Embed Size (px)
Citation preview
Kunnioitus, koulutus, kuntoutus:
työelämäosallisuuden lisääminen on työurien pidentämistä
Kokemus ja osaaminen käyttöön! –seminaari
14.12.2013, Vantaa
TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Yhteistyössä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja
sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki
Hankkeen tausta
• THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan,
Kymenlaakson sairaanhoito – ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa
• ESR –rahoitteinen, teeman "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen
yhteistyö ESR-toiminnassa" alla
• Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY –keskus ja Työ- ja
elinkeinoministeriö
• Tavoitteena tuottaa tietoa eurooppalaisista toimintatavoista ja
käytännöistä lisätä ja laajentaa haavoittuvassa asemassa olevien
ryhmien osallisuutta työmarkkinoilla
Kohderyhmät
• Välitön: Kunnat, kolmas sektori
• Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat;
syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä
osatyökykyiset
Toimeksianto • Tunnistaa, mallintaa, kotouttaa ja levittää hyviä eurooppalaisia
käytäntöjä lisätä ja laajentaa välillisten kohderyhmien osallisuutta
työmarkkinoilla
• Laatia vertaileva selvitys eri maiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta
sekä luoda suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan
kehittämiseksi
• Kehittää kunnallisia työllisyyspalveluita
• Jatkuvaa reivaamista, tavoitteet sekoittuvat helposti
- välitön vai välilliset kohderyhmät?
- hyvät käytännöt, vai vertaileva selvitys ja suositusten laatiminen?
• Palkkatyö yhä yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan
osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan
ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa
• Suomalainen työelämä on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana
muuttunut, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan
enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa
• Yli 450 000 ns. suorittavan työn työpaikkaa hävinnyt 1990-luvun alun
jälkeen
• Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin
työkykyiset pääsevät ansiotyöhön
• Laaja rakennetyöttömyys käsittää jo noin 140 000 työtöntä työnhakijaa,
joista valtaosalla työkykyä ja työhaluja jäljellä
• Työkyvyttömyyseläkkeellä n. 260 000 henkeä, joista arviolta
35 000 haluaisi takaisin työelämään
Toimintakentän kuvaus
Toimintakentän kuvaus jatkuu..
• Maahanmuuttajia n. 170 000, joista moni haluaa työllistyä
• Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä
työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000
• Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa (NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%)
• 40 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Suomessa
• HS, elokuu 2012: varovaisenkin arvion mukaan reilut 100 000 henkeä
ei-työsuhteisessa, palkattomassa työssä (työkokeilu,
työelämävalmennus, työharjoittelu)
• Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen
edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja
opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa
• Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville ryhmille ei julkisessa
keskustelussa tunnu löytyvän roolia työuria pidennettäessä
Käymistila?
Saman aikaisesti käynnissä:
• TE –toimistoverkkouudistus; vaikutukset?
• Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu; vastuun uusjako valtion ja kunnan
kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta
• TYP –konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen
• Sosiaalihuoltolain uudistus
• TEOS –työryhmä arvioimassa:
- sosiaalihuollon roolia ja paikkaa työelämäosallisuuden
tukemisessa/toteuttamisessa
- sosiaalihuollon roolia suhteessa TE-hallinnon lainsäädäntöön ja
palveluihin sekä
- sosiaalihuollon suhdetta terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluihin
Uudistuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan
Osallisuus syrjäytymisen vastaparina
• Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin
erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana
koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen
tasapainottamiseksi
• Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä
lisäämällä on hallituksen painopistealue
• Syrjäytymisessä on kyse prosessista, jossa yksilö, perhe tai yhteisö
ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan,
resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle
• Osallisuuskin tulee hahmottaa prosessina; se ei ole pysyvä
ominaisuutemme tai staattinen tila > sen aste vaihtelee mm.
elämäntilanteen ja elämänvaiheen mukaan
Osallisuus syrjäytymisen vastaparina
• Mitä osallisuudella, tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden
osallisuudesta osallisuuspolitiikassa ollaan kiinnostuneita?
