materiaalien kokeilemisessa ja tekniikoiden harjoittelussa• edistyminen kuvataiteen ilmaisukeinojen käyttämisessä ja niistä keskustelemisessa• edistyminen omista ja muiden kuvista keskustelemisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaidenyksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnantaitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekäitsearviointitaitojen kehittymistä. Palaute on monipuolista ja rohkaisee oppilaita omien ajatustenilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppilaat saavat palautetta kaikillatavoitteissa määritellyillä taideoppimisen alueilla.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita kuvataiteessaovat

• edistyminen tavoitteiden asettamisessa omalle toiminnalle• edistyminen materiaalien kokeilemisessa ja tekniikoiden harjoittelussa• edistyminen kuvataiteen ilmaisukeinojen käyttämisessä ja niistä keskustelemisessa• edistyminen omista ja muiden kuvista keskustelemisessa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.82

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

83

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaistenkuvallisten tuottamisen tapojen avulla

T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekäharjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja

T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin jayhdessä muiden kanssa

T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinojaomissa ja muiden kuvissa

T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekätarkastelemaan erilaisia kuvatyyppejä

T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaalisenkulttuurin tuotteita lähiympäristössään

T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen jaeri kulttuurien tarkastelun pohjalta

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioonkulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä

84

sekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7Vu

osilu

okat

1-2

85

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaistenkuvallisten tuottamisen tapojen avulla

T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekäharjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja

T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin jayhdessä muiden kanssa

T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinojaomissa ja muiden kuvissa

T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekätarkastelemaan erilaisia kuvatyyppejä

T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaalisenkulttuurin tuotteita lähiympäristössään

T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen jaeri kulttuurien tarkastelun pohjalta

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioonkulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys

33.6.3. Käsityö

Oppiaineen tehtävä

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan.Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun jateknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinensuunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminenon tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomastierilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössäopetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekäkäyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellistahahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuuttaja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn.Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoavahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa

86

eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 käsityön tehtävänä on mahdollistaa oppilaiden käsityön ilmaisun, suunnittelunja tekemisen tietojen ja taitojen kehittyminen sekä kokemusten karttuminen. Oppilaita rohkaistaanja ohjataan toimimaan käsityön suunnittelijoina ja valmistajina sekä käyttämään siinä erilaisiamateriaaleja. Käsityö kehittää keskittymiskykyä ja aloitteellisuutta. Se kannustaa arvostamaan jaarvioimaan omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Käsityön kasvatustehtävänä on ohjata oppilaitaymmärtämään kulttuurien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmänsekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineetja materiaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. Oppilaita innostetaan havainnoimaan jakäyttämään havaintojaan käsityötaitojen osana sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Työtapojenvalinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Ohjatunsuunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään mielikuvitusta, tarinoita, draamaa, leikkiä, pelejäsekä luonnon- ja rakennettua ympäristöä. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityöntyötapoja.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmänsekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineetja materiaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. Oppilaita innostetaan havainnoimaan jakäyttämään havaintojaan käsityötaitojen osana sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Työtapojenvalinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Ohjatunsuunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään mielikuvitusta, tarinoita, draamaa, leikkiä, pelejäsekä luonnon- ja rakennettua ympäristöä. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityöntyötapoja.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 1-2

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja javuorovaikutustilanteita, joilla tuetaan sekä yksilöllistä käsityötaitojen oppimista ja suunnitteluaettä yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien materiaalien,työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Käsityön toiminnallinen oppiminen edellyttää riittävästiaikaa, tilaa ja ohjausta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja javuorovaikutustilanteita, joilla tuetaan sekä yksilöllistä käsityötaitojen oppimista ja suunnitteluaettä yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien materiaalien,työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Käsityön toiminnallinen oppiminen edellyttää riittävästiaikaa, tilaa ja ohjausta.

Vuos

iluok

at 1

-2

87

Vuos

iluok

at 1

-2

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen jakannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Monipuolisella arvioinnillaja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. Oppilaille annetaanerilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekäkehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitelläja arvioida yhdessä, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista.

Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinninvälineenä, joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa. Oppilaitaohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat

- edistyminen työskentelyn sujuvuudessa

- edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa

- edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa

- edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen jakannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Monipuolisella arvioinnillaja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. Oppilaille annetaanerilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekäkehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitelläja arvioida yhdessä, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista.

Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinninvälineenä, joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa. Oppilaitaohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat

- edistyminen työskentelyn sujuvuudessa

- edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa

- edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa

- edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.88

S2 Kokeilu

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

S3 Suunnittelu

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

S4 Tekeminen

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

S5 Dokumentointi

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

S6 Arviointi

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T2 S1, S2, S3 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L7

T4 S2, S3, S4 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L3

Vuos

iluok

at 1

-2

89

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestäsekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omiaideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiistatuotteesta

T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita taiteoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa

T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niidentyöstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen,oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Kokeilu

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

S3 Suunnittelu

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

90

S4 Tekeminen

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

S5 Dokumentointi

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

S6 Arviointi

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T2 S1, S2, S3 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L7

T4 S2, S3, S4 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L3

Vuos

iluok

at 1

-2

91

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestäsekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omiaideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiistatuotteesta

T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita taiteoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa

T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niidentyöstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen,oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

33.6.4. Liikunta

Oppiaineen tehtävä

Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä,sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon.Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset jaliikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus jayhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttäsekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojenja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja,lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen jaeettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitäovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristenperustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietojaja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluutoisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteidentunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaamahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen,leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saavalmiuksia terveytensä edistämiseen.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

”Liikutaan yhdessä leikkien.”

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen pääpaino on havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojenoppimisessa, yhdessä tekemisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä sekä liikuntaan liittyvienmyönteisten kokemusten vahvistamisessa. Opetus tukee oppilaita auttamalla heitä kohtaamaanemotionaalisesti vaihtelevia tilanteita. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta jaomia oivalluksia.

92

Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioonvuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoillesiirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioonvuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoillesiirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 1-2

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi ollayhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi ollayhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.

Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sentarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentavaja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuumonipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä.

Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeetsekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaanterveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat

Vuos

iluok

at 1

-2

93

Vuos

iluok

at 1

-2

• edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä• edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa• edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa• edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sentarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentavaja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuumonipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä.

Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeetsekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaanterveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat

• edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä• edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa• edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa• edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaaedistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaaedistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

94

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3, L6, L7

T7 S2 L2, L3, L6, L7

T8 S2 L2, L6, L7

T9 S3 L1, L2, L3

T10 S3 L1, L2

Vuos

iluok

at 1

-2

95

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisestija yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaisemaanitseään liikunnan avulla

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaanniitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina

T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissaympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaanvuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja, kuten yhdessä sovittujen sääntöjennoudattamista, ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta

T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista, ohjataitsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen.

T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen jarohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaaedistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaa

96

edistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3, L6, L7

T7 S2 L2, L3, L6, L7

T8 S2 L2, L6, L7

T9 S3 L1, L2, L3

T10 S3 L1, L2

Vuos

iluok

at 1

-2

97

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisestija yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaisemaanitseään liikunnan avulla

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaanniitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina

T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissaympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaanvuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja, kuten yhdessä sovittujen sääntöjennoudattamista, ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta

T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista, ohjataitsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen.

T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen jarohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

33.6.5. Matematiikka

Matematiikan tehtävä

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaamatemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteidenymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikankumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuusovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto-ja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan sekäpositiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- jayhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaatottavat vastuuta omasta oppimisestaan.

Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään jalaajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaamonipuolisesti.

98

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksessa oppilaille tarjotaan monipuolisia kokemuksiamatemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Opetuksessahyödynnetään eri aisteja. Opetus kehittää oppilaiden kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaankonkreettisin välinein, suullisesti, kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia. Matematiikan opetusluo vahvan pohjan lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämiseksi sekä laskutaidolle.

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisestija välineiden avulla. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvattyöskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksitärkeä työtapa. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisestija välineiden avulla. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvattyöskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksitärkeä työtapa. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 1-2

Koulun alkaessa selvitetään, mitä oppilaat jo osaavat ja millaisia eroja osaamisessa on.Kumulatiivisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusiensisältöjen oppimiselle. Oppilaille tarjotaan tukea puutteellisten, aiemmin opittujen tietojen jataitojen täydentämiseen sekä uusien sisältöjen oppimiseen. Matematiikan oppimisen valmiuksienkehittämiselle ja matematiikan oppimiselle varataan riittävästi aikaa ja tuetaan oppimistasystemaattisesti. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että oppimisen ja osaamisenilo säilyvät. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja luodaan mahdollisuuksiaoivaltaa ja ymmärtää itse. Oppilaille turvataan mahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää vuosiluokkien 1-2 sisältöjen ymmärtämistä.Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuudet, erilaiset lukujonot,geometria, luova ongelmanratkaisu ja vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset.

Paikallinen opetussuunnitelma

Koulun alkaessa selvitetään, mitä oppilaat jo osaavat ja millaisia eroja osaamisessa on.Kumulatiivisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusiensisältöjen oppimiselle. Oppilaille tarjotaan tukea puutteellisten, aiemmin opittujen tietojen jataitojen täydentämiseen sekä uusien sisältöjen oppimiseen. Matematiikan oppimisen valmiuksienkehittämiselle ja matematiikan oppimiselle varataan riittävästi aikaa ja tuetaan oppimistasystemaattisesti. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että oppimisen ja osaamisenilo säilyvät. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja luodaan mahdollisuuksiaoivaltaa ja ymmärtää itse. Oppilaille turvataan mahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää vuosiluokkien 1-2 sisältöjen ymmärtämistä.Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuudet, erilaiset lukujonot,geometria, luova ongelmanratkaisu ja vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset.

Vuos

iluok

at 1

-2

99

Vuos

iluok

at 1

-2

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea jaedistää oppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla.Matematiikan oppimisen arviointi ja palaute on kannustavaa. Oppilaita rohkaistaanvahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Oppilaita ohjataanhuomaamaan oman oppimisensa eteneminen.

Oppilaiden matematiikan ymmärtämisen ja osaamisen tasoa voidaan selvittää puheen,välineiden, piirtämisen tai kirjallisen työskentelyn avulla. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaaedistymistään eri tavoin. On tärkeää arvioida ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaaja sujuvuutta.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassaovat

• edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa• edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä• edistyminen laskutaidon sujuvuudessa• edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa• edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 1-2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea jaedistää oppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla.Matematiikan oppimisen arviointi ja palaute on kannustavaa. Oppilaita rohkaistaanvahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Oppilaita ohjataanhuomaamaan oman oppimisensa eteneminen.

Oppilaiden matematiikan ymmärtämisen ja osaamisen tasoa voidaan selvittää puheen,välineiden, piirtämisen tai kirjallisen työskentelyn avulla. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaaedistymistään eri tavoin. On tärkeää arvioida ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaaja sujuvuutta.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassaovat

• edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa• edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä• edistyminen laskutaidon sujuvuudessa• edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa• edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.

100

Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevatlukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaanlaskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoavertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta,monikertoja ja puolittamista. Perehdytään lukujen 1 – 10 hajotelmiin.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sittenlukualueella 0 – 100. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämäänvaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut1-5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetäänvaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevatlukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaanlaskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoavertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta,monikertoja ja puolittamista. Perehdytään lukujen 1 – 10 hajotelmiin.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sittenlaajentaen lukualueelle 0 – 100. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidonsujuvoittamiseksi. Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa.Harjoitellaan rahan yksiköitä ja niihin liittyviä laskutoimituksia. Opitaan hyödyntämäänvaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

S3 Geometria ja mittaaminen

Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

Vuos

iluok

at 1

-2

101

Vuos

iluok

at 1

-2

Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

S4 Tietojenkäsittely ja tilastot

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4 L4

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T6 S2 L1, L4

T7 S2 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S3 L1, L4, L5

T10 S3 L1, L4

T11 S4 L4, L5

T12 S1 L1, L2, L4, L5

Vuosiluokan tavoitteet

T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekämyönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Oppilas käyttää konkreettisia välineitä luontevasti.

102

T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikannäkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiäänkonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä jamerkintätapoja

T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmänperiaatteen ymmärtämisessä

T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin jatutustuttaa niiden ominaisuuksiin

T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisillaluvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaanniiden ominaisuuksia

T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate

T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita jatoimimaan ohjeen mukaan

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevatlukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaanlaskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoavertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta,monikertoja ja puolittamista. Perehdytään lukujen 1 – 10 hajotelmiin.

Vuos

iluok

at 1

-2

103

Vuos

iluok

at 1

-2

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sittenlukualueella 0 – 100. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämäänvaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut1-5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetäänvaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Ymmärrystä luvuista laajennetaan laskemalla,hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla jaasettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta, monikertoja,puolittamista ja hajotelmia.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja lukualueella 0 – 100 ja tutustutaanlukualueeseen 0 - 1000. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidonsujuvoittamiseksi. Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa.Harjoitellaan rahan yksiköitä ja niiden laskutoimituksia. Opitaan hyödyntämään vaihdannaisuuttaja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut1-5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetäänvaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

S3 Geometria ja mittaaminen

Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

104

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

S4 Tietojenkäsittely ja tilastot

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4 L4

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T6 S2 L1, L4

T7 S2 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S3 L1, L4, L5

T10 S3 L1, L4

T11 S4 L4, L5

T12 S1 L1, L2, L4, L5

Vuos

iluok

at 1

-2

105

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekämyönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikannäkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiäänkonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä jamerkintätapoja

T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmänperiaatteen ymmärtämisessä

T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin jatutustuttaa niiden ominaisuuksiin

T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisillaluvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaanniiden ominaisuuksia

T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate

T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita jatoimimaan ohjeen mukaan

33.6.6. Musiikki

Oppiaineen tehtävä

Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaanja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin moniamerkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Oppilaiden musiikillinenosaaminen laajenee, mikä vahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikinelinikäiselle harrastamiselle. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumistamusiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojen jaymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muidenkanssa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaiden musiikillisetkiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat ja tapahtumatsekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetääntarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseensekä muuhun luovaan tuottamiseen. Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkiamonipuolisesti, mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä.

106

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokkien 1-2 musiikin opetuksessa oppilaat voivat yhdessä havaita ja kokea, kuinkajokainen on musiikissa ainutlaatuinen ja kuinka musiikillinen toiminta luo parhaimmillaaniloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikin opetus tukee kinesteettisen ja auditiivisenhahmottamiskyvyn, terveen äänenkäytön sekä myönteisen musiikkisuhteen kehittymistä.Musiikkikäsitteiden ja ilmaisukeinojen oppimisen perustana ovat laulamisen, soittamisen,säveltämisen, musiikkiliikunnan ja kuuntelun yhteydessä saadut kokemukset ja niistäkeskusteleminen. Oppilaiden luovaa musiikillista ajattelua sekä esteettistä ja musiikillistaymmärrystä edistetään luomalla tilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisiaäänikokonaisuuksia sekä käyttää mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muidenkanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa.

Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolisia ja joustavia musiikin opiskelukokonaisuuksia,joissa musiikin opetuksen erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi jamuu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaisevailmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämäänmusiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologiankäyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekämuiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolisia ja joustavia musiikin opiskelukokonaisuuksia,joissa musiikin opetuksen erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi jamuu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaisevailmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämäänmusiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologiankäyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekämuiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 1-2

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassa työtapoja,erilaisten välineiden käyttöä ja oppilaiden ryhmittelyä koskevat ratkaisut niin, että myös oppilaitakuullaan. Musiikin opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteismusisoinnintilanteita ja vahvistetaan näin oppilaan yhteistyötaitoja, itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassa työtapoja,erilaisten välineiden käyttöä ja oppilaiden ryhmittelyä koskevat ratkaisut niin, että myös oppilaitakuullaan. Musiikin opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteismusisoinnintilanteita ja vahvistetaan näin oppilaan yhteistyötaitoja, itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi musiikissa on oppilaita ohjaavaa ja rohkaisevaa. Oppilaalle annetaanpalautetta ja mahdollisuuksia oman ja ryhmän toiminnan arviointiin siten, että se kannustaayrittämiseen ja opittavien taitojen harjoittamiseen. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään

Vuos

iluok

at 1

-2

107

Vuos

iluok

at 1

-2

musiikillisten yhteistyötaitojen ja musisointitaitojen edistymiseen. Oppilaan oppimisen arviointiperustuu monipuoliseen näyttöön.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa ovat

• edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa, erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmänjäsenenä

• edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi musiikissa on oppilaita ohjaavaa ja rohkaisevaa. Oppilaalle annetaanpalautetta ja mahdollisuuksia oman ja ryhmän toiminnan arviointiin siten, että se kannustaayrittämiseen ja opittavien taitojen harjoittamiseen. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetäänmusiikillisten yhteistyötaitojen ja musisointitaitojen edistymiseen. Oppilaan oppimisen arviointiperustuu monipuoliseen näyttöön.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa ovat

• edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa, erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmänjäsenenä

• edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

108

Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

S4 Musiikin opetuksen ohjelmisto

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T4 S1, S2, S3, S4 L5, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L2, L4

T6 S1, S2, S3, S4 L4

T7 S1, S2, S3, S4 L7

T8 S1, S2, S3, S4 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaanmyönteistä minäkuvaa rakentaen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan jasoittamaan ryhmän jäsenenä

T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä,ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen

T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoinnillesekä ohjaa heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia

Vuos

iluok

at 1

-2

109

Vuos

iluok

at 1

-2

sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia,kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja

T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsäleikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä,kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojenperusperiaatteita musisoinnin yhteydessä

T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa

T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisenharjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

110

S4 Musiikin opetuksen ohjelmisto

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T4 S1, S2, S3, S4 L5, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L2, L4

T6 S1, S2, S3, S4 L4

T7 S1, S2, S3, S4 L7

T8 S1, S2, S3, S4 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaanmyönteistä minäkuvaa rakentaen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan jasoittamaan ryhmän jäsenenä

T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä,ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen

T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoinnillesekä ohjaa heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia

Vuos

iluok

at 1

-2

111

Vuos

iluok

at 1

-2

sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia,kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja

T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsäleikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä,kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojenperusperiaatteita musisoinnin yhteydessä

T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa

T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisenharjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

33.6.7. Oppilaanohjaus

Oppiaineen tehtävä

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnannäkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä,perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaidenkoulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaanelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuuttanivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajienvälisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä.Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistäsekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetäänoikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekäehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot jataidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden

112

saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteidensaavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

33.6.8. Toinen kotimainen kieli

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissaherätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseenmoninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Koulussaohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavallakielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintojasukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekäkäyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaantyöskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksiaverkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. Tieto-ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetustaautenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan

Vuos

iluok

at 1

-2

113

Vuos

iluok

at 1

-2

tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuortenerilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaansiltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataanhakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

33.6.9. Uskonto

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinenyleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiinmuualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistäsekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista jaauttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekätarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon jatiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetusantaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä ettäniiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisenpyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusteneettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä.Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojenkehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin,elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetustukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi jamaailmankansalaiseksi.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

114

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirinluomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineenja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun jaomien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistäon oppilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiäkysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit jakeskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänävuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tairyhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiinkäytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirinluomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineenja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun jaomien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistäon oppilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiäkysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit jakeskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänävuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tairyhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiinkäytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustatkuten kielitaito ja kulttuuritausta. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin, että niidenymmärtäminen on mahdollista kaikille oppilaille. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen.Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan javahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustatkuten kielitaito ja kulttuuritausta. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin, että niidenymmärtäminen on mahdollista kaikille oppilaille. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen.Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan javahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksityöskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaiseeilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn,kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuolisettyötavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Vuos

iluok

at 1

-2

115

Vuos

iluok

at 1

-2

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossaovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksityöskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaiseeilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn,kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuolisettyötavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossaovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Ortodoksinen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,

116

kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yhteys ortodoksisuuteen ja muihinkirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tarkastelu osana perheen jalapsen omaa elämää. Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiinkäsitteisiin, sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Tutkitaan kirkkoarakennuksena. Tutustutaan omaan seurakuntaan sekä ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiinjuhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuodenjuhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä. Tutustutaan oppilaan omaannimikkopyhään.

Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yhteys ortodoksisuuteen ja muihinkirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tarkastelu osana perheen jalapsen omaa elämää. Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiinkäsitteisiin, sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Tutkitaan kirkkoarakennuksena. Tutustutaan omaan seurakuntaan sekä ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiinjuhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuodenjuhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä. Tutustutaan oppilaan omaannimikkopyhään.

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin jauskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Opetuksessa huomioidaanjuhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodoksinen näkökulma. Tutustutaanoppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin jauskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Opetuksessa huomioidaanjuhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodoksinen näkökulma. Tutustutaanoppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

S3 Hyvä elämä

Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetusvapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseenympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymääntoisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen,anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.

Vuos

iluok

at 1

-2

117

Vuos

iluok

at 1

-2

Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentinkertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetusvapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseenympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymääntoisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen,anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentinkertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L3, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

118

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yhteys ortodoksisuuteen ja muihinkirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tarkastelu osana perheen jalapsen omaa elämää. Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiinkäsitteisiin, sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Tutkitaan kirkkoarakennuksena. Tutustutaan omaan seurakuntaan sekä ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiinjuhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuodenjuhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä. Tutustutaan oppilaan omaannimikkopyhään.

Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yhteys ortodoksisuuteen ja muihinkirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tarkastelu osana perheen jalapsen omaa elämää. Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiinkäsitteisiin, sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Tutkitaan kirkkoarakennuksena. Tutustutaan omaan seurakuntaan sekä ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiinjuhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuodenjuhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä. Tutustutaan oppilaan omaannimikkopyhään.

Vuos

iluok

at 1

-2

119

Vuos

iluok

at 1

-2

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin jauskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Opetuksessa huomioidaanjuhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodoksinen näkökulma. Tutustutaanoppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin jauskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Opetuksessa huomioidaanjuhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodoksinen näkökulma. Tutustutaanoppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

S3 Hyvä elämä

Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetusvapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseenympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymääntoisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen,anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentinkertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetusvapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseenympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymääntoisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen,anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentinkertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L3, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

120

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Islam

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuos

iluok

at 1

-2

121

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Opiskellaan alustavasti islamilaisen kalenterin juhlatsekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opinperusteet: Jumalan ykseys, profeetat, pyhät kirjat, usko näkymättömään. Tutustutaan alustavastiKoraaniin ja perimätietoon sekä Islamilaiseen yhteisöön. Tarkastellaan islamin monimuotoisuuttailmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia.

Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Opiskellaan alustavasti islamilaisen kalenterin juhlatsekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opinperusteet: Jumalan ykseys, profeetat, pyhät kirjat, usko näkymättömään. Tutustutaan alustavastiKoraaniin ja perimätietoon sekä Islamilaiseen yhteisöön. Tarkastellaan islamin monimuotoisuuttailmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia.

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden pyhiinrakennuksiin, juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin.

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden pyhiinrakennuksiin, juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin.

S3 Hyvä elämä

Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elämänkysymykset.Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaantoisen asemaan eläytymistä. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaanoman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä.

Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elämänkysymykset.Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaantoisen asemaan eläytymistä. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.122

Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaanoman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

123

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Opiskellaan alustavasti islamilaisen kalenterin juhlatsekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opinperusteet: Jumalan ykseys, profeetat, pyhät kirjat, usko näkymättömään. Tutustutaan alustavastiKoraaniin ja perimätietoon sekä Islamilaiseen yhteisöön. Tarkastellaan islamin monimuotoisuuttailmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia.

Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Opiskellaan alustavasti islamilaisen kalenterin juhlatsekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opinperusteet: Jumalan ykseys, profeetat, pyhät kirjat, usko näkymättömään. Tutustutaan alustavastiKoraaniin ja perimätietoon sekä Islamilaiseen yhteisöön. Tarkastellaan islamin monimuotoisuuttailmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia.

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden pyhiinrakennuksiin, juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin.

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden pyhiinrakennuksiin, juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin.

124

S3 Hyvä elämä

Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elämänkysymykset.Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaantoisen asemaan eläytymistä. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaanoman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä.

Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elämänkysymykset.Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaantoisen asemaan eläytymistä. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä.Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaanoman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

125

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Evankelisluterilainen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

126

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareenliittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareenliittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

Vuos

iluok

at 1

-2

127

Vuos

iluok

at 1

-2

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

128

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareenliittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareenliittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

Vuos

iluok

at 1

-2

129

Vuos

iluok

at 1

-2

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

130

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Katolinen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuos

iluok

at 1

-2

131

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkonjäsenyys, kaste ja pyhä messu, ristinmerkki, Pyhä Kolminaisuus, Jeesus Kristus ja Jeesuksenelämän päätapahtumat. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin.Tutkitaan Raamatun kuvausta elämän synnystä. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaanpyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin. Tutustutaan omaan seurakuntaan jakirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkonjäsenyys, kaste ja pyhä messu, ristinmerkki, Pyhä Kolminaisuus, Jeesus Kristus ja Jeesuksenelämän päätapahtumat. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin.Tutkitaan Raamatun kuvausta elämän synnystä. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaanpyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin. Tutustutaan omaan seurakuntaan jakirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuusja moniuskontoisuus. Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin,katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteenyhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuusja moniuskontoisuus. Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin,katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteenyhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avullahyvän ja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyydenmerkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuutaluomiskertomuksen antamana tehtävänä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksenmerkitystä oppilaan omassa elämässä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteet132

kuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja -antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihinliittyvät keskeiset käskyt.

Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avulla hyvänja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyydenmerkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuutaluomiskertomuksen antamana tehtävänä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksenmerkitystä oppilaan omassa elämässä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteetkuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja -antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihinliittyvät keskeiset käskyt.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

133

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkonjäsenyys, kaste ja pyhä messu, ristinmerkki, Pyhä Kolminaisuus, Jeesus Kristus ja Jeesuksenelämän päätapahtumat. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin.Tutkitaan Raamatun kuvausta elämän synnystä. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaanpyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin. Tutustutaan omaan seurakuntaan jakirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkonjäsenyys, kaste ja pyhä messu, ristinmerkki, Pyhä Kolminaisuus, Jeesus Kristus ja Jeesuksenelämän päätapahtumat. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin.Tutkitaan Raamatun kuvausta elämän synnystä. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaanpyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin. Tutustutaan omaan seurakuntaan jakirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuusja moniuskontoisuus. Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin,katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteenyhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.134

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuusja moniuskontoisuus. Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin,katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteenyhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avullahyvän ja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyydenmerkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuutaluomiskertomuksen antamana tehtävänä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksenmerkitystä oppilaan omassa elämässä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteetkuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja -antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihinliittyvät keskeiset käskyt.

Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avulla hyvänja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyydenmerkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuutaluomiskertomuksen antamana tehtävänä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksenmerkitystä oppilaan omassa elämässä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteetkuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja -antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihinliittyvät keskeiset käskyt.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T3 S1 L2, L7

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

135

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

33.6.10. Vieraat kielet

Englanti, A-oppimäärä

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen jayhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

136

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille voidaan luoda mahdollisuuksia verkostoitumiseenja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaayhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaidenviestintätarpeista lähtien.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Oppilaita ohjataanhakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa useimmiten 3. vuosiluokalla.A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä.

Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkinkieliin, kuten englantiin, saameen tai muuhun kieleen. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi.Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaitakiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntienyhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppituntejatai opetustuokioita. Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.

Paimion ja Sauvon perusopetuksen kouluissa ensimmäinen vieras kieli alkaa 3.vuosiluokalla.Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavastienglannin kieleen. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen alkeita opitaan siinälaulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessäoppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisiaoppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. Kielisuihkuavoidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.

Vuos

iluok

at 1

-2

137

Vuos

iluok

at 1

-2

33.6.11. Ympäristöoppi

Oppiaineen tehtävä

Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissayhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdäänosana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksienmukainen arvokas elämä.

Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvankehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaitatuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään jamuita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perustaedellyttää, että oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään,arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksenperustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöopissa kiinnitetäänhuomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseenulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemienvalintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.

Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteenaon tunnistaa niiden merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessäja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämäänluonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedonkannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla,niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistäon ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä, ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myösomissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineitaympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuviamuutoksia. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia jasuojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaa osaamista.

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eritiedonaloja kohtaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaallemahdollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyväänteknologiaan ja koulutuspolkuihin.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaanoppilaiden omaa ympäristöä sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Leikkiinperustuvien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostustaympäristön ilmiöitä kohtaan. Lisäksi harjoitellaan ympäristön jäsentämistä ja nimeämistä sekäomaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita.

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,

138

tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoillaolevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa. Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoillaolevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa. Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen.

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2

Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa jaarviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palauteja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaatvoivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna,

Vuos

iluok

at 1

-2

139

Vuos

iluok

at 1

-2

joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaanomaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet,terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissaovat

• edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa• edistyminen havaintojen tekemisessä• edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa jaarviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palauteja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaatvoivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna,joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaanomaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet,terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissaovat

• edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa• edistyminen havaintojen tekemisessä• edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu ja kehitys

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

S2 Kotona ja koulussa toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niidenperusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä jateknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. Harjoitellaanyhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja140

erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjenpieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä, liikenteessä ja virtuaalisessa ympäristössä. Perehdytään turvataitoihin sekäturvallisuusohjeisiin ja niiden perusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitäkuvaamaan ilmiöitä ja teknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaistapukeutumista. Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaanarjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista,kiusaamisen ehkäisyä, arjen pieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista.

S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

S4 Tutkiminen ja kokeileminen

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjenterveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjen

Vuos

iluok

at 1

-2

141

Vuos

iluok

at 1

-2

terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S2, S3, S4, S6 L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S4, S6 L1, L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T15 S1, S5 L3

142

Vuosiluokan tavoitteet

T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaanja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksiitselleen

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omastaosaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistätyöskentelyä

T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilastatoimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään lähiympäristössään

T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämäänyhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa jalähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäensekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaanmonipuolisesti eliöitä, elinympäristöjä, ilmiöitä, materiaaleja ja tilanteitasekä nimeämään niitä

T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettujaohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita

T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan sekäinnostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään, rakentamaan ja luomaan uuttayhdessä toimien

T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja jatunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä

T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihinliittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttojaympäristön kuvaajina

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaannäkemystensä perustelemista

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä jahyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu ja kehitys

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.

Vuos

iluok

at 1

-2

143

Vuos

iluok

at 1

-2

Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

S2 Kotona ja koulussa toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niidenperusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä jateknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. Harjoitellaanyhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapojaerilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjenpieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niidenperusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä jateknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. Harjoitellaanyhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapojaerilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjenpieniä itsehoitotaitoja ja avun hake

S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

S4 Tutkiminen ja kokeileminen

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

144

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjenterveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjenterveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Vuos

iluok

at 1

-2

145

Vuos

iluok

at 1

-2

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S2, S3, S4, S6 L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S4, S6 L1, L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T15 S1, S5 L3

146

Vuosiluokan tavoitteet

T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaanja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksiitselleen

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omastaosaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistätyöskentelyä

T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilastatoimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään lähiympäristössään

T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämäänyhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa jalähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäensekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaanmonipuolisesti eliöitä, elinympäristöjä, ilmiöitä, materiaaleja ja tilanteitasekä nimeämään niitä

T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettujaohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita

T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan sekäinnostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään, rakentamaan ja luomaan uuttayhdessä toimien

T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja jatunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä

T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihinliittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttojaympäristön kuvaajina

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaannäkemystensä perustelemista

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä jahyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

33.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineen tehtävä

Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminenja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineenoppimääriä.

Vuos

iluok

at 1

-2

147

Vuos

iluok

at 1

-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus-ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista jatulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitojalaajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen,ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotienkanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuuson monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnanja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden jamielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisenilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystämuista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissaviestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omienkielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoistaäidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot.Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnintaitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielenrakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä.Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstienkirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen,elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvuntukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineentoiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtäämediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioidenmerkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaanluomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamallahuomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa,oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaidenerilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuinoppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistääoppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja,kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisenperustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseenilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen jatuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluunniin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä

148

tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita Vu

osilu

okat

1-2

149

Vuos

iluok

at 1

-2

huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomenkielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukeeoppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessaohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä jaasemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaankoulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisentukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomenasema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksenkohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset

150

oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomenkielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukeeoppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessaohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä jaasemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaankoulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisentukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomenasema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksenkohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeisetoppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Oppimäärän erityinen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekäoppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä onherättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Vuos

iluok

at 1

-2

151

Vuos

iluok

at 1

-2

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen

152

oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä,vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkaintapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitelläänerilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja,kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä,vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkaintapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitelläänerilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja,kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke,lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaantekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä,niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden,yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojenmerkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaanerilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa jaohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö,tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstiensisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällähavaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedonkertomista toisille.

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke,lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaantekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä,niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, Vu

osilu

okat

1-2

153

Vuos

iluok

at 1

-2

yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojenmerkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaanerilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa jaohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö,tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstiensisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällähavaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedonkertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitäsekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvienavulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksija harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiintekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksenperusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojenja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaanoikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla.Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettuakieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjainvirkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitäsekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvienavulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksija harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiintekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksenperusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojenja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaanoikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla.Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettuakieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjainvirkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumallakirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa javapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessäsanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla.Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaankuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen jamediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestäomassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriinja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteenmuotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumallakirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa javapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessäsanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla.Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaankuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen jamediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestäomassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin154

ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteenmuotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L3

T2 S1 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S1 L1, L2, L7

T5 S2 L1, L4, L5

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L2, L4, L5

T9 S3 L1, L4, L5, L7

T10 S3 L2, L4, L5

T11 S3 L1, L4, L5

T12 S4 L2, L4, L7

T13 S4 L2, L3, L4

T14 S4 L2, L4, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissavuorovaikutustilanteissa

T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekävuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia

Vuos

iluok

at 1

-2

155

Vuos

iluok

at 1

-2

osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niidenkäytänteisiin

T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntäilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

T4 ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja ymmärtämään, ettäihmiset viestivät eri tavoin

T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstienymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaanomaa lukemistaan

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiäja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstientarkastelun yhteydessä

T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin

T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta,mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksiaja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhaluntyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen

T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekäkuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla

T10 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muitatekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä

T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa janäppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluunja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita jakirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia

T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielenperuskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintojapuhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omallakielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen

T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattuakirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämäänlukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön

T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekäkulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin

156

muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaakulttuuria yhdessä muiden kanssa

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä,vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkaintapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitelläänerilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja,kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä,vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkaintapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitelläänerilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja,kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke,lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaantekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä,niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden,yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojenmerkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaanerilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa jaohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö,tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstiensisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällähavaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedonkertomista toisille.

Vahvistetaan lukutaitoa. Harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä tavu, sana, virke, lopetusmerkki,otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisenstrategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä, niiden merkityksiäja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaistentietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekäsananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaistaaikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä sekäopitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aikaja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaantekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä jatulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitäsekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvienavulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksija harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiintekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksenperusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen Vu

osilu

okat

1-2

157

Vuos

iluok

at 1

-2

ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaanoikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla.Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettuakieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjainvirkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitäsekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvienavulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksija harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiintekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksenperusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Harjoitellaantekstauskirjaimilla kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistäfonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissateksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kutensanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumallakirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa javapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessäsanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla.Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaankuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen jamediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestäomassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriinja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteenmuotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumallakirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa javapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessäsanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla.Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaankuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen jamediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestäomassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriinja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteenmuotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

158

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L3

T2 S1 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S1 L1, L2, L7

T5 S2 L1, L4, L5

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L2, L4, L5

T9 S3 L1, L4, L5, L7

T10 S3 L2, L4, L5

T11 S3 L1, L4, L5

T12 S4 L2, L4, L7

T13 S4 L2, L3, L4

T14 S4 L2, L4, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissavuorovaikutustilanteissa

T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekävuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksiaosallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niidenkäytänteisiin

T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntäilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

T4 ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja ymmärtämään, ettäihmiset viestivät eri tavoin

T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstienymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaanomaa lukemistaan

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiäja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstientarkastelun yhteydessä

T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin

T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta,mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia

Vuos

iluok

at 1

-2

159

Vuos

iluok

at 1

-2

ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhaluntyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen

T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekäkuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla

T10 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muitatekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä

T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa janäppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluunja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita jakirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia

T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielenperuskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintojapuhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omallakielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen

T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattuakirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämäänlukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön

T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekäkulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurinmuotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaakulttuuria yhdessä muiden kanssa

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen jakirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tairuotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Tämän oppimääräntehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla onkielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avullaoppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja jakirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä jayhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielenkehittymistä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaanmonikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseenkehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineidenkanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä jakulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisenakielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkityksellisetja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä jakäyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaiden kielen osaaminenlaajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudethavaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen160

tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamiakieliä.

Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavatopettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Koska opetustulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa onkeskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilasvoi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä eiole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärän tarpeenselvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat:

• oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakinkielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiäyhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa jakoulutyöskentelyssä tai

• oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelleopetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen jakirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeetja kielenoppimisen vaihe. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä jakirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimääräntavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetuson järjestetty. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuinluokkatasonsa muutkin oppilaat. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaidenopetuksen tavoitteiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaankielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma.Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidonmonipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaansuomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sentavoitteiden mukaiseen opiskeluun.

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perustanluomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksentehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen jatulkitsemiseen.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia Vu

osilu

okat

1-2

161

Vuos

iluok

at 1

-2

tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

162

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myösopetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista,mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaanhuomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset,kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä,kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli-ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstienkäsittelyssä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti,kuva, otsikko, kappale, virke, lopetusmerkki, sana, tavu, kirjain ja äänne Harjoitellaan yhteistenja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, tutkitaan niidenmerkityksiä ja rakenteita, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista.Työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien jamediatekstien parissa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaaerityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita,laajennetaan sana- ja käsitevarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä(päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni).

S3 Tekstien tuottaminen

Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin, kuten sanastoon ja fraseologiaan sekäkieliopillisiin rakenteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamistayksin ja ryhmässä. Harjoitellaan käsin kirjoittamista ja näppäintaitoja.

Vuos

iluok

at 1

-2

163

Vuos

iluok

at 1

-2

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa jamonenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä ja puhetapojakoulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedonkäsitteitä. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihinja juhliin.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaaneri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviäitsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettujatekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologianhyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetäänoppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2, L4

T2 S1 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S2 L1, L2, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S3 L2, L4

T7 S3 L4, L5

T8 S3 L1, L4, L5

T9 S4 L4, L6, L7

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S5 L1, L2, L4

T13 S5 L1, L2, L4

T14 S5 L1, L2, L4

164

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaerilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekävahvistamaan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan

T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan jatunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaanniissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua

T3 kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollistailmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan jailmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman keinoin

T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana- jakäsitevarannon kartuttamiseen

T5 kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopiviatekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan eri tekstilajien ja niissä tarvittavansanaston ja kieliopillisten rakenteiden tuottamista

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsin kirjoittamisen taitoa janäppäintaitoja sekä tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja

T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita

T9 innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havaintojaerilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilastahuomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseenkäyttäytymiseen

T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelle jakielitaidolle sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntä

Vuos

iluok

at 1

-2

165

Vuos

iluok

at 1

-2

itseään kiinnostavaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön jalastenkulttuuriin tutustumiseen

T11 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureitaomassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan jaelämäntilanteisiin

T12 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä,lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana

T13 ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa japerehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin

T14 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekäarvioimaan omaa kielenoppimistaan

Vuosiluokka 2

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista,mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaanhuomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset,kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä,kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli-ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstienkäsittelyssä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti,kuva, otsikko, kappale, virke, lopetusmerkki, sana, tavu, kirjain ja äänne Harjoitellaan yhteistenja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, tutkitaan niidenmerkityksiä ja rakenteita, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista.Työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien jamediatekstien parissa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaaerityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita,laajennetaan sana- ja käsitevarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä(päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni).

S3 Tekstien tuottaminen

Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin, kuten sanastoon ja fraseologiaan sekäkieliopillisiin rakenteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamistayksin ja ryhmässä. Harjoitellaan käsin kirjoittamista ja näppäintaitoja.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa jamonenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä ja puhetapojakoulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedonkäsitteitä. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihinja juhliin.

166

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaaneri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviäitsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettujatekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologianhyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetäänoppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2, L4

T2 S1 L1, L2, L7

T3 S1 L1, L2, L7

T4 S2 L1, L2, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S3 L2, L4

T7 S3 L4, L5

T8 S3 L1, L4, L5

T9 S4 L4, L6, L7

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S5 L1, L2, L4

T13 S5 L1, L2, L4

T14 S5 L1, L2, L4

Vuos

iluok

at 1

-2

167

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaerilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekävahvistamaan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan

T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan jatunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaanniissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua

T3 kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollistailmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan jailmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman keinoin

T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana- jakäsitevarannon kartuttamiseen

T5 kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopiviatekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan eri tekstilajien ja niissä tarvittavansanaston ja kieliopillisten rakenteiden tuottamista

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsin kirjoittamisen taitoa janäppäintaitoja sekä tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja

T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita

T9 innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havaintojaerilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilastahuomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseenkäyttäytymiseen

T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelle jakielitaidolle sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntäitseään kiinnostavaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön jalastenkulttuuriin tutustumiseen

T11 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureitaomassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan jaelämäntilanteisiin

T12 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä,lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana

T13 ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa japerehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin

T14 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekäarvioimaan omaa kielenoppimistaan

168

34. Vuosiluokat 3-6

34.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaiheSiirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta javahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässätyöskentelyn taitojen kehittäminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi.Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoakoulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekämahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelunasettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokanopintojen alkamista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta javahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässätyöskentelyn taitojen kehittäminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi.Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoakoulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekämahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelunasettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittyen.

Toisen vuosiluokan kevätlukukaudella järjestetään laajennettu arviointia sisältävävanhempainvartti. Kyseessä on oppilaan, tämän huoltajien ja opettajan yhdessä käymäkeskustelu, jossa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistetaan itsetuntoaja oppimismotivaatiota. LIsäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä erioppiaineissa. Tarvittaessa arvioidaan ja suunnitellaan oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea.Samalla erityisen tuen oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys.

34.2. Oppijana kehittyminenPerusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 3-6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekäomien opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaita rohkaistaanitsensä hyväksymiseen, omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseensekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa javastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen.Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Oppilaiden kiinnostusta eettisiinja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekäosallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. Oppilaita kannustetaan tekemään valintojaomista lähtökohdistaan, sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Erityistä huomiota kiinnitetäänoppilaiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin.

Vuosiluokkien 3-6 opetuksessa vahvistetaan ja täydennetään alemmilla vuosiluokillahankittuja perustaitoja ja opitaan uusia asioita. Oppiaineiden määrä kasvaa. Opetuksessapyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksientoteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksiaoppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaanlisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa Vu

osilu

okat

3-6

169

Vuos

iluok

at 3

-6

oppimisympäristöissä. Oppilaiden osuus suunnittelussa vahvistuu. Oppimiskokonaisuudettarjoavat tilaisuuksia yhdessä tekemiseen, omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseentoimintaan.

Paikallinen opetussuunnitelma

Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 3-6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekäomien opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaita rohkaistaanitsensä hyväksymiseen, omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseensekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa javastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen.Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Oppilaiden kiinnostusta eettisiinja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekäosallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. Oppilaita kannustetaan tekemään valintojaomista lähtökohdistaan, sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Erityistä huomiota kiinnitetäänoppilaiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin.

Vuosiluokkien 3-6 opetuksessa vahvistetaan ja täydennetään alemmilla vuosiluokillahankittuja perustaitoja ja opitaan uusia asioita. Oppiaineiden määrä kasvaa. Opetuksessapyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksientoteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksiaoppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaanlisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissaoppimisympäristöissä. Oppilaiden osuus suunnittelussa vahvistuu. Oppimiskokonaisuudettarjoavat tilaisuuksia yhdessä tekemiseen, omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseentoimintaan.

34.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheSiirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstönsuunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekäoppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Kodin ja koulunvälisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu siirtymävaiheessa. Siirtymä tarkoittaa oppilailleusein uuteen ryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista sekä uusientyöskentelytapojen ja arviointikäytäntöjen kohtaamista. Tällöin on tärkeää, että kotona jakoulussa huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kunheitä rohkaistaan uusien asioiden kohtaamiseen. Vastuu omasta opiskelusta lisääntyy jamonet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaiden kuunteleminen jaarvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista ja valinnoista päättämiseen on tärkeää.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokallesiirtymistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstönsuunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekäoppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Kodin ja koulun välisenvuorovaikutuksen merkitys korostuu siirtymävaiheessa. Siirtymään valmistautuminen toteutetaanerillisen vuosikellon ohjelman mukaisesti.

Siirtymä tarkoittaa oppilaille usein uuteen ryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristööntutustumista sekä uusien työskentelytapojen ja arviointikäytäntöjen kohtaamista. Tällöin on

170

tärkeää, että kotona ja koulussa huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsaturvalliseksi samalla kun heitä rohkaistaan uusien asioiden kohtaamiseen. Vastuu omastaopiskelusta lisääntyy ja monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi.Oppilaiden kuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista javalinnoista päättämiseen on tärkeää.

Kuudennen vuosiluokan kevätlukukaudella järjestetään laajennettu arviointia sisältävävanhempainvartti osana kodin ja koulun yhteistyötä. Kyseessä on oppilaan, tämän huoltajien jaopettajan yhdessä käymä keskustelu, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota työskentelytaitojenja oppimisen taitojen kehittymiseen, sekä opiskelumotivaatioon, laaja-alaiseen osaamiseen jaoppilaan edistymiseen eri oppiaineissa. Samalla erityisen tuen oppilaalle laaditaan pedagoginenselvitys.

34.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä jatketaan systemaattisesti. Tavoitteena on, että oppilaanosaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekäoman identiteetin muotoutumiseen. Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten jaympäristön kanssa. Ystävyyden ja hyväksytyksi tulemisen merkitys on suuri. Ikävuodet ovaterityisen otollisia myös kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeenpohtimiselle.

34.5. Laaja-alaisen osaamisen alueetL1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Vuos

iluok

at 3

-6

171

Vuos

iluok

at 3

-6

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksessa vahvistetaan taitoa asettaa kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti jayhdessä toisten kanssa havaintoja tehden sekä erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä hyödyntäen.Samalla kehittyvät oppilaiden edellytykset tunnistaa pohdittavaan asiaan liittyviä erilaisianäkökulmia ja löytää uusia oivalluksia sekä harjaantua vähitellen asioiden kriittiseen tarkasteluun.Oppilaita ohjataan huomaamaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä.Heitä kannustetaan kuuntelemaan toisten näkemyksiä ja samalla pohtimaan myös omaa sisäistätietoaan. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksitietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Vertaisoppimistaeli parin ja ryhmän kanssa työskentelyä ja oppimiseen tähtäävää vuorovaikutusta käytetäänmonipuolisesti ja vahvistetaan yhdessä työskentelyn taitoja. Ajattelun taitoja harjoitellaanongelmanratkaisu- ja päättelytehtävin sekä uteliaisuutta, mielikuvitusta, kekseliäisyyttä jatoiminnallisuutta hyödyntävin ja edistävin työskentelytavoin. Oppilaita rohkaistaan käyttämäänkuvittelukykyään luoviin ratkaisuihin ja olemassa olevien rajojen ylittämiseen.

Oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa. Oppilaita ohjataantunnistamaan itselle luontevimmat tavat oppia ja kiinnittämään huomiota omiin opiskelutapoihin.Työn suunnittelua, tavoitteiden asettamista sekä työskentelyn ja edistymisen arviointiaharjoitellaan edelleen. Oppilaita opastetaan huomaamaan säännöllisesti suoritettujen tehtävienvaikutus edistymiseen sekä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Heitä autetaanhahmottamaan opintoihinsa liittyviä tavoitteita ja valintoja ja kannustetaan keskustelemaan niistähuoltajiensa kanssa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.

172

Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia,katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan sekä pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansasukupolvien ketjussa. Koulutyössä tutustutaan kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuuriin ennenja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Oppilaita ohjataantuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Heilleavataan mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta ja kulttuuria. Mediakulttuurin analysointi jamedian vaikutusten tunnistaminen ja pohdinta on näillä vuosiluokilla tärkeätä. Koulutyössä opitaantuntemaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa;erityisesti perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen. Oppilaita ohjataan ihmisoikeuksienkunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Oppilaita kannustetaan kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen jailmaisun ilosta. Heille järjestetään mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja erilaistentoimintatapojen ja kulttuurien vertailuun. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksija taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaanitsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstäharjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita eri näkökulmista. Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisiataitoja, kekseliäisyyttä, suunnittelu- ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. Oppilaita kannustetaanarvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatustenja ideoiden ilmaisemiseen.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan

Vuos

iluok

at 3

-6

173

Vuos

iluok

at 3

-6

tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Koulutyössä oppilailla on tilaisuuksia harjoitella ajanhallintaa, hyvää käytöstä sekä muita omaanja yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja. Oppilaita kannustetaanottamaan vastuuta oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä sekäosallistumaan kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laadintaan ja toimintatapojen kehittämiseen.Yhteisessä työskentelyssä oppilaat voivat kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan.Pelien ja leikkien sekä yhteisten tehtävien yhteydessä opitaan ymmärtämään sääntöjen,sopimusten ja luottamuksen merkitys ja harjoitellaan päätöksentekoa. Tuetaan oppilaidenitsenäisen liikkumisen taitoja aiempaa laajemmalla alueella ja joukkoliikenteessä. Kiinnitetäänhuomiota erityisesti pyöräilykasvatukseen sekä omasta ja toisten turvallisuudesta huolehtimiseenliikenteessä. Oppilaita ohjataan asianmukaisten turva- ja suojavälineiden käyttöön ja opetetaantuntemaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit. Yhdessä keskustellaan yksityisyyden jahenkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä ja opitaan siihen liittyviä toimintatapoja.Koulussa harjoitellaan tarkoituksenmukaista toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa.

Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja merkitystä. Oppilaat hankkivat tietoateknologian kehityksestä ja vaikutuksista eri elämänalueilla ja monenlaisissa ympäristöissä. Heitäopastetaan teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön ja tarkastellaan siihen liittyviä eettisiäkysymyksiä. Oppilaat tutustuvat myös kestävän kuluttamisen käytäntöihin, tutkivat jakamisen,kohtuullisuuden ja säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä ja harjoittelevat niitä.He saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen sekä mainonnan ja median vaikutusten kriittiseentarkasteluun. Oppilaita ohjataan pohtimaan omia valintojaan kestävän tulevaisuuden kannalta.

L4 Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

174

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaanyhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Teksteillä tarkoitetaantässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmiensekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa. Tähän liittyvää perustaitojenja -tekniikoiden hallintaa syvennetään. Fiktion, faktan ja mielipiteen tarkastelua ja erotteluaharjoitellaan. Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöön ja huomaamaan,että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissäkäytetään. Tekstit voivat esimerkiksi välittää tietoa, luoda mielikuvia tai houkutella ostamaan.

Monilukutaitoa vahvistetaan tarkastelemalla erilaisia tekstejä tekijän, katsojan sekäkäyttöyhteyksien ja -tilanteiden näkökulmista. Oppilaita kannustetaan monipuolisille tiedonlähteille kuten suullisten, audiovisuaalisten, painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku- jakirjastopalveluiden käyttöön. Samalla oppilaita ohjataan vertailemaan ja arvioimaan hakemansatiedon soveltuvuutta. Oppilaita ohjataan omakohtaiseen työskentelyyn eri medioiden parissa, jollatehdään näkyväksi medioiden tuottamia merkityksiä ja välittämää todellisuutta. Kriittistä lukutaitoakehitetään oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä. Kertominen, kuvaaminen,vertailu ja selostaminen sekä erilaiset mediaesitykset ovat tässä vaiheessa ominaisia tiedonesittämisen tapoja. Erilaisten tekstien aktiivinen lukeminen ja tuottaminen koulutyössä ja vapaa-aikana sekä teksteistä nauttiminen - niin tulkitsijan kuin tuottajan roolissa - edistää monilukutaidonkehittymistä.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja Vu

osilu

okat

3-6

175

Vuos

iluok

at 3

-6

viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologiaa (tvt) hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussakoulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksiaetsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää senkestävistä käyttötavoista.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistojaja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. He harjaantuvat sujuvaantekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä ja oppivat myös kuvan, äänen, videon ja animaationtekemistä. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toistenkanssa. Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toimintariippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista.

Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön,hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen. Koulutyössäharjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujenkäyttöä. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojenmerkityksestä terveydelle.

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaat harjoittelevat etsimään tietoauseammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään lähteitäoman tiedon tuottamisessa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. Oppilaita kannustetaanetsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään tvt:tä työskentelyn ja tuotostendokumentoinnissa ja arvioinnissa.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineenluonteen mukaisesti sekä ottamaan vastuuta viestinnästään. Heitä ohjataan tarkastelemaanja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Oppilaat saavat kokemuksia tieto- javiestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssamyös kansainvälisissä yhteyksissä.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa

176

oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaita ohjataan työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja ottamaan kasvavassamäärin vastuuta tekemisestään. Heitä rohkaistaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kiinnostumaanerilaisista asioista. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuun saattamisessa ja työntulosten arvostamiseen. Koulutyössä harjoitellaan projektien toteuttamista, ryhmässä toimimistasekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisissä työskentelytilanteissaoppilaat saavat mahdollisuuden oppia vastavuoroisuutta, neuvottelutaitoja sekä ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Oppilaita rohkaistaan tuomaan vapaa-ajalla oppimiaantaitoja koulutyöhön ja opettamaan niitä toisille oppilaille.

