1.9.2017(1)

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kanavuoren varikkoalueen asemakaava ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 72. KAUPUNGINOSAN KATU-, LIIKENNE- JA SUOJAVIHERALUEITA.

ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOSKEE 72. KUPUNGINOSAA Kaavatunnus 72:009

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenet-telyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 10 kilometrin pääs-sä Jyväskylän keskustasta, Vaajakosken keskus-taajaman kaakkoispuolella. Alue sijoittuu Kuopion-tien ja siitä haarautuvan Metsälehmuksentien pohjoispuolelle. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoit-teet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisen maanomistajan aloitteesta ja se on kaavoitusoh-jelman mukainen hanke ajoittuen vuodelle 2017. Hakija perustelle kaavan laatimista kohteen sovel-tuvuudella yleiskaavan mukaiseksi työpaikka-alueeksi. Sijainti on logistisesti erinomainen valta-teiden solmukohdan läheisyydessä. Alueella on erityisominaisuuksia (mm. luolastot), joiden teho-kas hyödyntäminen voisi tuoda lisäarvoa koko seutukunnalle. Asemakaava mahdollistaisi alueen kehittämisen kokonaisuutena hallitusti ja pitkäjän-teisesti siten, että - alueen ja lähialueen arvot tulisivat selvitytetyksi ja turvatuksi (vanhat rakennukset, natura-alue) - oleva toiminta voitaisiin vakiinnuttaa - infra saataisiin ajan tasalle - alueen houkuttavuus investorien kannalta lisään-tyisi.

Yksityisen maanomistuksen lisäksi alueella on kaupungin ja Suomen valtion omistamia maa-alueita. Kaupungin tavoitteena on kehittää esikunta-alueen ympärillä olevia maa-alueitaan osana yri-tystoimintaa palvelevaa kokonaisuutta sekä turva-ta virkistys- ja viheralueiden jatkuvuus. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaava Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa luon-nonsuojelualueen (SL) ja työpaikka-alueen (TP) väliin. Alue sijaitsee myös matkailun ja virkistyk-sen (mv) kohdalla. Suunnittelumääräyksen mu-kaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistö-jen ja virkistysalueiden verkostojen muodostami-seen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymi-seen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyö-dyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelus-sa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeutua ympäristöön. - Yleiskaava Kaupungin yleiskaavassa alue on tilaa vaativien työpaikkojen aluetta. Määräyksen mukaan alueel-le voidaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa ja muuta tilaa vaativaa työ-paikkatoimintaa. Alueelle voidaan muun työpaik-karakentamisen ohella sijoittaa tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei voi sijoittaa muunlaisia kuin moottoriajoneuvojen toi-mialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistava-rakaupan suuryksikköjä. Näiden koko voi olla enintään 3000 kerrosalaneliömetriä Ruokosaaren alueella. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistys- ja viheryhteyksien jatkuminen sekä kiinnittää erityis-tä huomiota muodostuvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Suunnittelualueella on yleiskaavan mukaista ul-koilua ja virkistystä varten varattua aluetta, jolle voi sijoittaa virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoi-tus (MRL 43.1). Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia tai rakennelmia sekä yhdyskuntatek-nistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakentamisen sijoittumisessa tulee ottaa huomi-oon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Myös maanläjitystoiminta on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunni-telmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle tai ympäristön erityisar-

72:009 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.9.2017 (2)

