ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistolupa.etela@avi.fi

Päätös

Nro 16/2010/1 Dnro ESAVI/283/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2010

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Tuike Finland Oy:n ympä-

ristölupahakemuksesta, joka koskee Haminaan sijoitettavaa tietokonekes-

kusta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta

(YSL 101 §).

HAKIJA

Tuike Finland Oy

c/o Luna House

Mannerheimintie 12 B

00100 HELSINKI

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee tietojenkäsittelypalveluita tarjoavaa tietokonekeskusta,

joka sijaitsee Haminan kaupungissa toimintansa lopettaneen Stora Enso

Oyj:n Summan tehtaiden alueella osoitteessa Ensontie 1, 49420 Hamina.

Toiminta sijoittuu hakijan Stora Enso Oyj:ltä ostamalle tontille, joka on

määräala tehdaskiinteistöstä, ja jonka kiinteistörekisteritunnus on 75-406-

57-2.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuk-

seen 3.9.2009. Hakemusta täydennettiin 9.12.2009. Lisäselvitys saapui

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 19.4.2010.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu

31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön

voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 §:n 1 momentin mukaan ympä-

ristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat

asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat

aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimival-

taiselle aluehallintovirastolle.

Etelä-Suomi

2

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohta 1.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 3b.

ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin kohta 4.

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 3b.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Yhtiöllä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.4.2010 antama vesilupa

(Nro 46/2010/4, Dnro ESAVI/198/04.09/2010) veden johtamiseen merestä

jäähdytysvedeksi.

Yhtiöllä on vesihuoltolaitoksen kanssa tehty sopimus teollisuusjätevesien

johtamisesta Haminan kaupungin viemäriverkkoon.

Sopimukset vesijohtoverkkoon liittymisestä, sähkön ja kaasun toimittami-

sesta, jätehuollosta sekä ongelmajätteiden käsittelystä on tarkoitus tehdä

ennen toiminnan alkamista.

Summan tehdasaluetta koskeva yleiskaava vahvistui 5.11.2008. Siinä on

tehtaiden alue merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jossa on otettu

huomioon toimintojen laajentuminen pohjoiseen ja itään. Summan alueen

etelä- ja kaakkoisosissa (Haanvuorentie) on yhteensä noin 57 ha varauk-

sia teollisuusalueille (T, T/1).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitos sijaitsee Haminan Summassa Summanlahden itärannalla noin 6 km

päässä Haminan kaupungista lounaaseen Summan tehdasalueella. Alue

on aikaisemmin ollut Stora Enso Publication Papers Oy:n käytössä. Alueel-

la toiminut paperitehdas on suljettu ja sen laitteet pääosin poistettu. Stora

Enso Oyj on siirtynyt käyttämään uutta tielinjausta eikä enää käytä lupaa

hakevaa kiinteistöä pääsyyn omille alueilleen. Kiinteistö rajoittuu merialu-

eeseen, jolla ei harjoiteta kalastusta ja jolla on vähäinen virkistyskäyttöar-

vo. Lähialueella toimii kolme kalastuskuntaa. Lisäksi alueen lähistöllä on

pienvenesatama ja uimaranta. Lähin suojelualue sijaitsee 4 km:n päässä

Haminan sataman itäpuolella (Suvirannan Natura-alue, FI0425006). Lähi-

asutukseen on noin 1 km. Toiminta-alue on esitetty liitteessä 1.

Muita kiinteistöllä tai sen läheisyydessä olevia toimintoja ovat:

Gasum Oy:n omistama maakaasuputki kulkee kiinteistön läpi. Lisäksi

kiinteistöllä sijaitsee kaasun paineenalennusasema.

Stora Enso Oyj:llä on omalla kiinteistöllään asfaltilla katettu lietteenläji-

tys- ja kompostointialue.

Haminan Energia Oy:n omistuksessa oleva kaukolämpökattilat (3 MW

talvikäyttöön ja 1 MW kesäkäyttöön) sijaitsevat kiinteistöllä. Kaukoläm-

3

pöä käytetään lähinnä toimistotilojen lämmittämiseen. Haminan Energia

Oy:n kaasuputki asuinalueelle kulkee kiinteistön itärajalla.

Telia Sonera Oyj:n ja Kymen Puhelin Oy:n tukiasemat sijaitsevat kiin-

teistöllä.

Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohto sijaitsee kiinteistöllä.

Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistus tehdasalueelle ja edelleen pumppu-

asemalle johtavaan sähkölinjaan ulottuu porttirakennukselle asti ja sau-

narakennukselle johtavassa linjassa pylväälle 3796 asti lähelle saunara-

kennusta.

Lisäksi kiinteistön alueelle ollaan sijoittamassa Haminan Energia Oy:n tuu-

limyllyjä, mutta ne eivät sijaitse toiminta-alueella.

Ympäristön tila ja laatu

Summan tehdasalue, jolle hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu, rajoit-

tuu Summanlahteen ja on korkeimmillaan 22,5 m merenpinnan yläpuolella.

Maaperä on tyypillisesti savea, hiekkaa ja moreenia ja osassa aluetta on

avokalliota. Aluetta ei ole luokiteltu pohjaveden muodostumisalueeksi.

Ilman laatu

Haminassa ilmanlaatua seurataan satamassa DOAS -laitteistolla. Ilmasta

mitataan rikkidioksidia, otsonia, bentseeniä, fenolia, styreeniä ja formalde-

hydiä. Siirrettävä ilmanlaadun mittausyksikkö oli vuoden 2006 aikana Ha-

minan satamassa ja vuoden 2007 aikana Haminan keskustan alueella.

Laitteistolla mitattiin hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuutta.

Typenoksidien ja hiukkasten päästöt ilmaan ovat vuositasolla alueen aikai-

sempaa tasoa pienemmät Summan tehtaiden lopetettua toimintansa. Nor-

maalisti suurin osa ilman epäpuhtauksista tällä alueella tulee kaukokul-

keumana.

Vuonna 1999 tehdyssä bioindikaattoritutkimuksessa selvitettiin ilman laa-

tua tekemällä havaintoja jäkälän ja kasvillisuuden vaurioista Haminassa ja

Vehkalahdella. Haminan seudun kaikilla koealoilla oltiin ilmanlaadun suh-

teen keskimääräistä paremmalla tasolla ja taajamissakin keskimääräisellä

tasolla.

Yleiskuva vedenlaadusta Summan alueella

Itäisen Suomenlahden rannikkovesien erityispiirteinä ovat mataluus, suo-

laisuuden vaihtelu sekä veden vaihtuvuutta estävät geologiset muodostu-

mat kuten saaret, luodot ja pinnanalaiset matalikot. Jokivesien vaikutus

näkyy sisälahdissa sekä Kymijoen haarojen edustalla. Mataluus ja rikko-

naisuus sekä rajoittunut sekoittuminen avomeren kanssa tekevät rannikko-

vesialueesta erityisen herkän ravinnekuormituksen aiheuttamalle rehevöi-

tymiselle. Itäisen Suomenlahden rannikkovedet ovat kokonaisuudessaan

joko tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.

4

Summan alueen fosfori- ja typpikuormituksesta suurin osa on ollut peräisin

teollisuus- ja asumajätevesistä sekä jokien tuomasta hajakuormituksesta.

Summan- ja Vehkanjoen virtaamavaihteluilla on keskeinen merkitys alueen

fosfori- ja typpipitoisuuksien vaihtelussa. Haminanlahden vedenlaadun-

tarkkailupisteillä on havaittavissa talvisin happitilanteen muuttumista hei-

kompaan suuntaan päällysvedessä. Samanlainen ilmiö on nähtävissä

myös yhdellä Summanlahden vedenlaaduntarkkailupisteellä.

Summanlahdella on havaittavissa kesäisin useasti suurta veden hapen yli-

kyllästyneisyyttä, joka johtunee rehevien lahtien kasvien ja levien yhteyt-

tämisestä. Kesäisin on päällysveden typpipitoisuus kasvanut vuosien 1993

– 2003 välisenä aikana sekä Haminanlahdella että Summanlahdella, jossa

alusvesi on talvisin typpipitoisinta.

Klorofyllipitoisuus on Haminan ja Summan merialueella ollut keskimäärin

suurempi kuin muilla tarkasteltavina olevilla merialueilla. Viimeisen kym-

menen vuoden aikana Summan merialueen klorofylli-a -pitoisuus on hie-

man laskenut kun taas Haminan merialueen vastaava pitoisuus on nous-

sut.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Summanlahden veden laatu tulee para-

nemaan jätevesipäästöjen loputtua.