Koulutyöhön sisällytetään toimintaa, jossa oppilaat saavat kokemuksia työstä, eri ammateistaja toisten hyväksi toimimisesta. Tällaista voi olla esimerkiksi koulun sisäinen työharjoittelu,yhteistyöhankkeet lähellä toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa, kummitoiminta sekävertaissovittelu tai tukioppilaana toimiminen. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen jayritteliäisyyteen ja ohjataan näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys elämässä ja yhteiskunnassa.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.

Vuos

iluok

at 3

-6

177

Vuos

iluok

at 3

-6

Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoonja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä jatilanteita. Heidän kanssaan mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaamyönteisten muutosten puolesta. Oppilaita ohjataan näkemään median vaikutus yhteiskunnassaja harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä.

Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujenetsimistä sekä päätöksentekoa niin omassa luokkayhteisössä ja eri opiskelutilanteissakuin koko kouluyhteisössäkin. Vaikuttaminen ja osallistuminen sekä niistä myönteistenkokemusten saaminen lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta koulussa. Kokemuksetyhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä rakentavat luottamusta. Oppilaitainnostetaan oppilaskuntatoimintaan, kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan taimuihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin, joissa voi oppia osallistumisenja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen. Ympäristön suojelemisenmerkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaita ohjataan ymmärtämään omienvalintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle jaluonnolle.

34.6. Oppiaineet

34.6.1. Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiähyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina jaluovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan jakanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitäkoskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksentuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaanajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi onkeskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun jaoppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestähuolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Elämänkatsomustiedon tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja tukeaoppilaiden pyrkimystä rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opetuksessa keskeistä

178

on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyäilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.

Paikallinen opetussuunnitelma

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiähyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina jaluovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan jakanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitäkoskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksentuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaanajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi onkeskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun jaoppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestähuolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Vuosiluokilla 3-6 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja tukeaoppilaiden pyrkimystä rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opetuksessa keskeistäon tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyäilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 3-6

Työtapojen valinnassa oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda turvallinen ja avoinpsyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioon ottavaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon elinympäristön digitalisoituminen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Työtapojen valinnassa oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda turvallinen ja avoinpsyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioon ottavaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon elinympäristön digitalisoituminen.

Vuos

iluok

at 3

-6

179

Vuos

iluok

at 3

-6

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 3-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaanhuomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaanhuomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 3-6

Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa.Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan oppimisen kannaltakeskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen jailmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu ilmaisu- japerustelutaito. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiotatiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.

Elämänkatsomustiedon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttääelämänkatsomustiedon valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa.Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan oppimisen kannaltakeskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen jailmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu ilmaisu- japerustelutaito. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiotatiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.

Elämänkatsomustiedon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaanosaamista suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisentasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää elämänkatsomustiedonvaltakunnallisia arviointikriteereitä.

180

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä (oikea-väärä; hyvä-paha).Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaudennäkökulmista. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

S2 Erilaisia elämäntapoja

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin jakulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja erilaisiinelämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen,ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisen merkityksiä.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niinerilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaantekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaanomien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rehellisyyden, reiluuden, rauhan ja demokratianmerkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissäkuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana.Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista.Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Vuos

iluok

at 3

-6

181

Vuos

iluok

at 3

-6

Perehdytään erilaisiin tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niiden vaikutusta ihmistenelämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisia luontokäsityksiä (eloton-elävä), luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omien näkemystenerittelyä ja perustelemista.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L3, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3 L1, L4

T4 S1, S2, S3 L3, L7

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T8 S1, S2, S3 L2, L7

T9 S3 L2, L3

T10 S1, S2, S3, S4 L5, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle jakannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiäetiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avullajoitakin elämässä kohtaamiaan eettisiätilanteita.

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niidenperusteluita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Väitteiden ja perusteluiden tunnistaminen jaarviointi

Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä janiiden perusteluja sekä pohtia perusteluidenasiaankuuluvuutta

T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittääajatteluaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä jakorjata sen pohjalta omaa ajatteluaan

182

T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä jaluonnosta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vastuullisen toiminnan tunteminen Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä,toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekäkertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten jakulttuurien tärkeimpiä piirteitä.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaanmuiden katsomuksellisia kannanottoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmänjäsenenä

Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellistaajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnellatoisten näkemyksiä ja kannanottoja.

T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksienjulistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisenihmisoikeuksien julistuksen keskeisensisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsenoikeuksista.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassaympäristössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vaikuttamisen keinojen tunteminen Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakinvastuullisen vaikuttamisen keinoja.

Vuos

iluok

at 3

-6

183

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

S2 Erilaisia elämäntapoja

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin jakulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja erilaisiinelämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen,ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisen merkityksiä. Harjoitellaan oman näkemyksenerittelyä ja perustelemista.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niinerilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaantekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaanomien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rehellisyyden, reiluuden, rauhan ja demokratianmerkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuinlaajemminkin (ihmisoikeudet). Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähelläja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seuraustennäkökulmista. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämänvaatimuksiin.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

184

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L3, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3 L1, L4

T4 S1, S2, S3 L3, L7

T5 S2, S3, S4 L2, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T8 S1, S2, S3 L2, L7

T9 S3 L2, L3

T10 S1, S2, S3, S4 L5, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle jakannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiäetiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avullajoitakin elämässä kohtaamiaan eettisiätilanteita.

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niidenperusteluita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Väitteiden ja perusteluiden tunnistaminen jaarviointi

Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä janiiden perusteluja sekä pohtia perusteluidenasiaankuuluvuutta

T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittääajatteluaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä jakorjata sen pohjalta omaa ajatteluaan

Vuos

iluok

at 3

-6

185

Vuos

iluok

at 3

-6

T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä jaluonnosta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vastuullisen toiminnan tunteminen Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä,toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekäkertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa

T5 ohjata oppilas tutustumaan suomalaiseen, eurooppalaiseenja maailman kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuuristamoninaisuutta ilmiönä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakinkulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalaisesta,eurooppalaisesta ja maailmankulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaaesimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnankulttuurisesta moninaisuudesta

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten jakulttuurien tärkeimpiä piirteitä.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaanmuiden katsomuksellisia kannanottoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmänjäsenenä

Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellistaajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnellatoisten näkemyksiä ja kannanottoja.

T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksienjulistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisenihmisoikeuksien julistuksen keskeisensisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsenoikeuksista.

186

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassaympäristössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vaikuttamisen keinojen tunteminen Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakinvastuullisen vaikuttamisen keinoja.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

S2 Erilaisia elämäntapoja

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin jakulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin jakulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niinerilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaantekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaanomien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rehellisyyden, reiluuden, rauhan ja demokratianmerkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuinlaajemminkin. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten

Vuos

iluok

at 3

-6

187

Vuos

iluok

at 3

-6

näkökulmista. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämänvaatimuksiin.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L3, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3 L1, L4

T4 S1, S2, S3 L3, L7

T5 S2, S3, S4 L2, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T7 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5

T8 S1, S2, S3 L2, L7

T9 S3 L2, L3

T10 S1, S2, S3, S4 L5, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle jakannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiäetiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avullajoitakin elämässä kohtaamiaan eettisiätilanteita.

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niidenperusteluita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

188

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Väitteiden ja perusteluiden tunnistaminen jaarviointi

Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä janiiden perusteluja sekä pohtia perusteluidenasiaankuuluvuutta

T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittääajatteluaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä jakorjata sen pohjalta omaa ajatteluaan

T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä jaluonnosta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vastuullisen toiminnan tunteminen Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä,toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekäkertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa

T5 ohjata oppilas tutustumaan suomalaiseen, eurooppalaiseenja maailman kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuuristamoninaisuutta ilmiönä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakinkulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalaisesta,eurooppalaisesta ja maailmankulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaaesimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnankulttuurisesta moninaisuudesta

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten jakulttuurien tärkeimpiä piirteitä.

T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksellistaoppimistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

189

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot Oppilas osaa asettaa opiskeluun liittyviätavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteidensuunnassa ja arvioi niiden toteutumista sekäyksin että ryhmässä.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaanmuiden katsomuksellisia kannanottoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmänjäsenenä

Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellistaajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnellatoisten näkemyksiä ja kannanottoja.

T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksienjulistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisenihmisoikeuksien julistuksen keskeisensisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsenoikeuksista.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassaympäristössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vaikuttamisen keinojen tunteminen Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakinvastuullisen vaikuttamisen keinoja.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaanoikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta,erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytäänarvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

190

S2 Erilaisia elämäntapoja

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin jakulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Tutustaan erilaisiin uskontoihin (suuretmaailmanuskonnot) sekä elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksiyhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisenmerkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan omannäkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

S3 Yhteiselämän perusteita

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niinerilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaantekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaanomien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen,oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rehellisyyden, reiluuden, rauhan ja demokratianmerkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissäkuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana.Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista.Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omiennäkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niidenvaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisialuontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Tutustutaan joihinkinmaailmanperintökohteisiin. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessamaailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Vuos

iluok

at 3

-6

191

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L3, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3 L1, L4

T4 S1, S2, S3 L3, L7

T5 S2, S3, S4 L2, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T7 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5

T8 S1, S2, S3 L2, L7

T9 S3 L2, L3

T10 S1, S2, S3, S4 L5, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle jakannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiäetiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avullajoitakin elämässä kohtaamiaan eettisiätilanteita.

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niidenperusteluita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Väitteiden ja perusteluiden tunnistaminen jaarviointi

Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä janiiden perusteluja sekä pohtia perusteluidenasiaankuuluvuutta

T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittääajatteluaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä jakorjata sen pohjalta omaa ajatteluaan

192

T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä jaluonnosta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vastuullisen toiminnan tunteminen Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä,toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekäkertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa

T5 ohjata oppilas tutustumaan suomalaiseen, eurooppalaiseenja maailman kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuuristamoninaisuutta ilmiönä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakinkulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalaisesta,eurooppalaisesta ja maailmankulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaaesimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnankulttuurisesta moninaisuudesta

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten jakulttuurien tärkeimpiä piirteitä.

T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksellistaoppimistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot Oppilas osaa asettaa opiskeluun liittyviätavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteidensuunnassa ja arvioi niiden toteutumista sekäyksin että ryhmässä.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaanmuiden katsomuksellisia kannanottoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmänjäsenenä

Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellistaajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnellatoisten näkemyksiä ja kannanottoja.

Vuos

iluok

at 3

-6

193

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksienjulistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisenihmisoikeuksien julistuksen keskeisensisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsenoikeuksista.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassaympäristössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vaikuttamisen keinojen tunteminen Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakinvastuullisen vaikuttamisen keinoja.

34.6.2. Historia

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemustasekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttäkoskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä,henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataannäkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustallaesiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetinrakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnanjäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseenkäsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksihistoriantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaanmahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksentavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoidentuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekäselittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetusauttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneitamuutoksia eri aikoina.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 4-6

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedonluonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaidenkiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan.Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiätyötapoja.

Paikallinen opetussuunnitelma

194

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemustasekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttäkoskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä,henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataannäkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustallaesiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetinrakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnanjäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseenkäsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksihistoriantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaanmahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksentavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoidentuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekäselittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetusauttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneitamuutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedonluonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaidenkiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan.Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiätyötapoja.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja,esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteenaon vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojentekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoaerilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineenasopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja,esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteenaon vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojentekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoaerilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineenasopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemääntulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisestiettä kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuos

iluok

at 3

-6

195

Vuos

iluok

at 3

-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemääntulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisestiettä kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteellapyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omiatulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavatsekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisensijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelunkehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historianvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen,toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön,aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminenihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteellapyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omiatulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavatsekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisensijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelunkehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaanosaamista suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisentasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen jamenneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivinhahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan jaoman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekämaanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakauttatarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

196

S3 Keskiaika

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiinja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminenhistorialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

Tutustutaan keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin jaeroavaisuuksiin. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L7

T9 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4

T10 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T11 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

Vuos

iluok

at 3

-6

197

Vuos

iluok

at 3

-6

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historian tietolähteiden tunnistaminen Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoaerilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan jatulkinnan.

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historiaaikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kronologian ymmärrys Oppilas tunnistaa keskeiset historiaanliittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaaesimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille jaaikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historiallinen empatia Oppilas pystyy eläytymään menneen ajanihmisen asemaan ja nimeämään tämäntoiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksiahistorian tapahtumille ja ilmiöille

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminenhistoriassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejähistorian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisönhistoriassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineettarkoittaa eri asioita eri ihmisille

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

198

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Muutoksen hahmottaminen Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa,miksi muutos ei ole sama kuin edistys.Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkienavulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaaeri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Jatkuvuuden tunnistaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöidenjatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissäänjoidenkin historian ilmiöiden syy- jaseuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusienlähteiden tai tarkastelutapojen myötä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tulkintojen selittäminen Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkienavulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiövoidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiastakertomuksen siten, että hän selittäätapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekämaanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

Vuos

iluok

at 3

-6

199

Vuos

iluok

at 3

-6

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakauttatarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiinja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminenhistorialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla. Tutustutaan paikalliseen historiaan.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L7

T9 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4

T10 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T11 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

200

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historian tietolähteiden tunnistaminen Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoaerilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan jatulkinnan.

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historiaaikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kronologian ymmärrys Oppilas tunnistaa keskeiset historiaanliittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaaesimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille jaaikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historiallinen empatia Oppilas pystyy eläytymään menneen ajanihmisen asemaan ja nimeämään tämäntoiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksiahistorian tapahtumille ja ilmiöille

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminenhistoriassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejähistorian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisönhistoriassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineettarkoittaa eri asioita eri ihmisille

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

201

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Muutoksen hahmottaminen Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa,miksi muutos ei ole sama kuin edistys.Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkienavulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaaeri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Jatkuvuuden tunnistaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöidenjatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissäänjoidenkin historian ilmiöiden syy- jaseuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusienlähteiden tai tarkastelutapojen myötä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tulkintojen selittäminen Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkienavulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiövoidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiastakertomuksen siten, että hän selittäätapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

34.6.3. Kuvataide

Oppiaineen tehtävä

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisestimoninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuuristaosaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaidenomat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteenopetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä.Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemusta202

vahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaidenkriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön jayhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalilletoimijuudelle.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseenoppimiseen. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista jakulttuurisista näkökulmista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä.Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioitaja ilmaisun keinoja. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällävisuaalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaille tarjotaanmahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiinsekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 oppilaat laajentavat omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin. Oppilaita kannustetaan erilaisten kuvailmaisun keinojen kokeiluun jaharjoitteluun sekä kuvallisten taitojen tavoitteelliseen kehittämiseen. Opetuksessa tarkastellaantaiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vaikutuksia mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintatapoihinoppilaiden omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan tutkimaan taiteilijoidenja muun visuaalisen kulttuurin tekijöiden tavoitteita ja rooleja eri aikoina sekä erilaisissakulttuurisissa yhteyksissä. Opetuksessa tuetaan oppilaiden yhdessä toimimisen edellytyksiä jakäytäntöjä. Kuvien tuottamisen ja tulkinnan taitoja syvennetään hyödyntämällä vastuullisesti tieto-ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisestimoninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuuristaosaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaidenomat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteenopetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä.Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemustavahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaidenkriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön jayhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalilletoimijuudelle.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseenoppimiseen. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista jakulttuurisista näkökulmista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä.Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioitaja ilmaisun keinoja. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällävisuaalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaille tarjotaanmahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiinsekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaat laajentavat omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin. Oppilaita kannustetaan erilaisten kuvailmaisun keinojen kokeiluun jaharjoitteluun sekä kuvallisten taitojen tavoitteelliseen kehittämiseen. Opetuksessa tarkastellaantaiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vaikutuksia mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintatapoihinoppilaiden omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan tutkimaan taiteilijoidenja muun visuaalisen kulttuurin tekijöiden tavoitteita ja rooleja eri aikoina sekä erilaisissakulttuurisissa yhteyksissä. Opetuksessa tuetaan oppilaiden yhdessä toimimisen edellytyksiä ja

Vuos

iluok

at 3

-6

203

Vuos

iluok

at 3

-6

käytäntöjä. Kuvien tuottamisen ja tulkinnan taitoja syvennetään hyödyntämällä vastuullisesti tieto-ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena onluoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulunulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 3-6 tarkastellaan laajenevan elinpiirin ajankohtaisiataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetuksessa ohjataan taiteidenväliseenja temaattiseen lähestymistapaan. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eritietolähteisiin. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti,vastuullisesti ja turvallisesti.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena onluoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulunulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 3-6 tarkastellaan laajenevan elinpiirin ajankohtaisiataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetuksessa ohjataan taiteidenväliseenja temaattiseen lähestymistapaan. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eritietolähteisiin. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti,vastuullisesti ja turvallisesti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta

204

eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 3-6

Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa,ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Palautteella tuetaan kuvantuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen,pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilasta ohjataan omienajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppimisen arviointi kohdistuukaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.

Antaessaan kuvataiteen sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää kuvataiteenvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoidaoppilaan edistymistä kuvien tuottamiseen, vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen liittyvien taitojenkehittämisessä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa,ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Palautteella tuetaan kuvantuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen,pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilasta ohjataan omienajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppimisen arviointikohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin ml.työskentelyprosessi.

Antaessaan kuvataiteen sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää kuvataiteen valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoida oppilaanedistymistä kuvien tuottamiseen, vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen liittyvien taitojenkehittämisessä.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia jakuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaansuhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaidenosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin.

Vuos

iluok

at 3

-6

205

Vuos

iluok

at 3

-6

Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänomien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden osallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä jayhteyksissä.

Lapsen omat kiinnostuksen kohteet huomioidaan opetuksessa.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneitakuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneitakuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S3 Taiteen maailmat:

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen erilajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihinsekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

206

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitähyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisenkulttuurin havainnoiminen

Oppilas osaa tehdä monipuolisia havaintojaympäristöstä ja sen kuvista käyttämälläkuvallisia välineitä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaansekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten sanallistaminen Oppilas osaa kuvailla taiteeseen, ympäristöönja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyviähavaintojaan ja perustella ajatuksiaansanallisesti

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestija muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten kuvallinenilmaiseminen

Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan hyödyntämällä kuvien rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisentaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvallisten ilmaisukeinojen käyttäminen Oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessatuottamisessaan

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eriyhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

207

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien tarkastelu Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodonja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvientulkintaan

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia jakuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaansuhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaidenosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin.Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänomien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden osallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä jayhteyksissä.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneitakuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

208

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista,erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Ympäristönkuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänoppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S3 Taiteen maailmat:

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen erilajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihinsekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitähyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisenkulttuurin havainnoiminen

Oppilas osaa tehdä monipuolisia havaintojaympäristöstä ja sen kuvista käyttämälläkuvallisia välineitä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaansekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

209

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten sanallistaminen Oppilas osaa kuvailla taiteeseen, ympäristöönja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyviähavaintojaan ja perustella ajatuksiaansanallisesti

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestija muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten kuvallinenilmaiseminen

Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan hyödyntämällä kuvien rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisentaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvallisten ilmaisukeinojen käyttäminen Oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessatuottamisessaan

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eriyhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien tarkastelu Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodonja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvientulkintaan

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

210

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia jakuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaansuhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaidenosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin.Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänomien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden osallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä jayhteyksissä.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneitakuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista,erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Ympäristönkuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänoppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S3 Taiteen maailmat:

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen erilajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihinsekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Vuos

iluok

at 3

-6

211

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T8 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitähyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisenkulttuurin havainnoiminen

Oppilas osaa tehdä monipuolisia havaintojaympäristöstä ja sen kuvista käyttämälläkuvallisia välineitä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaansekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten sanallistaminen Oppilas osaa kuvailla taiteeseen, ympäristöönja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyviähavaintojaan ja perustella ajatuksiaansanallisesti

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestija muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten kuvallinenilmaiseminen

Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan hyödyntämällä kuvien rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja

212

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisentaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvallisten ilmaisukeinojen käyttäminen Oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessatuottamisessaan

T5 ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseenyksin ja yhteistyössä muiden kanssa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun taitojen kehittäminen Oppilas osaa asettaa tavoitteita ja pyrkiikehittämään kuvailmaisuaan yksin ja ryhmänjäsenenä

T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin jakäyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien avulla vaikuttaminen ja osallistuminen Oppilas osaa käyttää erilaisia kuvallisenvaikuttamisen keinoja ilmaistessaanmielipiteitään

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eriyhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien tarkastelu Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodonja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvientulkintaan

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuriateoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten jakulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvatulkinnan menetelmien käyttäminen Oppilas osaa tulkita kuvia teoksen, tekijänja katsojan näkökulmista sekä hyödyntäätulkintojaan kuvista keskusteltaessa

Vuos

iluok

at 3

-6

213

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisuntapoja omissa kuvissaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun tapojen käyttäminen Oppilas osaa hyödyntää erilaisia kuvailmaisuntapoja tarkastellessaan taidetta ja muutavisuaalista kulttuuria sekä tehdessään omiakuvia

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia jakuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaansuhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaidenosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin.Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänomien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden osallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä jayhteyksissä.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita

214

kuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista,erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Ympäristönkuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänoppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S3 Taiteen maailmat:

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen erilajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihinsekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T8 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitähyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

215

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisenkulttuurin havainnoiminen

Oppilas osaa tehdä monipuolisia havaintojaympäristöstä ja sen kuvista käyttämälläkuvallisia välineitä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaansekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten sanallistaminen Oppilas osaa kuvailla taiteeseen, ympäristöönja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyviähavaintojaan ja perustella ajatuksiaansanallisesti

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestija muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Havaintojen ja ajatusten kuvallinenilmaiseminen

Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan hyödyntämällä kuvien rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisentaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvallisten ilmaisukeinojen käyttäminen Oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessatuottamisessaan

T5 ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseenyksin ja yhteistyössä muiden kanssa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun taitojen kehittäminen Oppilas osaa asettaa tavoitteita ja pyrkiikehittämään kuvailmaisuaan yksin ja ryhmänjäsenenä

T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin jakäyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

216

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien avulla vaikuttaminen ja osallistuminen Oppilas osaa käyttää erilaisia kuvallisenvaikuttamisen keinoja ilmaistessaanmielipiteitään

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eriyhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvien tarkastelu Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodonja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvientulkintaan

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuriateoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten jakulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvatulkinnan menetelmien käyttäminen Oppilas osaa tulkita kuvia teoksen, tekijänja katsojan näkökulmista sekä hyödyntäätulkintojaan kuvista keskusteltaessa

T9 innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisuntapoja omissa kuvissaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun tapojen käyttäminen Oppilas osaa hyödyntää erilaisia kuvailmaisuntapoja tarkastellessaan taidetta ja muutavisuaalista kulttuuria sekä tehdessään omiakuvia

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

217

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

34.6.4. Käsityö

Oppiaineen tehtävä

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan.Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun jateknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinensuunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminenon tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomastierilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössäopetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekäkäyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellistahahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuuttaja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn.Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoavahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaaeettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisenkäsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolienoppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistätyöstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemäänvalintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemäänniiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmistenkulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksennäkökulmista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan.Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun jateknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinensuunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminenon tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomastierilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössäopetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekäkäyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellistahahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuuttaja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn.Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoavahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

218

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaaeettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Vuosiluokilla 3-6 käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisenkäsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolienoppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistätyöstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemäänvalintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemäänniiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmistenkulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksennäkökulmista.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit muodostavatkäsityön oppimista tukevan oppimisympäristön. Samalla ympäristö tukee käsityössätarvittavan teknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaamahdollisuuden käyttää erilaisia oppimateriaaleja, oppimisalustoja, piirto-ohjelmia, digitaalistenkuvien muokkausta sekä piirrosten ja mallien tekemistä oman ilmaisun ja suunnittelun tukena.Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen jayhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kansalliseen ja kansainväliseenkulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- jakirjastokäynneillä. Näyttelyihin ja yrityksiin tehtävillä opintokäynneillä tuetaan ja vahvistetaankoulussa opittua ja käyntejä hyödynnetään oppimistehtävissä. Opetustilanteissa teknologioita javerkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

Paikallinen opetussuunnitelma

Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit muodostavatkäsityön oppimista tukevan oppimisympäristön. Samalla ympäristö tukee käsityössä tarvittavanteknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa resurssienmukaan mahdollisuuden käyttää erilaisia oppimateriaaleja, oppimisalustoja, piirto-ohjelmia,digitaalisten kuvien muokkausta sekä piirrosten ja mallien tekemistä oman ilmaisun ja suunnitteluntukena. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Toiminnallista oppimistavoidaan tukea tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen jayhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kansalliseen ja kansainväliseenkulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- jakirjastokäynneillä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään opintokäyntelja näyttelyihin ja yrityksiin.Näillä tuetaan ja vahvistetaan koulussa opittua ja käyntejä voidaan hyödyntää oppimistehtävissä.Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä käytetään resurssien sallimissa rajoissamonipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 3-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on ottaa huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksikäytettävien oppimisympäristöjen, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Oppilasta tuetaan

Vuos

iluok

at 3

-6

219

Vuos

iluok

at 3

-6

kehittämään käsityöllisiä taitojaan joustavasti itselleen sopivalla tavalla ja kannustetaannauttimaan tekemisestään. Käsityössä tuetaan oppilaiden omia ratkaisuja sekä vahvistetaan uuttaluovan tiedon rakentamista ja käyttöönottoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ohjaukselle jatuelle varataan riittävästi aikaa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on ottaa huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksikäytettävien oppimisympäristöjen, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Oppilasta tuetaankehittämään käsityöllisiä taitojaan joustavasti itselleen sopivalla tavalla ja kannustetaannauttimaan tekemisestään. Käsityössä tuetaan oppilaiden omia ratkaisuja sekä vahvistetaan uuttaluovan tiedon rakentamista ja käyttöönottoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ohjaukselle jatuelle varataan riittävästi aikaa.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 3-6

Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute on ohjaavaa ja kannustavaa, kokokäsityöprosessia koskevaa. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Palautteenantamisessa korostetaan myönteisesti oppilaan kehittymistä ja kannustetaan osaamisenlaajentamiseen ja syventämiseen. Keskeisten oppisisältöjen oppimisen ja omaksumisenrinnalla arvioidaan monipuolisesti laaja-alaisen käsityötaidon ja -tiedon kehittymistä.Arviointikeskustelussa ja muussa palautteessa osoitetaan kehittämiskohde ja ohjataankehittämään suoritusta. Oppilaat osallistuvat arviointiin ja heille tarjotaan erilaisia tapoja tehdäitse- ja vertaisarviointia. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida, jolloinoppilaat oppivat esiintymistä, asioiden selkeää ja jäsenneltyä esittämistä, toisten työskentelynarvostamista ja rakentavaa palautteen antoa.

