PPPuuudddaaasssjjjääärrrvvveeennn kkkuuunnntttaaa

PPPeeerrruuusssooopppeeetttuuukkkssseeennn ooopppeeetttuuussssssuuuuuunnnnnniiittteeelllmmmaaavvvuuuooosssiiillluuuoookkkaaattt 111---222

1

Sisällysluettelo:

1. Saatteeksi 32. Arvot ja toiminta-ajatus 4

2.1 Arvot 42.2 Toiminta-ajatus 6

3. Oppimisympäristön kuvaus 64. Opetuksen mahdolliset painotukset 85. Noudatettava paikallinen tuntijako 86. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 97. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 10

7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 107.2 Matematiikka 157.3 Ympäristö- ja luonnontieto 207.4 Uskonto 23

7.4.1 Evankelisluterilainen uskonto 237.4.2 Ortodoksinen uskonto 247.4.3 Muut uskonnot 25

7.5 Elämänkatsomustieto 277.6 Musiikki 307.7 Kuvataide 337.8 Käsityö 357.9 Liikunta 387.10 Varhennettu kielenopetus 42

8. Tietostrategia 449. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 4610. Opiskelun yleinen tuki 49

10.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4910.2 Oppimissuunnitelma 4910.3 Oppilaanohjaus 5010.4 Tukiopetus 5110.5 Oppilashuolto 51

10.5.1 Ennaltaehkäisevä toiminta 5210.5.2 Tuki ja ohjaus koulunkäyntiin jakehitykseen liittyvissä vaikeuksissa 5310.5.3 Eri asiantuntijoiden yhteistyö japaikalliset tukiverkostot 54

2

10.5.4 Toimenpiteet ongelma-,onnettomuus- ja kriisitilanteita varten 5610.5.5 Koulumatkakuljetusten turvallisuudentoteuttaminen 5810.5.6 Kouluruokailu 59

10.6 Kerhotoiminta 5911. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 60

11.1 Eri tukimuodot 6011.2 Osa-aikainen erityisopetus 6011.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 6211.4 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma eli HOJKS 65

12. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 6713. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 6714. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 6815. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisenkuvauksiin 6916. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 6917. Todistukset 7018. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 70

LIITTEET

3

1. Saatteeksi

Pudasjärven kunnan perusopetuksen 1-2- vuosiluokkien opetussuunnitelma onlaadittu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vuosiluokille 1-2(19.12.2002) mukaan. Opetussuunnitelmassa on täsmennetty perusteissamääriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Se on jatkumo Pudasjärven kunnanesiopetussuunnitelmalle sekä pohja 3-6 (9)- luokkien opetussuunnitelmalle.

Opetussuunnitelman uudistuksen myötä valtakunnallisen opetussuunnitelmanperusteiden tavoitteet ja sisällöt kattavat koko ikäluokan ja koskettavat kaikkiaoppivelvollisia lapsia. Näin ollen myös erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden,joiden kasvun kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman,sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, rakentavat oman yksilöllisen opinto-ohjelman yleisopetuksen opetussuunnitelman arvoista, tavoitteista ja sisällöistä.Opetussuunnitelmassa korostuu oppilaiden yksilölliset piirteet, kiinnostuksenkohteet, kyvyt ja oppimistarpeet. Pyrkimyksenä on myös oppimiseen liittyvienriskitekijöiden ennalta ehkäiseminen ja tukitoimien oikea-aikainen aloittaminen.

Opetussuunnitelma antaa myös haastetta opetuksen järjestämiseen niin, ettäentistä paremmin pystyttäisiin huomioimaan yksilöllisiä piirteitä sekä tarpeidenerilaisuutta ja laajuutta. Suurimmaksi haasteeksi noussee oppilaat, joilla onoppimiseen liittyviä erityisen tuen tarvetta ja heidän opetuksen järjestäminenniin, että se pystyy parhaiten tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua jakehitystä. Opetussuunnitelman hengen mukaista on inklusiivisesti orientoitunutkoulujärjestelmä, joka tarjoaa tarkoituksen mukaisesti järjestetyn opetuksentasa-arvoisesti kaikille oppivelvollisille lapsille.

Koulutuslautakunta asetti kokouksessaan 19.3.2002 työryhmän laatimaanPudasjärven kunnan koululaitoksen 1-2- luokkia koskevaa alkuopetus-suunnitelmaa. Työryhmään kuuluivat Alatalo-Määttä Anna-Liisa, Eskola Virpi,Honkanen Kirsi, Härkönen Kaija, Karjalainen Annika, Poropudas Sari jaVähäkuopus Paula.

Työryhmä on käyttänyt suunnittelunsa pohjana Opetushallituksen (27.3.2002)antamia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Näiden perusteidenkumoamisen jälkeen kunnallinen opetussuunnitelma tarkistettiin uusienperusteiden (19.12.2002) pohjalta. Näiden perusteiden mukainenopetussuunnitelma on otettava käyttöön 1.8.2003.

Pudasjärvellä 22.4.2003

Alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmä

4

2. Arvot ja toiminta-ajatus

2.1 Arvot

Pudasjärven kunnan alkuopetuksen opetussuunnitelman arvot (ks. Kuvio 1)rakentuvat yhteiskunnassa olevien perusarvojen pohjalta. Arvot ilmenevätsuomalaisesta lainsäädännöstä, kansainvälisistä julistuksista ja sopimuksista,joilla pyritään ihmisoikeuksien ja elinympäristön vaalimiseen sekämonikulttuurisuuden hyväksymiseen. Arvoja on mahdollista tarkentaa myöskoulukohtaisesti, jolloin vanhemmat voidaan ottaa mukaan keskusteluun.

Itsetunto

Alkuopetuksessa tulee korostaa ja kunnioittaa jokaisen lapsen yksilöllisyyttä, jottalapsesta kehittyisi itsetunnoltaan vahva ihminen. Aikuisen antamalla positiivisellakannustuksella lapsi oppii arvostamaan omia vahvuuksiaan. Fyysisesti,psyykkisesti ja sosiaalisesti vahvaksi voi kasvaa, jos pelkäämättä voi olla omaitsensä. On tärkeää vaalia luokassa myönteistä ja hyväksyvää ilmapiiriä.Itsetunnoltaan vahva lapsi tiedostaa ja hyväksyy oman perhe- jakulttuuritaustansa. Häntä ohjataan monipuolisesti liikuntaharrastuksiin, jottaliikunnan ilo jatkuisi läpi elämän.

Kuvio 1

ItsetuntoVastuuntunto

ItsenäisyysYhteistyökyky

Suvaitsevaisuus

5

Vastuuntunto

Lapsi kehittää vastuuntuntoaan noudattamalla luokan ja koulun sääntöjä.Aikuisen tulee kunnioittaa lapsen päätöksiä ja niistä vastuunottamista. Vastuutavoidaan lisätä lapsen iän ja edellytysten mukaisesti. Monipuolisettyöskentelytavat, kuten erilaiset pari- ja ryhmätyöt sekä pienet työtehtävätkasvattavat vastuuntuntoa ja kykyä ottaa muut huomioon. Tähän liittyy myöshyvien tapojen omaksuminen ja noudattaminen. Koulussa lapsi oppiiymmärtämään yhteiselämän pelisääntöjä ja oppii sitoutumaan niihin.

Hän kasvaa myös globaaliseen vastuuntuntoon ja kestävän kehityksenymmärtämiseen. Alkuopetuksessa lapsi oppii ottamaan vastuuta ja huolehtimaanlähiympäristöstään, kuten omasta pulpetista, luokasta, koulurakennuksesta japihasta. Lapselle tarjotaan positiivisia luontokokemuksia, joiden kautta hänymmärtää ihmisen ja luonnon suhteen, ihmisen riippuvuuden luonnosta sekävuorovaikutuksen.

Itsenäisyys

Hyvän itsetunnon ja vastuuntuntoisuuden perustalta lapsi voi kasvaa itsenäiseksi.Koulun ja luokan myönteinen ja turvallinen ilmapiiri rohkaisee lasta olemaan omaitsensä. Käytännössä lasta kannustetaan luovuuteen, omiin ratkaisuihin jamielipiteisiin. Luokassa annetaan paljon tilaisuuksia keskusteluun. Oppilas osaa jauskaltaa ajatella itse. Kuitenkaan itsenäisyys ei tarkoita yksin jättämistä, vaantukena päätöksenteoissa on aina aikuinen tai oppilaskaveri. Jokaisen lapsenitsenäistyminen on prosessi, joka kulkee kullakin yksilöllä omaan persoonallistavauhtiaan. Koulun ja kodin tehtävänä on tukea lasta löytämään omaelämäntiensä itsenäisenä yksilönä turvallisesti ja hallitusti.

Yhteistyökyky

Hyvä itsetunto ja empaattisuus johtavat yhteistyökykyyn ja yhteisvastuuseen.Alkuopetuksessa harjoitellaan työskentelemään, leikkimään ja keskustelemaanerikokoisissa ryhmissä ja kaikkien luokkakavereiden kanssa. Tärkeää on lapsenaloitteellinen ja aktiivinen suuntautuminen kaikkeen toimintaan. Aikuinen voivahvistaa hyvää yhteistyökykyä antamalla välitöntä, avointa ja rakentavaapalautetta. Myös aikuisten välinen esimerkillinen yhteistyö on ensiarvoisentärkeää kehitettäessä oppilaan valmiuksia yhteistyöhön.

Suvaitsevaisuus

Alkuopetuksessa lapsi tutustuu paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. Hän saatietoa kaksikielisyydestä, saamelaisista, kansallisista vähemmistöistä, kahdestakansankirkosta, erilaisista murteista, tavoista ja tottumuksista eri puolella maata.Eurooppalaisen yhteistyön ja maahanmuuttajien ansiosta kulttuurimmemonipuolistuu koko ajan ja sitä onkin pidettävä rikkautena kansainvälisyyteen ja

6

suvaitsevaisuuteen kasvatettaessa. Alkuopetuksen tavoitteena on, että oppilassuhtautuu ennakkoluulottomasti ja ystävällisesti uusiin ihmisiin, myös erilaisiin japoikkeaviin.

2.2 Toiminta-ajatus

Alkuopetuksen toiminta-ajatus on esiopetuksen hengen mukainen,lapsikeskeinen. Leikki jää vähemmälle ja oppiminen tulee tärkeämmäksi.Pudasjärven kunnan alkuopetuksen toiminta-ajatuksena on:

OPIN, TUTKIN, TOIMIN.ILOITEN TIETOA POIMIN.

Oppiessaan lapsi rakentaa itse itselleen tietoja ja taitoja. Hän on toimiva,aktiivinen oppija, jonka omasta ajattelusta ja harjoittelusta oppimistulosviimekädessä riippuu. Oppiminen on strategista toimintaa, jolloin lapsi voi valitaerilaisia toimintamalleja eri oppimistilanteissa. Oppimista ohjaavat voimakkaastiaikaisemmat tiedot ja taidot, joiden pohjalle uusi oppiminen rakentuu. Tärkeä onmyös lapsen käsitys itsestään oppijana: näkeekö hän oppimisen itselleenmahdolliseksi. Hyvä oppimistilanne rakentuu oppilaiden omista yksilöllisistäedellytyksistä lähtien.

Toiminnallisen oppimisen kautta lapsi laajentaa kokemusmaailmaansaluonnollisella tavalla. Toimiessaan hän on tiedonhaluinen ja aktiivinen. Toiminnantulee olla elämyksellistä ja lähellä lapsen omaa kokemusmaailmaa.Yhteistoiminta kehittää tiedollisen oppimisen lisäksi oppilaan sosiaalisuutta,yhteistyötaitoja ja itsetuntoa.

3. Oppimisympäristön kuvaus

Oppimisympäristö koostuu fyysisistä ja psyykkisistä rakenteista.

Fyysiseen ympäristöön kuuluvat• luonto• ihmiset• rakennettu ympäristö: lähiympäristö, opetusvälineet, rakennukset ja tilat

Psyykkiseen ympäristöön kuuluvat• kognitiiviset• emotionaaliset• sosiaaliset rakenteet

7

PSYYKKISET TEKIJÄT FYYSISET TEKIJÄT• Henkilökunta - toimintatilat• Lapset - ympäristö (rakennettu, luonto)• Toimintamateriaalit ja –välineet - vanhemmat• Moniammatillinen tuki - käytettävissä olevat palvelut• Yhteistyötahot (kirjasto, uimahalli jne.)• Ilmapiiri• Sosiaaliset suhteet

PEDAGOGISET TEKIJÄT• Ammatillinen osaaminen• Psyykkiset toimintaresurssit• Fyysiset toimintaresurssit• Koulutus• Asenteet

Lapsiystävällinen ympäristö tuo päivänpaistetta kaikille.

Keskeisintä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä sekä oppilaiden kesken.On tärkeää ottaa huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat.Oppilaskeskeisyys tarkoittaa kasvatusta, jossa opettaja ohjaa, kannustaa, asettaaoppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Tavoitteena on, että oppimis-ympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri.

