ORTODOKSISEN USKON PÄÄPIIRTEITÄ JA IHMISKUVA

- Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus

Ortodoksisen uskon pääpiirteet1. Usko

Usko on

- Jumalan olemassaolo, Jeesuksen ylösnousemuksen ym. totena pitämistä- elämäntapa: ohjenuoraksi kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

- apostolinen perinne

https://youtu.be/9fzZBJVtNi8

2. Jumalan ilmoitus

- Luonnollinen ilmoitus

o maailman luominen, luonnon järjestys, omatunto

o historia (israelilaisten pako Egyptistä), filosofia

o Jeesus Kristus

- Yliluonnollinen ilmoitus

o Jumalan välitön ilmoitus valittujen ihmisten kautta: Mooses, Abraham, profeetat

3. Ortodoksisen uskon lähteet

- 66 (39 + 27) erillistä kirjaa

Raamattu

- aluksi suullista traditiota

- kristinuskon ja juutalaisuuden pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma

- Raamattu on vaikuttanut merkittävällä tavalla ajanlaskuun ja länsimaiseen kalenteriin

- liturgia sis. n. 100 lainausta Raamatusta

- Raamattu on vaikuttanut suuresti myös länsimaiseen kulttuuriin, kieleen, tieteeseen, lakeihin sekä ennen nykyaikaa myös luonnonfilosofiaan ja maailmankuvaan

- Esimerkiksi lainsäädäntö Euroopassa on kehittynyt ja kehittyy yhä Raamattuun perustuvan moraalin pohjalta

- tulkitsee ja varjelee apostolista oppia, sakramentteja ja pyhiä toimituksia

Traditio

- Pyhä Traditio eli Perimätieto on Jeesuksen apostoleille sanallisesti antama uskon takaus, joka kulkee eteenpäin Kirkon piirissä yhdeltä sukupolvelta seuraavalle ilman lisäyksiä, vaihtamisia tai poistamisia

- Raamattu on tärkeä osa Traditiota

- Kirkon liturginen elämä ja sen rukoukset

- kirkolliskokousten dogmaattiset päätökset, kirkkoisien kirjoitukset, pyhien elämät, kanoniset säädökset

- ikonograafinen perimätieto yhdessä muiden luovien taiteiden kuten musiikin ja arkkitehtuurin kanssa

4. Oppi Jumalasta

• viisas

Usko yhteen jumalaan

Varmuus Jumalan olemassaolosta, luottamusta ja kuuliaisuutta Jumalaan

Ensimmäinen käsky : "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

Jumala on:

• iankaikkinen• ääretön

• kaikkitietävä

• vanhurskas

5. Oppi Pyhästä KolminaisuudestaOrtodoksisessa kirkossa palvellaan jumalanpalveluksissa Pyhää Kolminaisuutta: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä - yhtä Jumalaa

Oppi on tiivistettynä nikealais-konstantinopolilaisessauskontunnustuksessamme (hyväksyttiin Nikeassa ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 325, vielä vahvistettiin pienin lisäyksin toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa vuonna 381)

On vain yksi Jumala, joka kuitenkin on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa: Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä

Pyhän Kolminaisuuden kilpi, kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä

Pyhä Henki - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on Pyhä Henki. Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin opetuslapsille helluntaina Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (l. seurakunnan) syntyhetkenä.

Isä - luoja: Ortodoksisen uskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan luomistyön tuloksena

Poika - pelastaja (Jeesus Kristus): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.

6. Jumala – taivaan ja maan luoja

Raamatun alkulehdillä Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa kerrotaan, miten Jumala loi maailman tyhjästä.

Raamatussa useita erilaisia luomiskertomuksia:

Koottu useista eri lähteistä ja eri aikoina

Kaikilla yhteinen sanoma: yksin Jumala on luonut maailman tyhjästä oman tahtonsa ja valtansa voimalla

7. Näkymätön maailmaEnkelioppi

- ovat korkeamman valon heijastuksia

- sana enkeli merkitsee sanansaattajaa tai lähettiä

- ei ilmaise olemusta ja luontoa vaan virkaa ja tehtävää

- enkelit kuuluvat näkymättömään eli hengelliseen maailmaan

- luotiin ennen ihmistä sillä enkelit lasketaan ortodoksisen kirkon opin mukaan kuuluviksi taivaaseen

- enkeleiksi nimitetään niitä luotuja olentoja, jotka eroavat ihmisistä ja kaikista muistakin näkyväisen maailman olennoista

- ovat persoonallisia ja kuolemattomia

Hierarkiat

Yhdeksän enkelihierarkiaa

kreikkalainen ikoni n. 1700-luku

Enkelit muodostavat erityisen valtakunnan, jota Jumala hallitseeValtakunnassa on erilaisia enkelien arvoluokkia, hierarkioita

