Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA
MAL –YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA
Tavoitteiden määritteleminen
Raportti 29.11.2012 Tavoitteet päivitetty 10.12.2012
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY
I
29.11.2012
Sisällysluettelo
1 Johdanto ......................................................................................................................... 1
2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................ 3
3 Pohjanmaan maakunta ..................................................................................................... 3
4 Pietarsaaren seutukunta ................................................................................................... 5
5 Asuminen ja vapaa-aika .................................................................................................... 8
6 Liikenne ........................................................................................................................ 13
7 Elinkeinoelämä ja palvelut ............................................................................................... 16
8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta ...................................................................... 19
9 Skenaariotyöpajan tulokset ............................................................................................. 20
10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset .......................................................................... 22
11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet ...................................................................................... 25
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 1 (27) 29.11.2012
MAL –YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen
1 Johdanto
Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys
maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudulla. Pietarsaaren seudun
aluerakennesuunnitelma 2030 perusselvitys eli JASU on laadittu vuonna 2005.
Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta nimesi 2010 alueellisen
maankäyttöryhmän jatkamaan JASU:n käynnistämää työtä. Maaliskuussa 2012
valmistui kooste nykytilanteen kartoituksesta ja analyysistä.
Tämän työn tarkoituksena on ollut yhteisten tavoitteiden määritteleminen MAL-
kysymyksissä. Tavoitteiden pohjalta tullaan laatimaan aluerakennesuunnitelma vuoden
2013 aikana. MAL -yhteistyöhankkeen aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.
Tämä työ on toteutettu syksyn 2012 aikana kolmessa eri vaiheessa:
1) Skenaariotyöpaja 27.8.2012
2) All-ting –seminaari 10.10.2012
3) Loppuraportointi työn tuloksista.
Työssä on koottu yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset tavoitteet
MAL-kysymyksissä Pietarsaaren seudulla skenaariotyöpajan ja All ting seminaarissa
saatujen palautteiden pohjalta. Raporttiin on koottu skenaariotyöpajan ja All-ting
seminaarin tulokset.
Työssä on ollut kolme teema-aluetta MAL-kysymyksiin liittyen eli:
1) Asuminen ja vapaa-aika
2) Liikenne
3) Elinkeinoelämä ja palvelut.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 2 (27) 29.11.2012
Kaikkia näitä kolmea teema-aluetta läpileikkaa maankäytön kysymykset. Työn
aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.
Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat
Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Yleisesti
skenaarion tavoitteena on näyttää, miten tavoiteltava tulevaisuuden tila kehittyisi
nykyhetkestä tulevaisuuteen eli miten Pietarsaaren seutu tulee kehittymään
tulevaisuudessa.
MAL-All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissa, johon oli kutsuttu kaikki
valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaarissa
järjestettiin interaktiivinen äänestys, jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa
erilaisiin vaihtoehtoihin ja skenaarioratkaisuihin.
Lähtökohtamateriaalina on huomioitu alueella jo tehtyjä selvityksiä mm. seudullinen
strategia, nykyiset trendit ja aikaisemmin laaditut skenaariot, kuntakohtaisten
työpajojen tulokset (kevät 2012), Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla –
raportti (9.3.2012) sekä Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma JASU (2005).
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Pohjanmaan maakuntaohjelma on
otettava huomioon MAL yhteistyössä.
Työn tilaajana on Oy Pietarsaarenseudun Kehittämisyhtiö Concordia, jossa työtä
ohjasivat seutusuunnittelija Gustav Nygård ja vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck. Työn
konsulttina toimi FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa työstä vastasivat johtava
konsultti Asta Nupponen ja suunnittelupäällikkö Pertti Malinen.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 3 (27) 29.11.2012
2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:
varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen
maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,
auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön
suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä
kehitys,
toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti
merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen
johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä,
edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden
toteuttamiselle.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden
toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja
valtion viranomaisten toiminnassa.
3 Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaan maakunta koostuu 17 jäsenkunnasta ja neljästä seutukunnasta, jotka ovat
Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat sekä Suupohjan rannikkoseutu.
Pohjanmaan visio vuodelle 2040 on seuraava:
”Uuden energian Pohjanmaa – energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja
vahvasta yhteisöllisyydestä.”
Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta:
1. Kilpailukyky ja imago – energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan
2. Työvoima ja osaaminen – kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa
3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne – kestävien rakenteiden ja
erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa
4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma – monikulttuurisuudesta Pohjanmaan
hyvinvoinnin energianlähde
5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi – Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen
huippualue.
Pohjanmaan tavoitteet saavutettavuuden ja tasapainoisen aluerakenteen
saavuttamiseksi on valittu seuraavat painopisteet:
Aluerakenteen hallittu ja tasapainoinen kehittäminen
Erinomainen saavutettavuus koordinoidun liikennejärjestelmän ja
kokonaisvaltaisten logististen ratkaisujen myötä
Pohjanmaan monipuolisten, hajautetun energiatuotannon mallien kehittäminen
Tietoyhteiskunnan nopeiden muutosten myötä kohti ubiikkiyhteiskuntaa.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 4 (27) 29.11.2012
Aluerakenteen hallitun ja tasapainoisen kehittämisen keskeisinä kehittämisnäkökulmina
ovat:
Pietarsaaren seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan yhteisen aluerakenteen
kehittäminen esim. alueiden yhteisellä maankäytön suunnittelulla, asutuksella
sekä edistämällä kestävän kehityksen mukaista liikennettä
Vaikuttamalla maahan- ja maastamuuttoon positiivisesti mm.
yhdyskuntasuunnittelun keinoin kehittämällä monipuolisia asuinympäristöjä,
palvelujen saavutettavuutta ja eri toiminnoille riittäviä aluevarauksia
Kokonaisnäkemyksen muodostaminen kaupan palveluiden sijoittumisesta ja
niihin liittyvistä logistiikkajärjestelyistä
Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja kansallisvarallisuuden hyödyntäminen
sijoittamalla toimintoja olemassa olevaan infraan ja rakenteisiin tukeutuen
Kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen suunnittelu ja
toteuttaminen KETJU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti
Tietoliikenteen ja –verkkojen määrätietoinen hyödyntäminen
Muutossignaalien havaitseminen ja niihin reagoiminen
Maakunnallisen energiastrategian toteuttaminen ja ilmastostrategian laatiminen
Luonto- ja kulttuuriympäristöjen inventointien ja ohjelmien laatiminen
Valtakunnallisten ja alueellisten liikenneverkkojen kehittäminen sekä alueellisten
ja paikallisten liikenneinvestointien riittävän tason turvaaminen.
Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040
1. Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen koordinoinnille
Luodaan liikenteelliset edellytykset kompakteille yhteiskuntarakenteille ja
palveluverkkojärjestelmien tehokkaalle käytölle kaupunkiympäristöissä ja
kehittyvillä kyläalueilla
Kaupunkien molemminpuolinen yhteistyö tulee helpottamaan matkustamista ja
toimitusketjujen funktionaalisuutta keskusten välillä
2. Kehitetään saavutettavuutta ja liikkumismahdollisuuksia
Yhteyksiä kaupunkialueiden sisään ja kaupunkien välillä kehitetään vastaamaan
matkustus ja rahtitavaraketjujen tarpeita
Junayhteyksiä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun välillä nopeutetaan sekä
palvelutasoa parannetaan
Merenkurkun kansainvälisiä henkilöliikenneyhteyksiä kehitetään
Lentoyhteyksiä parannetaan
Joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan kaupunkialueilla
Tieyhteyksien ohjeistuksia parannetaan
3. Parannetaan logistisia käyttöolosuhteita
Pohjanmaan pääyhteyksiä ja liikennepalveluita tullaan kehittämään siten että
liikenne ja tavaroiden kuljetus sujuu ilman häiriöitä (alhainen melutaso) ja että
kuljetusten aikataulutus voidaan ennustaa
Satamayhteyksien kehittäminen.
Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2030
Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa 2030 korostuu elinvoimaiset kaupunkiseudut
ja hyvin toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maatalousalueineen ja
maaseutuelinkeinoineen. Pohjanmaan aluerakenteen muodostaa kolme erilaista
keskustan verkostoa:
1) Vaasanseutu, jonka muodostavat Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat. Pohjanmaan
maakuntakeskus Vaasa on koko maakunnan veturi. Vaasa on yliopistokaupunki ja
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 5 (27) 29.11.2012
sen asemaa korostaa myös keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren
yhteistyössä.
2) Pietarsaaren seutu, joka on maakunnan pohjoinen aluekeskus. Seudun vahvuutena
ovat monipuolinen teollisuus ja hyvät liikenneyhteydet.
3) Suupohjan rannikkoseutu, joka on kolmen kaupungin muodostama aluekeskus.
Seudun vahvuus perustuu laajaan yhteistyöhön, kemialliseen ja mekaaniseen
puunjalostukseen sekä lasinalaisviljelyyn.
4 Pietarsaaren seutukunta
Pietarsaaren seutu muodostuu viidestä kunnasta. Pietarsaaren seutukunnan
vaikutusalue ulottuu pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Vaasan seudulle. Seudun keskus
on rakenteeltaan tiivis Pietarsaaren kaupunki. Toinen seudun kaupungeista on
Uusikaarlepyy. Lisäksi seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören
kunnat. Muissa kunnissa asutus on hajaantunut pienempiin kuntataajamiin ja kyliin.
Viiden kunnan muodostama kokonaispinta-ala on yli 4540 neliökilometriä. Koska
kyseessä on rannikolla sijaitseva seutukunta, vesistöjen osuus kokonaispinta-alasta on
korkea. Maapinta-alaa Pietarsaaren seudulla on yhteensä noin 2470 km2.
Seutukunnassa asuu kaiken kaikkiaan hieman alle 50 000 asukasta ja väestöntiheys on
noin 20,0 asukasta neliökilometriä kohden, kun taas valtakunnallinen keskiarvo on 17,5
as/km2.
Pietarsaaren seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Vuoden aikana
väestö lisääntyi 111 henkilöllä. Vuonna 2010 seutukunnassa oli 3 670 yritysten
toimipaikkaa, joissa työskenteli 13 568 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien
työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 5,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1286.
Maahanmuuttajien työllisyys on kansallisessa vertailussa hyvä.
Pietarsaaren seudun kunnat ovat enemmistökieleltään ruotsinkielisiä. Seudulla asuvia
ruotsinkielisiä on miltei 76 % koko väestöstä. Eniten ruotsinkielisiä suhteessa
väkilukuun on Luodossa, jossa peräti 92,6 % asukkaista on ruotsinkielisiä.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 6 (27) 29.11.2012
Seutukeskuksen eli Pietarsaaren kaupungin väestöstä lievä enemmistö (56,4 %) puhuu
äidinkielenään ruotsia.
Seudun liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat rannikon
suuntainen valtatie 8 ja valtatie 19, joka tarjoaa yhteydet Seinäjoen ja Tampereen
suuntaan. Pännäisten asema tarjoaa seudulle rautatieyhteyden muualle maahan.
Kokkola-Pietarsaari lentoasema palvelee kotimaan yhteyksiä sekä ulkomaille
suuntautuvia tilauslentoja. Pietarsaaren satama palvelee rahtiliikennettä.
Seudun merkittävä vahvuus on teollisuus. Vahvoja elinkeinoja ovat maatalous, massan
ja paperin valmistus, elintarviketeollisuus, veneteollisuus sekä metalli-, kumi- ja
muovituotteiden valmistus. Perinteisesti alueen teollisuus on ollut kansainvälistä.
Seudun maatalous ja maaseutu on varsin elinvoimaista. Maataloudessa on panostettu
karjankasvatukseen sekä luomutuotantoon. Yksi tärkeä maatalouden tuotantohaara on
turkistarhaus.
Elinkeinoelämä jakaantuu pääasiassa kolmeen pääalaan; teollisuus (34 %), julkinen
sektori (26 %) ja yksityinen palvelusektori (19 %). Koko maakunnan tilastoihin
verrattuna Pietarsaaren seudulla on enemmän teollisuuden sektorille kuuluvia
työpaikkoja ja hieman vähemmän julkisen- ja yksityisen palvelusektorin työpaikkoja.
