Tiia-Tuulia Tiippana

Suomen ulkomaan edustustojen merkitys – Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät

Opinnäytetyö

Johdon assistenttityö ja kielten koulutusohjelma/ Kielet ja kult-tuuri

Huhtikuu 2015

Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika

Tiia-Tuulia Tiippana

Johdon assistentti-työ ja kielet

Huhtikuu 2015

Opinnäytetyön nimi Suomen ulkomaan edustustojen merkitys – Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät

-54 sivua -1 liitesivu(a)

Toimeksiantaja

Ohjaaja Päivi Korhonen

Tiivistelmä Maiden välinen kanssakäyminen luo tarpeen ulkomaanedustukselle, tämän seurauk-sena ovat syntyneet ympäri maailman löytyvät valtion ulkomaan edustustot kuten suur-lähetystöt ja konsulaatit. Maailmanlaajuinen talouskriisi puolestaan on synnyttänyt kes-kustelun aiheita esimerkiksi valtion ulkomaanedustuksen tarpeellisuudesta nykypäivä-nä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli Suomen ulkomaan edustustoista juuri suurlähetystö-jen merkityksen ja toiminnan selvittäminen ja myös sen toimialaan kuuluvien tehtävien käsitteleminen. Tutkimukseen haluttiin suurlähetystön työntekijän asiantuntevuus sekä kansalaisen näkökulma aihetta koskien. Aiheeseen perehdyttiin Suomen Pariisissa sijaitsevan suurlähetystön kautta, jossa suoritin työharjoitteluni vuoden 2014 lopulla. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa perehdytään Suomen ulkomaanedustukseen edustustojen toimintaan vaikuttavien toimijoiden (ulkoasianhallinto ja ulkoasianministe-riö) ja edustustojen toiminnan kautta. Lisäksi avataan Suomen ja Ranskan kahdenväli-siä suhteita sekä kuvataan yhteyttä Euroopan unionin toimintaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusai-neisto kerättiin kolmea tiedonhankintamenetelmää käyttäen: haastattelu, havainnointi ja valmiit aineistot. Haastattelussa oli mukana yksi suurlähetystön henkilökuntaan kuu-luva ja neljä kansalaista. Lisäksi analysoitiin diplomaatti Jouko Leinosen radiohaastat-telu ja käytettiin ulkoasianministeriön tilinpäätösraporttia. Aineiston analysoinnissa käy-tettiin sisällönanalyysiä. Haastattelut muodostivat valtaosan tutkimustulosten sisällöstä. Tutkimustulosten perusteella suurlähetystöllä on edelleen merkittävä rooli suomalaisten etujen ajajana ulkomailla ja heidän toimintansa on erityisarvoisen tärkeää valtion kan-nalta. Suurlähetystön tehtävänä on hoitaa Suomen ja Ranskan välisiä suhteita ja edis-tää Suomen ajamia asioita. Diplomaatin tehtäviksi nähtiin erilaiset tapaamiset, Suomen edustaminen ja yhteydenpito Suomeen. Tehtävissä tuli esille myös diplomaatin etuoi-keuksia. Lisäksi tutkimustulokset kertoivat, että vaikka kansalaisten mielestä suurlähe-tystöä pidetään merkityksellisenä, sen toimenkuva ja tehtävät eivät ole kovin hyvin sel-villä. Suurlähetystöt nähtiin edelleen tarpeelliseksi ja määrärahat olisi turvattava.

Asiasanat

suurlähetystö, edustusto, ulkomaanedustus, konsulaatti, ulkoasianministeriö, diplo-maatti

Author (authors) Degree Time

Tiia-Tuulia Tiippana

Degree Programme for Multilingual Man-agement Assistants

April 2015

Thesis Title The Purpose of Finland’s Diplomatic Missions Abroad – The Role and Functions of the Embassy of Finland in Paris

pages 54 pages of appendi ces 1

Commissioned by

Supervisor Päivi Korhonen, Senior lecturer

Abstract Due to the high level of interaction between different countries nowadays, diplomatic offices like embassies and consulates are needed and are found in cities worldwide. Yet one of the impacts of the global recession has been that there has been discussion as to whether a country’s representation abroad is still needed or relevant in the 21st century. The objective of this thesis was to examine the purpose and activity field of Finnish embassies and also to piece together the functions of an embassy. The expertise of the employees of the embassy has been utilized alongside with the point of view of the citizens regarding the matter. The author familiarized herself with the subject through her internship in the Embassy of Finland in Paris at the end of the year 2014. The theoretical part of the thesis familiarizes with Finland’s representation abroad through the agents (Foreign Service activities and the Ministry for Foreign Affairs) that affect the diplomatic mission’s functions and through the missions themselves. In addi-tion it covers the diplomatic relations between Finland and France and the effects of the European Union. The research method of the thesis was qualitative. The research data were collected by using three common data collection methods: interview, participant observation and public and official documents. The interviewed people for this thesis were an employee of the embassy and four citizens. In addition to these interviews, a radio interview of the diplomat Jouko Leinonen was analyzed and the draft budget of the Ministry for For-eign Affairs for 2014 was used. The research data were analyzed by using content analysis. The interviews comprised the majority of the content in the research results. Based on the research results of the thesis the embassy still plays an important role promoting Finland and looking after its own citizens. Its functions are particularly valua-ble for the government. The main function of the Embassy of Finland in Paris is to take care of the diplomatic relations between Finland and France and to promote Finland and its cause. The work assignments of a diplomat were thought to be different kinds of meetings and also some privileges concerning them were mentioned. The results also show that even though the citizens consider the embassy to be meaningful, they know little about its role and functions. Embassies are regarded important and the budget should be secured.

Keywords

embassy, ambassador, diplomatic mission, consulate, representation abroad, diplomat, ministry for foreign affairs

SISÄLLYS

1 JOHDANTO .................................................................................................................. 7

2 SUOMEN EDUSTAUTUMINEN ULKOMAILLA ............................................................ 9

2.1 Ulkoasianhallinto ................................................................................................... 10

2.1.1 Ulkoasianhallinnon diplomaattiura .................................................................. 11

2.1.2 Ulkoasianhallinnon hallintoura ........................................................................ 12

2.2 Ulkoasianministeriö ............................................................................................... 12

2.3 Ulkomaan edustustot ............................................................................................ 14

2.3.1 Edustuston tehtävät ....................................................................................... 15

2.3.2 Edustuston työntekijät .................................................................................... 17

2.4 Suomen Pariisin suurlähetystö ............................................................................. 17

2.5 Suomen Pariisin suurlähetystön tehtävät .............................................................. 21

3 SUOMEN JA RANSKAN KAHDENVÄLISET SUHTEET ............................................ 22

3.1 Kaupallis-taloudelliset suhteet .............................................................................. 22

3.2 Kulttuurisuhteet ..................................................................................................... 23

3.3 Ranskan Team Finland - verkosto ........................................................................ 23

4 EUROOPAN UNIONI .................................................................................................. 24

4.1 Suomi Euroopan unionissa ................................................................................... 25

4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto ..................................................................... 26

5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN ...................................................................... 27

5.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet ..................................................................... 28

5.2 Tutkimustehtävät .................................................................................................. 29

5.3 Tutkimusmenetelmät ............................................................................................ 29

5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tutkimuksen toteuttaminen ...................................... 30

5.5 Tutkimusmenetelmän luotettavuus ....................................................................... 32

5.6 Aineiston analysointi ............................................................................................. 33

6 TULOKSET ................................................................................................................. 34

6.1 Taustatiedot .......................................................................................................... 34

6.2 Ulkomaan edustuston (suurlähetystön) merkitys .................................................. 36

6.3 Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja diplomaatin työnkuva ............ 38

6.4 Euroopan unionin vaikutus suurlähetystön toimintaan .......................................... 43

6.5 Mahdolliset uhat suurlähetystölle .......................................................................... 43

7 POHDINTA ................................................................................................................. 45

7.1 Tulosten tarkastelu ............................................................................................... 45

7.2 Tutkimuksen luotettavuus ..................................................................................... 51

7.3 Oma oppimisprosessi ........................................................................................... 52

7.4 Jatkotutkimusaiheet .............................................................................................. 54

LÄHTEET LIITTEET

Liite 1. Sähköpostihaastattelulomake

Käsitteet:

Diplomatia: Valtioiden välisten suhteiden hoitaminen

Diplomaatti: Valtion virallinen edustaja ulkomailla

Lissabonin sopimus: Perussopimus, joka tuli voimaan 1.12.2009 ja toi muu-

toksia päätöksentekoon ja teki Eurooppa-neuvostosta virallisen toimielimen.

Uusina toimijoina sopimuksen myötä on syntynyt Euroopan unionin ulkosuh-

dehallinto. (Ruonala & Pietilä, 2014, 164, 12)

Notaari: virkamies joka laatii pöytäkirjoja, antaa todistuksia ja toimii esittelijänä

Notaaritehtävät: Suomen ulkomaanedustustojen palveluihin kuuluu julkisen

notaarin tehtäviä, asiakirjojen vastaanottamista ja vahvistamista, esimerkiksi

allekirjoituksen oikeaksi todistaminen, isyyden tunnustamisen vastaanottami-

nen, kiinteistökaupan vahvistaminen, ym. Julkisen notaarin tehtävistä peritään

ulkomailla toimitusmaksu.

Suurlähettiläs: Valtion virallinen ylimmän arvoluokan edustaja ulkomailla, suur-

lähetystön päällikkö

Suurlähetystö: Valtion diplomaattinen edustajalaitos toisessa valtiossa, joka

sijaitsee yleensä toisen maan pääkaupungissa

Virkamies: Julkisyhteisön palveluksessa virkasuhteisena toimiva henkilö

7

1 JOHDANTO

Maiden välinen kanssakäyminen luo tarpeen ulkomaan edustukselle, tämän

seurauksena ovat syntyneet ulkomaan edustustot kuten suurlähetystöt ja kon-

sulaatit ympäri maailman (Briney). Maailmanlaajuinen verkottuminen eli globa-

lisaatio on lisännyt merkittävästi eri valtioiden välistä kanssakäymistä niin poli-

tiikan, talouden kuin kulttuurinkin saroilla. Euroopassa valtioiden välistä yhteis-

työtä on lisännyt Euroopan unioni ja etenkin yhteistyö unioniin kuuluvien jä-

senmaiden kesken on tiivistynyt entisestään. Tämän seurauksena eri maiden

välisellä yhteistyöllä, jonka keskeisessä roolissa on ulkomaan edustus, on en-

tistä suurempi rooli valtion toiminnan suunnittelussa.

Maailmanlaajuinen talouskriisi puolestaan on synnyttänyt keskustelun aiheita

esimerkiksi ulkomaanedustuksen tarpeesta nykypäivänä ja mahdollisista valti-

on säästötoimenpiteistä niissä. Varsinkin teknologian huiman kehityksen avat-

tua oven aivan uudenlaiseen kansainväliseen ns. ”telekommunikaatiokanssa-

käymiseen” ihmisten ja valtioiden välillä sekä tiedon saatavuuden lisääntymi-

nen internetin kautta, on lisännyt pohdintoja ulkomaan edustustojen kuten

suurlähetystön toiminnan nykyisestä merkityksestä. (Gallaga 2013.)

Opinnäytetyön aihealueen valintaan on vaikuttanut oma kiinnostukseni kan-

sainvälisyyttä kohtaan, vaihto-opiskelukokemukseni sekä kiinnostus eri mai-

den kieliin ja kulttuureihin. Opinnäytetyön aihe ja kiinnostus selvittää ulkomaan

edustustojen kuten suurlähetystöjen toiminnan tärkeyttä löytyi suorittaessani

syys- joulukuussa 2014 työharjoitteluani Suomen Pariisin suurlähetystössä.

Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään Suomen edustusta ulkomailla ja vielä

sitäkin tarkemmin Suomen edustusta Ranskassa, tutkimuksen fokuksen olles-

sa Pariisin suurlähetystön toiminnassa ja tehtävissä. Tutkimuksen taustassa

perehdytään Pariisin suurlähetystöön ja sen tehtäviin. Lisäksi taustassa tutus-

tutaan Suomen ulkomaanedustukseen, suurlähetystön toimintaan vaikuttaviin

tekijöihin, avataan tämänhetkisiä suhteita Ranskan ja Suomen välillä sekä

luodaan pikainen katsaus Euroopan unioniin. Suomen Pariisin suurlähetystö

toimii tässä tutkimuksessa eräänlaisena esimerkkinä suurlähetystön toimin-

nasta.

8

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää suurlähetystön nykyinen merkitys ja toi-

minnan tärkeys perehtymällä sen toimintaan ja tehtäviin asiantuntijoiden kaut-

ta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on ulkomaan edustuston merkitys?

Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli ja sen tehtävät?

Mikä vaikutus Euroopan unionilla on edustustojen toimintaan?

Mitä uhkia suurlähetystöt joutuvat kohtaamaan?

Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, mikä on mahdollisesti voinut joh-

taa pohdintoihin suurlähetystöjen toiminnan tarpeesta nykypäivänä.

Ensisijaisena tiedonlähteenä tutkimuksessa on käytetty elektronisia tiedonläh-

teitä, joista merkittävin on Suomen ulkoasianministeriön verkkosivujen materi-

aali ja sieltä löytyvät elektroniset julkaisut. Verkkosivulta löytyvää tietoa on pal-

jon ja sitä päivitetään jatkuvasti. Erääksi tutkimustyön vaativimmaksi osuudek-

si muodostuikin lähdeaineiston rajaaminen ja löytyminen verkkosivuilta. Työn

teoriaosuuteen on kerätty tietoa useista, niin kirjallisuus- kuin elektronisistakin

lähteistä.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetel-

mä. Tutkimustyön luotettavuuden kannalta arvokasta tietoa kerättiin Pariisin

suurlähetystön henkilökunnalta. Tämän avulla tutkimukseen on saatu tärkeä,

itse suurlähetystössä työskentelevän henkilön asiantuntemus. Tutkimuksessa

on haastateltu myös kahta nuorta suomalaista, jotta tutkimukseen saatiin mu-

kaan myös kansalaisen näkökulma suurlähetystöön ja sen toiminnan tarpeelli-

suuteen liittyen. Tutkimuksen aineistonkeruussa on lisäksi käytetty opinnollista

havainnointia ja valmiiden aineistojen materiaalia.

Opinnäytetyössä on halunnuttu kokonaisvaltaisesti hyödyntää omaa kansain-

välistä taustaani, omaa koulutusalani suuntautumista (kielet ja kulttuuri) sekä

suurlähetystössä suoritettua työharjoitteluani ja sieltä saatua tietämystä.

9

2 SUOMEN EDUSTAUTUMINEN ULKOMAILLA

Suomen edustautuminen (myöhemmin ulkomaanedustus) ulkomailla tarkoit-

taa yksinkertaisuudessaan Suomen edustamista toisessa maassa edustajalai-

toksen eli edustuston kautta. Suomen kaikki edustustot yhdessä muodostavat

ulkomaan edustustoverkon. Ulkomaanedustuksen perustehtävä on Suomen

asioiden ajaminen ja tuntemuksen lisääminen eri maissa, ikään kuin toimia sil-

tana kahden valtion välillä (Sierla 2009, 7). Kuten Suomen tämänhetkinen ul-

koministeri Tuomioja (2014) toi suurlähettiläskokouksessa pitämässään pu-

heessa esille: Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa työksemme tekevien on

aina muistettava, että tehtävämme on Suomen ja suomalaisten asian ajami-

nen – jos me emme sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan (Ulkoasiainministeriö

2014i). Edustustoista ja niiden tehtävistä kerrotaan lisää luvussa 2.2 Edustus-

tot ja niiden tehtävät.

Suomea koskevasta ulkomaanedustuksesta on ulkoasianministeriön toimesta

laadittu selvitys Suomen edustautumisesta maailmalla (2009), jossa tarkastel-

laan, miten edustustojen tarjoamat palvelut vastaavat nykypäivän odotuksia.

Selvityksen on ollut tarkoitus kartoittaa kansalaisten, yrityselämän sekä valtio-

vallan tarpeet ulkomaanedustuksen kehittämiseksi (Sierla 2009).

Suomen ulkomaan edustustoverkon nykyinen laajuus on vuosikymmeniä jat-

kuneen kehityksen tulos. Vaikka uusia edustustoja on perustettu erityisesti Eu-

roopan unionin laajenemisen myötä 2000-luvulla Euroopan valtioiden yhteis-

työn lisäännyttyä (Sierla 2009, 7.), samanaikaisesti ulkoasianhallinnon toimin-

tamäärärahojen supistaminen on johtanut edustustoverkon pienenemiseen.

Ulkoministeriön julkaiseman vuoden 2014 tilinpäätöksen (2015) mukaan vuo-

den 2011 jälkeen on suljettu yhteensä 13 edustustoa, joista seitsemän suurlä-

hetystöä (Bratislava, Caracas, Islamabad, Ljubljana, Luxembourg, Manila ja

Managua) ja kuusi pääkonsulaatteja tai konsulaatteja (Göteborg, Kapkaupun-

ki, Las Palmas, Kanton, Sydney ja Hampuri). Suomen edustustoverkko käsit-

tää tällä hetkellä 89 edustustoa ympäri maailman (kuva 1). Kuvassa 1 voi

nähdä miten kokonaisvaltaisesti Suomen edustustoverkko kattaa maita ympäri

maapallon. (Ulkoasianministeriö 2015b.)

10

Kuva 1. Suomen edustustoverkon kartta vuonna 2013 (Ulkoasianministeriö 2014f.)