Raamattu mainitsee seuraavat yhdeksän taivaallista hierarkian astetta:

serafit

kerubit

valtaistuimet

voimat

herraudet

hallitukset

vallat

ylienkelit

enkelit

Alin hierarkia: hallitukset, ylienkelit, enkelit

Kristillisen enkeliopin muokanneessa Dionysios Areopagitanteoksessa ”Taivaalliset hierarkiat” on esitetty enkelien arvoluokitus

Enkelit jaetaan sen mukaan, kuinka lähellä Jumalan kirkkautta kukin on, kolmeen hierarkiaan ja kukin hierarkia kolmeen joukkoon eli kuoroon:

Korkein hierarkia: serafit, kerubit, valtaistuimet

Keskihierarkia: herraudet, voimat, vallat

Serafit ovat kaikkein lähinnä Jumalaa ja niiden tarkoitus on ylistää häntä

Serafit kuvataan Raamatussa kuusisiipisiksi olennoiksi, jotka kahdella siivellä peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät

Kerubit kuvataan Raamatussa muun muassa "... ihmisen muotoisiksi, nelisiipisiksi olennoiksi, joilla oli kuin ihmisen kasvot, mutta oikealla puolella oli leijonan kasvot ja vasemmalla härän ja vielä niillä oli kotkan kasvot"

Kerubit ovat pyhien paikkojen vartijoita ja Jumalan ilmestymisen ja läsnäolon vertauskuvia

Valtaistuimet kuvataan tulisina pyörinä, joissa on siipiä ja siivissä silmiä

https://youtu.be/FzZWPt4gOtE

Nimettyjä enkeleitä

Näitä enkeleitä kutsutaan usein myös arkkienkeleiksi, ylienkeleiksi eli sotajoukkojen johtajiksi

Arkkienkeli Mikael

Arkkienkeli Gabriel

Arkkienkeli Rafael

Ruumiittomina enkeleillä ei ole mitään tarpeita, eivätkä he vanhene tai kuole

Enkelien rajoituksia ja erityisiä kykyjä

Eivät koskaan ole olleet ihmisiä, kuolleet ihmiset, vainajien henget eivät siis pääse enkeleiksi

Ovat riippuvaisia Jumalasta ja vastuussa Jumalalle kaikista teoistaan

Enkeleille on annettu kyky ilmestyä ihmisille näkyväisessä hahmossa ja he voivat esiintyä ihmisinä

Yksikään enkeleistä ei ole kaikkivoipa vaan kaikki ovat rajallisia

Enkelien voima on aina Jumalasta lähtöisin ja he käyttävät voimaansa Jumalan edustajina, eivät koskaan omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi

Enkelillä ei ole sukupuolta, he eivät synnytä uusia enkeleitä eivätkä mene avioon Enkelien voimat ylittävät ihmisten voimat ja he ovat älykkäämpiä kuin ihmiset sekä kuolemattomia

Saatanalle on annettu erilaisia nimiä: muun muassa Lucifer, Perkele, , Paholainen, Kiusaaja

Langenneet enkelit

Raamatussa kerrotaan myös langenneesta enkelistä, Saatanasta

Saatanan langetessa muitakin enkeleitä liittyi häneen

Pahuuden alkuna oli vallanhalu, tottelemattomuus Jumalan suunnitelmia kohtaan

Pääasiallisia lähteitä Jeesuksen elämästä ovat Uuden testamentin evankeliumit

8. Jeesus Kristus - JumalihminenJeesus Kristus on:

- Jumalamme ja Vapahtajamme, inkarnoitunut eli lihaksi tullut

- Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona, täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen, jonka Neitsyt Maria, Jumalansynnyttäjä neitseellisesti synnytti ja joka kuitenkin on syntynyt Isästä Jumalasta ennen aikojen alkua

Jeesus Nasaretilainen oli Uuden testamentin mukaan juutalainen uskonnollinen uudistaja ja kristinuskon jumalan Jahven poika, joka tuomittiin Jerusalemissa kuolemaan ristiinnaulitsemalla

Kertomuksia Jeesuksen elämästä koottiin yhteen ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla

Kristus-nimestä johdettiin myöhemmin Kristuksen seuraajia tarkoittava nimitys kristitty

Kristinuskon mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, Vanhan testamentin ennustuksien Messias ja Jumalan ainoa poika, joka sovitti ihmiskunnan synnit kuolemallaan ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan

Jeesuksesta käytetään myös nimeä Kristus, joka on peräisin kreikan sanasta Χριστός, Khristos, ja käännös heprean sanasta Messias, voideltu eli siunattu

Sanaa voideltu käytetään Vanhassa testamentissa alkujaan Israelin kuninkaista

Myöhemmin sana vakiintui tarkoittamaan nimenomaan profeettojen ennustamaa tulevaa vapauttajakuningasta

Hänen suomenkielinen nimensä Jeesus on kreikaksi Ιησους (Isous), joka juontuu heprean nimestä Jeshua, joka tarkoittaa "Jahweh pelastaa

Immanuel (tai Emmanuel)on peräisin Vanhan testamentin Jesajan kirjan hepreankielisestä tekstistä muodostuen kahdesta sanasta: (El, joka merkitsee Jumala) ja (Imanu, joka merkitsee "kanssamme") ja siksi sillä on myös merkitys "Jumala on kanssamme"

Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra."