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

voille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alu-eelle sijoittuvien palvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle. Yleiskaavassa Kanavuori on merkitty myös mai-semallisesti merkittäväksi selännealueeksi. Alue rajautuu NATURA 2000 –alueeseen (Kana-vuori-Koskenvuori, Metsähallituksen suojelualue). Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä. Asemakaava Pääosa alueesta on asemakaavoittamatonta. Asemakaavan muutos koskee vuonna 2009 hy-väksytyn asemakaavan suojaviher- ja katualuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Alueelle on tehty luontoselvityksiä vuosina 2005 -2006 (Kanavuori-Kairahta-Ruokosaari osayleis-kaavaluonnos) ja vuonna 2009 (suojaviheraluetta koskeva asemakaava). Aluetta koskevat myös valtateiden parantamis-suunnitelmat; erityisesti Valtatie 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, yleissuunnitelma 2013 ja siihen liittyvät melu- yms. selvitykset (Keski-Suomen ELY –keskus, A-Insinöörit Suunnittelu Oy). Aluetta koskee Kaupallisten vaikutusten arviointi vuodelta 2007 (Tuomas Santasalo Ky), joka laadittiin Kanavuori-Kairahta- Ruokosaari osayleiskaavatyön yhteydessä. Alueen rakennusperintöön liittyviä selvityksiä on täydennetty Keski-Suomen museon toimesta ja Kanavuoren varikkoaluetta esitetään maakunnal-lisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi ja siten myös uudeksi maakuntakaavan kulttuuriym-päristökohteeksi. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueen ydinosa sijoittuu Kanavuoren itäpuolen rantavyöhykkeelle, Hiidenlahden rannal-le. Maisemaa hallitsee Kanavuoren metsäinen kallio- ja moreeniselänne. Kanavuoren korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta. Luonnonympäris-töltään alue on peitteistä jyrkästi Hiidenlahteen laskevaa rinnettä lukuun ottamatta piha- ja liiken-nöintialueena toimivaa ranta-aluetta sekä raken-tamatonta tai väljästi rakennettua metsämaata. Suunnittelualueella on suojeltu lehmusmetsikkö ja joitakin liito-oravahavaintoja. Alueelle liikennöidään Ysitien pohjoispuolella si-jaitsevalta Metsälehmuksentieltä erkanevalta Va-rikkotieltä. Varikkotie taas jatkuu etelään, Varikko-tien asuntoalueelle alittaen Ysitien. Alueen rakennettu ympäristö muodostuu 1940 –luvun luolasto- ja varastoalueesta, 1960 –luvun esikunta-alueesta ja Varikkotien länsipuolen 1960 –luvun varastoalueesta. Luolasto on alun perin toiminut puolustusvoimien Suojeluvarikkona. Vuo-ressa on useassa kerroksessa noin 13 000 m2 varasto- ja työskentelytilaa. Luolastoa louhittiin talvisodan aikana ja syntyneellä louhintajätteellä on täytetty Leppäveden rantaa ja muodostettu sinne tasainen kenttä. Vuodesta 2006 lähtien luolasto on ollut kiinteistöosakeyhtiö KOY Vuori-

luolat omistuksessa. Rakennukset edustavat tyy-pillistä rakennusajankohtansa arkkitehtuuria, 1940 –luvun funktionalismia ja 1960 –luvun rakennuk-set pelkistettyä modernismia. Esikunta-alueen rakennuskokonaisuus koostuu ruokalarakennuk-sesta, esikuntarakennuksesta ja kasarmiraken-nuksesta, jotka sijoittuvat etelään laskevaan rin-teeseen siten, että niiden keskelle jää suojaisa sisäpiha. Varikkotieltä haarautuu länteen Varikko-rinne –niminen tie, joka johtaa metsän suojassa oleviin 1960 –luvulla rakennettuihin maastovaras-toihin. Keskenään täysin samanlaiset yhdeksän varastorakennusta on hajautettu maastoon. Alue on valtion omistuksessa. Kaupunki omistaa suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevan asemakaavoitetun suojaviheralueen sekä rakentamatonta metsämaata esikunta-alueen ja Vuoriluolien välissä. Osa alueesta kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katso-taan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomai-set ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muu-toksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomis-tajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Elenia Oy Järvi-Suomen Sähkö Oy Ympäristöterveyshuolto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yritysvaikutusten arviointityöryhmä (YRVA) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi jär-jestää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kulues-sa.