2.1 Ulkoasianhallinto

Suomen ulkoasianhallinto on valtiohallinnon osa, joka käsittelee maamme

suhteita ulkovaltioihin, sen muodostaa ulkoasianministeriö (myöhemmin ulko-

ministeriö) sekä Suomen ulkomaan edustustoverkko yhdessä. Ulkoasianhalli-

tuksen tehtävät määräytyvät toimintasuunnitelman ja taloussuunnitelman pe-

rusteella. Suunnitelmat on tehty hallitusohjelman, ulkoministeriön strategian,

hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen ja muiden hallituksen politiikka-

asiakirjojen sekä eduskunnan hyväksymien linjausten perusteella. Suunnitel-

missa määritellään vaikuttavuus- ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet, jot-

ka ohjaavat toimintaa, painopisteiden asettamista sekä resurssien kohdenta-

mista. (Ulkoasianministeriö 2014h.)

Ulkoministeriö julkaisee ulkoasiainhallitukseen liittyviä selvityksiä ja esitteitä.

Tässä tutkimuksessa tiedonlähteenä on esimerkiksi käytetty ulkoministeriön

11

julkaisemaa selvitystä Suomen edustautumisesta maailmalla (Sierla 2009) se-

kä ulkoasiainministeriön vuoden 2014 tilipäätöstä (Ulkoasianministeriö 2015b).

Ulkoasianhallinnon painopiste on ulkopolitiikassa, joka keskittyy kansainväli-

sen vakauden, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja kestävän ke-

hityksen vahvistamiseen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien

edistämiseen maailmalla. (Ulkoasianministeriö 2013d; Ulkoasianministeriö

2014g.)

Suomen ulkopolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat Suomen kauppataloudellis-

ten etujen edistäminen, kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaaminen,

vaikutus globalisaation hallintaan, kansainvälisen ja EU-oikeuden sekä ihmis-

oikeuksien kehittäminen ja julkisuusdiplomatiasta huolehtiminen (Ulkoasiain-

ministeriö 2014h). Tämä edellyttää laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä

muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan

keskipisteenä toimii ulkomaan edustustoverkko.

Ulkoasiainhallinnossa työskennellään yleisuralla eli diplomaatti- tai hallin-

touralla, erityisasiantuntijoina (diplomaattiura) tai erilaisissa avustavissa tehtä-

vissä (hallintoura). Työskentely kotimaassa tapahtuu itse ulkoministeriössä ja

työskentely ulkomaanedustuksessa tapahtuu joko diplomaattisessa edustus-

tossa (suurlähetystössä) tai konsuliedustustossa. Yleisura perustuu sisäiseen

tehtäväkiertoon. Siirtyminen ulkomaanedustustosta toiseen tai takaisin Suo-

meen ulkoministeriöön tapahtuu pääsääntöisesti 3–4 vuoden välein ja virka-

miehet itse hakevat avoimiin tehtäviin, koska ovat siirtymävelvollisia. Tämä

tarkoittaa, että ulkoministeriö voi päättää virkapaikan ja tehtävän. (Ulko-

asianministeriö 2013c; Suomen ulkoasianministeriö 2014j.)

2.1.1 Ulkoasianhallinnon diplomaattiura

Diplomaattiura antaa mahdollisuuden tehdä työtä Suomen puolesta ja edustaa

Suomea. Työ sisältää monipuolisia, haasteellisia ja vaihtuvia työtehtäviä, jotka

edellyttävät ajan hermolla pysymistä. Tulevat diplomaatit (ks. käsitteet) vali-

taan kansainvälisten asioiden kurssin (KAVAKU) kautta yhteishaulla, jonka va-

lintaprosessi kestää noin 6 kk yhteensä. Eri vuosina haussa kuitenkin painote-

taan ulkoministeriön tarpeiden mukaisesti erilaista osaamista, esimerkiksi ke-

hitystyö, kauppapolitiikkaa tai ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tarkempaa tietoa

12

diplomaatin työstä on luvussa 6.3 Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja

diplomaatin työnkuva. (Ulkoasiainministeriö 2014j.)

Nykyinen diplomaatin urakehitys etenee seuraavasti: ensin ulkoasiainsihtee-

ristä lähetystöneuvokseksi noin 10 vuodessa ja lopulta ulkoasiainneuvokseksi

(Ulkoasianministeriö 2014a.)

2.1.2 Ulkoasianhallinnon hallintoura

Hallintoura antaa mahdollisuuden vaihteleviin tehtäviin ulkoministeriössä ja ul-

komaanedustustoissa, kuten assistentin tehtävät, tieto- ja taloushallinnon,

yleishallinnon tehtävät, kansalaispalveluun liittyvät tehtävät sekä muunlaiset

avustavat tehtävät. Hallintouralaiset valitaan hallintouran kurssien kautta (Hal-

ku). Muutaman kotimaassa palvellun vuoden jälkeen on mahdollista hakeutua

Suomen ulkomaanedustustoissa vapautuviin tehtäviin. Ennen siirtoa ulko-

maanedustukseen ministeriö antaa kyseiseen tehtävään valmentavaa koulu-

tusta. (Ulkoasiainministeriö 2014c; Ulkoasianministeriö 2014j.)

Eteneminen hallintouralla on myös mahdollistettu, toimistosihteeristä osas-

tosihteeriksi voi nousta noin kahdeksassa vuodessa. Yleneminen osastosih-

teeristä hallinnollisen avustajan ja hallinnollisen ulkoasiansihteerin virkaan on

myös mahdollista. (Ulkoasiainministeriön 2014c.)

2.2 Ulkoasianministeriö

Suomen valtioneuvoston alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä 12 ministe-

riötä. Yksi näistä on ulkoasiainministeriö, jonka toiminnan ja sieltä määräytyvi-

en tehtävien ympärille, tutkimuksen aihealue rakentuu. Muut valtioneuvoston

alaisuudessa toimivat ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslia, oikeusministe-

riö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiova-

raministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö,

työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöminis-

teriö. Kukin ministeriö hoitaa omaan hallinnonalaansa liittyvät tehtävät. Ulko-

ministeriön hallinnonala palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja

yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. (Valtioneuvosto s.a; Ulko-

asiainministeriö 2013b.)

13

Ulkoministeriön päätavoite on edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta

ja hyvinvointia ulkomailla sekä yleisesti, turvallisen ja oikeudenmukaisen maa-

ilman hyväksi toimiminen (Ulkoasiainministeriö 2013b). Toiminta on keskitty-

nyt ulko-, kauppa-, kehitys ja turvallisuuspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti mer-

kittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleisesti kansainvälisiin suhteisiin. Ulkomi-

nisteriön tehtävänä on myös avustaa muita valtioneuvoston ministeriöitä kan-

sainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoministeriö on jaettu yhteensä

kahdeksaan erilliseen osastoon, kolmeen politiikan yhteensovittamisesta vas-

taavaan osastoon (poliittinen, kehityspoliittinen, sekä taloudellisten ulkosuh-

teiden osasto), neljään alueosastoon (Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan

ja Aasian osasto sekä Afrikan ja Lähi-idän osasto) sekä viestintäosastoon. Ul-

koasiainhallinnon organisaatioon kuuluu ulkoasiainministeriö sekä sen alai-

suudessa toimivat Suomen ulkomaanedustustot. Ulkoasianhallinnon organi-

saatiokaavion (kuva 2) avulla pystyy paremmin hahmottamaan ulkoasianhal-

linnon laajuuden organisaationa ja mitä kaikkea se pitää sisällään. (Ulkoasi-

ainministeriö 2013b; Ulkoasianministeriö 2014e.)

Kuva 2. Organisaatiokaavio 2014 (Ulkoasianministeriö 2014e.)

14

Henkilöstöstrategia ohjaa ulkoministeriön toimintaa. Lait ja asetukset puoles-

taan säätelevät toimintaa ja niihin kuuluvat ulkoasiainhallintolaki, valtioneuvos-

ton asetus ulkoasiainhallinnosta, valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriös-

tä, Tasavallan Presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipai-

koista, ulkoasiainministeriön asetus ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuis-

ta, Suomen perustuslaki ja konsulipalvelulaki. Toimintaa säätelee myös ulko-

ministeriön työjärjestys. Valtioneuvoston asetuksessa ulkoasianministeriöstä

(1171/2005) on tarkasti määritetty ulkoministeriölle kuuluvat tehtävät, joihin si-

sältyy muun muassa:

ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano

kansainväliset ihmisoikeusasiat

rauhanturvaaminen

sotilaallinen kriisinhallinta

kehityspolitiikan- ja yhteistyön valmistelu ja toimeenpano

pohjoismaisen yhteistyön yhteensovittaminen

Suomen ulkomaanedustus

Suomen diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot vieraissa valti-oissa, edustustot kansainvälisissä järjestöissä ja yhteenliittymissä sekä muu ulkomaanedustus

suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ulkomailla

valtionpäämies-, pääministeri- ja ulkoministerivierailut, kansainvälistä protokollaa koskevat asiat sekä valtiolliset juhlatilaisuudet

diplomaatti- ja virkapassit

ulkomaanedustustojen konsulipalvelut sekä edustustojen ohjaus viran-omaistehtävissä

kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet ministeriön toimialalla sekä Suomen tunnetuksi tekeminen (Valtioneuvoston asetus ulkoasianminis-teriöstä 1. §.)

Edellä mainituista tehtävistä, tärkeimmät tämän tutkimustyön kannalta ovat

Suomen edustustosta suurlähetystöä ja konsulaattia koskevat tehtävät. Esi-

merkiksi suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ulkomailla, diplomaatti-

ja virkapassit sekä kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet ministeriön toimi-

alalla sekä Suomen tunnetuksi tekeminen, jotka kuuluvat edellä mainittujen

edustustojen tehtäviin. (Ulkoasianministeriö 2014d; Valtioneuvoston asetus

ulkoasiainministeriöstä 1. §.)

2.3 Ulkomaan edustustot

Suomen ulkoasianhallintolain (25.2.2000/204) mukaan ulkomaan edustusto-

verkon muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot, jotka toi-

15

mivat eri valtioissa ulkoministeriön alaisuudessa. Diplomaattisiin edustustoihin

kuuluvat eri suurlähetystöt ja lähetystöt sekä kansainvälisissä järjestöissä ja

yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot. Konsuliedustustoihin kuuluvat

konsulaatit tai kunniakonsulaatit. Tutkimuksessa on keskitytty käsittelemään

tarkemmin diplomaattisia edustustoista vain suurlähetystöjä ja konsuliedustus-

toista vain konsulaatteja. (Ulkoasianhallintolaki 1. § 2. mom. ja 2. § 5 – 6.

mom.)

2.3.1 Edustuston tehtävät

Edustustolle kuuluvien tehtävien toimiala on hyvin laaja. Edustustoissa hoide-

taan muun muassa:

ulko- ja kauppapolitiikkaa

kehitysyhteistyötä

Suomen edustautumista toisissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä

julkisuusdiplomatiaa

konsulipalveluita

kansalaispalveluita (Ulkoasiainministeriö 2013a).

Kuvassa 3 on esitetty edustustojen arvio niiden sisältötehtäviin käytetyn työ-

panoksen jakautumisesta toimintasektoreittain: ulko- ja turvallisuuspolitiikka

(17 %), kauppa ja kaupallistaloudelliset suhteet (15 %), kehityspolitiikka ja ke-

hitystyö (11 %), EU-politiikka ja EU-suhteet (14 %), kansalaispalvelut (24 %),

kansainväliset (kv) oikeudelliset tehtävät (2 %), julkisuusdiplomatia (11 %) ja

toimeksiannot muilta viranomaisilta/ palvelut muille viranomaisille (6 %). (Sier-

la, 2009, 10.)

Kuva 3. Edustustojen työpanoksen jakautuminen toimintasektoreittain (Sierla 2009, 10).

16

Edustuston toiminnan keskeisimmän säädösperustan muodostavat ulkoasian-

hallintolaki ja asetus sekä diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita koskevat

Wienin yleissopimukset. Näiden säädösten mukaan kaikilla edustustoilla on

lähtökohtaisesti samat perustehtävät, jotka voidaan jaotella kahteen kokonai-

suuteen. (Sierla 2009, 8.)

1. yleiset poliittiset tehtävät, joihin kuuluvat ulkopoliittiset, kauppapoliittiset ja kehityspoliittiset asiat sekä Suomen edustaminen kahdenvälisesti ja mo-nenvälisesti

2. viranomaistehtävät, joihin kuuluvat konsuliasiat laajasti ymmärrettynä, mu-kaan lukien passien ja viisumien myöntäminen. (Sierla 2009, 8.)

Yleisten poliittisten tehtävien hoitaminen kuuluu suurlähetystölle. Vaikka läh-

tökohtaisesti suurlähetystöjen tehtävät ovat samat, voi niiden painotus vaih-

della merkittävästi sijaintimaan ja sen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi köyhyy-

destä kärsivän valtion suurlähetystön toiminta voi olla keskittynyt kehityspoliit-

tiseen vaikuttamiseen köyhyyden vähentämiseksi sijaintimaassa, kun taas va-

rallisesti vakaamman valtion suurlähetystö voi keskittyä kaupankäynnin ja in-

vestointien sijoittamiseen. Lisäksi on maita, joissa esimerkiksi asuu tai sinne

matkustaa niin paljon suomalaisia, että painotus suurlähetystön päätehtävissä

on heidän palvelemisensa. (Ulkoasianministeriö 2013a.)

Viranomaistehtävien hoitamisesta vastaa konsulaatti, se on suurlähetystön si-

säinen elin, joka tarjoaa konsulipalveluita eli palvelee ulkomailla asuvia oman

maan kansalaisia ja kotimaasta tulevia matkailijoita. Konsulipalvelut tunnetaan

myös nimellä kansalaispalvelut, sillä tehtäviin kuuluu kansalaisten auttaminen

ulkomailla hädän tai kriisin keskellä. Tyypillisimpiä konsuliasioita ovat esimer-

kiksi passin katoaminen tai lompakon ryöstö. Suomen ulkoministeriön tilinpää-

töksen (2014) mukaan tavallisimmat suomalaisten kokemat ongelmat liittyivät-

kin matkustusasiakirjoihin (Ulkoasianministeriö 2015b). Konsulaattien virasto-

tehtävien pääpaino voi vaihdella laajasti. Esimerkiksi Euroopan unionin jä-

senmaiden välisten konsulaattien viisumiasioiden hoitaminen on vähäistä

(maiden väliseen liikkumiseen ei tarvita viisumia), verrattuna vaikka Suomen

Venäjän suurlähetystön konsulaattiosaston virastotehtäviin, jotka koostuvat

pitkälti viisumiasioista. (Ulkoasianministeriö 2013a.)

17

2.3.2 Edustuston työntekijät

Edustustossa työskentelee ulkoministeriön lähettämää henkilöstöä, joiden

työnantajana toimii ulkoministeriö sekä paikan päältä palkattua henkilöstöä,

joiden työnantajana toimii puolestaan itse edustusto (Sierla 2009, 10). Lähete-

tyn henkilöstön muodostaa edustuston päällikkö ja Suomesta lähetetyt virka-

miehet (ks. käsitteet). Lähetetyt virkamiehet palvelevat yleensä yhdessä ase-

mapaikassa kolmesta neljään vuotta. Useimmissa edustustoissa kuten suur-

lähetystöissä työskentelee 2–4 Suomesta lähetettyä virkamiestä. Paikan pääl-

tä palkatut eli paikallisesti rekrytoidut henkilöt sijaintimaasta muodostaa edus-

tuston avustava henkilökunta sekä ne virkamiehet, joiden työnantajana toimii

itse edustusto ulkoministeriön sijaan. Paikan päältä palkatuilla työntekijöillä on

arvokasta, monien vuosien varrella kerääntynyttä syvempää tietämystä sijain-

timaasta ja sen erityispiirteistä. Ulkomaan edustustoissa työskentelee 558

Suomesta lähetettyä henkilöä ja noin 1 150 asemamaista palkattua työnteki-

jää. (Sierla 2009, 10; Suomen ulkoasianministeriö 2014e; Ulkoasiainministe-

riö 2013a.)

Suurlähetystöä johtaa sen päällikkö eli suurlähettiläs (ks. käsitteet). Konsu-

laattia johtaa kotimaasta lähetetty virkamies, jota nimitetään konsuliksi. Edus-

tustojen sisäisestä hallinnosta, organisaatiosta sekä asioiden valmistelusta ja

niiden ratkaisemisesta määrätään ulkoministeriön säätämässä työjärjestyk-

sessä. Suurlähettilään tehtävä on ratkaista edustuston sisäistä hallintoa kos-

kevat asiat, kun taas edustuston toimintaan liittyvät asiat, jotka koskevat kiin-

teistön, toimitilojen tai asuntojen ostamista, vuokrausta, myymistä tai muuta

luovuttamista sekä peruskorjausta ja uudisrakentamista, ratkaisee ulkominis-

teriö. (Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta 3. § 10 - 14. mom.; Ulko-

asiainhallintolaki 2. § 7. mom. & 3. § 19. mom.)

2.4 Suomen Pariisin suurlähetystö

Suomen Pariisissa sijaitseva suurlähetystö (myöhemmin suurlähetystö) toimii

Suomen diplomaattisena edustuslaitoksena Ranskassa. Täydet diplomaat-

tisuhteet Suomen ja Ranskan välille on luotu Suomen itsenäistymisen jälkeen

vuonna 1919, jonka tulos oli maiden välisen vuorovaikutuksen merkittävä li-

sääntyminen. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 on syven-

18

tänyt maiden välisiä suhteita lisäämällä kahdenkeskeistä kanssakäymistä poli-

tiikan, talouden ja kulttuurin aloilla. (Suomen ulkoasiainministeriö 2014b.)

Tällä hetkellä suurlähettilään virkaa suurlähetystössä hoitaa suurlähettiläs Ris-

to Piipponen, hänet on nimetty virkaansa 1.10.2013 (Suomen ulkoasianminis-

teriö 2013b). Suurlähetystön henkilökunta koostuu suurimmaksi osaksi suo-

malaisista, ulkoministeriön lähettämistä tai Ranskasta paikallisesti rekry-

toiduista henkilöistä. Suurlähetystössä työskentelee mm. lähetettyjä ja paikan

päältä palkattuja virkamiehiä (ks. käsitteet) ja diplomaatteja (ks. käsitteet), vir-

kamiesten assistentteja, hallinto-, kiinteistö- ja talousasioista vastaavia assis-

tentteja, viestintävastaava, tietohallintovastaava jne. (Sierla 2009, 10; Suomen

ulkoasianministeriö 2013a; Suomen ulkoasianministeriö 2014a.)

