RAPORTTI

Alumnityön kartoittaminen ja kehittäminenKehitysideoita Humakin alumnitoiminnalle

Hanna Eklund

Alumnityön kartoittaminen ja kehittäminenKehitysideoita Humakin alumnitoiminnalle

Hanna Eklund

Kulttuurituotanto (240 op)

Kesäkuu/2014

Kulttuurituotanto (240 op)

Kesäkuu/2014

SISÄLLYS

1 ALUMNITOIMINNAN KEHITTÄMISTYÖ 4

2 TEEMAHAASTATTELU JA PEREHTYMINEN 5

3 ALUMNITOIMINNAN UUDISTAMINEN 6

3.1 Alumnien kohtaaminen 73.2 Yhteydenpito ja paikalliset verkostot 73.3 Uusi tietorekisteri 8

4 ALUMNITOIMINNAN TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 9

4.1 Kohdistettu tiedottaminen 104.2 Käytössä olevat viestintävälineet kehitykseen 10

5 TYÖELÄMÄ JA ALUMNIT 11

5.1 Verkostoituminen 11

6 ALUMNIEN NÄKÖKULMA 12

4.1 Opiskelijat ja alumnit 13

5 JATKUVA KEHITYS 14

LÄHTEET 15

LIITE 17

1 ALUMNITOIMINNAN KEHITTÄMISTYÖ

Tehtäväni oli kartoittaa Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) nykyistä

alumni toimintaa ja saada kehitysideoita tulevalle toiminnalle ja kehittää uusia

menetelmiä toiminnan uudistamiseksi. Kehittämistyöhän on liikkumista tutusta

tuntemattomaan ja kohti parempaa käytäntöä eli vanhojen toimintatapojen

kyseenalaistamista. Selvitin toiminnan nykymuotoa ja tulevaisuutta

teemahaastattelu menetelmää käyttäen. Rajasimme tutkimusalueeksi

Jyväskylän ja Turun kulttuurituotanto puolen alumnitoiminnan.

Hain vastauksia muun muassa näihin isoihin kysymyksiin, jotka voitaisiin

määritellä myös tutkimuskysymyksiksi ja teema-alueeksi:

Millaista on nykyinen yhteydenpito opettajien ja jo valmistuneiden opiskelijoiden

kanssa? Entä valmistuneiden ja nykyisten opiskelijoiden vuorovaikutus? Kuinka

voisimme parantaa näitä suhteita ja hyödyntää vastavuoroista tietotaitoa. Työtä

voitaisiin siis kutsua pienimuotoiseksi kehitystutkimukseksi, jossa opettajien

kokemukset olivat tärkein tiedonlähde. Otin mukaan myös valmistuneiden

opiskelijoiden näkökulman. Raportissani käyn läpi kehittämistyön vaiheet,

muutamat kehitysideat nykyiselle alumni toiminnalle ja myös mahdolliset

tulevaisuuden näkymät. Kehitysideoiden olisi tarkoitus olla sovellettavissa koko

Humakin alumni toiminnan kehittämistä varten tulevaisuudessa.

Alumnit (=kasvatti, suojatti) ovat Humakista valmistuneita oman alan

ammattilaisia, jotka voivat toimia linkkinä nykyisille opiskelijoille harjoittelupaikan

ja opinnäytetyö aiheiden etsinnöissä. Heillä on myös mahdollisuus välittää

työelämää koskevia tietoja ja tarpeita entiselle opinahjoilleen. Suomessa

alumneiksi yleisesti lasketaan myös ko. koulutuslaitoksessa työskentelevät ja

työskennelleet (Härkönen 2003, 49). Humakin alumnitoiminnasta vastasi ennen

Humakin Alumnit ry, joka lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Uudenlainen

alumnitoiminta aloitettiin vuoden 2014 alusta. Siinä halutaan varmistaa, että

toiminta kehittyisi samaan suuntaan kuin Humakin muu toiminta ja vastaisi

myös alumnien kasvaviin tarpeisiin. (Humak 2014.)

4

2 TEEMAHAASTATTELU JA PEREHTYMINEN

Tiedonkeruumenetelmänä minulla oli teemahaastattelu. Haastattelun suurena

etuna on se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen

sitä vaatiessa ja vastaajia myötäillen. Haastattelussa kysymysten asettelua

voidaan muuttaa tai tehdä lisäkysymyksiä ja näin vastauksien tulkintakin usein

helpottuu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 192.) Haastattelu on silti aina

tilanne- ja kontekstisidonnaista, ja tämä on tärkeää ottaa huomioon

analysointivaiheessa. On siis osattava tulkita vastauksia kulttuuristen

merkitysten ja merkitysmaailmojen valossa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara

2001, 194.) ”Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto”.