Käsityön sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää käsityönvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoidakokonaista käsityön prosessia, monimateriaalisen tekemisen tapoja, työskentelyn sujuvuutta jatuotosten laatua sekä muissa oppiaineissa opitun soveltamista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute on ohjaavaa ja kannustavaa, kokokäsityöprosessia koskevaa. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Palautteenantamisessa korostetaan myönteisesti oppilaan kehittymistä ja kannustetaan osaamisenlaajentamiseen ja syventämiseen. Keskeisten oppisisältöjen oppimisen ja omaksumisenrinnalla arvioidaan monipuolisesti laaja-alaisen käsityötaidon ja -tiedon kehittymistä.Arviointikeskustelussa ja muussa palautteessa osoitetaan kehittämiskohde ja ohjataankehittämään suoritusta. Oppilaat osallistuvat arviointiin ja heille tarjotaan erilaisia tapoja tehdäitse- ja vertaisarviointia. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida, jolloinoppilaat oppivat esiintymistä, asioiden selkeää ja jäsenneltyä esittämistä, toisten työskentelynarvostamista ja rakentavaa palautteen antoa.

Käsityön sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää käsityön valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoida kokonaistakäsityön prosessia, monimateriaalisen tekemisen tapoja, työskentelyn sujuvuutta ja tuotostenlaatua sekä muissa oppiaineissa opitun soveltamista.

220

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejäja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteidensyntymistä ja energian käyttöä.

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä jamuotoja. Huomioidaan ohjatusti materiaalien erilaisia ominaisuuksia.

S2 Suunnittelu

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

Pyritään työskentelemään suunnitelmallisesti. Kokeillaan ohjatusti erilaisia materiaaleja jatyöskentelytekniikoita. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Harjoitellaan eri työtekniikoita. Sovelletaan näinhankittua tietoa omassa työssä. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ml. kierrätysmateriaaleja.Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vielä eteenpäin joko arvioiden tai konkreettisestitoimien.

S4 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään joko valmiita ohjeita soveltaen tai itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

Vuos

iluok

at 3

-6

221

Vuos

iluok

at 3

-6

S5 Soveltaminen

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

S6 Dokumentointi ja arviointi

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia.Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanyksilö- ja ryhmäpalautetta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaakeksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaosana itsearviointia.

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.

222

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti,huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämääntyöhön sopivaa välineistöä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään jatoimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvatayksinkertaisten ja arkipäivään liittyvienlaitteiden toimintaperiaatteita. Oppilasosaa käyttää asianmukaisia työvälineitä,koneita ja laitteita oikein, turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejäja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteidensyntymistä ja energian käyttöä.

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä jamuotoja. Huomioidaan ohjatusti materiaalien erilaisia ominaisuuksia.

S2 Suunnittelu

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksi

Vuos

iluok

at 3

-6

223

Vuos

iluok

at 3

-6

tuotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

Pyritään työskentelemään suunnitelmallisesti. Kokeillaan ohjatusti erilaisia materiaaleja jatyöskentelytekniikoita. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Harjoitellaan eri työtekniikoita. Sovelletaan näinhankittua tietoa omassa työssä. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ml. kierrätysmateriaaleja.Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vielä eteenpäin joko arvioiden tai konkreettisestitoimien.

S4 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään joko valmiita ohjeita soveltaen tai itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

S5 Soveltaminen

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

S6 Dokumentointi ja arviointi

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia.Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanyksilö- ja ryhmäpalautetta.

224

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaakeksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaosana itsearviointia.

T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainenkäsityöprosessi ja sen dokumentointi

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi japrosessin dokumentointi

Oppilas osaa toteuttaa kokonaisenkäsityöprosessin ja tehdä dokumentointiaprosessin eri vaiheista.

T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessäkäsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tuotteen valmistaminen Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseensuunnitelmaansa perustuvan tuotteen taiteoksen, jossa on huomioitu esteettisyys jatoimivuus.

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

225

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti,huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämääntyöhön sopivaa välineistöä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään jatoimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvatayksinkertaisten ja arkipäivään liittyvienlaitteiden toimintaperiaatteita. Oppilasosaa käyttää asianmukaisia työvälineitä,koneita ja laitteita oikein, turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejäja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteidensyntymistä ja energian käyttöä.

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöä

226

uusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä jamuotoja. Tutustutaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksiin ja sovelletaan niitä ohjatusti.Huomioidaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä (kestävä kehitys).

S2 Suunnittelu

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassatyössä. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja ml. kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaanohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio(ompelukoneen ohjelmat, esim. napinläpi). Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vieläeteenpäin.

S4 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana tai sovelletaan valmiita ohjeita.

S5 Soveltaminen

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin. Harjoitellaan tuotteiden hoitoa, huoltoa ja kierrätystä.

Vuos

iluok

at 3

-6

227

Vuos

iluok

at 3

-6

S6 Dokumentointi ja arviointi

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T6 S1, S2, S6 L5

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaakeksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaosana itsearviointia.

T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainenkäsityöprosessi ja sen dokumentointi

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi japrosessin dokumentointi

Oppilas osaa toteuttaa kokonaisenkäsityöprosessin ja tehdä dokumentointiaprosessin eri vaiheista.

T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessäkäsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

228

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tuotteen valmistaminen Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseensuunnitelmaansa perustuvan tuotteen taiteoksen, jossa on huomioitu esteettisyys jatoimivuus.

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti,huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämääntyöhön sopivaa välineistöä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään jatoimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvatayksinkertaisten ja arkipäivään liittyvienlaitteiden toimintaperiaatteita. Oppilasosaa käyttää asianmukaisia työvälineitä,koneita ja laitteita oikein, turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti.

T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityönsuunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminenomassa työskentelyssä

Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologiaa ohjatusti käsityönsuunnittelussa, valmistuksessa jakäsityöprosessin dokumentoinnissa.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

Vuos

iluok

at 3

-6

229

Vuos

iluok

at 3

-6

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ideointi

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejäja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteidensyntymistä ja energian käyttöä.

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä jamuotoja. Tutustutaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksiin ja sovelletaan niitä ohjatusti.Huomioidaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä (kestävä kehitys).

S2 Suunnittelu

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassatyössä. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja ml. kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaanohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio(ompelukoneen ohjelmat, esim. napinläpi). Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vieläeteenpäin.

230

S4 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana tai sovelletaan valmiita ohjeita.

S5 Soveltaminen

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin. Harjoitellaan tuotteiden hoitoa, huoltoa ja kierrätystä.

S6 Dokumentointi ja arviointi

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T6 S1, S2, S6 L5

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaakeksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

231

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaosana itsearviointia.

T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainenkäsityöprosessi ja sen dokumentointi

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi japrosessin dokumentointi

Oppilas osaa toteuttaa kokonaisenkäsityöprosessin ja tehdä dokumentointiaprosessin eri vaiheista.

T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessäkäsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tuotteen valmistaminen Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseensuunnitelmaansa perustuvan tuotteen taiteoksen, jossa on huomioitu esteettisyys jatoimivuus.

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti,huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämääntyöhön sopivaa välineistöä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään jatoimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvatayksinkertaisten ja arkipäivään liittyvienlaitteiden toimintaperiaatteita. Oppilasosaa käyttää asianmukaisia työvälineitä,koneita ja laitteita oikein, turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti.

232

T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityönsuunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminenomassa työskentelyssä

Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologiaa ohjatusti käsityönsuunnittelussa, valmistuksessa jakäsityöprosessin dokumentoinnissa.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

34.6.5. Liikunta

Oppiaineen tehtävä

Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä,sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon.Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset jaliikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus jayhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttäsekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojenja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja,lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen jaeettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitäovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristenperustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietojaja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluutoisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteidentunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaamahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen,leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saavalmiuksia terveytensä edistämiseen.

Vuos

iluok

at 3

-6

233

Vuos

iluok

at 3

-6

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

”Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen.”

Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessaja monipuolistamisessa sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Monipuolinen javuorovaikutuksellinen opetus tukee taitojen oppimista, oppilaiden hyvinvointia, kasvuaitsenäisyyteen ja osallisuuteen sekä luo valmiuksia liikunnalliseen elämäntapaan. Oppilaatosallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja vastuulliseen toteuttamiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä,sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon.Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset jaliikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus jayhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä.Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiinmahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoamonipuolisesti.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitäovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristenperustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietojaja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluutoisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteidentunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaamahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen,leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saavalmiuksia terveytensä edistämiseen.

Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessaja monipuolistamisessa sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Monipuolinen javuorovaikutuksellinen opetus tukee taitojen oppimista, oppilaiden hyvinvointia, kasvuaitsenäisyyteen ja osallisuuteen sekä luo valmiuksia liikunnalliseen elämäntapaan. Oppilaatosallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja vastuulliseen toteuttamiseen.

Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaanhuomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaanliikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessäedistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaanhuomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan

234

liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessäedistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 3-6

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 3-6 kiinnitetään huomiota sellaisten perustaitojen hallintaan, joilla on merkitystäyhteiseen toimintaan osallistumisessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukeahyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Liikunnanopetuksessa kannustetaan oppilastasietämään omalla liikunnallisella epämukavuusalueella toimimista. Opetuksessa on keskeistäoppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinninja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 3-6 kiinnitetään huomiota sellaisten perustaitojen hallintaan, joilla on merkitystäyhteiseen toimintaan osallistumisessa.

Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 3-6

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla jaohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan oppimisesta ja työskentelystä.

Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekäkehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioonoppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyntavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10),joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittaustentuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.

Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnanvaltakunnallisia arviointikriteereitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla jaohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan oppimisesta ja työskentelystä.

Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekäkehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioonoppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyntavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10),

Vuos

iluok

at 3

-6

235

Vuos

iluok

at 3

-6

joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittaustentuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.

Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnan valtakunnallisiaarviointikriteereitä.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki-ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseenkuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen jaliikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvynarviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis-ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnanopetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseenja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnanopetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

236

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntatehtäviä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Vuos

iluok

at 3

-6

237

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaanettä soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä,eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen (tasapaino-ja liikkumistaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissaoppimisympäristöissä.

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaanvälineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissäkäyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen(välineenkäsittelytaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa käsitellä erilaisia liikuntavälineitäerilaisissa oppimisympäristöissä.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä japelastautumaan vedestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uima- ja pelastautumistaidot Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5metriä pinnan alla).

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta liikuntatunneilla Oppilas osaa ottaa huomioon mahdollisetvaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkiitoimimaan turvallisesti ja asiallisesti.

238

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissayhteisesti sovitulla tavalla.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki-ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseenkuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen jaliikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Vuos

iluok

at 3

-6

239

Vuos

iluok

at 3

-6

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvynarviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis-ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnanopetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseenja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnanopetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

240

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntatehtäviä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaanettä soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä,eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen (tasapaino-ja liikkumistaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissaoppimisympäristöissä.

Vuos

iluok

at 3

-6

241

Vuos

iluok

at 3

-6

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaanvälineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissäkäyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen(välineenkäsittelytaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa käsitellä erilaisia liikuntavälineitäerilaisissa oppimisympäristöissä.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä japelastautumaan vedestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uima- ja pelastautumistaidot Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5metriä pinnan alla).

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta liikuntatunneilla Oppilas osaa ottaa huomioon mahdollisetvaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkiitoimimaan turvallisesti ja asiallisesti.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissayhteisesti sovitulla tavalla.

242

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki-ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseenkuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen jaliikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvynarviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,

Vuos

iluok

at 3

-6

243

Vuos

iluok

at 3

-6

joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis-ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnanopetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.Oppilaille opetetaan liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnanopetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin.

Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset voidaan tehdäniin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

244

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntatehtäviä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaanettä soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä,eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen (tasapaino-ja liikkumistaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissaoppimisympäristöissä.

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaanvälineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissäkäyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen(välineenkäsittelytaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa käsitellä erilaisia liikuntavälineitäerilaisissa oppimisympäristöissä.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

245

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä japelastautumaan vedestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uima- ja pelastautumistaidot Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5metriä pinnan alla).

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta liikuntatunneilla Oppilas osaa ottaa huomioon mahdollisetvaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkiitoimimaan turvallisesti ja asiallisesti.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissayhteisesti sovitulla tavalla.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

246

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki-ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseenkuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen jaliikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvynarviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis-ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnanopetukseen kuuluu mahdollisuuksien mukaan uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.Oppilaille opetetaan liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnanopetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Vuos

iluok

at 3

-6

247

Vuos

iluok

at 3

-6

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntatehtäviä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

248

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaanettä soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä,eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen (tasapaino-ja liikkumistaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissaoppimisympäristöissä.

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaanvälineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissäkäyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motoristen perustaitojen(välineenkäsittelytaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa käsitellä erilaisia liikuntavälineitäerilaisissa oppimisympäristöissä.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä japelastautumaan vedestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uima- ja pelastautumistaidot Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5metriä pinnan alla).

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta liikuntatunneilla Oppilas osaa ottaa huomioon mahdollisetvaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkiitoimimaan turvallisesti ja asiallisesti.

Vuos

iluok

at 3

-6

249

Vuos

iluok

at 3

-6

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissayhteisesti sovitulla tavalla.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

34.6.6. Matematiikka

Matematiikan tehtävä

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaamatemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteidenymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikankumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuusovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto-ja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan sekäpositiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- jayhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaatottavat vastuuta omasta oppimisestaan.

250

Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään jalaajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaamonipuolisesti.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokkien 3−6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävätmatemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostamisessa. Opetus kehittää oppilaidentaitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolistenongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessakeskeistä. Matematiikan opetuksessa varmennetaan ja laajennetaan oppilaiden lukukäsitteen jakymmenjärjestelmän ymmärtämistä. Lisäksi kehitetään laskutaidon sujuvuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaamatemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteidenymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikankumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuusovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto-ja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan sekäpositiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- jayhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaatottavat vastuuta omasta oppimisestaan.

Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään jalaajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaamonipuolisesti.

Vuosiluokkien 3−6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävätmatemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostamisessa. Opetus kehittää oppilaidentaitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolistenongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessakeskeistä. Matematiikan opetuksessa varmennetaan ja laajennetaan oppilaiden lukukäsitteen jakymmenjärjestelmän ymmärtämistä. Lisäksi kehitetään laskutaidon sujuvuutta.

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Matematiikkaa opiskellaan edelleen oppimisympäristössä, jossa konkretisointi ja välineet ovatkeskeisessä asemassa. Välineet tulee olla helposti saatavilla. Opetuksessa käytetään vaihteleviatyötapoja. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa työtapojen valintaan. Työskennellään sekäyhdessä että itsenäisesti. Oppimispelit ja -leikit ovat yksi tärkeä ja oppilaita motivoiva työtapa.Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laskinta hyödynnetään opetuksessa ja opiskelussa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Matematiikkaa opiskellaan edelleen oppimisympäristössä, jossa konkretisointi ja välineet ovatkeskeisessä asemassa. Välineet tulee olla helposti saatavilla. Opetuksessa käytetään vaihteleviatyötapoja. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa työtapojen valintaan. Työskennellään sekäyhdessä että itsenäisesti. Oppimispelit ja -leikit ovat yksi tärkeä ja oppilaita motivoiva työtapa.Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laskinta hyödynnetään opetuksessa ja opiskelussa.

Vuos

iluok

at 3

-6

251

Vuos

iluok

at 3

-6

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 3-6

Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkienkeskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukeauusien sisältöjen oppimiseksi. Matematiikan oppimiselle on varattava riittävästi aikaa ja tuenon oltava systemaattista. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataanjatkuvasti. Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että myönteinenasenne ja kyvykkyyden tunne vahvistuvat. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksija heille tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse. Jokaiselle oppilaalle turvataanmahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja ja rikastuttamallakäsiteltäviä sisältöjä. Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi lukujen ominaisuudet, erilaisetlukujonot, geometria, luova ongelmanratkaisu ja matematiikan sovellukset.

Paikallinen opetussuunnitelma

Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkienkeskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukeauusien sisältöjen oppimiseksi. Matematiikan oppimiselle on varattava riittävästi aikaa ja tuenon oltava systemaattista. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataanjatkuvasti. Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että myönteinenasenne ja kyvykkyyden tunne vahvistuvat. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksija heille tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse. Jokaiselle oppilaalle turvataanmahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja ja rikastuttamallakäsiteltäviä sisältöjä. Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi lukujen ominaisuudet, erilaisetlukujonot, geometria, luova ongelmanratkaisu ja matematiikan sovellukset.

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistääoppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. Arviointi onmonipuolista ja palaute ohjaavaa ja rakentavaa. Ne tukevat oppilaiden matemaattisten taitojenkehittymistä ja rohkaisevat tarvittaessa uuteen yrittämiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaaoppimistaan ja tiedostamaan vahvuuksiaan. Palaute auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä tietoja jataitoja tulisi edelleen kehittää ja miten. Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansatyöskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

Oppilailta edellytetään aiempaa enemmän matemaattisen ajattelunsa esilletuomista puheen,välineiden, piirtämisen ja kirjallisen työskentelyn avulla. Arvioinnin kohteena ovat tekemisen tapa,ratkaisujen oikeellisuus sekä taito soveltaa opittua.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa jatuotosta. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn jakehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3-6 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistääoppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. Arviointi onmonipuolista ja palaute ohjaavaa ja rakentavaa. Ne tukevat oppilaiden matemaattisten taitojenkehittymistä ja rohkaisevat tarvittaessa uuteen yrittämiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaaoppimistaan ja tiedostamaan vahvuuksiaan. Palaute auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä tietoja jataitoja tulisi edelleen kehittää ja miten. Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansatyöskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

252

Oppilailta edellytetään aiempaa enemmän matemaattisen ajattelunsa esilletuomista puheen,välineiden, piirtämisen ja kirjallisen työskentelyn avulla. Arvioinnin kohteena ovat tekemisen tapa,ratkaisujen oikeellisuus sekä taito soveltaa opittua.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa jatuotosta. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn jakehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Matematiikan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaanosaamista suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisentasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää matematiikan valtakunnallisiaarviointikriteereitä.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita syy-ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskunkäsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Harjoitellaan kertolaskualgoritmia ja varmistetaan sen osaaminen. Opiskellaan jakolaskuasekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetäänlaskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskun

Vuos

iluok

at 3

-6

253

Vuos

iluok

at 3

-6

käsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Tutustutaan kertolaskualgoritmiin. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiäyhteyksiä.

Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissa tilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

S3 Algebra

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaantuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä jakokeilemalla.

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan.

S4 Geometria ja mittaaminen

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin.Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensin ensimmäinen neljännes ja laajennetaan sitten kaikkiinneljänneksiin.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.

Piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kuvioita. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihin ja muihinkuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin, nelikulmioihinja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin. Harjoitellaan kulmienpiirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen. Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartankäytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä. Ohjataanoppilaita ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu.

S5 Tietojenkäsittely, tilastot ja todennäköisyys

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

254

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaansekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvion tai arvosananmuodostamiseen. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä

Keskeistä

• ongelman visualisoiminen ja sanoittaminen• ääneen ajattelu• ongelmanratkaisua yhteistoiminnallisesti• eri ratkaisumallien etsiminen ja niiden esittäminen toisille

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaanerilaisia strategioita.

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä jatuloksen mielekkyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Vuos

iluok

at 3

-6

255

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioidaratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä.

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitäja merkintöjä

Keskeisiä

• kertoja, kerrottava, tulo• jaettava, jakaja, osamäärä• osoittaja, nimittäjä, murto- ja himmiviiva

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen jakäyttö

Oppilas käyttää pääsääntöisesti oikeitakäsitteitä ja merkintöjä.

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystäänkymmenjärjestelmästä

Keskeistä

• lukualueen laajentaminen 0-1000• murtoluvun käsite ja murtolukulaskuja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen Oppilas hallitsee kymmenjärjestelmänperiaatteen, myös desimaalilukujen osalta.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä jakirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia

Keskeistä

• yhteen- ja vähennyslaskualgoritmit• kertotaulut• kertolaskun käsitteen ymmärtäminen• kertolaskualgoritmiin tutustuminen• kellonajat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laskutaidot ja peruslaskutoimitustenominaisuuksien hyödyntäminen

Oppilas laskee melko sujuvasti päässä jakirjallisesti.

256

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleidenja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilasgeometrisiin käsitteisiin

• piste, jana, suora• kulma• kolmiot, nelikulmiot, monikulmiot

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Geometrian käsitteet ja geometristenominaisuuksien havainnointi

Oppilas osaa luokitella ja tunnistaa kappaleitaja kuvioita. Oppilas osaa käyttää mittakaavaasekä tunnistaa suoran ja pisteen suhteensymmetrisiä kuvioita.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaanmittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaanmittaustuloksen järkevyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mittaaminen Oppilas osaa valita sopivan mittavälineen,mitata ja arvioida mittaustuloksenjärkevyyttä. Oppilas osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän hallitsee yleisimmätmittayksikkömuunnokset.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita syy-ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskunkäsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Harjoitellaan kertolaskualgoritmia ja varmistetaan sen osaaminen. Opiskellaan jakolaskuasekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetäänlaskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Vu

osilu

okat

3-6

257

Vuos

iluok

at 3

-6

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Varmistetaan yhteen- javähennyslaskualgoritmien osaaminen. Opetellaan kertolaskualgoritmin käyttö ja varmistetaansen osaaminen. Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaanlukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiäyhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla.

S3 Algebra

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaantuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä jakokeilemalla.

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Opetellaanlausekkeiden kirjoittamista ja laskujärjestyssopimuksia. Varmistetaan yhtä suuri kuin merkinymmärtäminen ja oikea käyttö lausekkeissa sekä vaiheittain laskemisessa.

S4 Geometria ja mittaaminen

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin.Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensin ensimmäinen neljännes ja laajennetaan sitten kaikkiinneljänneksiin.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

258

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan tasokuviotmonikulmioihin ja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemminkolmioihin, nelikulmioihin ja ympyrään. Varmistetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteidenymmärtäminen. Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensimmäinen neljännes.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksenarviointiin ja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioidenpiirejä. Ohjataan oppilaita ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaanyksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillä mittayksiköillä.

S5 Tietojenkäsittely, tilastot ja todennäköisyys

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5

Vuos

iluok

at 3

-6

259

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaansekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvion tai arvosananmuodostamiseen. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä

Keskeistä

• laskuprosessin jäsentäminen ja sen kuvaaminen lausekkeena

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaanerilaisia strategioita.

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä jatuloksen mielekkyyttä

Keskeistä

• tarkistuslaskun käyttö

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioidaratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä.

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitäja merkintöjä

Keskeistä

• desimaaliluvun käsite• likiarvo• sekaluku; kokonais- ja murto-osa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen jakäyttö

Oppilas käyttää pääsääntöisesti oikeitakäsitteitä ja merkintöjä.

260

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystäänkymmenjärjestelmästä

Keskeistä

• lukualueen laajentaminen 1000-

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen Oppilas hallitsee kymmenjärjestelmänperiaatteen, myös desimaalilukujen osalta.

T9 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä positiivisiinrationaalilukuihin ja negatiivisiin kokonaislukuihin

Keskeistä

• negatiiviset kokonaisluvut

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukukäsite Oppilas osaa käyttää positiivisiarationaalilukuja ja negatiivisia kokonaislukuja.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä jakirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia

Keskeistä

• kertolaskualgoritmin käytön varmentaminen• laskujärjestys• murto- ja desimaalilukulaskuja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laskutaidot ja peruslaskutoimitustenominaisuuksien hyödyntäminen

Oppilas laskee melko sujuvasti päässä jakirjallisesti.

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleidenja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilasgeometrisiin käsitteisiin

Keskeistä

• koordinaatisto• symmetria• yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat• kulmien luokittelua• suunnikkaat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Vuos

iluok

at 3

-6

261

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Geometrian käsitteet ja geometristenominaisuuksien havainnointi

Oppilas osaa luokitella ja tunnistaa kappaleitaja kuvioita. Oppilas osaa käyttää mittakaavaasekä tunnistaa suoran ja pisteen suhteensymmetrisiä kuvioita.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaanmittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaanmittaustuloksen järkevyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mittaaminen Oppilas osaa valita sopivan mittavälineen,mitata ja arvioida mittaustuloksenjärkevyyttä. Oppilas osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän hallitsee yleisimmätmittayksikkömuunnokset.

T13 ohjata oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammejasekä käyttämään tilastollisia tunnuslukuja sekä tarjota kokemuksiatodennäköisyydestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taulukoiden ja diagrammien laatiminen jatulkinta

Oppilas osaa laatia taulukon annetustaaineistosta sekä tulkita taulukoita jadiagrammeja. Oppilas osaa laskea keskiarvonja määrittää tyyppiarvon.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

262

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskunkäsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Harjoitellaan kertolaskualgoritmia ja varmistetaan sen osaaminen. Opiskellaan jakolaskuasekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetäänlaskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

Käsitystä lukujen rakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla jaluokittelemalla lukuja.

Varmistetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Varmistetaan kertotaulujen 1-10osaaminen. Varmistetaan kertolaskualgoritmin osaaminen myös kaksinumeroisella kertojalla.Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäinjakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Varmistetaan negatiivisen luvun käsiteen ymmärtäminen. Varmistetaan murtolukujenperuslaskutoimituksien osaaminen eri tilanteissa. Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisellaluvulla kertomisessa ja jakamisessa. Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmääja harjoitellaan peruslaskutoimituksia desimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen.Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvon ymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemistayksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetään murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiäyhteyksiä.

S3 Algebra

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaantuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä jakokeilemalla.

Tutustutaan tuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisujapäättelemällä ja kokeilemalla.

S4 Geometria ja mittaaminen

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin.Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Vuos

iluok

at 3

-6

263

Vuos

iluok

at 3

-6

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensin ensimmäinen neljännes ja laajennetaan sitten kaikkiinneljänneksiin.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Laajennetaan koordinaatioston osaaminen sen kaikkiin neljänneksiin.

Käytetään mittakaavaa suurennoksissa ja pienennöksissä. Ohjataan oppilaita hyödyntämäänmittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä ja pinta-aloja. Ohjataan oppilaita ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Varmennetaanyksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillä mittayksiköillä.

S5 Tietojenkäsittely, tilastot ja todennäköisyys

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

264

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5

T14 S1 L1, L4, L5, L6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaansekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvion tai arvosananmuodostamiseen. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Opittujen asioiden yhteydet Oppilas tunnistaa ja antaa esimerkkejäoppimiensa asioiden välisistä yhteyksistä

T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdäperusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kysymysten esittäminen ja päättelytaidot Oppilas osaa esittää matematiikan kannaltamielekkäitä kysymyksiä ja päätelmiä.

Vuos

iluok

at 3

-6

265

Vuos

iluok

at 3

-6

T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muillekonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen ja päätelmien esittäminen Oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään eritavoin.

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä

Keskeistä

• käytetään ongelmanratkaisutaitoja arkipäivän tilanteissa• suunnitellaan itse matemaattisia ongelmanratkaisutehtäviä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaanerilaisia strategioita.

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä jatuloksen mielekkyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioidaratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä.

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitäja merkintöjä

Keskeistä

• jaollisuus• pyöristäminen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen jakäyttö

Oppilas käyttää pääsääntöisesti oikeitakäsitteitä ja merkintöjä.

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystäänkymmenjärjestelmästä

Keskeistä

• suuria lukuja• desimaaliluvut; kymmenes- ja sadaosat• murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys

266

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen Oppilas hallitsee kymmenjärjestelmänperiaatteen, myös desimaalilukujen osalta.