Suurlähetystö sijaitsee Ranskan pääkaupungissa Pariisissa, kaupungin

7:nssä kaupunginosassa kuuluisan Invalidiaukion vieressä, paikalla nimeltä

Place de Finlande, joka suomennettuna tarkoittaa ”Suomen aukiota” (kuva 4).

Suurlähetystössä on erinomaisella paikalla, koska Ranskan ulkoasianministe-

riö sijaitsee Invalidiaukion toisella puolella, Ranskan presidentin palatsi sijait-

see vain kivenheiton päässä ja pääministerin toimisto ainoastaan 500 metrin

päässä suurlähetystöstä. Suomen valtio osti vuonna 1961 kaksi kerrosta ra-

kenteilla olevasta rakennuksesta, jonka tiloihin suurlähetystö muutti vuonna

1967 ja jossa se vielä tänä päivänäkin toimii. Tiloihin on viime vuosien aikana

tehty suurimuotoinen peruskorjaus. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

Kuva 4. Suomen suurlähetystö Pariisissa, kuva pääsisäänkäynniltä. (L’ambassade de Finlan-de à Paris.)

19

Suurlähetystön tilojen sisustuksessa (kuva 5 ja kuva 6) suomalainen design

on päässyt kunniaan ja koko sisustuksen punainen lanka on suomalaisuuden

esittely yhdistettynä ranskalaiseen kulttuuriin. Suomen luonnon puhtautta ja

suomalaisten luonnonläheisyyttä on haluttu korostaa. Suurlähetystön sisus-

tuksen värimaailman on inspiroinut Suomen neljä vuodenaikaa. Uusittuja tiloja

koristaa ikonisten suunnittelijoiden kuten Alvar Aallon ja Ilmari Tapiovaaran

teokset, mutta myös nykypäivän lahjakkaiden suunnittelijoiden kädenjälki on

näkyvissä. Suomen edustuslaitoksesta on pyritty tekemään Suomen näköi-

nen. (L’Ambassade de Finlande à Paris s.a.)

Kuva 5. Suomen suurlähetystö Pariisissa, edustustilat. Portaikossa riippuvat Alvar Aallon suunnittelemat Kultakello valaisimet vuodelta 1937. (L’ambassade de Finlande à Paris.)

Suurlähetystön tilat, kulkuvälineet, arkisto ja kuriiriposti ovat koskemattomia.

Koskemattomuus tarkoittaa, että esimerkiksi poliisiviranomaiset eivät voi ilman

lähettäjävaltion suostumusta tutkia edustuston alueella tapahtunutta epäiltyä

rikosta ja suurlähetystön arkistoon on luvallista vain mennä siihen valtuutetun

henkilön. Edustus- ja toimistotilat on erotettu toisistaan, sillä esimerkiksi vir-

kamiesten työtehtäviin voi kuulua asioita, joista virkamies on vaitiolovelvollinen

tai heillä voi olla hallussaan valtion salaisia dokumentteja, joita ulkopuolisilla ei

ole lupaa katsoa. Suurlähetystön tiloihin pääsee vain henkilökunta ja/tai henki-

lökuntaan kuuluvan henkilön seurana. Suurlähetystön edustustiloissa (kuva 5

20

ja kuva 6) on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Esimer-

kiksi Finnair vuokrasi suurlähetystön edustustilat käyttöönsä syksyllä 2014, sil-

lä heidän mielestään suomalaista yritystä oli vaikuttavampaa tuoda esille

suomalaisuutta korostavassa ympäristössä. (Ulkoasianministeriö 2015a;

Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

Kuva 6. Suomen suurlähetystö Pariisissa, edustustilat. Katosta roikkuvat Petri Vainion Vuolle-lamput ja tilaa koristavat Elina Ala-Monosen suunnittelemat Altto-nojatuolit. (Oiva, 2015.)

Suurlähetystössä toimii konsuliyksikkö eli konsulaatti, joka on suurlähetystön

sisäinen elin. Konsulaatin tarjoamat konsulipalvelut tunnetaan paremmin ni-

mellä kansalaispalvelut. Konsulaatin tehtävä on palvella Ranskassa asuvia

suomalaisia, Suomesta tulevia matkailijoita ja Suomessa pysyvästi asuvia ul-

komaalaisia Suomen viranomaisia koskevissa asioissa, konsulipalvelulain an-

tamissa puitteissa. (Suomen ulkoasiainministeriö 2015.)

Suomen Pariisin suurlähetystöön pääsee tutustumaan monipuolisesti sosiaali-

sessa mediassa esimerkiksi Finlande.fr-palvelun kautta sekä lisäksi Faceboo-

kin ja Twitterin välityksellä, joita suurlähetystö päivittää säännöllisesti. Verk-

kosivustojen kautta saa tietoa suurlähetystöstä ja sen tapahtumista sekä

Ranskan ja Suomen välisestä kanssakäymisestä. Sosiaalinen median käyttö

antaa suurlähetystölle mahdollisuuden tarjota sen tuottamaa aineistoa myös

muilla kuin omilla sivustoilla ja näin helpottaa aineiston löytymistä. (Suomen

ulkoasianministeriö 2013a; Sinkari & Leppäjärvi 2011, 4.)

21

2.5 Suomen Pariisin suurlähetystön tehtävät

Pariisin suurlähetystön rooli on toimia Ranskassa tärkeänä viestintäkanavana

eri toimijoiden suuntaan edistämällä Suomen tuntemusta ja esittelemällä heille

suomen kansaa, suomalaista yhteiskuntaa sekä kulttuuria, ja kertomalla Suo-

men kannan eri aihealueita koskeviin kysymyksiin. Suurlähetystön toimintaa

ohjaa ulkoministeriö, joka on tarkoin säätänyt sen toimialaan kuuluvat tehtä-

vät. Euroopan unioni puolestaan määrittää suurlähetystön toimintaa, koska

Suomi ja Ranska ovat molemmat unionin jäsenmaita (ks. edustustojen tehtä-

vät kuva 3). (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

Ulkoministeriö saa suurlähetystön kautta runsaasti arvokasta informaatiota.

Kahdenväliset kysymykset sekä Ranskan poliittinen ja taloudellinen seuranta

ja siitä raportointi ulkoministeriölle kuuluvat lähetystön perinteisiin tehtäviin.

Suurlähetystö auttaa kansainvälisten vierailuiden järjestämisessä valmistele-

malla poliittisen ja virkamiestason vierailuja. Ranskassa vierailee jatkuvasti

suomalaisia virkamiehiä sekä poliittisesti merkittäviä henkilöitä ja suurlähetys-

tön velvollisuus on välittää vierailun kannalta merkittävät tiedot asianomaisille

henkilöille. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

Lisäksi tiedotus- ja kulttuuri ovat olennainen sarka suurlähetystön työssä.

Suurlähetystöön tulee paljon tiedusteluja ranskalaisilta kouluilta ja yksittäisiltä

ranskalaisilta Suomea koskien. Suurlähetystössä onkin tiedusteluja koskien

ranskankielistä materiaalia kuten esitteitä, kirjoja, julisteita ja muita erinäisiä

dokumentteja. Ranskan kulttuurielämän vaikuttajiin ja laitoksiin pidetään yhte-

yttä, jotta suomalaista kulttuuria saataisiin paremmin näkyville kohdemaassa.

Suomalaista musiikkia, elokuvia ja taidetta tuodaan esille Pariisissa, mutta

myös muissa maan kaupungeissa. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

Ranska on Euroopan unionin yksi perustajajäsen ja merkittävä toimija, tästä

johtuen useat EU:ssa syntyvät aloitteet ovat lähtöisin Pariisista. Suurlähetys-

tön tehtävänä on vaikuttaa Ranskan näkemyksiin selostamalla Suomen kanto-

ja oleellisissa kysymyksissä. Suomelle on puolestaan tärkeää tietää omien

kantojensa valmistelussa, mitä Ranska ajattelee EU:ssa käsiteltävinä olevista

kysymyksistä. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)

22

Konsulaatti hoitaa viranomaistehtäviä ja avustaa hädänalaiseen asemaan jou-

tuneita Suomen kansalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia, an-

taa tietoja Suomen viranomaisten palveluista ja yksityisen ihmisen oikeustur-

vasta. Viranomaistehtäviin lukeutuu mm. passi- ja viisumiasiat, notaaritehtävät

(ks. käsitteet), kansalaisuus, asevelvollisuus sekä tietojen välittäminen väestö-

rekisteriin. Konsulaatti voi esimerkiksi auttaa passin häviämisen kaltaisessa

hätätilanteessa. Vaikka konsulaatin toiminta eroaa suurlähetystön toiminnasta,

konsuliedustajilla voi kuitenkin olla diplomaattiedustajan tehtäviä ja diplomaat-

tiedustajilla konsulitehtäviä. (Suomen ulkoasianministeriö 2015; Ulkoasiainmi-

nisteriö 2015a.)

3 SUOMEN JA RANSKAN KAHDENVÄLISET SUHTEET

Suomen Pariisin suurlähetystöllä on merkittävä rooli Suomen ja Ranskan kah-

denvälisten suhteiden ylläpitämiseen Suomen ja suomalaisuuden edustajana

Ranskassa, niin kuin tiedon kerääjänä, kuin välittäjänä maiden välillä. Suurlä-

hetystön lisäksi Ranskassa, Suomea edustamassa, on esimerkiksi suomalais-

ta kulttuuria tunnetuksi tekevä Suomi-instituutti sekä suomalaisia yrityksiä

avustava Finpro. Suomi-instituutti sijaitsee latinalaiskorttelissa aivan Pariisin

keskustassa, kun puolestaan Finpro France sijaitsee hieman Pariisin keskus-

tan ulkopuolella Triel-Sur-Seinessä. Pariisin suurlähetystö tekee tiivistä yh-

teistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa ja yhdessä ne edistävät Suomen

asemaa ja ns. Suomi kuvaa Ranskassa. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a;

Institut finlandais 2015; Finpro 2015.)

3.1 Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Ranskan välinen kauppasopimus (3/1921) on solmittu vuonna

1922. Suomen ulkomaankaupan merkittäviin kumppaneihin lukeutuu Ranska.

Suomalainen paperiteollisuus on vahvasti vakiinnuttanut asemansa Ranskas-

sa ja yksi Suomen pääasiallisia vientituotteita maahan onkin paperi ja pahvi.

Muihin vientituotteisiin lukeutuu eri toimialojen erikoiskoneet, kemialliset aineet

ja tuotteet, metallit ja metallituotteet sekä sähkökoneet ja laitteet. Muun muas-

sa suomalaisella KONE- yhtiöllä, joka valmistaa hissejä ja liukuportaita, on

pitkä historia Ranskassa. Suomi puolestaan tuo Ranskasta mm. kemiallisia

23

aineita ja tuotteita, kuljetusvälineitä, elintarvikkeita ja juomia, teollisuuden ko-

neita ja laitteita, voimakoneita ja moottoreita sekä sähkökoneita. (Suomen ul-

koasianministeriö 2011; Kone 2015.)

3.2 Kulttuurisuhteet

Kulttuurisuhteet maiden välillä ovat vahvat. Juuret kulttuurisuhteelle on luotu jo

Suomen taiteen kulta-aikana, jolloin monet suomalaiset taiteilijat, muun muas-

sa Akseli Gallen-Kallela, lähtivät hakemaan oppinsa Pariisista. Suomen kult-

tuuriviennissä Ranskaa kiinnostaa erityisesti suomalainen elokuva, kirjallisuus,

musiikki ja tanssi. Suomalaisella elokuvalla on jo jalansija Ranskassa ja esi-

merkiksi Aki Kaurismäen elokuvat ovat pidettyjä ranskalaisten keskuudessa.

Myös Suomen koulujärjestelmä ja hyvä menestys PISA-tutkimuksissa (Prog-

ram for International Student Assessment) on kiinnostanut ranskalaisia.

(Suomen ulkoasiainministeriö 2011).

Suomi-instituutti, myös nimellä Suomen Ranskan instituutti, on nimensä mu-

kaisesti Suomen kulttuurikeskus Ranskassa. Instituutti sijaitsee Pariisissa ja

sen päätehtävänä on vahvistaa suomalaisen kulttuurin, tieteen ja yhteiskunta-

elämän tuntemusta Ranskassa (Suomen ulkoasiainministeriö 2011). Suomi-

instituutissa tehdään työtä Suomen ja Ranskan tiede- ja koulutusyhteisön ke-

hittämiseksi, ja siellä on taidetapahtumien ja järjestämiseen soveltuvat toimiti-

lat. Instituutti onkin aktiivinen kulttuuritapahtumien ja tieteellisten seminaarien

järjestäjä ja sen toiminta käsittää näyttelyitä, konsertteja, elokuvia, esittävää

taidetta ja lastenkulttuuria. Instituutti järjestää myös suomen kielen opetusta.

(Sierla 2009, 31; Institut finlandais 2015.)

3.3 Ranskan Team Finland - verkosto

Kauppa ja kulttuuri kulkevat usein käsi kädessä tästä esimerkkinä Team Fin-

land verkosto, joka kokoaa yhteen kauppa- ja kulttuurialojen toimijoita ja pal-

veluita maailmalla. Verkoston tarkoituksena on edistää suomalaisten yritysten

kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suo-

men maakuvaa ja se tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yri-

tysten kansainvälisen menestymisen tueksi. (Team Finland 2015.)

24

Ranskan Team Finland verkosto koostuu Suomen Pariisin suurlähetystöstä,

Finprosta, Suomen OECD-edustustosta ja Suomen Ranskan instituutista. Li-

säksi yhteyttä pidetään Ranskalais-suomaiseen kauppakamariin ja nuorkaup-

pakamariin. Tavoitteena on uusien ja innovatiivisten sektorien edistäminen ja

suomalaisten toimijoiden kiinnostuksen parantaminen Ranskasta markkina-

alueena. Suomen Pariisin suurlähetystön henkilökunnasta kolme toimivat

Team Finland-verkoston yhteyshenkilöinä Ranskassa. (Suomen ulkoasianmi-

nisteriö 2014d.)

4 EUROOPAN UNIONI

Euroopan unioni (myöhemmin unioni tai EU) perustettiin helmikuussa vuonna

1992 allekirjoittamalla Maastrichtin sopimus, joka astui voimaan vuoden 1993

lopulla (Suomi Euroopan unionissa 2002, 52). Euroopan unionin kaltainen

monikansallinen liitto ei ole syntynyt hetkessä, vaan sen juuret ovat peräisin

1950-luvulta, kun toisen maailmansodan runtelema Eurooppa oli nousemassa

jaloilleen sodan jälkeen. Haluttiin yhtenäistää Eurooppaa ja sen kansalaisia

ennaltaehkäisemään samoja konflikteja, jotka olivat aikaisemmin ajaneet eu-

rooppalaiset keskenään sotaan. Vuosikymmenien kulussa ja monien eri vai-

heiden kautta Eurooppaan on syntynyt taloudellinen ja poliittinen liitto, joka

tunnetaan Euroopan unionina. (Suomen ulkoasianministeriö 2014d.)

Euroopan unionin perustana toimivat oikeusvaltion periaatteet ja perussopi-

mus, jonka kaikki EU:n jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti ja demokraattisesti

sopineet yhdessä ja johon unionin kaikki toiminta perustuu. Perussopimuksel-

la tarkoitetaan alkuperäistä yhteisön perustamissopimusta sekä sitä muutta-

neita sopimuksia. Sopimukset määrittävät Euroopan unionin toiminnan peri-

aatteet, velvoitteet ja tavoitteet sekä antavat oikeudellisen perustan päätök-

senteolle. (Euroopan unioni s.a.; Ruonala 2008, 54.)

Alun perin yhteisöön on kuulunut vain muutamia jäsenmaita. Tällä hetkellä

edelleen laajenevaan Euroopan unioniin kuuluu yhteensä jo 28 jäsenmaata

(Alankomaat, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreik-

ka, Kroatia, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali,

Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska,

Tšekki, Unkari ja Viro), jotka kattavat suurimman osan Euroopan mantereesta

25

lukien mukaansa yli puoli miljardia Euroopan kansalaista. Ulkoministeriön

vuoden 2014 tilinpäätöksen (2015) mukaan, vuonna 2014 käynnistettiin Ser-

bian EU jäsenyysneuvottelut, Montenegron jäsenyysneuvottelut etenivät ja Al-

bania sai ehdokasmaa-aseman. (Euroopan Unioni b; Ulkoasiainministeriö

2015b.)

Euroopan unionin tehtäväkenttä on laaja, koska sen toiminnassa pyritään ot-

tamaan huomioon kaikki 28 jäsenmaata ja toimimaan oikeudenmukaisesti

kaikkia jäsenmaita kohtaan. Unionin tärkeimpien tehtävien voidaan kuitenkin

sanoa olevan:

Taata rauha, vapaus ja turvallisuus Euroopassa

Edistää ja turvata demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja maa-ilmassa

Vahvistaa Euroopan taloutta ja edistää yhteenkuuluvuutta kansallises-ti, alueellisesti ja paikallisesti kumppanuuksien kautta

Helpottaa eurooppalaisten kansalaisten liikkumista, asumista ja työs-kentelyä koko unionin alueella

Edistää tasa-arvoa ja erilaisuuden suvaitsevaisuutta Euroopassa

Lisätä ja mahdollistaa eurooppalaisten yhteistyötä yksilö-, paikallis-, alue- ja kansallisilla tasoilla, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Suojella Euroopan ympäristöä ja taistella ilmastonmuutosta vastaan

Auttaa Eurooppaa hyötymään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla globalisaatiosta

Varmistaa, että Euroopan ääni tulee kuuluviin maailmassa

Kuunnella kansalaisia, olla luotettava heidän näkökulmastaan sekä toimia läpinäkyvällä ja hajautetulla tavalla heidän puolestaan (Maa-seudun sivistysliitto 2015).

