Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakuntien tiedotuslehti

Talvi 2013-14 Nro 4 (178)

Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakuntien tiedotuslehti

TERVETULOA KIRKON PYHIIN PALVELUKSIIN

HerrammeJeesuksenKristuksensyntymä

25.12.2013s. 4

Monikulttuurisen Vaasan

seurakunnantarkastus

s. 14

Lapinmatkakanttori

Erkki Lumisalmieläkkeelle

s. 8

Valmistusviikotennen suurta

paastoa alkavathelmikuussa 2014

s. 23

Yllätyksellinenkirkolliskokous

s. 7

Uskonnonopetusvuoristoradalla

s. 9

2

Esipaimenen sana

Olemme valmistautuneet tulevaan Kristuksen syntymäjuhlaan paastolla, joka alkoi jo marraskuun puolivälissä. Suuresta paas-tosta poiketen tämä pitkä kirkkovuoden jakso ei jumalanpalve-lustekstien sisällön osalta johdata ajatuksia merkittävässä määrin edessä odottavaan juhlaan. Kuitenkin 21. marraskuuta vietettä-vässä Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuomisen juhlan vigiliassa ja sen jälkeen jokaisessa iltajumalanpalveluksessa lauletaan jo veisuja joulun kanonista. Mikäli haluamme sovittaa paaston omaan elämäämme, tämäkin aikajakso velvoittaa meitä kiinnittämään huomiomme elämäntapaamme ja mietiskelemään meneillä olevan paaston päämäärää – Vapahtajan syntymäjuhlaa.

Kristuksen syntymäjuhlaa edeltävää paastoa voimme verrata itämaan tietäjien tekemään matkaan. He näkivät kotimaassaan tai-vaalle kohoavan tähden ja sitä seuraten saapuivat lopulta, ehkäpä vaivalloisen taipaleen päätteeksi, heille ennalta tuntemattomaan matkansa päämäärään, Betlehemiin. Vastaavasti meillä, aloittaes-samme marraskuussa nelikymmenpäiväisen paastomatkan ei ole aavistusta siitä, kuinka matka tulee taittumaan. Itämaan viisaista miehistä poiketen meille on kuitenkin selvää, mikä on matkamme päämäärä.

Itämaan tietäjiä johdatti matkaan tieto siitä, että taivaalle nou-seva tähti osittaisi heille juutalaisten kuninkaan syntymäpaikan. Päämäärää osoittanut tähti ei ollut mikä vain taivaan tähdistä, vaan tietty ja odotettu ”hänen tähtensä” (Matt. 2:2). Tietäjät olivat arvattavasti perehtyneet astrologiaan ja liittivät tähtien liikkeisiin joitakin laajalti tunnettuja ennustuksia, muiden muassa juuta-laisten kuninkaan syntymän. Juutalaiset ylipapit ja lainopettajat osasivat puolestaan kertoa, missä Messiaan eli Voidellun oli määrä syntyä.

Meille paaston matka on konkreettisesti Jumalan meille antaman vapaan tahdon käyttämistä. Se on jatkuvaa valintojen tekemistä. Jouduimme jo heti alkutaipaleella miettimään muiden muassa sitä, aiommeko osallistua paaston aikana pikkujouluihin. Se merkitsisi käytännössä sitä, että alkaisimme viettää juhlaa ennen varsinaista juhla-aikaa, ennen Kristuksen syntymäjuhlaa. Eikä tämä ole ainoa valinta, jonka saamme tehdä. Valintoja joudumme tekemään joka päivä, sekä suhteessa itseemme että suhteessa lähei-siimme. Koko matkanteko on tasapainoilua, väistelyä ja valitetta-vasti usein myös kompastelua. Pyhä apostoli Paavali opettaa tästä kirjeessään roomalaisille: ”En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä mitä tahdon, vaan sitä mitä vihaan. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo” (Room. 7:15, 18-19).

Pitkälle matkalle lähdettäessä on tarpeen ottaa mukaan sekä eväitä että varusteita. Mitä paaston matkaeväät voisivat olla? Joulu-paastossa kala on sallittua, mutta eivät muut eläintuotteet. Matkal-le on hyvä ottaa mukaan myös lukemista, hengellisesti vahvistavaa kirjallisuutta, jota ilmestyy suomeksi vuosittain jo varsin runsaasti. Matkan varrella on tarpeen myös puhdistautua eli käydä synnin-tunnustuksella omalla rippi-isällä tai seurakunnan papilla. Sen lisäksi läheisten myönteinen huomioiminen ja turhasta, niin riidoista kuin myös nautinnoista, pidättäytyminen on paikallaan.

Kun matkan päämäärä alkaa viimein häämöttää, antavat loppuaskelillem-me voimaa vaelluksemme kohteesta vienoina kantautuvat juhlaveisun sanat: ”Valmistaudu Betlehem, kau-nista itsesi, luola. Seimi, ota vastaan kuvaamaton Jumala, joka on tullut ihmisenä kuvattavaksi, sillä hän tu-lee syntyäkseen niin kuin on hyväksi nähnyt.”

Valoisaa Kristuksen syntymäjuhlaa toivottaen ja siunaten

ArseniJoensuun piispa

Oulun metropoliitan tehtävien hoitaja

MATKALLA JOULUUN

Leä´p valmštõõttâm puõ´tti Kristõõzz šõddâmprää´znka põõ´zzin, kåå´tt aa´lji juń skamm-mannu peä´lrää´jest. Jõnn prää´znǩest mokstee´l tät ku´ǩes ceerkavee´jj podd ij zluu´žvǩee´rjtõõzzi mie´ldd jåå´đet jurddjid lokku vä´lddem meä´rin ooudâst vue´rddem prää´znka. Leâ´ša skamm´mannu 21 peei´v Vuâsppåå´dšõddeei Njidd Mää´rj ceerkva pu´httem prää´zneǩ vigiliast da mâŋŋa juõ´ǩǩ jeä´ǩǩes-sluu´žvest lääulet laull’jid rosttov kanoonâst. Te´l ko haa´leep šiõtteed pââ´zz da jiõglvažjie´llem takai arggjie´llma, tät ääi´jpodd še õõlǥteškuätt mi´jjid, što åårstep põõ´zzi vuâstta da smiõttškue´ttep rääuhast jåå´ttmen åårrai pââ´zz mie´rrǩee´jj – Spasitee´l šõddâmprää´zneǩ.

Kristõõzz šõddâmprää´zneǩ ooudbeä´lnn åårrai pââ´zz, mij vuei´ttep ve´rddeed nuõrtijânnam tie´ttji tuejjuum mätkka. Sij vuõińne dommjânnmest âlmma pâjjnõtti tää´sn da tõn čuâvee´l sij puõ´tte stälbbai mää´tǩ mie´rrǩeäčča Beetlehem gåårda. Seämmanalla lij še mee´st, ko altteep skamm-mannust nelljopeivvsaž pââ´ssmää´tǩ. Mee´st ij leäkku teâtt tõ´st, mää´ht mä´tǩǩ puätt ouddned. Nuõrtijânnam tie´ttjin mokstee´l, mij tie´ttep mii lij mij tuejjeem mää´tǩ mie´rrǩie´čč,Nuõrtijânnam tie´ttji mää´tǩ jåå´đti teâtt, što âlmma pâjjneei tä´snn čuä´jte´či si´jjid juudlaž koonǥõõzz šõddâmpääi´ǩ. Mie´rrǩee´jj čuä´jteei tä´snn ij leämmaž tå´lǩ ââlmest čuõvvi tä´snn, leâ´ša tiõttum da vuõrddum ”suu tä´snn” (Matt. 2:2). Tie´tti le´jje tobdstõõttâm astrologia da õ´httee taa´sni mie´ldd måttmid veeidlânji tobddum ouddâl tiõttum aa´ššid, mâ´te juudlai koonǥõõzz šõddmõõžž. Juudlaž pâ´jjpaapp da lää´jju´čtee´l silttee peä´lstes mainsted tõn, što ko´st Messias le´be Vuõidduum leäi mie´rr šõddâd.

Mi´jjid pââ´zz mä´tǩǩ lij konkree´ttlânji Vuâspåå´d mi´jjid u´vddum friij täätt âânnmõõžž. Tõt lij pâi va´ll’jummuužži tuejjumuš. Jooudaim juń alggmää´tǩest smiõttâd jee´rbi

mie´ldd tõn, meinnap-a vuässõõttâd pââ´zz äi´ǧǧen ućc rosttvid. Tõt miârkksââvv tõn, što ä´lǧǧep-a prääzkjed juń ou´ddel jõnn prää´znǩi, ou´ddel Kristõõzz šõddâmprää´zneǩ. Ij-ǥa tät leäkku o´dinakai va´ll’jumuš, koon vuäǯǯap tue´jjeed. Va´ll’jumuužžid jouddâp tue´jjeed juõ´ǩǩ peei´v, kõskkvuõđâst jiõccseen da še kõskkvuõđâst ââldmõsoummid. Mä´tǩǩtuâjast liâ kâ´rvvmõõžž da täujja še kuåkksumužž. Pââ´ss apostol Paavali mätt’tad ǩee´rjest roomlaid:”Jiõm ni fi ´ttei, mâi´d tuejjääm: jiõm tue´jjed tõn mâi´d täättam, leâ´ša pâi tõn mâi´d vâjjääm. Tää´ttčem kâ´l tuejjeed vuõiǧǧâst, leâ´ša jiõm pââ´st tõõzz. Jiõm tujjed tõn pue´r, mâi´d täättam, leâ´ša pâi tõn neu´r, mâi´d jiõm täätt” (Room. 7:15, 18-19).

Ku´kes mätkka vue´lǧǧmen fe´rttai vä´ldded jeä´vvsid da taarblaž neävvaid. Mõõk vuäitči lee´d pââ´zz mä´tǩǩjeä´vvez? Roostpââ´zzest kue´ll lij soo´všum, leâ´ša jiâ jee´res jie´lliouddaz. Mätkka lij šiõǥǥ vä´ldded mie´ldd lookkâmǩee´rjid, jiõglvânji ravveei ǩe´rjjlažvuõđid, kook i´lmstâ´vve lääddas piiriee´jji eža jiânnai. Mää´tǩ äi´ǧǧen lij tarbb pu´tstõõvvâd, jie´lled kaiddõõttmen le´be sie´brrkåå´dd paapp å´rnn. Tõn lââ´ssen ââldmõsoummi miõđlaž lokku vä´lddmõš, reeidain da še miõllpuârõõzzin, cõggõõttmõš lij šiõgg.

Ko mää´tǩ mie´rrkie´čč älgg sedggjed, lopplääu´ǩid ou´dde viõǥǥ, Beetleheemmest heäńes prää´zneǩ laulli sääń: ”Tä´bbe Nijdd pâjj’jiõggla šõddad da mädd oudd skuõrtõõzz, koon ooumaž ij vuei´t âlddned. Ańǧǧel peâmmjivui´m ââlõõzz läulla. Tie´tti tää´sn mie´ldd jå´tte, tõ´l mij diõtt lij šõddâm Ommǥaž, â´ǩǩpâjjsaž Vuâsppå´d.”

Čuõ´vves Kristõõzz šõddâmprää´zneǩ ääj´stee´l da blouslõõvee´l

Arsen Joensuu aa´rhel

Oulu metropolii´tt tuâjai håiddai

MÄ´TǨǨ ROSTTVA

Oulun metropoliitan tehtäviä hoitaaKS Joensuun PIISPA ARSENIPuhelinnumero 0206 100 258

3

Kotialttarin merkitys yksityi-sessä hengellisyydessä on suu-ri. Maallikko tarvitsee jatku-vaa ohjausta rukouselämässään. Siinä kirkolla on tärkeä tehtävä. Kotialttari muistuttaa Juma-

lan läsnäolosta kodissamme. Se johtaa monta kertaa päiväs-sä ajatuksemme Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän luo, ruko-ukseen.

Kotialttarilla on ainakin ru-kouskirja, raamattu, ikoni ja ris-ti. Sen edessä luetaan rukous-hetki aamuin illoin. Kotialttari on kuin kirkon ikoni. Joiden-kin kotona voi olla monia iko-neja, joita on hankittu esimer-kiksi pyhiinvaellusmatkoilta luostareista ja kirkoista. Mun-killa on luostarissa kelja, jonka itäseinällä tai nurkassa on useita ikoneita ja lampukoita. Näistä voi maallikkokin ottaa mallia.

Kotialttarin tekeminen on hyvin tärkeää, jotta hengellinen elä-mä voi edelleen kehittyä. Kiuru-veden seurakunnan kirkot ovat Kiuruvedellä ja Karvoskylällä, tsasounat Kytökylässä ja Pyhä-salmessa. Temppelit ovat kau-kana ja palveluksia harvoin. Tä-män vuoksi on tärkeää, että ko-tialttari palvelee meitä kotikir-kon sijaisena.

Maallikkoa voi verrata oppilaa-seen, jonka tiedot karttuvat vuo-sien varrella hyvän ohjaajavan-huksen vaikutuksesta. Nyky-aikana näitä ohjaajavanhuksia ovat seurakunnan papit ja hiip-pakunnan piispat.

Maallikot tekevät maailmassa muutakin työtä, joten heitä ei voi mitenkään verrata munkkei-hin, jotka voivat keskittyä ko-

kopäiväisesti Jumalan palvelu-elämään, enkeleiden elämään. Mutta maallikotkin tarvitsevat vahvistusta hengelliseen elä-määnsä. Kirkkomatkojen pi-dentyessä ja palvelusten har-ventuessa oma koti ja kotialt-tari voivat toimia hengellisenä kirkkona, rakennusaineina hen-gelliseen elämään. Rukoukset ja pyhien isien kirjojen lukeminen ovat hyviä tässä vaiheessa.

Hengellisiä kirjoja voi hankkia kirjakaupoista, Uudesta Vala-mosta ja myös kirpputoreilta ja antikvariaateista. Itse olen Valamon kirjakerhossa, jos-ta saan vuosittain luettavaksi useita hyödyllisiä hengellisiä kirjoja. Näistä kirjoista ja nii-den sisällöstä on hyvä keskus-tella oman papin kanssa. Näin syvennän omaa käsitystäni or-todoksisesta elämästä.

Täällä Kiuruveden seurakun-nassa ollaan hyvin kiinnostu-neita lähitulevaisuudesta. Miten täällä jatkossa mennään? Itse-näisen seurakunnan elämän la-katessa ja alueen liittyessä Ou-lun seurakuntaan, tulevat väis-tämättömästi mieleen Vanhan Valamon venäläiset evakko-munkit kun he muuttivat sodan jälkeen Suomeen, Heinävedel-le. Heitä vaivasi koti-ikävä mo-

nia vuosia. Mutta vuosien var-rella he kotiutuivat hyvin Uu-teen Valamoon. Näinkö meil-läkin käy?

Kalajokilaakson liittyessä Ou-lun seurakuntaan jumalanpalve-lusten määrä vähenee entises-tään ja kotialttarin merkitys kas-vaa. Innostan kaikkia rakenta-maan kotialttarin kotiinsa! Me tarvitsemme pysyvän muistu-tuksen Jeesuksen Kristuksen ja hänen pyhiensä läsnäolosta elä-mässämme!

Kristus syntyy – kiittäkää!

Pekka TaskinenarkkitehtiYlivieska

KOTIALTTARI - KIRKKO

JARMO PYLKKÖNEN

JARMO PYLKKÖNEN

Tervetuloa pikalomalle kreikkaan

Zeppelin :[email protected]

Kauppakeskus Zeppelin044 700 4002

www.crecian .fi

Oulu:[email protected]

kirkkokatu 5508 3111 555

Rio Bravo Zeppelin044 7004 002

[email protected]

Rio Bravo Oulu044 7004 004

[email protected]

www.riobravo.fi

Ravintola Rio BravoKauppakeskus Zeppelin

Tervetuloa hauskaan ja rentoon meksikolaiseen tunnelmaan!

Toivon Lahja

Patriarkka Suomessa

PE

NT

TI P

OT

KO

NE

N

Heinäkuun 6. päivänä 2013 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Konstantinopolin Ekumeenisen Pat-riarkaatin synodi myönsi Suomen ja Viron ortodoksisille kirkoille autonomisen aseman. Tämän joh-dosta Suomen ortodoksisen kirkon 90-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingissä 11-13.9.2013. Autonomia-juhlan kunniavieraaksi saapui Konstantinopolin ja Uuden Rooman Arkkipiispa, Ekumeeninen Patri-arkka Bartolomeos saapui vierailulle Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Hänen ohjelmaansa kuului-vat jumalanpalvelusten ja erilaisten juhlallisuuksien lisäksi tapaaminen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön, luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen ja eri uskontojen johtohenkilöiden kanssa. Lisäksi hän tapasi tavallisia seurakuntalaisia.

4

Kristuksen syntymän ikonissa esiintyy tuttu-jen aiheiden – Jeesus-lapsen, Marian, enkeli-en, paimenten, tietäjien ja Joosefi n – ohella toi-sinaan myös sivuteemo-ja. Ne liittyvät enemmän tai vähemmän kiinteästi juhlan sanomaan, Kris-tuksen ihmiseksituloon. Eräät niistä kuvaavat varsin järkyttäviäkin tapahtumia.

Syntymä, tietäjät ja pako Egyptiin

Kuvamme venäläinen, 1800- luvun alkupuolelle ajoittuva jouluikoni on esimerkki täl-laisesta runsassisältöisestä, tässä tapauksessa kaikkiaan kuuttatoista Kristuksen syn-tymään liittyvää tapahtumaa esittävästä ikonityypistä, joita maalattiin paljon jo 1600-lu-vulla. Yläosassa on Kristuksen syntymä tuttuine piirteineen: Jeesus seimessä, Hänen äitin-sä Kaikkeinpyhin Jumalan-synnyttäjä istuvassa asennos-sa, lasta kumartavat enkelit, paimenet seimen alapuolella, lapsen pesu ja tämän alla Joo-sef ja kiusaaja. Vasemmalla ylhäällä tietäjät kiiruhtavat ratsastaen lapsen luo tähteä käsissään pitelevän enkelin johdattamina. Syntymäkuvan vasemmalla puolella näem-me heidät ojentamassa kultaa, suitsuketta ja mirhaa Marialle ja lapselle, kun taas oikeassa reunassa enkeli unessa neu-voo heitä olemaan palaamatta Herodeksen luo (Matt. 2:12); paluu toista tietä heidän omal-le maalleen on maalattu oike-aan yläkulmaan. Tietäjien ja lapsen tapaamisen alapuolella ilmestyy enkeli unessa Joose-fi lle ja käskee häntä pakene-maan Egyptiin (Matt. 2:13), ja ikonin vastakkaisella reunalla näemme itse paon. Jeesuksen, Marian ja Joosefi n lisäksi mu-kana on Joosefi n poika Jaakob, tuleva apostoli ja Jerusalemin ensimmäinen piispa. He kul-kevat egyptiläistä temppeliä kuvaavan rakennuksen edit-se, ja usein tähän yhteyteen maalataan seinältä putoava epäjumalanpatsas kuvaamaan Jesajan profetiaa: ”Katsokaa, Herra ... saapuu Egyptiin, ja Egyptin epäjumalat vapisevat hänen edessään” (Jes. 19:1).

Herodeksen julmuus

Ikonin vasemmassa alanurkas-sa näemme kuningas Herodek-sen palatsinsa valtaistuimella tiedustelemassa kirjoituksia tutkivilta ylipapeilta ja lain-opettajilta, valkopäähineisil-tä miehiltä, missä Messiaan on määrä syntyä (Matt. 2:4). Tämän näkymän vieressä on Betlehemin lastenmurha jär-kyttävänä yksityiskohtanaan ruumisröykkiön ääressä kaksi onnetonta äitiä. Itkeviä naisia näkyy lisää vähän ylempänä kaupungin muuri taustanaan;

näin Jeremiaan profetia ”Raa-kel itkee lapsiaan eikä lohdu-tuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole” (Jer. 31:15) on to-teutunut. Tämän kuvan oikeal-la puolella piiloutuu Elisabet poikansa, tulevan Johannes Kastajan kanssa kallionkoloon ja näin pääsee pakenemaan surma-aikeissa heitä jahtaavaa sotilasta.

Natanael ja viikunapuu

Johanneksen ja Elisabetin lä-hellä istuu vielä yksi äiti lapsi-neen, joka ikonissa on nimetty

Natanaeliksi, ja joskus tämä lapsi esitetään lepäämässä vii-kunapuun alla. Tämä kohtaus, jota usein näkee tämäntyyp-pisissä ”laajennetuissa” jou-luikoneissa, ja joka tavataan myös jo eräässä kreikankieli-sessä 1000-luvun evankeliumi-kirjassa, on mahdollisesti pe-rua Johannes Krysostomoksen opetuspuheesta Johanneksen evankeliumin kohtaan, jossa Jeesus kertoo Natanaelille näh-neensä tämän viikunapuun alla jo ennen kuin Filippus kutsui tätä (Joh. 1:48). Krysostomos lausuu: ”Näin Hän (Jeesus)

antoi ymmärtää tunteneensa Natanaelin luonteen raittiuden ei niin kuin ihminen, vaan niin kuin Jumala, alusta alkaen.” Ja vielä: ”Näkikö Hän Natanaelin vain juuri ennen kuin Filip-pus kutsui häntä? Eikö Hän jo tätä ennen nähnyt häntä val-vovalla silmällään? Toki Hän näki hänet – eikä kukaan voi kieltää sitä.”1 Näiden Krysos-tomoksen sanojen perusteella ja sen johdosta, että Natanael milloin esitetään vauvana, mil-loin nuorena poikana, voidaan otaksua, että evankeliumin il-maisu ”viikunapuun alla” ym-

Mitä kaikkea jouluikonista voi löytyä?

5

Pyhät keskellämme

Taivaallinen diakoni Ὁ οὐράνιος διάκονοςKreikkalainen pappi Athanasios Hamakio-tis (k.1967) oli nöyrä Herran palvelija Ne-rantziotisassa, Marusin alueella Ateenassa. Eräänä päivänä hän toimitti liturgiaa Juma-lanäidin pikkukirkossa. Jumalanpalveluk-sessa oli mukana nainen nimeltään E.M., joka seisoi lähellä kuninkaanovia. Hän näki vaaleatukkaisen diakonin avustamassa isä Athanasiosta alttarin edessä. Diakoni sei-soi papin oikealla puolella. Liturgian aikana diakoni ei astunut pois kertaakaan alttarista. Nainen ajatteli, että hänen täytyy olla hiljat-tain diakoniksi vihitty mies, jolle pappi opetti liturgista järjestystä.

Liturgia päättyi ja kirkkovieraat lähtivät ko-tiinsa. Nainen halusi selvittää kuka hänen näkemänsä diakoni oli. Isä Athanasios nautti liturgian päätyttyä jäljelle jääneet pyhät lah-jat ehtoollismaljasta ja lähti sen jälkeen pois alttarista. Mutta diakoni ei näyttänyt poistu-van alttarista lainkaan. Niinpä nainen rohkeni avata ikonostaasin sivuoven tarkistaakseen tilanteen eikä nähnyt alttarissa ketään. Dia-koni oli hävinnyt ja muuta uloskäyntiä ei alt-tarista ollut!

Kun hän myöhemmin kertoi tapahtuneesta isä Athanasiokselle, niin hän vastasi: - Lapseni, tällaisia asioita tapahtuu, mutta älä kerro kenellekään.

Ο Πατήρ Ἀθανάσιος Χαμακιώτης (�1967), ὁ σεμνός λευίτης της Νεραντζιώτησσας Ἀμαρουσίου, λειτουργοῦσε κάποια μέρα στο πρεκκλήση τῆς Παναγίας. Μιά γυναίκα ἀπό το ἐκκλησίασμα. ἡ Ε.Μ., πού στεκόταν μπροστά στό ἱερό, βλέπει ἓναν ξανθό διάκονο μέ λευκή στολή να ὑπηρετεί τον π. Ἀθανάσιο μπροστά στήν ἁγία τράπεζα. Μάλιστα στεκόταν πάντα στά δεξιά του. Στή διάρκεια τῆς θείας λειτουργίας δέν βγῆκε καυθόλου ἀπό το ἃγιο βῆμα. Σκέφτηκε ἡ γυναίκα πώς θά ἦταν νεοχειροτονημένος, καί τοῦ μάθαινε ὁ ἱερέας τή λειτουργική τάξη.

Ἡ λειτουργία τελείωσε καί ὁ κόσμος ἒφυγε. Ἐκείνη ὃμως παρέμεινε γιά νά ἱκανοποιήση τήν περιέργειά της, νά δεῖ ποιός ἦταν ὁ διάκονος. Ὁ π. Ἁθανάσιος κατέλυσε κι ἒφυγε, ἀλλά ὁ διάκονος δέν ἒβγαινε ἀπό τό ἱερό. Τότε ἡ γυναίκα ἂνοιξε τό παραπέτασμα. Μά δέν εἶδε κανέναν. Ὁ διάκονος εἶχε ἐξαφανιστεῖ. Καί ἂλλη ἒξοδος δέν ὑπῆρχε!

Ὃταν ἀργότερα διηγήθηκε στον π. Ἁθανάσιο τό περιστατικό, ἐκεῖνος μέ ἁπλότητα τῆς εἶπε: - Αὐτά, παιδί μου, συμβαίνουν, ἀλλά μή λές πουθενά τίποτα.

Pappismunkki Athanasios Ha-makiotis syntyi vuonna 1891. Hän palveli pitkään myös seu-rakuntapappina. Hänet tunnet-tiin syvällisenä rukoilijana ja hy-väntekijänä. Kaiken omaisuuden mitä hän sai, hän jakoi vähäosai-sille. Tämä kilvoittelija sai alttari-palveluksensa aikana vierailijan Jumalan Taivaasta.

KUVA: DIAKONIMA.GR

SUOMENKIELINEN KÄÄNNÖSNIKO PINNIS

Tapaus on käännetty kreikkalai-sesta kirjasta ”Ihmeitä ja paljas-tuksia pyhästä liturgiasta”. Julkai-sija Paraklitoksen luostari.

märretään kattavan Natanaelin koko elämän. Tässä mielessä hänen kuvansa Kristuksen syntymän ikonissa korostaa Vapahtajan jumaluutta, tun-nustihan Natanael välittömästi Jeesuksen olevan Jumalan Poi-ka ja Israelin kuningas (Joh. 1:49). Huomaamme myös, että tältä osin ikoni muodos-taa ajallisen kaaren Kristuk-sen syntymästä aina Suureen Paastoon asti, luetaanhan tästä kertova Johanneksen evanke-liumin jakso (Joh. 1: 43-51) Ortodoksisuuden sunnuntain eli Suuren Paaston ensimmäi-sen sunnuntain liturgiassa.

Sakariaan surma

Viimeisenä yksityiskohtana ikonissa on pappi Sakariaan surmaaminen ”temppelin ja alttarin välillä” (Matt. 23:35), kuten Jeesus sanoo nuhdel-lessaan lainopettajia ja fari-seuksia. Tämän teeman mu-kanaololle on kaksi selitystä. Joulukuun 29. päivän minolo-gionissa eli pyhien luettelossa kerrotaan: ”Ja he (lainopetta-jat ja fariseukset) surmasivat myös pyhän profeetta Sakari-aan, sillä kun Puhtain Neitsyt tuli temppeliin Lapsen kans-sa puhdistautumista varten, hän asetti heidät neitseiden joukkoon, missä aviossa ole-

vat naiset eivät saa seisoa.” Hänen murhansa syy oli siis neitseellinen syntymä ja Sa-kariaan profeetallinen kyky nähdä Kristuksen jumaluus. Jaakobin protoevankeliumissa taas selitetään Sakariaan mur-han tapahtuneen Herodeksen käskystä, kun Sakarias kiel-täytyi paljastamasta poikan-sa Johanneksen piilopaikkaa. Koska Herodes luuli Johan-nesta vastasyntyneeksi Israelin kuninkaaksi, Sakarias surmat-tiin yhdessä lapsimarttyyrien kanssa, ja heidän mukanaan kärsi marttyyrikuoleman vas-tasyntyneen maailman Vapah-tajan tähden.

