Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Sekaviljely maan kasvukunnon ja
kasvutekijöiden käytön
parantajana
Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta
25.11.2013 Huittinen
Hannu Känkänen
Yksipuolisuuden haitat näkyvät
Meillä ja maailmalla viime vuosisadalla:
• Viljelykiertojen lyhentyminen
• Yhden kasvin toistuva viljely
• Viherlannoituksen hylkääminen
• Eloperäisen aineksen väheneminen
• Maan rakenteen heikkeneminen
• Eroosion lisääntyminen
• Pellon tuottavuuden heikkeneminen
• Ympäristöhaittojen lisääntyminen
=
Sekaviljely on
monipuolinen
keino vähentää
yksipuolisuutta
Sekaviljely parantaa maan kasvukuntoa
MAA
- rakenne ja multavuus
- pieneliöstön ravinto
- murujen kestävyys
- vedenpidätyskyky
Viljan aluskasvit
Viherlannoitus, viherkesannot
(Seokset suositeltavia)
KASVIT
- ravinteiden saanti
- rikkakasvien,
tuhoeläinten ja
tautien väheneminen
Rooli maan parantamisessa
Oleellinen tavoite ”Sivutuote”
Lajit erilaisia
kasvuvaatimuksiltaan, kestävyydeltään, juuristoltaan, säilyvyydeltään
Rehunurmiseokset
Viljatilan kasvien seokset
Kokoviljasäilörehu
Nurmen suojavilja
Juuret parantavat maata
• Ottamalla vettä
• maa halkeilee
• Tunkeutumalla maahan
• huokosverkosto
• Sitomalla maata
• Ruokkimalla pieneliöitä
• eritteitä
• kuolleita juuria
Sekaviljely lisää juurten moninaisuutta syvyys, tunkeutuvuus, laajuus, tiheys, kesto, määrä
Sekaviljely hyödyntää
kasvien erilaisuutta
Kasvilajit täydentävät toisiaan
• Kasvutapa
• Kasvuaika
• Kasvurytmi
Lajeilla erilaiset tarpeet
• Ravinteet
• Valo
• Vesi
• Tila
Kasvutekijät
täydellisemmin
käyttöön
Tai
Toinen kasvi
auttaa toista
-typensidonta
-tukikasvit
Siemensadot keskimäärin 2009 - 2011
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
ei tukikasvia kaura kääpiökaura ohra kevätvehnä
herne
tukikasvi
yhteensä
kg/ha
Tuttu sekaviljelyn muoto: herneen tukikasvit
Sekaviljelyn sadontuoton teho
puhdaskasvustoon verrattuna
LER (land equivalent ratio)
• Sekaviljelyn satoa verrattaan puhdaskasvustojen satoon
Esimerkkinä edellisen dian herne-kaura:
• Herne sekaviljelyssä 4 t/ha / puhtaana 4,2 t/ha (0,95)
• Kaura sekaviljelyssä 0,9 t/ha / puhtaana 5 t/ha (0,18)
• Sekaviljelyn LER 0,95 + 0,18 = 1,13 (> 1)
Sekaviljelystä saatiin satoetua
(Jos LER < 1, sadontuotto on yksittäiskasvustoja heikompaa)
Toisin sanoen:
Sekaviljelystä on satohyötyä, jos kokonaissato
on suurempi kuin samalta pinta-alalta saatujen
yksittäisten lajien satojen keskiarvo
(4,9 t/ha > 4,6 t/ha)
LER (tai satoero) ei suoraan
osoita sekaviljelyn kannattavuutta
• Sadon eri osien hintasuhteet
• Viljelyn lisäkulut tai säästöt
• Maan kasvukunnon paraneminen
Monipalkohanke:
Kaura herneen tukikasvina
Katetuotto A oli suurempi kuin puhtaan herneen
Tanskalaistutkimus herne-ohrasta:
Taloudellisesti tuottoisampi kuin pelkkä ohra
Tasaa satoriskejä pelkkään herneeseen verrattuna
Suojaa rikkakasveilta
Sekaviljely ei tuo aina etua
• Kilpailu samoista resursseista voi olla liian kovaa
• Toinen laji voi häiritä toisen kasvua liikaa
• Esim. kemialliset yhdisteet (allelopatia)
• Yksi laji voi ottaa muista vallan
Kilpailua kasvutekijöistä voidaan säädellä
• Laji- ja lajikevalinnalla
• Siemenmäärillä
• Kylvötavalla (rivi-, haja-, ristiin kylvö, vuororivit tai -kaistat)
• Typpilannoituksella
• Niitolla
Esim. kaura kilpailee hernettä voimakkaammin valosta
Tukikasvikäytössä kauran siemenmäärä hyvin pieni
Herneen siemenmäärä sama kuin puhdaskasvustona
Viljan kilpailu ja typpilannoitus
vähentävät palkokasvien kasvua