Erityisesti yrityksillä Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnissa on vaikeuksia rekrytoida
ammattitaitoista työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto kasvaa vakaasti. Puute
metallimiehistä ja rakennusmiehistä on vaikeutunut. Alkutuotannon ja kaupanalan
osuudet ovat samansuuruiset, kun taas Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin
alkutuotannon osuus on hieman pienempi. Pietarsaaren seudulla työttömyystilanne on
kaikissa kunnissa valtakunnallista keskiarvoa parempi. Vuoden 2009 tietoihin
perustuen, seutukunnassa keskimääräinen työttömyysprosentti oli n. 8 % kun se
valtakunnallisesti oli peräti 10,8 %. (Alueelliset talousnäkymät 1/2012, TEM:n ja
ELY:keskusten julkaisu)
Pietarsaaren kaupungin sataman käyttöaste on hyvä ja vakiinnuttaa asemaansa
selluloosan, paperin ja puun lastaussatamana. Uusi väyläsyvyys tulee nostamaan
kapasiteettia. Väylää Pietarsaaren satamaan syvennetään 9 metristä 11 metriin. Työ
aloitettiin vuonna 2011. Liityntäliikenne satamaan Pietarsaaren läpi on suunniteltu ja
osittain aloitettu. Vilkkaasti liikennöity tie odottaa valtion rahoituspäätöstä.
Pietarsaaren seudun aluerakenneskenaariot
Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota (JASU, 2005) kuvaa
yhdyskuntakehityksen vaikutuksia. Skenaariot ovat:
1. Polarisoitu aluerakenne
2. Kehitysvyöhykealuerakenne
3. Lähikeskusaluerakenne
Polarisoitu aluerakenne -skenaario perustuu voimakkaaseen keskittymiseen ja
toimintojen globalisaatioon, jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun sekä
kaupallisteknologisiin arvoihin.
Kehitysvyöhykealuerakenne –skenaario perustuu maanosien kehityksen eriytymiseen,
eurooppalaiseen maakuntiin pohjautuvaan hallintokulttuuriin, seudullisten
kehitysvyöhykkeiden toiminta- ja rakennemalleihin sekä omavaraisuus-paikallisuus
arvoihin. Kulutus ja tuotanto ovat tässä skenaariossa nykytasolla.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 7 (27) 29.11.2012
Lähikeskusaluerakenne –skenaario perustuu paikallisuuteen, omavaraisuuteen ja
omatoimisuuteen perustuviin toimintoihin ja rakenteisiin sekä ekologia-arvoihin. Kulutus
ja tuotanto ovat tässä skenaariossa laskussa.
Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota on esitetty seuraavassa kuvassa.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 8 (27) 29.11.2012
5 Asuminen ja vapaa-aika
Väestö
Pietarsaaren seudun väestömäärä on kasvanut vuosina 1980-2010. Pietarsaaren
seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Pietarsaaren seutu on onnistunut
pitämään väestönsä ja muodostamaan vastapainoin suurille asutuskeskittymille.
Prosentuaalisesti suurin väestönkasvu on ollut Luodon ja Pedersören kunnissa sekä
suurin prosentuaalinen lasku puolestaan Kruunupyyssä.
Kuva 1. Pietarsaaren seudun väestökehitys ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus, 2011).
Pietarsaaren seudulla on suuri syntyvyys, mikä on nähtävissä nuorimmissa ikäluokissa.
Äidinkielenään ruotsia puhuu 76 %, suomea 21 % ja muita kieliä 3 % väestöstä.
Väestöntiheys seutukunnassa on 20 hlö/km2. Väestön koulutustaso on suhteellisen
matala. Alueen korkein koulutustaso on Pietarsaaressa. Toisen asteen koulutusta on
kuitenkin tarjolla monipuolisesti. Taajamoituminen ei ole ollut niin voimakasta kuin
maassa keskimäärin.
Pietarsaari ja Uusikaarlepyy toimivat vetävinä keskuksina. Pietarsaaren seudun
nopeimmin kasvavat taajamat ovat Luoto ja Bosund. Prosentuaalisesti eniten
menettänyt taajama on Teerijärvi, josta on suurin etäisyys lähimpään kaupunkiin.
Haja-asutusväestö kasvaa prosentuaalisesti eniten 10 kilometrin säteellä Pietarsaaresta
ja Kokkolasta. Pietarsaaren ympäristön haja-asutusalueet kasvavat nopeammin kuin
itse taajama.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 9 (27) 29.11.2012
Kuva 2. Väestömuutos Pietarsaaren seudulla v. 2005-2011.
Muuttoliike
Suurin nettomuuttovirta Pietarsaaren seudulla vuosina 2005-2010 suuntautuu
Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen, samoin Pedersörestä on suurempi nettovirta
Pietarsaareen. Luodon ja Kruunupyyn sijainti lähellä kaupunkien työssäkäyntialueita
tekee niistä houkuttelevia asuinpaikkakuntia. Pietarsaari houkuttelee asukkaita
naapurikunnista, mutta menettää asukkaita suurempiin kaupunkeihin.
Uuteenkaarlepyyhyn muuttaa paljon väkeä myös ulkomailta. Pietarsaaren seutu
menettää asukkaita myös muille alueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 10 (27) 29.11.2012
Kuva 3. Nettomuuttovirrat Pietarsaaren seudulla v. 2005-2010.
Asumiseen liittyvät skenaariot
VTT:n raportin mukaan Pietarsaaren seutu tarvitsee 4180 uutta asuntoa vuoteen 2030
mennessä. Pietarsaaren seudulla 35 % uusista asunnoista rakennetaan taajama-
alueiden ulkopuolelle. Alla on esitelty kolme skenaariota erilaisin painotuksin, mihin
uudet 4180 uutta asuntoa voisivat sijoittua.