Aihepiirinäni oli alumnitoiminta, mutta tarkan kysymysten muotoilun ja

järjestyksen jätin pois (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 195).

Aloitin prosessin huolellisella aihepiiriin perehtymisellä, jotta haastattelu voidaan

kohdentaa juuri tiettyihin teemoihin. Sisältö- ja tilanneanalyysi on siis

teemahaastattelussa tärkeää. Käsiteltävät teemat valitaan tutkittavaan

aiheeseen perehtymisen pohjalta. Perehtyminen tapahtui niin kirjamateriaalia

selaamalla, vertailuanalyysilla (benchmarking) muiden koulujen alumnitoimintaa

kohtaan sekä itse haastatteluiden avulla.

Perehtymisen ohella haastattelin perusteellisemmin yhtä Turun sekä Jyväskylän

kulttuurituotannon lehtoria. Näissä haastatteluissa oli mukana myös yksi entinen

alumni Ry:n jäsen avaamassa näkökulmaa kehitykselle. Näiden pohjalta

saatoin tehdä vielä muutaman laajan, mutta olennaisen kysymyksen Turun ja

Jyväskylän kaikille kulttuurituotannon puolen lehtoreille sekä joillekin TKI:n eli

Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

henkilökunnalle sähköpostin välityksellä. Tein sähköpostikysymykset syvempien

haastatteluiden pohjalta, jotta kohdistaisin kysymykset suoraan ongelma-

aiheeseen. Vastauksia tuli vain 3/10. Kesän alun ajankohta saattoi vaikuttaa

vastaajien määrään, mutta jo näillä vastauksilla sain kartoitettua hieman

nykytilannetta ja tulevaisuuden toiveita. Lehtoreiden kokemukset olivat hyvin

arvokkaita, jotta tulokset antaisivat mahdollisimman totuuden mukaisen kuvan

toiminnasta. Näin on helpompi kehittää toimintaa oikeaan suuntaan ja tehdä

5

konkreettisia kehitysideoita vuorovaikutuksen helpottamiseksi. Sain

kehittämistyöhöni mukaan myös kahden alumnin näkökulman. Nyt voimme

saada lisää tukipohjaa kehitysideoille ja kaikkien osapuolten toiveet kuuluviin.

Yhteensä vastauslomakkeita kertyi siis kahdeksan.

3 ALUMNITOIMINNAN UUDISTAMINEN

Ennen tätä vuotta alumnitoiminnasta vastasi alumniyhdistys. Yhdistyksen

aikana toiminta Humakissa oli hyvin satunnaista ja ennen kaikkea alueellista

toimintaa. Yhdistys ehti toimia noin kolme vuotta, kunnes koko alumnitoimintaa

haluttiin uudistaa enemmän Humakin koko linjaan sopivaksi. Tällä hetkellä

yhteyshenkilönä toimii Satu Riikonen. Tavoitteena on löytää jonkinlainen

toimintamallin Humakin alumnitoiminnalle. Mutta toiminnan uudistamiseen

tarvitaan kaikkien yhteistyötä. Vaaditaan koko henkilökunnan sitoutumista

konkreettisella tasolla, jotta ovet voivat avautua uusiin investointeihin sekä

vapaaehtoisten osallistuttamiseen, eli tässä tapauksessa kontaktin ottamista

alumneihin (Koskenniemi 1998, 22). Tiimimäisellä työskentelyllä pyritään

saamaan koulun kaikki resurssit yhteiseen käyttöön ja yhteiseksi hyödyksi.

Kokonaisuus muodostuu näin ollen suuremmaksi kuin yksilöiden yksittäisten

panosten summan. (Koskenniemi 1998, 133).

Se mitä uudistamiseen tarvitaan käytännössä kohderyhmä huomioonotettuna

on:

Luotettavuus: eli pidetään lupaukset, joita annetaan varsinkin alumneille.

Vastaanottavaisuus: Humak on valmis tuottamaan tarvittua palvelua.

Kyvykkyys: Humakin henkilökunnalla on oltava tarvittavat tiedot ja taidot.

Saatavuus: Alumnien mahdollisuus helppoon kontaktointiin.

Ystävällisyys ja ymmärtämys: Huomioonottaminen ja kunnioitus

vastavuoroisesti.

Kommunikaatio: Kuunnellaan alumnien (työelämän) toiveita ja

informoidaan heitä kielellä, jonka he ymmärtävät (esim. sosiaalinen

media).

6

Uskottavuus: Humakin on oltava luotettava ja rehellinen yhteistyötaho.