4.1 Suomi Euroopan unionissa

Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta 1995 lähtien ja sen tehtävä jä-

senmaana on edistää unionin kehittämistä taloudellisena, poliittisena ja turval-

lisuusyhteisönä, jonka tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin

vahvistuminen. Unionin jäsenvaltiona Suomi osallistuu täysvaltaisesti myös

päätöksentekoon. EU:lla on yhteensä seitsemän virallista toimielintä, jotka

ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli

ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilin-

tarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Jokaisella toimielimellä on

oma tehtävänsä. Jäsenyys tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden työskennellä

unionin toimielimissä. Suomessa näkyvimpiä vaikutuksia EU-jäsenyyden myö-

tä ovat olleet euron käyttöönotto ja liittyminen Schengen-alueeseen (ihmisten

26

vapaa liikkuvuus Euroopassa). (Suomen ulkoasianministeriö 2014c; Eurooppa

tiedotus 2014; Ruonala 2008, 140, 136.)

Suomen nykyinen pääministeri Alexander Stubb on seurannut Euroopan unio-

nin toimintaa poikkeuksellisen laajasti, sillä hän on työskennellyt EU:n eri toi-

mielimissä: neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa

(Ruonala 2008, 84). Pääministeri Stubbin mukaan EU-jäsenyys on vahvistanut

Suomen kansainvälistä asemaa, sillä Suomen kanta asioihin eli Suomen ääni

saadaan Euroopan unionin jäsenmaana paremmin kuuluviin kuin yksittäisenä

valtiona. Stubb sanoo Suomen olleen maailmankartalla eräänlainen harmaa

vyöhyke idän ja lännen välillä, mutta jäsenyyden myötä Suomesta tulleen sel-

keä osa länttä ja osa läntisiä institutionaalisia rakenteita. Juuri tämän ansiosta

Suomen ääni kuuluu huomattavasti voimakkaammin, ei vain pelkästään Eu-

roopassa, vaan Euroopan unionin kautta myös muualla maailmassa. (Ruonala

2008, 84.)

4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto

Euroopan Unionin laajentuessa, sen toiminnan edistämiseksi on syntynyt uu-

sia organisaatioita ja edustustoja. Vuoden 2011 alusta asti toiminnassa ollut

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), on unionin laajentuessa syntynyt organi-

saatio, jonka pääasiallinen tarkoitus on tehostaa ja johdonmukaistaa unionin

yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EUH on eräänlainen EU:n diploma-

tiaverkosto unionin ulkopuolisessa maailmassa (Ruonala & Pietilä 2014, 12).

Euroopan unionin ulkosuhdehallinto koostuu Brysselissä sijaitsevasta pääma-

jasta ja kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä sijaitsevista Eu-

roopan unionin edustustoista. EUH:n alaisuudessa toimivien EU-edustustojen,

tehtäviin kuuluu samankaltaisia tehtäviä kuin suurlähetystöillä, esimerkiksi ne

voivat tukea jäsenvaltioita konsuliavun tarjoamisessa EU-maiden kansalaisille.

(Ulkoasiainministeriö 2014b.)

Suomi edisti omalta osaltaan aktiivisesti Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon

perustamista, sillä sen mielestä EUH:n perustaminen avaisi uusia mahdolli-

suuksia pienille EU-jäsenmaille, joilla on rajalliset mahdollisuudet perustaa

omia edustustoja. (Sierla 2009, 14.)

27

5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN

Tässä luvussa tutustutaan opinnäytetyön taustaan sekä tarkoitukseen eli sel-

vitetään lukijalle, mikä aihevalinnan taustalla on ollut ja miksi kyseinen aihe on

valittu, jonka lisäksi perehdytään opinnäytetyön toteutukseen eli siinä käytet-

tyyn tutkimusvälineistöön, tutkimuksen kulkuun sekä aineiston analyysimene-

telmään.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, sillä

sen katsottiin soveltuvan parhaiten tutkimuksen laatuun sen kautta, mitä tut-

kimuksessa haluttiin selvittää. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisenä piirteenä

voidaan pitää aineiston keräämistä, ja sen tarkastelemista havaintoina yhdes-

tä tai muutamasta kohteeksi valitusta tapauksesta. Tämä tarkoittaa, että laa-

dullisen tutkimuksen avulla pyritään hankkimaan syvällisempi näkemys tutkit-

tavasta kohteesta sen ymmärtämiseksi. Laadullisen tutkimuksen tutkimustu-

loksia ei ole tarkoitus yleistää, vaan tuloksia tarkastellaan tutkimuksen koh-

teeksi valitun tapauksen kautta. Tämä taas tarkoittaa, että tulokset ovat ainut-

laatuisia. Vaikka laadullisen tutkimuksen tulokset ovat ainutlaatuisia, on poh-

jana kuitenkin Aristoteleen ajatus siitä, että yksityisessä toistuu yleinen.

(Alasuutari s.a; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 182.)

Saatuani varmistuksen harjoittelupaikasta Suomen Pariisin suurlähetystössä

kesällä 2014, kysyin alustavasti ohjaajaltani, voisiko opinnäytetyöhöni mahdol-

lisesti liittää suurlähetystössä suoritettavan harjoittelun sekä kiinnostukseni

Euroopan unionia kohtaan. Olimme ohjaajani kanssa yksimielisiä tämän ole-

van hyvä idea, jolloin myös idea tutkimuksen toteutuksesta laadullisena tutki-

muksena, sai alkunsa. Puhuimme ohjaajani kanssa myös siitä, että voisin

suurlähetystön toiminnan kautta alustavasti miettiä, miten EU olisi mahdollista

yhdistää tutkimukseen. Harjoitteluni suurlähetystössä loppuvuodesta 2014 oli

intensiivinen ja minulle uskottiin paljon työtehtäviä eikä aikani valitettavasti riit-

tänyt sekä harjoitteluun että opinnäytetyön kirjoittamiseen, kuten olin alun pe-

rin suunnitellut. Vaikka opinnäytetyön tutkimusosuutta en harjoittelun aikana

ryhtynyt konkreettisesti tekemään, tiesin koko ajan, kiireestä huolimatta, ha-

luavani yhdistää suurlähetystön toiminnan ja EU kiinnostukseni opinnäytetyön

tekoon. Työharjoitteluni aikana keräsin suurimman osan työssä käytetystä

sähköisestä lähdeaineistosta ulkoasianministeriön ja Suomen Pariisin suurlä-

hetystön osalta, koska tiesin, mistä etsiä ja mitä etsiä. Teoriaosuuden koko-

28

naisuus oli helpommin hahmoteltavissa ja sen sisältämä tieto oli helpompi

myös itse ymmärtää, kun oli saanut mahdollisuuden tutustua suurlähetystön

toimintaan 3,5 kuukauden ajan assistenttiharjoittelijana.

Laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen käytin aikaa noin kaksi kuukautta. To-

teutus piti sisällään erilaisten tutkimuksessa käytettävien dokumenttien ke-

räämisen, haastatteluiden laatimisen, niiden toteutuksen ja tulosten läpikäymi-

sen. Tähän tutkimuksen toteutuksen osuuteen ei kuitenkaan kuulu suurlähe-

tystössä suoritetun työharjoittelun aika, sillä en itse tutkimusta siellä tehnyt,

vaan keräsin lähdeaineistoa teoriaosuutta varten ja havainnoin asioita pitäen

mielessä harjoittelun ja opinnäytetyöni yhdistämisen.

5.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet

Tammikuussa 2015 löysin englanninkielisen artikkelin ”Do we still need em-

bassies?” (Gallaga 2013), jossa käsiteltiin suurlähetystöjen nykyistä merkitys-

tä sekä ajatuksia niiden tarpeellisuuden vähentymisestä. Etsiessäni tietoa

Suomen suurlähetystöjen toiminnan tärkeydestä en yllätyksekseni löytänyt ai-

heeseen liittyen aikaisempia tutkimuksia. Haku englannin ja ranskan kielellä

suurlähetystöjen merkityksestä yleisesti ei myöskään tuottanut tulosta. These-

uksesta etsimällä kuitenkin löysin opinnäytetöitä, joiden toimeksiantajana oli

toiminut jonkun maan suurlähetystö. Lukemani opinnäytetyöt eivät kuitenkaan

kertoneet suurlähetystön tehtävistä tai sen toiminnasta kuin ainoastaan yleis-

luontoisesti. Toisaalta ei yhdenkään lukemani opinnäytetyön tarkoitus ollut ol-

lut selvittää itse suurlähetystön toiminnan merkitystä. Tämä hämmästytti mi-

nua, mutta se oli myös se hetki, jolloin tutkimukseni tarkoitus selvisi minulle:

omassa opinnäytetyössäni haluan ehdottomasti selvittää suurlähetystön ny-

kyisen merkityksen, jonka kautta suurlähetystön toiminnan tärkeys mahdolli-

sesti myös selviää. Ajattelin, että tutkimusprosessin aikana olisi mahdollista

löytää myös syitä siihen, miksi suurlähetystöjen tarpeellisuudesta on syntynyt

keskustelua.

Palatakseni artikkeliin suurlähetystöjen nykyisestä merkityksestä, yhdysvaltain

ulkoministeriön entinen protokolla-asioiden virkamies Moira G Gallaga (2013)

kirjoittaa artikkelissaan ”Do we still need embassies?” Diplomat.com verk-

kosivuilla, suurlähetystöjen tarpeellisuudesta käydyistä keskusteluista, ja tuo

29

esille syitä, miksi suurlähetystöjen toiminnan tarpeellisuutta on kuluneiden

vuosien aikana kyseenalaistettu. Suurlähetystöjen tarpeen kyseenalaistami-

nen artikkelissa on luonut tutkimukselle teoriasuuntauksen ja sen, minkä ym-

pärille tutkimus on rakennettu.

5.2 Tutkimustehtävät

Suurlähetystön merkityksen selvittämiseksi tutkimuksessa haettiin vastauksia

seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on ulkomaan edustuston merkitys?

Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli ja sen tehtävät?

Mikä vaikutus Euroopan unionilla on edustustojen toimintaan?

Mitä mahdollisia uhkia suurlähetystöt joutuvat kohtaamaan?

Ilman yleistä tietoa ulkomaan edustuston, kuten suurlähetystön, toiminnasta

olisi vaikea käsitellä sen merkitystä. Suurlähetystön roolia ja tehtäviä olisi taas

vaikea hahmottaa kokonaisuutena ilman yleistä tietämystä siitä, mitä suurlä-

hetystön toimintaan kuuluu. Tämän asiaan liittyen täytyy kuitenkin muistaa, et-

tä suurlähetystön toiminnan painotuspisteet voivat kuitenkin vaihdella sen si-

jaintimaasta riippuen kuten aiemmin luvussa 2.3.2 edustustojen tehtävät mai-

nittiin. On myös selvää, että ilman tuntemusta Euroopan unionista ja sen teh-

tävistä, olisi vaikea ymmärtää, miksi sillä on merkitystä edustustojen toimin-

taan. Opinnäytetyön kokonaisuutta olisi hankalampi hahmottaa, jos edellä

mainittuihin asioihin ei olisi työn teoriaosuudessa tutustuttu. Tämä tarkoittaa,

että teoriaosuudessa käsitellyt asiat ovat myös osa tutkimustehtäviä, mutta ne

myös auttavat ymmärtämään tutkimustuloksia paremmin.

5.3 Tutkimusmenetelmät

Laadullisen tutkimuksen aineiston keräämisessä suositaan menetelmiä, joissa

tutkittavien kohteiden näkökulmat ja ”ääni” pääsevät esille. Tämä on mahdol-

lista toteuttaa monen erilaisen menetelmän avulla. Laadullisen tutkimuksen

yleisimmät aineistonhankintamenetelmät ovat haastattelu, havainnointi, kysely

ja erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto (Tuomi & Sarajärvi 2002, 73). Me-

netelmiä ei tarvitse käyttää erillään toisistaan tutkimusta tehdessä, vaan pi-

30

kemminkin niitä käytettäisiin joko vaihtoehtoisina, rinnakkain tai eri tavoin yh-

disteltynä tutkittavan ilmiön ja tutkimusresurssien mukaan. Mitä vapaampi tut-

kimusasetelma on, sitä luontevampaa on käyttää esimerkiksi havainnointia ja

keskustelun kaltaisia avoimia haastatteluja aineistonhankinnan menetelminä.

Sen sijaan mitä formaalimpi ja strukturoidumpi tutkimusasetelma on, sitä

enemmän edellytetään kokeellisia menetelmiä ja strukturoituja kyselyjä. Tä-

män tutkimuksen käytännön toteutukseen käytettiin kolmea laadulliselle tutki-

mukselle ominaista aineistonkeruumenetelmää: haastattelua, havainnointia ja

valmiita aineistoja (erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto). Menetelmät eli

metodit valikoituivat tutkimuksen luonnetta ajatellen. (Hirsjärvi, Remes & Saja-

vaara 2013, 164; Tuomi & Sarajärvi 2002, 73.)

Haastattelun merkittävänä etuna muihin tiedonhankintamuotoihin verrattuna

on, että aineiston keruuta voidaan säädellä joustavasti tilanteen edellyttämällä

tavalla ja vastaajia myötäillen. Sen avulla on tarkoitus saada selville se, mitä

henkilöt ajattelevat, tuntevat ja uskovat eli mitä tutkittavat ovat havainneet tut-

kittavaan ilmiöön liittyen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 212). Puoles-

taan havainnointi (observointi) on tiedonhankintamenetelmä, jonka avulla

saadaan tietoa, toimivatko ihmiset kuten he sanovat toimivansa ja mitä todella

tapahtuu. Havainnoinnin merkittävin etu onkin, että sen avulla saadaan väli-

töntä ja suoraa tietoa esimerkiksi organisaation toiminnasta. Jokaisen tutki-

musongelman ratkaisuun ei tarvitse kuitenkaan itse kerätä aineistoa alusta al-

kaen ja laadullisessa tutkimuksessa on myös mahdollista käyttää valmiita ai-

neistoja. Esimerkiksi opinnäytetyönarvo ei nouse eikä laske sen mukaan, mi-

ten tutkimuksen aineisto on hankittu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013,

186). Valmiit aineistot vain harvoin soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan ja nii-

tä on muokattava sellaiseen muotoon, joka oman tutkimuksen kannalta on pa-

rasta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 205, 202, 212, 186.)

5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tutkimuksen toteuttaminen

Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskohteeksi tulee ottaa ne, keitä tutkimuk-

sen aihe koskettaa tai jos sellaisia ei ole, ne ketkä tietävät aiheesta eniten.

Tutkimukseen haastattelin suurlähetystön työntekijöitä antamaan asiantuntijan

näkemys aiheeseen, sekä tavallisia kansalaisia eli suurlähetystön ulkopuolisia

henkilöitä antamaan kansalaisen näkemys aiheeseen liittyen. Ajatuksena se,

31

että suurlähetystön työntekijöiden kautta tutkitaan ja selvitetään suurlähetys-

tön toimintaa ja tehtäviä, kun taas tavallisten kansalaisten avulla haetaan vas-

tauksia suurlähetystöjen toiminnan tarpeellisuuteen nykypäivänä. Suurlähetys-

tön merkitystä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: suurlähetystön

työntekijän sekä tavallisen kansalaisen.

Tutkimukseen haastattelin yhtä suurlähetystön työntekijää sähköpostin väli-

tyksellä sekä hyödynsin Yle Areena- verkkosivuilta löytyvän suurlähetystön

työntekijän haastattelua (Kinnunen 2014) ja ulkoasianministeriön julkaisemaa

vuoden 2014 tilipäätöstä (2015) valmiina aineistona. Työntekijöiden haastatte-

lujen avulla suurlähetystössä työskentelevien asiantuntemus on saatu tutki-

muksessa käyttöön. Lisäksi haastattelin kasvokkain myös neljää suurlähetys-

tön ulkopuolista henkilöä, joiden avulla saatiin kansalaisen näkemys suurlähe-

tystöön ja sen toimintaan liittyen eli keihin suurlähetystön toiminta vaikuttaa.

Havainnoinnin avulla minun oli mahdollista kerätä arvokasta ja monipuolista

aineistoa tutkimuksen aihepiiristä paikan päältä ja se auttoi myös tutkimusky-

symysten muodostamisessa.

Sähköpostihaastattelu oli yksilöhaastatteluna toteutettu teemahaastattelu, joka

noudatti strukturoitua haastattelukaavaa, jossa kysymykset oli laadittu ja jär-

jestetty teemoiksi tutkimuksen teoriaosuuteen perehtymisen avulla (Sähkö-

postihaastattelulomake Liite 1). Täydentämään työntekijän näkökulmaa tutki-

muksessa käytettiin myös valmiina aineistona, YLE Areena verkkosivuilta löy-

tyvää, Pariisissa sijaitsevan suurlähetystössä työskentelevän Jouko Leinosen

haastattelua (Kinnunen 2014). Haastattelijalla oli valmiit kysymykset tiettyyn

aihepiiriin liittyen. Kasvokkain suoritetut haastattelut olivat yksilöhaastatteluina

toteutettuja teemahaastatteluja, jotka noudattivat puolistrukturoitua haastatte-

lukaavaa. Haastattelun teemat oli etukäteen päätetty ja kysymysten aihepiirit

olivat tutkimuksen pääaiheen mukaisia. Itse tehtyjen haastattelujen haastatel-

tavien nimiä ei julkaistu. Haastattelumuodoksi valikoitui teemahaastattelu, sillä

se mahdollisti aiheen yksityiskohtaisemman ja syvällisemmän tarkastelun, jo-

ka oli tärkeää tutkimuksen laatua ja tarkoitusta ajatellen. (Hirsjärvi, Remes &

Sajavaara 2013, 206, 208, 210.)