T9 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä positiivisiinrationaalilukuihin ja negatiivisiin kokonaislukuihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukukäsite Oppilas osaa käyttää positiivisiarationaalilukuja ja negatiivisia kokonaislukuja.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä jakirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laskutaidot ja peruslaskutoimitustenominaisuuksien hyödyntäminen

Oppilas laskee melko sujuvasti päässä jakirjallisesti.

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleidenja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilasgeometrisiin käsitteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Geometrian käsitteet ja geometristenominaisuuksien havainnointi

Oppilas osaa luokitella ja tunnistaa kappaleitaja kuvioita. Oppilas osaa käyttää mittakaavaasekä tunnistaa suoran ja pisteen suhteensymmetrisiä kuvioita.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaanmittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaanmittaustuloksen järkevyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mittaaminen Oppilas osaa valita sopivan mittavälineen,mitata ja arvioida mittaustuloksenjärkevyyttä. Oppilas osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän hallitsee yleisimmätmittayksikkömuunnokset.

Vuos

iluok

at 3

-6

267

Vuos

iluok

at 3

-6

T13 ohjata oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammejasekä käyttämään tilastollisia tunnuslukuja sekä tarjota kokemuksiatodennäköisyydestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taulukoiden ja diagrammien laatiminen jatulkinta

Oppilas osaa laatia taulukon annetustaaineistosta sekä tulkita taulukoita jadiagrammeja. Oppilas osaa laskea keskiarvonja määrittää tyyppiarvon.

T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelminagraafisessa ohjelmointiympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ohjelmointi graafisessaohjelmointiympäristössä

Oppilas osaa ohjelmoida toimivan ohjelmangraafisessa ohjelmointiympäristössä.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskunkäsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Harjoitellaan kertolaskualgoritmia ja varmistetaan sen osaaminen. Opiskellaan jakolaskuasekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetäänlaskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.

268

Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

Käytetään monipuolisesti taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Varmistetaan yhteen-ja vähennyslaskualgoritmien sekä kertolaskualgoritmin osaaminen. Varmistetaan kertotaulujen1-10 osaaminen. Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Varmistetaanlukuyksiköittäin jakamisen osaaminen. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niidenvälisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Lukualueessa ovat myös negatiiviset kokonaisluvut. Varmistetaan murtolukujenperuslaskutoimituksien osaaminen eri tilanteissa. Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisellaluvulla kertomisessa ja jakamisessa. Varmistetaan peruslaskutoimituksien osaaminenmyös desimaaliluvuilla. Kerrataan prosentin käsitte. Varmistetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtäminen ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

S3 Algebra

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaantuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä jakokeilemalla.

Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä ja kokeilemalla. Varmistetaanlaskulausekkeiden oikea kirjaaminen sekä vaiheittainen laskeminen laskujärjestyssääntöjänoudattaen.

S4 Geometria ja mittaaminen

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin.Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensin ensimmäinen neljännes ja laajennetaan sitten kaikkiinneljänneksiin.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.

Vuos

iluok

at 3

-6

269

Vuos

iluok

at 3

-6

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Kerrataan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteet. Kerrataankulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- ja siirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksiosana taidetta.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä ja pinta-alojasekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Varmistetaan yksikönmuunnoksien osaaminenyleisimmin käytetyillä mittayksiköillä.

S5 Tietojenkäsittely, tilastot ja todennäköisyys

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käytetään tilastollisiatunnuslukuja suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5

T14 S1 L1, L4, L5, L6

270

Vuosiluokan tavoitteet

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaansekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvion tai arvosananmuodostamiseen. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Opittujen asioiden yhteydet Oppilas tunnistaa ja antaa esimerkkejäoppimiensa asioiden välisistä yhteyksistä

T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdäperusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kysymysten esittäminen ja päättelytaidot Oppilas osaa esittää matematiikan kannaltamielekkäitä kysymyksiä ja päätelmiä.

T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muillekonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ratkaisujen ja päätelmien esittäminen Oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään eritavoin.

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaanerilaisia strategioita.

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä jatuloksen mielekkyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

271

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioidaratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä.

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitäja merkintöjä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen jakäyttö

Oppilas käyttää pääsääntöisesti oikeitakäsitteitä ja merkintöjä.

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystäänkymmenjärjestelmästä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen Oppilas hallitsee kymmenjärjestelmänperiaatteen, myös desimaalilukujen osalta.

T9 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä positiivisiinrationaalilukuihin ja negatiivisiin kokonaislukuihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukukäsite Oppilas osaa käyttää positiivisiarationaalilukuja ja negatiivisia kokonaislukuja.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä jakirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia

• käytännön prosenttilaskua

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laskutaidot ja peruslaskutoimitustenominaisuuksien hyödyntäminen

Oppilas laskee melko sujuvasti päässä jakirjallisesti.

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleidenja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilasgeometrisiin käsitteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

272

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Geometrian käsitteet ja geometristenominaisuuksien havainnointi

Oppilas osaa luokitella ja tunnistaa kappaleitaja kuvioita. Oppilas osaa käyttää mittakaavaasekä tunnistaa suoran ja pisteen suhteensymmetrisiä kuvioita.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaanmittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaanmittaustuloksen järkevyyttä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mittaaminen Oppilas osaa valita sopivan mittavälineen,mitata ja arvioida mittaustuloksenjärkevyyttä. Oppilas osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän hallitsee yleisimmätmittayksikkömuunnokset.

T13 ohjata oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammejasekä käyttämään tilastollisia tunnuslukuja sekä tarjota kokemuksiatodennäköisyydestä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Taulukoiden ja diagrammien laatiminen jatulkinta

Oppilas osaa laatia taulukon annetustaaineistosta sekä tulkita taulukoita jadiagrammeja. Oppilas osaa laskea keskiarvonja määrittää tyyppiarvon.

T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelminagraafisessa ohjelmointiympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ohjelmointi graafisessaohjelmointiympäristössä

Oppilas osaa ohjelmoida toimivan ohjelmangraafisessa ohjelmointiympäristössä.

34.6.7. Musiikki

Oppiaineen tehtävä

Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaanja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin moniamerkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Oppilaiden musiikillinenosaaminen laajenee, mikä vahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikinelinikäiselle harrastamiselle. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumistamusiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojen jaymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muiden

Vuos

iluok

at 3

-6

273

Vuos

iluok

at 3

-6

kanssa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaiden musiikillisetkiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat ja tapahtumatsekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetääntarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseensekä muuhun luovaan tuottamiseen. Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkiamonipuolisesti, mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokkien 3-6 musiikin opetuksessa oppilaat oppivat suhtautumaan avoimesti jakunnioittavasti toisten kokemuksiin sekä luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässään.Samalla he tottuvat jäsentämään aiempaa tietoisemmin musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitäsekä musiikkikulttuureja. Oppilaiden ymmärrys musiikkikäsitteistä ja ilmaisukeinoista syveneeja laajenee samalla, kun taidot laulaa, soittaa, säveltää, liikkua ja kuunnella kehittyvät.Ääniin ja musiikin ilmaisukeinoihin liittyvää luovaa ja esteettistä ajattelua edistetään luomallatilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia musiikillisia tai monitaiteellisiakokonaisuuksia. Näissä tehtävissä oppilaat käyttävät mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksintai yhdessä muiden kanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulunarjessa ja juhlassa. Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisena toimijoina rakentuu myönteistenoppimiskokemusten kautta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaanja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Oppilaiden musiikillista osaamista kehitetään, mikävahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikin elinikäiselle harrastamiselle.Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseenmonimuotoisuuteen.

Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojenja ymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössämuiden kanssa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaidenmusiikilliset kiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat jatapahtumat sekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyäkehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen.Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkia monipuolisesti, mikä edesauttaa heidänilmaisutaitojensa kehittymistä.

Vuosiluokkien 3-6 musiikin opetuksessa oppilaat oppivat suhtautumaan avoimesti jakunnioittavasti toisten kokemuksiin sekä luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässään.Samalla he tottuvat jäsentämään aiempaa tietoisemmin musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitäsekä musiikkikulttuureja. Oppilaiden ymmärrys musiikkikäsitteistä ja ilmaisukeinoista syveneeja laajenee samalla, kun taidot laulaa, soittaa, säveltää, liikkua ja kuunnella kehittyvät.Ääniin ja musiikin ilmaisukeinoihin liittyvää luovaa ja esteettistä ajattelua edistetään luomallatilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia musiikillisia tai monitaiteellisiakokonaisuuksia. Näissä tehtävissä oppilaat käyttävät mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksintai yhdessä muiden kanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulunarjessa ja juhlassa. Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisena toimijoina rakentuu myönteistenoppimiskokemusten kautta.

Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus,joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muumusiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun

274

rohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämyksetinnostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksiatieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetääntaide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus,joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muumusiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluunrohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämyksetinnostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksiatieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetääntaide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 3-6

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassatyötapoja, opetusvälineiden käyttöä ja ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut niin, että myösoppilaita kuullaan. Ratkaisuilla luodaan oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekävahvistetaan jokaisen oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassatyötapoja, opetusvälineiden käyttöä ja ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut niin, että myösoppilaita kuullaan. Ratkaisuilla luodaan oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekävahvistetaan jokaisen oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 3-6

Musiikin opetuksessa oppilaat tarvitsevat ohjaavaa ja rohkaisevaa palautetta erityisestiyhteistoiminnan ja musiikillisten taitojen harjoittelemisessa. Palaute ohjaa jokaista oppilastahahmottamaan musiikkia ja musiikkikäsitteitä sekä kehittämään toimintaansa ryhmän jäsenenäsuhteessa soivaan musiikilliseen kokonaisuuteen.

Antaessaan musiikin sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessapaikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisentasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä seurata erityisesti oppilaanyhteismusisointitaitojen, käsitteellisen ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Musiikin opetuksessa oppilaat tarvitsevat ohjaavaa ja rohkaisevaa palautetta erityisestiyhteistoiminnan ja musiikillisten taitojen harjoittelemisessa. Palaute ohjaa jokaista oppilastahahmottamaan musiikkia ja musiikkikäsitteitä sekä kehittämään toimintaansa ryhmän jäsenenäsuhteessa soivaan musiikilliseen kokonaisuuteen.

Antaessaan musiikin sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä seurata erityisesti oppilaanyhteismusisointitaitojen, käsitteellisen ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.

Vuos

iluok

at 3

-6

275

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimienperussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä eri soittimien perussoittotekniikoita harjoitellaanyhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojen ja kuvittelukyvyn monipuolinenkehittäminen.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitänimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia.Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiinkeinoihin.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaanmusiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.

S4 Ohjelmisto

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnönvaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisestimuun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkiaja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellyksetsisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden kulttuuriperinnön vaalimiseen jakulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti muun muassalastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, populaarimusiikkia ja kansanmusiikkia.

276

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaanmyönteistä yhteishenkeä yhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikilliset yhteistyötaidot Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenetyhteismusisoinnissa.

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekäkehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaanmusisoivan ryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä Oppilas osallistuu yhteislauluun ja soittoonpyrkien sovittamaan osuutensa osaksimusiikillista kokonaisuutta.

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden jatunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikkiliikunta Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttääkehoaan musiikilliseen ilmaisuun.

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansasekä kertomaan siitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin kuuntelu Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia jaesittää näkemyksiään kuulemastaan.

Vuos

iluok

at 3

-6

277

Vuos

iluok

at 3

-6

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikinmerkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkintätapojen ymmärtäminen Oppilas toimii opiskeltujen musiikillistenmerkintöjen mukaisesti musisoinninyhteydessä.

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimienperussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä eri soittimien (myös melodiasoittimien)perussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitänimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia.Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiinkeinoihin.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.

278

Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaanmusiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.

S4 Ohjelmisto

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnönvaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisestimuun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkiaja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellyksetsisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden kulttuuriperinnön vaalimiseen jakulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti muun muassalastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, populaarimusiikkia ja kansanmusiikkia.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T6 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaanmyönteistä yhteishenkeä yhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikilliset yhteistyötaidot Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenetyhteismusisoinnissa.

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekäkehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaanmusisoivan ryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä Oppilas osallistuu yhteislauluun ja soittoonpyrkien sovittamaan osuutensa osaksimusiikillista kokonaisuutta.

Vuos

iluok

at 3

-6

279

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden jatunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikkiliikunta Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttääkehoaan musiikilliseen ilmaisuun.

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansasekä kertomaan siitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin kuuntelu Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia jaesittää näkemyksiään kuulemastaan.

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaanja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallistamonimuotoisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkitysten havainnointi Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseentoimintaan liittyvistä havainnoistaan jakokemuksistaan.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikinmerkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkintätapojen ymmärtäminen Oppilas toimii opiskeltujen musiikillistenmerkintöjen mukaisesti musisoinninyhteydessä.

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

280

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimienperussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä eri soittimien (myös melodia- ja sointusoittimien)perussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaanmusiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.Opetuksessa pohditaan musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

S4 Ohjelmisto

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnönvaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisestimuun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkiaja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellyksetsisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden kulttuuriperinnön vaalimiseen jakulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti eri kulttuurienmusiikkia, taidemusiikkia ja populaarimusiikkia.

Vuos

iluok

at 3

-6

281

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5, L6

T6 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

T9 S1, S2, S3, S4 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaanmyönteistä yhteishenkeä yhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikilliset yhteistyötaidot Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenetyhteismusisoinnissa.

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekäkehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaanmusisoivan ryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä Oppilas osallistuu yhteislauluun ja soittoonpyrkien sovittamaan osuutensa osaksimusiikillista kokonaisuutta.

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden jatunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikkiliikunta Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttääkehoaan musiikilliseen ilmaisuun.

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansasekä kertomaan siitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

282

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin kuuntelu Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia jaesittää näkemyksiään kuulemastaan.

T5 rohkaista oppilasta improvisoimaan sekä suunnittelemaanja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisiakokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Luovan musiikillisen ajattelun ilmaiseminen erikeinoin

Oppilas keksii omia ratkaisuja käyttäenääntä, musiikkia, kuvaa tai muitailmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatustihyödyntää musiikkiteknologian tarjoamiamahdollisuuksia.

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaanja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallistamonimuotoisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkitysten havainnointi Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseentoimintaan liittyvistä havainnoistaan jakokemuksistaan.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikinmerkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkintätapojen ymmärtäminen Oppilas toimii opiskeltujen musiikillistenmerkintöjen mukaisesti musisoinninyhteydessä.

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

Vuos

iluok

at 3

-6

283

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelunavulla, osallistumaan tavoitteiden asettamiseen ja arvioimaanedistymistään suhteessa tavoitteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppiminen ja työskentelytaidot Oppilas asettaa tavoitteen musiikillisenosaamisensa kehittämiseksi ja toimiitavoitteen mukaisesti yhteismusisoinnissa.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimienperussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä eri soittimien (melodia- ja sointusoittimien)perussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

S2 Mistä musiikki muodostuu

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaanmusiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.

284

S4 Ohjelmisto

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnönvaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisestimuun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkiaja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellyksetsisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden kulttuuriperinnön vaalimiseen jakulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti eri kulttuurienmusiikkia, taidemusiikkia ja populaarimusiikkia.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5, L6

T6 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

T9 S1, S2, S3, S4 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaanmyönteistä yhteishenkeä yhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikilliset yhteistyötaidot Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenetyhteismusisoinnissa.

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekäkehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaanmusisoivan ryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä Oppilas osallistuu yhteislauluun ja soittoonpyrkien sovittamaan osuutensa osaksimusiikillista kokonaisuutta.

Vuos

iluok

at 3

-6

285

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden jatunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikkiliikunta Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttääkehoaan musiikilliseen ilmaisuun.

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansasekä kertomaan siitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin kuuntelu Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia jaesittää näkemyksiään kuulemastaan.

T5 rohkaista oppilasta improvisoimaan sekä suunnittelemaanja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisiakokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Luovan musiikillisen ajattelun ilmaiseminen erikeinoin

Oppilas keksii omia ratkaisuja käyttäenääntä, musiikkia, kuvaa tai muitailmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatustihyödyntää musiikkiteknologian tarjoamiamahdollisuuksia.

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaanja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallistamonimuotoisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkitysten havainnointi Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseentoimintaan liittyvistä havainnoistaan jakokemuksistaan.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikinmerkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Musiikin merkintätapojen ymmärtäminen Oppilas toimii opiskeltujen musiikillistenmerkintöjen mukaisesti musisoinninyhteydessä.

286

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

T9 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelunavulla, osallistumaan tavoitteiden asettamiseen ja arvioimaanedistymistään suhteessa tavoitteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppiminen ja työskentelytaidot Oppilas asettaa tavoitteen musiikillisenosaamisensa kehittämiseksi ja toimiitavoitteen mukaisesti yhteismusisoinnissa.

34.6.8. Oppilaanohjaus

Oppiaineen tehtävä

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnannäkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä,perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaidenkoulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaanelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuuttanivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajienvälisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä.Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistäsekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetäänoikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekäehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot jataidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuos

iluok

at 3

-6

287

Vuos

iluok

at 3

-6

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppituntejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessämuiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksivoivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä,vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetäänoppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisiaopiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnantaitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkinoppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen jaryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistäkäsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia ettätoisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan,valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä jalähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaamuotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin jaelinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitelläoppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaidenammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa.Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun javalintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

34.6.9. Toinen kotimainen kieli

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissaherätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseenmoninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Koulussaohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavallakielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintojasukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekäkäyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaantyöskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksiaverkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. Tieto-ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetustaautenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

288

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuortenerilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaansiltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataanhakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draamanavulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myösasenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaitaohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaanEurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivänyhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myösmahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se onmahdollista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avullaoppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita.Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla3-6

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltäentuudestaan osaaville oppilaille. Vu

osilu

okat

3-6

289

Vuos

iluok

at 3

-6

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaantukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tairuotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla3-6

Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa ja antaa oppilaillemahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arviointi tarjoaamahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksiatai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttääesimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä,että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointikohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuunsuomalaiseen sovellukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa ja antaa oppilaillemahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arviointi tarjoaamahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksiatai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimääränvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimistaarvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiinarvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiäja eroja.

Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiäja eroja.

S2 Kielenopiskelutaidot

Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä ruotsin taitoa tarvitaanja missä sitä voi käyttää. Opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissayhteyksissä.

290

Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä ruotsin taitoa tarvitaanja missä sitä voi käyttää. Opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissayhteyksissä.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten aihepiirien yhteydessä, kuten minä itse, perheeni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Lisäksi valitaan yhdessä kiinnostavia kielenkäytönaihepiirejä. Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niidenluonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten aihepiirien yhteydessä, kuten minä itse, perheeni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Lisäksi valitaan yhdessä kiinnostavia kielenkäytönaihepiirejä. Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niidenluonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L2

T3 S2 L1, L3, L5

T4 S2 L3, L5

T5 S3 L4

T6 S3 L4

T7 S3 L4

T8 S3 L4

T9 S3 L4

Vuosiluokan tavoitteet

T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kieltenkeskinäisestä suhteesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielten keskinäissuhteiden hahmottaminen Oppilas osaa kuvata, mihin kielikuntiin hänenosaamansa ja opiskelemansa kielet kuuluvat.

T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekäruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ruotsin kielen aseman ja merkityksentunteminen Suomessa

Oppilas osaa nimetä syitä, joiden vuoksiSuomessa käytetään ruotsia ja mainitaruotsista suomeen lainautuneita sanoja.

Vuos

iluok

at 3

-6

291

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassaopiskeluilmapiirissä ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekäottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta opiskelutilanteessa Oppilas harjaannuttaa ruotsin taitoaanryhmässä myös tieto- ja viestintäteknologiaakäyttäen, huolehtii kotitehtävistään sekäosallistuu ryhmän työskentelyyn myönteisellätavalla. Oppilas osaa arvioida ruotsin taitonsakehittymistä suhteellisen realistisesti.

T4 rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistäoppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielistenoppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulunulkopuolella

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ruotsin kielen käyttöalueiden ja –mahdollisuuksien tunnistaminen omassaelämässä

Oppilas osaa mainita joitakin ruotsin kielenkäyttöalueita ja -mahdollisuuksia.

T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia, erityisesti suullisiaviestintätilanteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso: A1.2: Oppilas selviytyysatunnaisesti yleisimmin toistuvista,rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuenvielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksimonenlaisia, myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoaja hidastusta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso: A1.2: Oppilas tukeutuuviestinnässään kaikkein keskeisimpiinsanoihin ja ilmauksiin. Oppilas tarvitsee paljonapukeinoja ja osaa pyytää toistamista taihidastamista.

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

292

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso: A1.2: Oppilas osaa käyttäämuutamia kaikkein yleisimpiä kielelleominaisia kohteliaisuuden ilmauksiarutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helpostiennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetustatekstistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkintataidot Taitotaso A1.1: Oppilas ymmärtää harjoiteltua,tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältäväämuutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiäja hidasta puhetta. Oppilas tunnistaa tekstistäyksittäisiä tietoja.

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaahyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.1: Oppilas osaa ilmaistaitseään puheessa hyvin suppeastikäyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltujavakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakinharjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi.Oppilas osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanojaja sanontoja.

34.6.10. Uskonto

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinenyleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiinmuualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistäsekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista jaauttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekätarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon jatiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetusantaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä ettäniiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisenpyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusteneettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä.Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojenkehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin,elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus

Vuos

iluok

at 3

-6

293

Vuos

iluok

at 3

-6

tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi jamaailmankansalaiseksi.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden jayhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen.Uskonnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksiasiten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaankiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntäävierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myösoppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussaedustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.

Paikallinen opetussuunnitelma

Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden jayhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen.Uskonnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksiasiten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaankiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntäävierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myösoppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussaedustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 3-6

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioidenoppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeisten

294

käsitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviäyhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioidenoppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeistenkäsitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviäyhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 3-6

Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritäänrohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekätekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen jasuullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisenmuistamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekäajattelun kehittymiseen.

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnonvaltakunnallisia arviointikriteereitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritäänrohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekätekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen jasuullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisenmuistamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekäajattelun kehittymiseen.

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnon valtakunnallisiaarviointikriteereitä.

Ortodoksinen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Vuos

iluok

at 3

-6

295

Vuos

iluok

at 3

-6

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin jamuiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

Opetuksessa tutustutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Tutustutaan Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.296

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiinpiirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminen.Tutustutaan islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa.Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjä ja uskonnottomuutta elämänkatsomuksenmuotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien jauskonnon suhteeseen.

S3 Hyvä elämä

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tutustutaan Kymmeneen käskyyn ja pohditaan ikätasonmukaisesti omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen,elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaanhuomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämänkunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetustenyhteisiin piirteisiin sekä eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiinpiirteisiin ja YK:n Lapsenoikeuksien sopimukseen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuos

iluok

at 3

-6

297

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

T3 auttaa oppilasta tunnistamaanuskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

298

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin ja Vu

osilu

okat

3-6

299

Vuos

iluok

at 3

-6

muiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

Opetuksessa tutustutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Tutustutaan Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiinpiirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminen.Tutustutaan islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa.Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjä ja uskonnottomuutta elämänkatsomuksenmuotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien jauskonnon suhteeseen.

S3 Hyvä elämä

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tutustutaan Kymmeneen käskyyn ja pohditaan ikätasonmukaisesti omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen,elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaanhuomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämänkunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetustenyhteisiin piirteisiin sekä eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiinpiirteisiin ja YK:n Lapsenoikeuksien sopimukseen.

300

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

T3 auttaa oppilasta tunnistamaanuskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

Vuos

iluok

at 3

-6

301

Vuos

iluok

at 3

-6

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

302

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin jamuiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin jamuiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiinpiirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin Vu

osilu

okat

3-6

303

Vuos

iluok

at 3

-6

piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Hyvä elämä

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

304

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

T3 auttaa oppilasta tunnistamaanuskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

305

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

306

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin jamuiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoauskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiäsisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet, pyhät mysteeriot ja kirkolliset toimituksetarjessa ja juhlassa. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksennäkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa sekäkirkkovuoden tapahtumissa. Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin jamuiden apostolien toimintaa. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoa

Vuos

iluok

at 3

-6

307

Vuos

iluok

at 3

-6

uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessaotetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide sekä ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminenmedioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiinpiirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminensekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemustakatolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviinuskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiinpiirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjäja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan jauskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Hyvä elämä

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentinsanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekävuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omiaeettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen jamyönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisenihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen jakestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilönelämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekäeurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetäänkäsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

308

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

T3 auttaa oppilasta tunnistamaanuskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

Vuos

iluok

at 3

-6

309

Vuos

iluok

at 3

-6

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

310

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Islam

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat

Vuos

iluok

at 3

-6

311

Vuos

iluok

at 3

-6

harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteensopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

312

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikat ja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassatärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteen sopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset.Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliin ja islamilaiseen kalenteriin. Perehdytään islaminmonimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksen näkökulmasta.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuos

iluok

at 3

-6

313

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

314

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteensopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikat ja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassatärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteen sopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset.Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliin ja islamilaiseen kalenteriin. Perehdytään islaminmonimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksen näkökulmasta.

Vuos

iluok

at 3

-6

315

Vuos

iluok

at 3

-6

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

316

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

317

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteen318

sopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteensopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Vuos

iluok

at 3

-6

319

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

320

T4 ohjata oppilas etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaatietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

321

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteen322

sopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta.Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin jaislamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikinkirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikatja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteensopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliinja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielenerityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa.Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksennäkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitäyhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioonSuomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassaja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytäänkäsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen jaluonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään jaYK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisiakäytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Vuos

iluok

at 3

-6

323

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

324

T4 ohjata oppilas etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaatietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

325

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Evankelisluterilainen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat

326

harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymiselle Vu

osilu

okat

3-6

327

Vuos

iluok

at 3

-6

maailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Opetuksessaperehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. TutustutaanRaamatun keskeisiin kertomuksiin. Opetuksessa tutustutaan kirkkovuoteen. Tutustutaan omaanseurakuntaan ja kirkkorakennuksiin. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muu hengellinenmusiikki.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tärkeinätarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidotja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossa ja eriuskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvoja Vanhastaja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Lapsenoikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Tärkeitänäkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

328

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T9 S2, S3 L2

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

329

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymisellemaailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.