1. Nykymeno, jolloin asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa
suunnittelua
Vapaampi rakentaminen
Alkutuotanto ja tulevaisuudessa suunniteltavat alueet saattavat häiritä kehitystä
Vaikea järjestää kunnallisia palveluja vrt. haja-asutusalueet
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 11 (27) 29.11.2012
2. Vahvat palvelutaajamat, jolloin asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja
asutuskeskittymiin lähelle palveluita
Palvelutaajamat kasvavat, julkiset ja kunnalliset palvelut kehittyvät
Korkea palvelutaso voidaan taata tietyissä taajamissa
Pietarsaari säilyy selkeänä aluekeskuksena
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 12 (27) 29.11.2012
3. Elävät kylät, jolloin asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että
maaseudulle
Kylät ja taajamat kasvavat
Maaseudulla rakentamisen ohjaaminen ydinkyliin
Ei häiritse alkutuotantoa
Pietarsaari on alueen palvelukeskus
Virkistys ja matkailu
Matkailu työllisti Pietarsaaren seudulla 116 henkilötyövuotta vuonna 2010. Pietarsaaren
seudun rannikolla on laaja virkistys- ja suojelualuevyöhyke. Rannikkoalue sisältyy
laajempaan Merenkurkun ympäristön verkostoon. Natura 2000 alueita
Uudessakaarlepyyssä ovat Stormossen – Mesmossen – Blekmossen –
Svartholmsmossen sekä Storsand. Pietarsaaren seudulla on useita kulttuurimaisema-
alueita. Pietarsaaressa on säilynyt merkittävä kokonaisuus vanhaa pohjalaista
puukaupunkia. Meren läheistä ympäristöä on mahdollisuus kehittää saaristo- ja
luontomatkailuun sekä kyliä maaseutumatkailuun. Virkistys- ja luontomatkailua voidaan
edelleen kehittää.
7 Sillan Saaristo markkinoi Kokkolan, Pietarsaaren, Pedersören, Kruunupyyn, Luodon ja
Uudenkaarlepyyn matkailutarjontaa. Tie numero 749 kulkee Pietarsaaresta Kokkolaan
aivan länsirannikkoa pitkin. Sitä nimitetään usein Seitsemän sillan tieksi, jolla on
pituutta noin 35 kilometriä. Reitin varrella on paikkoja kuten Vikarholmen, Holm,
Eugmo, Bosund ja Öja. Koko matkan tiestä erotettuna kulkee päällystetty pyörätie.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 13 (27) 29.11.2012
Kuva 4. Virkistys- ja matkailualueet sekä reitit Pietarsaaren seudulla.
6 Liikenne
Maantieliikenne
Pietarsaaren seudulla on kattava liikenneverkko, mutta esimerkiksi valtion teiden
kehitys on jäljessä suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin, maankäyttöön ja liikenteen
kasvuun. Suurimman maantieliikenteen kasvun odotetaan tapahtuvan valtatiellä välillä
Kokkola-Alajepua, rantatiellä välillä Holm-Sundby, kantatiellä 68 välillä Pietarsaari-
Edsevö sekä Pietarsaari-Pännäinen.
Pendelöintiliikenne yli kuntarajojen on kasvanut tasaisesti, samoin työmatkat ovat
pidentyneet. Suurimmat pendelöintivirrat ovat Pedersörestä, Luodosta ja Kokkolasta
Pietarsaareen. Kruunupyyn kunta on seudun ainoa kunta, joka kuuluu Kokkolan
pendelöintialueeseen Pietarsaaren sijasta.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 14 (27) 29.11.2012
Kuva 5. Pendelöinti Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.
Joukkoliikenteen kehittäminen on seudulle haaste. Suurin osa työpaikkaliikenteestä
kuljetaan yksityisautoilla. Joukkoliikenne toimii hyvin Pietarsaaren ja Pännäisten
rautatieaseman välillä. Reitti Kokkolasta Luodon ja Kruunupyyn kautta Pietarsaareen ja
edelleen Uutenkaarlepyyhyn ja Vaasaan on suhteellisen hyvin linjaliikennöity.
Alavetelistä on myös toimiva liikenne Kokkolaan. Joukkoliikenne vaatisi kuitenkin
edelleen kehittämistä.
Lentoliikenne
Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla on suuri alueellinen merkitys. Lentoaseman
reittiliikenne on ollut muutosten kohteena. Sisämaan liikenne toimii Helsinkiin.
Ulkomaan uusi reitti on Tukholmaan. Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla oli 94 583
matkustajaa vuonna 2011. Tällä hetkellä alueen lentoasemalla ei ole huomattavaa
lentorahtiliikennettä, koska käytössä olevat lentokonetyypit eivät tarjoa tätä
mahdollisuutta. Suurin osa alueen lentorahtiliikenteestä kulkee siis maanteitse ensin
Tampereelle, Helsinkiin ja Turkuun ja jatkaa sieltä edelleen ilmateitse.
Junaliikenne
Pännäisten rautatieaseman ohittaa 24 matkustajajunaa, joista neljä Pendolino-junaa ja
kahdeksan Intercity-junaa pysähtyy Pännäisissa. Pännäisten aseman henkilöliikenne on
parantunut jonkin verran ja Pendolino-junat ovat korvanneet pikajunat. Radalla on
tehty ja tehdään edelleen korjausparannuksia. Pännäisten aseman alueelle tehdään
myös laajoja investointeja, jotka nostavat aseman palvelutasoa.
Satamaliikenne
Pietarsaaren sataman tavaraliikenne oli 1,66 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Kaksi
kolmasosaa tavaraliikenteen määrästä oli tuontia ja suurin tuontiryhmä eli 62 % oli
raakapuu ja hake. Vienti oli yli puoli miljoonaa tonnia, joista suurimmat vientituotteet
olivat paperimassa ja sahapuutavara. Etenkin tuonti on kasvanut satamassa
voimakkaasti. Pietarsaaren satamaa kehitetään syventämällä satamaan johtavaa
vesiväylää.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 15 (27) 29.11.2012
Kuva 6. Infrastruktuuri Pietarsaaren seudulla.
Tietoliikenne
Hyvien tietoliikenneyhteyksien saatavuuden odotetaan lisääntyvän ja lisäävän myös
etätyötä. Esimerkiksi JNT on rakentanut liittymiä Pietarsaaressa ja Luodossa ja yritys
toimittaa palveluja suurelle osalle Pietarsaaren seutua. Kuituverkon laajennus sekä
taajamissa että haja-asutusalueilla jatkuu edelleen.
Energiahuolto
Ilmastonmuutos, kokonaissähkönkulutuksen kasvu ja energian kallistuminen ovat
syynä siihen, että joudutaan panostamaan uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin
energiamuotoihin. Pietarsaaren seudulla tuotetaan enemmän energiaa kuin kulutetaan.