• kuuluvat 2000-luvun ns.”väljiin” käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla
yksimielisiä
• Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai
jotakin muuta? Mihin tähdätään?
• Riskiryhmien osallisuuteen?
• Yhteiskunnallinen toimintakykymme rakentuu kolmelle ulottuvuudelle
• taloudellisen, yhteisöllisen ja toiminnallisen osallisuuden varaan, ja
kokemukseemme osallisuudesta vaikuttaa näiden ulottuvuuksien
tasapainoisuus
• ”Vuoto” osallisuusulottuvuudella tarkoittaa syrjäytymisriskin
lisääntymistä
Osallisuuden ulottuvuudet
Sosiaalinen vastuu ja riskien jakaminen
• Hyvinvointivaltion perusperiaatteena on kollektiivinen riskien jakaminen;
riskit nähdään yhteisinä ja sosiaalivakuutuksen kautta niistä vastataan
yhteisesti
• Universaalit ja riittävän korkeatasoiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka
ovat suojanneet kaikkia yhtäläisesti, ovat luoneet sosiaalista
turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä
• selittäneet merkittävällä tavalla ns. Pohjoismaisen mallin menestystä
• Kilpailuvaltiossa menestystä selitetään uutteruudella ja
yritteliäisyydellä, yksilöllisellä riskinotolla ja vastuunkannolla
• Laaja ja universaali sosiaaliturva nähdään rasitteena ja hyvinvointivaltio
kalliina ja tehottomana
• ”Laihdutuskuuria” perustellaan taloudellisella kestävyysvajeella sekä
yksilöiden valinnanvapausvajeella
Sosiaalinen vastuu ja riskien jakaminen
• Kilpailuvaltiossa julkisen sektorin vastuuta (kustannuksia) halutaan
vähentää ja kansalaisten omaa vastuuta, aktiivisuutta ja
valinnanvapautta lisätä
• Seurauksena aiemmin kollektiivisina nähtyjen riskien yksilöllistäminen
ja sosiaalisten oikeuksien ja velvollisuuksien uudelleen määrittely
• Työttömyyttäkin on alettu tarkastella enemmän yksilön omasta
toiminnasta, ominaisuuksista ja valinnoista johtuvana, kuin
yhteiskunnan tai rakennetason ongelmana
• Työllisyydessään/työllistymisessään epäonnistuneita henkilöitä on 2000
–luvulla vahvistuneen aktivointipolitiikan myötä siirretty kuntien
sosiaalihuollon kautta työllistettäviksi
• TE-hallinnon intressi ns. heikossa työmarkkina-asemassa olevien
työllistämisestä on vähentynyt koko 2000 –luvun > kahdenlaista
työllistämistä
Sosiaalinen vastuu ja riskien jakaminen
• Resurssointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa työmarkkina-
asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin
• Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin
työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien
ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät
• Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden
ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut
kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia
• Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa
• Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden
lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden
riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta
• Ilmiöinä kyse on syrjäytymisestä sekä syrjäyttämisestä
Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja
palvelujärjestelmässä
• Osallisuuden ymmärtäminen prosessina tarkoittaa painopisteen
siirtämistä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia yksilöllistävästä ja
syyllistävästä syrjäytymisdiskurssista osallisuuden hahmottamiseen
toimintana sekä sen lisäämiseen yhteiskunnallisena tehtävänä
• Osallisuutta prosessina tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota
järjestelmätason toimintaan, toimiin ja toimintatapaan
• Kehittämistyön kohteena on tällöin lainsäädännön ja politiikkaohjelmien
implementointitaso (palvelujärjestelmä) ja sen vaikutukset yksilötason
toimintaan ja (seuraus)käyttäytymiseen
Osallisuuden rakentuminen
hyvinvointipolitiikoissa ja -palveluissa
TOHKE ”pähkinänkuoressa”
• Hanke käynnistyi 1.8.2011
• Marraskuussa 2011 opintomatka Hollantiin; tuliaisina nuorten työllistämisprojekti
Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä.