Havainnointi toteutui kenttätutkimuksena suurlähetystössä, assistenttiharjoitte-

lijana työskennellessä osallistuvana havainnointina ja valmiita aineistoja eli ul-

koministeriön vuoden 2014 tilinpäätöstä (2015) ja valmista suurlähetystön

32

työntekijän radiohaastattelua, käytin täydentämään tutkimuksessa etsittävien

kysymyksien vastauksia. Valmiita aineistoja muokkasin tutkimukseen sopiviksi

tavalla, jolla ne täydensivät tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin saatuja

vastaksia, jolloin ne olivat minulle mahdollisimman hyödyllisiä tutkimuksen

kannalta.

5.5 Tutkimusmenetelmän luotettavuus

Tutkimustyötä tarkasteltaessa pyritään arvioimaan sen luotettavuutta. Vaikka

tutkimusta tehdessä pyritäänkin välttämään virheiden syntymistä, silti tutki-

mustulosten luotettavuus ja pätevyys yleensä vaihtelevat (Hirsjärvi, Remes &

Sajavaara 2013, 231). Tätä varten on kehitetty reliaabelius ja validius kuvaa-

maan tutkimuksessa tuotetun aineiston luotettavuutta ja pätevyyttä. Reliaabe-

lius (luotettavuus) osoittaa, kuinka luotettavasti ja toistettavasti, tutkimuksessa

käytetty mittausmenetelmä mittaa haluttua ilmiötä. Tutkimuksen reliabiliteettia

voidaan tämän perusteella arvioida esimerkiksi toistomittauksilla eli teettämäl-

lä sama tutkimus kahdesti ja tämän jälkeen vertailemalla saatuja tuloksia. Tu-

losten ollessa samanlaiset, voidaan tutkimuksen todeta olevan reliaabeli. Vali-

diteetti (pätevyys) osoittaa, kuinka hyvin käytetyt tutkimusmenetelmät mittaa-

vat sitä ominaisuutta, mitä on ollut tarkoitus mitata. Aineiston voidaan sanoa

olevan validi, kun tutkimuksen kohderyhmä ja kysymykset ovat oikeat. (Hirs-

järvi, Remes & Sajavaara 2013, 231- 232.)

Sähköpostihaastattelussa opinnäytetyön tarkoitus kerrottiin sekä selvitettiin,

miksi asiaa oli käyty tutkimaan. Samassa viestissä oli haastateltavan kysy-

mykset, joihin haettiin vastausta. Kasvokkain tehtyjen haastattelujen kysymyk-

siä tai teemoja ei annettu haastateltavien tietoon etukäteen, mutta opinnäyte-

työn aihepiiri oli jo valmiiksi tiedossa. Haastattelussa edettiin teema kerrallaan

ja lisäkysymyksiä esitettiin auttamaan haastateltavaa tai selventämään hänen

antamaa vastaustaan. Lopuksi pyydettiin yhteenveto haastattelusta. Molem-

milta haastateltavilta osapuolilta kysyttiin samat kysymykset, mutta esitetyt li-

säkysymykset riippuivat haastateltavien vastauksista. Haastatteluissa (sähkö-

postihaastattelu ja kasvokkain tehdyt haastattelut) esitettyjen kysymysten laa-

jojen vastausmahdollisuuksien takia ei ollut mahdollista taata, että kaikkiin ky-

symyksiin olisi saatu täysin verrattavissa olevat vastaukset. Kysymykset oli

pyritty laittamaan yksiselitteiseen ja ymmärrettävään muotoon, jotta vastaami-

33

nen olisi mutkatonta, mutta ei nostanut esiin tarkkoja asioita, joista tulisi kes-

kustella.

Kasvokkain tehtyjen haastatteluiden ehdottomasti parhaana puolena oli väli-

tön kontakti haastattelijan ja haastateltavien välillä. Haastateltaville oli helppo

esittää täsmentäviä kysymyksiä, jolloin heidän vastauksistaan tulivat laajem-

mat ja monipuolisemmat. Sähköpostihaastattelussa samanlaista mahdollisuut-

ta ei ollut, mutta sen parhaana puolena oli vastausten tarkkuus ja valmis kirjal-

linen muoto.

5.6 Aineiston analysointi

Tutkimusaineiston analyysi alkaa jo tutkijan itse tekemistä havainnoista aineis-

ton hankinnan aikana, vaikka tavallisesti kuitenkin ajatellaan, että analyysi

tehdään vasta sen jälkeen kun aineisto on kerätty ja järjestetty. (Hirsjärvi, Re-

mes & Sajavaara 2013, 223.)

Haastatteluaineisto kirjoitettiin puhtaaksi ja sitä lukemalla useampaan kertaan

ryhmiteltiin vastaukset tutkimuskysymysten alle. Koska haastateltavia oli vain

viisi, en aikonut ryhtyä kokoamaan pelkistettyjä ilmauksia ja kategorioimaan ja

luokittelemaan aineistoa, vaan halusin käyttää esimerkkeinä lainauksia haas-

tatteluista. Vastaukset kuitenkin kerääntyivät epätasaisesti kysymyksien alle,

joten päädyin lopulta luokittelemaan osan aineistosta ja luomaan erilliset kuvi-

ot suurlähetystön roolista ja tehtävistä (kuvio 1) sekä diplomaatin työnkuvasta

(kuvio 2) tiivistääkseni aineistoa ja selkeyttämään sitä. Radiohaastattelun ana-

lysoin samoin, Kuuntelin haastattelun useampaan kertaan ja litteroinnin jäl-

keen etsin sieltä vastaukset tutkimuskysymyksiin.

Käytin Ulkoministeriön vuoden 2014 tilinpäätöstä (2015) analysoidessani do-

kumenttianalyysiä ja esitin ko. kysymykset aineistolle, jonka pohjalta poimin

vastaukset aineistosta. Dokumenttien eli valmiiden aineistojen käyttäminen

tutkimusaineistona on vaihtoehto sille, että aineisto kerätään esimerkiksi haas-

tattelun tai kyselylomakkeen avulla. Valmiin aineiston käyttö on joskus paras

keino saada kootuksi tietoa jostakin tietystä aiheesta (Anttila 1998).

34

6 TULOKSET

Tässä opinnäytetyön osiossa käydään läpi tutkimuksen haastattelujen, valmii-

den aineistojen ja osallistuvan havainnoinnin kautta saadut tulokset. Tutkimus

aineistoa haastattelujen osalta voi kertyä runsaasti, vaikka haastatteluja ei it-

sessään olisi montaa. Tämä tarkoittaa, että aineistoa voi syntyä enemmän

kuin tarve vaatii. Esimerkiksi koska tämän tutkimuksen kasvokkain tehdyt

haastattelut suoritettiin keskustellen ja haastateltava saattoi poiketa aiheesta

kertomansa esimerkin kautta, aineistoa kertyi tarvetta enemmän. Lisäksi jo-

kaisella haastateltavalla oli erilaiset taustat ja kokemusta eri aihepiireistä ja

tämän takia aineistoa kertyi epätasaisesti teemojen alle. Kaikkea haastatte-

luissa syntynyttä materiaalia ei tutkimuksessa analysoida, sillä sitä ei pystytty

kokonaan hyödyntämään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 237.)

6.1 Taustatiedot

Tutkimukseen kasvokkain haastateltujen alle 30-vuotiaiden kansalaisten tiedot

(taulukko 1): Kansalainen A 26-vuotias mies, hän on sosionomiksi valmistu-

nut (AMK) lastentarhanopettaja Espoosta ja Kansalainen B 21-vuotias nai-

nen, hän on media-assitenttiopiskelija Varkaudesta. Tutkimukseen kasvokkain

haastateltujen yli 50-vuotiaiden kansalaisten tiedot (taulukko 1): Kansalainen

C oli 57-vuotias nainen, hän on trukkikuski sekä tiiminvetäjä Savonlinnasta ja

Kansalainen D oli 60-vuotias mies, hän on rakennusinsinööri ja myös Savon-

linnasta. Kasvokkain tehdyt haastattelut toteutettiin toukokuun 2015 alussa

Savonlinnassa. Haastattelujen ajankohta valikoitui haastateltavien aikataulun

mukaan. Kaikki haastattelut suoritettiin iltapäivällä haastateltavan henkilön ko-

tona, jonka katsottiin olevan rauhallinen ja neutraali ympäristö haastattelujen

tekemiseen, jossa mahdollisten häiriöntekijöiden riski olisi pieni. Haastattelulle

en asettanut tarkkaa aikarajaa, mutta arvioin sen kestävän puolisen tuntia.

Haastattelut tallennettiin älypuhelimen äänityssovelluksella ja niiden kesto oli

noin 20 minuuttia. Haastattelut sujuivat ongelmitta, eikä häiriöntekijöitä haas-

tattelutilanteen aikana ollut. Haastattelutilanne itsessään oli rento, mutta asial-

linen ja esitettyihin kysymyksiin saatiin laaja-alaiset vastaukset. Äänitallenteet

litteroin heti haastattelujen jälkeen ja tekstin analyysi aloitettiin sen perään.

Kirjallista aineistoa tutkimusta varten litteroinnin jälkeen syntyi noin reilut seit-

semän sivua.

35

Tutkimukseen sähköpostitse haastateltu suurlähetystön työntekijä, Työntekijä

(taulukko 1) oli nainen, hän on 39-vuotias diplomaatti Pariisista, jonka työnimi-

ke suurlähetystössä on lähetystöneuvos. Hänen työnkuvaansa suurlähetys-

tössä kuului Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet. Suurlähetystön työn-

tekijöiden haastattelujen toteutuksessa, viidelle suurlähetystön työntekijälle lä-

hetettiin sähköpostia opinnäytetyöstä, jossa kerrottiin aiheen liittyvän suurlä-

hetystöjen toimintaan. Sähköpostissa kerrottiin opinnäytetyöstä ja sen tutki-

muskohteesta ja tarkoituksesta. Lisäksi sähköpostissa oli valmiiksi haastatte-

lukysymykset, joihin haettiin vastausta. Sähköpostin saaneista neljä vastasi

annetun aikamäärän sisällä ja heistä yksi vastasi sähköpostissa esitettyihin

kysymyksiin. Valmiina aineistona tutkimuksessa käytetyn Yle Areenasta löyty-

vän radiohaastattelun (Kinnunen 2014) henkilö, oli suurlähetystössä työsken-

televä ministeri, diplomaatti Jouko Leinonen (taulukko 1) Pariisista. Radio-

haastattelun ajankohta oli syksy 2014, jolloin olin harjoittelijana Suomen Parii-

sin suurlähetystössä.

Taulukko 1. Laadulliseen tutkimukseen haastateltujen ja valmiina materiaalina käytetyn radiohaastattelun henkilöiden tiedot.

Haastateltavat Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammatti Työnimike:

Kansalainen A Mies 26 Espoo Lastentarhan-

opettaja

Lastentarhan-

opettaja

Kansalainen B Nainen 21 Varkaus Opiskelija -

Kansalainen C Nainen 57 Savonlinna Trukkikuski Tiiminvetäjä

Kansalainen D Mies 60 Savonlinna Rakennus-

insinööri

Rakennus-

insinööri

Työntekijä Nainen 39 Pariisi Diplomaatti Lähetystö-

neuvos

Jouko Leinonen

(radiohaasattelu)

Mies - Pariisi Diplomaatti Ministeri

Osallistuva havainnointi toteutettiin assistenttiharjoittelijana suurlähetystös-

sä. Assistenttiharjoittelijan työnkuva suurlähetystössä koostui muun muassa

suomen- ja ranskankielisestä kirjeenvaihdosta, tapaamis-, kokous- ja edustus-

tilaisuuksien käytännönjärjestelyistä sekä muista toimistotehtävistä. Työtehtä-

viin kuului Suomea koskeviin tiedusteluihin vastaaminen ja suurlähetystön pu-

36

helinvaihteen hoitaminen. Näiden tehtävien lisäksi suurlähetillään assistentin

avustaminen ja edustuston muiden virkamiesten assistenttien sijaisena toimi-

minen oli osana työtehtäviä. Havainnointia en päässyt itse tutkimuksessa

hyödyntämään haluamallani tavalla, mutta työtehtävien ja kokemukseni kautta

kerääntynyttä aineistoa pystyin hyödyntämään työntekijöiden haastatteluja

purkaessa. Heidän vastauksiaan oli helpompi ymmärtää ja sijoittaa konteks-

tiin.

Valmiina aineistona käytetty, ulkoministeriön julkaisema vuoden 2014 tilin-

päätös (2015) sisältää seuraavat osuudet: toimintakertomus, talousarvion to-

teumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot. Tilin-

päätöksen eri osuuksista tässä tutkimuksessa käytin toimintakertomusta, jos-

sa käytiin läpi muun muassa kansalaispalveluiden vaikuttavuutta sekä Suo-

men edustustoverkon toiminnallista tehokkuutta.

6.2 Ulkomaan edustuston (suurlähetystön) merkitys

Haastattelemillani alle 30-vuotiailla kansalaisilla ei ollut aivan selvää mieliku-

vaa siitä, mitä suurlähetystö tarkoitti tai mitä se merkitsee. Kysymyksen kuul-

lessaan he miettivät hetken ja vastasivat hieman epäröiden suurlähetystön

tarkoittavan jonkinlaista tietyssä maassa toimivaa laitosta, joka edustaa omaa

maataan ja hoitaa maiden välisiä suhteita. Haastattelemani yli 50-vuotiaat

kansalaiset pystyivät pienen pohdinnan jälkeen kertomaan minulle lyhyesti ja

ytimekkäästi suurlähetystön tarkoittavan edustustoa ulkomailla.

Kansalainen A: ”Suurlähetystö tarkoittaa sellaista tietyssä maassa toimivaa

instituuttia, joka vastaa kansainvälisistä suhteista ja se liittyy siihen maahan

missä esimerkiksi Suomen suurlähetystö sijaitsee.”

Kansalainen B: ”Suurlähetystö tarkoittaa jossain toisessa maassa olevaa

oman maan laitosta, joka hoitaa tärkeitä asioita oman maan kannalta ja myös

oman maan ja sen maassa missä se on, välisiä suhteita.”

Kansalainen C: ”Mitä ensimmäisenä tulee mieleen on, että suurlähetystö on

edustusto. Eli siis Suomen edustusto ja tietenkin ulkomailla.”

Kansalainen D: ”Se on Suomen edustusto maailmalla, joka hoitaa Suomen

asioita.”

37

Kaikki osapuolet kokivat suurlähetystön jollain tapaa vaikeasti lähestyttäväksi

eikä itselleen ollenkaan läheiseksi. Ei osattu sanoa, mitä hyötyä suurlähetys-

tön toiminnasta voisi mahdollisesti olla omalle kohdalle. Kansalaisen A mieles-

tä suurlähetystö jo sanana sai sen kuulostamaan vaikeasti lähestyttävältä ja

Kansalainen D kertoo oman kuvan suurlähetystön toiminnasta olevan epäsel-

vä.

Kansalainen A: ”Tulee sellainen fiilis, että mitä sieltä muka itse saisin kun ne

siellä tekee töitä sellaisissa asemissa olevien ihmisten kanssa”.

Kansalainen A: ”Kun pitää itseään tavan kansalaisena niin suurlähetystö kuu-

lostaa ja tuntuu asialta, joka on jossain tuolla ”kaukana korkealla” mihin ei ulo-

tu.”

Kansalainen D: ”Kyllähän se kuva siitä toiminnasta epäselvä on kokonaisuu-

dessaan. Suurlähetystön tehtävä ei ole koskaan oikein valjennut, enkä ole

koskaan selvittänyt, kun en ole koskaan tarvinnut suurlähetystön palveluita.”

Hetken pohdintojen jälkeen kansalaisten mielestä suurlähetystöllä voisi kui-

tenkin olla apua heille esimerkiksi ulkomaille matkustaessa jos siellä tulisi vas-

taan jonkinlainen hätätilanne.

Kansalainen A: ”Jos joutuisin johonkin tosi hankalaan tilanteeseen ulkomailla

ja tietäisin, että siellä on Suomen suurlähetystö, niin etsisin suurlähetystön

puhelin numeron ja soittaisin sinne kysyäkseni mitä kuuluisi tehdä.”

Kansalainen B: ”Tai jos vaikka olisin ulkomailla ja lompakko varastettaisiin tai

jotain sellaista niin ehkä silloin ottaisin yhteyttä Suomen suurlähetystöön siellä

maassa missä olen.”

Kansalainen C: ”No tuo tulee mieleen nyt heti ensimmäisenä eli kaikki matkus-

tamiseen liittyvät asiat. Eihän siellä normaali ihminen mitä tee, kun ei sellaisia

kaikkia valtion juttuja tarvitse miettiä.”

Kansalainen D: ”Jos jollain Suomen kansalaisella on hätä ulkomailla, suurlä-

hetystö on varmasti se paikka siellä maassa missä ollaan, minne sitten ote-

taan yhteyttä.”

38

6.3 Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja diplomaatin työnkuva

Kysymyksestä suurlähetystön tehtävistä, alle 30-vuotiaille kansalaisille tuli heti

mieleen asioista tiedottaminen puolin ja toisin, etenkin politiikkaan liittyvissä

asioissa. He eivät sen kummemmin osanneet tarkentaa vastaustaan asioiden

tiedottamisen suhteen. Yli 50-vuotiaat kansalaiset puolestaan mainitsivat

Suomen kansalaisten auttamisen hätätilanteessa ulkomailla, joka tuli esille

myös haastatellun työntekijän vastauksessa. Yllätyksekseni yli 50-vuotiaat

kansalaiset eivät maininneet poliittisia asioita suurlähetystön tehtäviin liittyen

kuten alle 30-vuotiaat kansalaiset. Yhteisenä tekijänä jokaisen haastattelema-

ni kansalaisen mielestä, myös maiden välisten suhteiden hoitaminen kuului

suurlähetystölle. Kansalaiset eivät kuitenkaan osanneet sen tarkemmin sel-

ventää vastauksiaan. Suurlähetystön työntekijä puolestaan asiantuntijana an-

toi hyvin tarkan vastauksen Suomen Pariisin suurlähetystön roolista ja tehtä-

vistä, joihin kuului tärkeänä osana asioiden tiedottaminen sijaintimaasta Suo-

meen, jonka myös kaikki haastatellut kansalaiset mainitsivat.