(Koskenniemi 1998, 123.)

3.1 Alumnien kohtaaminen

Ensimmäinen askel uudistamiseen on opiskelijoiden kytkeminen

yhteissuunnitteluun. Opiskelijat suhtautuvan opiskeluun myönteisemmin, kun

saavat olla itse mukana suunnittelussa. Eli käytetään yhteistoiminnallisia ja

vuorovaikutuksellisia työtapoja koko Humakin opettajien toiminnassa.

(Härkönen 2003, 10.) Opettajilla on luonnollisesti laaja verkosto omaan

ammattialaansa ja he voivat aktiivisesti auttaa alumnitoimintaa linkittämällä

omia suhteitaan koulun alumnitoimintaan (Härkönen 2003, 49). Monet

haastateltavista mainitseekin ottaneensa kurssitoimintaansa mukaan omien

suhteiden käytön esim. kutsumalla luennoimaan jonkin entisen opiskelijan tai

asiantuntijan. Näin saadaan mm. tuleville opiskelijoille ammatti-identiteetin

vahvistusta sekä käsitystä tulevasta työelämästä (Vastaaja1).

Olisi myös tärkeää saada aktiivisille alumneille mahdollisuus osallistua

koulutuksen kehittämiseen ja tietotaitojen päivittämiseen (Härkönen 2003, 50).

Toiminnan ollessa oikeanlaista, alumnit olisivat mukana ennen opintoja aina

sinne saakka kunnes he valmistuvat eli koko opintoajan (Härkönen 2003,18).

Vertailuanalyysissakin selvisi, että esim. Englannissa ja Amerikassa on jo pitkä

yhteistyö alumnien kanssa opintojen alusta asti (University of Kent 2013, Alumni

2014). Monet lehtoreista mainitsevat säännöllisen toiminnan puuttumisen.

Muutos ehdotuksina tuli vuosittainen alumnipäivä tai muu keino tavata entiset

opiskelijat esim. jonkinlaisen tapahtuman puitteissa. Haastatteluissa tuli puhetta

myös olemassa olevasta Hurrikaani tapahtumasta sekä Onko elämää

valmistumisen jälkeen? –illoista, positiivisina alumnikohtaamisina (Vastaaja 2,

5). Nämä kyseiset illat eivät silti ole jokaisella kampuksella järjestettyjä (vain

Jyväskylä ja Helsinki), eikä säännöllisiä. Hurrikaaniakin saisi mainostaa vielä

enemmän.

3.2 Yhteydenpito ja paikalliset verkostot

7

Se

miten yhteydenpito alumnien ja opettajien välillä toimii tapahtuu lähinnä jo

olemassa olevien verkostojen kautta. Seuraataan kulttuurituotantoalalle

työllistyneitä opiskelijoita osin virallisesti eli yhteistyökumppaneina ja osin

epävirallisesti ns. sosiaalisen median kautta esim. Facebook (Vastaaja 3).

Humakin todistuskansion mukana tulee myös lappu, jossa kysytään jos he

haluavat liittyä alumnitoimintaan mukaan, siinä kysytään lupa yhteystietojen

lisäämistä rekisteriin, sama lomake löytyy myös Humakin nettisivuilta (Humak

2014). Monesti yhteistietojen antaminen nähdään vain jälkimarkkinointia varten,

jos alumnitoiminta ei sano mitään. Jälkimarkkinointisanalla on negatiivinen kehä

ja siksi sille tulisi kehittää jokin uusi ja innostavampi merkitys, jotta valmistuvat

opiskelijat tarttuisivat syöttiin. Ongelmana on myös se, että kulttuuriala on

monipuolinen ja yksilön työura ennakoimaton ja epävarma työttömyyden ja

palkkatyön värittämä katkeileva työura tai yrittäjämäinen ura (Mäkelä &

Parviainen 1989, 25). Alalla toimiville ammattilaisille on kulttuurin uusista

määrittelyistä johtuen avautunut uudenlaisia ja monipuolisempia työllistymisen

tapoja, uusia ammatteja ja toimenkuvat on monipuolistuneet (Puurula 1998, 12).

Paikallisuus on siis erittäin vahvassa roolissa alumnitoiminnan kohdalla.

Humakilla ei ole varaa pyytää ympäri suomea työskenteleviä alumneja

luennoimaan. (Vastaaja 5.) Toiminta vaatii pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea

alueellisen toiminnan painottamista. Alumni yhdistyksen tarkoituksena olikin

aikoinaan perustaa kaikille Humakin yksiköille omia toimikuntia. Humakin

kannattaisi esim. järjestää alueyksiköittäin työntekijä vastaava, jotta toiminta

olisi aktiivisempaa ja toiminta alueellisesti fokusoitua. (Vastaaja 2, 6.)