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
puhdas alus-
kasvi
0 N 30 N 60 N 90 N
versot
juuret
kg ka./ha
kilpailu kilpailu + typpilannoitus
Typpilannoituksen
lisääminen suosii viljaa
-> Palkoviljan ja viljan
seokselle vähän
typpilannoitetta
Puna-apilan kuiva-ainesato yksin (puhdas) ja aluskasvina
Siemenseos 15 kg/ha
1000 siemenen
paino ja itävyys
Taimettuminen maan laatu
kylvötapa
sääolot
Kilpailu
Säilyvyys
Kuvitteellinen monivuotinen viherkesanto
Timotei 8 kg/ha
Puna-apila 5 kg/ha
Valkoapila 2 kg/ha
Siemenmääristä biomassaan
Timotei 1100 kpl/m2
Puna-apila 250 kpl/m2
Valkoapila 300 kpl/m2
Timotei 400 kpl/m2
Puna-apila 130 kpl/m2
Valkoapila 120 kpl/m2
Biomassasta, %
1.v 2.v 3.v
timotei 10 5 80
puna-apila 55 65 5
valkoapila 40 40 15
=
=
=
Sato-osuuden ennustettavuus
viljan sekaviljelyssä
Kevätviljojen seos
Vilja ja palkovilja
Kevät- ja syysvilja
Siemenmääristä siemensatoon
Esimerkkejä sekaviljelyn
mahdollisuuksista
• Hyviksi koetut
• Ongelmalliset
• Tutkimisen tarpeessa olevat
Kaura piti hernettä pystyssä lakovuonna 2011
Tukikasvi on toisinaan
herneelle tarpeen
Herneen laon kehittyminen neljän viimeisen viikon aikana Jokioinen 2011
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
26.7. 28.7. 1.8. 4.8. 8.8. 10.8. 12.8. 15.8. 17.8. 19.8. 22.8.
Ei tukikasviaKauraKääpiökauraOhraKevätvehnä
Lako, % ruudun alasta
Lisäksi lakoisten kohtien laon voimakkuus oli kauran kohdalla pienin.
Herneen tukikasvit
Kesäkuun loppu
valkoapila
Valkoapila
syksyllä
Syyskuu
valkoapila
Syyskuu
italianraiheinä
Aluskasvit tukevat
monin tavoin viljanviljelyä
Aluskasvit keräävät typpeä
eri määriä ja erilaisilla rytmeillä
0
10
20
30
40
50
60
syksy
kevät
Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen
18
Känkänen H./MTT 2011
maasta keräävät
ilmasta tuottavat eroosion esto
monimuotoisuus
juuribiomassa
maan elävyys
kasvukunto
Viljelyvuoden ja
Seuraavan vuoden
väkilannoitesäästö
N kg/ha
110
Rehunurmet
(apila ja heinä)
60
80 0
Palkoviljat (ja tukivilja)
Aluskasvit
(apila ja heinä) Viherkesantoseokset
RaHa -hanke
H. Känkänen, MTT
H. Känkänen, MTT
K. Raiskio, MTT
Palkokasvit kumppaneina monessa
30 25
20 70
+20
energian säästö
maan hiilen lisäys
Päällekkäisviljely teoriassa isot hyödyt, käytännössä epävarma
Päällekkäisviljelyssä normaalisti syyskylvöinen kasvi kylvetään
keväällä, kasvamaan yhdessä kevätkylvöisen kasvin kanssa
20
Tuloksia MTT:n kokeista
Ohran jyväsato pieneni 1000 kg/ha
Syysviljojen jyväsadot vaihtelivat suuresti Hyvät vuodet: sadon alenema n. 500 kg/ha
Syysvehnä joskus: täydellinen kato
Rukiin jyväsato n. 50 % syyskylvetystä
Ongelmat
Syysviljat tarkoitettu syyskylvöisiksi kasvu alussa liian samankaltaista kuin kevätviljan
Epävarma talvehtiminen rehevyys, ikä, kahukärpänen, hesseninsääski
Silti mahdollinen?
Ruotsalaistutkimus pitää menetelmää edelleen lupaavana
Tutkimisen ja kokeilujen arvoisia
• Palkoviljojen ja kevätviljojen seokset
• Puitavat ja säilörehuksi korjattavat
• Laji- ja siemensuhteiden optimointi
• Herneen päätteettömän kasvutavan lajikkeet (kokovilja)
• Härkäpavun ja viljojen erilaisuuden hyödyntäminen?
• Viljojen lajiseokset • Kasvutekijöiden parempi hyödyntäminen?
• Kasvintuhoojien parempi välttäminen?
• Puitaviin ja kokoviljasäilörehuihin eri seokset
• Viljojen lajikeseokset • Sadontuoton ja laadun varmistus eri oloissa
• Palkoviljojen tai öljykasvien laji- ja lajikeseokset?
• Rehunurmiseosten hienosäätö • Rehun laatu, korjuuteknologia
• Korjuu ja kuivaus eri tapauksissa
Kiitos!