Muut selvitykset

Geotek Oy on tutkinut Haminassa Summan entisen paperitehtaan alueella

maaperää ja vesialuetta mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi

suunniteltujen uusien rakennusten ja rakenteiden alueella vuodenvaih-

teessa 2008 ja 2009 sekä loppuvuodesta 2009. Näytteiden pitoisuuksia

verrattiin valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja

puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annettuihin ylempiin ohjearvoihin,

koska kyseessä on teollisuusalue.

Maa-alueelta otettujen näytteiden tutkitut haitta-ainepitoisuudet ovat pää-

asiassa alle kynnysarvojen. Ainoastaan arseenipitoisuus ylitti alemman oh-

jearvon pitoisuuden niukasti. Joten raportin mukaan voidaan alueen maa-

perää pitää puhtaana. Vesialueelta mitatut pitoisuudet eivät ylitä asetuksen

214/2007 ylempiä ohjearvoja muiden haitta-aineiden kuin raskaiden mine-

raaliöljyjen suhteen.

LAITOKSEN TOIMINTA

Toiminnanharjoittaja ilmoittaa tavoitteekseen järjestää kaikki maailman tie-

to ja tarjota se kaikkien käyttöön ja hyödynnettäväksi. Sadat miljoonat ih-

miset käyttävät yhtiön palveluja internetissä ja tällaisen käyttäjämäärän tu-

keminen vaatii runsaasti palvelinkapasiteettia. Hakija haluaa tarjota hyödyl-

lisiä ja helppokäyttöisiä palveluja ja suhtautuu energiankulutukseensa erit-

täin vakavasti. Tavoitteena on tehdä tietoliikenneinfrastruktuurista mahdol-

lisimman ympäristöystävällistä. Hakemuksen mukaan heidän palvelinkes-

kuksensa ovat nykyisin maailman energiataloudellisimpia.

5

Yleiskuvaus toiminnasta

Toimialana on muihin tietoteknisiin palveluihin tarvittavan infrastruktuurin

tarjoaminen. Vanhoihin tehdastiloihin asennetaan tietoteknisiä laitteita, jot-

ka toimivat sähköllä ja tuottavat lämpöä. Laitteiden on pysyttävä vakioläm-

pötilassa, minkä takia ne varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Jäähdytys

tapahtuu merivedellä, joka otetaan Summanlahdesta ja palautetaan 3 – 15

astetta lämpimämpänä siihen. Tästä toiminnasta ei synny jätteitä eikä jäte-

vesiä. Sähkö otetaan valtakunnanverkosta ja häiriöttömän sähkönsaannin

takia laitokseen asennetaan varajärjestelmäksi dieselgeneraattoreita. Tuo-

tanto on käynnissä ilman taukoja jatkuvasti.

Tuotteet, prosessit ja laitteistot

Prosessin tuotteina ovat tietotekniset palvelut. Näihin palveluihin tarvittava

erilaisista tietokoneista ja niiden oheislaitteista koostuva tuotantolaitteisto

sijoitetaan entiseen tehdashalliin. Tietoteknisten laitteiden tuottaman läm-

mön takia niitä jäähdytetään kaksiosaisella jäähdytysvesijärjestelmällä.

Tuotantoprosessin jäähdytysvesikierto (primaari) on suljettu ja se kuljettaa

tuotantolaitteiston lämmön lämmönvaihtimiin, joita jäähdytetään meri-

vesikierrolla (sekundaari). Lisäksi paikalle asennetaan varavoimanlähteiksi

dieselgeneraattoreita niin, että laitteiston keskeytymätön virransaanti voi-

daan turvata kaikissa olosuhteissa.

Varavoimageneraattorit

Varavoimageneraattorien voimanlähteet ovat dieselmoottoreita, joita on

yhteensä 21. Yksittäisen generaattorin polttoaineteho on noin 5,2 MW, ja

kaikkien yhteensä noin 110 MW. Generaattoreiden yhteydessä on kak-

soisvaippainen, vuodontunnistimella ja ylitäytönestimellä varustettu poltto-

ainesäiliö. Kussakin generaattorissa on lisäksi voiteluöljysäiliö.

Kunkin generaattorin sähköteho noin 2 MW. Generaattorit ovat varavoi-

manlähteenä eivätkä käy normaalisti, mutta niiden toimintakunto varmiste-

taan kuukausittain suoritettavalla noin puoli tuntia kestävällä koekäytöllä.

Generaattorit asennetaan sisätiloihin, jotta niiden aiheuttama melu ei le-

viäisi ympäristöön.