Hyvä oppimisympäristö• ohjaa oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota• tukee oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta• tukee laajasti oppilaan kasvua ja oppimista• tukee oman toiminnan arviointia• on kieliympäristönä virikkeinen ja lukemiseen ja kirjoittamiseen houkutteleva• tarjoaa tilaisuuksia myös leikkiin, monipuoliseen työskentelyyn ja liikuntaan

sekä sisällä että ulkona• on turvallinen• on oppilaan terveyttä tukeva• antaa oppilaalle mahdollisuuksia oppimisympäristönsä suunnitteluun• sisältää työvälineet ja -materiaalit sekä kirjastopalvelut, jotka ovat oppilaiden

ulottuvilla niin, että heillä voi olla aktiivinen rooli oppimistilanteissa

LAPSI

8

• tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi• antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä

mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.

4. Opetuksen mahdolliset painotukset

Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin voidaan kirjata koko koulun yhteisiä taialkuopetuksen painotuksia perusteluineen esimerkiksi lukuvuosittain.

5. Noudatettava paikallinen tuntijako

Alkuopetuksessa noudatetaan valtioneuvoston 20.12.2001 antamaa asetustaperusopetuksen tuntijaosta.

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YhteensäÄidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42A-kieli - - - - - - 8 8 16B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6 6Matematiikka 6 12 14 32YmpäristöoppiBiologia ja maantietoFysiikka ja kemiaTerveystieto

Ympäristö- jaluonnontieto

932

773

31

Uskonto/elämänkatsomustieto 6 5 11Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 7 10Musiikki 3-Kuvataide 4-Käsityö 7-Liikunta

Taide- ja taitoaineet 4- 4- 4- 8-

30

10-56

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2Valinnaiset aineet (13) 13Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - (6) (6) (12)

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, elleiopetussuunnitelmassa toisin määrätä.( ) = Opetetaan valinnaisena

1 2vuosiviikkotuntia vähintään

Äidinkieli 7 7Matematiikka 3 3ympäristö- ja luonnontieto 2 2uskonto jaelämänkatsomustieto

1 2

Oppilaan tuntimäärä on 1-2 -luokilla 19-21 tuntia viikossa.

9

Taide- ja taitoaineissa tuntijako sovitaan koulukohtaisesti. Uskontoa jaelämänkatsomustietoa voidaan opettaa myös siten, että 1. luokalla on 2vuosiviikkotuntia ja 2. luokalla 1 vuosiviikkotunti.

A-kielen opiskelu aloitetaan 3. luokalta lähtien. Kielikylpytyyppistä opetustavoidaan antaa jo 1-2 -luokilla. (ks. s. 42)

6. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Alkuopetuksessa kehitetään valmiuksia elämää sekä myöhempää työskentelyä jaoppimista varten. Kasvatus- ja oppimistavoitteet kytkeytyvät luonnollisestiarvoihin (luku 2) sekä perusopetuksen yleissivistävään tehtävään.

Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita:

Myönteinenminäkuva

• oppimisen ilo• omiin oppimiskykyihin luottaminen• utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen oppilas, jolla on terve

itsetuntoTietojen jataitojenomaksumineneri sisältö- jaaineryhmissä

• luku- ja kirjoitustaito• laskutaito• muut perustiedot ja -taidot eri sisältö- ja aineryhmissä

Oppimis- jatyöskentely-taidot

• taito käyttää aiemmin opittua uuden oppimisen perustanaoppimista pyritään ohjaamaan yksilöllisesti oppilaanerityistarpeet huomioiden

• taito kertoa, miten ajattelu kehittyy• oppilas ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta

oppimisestaan• hän kehittää omaa tapaansa oppia• hän harjaantuu tutkimaan ja työskentelemään yksin,

pareittain ja ryhmässä sekä ymmärtämään vertaisryhmänmerkityksen oppimisessaan

• hän hankkii valmiuksia kriittiseen tiedonhankintaan sekätieto– ja viestintävälineiden käyttöön

Sosiaalisettaidot jayhteisöllisyy-teenkasvaminen

Oppilas• sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan• kasvaa ahkeraksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi,

joka ottaa huomioon ja suhtautuu ihmisten erilaisuuteenymmärtävästi

• harjoittelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan jakantamaan vastuuta ratkaisustaan

• tiedostaa oman toiminnan vaikutuksen• tiedostaa kestävän kehityksen näkökulmaa• opettelee turvallista liikennekäyttäytymistä

10

• ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta jaympäristöstä

Terveys • harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa• ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään

Kieli jakulttuuri-identiteetti

Oppilas• harjaannuttaa havainnointi– ja kommunikaatiotaitoja• kykenee ilmaisemaan ajatuksia selkeästi• kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä

paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin

7. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa

Vuosiluokkakohtaiset tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa opintokokonaisuudek-si, jonka mukaan opetus järjestetään. Opintokokonaisuudet laatii opetussuunni-telman tekijä yleisen opetussuunnitelman pohjalta. Oppilas voi opiskella opintoko-konaisuuksien mukaan esimerkiksi silloin, kun hänelle on laadittu oppimissuunni-telma tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(HOJKS).

7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona,varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksentulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeenliittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Opetuksessa pyritään ottamaanhuomioon oppilaiden kehityserot kielen oppimisessa, mitkä tulevat esille muunmuassa ensimmäisellä luokalla.

Suomi äidinkielenä

Tavoitteet

Oppilas• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti, ja

hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan• osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla

omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitä• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä• ymmärtää harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen

näiden taitojen kehittymisessä• oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistä• tutustuu kieleen kuunnellessaan tekstejä, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja

tottuu jo tarkastelemaan kielen merkitystä ja muotoja• saa mahdollisuuksia kehittää medialukutaitoa sekä kehittää

viestintävalmiuksiaan myös tietotekniikan avulla

11

• kuunnellessaan ja lukiessaan kirjallisuutta tutustuu kirjakieleen, rikastaa sana-varastoaan ja mielikuvitustaan sekä saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

• innostuu lukuharrastuksesta

Keskeiset sisällöt

1.lk 2.lkPuhuminen jakuunteleminen

• Osallistumista erilaisiin luokassa käytäviin keskusteluihin• Omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumienselostamista ja tarinoiden kertomista• Kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistäimprovisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla• Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisenharjoittelua• Vastavuoroisen keskustelutaidon kehittäminen• Kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminenopettajan luennan ja kerronnan avulla; runojen ja lorujenharjoittelemista myös ulkoa

Lukeminen • Visuaalisesti lyhyiden, pientensanojen tunnistaminen• Tuttujen tekstien valelukeminen• Äänne-kirjain vastaavuus• Äänteiden yhdistäminen tavuksi• Sanojen kokoaminen tavuista• Mekaaninen lukutaito• Lauseiden lukeminen ja niidensisällön ymmärtäminen

• Lukunopeuden jalukemisen tarkkuudenkehittäminen• Pitkien ja outojensanojen tunnistaminen jalukeminen• Sujuva lukutaito• Myös sähköistentekstien tutkimistayhdessä keskustellen jaymmärtämistä tukien• Ymmärtävän lukutaidonharjaannuttaminen oh-jaamalla ymmärtämistäparantaviin strategioihin

Kirjoittaminen • Kuullun sanan tarkka tavuerottelu• Äänteiden erottelu tavusta• Tavun kirjoittaminen• Sanojen kirjoittaminen• Pienien lauseiden kirjoittaminen• Oikea kynäote• Silmä-käsi- yhteistyönvahvistaminen sekä harjaantumistamyös tietokoneen hiiren käyttöön• Pien- ja suuraakkoset• Sanavälin hahmottaminen• Sanan jakaminen eri riveille• Isot alkukirjaimet tutuissa

• Tyyppikirjaimet• Oikeinkirjoituksenharjoittelu• Omien juttujenkirjoittaminen, joissapäähuomio sisällössä jaluomisen ilossa

12

nimissä ja lauseen alussa• Lauseen lopetusmerkkeihintutustuminen• Omia pieniä juttuja

Kielentuntemus • Kielellisen tietoisuudenkartuttaminen; kirjain, äänne,tavu, sana, lause• Yksikkö, monikko• Lausetajun kehittäminen

• Isot välimerkit, piste,kysymys- ja huutomerkki• Äng-äänne• Sanojen oikeinkirjoitus(geminaatta, diftongi,yhdyssanat)• Vokaalit, konsonantit

Kirjallisuus • Monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaakuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien• Kirjallisuuden maailmaan tutustutaan mahdollisuuksienmukaan myös videoina, elokuvina, kuunnelmina ja teatterinasekä digitaalisessa muodossa• Kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä onelämyksellisyys ja lukukokemuksen jakaminen, mm.virikkeiden saaminen luovaan toimintaan• Keskustelua kirjoista tutustuen käsitteisiin päähenkilö,tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittäminenaiempiin kokemuksiin• Luokkakirjaston ja/ tai koulukirjaston ja yleisen kirjastonkäytön harjoittelua

Muut äidinkielen oppimäärät

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on suomi äidinkielenä- oppimäärän lisäksiseuraavat oppimäärät: ruotsi, saame, romaani ja viittomakieli äidinkielenä sekämaahanmuuttajien äidinkieli. Lisäksi omat oppimäärät ovat suomi toisena kielenä,ruotsi toisena kielenä sekä suomi saamenkielisille.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokille 1-2 (2002, 52)todetaan että maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaanmääräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisenakielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevanäidinkielen tasoinen. Edelleen, maahanmuuttajaoppilaalle tulee järjestäämahdollisuuksien mukaan myös hänen oman äidinkielensä opetusta.

Mainitusta opetussuunnitelman perusteista löytyvät ohjeet myös muiden äidin-kielten kuten suomen opettamiseen sekä seuraavien oppimäärien opettamiseen:suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä ja suomi saamenkielisille.

Lainaus opetushallituksen 19.12.2002 vahvistamista perusopetuksenopetussuunnitelman perusteista, vuosiluokat 1-2:

13

Äidinkieli/ suomi äidinkielenä:

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Puhuminen ja kuunteleminenOppilas• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa

opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujanavastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omillaajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä

• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmällehavainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaankerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminenOppilas• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja

muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta,riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetellakirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaihee-seen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melkosujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta ete-nemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sananlukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen

• on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän onalkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, ettäymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia jatietoa kielestä

• haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiinja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

• kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisestivakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaaomaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoituson jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä jalauseen alussa isoa kirjainta.

KirjallisuusOppilas• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan

viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen

medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojenseuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

14

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

15

7.2 Matematiikka

Matematiikan avulla lapsi ajattelee ja samalla jäsentää maailmaansa. Sevaikuttaa laaja-alaisesti lapsen henkiseen kasvuun. Esi- ja alkuopetuksessaaletaan rakentaa matematiikan käsitteiden ymmärtämisen kestävää perustaa.Käsitteiden oppimisessa edetään konkreettisista asioista kohti abstraktia symboli-ilmausta. Matematiikan merkitys korostuu ratkaistaessa matemaattisia arkipäivänongelmia matemaattisen ajattelun ja toiminnan kautta. Lapsi saa oivalluksia,näkee matematiikan loogisuuden ja tutustuu matematiikan täsmälliseen kieleen.Tietotekniikka ja leikinomaisuus kuuluvat myös lapsen oppimisen tukemiseen.

Tavoitteet

Oppilas• oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan• kokee iloa ja tyydytystä• havahtuu matemaattiseen ajatteluun ja uteliaisuuteen• saavuttaa myönteisen asennoitumisen matematiikkaa kohtaan• ymmärtää matemaattiset peruskäsitteet ja hallitsee kehityskaudelle sopivat

peruslaskutaidot• kehittyy ongelmanratkaisu- ja perustelutaidoissa• omaksuu mielekkäät oppimis- ja työskentelytaidot• kehittyy ympäristön hahmottamisessa• löytää yhtäläisyyksiä, eroavaisuuksia, säännönmukaisuuksia sekä syy-

seuraussuhteita

Keskeiset sisällöt Lukukäsite ja laskutoimitukset

1. luokka 2. luokkaPaikkajärjestelmäKymmenjärjestelmä

lukualue 0-100• lukujono• suuruusvertailu ja

luokittelu• lukumäärän, lukusanan,

ja numeromerkinnänyhteys

• lukujen hajottaminen jakokoaminen

lukualue 0-1000• lukujono• suuruusvertailu ja

luokittelu• lukujen

muodostaminen jahajottaminen

Yhteen- javähennyslasku

Keskeinen lukualue 0-20• yhteen- ja vähennys-

laskun välinen yhteys

• yhteen- ja vähennys-laskun välinen yhteys

• allekkain laskeminen

16

• kymmenylitys• vaihdannaisuus ja

liitännäisyys

• muistinumero• lainaaminen• kaksi perättäistä

laskutoimitustaKerto- jaJakolasku

• kertolaskun käsite• kertotaulut 0-5• jakolaskun käsite ja

jakolasku konkreet-tisilla välineillä

• yksinkertaisia murto-lukuja konkreettisillavälineillä

Yhtälöt jalausekkeet

• avoimia yhteen- javähennyslaskuyhtälöitä

• yhteen- javähennyslasku samassalausekkeessa

• avoimia yhteen-,vähennys- jakertolaskuyhtälöitä

• yhteen- javähennyslaskusamassa lausekkeessa

Geometria ja mittaaminen

1. luokka 2. luokkaGeometria • geometristen

kappaleiden jakuvioiden havainnointija hahmottaminenkolmiulotteisuudestatasokuvioon