Työntekijä: ”Suurlähetystön päätetehtävät ovat Ranskan ulko,- talous- ja sisä-

politiikan analysointi ja siitä raportointi. Suurlähetystön keskeinen tehtävä on

edistää aktiivisesti suomalaisten etuja Ranskassa esimerkiksi vientiä edistävi-

en yritys- ja kulttuuritapahtumien kautta. Suurlähetystö edistää Suomelle tär-

keitä kysymyksiä ja kantoja vaikuttamalla ranskalaisiin päättäjiin.”

Suurlähetystön työtekijä kertoi myös, että Ranskan lisäksi suurlähetystö seu-

raa EU-politiikan aloja Ranskan ja Suomen näkökulmasta sekä kansainvälisen

tilanteen kehittymistä ja siitä raportoidaan sekä Suomen että Ranskan näkö-

kulmasta. Työntekijä selventää vielä suurlähetystön toimintaa:

Työntekijä: ”Ranskan laaja-alainen seuranta, sen kantoihin vaikuttaminen, ra-

portointi keskeisistä EU-aiheista ja sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä sekä

laadukkaat asiakaslähtöiset kansalaispalvelut, mm kansalaistiedotus. Rans-

kan aktiivinen rooli mm. maailman kriisialueilla ja maissa, joissa Suomella ei

ole omia kontakteja tai suurlähetystöjä antaa merkittävää lisäarvoa Suomelle-

kin tiedonsaannin ja tilanneanalyysin suhteen. Samoin Ranska on keskeinen

YK:n turvaneuvoston jäsen ja senkin takia yhteistyö Ranskan kanssa on tär-

keää.”

39

Yksityiskohtaisemmin suurlähetystön tehtäviin liittyvistä asioista kansalainen A

antoi myös esimerkin, jossa hänen mielestään suurlähetystön tehtäviin kuuluu

oman maan päättäjien vierailuiden käytännön asioiden järjestäminen. Saman

asian mainitsi myös kansalainen C, tosin hän mainitsi valtiovierailuun liittyvin

asioiden hoitamisen diplomaatin työnkuvaan liittyvissä asioissa kun kysyin hä-

nen näkemystään diplomaatin työstä.

Kansalainen A: ”Joidenkin päättäjien vierailut, siihen liittyvät kaikki käytännön

asiat. Suurlähetystö toimii sen henkilön, joka niitä asioita tulee hoitamaan tu-

kena siellä. Ettei sen henkilön tarvitse vaan ”pölähtää” siihen maahan hoita-

maan asioita, vaan siellä on ihmisiä, jotka tietää siitä mitä ja miten siellä kuu-

luu asioita tehdä tekemään ja on sitä varten siellä.”

Kansalainen C: ”Ja esimerkiksi hoitaa tälläisiä valtion vierailuita, kun tullaan

Suomesta käymään, niin eikö ne hoida niitä asioista. Varmaan hoitaa aikatau-

luja ja isompia suuntaviivoja vierailuun liittyen, eihän ne tietysti kykene siitä

hoitamaan.”

Työharjoitteluni aikana Suomen Pariisin suurlähetystössä vieraili esimerkiksi

Suomen pääministeri Alexander Stubb. Suurlähetystön tehtävä tosiaan oli vie-

railun käytännön asioiden hoitaminen, johon kuului esimerkiksi vierailun aika-

taulun kääntäminen sekä suomeksi että ranskaksi ja vierailusta oleellisen tie-

don lähettäminen eteenpäin asiaa koskeville tahoille ja henkilöille. Kuvaan 7

on koottu haastateltujen kansalaisten ajatukset sekä suurlähetystön työnteki-

jän vastaus suulähetystön tehtävistä ja roolista.

40

Kuva 7. Suurlähetystön tehtävät ja rooli haastateltavien mukaan

Kenelläkään haastattelemistani kansalaisista ei ollut selkeää mielikuvaa siitä,

mitä diplomaatin työ pitää sisällään. Kysymys diplomaatin työnkuvasta ja teh-

tävistä sai kansalaisista A:n hämilleen, sillä hänellä ei ollut minkäänlaista ku-

vaa siitä, mitä diplomaatin työhön voisi kuulua. Esitin lisäkysymyksen siitä,

keitä hänen mielestään suurlähetystössä työskentelee, jolloin hän mainitsi

suurlähettilään. Suurlähettilään toimenkuvaan hän kertoi omasta mielestä kuu-

luvan kansainvälisten suhteiden hoitamisen ja tapaamisissa ja lounailla käy-

misen. Kansalainen B ajatteli diplomaatin työhön myös liittyvän tapaamiset ja

Suomen edustaminen erilaisissa tilaisuuksissa ja hänellä oli myös mielikuva

siitä, että diplomaateilla on paljon etuoikeuksia muihin nähden. Samaa mieltä

diplomaattien ns. ”etuoikeuksista” oli myös kansalainen D. Puolestaan kansa-

41

lainen C, päätyi haastattelun aikana pohdiskelemaan sitä, mitä diplomaatin työ

oikeastaan pitää sisällään.

Kansalainen B: ”Itsellä on sellainen kuva, että diplomaateilla on hirveästi oike-

uksia kun on se diplomaattinen koskemattomuus.”

Kansalainen D: ”Ensimmäisenä tulee mieleen, että jos autossa on diplomaatti

kilvet niin ne voi sitten käyttäytyä niin kun ”lain suojattomat”. No… diplomaatin

työhän on varmasti hyvin pitkälti tällästä edustuksellista.”

Suurlähetystön haastattelemani työntekijä ja Jouko Leinonen kertovat mo-

lemmat diplomaatin työn koostuvan erilaisista tapaamisista ja tiedon välittämi-

sestä eteenpäin aivan kuten kansalaiset mainitsivat haastatteluissaan. Leino-

nen kuvaa diplomaatin työtä toimittajan työhön ja selventää diplomaatin arjen

olevan, että käydään jatkuvasti tapaamisissa ja että 90 %:a työstä on toimisto-

työtä. Leinonen kertoo haastattelussaan, että tietoja siitä, mitä Ranskassa aja-

tellaan asioista ja mitä siellä tapahtuu, kerätään kolmesta eri pääpisteestä: ul-

koasianministeriöstä, presidentin kansliasta ja pääministerin toimistosta. Näi-

den kolmen pääpisteen lisäksi tietoa hankitaan myös muista ministeriöistä.

Haastattelemani työntekijä kertoo myös tapaamisista viranomais- ja tutkijata-

hojen sekä muiden kollegojen kanssa. Työntekijä tarkentaa myös diplomaatin

työtehtävien olevan erikoistumista vaativia asiantuntijatehtäviä sekä ulkominis-

teriön perinteisillä sektoreilla että muiden ministeriöiden toimialalla.

Jouko Leinonen: ”Arkipäivää on, että käydään jatkuvasti tapaamisissa, joissa

kuullut asiat, laitetaan paperille ylös mahdollisimman selkeästi, niin kuin toimit-

tajatkin tekevät, ja lähetetään eteenpäin.

Työntekijä: ”Nopea tiedonvälitys ja analysointi ajankohtaisista asioista Suo-

meen eli ulkoministeriöön, josta tieto välitetään kansalaisille muodostaa tehtä-

vän ytimen.”

Kuvaan 8 on koottu kerätyn aineiston eli kansalaisten haastattelujen ja suurlä-

hetystön työntekijöiden haastattelujen pohjalta diplomaatin työtehtävät.

42

Kuva 8. Diplomaatin tehtävät aineiston pohjalta

43

6.4 Euroopan unionin vaikutus suurlähetystön toimintaan

Haastattelemani suurlähetystön työntekijä kertoo Euroopan unionin vaikutuk-

sesta suurlähetystön toimintaan, kun taas Leinonen puolestaan kertoo siitä,

miten EU:n jäsenmaina Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet ovat erityi-

sen hyvät, minkä vuoksi tiedonkulku maiden välillä hoituu mutkattomasti. Eri-

tyisen hyviin kahdenvälisiin suhteisiin on Leinosen mielestä vaikuttanut myös

se, että EU on lähentänyt ranskalaisten ja suomalaisten välejä.

Työntekijä: ”EU koordinoi yhteisiä tapaamisia joistakin tärkeistä aiheista

Ranskan viranomaistahojen kanssa (tämä ei kuitenkaan korvaa kahdenvälisiä

tapaamisia). Lisäksi kokousagenda Brysselissä (ks. käsitteet) rytmittää työtä

myös Ranskassa: Ranskan kantoihin vaikutetaan ja niitä analysoidaan sekä

raportoidaan ennen ministeri- tai päämiestason kokouksia EU:ssa Suomen

päätöksenteon helpottamiseksi.”

Jouko Leinonen: ”Suomen ja Ranskan suhteet ovat erityisen hyvät. Ollaan

EU:n jäsenmaa kuten Ranskakin ja kuulumme euroalueeseen, joten tietoa saa

aina kun sitä tarvitsee.”

Jouko Leinonen: ”Suomi on tunnetumpi Ranskassa kuin 20 vuotta sitten,

EU:hun liittyminen on vaikuttanut tähän, se on lähentänyt ranskalaisia ja suo-

malaisia.”

6.5 Mahdolliset uhat suurlähetystölle

Esitin kysymyksen mahdollisista uhkista suurlähetystöihin kohdistuvista uhkis-

ta ja kansalaisten ajatuksista niistä. Alle 30-vuotiaista kansalaisista kansalai-

nen B ei osannut vastata kysymykseen ja kansalaiselle A tuli mieleen, että in-

ternetin käyttö on voinut vähentää suurlähetystön tarvetta asioiden tiedottaja-

na. Sama kysymys toi yli 50-vuotiaille kansalaisille mieleen suurlähetystöjä

kohtaan järjestettävät hyökkäykset. Kansalainen D mainitsi myös etsivänsä

paljon tietoa netistä esimerkiksi matkustamiseen liittyen, mutta hän ei ottaisi

suurlähetystöön yhteyttä vaan etsisi tiedon itse, vaikka tiesikin, että suurlähe-

tystöt julkaisevat matkustustiedotteita.

44

Kansalainen A: ”Kun esimerkiksi suurlähetystön tehtävä on tiedottaa sen

maan missä se on, niin niistä asioista Suomeen, eikös sen saman tiedon voi

periaatteessa löytää netistä jo.”

Kansalainen B:”Vaikea kysymys, ei kyllä nyt itselle tule mitään mieleen.”

Kansalainen C: ”Onhan ne tietysti aika silleen riskialttiita, jos jotain väkivalta

iskuja tehdään. Jos joku haluaa näitä tälläisiä iskuja tehdä niin suurlähetystöt

on varmaan hyviä kohteita. Eikös niihin ole niitä pommi-isku uhkia.”

Kansalainen D: ” Jos joku hihhuli ryhmä käy esimerkiksi Venäjällä protestoi-

massa tai pitämässä mielenosoituksia niin ne pidetään aina siinä suurlähetys-

tön kulmilla.”

Haastattelemallani suurlähetystön työntekijällä oli aivan eri näkökulma suurlä-

hetystöön liittyviin uhkiin ja hän käsitteli asiaa suurlähetystön tarpeellisuuden

näkökulmasta. Hän kertoo, että edustustojen sulkemiset ja avaamiset eivät lii-

ty suurlähetystöjen tarpeellisuuden vähentymiseen nykypäivänä tai EU-

edustustojen toimintaan.

Työntekijä: ”Sinänsä keskustelua suurlähetystöjen tarpeellisuudesta ei käydä

(UAV-linjaus) vaan painopisteiden muuttaminen ja henkilöiden sijoittelu on

ajankohtainen kysymys. Terveellistä on, että edustustojen sulkemiset ja

avaamiset seuraavat kehittyvää maailman tilannetta. Lissabonin sopimus (ks.

käsitteet) ei ole merkinnyt suurlähetystön merkityksen vähenemistä.”

Myös ulkoasiainministeriön vuoden 2014 tilipäätöksen (2015) mukaan Suo-

men edustustoverkon kattavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä turvata ul-

koministeriön määrärahat pysyvästi, ettei uusia supistamispäätöksiä Suomen

edustustoverkosta jouduttaisi tekemään lähitulevaisuudessa. (Ulkoasianminis-

teriö 2015b). Myöskään Euroopan unionin ulkosuhdehallinto ja EU-edustustot

(ks. 4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto) eivät ole syrjäyttämässä ulko-

maan edustustoja, vaikka ne voivat muun muassa tukea jäsenvaltioita konsu-

liavun tarjoamisessa EU-maiden kansalaisille ja järjestää ennakkoäänestyk-

siä. Ainoa taho, joka pystyy hoitamaan edellä mainittuja asioita suomalaisesta

näkökulmasta ja suomalaisin valtuuksin, on Suomen edustusto. (Ulkoasianmi-

nisteriö 2015b.)

45

7 POHDINTA

7.1 Tulosten tarkastelu

Kaikki haastatellut kansalaiset osasivat yhdistää suurlähetystön toiminnan ja

tehtävät jollain tapaa matkustamiseen, koska jokainen heistä ottaisivat yhteyt-

tä Suomen suurlähetystöön hätätilanteen kohdatessa ulkomailla. Vaikka kon-

sulaatti, jolle kansalaisten auttaminen kriisitilanteessa kuuluu, ei ole sama asia

kuin suurlähetystö (ks. 2.3 Ulkomaan edustustot), näistä kahdesta yleensä

puhutaan yhdessä suurlähetystönä. Myös haastattelemani työntekijä mainit-

see kansalaispalvelut osana suurlähetystön toimintaa.

Työntekijä: ”…sekä laadukkaat asiakaslähtöiset kansalaispalvelut, mm kansa-

laistiedotus.”

Teoriaosuuden luvussa 2.3.2 edustustojen tehtävät, oli kuva edustustojen ar-

viosta niiden sisältötehtäviin käytetyn työpanoksen jakautumisesta toimin-

tasektoreittain (kuva 3), jossa kansalaispalveluiden osuudeksi oli arvioitu 24

%, joka on kuvan 3 mukaan enemmän kuin minkään muun toimintasektorin

työpanos. Kuten samaisessa kappaleessa mainittiin, suurlähetystöjen toimin-

nan painopisteet kuitenkin vaihtelevat sijaintimaan mukaan, eikä kyseessä ole

tarkka tieto, vaan edustustojen arvio. Silti luku on suuntaa antava ja on todet-

tava, että kansalaispalvelut muodostavat suuren osan suurlähetystön tehtävis-

tä.

Vaikka suurlähetystöä ei pidetä omalla kohdalla tärkeänä, kansalaiset kuiten-

kin osaavat yhdistää suurlähetystön toiminnan jollain tapaa itseensä (matkus-

tamiseen liittyvät kansalaispalvelut), vaikka kokevatkin sen toiminnan kaukai-

seksi itseään ajatellen. Liittyykö tähän kenties itse sana ”suurlähetystö”, joka

saa kansalaiset ajattelemaan, ettei suurlähetystöllä olisi heidän kanssaan mi-

tään tekemistä, kuten kansalainen A mainitsee haastattelussaan. Diplomaatti-

sesta edustustosta käytetty sana suurlähetystö ei ehkä anna yhtä selvää ku-

vaa laitoksen toiminnasta kuin mitä sana edustusto. Alle 30-vuotiaista haasta-

telluista kansalaisista molemmat viittasivat siihen, että suurlähetystö sanana

saa jo sen kuulostamaan jollain tavalla ylevältä. Tämä asia mietitytti minua ja

selvitinkin sanan alkuperää, jossa minulle selvisi, että alkuperäisessä merki-

tyksessään suurlähetystöllä viitattiin vain suurlähettilääseen ja henkilöihin, jot-

46

ka lähetettiin edustamaan ja edistämään oman maansa etuuksia toiseen

maahan sen hallituksen kanssa (U.S. Department of State). Suurlähetystö sa-

nana viittaa siis siellä työskentelevään johtajaan, suurlähettilääseen.

Kansalainen A: ”Suurlähetystö kuulostaa jo sellaiselta, että siinä sanassa on

jo se joku vivahde, joka saa sen kuulostamaan vaikeasti lähestyttävältä jollain

tapa.”

Kansalainen B: Koska suurlähetystössä on sana ”suur” niin se saa jo koko lä-

hetystön kuulostamaan tosi hienostuneelta ja että sinne ei ole tavan talliaisella

asiaa:”

Kansalaiset tiesivät, että suurlähetystön tehtäviin kuuluu tiedottaminen puolin

että toisin ja alle 30-vuotiaat yhdistivät tiedottamisen liittyvän jollain tapaa poli-

tiikkaan. Heistä molemmat näkevät suurlähetystön tärkeänä poliittisena toimi-

jana, mutta muuten he eivät osaa tarkemmin kuvailla lähetystön toimintaa. Yli

50-vuotiaat kansalaiset puhuivat paljon Suomen edustamisesta suurlähetys-

tön tehtäviin liittyen. Edustamisesta he puhuivat diplomaattien työn kautta, he

edustavat Suomea eri tapaamisissa. Haastateltujen suurlähetystön työtekijöi-

den vastauksista käy ilmi, että vaikka suurlähetystön tärkeimpiin tehtäviin kuu-

luu ulko- talous- ja sisäpolitiikan analysointi ja siitä raportointi Suomeen on

suurlähetystöllä myös muita, Suomea ja Suomen kansalaisten etuja edistäviä

tärkeitä tehtäviä.