3.3 Uusi tietorekisteri

Ja tosiasia on, että Humakista valmistunut, mutta ei alalle päätynyt, ei

välttämättä ole silti alumnitoiminnalle hyödyksi (Vastaaja 3). On siis vaikea

pysyä mukana vaihtuvista yhteystiedoista ja työpaikoista. Humakilla on tarve

selkeälle yhteistietorekisterille/tietokannalle joka olisi henkilökunnan käytössä

(Vastaaja 1). Nykyisellään kontaktointi on enemmän hakuammuntaa, jos

paikallista verkostoa ei ole tai tuttavia ei löydy sosiaalisesta mediasta (Vastaaja

4). Yhteistietojen helppo saatavuus ja päivittyvyys pidemmän ajan jälkeen

valmistumisesta vaatisi teknologista osaamista ja nykyaikaisen muodon.

8

Yhteydenpito ei toimi enää rekisterijärjestelmän kautta, se on vanhaa ja

kankeaa, viitaten postitukseen. Yhtenä ehdotuksena oli oma Facebook ryhmä

alumneille ja opettajille (Vastaaja 6). Aktiivisille jäsenille toimisi varmasti myös

jonkinlainen nettijärjestelmä, joka voidaan päivittää itse tai jopa postin kautta.

Alumnien suunnasta tuli myös ehdotuksena uutiskirje, tapahtumat ja LinkedInin

välitys (Vastaaja 7 & 8). Sosiaalinen media mahdollistaa reaaliajassa

tapahtuvaa kommunikointia ja tiedonsiirtoa (Laitinen-Väänänen, Vanhanen-

Nuutinen & Hyvönen 2011, 80).

4 ALUMNITOIMINNAN TIEDOTUS JA MARKKINOINTI

Yksi isoimpia ongelmakohtia alumnitoiminnasta puhuttaessa on tiedottaminen ja

markkinointi. Tiedottamisen kautta tietämys parantuu ja mahdollisuudet

nähdään selkeämpinä. Heikko tunnettavuus johtaa aiheettomiin

ennakkoluuloihin ylipäätään koko toimintaa kohtaan. (Koskenniemi 1998, 69.)

Stepit KOHO-projektin toteuttamassa tutkimuksessa ”Työelämän ja AMK:n

yhteistyöstä työelämän näkökulmasta” vuonna 2009 avointen vastausten

perusteella alumniyhteistyön kehittämisen tulisi lähteä siitä, että niin yrityksille

kuin valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tiedotetaan alumniyhteistyön

tarkoituksesta ja hyödyistä (Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen

2011, 32). Jos ottaisimmekin mallia isojen koulujen alumnitoiminnasta,

aloittaisimme valmistuvien opiskelijoiden innostamisen ja infoamisen

alumnitoimintaa kohtaan paljon aikaisemmin (University of Kent 2013).

Toinen tutkimus, joka käsittelee kulttuurin koulutuksen hankkineiden koulutusta

ja uraa todetaan, että kulttuurituotannon alan ihmisistä 44% oli oman alan töissä

ja silti yksikään ei määritellyt itseään asiantuntijaksi (Honkanen & Ahola 2003,

87-89). Kulttuurituotannon ko. valmistuneista vain viisi prosenttia oli jo

koulutukseen hakeutuessa selvillä siitä millaisiin työelämän tehtäviin koulutus

valmistaa (Honkanen & Ahola 2003, 62). Eri koulutusaloilla ja myös eri AMK:ssa

hoidetaan työelämäyhteyksiä varsin eri tavoin ja erilaisilla menestyksellä

(Honkanen & Ahola 2003, 76). Keskeisimmät syyt, miksi opiskelijoilla ei ollut

käsitystä siitä, millaisiin työelämän tehtäviin oman kulttuurialan koulutus

9

valmistaa olivat koulutuksesta löydettävät ongelmat esim. työelämää käsiteltiin

liian vähän, työharjoittelu ei toiminut, koululla oli heikot työelämäyhteydet sekä

liiallinen tai liian vähäinen yrittäjyyskoulutustarjonta (Honkanen & Ahola 2003,

66-67). Humakin on siis tarkasteltava näitä kohtia alumnitoiminnan

kehittämiseksi ja oikeanlaiseen markkinointiin panostaessa. Onko siis

ihmekään, jos alumneja ei ole jos heillä ei ole käsitystä omasta

asiantuntijuudestaan tai jos heillä on erilaiset odotukset yhteistyöstä?