• kaksi- jakolmiulotteistenmuotojen tunnistaminenja nimeäminen

• geometristen muoto-jen tunnistaminen,kuvailu, piirtäminen,jäljentäminen,rakentelu ja luokittelu

• geometristenpohdintojen käyttöongelmaratkaisussa

• yksinkertaisia peilauk-sia ja suurennoksia

• symmetriaMittaaminen, arviointi,vertailu jamuuntaminen

• mittaamisen käsite(viivain)

• pituus (cm, m)• arviointi

• pituus (cm, m)• massa (g, kg)• pinta-ala käsitteenä• tilavuus (dl, l)• piiri mittavälineiden ja

-yksikön käyttö• vertailu ja

muuntaminen

17

Aika ja raha

1. luokka 2. luokkaAika • tasatunnit ja puolet tunnit • minuutit

• digitaali- eli pistemerkintäEurotjasentit

• eurojen käyttölaskutoimituksissa

• arkitilanteidenrahankäyttötaidot

• eurojen käyttölaskutoimituksissa

• arkitilanteidenrahankäyttötaidot

Tietojen käsittely ja tilastot

1. luokka 2. luokkaTietojen käsittely • tiedon etsiminen,

löytäminen jatallentaminen

• tiedon etsiminen,löytäminen, tallentaminenja arvioiminen

Tilastot • yksinkertaistentaulukoiden jadiagrammien lukeminen

• tietojen esittäminenpylväsdiagrammina

• yksinkertaistentaulukoiden jadiagrammien lukeminen

• tietojen esittäminenpylväsdiagrammina

Lainaus opetushallituksen 19.12.2002 vahvistamista perusopetuksenopetussuunnitelman perusteista, vuosiluokat 1-2:

Matematiikka:Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä

ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille jaopettajille

• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaaesittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti jakirjallisesti

• osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen,löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä

18

ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla,oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojensuuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon javähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra

Oppilas• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen

kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja

lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa

käyttää sitä• ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä

arkitilanteissa• osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa• tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja,

kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

Geometria

Oppilas• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio,

ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana,murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiintasokuvioihin

• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen

Oppilas• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskimmäiset suureet,

kuten pituus, massa, tilavuus ja aika• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän

ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niidenratkaisemiseen.

19

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

20

7.3 Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontieto tarkastelee luontoa ja ihmistä sekä näidenvuorovaikutussuhteita. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tehtävänä onkehittää monipuolisia ajattelutaitoja sekä auttaa ymmärtämään itseään, luontoaja yhteiskuntaa sekä omaa suhdetta niihin. Lisäksi sen tehtävänä on lisätäkiinnostusta ja kunnioitusta luontoa, elämää ja erilaisia kulttuureja kohtaankestävän kehityksen näkökulma huomioiden. Ympäristö- ja luonnontiedossaopitaan erilaisia tiedonhankinnan ja -käsittelyn sekä sosiaalisen vuorovaikutuksentaitoja. Oppimisessa painottuvat oppilaalle läheisten ilmiöiden omakohtainentutkiminen, johtopäätösten tekeminen, saatujen tutkimustulosten esittäminen janiistä keskusteleminen. Ympäristö- ja luonnontiedon osa-alueeseen liittyviäaiheita voidaan luontevasti käsitellä eheyttävinä teemoina ja projekteina.

Tavoitteet

Oppilas• oppii tuntemaan ja ymmärtämään itseään, luonnonvaraista ja rakennettua

ympäristöä sekä erilaisia ihmisiä ja kulttuureja• oppii liikkumaan luonnossa, kokeilemaan siellä elämyksiä ja havaitsemaan ja

arvostamaan luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta• oppii arvioimaan oman ja muiden toiminnan vaikutuksia elinympäristöön• oppii ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön hoidon

tärkeyden• oppii tutkimustaitoja:

o tekemään havaintoja elinympäristöstään ja sen ilmiöistäo tekemään kysymyksiä havaintojensa perusteellao etsimään tietoa eri lähteistäo tekemään yksinkertaisia mittauksia, kokeita ja tutkimuksia tarvittavin

välineino kuvaamaan, luokittelemaan, vertailemaan ja arvioimaan havaintojaan

ja tietojaan• oppii psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen

liittyvää ajattelua ja toimintamalleja• oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

Keskeiset sisällöt

Ihminen ja ympäristö • ihmisen rakenne, kasvu ja kehitys, toiminta• koti, perhe ja suku• terveelliset elämäntavat• hyvä käytös ja sääntöjen noudattaminen• toisen koskemattomuuden kunnioittaminen

21

• erilaiset lapset• turvallinen liikennekäyttäytyminen• yksinkertaiset ensiaputoimet• juhlat• rakennettu ympäristö• tiedonkulku

Eliöt jaelinympäristöt

• elollinen ja eloton• ravintoketjut• maaperä• eliöiden ja elinympäristöjen vuorovaikutus (jätteet ja

kompostointi)• erilaisia elinympäristöjä (suo, metsä, ranta)• lähiympäristön kasveja ja eläimiä• kasvin, sienen ja eläimen elämänvaiheet• vuodenajat luonnossa• metsän, pellon ja puutarhan satoa• ruoan alkuperä• ympäristönsuojelu

Maapallo ja avaruus • kartta: oma luokka, koulun ympäristö, suunnat• Pudasjärvi• Suomi• Aurinkokunta: aurinko, maa, kuu, planeetat• Ajan yksiköt: vuosi, vuodenajat, kuukaudet,

vuorokausi, tuntiAine ja energia • Vesi: olomuodot, veden käyttö, vesien suojelu, veden

kiertokulku• Ilma: ominaisuudet, ilman puhtaus• Valo: luonnonvalo, keinovalo, näön suojeleminen• Lämpö: lämmönlähteet, lämpöenergia• Sää: säätyyppejä, lämpötilan mittaaminen, sääkartta• Mekaniikka: erilaisia kappaleita; työvälineet,

työturvallisuus• Sähkö: sähkön käyttö, sähköturvallisuus, sähkön

säästäminen• Aine: erilaisia aineita ja materiaaleja, kierrätys• Ääni: äänen ominaisuuksia, kuulon suojeleminen• Palaminen: paloturvallisuus• Magneettisuus

1-2 luokilla alkuopetuksessa ympäristö- ja luonnontietoa arvioidaankokonaisuutena, johon vaikuttavat tuntiaktiivisuus, innostuneisuus ja omistatutkimuksista suoriutuminen. Itsearviointia voidaan suorittaa omien tutkimustenyhteydessä.

22

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

23

7.4 Uskonto

7.4.1 Evankelisluterilainen uskonto

Uskonnon opetuksessa noudatetaan uskonnonvapauslakia ja perusopetuslakia.Uskonnontunneilla pohditaan valtakunnallisten opetussuunnitelmanperusteitten ja kunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti kristinuskoon jalapsen elämään liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Uskonnonopetus integroidaan myösosaksi muita oppiaineita. Opetuksessa otetaan huomioon lasten elämäntilanteetsekä heidän arkipäivänsä ja juhlahetkensä.

Alkuopetuksessa uskonnonopetuksen työskentelytapoina voidaan käyttää mm.opettajan kerrontaa, opetuskeskustelua, parityöskentelyä, ryhmätyötä, leikkiä jadraamaa. Musiikkia ja kädentaitoja käytetään opetuksen tukena. Muihinuskontokuntiin suhtaudutaan myönteisesti ja yhteistyöhaluisesti.

Tavoitteet

Oppilas• perehtyy kristinuskon perusteisiin ja kristilliseen kulttuuriperintöön

tutustumalla kirkkovuoden juhliin ja seurakuntaan tärkeänä osanajokapäiväistä elämää

• omaksuu kristillisen moraalikäsityksen (mm. oikea ja väärä)• tutustuu myös muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-

uskonnollisiin katsomuksiin• oppii suvaitsevaisuutta muita uskontoja ja ihmisten erilaisuutta kohtaan• oppii ymmärtämään ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen kristinuskon

kannalta.• rohkaistuu pohtimaan uskontoon liittyviä aihepiirejä ja esittämään kysymyksiä

niistä sekä ilmaisemaan erilaisia tunteita

Keskeiset sisällöt

Kirkkovuosi -juhlapäivien merkitys,juhliin valmistautuminen

• adventti, joulu, loppiainen, kynttilänpäivä,Marianpäivä, pääsiäisen aika palmusunnuntaistapääsiäiseen, kevään ja kesän juhlia (helatorstai,helluntai, juhannus), Mikkelinpäivä, pyhäinpäivä

Minä, perhe, sukulaiset jaystävät

• oma koti ja perhe; kaste, ristiäiseni• koulu ja koulukaverit; ystävät• ystävyys, auttavaisuus• omatunto; hyvä ja paha; oikea ja väärä• anteeksi pyytäminen, anteeksi antaminen,

anteeksi saaminen• kultainen sääntö

24

Jumalan luomistyö • Luoja• luomiskertomus pääpiirteittäin• elämän ja luonnon kunnioittaminen

Raamattu • Raamattu on pyhä kirja• erilaisia Raamattuja

Jeesus ihmisten keskellä • Jeesuksen kotimaa ja lapsuus• kertomuksia Jeesuksen elämästä opetuslasten ja

ystävien seurassaRukous • iltarukous, ruokarukous

• kiitos• Isä meidän- rukous

Mukana seurakunnassa • oma seurakunta; kirkko, kappelit,seurakuntatalo

• jumalanpalvelus• yhteisvastuu, diakonia• yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa:

vierailut puolin ja toisin,koululaisjumalanpalvelukset, kerhot, leirit

Hengellinen musiikki • virsikirja• virret: lasten virsiä, kirkkovuoden virsiä• muut hengelliset laulut opetettaviin aiheisiin,

kertomuksiin ja kirkkovuoteen liittyenTutustuminen muihinkirkkoihin ja katsomuksiin

• tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin javähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaidenelämään

• suvaitsevaisuus

7.4.2 Ortodoksinen uskonto

Ortodoksisen uskonnon valinneille oppilaille annetaan uskonnon opetustavaltakunnallisten opetussuunnitelman perusteitten ja kunnallisenopetussuunnitelman mukaisesti ortodoksiseen kulttuuriin ja perinteeseenpohjautuen. Opetus integroidaan osaksi muita oppiaineita. Opetuksessakäytetään vaihtelevasti erilaisia opetusmenetelmiä (ks. evankelisluterilainenuskonto). Opetus toteutetaan yleensä teemakokonaisuuksina.

Tavoitteet

Oppilas• tutustuu ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisyyden

peruskäsitteisiin ja omaan seurakuntaan• pohtii eettisiä kysymyksiä• tutustuu muihin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin

25

Keskeiset sisällöt

Ortodoksinenkirkollinen perinneperheessä

• ikoni, ristinmerkki, ruoka- ja iltarukoukset, kaste janimenanto, kodin siunaaminen

Oma seurakuntani • jumalanpalvelukset, kirkkomusiikki, lapsityö• kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana

Raamattu pyhänäkirjana

• elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa• Jeesuksen elämän pääkohtia

Paastoperinne • anteeksipyytäminen ja –antaminen, ystävyys,lähimmäisyys ja diakoniatyö

• ehtoollinen, katumusKirkkovuoden juhlat • suurten juhlien perinne ja tavatMuut kirkot jauskonnot

• lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja• uskonnon merkitys ihmiselle• eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten

arvostaminen

7.4.3 Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetusta varten tehdään tarvittaessa oma opetussuunnitelma.

26

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

27

7.5 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomilleoppilaille. Elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaan eettistä kasvua. Kouluntulee arvostaa kotien katsomuksellista moninaisuutta. Opetuksen lähtökohtana onkotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaamaailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvätihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekäyhteisöön.

Alkuopetuksessa elämänkatsomustietoa integroidaan mahdollisuuksien mukaanmuihin oppiaineisiin työskentelytapoja vaihdellen. Musiikkia ja kädentaitojakäytetään opetuksen tukena.