Yhteenvetoa

Tässä ikonissa maalari ei ole halunnut jättää juurikaan tyh-jää tilaa laudalle, vaan eri ta-pahtumat, joita erottavat mai-semalliset elementit, täyttävät koko kuvatilan. Valitettavasti juhlan keskeinen aihe, Kris-tuksen syntymä, pyrkii huk-kumaan sekundääristen ta-pahtumien joukkoon ja siten ikonin sanoma jossain määrin väljähtyy. Toisaalta monien yksityiskohtien tutkistelu saat-taa johdattaa katsojaa pohti-maan Jeesuksen jumaluutta, jouluevankeliumin sanomaa ja Jumalan pelastussuunnitelman ihmeellistä toteutumista myös

laajemmassa perspektiivissä.

Ikoni: Moskovalainen, n.1800-1830 (Bornheim Bern-hard 1998 Ikonen. Russische Feinmalerei zwischen Orient und Okzident. Battenberg Ver-lag. Augsburg. S. 221.)

Osmo Kuroladiakoni

Keminmaa

1Johannes Krysostomos 2001 Opetuspuheita Johannek-sen evankeliumista I. Suom. munkki Serafi m Seppälä. Va-lamon luostari. Jyväskylä. S. 229-230.

Kuka rikkoi sen peilin ajattelen, luulen tie-täväni kuka, ja senkin tiedän miten se taas korjataan. Ehkä ensimmäisen kiven heittä-jä on sen pinnan jo korjannut Ja jos kaikki muutkin pehmeällä kankaallaan pyyhkäi-sisivät sen pinnan taas entisen kaltaiseksi. Jotta näkisimme taas kuvamme kirkkaana ja kelvollisena katseltavaksi. Varmaan tie-sitte senkin, että peilistä näkee sielunsa. Ai mitenkä aineettoman siinä muka näkisi? Kuvajaista katsellessa huomio ihan varmas-ti keskittyy katselijalla silmiin, ja silmät jos mitkä ovat sielumme peilit. Ilo, suru, rehel-lisyys ja epärehellisyys kuvastuvat niissä

heti. Minä taas olen oppinut katselemaan sellaista ”peiliä” josta en näekään kuvaani. Vaikka se katselee minua rauhoittavasti, ja soimaa omaa tuntoani heti jos siihen aihet-ta on. Niin Äideistä suurin on minun sielun peili, jos sielussani on pienikin tahra kään-tyy katseeni heti alaspäin. Sen vuoksi ja sii-tä syystä korjatkaamme rikkomamme peili, jotta voisimme puhtain omin tunnoin tulla ”peileistä” suurimman eteen. Olkaa niin hy-vät ja korjatkaa yhdessä rikkomanne, jotta sielu kuvastaisi meitä korkeimman edessä.

Martti TakaloKemi

PeiliJOHANNES MÄNTYMÄKI.

6

KIRJA-ARVOSTELUT

Pappismunkki Serafi m Seppälä. Kirjapaja. Sivuja 282.

Kirjan saatesanat avaavat luki-jalle kirjoittajan lähtökohdan. Naiseuden ideaa ja sen ulottu-vuuksia luodataan aatehistori-allisten linssien läpi. Kirjoittaja riisuu kriittisemmänkin lukijan aseet heti alussa, tunnustamal-la, että kirjan perspektiivi on ortodoksinen, mutta noudat-telee tietokirjallisuuden logiik-kaa. Mielenkiintoinen yhtälö! Johdannon jälkeen Serafi m painaa napin lautaan ja vie lu-kijansa seikkailuun. Jumalan olemukseen liittyvä ”feminiini-syys - maskuliinisuus” akselilla liikkuva teologinen pohdinta pysähdyttää syvällisten tee-mojen äärelle. Lukija kokee heti alkumetreillä yllätyksen, kun hänen eteensä avataan Jumalansynnyttäjän pelastus-

opillista taustaa varhaisen kir-kon ajattelussa. Marian ollessa raskaana, häneen oli asettunut maailmankaikkeuden Luoja, Kristus, jumalallinen viisaus. Tämän ulottuvuuden hedelmät kuljettavat teologisesti mie-lenkiintoisiin johtopäätöksiin. Professori Serafi m Seppälä nostaa myös rohkeasti esiin protestanttisessa maassamme vältellyn ja kiistellyn aiheen. Voiko kirkko olla uskon koh-de? Jos, niin mitä se tarkoit-taa? Kirjan yksi erityispiirre on myös siinä, että se avaa maallik-kotajuisella kielellä Antiikin yh-teiskunnan naiskuvaa. Se antaa muistutuksen faktoista, joiden suhteen ainakin media ja suu-ri yleisö ovat liian usein pelk-kien mielikuvien varassa. Teos

antaa, kansisivulla mainitse-mansa lupauksen mukaan, tilaa myös juutalaisten näkökohtien pohtimiselle. Juutalaisuudes-sa ymmärretään suorimman tien kulkevan Jumalan tunte-miseen, ei älyn ja tarkastelun, vaan ennen kaikkea Jumalan läsnäolon kokemuksen kautta. Koko kosmos ymmärretään juutalaisuudessa feminiinisenä: kauneutena ja naisenkasvoisen lempeänä. Ilman tämän puolen huomioimista, Serafi m huo-mauttaa, ortodoksisen kirkon symbolista ulottuvuutta ale-taan lukea kuin liikennemerk-kejä, näkemättä niiden taakse kätkeytyvää hengellistä todel-lisuutta. Jumalan kirkkaus voi-daan muuttaa puheiksi ja tyh-jiksi sanoiksi. "Ensin kyyneleet,

sitten sanat", muistuttaa Johan-nes Krysostomos kristitylle kuuluvasta rukousasenteesta, opettaessaan Vanhan liiton lapsettoman parin, Hannan ja Elkanan hurskaudesta. Naiseus on kerrassaan hieno mittati-laustyö meidän aikaamme, jol-loin yhteiskunnassa ja kirkossa asiat polarisoituvat helposti ääripäihin. Kirja pitää fokuksen Kristuksessa ja tarkastelee juu-ri näiden linssin läpi maailmaa, ohittamatta ja tuomitsematta sen sirpaleisuutta. Kirjasta ei tule, vaan se on jo klassikko. Suosittelen.

Jukka Mäntymäki

Naiseus

Satukirja lapsille. Kirjoittanut Eija Ipatti. Kuvitus Arja Vaini-kainen. 47 sivua.

"Eräänä päivänä ympäristö al-kaa voida huonosti. Pieni läh-de ja satumetsä joutuvat kär-

simään taloudellisen kasvun noususta. Luonto saastuu". Pieni tyttö uskoo että ihme voi tapahtua. Siunatun veden ja ru-kouksen avulla kaikki järjestyy

Kirja on paluu lapsuuden muis-toihin, jossa kesät olivat lämpi-miä, metsät vihreitä ja lähdeve-si raikasta ja solisevaa. Kieliku-vat ovat eläviä ja lukija voi sa-maistua maisemiin. Kappaleet ovat lyhyitä. Kirjan kuvitus on todella kaunista ja se tukee ta-rinaa hyvin. Suoritin koeluvun 5-vuotilaalle Jaakolle. Jaakon kielellinen valmius ei riittänyt tarinan kuunteluun. Kun näy-tin kuvia ja kerroin niistä, hän seurasi mielellään. Kuvissa oli pientä poikaa kiinnostavia eläi-miä, karhuja, kettuja ja pieniä

hyönteisiä. Ikoninkin hän löysi kuvasta. Satukirja lienee tar-koitettu kouluikäisille.

Kirja sopii mainiosti uskonnon oheismateriaaliksi alakouluun. Kovakantinen, kauniisti kuvi-tettu ja taitettu kirja on myös hyvä lahjakirja. Eläkkeellä oleva uskonnonopettaja Eija Ipatti on kirjoittanut myös runokir-joja. Kaikki hänen kirjansa on julkaistu omakustanteisena. Kirjailija ja kuvittaja käyttävät leiviskänsä kirkon hyväksi. Tä-män kirjan tuotto menee or-todoksiseen lapsi- ja nuoriso-työhön. Kirjaa voi tiedustella: Eija Ipatti, puh. 050 309 5770, s-posti: [email protected]

Sirpa Okulov

Lähteen ihme

Tehdään yhdessä 31.1.-2.2.2014

Kurssilla pohditaan yhdistyksen toiminnanelävöittämisen keinoja, paneudutaanvuorovaikutustaitoihin ja tarkastellaanyhteistoiminnan hyviä käytäntöjä. Miten yhteisettavoitteet luodaan? Miten yhdistys voi palvella yhdessätekemisten hyvänä väylänä?Kurssi on tarkoitettu kirkon piirissä toimivienyhdistysten jäsenille ja kaikille yhdistystoiminnastakiinnostuneille. Kurssi järjestetään yhteistyössä PyhienSergein ja Hermanin veljeskunnan kanssa.Kouluttajina toiminnanjohtaja Sergius Colliander,PSHV:n komitean varapuheenjohtaja Seppo Salmi jaHuK Anne-Mari Lemmetyinen.

Ilmoittautumiset 17.1. mennessä:[email protected] , p. 017-5701810 taip. 050 324 6801, 050 339 2928, (ma-pe klo 9-15)

ONL:n leirinohjaajien peruskurssi 14. – 16.2.2014 Partaharjulla Pieksämäellä

ONL:n järjestämä kurssi on tarkoitettu sellaisille leirin-ohjaajan työstä kiinnostuneille, joilla on vasta vähän tai ei lainkaan kokemusta siitä. Kurssille ilmoittautuminen viimeistään 27.1.2014. Lisätietoa kurssista Oulun or-todoksisen seurakunnan nettisivuilta www.oosrk.fi tai

ONL:n nettisivuilta www.onl.fi .

Oulun ortodoksisen hiippakunnan säätiö julistaa haettavaksi

APURAHOJA

yhteensä enintään 10.000 euroa.

Anomuksen kohteen tulee olla säätiön tarkoitukseen sopiva eli sen tulee edistää ja tukea suo-malaisen ortodoksisen kulttuuriperinteen säilyttämistä tai avustaa ortodoksisen kulttuurin ja teologian opiskelua, tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä Oulun ortodoksisen hiippakunnan alu-eella. Se voi myös tukea ortodoksisten vähemmistöjen kuten erimerkiksi kolttakansan henkisiä ja sosiaalisia pyrintöjä.

Aiemmin saatu säätiön apuraha esimerkiksi opiskelun tukemiseen ei ole uuden hakemisen este.

Vapaamuotoisessa ja tiiviissä hakemuksessa tulee olla suunnitelma apurahan käytöstä sekä muut hakijan tarpeelliseksi katsomat liitteet, esimerkiksi suositukset.

Lisätietoja antavat säätiön hallituksen puheenjohtaja, fi l. tri Ahti E. Pyörnilä, puh. 050-382 6669 sekä asiamies, kirjapainoneuvos Seppo Maskonen, puh. 044-349 0494.

Anomukset lähetetään asiamiehelle osoitteella Mallastie 2 A 22, 90520 Oulu, viimeistään 31.3.2014.

OULUN ORTODOKSISEN HIIPPAKUNNAN SÄÄTIÖHallitus

7

Kaudelle 2013–2016 valit-tu kirkolliskokous kokoontui ensi kokoukseensa Uuteen Va-lamoon 25.–27.11.2013. Kir-kolliskokouksen tehtävänä on määritellä kirkon yhteisen hal-linnon, talouden ja toiminnan yleiset linjaukset.

Oulun piispan valintasiirtyy

Kirkolliskokous päätti en-simmäisessä täysistunnos-saan äänin 24–10, että Oulun metropoliitan tointa ei täytetä tässä kirkolliskokouksessa. Yllättävän käänteen johdosta pidettiin tiedotustilaisuus seu-raavana päivänä 26.11.2013. Paikalla olivat kaikki toimessa olevat Suomen ortodoksisen kirkon piispat, palvelukeskuk-sen lakimies Jari Rantala, sekä palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala.

Tilaisuudessa todettiin, että piispanvaaliin liittyi vahvoja näkemyksiä eri suuntiin. Edus-tajien enemmistö, joka halusi lykätä vaalia, piti tärkeänä saa-da ensin päätökseen edellisen vuoden kirkolliskokouksessa toimeksi annetut selvitykset. Niissä pohditaan kirkkoa par-haiten palvelevaa hiippakun-tajakomallia ja kirkon talou-dellisesti ja toiminnallisesti vakaata kehitystä toimintaym-päristön muutospaineessa. Vä-hemmistöön jäi niiden kirkol-liskokousedustajien näkemys, jotka halusivat suorittaa vaalin heti, jotta Ouluun hiippakun-nan elämän pääsisi vakiintu-maan uuden piispan myötä.

Vaikka metropoliittaa ei valit-tukaan, niin arkkipiispa Leo vahvisti tilanteen säilyvän sii-täkin huolimatta Oulussa en-nallaan.

– Jokaista hiippakuntaa johtaa täysivaltainen piispa. Oulussa tätä tehtävää hoitaa toistaiseksi piispa Arseni.

Helsingin metropoliitta Am-brosius halusi rauhoitella ti-lannetta.

– On selvää, että kolme hiip-pakuntaa säilyy meillä jatkos-sakin, hän vakuutti.

Hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän raportti

Kirkolliskokous katsoi, että hallinnon kehittämisen jat-

kotyöryhmän on käytettävä työssään strategiasta nousevia yhdenmukaisia arviointiperus-teita. Kirkolliskokous esittää, että kirkollishallitus harkitsee hallinnon kehittämisen jat-kotyöryhmän täydentämistä arviointia varten tarvittavalla osaamisella. Hallinnon kehit-tämiseksi ja tulevan strategia-kauden 2016- pohjustamiseksi kirkolliskokous esittää semi-naarin järjestämistä kirkol-liskokousedustajille vuoden 2014 aikana. Seminaarissa voidaan keskustella jatkotyö-ryhmän kehittämisnäkemyk-sistä ja vaihtoehdoista.

Keskusrahaston vuoden2014 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunni-telma vuosille 2014–2016

Kirkolliskokous hyväksyi vuoden 2014 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuun-nitelman vuosille 2015-2016. Kirkollishallituksella on kus-tannuspaikkakohtainen har-kintavalta enintään 10 prosen-tin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin. Talousarvion loppusumma on 6 632 500 eu-roa. Kirkolliskokous pitää tär-keänä sitä, että seurakuntien, myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien, toiminnan edellytykset turvataan muun muassa laadittaessa yhteis-työsopimuksia seurakuntien kanssa matkapapiston sijoittu-misesta.

Keskushallinnon kustannuksia on vähitellen pystyttävä so-peuttamaan kirkon kokonais-taloudelliseen tilanteeseen. Kirkon omistaman kiinteis-tömassan ylläpito kuormittaa kirkon ja seurakuntien taloutta merkittävästi tulevina vuosina ja tähän tilanteeseen on pystyt-tävä varautumaan. Muun mu-assa ortodoksisen seminaarin peruskorjaus on edessä lähi-vuosina.

Oulun hiippakuntakanslian remonttiin varattuun 100 000 euron investointimäärärahaan kirkolliskokous suhtautuu va-rauksella. Määrärahan käytön ehtona on realistinen arvio tilantarpeesta toimintaan näh-den ja kollegiossa hyväksytty hankesuunnitelma, jonka kus-tannukset sisältyvät määrära-haan. Budjettiasiana meni läpi Oulun hiippakuntasihteerin sa-neeraus. Johannes Mäntymä-en työsuhde hiippakuntakans-liassa tulee päättymään määrä-rahasyistä.

Laajempi katsaus kirkollisko-kouspäätöksiin löytyy Oulun ortodoksisen hiippakunnan nettisivuilta: ort.fi /hiippakun-nat/oulu

ArkkimandriittaAndreas Larikka

Oulun hiippakunnan pappisedustaja

Yllätyksellinen kirkolliskokous - katsaus päätöksiin

24.12. klo 9.00 Kolmas hetki ja liturgia, Oulu24.12. klo 16.00 Ehtoo- palvelus, Oulu24.12. klo 20.00 Ehtoon- jälkeinen- ja aamupalvelus, Oulu25.12. klo 8.00 Liturgia, Oulu28.12. klo 18.00 Vigilia, Oulu29.12. klo 10.00 Liturgia, Oulu4.1. Vigilia, Oulu5.1. Liturgia, illalla Vigilia, Oulu6.1. Liturgia ja vedenpyhitys, Oulu23.1. Ekumeeninen jumalanpalvelus, Oulu25.1. Liturgia, Kemi25.1. Vigilia, Oulu26.1. Liturgia, Oulu1.2. Vigilia, Oulu2.2. Liturgia, Oulu8.2. Vigilia, Vaasa9.2. Liturgia, Vaasa15.2. Vigilia, Oulu16.2. Liturgia, Oulu1.3. Vigilia, Kiuruvesi2.3. Liturgia, Sovinto- sunnuntain ehtoopalvelus, Kiuruvesi3.3. Katumuskanoni, Oulu4.3. Katumuskanoni, Tornio5.3. Katumuskanoni, Kemi

6.3. Katumuskanoni, Oulu7.3. EPL, Oulu8.3. Ehtoopalvelus ja yleinen synnin- tunnustus, Oulu9.3. Liturgia, Kajaani22.3. Ehtoopalvelus ja yleinen synnin- tunnustus, Rovaniemi23.3. Liturgia, Rovaniemi24.3. Vigilia, Oulu25.3. Liturgia, Oulu5.4. Ehtoopalvelus, Ilomantsi6.4. Aamupalvelus ja liturgia, Ilomantsi12.4. Liturgia, illalla Vigilia, Oulu13.4. Liturgia, Oulu14.4. EPL, Muhos17.-19. 4 Suuren viikon palvelukset, Oulu

Piispa Arsenin paimenmatkat

19.-20.4. Pääsiäisyön palvelus, NivalaПасхальная Всенощная служба. 19.04.2014 в 23.30 в церкви Карвоскюля, по адресу: Nivala, Karvoskylä, Jokikyläntie 7.Праздничное богослужение на церковно-славянском языке проводит Владыко Арсений.После службы праздничная трапеза: кофе и пасха.Добро пожаловать!

VESA TAKALA

8

Kolttakanttori dir.cant. Erkki Lumisalmi Iva-losta jää vuosilomalle 2.1.2014 ja eläkkeelle 1.4.2014. Hän on Inarin Nellimistä ja palvellut kanttorina Ivalossa vuo-desta 1983. Erkin haas-tattelu tehtiin Ivalossa Neitsyt Marian temppe-liin käymisen juhlana kaamoksen alla.

Historia

Millainen oli 1950-luvun Nel-lim?

- Kirkollisesti ajatellen muis-tan rovasti Yrjö Rämeen käyntiä kotonani, missä hän ja kanttori Konstantin Hen-tunen toimittivat liturgian. Väkeä tuli paikalle taksillakin. Muistan katselleeni ihastellen papin jumalanpalveluspukua ja naisten kolttapäähineitä. - Ensimmäisellä luokalla olin kerran tulossa koulusta kotiin, kun auto pysähtyi vierelleni ja otti minut kyytiin. Kuljettaja kysyi kenen poika olen, mihin vastasin olevani äidin poika. Myöhemmin selvisi kyseessä olleen rovasti Räme, joka oli

menossa kastamaan Nellimjär-velle.

Kuinka työurasi alkoi?

- Tein parkkaushommia Vapol-la ja Metsähallituksella, myös metsän harvennusta vesurilla. Vuonna 1968 olin nk. hätäapu-töissä tietä rakentamassa Ori-vedellä ja Ivalossa. Seuraavana vuonna menin armeijaan Ka-jaaniin, missä oli sotilaspappi-na vanha Elias Huurinainen. Armeijan jälkeen olin yli kol-me vuotta Riihimäki-Lahti tie-tä rakentamassa. Sitten siirryin Kemiin yli viideksi vuodeksi ja siellä kävin myös kirkossa. 1970-luvulla silloinen Lapin kirkkoherra Markus Petsalo ja kanttori Sulo Halla kehot-tivat minua hakemaan kant-torikurssille, missä aloitinkin syksyllä 1978.

Kuinka kanttorin urasi jatkui?

- Olin Mikkelissä ja Kotkas-sa kanttorin sijaisena vuosi-na 1981-1982, jolloin aloitin Kiuruveden kanttorina. Ivalon matkakanttorin paikan avau-duttua hain tänne ja täällä edelleen olen.

Millaisia kohokohtia Ivalon kaudelta tulee mieleesi?

Ivalon ja Sevettijärven pyhä-köt on peruskorjattu ja vihit-

ty kirkoiksi. Nellimin kirkko valmistui vuonna 1988. Sekin oli tsasounana vuoden ja vihit-tiin sitten kirkoksi. Viimeisenä valmistui Keväjärven kappeli 2000-luvulla. Erityisesti Nel-limin kirkon rakentaminen innosti ihmisiä ja myös kan-sainvälisiä vieraita kävi siihen tutustumassa. Silloin Nellimis-sä oli paljon toimintaa ja kirk-ko oli usein eri kulttuuripiirien vierailukohteena.

Suuria juhlia muistuu mieleen vuoden 1979 koltta-asutuksen 30-vuotisjuhla, missä olin kanttorikurssilaisena. Silloi-nen ristisaatto on jäänyt mie-leeni. Siinä oli oikeastaan kaksi ristisaattoa, joista toi-nen lähti Norjan Neidenistä ja toinen Sevettijärven Nitsi-järveltä. Ne kohtasivat Sevet-tijärvellä. Kanttorina olin mu-kana myös koltta-asutuksen 60-vuotisjuhlassa 2009, missä myös presidentti Tarja Halo-nen kävi. Muistelen myös, että 1980-luvulla pyhittäjä Trifonin pyhiinvaelluksessa oli enem-män väkeä muualta maasta. Henkilökohtaisena kohokoh-tana pidän tietenkin diakoniksi vihkimistä maaliskuussa 2012.

Toimin Ämmänsaaressa vuon-na 1999 neljä kuukautta kant-torina ja sain silloin kirjoitet-tua liturgian tekstin koltaksi.

Nykyisyys

Olet itse kolttasaamelainen ja koltankieli on äidinkielesi. Kuinka näet kolttakulttuurin tilan tällä hetkellä?

- Tullessani kanttoriksi Ivaloon esitti silloinen Oulun metro-poliitta Leo toivomuksen, että käyttäisin mahdollisimman paljon koltankieltä. Silloi-nen papisto suhtautui asiaan myönteisesti, vaikka kielilaki ei ollut vielä voimassa. Tekste-jä on nyt aika mukavasti, mm. liturgia, rukous- ja hartauskirja ja Johanneksen evankeliumi. Tarvittaessa laulan suomen-kielisestä tekstistä suoraan koltaksi. Aluksi jouduimme harjoittelemaan tekstien luke-mista ja laulamista koltaksi. Tekstien ääntämistäkin harjoi-teltiin nk. kantapään kautta. Nyt siihen on jo harjaannuttu.

- Pari vuotta sitten koltankie-len tilanne näytti huonolta, mutta nyt kielen opetuksen tilanne Saamelaisalueen kou-lutuskeskuksessa on hyvä. Jo kaksi vuoden pituista kurssia on järjestetty ja halukkaita opiskelijoita on ollut riittäväs-ti. Itse olen ajoittain Helsingin yliopistossa koltankieltä opet-tamassa. Vaikka tilanne on pa-rantunut, ei se kuitenkaan ole vielä hyvä. Inarinsaamenkin osalta tilanne on parempi, kos-

ka puhujien määrä lisääntyy.

Kerrotko kansainvälisistä yh-teyksistä pohjoisessa?

Kävin ensimmäisen kerran Petsamon luostarissa 1980-90 lukujen vaihteessa. Matkassa oli sekä kolttia, että Petsamon karjalaisia ja jotkut muiste-livat talvisodan aikaista van-giksi joutumistaan. Petsamoa lähestyttäessä näimme ensin Pelastusvuoren ja ”Luostari” nimisen seisakkeen. Juna meni aivan Moskovan kylän vie-restä, mutta sinne emme vielä silloin päässeet. Oma sukuni on tuosta Moskovan kylästä, mikä sijaitsee viiden kilomet-rin päässä luostarista.

Olen käynyt myös Nikkelin kirkon Trifonin praasniekassa (28.12.). Tuon matkan teimme yhdessä norjalaisten kanssa. Olin myös Katri Jefremoffi n kanssa paikalla kun Barent-sin kirkkojen neuvosto perus-tettiin Altassa vuonna 1996. Olimme siellä kolttien edusta-jina.

1990-luvun alussa oli kesällä jopa viikoittain matka Petsa-moon. Nämä Venäjän yhteydet ovat siitä lähtien olleet sään-nöllisiä. Muurmanskin orto-doksit käyvät usein Suomessa ja meiltä vieraillaan siellä. Lu-kuisia kertoja olemme Auli-kin kanssa avanneet kirkkoja Muurmanskin pyhiinvaelta-jille, jotka usein käyvät sekä Ivalon, että Nellimin kirkois-sa. Sevettijärvelläkin he jos-kus käyvät. Venäjän puolella Ylä-Tulomalla asuva sukulai-seni Zoja Nosova puhuu kol-tankieltä.

Saamelaisten kirkkopäivät Jokkmokissa Ruotsissa 2004, Inarissa 2009 ja tänä vuonna Mo-i-Ranassa Norjassa ovat jääneet mieleen mukavina kokemuksina. Niissä on toi-mitettu palveluksia koltaksi. Samoin olin 1980-luvun lopul-la Tukholmassa venäläisessä kirkossa, missä saimme laulaa palveluksessa koltaksi.

Miltä kirkkomme tila näyttää tällä hetkellä?

Oulun hiippakunnassa jäsen-määrä on laskenut jatkuvasti ja nyt se on Joensuun seura-kunnan kokoluokkaa. Uskon kuitenkin hiippakunnan säily-miseen, jos valtio jatkossakin tukee kirkkoamme. Matka-papistopiirien lakkauttamista vähän ihmettelen, koska kä-sittääkseni varat niihin tulevat valtiolta ja kirkon strategiassa korostetaan perustyötä, mitä juuri matkapapistot tekevät. Uskon oman kirkkomme huo-lehtivan pohjoisimmasta La-pista myös tulevaisuudessa.

Onhan täällä kolttasaamelais-ten lisäksi myös ortodoksisia maahanmuuttajia.

Tulevaisuus

Mitä arvelet Lapin tulevaisuu-desta?

Pohjoisen merkitys on nykyi-sin tunnustettu. Koillisväylä ja koko arktinen alue ovat mer-kittäviä ja uskon mahdollisen Jäämerelle (Kirkkoniemeen) ulottuvan rautatien olevan tärkeä. Kaivostoiminta So-dankylässä ja Kittilässä ei ole sellaisissa vaikeuksissa kuin Talvivaara. Tietysti ympäris-töasiat on hoidettava hyvin. Mutta työllisyyden kannalta Lapin kaivokset ovat tärkeitä.

Matkailu on täällä tärkeä te-kijä. Kirkollista matkailua pi-dän myös arvossa. Nellimin kirkossa käy suuri joukko matkailijoita joka vuosi – tal-vikuukausina siellä käy rans-kalaisryhmä jokaisena arkipäi-vänä. Kesäaikana olisi hyvä saada pidettyä kirkkomme avoinna, mutta siihen ei taida löytyä maksajaa.

Olet toiminut mm. Saamelais-käräjien varapuheenjohtaja-na. Miltä näyttää saamelaisten tulevaisuus?