72:009 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.9.2017 (3)

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisä-selvitykset sekä vaikutusten arvioinnin mene-telmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavan arviointityössä tullaan paneu-tumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaiku-tuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alus-tavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon ( mm. NATURA –arvio) - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - yritysvaikutukset -vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo ole-massa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma-teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot-teluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien poh-jaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaa-van vaikutusten arviointiin. Lähtökohtaisesti tunnistettuja lisäselvitystarpeita ovat ainakin: -luontoselvityksen ajantasaistaminen ml. mahdol-lisen lepakkoselvityksen laatiminen -maaperäselvitys täyttömaan osalta -yhdyskuntateknisen huollon yleissuunnitelma 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmiste-luun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi-kevät 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neu-votellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedote-taan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä-syksy 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Raken-tajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomis-tajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suulli-sesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

Ehdotusvaihe (talvi 2017-2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kau-punkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Raken-tajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaeh-dotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimit-taa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoitta-neet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuk-sen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulu-tetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Pää-töksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Kes-kisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin-valtuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palau-tetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydenne-tään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tuija Solin, Projektipäällikkö Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5054 email tuija.solin@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

Mittakaava: 1:5000© Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 02.02.2018

Kaavan nimi 72.kaupunginosan laajennus ja 72. kaupunginosan muutos, joka koskee katu-, liikenne-ja suojaviheralueita.

Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.01.2017Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 72:009Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 55,7306 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 53,2559Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4747

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 55,7306 100,0 23845 0,04 53,2559 23845A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,9182 5,2 8750 0,30 2,9182 8750T yhteensä 7,3552 13,2 15095 0,21 7,3552 15095V yhteensä 14,3885 25,8 14,3885 R yhteensä L yhteensä 2,2160 4,0 1,0146 E yhteensä 0,3594 0,6 -0,9139 S yhteensä 28,4933 51,1 28,4933 M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä 5 2610 5 2610

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 55,7306 100,0 23845 0,04 53,2559 23845A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,9182 5,2 8750 0,30 2,9182 8750KTY 2,9182 100,0 8750 0,30 2,9182 8750T yhteensä 7,3552 13,2 15095 0,21 7,3552 15095TL 1,1337 15,4 4535 0,40 1,1337 4535TLY 6,2215 84,6 10560 0,17 6,2215 10560V yhteensä 14,3885 25,8 14,3885 VL 14,3885 100,0 14,3885 R yhteensä L yhteensä 2,2160 4,0 1,0146 Kadut 2,2160 100,0 1,2731 LT -0,2585 E yhteensä 0,3594 0,6 -0,9139 EV 0,3594 100,0 -0,9139 S yhteensä 28,4933 51,1 28,4933 SL 26,7844 94,0 26,7844 SL-1 1,7089 6,0 1,7089 M yhteensä W yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä 5 2610 5 2610Asemakaava 5 2610 5 2610

179-409-8-919

179-401-1-1260

179-407-8-14

179-407-8-235

179-72-9908-6

179-72-20-1

179-72-20-2

179-72-20-3

179-72-20-4179-72-9908-5

179-895-0-9

179-72-19-1

179-407-7-302

179-409-8-919

179-72-9901-1

179-409-8-919

179-409-8-265

179-407-8-234

179-407-8-235

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Toimitilarakennusten korttelialue.Alueelle saa sijoittaa liike , toimisto ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatontateollisuus ja varastotoimintaa. Alueelle saa sijoittaa moottoriajoneuvojentoimialaan kuuluvaa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa alle 3 000kerrosalaneliömetriä.Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.Ulkovarastointia ei sallita. Alueelle ei saa sijoittaa asuntoja.

Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus , liike ja varastorakennustenkorttelialue.Sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 30 % tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyvien liiketilojen rakentamiseen.Ulkovarastointia ei sallita. Alueelle saa sijoittaa enintään neljä toiminnankannalta välttämätöntä asuntoa.

Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus , liike ja varastorakennustenkorttelialue.Sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 30 % tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyvien liiketilojen rakentamiseen.Alueelle ei saa sijoittaa asuntoja.