Tavoitteet

Oppilas

• oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia ja saasamalla tukea oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen

• oppii suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta, reiluutta jarohkeutta sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa

• oppii erottamaan oikean ja väärän sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin• oppii keskustelemaan katsomuksellisista kysymyksistä ja kulttuuriperinnöistä

Keskeiset sisällöt

Ihmissuhteet • Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua (esim.leikkiä, draamaa ja nukketeatteria käyttäen)käsiteltävistä aihepiireistä

o lasten ja aikuisten kanssao opetusryhmässäo opetusryhmän ulkopuolella

Kulttuuri-identiteetti • Oma perheo perheen elämänkatsomuso perheen tapojen arvostuso perheen arki- ja juhlaperinne

• Erilaiset katsomukset ja uskonnoto omassa koulussa edustetut katsomukset ja

uskonnolliset näkemykset

28

o oman koulun kulttuurit arjessa ja juhlassao oman koulun tapa- ja juhlaperinne

Ihmisen ja luonnonsuhde

• Luonto ja luonnon merkitys• Kestävän kehityksen periaate• Oma vastuu ympäristöstä

Yhteisö • Olen arvokas yhteisön jäseno perheenjäsenenäo opetusryhmän jäsenenä

• Vastuu ryhmän tehtävistäo vaikutan muiden hyvinvointiin ja tulevaisuuteeno oman perheen säännöto opetusryhmän säännöt

29

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

30

7.6 Musiikki

Musiikin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille myönteisiä kokemuksia jaelämyksiä. Musiikin opetus liitetään luokan aihekokonaisuuksiin ja koulun muuhunopetukseen. Musiikkia käytetään koulun yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa.Musiikin tuottamisella ja kuuntelemisella elävöitetään opiskelua ja sitä käytetäänyhteisissä hetkissä tunne-elämän rikastuttajana. Musiikista opitaan nauttimaantunteiden ja mielialojen tulkkina. Kuvataiteiden ja musiikin kuuntelunyhdistämisellä myös tuetaan oppilaan tasapainoisen tunne-elämän ja myönteisenminäkuvan kehittymistä (maalaaminen, muovailu).

Tavoitteet

Oppilas• saa myönteisen asenteen ja harrastuneisuuden• kehittyy musiikin taidoissa• harjaantuu ilmaisemaan itseään musiikin keinoin• tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin• oppii lastenlauluja ja laululeikkejä• oppii kuuntelemaan ääniympäristöään ja musiikkia• tutustuu niin suomalaiseen musiikkiin kuin musiikkiin muista maista• saa musiikkikokemuksia ja –elämyksiä• oppii musiikkiliikunnan avulla ilmaisemaan itseään kehollisesti ja vapautuneesti

Keskeiset sisällöt

Laulaminen • lastenlaulut (aihepiirit ja juhlat huomioiden)• lorut, laululeikit ja kansanlaulut• virret• laulaminen eri tavoin: yksin ja yhdessä, kaikulaulu, kaanon

Soittaminen • kehonsoittimet• rytmisoittimet (esim. rytmikapulat, triangeli, marakassi,

kehärumpu, bongot, tamburiini, kulkuset, putkipenaali, guiro)• melodiasoittimet (esimerkiksi 5-kielinen kannel, kellopeli)

Kuunteleminen • ympäristön ja soittimien äänet• laulut eri maista• musiikkisadut• klassiseen musiikkiin tutustuminen (äänitteet, konsertit)

Musiikkiliikunta • eläytyminen soitettuun ja laulettuun musiikkiin• musiikin rytmin ja tempon löytäminen liikkuen• tarinan ”kertominen” musiikin mukaan liikkuen

Musiikinperuskäsitteet

• Rytmi ja tempo: sanarytmi; taa, ti-ti, taa-aa ja ¼-tauko lyhyt - pitkä ; hidas - nopea

31

tasa- ja kolmijakoinen rytmi hidastuen, nopeutuen kaikurytmi

• Melodia: nouseva - laskeva; korkea - matala Säveltapailua (SO-MI, SO-LA-SO-MI, SO-MI-DO)• Harmonia: duuri - molli• Muoto: säe ja säkeistö; erilainen - samanlainen

AB- ja ABA- muodot• Sointiväri: oma ääni ja toisten äänet Ympäristön ääniä Soittimien äänien tunnistaminen• Dynamiikka: hiljainen - voimakas; p (piano), f (forte) Hiljenevä - voimistuva• Nuottikirjoitus: nuotin osat

1/8-nuottiparin, 1/4 -nuotin ja puolinuotin malli nuottiviivasto nuottiavain (G-avain) nuottien paikka (esim. C- duurin C, E, G, A, C)

32

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

33

7.7 Kuvataide

Vuosiluokilla 1-2 kuvataiteen opetuksessa pyritään oppimaan leikin ja tekemisenavulla. Opetuksen lähtökohtana on lapsen oma elämis- ja kokemismaailma.Opetuksessa keskitytään kuvan tekemisen perustaitojen opettelemiseen sekätutustutaan kuvataiteeseen. Oppilasta rohkaistaan tekemään moniaistisestiesteettisiä havaintoja ja luomaan mielikuvia. Häntä ohjataan ja kannustetaankertomaan havainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan ja ilmaisemaan itseäänmonipuolisesti kuvataiteen keinoin. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalleannetaan kokemuksia kuvataiteen eri alueilta taideteoksia tarkastellen sekämuseo- ja näyttelyvierailujen avulla.

TavoitteetOppilas• rohkaistuu ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin• oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tekniikoita• kehittää avaruudellista ajatteluaan• saa monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia kuvataiteen eri alueilta taideteoksia

tarkastellen• tarkastelee ja havainnoi myönteisellä tavalla omia/ toisten töitä ja

työskentelyä

Keskeiset sisällöt

PiirustusGrafiikka

• erilaisilla piirtimillä piirtäminen• yksinkertaista painantaa

Maalaus • väriliidut, valmiit väriliuokset, vesivärinapit• päävärit• värien sekoitus (välivärit)• erilaisten maalaustapojen kokeilua

MuovailuRakentelu

• muovailuvaha, erilaiset massat, savi, lumi• askartelumateriaalit• jätemateriaalit• luonnonmateriaalit

Kuvan ja ympä-ristön tarkastelu(arkkitehtuuri)Kuvataide

• integroiden muihin oppiaineisiin• lähiympäristön kuvaaminen

• taidekuviin ja -teoksiin tutustuminen• luokan tai koulun omat näyttelyt• mahdollisuuksien mukaan vierailut eri näyttelyihin

KirjoitusTekstaus

• kirjainmuotoja

Valokuva, TV,video ja elokuva

• katselu ja keskustelu

34

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

35

7.8 Käsityö

Käsityö antaa oppilaalle mahdollisuuden luovaan aktiiviseen toimintaan. Hän voiomin käsin tuottaa kokemustensa ja mielikuvituksensa perusteellasuunnittelemiaan töitä. Oppilas tutustuu mahdollisimman moniin työtapoihin jamateriaaleihin. Hän oppii jatkotyöskentelyyn tarvittavia perusasioita:suunnittelua, perustekniikoita ja työvälineiden käyttöä. Hienomotoriikan taidotkehittyvät. Käsityössä kulttuuriperinnön siirtämisellä on keskeinen merkitys.

Tavoitteet

Oppilas

• kokee työn tuomaa iloa ja saa uskoa omin käsin tekemiseen• tutustuu erilaisiin materiaaleihin, käsityön perustekniikoihin ja työvälineisiin

sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä• oppii käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja turvallisesti ja

taloudellisesti• arvioi omaa työskentelyään ja tuntee työniloa omista aikaansaannoksistaan• ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä

kulttuuriperinteitä• oppii huolehtimaan työympäristön siisteydestä ja tarvittavista välineistä

Keskeiset sisällöt

Perustaidot • työn suunnittelu ja valmiin työn viimeistely ja tarkastelu• työvälineiden ja -tekniikoiden nimitykset ja

käyttötarkoitukset (esim. vasara - naulaaminen)• työvälineistä huolehtiminen: puhdistus, paikoilleen

palauttaminen• erilaisten materiaalien leikkaaminen• kaavan piirtäminen kankaalle• kaavan mukaan leikkaaminen• lanka neulansilmään, solmu langanpäähän

Askartelu • eri materiaalien yhdistely• 3-ulotteisuus• uusiokäyttö• painanta• muovailu

Ompelu • pujottelu (vohvelikangas, säkkikangas)• käsinompelun alkeet: etupisto, yliluottelupisto, pykäpisto• solmu, rusetti• napinompelu

36

Lankatyöt • sormivirkkaus• ketjusilmukat virkkuukoukulla• kiinteä silmukka• tupsut• palmikointi• nyöritys• ryijynukka• kutominen• neulonnan alkeita

Tekninen työTutustuminentekniseentyöhön

• naulaaminen• liimaaminen• hiominen• maalaaminen

37

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

38

7.9 Liikunta

Liikuntakasvatuksen päämääränä on, että oppilas löytää liikunnan terveydellisenmerkityksen ja tärkeyden, niin että hän kokisi liikkumisen tärkeänä omassaelämässään. Koululiikuntaa toteutetaan vaihtelevasti vuodenaikojen jaolosuhteiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Leikinomaisuus, opetukseneriyttäminen tarvittaessa sekä yhteistoiminta parin kanssa ja pienryhmissä ovatturvallisten liikuntatuntien edellytyksiä.

Tavoitteet

Oppilas• kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä• harjoittaa motorisia perustaitoja• oppii hyvään käytökseen ja sääntöjen noudattamiseen• liikkuu leikinomaisesti• oppii käyttämään asianmukaisia liikuntavarusteita

Keskeiset sisällöt

JÄRJESTÄYTYMISMUO-DOT JA LEIKITLeikinomaisten ryt-misten ja motoristenharjoitusten avullatutustutaan kehon eriosiin ja niiden hallin-taan yksin, pareittain,ryhmissä ja erilaisissamuodostelmissa. Har-joituksissa käytetääneri suuntia ja tasoja,nopeutta ja voimaavaihdellen.

• jono, parijono• rivi• piiri• jako kahteen• reaktio-, juoksu- ja välineleikit• pienpelit

VOIMISTELU PERUS- JA KUNTOVOIMISTELU• käynti- ja juoksuharjoitteet• lihashallinta- ja liikkuvuusharjoitteet sekä lihaksia

vahvistavat harjoitteet• hyppelyt ja hypytTELINEVOIMISTELUPermanto• pyörintäliikkeet• ponnistusliikkeet käsiin ja penkkiin nojaten• tasapainoharjoitteetPenkki• käynti, juoksu, hypyt ja käännökset

39

• tasapainoasennot• alastuloHypyt• valmistavia harjoitteita• tasapainoharjoitteet penkille ja ponnistuslaudalle• kynttilä- ja jännehyppy• pysähtyminenPuolapuut, köydet, renkaat ja rekki• leikinomaisia kiipeämis-, riipunta-, siirtymis- ja

heiluntaharjoitteita• pomppuradat salissaVÄLINEVOIMISTELUPallot ja hernepussit• heitot ja kiinniotot• pompotukset ja vieritykset• tasapainoharjoitukset• pallotemputHypinnaru• hyppyjä paikalla ja liikkuen• narun käyttö perus- ja kuntoharjoitteiden

yhteydessä• narun pyörittäminen• temppuja narun kanssaVanne• läpimenot, hyppy- ja loikkaharjoitukset• vierittäminen ja pyörittäminen

TALVILAJIT Hiihto• toteuttamisharjoitteita• potkulautaharjoittelua yhdellä suksella, rytmi- ja

liukuharjoituksia ilman sauvoja• perinteinen hiihto: kaksivaiheinen vuorohiihto,

tasatyöntö, luisteluhiihdon alkeita• mäkien nousut ja laskut• matkahiihtoLuistelu• totuttautumisharjoitteita• luisteluleikit ja –pelit• liukuminen suoraan eteenpäin kahdella ja yhdellä

jalalla sekä kyykyssä, T-lähtö, luistelu suoraaneteen ja taaksepäin, jarrutukset, käännöksiäkahdella jalalla paikalla ja vauhdissa, tasahyppyjäpaikalla ja vauhdissa

YLEISURHEILULeikinomaistenharjoitusten avullapyritään kehittämään

Juokseminen• luonnollinen juoksu• juoksuvoittoiset leikit, pelit ja viestit• lähtö- ja pysähtymisharjoitteita

40

juoksemisen,hyppäämisen jaheittämisenperustaitoja.

• kestävyysjuoksu leikkien yhteydessäHyppääminen• hyppely- ja hyppyharjoitteita rytmitystä ja

ponnistusta vaihdellen• pituus- ja korkeushypyn valmistavia harjoitteitaHeittäminen• perusheitto yläkautta vastakkainen jalka edessä

tarkkuus- , pituus- ja korkeusheittojaMAASTOLIIKUNTA Suunnistus

• leikinomaisia harjoitteita• kartan suuntaaminen• kartanlukuRetkeily• maastossa liikkumisen perusasioita

PALLOILUHarjoitteita tehdäänmonenlaisilla palloillaeri tasoissa jasuunnissa kehon eriosia käyttäen.Leikeissä ja peleissäopetellaan sääntöjenmerkitystä sekäkorostetaan reilunpelin henkeä.

• heitot, työnnöt• vieritykset• pompotukset• lyönnit• kuljetukset• kiinniotot, pysäyttäminen• pallotemput• viitepelit ja pallopelit

MUSIIKKILIIKUNTAMusiikkiliikunnassaharjoitellaankeskittymistä,kuuntelemista jaeläytymistä musiikkiinsekä oman kehontuntemusta liikkueneri tavoilla. Opetellaanlöytämään,ilmentämään jatuottamaan rytmiäsekä yhdistämään jasommittelemaanliikkeitä mielikuvitustakäyttäen.