Pietarsaaren seudun energiatuotanto koostuu Alholmens Kraftin ja UPM-Kymmene
Oyj:n tuotannosta, vesivoimasta ja Luodon yhdestä tuulivoimalasta. Tämän lisäksi
tuotetaan paikallisesti hakekaukolämpöä. Bioenergian tuotanto on ollut kasvussa,
samoin jätteenpolton merkitys on kasvanut. Valtakunnallisesti kannustetaan
panostamaan tuulivoimaan ja Pietarsaaren seudulla on potentiaalia panostaa tähän
energiamuotoon.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 16 (27) 29.11.2012
Kuva 7. Energiahuolto Pietarsaaren seudulla.
7 Elinkeinoelämä ja palvelut
Elinkeinoelämä
Pietarsaaren seudulla palvelusektori työllisti 56,6 %, jalostus 34,6 % ja alkutuotanto
7,9 % työtätekevästä väestöstä vuonna 2009. Useimmat uusista työpaikoista eli kaksi
kolmasosaa ovat syntyneet taajamiin. Vuonna 2009 taajamissa oli 87,3 % Pietarsaaren
seudun työpaikoista.
Pietarsaaren seudun maatalousyritysten määrä on laskenut 200 yrityksellä
kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä maatalousyritysten määrä on noin tuhat.
Maatilojen viljelty peltoala on samalla kasvanut. Luomuviljelyn osuus viljellystä pinta-
alasta oletetaan olevan tällä hetkellä 9 % Pohjanmaan ELY:n alueella.
Elintarviketuotanto työllisti 900 henkilöä Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.
Suuremmista aloista eniten ovat menettäneet paperi- ja paperitavara-ala sekä teräs- ja
metallintuotanto. Veneklusteri on säilynyt, vaikka alalla on ollut haasteita. Seudun
pienimmät tuotantoalat eli vaatetus-, tekstiili- ja huonekaluala ovat hieman
supistuneet. Seudun tuotantoteollisuus sijaitsee Pietarsaaren ja suurempien taajamien
ympäristössä.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 17 (27) 29.11.2012
Kuva 8. Tuotantoteollisuuden monipuolisuus Pietarsaaren seudulla vuonna 2009
(Lähde: Toimiala Online, 2012).
Kuva 9. Työpaikkojen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.
Palvelut
Palvelujen saatavuus on Pietarsaaren seudulla kohtalaisen hyvä. Pietarsaaren kaupunki
on suurin palvelukeskus ja myös Pedersöressä on viisi paikkakuntaa (Sandsund,
Pännäinen, Kolppi, Ähtävä, Lillby), joilla on korkea palvelutaso. Uudenkaarlepyyn
palvelukeskukset ovat kaupungin keskusta, Munsala ja Jepua. Luodossa on Holmin
kuntakeskus ja Kruunupyyn kunnassa kolme kuntaosakeskusta (Kruunupyy, Teerijärvi,
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 18 (27) 29.11.2012
Alaveteli). Maakuntakaavan mukaan palvelukylinä toimivat Bosund, Ala-Ähtävä,
Nederpurmo ja Småbönders.
Kuva 10. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2010/2012.
Kuva 11. Kunnallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2012.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 19 (27) 29.11.2012
Kaupalliset palvelut ovat parhaimpia Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Viisi
kyläkauppaa on lopettanut toimintansa vuosien 2005-2011 aikana, mutta kahden
kaupan toiminta on käynnistynyt uudelleen uusin voimin. Vuoden 2005 jälkeen on
lakkautettu kyläkoulu sekä Pedersörestä että Uudestakaarlepyystä. Viiden kyläkoulun
kohdalla on keskusteltu lakkautusmahdollisuudesta. Terveydenhuoltovastaanottoihin on
myös tulossa muutoksia yhdistämällä toimintoja.
Kuva 12. Palvelujen saatavuus Pietarsaaren seudulla v. 2012.
8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta
Nykyistä Pietarsaaren seudun kehitystä on verrattu JASU:n kolmeen skenaarioon. Tulos
osoittaa, että kehitysvyöhykealuerakenne vastaa parhaiten nykyistä kehitystä.
Pietarsaaren seudulle ovat merkittäviä seuraavat suuntaukset:
Myönteinen väestönkehitys
Etäisen maaseudun ja kylien väestö vähenee
Pietarsaaren ydinkeskustan väestö pysähtyy, mutta lisääntyy heti kaupungin
ympäristössä
Pietarsaari ja Luoto ovat houkuttelevia muuttokohteita
Pietarsaaren seutu menettää nuoria asukkaita Suomen suuremmille
kaupunkialueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun
Muutto ulkomailta lisääntyy, ulkomaalaisten osuus kasvaa
Koulutuskehitys on valtakunnan tasoa alhaisempi
Kaupallinen tarjonta keskittyy suurempiin taajamiin
Työpaikat keskittyvät taajamiin
Maatalouden rakennemuutos jatkuu, maatilojen koko kasvaa ja lukumäärä
vähenee.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 20 (27) 29.11.2012
Juna-, satama- ja lentoliikenteen kehitys näyttää vakaalta
Pendelöinti lisääntyy ja työmatkan pituus kasvaa, liikkuvuus työmarkkinoilla on
lisääntynyt
Tietoliikenneyhteydet edistyvät, kuituverkkoa laajennetaan edelleen
Uusiutuvissa energiamuodoissa on kehityspotentiaalia.
9 Skenaariotyöpajan tulokset
Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat
Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Työpajoissa
käsiteltiin kolmea eri teemaa: Asuminen ja vapaa-aika, Liikenne sekä Elinkeinoelämä ja
palvelut. Työpajojen vastausten yhteenvedot on esitetty alla.