Työntekijä: ”Suurlähetystön keskeinen tehtävä on edistää aktiivisesti suoma-

laisten etuja Ranskassa esimerkiksi vientiä edistävien yritys- ja kulttuuritapah-

tumien kautta.”

Jouko Leinonen: ”Meillä on jatkuva yhteys suomalaiseen yhteisöön. Tänne

suurlähetystöön otetaan esimerkiksi vastaan erilaisia ryhmiä Suomesta ja he

tulevat tänne lähetystöön tutustumaan.”

Kuten opinnäytetyön luvussa 3 Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet

mainitsin, Suomen Pariisin suurlähetystö tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi

suomalaista kulttuuria tunnetuksi tekevä Suomi-instituutin sekä suomalaisia

yrityksiä avustavan Finpron kanssa Ranskassa. Haastatelluista kansalaista

kukaan ei esimerkiksi maininnut suurlähetystön ja kulttuurin välistä yhteyttä tai

suurlähetystön ja suomalaisten yritysten välistä yhteyttä. Kansalaisten haas-

tatteluista käy siis ilmi, että suurlähetystöä ei osata yhdistää kuin ainoastaan

47

muutamaan tiettyyn asiaan, eikä niidenkään suhteen kansalaisilla ole aivan

tarkkaa tietoa. Suurlähetystön toiminnan kokonaiskuvaa ei yksikään haastatte-

lemani kansalainen osannut hahmottaa.

Diplomaatin työ ja siihen kuuluvat työtehtävät herättivät haastatelluissa kansa-

laisissa hämmennystä ja mielenkiintoa. Esimerkiksi kansalainen A ei osannut

kertoa, mitä diplomaatin työhön hänen mielestä kuuluisi, kun taas kansalainen

C:tä jäi mietityttämään, mitä kaikkea diplomaatin työtehtäviin oikeastaan kuu-

luu, millainen olisi esimerkiksi yksi suurlähettilään tavallinen työpäivä. Kansa-

laisten B, C ja D mielestä diplomaatin työhön kuului Suomen edustaminen ta-

paamisissa sekä illalliskutsut. Vaikka he osasivat kertoa enemmän siitä, mitä

diplomaatin työ pitää sisällään kuin kansalainen A, eivät hekään kyenneet

suurlähettilään lisäksi mainitsemaan muita suurlähetystössä työskenteleviä

työntekijöitä. Haastateltavat suurlähetystön työntekijät kertovatkin diplomaatin

arjen muodostuvan erilaisista tapaamisista kollegojen ja viranomais- ja tutkija-

tahojen kanssa, joissa he edustavat Suomea ja joiden kautta he saavat tärke-

ää tietoa, josta he raportoivat eteenpäin. Vaikka haastatellut kansalaiset ker-

tovat diplomaattien edustavan Suomea erilaisissa tilaisuuksissa, eivät he yh-

distä sitä tiedon keräämiseen ja siitä raportoimiseen. En usko, että uskomuk-

set diplomaatin työn muodostuvan juhlista ja etuoikeutetusta asemasta, kuten

kansalaiset B ja D mainitsevat, antavat oikean kuvan diplomaatin työn tärkey-

destä ja heidän työpanoksensa vaikutuksesta suurlähetystön toimintaan.

Kansalainen B: ”Kaikki hienot illalliset ja juhlat. Itsellä on sellainen kuva, että

diplomaateilla on hirveästi oikeuksia kun on se ”diplomaattinen koskematto-

muus.”

Kansalainen C: ” Mitä oikeastaan sen suurlähettilään työpäivään kuuluu, mitä

se oikein tekee? Että silleen ihan oikeesti, äkkiseltään mielikuva kyllä tulee

mutta että mitä se ihan oikeasti sisältää… ottaako se siellä ihmisiä vastaan,

kun porukat tulee käymään siellä. Esimerkkinä yksi työpäivä, että millainen

sen diplomaatin/suurlähettilään yksi työpäivä on?”

Työntekijä: ”Nopea tiedonvälitys ja analysointi ajankohtaisista asioista Suo-

meen eli ulkoministeriöön, josta tieto välitetään kansalaisille muodostaa tehtä-

vän ytimen.”

48

Kansalaiset eivät myöskään suurlähettilästä lukuun ottamatta, osanneet sa-

noa, keitä suurlähetystössä työskentelee. Paitsi kansalainen C, joka mainitsi

suurlähetystössä työskentelevän myös assistenttien ja sihteerien. Kuten kap-

paleessa 2.3.2 Edustustojen työntekijät kerrottiin, suurlähetystön henkilökun-

taan kuuluu diplomaattien lisäksi paljon muita toimijoita sekä virkamiehiä, joilla

on oman tietämyksensä ja alansa suhteen tärkeä rooli Suomen edustamises-

sa sijaintimaassa. Ilman tietämystä siitä, millaisista toimijoista suurlähetystön

henkilökunta koostuu, on kansalaiselle varmasti hankalampi hahmottaa suur-

lähetystön toiminnan kokonaisuutta. Tämä voi olla yksi syy sille, miksi kansa-

laisten tietämys suurlähetystön tehtävistä rajoittuu tietyille alueille kuten poli-

tiikkaan, eikä sellaisia asioita kuten kulttuuri, osata yhdistää suurlähetystön

toimintaan.

Kansalainen A: ”Suurlähettiläs työskentelee suurlähetystössä… ja siihen se

sitten jäikin.”

Kansalainen B: ”En ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksi, ketä siellä työskente-

lee, varmaankin just suurlähettiläs ja muita diplomaatteja.”

Kansalainen C: ” Suurlähettiläs siellä työskentelee ja sitten tämä avustava

henkilöstö, henkilökunta. Eli kaikkia assistentteja ja sihteerejä ja mitä siellä

lieneekään.”

Kansalainen D: ” Ai suurlähettilään lisäksi… no kait siellä on melkoisesti hen-

kilökuntaa. Ainakin kun joskus katsoo noita uutisia pommeista, mitä ne on

poksauttanut tuolla USA:n suurlähetystöjen edustoilla, niin siellähän on kuollut

satoja henkilöitä. Eli kait siellä on myös tälläsiä rutiinitehtäviä ihan riittävästi.

Kielitaitoiset henkilöt hoitaa niitä rutiini tehtäviä. Miulla on aina ollut sellanen

käsitys että siellä on yksi pääjehu, joka hoitaa niitä hommia siellä ja joka pitää

homman hanskassa.”

Haastattelujen perusteella kansalaisille ei ole aivan pimennossa se, mitä suur-

lähetystön toimenkuvaan ja tehtäviin kuuluu. He eivät kuitenkaan kykene poli-

tiikan ja kansalaispalveluiden lisäksi kertomaan suurlähetystön toiminnasta

paljoakaan. Haastatellut kansalaiset kuitenkin ajattelevat suurlähetystön ole-

van merkittävä omalla tahollaan. Voisiko tietämättömyys suurlähetystön toi-

minnasta sekä vääränlainen olettamus diplomaatin työstä olla osasyynä suur-

49

lähetystöjen tarpeellisuuden kyseenalaistamiseen kun sen toimintaa ei koeta

itselleen läheiseksi.

Kansalainen A: ”Se on merkityksellinen siinä työssä mitä se tekee, poliittisesti

ja niiden asioiden suhteen mitä se hoitaa ja kansainvälisten suhteiden. Niiden

tasolla varmasti tärkeä laitos, mutta en koe suurlähetystön olevan hyödyllinen

minulle itselleni.”

Kansalainen B: ”Varmasti tekee tärkeitä asioita, varmasti just politiikkaan liitty-

en, mutta ei se taas oikein minun elämääni vaikuta.”

Kansalainen C: ” En oikein osaa sanoa, se on niin outo maailma, että ei siitä

kyllä hirveesti osaa kyllä mitään kysyä.”

Kansalainen D: ”Sekin nyt tuli mieleen, että mikä se niiden pääasiallinen teh-

tävä on yleensä ottaenkin? Ei se mulle koskaan ole täysin selvinnyt.”

Mutta mistä kansalaisten tietämättömyys suurlähetystöjen toimintaa kohtaan

oikein johtuu? Kansalaisten haastattelujen aikana kysyin heiltä, muistavatko

he mainintoja suurlähetystöistä tai sen toiminnasta yleisesti esimerkiksi uuti-

sissa. Kukaan haastatelluista kansalaisista ei muistanut mainintoja suurlähe-

tystöstä viimeisten viikkojen aikana, yli 50-vuotiaat kansalaiset muistavat suur-

lähetystöjen maininnat uutisissa niihin kohdistuneiden väkivaltaiskujen osalta,

kun taas alle 30-vuotiaat kansalaiset eivät muista suurlähetystöistä mainintoja

uutisissa ollenkaan.

Kansalainen A: ”Ehkä en vaan lue tarpeeksi uutisia, mutta suurlähetystöt ei

ole hirveästi näkyvillä. Ne tekee sen työnsä mikä niille kuuluu ja that’s it, mutta

niitä ei muuten näy arjessa.”

Kansalainen B: ”Ei kyllä tule yhtään mieleen mitään uutisia suurlähetystöistä

tai että olisin sosiaalisessa mediassa niistä nähnyt jotain.”

Kansalainen C: ”Nyt kun rupeaa miettimään niin ei kyllä tule mieleen mitään,

esimerkiksi vaikka muutaman päivän taakse uutisista. Ehkä se myös tarkoittaa

sitä, että asiat on hoidettu hyvin. Ei ole ollut tarvetta uutisoida sen kummem-

min.”

Kansalainen D: ”Ei tule nyt mieleen kun ne pommitukset ja sellaiset uutisoin-

nit. Ilmeisesti niiden työ, mitä ne sitten tekee, on aika näkymätöntä.”

50

Voisiko suurlähetystön toiminnan ns. näkymättömyys olla osa syynä kansa-

laisten vähäiseen tai ei niin tarkkaan tietämykseen sen toiminnasta ja tehtävis-

tä? Suurlähetystön toiminta ei ainakaan ole salaista. Monella Suomen suurlä-

hetystöllä on myös omat Facebook ja Twitter sivustot, jota ne päivittävät

säännöllisesti, kuten Suomen Pariisin suurlähetystökin tekee. Suurlähetystöt

kertovat myös omilla sivuillaan heille kuuluvista tehtävistään sekä ulko-

maanedustuksesta ja edustustoista on paljon tietoa ulkoasiainministeriön

verkkosivuilla. Tieto ei kuitenkaan ole yhdessä paikassa, eikä sitä ole aina

helppoa ymmärtää. Uskon, että tiedon puute suurlähetystön toimintaa kohtaan

on monen eri asian summa, mutta tutkimuksen tulosten perusteella uskon

myös, että edellä mainituilla asioilla on varmasti osansa asiaan.

Euroopan Unioni sekä Suomen ja Ranskan EU-jäsenyys vaikuttavat molem-

mat suurlähetystön toimintaan, tämä käy ilmi haastateltujen työntekijöiden

kautta. Myös jo aiemmin mainittu työssä käytetty kuva edustustojen arviosta

niiden sisältötehtäviin käytetyn työpanoksen jakautumisesta toimintasektoreit-

tain (kuva 3), kertoo EU- politiikan ja EU-suhteiden arviolta vievän 14 %:a

edustustojen työtyöpanoksesta toimintasektoreittain mitattuna. EU-jäsenyys

on lisännyt Suomen ja Ranskan välistä kanssakäymistä ja siten lähentänyt

niiden välejä kuten Jouko Leinonen sanoo haastattelussaan maiden välisten

suhteiden olevan ”erinomaisen hyvät”. Suurlähetystön toimintaan Euroopan

unioni puolestaan vaikuttaa koordinoimalla yhteisiä tapaamisia Ranskan vi-

ranomaistahojen kanssa ja Brysselin kokousagenda rytmittää osittain virka-

miesten työtehtäviä Pariisin suurlähetystössä haastattelemani suurlähetystön

työntekijän mukaan.

Haastatellut kansalaiset eivät kyseenalaista suurlähetystön toimintaa, vaikka

eivät sitä itselleen läheiseksi tai tarpeelliseksi koe. Suurlähetystön toiminnalle

uhkana yli 50-vuotiaat kansalaiset pitivät väkivaltaiskuja suurlähetystöön ja

sen, että internet tarjoaa monipuolisen ja helpon tavan hankkia tietoa. Vaikka

ulkomaan edustustojen lakkauttaminen on ollut talouskriisin seurauksena

ajankohtaista ja sen voisi nähdä uhkana suurlähetystöjen toiminnalle, ei edus-

tustoverkon supistamista nähdä säästönä, vaan päinvastoin Suomen ulko-

maan edustustoverkko pyritään turvaamaan tulevaisuudessa ulkoministeriön

vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan (2015).

51

Jo tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään ulkomaanedustuksen tarkoitus ja

edustustoille kuuluvat tehtävät. Suomen Pariisin suurlähetystön työntekijöiden

haastattelut antavat arvokkaan asiantuntijan näkökulman suurlähetystön toi-

mintaan ja tarkan määritelmän suurlähetystön tehtävistä syventäen tietoa

suurlähetystön toiminnasta. Kumpikin haastateltu työntekijä oli ammattinimik-

keeltään diplomaatti, mutta kuten tutkimuksessa on käynyt ilmi, suurlähetys-

tössä tietysti työskentelee myös muita virkamiehiä, joiden tehtävä on vaikuttaa

muutenkin kuin poliittisesti, esimerkiksi heidän tehtävä on vaikuttaa kulttuurin

saralla. Tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että suurlähetystön rooli Suo-

men ja suomalaisten edustajana ulkomailla on ensiarvoisen tärkeä ja se koos-

tuu monesta eri toimijasta ja erilaisista tehtävistä. Tämä kaikki ei kuitenkaan

tutkimuksen perusteella tavallisille kansalaisille välity ja heille suurlähetystön

toiminta on yleisesti ottaen, syystä tai toisesta, epäselvä. Tutkimuksen tässä

vaiheessa, voi pysähtyä miettimään, mitä kaikkea ja miten paljon sinä tiesit

suurlähetystön toiminnasta ja tehtävistä ennen opinnäytetyöhön tutustumista.

7.2 Tutkimuksen luotettavuus

Kuten aiemmin opinnäytetyön toteuttamissa todettiin, tutkimuksen luotetta-

vuutta tarkastellaan validiteetilla ja reliabiliteetilla. Tutkimuksen kohderyhmän

valitsin tarkoituksenmukaisesti ja heille esitetyt tutkimuskysymykset olivat oi-

keat, sillä tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset, vaikka vastausten laajuus

vaihteleekin kysymyksittäin. Validiutta heikentää se, että painopiste opinnäyte-

työssä muuttui, eikä minulla siten tullut täysin hyödynnetyksi suurlähetystössä

työskentelyaikaa harjoittelun aikana. Opinnäytetyössä etsin vastausta suurlä-

hetystön merkitykseen ja toiminnan tärkeyteen ja mahdollisesti toiminnan tär-

keyden kyseenalaistamiseen. Tämän perusteella oli loogista haastatella suur-

lähetystön henkilökuntaa sekä kansalaisia. Valmiista aineistosta hyödynsin in-

ternetistä löytyvää Pariisin suurlähetystön työntekijän haastattelua (Kinnunen

2014) sekä ulkoasianministeriön vuoden 2014 tilipäätöstä (2015), jotka lisäsi-

vät asiantuntijoiden näkökulmaa. Lisäksi tutkimuksen validiutta nostaa mah-

dollisimman tarkka selostus tutkimusmetodeista ja aineiston tuottamisen vai-

heista, joita pyrin kuvaamaan mahdollisimman selväpiirteisesti ja täsmällisesti.

Tämän osoittaa esimerkiksi tutkimuksen tulososiossa perustelujen tueksi ote-

tut suorat haastatteluotteet haastatelluilta henkilöiltä. Tutkimuksen validiutta

52

tarkentamassa on myös kolmen eri tutkimusmenetelmän yhteiskäyttö, jota

kutsutaan nimellä triangulaatio. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 232-

233.)

Reliabiliteettia on tässä tutkimuksessa haasteellista arvioida, koska kyseessä

oli tapaustutkimus ja haastateltavia vain vähän. Tämä tarkoittaa, että tulokset

pitävät paikkansa vain haastateltavien henkilöiden kohdalla, eikä niistä voi

tehdä yleistyksiä. Vaikka tutkimus olisi mahdollista toistaa, saattaisivat tulok-

set olla erilaisia riippuen esimerkiksi virkamiesten toimenkuvasta suurlähetys-

tössä tai suurlähetystön ulkopuolelta haastateltujen henkilöiden taustasta. Ky-

seessä on laadulliselle tutkimukselle yleinen tapaustutkimus eikä tarkoitukse-

na olekaan yleistää, vaan tutkimustulos on ainutlaatuinen. (Hirsjärvi, Remes &

Sajavaara 2013, 231.)

Tutkimuksen päätavoitteeksi oli määritelty suurlähetystön merkityksen ja toi-

minnan tärkeyden selvittäminen. Mielestäni työ onnistui vastaamaan tähän.

Tutkimuksen muita tavoitteita olivat suurlähetystön tarpeellisuuden määritte-

leminen sekä pyrkimys selvittää, mistä pohdinnat suurlähetystöjen tarpeelli-

suudesta voisi olla lähtöisin ja onko suurlähetystöjen toiminta mahdollisesti

uhattuna. Tutkimuksessa sain vastaukset myös näihin kysymyksiin. Euroopan

unionilla on vaikutusta suurlähetystön toimintaan, sillä se toimii monen Euroo-

pan valtion yhteiselimenä ja luo toimintaan yleisiä suuntaviivoja.