• laululeikit• luova liikunta• lasten tanssi

UINTI

Uinnin opetuksessa noudatetaan Pudasjärven kunnan uinnin opetussuunnitelmaa,jossa kullekin vuosiluokalle on laadittu omat tavoitteensa. (ks. Liite 1)

41

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

42

7.10 Varhennettu kielenopetus

Kielten opiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti peruskoulun ensimmäisellä taitoisella luokalla. Oppitunnit ovat pieniä opetustuokioita, joissa keskitytään kuullunymmärtämiseen ja sen mukaisesti toimimiseen sekä suullisen kommunikoinninharjoittamiseen. Sanat, sanonnat ja rakenteet opitaan kuuntelemalla, toimimallaymmärtämisen mukaan, toistamalla ja soveltamalla. Keinoina ovat erilaisetroolileikit, nukketeatteri, pelit, leikit, lorut, laulut jne.

Tavoitteet

• pohjan luominen kielen opiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille• myönteisen asenteen syntyminen kielen opiskelua kohtaan ilman

suorituspaineita• ilmaisurohkeuden kehittyminen myös vieraalla kielellä

Keskeiset sisällöt

Jokapäiväinenkommunikointi

• esim. tervehdykset, esittelyt, kohteliaisuudet

Kotiin, kouluunja oppilaanomiinharrastuksiinliittyvät asiat

• esim. numerot, värit, eläimet, kellonajat, vuodenajat,sääsanasto, harrastuksia

43

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

44

8. Tietostrategia

Kunnassa on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, joka määritteleetarkemmin yleiset tavoitteet. Tietotekniikkaa voidaan käyttää opetusmenetelmientäydentämiseen ja opetuksen rikastuttamiseen opettajan harkinnan mukaan.

Tavoitteet

Oppilas• saa tasapuolisen mahdollisuuden tutustua tietotekniikkaan• kiinnostuu tietotekniikasta• mieltää tietokoneen osaksi oppimisympäristöä• omaksuu tavoitteita, sisältöjä ja opiskelutapoja aikuisen tukemana

Keskeiset sisällöt

Perustaidot • koneen osat• koneen käynnistäminen ja sammuttaminen• hiiri• ohjelman avaaminen• oman työn tallentaminen• tulostaminen• siirtyminen ohjelmasta toiseen

Tekstin-käsittely

• kirjoittaminen tietokoneella• tekstin korjailu

Kuvankäsittely

• vapaa piirtäminen• piirtäminen työkaluilla• tekstin käyttö

Verkot jatietoliikenne

• verkko- ohjelmien käyttö• internet

45

MUISTIINPANOJA

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

46

9. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

Alkuopetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Eheyttäminen mahdollistaaopetuksessa eri tieteenalojen yhdistämisen ja ilmiöiden tarkastelunkokonaisuutena. Opetusta eheyttäessä korostuvat oppijan perustaidot, eivätniinkään yksittäiset tiedot. Aihekokonaisuudet ovat teemoja, jotka eheyttävätkasvatusta ja opetusta. Niitä tulee sisällyttää useisiin oppiaineisiin ja niiden pitäänäkyä koulun toimintakulttuurissa. Koulukohtaisesti voidaan tarkentaaaihekokonaisuuksien ajankohtaa ja toteuttamista. Jotkut aihekokonaisuuksistapainottuvat enemmän ylemmillä luokka-asteilla.

1-2 -luokilla toteutettavia aihekokonaisuuksia:

• ihmisenä kasvaminen• kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys• viestintä ja mediataito• osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys• vastuu ympäristön hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta• turvallisuus ja liikenne• ihminen ja teknologia

Ihmisenä kasvaminen

Tavoitteet

• oman kokonaiskehityksen ja -kasvun seuraaminen ja ymmärtäminen• oman toiminnan arvioiminen eettisyyden kannalta• omien oppimistaitojen havainnoiminen, arvioiminen ja kehittäminen• oman luokan ja koulun jäsenenä toimiminen

Keskeiset sisällöt

• fyysisen, psyykkisen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteidentunnistaminen ja käsittely

• oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo• opiskelutaidot• toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet sekä

yhteistoimintatavat

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Tavoitteet

• suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin sekä omiin juuriin tutustuminen• aikaisempien sukupolvien arvostaminen

47

• muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin tutustuminen• oppilaan valmiuksien kehittäminen kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja

kansainvälisyyteen

Keskeiset sisällöt

• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, jaeurooppalaisuus

• muut kulttuurit, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, kansainvälisyys,tapakulttuuri

Viestintä ja mediataito

Tavoitteet

• valmiuksien antaminen viestintä- ja mediataitoihin• osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintätaito• alkeellisten tiedonhakutaitojen hallitseminen• tiedon vertaileminen ja valikoiminen• eri viestintä- ja mediavälineiden käytön harjoitteleminen

Keskeiset sisällöt

• tunteiden ilmaisu, ilmaisukielet• mediaviestit ja median vaikutus• viestintäteknisten välineiden käyttö

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Tavoitteet

• yhteiskuntaan tutustuminen toimijan näkökulmasta• valmiuksien antaminen osallistumiseen ja vaikuttamiseen• omatoimisuuden, aloitteellisuuden, päämäärätietoisuuden,

yhteistyökykyisyyden kehittäminen• vastuun ottaminen

Keskeiset sisällöt

• kouluyhteisön pelisäännöt• erilaisia vaikuttamis- ja osallistumiskeinoja• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa• ammattina yrittäjä

48

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Tavoitteet

• ympäristönsuojelun välttämättömyyden ymmärtäminen• ympäristönmuutosten havainnoiminen ja toiminen elinympäristön ja

hyvinvoinnin hyväksi• omien arkikäytäntöjensä arvioiminen kestävän kehityksen kannalta

Keskeiset sisällöt

• kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja omasta hyvinvoinnista• ympäristöarvot ja kestävä kehitys• tuotteen elinkaari• oma kulutuskäyttäytyminen

Turvallisuus ja liikenne

Tavoitteet

• turvallisuus- ja terveysriskien tunnistaminen ja ennakoiminen• väkivallattomuuden edistäminen• kiusaamistilanteissa rakentavasti toimiminen• valmiuksien antaminen onnettomuus- ja kriisitilanteissa toimimiseen• vastuullinen ja turvallinen toimiminen liikenteessä

Keskeiset sisällöt

• onnettomuuksilta suojautuminen• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus• toimintamallit, jotka edistävät väkivallattomuutta ja turvallisuutta• keskeiset liikennesäännöt• liikennekäyttäytyminen, liikenneturvallisuus ja turvalaitteet

Ihminen ja teknologia

Tavoitteet

• ihmisen teknologiariippuvuuden tietäminen• teknologian merkityksen näkeminen arkielämässä

Keskeiset sisällöt

• teknologia arkielämässä• tietotekniikan ja teknologian kehitys suomalaisessa kulttuurissa

49

10. Opiskelun yleinen tuki

10.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten oppimisenedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Koulu vastaa oppilaankasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tulee tukeakäytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastatalastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä.

Moniammatillisen yhteistyöverkoston apua käytetään tarvittaessa auttamaanperheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä.

Huoltajilla pitää olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiinyhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Koulun tulee olla aktiivinen jaaloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Huoltajien, opettajan ja oppilaanrooleja on luonnollisesti selkiinnytettävä yhteistyötä varten.

Huoltajien on voitava tulla kuulluiksi ja olla osaltaan vaikuttamassa varsinkinkoulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Heille tulee myös antaatietoa koulun opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä.

Ensimmäisen luokan aloittamista edeltävänä keväänä ykkösluokkalaiset ja heidänhuoltajansa kutsutaan tutustumaan kouluun. Monille koulu saattaa olla joesikouluajoista tuttu ja yhteistyö huoltajien ja opettajien välillä jatkuuluontevasti. Järjestetään vanhempainiltoja ja muita yhteistyötä lujittaviatapahtumia, joissa pohditaan ja arvioidaan lapsen koulunkäyntiä. Tarvittaessayhteyttä pidetään myös puhelimitse ja erilaisin tiedottein.

10.2 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi.Sen tarkoituksena on• että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu

siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.• antaa huoltajalle tietoa, jotta hän voisi paremmin tukea oppilasta.• yksilöllistää opetusta.• auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja

edetä opinnoissa.

Oppimissuunnitelma on suositeltavaa laatia• aina ennen erityisopetuspäätöstä

50

• vuosi sen jälkeen, kun oppilas on siirtynyt erityisopetuksesta yleisopetukseen• jos oppilas siirtyy hylätystä suorituksesta huolimatta vuosiluokalta toiselle

Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajan jakoulun muiden asiantuntijoiden kanssa. Perusopetuksen alkuvaiheessa päävastuuon opettajalla mutta vastuuta pyritään siirtämään oppilaalle vähitellen.

Oppimissuunnitelma• voi rakentua lapsen esiopetussuunnitelman pohjalle.• sisältää oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aikaisemman

oppimishistorian.• kuvaa, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.• voi määrittää mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet.• kertoo, miten oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän

sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan.• kertoo opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja

määrittää niiden suorittamisjärjestyksen ja aikataulun sekä mahdollisettukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.

• voi asettaa myös tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa, jotta hänkykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opiskelusta.

• voidaan laatia kaikille oppilaille.• laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa.• voidaan laatia tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista

erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttaja oppilaille.

Oppilas, jolle on laadittu oppimissuunnitelma, arvioidaan yleisopetuksenarviointikriteerien mukaan. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaillelaadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman (ks. Kuvio 5).

10.3 Oppilaanohjaus

Oppilaanohjausta annetaan vuosiluokilla 1-2 eri oppiaineiden opetuksen ja koulunmuun toiminnan yhteydessä.

Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksienkehittymistä, tukea hänen sosiaalista kasvuaan ja itsenäistymistään sekäosaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Samalla pyritään edistämäänkoulutyön tuloksellisuutta ja lisäämään hyvinvointia koulussa.

Lasta ohjataan sujuvaan opiskeluun vähitellen. Opetellaan vastuullistasuhtautumistapaa koulutyötä ja tehtäviä kohtaan. Ensimmäisiä opittavia taitojavoivat olla esimerkiksi tehtävien loppuun suorittaminen ja pienet kotitehtävät.Lapsi tottuu ohjauksen avulla monipuolisiin työtapoihin ja hankkimaan tietoa

51

erilaisista tietolähteistä. Harjoitellaan oman toiminnan ohjaamista jaopiskelutekniikkaa.

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksitukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia.

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan pitää olla mahdollisuus saada tietoaperusopetuksen työtavoista. Heille tulee myös selvittää ohjauksen järjestämiseen,opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat.Tärkeää on myös järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun liittyvistäkysymyksistä opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

10.4 Tukiopetus

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät,yksilöllinen ohjaus ja ajankäyttö.Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaanheikoksi, hänellä pitää olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Niinpä setulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisipysyvästi jälkeen opinnoissaan.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta onpyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heilletulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulu-menestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan jokooppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

10.5 Oppilashuolto

Oppilashuollon avulla pyritään edistämään oppilaiden fyysistä, psyykkistä jasosiaalista hyvinvointia, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuriakouluyhteisössä sekä varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisenmahdollisuus.Oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia olisi tärkeää ehkäistä jatunnistaa riittävän ajoissa sekä puuttua niihin.

Oppilashuollon tavoitteita ovat:• turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö• mielenterveyden suojaaminen• syrjäytymisen ehkäiseminen• työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen

52

Oppilashuollollisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat kaikki kouluyhteisössätyöskentelevät omissa tehtävissään. Yhteistyö kotien kanssa on eräs olennainenosa oppilashuoltoa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittäämoniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.

10.5.1 Ennaltaehkäisevä toiminta

Seuraavassa joitakin keinoja kouluyhteisön hyvinvoinnin luomiseksi jaylläpitämiseksi:

• jokapäiväinen opetus- ja kasvatustyö koulussa• koulun järjestyssääntöjen luominen, opettaminen ja niiden noudattamisen

seuranta, tapakasvatusohjelmat, luokan sääntöjen suunnittelu• opettaja-oppilas- suhteen luottamuksellisuus ja oppilaan itseluottamuksen

tukeminen• opettajien yhteistyö kotien kanssa sekä kodin ja koulun välinen luottamus• oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia ennakoivien piirteiden huomioiminen

esiopetuksessa, esikoululaisten niveltäminen 1. luokalle sekä ongelmiensyvenemisen estäminen mm. tuki- ja erityisopetuksen avulla alkuopetuksessa

• opettajien koulutus ja tarvittaessa työnohjaus• koulunkäyntiavustajien perehdyttäminen ja uusien opettajien perehdyttäminen

oppilashuoltoasioihin• mahdollinen kummioppilastoiminta• luokkahuoneiden riittävä koko, ilmastointi ja kalustuksen

tarkoituksenmukaisuus• koulurakennusten kunnossapito• koulun pihan suunnittelu mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi• riittävä välituntivalvojien määrä• oppilaiden poissaolojen seuranta• lastenneuvolan 5-vuotistarkastukset sisältäen mm. LENE- testin eli

lastenneuropsykologisen testin, koulukypsyystutkimukset• kouluterveydenhoitajan tarkastukset, valistustapahtumat eri yhteyksissä ja

keskustelut oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa• koululääkärin tutkimukset ja keskustelut oppilaiden ja vanhempien kanssa• mielenterveys- ja perheneuvolan, koulukuraattorin sekä puheterapeutin

palvelut• koulun henkilökunnan työterveystarkastukset ja TYKY- toiminta• mahdolliset kerhot, kuten iltapäiväkerhot

Ennalta ehkäisevän kuten muunkin oppilashuollollisen työn toteutumiseenvaikuttaa muun muassa käytettävissä olevan henkilöstön määrä.