330

Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Tutustutaanluterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin, jumalanpalvelukseen ja seurakunnantoimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana. Opetuksessa perehdytään Jeesuksenelämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. Opetuksessa tutustutaan kirkko- jakalenterivuoden juhliin ja tapoihin. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muu hengellinenmusiikki.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tärkeinätarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidotja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossa ja eriuskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvoja Vanhastaja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Lapsenoikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Tärkeitänäkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Vuos

iluok

at 3

-6

331

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

332

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuos

iluok

at 3

-6

333

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymisellemaailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia.Sisältöjen valinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuusosana kristinuskoa. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen, tieteen jakulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa. Opetuksessasyvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekä niihin liittyvästämoninaisesta tapakulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tärkeinätarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessatutkitaan Suomen ja Euroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekäuskonnottomuutta.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot

334

ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossa ja eriuskonnoissa. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekäihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintojaja hänen toimintansa taustalla vaikuttavia arvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmiaovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseenvalittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemystenperustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

335

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

336

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

337

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymisellemaailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymisellemaailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja

338

kertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteina ovatkoulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen ja Euroopanuskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta. Alustavastitutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta otetuillaajankohtaisilla esimerkeillä.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidotja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidotja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Vuos

iluok

at 3

-6

339

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

340

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

341

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Katolinen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat

342

harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissa

Vuos

iluok

at 3

-6

343

Vuos

iluok

at 3

-6

käytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. TutustutaanKymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn ja katolisen kirkon käskyjensisältöihin. Pohditaan ikätason mukaisesti käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

344

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

Vuos

iluok

at 3

-6

345

Vuos

iluok

at 3

-6

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

346

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

347

Vuos

iluok

at 3

-6

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. TutustutaanKymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn ja katolisen kirkon käskyjensisältöihin. Pohditaan ikätason mukaisesti käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

348

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

Vuos

iluok

at 3

-6

349

Vuos

iluok

at 3

-6

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

350

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Vuos

iluok

at 3

-6

351

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

352

T4 ohjata oppilas etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaatietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

353

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitellään354

esimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutustutaanoman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissakäytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki jakirkkotaide. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisenkirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä. Opetuksessa käsitelläänesimerkkejä Jeesuksen ja ihmisten kohtaamisesta. Tutustutaan omaan suojeluspyhään ja omanseurakunnan suojeluspyhään sekä joidenkin pyhien ihmisten elämään.

S2 Uskontojen maailma

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessaotetaan huomioon myös uskonnottomuus. Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaisettavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojenparissa. Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiinpiirteisiin. Pohditaan uskonnonvapauslain vaikutusta uskontojen ja kirkkojen asemaan Suomessa.Tutustutaan ihmisoikeuksiin eri uskonnoissa, ekumeeniseen ajatteluun ja uskontodialogiin sekäKirkkojen maailmanneuvostoon ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon ja katolisen kirkonsuhteeseen niihin.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisenkirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissayhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn jakatolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana,omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia. Tärkeitä opetuksessahuomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpitoluonnosta. Opetuksessa keskeistä on eri uskontojen eettisten opetusten yhteisten piirteidentutkiminen.

Vuos

iluok

at 3

-6

355

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejäuskonnollisesta kielestä ja senvertauskuvallisuudesta

356

T4 ohjata oppilas etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaatietoa erilaisista lähteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

357

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

34.6.11. Valinnainen aine

Valinnaisen tehtävä

Valinnaisen aineen tehtävä on tarjota laaja-alaisia ja motivoivia opintokokonaisuuksia.

Koulun työsuunnitelmassa kuvataan oppilaille vuosittain tarjottavat koulukohtaiset valinnaisetaineet. Työsuunnitelmassa kuvataan kunkin valinnaisen aineen tavoitteet, sisällöt vuosiluokittainja arviointi sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliseterityispiirteet.

358

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet

Tukeen ja ohjaukseen liittyvät erityispiirteet

Arviointi

Kurssi arvioidaan merkinnällä hyväksytty / hylätty.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

Vuosiluokan tavoitteet

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

Vuosiluokan tavoitteet

34.6.12. Vieraat kielet

Englanti, A-oppimäärä

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen jayhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.

Vuos

iluok

at 3

-6

359

Vuos

iluok

at 3

-6

Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille voidaan luoda mahdollisuuksia verkostoitumiseenja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaayhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaidenviestintätarpeista lähtien.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Oppilaita ohjataanhakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Englannin A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

Useat oppilaat käyttävät englantia kasvavassa määrin vapaa-aikanaan. Tämä oppilaideninformaalin oppimisen kautta hankkima taito otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa jasisältöjä valittaessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen jayhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

360

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä.

Useat oppilaat käyttävät englantia kasvavassa määrin vapaa-aikanaan. Tämä oppilaideninformaalin oppimisen kautta hankkima taito otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa jasisältöjä valittaessa.

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draamanavulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myösasenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaitaohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaanEurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivänyhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myösmahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se onmahdollista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaillemerkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminenerityyppisissä oppimisympäristöissä. Kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaanopettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavatmahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessakäytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseentoimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan. Englantia käytetään englanninoppitunneilla aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englannin kieltäentuudestaan osaaville oppilaille.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaantukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville taienglannin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.

Vuos

iluok

at 3

-6

361

Vuos

iluok

at 3

-6

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksiomista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinenarviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviäoppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissavälineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Englannin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä,että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointikohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuunsuomalaiseen sovellukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksi omistataidoistaan ja kehittää niitä. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaanmyös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisestierilaiset lähtökohdat.

Englannin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6.vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin A-oppimäärän valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaanmonin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kielitaidon eriosa-alueisiin.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm.internetissä. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöävuorovaikutustilanteissa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintojasanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen. Pohditaanomaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa.Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

362

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista.Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekäelämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjenvalinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekäajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia,kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoaja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien,haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampiakielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä,verkosta ja kirjastosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielenlevinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaastiääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaanenglannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisistaaiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perhe, ystävät, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Valitaan erilaisiakielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteenilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten piententarinoiden, näytelmien ja haastattelujen yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitellavaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekäsana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielenäännemerkkejä. Kielen rakenteista harjoitellaan esimerkiksi yksikköä ja monikkoa sekämyönteisiä, kielteisiä ja kysyviä preesenslauseita.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7

Vuos

iluok

at 3

-6

363

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinenja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnänkielenä

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaussekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ympäristön hahmottaminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteissään, millaisiakieliä on hänen lähiympäristössään, mitkäovat maailman eniten puhutut kielet ja mitenlaajalti levinnyt englannin kieli on.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansasekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaanihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistäja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei käytetä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitäsekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaankielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintoja englanninkielen ja äidinkielensä tai muun osaamansakielen rakenteellisista, sanastollisista taimuista eroista ja yhtäläisyyksistä.

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda sallivaopiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustavayhdessä oppiminen

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä onviestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen

364

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita jaosallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan jakannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- javiestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppiakieliä sopivat hänelle parhaiten

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaaharjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekäkokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielenopiskelutavoitteiden asettaminen jalöytäminen

Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen,harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliäkäyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa,harjaannuttaa ja arvioi taitojaan

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltäänmonenlaisissa tilanteissa rohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisistakatkoksista huolimatta

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissarohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisista katkoksista huolimatta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissätilanteissa sekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäenmonenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäen monenlaisia viestinnänjatkamisen keinoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

365

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A2.1: Oppilas osallistuu enenevässämäärin viestintään. Oppilas turvautuuharvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilasjoutuu pyytämään toistoa tai selvennystämelko usein. Oppilas osaa jonkin verransoveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassaviestinnässään.

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamallamahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitellamonipuolisia sosiaalisia tilanteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A2.1: Oppilas selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista. Oppilas osaakäyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitustaaihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiinrakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekäkiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy kertomaanjokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleentärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilasosaa helposti ennakoitavan perussanaston jamonia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaasoveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm.internetissä. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä

366

vuorovaikutustilanteissa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintojasanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen. Pohditaanomaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa.Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista.Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekäelämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjenvalinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekäajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia,kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoaja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien,haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampiakielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä,verkosta ja kirjastosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielenlevinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaastiääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaanenglannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisistaaiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perhe, ystävät, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Valitaan erilaisiakielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteenilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten piententarinoiden, näytelmien ja haastattelujen yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitellavaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekäsana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielenäännemerkkejä.

Kielen rakenteista vahvistetaan aikamuodon preesens käyttöä ja tutustutaan mm. tavallisimpiinprepositioihin ja pronomineihin.

Vuos

iluok

at 3

-6

367

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinenja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnänkielenä

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaussekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ympäristön hahmottaminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteissään, millaisiakieliä on hänen lähiympäristössään, mitkäovat maailman eniten puhutut kielet ja mitenlaajalti levinnyt englannin kieli on.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansasekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaanihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistäja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei käytetä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitäsekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaankielellisen päättelykyvyn kehittymistä

368

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintoja englanninkielen ja äidinkielensä tai muun osaamansakielen rakenteellisista, sanastollisista taimuista eroista ja yhtäläisyyksistä.

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda sallivaopiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustavayhdessä oppiminen

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä onviestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita jaosallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan jakannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- javiestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppiakieliä sopivat hänelle parhaiten

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaaharjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekäkokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielenopiskelutavoitteiden asettaminen jalöytäminen

Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen,harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliäkäyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa,harjaannuttaa ja arvioi taitojaan

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltäänmonenlaisissa tilanteissa rohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisistakatkoksista huolimatta

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissarohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisista katkoksista huolimatta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissätilanteissa sekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

Vuos

iluok

at 3

-6

369

Vuos

iluok

at 3

-6

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäenmonenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäen monenlaisia viestinnänjatkamisen keinoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A2.1: Oppilas osallistuu enenevässämäärin viestintään. Oppilas turvautuuharvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilasjoutuu pyytämään toistoa tai selvennystämelko usein. Oppilas osaa jonkin verransoveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassaviestinnässään.

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamallamahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitellamonipuolisia sosiaalisia tilanteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A2.1: Oppilas selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista. Oppilas osaakäyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitustaaihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiinrakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekäkiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy kertomaanjokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleentärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilasosaa helposti ennakoitavan perussanaston jamonia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaasoveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

370

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm.internetissä. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöävuorovaikutustilanteissa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintojasanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen. Pohditaanomaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa.Tutustutaan englannin kielen eri variantteihin. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vainvähän.

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista.Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekäelämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjenvalinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekäajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia,kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoaja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien,haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampiakielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä,verkosta ja kirjastosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielenlevinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaastiääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaanenglannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisistaaiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perhe, ystävät, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Valitaan erilaisiakielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi lyhyt keskustelu, asiointitilanteet ja mielipiteenilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten piententarinoiden, näytelmien ja haastattelujen yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitellavaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä

Vuos

iluok

at 3

-6

371

Vuos

iluok

at 3

-6

sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielenäännemerkkejä.

Kielen rakenteista harjoitellaan erityisesti aikamuotoja preesens ja imperfekti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinenja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnänkielenä

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaussekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ympäristön hahmottaminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteissään, millaisiakieliä on hänen lähiympäristössään, mitkäovat maailman eniten puhutut kielet ja mitenlaajalti levinnyt englannin kieli on.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansasekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaanihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistäja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

372

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei käytetä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitäsekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaankielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintoja englanninkielen ja äidinkielensä tai muun osaamansakielen rakenteellisista, sanastollisista taimuista eroista ja yhtäläisyyksistä.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaastiaineistoa ja valitsemaan niistä omaa oppimistaan edistävää, sisällöltään javaikeustasoltaan sopivaa aineistoa

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaasti aineistoa javalitsemaan niistä omaa oppimistaan edistävää, sisällöltään ja vaikeustasoltaan sopivaa aineistoa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Englanninkielisen aineiston löytäminen Oppilas osaa kertoa, millaistaenglanninkielistä hänen omaa oppimistaanedistävää aineistoa on saatavilla.

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda sallivaopiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustavayhdessä oppiminen

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä onviestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita jaosallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan jakannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja

Vuos

iluok

at 3

-6

373

Vuos

iluok

at 3

-6

viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppiakieliä sopivat hänelle parhaiten

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaaharjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekäkokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielenopiskelutavoitteiden asettaminen jalöytäminen

Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen,harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliäkäyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa,harjaannuttaa ja arvioi taitojaan

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltäänmonenlaisissa tilanteissa rohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisistakatkoksista huolimatta

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissarohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisista katkoksista huolimatta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissätilanteissa sekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäenmonenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäen monenlaisia viestinnänjatkamisen keinoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A2.1: Oppilas osallistuu enenevässämäärin viestintään. Oppilas turvautuuharvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilasjoutuu pyytämään toistoa tai selvennystämelko usein. Oppilas osaa jonkin verransoveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassaviestinnässään.

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamallamahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitellamonipuolisia sosiaalisia tilanteita

374

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A2.1: Oppilas selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista. Oppilas osaakäyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoistenpuhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa käyttäen erilaisiaymmärtämisstrategioita

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoisten puhuttujen ja kirjoitettujentekstien parissa käyttäen erilaisia ymmärtämisstrategioita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkintataidot Taitotaso A2.1: Oppilas ymmärtää helppoja,tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeääpuhetta sisältäviä tekstejä. Oppilasymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseäänkiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstinpääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä,ennakoitavasta tekstistä. Oppilas pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyyn asiayhteydentukemana.

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitustaaihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiinrakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekäkiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy kertomaanjokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleentärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilasosaa helposti ennakoitavan perussanaston jamonia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaasoveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

375

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm.internetissä. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöävuorovaikutustilanteissa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintojasanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen. Pohditaanomaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa.Tutustutaan englannin kielen eri variantteihin. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vainvähän.

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista.Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekäelämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjenvalinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekäajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia,kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoaja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien,haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampiakielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä,verkosta ja kirjastosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielenlevinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaastiääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaanenglannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisistaaiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perhe, ystävät, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Valitaan erilaisiakielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi lyhyt keskustelu, asiointitilanteet ja mielipiteenilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten piententarinoiden, näytelmien ja haastattelujen yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitellavaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä

376

sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielenäännemerkkejä.

Kielen rakenteista vahvistetaan preesensiä ja imperfektiä sekä harjoitellaan adjektiivien vertailua.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinenja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnänkielenä

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaussekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ympäristön hahmottaminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteissään, millaisiakieliä on hänen lähiympäristössään, mitkäovat maailman eniten puhutut kielet ja mitenlaajalti levinnyt englannin kieli on.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansasekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaanihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistäja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

377

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ei käytetä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitäsekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaankielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintoja englanninkielen ja äidinkielensä tai muun osaamansakielen rakenteellisista, sanastollisista taimuista eroista ja yhtäläisyyksistä.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaastiaineistoa ja valitsemaan niistä omaa oppimistaan edistävää, sisällöltään javaikeustasoltaan sopivaa aineistoa

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaasti aineistoa javalitsemaan niistä omaa oppimistaan edistävää, sisällöltään ja vaikeustasoltaan sopivaa aineistoa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Englanninkielisen aineiston löytäminen Oppilas osaa kertoa, millaistaenglanninkielistä hänen omaa oppimistaanedistävää aineistoa on saatavilla.

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda sallivaopiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustavayhdessä oppiminen

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä onviestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita jaosallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan jakannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja

378

viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppiakieliä sopivat hänelle parhaiten

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaaharjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekäkokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielenopiskelutavoitteiden asettaminen jalöytäminen

Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen,harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliäkäyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa,harjaannuttaa ja arvioi taitojaan

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltäänmonenlaisissa tilanteissa rohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisistakatkoksista huolimatta

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissarohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisista katkoksista huolimatta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissätilanteissa sekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäenmonenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäen monenlaisia viestinnänjatkamisen keinoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A2.1: Oppilas osallistuu enenevässämäärin viestintään. Oppilas turvautuuharvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilasjoutuu pyytämään toistoa tai selvennystämelko usein. Oppilas osaa jonkin verransoveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassaviestinnässään.

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamallamahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitellamonipuolisia sosiaalisia tilanteita

Vuos

iluok

at 3

-6

379

Vuos

iluok

at 3

-6

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A2.1: Oppilas selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista. Oppilas osaakäyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoistenpuhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa käyttäen erilaisiaymmärtämisstrategioita

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoisten puhuttujen ja kirjoitettujentekstien parissa käyttäen erilaisia ymmärtämisstrategioita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkintataidot Taitotaso A2.1: Oppilas ymmärtää helppoja,tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeääpuhetta sisältäviä tekstejä. Oppilasymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseäänkiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstinpääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä,ennakoitavasta tekstistä. Oppilas pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyyn asiayhteydentukemana.

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitustaaihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiinrakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekäkiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy kertomaanjokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleentärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilasosaa helposti ennakoitavan perussanaston jamonia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaasoveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

380

34.6.13. Yhteiskuntaoppi

Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi jayritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksiaja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen japeriaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä jatapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppiahankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaansitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaanaktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään,että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoistenmahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Yhteiskuntaopin tehtävä vuosiluokilla 4-6

Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseenelämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita,ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa.Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössäsekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä,työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon javastuullisen kuluttamisen perusasioihin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi jayritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksiaja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen japeriaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä jatapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppiahankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaansitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaanaktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään,että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoistenmahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseenelämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita,ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa.Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössäsekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä,työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon javastuullisen kuluttamisen perusasioihin.

Vuos

iluok

at 3

-6

381

Vuos

iluok

at 3

-6

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 4-6

Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiäja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitäja draamaa. Niiden kautta harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamistalähiyhteisössä. Oppilaiden arki harrastuksineen ja omat kokemukset sekä oma luokka, kouluja oppilaskunta sekä muut lähiyhteisön toimijat ovat osallistumisen harjoittelemisen kannaltaerityisen tärkeitä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tarjoaa luontevan keinon yhteiskuntaakoskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiäja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitäja draamaa. Niiden kautta harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamistalähiyhteisössä. Oppilaiden arki harrastuksineen ja omat kokemukset sekä oma luokka, kouluja oppilaskunta sekä muut lähiyhteisön toimijat ovat osallistumisen harjoittelemisen kannaltaerityisen tärkeitä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tarjoaa luontevan keinon yhteiskuntaakoskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaat näkemään itsensäyhteiskunnan jäseninä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tukea heidän kasvuaanyhteistyökykyisiksi erilaisten yhteisöjen jäseniksi. Oppilaita tuetaan erityisesti yhteiskuntaa jataloutta koskevan tiedon etsimisessä, ymmärtämisessä ja soveltamisessa, jolla on merkitystäheidän oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen jakeskusteluun. Oppiaineen käsitteellinen luonne otetaan huomioon avaamalla ja konkretisoimallasiinä käytettäviä keskeisiä käsitteitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaat näkemään itsensäyhteiskunnan jäseninä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tukea heidän kasvuaanyhteistyökykyisiksi erilaisten yhteisöjen jäseniksi. Oppilaita tuetaan erityisesti yhteiskuntaa jataloutta koskevan tiedon etsimisessä, ymmärtämisessä ja soveltamisessa, jolla on merkitystäheidän oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen jakeskusteluun. Oppiaineen käsitteellinen luonne otetaan huomioon avaamalla ja konkretisoimallasiinä käytettäviä keskeisiä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6

Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaantoimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössäyhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisiatoiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojenhallintaan.

Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopinvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilashahmottaa ympäröivän yhteiskunnan toimintaa sekä näkee itsensä osana kansalaisyhteiskuntaaomat vaikuttamismahdollisuutensa ja vastuunsa tiedostaen.

382

Paikallinen opetussuunnitelma

Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaantoimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössäyhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisiatoiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojenhallintaan.

Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopin valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas hahmottaaympäröivän yhteiskunnan toimintaa sekä näkee itsensä osana kansalaisyhteiskuntaa omatvaikuttamismahdollisuutensa ja vastuunsa tiedostaen.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta

Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta.Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekävastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa.

S2 Demokraattinen yhteiskunta

Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiinja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaandemokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekäyhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassatoimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenäesimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekätaloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

S4 Taloudellinen toiminta

Tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön jaansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännöntilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin japalveluiden tuottajiin.

Vuos

iluok

at 3

-6

383

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4

T2 S1, S2, S3, S4

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S4 L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S4 L3

T9 S1, S3 L3, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta jayhteiskuntaopista tiedonalana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisessa. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T2 tukea oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettistä arviointikykyä ei käytetä arvosananmuodostamisen periaatteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjenjäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekähahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Yhteisten sääntöjen ja tasa-arvonperiaatteiden tarkastelu

Oppilas osaa selittää yhteisten sääntöjenmerkityksen ja toimia niiden mukaisesti.Oppilas osaa perustella, miksi ihmisoikeudetovat tärkeitä ja mihin oikeusjärjestelmäätarvitaan.

384

T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassaarjessa ja yhteiskunnassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Median roolin tarkastelu Oppilas osaa kuvailla, millainen merkitysmedialla on hänen omassa elämässäänja miten erilaisia medioita voidaan käyttäävaikuttamisen välineenä.

T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksenlähiyhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työnteon ja yrittäjyyden merkityksentarkastelu

Oppilas osaa antaa esimerkkejä työnteonja yrittäjyyden merkityksestä perheentoimeentulon lähteenä ja yhteiskunnantoimivuuden perustana.

T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaanyhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Erilaisten arvojen, näkökulmien jatarkoitusperien hahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla, ettäeri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseentietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä.

T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisenperustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Demokraattisen vaikuttamisen perustaitojensekä yhteisössä toimimisen tietojen ja taitojensoveltaminen käytännössä

Oppilas osaa soveltaa demokraattisessayhteisössä toimimisen periaatteita ja taitoja,kuten kuuntelemista, kantaa ottamista,sopeutumista enemmistöpäätöksiin sekävaikuttamista lähiyhteisössä.

T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojenperusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

385

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteidensoveltaminen

Oppilas osaa perustella omaanrahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviäratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisiamuihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuviavaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on.

T9 kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaanja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisestitiedostavalla tavalla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mediataidot Oppilas osaa käyttää mediaayhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnanvälineenä sekä pohtia sen käyttämiseenliittyviä turvallisuusnäkökulmia.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta

Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta.Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekävastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa.

Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta.Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekävastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa.

S2 Demokraattinen yhteiskunta

Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiinja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaandemokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekäyhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin.

Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiinja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaandemokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekäyhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassatoimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenäesimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekätaloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

386

Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassatoimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenäesimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekätaloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lähiyhteisöntoimijoiden kanssa.

S4 Taloudellinen toiminta

Tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön jaansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännöntilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin japalveluiden tuottajiin.

Tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön jaansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi voidaan tutustuakäytännön tilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin,työpaikkoihin ja palveluiden tuottajiin.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4

T2 S1, S2, S3, S4

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S4 L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S4 L3

T9 S1, S3 L3, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta jayhteiskuntaopista tiedonalana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisessa. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T2 tukea oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

387

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eettistä arviointikykyä ei käytetä arvosananmuodostamisen periaatteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjenjäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekähahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Yhteisten sääntöjen ja tasa-arvonperiaatteiden tarkastelu

Oppilas osaa selittää yhteisten sääntöjenmerkityksen ja toimia niiden mukaisesti.Oppilas osaa perustella, miksi ihmisoikeudetovat tärkeitä ja mihin oikeusjärjestelmäätarvitaan.

T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassaarjessa ja yhteiskunnassa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Median roolin tarkastelu Oppilas osaa kuvailla, millainen merkitysmedialla on hänen omassa elämässäänja miten erilaisia medioita voidaan käyttäävaikuttamisen välineenä.

T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksenlähiyhteisössään

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Työnteon ja yrittäjyyden merkityksentarkastelu

Oppilas osaa antaa esimerkkejä työnteonja yrittäjyyden merkityksestä perheentoimeentulon lähteenä ja yhteiskunnantoimivuuden perustana.

T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaanyhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Erilaisten arvojen, näkökulmien jatarkoitusperien hahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla, ettäeri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseentietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä.

388

T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisenperustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Demokraattisen vaikuttamisen perustaitojensekä yhteisössä toimimisen tietojen ja taitojensoveltaminen käytännössä

Oppilas osaa soveltaa demokraattisessayhteisössä toimimisen periaatteita ja taitoja,kuten kuuntelemista, kantaa ottamista,sopeutumista enemmistöpäätöksiin sekävaikuttamista lähiyhteisössä.

T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojenperusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteidensoveltaminen

Oppilas osaa perustella omaanrahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviäratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisiamuihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuviavaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on.

T9 kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaanja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisestitiedostavalla tavalla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mediataidot Oppilas osaa käyttää mediaayhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnanvälineenä sekä pohtia sen käyttämiseenliittyviä turvallisuusnäkökulmia.

34.6.14. Ympäristöoppi

Oppiaineen tehtävä

Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissayhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdäänosana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksienmukainen arvokas elämä.

Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvankehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaitatuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään jamuita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perustaedellyttää, että oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään,arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksenperustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöopissa kiinnitetäänhuomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen

Vuos

iluok

at 3

-6

389

Vuos

iluok

at 3

-6

ulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemienvalintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.

Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteenaon tunnistaa niiden merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessäja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämäänluonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedonkannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla,niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistäon ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä, ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myösomissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineitaympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuviamuutoksia. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia jasuojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaa osaamista.

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eritiedonaloja kohtaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaallemahdollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyväänteknologiaan ja koulutuspolkuihin.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 ympäristöopin opetus voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaanympäröivää maailmaa sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Oppilaita ohjataantunnistamaan omaa kasvuaan ja kehitystään. Ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avullasyvennetään kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. Vuosiluokkakokonaisuuden loppupuolellapohditaan myös eri tiedonalojen ominaispiirteitä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissayhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdäänosana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksienmukainen arvokas elämä.

Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvankehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaitatuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään jamuita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perustaedellyttää, että oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään,arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksenperustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöopissa kiinnitetäänhuomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseenulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemienvalintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.

Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteenaon tunnistaa niiden merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessäja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämäänluonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedonkannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla,niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistäon ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä, ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myösomissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineitaympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuviamuutoksia. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia ja

390

suojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaa osaamista.

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eritiedonaloja kohtaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaallemahdollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyväänteknologiaan ja koulutuspolkuihin.

Vuosiluokilla 3-6 ympäristöopin opetus voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaanympäröivää maailmaa sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Oppilaita ohjataantunnistamaan omaa kasvuaan ja kehitystään. Ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avullasyvennetään kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. Vuosiluokkakokonaisuuden loppupuolellapohditaan myös eri tiedonalojen ominaispiirteitä.

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoilla

Vuos

iluok

at 3

-6

391

Vuos

iluok

at 3

-6

olevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa. Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoillaolevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa.

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Työskentelyn jäsentäminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa,tukee monipuolista arviointia. Tutkimuksissa ja projekteissa keskitytään arvioimaan vainmuutamaa osa-aluetta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tunnistamaanomia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute jakannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilailletarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Arviointi perustuu monimuotoistentuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksiarvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omienvahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus,temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopinvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen jatoimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Työskentelyn jäsentäminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa,tukee monipuolista arviointia. Tutkimuksissa ja projekteissa keskitytään arvioimaan vainmuutamaa osa-aluetta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tunnistamaanomia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute jakannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilailletarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Arviointi perustuu monimuotoistentuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksiarvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omienvahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus,temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa392

6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopin valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojenlisäksi myös tiedonalojen osaaminen.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Minä ihmisenä

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia,tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjenterveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksiharjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukeviaasioita.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavillaosa-alueilla: liikenne-, palo-, sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, kiusaamisen ehkäisy,fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaantoimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjenmerkitystä hyvinvoinnille.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomenluonnonympäristöjä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien

Vuos

iluok

at 3

-6

393

Vuos

iluok

at 3

-6

moninaisuuden arvostaminen. Suomen ja oman alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muita apuvälineitä.