Saamelaisista yli 60 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Tämä pätee myös kolttasaame-laisiin. Helsingissä on kerran vuodessa liturgia koltankielel-lä. Lisäksi etelässä on joitakin kulttuuritapahtumia. Saame-laiskulttuuria pitäisi tukea sekä täällä Lapissa, että muualla Suomessa. Parhaassa asemas-sa ovat pohjoissaamelaiset.

Entä omat tulevaisuudensuun-nitelmasi?Lähdemme Aulikin kanssa Is-lantiin huhtikuussa. Siellä en ole ennen käynyt. Sitten on Helsingin opetusmatka jo maa-liskuussa. Kaksi tytärtä asuu pääkaupunkiseudulla ja heidän luonaan tulee varmaan käytyä. Minua kiinnostaa myös vie-railla Valamossa ja Lintulassa, joihin molempiin on kutsuttu-kin. Minulla on kesken Luuk-kaan evankeliumin käännös koltaksi. Kaamosaikana en kuitenkaan jaksa siihen pa-neutua, mutta varmaan sitten keväällä.

Edessä on uudenlainen elä-mänmuoto. Diakonina olen valmis palvelemaan missä vain pyydetään silloin kun ei ole muuta sovittua – voimien mukaan. Jumalalta pyydän nii-tä voimia!

Teksti ja kuva: Rauno Pietarinen

Erkki Lumisalmi eläkkeelle

9

Tie kirkkoon - uskonnonopetus

Repliikki

Koulun katsomusaineista käydään kes-kustelua, jonka ääripäät ovat kaukana toisistaan. Eräät haluaisivat uskon-nonopetuksen kokonaan pois opetus-suunnitelmasta. Toiset tahtoisivat lisää tunteja nykyisen oman uskonnon ope-tuksen mallin vahvistamiseksi.

Keskustelu on hyvin Helsinki-painot-teinen. Pääkaupungissa oleva yksityi-nen Kulosaaren yläkoulu on aloittanut syksyllä uskonnonopetuksen kokeilun, jota on uutisoitu useassakin mediassa. Kaikki koulun seitsemäsluokkalai-set on sijoitettu ryhmään, jota opettaa evankelisluterilainen aineenopettaja. Hesari uutisoi asian innovatiivisena kokeiluna, jossa kaikki ovat aktiivisesti mukana.

Kulosaaren seitsemäsluokkalaisista ylivoimainen enemmistö kuuluu enem-mistöopetukseen. Luokan ortodoksi-vanhemmat ovat lausuneet huolensa opetuksen sisällöstä, mutta he eivät uskalla kannella asiasta. Sen sijaan elämänkatsomustiedon opiskelijoiden oikeuksista on kantelu menossa. Ope-tushallitus on sanonut kokeilua laitto-maksi. Opetushallitus kannattaa inno-vatiivisuutta, mutta lain rajoissa.

Koulun rehtori näkee asian ekonomi-sena kysymyksenä ja uskoo "mallin" leviävän kulovalkean tavoin pohjoisen perukoille saakka. Odotan mielenkiin-nolla miten kokeilun oikeudellisuus punnitaan. Koulut voivat järjestellä opetustilanteita aika vapaasti, mutta

opetussuunnitelman pitää toteutua. Se on normatiivinen.

Katsomusaineiden opetussuunnitel-missa on yhteisiä teemoja muun muas-sa vieraat uskonnot. Jokainen uskonto tarkastelee asiaa omasta viitekehyk-sestään käsin. Ortodoksinen opettaja opettaa buddhalaista luostarilaitosta omaan uskontoon peilaten ja niin edel-leen. Miten käy Kulosaaren opetuksen kun yhteiset teemat loppuvat? Miten opetetaan liturgiaa ja sakramentit orto-dokseille? Entäs kuinka islamilaisuu-den peruspilarit jäsentyvät muslimeille osana jotain kaikille yhteistä ainesta? Tuskin uskonnottomat ovat kiinnostu-neita niiden teologiasta.

Lokakuussa Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasiain jaosto jär-jesti seminaarin tulevaisuuden uskon-nonopetuksesta. Puhujina olivat ope-tusministeri Krista Kiuru, professori Laura Kolbe, esseisit Jukka Relan-der ja fi losofi Tuomas Nevanlinna. Alustusten jälkeen eri uskontojen edus-tajien kesken oli paneelikeskustelu ai-heesta. Tilaisuuden päätössanat lausui arkkipiispa Leo. Yhteinen käsitys oli, että oman uskonnon opetus on tärkeää muun muassa identiteetin kehityksel-le ja kotoutukselle. Opetusministerin suulla kuulimme jälleen kerran, ettei nykysysteemi ole kallis: pienryhmäis-ten uskontojen opettamisen lisähinta koululaitokselle on vain puoli promil-lea kaikista kustannuksista.

Lukion tuntijako ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö

Lukion tuntijakotyönryhmä päättää työnsä joulukuun alussa. Ryhmän si-sältä ei ole juuri huhuja kuulunut, mut-ta yleinen käsitys on että pakollisten kurssien määrä vähenee. Tällä hetkellä uskonnon pakollisia kursseja on luki-ossa kolme.

Perusopetuksen opetussuunnitelma työryhmässä on mukana myös kaksi ortodoksien edustajaa. Työryhmä poh-tii kaikkien katsomusten yhteisiä osi-oita. Tämän selvityksen jälkeen alkaa kunkin oman uskonnon opetussuunni-telmien tekeminen.

Vapaiden suuntien sekä evankelislu-terilaisen kirkon edustajien on vaikea

ymmärtää, miksi vanhat uskonnot ha-luavat pitää kiinni omasta opetuksesta. He eivät tunne ortodoksisen, katolisen ja islamin opetukseen sisältyvää kult-tuurihistoriallista näkökulmaa ja holis-tista oppimiskäsitystä. Perusopetuksen opetussuunnitelma on lyöty lukkoon kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Lu-kio-opetuksessa on odotettavissa muu-toksia. Enemmistö ratkaisee nämä ky-symykset. Koulun yleiseen opetukseen osallistuu yli 90 % ikäluokasta. Se on enemmän kuin evankelisluterilaisten oppilaiden määrä.

Sirpa Okulov , TM, HuKKirkkopalvelujen

koordinaattoriSuomen ortodoksisen kirkon palvelukeskus

Uskonnonopetuksen vuoristoradallaJOHANNES MÄNTYMÄKI

Oppilaita ortodoksisen uskonnon tunnilta Oulusta. Edessä istuvat pöydän ympäril-lä vasemmalta: Onni, Olga, Joonas, Remu, Marta. Takana vasemmalta: opettaja Kirsi Naakka-Rautiainen, Lauri ja Mikko.

Pohjoisessa perinteiset arvot voimissaanLähes 20 vuotta sitten saavuin Ouluun uskonnonopettajaksi ja tänne olikin helppo tulla. Edeltäjäni Anneli Räh-könen ja Kaisa Nykänen olivat teh-neet hyvää työtä ortodoksisen uskon-non parissa. Kouluissa minut otettiin

positiivisesti vastaan ja ortodoksinen uskonto oli yhtenä oppiaineena kou-lujen opetussuunnitelmassa. Mennei-siin vuosiin mahtuu muutoksia, joista suurin lienee se, että kunnat ottivat päävastuun koulujen uskonnonope-

tuksesta noin kymmenen vuotta sitten. Niinpä Oulussakin jouduttiin uuden ti-lanteen eteen: ortodoksisen, katolisen ja islamin uskonnon opetuksen järjes-telystä vastasi tästä lähtien kaupunki. Suurin koulujen pienryhmäisistä us-konnoista Oulussa ja sen lähiseudulla on ortodoksisuus. Ortodoksisten oppi-laiden määrä onkin ollut selvästi kas-vussa mm. maahanmuuttajien myötä. Oulun kaupunki näki tarpeelliseksi perustaa ortodoksisen uskonnon leh-toraatin. Kuntien yhdistymisen myötä olisi nyt aihetta myös toisen lehtorin-viran perustamiseen.

Tällä hetkellä Oulun kaupunki on on-nistunut ortodoksisen uskonnon jär-jestäjänä hyvin, vaikka säästöpainei-takin on. Onneksi opetus on pystytty pääsääntöisesti pitämään oppilaan omalla koululla. Rehtoreiden kanssa on ollut helppoa neuvotella uskon-nonopetukseen liittyvistä asioista. Yhden opettajan vajaus on aiheuttanut sen, ettei kaikilla Oulun seurakunnan alueen kouluilla ole pystytty järjestä-mään ortodoksista uskonnonopetusta.

Toivottavasti tilanne korjaantuu ensi lukuvuodeksi.

Muutama vuosi sitten Opetushallitus asetti työryhmän laatimaan perus-kouluun uutta tuntijakoa. Julkisuu-dessa käytiin tuolloin keskustelua uskonnonopetuksen tarpeellisuudesta ja siitä pitäisikö perustaa kokonaan uusi oppiaine, etiikka, joka olisi kai-kille yhteinen. Muutamilla kouluilla aihetta käsiteltiin opettajien kesken maltillisesti. On selvää että, osa puo-lustaa uskontoa tärkeänä oppiaineena koulussa ja osa haluaa muuta opetus-ta tilalle. Näiden vuosien aikana vain yksi ainoa rehtori on valitellut orto-doksisen uskonnonopetuksen kalle-utta ja rinnastanut sen ”valinnaiseen” oppiaineeseen. Uskon kuitenkin, että täällä pohjoisessa perinteiset arvot ovat sitkeämmässä kuin etelässä ja uskonnonopetuksesta halutaan pitää tiukemmin kiinni.

Kirsi Naakka-RautiainenTM, lehtori

KIRSI NAKKA-RAUTIAISEN KOTIALBUMI

10

Matkapappien kynästä

Den sjätte januari fi rar vi i den ortodoxa kyrkan teofani, Kristi dop. Vi komer ihåg och fi rar att Jesus döptes i fl oden Jordan av Johannes. Mat-teus-, Markus-, och Lukasevangeliet berättar alla om denna händelse. Johannesevangeliet be-skriver inte själva dopet utan nöjer sig med att låta Johannes Döparen säga ”Jag har sett Anden komma ner från himlen som en duva och stanna över honom” (Joh. 1:32).

Teofanin är en av den kristna kyrkans äldsta fester. Redan tidigt på 200-talet var den 6. ja-nuari förknippat med både Jesu födelse och dop och markerades med särskilda gudstjänster. Under 300-talets senare del skildes åminnelsen av Jesu födelse av och fi ck, först i Rom och se-dan i den övriga kristenheten, en egen fest den 25. december.

Kyrkans gudstjänster har en särskild prägel vid teofanifesten. Liksom vid påsk och jul fi rar kyr-kan både den helige Johannes Chrysostomos och den helige Basileios liturgier under festti-den. Men det som man ofta kommer ihåg och förknippar med teofanin är den stora vatten-välsignelsen, som hör till gudstjänstordningen både för den 5. och den 6. januari. Där det fi nns möjlighet går man i procession från kyrkan till någon närliggande strand och förrättar vatten-välsignelsen ute. I våra nordliga trakter innebär det att man går till en isvak. Detta sker natur-ligtvis till åminnelse av Jesu dop. Vattnet renar människan och används bl.a. därför vid dop. När Johannes döpte Jesus i fl oden Jordan var det tvärtom vattnet som blev renat och helgat. Vid vattenvälsignelsen ute vid isvaken sjungs festens troparion, som sammanfattar teofanins budskap: ”När du, Herre, döptes i Jordan, up-penbarades tillbedjan av Treenigheten. Ty Fa-derns röst bar vittnesbörd om dig när han kall-lade dig sin älskade Son. Och Anden i en duvas skepnad bekräftade ordens sanning. Kristus, Gud, du som uppenbarade dig och gav hela ska-pelsen ljus, ära vare dig.” Sedan tar de modi-gaste – och de frommaste – sig ett dopp i vaken.

Namnet på helgen, teo-fani, beskriver något mycket centralt i festen, men är, som så många andra ord i vår kyrkliga tradition, obegripligt på svenska. Får man höra att festen också kallas epifani gör det inte saken mycket bättre. För att bättre förstå teofanihelgen kan vi se närmare på de grekiska benämningarna för fes-ten. Ordet teofani betyder bl.a. gudsuppenbarelse, och epifani betyder bl.a. uppenbarelse. Den guds-uppenbarelse som åsyftas vid vår fest är, som tropa-rion säger, den heliga Tre-enighetens. Guds Son tar emot dopet, Anden sänker sig ner över honom, och Faderns röst vittnar. Men tidigare har alltså Guds uppenba-relse för människan här förståtts i ett ännu vi-dare sammanhang. Man har förutom dopet ock-så kommit ihåg Guds uppenbarelse i det lilla barnet i Betlehem, och t.ex. Kristi första under, uppenbarelsen av Guds makt, förvandlandet av vatten till vin vid bröllopet i Kana.

Även om vi under teofaniafesten särskilt kom-mer ihåg Herrens dop och de händelser som är förknippade med detta fi nns det kanske anled-ning att understryka även två andra saker. För det första är glädjen över att Gud uppenbarat sig i världen med oss året om. Den inskränker sig inte till en eller ett par festdagar. För det an-dra får vi ta del av hela frälsningen, inte bara dopet, också under teofanifesten.

I kyrkans stora bön, liturgins eukaristibön, fi nns Guds hela omsorg om människan och skapelsen – varje dag.

Aleksej Sjöberg

Teofani

6 января Православная Церковь празднует Богоявление, т.е. Крещение Господа Иисуса Христа. В этот день мы мо-литвенно вспоминаем события Библейской истории: крещение Спасителя в реке Иордан от Иоанна Предтечи. Три Евангелия (от Матфея, Марка и Луки) передают нам детали происшедшего. В Евангелии от Иоанна нет сцены крещения, зато звучат слова Иоанна Крестителя: «Я видел Духа, сходящего с неба, как голубя, и пребывающего на Нем» (Ин. 1:32). Богоявление считается одним из древнейших праздников христианской Церкви. Уже в начале III века 6 января слу-жило днем памяти Рождества и Крещения Иисуса Христа и отмечалось специальными службами. В течение IV века воспоминание о Рождестве было отделено от праздника Крещения и приобрело, сперва в Риме и затем по всему христианскому миру, свой собственный праздник – 25 де-кабря.

Церковные службы праздника Богоявления носят особый характер. Подобно Пасхе и Рождеству, Божественная Ли-тургия совершается в эти дни обоими чинами – Иоанна Златоуста и Василия Великого. Но самая известная осо-бенность богоявленских служб – это Великое Водоосвя-тие, совершаемое накануне и в сам день праздника. В тех церквях, где есть такая возможность, совершается крест-ный ход к ближайшему водоему (в русской традиции, к «Иордани»), где и происходит торжественное освящение воды. В наших северных краях, Иорданью, как правило, служит прорубь. Таким образом мы молитвенно вспоми-наем событие Крещения Иисуса Христа. Вода очищает и потому используется Церковью за каждым новым креще-нием взрослого человека или ребенка. Но когда Спаситель крестился в реке Иордан, наоборот, сама вода очистилась и освятилась. В момент освящения крещенской воды мы все вместе трижды поем тропарь праздника: «Во Иордане крещающуся Тебе, Господи, Троическое явися поклонение, Родителев бо глас свидетельствоваше Тебе, возлюбленна-го Тя Сына именуя, и Дух в виде голубине извествоваше словесе утверждение. Явлейся, Христе Боже, и мир про-свещей, слава Тебе.» После этого самые смелые – и благо-честивые – троекратно окунаются в прорубь.

Русское название праздника, Богоявление, как и старин-ные греческие названия, Теофания или Эпифания, пере-дают самую суть церковных торжеств. Слова «теофания» и «эпифания», означают Богоявление или Божье открове-ние. Под Богоявлением имеется в виду явление Пресвятой Троицы: Сын Божий принимает крещение, Дух нисходит на Него, а голос Отца свидетельствует. Однако, как уже говорилось выше, изначально Богоявление понималось в более широком смысле. Помимо Крещения в этот день вспоминали Откровение Бога в Младенце, родившемся у Девы Марии в иудейском городке Вифлееме, а также пер-вое чудо Спасителя и первое явление Его Божественной силы – превращение воды в вино, случившееся во время брачного пира в галлилейской Кане.

Размышляя о Богоявлении, нужно подчеркнуть два важ-ных момента. Во-первых, радость того, что Бог явил Себя в мире, должна пребывать с нами круглый год. Мы не долж-ны ограничивать ее одним или двумя праздничными дня-ми. Во-вторых, в Богоявлении дается спасение целиком, а не только момент крещения.

В великой молитве Церкви, в евхаристической молитве Бо-жественной Литургии, вся домостроительная забота Бога о человеке и творении – с нами каждый день.

Священник Алексей Шеберг

Богоявление - Теофания

Pohjanmaan matkapappi Aleksej Sjöberg (vas.) ja Lapin matkapappi Rauno Pietarinen.

JOHANNES MÄNTYMÄKI

11

Matkapappien kynästä

Syksyn aikana olen yhdessä kirkkoherra Viatcheslav Skopetsin kanssa laatinut kirkollisen työn toimintasuunnitelman Pohjois-Lappiin. Suunnitelmassa on määritelty kirkolliset perus- ja tu-kitoiminnat ja niille on asetettu kolmen vuoden käynnistysaika. Peruslinjaukset on etukäteen esitetty piispalle ja joukolle seu-rakuntalaisia. Perustoimintoihin suunnataan päähuomio ja tuki-toimintoja hoidetaan mahdollisuuksien mukaan. Ortodoksisen perinteen mukaisia perustoimintoja ovat jumalanpalvelukset ja niistä nouseva lähimmäispalvelu eli diakonia. Suunnitelmassa on oikeastaan kolme osiota: 1) missä ja milloin; 2) mitä ja mi-ten; 3) kuinka mainostetaan. Paimen Sanomissakin julkaistava toimintojen aikataulu kuuluu ensimmäiseen osioon. Sisältöjen laatiminen ja kirkkokansan kutsuminen ovat yhtä tärkeitä.

Vakiintuneen jumalanpalvelusrytmin rinnalle tuodaan arkipäi-vän palveluksia ja muistoliturgioita, joita pidetään koltta- ja muiden sukujen poisnukkuneiden muistolle. Näin toivotaan saa-tavan suurehko määrä tietyn suvun jäseniä kerrallaan liturgiaan ja sen jälkeiselle muistoaterialle, mikä myös tarjoaa mahdolli-suuden ortodoksisen perinteen opetukseen.

Lähimmäispalvelua käynnistetään Ivalossa ja Sevettijärvellä seurakuntataloissa. Ivalossa aloitetaan ”avoin seurakuntako-ti” –toiminta keskiviikkoisin ja silloin järjestetään eri ikäisille toimintoja. Sevettijärvelle tulee joka toinen perjantai pidettävä toimintapäivä, johon liittyy aamu- ja ehtoopalvelus, vanhusten päiväkerho, miesten piiri, lasten ja nuorten toimintoja. Toimin-tapäivänä käydään myös koululla ja kutsutaan koltankielen kielipesä kylään. Sekä Ivalon, että Sevettijärven toiminta tulee vahvasti kytkeytymään koko kirkon diakoniaan ja lähetykseen Filantropia ry:n kautta.

Suunnitelman yhtenä lähtökohtana on ortodoksien sijoittuminen eri puolille Pohjois-Lappia. Tilastojen mukaan suurimmat orto-doksien keskittymät ovat nimenomaan Ivalon ja Sevettijärven-Näätämön seuduilla. Toiminta järjestetään olemassa olevilla re-sursseilla eli Lapin seurakunnan työntekijöiden avulla. Kirkon ja hiippakunnan strategioihin perustuva suunnitelma ei vaadi juurikaan lisää taloudellisia resursseja, koska tilat ovat jo ole-massa. Asteittain etenevän suunnitelman tavoitteena on tehdä pysyvistä toiminnoista mahdollisimman maallikkovetoisia.

Tukitoiminnoissa mainitaan mm. kolttakulttuurin, erityisesti kielen tukeminen, mikä edellyttää uusilta työntekijöiltä opiske-lua ainakin koltankielen liturgista käyttöä varten. Kulttuuri-iden-titeetin kannalta merkittävät kansainväliset yhteydet pyritään rahoittamaan ulkopuolisilla lahjoituksilla Lapin seurakunnalle. Yhteyksiä sidosryhmiin kuten koululaitokseen, mediaan, Metsä-hallitukseen, Saamelaisalueen koulutuskeskukseen, Saamelais-käräjiin ja Rajavartiolaitokseen hoidetaan suunnitelmallisesti ja huolella. Ekumeeninen toiminta on kirkon olemukseen kuuluva ulottuvuus, jota vaalitaan tarkoin. Kansainvälistä ekumeniaa ku-vaan tuo Barentsin kirkkojen neuvosto, jonka jäsenhiippakunnat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä toimivat aktiivisesti yhteistyössä. Tiedonvälityksessä käytetään niin Paimen Sano-mia kuin myös paikallislehti Inarilaista, missä on jo ortodok-sipapin oma palsta. Koteihin menevät kirjeet tulevat olemaan myös tärkeässä osassa. Seurakuntalaisten toivomia pyhiinvael-luksia kotimaassa ja mm. Petsamoon ja Muurmanskiin järjeste-tään mahdollisuuksien mukaan.

Suunnitelma on laadittu siten, että sen toteutumista on mahdol-lista seurata. Ivalon matkapapiston siirtyessä seurakunnan työn-tekijöiksi seurantaa tulee tekemään neuvosto. Suunnitelman käynnistämisvaiheen aikana neuvosto voi jo aloittaa pohdinnan toiminnan syventämisestä ja laajentamisesta sen perusteella, miltä toteutuma näyttää.

Rovasti Rauno Pietarinen

Lapin matkapapin suunnitelmia

Barentsin kirkkojen neuvosto (virallisesti Samarbetsrådet för Kristna Kyrkor i Barents-regionen, SKKB) on pohjois-ten hiippakuntien yhteistyö-elin, johon kuuluvat Suomesta Oulun ev.lut. ja ortodoksinen hiippakunta, Ruotsista Luu-lajan hiippakunta, Norjasta Nord-Hålogolandin ja Sör-Hå-logolandin hiippakunnat, sekä Venäjän ortodoksisesta kirkos-ta Muurmanskin, Arkangelin ja Petroskoin hiippakunnat. Venäjältä on mukaan tulossa uusia pohjoisia hiippakuntia ja sieltä myös luterilaiset osal-listuvat toimintaan Inkerin kir-kon kautta.

Toiminnan pääteemoja ovat diakonia ja sosiaalinen työ, kirkollinen koulutus, ympäris-tökysymykset, alkuperäiskan-sojen, erityisesti saamelaisten tilanne sekä keskinäiset vierai-lut ja yhteydenpito. Toiminnan rahoitus tulee jäsenmaksuista ja avustuksista, joita antavat em. Pohjoismaiden luterilai-set kirkot. Neuvoston tuki

mahdollisti tänä vuonna yli 20 venäläisen ortodoksin osallis-tumisen saamelaisten kirkko-päiville Norjassa.

Neuvoston toiminta alkoi 18 v sitten. Barentsin kirkkojen neuvoston vuosikokous, johon yleensä hiippakuntien piispat kokoontuvat, pidetään vuosit-tain. Tänä vuonna vuosikoko-us oli elokuussa Petroskoissa. Neuvoston hallitus kokoontuu muutaman kerran vuodessa, viimeksi lokakuussa Rova-niemellä. Lisäksi pidetään skype-kokouksia.

Vuoden 2014 painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Suositut Muurmasnkiin suuntautuneet pyhiinvaellukset Suomesta, Norjasta ja Ruotsista saavat keväällä 2014 lisäväriä, kun ohjelmaan sisällytetään py-hiinvaellusseminaari. Tarkoi-tus on syventää hengellistä antia keskustelemalla eri tra-ditioihin liittyvistä teemoista, jolloin pyhiinvaellus muuttuu myös vuoropuheluksi ja toinen

toisiltaan oppimiseksi. Osan-ottajat näille pyhiinvaelluksil-le on valittu hiippakunnissa ja mukana on ollut useita kirkon työntekijöitä ja seurakunta-aktiiveja.

Barentsin kirkkojen neuvos-ton merkitys kasvaa koko ajan pohjoisten alueiden merkityk-sen kasvun myötä. Neuvosto on yhteistyössä myös valti-ollisen Barentsin alueellisen neuvoston (BRC) kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Eu-roopan kristittyjen ekologisen verkoston (ECEN) kanssa. Neuvoston kokoukset ovat tär-keitä tiedonvaihdon tilaisuuk-sia, joissa hiippakunnat kerto-vat toisilleen kuulumisiaan ja solmivat myös hiippakuntien välisiä kahdenkeskisiä suhtei-ta. Kuten yleensä kansainvä-lisessä ekumeniassa, lisäarvoa saadaan myös kunkin maan eri kirkkojen edustajien keskinäi-sistä tapaamisista.

Rauno PietarinenSKKB:n hallituksen varajäsen

Barentsin kirkkojenneuvosto

RAUNO PIETARINEN

Kokoustunnelmaa. Vasemmalta pastori Aleksej Sjöberg Pietarsaarelta, neuvoston puheenjohtaja piispa Per Oskar Kjolaas Norjasta, Petroskoin metropoliitta Manuel, neuvoston hallituksen puheenjohtaja hiip-pakuntadekaani Niilo Pesonen Oulusta, pastori Miahil Kiseljov Muurmanskista, piispa Arseni Oulusta ja Kostamuksen piispa Ignatij.

Paimensanomat 1/2014 aineistopäivä on

10.3.2014 klo 12.00

12

Kirkkotelevisiossa

YLE Radio 1: Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.50, iltahartaus klo 18.50

Aamuhartaus18.1. Kirkkoherra Markku Salminen8.2. Pastori Tuomas Kallo-nen 1.3. Kanttori Varvara Mer-ras-Häyrynen22.3. Pastori Heikki Hon-kamäki12.4. Helsingin metropoliit-

ta Ambrosius25.4. Karjalan ja koko Suo-men arkkipiispa Leo

Iltahartaus21.1. Pastori Mikko Leis-tola18.2. Filantropian projekti-päällikkö Aino Nenola18.3. Pastori Teemu Toivo-nen15.4. Piispa Arseni20.5. Opettaja Maria Lam-pinen

Jumalanpalvelukset

Ti 24.12.2013 klo 18.00 Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus, Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Oulu

Ke 25.12.2013 klo 8.00 Kristuksen syntymäjuhlan liturgia, Pyhän Kolminai-suuden katedraali, Oulu

Ti 31.12.2013 klo 18.00 Ehtoopalvelus Pyhän Niko-laoksen katedraali, Kuopio

Su 12.1.2014 klo 11.00 Liturgia Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikola-oksen kirkko, Tampere Su 9.2. klo 11.00 Publikaa-nin ja fariseuksensunnun-tain liturgia, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Johannes Krysos-tomoksen kirkko, Hämeen-linna Su 23.2. klo 11.00 Tuomi-osunnuntain liturgia, Pyhän apostoli Andreaksen kirkko, Rovaniemi Ke 5.3. klo 18.00 Pyhän Andreas Kreetalaisen suu-ri katumuskanoni, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirk-ko, Kitee

Su 9.3. klo 11.00 Ortodok-sisuuden sunnuntain litur-gia, Tapiolan Herman Alas-kalaisen kirkko, Espoo

Su 23.3. klo 11.00 Ristin-kumartamisen sunnuntain liturgia, Jumalanäidin Tih-vinäläisen ikonin kirkko, Viinijärvi

Su 6.4. klo 11.00 Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnun-tain liturgia, Pyhän Nikola-oksen kirkko, Joensuu

Ke 9.4. klo 18.00 Ennenpy-hitettyjen lahjojen liturgiaPyhän Johannes Teologin kirkko, Joensuu Pe 18.4. klo 18.00 Suuren perjantain iltapalvelus, Py-hän Nikolaoksen kirkko, Imatra

YLE TV 1

26.12.2013 klo 10 Liturgia, Kristuksen kirkastumisen kirkossa, Porvoo

19.-20.4.2014 klo 23.55 Pääsiäisyöpalvelus Vala-mon luostarista, yhteislähe-tys tv- ja radio

Tiedot hartausohjelmista: http://www.ort.fi /radiotv

Kirkon hartausohjelmat internetissä www.yle.fi /radio1/uskon-to/hartausohjelmat

Kuuntele ortodoksisen kirkon äänitteitähttp://www.ort.fi /podcasts

Kirkko radiossa

Kirkko ja esivaltavalkokankaalla

Sähkeuutisia• Paimen Sanomat ry:n hallitus on päättänyt, että vuonna 2014 Paimen Sanomat -lehteä julkaistaan kolme numeroa. Tammikuun 1. päivästä 2014 lukien lehden päätoimittajana on arkkimandriitta Andreas Larikka ja toimistussihteerinä Jukka Mäntymäki.