Asuminen
- Työpaikat on kaiken A&O
- Hyvinkoulutetun työvoiman houkuttelu
- Markkinointi tärkeää vrt. lapsiperheet, viihtyisä asuinympäristö, merenläheisyys
- Kulttuuriympäristöt ja vanha rakennuskanta säilytettävä
- Palstavijelymahdollisuuksia kehitettävä
- Kaksikielisyyden hyödyntäminen vrt. kielikylvyt
- Uusien tulokkaiden sitouttaminen, maahanmuuttajien integroiminen
työmarkkinoille
- Koulutustarjonnan parantaminen
- Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta
- Uusi asuntotuotanto taajamiin lähelle työpaikkoja ja palveluita
- Tiiviimpi asuminen takaa paremmat palvelut
- Uutta asuntotuotantoa Pietarsaaren läheisyyteen (Pietarsaari-Sandsund-
Risöhäll) ja kehityskäytäviin vrt. JASU ja MAL-prosessit
- Pietarsaaren seudulla tulee olla yksi selvä alueellinen keskus
- Maaseutu pidettävä elävänä, tiettyjä kyliä on kehitettävä
- Vapaa-ajan tontteja on riittävästi, tonttitarjontaa mieluummin vakituiseen
asumiseen
- Rakentamattomilla ranta-alueilla yleinen saavutettavuus säilytettävä, vapaa-
ajan rakentaminen kauemmas rannasta vrt. yhteiset ranta-alueet
- Teollisuuden tilantarve tulisi myös huomioida suunnittelussa.
Vapaa-aika
- Vapaa-ajan palveluihin enemmän yhteistyötä, tarvitaan alueellista työnjakoa
- Kuntien yhteistyö liikuntapaikkarakentamisessa vrt. jäähalli, hiihtoputki,
moottoriurheilukeskus, tekonurmikentät
- Olemassa olevien liikunta- ja kulttuurikohteiden kunnostaminen, voimavarat
keskitettävä erikoistumiseen
- Seuratoiminnan kehittäminen
- Pyörä-, retkeily- ja moottorikelkkareitistöjen kehittäminen
- Venematkailun kehittäminen vrt. vierasvenesatamat
- Kalastusmatkailun kehittäminen
- Pääsy saaristoon taattava
- Matkailumarkkinoinnin kehittäminen, tehokkaampi matkailuorganisaatio,
matkailutuotteiden paketointi
- Matkailu perustuu palveluiden saatavuuteen
- Ympärivuotisen matkailun kehittäminen
- Enemmän bed&breakfast tyyppistä majoitusta.
Liikenne
- Vt 8 hyvin vilkasliikenteinen, liikenneturvallisuutta ja olosuhteita parannettava
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 21 (27) 29.11.2012
- Kevyenliikenteen väylien kehittäminen
- Vt 8/19 risteysaluetta tulee kehittää
- Runkotieverkosto vt 19-vt 8 Alajepua-Kokkola tulee elvyttää
- Vt 19 on alueen tärkein yhteys suurimpiin asutuskeskuksiin vrt. Helsinki,
Tampere, Turku
- Vt 13 ja mt 63, osa teistä huonossa kunnossa, kuuluvat eri tiepiireihin
- Matkailutietä 749 (Ytterjeppo-Nykarleby-Jakobstad-Larsmo-Karleby) tulisi tuoda
paremmin esiin
- Satamaliikenteen kehittäminen: vt 68, kolmioraide Pännäisessä, satamaraiteen
sähköistys, ratapihan siirto satama-alueelle, yhteys satamaraiteelle etelän
suunnasta
- Pietarsaari-Kokkola joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen
- Joukkoliikenne (linja-auto) voisi toimia kehämäisesti vrt. Jakobstad-Nykarleby-
Kovjoki-Bennäs-Sandsund-Jakobstad
- Mahdollisuus kuljettaa polkupyörää bussissa
- Kevyenliikenteenväylien parantaminen mm: Lövö-Sandsund, Nykarleby-
Jakobstad, Pietarsaaren taajama-alue
- Lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja
kevyeneliikenteenväylien parantaminen
- Uusien lentoreittien avaaminen vrt. Tukholma
- Lentoaseman joukkoliikennneyhteyksien (linja-auto- ja taksiliikenne)
kehittäminen ja markkinointi
- Logistiset keskukset: vt 8, Kronoby, Edsevö, Ytterjeppo, vt 8/vt 19 risteys, mt
68 ja 748 Kruunupyyssä
- Uusia energiamuotoja kehitettävä vrt. tuulivoima, biokaasu.
Elinkeinoelämä
- Hyvä tonttitarjonta, myös pienyrityksille
- Toimivat liikenneyhteydet
- Yhteistyö saman toimialan yritysten kesken, mahdollisuus suurempiin
markkinoihin ja osaamiseen
- Työvoiman saanti ja koulutus turvattava
- Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkittava tarkasti vrt.
teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään
- Yhteistyön hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan kanssa Lithium esiintymään
(Alaveteli) liittyen vrt. etsintä- ja tutkimustyö
- Maatalous- ja turkistarhaus tulee nähdä kehitettävinä tuotannonaloina
- Työpaikkojen lisääminen myös korkeakoulutetuille
- Koulutusta yksityis- ja pienyrittäjyyteen
- Ammatillisen koulutuksen tulee palvella elinkeinoelämää
- Koulutuksessa tehtävä kuntien välistä yhteistyötä
- Kaksikielisyys ja muut kielet ovat voimavarana vrt. kansainvälistyminen
- Lisää tietoa alueen työpaikoista
- Menestystarinoiden markkinointi.
Palvelut
- Kunnan peruspalvelut oltava kunnossa
- Maaseutu tulisi voida pitää elinvoimaisena
- Palvelut suomenkielisille työntekijöille vrt. suurteolliset työpaikat
- Ei ole mahdollista pitää yllä samanlaista kaupallista palvelutasoa kaikkialla,
palvelut tulevat keskittymään
- Tilaa vaativa kauppa voisi sijoittua sinne missä on riittävästi tilaa ja hyvät
logistiset yhteydet vrt. lähelle valtateitä ja rautatietä, Pietarsaaren ratapiha-
alue, Pedersöre-Edsevö alue
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 22 (27) 29.11.2012
- Kunnalliset palvelut vaativat keskittämistä vrt. taloudelliset syyt
- Asumisella ja kaavoituksella on merkitystä kunnalliseen palvelutasoon
- Sosiaali- ja terveydenhuollossa alueellista yhteistyötä tulee lisätä
- Julkisen liikenteen palvelujen kehittäminen vrt. Kokkola-Pietarsaari ja muut
selkeät reitit
- Enemmän virkistyspalveluita.
