Oppiva organisaatio, hiljainen tieto ja

kollektiivinen osaaminen

Tulevaisuu-

teen ajautu-

minen

Tulevaisuu-

den tekemi-

nen

Tulevaisuu-

teen sopeu-

tuminen

SUHTAU-

TUMINEN

TULEVAI-

SUUTEEN

STRATE-

GISEN

LIIKKUMA-

VARAN

TARVE

Aktiivi-

nen

Suuri

VähäinenPassii-

vinenReaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva

TOIMINTATAPA

© S

ep

po

Hela

ko

rp

i

Organisaationtulevaisuusorientaatioita

- ennakointia ja proaktiivisuutta ajautumisen sijaan

Organisaation toimintakulttuurin elementit

© S

ep

po

Hela

korp

i

= oppivan organisaationkulmakivet

Oppiva organisaatio

© Seppo Helakorpi

Ohjaavattekijat

Toiminta Seuraukset ristiriita

Kaksisilmukkainen oppiminen

Yksisilmukkainen oppiminen

onnistuminen

Argyris & Schön 1996

Perusideana kaksisilmukkainen oppiminen

© S

ep

po

Hela

korp

i

Organisaation voimavarat

2 FYYSINENPÄÄOMA

- raha, kiinteistöt- tietojärjestelmät- teknologia, laitteet- raaka-aineet

3 SOSIAALINENPÄÄOMA

- ihmisten väliset suhteet- johtamisjärjestelmä- organisaatiokulttuuri:

toimintatavat, arvot, yms

1 INHIMILLLINENPÄÄOMA

- osaaminen- työmotivaatio, sitoutuminen- työkyky

© Seppo Helakorpi

Oppiva organisaatioOppiva organisaatio on sellainen organisaatio, jossa ihmiset kokoajan kehittävät kapasiteettiaan saadakseen aikaan haluamiaanasioita (Senge 2000)

Kun perinteisesti organisaatio

on ymmärretty yhteisiä tavoitteita

toteuttavaksi yhdenmukaistavaksi

systeemiseksi rakenteeksi ja väli-

neeksi, niin nyt korostuu sen rooli

ihmisten suhteiden joustavana ja

innovatiivisena avoimena verkos-

tona, jossa jatkuvasti tieto uusiu-

tuu ja virtaa toimijoiden kesken

(ks. Ståhle 2004).

© Seppo Helakorpi

(Sarala & Sarala 1996)

Oppivaorganisaatio

- viisiperusperiaatetta

Systeeminen ajattelu (ST); jokainen on osa kokonaisuutta ja vaikuttaa omalta osaltaan sentoimintaan ja tuloksiin. Tärkein perusperiaate. Todellisuus ei koostu vain lineaarisista vaikutus-suhteista, vaan toisiinsa liittyvistä ja toisiinsa vaikuttavista prosesseista – myös epävirallisista.Itsehallinta (PM), jolloin tavoitteena on henkilö-kohtaisten ominaisuuksien hyödyntäminen osaksi organisaatiota ja sen oppimista, organisaatio oppii oppivien yksilöiden avulla Sisäiset mallit (MM) ohjaavat ja usein myös rajoittavat toimintaamme ja siksi niiden tulisi oppivassa organisaatiossa tulla julki keskuste-lujen ja avoimen toimintakulttuurin kauttaYhteisen vision (SV) rakentaminen, jossa koros-tetaan, että organisaatiolla tulee olla säilyäk-seen yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Yhteiseen käsitykseen voidaan päästä avoimen keskustelun ja yhteisen työstämisen avulla.Tiimioppiminen (TL), joka on tulosta yhteisestäinnovaatiosta ja koordinoidusta toiminnasta ja seurausta yhteisestä kielestä ja ymmärryksestä. Ihmisellä on luonnollinen tarve innovatiiviseen ja kollaboratiiviseen työskentelyyn. Yhteistyö ei noudata vain organisatorisia rajoja, vaan yksilöl-lisiä valintoja eri kontakteissa ja sosiaalisissa suhteissa, verkostoissa.

(Senge 2000)

© Seppo Helakorpi

© S

ep

po

Hela

korp

i

Käytäntöyhteisö (Wenger 1998)

Käytäntöyhteisö ja kollektiivinen asiantuntijuus

Kollektiivisella asiantuntijuudella tarkoitetaan osaamista yhdessä. Se tarkoit-taa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä ja yhdistämistätoisen tai useamman ihmisen kanssa siten, että yksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa. Asiantuntijan pätevyydestä riippumat-ta hän ei voi hankkia tietoa kaikesta siitä, mitä yhdessä osaaminen voi tarjota. Helppoa kollektiivinen asiantuntijuuden muodostaminen ei kuiten-kaan ole. Asiantuntijuus on liitetty vahvasti huippuosaajiin, jotka eivät toi-miakseen tarvitse tai kaipaa muita. Monien asiantuntijoiden on vaikeaa myöntää itselleen etteivät tiedä tai osaa jotakin ja pyytää apua kollegoiltaan. Myöntäminen, että oma kompe-tenssi koskee vain suppeaa aluetta ja sen voisi yrittää suhteuttaa ja yhdis-tää toisten asiantuntijoiden tietoon, on avain muodostaa tietoa yhdessä. kollektiivinen asiantuntijuus perustuu avoimuuteen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. Se edellyttää yhteisten asioiden hoidon asettamista pelkänoman edun tavoittelun edelle.