Teollisuus , varasto ja liikerakennusten korttelialue.Sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 30 % tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyvien liiketilojen rakentamiseen. Suuruudeltaan yli600 kerrosalaneliömetrin liiketiloja ei sallita. Ulkovarastointia ei sallita. Alueelleei saa sijoittaa asuntoja.

Lähivirkistysalue.

Lähivirkistysalue.Alueella ei sallita avohakkuita.

Suojaviheralue.

Luonnonsuojelualue.Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueensuojeluarvoja. Maaperä, puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttääluonnontilassa. Alueella on voimassa MRL 43.2 §:n mukainen ehdotonrakentamisrajoitus sekä MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.Suojelualueet toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti.Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan edellä mainitunlain säätämällä tavalla ja alueen käytöstä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet.

Luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n perusteellasuojeltu jalopuumetsikkö.

3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa alueen raja.

Ohjeellinen tontin raja.

Kaupunginosan numero.

Korttelin numero.

Tontin numero.

Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osansuurimman sallitun kerrosluvun.

Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan.

Rakennusala.

Luolaston sisäänkäyntialue. Alueella saa rakentaa sisäänkäynteihin liittyviärakennelmia ja rakenteita.

Sauna alue. Alueelle saa sijoittaa rantasaunoja enintään 120kerrosalaneliömetriä.

Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteidenrakennusala.

Hulevesien viivytykseen ja poisjohtamiseen tarkoitettu alueen osa.

Istutettava alueen osa.

Tontin osa, jolle on istutettava puurivi, jossa puiden välimatka on enimmillään10 metriä.

Ajoyhteydelle varattu alueen osa.

Pysäköimispaikka.

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Puhdistettava / kunnostettava maa alue. Sijainti on likimääräinen. Muut paitsiteolliseen toimintaan osoitetut alueet tulee puhdistaa / kunnostaa ennenrakentamiseen ryhtymistä.Luonnonsuojelu ja lähivirkistysalueilla olevien maa aineiden osalta tuleetehtyjen kunnostustoimenpiteiden riittävyys arvioida alueenkäyttötarkoituksen osalta erikseen.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitseekalliojyrkänne ja sen alusmetsä sekä purouoma. Alueen ominaispiirteitä ei saamuuttaa ja alueen topografia tulee säilyttää.

Suojeluarvoja sisältävä alueen osa. Alue on osa maakunnallisesti arvokastakulttuuriympäristöä.

Suojeluarvoja sisältävä alueen osa. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat osamaakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennusten ominaispiirteet tuleekorjaus ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tainiitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos jakorjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden säilymisen kannaltamerkittävä rakennus.

Ranta alue, joka tulee hoitaa luonnonmukaisena. Rantaviiva tulee säilyttääluonnonmukaisena.

Ranta alue, joka tulee maisemoida istutuksin, kiveyksin ja kevein pengerryksin.Rantaviivaa saa muokata rakentein. Alueella sallitaan tontinpääkäyttötarkoitukseen liittyvät rakenteet ja rakennelmat sallitunrakennusoikeuden lisäksi.

PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE

Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:1 autopaikka teollisuus ja varastotilojen 100 kerrosalaneliömetriä kohden.1 autopaikka liiketilojen 50 kerrosalaneliömetriä kohden.

RAKENTAMISTAPA

Suojeluarvoja sisältävä alueen osa (su 1):Korjaus ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksenhistoriasta, rakenteista, yksityiskohdista ja niiden kunnosta.Suojeltavien rakennusten korjaus ja muutostöissä sekä uudisrakennustensuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.Uudisrakentamisessa on löydettävä moderni tapa, joka kunnioittaa vanhaarakennuskantaa julkisivujen aukotuksissa, värityksessä, mainosrakenteissa,materiaalivalinnoissa sekä vesikaton arkkitehtonisissa ratkaisuissa.Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee tutkia uudisrakentamisen vaikutuksetolemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön lisäselvityksillä jamaisemasovitteilla.