10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset
MAL All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissä, johon oli kutsuttu kaikki
valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaariin
osallistui yhteensä 62 henkilöä. Seminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestys,
jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa erilaisiin vaihtoehtoihin ja
skenaarioratkaisuihin. Äänestyksessä esitetyt kysymykset ja vastaukset prosentteina on
esitetty alla.
1. Mitä kuntaa edustatte? (n=47)
1. Pietarsaari 38,3 %
2. Uusikaarlepyy 8,5 %
3. Kruunupyy 8,5 %
4. Luoto 12,8 %
5. Pedersöre 25,5 %
6. Muu 6,4 %
Eniten osallistujia oli Pietarsaaresta ja Pedersörestä.
2. Minne uusi asuntotuotanto Pietarsaaren seudulla tulisi sijoittaa? (n=46)
1. Asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa suunnittelua (nykymeno) 0 %
2. Asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja asutuskeskittymiin lähelle palveluita
(vahvat palvelutaajamat) 50,0 %
3. Asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että maaseudulle (elävät kylät)
45,7 %
4. Kukin kunta päättää asuntotuotannon sijoittumisesta itsenäisesti eikä yhteistyötä
tarvita 4,3 %
Valtaosa vastaajien mielipiteistä jakaantui kahden vaihtoehdon välille eli uuden
asuntotuotannon tulisi keskittyä nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin tai sijoittua
tasaisesti taajamiin ja maaseudulle.
3. Mikä on Pietarsaaren seudun tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää
tulevaisuudessa? (n=48)
1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan
merkittävästi 56,3 %
2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse
12,5 %
3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 8,3 %
4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen
22,9 %
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 23 (27) 29.11.2012
4. Mikä on Pietarsaaren seudun toiseksi tärkein liikennekysymys, jota tulisi
edistää tulevaisuudessa? (n=44)
1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan
merkittävästi 22,7 %
2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse
63,6 %
3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 4,5 %
4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen
9,1 %
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää
tulevaisuudessa on alueen saavutettavuuden ja maantieliikenteen turvallisuuden
parantaminen. Tärkeänä nähtiin myös se, että joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen
väyliä kehitettäisiin. Muita kehittämiskohteita ovat mm. tuontiteollisuuden liikenne-
edellytysten parantaminen meri- ja rautateitse sekä kansainväliset yhteydet lentoteitse.
5. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua
Pietarsaaren seudulle (paras vaihtoehto)? (n=44)
1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 27,3 %
2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 22,7 %
3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 9,1 %
4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 40,9 %
6. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua
Pietarsaaren seudulle (toiseksi paras vaihtoehto)? (n=40)
1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 20,0 %
2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 42,5 %
3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 2,5 %
4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 35,0 %
Vastaajien mielestä paras tapa houkutella yrityksiä ja työpaikkoja Pietarsaaren alueelle
on se, että koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla, samoin hyvällä
tonttitarjonnalla ja toimivilla liikenne- ja logistiikkayhteyksillä on merkitystä.
7. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla
(tärkein vaihtoehto)? (n=44)
1. Päivähoito ja koulu 63,6 %
2. Terveysasema 0 %
3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 11,4 %
4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 0 %
5. Kaikki yllä mainitut 25,0 %
8. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla
(toiseksi tärkein vaihtoehto)? (n=46)
1. Päivähoito ja koulu 28,3 %
2. Terveysasema 6,5 %
3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 54,3 %
4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 10,9 %
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 24 (27) 29.11.2012
Vastaajien mielestä tärkein palvelu, joka laatukylässä tai laatukeskuksessa tulisi
vähintään olla on päivähoito ja koulu. Tärkeänä koettiin myös se, että kaikki
peruspalvelut löytyisivät näistä keskuksista. Myös kaupalliset palvelut, kuten kauppa,
apteekki, posti ja pankki, koettiin tärkeäksi.
9. Mikä on mielestänne tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL –
yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46)
1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 10,9 %
2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden
parantamiseksi 47,8 %
3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 13,0 %
4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 28,3 %
10. Mikä on mielestänne toiseksi tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL
–yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46)
1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 6,5 %
2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden
parantamiseksi 30,4 %
3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 21,7 %
4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 41,3 %
Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun
MAL-yhteistyössä tulisi ratkaista on yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja
logistiikkaolosuhteiden parantamiseksi. Samoin palveluyhteistyön kehittäminen
julkisissa ja kaupallisissa palveluissa koettiin tärkeäksi.
11. Mikä on tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa? (n=45)
1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL –
kysymyksissä 66,7 %
2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen
merkittävimmissä MAL –kysymyksissä 11,1 %
3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 6,7 %
4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 15,6 %
12. Mikä on toiseksi tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa?
(n=45)
1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL –
kysymyksissä 22,2 %
2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen
merkittävimmissä MAL –kysymyksissä 13,3 %
3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 33,3 %
4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 31,1 %
Vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että tärkein asia, joka MAL-yhteistyössä tulisi
saavuttaa on paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL-
kysymyksissä. Myös yhteistyö naapuriseutujen kanssa mm. Kokkola ja Vaasa koetaan
tärkeäksi.
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 25 (27) 29.11.2012
11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet
Työn tavoitteena on ollut koota yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset
tavoitteet maankäyttö-, asumis- ja liikennekysymyksissä Pietarsaaren seudulla. Työ
palvelee jatkossa vuonna 2013 laadittavaa Pietarsaaren seudun rakennemallityötä.
Rakennemallin avulla voidaan ohjata maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja
Pietarsaaren seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymiseksi ja kestävän kehityksen
edistämiseksi. Myös sosiaaliseen eheyteen tulee kiinnittää huomiota. Rakennemallin
tavoitteena on mm.
vahvistaa Pietarsaaren seudun kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa
edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä
edistää kuntien välistä keskinäistä yhteistyötä ja kannustaa kuntia strategisiin
valintoihin
edistää seudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea.
Tämän työn aikana saavutetut yhteiset tavoitteet voidaan määritellä MAL -
kysymyksissä neljän pääteeman alle, jotka on esitelty alla.