• Maaliskuussa 2012 opintomatka Ruotsiin, suppeampana myös Norjaan. Ruotsin
tuliaisina Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norjan tuliaisina NAV
– reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut.
• Toukokuussa 2012 Helsingin alueseminaari ”Pajalla kasvaa – työ innostaa!”
• Kesäkuussa opintomatka Tanskaan. Tuliaisina yhteiskunnallisen yrittäjyyden
tietokeskus, Center for Social Economy.
• Elokuu 2012 Oulun alueseminaari ”Kohtaako työ tekijäänsä?”
• Marraskuu 2012 opintomatka Saksaan. Tuliaisina vammaisten ja
vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin.
- CAP –Markt konkreettisena käytäntönä.
• Joulukuu 2012 Tampereen alueseminaari ”Työtä yhdessä”.
Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista www.thl.fi/tohke
Havaintoja opintomatkoilta
• Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa
työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä >
suhde kotimaiseen kuntakokeiluun?
• Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one
stop shop –mallilla.
• Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä,
seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia – etuuskäsittely on suomalainen
hirviö!
• Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen
vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka
velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä!
Havaintoja opintomatkoilta
• Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii
porkkanana: työllistäviä sekä sosiaalipoliittisia toimenpiteitä on
mahdollisuus opinnollistaa!
• Osaamis- ja oppimistodistukset auttavat siirtymissä ja motivoivat
etenemään, kun karttuva osaaminen dokumentoidaan. Voitaisiin
hyödyntää esim. kuntouttavassa työtoiminnassa? > Palvelut
laadullistuvat, muodostavat suunnitelmallisen ja mielekkään
kokonaisuuden
• Oikeat työt aidossa työympäristössä, hämmennys; miksi onnistuu
muualla? Sosiaalisten kriteerien laveampi ja laajempi käyttö julkisissa
hankinnoissa? Vrt. eriyttämisen kulttuuri Suomessa, suuntana usein
yhä esim.uusien työkeskusten perustaminen.
• Työnteon laajempi merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle; säästöt
esim. korjaavissa palveluissa.
Havaintoja opintomatkoilta
• Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi;
poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen.
• Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin
yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä iso potentiaali vammaisten ja
vajaakuntoisten henkilöiden työllistäjinä
• Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten
työllistämistä kiintiöillä
• Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen
tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa
> Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet?
• Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys, huomioitava työn
hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne
• Ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla
tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista
Suositusten suuntaviivoja
Sosiaalisesti vastuullinen työelämä
Lähtee liikkeelle jokaisen oikeudesta työhön (YK:n yleismaailmallinen
ihmisoikeusjulistus, 23 artikla)
Edellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia
työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamista
Tunnistaa, tunnustaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin
erilaisuudelle, monimuotoisuudelle
Työllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaa
Ei kannusta vain työtähakevaa/tekevää yksilöä, velvoittaa myös
työnantajia
Ei hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin:
esim. työharjoittelujaksoihin 3+3/6 kuukautta malli?
Suositusten suuntaviivoja
Palvelut järjestetään ns. yhden luukun –periaatteella:
Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminen
Palvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta
taustaorganisaatiosta – edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista,
tunnustavaa kohtaamista
Ammattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja
taustojen asettuminen kokonaisuudeksi
Sopiminen prosessivastuusta asiakkaan etenemiseksi
Suositusten suuntaviivoja
Palveluiden mielekkyys asiakkaan kannalta:
Asiakaspalvelutyöstä kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai
palveluvalikkolähtöistä
Asiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää
ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästi
Palvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen – ei
toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia)
Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotin
Oikeaa työtä, tekemisen merkityksellisyys
Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi
• Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen
• Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa
• Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten
toimintamahdollisuuksia laajentamalla
• Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla
työnantajayhteistyötä
• Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan
osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain
eteneminen
• Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja
haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt
vammaisille työntekijöille
• Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen
• Mitä muuta?
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!
Lisätietoja hankkeesta:
www.thl.fi/tohke
Projektipäällikkö Helka Raivio:
Puh. 029 524 7183
Projektisuunnittelija Nina Nykänen:
Puh. 029 524 6657