Vapahtaja on yksi Jeesuksen nimistä, joka viittaa syntien sovitukseenJeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen

9. Neitsyt Maria - Jumalansynnyttäjä

Kreikankielinen sana: Theotokos (Θεοτοκος) merkitsee suomennettuna Jumalan kantajaa tai Jumalalle syntymän antajaa, Jumalansynnyttäjää

Jumalansynnyttäjä on Neitsyt Mariasta ortodoksisessa kirkossa yleisesti käytetty nimitys

Muita nimityksiä

Jumalanäiti ValtiatarKaikkein pyhin tai KaikkeinpyhinPuhtain, Siunatuin, Kunniallinen [Valtiattaremme, Jumalansynnyttäjä] ( Ainainen NeitsytAina autuas, viatonkerubeja kunnioitettavampiserafeja verrattomasti jalompiSanan synnyttäjä

Ihmiskuva

• Yksilö ei ole idea tai arvo, vaan ainutlaatuinen ja

kokonaisvaltainen persoona, joka koostuu ruumiista,

hengestä ja sielusta ja jonka ihmisyys täydellistyy yhteisön

osana.

• Ortodoksinen käsitys ihmisyydestä nousee Raamatusta. Sen

perustana on Raamatun luomiskertomus, joka täydentyy

Kristuksen opetuksella ja hänen antamallaan esimerkillä.

• Ortodoksinen kirkko pohtii käsitystään ihmisestä myös

uskontunnustuksessa sekä erityisesti ortodoksiselle

perinteelle keskeisissä kirkkoisien ja -äitien kirjoituksissa.

• Ortodoksinen käsitys niin Jumalasta kuin ihmisyydestäkin

rakentuu persoonista muodostuvalle yhteisöllisyydelle.

Ihmiskuva

• Jumalan kuva ihmisessä merkitsee lahjaa ja tarkoitusta.

• Jumala loi ihmisen ja maailman tyhjästä eli toisin sanoen Hän

toi ihmisen olemattomuudesta olemiseen. Luomistyön

motiivina on siis rakkaus, ja siksi Jumalan rakkaudesta

syntyneet ihminen ja maailma ovat sisimmältä olemukseltaan

hyvää ja pyhää.

• Ortodoksinen kirkko pohtii käsitystään ihmisestä myös

uskontunnustuksessa sekä erityisesti ortodoksiselle

perinteelle keskeisissä kirkkoisien ja -äitien kirjoituksissa.

• Luomiskertomus kertoo myös ihmisen luomisesta Jumalan

kuvaksi ja kaltaiseksi. Nämä kaksi käsitettä - kuva ja kaltaisuus -

ovat keskeisiä ortodoksiselle ihmiskuvalle

• Jumalan kaltaisuus ihmisessä taas ymmärretään annettuna

tehtävänä ja mahdollisuutena, kutsumuksena täydellisyyteen.

Ihmiskuva• Ihminen on ruumiin, sielun ja hengen muodostama

kokonaisuus.

• Ortodoksinen käsitys rakentuu siis kokonaisvaltaisuudelle,

jossa osa ihmisestä on taivaallista ja jumalallista alkuperää,

osa taas tästä maailmasta.

• Ortodoksinen ihmiskäsitys ei korosta sukupuolten välisiä

eroja, vaan mies ja nainen ovat samalla tavoin Jumalan kuva.

Ihmiskuva

• Ihmisen jumaloitumisen todellinen merkitys on Kristuksen

kaltaiseksi tulemisessa.

• Ihminen on ortodoksian mukaan luomus, joka tarvitsee

Jumalaa, tullakseen viisaaksi, hyväksi, hyväntahtoiseksi ja

pitkämieliseksi.

• Ihmisen tehtävänä on pahan torjuminen hyvän tekemisen

rinnalla.

• Ihmiskäsitykseen liittyy ihmisen ja Jumalan synergiaoppi: oppi

Jumalan ja ihmisen yhteistyöstä kääntymisessä. Ihmisen tahto

on sekä luotu että langennut.

• Kristus vapauttaa ihmisen alkuperäisen synnin seurauksista ja

eheyttää ihmisen langenneen olemuksen.