S4 Ympäristön tutkiminen

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin ja materiaaleihin. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemiseneri vaiheita. Tutkitaan esim. säätä, maa- ja kallioperää. Luokitellaan ja tunnistetaan eliöitäja elinympäristöjä, voidaan aloittaa kasvion laatiminen ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisestikasvien kasvua. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinninnäkökulmasta. Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

Voidaan perehtyä lämpötilan mittaamiseen. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Perehdytäänvuodenaikoihin sekä päivän ja yön vaihteluun. Tutkitaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä.Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinenvaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalillatasolla.

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, lähiympäristööntutustuminen ja sen arvostaminen sekä kierrätys. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksiaitselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaanympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista.

394

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissäänkestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullakestävän tulevaisuuden rakentamistatukevia ja uhkaavia tekijöitä. Oppilas osaakuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen janiihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatustiyhteisessä vaikuttamisprojektissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

395

Vuos

iluok

at 3

-6

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia,tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissäeri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi jamittaukset

Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata jadokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti.Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksiayksin tai yhdessä muiden kanssa.

T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemäänjohtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaaneri tavoin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminenja tulosten esittäminen

Oppilas harjoittelee ohjatusti syy-seuraussuhteiden tunnistamista ja osaatehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista.Oppilas osaa esittää tuloksiaan selkeästi.

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuuttatoiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaanturvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkienavulla. Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeitaja toimintatapoja erilaisissa vaara- jaensiaputilanteissa, osaa käyttää niitäoppimistilanteissa sekä harjoittelee niidenperustelemista ympäristöopin eri tiedonalojenavulla.

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeilläluonnossa ja rakennetussa ympäristössäohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdätutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksinettä ryhmän jäsenenä.

396

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimistaerilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilastailmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaanvalmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekätunteiden tunnistaminen ja säätely

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullaryhmässä toimimiseen, kohteliaaseenkäytökseen sekä tunteiden ilmaisuun janiiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja jaharjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa.

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaanperustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinenlukutaito

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaistennäkemysten perustelemista ja osaa nimetäeroja eri näkökulmissa.

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjentunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisenrakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

397

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen,eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen,ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys

Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaayleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisiaelinympäristöjä. Oppilas laatii ohjatusti pienenkasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvienkasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekäosaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen,elintoiminnat ja kehityksen.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaaympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- jamuita geomediataitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Maantiedon tiedonala: Maapallonhahmottaminen, kartta- ja muutgeomediataidot

Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot,jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaaopiskelemiaan alueita ja koko maapallonkarttakuvaa sekä osaa kuvata alueellistamonimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaakäyttää karttoja ja muita geomedialähteitätiedonhaussa ja esittämisessä.

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Minä ihmisenä

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.398

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekäihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielenviestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveydenosa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksienehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä.Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden ja Baltian luonnonympäristöjä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovatluonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen.Maailmankuvan rakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muita apuvälineitä.

S4 Ympäristön tutkiminen

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan sääilmiöitä. Luokitellaan ja tunnistetaan eliöitäja elinympäristöjä, voidaan jatkaa kasvion laatimista ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti Vu

osilu

okat

3-6

399

Vuos

iluok

at 3

-6

kasvien kasvua. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinninnäkökulmasta. Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Tutkitaan eliöiden ja niidenelinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin,eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinenvaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalillatasolla.

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, terveyden edistäminen, oman kulttuuriperinnön vaaliminen,monikulttuurisessa maailmassa eläminen. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista.

400

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteitaja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekätunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppiminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienillekokonaisuuksille ja työskennellä yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissäänkestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

401

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullakestävän tulevaisuuden rakentamistatukevia ja uhkaavia tekijöitä. Oppilas osaakuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen janiihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatustiyhteisessä vaikuttamisprojektissa.

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia,tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissäeri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi jamittaukset

Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata jadokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti.Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksiayksin tai yhdessä muiden kanssa.

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuuttatoiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaanturvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkienavulla. Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeitaja toimintatapoja erilaisissa vaara- jaensiaputilanteissa, osaa käyttää niitäoppimistilanteissa sekä harjoittelee niidenperustelemista ympäristöopin eri tiedonalojenavulla.

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeilläluonnossa ja rakennetussa ympäristössäohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdätutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksinettä ryhmän jäsenenä.

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimistaerilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta

402

ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaanvalmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekätunteiden tunnistaminen ja säätely

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullaryhmässä toimimiseen, kohteliaaseenkäytökseen sekä tunteiden ilmaisuun janiiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja jaharjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa.

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisiamalleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä janiiden ilmiöitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää ja tulkita erilaisiakonkreettisia malleja. Oppilas harjoitteleeabstraktien mallien käyttöä.

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaanperustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinenlukutaito

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaistennäkemysten perustelemista ja osaa nimetäeroja eri näkökulmissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

403

Vuos

iluok

at 3

-6

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjentunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisenrakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen,eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen,ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys

Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaayleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisiaelinympäristöjä. Oppilas laatii ohjatusti pienenkasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvienkasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekäosaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen,elintoiminnat ja kehityksen.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaaympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- jamuita geomediataitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Maantiedon tiedonala: Maapallonhahmottaminen, kartta- ja muutgeomediataidot

Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot,jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaaopiskelemiaan alueita ja koko maapallonkarttakuvaa sekä osaa kuvata alueellistamonimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaakäyttää karttoja ja muita geomedialähteitätiedonhaussa ja esittämisessä.

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Minä ihmisenä

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksen

404

ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

S4 Ympäristön tutkiminen

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaan Vu

osilu

okat

3-6

405

Vuos

iluok

at 3

-6

tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkimalla kappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaanvoiman käsitteeseen. Luokitellaan ja tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinenvaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalillatasolla.

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista.

406

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T7 S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T17 S2, S4, S5, S6 L1

T18 S2, S4, S5, S6 L1

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteitaja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekätunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppiminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienillekokonaisuuksille ja työskennellä yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuos

iluok

at 3

-6

407

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissäänkestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullakestävän tulevaisuuden rakentamistatukevia ja uhkaavia tekijöitä. Oppilas osaakuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen janiihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatustiyhteisessä vaikuttamisprojektissa.

T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekäkäyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kysymysten muodostaminen Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviäkysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittäätutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia,tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissäeri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi jamittaukset

Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata jadokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti.Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksiayksin tai yhdessä muiden kanssa.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään arjen teknologisten sovellusten käyttöä,merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä innostaa oppilaita kokeilemaan,keksimään ja luomaan uutta yhdessä toimien

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Teknologinen osaaminen ja yhteistyöteknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joidenkin arjenteknologisten sovellusten toimintaperiaatteitaja antaa esimerkkejä niiden merkityksestä.Oppilas osaa työskennellä kokeiluissa jakeksimisessä yhdessä toimien.

408

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuuttatoiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaanturvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkienavulla. Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeitaja toimintatapoja erilaisissa vaara- jaensiaputilanteissa, osaa käyttää niitäoppimistilanteissa sekä harjoittelee niidenperustelemista ympäristöopin eri tiedonalojenavulla.

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeilläluonnossa ja rakennetussa ympäristössäohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdätutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksinettä ryhmän jäsenenä.

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimistaerilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilastailmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaanvalmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekätunteiden tunnistaminen ja säätely

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullaryhmässä toimimiseen, kohteliaaseenkäytökseen sekä tunteiden ilmaisuun janiiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja jaharjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa.

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

409

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisiamalleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä janiiden ilmiöitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää ja tulkita erilaisiakonkreettisia malleja. Oppilas harjoitteleeabstraktien mallien käyttöä.

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaanperustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinenlukutaito

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaistennäkemysten perustelemista ja osaa nimetäeroja eri näkökulmissa.

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjentunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisenrakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen,eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen,ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys

Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaayleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisiaelinympäristöjä. Oppilas laatii ohjatusti pienenkasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvienkasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekäosaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen,elintoiminnat ja kehityksen.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaaympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- jamuita geomediataitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

410

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Maantiedon tiedonala: Maapallonhahmottaminen, kartta- ja muutgeomediataidot

Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot,jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaaopiskelemiaan alueita ja koko maapallonkarttakuvaa sekä osaa kuvata alueellistamonimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaakäyttää karttoja ja muita geomedialähteitätiedonhaussa ja esittämisessä.

T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisiailmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaaenergian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fysiikan tiedonala: Fysikaalisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvatayksinkertaisia fysikaalisia ilmiöitä arjessa,luonnossa ja teknologiassa sekä harjoitteleeniihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa käyttääenergia-, voima- ja liikekäsitteitä arkisissatilanteissa ja osaa antaa esimerkkejä energiansäilymisen periaatteesta.

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisiailmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaaaineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kemian tiedonala: Kemiallisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvataolomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksiasekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä.Oppilas osaa selittää aineen säilymisenperiaatteen avulla esimerkiksi vedenkiertokulkua tai kierrätystä.

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.

Vuos

iluok

at 3

-6

411

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Minä ihmisenä

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille. Pohditaan ikäkauteen liittyviä oikeuksia ja vastuita.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalin

412

ymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

S4 Ympäristön tutkiminen

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinenvaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalillatasolla.

Vuos

iluok

at 3

-6

413

Vuos

iluok

at 3

-6

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Harjoitellaan osallistumista javaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L5

T7 S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T17 S2, S4, S5, S6 L1

T18 S2, S4, S5, S6 L1

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3

Vuosiluokan tavoitteet

T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.

414

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteitaja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekätunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppiminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienillekokonaisuuksille ja työskennellä yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissäänkestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullakestävän tulevaisuuden rakentamistatukevia ja uhkaavia tekijöitä. Oppilas osaakuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen janiihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatustiyhteisessä vaikuttamisprojektissa.

T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekäkäyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kysymysten muodostaminen Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviäkysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittäätutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia,tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissäeri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi jamittaukset

Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata jadokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti.Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksiayksin tai yhdessä muiden kanssa.

Vuos

iluok

at 3

-6

415

Vuos

iluok

at 3

-6

T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemäänjohtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaaneri tavoin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminenja tulosten esittäminen

Oppilas harjoittelee ohjatusti syy-seuraussuhteiden tunnistamista ja osaatehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista.Oppilas osaa esittää tuloksiaan selkeästi.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään arjen teknologisten sovellusten käyttöä,merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä innostaa oppilaita kokeilemaan,keksimään ja luomaan uutta yhdessä toimien

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Teknologinen osaaminen ja yhteistyöteknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joidenkin arjenteknologisten sovellusten toimintaperiaatteitaja antaa esimerkkejä niiden merkityksestä.Oppilas osaa työskennellä kokeiluissa jakeksimisessä yhdessä toimien.

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuuttatoiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaanturvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkienavulla. Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeitaja toimintatapoja erilaisissa vaara- jaensiaputilanteissa, osaa käyttää niitäoppimistilanteissa sekä harjoittelee niidenperustelemista ympäristöopin eri tiedonalojenavulla.

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeilläluonnossa ja rakennetussa ympäristössäohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdätutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksinettä ryhmän jäsenenä.

416

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimistaerilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilastailmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaanvalmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekätunteiden tunnistaminen ja säätely

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullaryhmässä toimimiseen, kohteliaaseenkäytökseen sekä tunteiden ilmaisuun janiiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja jaharjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa.

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa janiihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämäänkäsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistäkäyttöä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Käsitteiden käyttö Oppilas osaa kuvata ympäristöä,ihmisen toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitäympäristöopin tiedonalojen keskeisilläkäsitteillä ja omin sanoin. Oppilas osaayhdistää käsitteitä loogisesti toisiinsa.

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisiamalleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä janiiden ilmiöitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää ja tulkita erilaisiakonkreettisia malleja. Oppilas harjoitteleeabstraktien mallien käyttöä.

Vuos

iluok

at 3

-6

417

Vuos

iluok

at 3

-6

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaanperustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinenlukutaito

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaistennäkemysten perustelemista ja osaa nimetäeroja eri näkökulmissa.

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjentunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisenrakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen,eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen,ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys

Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaayleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisiaelinympäristöjä. Oppilas laatii ohjatusti pienenkasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvienkasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekäosaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen,elintoiminnat ja kehityksen.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaaympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- jamuita geomediataitoja

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Maantiedon tiedonala: Maapallonhahmottaminen, kartta- ja muutgeomediataidot

Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot,jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaaopiskelemiaan alueita ja koko maapallonkarttakuvaa sekä osaa kuvata alueellistamonimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaakäyttää karttoja ja muita geomedialähteitätiedonhaussa ja esittämisessä.

T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisiailmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaaenergian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

418

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Fysiikan tiedonala: Fysikaalisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvatayksinkertaisia fysikaalisia ilmiöitä arjessa,luonnossa ja teknologiassa sekä harjoitteleeniihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa käyttääenergia-, voima- ja liikekäsitteitä arkisissatilanteissa ja osaa antaa esimerkkejä energiansäilymisen periaatteesta.

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisiailmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaaaineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kemian tiedonala: Kemiallisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvataolomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksiasekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä.Oppilas osaa selittää aineen säilymisenperiaatteen avulla esimerkiksi vedenkiertokulkua tai kierrätystä.

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.

34.6.15. Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineen tehtävä

Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminenja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineenoppimääriä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus-ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista jatulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitojalaajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen,ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Vuos

iluok

at 3

-6

419

Vuos

iluok

at 3

-6

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotienkanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuuson monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnanja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden jamielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisenilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystämuista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissaviestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omienkielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoistaäidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot.Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnintaitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielenrakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä.Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstienkirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen,elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvuntukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineentoiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtäämediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioidenmerkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaanluomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamallahuomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa,oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaidenerilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuinoppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu- javuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioidensujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen. Oppilaita ohjataan toimimaantarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myösmonimediaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja heitä ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan jaarvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Tietoa kielestä,kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen jatekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus jaantaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjotakieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu- javuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioidensujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen. Oppilaita ohjataan toimimaantarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myösmonimediaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja heitä ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan jaarvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Tietoa kielestä,kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen ja

420

tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus jaantaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjotakieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden

Vuos

iluok

at 3

-6

421

Vuos

iluok

at 3

-6

ottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttäävaltakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielenja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit jaoppimisstrategiat.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eritavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.

Suomen kieli ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomenkielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukeeoppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessaohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä jaasemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaankoulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisentukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomenasema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksenkohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset422

oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomenkielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukeeoppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessaohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä jaasemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaankoulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisentukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomenasema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksenkohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeisetoppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen,lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa.Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitäja kirjallisuuden keinoja. Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen jalukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen,lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa.Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitäja kirjallisuuden keinoja. Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen jalukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen Vu

osilu

okat

3-6

423

Vuos

iluok

at 3

-6

kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttäävaltakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielenja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit jaoppimisstrategiat.

Paikallinen opetussuunnitelma

424

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eritavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanojamerkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodotsisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaanyhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Etsitään Vu

osilu

okat

3-6

425

Vuos

iluok

at 3

-6

tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien jalähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielenpiirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat).Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta,myös kokonaisia teoksia. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla.Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tekstienelävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstinmerkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaantekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet jakäyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään persoona- jaaikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita,omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia jatutustutaan kappalejakoon. Harjoitellaan tekstien elävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen,sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun japuhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke. Harjoitellaan käyttämään persoona-ja aikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita, omientekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Harjoitellaankäyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitäja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen jamonipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen426

ja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta japohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niiden jatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetäänlapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kirjastoa, elokuvia,teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä ja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjäja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä.Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön, etsitään itseäkiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisen harrastamista. Luetaankoti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin jaikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta ja pohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L7

T2 S1 L1, L2, L3, L7

T3 S1 L1, L2, L4, L7

T4 S1 L1, L2, L3, L4

T5 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L1, L4, L5

T9 S3 L1, L2, L4, L7

T10 S3 L1, L4, L5, L7

T11 S3 L1, L4, L5

T14 S4 L2, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissaviestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Puheviestintätilanteissa toimiminen Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaiseemielipiteensä itselleen tutuissaviestintäympäristöissä.

T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällistenvalintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeitaryhmäviestintätilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

427

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta vuorovaikutustilanteissa Oppilas hyödyntää äänenkäytön, viestienkohdentamisen ja kontaktinoton taitojaerilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osaamuunnella viestintätapaansa tilanteen mukaanja pyrkii ottamaan muiden näkökulmathuomioon.

T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseäänmonipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draamanavulla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisukeinojen käyttö Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisunkeinoja omien ideoidensa ja ajatustensailmaisemiseen ryhmässä, osaa pitää lyhyenvalmistellun puheenvuoron tai esityksen sekäosallistuu draamatoimintaan.

T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaasekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissavuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Oppilas ottaa vastaan palautetta omastatoiminnastaan ja antaa palautetta muille.

T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstinymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaalukemistaan

Tekstien tulkitseminen voi sisältää esim.

• ennakointia: omien tietojen ja kokemusten yhdistäminen opittavaan asiaan, ennakointikuvasta, ennakointi lukemisen aikana

• keskeisten asioiden poimiminen asiatekstistä integroituna muihin oppiaineisiin• väliotsikointi• otsikon ja keskeisen asian yhdistäminen; käsitekartan alkeet

Keskeiset sisällöt kielen rakenteesta

• sanojen luokittelua; sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit• vokaalit, diftongit• konsonantit, geminaatta, äng-äänne• verbien persoonamuotoinen taipuminen• tutustutaan verbien taipumiseen eri aikamuodoissa• aakkostaminen• erilaiset virkkeet, virkkeen päättömerkit

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi428

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstinymmärtämisen perusstrategioidenhallinta

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä ja käyttää tekstinymmärtämisenperusstrategioita sekä osaa tarkkailla jaarvioida omaa lukemistaan.

T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta jakiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiinja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemustenjakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä

Huomioidaan mahdollisuudet yhteistyömuodot esim. kirjaston kanssa.

Keskeistä

• luetusta kertominen ja keskustelu• lähdekritiikki• tiedonhaku eri lähteistä• käsitteistä: päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika, juoni ja aihe

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lapsille ja nuorille tarkoitetun kirjallisuudenja tekstien tuntemus ja lukukokemustenjakaminen

Oppilas tuntee jonkin verran lapsille ja nuorillesuunnattua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä ja osaa jakaa kokemuksiaan, myösmonimediaisessa ympäristössä.

T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan jamielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstientuottajana

Keskeistä

• juonellinen tarina• lyhyt tietoteksti/kuvaus integroituna muihin oppiaineisiin• otsikointi• muistiinpanojen tekemisen harjoittelua integroituna muihin oppiaineisiin• oman kerronnan rikastuttaminen ja sanavaraston kartuttaminen• vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja ajatuksiaanmonimuotoisten tekstien avulla.

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan jaharjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä

Keskeistä

Vuos

iluok

at 3

-6

429

Vuos

iluok

at 3

-6

• juonellinen tarina• lyhyt tietoteksti/kuvaus integroituna muihin oppiaineisiin• otsikointi• muistiinpanojen tekemisen harjoittelua integroituna muihin oppiaineisiin• oman kerronnan rikastuttaminen ja sanavaraston kartuttaminen• vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ajattelun kielentäminen ja eritekstilajien käyttö

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteidenja oikeinkirjoituksen hallintaa

Keskeistä oikeinkirjoituksen perusteissa

• isot ja pienet alkukirjaimet• virkkeiden lopetusmerkit• sanan oikeinkirjoitus• sanan jakaminen• sanavälit

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjoitustaito ja kirjoitetun kielen hallinta Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästikäsin ja on omaksunut tarvittavianäppäintaitoja. Oppilas tuntee kirjoitetunkielen perusrakenteita ja oikeinkirjoituksenperusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsätuottamisessa.

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa jalukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaistalukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseenkäyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden tuntemus Oppilas lukee sovitut lapsille ja nuorillesuunnatut kirjat, keskustelee ja jakaakokemuksiaan lukemistaan kirjoista.

430

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanojamerkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodotsisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaanyhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Etsitääntietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien jalähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanojamerkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodotsisältävät ja tutustutaan verbien taipumiseen persoona- ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaanyhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Etsitään

Vuos

iluok

at 3

-6

431

Vuos

iluok

at 3

-6

tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien jalähteiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tekstienelävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstinmerkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaantekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet jakäyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään persoona- jaaikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita,omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä harjoitellaan käyttämään niitä myös omissa teksteissä. Harjoitellaantekstien elävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttätekstin merkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaantunnistamaan tekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit. Opitaan käyttämäänpersoona- ja aikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisenvaiheita, omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitäja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen jamonipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisenja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta japohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaan432

oppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitäja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen jamonipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisenja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta japohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L7

T2 S1 L1, L2, L3, L7

T3 S1 L1, L2, L4, L7

T4 S1 L1, L2, L3, L4

T5 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L1, L4, L5

T9 S3 L1, L2, L4, L7

T10 S3 L1, L4, L5, L7

T11 S3 L1, L4, L5

T14 S4 L2, L4, L5, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissaviestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Puheviestintätilanteissa toimiminen Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaiseemielipiteensä itselleen tutuissaviestintäympäristöissä.

T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällistenvalintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeitaryhmäviestintätilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta vuorovaikutustilanteissa Oppilas hyödyntää äänenkäytön, viestienkohdentamisen ja kontaktinoton taitojaerilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osaamuunnella viestintätapaansa tilanteen mukaanja pyrkii ottamaan muiden näkökulmathuomioon.

Vuos

iluok

at 3

-6

433

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseäänmonipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draamanavulla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisukeinojen käyttö Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisunkeinoja omien ideoidensa ja ajatustensailmaisemiseen ryhmässä, osaa pitää lyhyenvalmistellun puheenvuoron tai esityksen sekäosallistuu draamatoimintaan.

T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaasekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissavuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Oppilas ottaa vastaan palautetta omastatoiminnastaan ja antaa palautetta muille.

T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstinymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaalukemistaan

Keskeistä

• käsitekartta• luetun asian kuvaileminen• tukisanalistat• valmiin tekstin väliotsikointi ja kappaleisiin jakaminen• taitojen soveltaminen muihin oppiaineisiin

Keskeiset sisällöt kielen rakenteesta

• sanaluokat, sanojen taipuminen• verbit: aktiivi, passiivi ja aikamuodot• yhdyssanat ja yhdysmerkki• synonyymit, homonyymit ja vastakohdat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstinymmärtämisen perusstrategioidenhallinta

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä ja käyttää tekstinymmärtämisenperusstrategioita sekä osaa tarkkailla jaarvioida omaa lukemistaan.

T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta jakiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin

434

ja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemustenjakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lapsille ja nuorille tarkoitetun kirjallisuudenja tekstien tuntemus ja lukukokemustenjakaminen

Oppilas tuntee jonkin verran lapsille ja nuorillesuunnattua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä ja osaa jakaa kokemuksiaan, myösmonimediaisessa ympäristössä.

T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan jamielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstientuottajana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja ajatuksiaanmonimuotoisten tekstien avulla.

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan jaharjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ajattelun kielentäminen ja eritekstilajien käyttö

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteidenja oikeinkirjoituksen hallintaa

Keskeistä oikeinkirjoituksen perusteissa

• isot ja pienet alkukirjaimet• virkkeiden lopetusmerkit• sanan oikeinkirjoitus• sanan jakaminen• yhdyssanat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

435

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjoitustaito ja kirjoitetun kielen hallinta Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästikäsin ja on omaksunut tarvittavianäppäintaitoja. Oppilas tuntee kirjoitetunkielen perusrakenteita ja oikeinkirjoituksenperusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsätuottamisessa.

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa jalukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaistalukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseenkäyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden tuntemus Oppilas lukee sovitut lapsille ja nuorillesuunnatut kirjat, keskustelee ja jakaakokemuksiaan lukemistaan kirjoista.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,436

sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanojamerkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodotsisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaanyhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Etsitääntietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien jalähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Pohditaan, millaisiamerkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta,myös kokonaisia teoksia. Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi käytetään käsitteitä kertoja, aiheja teema. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaanarvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tekstienelävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstinmerkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaantekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet jakäyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään persoona- jaaikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita,omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tekstienelävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstinmerkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaantekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet jakäyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään persoona- jaaikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita,omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussa Vu

osilu

okat

3-6

437

Vuos

iluok

at 3

-6

tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitäja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen jamonipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisenja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta japohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä jaikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. Suunnitellaanja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön,etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisenharrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuuttanykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta ja pohditaankirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

438

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L7

T2 S1 L1, L2, L3, L7

T3 S1 L1, L2, L4, L7

T4 S1 L1, L2, L3, L4

T5 S2 L1, L4, L5

T6 S2 L1, L2, L4, L5

T7 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L1, L4, L5

T9 S3 L1, L2, L4, L7

T10 S3 L1, L4, L5, L7

T11 S3 L1, L4, L5

T12 S3 L2, L4, L5, L6

T13 S4 L1, L2, L4

T14 S4 L2, L4, L5, L7

T15 S4 L2, L4, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissaviestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Puheviestintätilanteissa toimiminen Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaiseemielipiteensä itselleen tutuissaviestintäympäristöissä.

T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällistenvalintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeitaryhmäviestintätilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta vuorovaikutustilanteissa Oppilas hyödyntää äänenkäytön, viestienkohdentamisen ja kontaktinoton taitojaerilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osaamuunnella viestintätapaansa tilanteen mukaanja pyrkii ottamaan muiden näkökulmathuomioon.

Vuos

iluok

at 3

-6

439

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseäänmonipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draamanavulla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisukeinojen käyttö Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisunkeinoja omien ideoidensa ja ajatustensailmaisemiseen ryhmässä, osaa pitää lyhyenvalmistellun puheenvuoron tai esityksen sekäosallistuu draamatoimintaan.

T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaasekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissavuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Oppilas ottaa vastaan palautetta omastatoiminnastaan ja antaa palautetta muille.

T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstinymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaalukemistaan

Keskeistä

• oppilas löytää itselleen toimivimmat ymmärtämisen strategiat ja harjoittelee niiden käyttöä• tekstinymmärtäminen kullekin luonteenomaisten työtapojen avulla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstinymmärtämisen perusstrategioidenhallinta

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä ja käyttää tekstinymmärtämisenperusstrategioita sekä osaa tarkkailla jaarvioida omaa lukemistaan.

T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstienerittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- jakäsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien erittely ja tulkinta Oppilas tunnistaa joitakin kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Oppilas osaa käyttää tekstientulkintataitoja oman ajattelunsa sekä sana- jakäsitevarantonsa kehittämiseen.

440

T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteidenkäyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan mediaaja eri tekstiympäristöjä sekä tilanteeseensopivia strategioita ja osaa jossain määrinarvioida tietolähteiden luotettavuutta.