• Vaasan seurakunta sai seurakuntatarkastuksessa piispalta kehuja hyvin hoidetuista ja ilmeikkäis- tä nettisivuista. Myös sosiaalinen media on seurakunnalla hyvin hoidossa.

• IV toimipiirin, Lapin matkakanttori Erkki Lumisalmi jää pitämään vuosilomiaan vuoden 2014 alusta, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Toimen sijaiseksi on määrätty TM, kanttori Anneli Pietarinen.

• Kiuruveden seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkon seinämaalausprojekti jatkuu vuoden 2014-2015 ajan. Kirkkoa on vähitellen kaunistettu kauniilla koko seinää koristavilla freskoikoneilla.

• Suomen ekumeeninen neuvosto kokoontui lokakuun puolessa välissä Paltamon Mieslahdessa. Neuvosto halusi pitää päätösrukouspal- veluksen Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkossa 18.10.2013. Kajaanin seurakunta sai vieraakseen eri kirkkojen edustajia.

• Ortodoksinen kirjakauppa Filokalia on siirtynyt Joensuusta Lammille, Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiön keskukseen. Navigaattoriosoite: Kaunis- niementie 410, Lammi. Filokalian toimi- tilat laajenivat huomattavasti entisestään. Verkkokauppa toimii entiseen tapaan osoitteessa www.fi lokalia.fi

• Ortodoksisten nuorten liitto (ONL) piti marraskuun alussa kehittämispäivät, jossa se päätti, että vuonna 2014 se ryhtyy selvittämään seurakuntien tarpeita ja ta- voitteita lapsi- ja nuorisotyön suhteen. Samalla liitto kartoittaa yhteistyömahdol- lisuuksia seurakuntien kanssa.

• Pyhittäjä Trifonin pyhiinvaellus oli Lapissa 23.–25.8.2013. Piispa Arseni oli mukana vaelluksella. Kuvassa hän on toimittamassa liturgiaa Norjan Neidenis- sä.

Pilkahdus on Oulun ortodoksisen hiippakuntasäätiön, Tuiran seurakunnan ja Oulun Elokuvakeskuksen yhteistyössä järjestä-mä tapahtuma, joka tarkastelee uskontoa ja kirkkoa elokuvien kautta. Pilkahduksen alaotsikot ja teemat vaihtuvat vuosittain, mutta sen henki on valoa ja positiivisuutta henkivä: tavallaan kevään tuloa ennakoiva sekä fyysisesti että henkisesti.

Vuonna 2014 Pilkahdus järjestetään lauantaina 1.3. ja on järjes-tyksessä viides. Tämänkertaisena teemana on kirkon ja esivallan välinen suhde. Kuten aiemmin, tapahtuma pidetään elokuvateat-teri Studiossa (Hallituskatu 7 II krs., Oulu), ja yleisöllä on vapaa pääsy. Teemaa käsitellään Matti Kassilan elokuvan Kaasua, ko-misario Palmu (1961) kautta. Samalla juhlistetaan ohjaaja Matti Kassilan 90-vuotissyntymäpäivää. Komisario Palmu –sarja on kotimaisen elokuvan dekkaritulkintojen harvoja edustajia, nii-den ehdotonta kärkipäätä. Kaasua, komisario Palmu perustuu Mika Waltarin romaaniin Kuka murhasi rouva Skrofi n?, jonka Kassila siirsi valkokankaalle osin ekspressionistisen elokuvan ilmaisukeinoja käyttäen. Työssä näkyy erityisesti ohjaajan kyky hallita näyttelijöitään, muun muassa Risto Mäkelä tekee muis-tettavan roolityön lipevänä saarnaaja Mustapäänä.

EILA KAUTTO


Oulun ortodoksisen hiippakunnan kansliahenkilökunta teki syys-retken Kuopioon 7.-8.10.2013. He vierailivat kirkollishallituksessa, eläkeläismetropoliitta Panteleimonin luona ja piispa Arsenin ko-dissa Lapinlahdella. Kuvassa vasemmalta: toimistosihteeri Maija Viippola, metropoliitta Panteleimon, piispa Arseni ja hiippakunta-sihteeri Jukka Mäntymäki.

13

KiitosNöyrä kiitos Kajaanin Tiistaiseuralle ja PSHV:n hallitukselle saamastani huo-mionosoituksesta.

Kirsti Pohjama

Nöyrät kiitokset piispa Arsenille ja toiminnanjohtajaSergius Collianderil-le sekä Kiuruveden tiistaiseuralle saa-mistamme huomionosoituksista.

Aili VäisänenAnja Kärkkäinen

Terttu KumpulainenSirkka Kärkkäinen

Anja Jumpponen

Sydämellinen kiitoksemme Pyhäin Ser-gein ja Hermannin veljeskunnalle sekä Meri Lapin tiistaiseuralle saamastam-me, suuresti arvostamastamme, Kul-taisesta laulajamerkistä.

Paula SuistioEira ja Väinämö Hakasalo

Nöyrin kiitokseni KS piispa Arsenil-le minulle myönnetystä piispallisesta siunauskirjasta, jonka sain vastaanot-taa Kuhmossa Karjalan valistajien kir-kossa 2.11.2013 pidetyssä juhlajuma-lanpalveluksessa.Samalla esitän kiitokseni myös isä Pentti Hakkaraiselle ja Kajaanin orto-doksisen seurakunnan kirkkoherralle isä Andreas Larikalle, jotka ovat myö-tävaikuttaneet em. arvokkaan huomion-osoituksen osakseni tulemiseen.

Hannu Huotari

Sydämellinen kiitos KP Metropoliit-ta Panteleimonille 17.4.2013 minulle myönnetystä piispallisesta siunauskir-jasta.

Lea Lyytikäinen

Ruoka on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Liian moni lapsi jää ilman päivittäistä ravitsevaa ateriaa. Tule mukaan ruokaketjuun ja osallistu!

valoJoulupaaston aikana muistetaan lapsia Keniassa, Moldovassa ja kriisialueilla.

Joulupaastokeräys

Filantropian keräystili: FI53 5480 0520 0233 08 Viite: 12331 Keräyslupa: 2020/2011/3412

Keräyslupa on voimassa 1.1.2012–31.12.2013 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Keräysvarat käytetään katastrofi tilanteissa aineellisen humanitaarisen avun välittämiseen ja jälleenrakentamiseen avustuskohteissa.

ORTODOKSISEN KIRKON KANSAINVÄLINEN DIAKONIA

JA LÄHETYSTYÖ

Mielenkiintoista ja hauskaa pianon-soitonopetusta

ammattilaisopettajan johdolla!

Pätevä, jo 25 vuotta opettajana toiminut diplomipianisti antaa yksityisopetusta Oulun

keskustassa ja Kempeleessä niin vasta-alkaneillekin kuin jo pitemmällekin ehtineille.

Yhteystiedot:Ludmila Jussila, puh. 044 2637588

[email protected]/musiikkikoululjussila

Asianajotoimisto Heikki Kukkonen sMBR Oy

Pitkäaikaisella kokemuksella mm. perukirjat, perinnönjaot, testamentit ym.

Torikatu 18 4 C, 4 krs. 90100 Oulu Puh. +358 400 693 806

www.heikkikukkonen.com

Tämä lehti seuraa kirkkovuotta joulusta suureen paaston alkuun. Kirkkoherrojen tervehdyksissä huomioidaan eri juhlien teemat.

Kulunut vuosi on ollut seurakunnas-sa työntäyteinen muutosten vuosi. Helmikuun alusta kesään saakka ei meillä ollut vakituista kanttoria ja vasta kesän kynnyksellä sai pappi kanttorin työpariksi. Samaan aikaan aloitti Oulun hiippakunnassa vt. piispana seurakuntien kaitsemisen KS Joensuun piispa Arseni. Esipai-men vieraili kuluneen puolen vuo-den aikana moneen otteeseen Vaa-san seurakunnan alueella ja marras-kuun alussa hän suoritti seurakun-nan tarkastuksen. Varsinainen mur-heenkryyni on kuitenkin ollut seu-rakuntasali. Jo vuosia olemme olleet

huolissamme sen huonosta kunnos-ta ja epäkäytännöllisyydestä. Tal-visin olemme me työntekijät toisi-naan istuneet virastossa lapaset kä-dessä kylmyyden vuoksi ja koste-us- ja homevaurioiden takia olem-me saaneet erilaisia allergiaoireita. Niinpä alkusyksystä seurakunnan valtuusto päätti, että nyt saa riittää. Syyskuun alussa lähdimme evak-koon ja virasto muutti tilapäisesti Vaasan torin tuntumaan Hovioikeu-denpuistikolle. Lokakuussa aloitet-tiin Koulukadulla saneeraus- ja kor-jaustyöt ja toiveissa on loppukesäs-tä 2014 päästä takaisin korjattuun ja

terveeseen rakennukseen. Tällä het-kellä se toive vaikuttaa realistiselta.

Vuosi on loppumaisillaan ja joulu-kausi on alkamassa Kristuksen syn-tymäjuhlan myötä. On hyvä pitää mielessä ettei joulukausi pääty toi-sena joulupäivänä vaan jatkuu aina Herran kasteeseen eli Teofaniaan saakka. Kiitän teitä rakkaat seura-kuntalaiset kuluneesta vuodesta ja toivon kaikille rauhallista ja hyvää joulua! Kristus syntyy-Kiittäkää!

Kirkkoherra Matti Wallgrén

Vaasan seurakunta

Kirkkoherran tervehdys Kristuksen syntymä 25.12.2013


Kokkien loihtima piparkakku-kirkko. Kuva Valamon luostaris-ta.

14

Hallinnon- ja talouden tarkastuksen toteutti kir-kon talous- ja rekisteripal-velujen toimistopäällikkö Pia Tuovinen torstaina 31.10.2013 ja muut ha-vainnot tehtiin tarkas-tusseurueensa toimesta 1.-3.11.2013. Seurueeseen kuului piispa Arseni ja hiippakuntasihteeri Jukka Mäntymäki.

Seurakunnan kaikki pyhäköt ovat varsin hyvässä kunnossa. Tarkastuksen aikana niistä kir-jattiin ylös muutamia huomioi-ta, joista keskeisin liittyi Pro-feetta Elian ja pyhän Annan tsasounaan, Pietarsaaressa. Pyhäkkö jää tehtaan varjoon ja tarkastuksen yhteydessä to-dettiin, että seurakunnan kiin-teistölautakunnan on syytä va-kavasti tutkia mahdollisuudet pyhäkön siirtämiseen. Myös

seurakunnan pääpyhäkkö, Py-hän Nikolaoksen kirkko Vaa-sassa sai huomiota. Se täyttää 150 vuotta vuonna 2016. Tar-kastuksessa esitettiin harkitta-vaksi projektia, jossa kirkon pääkupolit kullattaisiin sen alkuperäisasuunsa. Myös iko-nostaasin entistämistä sen al-kuperäiseen valkoiseen väriin esitettiin tutkittavaksi.

Vaasassa sijaitseva seura-kuntakeskus on osoittautunut seurakunnan taloutta koettele-vaksi haasteeksi. Tiloissa on todettu kosteusvaurioita ja ho-metta. Tämän vuoksi toimi- ja kansliatilaan liittyvä tilanne on vaikea. Seurakunnan luotta-musmiehet tekevät parhaansa tilanteen johtamiseksi parhaa-seen mahdolliseen lopputulok-seen.

Seurakunnan luottamushenki-löiden kuulemisen yhteydessä toivottiin paikallisia ”kirkko-päiviä” kokoamaan seurakun-nan alueen hajallaan olevia ortodokseja yhteen. Ortodok-sinen uskonnonopetus kou-luissa, sitoutuminen kirkkoon ja jumalanpalveluksissa käy-misen aktivoiminen pidettiin tärkeinä asioina.

Seurakunnan taloutta on hoi-dettu asianmukaisesti ja mak-suvalmius on säilynyt hyvänä.

Jukka MäntymäkiHiippakuntasihteeri

Vaasan seurakunnan tarkastus

Pietarsaaren pyhäkön tunnelma oli iloinen ja sosiaalinen, jossa käytiin paljon vilkasta keskustelua.

Tarkastusseurue kävi tapaa-massa Vaasan kaupunginjohta-ja Tomas Häyryä. Hänen kans-saan keskusteltiin monista ajan-kohtaisista teemoista.

Vaasan seurakunnan toimintakalenteri

VAASAp. Nikolaoksen kirkkoKasarmintoriisännöitsijä Kari Leino

Ke 1.1. klo 10 liturgiaSu 5.1. klo 18.00 VigiliaMa 6.1. klo 10 liturgia, risti-saatto ja vedenpyhitys, Teo-fania, Kristuksen kasteTi 7.1. klo 18 ehtoopalvelusKe 8.1. klo 18 ehtoopalvelusTo 9.1. klo 18 ehtoopalvelus

Pe 10.1. klo 18 akatistosLa 11.1. klo 18 ehtoopalvelusSu 12.1. klo 10 liturgia, 2-kielinen, suomi-slaaviTi 14.1. klo 18 ehtoopalvelusKe 15.1. klo 18 ehtoopalvelusTo 16.1. klo 18 ehtoopalvelusPe 17.1. klo 18 akatistosLa 18.1. klo 18 ehtoopalvelusSu 19.1. klo 10 hetkipalvelusTi 21.1. klo 18 ehtoopalvelusKe 22.1. klo 18 ehtoopalvelusTo 23.1. klo 18 ekumeeni-sen rukousviikon tapahtuma, aloitus Vaasan Kirkko (evl), ristisaatto, rukoushetki p. Ni-kolaoksen kirkko, ristisaat-to, rukousviikon päätilaisuus, Katolinen kappeliPe 24.1. klo 18 akatistosLa 25.1. klo 18 vigiliaSu 26.1. klo 10 liturgiaTi 28.1. klo 18 ehtoopalvelusKe 29.1. klo 18 ehtoopalvelusTo 30.1. klo 18 ehtoopalvelus

Pe 31.1. klo 18 akatistosLa 1.2. klo 18 ehtoopalvelusSu 2.2. klo 10 hetkipalvelus, Kristuksen temppeliin tuomi-nenTi 4.2. klo 18 ehtoopalvelusKe 5.2. klo 18 ehtoopalvelusTo 6.2. klo 18 ehtoopalvelusPe 7.2. klo 18 akatistosLa 8.2. klo 18 vigiliaSu 9.2. klo 10 liturgiaTi 11.2. klo 18 ehtoopalvelusKe 12.2. klo 18 ehtoopalve-lusTo 13.2. klo 18 ehtoopalvelusPe 14.2. klo 18 akatistosLa 15.2. klo 18 ehtoopalvelusSu 16.2. klo 10 hetkipalvelusTi 18.2. klo 18 ehtoopalvelusKe 19.2. klo 18 ehtoopalve-lusTo 20.2. klo 18 ehtoopalvelusPe 21.2. klo 18 akatistosLa 22.2. klo 18 ehtoopalvelusSu 23.2. klo 10 hetkipalvelus

VAASAN SEURAKUNTA

Ti 25.2. klo 18 ehtoopalvelusKe 26.2. klo 18 ehtoopalve-lusTo 27.2. klo 18 ehtoopalve-lusPe 28.2. klo 18 akatistosLa 1.3. klo 18 vigiliaSu 2.3. klo 10 liturgia, So-vintosunnuntaiSu 2.3. klo 14 Sovintosun-nuntain ehtoopalvelus Ma 3.3. klo 18 Katumuska-

noniTi 4.3. klo 18 katumuskanoniKe 5.3. klo 18 katumuska-noniTo 6.3. klo 18 katumuska-noniPe 7.3. klo 18 IX-hetki ja En-nen Pyhitettyjen lahjain Li-turgiaLa 8.3. klo 18 ehtoopalvelusSu 9.3. klo 10 hetkipalvelusTi 11.3. klo 18 ehtoopalvelus

Vaasan seurakunta

Pyhien profeetta Elian ja pyhän Annan tsasouna.


KUVAT: JOHANNES MÄNTYMÄKI

Lapuan tsasounan yhteydessä oleva pieni seurakuntakoti oli täynnä. Liturgian jälkeen juotiin kirkkokah-vit ja iloittiin aktivoituneesta pyhäkköalueesta.

15

Sunnuntaina 13.10.2013 järjestettiin Lapualla perhetapahtuma kai-kille Vaasan seurakunnan 0-12 vuotiaille lapsille. Tapahtumaan osal-listui 15 lasta. Tapahtuman teemana olivat enkelit. Kuvassa askarrel-laan enkeliteemaan liittyviä asioita.

ANJA ANTTILA

Ke 12.3. klo 18 EPLTo 13.3. klo 18 ehtoopalvelusPe 14.3. klo 18 ehtoopalvelusLa 15.3. klo 18 ehtoopalvelusSu 16.3. klo 10 hetkipalvelusTi 18.3. klo 18 ehtoopalvelusKe 19.3. klo 18 ehtoopalve-lusTo 20.3. klo 18 ehtoopalvelusPe 21.3. klo 18 ehtoopalvelusLa 22.3. klo 18 ehtoopalvelusSu 23.3. klo 10 liturgia, 2-kielinen, suomi-slaaviMa 24.3. klo 18 vigiliaTi 25.3. klo 10 liturgia, Neit-syt Marian ilmestysKe 26.3. klo 18 ehtoopalve-lusTo 27.3. klo 18 ehtoopalvelusPe 28.3. klo 18 ehtoopalvelusLa 29.3. klo 18 vigiliaSu 30.3. klo 10 liturgiaTi 1.4. klo 18 ehtoopalvelusKe 2.4. klo 18 suuri katumus-kanoniTo 3.4. klo 18 ehtoopalvelusPe 4.4. klo 18 EPLLa 5.4. klo 18 ehtoopalvelusSu 6.4. klo 10 hetkipalvelusTi 8.4. klo 18 ehtoopalvelusKe 9.4. klo 18 ehtoopalvelusTo 10.4. klo 18 ehtoopalvelusLa 12.4. klo 10 liturgia, La-saruksen lauantai, virpovit-satalkootLa 12.4. klo 18 vigilia sekä virpovitsojen siunausSu 13.4. klo 10 liturgia, Pal-musunnuntaiMa 14.4. klo 9 aamupalve-lus, suuri maanantaiTi 15.4. klo 9 aamupalvelus, suuri tiistaiTi 15.4. klo 18 yleinen sai-raanvoiteluKe 16.4. klo 9 aamupalvelus, suuri keskiviikkoKe 16.4. klo 18 EPLTo 17.4. klo 9 aamupalvelus, suuri torstaiTo 17.4. klo 18 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisenasetta-misen muistoPe 18.4. klo 9 suuren perjan-tain aamupalvelus, 12-kärsi-mysevank.Pe 18.4. klo 14 suuren per-jantain ehtoopalvelus, ristil-tä alasottoPe 18.4. klo 17 suuren lau-antain aamupalvelus ja risti-saatto, Kristuksen hautaus-palvelusLa 19.4. klo 10 ehtoopalve-lus ja liturgia, suuri lauantaiLa 19.4. klo 23.30 puoliyö-palvelus, ristisaatto, aamu-palvelus ja liturgia, Kristuk-sen ylösnousemusSu 20.4. klo 16 pääsiäisen ehtoopalvelusMa 21.4. klo 10 liturgia ja ristisaatto, lasten pääsiäinenTi 22.4. klo 10 liturgia ja ris-tisaattoLa 26.4. 18 ehtoopalvelus

Su 27.4. klo 10 liturgia, Tuo-maan sunnuntai, 2-kielinen, suomi-slaavi

LAPUApyhittäjä Serafi m Sarovi-laisen rukoushuoneKoulukatu 7isännöitsijä Irma Koskela

Su 5.1. klo 10.00 Liturgia Su 16.2. klo 10 liturgiaTi 4.3. klo 18 katumuskanoniSu 16.3. klo 10 liturgiaKe 19.3. klo 18 EPLSu 6.4. klo 10 liturgia ja vir-povitsatalkoot sekä virpovit-sojen siunausKe 23.4. klo 10 liturgia ja ris-tisaatto

KOKKOLAPyhien Simeonin ja Han-nan rukoushuoneKatariinankatu 3Isännöitsijä Nadesda Kurki

Su 5.1. klo 10.00 liturgia ja vedenpyhitys Ke 8.1. klo 18 akatistosKe 15.1. klo 18 akatistosKe 22.1. klo 18 akatistosLa 1.2. klo 18 ehtoopalvelusSu 2.2. klo 9.30 vedenpyhi-tys ja liturgia, praasniekka, Kristuksen temppeliin tuo-minen sekä perhetapahtumaKe 19.2. klo 18 akatistosSu 2.3. klo 10 liturgia ja eh-toopalvelus, Sovintosunnun-taiTi 4.3. klo 17 katumuskanoniTo 6.3. klo 17 katumuska-noniKe 12.3. klo 17 EPLTi 25.3. klo 10 liturgia, Neit-syt Marian ilmestysKe 2.4. klo 17 suuri katumus-kanoniSu 13.4. klo 10 liturgia, Pal-musunnuntai To 17.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisen asetta-misen muistoTo 17.4. klo 17 suuren perjan-tain aamupalvelus, 12-kärsi-mysevank. La 19.4. klo 23.30 puoliyö-palvelus, ristisaatto, aamu-palvelus ja liturgia, Kristuk-sen ylösnousemusKe 23.4. klo 18 akatistos

VETELIEmäntäkouluntie 51

Su 19.1. klo 10 liturgialiturgian jälkeen ekumeeni-nen tapahtuma, Vetelin evl srk-sali

PIETARSAARIPyhän profeetta Elian ja pyhän Annan rukoushuoneTsasounanpolku 2

Isännöitsijä Leif SandvikSu 5.1. klo 10.00 Hetkipal-velusSu 26.1. klo 10 liturgiaSu 16.2. klo 10.00 Hetkipal-velusSu 23.2. klo 10 liturgiaMa 3.3. klo 17 katumuska-noniSu 16.3. klo 10 liturgiaSu 30.3. klo 10.00 Hetkipal-velusLa 5.4. klo 10 akatistosKe 16.4. klo 18 EPLLa 19.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgiaMa 21.4. klo 9 aamupalve-lus ja liturgiaSu 4.5. klo 10.00 Hetkipal-velus

SEINÄJOKISeinäjoen ev.lut seurakun-nan srk-SaliAlakuljunkatu 2

Su 23.2. klo 10 liturgiaPe 21.3. klo 18 EPL

KAUHAJOKIKauhajoen ev lut seura-kunnan virastotalon ko-koushuoneKyntäjäntie 1

Su 9.3. klo 10 liturgiaKe 9.4. klo 18 EPL

KRISTIINAN-KAUPUNKIRuotsinkielisen seurakun-nan srk-Sali/ Svenska för-samlingens församlingsalLäntinen pitkäkatu 29 / Västra långgatan 29

Su 23.3. klo 10 liturgia

MUU TOIMINTAKokkola0-12 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu perhetapahtu-ma Kokkolassa pyhän van-hurskaan Simeonin ja nais-profeetta Hannan rukoushuo-neella 2.2.2014 klo 10 alka-van liturgian ja keittolounaan jälkeen.Vaasa

Kaikille avoin laskiaista-pahtuma Sovintosunnuntai-na 23.2.14 pyhän Nikolaok-sen kirkolla sekä kalarannan mäenlaskupaikalla klo 10 al-kavan liturgian ja kirkkokah-vien jälkeen. Omat pulkat ja liukurit mukaan!!

Kaikille avoin virpovitso-jen tekotalkoot Lasaruksen lauantaina 12.4.14 p. Niko-laoksen kirkolla klo 10 alka-van liturgian ja kirkkokahvi-en jälkeen. Virpovitsojen siu-

naus lauantaina 12.4. klo 18 alkavassa vigiliassa.Riemullinen lasten pääsiäi-nen pyhän Nikolaoksen kir-kolla. Lasten pääsiäinen al-kaa liturgialla klo 10 ja jat-kuu iloisella toiminnalla. Kaikki innolla mukaan!

Lapua

Kaikille avoin virpovitso-jen tekotalkoot pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnun-taina 6.4.14 Lapuan pyhittäjä Serafi m Sarovilaisen rukous-huoneella klo 10 alkavan li-turgian ja kirkkokahvien jäl-keen. Virpovitsojen siunaus talkoiden lopussa.

Alustava ilmoitus kevään perheleiristä. Leiri on tar-koitettu 0-14 vuotiaille lap-sille ja nuorille. Leiri pide-tään Lapuan hiippakunnan leirikeskuksessa Kuortaneel-la 23.-25.5.14. Leiristä lähe-tetään info- ja ilmoittautu-miskirje keväällä 2014.

Perhetapahtumista lähete-tään kirje kotiin 0-12 vuo-tiaille. Kirje sisältää lisätie-toja ja ilmoittautumisohjeet. Tapahtumista ja leiristä voi ottaa myös yhteyttä kantto-ri Lauraan: 0206 100 497 / [email protected]

Palava Pensas ja Raamat-tupiiri, VaasaPalava Pensas, teologinen keskustelupiiri aikuisille, jatkaa toimintaansa viikol-la kaksi eli tiistaina 7.1.14 klo 18 alkavan ehtoopalve-luksen jälkeen. Kerhon aika-taulu sovitaan ensimmäisel-lä kerralla.Raamattupiiri jatkaa toimin-taansa viikolla kolme eli tiis-taina 14.1.14 klo 18 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen. Kerhon aikataulu sovitaan ensimmäisellä kerralla

Lisätietoja Palavasta Pen-saasta ja Raamattupiiristä an-taa TM lukija Simo Haavis-to puh. 040 70 70 678 /[email protected]

Nikolaos-kuoro, VaasaNikolaos-kuoro jatkaa toi-mintaansa kanttorin loman jälkeen ke 22.1.14. Ensim-mäisellä harjoituskerralla menemme klo 18 alkavan eh-toopalveluksen jälkeen ev.lut kirkolle harjoittelemaan ru-kousviikon ristisaatto-tapah-tuman veisuja. Kuoron aika-taulusta sovitaan ensimmäi-sellä kokoontumiskerralla.

Ekumeenisen rukousviikon ristisaatto to 23.1.2014illan ohjelma:aloitus klo 18 Vaasan ev lut. kirkossa, jossa pieni saatto-rukous ja kuoron lauluristisaatto kulkee Vaasan pyhän Nikolaoksen kirkon kautta, jossa rukoushetki ja kuoron laulu, kuljetaan Vaa-san katoliseen kappeliin, jos-sa päätilaisuus klo 18:30kulkuelauluilla pakkasvarauskatolisella kappelilla kirkko-kahvit (tai mehu/glögi)

Lisätietoja kuorotoiminnasta ja rukousviikon ristisaatos-ta antaa kanttori Laura Aho, 0106 100 497 / [email protected]

KESÄN 2014 KRISTIN-OPPILEIRIKesän 2014 kristinoppilei-ri on tarkoitettu ensisijaises-ti v.1999 syntyneille nuoril-le. Leiri järjestetään yhteis-työssä Jyväskylän ortodoksi-sen seurakunnan kanssa Py-häkankaan leirikeskuksessa Jyväskylässä 7.-15.6.2014. Leiristä lähetetään kirje jou-lukuun aikana, joka sisältää ilmoittautumislomakkeen. Viimeinen ilmoittautuminen leirille on 28.2.2014.