53

10.5.2 Tuki ja ohjaus koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvissävaikeuksissa

Toimijoina ongelmien vähentämisessä ja poistamisessa ovat lähinnä seuraavattahot:

luokanopettaja, oppilas, oppilasryhmät, huoltajat, rehtori, kouluterveydenhoitaja,koulukuraattori, koululääkäri, erityisopettaja, koulunkäyntiavustajat, mahdollinenoppilaan tukihenkilö, mielenterveys- ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityönte-kijä, puheterapeutit, toimintaterapeutit, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä,kehitysvammahuollon työntekijät, keskussairaalatason psykologit, erikoislääkäritja muut asiantuntijat, Kurenalle suunnitteilla oleva perhetukikeskus sekätarvittaessa sivistystoimenjohtaja, koulutuslautakunta ja koulun johtokunta.

Ongelmien käsittelyn toimintalinjoja:

Vaikeuksien käsittelyssä pyritään noudattamaan porrasteisuutta ja varhaisenpuuttumisen periaatetta. Porrasteisuus tarkoittaa tässä sitä, että pohditaan asiaapääsääntöisesti mahdollisimman pienessä ryhmässä aluksi: esimerkiksiluokanopettaja keskustelee oppilaan kanssa tämän häiriökäyttäytymisestä kahdenkesken. Jos tilanne ei korjaudu, otetaan avuksi huoltajat ja koulun sisäisiäyhteistyötahoja. Vaikeiden tai toistuvien, erityisasiantuntemusta vaativienongelmien selvittämiseksi käytetään koulun ulkopuolisia palveluja.Neuvoteltaessa ongelmista on tärkeää, että eri osapuolilla, kuten huoltajilla ontilaisuus tulla kuulluksi. Kuitenkin koulun edustajilla tulee säilyä oikeus ilmaistaselkeästi kantansa opetuksen ja lapsen oppimisen asiantuntijoina. Muitahuomioonotettavia näkökohtia ovat mm. johdonmukaisuus eli suunnitelmallisuusja sovittuihin keinoihin ja tavoitteisiin sitoutuminen sekä pyrkimys oppilashuollonkehittämiseen.

Vaikeuksien vähentämisen ja poistamisen keinoja:

• ongelmien kartoitus kirjallisesti ja/ tai haastatellen• keskustelut ja tarvittaessa uusintakeskustelut• tavoitteiden suunnittelu, valinta ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen• eri osapuolten vahvuuksien hyväksikäyttäminen• työnjaosta päättäminen, sopimukset ja ongelmatilanteen seuranta• rikkomusten hyvittäminen jollain tavalla• onnistumisista palkitsemisen tavat ja toteutus• tuki- ja erityisopetus• konsultointi, henkilökunnan koulutus ja tarvittaessa työnohjaus• epäasiallisesta tai häiritsevästä käyttäytymisestä sekä kotitehtävien

laiminlyömisestä voidaan rangaista perusopetuslain (1998) 36§:n mukaan• asiantuntijoiden suorittamat tutkimukset, testaukset, terapiat ja hoidot

54

10.5.3 Eri asiantuntijoiden yhteistyö ja tukiverkostot

Yhteistyöryhmät ja tukiverkostot voivat olla pysyväisluontoisia tai tiettyjätilanteita varten koottuja. Edellisessä kohdassa tuli esille tahoja, joiden kanssaoppilashuollossa toimitaan ja koetetaan muodostaa tukiverkostoja. (ks. Kuvio 2Opetuksen tukipalvelut ja yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa).Yhteistyössä pyritään aloitteellisuuteen, tehtävien ja vastuun jaon määrittelyihinsekä kunkin osapuolen työn arvostamiseen. Lisäksi toimitaan salassapitoa jatietojensaantia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Seuraavassa mainitaanjoitakin oppilashuollollisia työryhmiä:

• Ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden niveltämisryhmä (rehtori,ykkösluokkien opettajat, esikoulunopettajat, kouluterveydenhoitaja,erityisopettaja) on hyvä kutsua koolle keväällä.

• Luokanopettajien neuvottelut oppilaiden siirtyessä esimerkiksi toiseltakolmannelle luokalle, mikäli opettaja vaihtuu; tavoitteena on opetuksenjärjestämiseksi tarpeellisten tietojen välittäminen.

• Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jollaisen on suositeltavaakokoontua jokaisella koululla säännöllisesti. Oppilashuoltoryhmän käsittelyynvoidaan tuoda oppilaiden käyttäytymiseen, tunne-elämään, sosiaaliseentilanteeseen, fyysiseen kehitykseen tai oppimiseen liittyviä ongelmia, jotkaeivät ole ratkenneet riittävästi muiden toimenpiteiden avulla.Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana on yleensä rehtori ja jäseninä voivatolla kouluterveydenhoitaja, luokanopettaja, koulukuraattori, mielenterveys- japerheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, koululääkäri ja erityisopettaja.Kouluilla voi toimia myös edellistä pienempiä oppilashuoltoryhmiä, muttasivukylien kouluillakin tulisi olla mahdollisuus riittävän laajanoppilashuoltoryhmän muodostamiseen tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmientoiminnan periaatteita ja sisältöä on hyödyllistä suunnitella tarkemminkoulukohtaisesti. Yksittäisten ongelmatilanteiden käsittelyn lisäksi onmahdollista keskustella yleisemmistä oppilashuoltoon liittyvistä asioista jakehittämistarpeista.

• Vaikea-asteisten oppimisongelmien tutkimiseksi ja ratkaisujentoteuttamiseksi on suositeltavaa käyttää muutoslaboratoriohankkeenkehittämää opetuksen yksilöllistämisen mallia, mikä on esitetty kohdassa 11.3.

• Oppimissuunnitelmien ja henkilökohtaisten opetuksen järjestämistäkoskevien suunnitelmien laatimisessa perustyöryhmän muodostavatluokanopettaja, huoltaja/ huoltajat ja oppilas. Tarvittaessa pyydetäänerityisopettajaa, koulunkäyntiavustajaa ja asiantuntijoita mukaan.

55

Opetuksen tukipalvelut ja yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa

Tietooppilaasta

Kouluterveydenhuolto• th• lääkäri• psykologi Koulu

• luokanop• ero• kka• oppilas-

huoltoryhmä

Perusturva• avohuollon

ohjaaja• sos.työn.tek

Hoito• päivähoito• iltapäivähoi

to• perhehoito

Terapeutit

Terveyskes-kus

Valtionerityiskoulut

Tahkokangas

Oys

Erityisjärjestöt Kerhotoiminta

Perhe

Kuvio 2

56

10.5.4 Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten

• Henkiseen ja fyysiseen kiusaamiseen puututaan heti ja kontrolloidaantilannetta niin kauan, että kiusaaminen loppuu. Kukin koulu laatii kiusaamisenennaltaehkäisyn ja kiusaamistapausten käsittelyohjeet tai ohjevaihtoehtoja,kokeilee niiden toimivuutta ja tekee muutoksia tarpeen mukaan.

• Aiheettomiin tai muuten epäselviin poissaoloihin puututaan heti, selvitetäänniiden syyt ja suunnitellaan tarvittaessa toimenpiteitä yhteistyössä kodinkanssa tilanteen parantamiseksi.

• Muissa vakavissa ongelmatilanteissa, kuten mielenterveys-kysymyksissä ja lastensuojelullisissa asioissa toimitaan tapauskohtaisestiyhteistyössä huoltajien ja perusturvan työntekijöiden kanssa.

• Koulussa tulee varautua yllättävienkin ja järkyttävien ongelmatilanteidenkohtaamiseen. Käytännön toimenpiteiden suunnittelun lisäksi on tärkeäävalmentautua henkisesti vaaratilanteita varten, jotta onnettomuudenmahdollisesti tapahtuessa ei jouduttaisi paniikinomaiseen käyttäytymiseen.Jokainen koulu laatii kriisi- ja turvallisuussuunnitelmansa, tarvittaessaasiantuntijoita apuna käyttäen. Jos suunnitelmat on jo laadittu, päivitetään neriittävän usein. Laatiminen ja päivittäminen ovat rehtorin vastuulla, muttakoulun työntekijöiden, oppilaiden, huoltajien ja muiden yhteistyötahojentekemät aloitteet ja esitykset käsitellään.

Koulun kriisisuunnitelmassa annetaan toimintaohjeita luokanopettajille jamahdolliselle koulun kriisivalmiusryhmälle seuraavanlaisia tilanteita varten:1. Oppilaan lähiomaisen kuolema, oppilaan, opettajan tai muuhun henkilökuntaankuuluvan työntekijän kuolema 2. Itsemurhauhkailut tai tapahtunut itsemurha. 3.Väkivalta tai sen uhka 4. Päihteiden käyttö.Kriisisuunnitelman on tarpeellista sisältää ohjeita myös jälki- ja jatkohoidosta,tiedot koululla olevasta aihetta koskevasta kirjallisuudesta, kunnallisenkriisiryhmän ja koulun kriisivalmiusryhmän ajan tasalla olevat yhteystiedot sekätietoa siitä, miten lapselle ilmoitetaan hänelle läheisen ihmisen kuolemasta.Kriisisuunnitelmaan on hyödyllistä liittää myös seuraavia asioita koskevia tietoja:lasten normaalit reaktiot (esim. keskittymisvaikeudet, fyysiset vaivat) surussa jakriiseissä, ns. traumaperäisen stressireaktion tunnistaminen sekä tyttöjen japoikien väliset erot surun kokemisessa ja käsittelyssä. Traumaperäisenstressireaktion eli PTSD:N diagnosointi kuuluu kuitenkin ammattilaisille; tässäoireyhtymässä on kyse järkytyksen tietynlaisten jälkivaikutusten jatkumisesta ylikuukauden ajan.

Koulun kriisivalmiusryhmän johtajan on suositeltavaa olla rehtori. Ryhmäntehtävänä on antaa neuvoja ja tukea kriisitilanteissa, esimerkiksi arvioitaessaammattiauttajan avun tarvetta oppilaalle. Kriisivalmiusryhmään pyritään saamaan

57

mukaan kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä valitaan riittävä määräopettajajäseniä. Ryhmän jäsenten työnjakoa on hyvä selkiyttää suunnitelmassa.

Kunnallisen kriisiryhmän toiminta käynnistyy läheltäpiti- ja kuoleman-tapausten yhteydessä. Päivystyspoliklinikan, ambulanssin, poliisin ja palokunnanammattilaiset tekevät ensiarvion siitä, mitä tukea tarvitaan.Toistaiseksi kunnallisen kriisiryhmän yhteystiedot ovat seuraavat:• Kriisiryhmän hälyttäminen p. 8202508 (päivystyspoliklinikka)• Virka-aikaan kriisiryhmään saa yhteyden myös mielenterveys- ja

perheneuvolan kautta p. 8202504 (psykologi Leena Pesälä) tai p. 8202594(erikoissairaanhoitaja Johanna Tuokkola)

Koulun turvallisuussuunnitelma on lakisääteinen asia. Suunnitelmantavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä valmiuksien antaminenvahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta.Fysikaaliset (esim. melu, vetoisuus), biologiset (esim. home) ja kemiallisetuhkatekijät pyritään huomioimaan. Koulun sisä- ja ulkotilojen tapaturma- jaterveysuhkatekijät koetetaan minimoida; tällaisia asioita ovat muun muassapulpettien ergonomisuus, TVT –luokkien sekä liikuntasalien välineet ja niidenkäyttö, pihan peli- ja leikkivälineiden turvallisuus ja liukkauden torjunta.Myös koulun ulkopuolelta tuleviin uhkatekijöihin tulee varautua.Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (www.spek.fi, p. 09-476112) julkaisemastakirjasesta TURVALLISUUSSUUNNITELMA, Opas yritykselle ja laitokselle ilmenee,mitä turvallisuusjärjestelyjä pelastustoimilaki ja –asetus edellyttävät.Turvallisuussuunnitelma sisältää yleisiä toimintaohjeita onnettomuuksienvaralta ja onnettomuuskohtaisia ohjeita. Erilaisia onnettomuustilanteita ovatesimerkiksi tulipalo, tapaturma, sairauskohtaus, rikos, vaarallisten aineidenonnettomuus, yleisen vaaramerkin soiminen, säteilyvaaratilanne, sähkö-, vesi- tailämmityskatko, tietojärjestelmien vahingoittuminen ja väestönsuojaanjärjestäytyminen.Koulun turvallisuussuunnitelmassa kuvataan erilaiset vastuutehtävätonnettomuustilanteissa sekä nimetään niissä toimivat henkilöt. Sekä kriisi- ettäturvallisuussuunnitelmasta tiedottaminen koulun henkilökunnalle ja uusilletyöntekijöille kuuluu rehtorin tehtäviin.

