Osallisuus syrjäytymisen vastaparina, Helka Raivio

Osallisuus syrjäytymisen vastaparina

Sosiaalihuoltolaki muuttuu – lisääntyykö osallisuus?

-seminaari 12.4.2013, Helsinki

Helka Raivio, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -hanke

TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt EuroopassaYhteistyössä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosHelsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja

sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

Hankkeen tausta

• THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito – ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa

• ESR –rahoitteinen, teeman "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa" alla

• Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY –keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö

• Tavoitteena tuottaa tietoa eurooppalaisista toimintatavoista ja käytännöistä lisätä ja laajentaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallisuutta työmarkkinoilla

Kohderyhmät

• Välitön: Kunnat, kolmas sektori• Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat;

syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset

Toimeksianto• Tunnistaa, mallintaa, kotouttaa ja levittää hyviä eurooppalaisia käytäntöjä

lisätä ja laajentaa välillisten kohderyhmien osallisuutta työmarkkinoilla• Laatia vertaileva selvitys eri maiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta

sekä luoda suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi

• Kehittää kunnallisia työllisyyspalveluita• Jatkuvaa reivaamista, tavoitteet sekoittuvat helposti

- välitön vai välilliset kohderyhmät?

- hyvät käytännöt, vai vertaileva selvitys ja suositusten laatiminen?

TOHKE ”pähkinänkuoressa”

• Hanke käynnistyi 1.8.2011

• Marraskuussa 2011 opintomatka Hollantiin; tuliaisina nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä

• Maaliskuussa 2012 opintomatka Ruotsiin, suppeampana myös Norjaan. Ruotsin tuliaisina Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norjan tuliaisina NAV

• -reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut

• Toukokuussa 2012 Helsingin alueseminaari ”Pajalla kasvaa – työ innostaa!”

• Kesäkuussa opintomatka Tanskaan. Tuliaisina yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy

• Elokuu 2012 Oulun alueseminaari ”Kohtaako työ tekijäänsä?”

• Marraskuu 2012 opintomatka Saksaan. Tuliaisina vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin

- CAP -Markt konkreettisena käytäntönä

• Joulukuu 2012 Tampereen alueseminaari ”Työtä yhdessä”

• Helmikuu 2013 Vantaan alueseminaari ”Kokemus ja osaaminen käyttöön! – Viiskymppiset työllisyyspalveluissa

Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista: www.thl.fi/tohke

• Palkkatyö yhä yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa

• Suomalainen työelämä on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa

• Yli 450 000 ns. suorittavan työn työpaikkaa hävinnyt 1990-luvun alun jälkeen

• Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön

• Laaja rakennetyöttömyys käsittää jo noin 140 000 työtöntä työnhakijaa, joista valtaosalla työkykyä ja työhaluja jäljellä

• Työkyvyttömyyseläkkeellä n. 260 000 henkeä, joista arviolta

35 000 haluaisi takaisin työelämään

Toimintakentän kuvaus

Toimintakentän kuvaus jatkuu..• Maahanmuuttajia n. 170 000, joista moni haluaa työllistyä• Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä työmarkkinoiden

ulkopuolella yli 1000• Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa

(NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%) • Suomessa n. 40 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella • HS, elokuu 2012: varovaisenkin arvion mukaan reilut 100 000 henkeä ei-

työsuhteisessa, palkattomassa työssä (työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu)• Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää

työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa

• Eurooppa 2020 -strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä - tavoitteena 72 prosentin työllisyysaste ja 5 prosentin työttömyys, Valtiosihteeri Janne Metsämäki, TEM 14.2.2013

• Julkisessa keskustelussa työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille ei kuitenkaan tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä

Käymistila?

Saman aikaisesti käynnissä:

• TE –hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset?

• Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu 2012-2015; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta

• Nuorisotakuu alkaen 1.1.2013 (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta)

• TYP –konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen

• Sosiaalihuoltolain uudistus

Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan


• Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle

• Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi

• Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue > osana EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettua tavoitetta nostaa 20 000 000 eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle

• Suomen kohdalla tarkoittaa 150 000 pienituloisen aseman parantamista

• EU:n tilastojen mukaan Suomikin on etääntynyt asetetusta tavoitteesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7315)


• Osallisuuskin tulee hahmottaa prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > sen aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan

• Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikassa ollaan kiinnostuneita?

• Kuuluvat 2000-luvun ns.”väljiin” käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä

• Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään?

• Riskiryhmien osallisuuden lisäämiseen? Kansallinen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman I osaohjelma: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan

• Riskiryhmäpuhunnassa piilee riski; riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä murentaa universalismin perustaa

Sosiaalinen vastuu ja riskien jakaminen

• Hyvinvointivaltion perusperiaatteena on kollektiivinen riskien jakaminen; riskit nähdään yhteisinä ja sosiaalivakuutuksen kautta niistä vastataan yhteisesti

• Universaalit ja riittävän korkeatasoiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka ovat suojanneet kaikkia yhtäläisesti, ovat luoneet sosiaalista turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä

• Selittäneet merkittävällä tavalla ns. Pohjoismaisen mallin menestystä

• Kilpailuvaltiossa menestystä selitetään uutteruudella ja yritteliäisyydellä, yksilöllisellä riskinotolla ja vastuunkannolla

• Laaja ja universaali sosiaaliturva nähdään rasitteena ja hyvinvointivaltio kalliina ja tehottomana