Amerikassa monet kampukset mainostavat alusta asti ”Tervetuloa

alumniperheeseen” (Vastaaja 2). Harvardin yliopistolla on jopa kehitetty

alumneille oma urakehityspalvelu, jota he voivat aina tarvittaessa hyödyntää

(Harvard Business School 2014). Voisimmeko kehittää Humakillekin tästä oman

mallin? Humakin yksiköt ovat Suomessa melko pieniä ja opiskelijat ja opettajat

tuntevat toisensa, joten potentiaalia tällaiselle toiminnalle löytyy. Pitäisi vain

osata hyödyntää mallintamista ulkomailta isojen koulujen kautta. (Vastaaja 2.)

4.1 Kohdistettu tiedottaminen

Myös opettajille ja muulle henkilökunnalle on tiedotettava mistä

alumnitoiminnassa on lopulta kyse ja mitkä ovat sen tavoitteet. Kaikkien olisi

hyvä tietää kuka on vastuussa omalla kampuksella alumnitoiminnan

ylläpitämisestä, jos kysymyksiä ilmenee. (Härkönen 2003, 51-53.) Tiedottamista

tarvitaan myös työelämään päin AMK:n tarjoamista mahdollisuuksista

(Härkönen 2003, 50). Tätä voidaan hoitaa luomalla suoria yhteyksiä

henkilökohtaisten käyntien avulla tai kunnon markkinatempauksilla. Entinen

alumni ry. jäsenkin päätyi ihmettelemään, että ”onko Humakin alumnitoimintaa

edes koskaan promottu?” Monet lehtoritkaan eivät olleet selvillä

alumnitoiminnan uudistuksesta tai kontaktihenkilöstä. Suurin osa

haastateltavista piti toimintaan itsestäänselvyytenä ja osana kurssitoimintaan,

mutta silti melko pienessä määrin ja omilla resursseillaan. Humakin

koulutusmarkkinoinnin pitäisi olla tarkoituksenmukaisempaa, vaikka

tiedottaminen asettaa omat haasteensa (Vastaaja 5).

10

4.2 Käytössä olevat viestintävälineet kehitykseen

Humakilla on olemassa oma Facebook-sivu, jossa alumneilla on mahdollisuus

olla mukana, mutta toiminnan tulisi olla näkyvämpää. (Vastaaja 5, 2.) Facebook

onkin ollut SeAMKin alumnitoiminnan ja viestinnän kehittämistutkimuksessa

eniten käytetty ja halutuin yhteydenpito linkki (Vuorinen 2012, 29). Tähän tulisi

siis todella panostaa. Toinen Humakin käyttämä linkki on työelämäfoorumi

HumakProssa, johon alumneilla on mahdollisuus päästä lisäämään

työtarjouksia sekä poimimaan vinkkejä itselleen. Foorumienkin kohdalla on

epäselvyyttä, sillä kaikilla lehtoreilla ei ole käsitystä siitä, mihin alumneilla on

pääsy ja mihin ei. Lainatakseni yhtä lehtoria: ”Niistä ei ole tarpeeksi tietoa.

Toisin sanoen, kohtaamisia ei juurikaan mahdollisteta” (Vastaaja 1).

Metropolian alumni yhdistys julkaisee kerran vuodessa ilmestyvää Alumnus –

lehteä, joka lähetetään kaikille yhdistyksen jäsenille sekä jaetaan kaikille

valmistuville. Lehti sisältää työelämätietoa sekä kertoo yhdistyksen toiminnasta.

(Halmentoja 2009, 11.) Humak voisi myös miettiä lehtistä tai pienempää

tiedotetta (esim. sähköinen) (Vastaaja 5 & 7). Eikä sitä olisi varmastikaan

mahdotonta yhdistää kumppanuusfoorumin tiedotteen yhteyteen, jos sellainen

on kerran kehitteillä (Humak 2014).

5 TYÖELÄMÄ JA ALUMNIT

Humakin toiminnassa on vahvasti mukana myös kumppanuusfoorumi toiminta,

jota ollaan viime aikoina ainakin Turun suunnalla tutkittu ja sen toimintaa alettu

kehittämään. Työelämäkumppaneita halutaan mukaan toimintaan sekä

vaikuttamaan opetussuunnitelmaan (Vastaaja 3). Työelämä tietoutta olisi siis

hyvä jakaa enemmän, sillä alumnityö on vielä melko tuntematonta

työelämämaailmassa (Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen

2011, 38). Tietouden levittämisessä on silti otettava huomioon oikeiden

käsitteiden avaaminen, jotta ymmärrys on yhteistä AMK:n ja

työelämäkumppaneiden välillä (Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen &

Hyvönen 2011, 48). Alumniyhteistyö oli vähäisin käytetty yhteistyömuoto

ammattikorkeakouluissa, Stepit KOHO-projektin toteuttamassa tutkimuksessa

11

(Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen 2011, 32). Samaan aikaan

hyödyllisimmäksi yhteistyönmuodoksi (81,9%) koettiin juuri alumniyhteistyön

tekeminen. Kukaan siihen osallistuva ei arvioinut sen olevan hyödytöntä.

(Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen 2011, 34.)

5.1 Verkostoituminen

Viimeisten parikymmenen vuoden aikana globaali, nopeasti muuttuva ja jopa

kaaosmainen toimintaympäristö on pakottanut koulutusorganisaatiot etsimään

uusia ja tehokkaampia toimintamuotoja. Verkostomaisen työskentelyn

lisääntyminen on ollut yksi keskeisimmistä vastauksista toimintaympäristön

muutoksiin, ja siten yhteisö- ja verkosto-osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti

kaikilla sektoreilla niin organisaatioiden kuin yksittäisen työntekijän tasolla.

(Laitinen-Väänänen, Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen 2011, 89.) Tätä

verkostomaista työskentelyä juuri kaivataan alumnityöhön ja uskon siinä olevan

paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Joillekin yhteistyötahoille ja alumneillekin voi olla motivoivaa koulutuksen

sisältöön vaikuttaminen. On tehtävä havaintoja siitä mitä tarpeita työelämässä

oikeasti on, mihin suuntaan koulutusta tulisi kehittää yms. Kysymykseen

vastaako tutkinto osaltaan työelämä tarpeisiin voi saada suoraa palautetta juuri

yhteistyöprojektien kautta (Vastaaja 6). Mutta koska kumppanuuksien

kehittäminen vie aikaa ja edellyttää henkilösuhteita on alumnien sitouttaminen

yhteistyöhön aloitettava heti valmistumisen jälkeen (Laitinen-Väänänen,

Vanhanen-Nuutinen & Hyvönen 2011, 100). Jotkut lehtoritkin näkevät

alumnitoiminnan juuri toimialaa kehittävänä toimintana, jossa yhteydenpidon

merkitys on ensisijaista (Vastaaja 3). TKI:n henkilökunnan alumnitoiminta

painottuu myös lähinnä hankepartnereiden sekä kohderyhmän etsimiseen

(Vastaaja 4). Yksi isoimpia syitä alumnitoiminnan tyytyväisyyteen ja

helppouteen on alumnien tietämys Humakin käytännöistä sekä

toimintamalleista (Vastaaja 5 & 6). ”Saa lähettää harjoittelijoita ja nykyisiä

opiskelijoista erilaisiin projekteihin ns. turvallisin mielin” (Vastaaja 6).

12

6 ALUMNIEN NÄKÖKULMA

Monet lehtoritkin ovat käsittäneet, että alumnitoiminta on perustettava

molemminpuoliseen hyötysuhteeseen eli synergia etuun (Vastaaja 3, 5, 6 & 7).

Monesti alumnitoimintaa mietitään koulutusorganisaation näkökulmasta eikä

alumnien näkökulmasta. Ongelmat alumnien kanssa ovat vaihtuvat

yhteystiedot, uusien alumnien löytäminen vakiintuneiden työkuvioiden sijaan

sekä uudenlaisen lisäarvon tuominen alumneille (Vastaaja 3 & 6). Olisikin hyvä

huomioida, että alumnithan toimivat vapaaehtoisina työkumppaneina (Härkönen

2003, 50). Vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä saattaisi löytyä vastauksia

alumnien uudenlaiseen motivointiin. Kulttuurialalle on silti ominaista suuri

vapaaehtoistoiminnan käyttö ja toisten auttaminen.

Jotkut alumnit näkevät jo Humakin helposti lähestyttävänä, kiinnostavana ja

tasokkaana toimijana, joka voisi olla linkki jo valmistuneiden ja vielä tutkintoon

opiskelevien kulttuurituottajien välillä. Kiinnostusta olisi mm. Humakin

mahdollisuuksista jo valmistuneiden kulttuurituottajien kattojärjestönä. Tätä

toimintaa voitaisiin harjoittaa erilaisten verkosto tilaisuuksien ja -seminaarien

kautta, joissa käsiteltäisiin esim. alan uusia tuulia, ilmiöitä sekä hyväksi

havaittuja käytäntöjä. (Vastaaja 7 & 8.) Lehtoreidenkin mukaan Humakin pitäisi

pystyä tarjoamaan enemmän esim. kivoja asiantuntija luentoja omaan

asiantuntijuuteen liittyen, illanviettoja, koulutusta tai palveluja (halvemmalla tai

ilmaiseksi) (Vastaaja 5, 6 & 7).