Myös koulun työsuojelusuunnitelma edistää oppilashuollon tavoitteidentoteutumista. Työsuojelusuunnitelmaan kuuluu mm. työterveyshuollonjärjestäminen ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Edellä on esitetty joitakin suuntaviivoja kriisi- ja turvallisuussuunnitelmienlaadintaan. Seuraavassa mainitaan joitakin teoreettisempia näkökohtia.Kriisit voivat olla kehityskriisejä tai traumaattisia kriisejä. Kehityskriisejäsaattavat aiheuttaa liian raskaiksi käyvät elämänmuutokset, elämänkaarensiirtymävaiheet. Traumaattiset kriisit taas johtuvat äkillisestä,odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka olisituottanut melkein kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Traumaattisen kriisin

58

osalta henkinen tuki voidaan jakaa ajallisesti eri muotoihin: psyykkinen ensiapu,konsultaatiot jatkohoidon varmistamiseksi sekä jatkohoidon erilaisettoteuttamistavat. Henkisen tuen tarkoituksena on edistää uhrien selviytymistä jaestää myöhempien psyykkisten ongelmien syntyminen. (Takaisin elämään.Henkinen tuki ja onnettomuudet, 1994, 15 ja 17-18).Psyykkisen ensiavun tarkoituksena on rauhoittaa ja lohduttaa järkytyksenkokenutta ihmistä ja selvittää hänen asioitaan akuutissa tilanteessa.

Lapset tarvitsevat enemmän psyykkistä ensiapua kuin aikuiset. Ammattiauttajientuki on usein paikallaan. Lapsi ei pysty kertomaan tunteistaan kovin tarkasti; hänsaattaa reagoida itkien, aggressiivisesti tai sulkeutua itseensä. Lapset reagoivatvoimakkaasti myös silloin, kun heidän vanhempansa ovat joutuneet rajuihinkokemuksiin.

Psyykkisen ensiavun otteet – ohjeita auttajille:Yleinen fyysinen ensiapu on onnettomuustilanteessa ensisijaista – Käyttäydyrauhallisesti – Kuuntele – Pidä huolta uhrien yleisistä käytännön asioista,esimerkiksi heidän tavaroidensa keräämisestä onnettomuustilanteessa – Auttajankosketus saa loukkaantuneen tuntemaan olonsa turvalliseksi – Anna järkyttäväntapahtuman kokeneen itkeä – Pidä uteliaat loitolla, mutta älä jätä uhria yksin(Psyykkinen ensiapu, 1992, 7 ja 31-47)

Lopuksi luetellaan joitakin kirjoja, joissa on tietoa ongelma-, onnettomuus- jakriisitilanteista sekä niiden käsittelystä: Ayalon Ofra, 1995, SELVIYDYN! Yhteisöntuki ja selviytyminen; Dyregrov Atle, 1994, Katastrofipsykologian perusteet;Dyregrov Atle, 1993, Lapsen suru; Penttilä Eeva,1994, Turvallinen koulu; satayksiKOULUONGELMAA. Opettajan käsikirja, 2000; PSYYKKINEN ENSIAPU, 1992;TAKAISIN ELÄMÄÄN. Henkinen tuki ja onnettomuudet, 1994

10.5.5 Koulumatkakuljetusten turvallisuuden toteuttaminen

Linja-autoihin ja takseihin nousemiseen ja niistä laskeutumiseen kiinnitetäänhuomiota, esimerkiksi valitsemalla nousemispaikka koulun lähellä turvalliseksikuljetusoppilaiden ja muiden oppilaiden kannalta sekä järjestämällä autostalaskeutuminen kodin puolelle, mikäli mahdollista.

Koulutetaan kyydityksistä huolehtivat kuljettajat, jolloin käydään läpi seuraaviintilanteisiin liittyvät turvallisuusasiat: jonot, autoon nouseminen, istuminen jaautosta poistuminen. Kuljettajan tulee kehottaa lasta odottamaan niin kauan,kuin auto on lähtenyt, jos hänen on ylitettävä tie kotiinsa mennessään.

Koulukyydityksillä pitää olla tarpeeksi väljät aikataulut, etteivät kuljettajat jouduajamaan ylinopeutta. Kaikille oppilaille on varattava istumapaikka. Onsuositeltavaa, että rehtori järjestää kuljetusoppilaille joka syksy

59

valistustilaisuuden heidän koulumatkaansa liittyvistä asioista. Jos epäkohtiailmenee koulumatkakuljetuksissa, neuvotellaan koulumatkakuljetuksistavastaavan henkilön kanssa. Rehtori huolehtii siitä, että kuljettajien koulutuspidetään.

10.5.6 Kouluruokailu

Ruokailuun varataan riittävästi aikaa. Oppilaita ohjataan rauhalliseen jakohteliaaseen käyttäytymiseen. Keittiöiden tehtävänä on valmistaamahdollisimman terveellistä ruokaa; oppilaiden taas tulisi maistella kaikkiaruokia, myös vihanneksia ja salaatteja terveytensä ja hyvien tapojen oppimisenvuoksi.Luokkiin on suositeltavaa laatia kirjalliset ohjeet ruokailuun valmistautumista jaruokailutilannetta varten, ja sääntöjä kerrataan tarvittaessa. Ruokailutavatvoidaan luontevasti sisällyttää myös koko koulun tapakasvatusohjelmaan.

10.6 Kerhotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa,joka on oppilaille vapaaehtoista. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksentavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolistakehittämistä, ja sen tarkoituksena on edistää myönteisten harrastustenviriämistä.

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta arvostavaa toimintaaturvallisessa ympäristössä mahdollistaen myönteisen vuorovaikutuksen aikuistenja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat koulun toimintaa ja kerhojen ohjaajinatoimivat opettajat. Kerhotoiminnan ei tule vähentää varsinaiseen opetustyöhönkäytettävissä olevaa tuntimäärää.

Tavoitteet

Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekämahdollistaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisen ja yhteisöllisyyteenkasvamisen. Lisäksi tavoitteena on antaa lapselle onnistumisen ja osaamisenkokemuksia sekä kehittää luovaa toimintaa ja ajattelua.

60

Lasta kannustetaan tuottamaan omaa kulttuuriaan. Kerhotoiminnan tavoitteenaon harrastuneisuuden edistäminen. Kerhotoiminta antaa opettajallemahdollisuuden oppilaan tuntemisen lisäämiseen.

11. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

11.1. Eri tukimuodot

Oppilaita autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvätvaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan.Keskeistä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja tukitoimienaloittaminen, jotta voitaisiin ehkäistä tai ainakin vähentää oppimisvaikeuksienkielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle.Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kehityksen ja oppimisenedellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuudenvuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluu oppilaita, jotka tarvitsevat psyykkistätai sosiaalista tukea. Erityistä tukea pitää tarjota myös oppilaille, joilla onopetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaankehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.

Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta.

Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, hänet tulee ottaa tai siirtääerityisopetukseen. Silloin oppimäärät, opetusjärjestelyt sekä tukipalvelutmääritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa.

11.2. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saadaerityisopetusta muun opetuksen ohessa (Perusopetuslaki 1998, 17§). Osa-aikaista erityisopetusta annetaan yksilöllisesti, pienryhmässä tai samanaikais-opetuksena – oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti.

Lukiopetuksen avulla pyritään ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaanlukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Tarkoituksena on oppilaan oppimisvalmiuksienparantaminen, joten vuosiluokille 1-2 tulee varata riittävästi lukiopetusaikaa.Ensimmäisen luokan alussa erityisopettaja arvioi valmiuksia, lähinnä lukemaan jakirjoittamaan oppimisen edellytyksiä, tarvittavassa määrin; käytetään hyväksiesikoulun aikaisia tietoja oppilaista. Lukiopetuksen tarpeen arvioinnille antavat

61

pohjaa myös neuvottelut mm. seuraavien yhteistyötahojen kanssa:luokanopettajat, esikoulunopettajat, huoltajat ja kouluterveydenhoitajat.Tavoitteena on aloittaa erityisopetus mahdollisimman pian ensimmäisellä luokalla,jos valmiuksien kehittäminen näyttää vaativan erityistä tukea.

Puheopetuksella on merkitystä puheen selvyyden lisäksi lapsen itsetunnon jamyöhemmin usein ammatinvalinnankin kannalta. Puheopetusta annetaan lähinnääännevirheiden korjaamiseksi tai lieventämiseksi. Ensimmäisen luokan alussaerityisopettaja tekee puheentarkistuksen oppilaille, joista ei ole esikouluaikaisiaarviointitietoja riittävästi.

Muu osa-aikainen erityisopetus

• Pyritään vähentämään matematiikan oppimisongelmia.• Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen jossakin tai joissakin

oppiaineissa tai kokonaan, yritetään opiskelu järjestää hänen etunsamukaisesti. Osa-aikainen erityisopetus tukee mahdollisuuksien mukaanyleisopetuksen yhteydessä opiskelevia, erityisopetukseen otettuja taisiirrettyjä oppilaita.

• Sopeutumisvaikeuksien tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi osa-aikaistaerityisopetusta annetaan, jos sen arvioidaan voivan edistää hänenoppimisvalmiuksiaan, kuten keskittymistaitoa.

62

11.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan kohdalla opetusjärjestelytsuunnitellaan tarkoituksenmukaisesti oppilaskohtaiset edellytykset huomioiden.Opetus voidaan järjestää integroituna yleisopetuksen ryhmään riittävillätukitoimilla, osittain tai kokonaan erityisluokilla tai muussa sopivassa paikassa.

Opetusjärjestelyitä suunniteltaessa tulee huomioida• oppilaan tarpeet• vanhempien sitoutuminen• koulurakennuksen ja tilojen soveltuvuus• opettajan ja muun henkilökunnan sitoutuminen ja jaksaminen• erityisopetuksen riittävät resurssit• opetusryhmän koko• oppilaan sijoittaminen pienryhmään (ks. Kuvio 3)• riittävät tukipalvelut• oppimateriaalin ja välineiden riittävyys• mahdollisuus moniammatilliseen yhteystyöhön

Myös erityisopetukseen otetun ja siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestääosittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se onoppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessaopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin neoppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa.Muutoksia voidaan tehdä seuraavasti:1. Painavilla perusteilla oppilas voidaan vapauttaa tietyn oppimäärän opiskelusta.

Oppilaalle tulee silloin järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattuatoimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

2. Perustuslain 25§: n 2 momentin mukaisesti pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä eikä vierastakieltä, voidaan opetus suunnitella oppiainekokonaisuuksien pohjalle.

3. Vaikeimmin vammaisten oppilaiden opetus järjestetään joko tavanomaisenoppivelvollisuuden tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä siten kuinerityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä onmäärätty.

4. Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden,kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittainlaaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain.Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat:

• Motoriset taidot• Kieli ja kommunikaatio• Sosiaaliset taidot• Päivittäiset toiminnot• Kognitiiviset taidot

Kuvio 4 kuvaa opetuksen yksilöllistämiseen liittyvää prosessia.

63

Oppilassiirto pienryhmään

Koululla ilmenee tarve siirtää oppilas pienryhmään.

Rehtori ottaa yhteyttäpienryhmänerityisluokanopettajaan• Selvitetään luokkien

mahdollisuus vastaan ottaauusi oppilas

Oppilassiirto pienryhmään

Hallinnollinenprosessi• Oppilassiirto

tapahtuu ainakoulutuslautakunnan kautta

• Oppilas siirtyyhallinnollisestiKurenalan koulun(Erityiskoulun)alaisuuteen

Käytännön prosessi• Perheen ja lapsen tunteet

huomioitava siirtoprosessissa• Siirtoprosessissa mukana

• vanhemmat• luovuttavan koulun

rehtori, luokanopettaja jaerityisopettaja

• vastaanottavan koulunerityisluokanopettaja

• Vanhemmille ja lapsellejärjestetään tutustuminenuuteen luokkaan

• Tarvittaessa oppilaan mukanatulee koulunkäyntiavustajalähettävästä koulusta

Oppilassiirto ei olemahdollista pienryhmienoppilasaineksen vuoksi

Muuttukitoimetkoululle jatilanteenseuranta

Siirto takaisin yleisopetuksen ryhmään tapahtuu pienryhmänerityisopettajanopettajan erityksestä• Siirto valmistellaan yhteistyössä vastaanottavan luokanopettajan, koulun rehtorin

ja erityisopettajan kanssa• Oppilaalle taataan riittävät tukitoimet, jotta paluu yleisopetukseen on mahdollista• Siirtopäätös käsitellään lautakunnassa

Kuvio 3

64

Opetuksen yksilöllistäminen

opettajahuomaaongelman

yhteysvanhempiin

opettaja + ero+ vanhemmatjuttelevat

oppilaalle varataan aika psykologin testeihin - ajan varaa vanhemmat, opettaja tai erityisopettajasopimuksen mukaan

TIETOAOPPILAASTAPSYKOLO-GILLE

opettajan jaerityisopettajanpalaute

psykologin tutkimukset

keskusteluvanhempienkanssa

kotiprosessi alkaasosiaalityöntekijäntuella

1. psykologi antaa palautteen vanhemmille2. psykologi antaa palautteen opettajalle

yhteispalaveri- vanhemmat, oppilas +luo + ero +sostt +psykologi- sovitaan käytännöistä

prosessin tuloksen mukaiset tukitoimetkoululla

aikaisemmattiedotlapsesta

Kuvio 4

65

11.4 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelmaeli HOJKS

Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle tulee aina laatia HOJKS elihenkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa tulee ollaseuraavat tiedot:

• kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista jakehittämistarpeista

• opetuksen ja opettamisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joistajohdetaan opetuksen keskeiset sisällöt

• oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät jaluettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksenmukaisista oppimääristä

• niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla onyksilöllinen oppimäärä

• opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muutopetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet jaoppimateriaalit

• kuvauksen oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessäja/ tai erityisopetuksen ryhmässä

• henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseensekä niiden vastuualueensa

• oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä ontukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaankirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekäkokemukset oppilaan oppimisesta ja kehitystä tukevista onnistuneistaopetusjärjestelyistä ja toimintatavoista.