7.3 Oma oppimisprosessi

Opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan oli erittäin opettavainen ja mielen-

kiintoinen kokemus, joka kasvatti työskentelemään itsenäisesti, aikataulutta-

maan, löytämää tapoja motivoida itseään sekä perehdytti suuremman tutki-

mustyön tekoprosessiin. Kirjoitusprosessin aikana onnistumisen ja ilon tunnet-

ta toi suuremman kokonaisuuden hallitseminen tutkimussuunnitelman jatku-

vasti muotoutuessa ja asioiden oivaltaminen. Laadulliselle tutkimukselle omi-

naista onkin tutkimussuunnitelman muotoutuminen tutkimuksen edetessä

(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 164). Opinnäytetyöprosessin aikana mitä

enemmän asiasta tiesi ja sai selville, sitä enemmän tutkimussuunnitelma muo-

toutui. Tämä toi haastetta varsinkin haastattelu kysymyksiä laadittaessa, jotta

tutkimuksen kannalta oikeat kysymykset tulisi kysyttyä suurlähetystön henkilö-

53

kunnalta sekä kahdelta haastateltavalta, jotka eivät työskennelleet suurlähe-

tystössä. Lisäksi haastetta prosessiin toi työskentelyn yhtäjaksoisena pitämi-

nen ja itsensä jokapäiväinen motivoiminen tutkimustyön edistymisen kannalta.

Yhtenä opinnäytetyön suurimpana haasteena oli alusta lähtien aiheen rajaus

ja aineiston laajuus verkossa. Aineiston rajaus siinä mielessä, että opinnäyte-

työn kokonaisuus olisi yhtenäinen ja tutkimustyön teoria osuus olisi mahdolli-

simman informatiivinen, mutta ei liian yksityiskohtainen. Vaikka rajaus kuuluisi

tehdä heti prosessin alussa, minulle se selkeni vasta myöhemmin, kun pääsin

tutustumaan, sisäistämään ja ymmärtämään teorioita. Aineiston laajuus puo-

lestaan siksi, koska verkosta löytyvän tiedon määrä on niin suuri, että tietyn

tiedon etsimiseen voi hukkua paljon aikaa, jos ei tiedä tarkalleen, mistä tieto

löytyy.

Työharjoittelu Suomen Pariisissa sijaitsevassa suurlähetystössä lisäsi henki-

lökohtaista kiinnostusta aiheeseen. Mielenkiintoisinta ulkopuolisten haastatte-

luissa työharjoittelun jälkeen oli kuulla heidän mielipiteensä suurlähetystön

toiminnasta, juuri kun itse oli päässyt observoimaan suurlähetystön toimintaa

paikan päältä, yhtenä henkilökunnan jäsenistä. Kansainvälinen taustani, in-

nostukseni kieliä kohtaan sekä innostus uusista asioista teki tutkimuksen te-

kemisestä mielekästä ja etsin tietoa englanniksi ja ranskaksi suomen kielen li-

säksi.

Opinnäytetyön lopputulokseen olen tyytyväinen ja työtä tehdessäni opin huo-

mattavasti enemmän, mitä alun perin osasin odottaa. Työharjoittelun myötä

luulin sisäistäneeni suurimman osan tutkimuksen aihepiiriin liittyvistä asioista.

Aihetta tutkiessani kuitenkin huomasin, että minulla on paljon vielä paljon opit-

tavaa. Suurlähetystön toiminta ja tehtävät ovat hyvin laaja-alaiset ja niitä voi

olla vaikea heti hahmottaa, kokonaisuuden ymmärtäminen voi viedä aikaa.

Tutkimus olisi voinut olla laajempi, olisi ollut mielenkiintoista saada kansalai-

sen näkökulma suurlähetystön toiminnasta paremmin esille.

Opinnäytetyöni avulla ei voida tietenkään tehdä yleistyksiä, mikä ei alun perin-

kään ollut tutkimuksen tarkoitus. Suurlähetystön merkitystä ja tarpeellisuutta

oli lähdetty selvittämään Suomen Pariisin suurlähetystön kautta, perehtymättä

mihinkään tiettyyn osa-alueeseen suurlähetystön toiminnasta. Kuten tutkimuk-

sen teoriaosuudessa mainittiin, suurlähetystön toiminta ja tehtävät riippuvat

myös suurlähetystön sijaintimaasta. Tutkimus kuitenkin antaa tilannekatsauk-

54

sen Suomen tämänhetkiseen ulkomaanedustukseen, Suomen ja Ranskan vä-

lisiin suhteisiin sekä perehdyttää lukijan suurlähetystön toiminnan tärkeyteen

Suomen Pariisin suurlähetystön kautta. Toivon, että tämän opinnäytetyön lu-

keneelle henkilölle olisi muodostunut selkeämpi käsitys suurlähetystön toimin-

nasta ja sitä kautta sen tärkeydestä. Suurlähetystö voi tuntua monesta kansa-

laisesta hyvin kaukaiselta, mutta sen toiminnalla on enemmän vaikutusta elä-

määmme kuin alussa uskoisikaan.

7.4 Jatkotutkimusaiheet

Suurlähetystön merkitystä voisi tutkia monelta eri kannalta, kuuluuhan suurlä-

hetystön toimintapiirin alle laaja kenttä erilaisia tehtäviä kuten tämäkin tutki-

mus osoittaa. Esimerkiksi suurlähetystön merkitystä voisi tutkia yksityisen

henkilön, vaikka yrittäjän tai paljon matkustelevan henkilön näkökulmasta. Tai

sitten suurlähetystön toimintaa voisi tutkia vaikka esimerkiksi koko maan talo-

uselämänkasvun merkityksen kannalta. Tämän tutkimuksen johdattelemana

lukijalle saattoi ehkä tulla mieleen, miltä kannalta hänestä olisi mielenkiintoista

tutkia suurlähetystön toimintaa. Mahdollisuuksia on monia.

Suurlähetystön roolia voisi myös tarkastella sen eri tehtävien kautta ja selvit-

tää, miten kansalasiset kokevat nämä omalla kohdallaan. Olisi myös mielen-

kiintoista saada kartoitettua poliittisten päättäjien näkemyksiä suurlähetystön

toiminnasta ja vaikka Suomen ulkoministerin haastattelu. Tämä voisi koskea

yleisesti suurlähetystöjä. Onhan Suomi muiden maiden joukossa yhä globaa-

limmin kansainvälistymässä.

55

LÄHTEET

Alasuutari, P. s.a. Mitä on laadullinen tutkimus. Tampereen yliopisto. Oulun

yliopisto. Saatavissa:

http://wwwedu.oulu.fi/tohtorikoulutus/jarjestettava_opetus/Alasuutari/Mita_laad

ullinen_tutkimus_on.pdf [viitattu 9.11.2014].

L’Ambassade de Finlande à Paris. s.a. Esite. Suomen Pariisin suurlähetystö.

Anttila, P. 1998. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Dokumenttianalyysi. Me-

todx.com. Saatavissa:

http://www.metodix.com/fi/sisallys/01_menetelmat/01_tutkimusprosessi/02_tut

kimi-

sen_taito_ja_tiedon_hankinta/09_tutkimusmenetelmat/40_dokumenttianalyysi

[Viitattu 16.4.2015].

Briney, A. s.a. Embassy and Consulate - An Overview. Artikkeli. About Edu-

cation. Political Geography. Saatavissa:

http://geography.about.com/od/politicalgeography/a/embassy.htm [viitattu

2.4.2015].

Euroopan unioni. a. Tietoa EU:n toiminnasta. Saatavissa:

http://europa.eu/about-eu/index_fi.htm [viitattu 18.12.2014 ja 21.12.2014].

Euroopan unioni. b. Jäsenmaat. Saatavissa: http://europa.eu/about-

eu/countries/index_fi.htm [viitattu 18.12.2014]

Euroopan unioni. s.a. Tietoa EU:n toiminnasta. Historia. Saatavissa:

http://europa.eu/about-eu/eu-history/index_fi.htm [viitattu 10.12.2014].

Eurooppa tiedotus. 2014. Euroopan unionin toimielimet. Ulkoasiainministeriö.

7.4.2014. Saatavissa:

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267297&contentl

an=1&culture=fi-FI#.VSpbU_msXo4 [viitattu 12.4.2015].

Finpro. 2015. Finpro France contact. Saatavissa:

http://www.finpro.fi/web/finpro-eng/contact/france [viitattu 21.4.2015].

Gallaga, M. G. 2013. Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen protokolla-asioiden

virkamies (eng. Presidential Protocol Officer). Do we still need embassies.

Artikkeli. The Diplomat. 4.9.2013. Saatavissa:

56

http://thediplomat.com/2013/09/do-we-still-need-embassies/ [viitattu 18.3.2015

ja 19.3.2015].

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki:

Tammi.

Institut finlandais (suom. Suomen Ranskan instituutti). 2015. Institut finlandais.

Saatavissa: http://www.institut-finlandais.fr/gallery/institut-finlandais-2/ [viitattu

21.4.2015].

Kansalainen A, lastentarhanopettaja. Haastattelu 3.4.2015. Savonlinna.

Kansalainen B, opiskelija. Haastattelu 6.4.2015. Savonlinna.

Kansalainen C, trukkikuski. Haastattelu 5.4.2015. Savonlinna.

Kansalainen D, rakennusinsinööri. Haastattelu 5.4.2015. Savonlinna.

Kemppainen, R. 2002. Suomi Euroopan unionissa. Helsinki: Edita.

Kinnunen, H. 2014. Puheen päivä: Diplomaatin arkea Ranskassa. Yle Areena.

Äänitetty haastattelu. 10.10.2014. Saatavissa:

http://areena.yle.fi/radio/2414368 [viitattu 2.4.2015, 11.4.2015, 14.4.2015 ja

15.4.2015].

Kone. 2015. Kone yrityksenä. Saatavissa: http://www.kone.fi/kone-yrityksena/

[viitattu 6.4.2015].

Maaseudun sivistysliitto. 2015. EU:n tärkeimpien tehtävien kymmenen kärki.

Saatavissa: http://www.msl.fi/index.php?pid=28&cid=11 [viitattu 8.4.2015].

Oiva. 2015. Du design avec diplomatie. 27.9.2013. Artikkeli. Blogi/ verkko-

kauppa. Saatavissa: http://blog.oiva.fr/du-design-avec-diplomatie.php [viitattu

22.4.2015].

Ruonala, M. 2008. EU-perusteos.

Ruonala, M. & Pietilä, H. 2014. EU-perusteos. 3. uusittu laitos.

Sinkari, S. & Leppäjärvi, R. 2011. Ulkoasiainhallinto ja sosiaalinen media. Ul-

koasiainministeriö. Nettijulkaisu. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?searchtext=Ulkoasiainhallinto&app=

4&contentlan=1&culture=fi-FI&showmode=1 [viitattu 22.2.2015].

57

Suomen ja Ranskan välinen kauppasopimus 3/1921.

Suomen ulkoasianministeriö. 2015. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Kansalais-

palvelut. 16.3.2015. Saatavissa

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32231&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 5.3.2015 ja 6.3.2015].

Suomen ulkoasianministeriö. 2014a. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Henkilö-

kunta. Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32228&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 5.3.2015].

Suomen ulkoasiainministeriö. 2014b. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Historia.

11.6.2014. Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32230&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 27.11.2014].

Suomen ulkoasianministeriö. 2014c. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Suomi

EU:ssa. Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=44419&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 10.12.2014].

Suomen ulkoasiainministeriö. 2014d. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Team

Finland. 28.11.2014. Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=46698&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 6.4.2015].

Suomen ulkoasianministeriö. 2014e. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Ulko-

asianministeriö tiedottaa. 23.8.2014 Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?contentid=311196&nodeid=32226&c

ontentlan=1&culture=fi-FI [viitattu 4.4.2015].

Suomen ulkoasianministeriö. 2013a. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Suurlähe-

tystö. 3.9.2013 Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32227&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 31.3.2015].

Suomen ulkoasianministeriö. 2013b. Uusi suurlähettiläs Ranskaan. Uutiset.

30.8.2013. Saatavissa:

58

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?contentid=282592&nodeid=32223&c

ontentlan=1&culture=fi-FI [viitattu 16.12.2014].

Suomen ulkoasianministeriö. 2011. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Kahdenvä-

liset suhteet. 11.7.2011. Saatavissa:

http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=42211&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 30.3.2015 ja 3.4.2015].

Team Finland. 2015. Mikä on Team Finland. 12.2.2015. Saatavissa:

http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture

=fi-FI [viitattu 6.4.2015].

Tuomi, J. & Sarajärvi S. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-

sinki: Tammi.

Työntekijä, lähetystöneuvos, Suomen suurlähetystö, Pariisi. Sähköpostihaas-

tattelu 7.4.2015.

Ulkoasianhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasianministeriö. 2015a. Diplomaattiset suhteet. 22.1.2015. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15772&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 5.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2015b. Ulkoasiainministeriön tilinpäätös 2014. 17.3.2015.

Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34599&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 3.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014a. Diplomaatinuralle ulkoasianministeriöön. Elektro-

ninen esite. Saatavissa:

http://www.kopijyva.fi/ejulkaisut/ulkoasiainministerio/UM_diplomaattiura_2013

[viitattu 9.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014b. Euroopan unionin ulkosuhdehallinto. 3.11.2014.

Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=251990&culture=fi-FI [vii-

tattu 6.1.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014c. Hallintouralle ulkoasiainministeriöön. Elektroninen

esite. Saatavissa:

59

http://www.kopijyva.fi/ejulkaisut/ulkoasiainministerio/UM_rekrytointi_2013/ [vii-

tattu 9.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014d. Lait ja asetukset. 27.5.2014. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34773&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 14.12.2014].

Suomen Ulkoasianministeriö. 2014e. Organisaatio. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15130&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 23.2.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014f. Suomen edustaminen ulkomailla. 17.4.2014 Saa-

tavissa:

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=44753&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 20.2.2015 ja 23.2.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014g. Ulkoasianhallinnon painopisteet. 14.10.2014.

Saatavissa:

http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46732&contentlan=1&

culture=fi-FI [viitattu 16.1.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014h. Ulkoasianhallinnon toiminta ja talous. 7.8.2014.

Saatavissa:

http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15177&contentlan=1&

culture=fi-FI [viitattu 16.1.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014i. Ulkoministeri Tuomiojan puhe suurlähettiläskoko-

uksessa 2014. 25.8.2014. Saatavissa:

http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=311209 [viitattu 28.2.2015].

Ulkoasianministeriö. 2014j. Ura ulkoasianhallinnossa. 21.10.2014. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15193&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 9.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2013a. Edustustojen tehtävät. 27.3.2013. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42646&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 20.2.2015, 22.2.2015 ja 27.2.2015].

60

Ulkoasiainministeriö. 2013b. Ministeriö. 23.12.2013. Saatavissa:

http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15163&contentlan=1&

culture=fi-FI [viitattu 14.12.2014 ja 5.1.2015].

Ulkoasianministeriö. 2013c. Rekrytointi. Ura ulkoasianhallinnossa.

23.12.2013. Saatavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeId=15192&contentlan=1&cultur

e=fi-FI [viitattu 9.4.2015].

Ulkoasianministeriö. 2013d. Strategiat, lait ja asetukset. 31.12.2013. Saata-

vissa:

http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15176&contentlan=1&

culture=fi-FI [viitattu 3.12.2014].

U.S. Department of State (suom. Yhdysvaltain ulkoasianministeriö). s.a. What

is a U.S. Embassy. Discover diplomacy. Saatavissa:

http://diplomacy.state.gov/discoverdiplomacy/diplomacy101/places/170537.ht

m [viitattu 8.4.2015].

Valtioneuvosto. s.a. Valtioneuvosto. Saatavissa:http://valtioneuvosto.fi/tietoa

[viitattu 2.4.2015].

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta 1.3.2000/256

Valtioneuvoston asetus ulkoasianministeriöstä 1171/2005

61

SÄHÖPOSTIHAASTATTELULOMAKE

Hei,

Olen tällä hetkellä kirjoittamassa opinnäytetyötäni, joka pohjautuu vahvasti

siellä suurlähetystössä suorittamaani harjoitteluun. Olin aikaisemmin yhtey-

dessä lähetystöön ja minut ohjattiin lähettämään viesti sinulle.

Tutkin siis työssäni suurlähetystön kaltaisen diplomaattisen edustuston merki-

tystä. Olen löytänyt artikkeleja liittyen siihen suurlähetystön tarpeellisuudesta,

joissa selvennetään suurlähetystön toimintaa ja roolia. Tutkimuksessa käsitte-

len Suomen ja Ranskan välisiä suhteita, kerron Suomen Pariisin suurlähetys-

töstä ja sen tehtävistä sekä miten Euroopan Unioni vaikuttaa suurlähetystön

arkeen (kun molemmat maat kuuluvat EU:hun).

Tutkimukseni kannalta minulle olisi paljon apua siitä, jos pystyisit vastaamaan

pariin kysymykseen. Käytän vastauksia opinnäytetyössä, mutta henkilöt pysy-

vät anonyymeinä.

Ikä:

Työnimike:

Työnkuva:

1. Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli siellä Ranskassa?

2. Mitkä ovat suurlähetystön tehtävät?

3. Euroopan Unionilla on paljon vaikutusta suurlähetystön toimintaan Rans-

kan ja Suomen ollessa unionin jäsenmaita. Voitko antaa pari käytännön esi-

merkkejä tavoista, joilla EU vaikuttaa ja/tai säätelee Suomen suurlähetystön

toimintaa siellä Ranskassa.

4. Minkälaisista työtehtävistä diplomaatin arki koostuu? Voitko antaa pari käy-

tännön esimerkkiä

Vastausten purun haluaisin aloittaa seuraavalla viikolla ja toivoisinkin, että

vastaukset olisivat minulla mielellään tämän viikon alussa tai viimeistään per-

jantaina 10.4.

Voisin myös soittaa suurlähetystöön jos kysely on helpompi suorittaa puhelin-

haastattelun muodossa. Tästä olisi minulle todella paljon apua ja merkitystä

62

tutkimukseni kannalta, jonne pyrin saamaan suurlähetystön työntekijän asian-

tuntevuuden tukemaan tutkimustani.

Aurinkoisin terveisin,

Tiia-Tuulia