16

Idän ortodoksit viettivät kolmena ensimmäisenä kristillisenä vuosisatana joulua ja teofaniaa sa-manaikaisesti 6. tammikuuta. Tuon ajan ortodoksit kokivat, että Jumalan Pojan syntyminen ihmiseksi

ja Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen Jordanilla Jeesuksen kasteen yhteydessä kuuluvat saman pe-lastustapahtuman piiriin.

Joulun ja teofanian tapahtumissa on kysymys sa-masta asiasta, näkökulma on eri. Jouluna Jumala syntyi ihmiseksi ja täten mahdollisti ihmisen pa-luun ikuiseen yhteyteen Jumalan kanssa. Teofania-na Jumala ilmaisi olevansa Pyhä Kolminaisuus koko luomakuntaa pyhittävällä tavalla. Kristus, laskeutuessaan veteen, pyhitti koko luomakunnan ja sulki sen pelastuksen piiriin. Pelastus ei rajoitu vain meihin ihmisiin, vaan se koskee koko luoma-kuntaa.

Omaksi juhlakseen joulu eriytyi idän kristittyjen parissa 300-400-lukujen vaihteessa. Joulusta tuli keskeinen juhla koko kristikunnassa vasta 600-lu-vulle tultaessa. Ensimmäisten kristillisten sukupol-vien elämässä keskeistä oli Jumalan valtakunnan kokemus ja odotus, ei niinkään pelastushistorian tapahtumien muisteleminen.

Ensimmäisenä viitenä, kuutena kristillisenä vuo-sisatana kirkon elämän keskeinen normi oli pyhä kaste. Huomattava osa kirkkovuodesta käytettiin kasteeseen valmistautumiseen. Kirkon elämän vuotuinen päätapahtuma oli suuri kastejuhla, jota vietettiin pääsiäisenä. Myöhemmin kun kastettujen määrä kasvoi hyvin suureksi, asetettiin myös muita kastepäiviä. Yksi näistä oli teofania, Herran kasteen

juhla, 6. tammikuuta. Teofanian raamatunluennas-sa ja jumalanpalvelusteksteissä on yhä nähtävissä niiden kasteopetuksellinen luonne. Erityisesti aja-tus valosta ja valoon pukeutumisesta korostuu:

”Kansa, joka asuu pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus.” (Matt. 4:16)

Valoon pukeutunut, kastettu, on tullut osalliseksi siitä samasta valosta, jonka Mooses näki palavas-sa pensaassa ja joka johdatti Israelin kansaa au-tiomaassa. Sama valo loisti tietäjille Betlehemin tähdessä ja se häikäisi opetuslapset Taborinvuorella ja sokaisi Sauluksen Damaskoksen tiellä. Epäile-mättä Johannes Kastaja näki saman valon Jordanil-la.

Me kastettuina olemme osallisia tuosta samasta valosta ja sen meille antamasta uudesta elämästä. Voimme pysyä siinä kiinni osallistumalla säännöl-lisesti pyhästä ehtoollisesta, rukoilemalla säännöl-lisesti, lukemalla Raamatun pyhiä kirjoituksia ja elämällä niiden opetusten mukaan. Keskeistä valon lapsena elämisessä on lähimmäisen palveleminen ja hänen kohtaamisensa rakkauden hengessä.

Kirkkoherra Marko Patronen

Oulun seurakunta

iconreader.wordpress.com

Kirkkoherran tervehdys Teofania, Herran kaste 6.1.2014

LEIRIOHJAAJAHAKUVaasan ortodoksinen seura-kunta hakee 15 vuotta täyt-täneitä, kristinoppileirin käy-neitä ohjaajia vuoden 2014 kristinoppileirille sekä per-heleirille. Hakijoilta edelly-tetään Ortodoksisten nuorten liiton tai Jyväskylän ortodok-sisen seurakunnan järjestämä leirinohjaajakurssi. Lähetä vapaamuotoinen ha-kemus 31.3.2014 mennessä kirjeitse os. Vaasan ortodok-

sinen seurakunta, Koulukatu 45, 65100 Vaasa tai sähköi-sesti: [email protected] . Lei-rinohjaajien paikkoja täytet-täessä etusijalla ovat Vaa-san ja Jyväskylän seurakun-tien nuoret. Hakemuksia ei palauteta. Valituille ilmoite-taan henkilökohtaisesti.Leirit joille ohjaajia haetaan:23.-25.5.14 Perheleiri, La-puan hiippakunnan kartano, Kuortane7.-15.6.14 Kristinoppilei-

ri, Pyhäkankaan leirikeskus, JyväskyläLisätietoja kristinoppileiristä ja leirinohjaajahausta antaa kanttori Laura Aho puh.0206 100 497 / [email protected]

Русскоязычный православный кружок г. Васы собирается в Свято-Никольском храме (Ka-sarmintori) по четвергам 16.1, 20.2, 27.3, 24.4, и 22.5. Вечерня в храме в

18 ч. Беседы на русском языке после служб.

Ortodoksinen usko ja kirkko tutummaksi ai-kuisille Kokkolan pyhien vanhurskaiden Simeonin ja Hannan rukoushuoneessa keskiviikkoisin 15.1., 19.2., 12.3, 23.4, ja 14.5. ehtoo-palveluksen (12.3. ennen-pyhitettyjen lahjain liturgia, joka alkaa klo 17) jälkeen n. klo 18.45. Tervetuloa!

Ekumeeninen rukousviik-ko Keski-Pohjanmaalla. Su 19.1.2014 klo 10 Litur-gia Vetelin Honkakappelis-sa. Liturgian jälkeen kirkko-kahvit ja ekumeeninen ohjel-ma yhdessä Vetelin ja Hal-suan luterilaisten seurakun-tien kanssa Vetelin ev lut srk-salissa (Torpantie 130, Vete-li). Ke 22.1.2014 klo 18 Eku-meeninen tapahtuma Kokko-lassa. Jumalanpalvelus orto-doksisessa rukoushuonees-sa, ristisaatto luterilaiseen kirkkoon ja yhteinen ohjel-ma Kokkolan luterilaisen ja Tampereen katolisen seura-kuntien kanssa.

Monikulttuurinen viikon-lopputapahtuma Vaasassa

Vaasan seurakunnassa jär-jestetään monikulttuurinen tapahtuma 8-9.2.2014. Ta-pahtuman järjestäjänä toi-mii PSHV ja Vaasan seura-kunta. Tapahtuman tarkem-mat tiedot aikoneen tulevat seurakunnan nettisivuille kun ohjelma tarkentuu. Tervetu-loa! KS Joensuun piispa Ar-seni, isä Sergei Colliander ja isä Matti Wallgrén

Mångkulturell veckoslut i Vasa

Mångkulturell veckoslut ord-nas i Vasa 8-9. februari. Hän-delsen anordnas av PSHV och Vasa församling. När-mare information med tider kommer att dateras i försam-lingens hemsida (www.vaa-saort.fi /tapahtumat) när pro-grammet blir färdigt. Väl-kommen! HV biskop Arse-ni av Joensuu, fader Sergius Colliander och fader Matti Wallgrén.Vaasassa toimitettiin liturgia 24.11. suomeksi, englanniksi, slaaviksi, ja pieniä osia myös kreikaksi ja

ruotsiksi. Kanttori Laura Aho johti kuoron monikielistä laulua. Liturgian jälkeen oli monikulttuurinen seu-rakuntatapahtuma, jossa etiopialaiset lauloivat. Lisäksi serbialaiset lapset soittivat ja venäläissyntyinen pianisti Marianna Slobodeniouk soitti pianoa.

ARJA SIGFRIDS


17

Eino-myrskyn rippeiden vie-lä riepotellessa Jokilaaksojen ja Savon lakeuksia ja metsiä, kokoontui Vihannin tsasounal-le kirkkokansaa Kiuruvedeltä, Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaak-soista. Jokilaaksojen tiistai-seurat saapuivat Vihantiin tu-tustumiskäynnille ja yhteiseen rukoukseen Vihannin ja Raa-hen tiistaiseurojen kanssa. Hy-vin oli kutsua noudatettukin. Paikalle saapui nimittäin liki viisikymmentä henkeä.

Rovasti Antero Petsalon johdolla toimitettiin liturgia, jota avusti suuri joukko kuo-rolaisia Jokilaaksojen, Kiu-ruveden, Raahen ja Vihannin

tiistaiseuroista. Kuoroa johti Olena Mikhailova Nivalasta ja lukijana toimi Jarmo Pylk-könen samoin Nivalasta. Pal-veluksessa avusti myös kak-si pienempää ja yksi isompi ponomari. Liturgia oli kaunis ja lämminhenkinen. Yhteinen rukous ja laulu lämmittivät varmaan jokaisen paikalla ol-leen sydäntä.

Palveluksen jälkeen nautittiin Vihannin tiistaiseuran tar-joamasta keittolounaasta ja kakkukahveista. Tästä suuri kiitos emännille. Kahvittelun lomassa tiistaiseurat kertoivat omasta toiminnastaan ja toi-vottiin jatkossa yhteistyön tii-

vistyvän alueen tiistaiseurojen kesken. Isä Antero kertoi myös ikoneista ja kirkon tehtävästä tässä ajassa ihmisten keskellä uskon ja hengellisen elämän kasvattajana.

Lämpimät kiitokset Joki-laaksojen tiistaiseuroille ja Kiuruveden seurakunnalle vierailusta, toivottavasti pian tapaamme samoissa merkeis-sä jossakin alueemme rukous-huoneessa.

Vihannin tiistaiseura kiittää myös vierailta saamistaan lah-joista.

Teksti ja kuvat Pekka Jylänki

Jokilaaksojen tiistaiseurojen vierailu Vihannin Jumalansynnyttäjän

suojeluksen rukoushuoneella

Kävimme Outokummussa kaikkien ai-kojen ensimmäisillä nuorten ortodok-sifestareilla 20.-22.9.2013. Lähdimme Oulusta perjantaipäivänä ja ennen läh-töä pidimme pienen rukoushetken isä Marko Patrosen johdolla Pyhän Kol-minaisuuden katedraalissa. Mukana oli 20 nuorta plus matkanjohtaja, kanttori Reijo Kinnunen. Matka Outokum-puun taittui nopeasti bussilla.

Outokummussa pidettiin ensin tilojen siunaus, minkä jälkeen oli disko ja Kaukolasipartion keikka. Viimeisten-kin hitaiden jälkeen tuli hiljaisuus ja nukkumaan menoaika.

Seuraavana päivänä oli opastettu kai-voskierros Outokummun vanhal-la kaivoksella, sekä omavalin-tainen aktiviteetti. Vaihtoehtoja olivat mm. frisbeegolf, geokät-köily, mäkiautokisa sekä muita mukavia toimintoja. Illan koho-kohta oli kuitenkin pääesiintyjän Elokuun keikka. Ennen Elokuuta esiintyi Olkinukke ja sen jälkeen saatiinkin odotella tovi kunnes Elokuu nousi lavalle. Odotta-

minen oli kuitenkin sen arvoista, sillä keikka oli mahtava!

Sunnuntaina oli liturgia hyytävän kyl-mässä kiisuvarastossa. Siitä oli tehty näyttävä rukoushuone, mutta kylmyyt-tä se ei poistanut. Kylmyydestä huo-limatta liturgiasta selvittiin kunnialla ja ohjelma jatkui lounaalla sekä päät-täjäisillä, jossa jaettiin mm. arvonnan palkinnot. Ennen lähtöä laulettiin vielä viimeisen kerran melkeinpä festarien tunnukseksi noussut ”Nouse nuori or-todoksi" ja sen jälkeen väsynyt festa-rikansa lähti hyvillä mielin kohti kotia.

Miisa Parrila

Nuorten Kulmakivi-festaritOutokummussa 20. – 22.9.2013

REIJO KINNUNEN

Parikymmentä Länsi-Pohjan Suo-mi-Kreikka –yhdistyksen jäsentä saapui Meri-Lapin tiistaiseuran vieraiksi lokakuun 3. päivänä.

Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran isä Marko Patro-sen ja kanttori Helena Matsin toimittaman ehtoopalveluksen jälkeen isä Marko loi katsauksen Suomen ortodoksien historiaan ja itsenäisyytemme alkuaikoina saa-vutettuun asemaan autonomisena arkkipiispakuntana Konstantino-polin Ekumeenisen Patriarkaatin

alaisuudessa. Olihan yhdistys juuri viime kesän Kreikan-mat-kallaan vieraillut myös Istanbulissa ja Ekumeenisessa Patriar-kaatissa. Kirkonisännöitsijä Martti Takalo valotti puolestaan Meri-Lapin alueen ortodoksien taustoja asiantuntevasti.

Yhteistyö Meri-Lapin tiistaiseuran ja Länsi-Pohjan Kreikan-ys-tävien kanssa jatkuu myös konkreettisesti. Kahvittelun lomassa päätimme, että myös tiistaiseuran käsityöihmiset ovat tervetul-leita Kreikka-yhdistyksen käsityöpiiriin. Piirin jäsenet neulovat sukkia, lasten nuttuja, puseroita ja muuta lämmittävää joulupa-kettiin, joka lähetetään Evian saaren seurakuntaan. Miespuoli-silla ”käsityöläisillä” on suunnitteilla puuleluja ja lasten pelejä. Paikallinen papisto on luvannut mielellään olla yhteistyössä ja kohdentaa lähetyksen apua tarvitseville. Jos tavaraa tulee paljon, myös mantereen puolella Voloksen alueella olevaan orpokotiin otetaan vastaan paketteja.

Kerttu Junnonen

Ystävyysilta - Länsi-Pohjan Suomi-Kreikka –yhdistys Meri-Lapin tiistai-seuran vieraana

Oulun seurakunta

KUVAT: ANNE PATRONEN

Tuokiokuvia Oulun perhekerhosta syksyllä 2013.

18

Monista ortodoksista hengellisyyttä kä-sittelevistä kirjoistaan ja käännöksistään tunnettu Lintulan luostarin nunna ja hen-gellinen äiti, Kristoduli, vieraili Kemissä ja Oulussa 16. - 17.11.2013. Hän osallis-tui viikonlopun jumalanpalveluksiin sekä Oulussa että Kemissä ja toimitti Oulussa lauantai-iltana myös Jeesus rukous -pal-veluksen. Lauantaina Kemissä ja sunnuntaina Ou-lussa liturgian jälkeen seurakunnan yh-teisellä paastolounaalla hän piti opetus-puheen tärkeästä aiheesta: miten elää hengellistä elämää maailmassa ja tässä

ajassa. Laajan tietämyksen ja omakohtai-sen hengellisen kokemuksen kautta nun-na Kristoduli antoi monia käytännöllisiä ohjeita miten hyvin arkisissakin tilanteis-sa ihminen voi elää hengellistä elämää. Erityisesti hän korosti kuinka tärkeää on säännöllinen kirkossakäynti ja yhteyden pitäminen omaan rippi-isään. Hän muis-tutti rukouksen tärkeydestä ja antoi hyvin yksityiskohtaisia ohjeita miten aloittaa päivänsä rukouksella ja kuinka säilyttää Jumalan muistaminen päivän mittaan ar-jen askareissa ja kiireisessä työelämässä. Luostarikilvoittelija antoi myös neuvoja ihmisten esittämiin kysymyksiin; miten

toimia työpaikan konfl iktitilanteissa, tai miten varjella ajatuksiaan pahoilta ajatuk-silta.

Nunna Kristodulilla oli aikaa keskustella ihmisten kanssa myös henkilökohtaises-ti ja olikin silmiinpistävää nähdä kuinka tärkeää monelle oli saada vaihtaa edes muutama sana hänen kanssaan mitä eri-laisimmista aiheista. Nunna Kristodulin opetuspuhe on kuunneltavissa kokonai-suudessaan kirkkokunnan nettisivuilta:ort.fi /podcast/2013/11/nunna-kristoduli-opettaa-rukouselaemaestae Reijo Kinnunen

Nunna Kristodulin vierailu Kemissä ja OulussaNIKO PINNIS

NIKO PINNIS

Oulun ortodoksisen seurakunnan työntekijöiden joulutervehdys Kristus syntyy, kiittäkää!Oulun ortodoksisen seurakunnan työntekijät toivottavat valoisaa Kristuksen syntymäjuhlaa hyvää uutta kalenterivuotta 2014 kaikille seurakuntamme luottamushenkilöille, vapaaehtoistyöntekijöil-le, seurakuntalaisille ja ystäville. Kuvassa takana vas. kanttori Helena Matsi ja kanslianhoitaja Eeva-Kaarina Parrila. Edessä vas. kanttori Reijo Kinnunen, kirkkoherra Marko Patronen ja katedraalin isännöitsijä Kari Vasko.

OULUN SEURAKUNTA

Oulun seurakunnan toimintakalenteri

Oulun ortodoksinen seura-kunta, Torikatu 74, 90120 Oulu, p. 044 511 5741, säh-köposti: [email protected] Kirkko-herranvirasto avoinna arkisin klo 9-12, p. 044 511 5741.

Virkatodistukset kirkon keskusrekisteristä, p. 0206 100 203 (ma-pe klo 9-15), [email protected]

kirkkoherra Marko Patronen, p. 044 5115 7422. pappi: - kanttori Reijo Kinnunen, p. 044 5115 7432. kanttori Helena Matsi, p. 044 5115 748katedraalin isännöitsijä Kari Vasko, p. 044 5115 745

Papiston ja kanttorien vapaa-päivät maanantaisin ja tiis-taisin.

OULU

Pyhän KolminaisuudenkatedraaliTorikatu 74Isännöitsijä Kari Vaskop. 044 511 5745

To 19.12. klo 18 yleinen sai-raanvoiteluLa 21.12. klo 18 vigiliaSu 22.12. klo 10 liturgiaTi 24.12. klo 9 liturgia, piis-pa Arseni Ti 24.12. klo 16 jouluaaton suuri ehtoopalvelus, piispa Arseni (Yle Radio 1)Ti 24.12. klo 20 jouluaaton vigilia, piispa ArseniKe 25.12. klo 8 liturgia, Kris-tuksen syntymä, piispa Arse-ni (Yle Radio 1)To 26.12. klo 10 liturgia, 2. joulupäiväLa 28.12. klo 18 vigiliaSu 29.12. klo 10 liturgiaTi 31.12. klo 18 uuden vuo-den rukoushetkiKe 1.1. klo 10 liturgia

La 4.1. klo 18 vigilia, piis-pa ArseniSu 5.1. klo 10 liturgia , piis-pa ArseniSu 5.1. klo 10 Vigilia, piis-pa ArseniMa 6.1. klo 10 liturgia ja suu-ri vedenpyhitys, teofania, Herran kaste, piispa ArseniKe 8.1. klo 18 ehtoopalvelusTo 9.1. klo 18 ehtoopalvelusLa 11.1. klo 18 vigiliaSu 12.1. klo 10 liturgiaKe 15.1. klo 10 ehtoopalve-lusTo 16.1. klo 10 ehtoopalvelusKe 22.1. klo 18 ehtoopalve-lusTo 23.1. klo 18 akatistos, Ksenia Pietarilaisen muistoLa 25.1. klo 18 vigilia, piis-

pa ArseniSu 26.1. klo 10 liturgia, piis-pa ArseniKe 29.1. klo 18 ehtoopalve-lusLa 1.2. klo 18 vigilia. piis-pa ArseniSu 2.2. klo 10 liturgia, Her-ran temppeliintuominen, piispa ArseniKe 5.2. klo 18 ehtoopalvelusTo 6.2. klo 18 ehtoopalvelusLa 8.2. klo 18 vigiliaSu 9.2. klo 10 liturgiaKe 12.2. klo 18 ehtoopalve-lusTo 13.2. klo 18 ehtoopalvelusLa 15.2.klo 18 vigiliaSu 16.2. klo 10 liturgiaKe 19.2. klo 18 ehtoopalve-lus

Oulun seurakunta

Paimen-Sanomat lehdet luettavissa internetissä:

http://www.ort.fi /hiippakunnat/oulu/paimen-sanomat

19

Oulun seurakunnan toimintakalenteriTo 20.2. klo 18 akatistosLa 22.2. klo 18 vigiliaSu 23.2. klo 10 liturgiaKe 26.2. klo 18 ehtoopalve-lusTo 27.2. klo 18 ehtoopalvelusLa 1.3. klo 18 vigiliaSu 2.3. klo 10 liturgiaSu 2.3. klo 18 sovintosun-nuntain suuri ehtoopalvelusMa 3.3. klo 18 katumuska-noni, piispa ArseniTi 4.3. klo 18 katumuskanoniKe 5.3. klo 18 katumuskano-ni, piispa ArseniTo 6.3. klo 18 katumuskano-ni, piispa ArseniPe 7.3. klo 18 paastoliturgia, piispa ArseniLa 8.3. klo 17 ehtoopalve-lus, yleinen synnin tunnus-tus, piispa ArseniSu 9.3. klo 10 liturgiaKe 12.3. klo 18 paastoliturgiaTo 13.3. klo 18 ehtoopalvelusLa 15.3. klo 18 vigiliaSu 16.3. klo 10 liturgiaKe 19.3. klo 18 paastoliturgiaTo 20.3. klo 18 ehtoopalvelusLa 22.3. klo 18 vigiliaSu 23.3. klo 10 liturgiaMa 24.3. klo 18 vigilia, piis-pa ArseniTi 25.3. klo 9 liturgia, Juma-lansynnyttäjän ilmestys, piis-pa ArseniKe 26.3. klo 18 paastoliturgiaLa 29.3. klo 18 vigiliaSu 30.3. klo 10 liturgiaKe 2.4. klo 18 paastoliturgia, piispa ArseniTo 3.4. klo 9 katumuskano-ni, piispa ArseniTo 4.4. klo 18 ehtoopalvelusPe 4.4. klo 18 akatistosLa 5.4. klo 18 vigiliaSu 6.4. klo 10 liturgiaKe 9.4. klo 18 paastoliturgiaTo 10.4. klo 18 ehtoopalvelusLa 12.4. klo 10 liturgia, Lasa-ruksen lauantai, piispa ArseniLa 12.4. klo 18 vigilia, virpo-vitsojen siunaus, piispa Ar-seniSu 13.4. klo 10 liturgia, pal-musunnuntai, piispa ArseniKe 16.4. klo 18 yleinen sai-raanvoiteluTo 17.4. klo 18 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisen asetta-misen muisto, piispa ArseniPe 18.4. klo 9 aamupalve-lus, 12 kärsimysevankeliu-mia, piispa ArseniPe 18.4. klo 13 suuri ehtoo-palvelus, piispa ArseniPe 18.4. klo 18 suuren lau-antain aamupalvelus ja risti-saatto, piispa ArseniLa 19.4. klo 9 suuren lauan-tain ehtoopalvelus ja liturgia, piispa ArseniLa 19.4. klo 23.30 puoliyö-palvelus

La 19.4. klo 24 ristisaatto ja aamupalvelusSu 20.4. klo 10 liturgia, Kris-tuksen ylösnousemus, Herran pääsiäinen Su 20.4. klo 16 suuri ehtoo-palvelusMa 21.4. klo 10 liturgia ja ristisaatto, lasten pääsiäinenKe 23.4. klo 10 liturgia ja ris-tisaatto, koululaiset MUHOS

Koortilan toimintakeskusKoortilantie 30Isännöitsijä Seija Pirttikoskip. 040 758 5463

La 21.12. klo 9 liturgiaLa 18.1. klo 9 liturgiaTo 13.2. klo 9 liturgiaPe 14.3. klo 18 paastoliturgiaMa 14.4. klo 18 paastolitur-gia, piispa Arseni

HAUKIPUTAAN MARTINNIEMI

Pietarin ja Paavalin sekä Arseni Konevitsalaisen rukoushuoneMartinniementie 206Isännöitsijä Timo Arhippai-nenp. 040 413 3054

La 11.1. klo 10 liturgiaLa 8.2. klo 10 liturgiaLa 1.3. klo 10 liturgiaLa 5.4. klo 10 liturgiaTi 15.4. klo 18 paastoliturgia

KEMI

Johannes Kastajan kirkkoLehtokatu 31Isännöitsijä Martti Takalop. 040 548 6052

Su 22.12. klo 10 hetkipalvelusTi 24.12. klo 14 jouluaaton suuri ehtoopalvelusKe 25.12. klo 10 liturgia, Kristuksen syntymäMa 6.1. klo 10 lituriga ja suu-ri veden pyhitys, teofania, Herran kaste.La 25.1. klo 10 liturgia, piis-pa ArseniLa 22.2. klo 10 liturgia, vai-najien muistelupäiväSu 2.3. klo 16 sovintosun-nuntain suuri ehtoopalvelusKe 5.3. klo 18 katumuska-noniLa 22.3.klo 10 liturgiaKe 9.4. klo 18 yleinen sai-raanvoiteluLa 12.4. klo 18 suuri ehtoo-palvelus ja virpovitsojen siu-nausSu 13.4. klo 10 liturgia, pal-musunnuntai

Pe 18.4. klo 9 aamupalvelus, 12 kärsimysevankeliumiaPe 18.4. klo 13 suuri ehtoo-palvelusLa 19.4. klo 23.30 puoliyö-palvelusLa 19.4. klo 24 ristisaatto ja aamupalvelusSu 20.4. klo 1 liturgia, Kris-tuksen ylösnousemus, Her-ran pääsiäinen

TORNIO

Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkkoLukiokatu 1Isännöitsijä Antero Hyytiäinenp. 045 325 2995

Ti 24.12. klo 10 jouluaaton liturgiaLa 11.1. klo 10 liturgiaLa 15.2. klo 10 liturgiaTi 4.3. klo 18 katumuskano-ni, piispa Arseni La 15.3. klo 10 liturgiaTi 15.4. klo 17 paastoliturgia, suuri tiistaiTo 17.4. klo 18 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisen asetta-misen muistoLa 19.4. klo 15 suuren lauan-tain ehtoopalvelus ja liturgia

VIHANTI

Jumalansynnyttäjän suoje-luksen rukoushuoneVanha Ouluntie 26Isännöitsijä Ulla Haukkap. 040 746 1524

To 26.12. klo 10 liturgia, 2. joulupäiväLa 18.1. klo 10 LiturgiaLa 22.2. klo 10 Liturgia ja litaniaKe 5.3. klo 18 Katumuska-noniLa 15.3. klo 10 Liturgia ja litaniaKe 26.3. klo 17 Ennenpyhi-tettyjen lahjain liturgiaLa 12.4. klo 10 LiturgiaPe 18.4. klo 17 Aamupalve-lus

RAAHE

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäymisen rukoushuoneBrahenkatu 2Isännöitsijä Lea Kuusiratip. 08 223 8316

Su 22.12. klo 10 liturgiaMa 6.1. klo 10 Liturgia ja suuri vedenpyhitysKe 5.3. klo 17 Katumuska-noni

Su 9.3. klo 10 LiturgiaSu 6.4. klo 10 LiturgiaKe 9.4. klo 17 paastoliturgiaPe 18.4. klo 13 Ehtoopalve-lusSu 11.5. klo 10 LiturgiaSu 29.6. klo 10 Liturgia

TERVOLAN VAREJOKIPyhittäjä Trifon Petsamo-laisen rukoushuoneTsasounantie 34

Ti 24.12. klo 14 jouluaaton suuri ehtoopalvelusLa 15.2. klo 10 liturgiaMa 14.4. klo 17 paastolitur-gia, suuri maanantai Pe 18.4. klo 18 suuren lau-antain aamupalvelus ja ris-tisaatto

KUUSAMO

Ev. lut. seurakuntatalon takkahuone(kirkon lähellä)La 22.3. klo 11 liturgia

KALAJOKIVuorenkallion kappeliKappelitie 14

La 17.5. klo 10 Liturgia

Kuorot ja kerhot

Oulun ortodoksisen seura-kunnan toimintoja päivite-tään joka viikko seurakun-nan nettisivuilla: www.oos-rk.fi

Katedraalikuoron toimin-ta keväällä 2014Harjoitukset keskiviikkoisin illan jumalanpalveluksen jäl-keen n. klo 19.Harjoituskerrat:tammikuu 8., 15., 22.helmikuu 5., 12., 19., 26. maaliskuu 5., 12., 19., 26.huhtikuu 2., 9., 30.toukokuu 14., 21.Harjoituksissa käymme läpi jumalanpalvelusten keskei-simpiä veisuja. Kevätkau-della painottuvat erityisesti Suuren paaston ja Pääsiäisen paasto- ja juhlaveisut. Kuo-rolaisilta odotetaan jonkin-laista sitoutumista käymään harjoitusten lisäksi myös ju-malanpalveluksissa.Kirkkolaulusta kiinnostunei-ta pyydetään ottamaan yh-teyttä kanttoriin.Tervetuloa!Kanttori Reijo Kinnunen puh. 044 5115 743email: [email protected]

Kirkkokerho OulussaKirkkokerho kokoontuu joka sunnuntai Oulun seurakun-takeskuksessa (Torikatu 74) klo 10.-10.45. Ohjelmassa on ohjattua askartelua, leik-kiä, laulua ym. toimintaa. Kerhon jälkeen mennään katedraaliin ja osallistutaan pyhään ehtoolliseen yhdes-sä vanhempien kanssa. Ker-ho on tarkoitettu lapsille.Tiedustelut: Anne Patronen, p. 040 540 8943, email: [email protected] Oulussa Perhekerho kokoontuu tors-taisin Oulun seurakuntakes-kuksessa (Torikatu 74) ker-hohuone 2:ssa torstaisin klo 10-12. Kerho on tarkoitet-tu lapsille, heidän vanhem-milleen, isovanhemmilleen kummeilleen ja ystävilleen. Ohjelmassa aina yhteinen ru-kous, tarjoilua, leikkiä ja ai-kuisille mielenkiintoisia kes-kusteluja. Tervetuloa solmi-maan ystävyyssuhteita per-hekerhoon. Tiedustelut: Anne Patronen, p. 040 540 8943, email: [email protected]

Oulun nuortenkerhon ko-koontumiset keväällä 2014Kerho kokoontuu joka toise-na torstai-iltana Oulun seura-kuntakeskuksessa, Torikatu 74, jumalanpalveluksen jäl-keen n. klo 18.30 seuraavi-na päivinä: 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5.Nuortenkerho on tarkoitettu lähinnä yläasteikäisille ja sitä hieman vanhemmille nuoril-le. Kerho alkaa jumalanpal-veluksella klo 18, jonka jäl-keen siirrytään kerhohuonee-seen. Kerhossa pelaillaan ja vietetään rentoa yhdessäoloa pienen purtavan kera.Kerhonvetäjänä toimii Reijo Kinnunen puh. 044 5115 743email: [email protected]

Kevään tapahtumialapsille ja nuorille

Virpovitsatalkoot Lasaruk-sen lauantaina 12.4. liturgian jälkeen klo 13-15. Talkois-sa valmistetaan virpovitso-ja Palmusunnuntaita varten. Virpovitsat siunataan talkoi-den jälkeen. Virpovitsat voi tuoda myös siunattavaksi il-lan vigiliaan klo 18.