4.1 Opiskelijat ja alumnit

Pakarisen tutkimuksessa: Oulun seudun ammattikorkeakoulun Alumnit Ry:n

toiminnan kehittäminen opiskelijoiden näkökulmasta kävi ilmi, miten erilailla eri

koulutusohjelmissa opiskelevat nuoret toivoisivat tutustuvansa

alumnitoimintaan. Viestintäala, joka voisi olla jotenkin verrattavissa

kulttuurialaan, kiinnostusta löytyi tapahtumien ja tarinoiden lomasta. (Pakarinen

2012, 44.) Esim. Humakin Sitsit –tapahtuma, joka on kulttuurituottajien

verkostoja ylläpitävä tapahtuma ja kiertää eri kampuksien välillä, on ollut erittäin

13

suosittu (Vastaaja 5). Tähän yhteyteenhän voisi yhdistää alumnit ja Vuorisen

opinnäytetyön kehitysideat alumnitoiminnalle: Tapahtumassa valittaisiin vuoden

alumni, henkilö joka on panostanut valmistuneiden opiskelijoiden ja

korkeakoulun välisen yhteistyön syventämiseen. Vuoden alumni valinta toisi

uuden ulottuvuuden korkeakoulun ja alumnien välille. Toinen kehitysidea on

hyödyntää alumneja siten, että he toimisivat koulussa olevien opiskelijoiden

mentoreina ennen työelämään siirtymistä. (Vuorinen 2012, 37.)

Jos tuntuu kuitenkin siltä, että kiinnostusta jo kauan aikaa sitten valmistuneilta

ei enää löydy yhtenä vaihtoehtona olisi rakentaa koko alumnitoiminta

uusien/nykyisten opiskelijoiden varaan. Halmentojan lopputyössä

alumnitoiminta Metropolia ammattikorkeakoulun pop/jazzmusiikin

koulutusohjelmassa kerrotaan, että alumnitoimintaan osallistuminen on usein

luonteva jatkumo niille, jotka ovat olleet aktiivisia omana opiskeluaikanaan

esimerkiksi opiskelijakunnan toiminnassa tai muissa järjestöissä. Nämä

opiskeluaikanaan aktiiviset lähtevät helpommin mukaan alumnitoimintaan.

(Halmentoja 2009, 11.) Myös nykyisissä tuutoreissa voisi olla potentiaalia

aktiivisiksi alumneiksi (Vastaaja 3). Yksi lehtoreista kertoo, että monesti

aktiiviset ja alalle päätyneet alumnit ilmoittavatkin itsestään koululle (Vastaaja

3).

5 JATKUVA KEHITYS

Alumnitoiminnan tasoa tulisi valvoa aktiivisesti, jotta kehitys ei pysähdy

(Härkönen 2010, 54). Alumnitoiminnan laadun kehittämisessä on muistettava,

että se on jatkuva prosessi, joka ei pääty koskaan. Tarvitaan henkilökunnan

sitoutumista ja mahdollista kouluttamista, jotta taso pysyy yllä. Tärkeitä ovat

myös alumnien tarpeet ja Humakin yleisessä linjassa pysyminen. (Koskenniemi

1998, 133.) ”Toiminta pitäisi olla organisoidumpaa ja tavoitteellista” (Vastaaja

6).

Alumnitoiminnan erottaminen irralliseksi elementiksi ei kulttuurin alalla

välttämättä ole hyvä ratkaisu, sillä yhteenkuuluvaisuuden tunne ei ole yhtä

helppo muodostaa kuin suuremmissa koulutusohjelmissa (Halmentoja 2009,

14

19). Myös tarpeet ovat erilaisia eri koulutusohjelmilla. Kehitystyöni Humakin

alumnitoiminnan suhteen olikin tarkoitus keskittyä enemmän kulttuurituotannon

koulutusohjelman sisällä tapahtuvaan toimintaan, eikä niinkään koko

ammattikorkeakoulun tasolla tapahtuvaan toimintaan. Kehitysideat ovat silti

monistettavissa koko Humakille, vaikka näin jälkikäteen sanoisin, että jokaisen

koulutusohjelman on silti mietittävä spesifiktimpiä toimintatapoja omalle

alumnitoiminnalle. Oppilaitoksessa järjestettävien teemapäivien/tapahtumien

lisäksi olisi hyödyllistä järjestää koulutusohjelma keskeistä toimintaa.