Yksilöllisestä oppimäärästä on tehtävä merkintä oppilaan todistukseen.Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että oppilaalle laaditaan HOJKSopetuksen ja tukipalvelujen tueksi.

HOJKSin laatimiseen osallistuvat• oppilas• hänen huoltajansa• opettajat• tarvittaessa koulun muu henkilökunta• muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja -esteiden

huomioon ottaminen edellyttää.

Kun oppilaalle on laadittu HOJKS, hänen arviointinsa perustuu• yleiseen oppimäärään tai

66

• siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu henkilökohtaisessaopetuksen järjestämisessä koskevassa suunnitelmassa.

Liitteessä 2 on mallikaavio HOJKSista. Kuviossa 5 kuvattu HOJKSin jaoppimissuunnitelman välistä suhdetta.

Henkilökohtainen opetusta koskeva suunnitelma ja oppimissuunnitelma

Suunnitelma Kenelle tehdään? Ketkä tekevät? Miten arvioidaan?

HOJKS • On tehtävä oppilaalle,joka on siirretty taiotettu erityisopetukseen• siirtopäätös on tehtykoulutuslautakunnassa• HOJKS on laadittu jokoyleisopetuksen taiyksilöllisenopetussuunnitelmanmukaan• HOJKS on ainakirjallinen• siirtyminen yleis-opetukseen tapahtuumyös koulutus-lautakunnan kautta

• oppilas,huoltajat,luokanopettaja,erityisopettajasekä muutasiantuntijat• rehtorit ovatvastuussaHOJKSientekemisestä• HOJKSinlaativathenkilöt, jotkatoteuttavat sitäkäytännössä

• sovitaanoppilaskohtaisesti• vähintään kaksikertaalukuvuodessa• arvioinninsuorittavat samathenkilöt, jotkatoteuttavat sitäkäytännössä• kokoonkutsujanatoimii luokanopet-taja tai erillisensopimuksenmukaanerityisopettaja

Oppimis-suunnitelma

• Voidaan laatia tarvit-taessa kaikille oppilaille• erityistä tukeatarvitseville oppilaille• osa-aikaistaerityisopetusta saavilleoppilaille• lahjakkaille oppilaille• maahanmuuttaja-oppilaille• Oppimissuunnitelmaon aina kirjallinen, jokavoidaan tehdä HOJKS-kaavakkeelle

• oppilas, huol-tajat, luokan-opettaja sekämuut tarvittavatasiantuntijat• rehtorit ovatvastuussa oppi-missuunnitelmien laadinnasta• oppimissuunnitelman laativathenkilöt, jotkatoteuttavat sitäkäytännössä

• arviointisovitaanoppilaskohtaisesti• arvioinninsuorittavat samathenkilöt, jotkatoteuttavat sitä• kokoonkutsujanatoimiiluokanopettaja taierillisensopimuksenmukaanerityisopettaja

Kuvio 5

67

12. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksessä kokonaisuu-den. Alkuopetus - tärkeänä vaiheena lapsen elämässä – perustuu varhaiskasva-tuksessa, erityisesti esiopetuksessa saadulle perustalle. Esi- ja alkuopetuksessatyöskentelevien aikuisten yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Sillä taataan oppilaallejoustava siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen. Jo ennen lapsen siirtymistäensimmäiselle luokalle esikoulun opettajan ja tulevan ensimmäisen luokanopettajan on hyvä keskustella lapsen valmiuksista oppivelvollisuuden alkaessa.

Yhteistyötä voidaan toteuttaa seuraavin tavoin:• esi- ja alkuopetuksessa työskentelevien aikuisten kokoukset ja koulutukset• esi- ja alkuopetusryhmien vierailut puolin ja toisin• yhteiset retket, juhlat ja teemapäivät

Niillä kouluilla, joilla esiopetus ja alkuopetus järjestetään yhdessäperusopetusryhmässä, yhteistyö on jatkuvaa ja käy luontevasti. Tällöinhän suuriosa opetuksesta tapahtuu yhtaikaa koko perusopetusryhmälle.

Alkuopetus luo pohjan myöhemmälle työskentelylle ja oppimiselleperusopetuksessa. Alkuopetuksessa oppilaan luku- ja kirjoitustaidot sekämatemaattiset valmiudet lisääntyvät. Oppilas saa lisää opiskelu- jatyöskentelytaitoja sekä taitoja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näiden taitojenkarttumisessa ja kehittymisessä on tärkeää, että alkuopetuksen ja muunperusopetuksen opettajat ja oppilaat tekevät yhteistyötä.

Yhteistyötä voidaan toteuttaa seuraavin tavoin:• opettajien keskustelut, kokoukset ja koulutukset• luokkien tai koulun yhteiset oppitunnit, retket, juhlat ja teemapäivät

13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Alkuopetuksessa voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksiseuraavien tahojen kanssa:• kunnan kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja raittiustoimi• kirjasto• seurakunta• poliisi• palolaitos• oman kylän asukkaat• paikalliset yritykset

Yhteistyömuotoina voivat olla esimerkiksi:• vierailut puolin ja toisin• yhteiset teematunnit ja teemapäivät• yhteiset juhlat

68

14. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Viittomakieliset

Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli taiensikieli on suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinutviittomakielen ensimmäisenä kielenä, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa taijokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli.

Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan vuosiluokkien 1-2 yleisiä kasvatus- jaoppimistavoitteita soveltaen sitä viittomakieliseen kulttuuriin.

Tavoitteet• vahvistaa oppilaiden identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltä

ja kulttuuria• opettaa käyttämään viittomakieltä sekä viittomia, joko tukena

kommunikaatiossa tai varsinaisena kommunikaatiokielenä• saada mahdollisimman runsas ja monipuolinen viittomavarasto• opettaa käyttämään viittomakieltä sekä viittomia itselleen

tarkoituksenmukaisella tavalla• äänimaailman ja kuulevien kulttuurin tiedostuminen niin, että joustava

toimiminen kulttuurin piirissä on mahdollista• hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti viittomakielistä videomateriaalia

sekä uusia tieto- ja viestintätekniikan suomia mahdollisuuksiaviittomakieliseen kommunikaatioon ja tiedonsaantiin

Maahanmuuttajat

Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia eri syistämaahan pysyvässä tarkoituksessa muuttaneita.

Maahanmuuttajaoppilaat eroavat toisistaan kielen ja kulttuurin, maahanmuutonsyyn ja maassaoloajan suhteen. Nämä erot on otettava huomioon opetuksessa.

Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa maahan muuttavillevalmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekäpitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään. Opetuksessa toteutetaanoppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen vuosiluokkien 1-2 kasvatuksenja opetuksen yleisiä tavoitteita sekä oppimistavoitteita.Alkuvaiheessa opiskelun tavoitteena on oppia arkielämän perussanastoa jasuomen kielen perusrakenteet niin, että oppilas selviytyy koulussa, toveripiirissäja jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Tapauskohtaisesti sovitaan, kuinka jaketkä huolehtivat maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen opetuksesta.

Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito tulee ottaa huomioonarvioinnissa. Opetushallituksesta voi tilata sopivaa oppimateriaalia

69

maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen.

Muut vähemmistöt

Romanilasten perusopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioonromanioppilaiden valtaväestöstä poikkeava kulttuuritausta. Opetuksenlähtökohtana on, että Suomen romanit ovat suomalaisia romaneja ja arvostavatomaa maataan ja sen kulttuuria. Oman romanikulttuurin säilyttämisestäsuomalaisuuden rinnalla ollaan ylpeitä. Koulutusta arvostetaan ja lasten halutaankäyvän koulua, jotta he voisivat osallistua tasaveroisina yhteiskunnankehitykseen. Oma kulttuuri koetaan rikkautena ja se halutaan säilyttää edelleen.

15. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisenkuvauksiin

Alkuopetusluokilla arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista. Arvioinninon perustuttava monipuoliseen näyttöön. Oppilasta ei verrata muihin oppilaisiin,vaan oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessaopetussuunnitelman sekä oppilaan mahdollisen oppimissuunnitelman tai HOJKS:ntavoitteisiin sekä kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänenhuoltajalleen on annettava etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekäpyydettäessä selvittämään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.Arvioinnin tavoitteena on, että oppilaalle muodostuu realistinen kuvaosaamisestaan ja samalla huoltajat saavat tietoa lapsensa koulunkäynnistä.Keskustelujen avulla opettaja antaa palautetta oppilaalle, kannustaa ja ohjaaoppilasta oppimisprosessissa.

Arviointipalautetta tulee antaa lukuvuositodistuksen lisäksi riittävästi jamonipuolisesti. Arviointipalautetta voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleenlukuvuositodistuksen lisäksi välitodistuksilla, erilaisilla tiedotteilla jaarviointikeskusteluissa. Oppilaan arvioinnin tueksi on laadittu kuvaus oppilaanhyvästä osaamisesta äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa (ks. s.13 ja 17) toisen vuosiluokan loppuvaiheessa. Oppilaan tietoja ja taitoja verrataanaiempaan osaamiseen. Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavoitteet kirjataankoulukohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Itsearviointi kuuluu olennaisesti jo alkuopetusluokille. Sen tarkoituksena on tukeaitsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Itsearvioinnin avulla oppilastiedostaa hänelle asetetut tavoitteet, asettaa uusia tavoitteita ja havaitsee omanedistymisensä. Opettajan tulee antaa palautetta oppilaan itsearvioinnista.

16. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

Alkuopetuksen opetussuunnitelmassa on kirjattuna arvot, joihin pohjautuenmääritellään tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Oppilaan tulee ottaa vastuuta

70

lähiympäristöstään ja muista ihmisistä. Hyvien tapojen omaksumista pidetääntärkeänä: kohteliaisuus toisia kohtaan ja empaattisuus ovat tärkeitä tavoitteita.Oppilaan tulee käyttäytyä ympäristöään vaalien, yhteisiä sovittuja sääntöjänoudattaen. Ryhmässä toimiessaan oppilaan tulee ottaa toiset huomioon. Käyt-täytymisen arvioinnissa koulut käyttävät kunnassa jo v. 2000 käyttöön otettujaoppilasarviointisuunnitelmissa esitettyjä käyttäytymisen kriteerejä. (ks. Liite 3)

17. Todistukset

Koulussa annettavat todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos todistus sisältääoppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia, on se niiltä osin salassapidettävä ja se voidaan luovuttaa vain oppilaalle tai hänen huoltajalleen.

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus. Sen lisäksi voidaan antaa välitodistuksiasekä tarvittaessa erotodistus. Kunnallinen opetussuunnitelma sisältää mallinlukuvuositodistuksesta (ks. Liite 4), johon koulut voivat tehdä omia tarkentavialiitteitä. Koulut voivat myös päivittää omia aikaisempia todistuskaavakkeitaan jakäyttää niitä tarvittaessa. Koulut päättävät myös, onko arviointi sanallinen,numeroarvostelu vai näiden yhdistelmä. Koulukohtaisesti mietittäväksi jää myöstyöskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin muodot. Todistuksessa tulee ollatodistuksen, koulutuksen järjestäjän eli kunnan, koulun ja oppilaan nimi,todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekäoppilaan opinto-ohjelma arvioineen. Jos työskentelyä ei arvioida oppiaineidenyhteydessä eli se arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen.Lukuvuositodistuksessa tulee olla myös tieto mahdollisesta luokalle jäämisestä.Todistuksessa tulee olla myös merkintä, että ne ovat Opetushallituksen19.12.2002 hyväksymien perusteiden mukaiset.

18. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Opetussuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä opettamisen ja kasvattamisen väline.Arvioinnin kautta opetussuunnitelmaa uudistetaan, jotta se täyttäisi jatkuvastitehtävänsä. Arviointi antaa tietoa toiminnan onnistumisesta ja sitä voidaankäyttää myös toiminnan kehittämiseen.

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansakoulutusta. Alkuopetuksen jatkuva arviointi toteutetaan kunnassa osana kunnankoulutoimen ja koulujen arviointia.

Kunnan koulutoimen on arvioitava alkuopetusta tarkistamalla kunnallistaalkuopetuksen opetussuunnitelmaa vähintään kolmen vuoden välein. Koulujen onarvioitava koulukohtaista opetussuunnitelmaansa vähintään kerran vuodessa.Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin kirjataan alkuopetuksen arvioinnin muodot.