Lasten pääsiäinen kirkkaan viikon maanantaina 21.4. Klo 10 liturgia ja ristisaatto. Kou-lulaisten liturgia kirkkaan

20

viikon keskiviikkona 23.4. Klo 10 liturgia ja ristisaatto.

Oulun OrtodoksiapiiriOrtodoksiapiirissä tutus-tutaan kirkon perinteeseen ja opetukseen alustusten ja keskustelujen kautta. Piirin tavoitteena on ortodoksisen hengellisyyden ja teologi-an tietämyksen syventämi-nen. Edellä mainittuja tee-moja käsitellään seurakun-talaisen elämäntodellisuus huomioon ottaen. Ortodok-siapiirin tehtävänä on hah-mottaa vastausta kysymyk-seen miten voi aidommin ja täydemmin olla ortodoksi ja samalla moderni, länsimai-nen ihminen. Vuoden ensimmäinen ko-koontuminen Oulun seu-rakuntakeskuksessa to 6.2.2014 ehtoopalveluksen jälkeen klo 18.30. Illan ai-heena ortodoksinen näke-mys avioliitosta. Piirin vetäjä: isä Marko Patronen, p. 044 5115 742, [email protected]

Oulunseudun raamattu-piiriRaamattupiirissä tutustu-taan Johanneksen evan-keliumiin kirkon tradition valossa. Piiri on tarkoitet-tu kaiken ikäisille Pyhästä Raamatusta kiinnostuneil-le. Oulun ortodoksinen seurakuntakeskus, Torika-tu 74, kerhohuone 2, klo 18.00–20.00 joka toinen tiistai: 21.1., 4.2., 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 22.4., 6.5., 20.5. Lisätietoja seurakun-nan verkkosivuilta. Yhte-yshenkilö Jukka Mäntymä-ki. Meri-Lapin kuoro ja las-tenkerho

Meri-Lapin kirkkokuoron harjoitukset Kemin kirkos-sa, Lehtokatu 31, joka kes-kiviikko klo.17.30

Meri-Lapin lastenkerho kokoontuu Kemin kirkos-sa, Lehtokatu 31, joka kes-kiviikko klo.16.00-17.30

Virpovitsantekotalkoot Kemin kirkossa Lasaruksen lauantaina 12.4.2014 alkaen klo.13.00.Lisätietoja: kanttori Hele-na Matsi, puh.0407266479, www.oosrk.fi

TiistaiseuratTiistaiseurojen ilmoituksia voi seurata myös seurakun-tamme nettisivuilta: www. oosrk.fi . Oulun tiistaiseuraSeurakuntakeskus, klo 17.00, Torikatu 74, Oulu. Kokoontumiset: 14.1, 28.1,11.2, 25.2, 11.3, 25.3, 8.4, 29.4, 13.5. Tervetuloa mukaan. Tiedustelut Eli-sabet Lampinen puh.040-7327239.

Meri-Lapin tiistaiseuraLisätietoja tiistaiseuramme toiminnasta.Kerttu Junnonenp. 050 355 6580, [email protected]

Martinniemen tiistaiseuraTiedustelut: Raili Kolehmai-nen, puh. 040 735 5535

Vihannin tiistaiseuraVihannin tiistaiseura järjes-tää kirkkokahvit jokaisen li-turgian yhteydessä ( kts. ju-malanpalveluskalenteri).Tervetuloa mukaan toimin-taamme.Ulla Haukka, sihteerip. 040 746 1524 Muut tiistaiseurat: www.oosrk.fi .

(Ven. kiel. ortodoksiset il-lat Oulussa)Русскоязычные православные вечерасостоятся в приходском зале г. Оулу (Torikatu 74) по средам 29.1, 26.2, 19.3, 30.4, и 21.5. Вечерня в соборе в 18 ч. Беседы в приходском зале после служб.Добро пожаловать!

Kesän 2014 kristinoppi-leiri Oulun ortodoksinen seu-rakunta järjestää 15 vuot-ta täyttäville nuorille kristi-noppileirin 30.6 – 5.7.2014 (ma-la) Hietasaaren leirikes-kuksessa (Hietasaarentie 19,

90510 Oulu). Kristinoppileirin päätös-liturgia on sunnuntaina 6.7.2014 klo 10 Oulun Py-hän Kolminaisuuden kated-raalissa (Torikatu 74). Leirin osallistumismaksu on 100 euroa/hlö. Maksu si-sältää täysihoidon (ruokailut ja majoitus). Ilmoittautuminen leirille sähköpostilla osoitteeseen [email protected] (nimi, synty-mäaika, puh. nro., sähkö-postiosoite) Tarkempi infotilaisuus lei-ristä järjestetään nuorille ja heidän huoltajilleen kevääl-lä 2014. Tilaisuudesta lähe-tetään erillinen kutsu talven aikana. Seuraa myös ilmoittelua seurakunnan nettisivuilta.

Ekumeeninen ilta torstai-na 23.1.2014 klo 18 Oulais-ten kirkossa. Mukana kirk-koherra Marko Patronen, kirkkoherra Matti Hirvilam-mi Oulaisten ev.lut. srk:sta sekä Laaksojen Kamarikuo-ro Vox Ardens.

Kajaanin seurakunta

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää An-tonios Suurta vuosittain tammikuun 17. päivänä. Antonios (n. 253-358) eli erakkona Egyptissä 300-luvulla. Häntä pidetään luos-tarijärjestelmän ja ensimmäisen varsinaisen kristillisen luostarin perustajana.

Antonios oli syntyisin varakkaasta egyptiläi-sestä perheestä mutta halusi kirjaimellisesti noudattaa Kristuksen sanoja ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä si-nulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin si-

nulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.” (Matt.19:21) ja luopua omaisuudes-taan, antaa ne köyhille ja seurata Vapahtajaa.

Antonios vetäytyi autiomaahan yksinäi-syyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Hän majaili tyhjissä haudoissa ja hänen luonaan vieraili paljon ih-misiä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita.

Vuosien saatossa Antonioksen maine erak-kona lisääntyi ja hänen luokseen saapui toi-sia erakkoja pyrkien elämään Antonioksen antaman esimerkin mukaisesti. Erakot peri-vät alkukirkon marttyyrien kunnioituksen ja heidän kilvoituselämäänsä pidettiin kristilli-syyden korkeimpana muotona. Näin syntyi luostarilaitos.

Luostarit olivat alkuun vain majoja, mut-ta vuosikymmenien ja -satojen kuluessa ne ovat kasvaneet ja muuttuneet suuriksi laitok-siksi, jopa valtaviksi instituutioiksi. Pyhän Antonioksen, luostarielämän «patriarkan», luostarisäännöt ovat olleet hyvin monen ny-kyisenkin luostarin sääntöjen perustana.

Maailman luomisen historia alkoi puutarhas-sa (1. Moos. 2:9). sitä vastoin evankeliumin

ilmoitus alkoi autiomaassa, johon Kristus itse tuli tuomaan uuden elämän. Ensimmäi-set munkit ilmaisivat vakuuttavasti, että Ju-malan valtakunta on tulevaisuuden valtakun-ta, joka on Jumalan läsnäoloa historiassa.

Idän kirkot tunnustivat hyvin varhain munkit aidoiksi saarnaajikseen. Ne omaksuivat hei-dän jumalanpalvelusjärjestelmänsä, heidän rukouselämänsä ja heidän edustamansa py-hyyden mallin. Piispat valittiin 500-luvulta lähtien yksinomaan munkkien keskuudesta.

Ortodoksisessa kirkossa ei ole eri ihanteita papeille, munkeille eikä nunnille tai maail-massa eläville kristityille. Hengen lahjojen avulla jokaisesta meistä voi tulla valonkan-taja, joka näyttää tietä pääsiäiseen aikamme kylmässä ja kovassa maailmassa.

Autiomaan isien perintö korostaa voimak-kaasti toisaalta ristiinnaulittua Jumalaa, joka kärsii ja kuolee niin kuin kaikki ihmiset ja on meidän laillamme epätoivoinen, toisaalta ristiinnaulittua mutta ylösnoussutta, elävää ja hallitsevaa Kristusta.

Isä Andreas LarikkaPaavali Ensimmäinen Erakko (vas.) ja Antonios Suuri, kaksi suurta autiomaassa kilvoittelevaa isää kohtaavat toisensa.

Kirkkoherran tervehdys Pyhä Antonios Suuri 17.1.2014

Oulun seurakunnan toimintakalenteri

21

Kajaanin seurakunta

Vapaaehtoistyö on hyvin laaja-alainen toiminnan muoto. Ylei-sesti puhutaankin kolmannesta sektorista eli vapaaehtoissekto-rista, joka on yksityisen sekto-rin, julkisen sektorin ja perhei-den väliin jäävä yhteiskunnalli-nen sektori, jolla on sosiaaliset tavoitteet. Vapaaehtoistyö meil-lä seurakunnissa on yksittäis-ten ihmisten tai Kirkon hyväk-si tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta ja sitä teh-dään omasta vapaasta tahdos-ta. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä ja asuinpai-kasta riippumatta kykyjensä, ai-kataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Seurakunnissa on tar-jolla paljon tehtäviä, joihin ei tarvita erityiskoulutusta tai -pä-tevyyttä.

Kajaanin seurakunnassa vapaa-ehtoistoiminta on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut, ja ihmiset panevat entistä use-ammin itsensä likoon hyvän asi-an puolesta. Yhdessä tavoitetta kohti pyrkiminen motivoi, aut-taminen palkitsee, yhdessä te-keminen on kaiken lisäksi haus-kaa ja helpompaakin. Vapaaeh-toistoiminnan parissa voi irrot-tautua arkirutiineista ja kokeilla uusia asioita. Varsinkin jos on jo työelämän ulkopuolella, va-paaehtoinen tekeminen antaa si-sältöä elämään ja tarjoaa virik-keitä. Sosiaaliset taidot ja mo-nenlainen osaaminen kasvavat ja aktivoituvat. Tekijä saa sosi-aalista pääomaa myös itselleen.

Vapaaehtoisvoimin on järjes-tetty useita erilaisia tapahtu-mia. Hyvänä esimerkkinä tästä on joulukuun puolivälissä jär-jestettävä kirkkokuoron ja las-ten yhteinen sävelhartaus, joka vetää vuosittain kirkon täyteen väkeä. Kuulijat taas ovat va-paaehtoisen pääsylippumak-sun muodossa tukeneet kuoro-toimintaa ja nuorisotyötä rahal-lisesti. Kajaanin ortodoksises-sa kirkkokuorossa onkin laula-jina aktiivinen ja kasvava jouk-ko vapaaehtoisia, sitoutuneita ihmisiä. Nuoriso- ja lapsityö on aktiivista ja kerhojen piiris-sä on kymmeniä lapsia ja nuo-ria. Nämä eräinä esimerkkeinä viimevuosina virinneestä toi-minnasta, joka näkyy ja kuu-luu myös julkisuudessa. Edel-lä mainitut esimerkit kertovat terveestä ja elävästä seurakun-nasta.

Osa vapaaehtoistyöstä tapahtuu julkisuudelta näkymättömissä kaikessa hiljaisuudessa. Sai-raalavierailut, keskustelut yk-sinäisten kanssa ja erilaiset yk-sityiset auttamiset jäävät har-vojen tietoon. Näissä tehtävis-sä työskentelevät ”laupiaat sa-marialaiset” eivät teekään työ-tään julkisen kiitoksen toivossa, vaan heitä motivoi lähimmäi-senrakkaus ja halu auttaa.

Yksinäisten ja osin liikuntara-joitteisten vanhusten määrä li-sääntyy jatkuvasti, kun yhteis-kunta supistaa samanaikaises-ti palvelujaan. Juttuseurana ja

tukihenkilönä yksinäiselle van-hukselle tarvitaan tulevaisuu-dessa yhä enemmän vapaaehtoi-sia. Myös maahanmuuttajille tai jopa nuorille tarvitaan vapaa-ehtoisia auttajia. Nämä tehtä-vä vaativat paljon tietoa, taitoa, rohkeutta, sitoutumista, mutta edellyttävät myös erityisosaa-mista ja koulutusta tehtävään, eivätkä sovellu kaikille.

Jos vapaaehtoistoimintaan tar-vitaan erityistä osaamista ja tietämystä, on mahdollista to-teuttaa erilaisia vapaaehtoistyön kursseja. Ammattitaitoiset eri-tyiset auttajien ohjaajat pereh-dyttävät auttajia. PSHV on laa-timassa vapaaehtoistyön käsi-kirjaa ja järjestää tulevaisuudes-sa kursseja, joissa perehdytään mm. vapaaehtoistoiminnan oh-jaamiseen.

Vaikka vapaaehtoistoiminta

olisikin nyt kohtuullisen hyväl-lä mallilla, lisää tarvitaan ja on olemassa tilausta myös uuden-laiselle vapaaehtoistyölle. Erää-nä ratkaisuna lähentää kysyntää ja tarjontaa on ideoitu eräänlais-ta vapaaehtoispankkia tai -poo-lia, jonne ilmoittaudutaan tiet-tyyn jo tiedossa olevaan tehtä-vään tai tehtäviin. Hiippakun-nassamme ainakin Vaasan seu-rakunta on jo aloittanut tällai-sen toiminnan.

Palveleva puhelin toimii Hel-singin ortodoksisessa seura-kunnassa ja siihen voi soittaa myös muualta maasta ja muista seurakunnista. Toivottavaa oli-si kuitenkin jos paikalliset olo-suhteet ja paikallisia asioita tun-teva henkilö voisi vastata pu-helimeen myös omassa seura-kunnassa. Tätä työtä kyllä te-kee jatkuvasti seurakunnan pal-kattu henkilöstö, mutta aina he-

kään eivät jaksa tai pysty pu-helimeen vastamaan. Jonkinlai-nen vapaaehtoisten muodosta-ma päivystys voisi olla tässäkin mahdollista.

Jokainen vapaaehtoistyönä teh-ty työtehtävä vapauttaa seura-kunnan supistuvia resursseja sellaisiin tehtäviin tai sellais-ten palvelujen tuottamiseen, joi-hin vaaditaan lakisääteisesti tai muuten erikoiskoulutusta ja pä-tevyyttä. Meidän pitää selvästi osoittaa myös ulospäin, että yh-teisöllinen ortodoksisuus ei ole pelkkä myytti vaan oikeasti py-rimme voimiemme mukaan uh-raamaan aikaamme lähimmäis-temme hyväksi, sillä ajankäy-töstä tässä paljolti on kysy-mys. Uhrautuminen alkaa Ju-malan rakkaudesta ihmisiä koh-taan ja kiteytyy lähimmäisen-rakkauteen.

diakoni Reijo Marjomaa

Vapaaehtoistyö kasvattaa sosiaalista pääomaa

Kajaanin ortodoksisen seu-rakunnan valtuusto päätti ko-kouksessaan 12.11.2013, että Paltamon Jumalansynnyttäjän kuolouneen nukkumiselle pyhi-tetty tsasouna suljetaan. Seura-kunta todennäköisesti myy tsa-sounan tontin rakennuksineen.

Paltamon rukoushuone on ra-

kennettu 1962 ja on niin sano-tun jälleenrakennuskauden tsa-souna. Tiilikattoinen rakennus on kokonaan puurakenteinen. Kiinteistössä ei ole v esi- eikä viemäriliittymää. Huonokuntoi-sen rakennuksen remontoimi-nen tulisi kalliiksi ja seurakun-nanvaltuusto päätti luopua siitä. Perusteluna päätöksessä maini-

taan myös tsasounan vähäinen käyttö. Päätös vaatii vielä kir-kollishallituksen vahvistuksen.

Paltamon tsasouna dokumen-toidaan ja kauniit ikonit ja muu kirkollinen esineistö sijoite-taan seurakunnan muihin tiloi-hin. Tsasounassa on mm. Tert-tu Kannisen ja Tuula Murtolan töitä.

Paltamossa asuvia seurakunta-laisia ei jätetä ilman seurakun-nan palveluja, vaan halukkail-le järjestetään kirkkokyyti Ka-jaaniin vähintään neljä kertaa vuodessa.

Seurakunta selvittää samalla, onko Paltamossa ulko- tai si-sätilaa, johon voidaan sijoittaa ortodoksinen esine, kuten esi-merkiksi ikoni tai matkamie-hen risti.

Paltamon ortodoksinen tsasouna suljetaan

REIJO MARJOMAA

Kajaanin seurakunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 12.11.2013 että seurakunnan omistama Pappilantalo muutetaan asunto-osa-keyhtiöksi. Muutos mahdollistaa asunto-osakkeiden myynnin Väinämöisenkatu 29:n kerrostalosta. Toimenpiteillä tavoitel-laan seurakunnan omistusosuuden ja tulevan korjausrahoitus-osuuden pienentämistä. Päätös edellyttää vielä kirkollishallituk-sen vahvistuksen. Mahdollinen osakkeiden myynti alkaa kesäl-lä 2014. Kerrostalo on valmistunut 1958/1962 ja siinä on yh-teensä 10 huoneistoa.

Kajaanin Pappilasta asunto-osakeyhtiö

TUULA KÄRNÄ

Kajaanin ortodoksisen seurakunnan suojissa toimivan päiväkoti kas-selin lapset laulavat "monia vuosia" kirkkoherra Andreas Larikalle. Pyhän Johannes Krysostomoksen muistopäivänä 13.11.2013, tuli kuluneeksi 21 vuotta hänen papiksi vihkimisestään.

22

Väinämöisenkatu 29, 87100 Kajaani, sähköposti [email protected] Kirkkoherranvirasto on avoinna ti ja to klo 9-12 ja 13-15 puh. (08) 633 030

Kirkkoherra Andreas Larikka p. (08) 633 0310 tai 045 116 7766Toinen pappi Kauko Ivanoff p. 0400 275 111Kanttorin tehtävien hoita-ja Hannakaisa Mönttinen p. 045 873 6889 Kanslianhoitaja Reijo Mar-jomaa p.(08) 633 030 tai 040 848 5380

KAJAANI Kristuksen kirkastumisen kirkko

Kirkkokatu 17 KAJAANIIsännöitsijä Markku Musto-nen p.0503847222

La 21.12. klo 17 vigiliaTi 24.12. klo 16 suuri ehtoo-palvelusKe 25.12. klo 9 aamupalve-lusKe 25.12. klo 10 liturgiaSu 29.12. klo 10 liturgiaTi 31.12. klo 22 liturgiaMa 6.1. klo 10 liturgia ja suu-ri vedenpyhitysLa 11.1. klo 17 vigiliaSu 12.1. klo 10 liturgiaLa 18.1. klo 17 ehtoopalvelusLa 25.1. klo 17 vigiliaSu 26.1. klo 10 liturgiaLa 8.2. klo 17 vigiliaSu 9.2. klo 10 liturgiaLa 15.2. klo 17 vigiliaSu 16.2. klo 10 liturgiaLa 22.2. klo 17 vigiliaSu 23.2. klo 10 liturgiaSu 2.3. klo 17 suuri ehtoo-palvelusTi 4.3. klo 17 katumuskanoniKe 5.3. klo 17 katumuska-noniTo 6.3. klo 17 katumuska-noniLa 8.3. klo 17 vigilia

Su 9.3. klo 10 liturgiaKe 12.3. klo 17 EPL-liturgiaLa 15.3. klo 17 vigiliaSu 16.3. klo 10 liturgiaKe 19.3. klo 17 EPL-liturgiaLa 22.3. klo 17 vigiliaSu 23.3. klo 10 liturgiaT i 2 5 . 3 . k l o 1 7 ehtoopalvelus+liturgiaLa 29.3. klo 17 vigiliaSu 30.3. klo 10 liturgiaLa 5.4. klo 17 ehtoopalvelus ja akatistosSu 6.4. klo 10 liturgiaKe 9.4. klo 17 EPL-liturgiaLa 12.4. klo 10 liturgiaLa 12.4. klo 17 vigiliaSu 13.4. klo 10 liturgiaKe 16.4. klo 10 aamupalve-lusKe 16.4. klo 17 EPL-liturgiaTo17.4. klo 17 ehtoopalve-lus + liturgiaPe 18.4. klo 10 aamupalvelusPe 18.4. klo 14 suuri ehtoo-palvelusPe 18.4. klo 17 aamupalvelusLa 19.4. klo 10 liturgiaLa 19.4. klo 23.30 puoliyön-palvelus, ristisaatto, aamu-palvelus ja liturgiaMa 21.4. klo 10 liturgiaKe 23.4. klo 10 liturgia

Lasari Muromalaisen tsasounaKirkkoahontie 461 KA-JAANIIsännöitsijä Reijo Marjomaa p. 040 848 5380La 22.2. klo 15 yleinen muis-topalvelusLa 8.3. klo 10 liturgia

SOTKAMO

Jumalansynnyttäjän suoje-luksen kirkkoRauhantie 13 SOTKAMOIsännöitsijä Andra Aldea-Löppönen puh. 044 202 7401

Pe 20.12. klo 15 katumuksen sakramenttiSu 22.12. klo 10 liturgiaMa 6.1. klo 17 ehtoopalvelusSu 19.1. klo 10 liturgiaLa 1.2. klo 18 vigiliaSu 2.2. klo 10 liturgiaSu 2.3. klo 10 liturgiaMa 3.3. klo 17 katumuska-noniKe 2.4. klo 17 EPL-liturgia

KUHMOKarjalan valistajien kirkkoKoulukatu 47 KUHMOIsännöitsijä Ritva Ivanoff p. 0400 275 111

Ti 24.12. klo 23 aamupalve-lus ja liturgiaSu 29.12. klo 10 liturgiaLa 25.1. klo 17 ehtoopalvelusLa 1.2. klo 17 suuri ehtoo-palvelusSu 2.2. klo 10 liturgiaLa 9.2. klo 17 ehtoopalvelusSu 9.2. klo 10 liturgiaLa 15.2. klo 17 ehtoopalvelusSu 2.3. klo 17 suuri ehtoo-palvelusTo 6.3. klo 17 katumuska-noniLa 8.3. klo 17 ehtoopalvelusSu 9.3. klo 10 liturgiaLa 15.3. klo 17 ehtoopalvelusMa 24.3. klo 17 ehtoopalve-lusTi 25.3. klo 10 liturgiaLa 29.3. klo 17 ehtoopalvelusSu 30.3. klo 10 liturgiaPe 4.4. klo 17 EPL-liturgiaSu 6.4. klo 10 liturgiaLa 12.4. klo 10 liturgiaTo 17.4. klo 17 liturgia

KAJAANIN SEURAKUNTA

Kajaanin seurakunnan toimintakalenteri

Suora lento Kajaanista Kyprok-selle lokakuun lopulla 2013 teki mahdolliseksi toteuttaa kauan haaveena ollut pyhiinvaellus-matka Kykkon luostariin, jos-sa kilvoittelee kajaanilaissyn-tyinen munkkidiakoni Vasilios (Ville Haukia).

Hotellimme oli Pafoksen kau-pungissa, josta linnuntietä Kyk-koon on noin 50 km, ja kuvit-telimme kartan perusteella ole-van helppoa ”piipahtaa” luosta-rissa. Totuus paljastui vasta pe-rillä. Bussit eivät kulje Pafoksen ja Kykkon välillä, taksi matka maksaa hunajaa ja vasemman-puoleinen liikenne arveluttaa auton vuokrauksessa.

Vieraanvaraisesti munkkidia-koni Vasilios kävi meidät ha-kemassa Pafoksesta. Sovim-me puhelimessa ajan ja pai-kan missä tapaamme. Saavut-tuamme tapaamispaikkaan, in-nokkaat valokuvaajat jo piirit-tivät turistikaupungissa harvi-naista näkyä. Pitkäpartainen mustakaapuinen ja hymyilevä munkki väisteli kameroita sa-malla kun ohjasi meidät autoon ja matka luostariin alkoi. Mat-ka kesti noin puolitoista tuntia mutkaista vuoristotietä. Vasilios iloitsi suomalaisista vieraista ja äidinkielen puhumisesta. Siitä informaatiotulvasta, joka mei-hin kohdistui seuraavien noin 8 tunnin aikana, kirjoittaisi mon-ta kirjaa. Saimme mm. kuulla, että matka Kykkoon on helpoin-ta tehdä pääkaupungin Nikosi-

an tai niin kuin he itse sanoivat Lefkosian kautta, sillä sieltä tie on suorempi ja parempi.