1. Asuminen ja vapaa-aika, ”Viihtyisät asuinympäristöt ja vapaa-ajan
viettopaikat”:
Tärkeimmät MAL -tavoitteet:
- Suunnittelun avulla tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja huomioidaan kestävän
kehityksen mukaiset ratkaisut
- Uusi asuntotuotanto keskitetään nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin lähelle
työpaikkoja, mutta osin myös maaseudulle palvelujen läheisyyteen
- Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään ja niiden palvelut turvataan
- Pietarsaaren seudulla tarjotaan erilaisia asumisvaihtoehtoja eri
elämäntilanteisiin, alueella on monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta
- Merta ja vesistöjen läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun
yhdyskuntarakenteen kehittämisessä
- Seudulle rakennetaan kattava seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva
virkistysalueiden ja yhteyksien verkko, jonka läheisyyteen myös
matkailupalvelut rakentuvat.
Muut esille nousseet tavoitteet:
- Viihtyisät ja laadukkaat asuinympäristöt houkuttelevat uusia asukkaita alueelle
- Viihtyisillä asuinympäristöillä edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- Vapaa-ajan palvelujen tarjoamisessa ja rakentamisessa tehdään kuntien välistä
tiivistä yhteistyötä
- Vanhoja kulttuuriympäristöjä säästetään ja vaalitaan
- Kaksikielisyys on seudun voimavara, joka edistää myös kansainvälistymistä
- Pietarsaaren seudulle luodaan omaleimainen, omaa kulttuuria korostava avoin
yhdyskuntarakenne, jossa monikulttuurisuuteen on kiinnitetty erityistä
huomiota.
2. Liikenne, ”Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät”:
Tärkeimmät MAL tavoitteet:
- Seudun perustiestön kunto on oltava elinkeinoelämän kuljetusten ja
liikenneturvallisuuden vaatiman tason mukaisia
- Päätieverkon vt 8 ja vt 19 toiminnallisuuden ja liikenneturvallisuuden
parantaminen mm. ohituskaistojen rakentaminen, tien leventäminen sekä
eritasojen rakentaminen ja risteysjärjestelyt
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 26 (27) 29.11.2012
- Kantateiden 68 ja 63 sekä niiden satamayhteyksien kehittäminen
- Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja
kevyenliikenteenväylien rakentaminen
- Tärkeitä hankkeita ovat myös mm. Pännäisten kolmioraide ja Pännäisten
aseman kehittäminen, Pendolino-liikenteen lisääminen sekä Pännäisten ja
Pietarsaaren sataman välisen rataosuuden sähköistäminen ja ratapihan siirto
satama-alueelle
- Joukkoliikenteen kehittäminen pendelöinti-, lentoasema- ja rautatieliikenteen
tarpeen mukaan
- Kevyen liikenteen väylien rakentaminen mm: Lövö-Sandsund, Uusikaarlepyy-
Pietarsaari, Pietarsaaren taajama-alue
- Matkailutien 749 (Alajepua-Uusikaarlepyy-Pietarsaari-Luoto-Kokkola)
kehittäminen ja markkinointi
- Mahdollisten logististen keskusten kehittäminen: vt 8, Kruunupyy, Edsevö ja
Alajepua, vt 8/vt 19 risteys, mt 68 ja 748 Kruunupyyssä.
Muut esille nousseet tavoitteet:
- Lentomatkustajamäärien lisääminen ja uusien lentoreittien avaaminen
- Seinäjoki-Oulu radan palvelutason parantamishankkeen edistäminen.
3. Elinkeinoelämä, ”Vetovoimaiset sijoittumisympäristöt yrityksille”:
Tärkeimmät MAL tavoitteet:
- Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä
sijaintipaikkoja
- Taataan hyvä tonttitarjonta myös pienyrityksille
- Työpaikka-alueita ohjataan toimivien liikenneyhteyksien läheisyyteen
- Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkitaan tarkasti mm.
teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään
- Suunnittelulla ohjataan työpaikkojen sijoittumista, saman toimialan yritykset
pyritään saamaan tiiviinpään yhteistyöhön keskenään, jolloin mahdollisuus
suurempiin markkinoihin ja osaamiseen
- Seudulla on valmius suurille alkutuotannon yksiköille vrt. maatalous,
turkistarhaus.
Muut esille nousseet tavoitteet:
- Työvoiman saanti ja koulutus turvataan, työpaikkojen lisääminen myös
korkeakoulutetuille aloille
- Maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille
- Kansainvälistymisen lisääminen koulutuksessa ja yrityselämässä
- Yrittäjyyden edistäminen
- Ammatillisen koulutuksen kehittäminen palvelemaan yhä enemmän
yrityselämän tarpeita
- Pietarsaaren seudun sijaintia mahdollisena logistisena keskuksena
markkinoidaan aktiivisesti
- Kannustetaan yrityksiä tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön myös alueellisesti
- Ollaan aktiivisesti mukana uusien energiamuotojen kehitystyössä
- Paikallisten menestystarinoiden markkinointi.
4. Palvelut, ”Laajempi yhteistyö palvelujen tuottamisessa”:
Tärkeimmät MAL tavoitteet:
- Palvelujen saavutettavuus turvataan
FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 27 (27) 29.11.2012
- Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään niin, että niissä taataan vähintään
päivähoidon ja koulun ala-asteen palvelut
- Päivittäistavarakaupan verkko pyritään pitämään laajana, erikoiskaupan palvelut
keskittyvät suurimpiin taajamiin
- Tilaa vaativan kaupan palvelut sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varteen.
Muut esille nousseet tavoitteet:
- Maaseutu pidetään elinvoimaisena
- Kunnallisissa peruspalveluissa sekä virkistys- ja kulttuuripalveluissa tehdään
tiiviinpää kuntien välistä yhteistyötä.
Rakennemalli on Pietarsaaren seudun maankäytön strateginen suunnitelma, jonka
sisällöt ovat koko seutua koskettavia. Suunnitelman lisäksi rakennemalli on prosessi,
jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. MAL yhteistyö tulee
konkretisoitumaan rakennemallityön ja vuoden 2013 aikana. Rakennemallityön aikana
tulisi saavuttaa paikallisten päättäjien yhteinen tahtotila tärkeimmissä MAL -
kysymyksissä, joita ovat uudet työpaikka- ja asuntoalueet, liikenne- ja
logistiikkakysymykset sekä palveluyhteistyö kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. MAL
–yhteistyötä on mahdollisuus laajentaa myös naapuriseutujen mm. Kokkolan ja Vaasan
kanssa.