• ”Laihdutuskuuria” perustellaan taloudellisella kestävyysvajeella sekä yksilöiden valinnanvapausvajeella


• 5.4.2013 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan yhdessä Kela:n tutkimusosaston, Työterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ”Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta” –seminaari ja keskustelua hyvinvoinnista onnellisuuden lähteenä ja päinvastoin

• THL:n ylijohtaja Marja Vaaraman puheenvuorossa jäsennettiin sosiaalisesti kestävän kehityksen elementtejä yhteiskuntatasolla. Sosiaalisen kestävyyden politiikkaulottuvuuksina esityksessä nostettiin esiin:

- Elinolot, raha, palvelut

- Hyvinvointi, osaaminen, terveys, tieto, valta

- Osallisuus ja yhteiskunnan eheys• OSET:issa sosiaalisesti kestävän kehityksen tarkastelu on viety yksilötasolle,

hahmotamme yhteiskunnallisen toimintakykymme rakentuvan kolmelle ulottuvuudelle: taloudellisen, yhteisöllisen ja toiminnallisen osallisuuden varaan

• Kokemukseemme osallisuudesta vaikuttaa näiden ulottuvuuksien tasapainoisuus, ja mahdolliset ”vuodot” osallisuusulottuvuuksilla tarkoittavat syrjäytymisriskin lisääntymistä

Osallisuuden ulottuvuudet

Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä

•Resurssointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin

•Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät

•Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia

•Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa

•Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta

•Ilmiöinä kyse on syrjäytymisestä sekä syrjäyttämisestä

Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä

• Osallisuuden ymmärtäminen syrjäytymisen ”peiliprosessina” tarkoittaa painopisteen siirtämistä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia yksilöllistävästä ja syyllistävästä syrjäytymispuhunnasta osallisuuden hahmottamiseen toimintana sekä sen lisäämiseen yhteiskunnallisena tehtävänä

• Osallisuutta prosessina tarkasteltaessa huomiota kiinnitetään järjestelmätason toimintaan, toimiin ja toimintatapaan

• Kehittämistyön kohteena on lainsäädännön ja politiikkaohjelmien implementointitaso (palvelujärjestelmä) ja sen vaikutukset yksilötason toimintaan

• Palveluita tulee kehittää MEITÄ varten, suunnittelemme ja kehitämme järjestelmää ITSELLEMME sillä• Riskiryhmäpuhunnalla on potentiaalia tunnistaa alati uusia riskiryhmiä! • Sattuman rooli? ”Kuka tahansisuus” hyvinvointivaltion perusprinsiippinä – jokainen meistä voi huomenna

kuulua riskiryhmään; terveys- ja työkyky voivat mennä, työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia sekä äkillisiä elämänkriisejä on itse kunkin lähielinpiirissä

• Sosiaalisia ongelmia yksilöllistävällä puhetavalla on seurauksia; hyvin herkästi tullaan heristäneeksi sormea heille, joiden arvelemme ”työllisyyskäyttäytyvän” huonosti tai joiden epäilemme jopa ”työttömyyskäyttäytyvän” (vrt. terveyskäyttäyminen ja vastuun siirto yksilölle itselleen) vaikka ongelmat olisivat luonteeltaan rakenteellisia

Osallisuuden rakentuminen hyvinvointipolitiikoissa ja -palveluissa

Havaintoja opintomatkoilta

• Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä > suhde kotimaiseen kuntakokeiluun?

• Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop –mallilla.

• Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia – etuuskäsittely on suomalainen hirviö!

• Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä!

• Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana


• Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen (myös toimenpiteiden opinnollistaminen esim. kuntouttava työtoiminta) auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään

• Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palvelut laadullistuvat ja muodostavat suunnitelmallisen ja mielekkään kokonaisuuden

• Oikeita töitä aidossa työympäristössä

• Työnteon laajempi merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle; säästöt esim. korjaavissa palveluissa

• Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys, huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne

• Ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista


• Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen.

• Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä

• Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä

• Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa

> Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet?

Suositusten suuntaviivoja

Tarvitsemme sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat! Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23 artikla) Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelleEdellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamistaTyöllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaaEi kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajiaEi hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli?


Palvelut tulee järjestää ns. yhden luukun –periaatteella!Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminenPalvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta – edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamistaAmmattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksiSopiminen prosessivastuusta asiakkaan etenemiseksiVaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät!


Palvelut asiakkaan kannalta mielekkäiksi ja merkityksellisiksi!Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistäAsiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästiPalvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen – ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia)Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotinTyöelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä!Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita, eikä uudessa sosiaalihuoltolaissa työllistymistä tukevaa ja työkykyä tukevaa toimintaa tule sekoittaa toimintakykyä ylläpitävään tai parantavaan toimintaan

Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi

• Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen• Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa

(sosiaalisten kriteerien soveltamisesta lisätietoa esim.ESPINNO –hankkeesta: http://www.espinno.fi/)

• Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla

• Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla työnantajayhteistyötä• Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan

osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain eteneminen

• Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille

• Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen• Mitä muuta?

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

Lisätietoja hankkeesta:

www.thl.fi/tohke

Projektipäällikkö Helka Raivio:

[email protected]

Puh. 029 524 7183

Projektisuunnittelija Nina Nykänen:

[email protected]

Puh. 029 524 6657

Documents

Osallisuus syrjäytymisen vastaparina, Helka Raivio