(Parviainen-Koivunen 2004)

© Seppo Helakorpi

Kokemuksellinen oppiminen

VÄLITÖN,

OMAKOHTAINEN

KOKEMUS

POHDISKELEVA

HAVAINNOINTI

AKTIIVINEN

TOIMINTA

ILMIÖN

ABSTRAKTI

KÄSITTEELLISTÄMINEN

Kokemusten muuntaminen

TIEDOSTAMATON

TIEDOSTETTUYMMÄRTÄMINEN

(Kolbin kehä)

Tiimioppiminen

Tiimioppiminen on oppivan organisaa-tion kulmakivi. Vain suhteellisen pie-nen(5+2 hengen tiimi) ja tiiviin dialo-gimaisen yhteistyön kautta tapahtuu tiimioppimista myös ns. hiljaisen tiedon osalta.Kuvion mukaisesti voidaan vertailla tiimioppimista tiimalasiin, jossa oppi-misen aines, "hiekka", valuu yksilön oppimisesta organisaation oppimi-seksi. Tiimityö on päivittäistä yhteistä suunnittelua, jopa yhdessä ajattele-mista, yhdessä tekemistä sekä yhdes-sä arviointia ja kehittämistä.Tiedon ja ajatusten jakaminen on oleellista, koska siten syntyy yhtei-nen käsitteistö, joka antaa pohjaa yhteiselle kehittämiselle ja pohjaa synergiselle uudelle tiedolle.

Yhteisöllinen oppiminenHiljaisen tiedon spiraali (Nonaka)

Hiljaisen tiedon kerääminen ja kokemusten jakaminen työn sosiaalisissa konteksteissa

Hiljaisen tiedon ulkoistaminen puhumalla mm. tiimissä (dialogi, reflektio)

Hiljaisen tiedon yksilöllinen sisäistäminen käytännön tilanteissa, oppiminen

Hiljaisen tiedon yhdistäminen ja vaihto tiimissä, muuntuminen yhteiseksi tiedoksi

TIEDON LUOMINEN

(Nonaka)

Yksilön tiedonmuodostamisprosessissa tulkitaan saatavilla olevaa informaatiota muuttaen spiraalimaisen reflektion avulla. Yksilössätapahtuu äänettömän tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutusta.

Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän tietoinen osa pystyy työstä-mään 16-40 bittiä sekunnissa, mutta tiedostamaton kerrassaan 11 miljoonaa bittiä !

Reaalimaailma, ajattelun maailma

ja kielen maailma

(Nurmi 1986)

TiimioppiminenTIIMIOPPIMISTA EDISTÄVÄT TIIMIOPPIMISTA ESTÄVÄT

MOTIVOINTITiimin tulosvastuullisuusja aikaansaannokset

Esimies yksin vastuussa, kehit-tämishankkeet jäävät kesken

ESIMIESTEN

ROOLI

Esimiehet seuraavat jatukevat aktiivisesti

Esimiehet passiivisia tai vastaanharaavia

RYHMÄ-

DYNAMIIKKA

Tiimin koko 4 - 7 henkeä, yhteistyö sujuu, säännöllisetkokoukset, innostunut vetäjä

Tiimin kiinteys ja yhteistyökykyheikko, ei yhteistä kokousaikaa,toiminta epäsäännöllistä

TYÖN KOHDE

TYÖYHTEISÖ

Tiimillä yhteinen työn kohde,työyhteisö mukana ja tukee

Luontevaa yhteistä kehittämis-kohdetta ei löydy

ORGANISAA-

TIORAKENNE

JA TYÖNJAKO

Tiimillä suunnittelu- ja kehit-tämisvastuu ja -vapaus, ohutorganisaatio, monitaitoisuus

Työn suunnittelu ja tekeminenerotettu toisistaan. Koulutusnähdään palkintona

OPPIMINENKehittäminen johtaa tiedonhankintaan ja reflektoivaantyöotteeseen, syntyy halulaaja-alaisempaan asioidenoppimiseen ja hallintaan

Oppiminen satunnaista ja pelkäs-tään arkikokemukseen perustu-vaa, tietoinen oppimisnäkökulmapuuttuu

TIIMIN

MUOTOUTUMISPROSESSI

Yhteisöllinen oppiminen(Collaborative learning)

Tiimityö käytännössäPaljon aikaa keskusteluille yhteisistä lähtökohdista, perusperiaatteista ja uudesta toimintakulttuuristaTiimien muodostus mahdollisimman vapaasti, mieluimminjonkin yhteisen intressin pohjalta, esim. kehittämistehtäväTiimi valitsee itse johtajansaTiimityöhön varattava riittävästi aikaa, ei kiirettä “omiintöihin”, edellytyksenä avoin työyhteisö ja luottamusTiimityö on enemmänkin muuta yhteistyötä kuin tiimi-palavereja, tiimillä aito päätösvaltaTiimi on pitkäkestoinen tehtävä, jossa kunkin jäsenen erityisosaaminen on käytössä, “empowerment-kokemus”Tiimikokoukset säännöllisesti, kaikki jäsenet mukanaTiimijohtajien kautta koko organisaatio tiimiytynytTiimioppiminen, jatkuva dialoginen vuorovaikutus, jokajohtaa synergisiin yhteisiin ideoihin ja toimintoihin

JOHDON JA TIIMIN DIALOGI

© S

ep

po

Hela

korp

i

Tiimityön perustaa, tiimihallinta

Tiimityöllä tavoitellaan tuloksia seuraavilla kehittymisalueilla 1. Tiimin aikaansaannokset eli tulokset2. Sitoutuminen ja toiminnan lähtökohdat3. Yhteistyö eli tiimin sisäinen toimivuus4. Jäsenten erilaisuuden huomioiminen eli yksilöllisyys

© S

ep

po

Hela

ko

rp

i

T I I M I H A L L I N T A

© Seppo Helakorpi

Pohdittavaa…

Kokemuksesi tiimityöstä?

Mitä ajatuksia tämä kokonaisuus herätti sinussa?

© S

ep

po

Hela

ko

rp

i