Suojeluarvoja sisältävä alueen osa (su 2):Alueella olevien rakennusten tärkeimmät ominaispiirteet tulee korjaus jamuutostöissä säilyttää. Korjaus ja muutostöiden tulee perustua riittäviinselvityksiin rakennuksen kunnosta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta.Rakennusten korjaus ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisenlausunto.

Esikunta alue (KTY 1):Uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaalea kiviaines jarakennusten tulee olla tasakattoisia tai loivasti pulpettikattoisia.Katemateriaali tulee olla tumma pelti, tumma huopa tai viherkatto.

Hiidenrannan alue (TLY 1):Uudisrakentaminen tulee toteuttaa modernilla tavalla, muodoltaankappalemaisina ja yksiaineisina rakennusmassoina.Uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puuta jarakennusten kattomuodon tulee olla epäsymmetrinen harjakatto. Julkisivujentulee olla väriltään tummia, punaisen tai ruskean sävyjä. Katemateriaalin tuleeolla tumma pelti, tumma huopa tai viherkatto.

Luolaston alue (TLY 2):Uudisrakentamisessa tulee hyödyntää olevaa rakennuskantaa.Pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaalea kiviaines tai puu jakattomuodon tulee olla loiva harjakatto tai loiva pulpettikatto. Katemateriaalintulee olla tumma pelti, tumma huopa tai viherkatto.

Teollisuusalue (TL 2):Uudisrakentaminen tulee toteuttaa modernilla tavalla muodoltaankappalemaisina yksiaineisina rakennusmassoina.Pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaalea kiviaines tai harmaateräslevy. Muita värejä ja materiaaleja voidaan käyttää sisäänkäynneissä jayksityiskohdissa. Kattomuodon tulee olla loiva pulpettikatto. Katon tulee ollaväritykseltään tumma.Rakennusten etäisyys valtatien puoleiselta tontin istutettavan alueen rajaltasaa olla enintään 4 metriä.Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus Metsälehmuksentienvarren teollisuuskortteleiden (TL 2) kanssa.

PIHA ALUEET JA HULEVEDET

TL 2 kortteli:Tonttien välisille rajoille on rajan molemmin puolin jätettävä vähintään 4metriä leveä istutuksin, kiveyksin tai niiden yhdistelmillä toteutettu alue.

Tonttien hulevesiä ei saa johtaa valtatien tai liikennealueen sivuojiin.

Tontilta tulevia hulevesiä voidaan johtaa kadun sivuojaan max. 160 mmputkella.

TLY 1 ja TLY 2 kortteli:Tonttien hulevedet tulee käsitellä tonteilla.

KTY 1 kortteli:Tonttien hulevedet tulee käsitellä tonteilla ja johtaa maastoonhulevesijärjestelmän viivytyksen kautta.

Kaikki korttelialueet:Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä pihasuunnitelma ja hulevesienhallintasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen jakokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti taisuunnitteluhortomomi.

Ulkovalaistusperiaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa.

YLEISMÄÄRÄYKSET

Alueella alin lattiakorko tulee olla +83,85 N2000 järjestelmässä.

Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaakiinteistökohtaisin pumppaamoin.

Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävämaaperätutkimukset ja ne on liitettävä perustamissuunnitelmineenrakennuslupa asiakirjoihin. Saastuneet maa ainekset on poistettava taikäsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistäympäristöviranomaisen vaatimassa laajuudessa.

Muiden kuin suojeltujen rakennusten julkisivuille ja katoille sekä kaikillepiha alueille saa asentaa aurinkoenergian hyödyntämiseen tarkoitettujalaitteita ja varusteita. Aurinkoenergian hyödyntämiseen tarkoitetuille laitteilleja varusteille tulee esittää paikat sekä miten ne rakennushankkeen yhteydessätai vaihtoehtoisesti myöhemmin toteutetaan. Tonteille saa sijoittaamaalämpökaivoja. Maalämpökaivojen tulee sijaita vähintään 8 metrin päässänaapuritontista.

Tämän asemakaavan alueella on laadittava erillinen sitova tonttijako.