Päällimmäinen huoli myös Kykkon luostarissa on ta-lous. Luostarilla on kyllä pal-jon omaisuutta; kiinteistöjä ja tontteja, mutta niitä vuokraa-vat yrittäjät ja yksityiset hen-kilöt ovat taloudellisissa vai-keuksissa. Osa on tehnyt kon-kurssin, osa keikkuu konkurssi-kuilun partaalla. Vuokrien mak-suun ei ole rahaa ja kun luosta-rin suurin tulonlähde on juuri vuokratulot, on luostarikin vai-keuksissa. Munkkidiakoni Vasi-lios kertoi, ettei luostari ole pys-tynyt maksamaan työntekijöil-leen sovittuja palkkoja moneen kuukauteen. Luostarissa havait-simmekin paljon siviilityönteki-jöitä mm. ruokalatyöntekijöinä, vartijoina, oppaina, myyjinä, kiinteistönhoitajina jne. Luos-tarin työntekijät asuvat perintei-sesti lähikylissä, jotka kuuluvat luostarin hallintoon. Luostariin tehdään kyllä paljon opastettuja retkiä rannikolta, mutta kävijät tyytyvät usein muutamaan va-lokuvaan ja pienen muistoesi-neen ostamiseen.

Kykkon luostari, sijaitsee Ma-rathasan alueella. Se sijaitsee vuoren huipulla 1318 metrin korkeudessa Troodosin koillis-puolella. Luostari perustettiin 1000-luvun lopun ja 1100-lu-vun alun välisenä aikana. Luos-tari on huomiota herättävän kaunis ja siisti. Kookkaat, yli kolme metriset Georgios Ke-polaksen mosaiikkityöt peittä-vät sisäpihan ja luhtikäytävien seiniä ja aiheuttivat pyhiinvael-tajissa ihastuksen huokauksia.

Kykkon museo on uusi, tilava ja sen kokoelma on laaja ja kor-keatasoinen. Vasilios opasti mu-

seon satojen ikonien ja esinei-den taustoihin asiantuntevasti ja sulavasti kuin kala vedessä..

Matkaajat pääsivät kunnioit-tamaan myös pyhien reliikke-jä kirkon sivuhuoneessa. Lu-kemattomien pyhäinjäännösten joukossa tunnistimme apostoli Barnabaksen ja Johannes Krys-ostomoksen ja monet muut py-hät ihmiset.

Munkkidiakoni Vasiliosta kiittäen,

diakoni Reijo Marjomaa

Pyhiinvaellusmatkalla Kykkon luostarissa

Munkkidiakoni Vasilioksen kil-voitustehtävänä on toimia Kyk-kon luostarin kirjastohoitajana.

REIJO MARJOMAA

RAAKEL MARJOMAA

Kajaanin seurakunta

23

SUOMUSSALMIPyhän ristin rukoushuoneKeskuskatu 1 SUOMUS-SALMIIsännöitsijä Matti Vainio puh. 050 462 2129

Su 22.12. klo 10 liturgiaSu 26.1. klo 10 liturgiaSu 23.2. klo 10 liturgiaKe 5.3. klo 17 katumuska-noniSu 23.3. klo 10 liturgia

Pyhän NikolaoksenrukoushuoneKuivajärventie 196 KUIVAJÄRVIIsännöitsijä Jyrki Huovinen puh. 0400 284 711

Ti 24.12. klo 13 ehtoopal-velus Su 16.3. klo 10 liturgiaSu 13.4. klo 10 liturgiaPe 18.4. klo 14 suuri ehtoo-palvelus

Kajaanin lastenkerhoKerho on suunnattu 3-7 vuo-tiaille lapsille ja se kokoon-tuu kaksi kertaa kuukaudes-sa sunnuntaiaamuisin klo 9.45 Pappilantalon kerho-huoneessa. Kerhossa leiki-tään, pelataan ja puuhastel-laan seuraten kirkkovuoden tapahtumia. Lopuksi siirry-tään kirkkoon, jossa lapset voivat osallistua Herran py-hään ehtoolliseen. Kerhon kokoontumisista tiedote-taan paikallislehdissä ja il-moitustauluilla. Lisätietoja antaa Tarja Hukkanen puh. 0500 773 094

Kajaanin kouluikäisten kerhoNuortenkerhossa 8-14 -vuo-tiaat koululaiset saavat mah-dollisuuden tavata toisiaan joka toinen keskiviikko klo 17.30 alkaen Pappilantalon kerhohuoneessa. Kerhos-sa pelaillaan, askarrellaan ja mm. tutustutaan Kirkon pyhiin nimipäivien kautta.

Kerhon kokoontumisista il-moitetaan paikallislehdissä ja ilmoitustauluilla. Ensim-mäinen kokoontuminen on 4.9. Lisätietoja antaa Elisa-bet Heino tekstiviestillä puh. 0400 978 742Sotkamon lasten- ja nuortenkerhoKerho on suunnattu lapsil-le ja nuorille 18 ikävuoteen saakka. Kerho pidetään vuo-roviikoin Sotkamon ev.lut. seurakuntakodissa ja Vuo-katin nuorisotalossa sunnun-taina klo 17.30. Kerhossa on luvassa hengellisiä aihei-ta, liikuntaa, pelejä ja luovaa toimintaa. Lisätietoja antaa Andra Aldea-Löppönen puh. 044 202 7401

Suomussalmen lastenkerhoKerho on suunnattu kaikil-le lapsille. Lisätietoja antaa Ulla Kyllönen puh. 040 573 4824

Kajaanin seurakunnan toimintakalenteri

Kajaanin seurakunta järjestää tulevan vuoden aikana eri mah-dollisuuksia seurakunnan nuorille osallistua kristinoppikou-luun. Tällaisen tapahtuman tavoitteena on koota seurakunnan noin 15 vuotiaita nuoria yhteen. Piispainkokouksen ohjeen mukaan kristinoppikoulun tavoitteena on auttaa nuoria jäseniä mm. kasvamaan syvemmälle kirkon mysteereihin. Opetukses-sa tulee tehdä tilaa nuorten omakohtaisen ortodoksisen identi-teetin kasvamiselle kokemisen, tekemisen ja tiedon kautta. Eri-tyistä painoa tulee laittaa jumalanpalveluselämän sisältöihin.

Iltakoulu järjestetään Kajaanissa ja Kuhmossa 20.–25.5.2014. Päätösliturgia on sunnuntaina 25.5.2014. Ilmoittautumiset il-takouluun on tehtävä 30.4.2014 mennessä kirkkoherran viras-toon puh. 040 848 5380 tai [email protected]

Erähenkinen kriparileiri järjestetään Kuhmon Vuosangassa Kai-nuun Prikaatin leirialueella 8.-13.7. Päätösliturgia toimitetaan Kajaanin kirkossa 13.7. Leiri järjestetään vain jos osallistujia on riittävästi. Ilmoittautumiset leirille on tehtävä 31.12.2013 mennessä kirkkoherran virastoon.

Seurakuntalainen voi myös ilmoittautua ONL:n järjestämälle leirille Valamon luostariin. Kajaanin seurakunta kustantaa osan leirimaksusta. Lisätietoja löytyy ONL:n verkkosivuilta o nl.fi

Kristinoppikoulut Kajaanin

seurakunnassa 2014

Kiuruveden seurakunta

Suurta paastoa edeltävä 2. valmis-tusviikko

Joulua ja pääsiäistä edeltää 40 päivän paasto. Jeesus paastosi 40 päivää ja yötä ja taisteli kiusaa-jaa vastaan ja voitti sen. Jokaisen kristityn, Kristuksen seuraajan, pi-tää Herransa esimerkin mukaisesti

paastota, taistella pahaa vastaan.

Paasto on matka kohti Taivaan Isän kotia, ikuista elämää Paratiisissa. Me unohdamme aina tämän maan-päällisen elämän tarkoituksen, pe-lastuksen ja pääsyn ikuiseen elä-mään. Paasto on aika, jolloin taas löydämme tien Luojamme luokse

paratiisiin.

Tuhlaajapojan sunnuntain evanke-liumi kertoo suuren perinnön saa-neesta pojasta, joka tuhlaa koko omaisuutensa vieraalla maalla huonosti ja pahuudessa eläen. Hän joutuu elämään sikopaimenena nä-lässä. Hänelle ei annettu edes siko-jen ruokaa. Poika huomaa tilansa ja tekee parannuksen. Hän katuu ja kääntyy huonosta elämästä ja läh-tee kulkemaan kohti isänsä kotia.

Evankeliumi puhuu rakkaudesta. Poika pyytää anteeksi. Isä ottaa katuvan poikansa avosylin vas-taan, antaa hänelle anteeksi ja ot-taa hänet taas omaksi pojakseen. Tuhlaajapojan veli on kateellinen ja katkeroittaa sydämensä isän osoittamasta laupeudesta ja rak-kaudesta. Evankeliumi varoittaa meitä tuomitsemasta toista ihmis-tä. Me näemme ihmisten pahat teot ja synnit, mutta emme näe ihmisen sydämessä tapahtuvaa katumusta ja anteeksipyyntöä Jumalalta. Me ihmiset saamme Kristukselta kaik-ki syntimme anteeksi, joita kadum-me ja pyydämme niitä anteeksi.Seurakunnan yhteydessä me saam-me kokea lämpimän ja sydämel-

lisen kohtaamisen Taivaallisen Isämme kanssa. Hän ottaa meidät vastaan juuri sellaisena kuin olem-me, syntisinä ja huonoina ihmisinä. Kristus odottaa meiltä parannuksen tekoa ja kääntymystä tämän maail-man pimeydestä kohti Hänen valo-aan. Sen valon me löydämme py-histä sakramenteista. Paastoaikaan me voimme osallistua katumuksen sakramenttiin seurakunnan isän, papin lempeästi meitä hoitaessa. Osallistumalla usein liturgiaan ja pyhään ehtoolliseen, me saamme voimakasta matkaevästä tälle ikui-seen elämään vievällä tiellämme, paluumatkalle Isämme kotiin.

Evankeliumi korostaa iloa, rauhaa, hyvyyttä, uskollisuutta, rakkaut-ta ja muita hengen hedelmiä, jot-ka johdattavat meitä nöyryyteen. Ilman nöyryyttä ei ole Jumalan anteeksiantavuutta ja siunausta. Ilman nöyryyttä emme voi saada pelastusta. Paasto on hengellisen muutoksen ja kasvun aikaa. Se on nöyryydessä kasvamisen aikaa, parannuksen teon ja uuden elämän aikaa, elämää Kristuksessa.

Kirkkoherra Antero Petsalo

Ikoni kuvaa Jeesuksen vertausta tuhlaajapojasta. Vasemmalla toivoton tuhlaajapoi-ka ja oikealla Kristus itse ottamassa katuvan syntisen rakkaudella vastaan. Keskel-lä on kuvattu enkeleiden ympäröimä Jumalan valtaistuin. Se on tyhjä sillä Kristus on lähtenyt vastaan tuhlaajapoikaa. Kuvalähde: iconreader.wordpress.com

Kirkkoherran tervehdys Tuhlaajapojan sunnuntai 16.2.2014

24

Uudessa Valamossa Heinävedellä tehtiin opastettu luostarikierros, jonka alkamista osa matkalaisista on tässä odottelemassa.

Kalajokilaakson Tiistaiseu-ra on jo usean vuoden ajan tehnyt kesäisen pyhiinva-ellusmatkan kiinnostaviin kohteisiin. Kuvaavaa näille matkoille on ollut se, että niiden aikana on voitu syvällisemmin perehtyä toisen kansankirkkomme uskonkäsityksiin ja perin-teeseen. Samalla on nähty miten tärkeää tämä puolin ja toisin on. Matkoilla on hengellisenä johtajana ollut kirkkoherra Antero Petsalo Kiuruveden orto-doksisesta seurakunnasta.

Tähän mennessä on tehty kuu-si matkaa, jotka ovat suuntau-tuneet useimmiten Venäjälle. Pyhiinvaellusmatkoja on tehty mm. Valamoon Laatokalla, So-lovetskin, Aleksanteri Syväri-läisen, Konevitsan ja Petserin

luostareihin Venäjällä sekä Py-hitsan luostariin Virossa.Isä Antero on tarjonnut mat-kalaisille aimo annoksen hen-gellistä evästä. Pyhiinvaellus-matkat ovat yleensä alkaneet Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa pidetyllä hartaushet-kellä ja kotimatkalla on pi-detty hartaushetki bussissa. Viimeisimmän matkan aikana perehdyttiin isä Anteron opas-tuksella seitsemän kuoleman-synnin hengellisiin taustoihin ja teologisiin selityksiin.

Historiaa ja nykypäivää

Tänä vuonna pyhiinvaellus-matka tapahtui kokonaan Suo-men puolella. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja kokeneena kuljettajana oli Juhani Kuha Nivalasta. Matkanjohtajana oli Olavi Merioja Haapajär-veltä. Osa matkalaisista antoi linja-autossa oman panoksena

mikrofonin välityksellä sanoin ja vähän lauluinkin. Iäkkäin matkalle osallistuneista oli 92-vuotias Frans Heikkilä.

Pääosin Kalajokilaakson Tiistaiseuran alueelta tulleet matkalaiset suuntasivat kesä-matkansa Itä-Suomeen. Kiu-ruveden jälkeen ensimmäinen pysähtyminen oli Keiteleen Hiekassa, jossa asui aikoinaan entisiä Konevitsan luostarin munkkeja. Valamosta sodan jaloista siirtyi luostarin väkeä aluksi Kannonkoskelle. Ajan myötä molemmista kohteista siirryttiin sittemmin Heinäve-delle perustettuun Uuteen Va-lamoon.

Pielavedellä tutustuttiin ark-kipiispa Leon rukoushuonee-seen. Sieltä matka jatkui Kuo-pion torille ja edelleen Uuteen Valamoon Heinävedelle. Ju-hannusviikon maanantai-iltana tehtiin opastettu luostarikier-ros, jonka aikana voitiin pe-rehtyä Valamon luostarin vai-

heisiin. Osa kävi illan mittaan, tai seuraavana aamuna vielä luostarin hautausmaalla, jossa on muun muassa arkkipiispa Paavalin ja runoilija Pentti Saarikosken hauta.

Valamon kirkossa ortodok-sit osallistuivat palvelukseen maanantai-iltana ja tiistai-aamuna. Palvelusta oli toimit-tamassa alueeltamme lähtöisin oleva pappismunkki Alek-santeri (Martti Raudaskos-ki). Aamuliturgian toimitti kirkkoherra Antero Petsalo. Tiistaina aamupäivällä vierai-limme Lintulan luostarissa, jonka toimintaa esitteli nunna Kristoduli. Joensuussa tutus-tuimme Ortodoksiseen kult-tuurikeskukseen ja sen vieres-sä olevaan kirkkoon. Nykyisin ortodoksipapeiksi opiskellaan Joensuun yliopistossa.

Ateljeen ja Bomban kautta kotiin

Lieksaan matkatessa poikettiin

kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen ateljeehen ja Paaterin kirk-koon. Kumpikin olivat kiin-nostavia kohteita. Paluumatka jatkui Lieksan kautta Nur-mekseen. Siellä käytiin vielä kuuluisassa Bomban talossa, jonka lähistölle on syntynyt kokonainen karjalaistalojen kylä. Paluumatkan loppuosa tapahtui Iisalmen kautta kohti Kiuruvettä. Kiuruveden orto-doksisen kirkon luona kierros tuli umpeen.

Niin kävi, että viimeksi tul-leet jäivät ensimmäisinä pois. Olisikohan tässäkin nähtävissä hengellistä opastusta: viimei-set voivat tulla ensimmäisiksi. Vai oliko se sittenkin niin, että ensimmäiset voivat tulla vii-meisiksi. Opastusta tarvitaan ja moneen asiaan sitä tälläkin matkalla saatiin.

Teksti ja kuvat:Ilmari Luhtasela

Pyhiinvaellus Itä-Suomeen

Lintulan luostari Heinävedellä on pohjoismaiden ainoa nunnaluos-tari. Siellä käy kesäisin noin 25 000 vierailijaa. Keskustelemassa isä Antero Petsalo ja Kytökylän rukoushuoneen kirkonisäntä Pekka Hy-tönen.

Sotiemme seurauksena val-taosa karjalaisväestöä joutui jättämään kotiseutunsa ja siir-tymään Sisä-Suomeen. Niinpä Kiuruveden kunnan alueelle sijoitettiin noin 2000 karja-laisevakkoa, joista 92 % oli ortodokseja ja pääsääntöisesti lähtöisin Suistamolta.

Menetettyjen kotiseutujen kaipuu kannusti hakeutumaan yhteen, saman kohtalon ko-keneet. Niinpä syntyi ajatus perustaa Suistamolle jääneen tiistaiseuran perinteen jatkaja Kiuruvedelle.

Syyskuun 28.päivänä, vuonna 1948 kokoontui 19 naista ja 7 miestä Nasti Pusun kotiin. Päätettiin perustaa Kiuruveden

tiistaiseura. Seuran puheenjoh-tajaksi valittiin pastori Olavi Petsalo.

Toiminta alkoi ripeästi ja tiis-taiseurailtoja pidettiin kodeis-sa joka tiistai, tai joka toinen tiistai. Tehtiin käsitöitä, lau-lettiin Vaeltajan lauluja, kuun-neltiin uskontoon liittyviä esitelmiä, puheita ja luettiin hengellistä kirjallisuutta. Juo-tiin kahvia ja muisteltiin me-netettyä kotiseutua. Rukoiltiin yhdessä. Näinhän me teemme tänäkin päivänä. Seuran jäsen-määrä on ollut parhaimmillaan 70 henkilöä, nyt 12 henkilöä. Vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta, väen vanhetessa, eikä tuon ilmaisiin muutta-neiden tiistaiseuralaisten tuo-

lille tule uusia istujia, niin äl-käämme murehtiko sitä, vaan iloitkaamme, että seuramme toiminta on jatkunut yhtäjak-soisesti näinkin kauan.

Juhlapäivä

Sunnuntaina 29.9.2013 vie-timme juhlapäivää. Liturgia alkoi pienen tytön kastetilai-suudella, jonka toimitti isä Leo Tuutti. On ilo huomata miten sukupolvien ketju, myös ortodoksina, jatkuu polvesta toiseen. Isät Leo Tuutti ja An-tero Petsalo toimittivat juhla-liturgian. Palveluksen jälkeen siirryimme seurakuntasalin puolelle, jossa meitä odot-ti lämmin lounas. Juhlahetki alkoi Anja Jumpposen toivot-

taessa vieraat ja oman väen tervetulleeksi. Kauniit sanat ja kalevalainen runo ilahduttivat kaikkia.

Sini Strömberg soitti selloa. Puheenjohtaja Toivo Jump-ponen piti juhlapuheen, joka sisälsi myös paljon historiaa. Sara Strömberg lauloi äitinsä säestämänä. Ahkeria tiistaiseu-ralaisia muistettiin. PSHV:n viirin saivat: Anja Kärkkäi-nen, Sirkka Kärkkäinen, Maria Puljula, Aili Väisänen ja Terttu Kumpulainen. Kul-taisen ansiomerkin sai Anja Jumpponen. Kaikki tiistaiseu-ralaiset saivat kukkaset. Yh-teislaulun jälkeen isä Antero puhui kauniisti ja kannustavas-ti. Marja-Leena Maksimai-

nen toi onnittelut seurakun-tamme muilta tiistaiseuroilta ja samovaarikerholta. Joimme makeat täytekakkukahvit. Lo-puksi lauloimme ehtooveisun, laulun, jonka laulamme jokai-sen tiistaiseuraillan päätteeksi.

Näin tiistaiseurassa kasvanee-na, tiistaiseuraan kasvaneena, olen nöyrän kiitollinen kaikille jo edesmenneille, kuin myös tänä päivänä toiminnassa mu-kana oleville tiistaiseuralaisil-le.

Yhteinen rukous kantaa meitä jokaista arjessamme.

Marjatta RemesKiuruvesi

Kiuruveden tiistaiseuran 65 vuotistaipaleelta


25

Lämminhenkinen juhla KiuruvedelläKiuruveden seurakunnassa vietettiin perinteistä Nikolaos-juhlaa 5.12. Saimme vieraaksemme Oulun metropoliitan tehtäviä hoitavan piispa Ar-senin, joka yhdessä isä Antero Petsalon toimittivat juhlavigilian Nikola-oksen päivän aattona ja juhlaliturgian Nikolaoksenpäivänä.

Perinteisesti juhla on ollut lastenjuhla, jossa tälläkin kertaa vieraili Pyhä Nikolaos, tuoden lapsille pienet lahjat. Nikolaos-juhlaan osallistui 85 seurakuntalaista. Juhlakahvituksen järjesti diakoniatoimikunta, piispan puheen lisäksi kuultiin Karvoskylän kirkon kuorolaisten esittämänä venä-läisiä ja ukrainalaisia joululauluja, lopuksi laulettiin yhteislauluna muu-tama joululaulu.

Karvoskylän kirkon

kuorolaiset Genna-

di Ryda, kuoronjoh-

taja Olena Mikhai-

lova ja Olga Lahti

esittivät slaavilaisia

joululauluja.

Pyhä Nikolaos toi pikkulahjat lapsille.Juhlan kunniavieraat piispa ja lapset samassa pöydässä.

Kiuruveden seurakunnan toimintakalenteri

KIURUVEDEN SEURAKUNTA

Kiuruveden ortodoksinen seurakunta, Niemistenkatu 6, 74700 KIURUVESIgsm 044 775 2278, e-mail: [email protected]

Virasto avoinna ke klo 11 - 13. Virasto on suljettuna 20.12.2013. – 1.1.2014 sekä 28.2. – 11.3.2014.

Kirkkoherra Antero Petsalo, Luhtapolku 3, 74700 KIU-RUVESI.Gsm 050 527 1026, e-mail: [email protected]

Isä Antero on lomalla 28. – 31.3.2014

Isä Anteron sielunhoitotun-nit kirkossa keskiviikkoisin klo 11 - 13.

Seurakunnan eläkkeellä oleva pappi, rovasti Kauko Makkonen, Ylilestintie 346,

85900 REISJÄRVI.Gsm 040 967 5505, e-mail: [email protected]

Virkatodistukset tulee tila-ta Ortodoksisen kirkon kes-kusrekisteristä, ma - pe klo 9 - 15, puh. 0206 100 203, e-mail: [email protected]

Seurakunnan kotisivut löyty-vät osoitteesta www.ort.fi /fi /kiuruvesi

Pyhän Nikolaoksen kirkkoNiemistenkatu 6Isännöitsijä Aune Lipitsäinen 050 919 5973

La 21.12. klo 18 Ehtoopal-velusTi 24.12. klo 15 Suuri ehtoo-palvelusTi 24.12. klo 22:30 Juhlavi-gilia ja liturgia, jouluyön ju-malanpalvelus

KRISTUS SYNTYY – KIIT-TÄKÄÄ!

Ti 31.12. klo 18 Juhlavigilia

Ke 1.1.2014 klo 10 Liturgia ja rukouspalvelus, uudenvuo-denpäiväSu 5.1. klo 18 Juhlavigilia

Ma 6.1. klo 10 Liturgia ja suuri vedenpyhitys, Teofa-nia, Jumalan ilmestyminen, Herramme Jeesuksen Kris-tuksen kaste, loppiainenLa 11.1. klo 18 VigiliaSu 19.1. klo 10 LiturgiaLa 1.2. klo 18 JuhlavigiliaSu 2.2. klo 10 Liturgia, Her-ran temppeliintuominen, las-ten ja nuorten kirkkopyhä, kirkkokahvitilaisuusLa 8.2. klo 18 VigiliaPe 21.2. klo 18 Parastasis, vainajien muistopalvelusLa 22.2. klo 10 Liturgia ja muistopalvelus, vainajien muistelupäivä, sielujen lau-antaiLa 1.3. Vigilia, toimittaa piis-pa Arseni.Su 2.3. klo 10 LiturgiaSu 2.3. klo 18 Sovintosun-nuntain ehtoopalvelus. Li-turgian ja ehtoopalveluksen toimittaa piispa Arseni. Li-turgian jälkeen seurakunnan yhteinen juhlaruokailu srk-salissa.Ke 5.3. klo 18 Andreas Kree-talaisen katumuskanoniKe 12.3. klo 16:30 Katumuk-sen sakramenttiKe 12.3. klo 17 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgiaSu 16.3. klo 10 Liturgia

Ke 19.3. klo 16:30 Katumuk-sen sakramenttiKe 19.3. klo 17 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgiaLa 22.3. klo 18 Juhlavigilia, ristin kumartamisen sunnun-taiMa 24.3. klo 18 JuhlavigiliaTi 25.3. klo 9 Liturgia, Juma-lansynnyttäjän Neitseen Ma-rian ilmestysKe 9.4. klo 15 Katumuksen sakramenttiKe 9.4. klo 16 Sairaanvoite-lun sakramenttiKe 9.4. klo 17 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgiaLa 12.4. klo 18 Juhlavigilia, virpovitsojen siunausSu 13.4. klo 10 Liturgia, Her-ran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntaiTo 17.4. klo 18 Suuren tors-tain ehtoopalvelus ja liturgia, Pyhän ehtoollisen asettami-sen muistoPe 18.4. klo 15 Suuri eh-toopalvelus, Suuri Perjan-tai, Hautauskuva kannetaan keskelle kirkkoa, Kristuksen ristiltä oton muistoPe 18.4. klo 18 Aamupalve-lus, Kristuksen hautauspal-velu, hautauskuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäriLa 19.4. klo 10 Ehtoopalve-

lus ja liturgia, Suuri lauantai

La 19.4. klo 23:30 Puoli-yönpalvelus, aamupalve-lus ja liturgia, pääsiäisyö, kahvitarjoilu

Пасхальная Всенощная служба.19.04.2014 в 23.30 в церкви Карвоскюля, по адресу: Nivala, Karvosky-lä, Jokikyläntie 7.Праздничное богослужение на церковно-славянском языке проводит Владыко Арсений.После службы праздничная трапеза: кофе и пасха.Добро пожаловать!

KRISTUS NOUSI KUOL-LEISTA – TOTISESTI NOUSI!

Ke 23.4. klo 9 Aamupalvelus ja liturgia, koululaisjumalan-palvelus, lasten pääsiäinen

Muut tilaisuudet,tervetuloa

Ti 17.12. klo 17:30 Kiuru-veden tiistaiseura srk-salissa


26

Lapin sinihohtoinen kaamos on j uuri nyt parhaimmillaan, jou-lupaasto lähestyy loppuaan ja odotamme innolla Kristuksen syntymäjuhlaa. Syystalven ai-kana olemme viettäneet seura-kunnassa monia mukavia tapah-tumia ja ihania yhteisiä hetkiä; erilaiset tapahtumat, ikoninäyt-tely, hiippakuntapäivät ja pe-

rinteinen puurojuhla kokosivat seurakuntalaisia yhteen.

Taloudellisesti vaikeiden aiko-jen vuoksi seurakunnassa on jouduttu säästämään henkilös-tökuluissa – Rovaniemen alue on toistaiseksi ilman vakituista kanttoria. Tämä ei kuitenkaan tule heijastumaan seurakunnan toimintaan, sillä palveluksia tullaan toimittamaan lähes en-tiseen tapaan. Monesti on niin, että juuri vaikeuksien keskellä ihmisillä on taipumus käyttää mielikuvitusta ja luoda uutta ja erilaista. Seurakunnassam-me on vaikeuksista huolimat-ta alettu suunnitella ja kehittää jumalanpalveluselämää uudelta pohjalta. Toivomme isä Raunon kanssa, että seurakuntalaiset uskaltautuisivat osallistumaan aktiivisesti jumalanpalveluselä-mään myös lukijoina, laulaji-na ja ponomareina. Sitä varten olemme kehittämässä lyhyitä ja selkeitä oppaita ja suunnitel-missa on järjestää myös ohjaus-ta tällaisesta toiminnasta kiin-nostuneille seurakuntalaisille.