15

LÄHTEET

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 1997/2001. Tutki ja kirjoita. 6.-7.painos. Tammi. Helsinki

Honkanen, Virpi & Ahola, Sakari 2003. Kulttuurin koulutus ja uudet urat. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 61. Digipaino. Turku.

Härkönen, Pekka 2003. Opettajatuutorin käsikirja. Tuutori-, alumni- ja mentoritoiminta Turun ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulu. Turun kaupungin painatuspalvelut. Turku.

Koskenniemi, Erkki (toim.) 1998. Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen. KSL-opintokeskus. Tammer-paino Oy. Tampere.

Laitinen-Väänänen, Sirpa, Vanhanen-Nuutinen, Liisa & Hyvönen, Ulla (toim.) 2011. Askelmerkkejä työelämäkumppanuuteen. Osaamisen kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja –sarja. Tampereen yliopistopaino Oy. Juvenes Print.

Mäkelä, Keijo & Parviainen, Immo 1989. Kulttuurialojen koulutus 2000. Opetusministeriön suunnittelu sihteeristön keskustelumuistioita 9. Opetusministeriö.

Puurula, A. 1998. ”Kulttuurin tulevaisuuden tekijät”. Studia Paedagogica 16. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Hakapaino. Helsinki.

Alumni 2014. Your career. Viitattu 16.6.2014.

http://www.alumniglobal.com/your-career/

Halmentoja, Antti 2009. Alumnitoiminta Metropolia ammattikorkeakoulun Pop/Jazzmusiikin koulutusohjelmassa. Esimerkkinä bassopäivä. Opinnäytetyö. Pop/Jazzmusiikin koulutusohjelma. Metropolia.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263211

Harvard Business School. Alumni. Viitattu 23.6.2014.

https://www.alumni.hbs.edu/Pages/default.aspx

16

Humanistinen ammattikorkeakoulu 2014. Humak. Alumnitoiminta. Viitattu 12.6.2014.

http://www.humak.fi/humak/alumnitoiminta

http://www.humak.fi/humak/rakenteellinen-kehittaminen/kumppanuusfoorumi

KvaliMOTV 2014. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö. Aineistonhankinta. 6.3.2. Teemahaastattelu. Viitattu 16.6.2014

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html

Pakarinen, Tiina 2012. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Alumnit Ry:n toiminnan kehittäminen opiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203123260

University of Kent 2013. The UK´s European university. Alumni. News. Viitattu 16.6.2014.

http://www.kent.ac.uk/alumni/groups/index.html

Vuorinen, Sami 2012. SeAmkin alumnitoiminnan ja viestinnän kehittäminen. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418228

Vastaajat on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä.

17

LIITE

Saatekirje

Hei sinä,

Teen kehitystyötä Humanistiselle ammattikorkeakoululle osana opintojani. Tarkoituksena on kartoittaa nykyistä yhteistyötä valmistuneiden opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä eli alumnitoimintaa ja kehittää uusia menetelmiä toiminnan uudistamiseksi. Selvitän toiminnan nykymuotoa ja tulevaisuutta teemahaastattelu menetelmää käyttäen ja olemme rajanneet tutkimusalueeksi Jyväskylän ja Turun kulttuurituotanto puolen alumnitoiminnan.

Alumnit ovat Humakista valmistuneita oman alan ammattilaisia, jotka voivat toimia linkkinä nykyisille opiskelijoille harjoittelupaikan ja opinnäytetyö aiheiden etsinnöissä. Heillä on myös mahdollisuus välittää työelämää koskevia tietoja ja tarpeita entiselle opinahjoilleen. Humak on aloittanut nyt uudenlaisen alumnitoiminnan vuoden 2014 alusta, jossa halutaan varmistaa, että toiminta kehittyisi samaan suuntaan kuin Humakin muu toiminta ja vastaisi myös alumnien kasvaviin tarpeisiin.

Vastauksenne ovat hyvin arvokkaita juuri sen kokemuksen pohjalta mitä teillä on. Joten ethän jätä vastaamatta sen vuoksi, että asia tuntuisi vieraalta. Tulosten avulla saamme totuuden mukaisemman kuvan ja pystymme kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan. Pyrin tekemään konkreettisia kehitysideoita vuorovaikutuksen helpottamiseksi.

Vastausaikaa on torstaihin 29.5.2014 asti. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja kenenkään vastaajan henkilötiedot eivät tule näkyviin loppuraportissa.

Suurkiitos etukäteen!  Lisätietoja allekirjoittaneelta.   Tekijä:Hanna Eklund, Kulttuurituotannon opiskelija/Turun Humakhanna.eklund@humak.edu050 5660 906

18