T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta jakiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiinja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemustenjakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lapsille ja nuorille tarkoitetun kirjallisuudenja tekstien tuntemus ja lukukokemustenjakaminen

Oppilas tuntee jonkin verran lapsille ja nuorillesuunnattua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä ja osaa jakaa kokemuksiaan, myösmonimediaisessa ympäristössä.

T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan jamielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstientuottajana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja ajatuksiaanmonimuotoisten tekstien avulla.

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan jaharjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä

Keskeistä

• välimerkit• kappalejako• oma otsikointi• yhdyssanojen oikeinkirjoitus• vuoropuhelun kirjoittaminen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

441

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ajattelun kielentäminen ja eritekstilajien käyttö

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteidenja oikeinkirjoituksen hallintaa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjoitustaito ja kirjoitetun kielen hallinta Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästikäsin ja on omaksunut tarvittavianäppäintaitoja. Oppilas tuntee kirjoitetunkielen perusrakenteita ja oikeinkirjoituksenperusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsätuottamisessa.

T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosessejaja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia tekstientuottamiseen yhdessä, rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen,ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisestiverkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

Keskeistä

• tekstin muokkaaminen pitkäjänteisesti ja prosessinomaisesti• oman työskentelyn ja työn realistinen arviointi• oppia hyödyntämään monipuolista arviointia; itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan

antaman arviointi

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien rakentaminen ja eettinen viestintä Oppilas tuntee ja osaa kuvailla tekstientuottamisen perusvaiheita, osaa arvioida omiatekstejään ja tuottaa tekstejä vaiheittain yksinja muiden kanssa sekä antaa ja vastaanottaapalautetta. Oppilas osaa merkitä lähteettekstin loppuun, ymmärtää, ettei saa esittäälainaamaansa tekstiä omanaan ja tietääverkossa toimimisen eettiset periaatteet.

T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntätutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaakäyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan jaauttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia

Keskeiset sisällöt kielen rakenteesta442

• nominien taipuminen• partikkelit• verbien taipuminen• päälause ja sivulausetyypit, välimerkit• lauseenjäsennyksen alkeet

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielen tarkastelun kehittyminen jakielikäsitteiden hallinta

Oppilas tekee havaintoja ja osaa kuvaillatekstien kielellisiä piirteitä ja käyttääoppimiaan käsitteitä puhuessaan jakirjoittaessaan niistä.

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa jalukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaistalukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseenkäyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden tuntemus Oppilas lukee sovitut lapsille ja nuorillesuunnatut kirjat, keskustelee ja jakaakokemuksiaan lukemistaan kirjoista.

T15 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessaja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä luoda oppilaallemahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä omankulttuurin tuottamiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielitietoisuuden ja kulttuurin tuntemuksenkehittyminen

Oppilas osaa kuvailla havaitsemiaanyhtäläisyyksiä ja eroja eri kielten ja kulttuurienvälillä. Oppilas osaa kertoa itseäänkiinnostavasta media- ja kulttuuritarjonnasta.Oppilas osallistuu omien esitystensuunnitteluun ja esittämiseen.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.

Vuos

iluok

at 3

-6

443

Vuos

iluok

at 3

-6

Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteidenjakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eriviestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissaviestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, toimia tavoitteellisesti ja esittääoma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan ilmaisukeinojaerilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draamantoimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnansuunnitteluun ja toteutukseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. Luokitellaan sanojamerkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodotsisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaanyhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Etsitääntietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien jalähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiäyhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseensopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaalukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja varmistetaan verbien persoona- jaaikamuotojen osaaminen. Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorillesuunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaantietämystä luetun avulla. Arvioidaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta jasitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja.Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalleilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteitaja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tekstienelävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstinmerkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. Opitaan tunnistamaantekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet jakäyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään persoona- jaaikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita,omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.444

Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten, havaintojen,ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitustaja sitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. Käytetään luontaisesti niin käsinkirjoittamistaja kuin näppäintaitoja. Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle,ohjaavalle ja kantaa ottavalle ilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaantekstien otsikointia, rakenteita ja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissateksteissä. Harjoitellaan tekstien elävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen, sanontojen jasanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kieleneroihin. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekälauseen pääjäsenet ja käyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämäänpersoona- ja aikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. Harjoitellaan tekstin tuottamisenvaiheita, omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Harjoitellaan opiskelussatarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä, jaharjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan, miten verkossa tulee toimiaeettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitäja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa.Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen jamonipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisenja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta japohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojenja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaanoppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden, oppilailletuttujen kielten piirteisiin. Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niidenjatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa,esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä jaikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. Suunnitellaanja toteutetaan omia esityksiä. Kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön,etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisenharrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuuttanykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta ja pohditaankirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Vuos

iluok

at 3

-6

445

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L7

T2 S1 L1, L2, L3, L7

T3 S1 L1, L2, L4, L7

T4 S1 L1, L2, L3, L4

T5 S2 L1, L4, L5

T6 S2 L1, L2, L4, L5

T7 S2 L1, L4, L5

T8 S2 L1, L4, L5

T9 S3 L1, L2, L4, L7

T10 S3 L1, L4, L5, L7

T11 S3 L1, L4, L5

T12 S3 L2, L4, L5, L6

T13 S4 L1, L2, L4

T14 S4 L2, L4, L5, L7

T15 S4 L2, L4, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissaviestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Puheviestintätilanteissa toimiminen Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaiseemielipiteensä itselleen tutuissaviestintäympäristöissä.

T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällistenvalintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeitaryhmäviestintätilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Toiminta vuorovaikutustilanteissa Oppilas hyödyntää äänenkäytön, viestienkohdentamisen ja kontaktinoton taitojaerilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osaamuunnella viestintätapaansa tilanteen mukaanja pyrkii ottamaan muiden näkökulmathuomioon.

446

T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseäänmonipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draamanavulla

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisukeinojen käyttö Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisunkeinoja omien ideoidensa ja ajatustensailmaisemiseen ryhmässä, osaa pitää lyhyenvalmistellun puheenvuoron tai esityksen sekäosallistuu draamatoimintaan.

T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaasekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissavuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Oppilas ottaa vastaan palautetta omastatoiminnastaan ja antaa palautetta muille.

T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstinymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaalukemistaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstinymmärtämisen perusstrategioidenhallinta

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä ja käyttää tekstinymmärtämisenperusstrategioita sekä osaa tarkkailla jaarvioida omaa lukemistaan.

T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstienerittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- jakäsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien erittely ja tulkinta Oppilas tunnistaa joitakin kertovien,kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisiapiirteitä. Oppilas osaa käyttää tekstientulkintataitoja oman ajattelunsa sekä sana- jakäsitevarantonsa kehittämiseen.

T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteidenkäyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

447

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan mediaaja eri tekstiympäristöjä sekä tilanteeseensopivia strategioita ja osaa jossain määrinarvioida tietolähteiden luotettavuutta.

T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta jakiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiinja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemustenjakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lapsille ja nuorille tarkoitetun kirjallisuudenja tekstien tuntemus ja lukukokemustenjakaminen

Oppilas tuntee jonkin verran lapsille ja nuorillesuunnattua kirjallisuutta, media- ja muitatekstejä ja osaa jakaa kokemuksiaan, myösmonimediaisessa ympäristössä.

T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan jamielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstientuottajana

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja ajatuksiaanmonimuotoisten tekstien avulla.

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan jaharjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oman ajattelun kielentäminen ja eritekstilajien käyttö

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteidenja oikeinkirjoituksen hallintaa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

448

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjoitustaito ja kirjoitetun kielen hallinta Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästikäsin ja on omaksunut tarvittavianäppäintaitoja. Oppilas tuntee kirjoitetunkielen perusrakenteita ja oikeinkirjoituksenperusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsätuottamisessa.

T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosessejaja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia tekstientuottamiseen yhdessä, rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen,ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisestiverkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien rakentaminen ja eettinen viestintä Oppilas tuntee ja osaa kuvailla tekstientuottamisen perusvaiheita, osaa arvioida omiatekstejään ja tuottaa tekstejä vaiheittain yksinja muiden kanssa sekä antaa ja vastaanottaapalautetta. Oppilas osaa merkitä lähteettekstin loppuun, ymmärtää, ettei saa esittäälainaamaansa tekstiä omanaan ja tietääverkossa toimimisen eettiset periaatteet.

T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntätutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaakäyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan jaauttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielen tarkastelun kehittyminen jakielikäsitteiden hallinta

Oppilas tekee havaintoja ja osaa kuvaillatekstien kielellisiä piirteitä ja käyttääoppimiaan käsitteitä puhuessaan jakirjoittaessaan niistä.

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa jalukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaistalukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseenkäyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden tuntemus Oppilas lukee sovitut lapsille ja nuorillesuunnatut kirjat, keskustelee ja jakaakokemuksiaan lukemistaan kirjoista.

Vuos

iluok

at 3

-6

449

Vuos

iluok

at 3

-6

T15 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessaja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä luoda oppilaallemahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä omankulttuurin tuottamiseen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielitietoisuuden ja kulttuurin tuntemuksenkehittyminen

Oppilas osaa kuvailla havaitsemiaanyhtäläisyyksiä ja eroja eri kielten ja kulttuurienvälillä. Oppilas osaa kertoa itseäänkiinnostavasta media- ja kulttuuritarjonnasta.Oppilas osallistuu omien esitystensuunnitteluun ja esittämiseen.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen jakirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tairuotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Tämän oppimääräntehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla onkielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avullaoppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja jakirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä jayhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielenkehittymistä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaanmonikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseenkehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineidenkanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä jakulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisenakielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkityksellisetja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä jakäyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaiden kielen osaaminenlaajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudethavaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseentilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamiakieliä.

Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavatopettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Koska opetustulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa onkeskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilasvoi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä eiole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärän tarpeenselvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat:

• oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakinkielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiäyhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa jakoulutyöskentelyssä tai

450

• oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelleopetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen jakirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeetja kielenoppimisen vaihe. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä jakirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimääräntavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetuson järjestetty. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuinluokkatasonsa muutkin oppilaat. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaidenopetuksen tavoitteiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaankielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma.Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidonmonipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaansuomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sentavoitteiden mukaiseen opiskeluun.

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- jakirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaanhuomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessäharjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempientekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- jakirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaanhuomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessäharjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempientekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen

Vuos

iluok

at 3

-6

451

Vuos

iluok

at 3

-6

ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 3-6

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttäävaltakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielenja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit jaoppimisstrategiat.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen452

dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttäävaltakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielenja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit jaoppimisstrategiat.

Vuosiluokka 3

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirienja tekstien pohjalta. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä.Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajanilmaiseminen kerronnassa, modaalisuus, vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisenpuheeseen viittaaminen). Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja.Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niidensuunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekäkäyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. Edistetään tekstilajien piirteidensekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien,ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämääntiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osiensuhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisentukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisiamerkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Harjaannutetaan havaitsemaan, mitenpersoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Laajennetaan sana- ja käsitevarantoa.

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielennormeja itsenäisesti ja ryhmässä. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia, kuvaavia, ohjaaviaja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaasekä kieliopillisia rakenteita. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejäpalautteen perusteella.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. Pohditaan sanojen,

Vuos

iluok

at 3

-6

453

Vuos

iluok

at 3

-6

ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Tutustutaan puhutun jakirjoitetun suomen piirteisiin. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokatja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luodamerkityksiä. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviinja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Perehdytään lasten ja nuortenmaailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiinosiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaaneri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöönottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa,oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataantoimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoakäyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L1, L2, L4

T3 S1 L2

T4 S2 L1, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S3 L1, L4, L5

T8 S3 L1, L2, L4

T9 S3 L1, L2, L4

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S4 L2, L4

T13 S5 L1, L2, L7

T14 S5 L4, L7

T15 S5 L1, L6, L7

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaanilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjenvuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

454

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto Oppilas osallistuu erilaisiinvuorovaikutustilanteisiin käyttäenilmaisuvarantoaan sekä keskustelee jatyöskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstienpohjalta.

T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien ymmärtäminen javuorovaikutuksessa toimiminen

Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muutakuulemaansa, kun tilanne tai aihe onennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan.Oppilas osaa toimia kasvokkaisissavuorovaikutustilanteissa.

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia jaei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan jaottamaan huomioon myös muut osallistujat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisu vuorovaikutustilanteissa Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisunkeinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioonpuhekumppaninsa.

T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämääntietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuudenarvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukutaidon sujuvuus ja tekstilajitaidot tekstintulkinnassa

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen,tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoitteleekäyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstientulkinnassa ja arvioinnissa.

T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja jakirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- jaymmärtämisstrategioita käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

455

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkinta Oppilas osallistuu erilaisiinkielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttujaja kirjoitettuja tekstejä.

T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaansana- ja käsitevarantoaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Sana- ja käsitevarannon laajentuminen,päättelevä tekstien tulkinta

Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- jakäsitevarannon sekä tunnistaa tekstistämerkityksiä, jotka vaativat päättelyä.

T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittaviamonimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstilajitaidot tekstin tuottamisessa,käsinkirjoittaminen ja näppäintaidot

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hänon omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.

T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejäitsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissätarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottaminen Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä jaosoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekäkehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien arviointi sekä palautteen antaminenja vastaanottaminen

Oppilas osaa arvioida tuottamiaantekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan jakehittämiskohteitaan tekstin tuottajana sekäosaa antaa ja vastaanottaa palautetta.

456

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaankielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun jakirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielten ja kielenkäytön piirteiden havainnointija vertailu

Oppilas tunnistaa kielen rakenteensäännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaantavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, mitenkielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilasosaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistäja murteista.

T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteenja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjastonaktiiviseen käyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta japystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan jamuusta lasten- ja nuortenkulttuurista.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristönkulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaakielirepertuaaria

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuudenhavainnointi

Oppilas osaa kuvailla omaa jaelinympäristönsä monikielisyyttä sekäkulttuurista monimuotoisuutta.

T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestäänkielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimistavoitteiden asettaminen Oppilas osaa ohjatusti asettaa itselleenoppimistavoitteita.

T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

457

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eri oppiaineiden kielen havainnointi Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineidentekstejä tai niiden osia ja osaa kuvailla,millaisista osista tekstit rakentuvat.

T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaanitseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseenitsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstin rakentaminen ja tiedonhaku Oppilas osaa tuottaa sovitusta aihepiiristähankkimansa tiedon pohjalta jäsennellynsuullisen tai kirjallisen tekstin itsenäisestitai ryhmässä. Oppilas osaa ohjatusti valitatilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavanhankkia tietoa.

Vuosiluokka 4

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirienja tekstien pohjalta. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä.Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajanilmaiseminen kerronnassa, modaalisuus, vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisenpuheeseen viittaaminen). Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja.Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niidensuunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekäkäyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. Edistetään tekstilajien piirteidensekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien,ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämääntiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osiensuhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisentukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisiamerkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Harjaannutetaan havaitsemaan, mitenpersoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Laajennetaan sana- ja käsitevarantoa.

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielennormeja itsenäisesti ja ryhmässä. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia, kuvaavia, ohjaaviaja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaa

458

sekä kieliopillisia rakenteita. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejäpalautteen perusteella.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. Pohditaan sanojen,ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Tutustutaan puhutun jakirjoitetun suomen piirteisiin. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokatja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luodamerkityksiä. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviinja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Perehdytään lasten ja nuortenmaailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiinosiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaaneri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöönottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa,oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataantoimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoakäyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L1, L2, L4

T3 S1 L2

T4 S2 L1, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S3 L1, L4, L5

T8 S3 L1, L2, L4

T9 S3 L1, L2, L4

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S4 L2, L4

T13 S5 L1, L2, L7

T14 S5 L4, L7

T15 S5 L1, L6, L7

Vuos

iluok

at 3

-6

459

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaanilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjenvuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto Oppilas osallistuu erilaisiinvuorovaikutustilanteisiin käyttäenilmaisuvarantoaan sekä keskustelee jatyöskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstienpohjalta.

T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien ymmärtäminen javuorovaikutuksessa toimiminen

Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muutakuulemaansa, kun tilanne tai aihe onennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan.Oppilas osaa toimia kasvokkaisissavuorovaikutustilanteissa.

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia jaei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan jaottamaan huomioon myös muut osallistujat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisu vuorovaikutustilanteissa Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisunkeinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioonpuhekumppaninsa.

T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämääntietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuudenarvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukutaidon sujuvuus ja tekstilajitaidot tekstintulkinnassa

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen,tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoitteleekäyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstientulkinnassa ja arvioinnissa.

460

T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja jakirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- jaymmärtämisstrategioita käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkinta Oppilas osallistuu erilaisiinkielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttujaja kirjoitettuja tekstejä.

T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaansana- ja käsitevarantoaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Sana- ja käsitevarannon laajentuminen,päättelevä tekstien tulkinta

Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- jakäsitevarannon sekä tunnistaa tekstistämerkityksiä, jotka vaativat päättelyä.

T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittaviamonimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstilajitaidot tekstin tuottamisessa,käsinkirjoittaminen ja näppäintaidot

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hänon omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.

T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejäitsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissätarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottaminen Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä jaosoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekäkehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

461

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien arviointi sekä palautteen antaminenja vastaanottaminen

Oppilas osaa arvioida tuottamiaantekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan jakehittämiskohteitaan tekstin tuottajana sekäosaa antaa ja vastaanottaa palautetta.

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaankielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun jakirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielten ja kielenkäytön piirteiden havainnointija vertailu

Oppilas tunnistaa kielen rakenteensäännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaantavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, mitenkielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilasosaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistäja murteista.

T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteenja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjastonaktiiviseen käyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta japystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan jamuusta lasten- ja nuortenkulttuurista.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristönkulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaakielirepertuaaria

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuudenhavainnointi

Oppilas osaa kuvailla omaa jaelinympäristönsä monikielisyyttä sekäkulttuurista monimuotoisuutta.

T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestäänkielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimistavoitteiden asettaminen Oppilas osaa ohjatusti asettaa itselleenoppimistavoitteita.

462

T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eri oppiaineiden kielen havainnointi Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineidentekstejä tai niiden osia ja osaa kuvailla,millaisista osista tekstit rakentuvat.

T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaanitseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseenitsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstin rakentaminen ja tiedonhaku Oppilas osaa tuottaa sovitusta aihepiiristähankkimansa tiedon pohjalta jäsennellynsuullisen tai kirjallisen tekstin itsenäisestitai ryhmässä. Oppilas osaa ohjatusti valitatilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavanhankkia tietoa.

Vuosiluokka 5

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirienja tekstien pohjalta. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä.Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajanilmaiseminen kerronnassa, modaalisuus, vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisenpuheeseen viittaaminen). Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja.Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niidensuunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekäkäyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. Edistetään tekstilajien piirteidensekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien,ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämääntiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osiensuhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisentukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisiamerkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Harjaannutetaan havaitsemaan, mitenpersoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Laajennetaan sana- ja käsitevarantoa.

Vuos

iluok

at 3

-6

463

Vuos

iluok

at 3

-6

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielennormeja itsenäisesti ja ryhmässä. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia, kuvaavia, ohjaaviaja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaasekä kieliopillisia rakenteita. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejäpalautteen perusteella.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. Pohditaan sanojen,ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Tutustutaan puhutun jakirjoitetun suomen piirteisiin. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokatja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luodamerkityksiä. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviinja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Perehdytään lasten ja nuortenmaailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiinosiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaaneri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöönottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa,oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataantoimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoakäyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L1, L2, L4

T3 S1 L2

T4 S2 L1, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S3 L1, L4, L5

T8 S3 L1, L2, L4

T9 S3 L1, L2, L4

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S4 L2, L4

T13 S5 L1, L2, L7

T14 S5 L4, L7

T15 S5 L1, L6, L7

464

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaanilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjenvuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto Oppilas osallistuu erilaisiinvuorovaikutustilanteisiin käyttäenilmaisuvarantoaan sekä keskustelee jatyöskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstienpohjalta.

T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien ymmärtäminen javuorovaikutuksessa toimiminen

Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muutakuulemaansa, kun tilanne tai aihe onennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan.Oppilas osaa toimia kasvokkaisissavuorovaikutustilanteissa.

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia jaei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan jaottamaan huomioon myös muut osallistujat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisu vuorovaikutustilanteissa Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisunkeinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioonpuhekumppaninsa.

T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämääntietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuudenarvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukutaidon sujuvuus ja tekstilajitaidot tekstintulkinnassa

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen,tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoitteleekäyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstientulkinnassa ja arvioinnissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

465

Vuos

iluok

at 3

-6

T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja jakirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- jaymmärtämisstrategioita käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkinta Oppilas osallistuu erilaisiinkielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttujaja kirjoitettuja tekstejä.

T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaansana- ja käsitevarantoaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Sana- ja käsitevarannon laajentuminen,päättelevä tekstien tulkinta

Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- jakäsitevarannon sekä tunnistaa tekstistämerkityksiä, jotka vaativat päättelyä.

T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittaviamonimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstilajitaidot tekstin tuottamisessa,käsinkirjoittaminen ja näppäintaidot

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hänon omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.

T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejäitsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissätarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottaminen Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä jaosoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekäkehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

466

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien arviointi sekä palautteen antaminenja vastaanottaminen

Oppilas osaa arvioida tuottamiaantekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan jakehittämiskohteitaan tekstin tuottajana sekäosaa antaa ja vastaanottaa palautetta.

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaankielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun jakirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielten ja kielenkäytön piirteiden havainnointija vertailu

Oppilas tunnistaa kielen rakenteensäännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaantavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, mitenkielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilasosaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistäja murteista.

T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteenja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjastonaktiiviseen käyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta japystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan jamuusta lasten- ja nuortenkulttuurista.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristönkulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaakielirepertuaaria

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuudenhavainnointi

Oppilas osaa kuvailla omaa jaelinympäristönsä monikielisyyttä sekäkulttuurista monimuotoisuutta.

T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestäänkielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimistavoitteiden asettaminen Oppilas osaa ohjatusti asettaa itselleenoppimistavoitteita.

Vuos

iluok

at 3

-6

467

Vuos

iluok

at 3

-6

T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eri oppiaineiden kielen havainnointi Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineidentekstejä tai niiden osia ja osaa kuvailla,millaisista osista tekstit rakentuvat.

T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaanitseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseenitsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstin rakentaminen ja tiedonhaku Oppilas osaa tuottaa sovitusta aihepiiristähankkimansa tiedon pohjalta jäsennellynsuullisen tai kirjallisen tekstin itsenäisestitai ryhmässä. Oppilas osaa ohjatusti valitatilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavanhankkia tietoa.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirienja tekstien pohjalta. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä.Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajanilmaiseminen kerronnassa, modaalisuus, vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisenpuheeseen viittaaminen). Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja.Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niidensuunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekäkäyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. Edistetään tekstilajien piirteidensekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien,ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämääntiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osiensuhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisentukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisiamerkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien,sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Harjaannutetaan havaitsemaan, mitenpersoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Laajennetaan sana- ja käsitevarantoa.

468

S3 Tekstien tuottaminen

Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielennormeja itsenäisesti ja ryhmässä. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia, kuvaavia, ohjaaviaja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaasekä kieliopillisia rakenteita. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejäpalautteen perusteella.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. Pohditaan sanojen,ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Tutustutaan puhutun jakirjoitetun suomen piirteisiin. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokatja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luodamerkityksiä. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviinja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Perehdytään lasten ja nuortenmaailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiinosiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaaneri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöönottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa,oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataantoimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoakäyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L1, L2, L4

T3 S1 L2

T4 S2 L1, L4

T5 S2 L2, L4

T6 S2 L1, L2, L4

T7 S3 L1, L4, L5

T8 S3 L1, L2, L4

T9 S3 L1, L2, L4

T10 S4 L2, L4

T11 S4 L2

T12 S4 L2, L4

T13 S5 L1, L2, L7

T14 S5 L4, L7

T15 S5 L1, L6, L7

Vuos

iluok

at 3

-6

469

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokan tavoitteet

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaanilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjenvuorovaikutustilanteissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto Oppilas osallistuu erilaisiinvuorovaikutustilanteisiin käyttäenilmaisuvarantoaan sekä keskustelee jatyöskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstienpohjalta.

T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien ymmärtäminen javuorovaikutuksessa toimiminen

Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muutakuulemaansa, kun tilanne tai aihe onennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan.Oppilas osaa toimia kasvokkaisissavuorovaikutustilanteissa.

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia jaei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan jaottamaan huomioon myös muut osallistujat

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Ilmaisu vuorovaikutustilanteissa Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisunkeinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioonpuhekumppaninsa.

T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämääntietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuudenarvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Lukutaidon sujuvuus ja tekstilajitaidot tekstintulkinnassa

Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisiatekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen,tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoitteleekäyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstientulkinnassa ja arvioinnissa.

470

T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja jakirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- jaymmärtämisstrategioita käyttäen

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tulkinta Oppilas osallistuu erilaisiinkielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttujaja kirjoitettuja tekstejä.

T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaansana- ja käsitevarantoaan

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Sana- ja käsitevarannon laajentuminen,päättelevä tekstien tulkinta

Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- jakäsitevarannon sekä tunnistaa tekstistämerkityksiä, jotka vaativat päättelyä.

T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojensujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittaviamonimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstilajitaidot tekstin tuottamisessa,käsinkirjoittaminen ja näppäintaidot

Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle,kuvaamiselle ja yksinkertaisellekantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hänon omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.

T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejäitsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissätarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien tuottaminen Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä jaosoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta.Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaasen kappaleisiin ja kiinnittää huomiotasananvalintoihin.

T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekäkehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuos

iluok

at 3

-6

471

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstien arviointi sekä palautteen antaminenja vastaanottaminen

Oppilas osaa arvioida tuottamiaantekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan jakehittämiskohteitaan tekstin tuottajana sekäosaa antaa ja vastaanottaa palautetta.

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaankielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun jakirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielten ja kielenkäytön piirteiden havainnointija vertailu

Oppilas tunnistaa kielen rakenteensäännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaantavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, mitenkielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilasosaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistäja murteista.

T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteenja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattuakirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjastonaktiiviseen käyttöön

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta japystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan jamuusta lasten- ja nuortenkulttuurista.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristönkulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaakielirepertuaaria

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuudenhavainnointi

Oppilas osaa kuvailla omaa jaelinympäristönsä monikielisyyttä sekäkulttuurista monimuotoisuutta.

T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestäänkielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppimistavoitteiden asettaminen Oppilas osaa ohjatusti asettaa itselleenoppimistavoitteita.

472

T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Eri oppiaineiden kielen havainnointi Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineidentekstejä tai niiden osia ja osaa kuvailla,millaisista osista tekstit rakentuvat.

T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaanitseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseenitsenäisesti ja ryhmässä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Tekstin rakentaminen ja tiedonhaku Oppilas osaa tuottaa sovitusta aihepiiristähankkimansa tiedon pohjalta jäsennellynsuullisen tai kirjallisen tekstin itsenäisestitai ryhmässä. Oppilas osaa ohjatusti valitatilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavanhankkia tietoa.

Vuos

iluok

at 3

-6

473