Rikalan Säätiö

Jukka Rajala

erikoissuunnittelija, OSMO-hanke

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Seinäjoki 1.2.2018

Osaamista maan kasvukunnon

hoitoon

- Avaus

• Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta

maaseudun kehittämiseen

– paikallisyhteisöjen kehittäminen

– uudistuva ruokaketju sekä

– luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

• Tutkimus

• Koulutus

• Kehittäminen

• Julkaisutoiminta

• Toimipisteet Mikkelissä ja Seinäjoella

1.2.20182

Helsingin yliopisto

Ruralia-instituutti

Rajala J. Avaus

Rikalan Säätiö

.

OSMO- Osaamista ja työkaluja

resurssitehokkaaseen maan

kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

-hanke

2016-2018

Viljelijän tärkeimmät resurssit:

• Osaaminen

• Maan kasvukunto

1.2.20184

Punainen lanka

Rajala J. Avaus

Alueiden välinen yhteistyöhanke 2016-2018

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 /

Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus

• Toteuttajat:

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

ProAgriat Länsi-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa

Toiminta-alue: Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa

Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus,

yritykset, viljelijät ja säätiöt

1.2.2018 Rajala J. Avaus5

Kohderyhmät

• Viljelijät,

kiinnostuneita parantamaan peltojen kasvukuntoa

• Neuvojat, kasvintuotannon opettajat ja opiskelijat sekä

sidosryhmien edustajat

• Viljavuustutkimuksia tekevät laboratoriot ja

uudenlaisia lannoitteita tuottavat pienyritykset

1.2.2018 Rajala J. Avaus6

JOHTO-PÄÄTÖKSET

SUUNNIT-TELU

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

SEURANTA

MÄÄRIT-TÄMINEN

TULKINTA

OSAAMINEN

Tavoitteena kasvukunnon

parantaminen

1.2.2018 Rajala J. Avaus7

Hankkeen toiminta

1.2.2018 Rajala J. Avaus8

YhteistyöYhteistyöryhmät

Kehittämisverkostot Testaus

Oppiminen

Maan Kasvukunto

• Paranee • Hoito monipuolistuu • Satotasot nousevat • Resurssitehokkuus paranee

4.1. Kasvukunnon määrittämisen kehittäminen• Nykyisten analyysi-

menetelmien kehittäminen

• Uusien analyysimenetelmien testaaminen

• Hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta

• Tietopohjan kasvattaminen

4.2. Kasvukunto-osaamisen kehittäminen• Analyysitulosten tulkinta• Tulosten hyväksikäyttö• Hoitotoimien suunnittelu(pienryhmävalmennus)

4.3. Työkalupakin tuottaminen• Materiaalia tilakohtaisten

kehittämistoimien suunnittelun tueksi

4.4. Kasvukuntotiedon levittäminen Käyttö neuvonnassaYhteistyöhankkeiden kauttaInternetAmmattilehdetUutiskirjeet

• Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus,

Paimio 18.11.2016

• Maakosketusta ja vetokykyä

– Mitä kaikkea tulisi tietää

renkaista?

30.11.2017-18.1.2018

1.2.2018 Rajala J. Avaus9

Kurssi osana jatkumoa

Kuvat Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus10

Heinäkasvinurmi

Kuva: Jukka Rajala

Maan kasvukunto?

Kuva: Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus11

Apilanurmi

Kuva: Jukka Rajala

Maan kasvukunto?

Kuva: Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus12

Säilörehunurmi

Kuvat: Rajala ja Ellä

Näyte 1 Näyte 2

Kuvat: Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus13

Lohkojen maanäytteet 2/2

Kuvat: Rajala ja Ellä

Näyte 1 Näyte 2

1.2.2018 Rajala J. Avaus14

1.2.2018 Rajala J. Avaus15

Tallaus märkänä hävittää

apilan ja mailasen

Kuva: Jukka Rajala

Kuvat: Jukka Rajala

1.2.201816 Rajala J. Avaus

OSMO-koelohko 2016

Kuvat Jukka Rajala

Pellon kuivatus - Läpäisevyys

1.2.201817 Rajala J. Avaus

Riittämätön Riittävä

Kuvat Jukka Rajala

Maan kasvukunto –

Osatekijät ja Vuorovaikutukset

18

- maalaji- vesitalous- rakenne- muruisuus- ilmavuus=>Renkaat

Fysikaaliset

- juuret- juurieritteet- pieneliöt- eloperäinen aine

Biologiset

- happamuus- ravinteet- ravinteiden varastointikyky

- suolapitoisuus

Kemialliset

1.2.2018 Rajala J. Avaus

Aktiivinen pieneliötoiminta

1.2.2018 Rajala J. Avaus19

Maan biologiset ominaisuudet

Hyvä juuriston kasvu ja toiminta

Kuvat: Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus20

Viherlannoituksesta vapautuvan

typen määrä -Lohkoparien vertailua

106 kg/100 Sl

31 / 29

86 / 100

47 / 55

=> Ero maan biologisessa toiminnassa

1.2.2018 Rajala J. Avaus21

Tilan ravinnetase

1.2.2018 Rajala J. Avaus22

Porttitase, 72 ha, 70 lehmää

1.2.2018 Rajala J. Avaus23

Lannoituksen vaikutus maan

happamuuteen

6,3

6,0

5,9

6,4

6,8

5,6

5,8

6

6,2

6,4

6,6

6,8

7

Alku-pH Lannoittamaton NPK O- Lanta D-Komposti

Maa

n h

app

amu

us

Sveitsi, DOK-koe 20 vuoden jälkeen

Oehl ym 2001

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

1 2 3 4 5 6

125 kg

75 kg

25 kg

1.2.2018 Rajala J. Avaus24

Typpilannoitus ja raiheinän

nitraattipitoisuus

viikkoalevityksestä

NO₃-N %

1.2.2018 Rajala J. Avaus25

Typpilannoitus ja valkuaisen

laatu

0

100

200

300

400

500

600

700

800

0 amino-happo-glysiini

KNO₃ 30 mg

KNO₃ 60 mg

Sato SL

Sato KNO₃:lla

Sato aminohapolla

Herne, astiakoe

Val

leja

Vir

tan

en

19

65

1.2.2018 Rajala J. Avaus26

Aminohappojen vaikutus

kasvuun

• Tuotantokausia noin 2,5

• Tavoite 3,0?

• 3,5 v?

• 4,0 v?

1.2.2018 Rajala J. Avaus27

Lehmien kestävyys

• Tuotantokausia noin 2,5

• Tavoite 3,0?

• 3,5 v?

• 4,0 v?

• Oheisen kuvan isäntä-

parin lehmät poikivat 8 x

– Tila Baijerissa

– 40 v työn tulos1.2.2018 Rajala J. Avaus28

Lehmien kestävyys

• Koneet kasvaa – maa tiivistyy - onko peli

menetetty?

• Miten tasapainottaa lannoitusta?

• Voisiko lietelannasta saada parempaa?

• Millaisia säilörehuja, miten ja millä

säilöntäaineella?

• Miten ruokkia lehmiä, jotta ne tuottaisivat hyvin ja

olisivat kestäviä?

1.2.201829

Kurssin kysymyksiä

Rajala J. Avaus

Kuvat Jukka Rajala

1.2.2018 Rajala J. Avaus30

www.maan-kasvukunto.fi

Hyvää kurssia!Hyvää kasvukuntoa!

Kuvat Jukka Rajala