Meidän on hyvä muistaa, että jumalanpalvelus on ennen kaik-kea yhteistä rukousta, jolloin jokainen kantaa Jumalalle oman rukouksensa toisten ihmisten puolesta.

Ortodoksinen kirkkovuosi ju-malanpalveluksineen on vuo-sisatojen aikana muokkautunut tukemaan meidän henkilökoh-taista kilvoitustamme ja hengel-listä kasvuamme. Kirkkovuosi rakentuu juhlista, juhlakausista ja juhliin valmistavista paastois-ta. Ortodoksisen kirkon suurin juhla on pääsiäinen, Kristuk-sen ylösnousemisen juhla. Se on juhla, jota muistellaan myös sunnuntailiturgiassa ympäri vuoden. Pääsiäiseen valmista-va suuri paasto kestää yli 40 päivää. Kun joulujuhlakausi on ohi, alamme kohta sen jälkeen valmistautua suureen paastoon erilaisilla sunnuntaiteemoil-la. Astumme suureen paastoon aina sovintosunnuntaina, jolloin teemme sovinnon lähimmäis-temme kanssa pyytäen ja saaden anteeksi.

Meidän ei kuitenkaan tarvit-se aina odottaa vuoden aino-ata sunnuntaita, jolloin kirkko tarjoaa meille mahdollisuuden anteeksi pyytämiseen ja antami-seen; vuoden aikana meillä on joka päivä mahdollisuus pyytää ja antaa anteeksi toinen toisil-lemme. Meillä on joka viikko tilaisuus valmistautua sunnun-taipäivään, ylösnousemuspäi-vään, kuten valmistaudumme ylösnousemusjuhlaan suuren paaston aikana: palvellen toi-nen toistamme, auttaen toinen toistamme, ottaen huomioon toinen toisemme ja tekemällä hyvää toinen toisellemme. Kris-tus kutsuu meitä pyhyyteen eikä tällä kutsulla ole erityisiä päi-viä eikä aikoja, vaan se on aina voimassa. Sovinnonteko on ka-tumuksen hedelmä ja sitä voim-me toteuttaa jo nyt tänä päivänä joulupaaston aikana valmistau-tuessamme joulujuhlaan.

isä Slava Skopets

Lapin seurakunta

Pyhän Efraim Syyrialaisen suomenkie-lisessä paastorukouksessa anomme: ”… estä minusta laiskuuden, velttou-den ja turhanpuhumisen henki.”

To 19.12. klo 11 – 12 Diako-nia- ja lähetystyötoimikun-nan järjestämä jouluruokai-lu srk-salissaPe 20.12. klo 16 – 17 Diako-nia- ja lähetystyötoimikun-nan järjestämät joulumyy-jäiset srk-salissaTi 14.1.2014 klo 17:30 Kiu-ruveden tiistaiseura srk-sa-lissaKe 22.1. klo 17 Tuohusker-ho srk-salissaTi 4.2. klo 17:30 Kiuruve-den tiistaiseura srk-salissaKe 5.2. klo 17 Tuohuskerho srk-salissaKe 19.2. klo 17 Tuohusker-ho srk-salissaTi 25.2. klo 17:30 Kiuruve-den tiistaiseura srk-salissaTi 11.3. klo 18 Ortodoksia-kerho srk-salissaKe 12.3. klo 17 Tuohusker-ho srk-salissaTi 18.3. klo 17:30 Kiuruve-den tiistaiseura srk-salissaKe 19.3. klo 17 Tuohusker-ho srk-salissaKe 2.4. klo 17 Tuohuskerho srk-salissaTi 8.4. klo 17:30 Kiuruve-den tiistaiseura srk-salissa,

virpovitsojen tekoaTo 24.4. klo 18 Ortodok-siakerho ortodoksisuudes-ta kiinnostuneilleTi 29.4. klo 17:30 Kiuruve-den tiistaiseura srk-salissa

KARVOSKYLÄPyhän Kristuksen kirkastumisen kirkkoJokikyläntie 7Isännöitsijä Jarmo Pylkkö-nen 040 5706 936

La 14.12. klo 18 VigiliaTo 26.12. klo 10 Aamupal-velus ja liturgia, II joulupäiväSu 26.1. klo 10 LiturgiaLa 15.2. klo 17 Ehtoopal-velusSu 23.2. klo LiturgiaTi 4.3. klo 18 Andreas Kree-talaisen katumuskanoniLa 15.3. klo 10 Liturgia, vai-najien muistelupäiväSu 23.3. klo 10 LiturgiaKe 2.4. klo 15 Katumuksen sakramenttiKe 2.4. klo 16 Sairaanvoi-telun sakramenttiKe 2.4. klo 17 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgiaPe 18.4. klo 10 Suuren per-

jantain 12 kärsimysevanke-liumiaLa 19.4. klo 23:30 Puoliyön-palvelus, aamupalvelus ja li-turgia, pääsiäisyö, kahvitar-joilu. Pääsiäisyön palveluk-set toimittaa piispa Arseni.

Muut tilaisuudet, tervetuloa

La 18.1.2014 klo 15 Samo-vaarikerho Karvoskylän kir-kossaTi 21.1. klo 18 Kalajoki-laakson tiistaiseura Karvos-kylän kirkossaSu 26.1. klo 10 alkavan li-turgian jälkeen ortodoksia-kerhoTi 11.2. klo 18 Kalajokilaak-son tiistaiseura Karvoskylän kirkossaLa 15.2. klo 15 Samovaari-kerho Karvoskylän kirkossaLa 15.3. klo 10 alkavan li-turgian jälkeen Samovaari-kerho

PYHÄSALMIProfeetta Elian rukous-huoneVesitornintie 15

Isännöitsijä Marja-Leena Maksimainen 040 708 8751Su 8.12. klo 10 LiturgiaSu 5.1.2014 klo 10 LiturgiaSu 9.2. klo 10 LiturgiaMa 3.3. klo 18 Andreas Kreetalaisen katumuskanoniSu 9.3. klo 10 LiturgiaSu 6.4. klo 10 LiturgiaTi 15.4. klo 17.30 Katumuk-sen sakramenttiTi 15.4. klo 18 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgia


Ke 22.1. klo 13 Pyhäjärven tiistaiseuraSu 9.2. klo 10 alkavan li-turgian jälkeen ortodoksia-kerhoKe 19.2. klo 13 Pyhäjärven tiistaiseuraKe 19.3. klo 13 Pyhäjärven tiistaiseuraKe 30.4. klo 13 Pyhäjärven tiistaiseura

KYTÖKYLÄJumaläidin syntymän rukoushuoneKytökyläntie 724

Isännöitsijä Pekka Hytönen 044 545 4100

Su 22.12. klo 10 LiturgiaSu 12.1.2014 klo 10 LiturgiaSu 16.2. klo 10 LiturgiaTo 6.3. klo 18 Andreas Kree-talaisen katumuskanoniLa 22.3. klo 10 Liturgia, vai-najien muistelupäiväKe 16.4. klo 17:30 Katu-muksen sakramenttiKe 16.4. klo 18 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgiaMa 21.4. klo 10 Aamupal-velus ja liturgia, II pääsiäis-päivä


Ti 28.1.2014 klo 18 Haapa-veden tiistaiseuraTi 25.2. klo 18 Haapaveden tiistaiseuraTi 18.3. klo 18 Haapaveden tiistaiseura

Ikonimaalauspiiri kokoon-tuu Kiuruveden Pyhän Ni-kolaoksen kirkon yläkerras-sa joka toinen torstai, ohjaa-jana isä Antero Petsalo.

Kirkkoherran tervehdys Sovintosunnuntai 2.3.2014

Kiuruveden seurakunnan toimintakalenteri

27

Lapin seurakunnan toimintakalenteri

Lapin ortodoksinen seurakuntaOunasvaarantie 16, 96400 Rovaniemi

Kanslian osoiteOunasvaarantie 1696400 Rovaniemi

Kanslia avoinnaKeskiviikkoisin 9.00-13.00email: [email protected] Kanslian puhelinpäivystysMa-pe klo 9-13Puh. (016) 312 361

Virkatodistustilauksetkirkon keskusrekisteristäma-pe klo 9-15Puh. 0206 100 203tai sähkö[email protected]

Kirkkoherra, RovaniemiViatcheslav (Slava) SkopetsPuh. 0400 178 744

Toinen pappi, Ivaloisä Rauno PietarinenPuh. 050 3099120

Lapin ortodoksisen seura-kunta jumalanpalvelukset kevättalvi 2013

Rovaniemen pyhän Andreaksen kirkkoPyhän Apostoli Andreak-sen kirkkoOunasvaarantie 16Isännöitsijä Laura Katriina Aura (040 7597029)

Su 5.1. liturgia klo 10 Ma 6.1. klo 10 Liturgia ja ve-denpyhitys, TeofaniaLa 11.1. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 12.1. klo 10 LiturgiaKe 15.1. klo 18 Ehtoopalve-lus, ortodoksia-kerhoLa 25.1. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 26.1. klo 10 LiturgiaLa 1.2. klo 18 EhtoopalvelusSu 2.2. klo 10 Liturgia, Her-ramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominenLa 8.2. klo 18 EhtoopalvelusSu 9.2. klo 10 LiturgiaKe 12.2. klo 18 Ehtoopalve-lus, ortodoksia-kerhoLa 15.2. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 16.2. klo 10 LiturgiaLa 22.2. klo 18 Ehtoopalve-lus

Su 23.2. klo 10 LiturgiaLa 1.3. klo 18 EhtoopalvelusSu 2.3. klo 10 Liturgia, So-vintosunnuntaiSu 2.3. klo 12 Ehtoopalve-lus, SovintosunnuntaiTo 6.3. klo 18 Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoniLa 8.3. klo 18 EhtoopalvelusSu 9.3. klo 10 Liturgia, Orto-doksisuuden sunnuntaiLa 15.3. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 16.3. klo 10 Liturgia, Gregorios Palamaksen sun-nuntaiLa 22.3. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 23.3. klo 10 Liturgia, Jo-hannes Siinailaisen sunnun-taiTi 25.3. klo 10 Liturgia, Ju-malan äidin ilmestysLa 29.3. klo 18 Ehtoopalve-lusSu 30.3. klo 10 LiturgiaKe 2.4. klo 18 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgia, orto-doksia-kerhoLa 5.4. klo 18 EhtoopalvelusSu 6.4. klo 10 LiturgiaTi 8.4. klo 19 Ehtoopalve-lus, ekumeeninen ristisaatto alkaa Vesperillä klo 18 ev-lut kkoLa 12.4. klo 18 Ehtoopalve-lus, virpomisvitsojen siunaa-minenSu 13.4. klo 10 Liturgia, Pal-musunnuntai, Herran ratsas-tus JerusalemiinKe 16.4. klo 18 Yleinen sai-raanvoiteluTo 17.4. klo 18 Ehtoopalve-lus ja liturgia, Ehtoollisen asettaminenPe 18.4. klo 9 Aamupalvelus, 12 kärsimysevankeliumiaPe 18.4. klo 14 Ehtoopalve-lus, Hautakuvan esiin kanta-minenPe 18.4. klo 18 Aamupal-velus, Herran hautaamisen muistopalvelusLa 19.4. klo 10 Ehtoopalve-lus ja liturgiaLa 19.4. klo 23.30 Puoliyö-palvelusSu 20.4. klo 00.00 Aamupal-velus ja liturgia, Herran Pää-siäinenMa 21.4. klo 10 Aamupalve-lus ja liturgia, Toinen Pääsi-äispäivä, Lasten PääsiäinenKe 23.4. klo 10 Liturgia, koululaispalvelus

KEMIJÄRVIKemijärven ev.lut. seura-kunnan kerhotalo (entinen pappila)Ti 4.3. klo 18 Katumuska-noniTi 1.4. klo 18 Ennen pyhitet-tyjen lahjain liturgia

KITTILÄpaikka ilmoitetaan paikallis-lehdessäMa 3.3 klo 17 Katumuska-noni

Ivalo, p. Nikolaoksen kirkkoKe 1.1. klo 10 liturgia, Uusi vuosi, kanttori Erkki Lumi-salmen eläkkeelle läksiäisetLa 4.1. klo 18 vigiliaSu 5.1. klo 10 liturgia- klo 18 vigilia (Loppiainen, Herran kasteen juhla)Ke 8.1. klo 10 aamupalvelus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla. klo 17 ehtoopalvelusTo 9.1. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelusLa 11.1. klo 18 vigiliaSu 12.1. klo 10 liturgia, klo 12 Ortodoksia tutuksi –pii-ri srk.salissa: Kuka on ihmi-nen? Kaikki tervetuloa.Ke 15.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 16.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 18.1. klo 18 vigiliaSu 19.1. klo 10 liturgia, klo 12 Ortodoksia tutuksi –pii-ri srk.salissa: Mikä on kirk-ko ja seurakunta? Kaikki ter-vetuloa.Ke 22.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 23.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusKe 29.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 30.1. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 1.2. klo 18 vigiliaSu 2.2. klo 10 liturgia, (Her-ran temppeliin tuomisen juh-la), klo 12 Ortodoksia tutuk-si –piiri srk.salissa: Mikä on temppeli? Kaikki tervetuloa.Ke 5.2. klo 10 aamupalvelus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopalvelusTo 6.2. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelusLa 8.2. klo 18 vigiliaSu 9.2. klo 10 liturgia (Pub-likaanin ja Fariseuksen sun-nuntai), klo 12 Ortodoksia tu-tuksi –piiri srk.salissa: Mitä on katumus? Kaikki tervetu-loa.Ke 12.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 13.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 15.2. klo 18 vigiliaSu 16.2. klo 10 liturgia (Tuh-laajapojan sunnuntai), klo 12 Ortodoksia tutuksi –piiri srk.

salissa: Mikä on suuri paas-to? Kaikki tervetuloa.Ke 19.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 20.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusKe 26.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 ehtoopal-velusTo 27.2. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 1.3. klo 18 vigiliaSu 2.3. klo 10 liturgia (So-vintosunnuntai), klo 12 Orto-doksia tutuksi –piiri srk.salis-sa: Mitä tapahtuu paaston 1. viikolla? Kaikki tervetuloa.- klo 17 ehtoopalvelus, Suu-reen paastoon laskeutuminenI Suuren paaston viikko:Ma 3.3. klo 10 aamupalvelus (1.paastoviikko)Ti 4.3. klo 10 aamupalvelus- klo 17 ehtoopalvelus ja suu-ri katumuskanoniKe 5.3. klo 10 aamupalvelus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoliturgia ja suuri katumuskanoniTo 6.3. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus ja suuri katumuskanoniLa 8.3. klo 18 vigiliaSu 9.3. klo 10 liturgia (Orto-doksisuuden sunnuntai), klo 12 Ortodoksia tutuksi –piiri srk.salissa: Mikä on ortodok-si? Kaikki tervetuloa.Ke 12.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoli-turgiaTo 13.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusKe 19.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoli-turgiaTo 20.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 22.3. klo 18 vigiliaSu 23.3. klo 10 liturgia (Ris-tin sunnuntai, suuren paas-ton puoliväli), klo 12 Orto-doksia tutuksi –piiri srk.sa-lissa: Mikä on risti? Kaikki tervetuloa.Ma 24.3. klo 18 vigilia (Ma-rian ilmestyspäivä)Ti 25.3. klo 10 liturgia (Ma-rian ilmestyspäivä)Ke 26.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoli-turgiaTo 27.3. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 29.3. klo 18 vigiliaSu 30.3. klo 10 liturgia (Jo-hannes Siinailaisen sunnun-tai), klo 12 Ortodoksia tutuk-si –piiri srk.salissa: Mitä on kilvoitus? Kaikki tervetuloa.Ke 2.4. klo 10 aamupalvelus,

klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoliturgiaTo 3.4. klo 10 aamupalvelus ja suuri katumuskanoni, klo 17 ehtoopalvelusLa 5.4. klo 18 vigiliaSu 6.4. klo 10 liturgia (Maria Egyptiläisen sunnuntai), klo 12 Ortodoksia tutuksi –piiri srk.salissa: Mikä on syntiä? Kaikki tervetuloa.Ke 9.4. klo 10 aamupalvelus, klo 11-17 Avoimet ovet srk-salilla, klo 17 paastoliturgiaTo 10.4. klo 10 aamupalve-lus, klo 17 ehtoopalvelusLa 12.4. klo 18 vigilia, virpo-vitsojen siunaaminen.Su 13.4. klo 10 liturgia (Pal-musunnuntai), klo 12 Orto-doksia tutuksi –piiri srk.sa-lissa: Mikä on piinaviikko? Kaikki tervetuloa.- klo 17 ehtoopalvelus (siir-tyminen suureen viikkoon)Suuri viikko:Ma 14.4. klo 10 aamupalve-lus (Suuri maanantai)Ti 15.4. klo 10 aamupalvelus (Suuri tiistai)Ke 16.4. klo 10 aamupalve-lus (Suuri keskiviikko) Avoi-met ovet srk-salilla. Klo 17 paastoliturgiaTo 17.4. klo 10 aamupalvelus (Kiirastorstai), Avoimet ovet srk-salilla. Klo 14 ehtoopal-velus ja liturgia (Ehtoollisen asettamisen muisto)Pe 18.4. klo 10 aamupalvelus (12 kärsimysevankeliumia)- klo 17 ehtoopalvelus (Kris-tuksen hautakuvan esiin kan-taminen)La 19.4. klo 10 aamupalve-lus (Kristuksen hautakuvan kantaminen kirkon ympäri)- klo 23.30 puoliyöpalvelus- klo 00 ristisaatto kirkon ympäri, pääsiäisyön aamu-palvelus ja liturgia (Kristuk-sen ylösnousemisen juhla)Su 20.4. klo 15 pääsiäisen eh-toopalvelus ja avoimet ovet srk-salissa. Kahvia ja pääsi-äisherkkuja. Isä Rauno ker-too: Mikä on ylösnousemus?Ke 23.4. klo 9 liturgia ja ris-tisaatto kirkon ympäri, ateria kaikille. Avoimet ovet srk-sa-lilla, klo 17 ehtoopalvelusTo 24.4. klo 10 liturgia ja ris-tisaatto kirkon ympäri, klo 17 ehtoopalvelusLa 26.4. klo 18 vigiliaSu 27.4. klo 10 liturgia (Tuo-maan sunnuntai), klo 12 Or-todoksia tutuksi –piiri srk-sa-lissa: Mitä on epäilys? Kaik-ki tervetuloa.

Sevettijärvi, p. Trifon Petsamolaisen kirkkoMa 6.1. klo 10 liturgia ja vedenpyhitys (Loppiainen, Herran kasteen juhla)Pe 7.2. klo 10 liturgia ja 11-

LAPIN SEURAKUNTA

28

Lapin seurakunnan toimintakalenteri

Hiippakuntapäivät

15 toimintapäivä srk-salilla, klo 15 ehtoopalvelusPe 21.2. klo 10 liturgia ja 11-15 toimintapäivä srk-salilla, klo 15 ehtoopalvelusPe 7.3. klo 10 paastoliturgia ja 11-15 toimintapäivä srk-salillaPe 21.3. klo 10 paastolitur-gia ja 11-15 toimintapäivä srk-salillaPe 4.4. klo 10 paastoliturgia ja 11-15 toimintapäivä srk-salilla; klo 17 akatistos Ju-malanäidilleLa 5.4. klo 10 liturgiaTi 15.4. klo 17 paastoliturgia (Suuri tiistai)Ma 21.4. klo 9 aamupalvelus ja klo 10 liturgia, ristisaatto kirkon ympäri (2. pääsiäis-päivä)Pe 25.4. klo 9 liturgia ja ris-tisaatto kirkon ympäri ja klo 11-15 toimintapäivä srk-sa-lilla

Nellim, P.Kolminaisuuden kirkkoLa 11.1. klo 10 liturgia ja Or-todoksia tutuksi –piiri: Mitä on ilo?La 8.2. klo 10 liturgia ja Or-todoksia tutuksi –piiri: Mitä on olla ortodoksi?La 1.3. klo 10 liturgia ja Or-todoksia tutuksi –piiri: Mikä on paasto?Ma 3.3. klo 17 ehtoopalve-lus ja suuri katumuskanoni (1.paastoviikko)Pe 14.3. klo 17 paastoliturgiaMa 14.4. klo 17 paastolitur-giaLa 19.4. klo 14 ehtoopalve-

lus ja liturgiaLa 26.4. klo 10 liturgia

Inari, Saamelaiskirkkola 18.1. klo 10 liturgiape 11.4. klo 17 paastoliturgia

Utsjoki, ev.lut. kirkkoLa 8.3. klo 10 liturgia

Sodankylä, paikka ilmoite-taan paikallislehdessäLa 15.2. klo 10 liturgia (vai-najien muistelupäivä)

Enontekiö, Hetta, Hetan Kodan kappeliLa 12.4. klo 10 liturgia ja vir-povitsojen siunaus. (Lasaruk-sen lauantai)

SEURAKUNNAN TOIMINTA

Kirkkokuoro, RovaniemiKirkkokuoroharjoitukset lau-antain päivinä 25.1., 22.2., 15.3., 29.3. klo 16.00 seura-kuntasalilla (Ounasvaaran-tie 16). Kaikkia kirkkokuo-rosta kiinnostuneita pyyde-tään ottamaan yhteyttä kant-tori Anneli Pietariseen 040 7479628.

Ortodoksia-kerho, RovaniemiTule syventämään tietämys-täsi ortodoksisen kirkon elä-mästä. Ortodoksia-kerho on tarkoitettu kaikille ortodok-sisesta teologiasta kiinnostu-neille. Kerho kokoontuu Pet-samo-salissa (Ounasvaaran-tie 16) ja alkaa klo 18 ehtoo-

palveluksella p. Andreaksen kirkossa. Kerhon kokoontumiset ke-vättalvella 2014:Ke 15.1. klo 18 Ehtoopalve-lus, ortodoksia-kerhoKe 12.2. klo 18 Ehtoopalve-lus, ortodoksia-kerhoKe 5.3 klo 18 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgia, or-todoksia-kerhoKe 2.4. klo 18 Ennen pyhi-tettyjen lahjain liturgia, orto-doksia-kerhoLisää tietoja i Slava Skopets (0400 178744)

Tiistaiseura, RovaniemiPuheenjohtaja Inkeri Peuna (0400 138051)Tiistaiseura kokoontuu tiis-taisin Petsamo-salissa (Ou-nasvaarantie 16) kello 16Kokoontumisajat: 21.1. (vuo-sikokous), 4.2., 18.2., 11.3., 25.3. kello 11.30 liturgian jäl-keen virpovitsatalkoot, 8.4. ekumeeninen paastovaellus, 29.4., 13.5

Diakoniatoimikunta, RovaniemiPuheenjohtaja Marja Patro-nen (0400 986912)

IkonimaalauspiiriRovaniemen alue, Laura Kat-riina Aura (040 7597029)Kemijärven alue Ritva Impo-ranta (0400 193650)

IvaloIvalon keskiviikkoiset avoin-ten ovien päivät sisältävät kä-sillä tekemistä diakonian hy-

väksi, ruoan laittamista, yh-dessä olemista, keskustelua ja yhteislaulua.

SevettijärviSevettijärven toimintapäivi-nä joka toinen perjantai on toimintaa kaiken ikäisille naisille ja miehille.

Ivalo, Sevettijärvi, NellimSukujen muistoliturgioista vainajien puolesta (Ivalo, Se-vettijärvi, Nellim) voi sopia papin kanssa. Liturgiat toimi-tetaan pääsääntöisesti lauan-tai-aamuisin.

Yhteislauluharjoitukset Inarin kunnassaIvalon yhteislauluharjoituk-sista ilmoitetaan paikallis-lehdessä. Sevettijärvellä yh-teislauluharjoituksia pidetään joka toinen perjantai toimin-tapäivien yhteydessä klo 14.

TAPAHTUMAT

Piispa Arsenin vierailuLapin seurakunnassa 19.-23.3.2014Piispa Arseni vierailee ja toi-mittaa palveluksia seurakun-nan pohjoisella alueella 19.-21.3. sekä Rovaniemellä 22.-23.3.2014.Ke 19.3.2013 klo 18 piispa toimittaa ennenpyhitettyjen-lahjain liturgian Ivalon kir-kossa.To 20.3.2013 klo 10 piispa toimittaa Andreas Kreetalai-sen kanonin Ivalon kirkossa.Pe 21.3.2013 klo 10 piispa

toimittaa ennenpyhitettyjen-lahjain liturgian Sevettijär-ven ja osallistuu toiminta-päivään Sevettijärvellä.La 22.3. klo 15-18 piispa ta-paa seurakuntalaisia teen ää-rellä Rovaniemen Petsamo-salilla ja kertoosamalla seu-rakuntalaisille aiheesta "Ju-malanäidin valamolainen ikoni - ihmeiden vai vallan merkki".La 22.3. klo 18 piispa toimit-taa ehtoopalveluksen Rova-niemen kirkossa.Sunnuntaina 23.3.2014 on piispallinen liturgia Rova-niemen kirkossa ja kirkko-kahvit Petsamo-salissa.Tervetuloa!

8.4. Ekumeeninen ristisaat-to, klo 18 Vesper, Rovanie-men luterilaisessa kirkos-sa ristisaatto, ehtoopalvelus pyhän Andreaksen kirkossa sekä tee-ilta Petsamo-salissa. 12.4. Lasten tapahtuma Petsamo-salissa klo 13. Vir-povitsojen askartelua, laulua ja leikkejä.

12.4. Ehtoopalvelus ja vir-povitsojen siunaaminen Rovaniemen Andreaksen kir-kossa klo 18.

21.4. Lasten pääsiäinen, aa-mupalvelus ja liturgia Rova-niemen kirkossa sekä lasten juhla Petsamo-salissa klo 10 alkaen

Julkaisija:Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakunnat / Paimen-Sanomat ry

Toimitus:Päätoimittaja piispa ArseniPäätoimittajana 1.1.2014 alkaenarkkimandriitta Andreas LarikkaP. 045 116 7766.

Toimitussihteeri 1.1.2014 alkaenJohannes MäntymäkiP. 040 861 8352.

Toimituksen osoite:Nummikatu 30 B 16, 90100 OULUP. 040 861 8352 sähköposti: [email protected]

SEURAKUNTALAISTEN osoitteen-muutokset ja tilaukset omaan seurakuntaan

MAKSULLISET tilaukset Oulun ortodoksiseen hiippakuntaan, p. 020 610 0250, [email protected]

Tilaushinnat:- tilaushinta 15 € / vuosi- tilausmaksut tilinumero 110750-1106102, viestiosaan tilaajan nimi

Paino: Joutsen Median Painotalo, PL 52, 90101 OULU

Seuraavan numeron PS 1/14 aineisto viimeistään maanantaina 10.3.2014 klo 12

osoitteeseen: [email protected]

Seuraava numero ilmestyyhuhtikuussa 2014

Lehti luettavissa internetissä:http://www.ort.fi /hiippakunnat/

Oulun ortodoksisen hiippakunnan hiippakuntapäivät olivat Rovaniemen Petsamo-salissa 30.11.-1.12.2013. Päivillä pohdittiin kirkon tilannetta maamme arvomaailman muutos-ten keskellä. Hiippakunnan kanttorit ja hiippakuntaneuvosto pitivät omat konferenssinsa saman viikonvaihteen aikana. Hiippakunnan alueen kanttorit lauloivat jouluisia kirkol-lisia veisuja Rovaniemen pyhän apostoli Andreaksen kirkon praasniekkajuhlassa. Oikean puoleisessa kuvassa hiippakuntapäiville osallistujat kuuntelevat piispa Arsenin ope-tuspuhetta sunnuntain liturgiassa.

KU

VA

T: J

OH

AN

NE

S M

ÄN

TY

MÄ

KI

Documents

Oulun ortodoksisen hiippakunnan seurakuntien tiedotuslehti