Generaattoreiden ilmajäähdytys toteutetaan siten, että kylmä ilma johde-

taan generaattorihuoneeseen ylhäältä ilmakanavia pitkin, jossa se puhalle-

taan koko huoneen sekä generaattorin läpi radiaattorille, jossa kiertää ety-

leeniglykolin vesiliuos generaattorin sisäisessä jäähdytyskierrossa. Ilma

johdetaan radiaattorilta talviaikana osin takaisin huoneeseen, mutta pää-

sääntöisesti suoraan ulos. Savukaasut johdetaan pakoputkessa äänen-

vaimentimen läpi katonharjan yli, missä kaasut vapautuvat ulkoilmaan

6

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, nii-

den varastointi, säilytys ja kulutus

Tuotannossa ei käytetä raaka-aineita. Tärkein energianlähde on valtakun-

nanverkosta otettava sähkö. Generaattoreiden polttoaineena käytetään

kevyttä polttoöljyä, jota varastoidaan korkeintaan 270 m3 kerralla. Arvioitu

vuosittainen polttoöljynkulutus on alle 60 m3. Polttoainetta varastoidaan

kunkin generaattorin yhteydessä niin, että generaattorit voidaan tankata

autosta rakennuksen ulkopuolelta.

Rakennusten lämmitykseen käytetään maakaasua noin 2,1 milj. Nm3 vuo-

dessa. Kaasun toimittaa Haminan Energia Oy alueella jo olevaa putkistoa

ja paineentasausasemaa käyttäen. Tuotantorakennukset lämmitetään suo-

raan tiloissa olevilla lämmittimillä. Kaasua käytetään myös toimistotilojen

lämmittämiseen kaukolämmöllä alueella jo olevissa kattiloissa. Kiinteistöllä

putkistossa olevan maakaasun määrä on 13 – 16 m3.

Kussakin generaattorissa on noin 175 l voiteluöljyä ja koko laitoksessa

noin 3,7 m3. Lisäksi kunkin generaattorin jäähdytysjärjestelmässä on

450 litraa 25 – 50 % etyleeniglykolin vesiliuosta (v/v) eli etyleeniglykolia on

käytössä yhteensä 4,8 m3.

Jäähdytysvesijärjestelmän suljetussa kierrossa käytetään erilaisia puhdis-

tusaineita, korroosionestoaineita ja kemikaalia mikrobeja vastaan. Läm-

mönvaihtimien pesunesteen neutralointiin käytetään fosforihappovalmistet-

ta. Näiden aineiden varastomäärä on kunkin aineen tapauksessa noin 400

l, paitsi emäs- ja happoliuoksien, joita on kumpaakin 1 m3.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Talousvesi otetaan Haminan kaupungin vesilaitoksen vesijohdosta. Talo-

usveden käyttöarvio on noin 1 000 m3/a. Saniteettijätevedet ja jäähdytys-

laitteiden neutraloidut pesuvedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon.

Hulevedet johdetaan mereen. Varsinaisia prosessijätevesiä ei muodostu.

Prosessin vaatima jäähdytysvesi johdetaan Summanlahdesta uusia putkia

pitkin pumppausasemalle ja palautetaan takaisin mereen olemassa olevaa

purkukanaalia käyttäen. Hakija on varautunut uuden purkuputken raken-

tamiseen sekä säätämään tarpeen mukaan purkautuvan jäähdytysveden

lämpötilaa pumppaamalla sen sekaan kylmää merivettä. Jäähdytysveden

ja lämmönsäätöveden yhteenlaskettu tarve on noin 40 Mm³/a, josta jääh-

dytysveden määrä on noin 25 Mm³/a.

Suolaton puhdas prosessivesi otetaan kunnallisesta vesijohdosta (kylmä

käyttövesi). Sitä tarvitaan jäähdytysjärjestelmän merivesilämmönvaihtimien

pesemiseen, välpän pesuun, pumppujen tiivisteiden voiteluun, lattioiden

puhdistamiseen, primaarikierron täyttövedeksi sekä ilmankostutukseen.

Palotilanteissa prosessivettä tarvitaan myös sprinklerlaitteiden syöttövete-

nä. Prosessiveden tarve on noin 63 000 m³/a.

7

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Vuosittainen sähköenergiankäyttö on noin 280 GWh eli 1 000 TJ. Polttoöl-

jyn käyttömäärä on noin 60 m3/a. Varageneraattoreista on mahdollista

käynnistää vain se osa, joka kulloinkin on tarpeen virransyötön häiriötilan-

teissa. Generaattoreita ei käytetä normaalin prosessin aikana. Generaatto-

rit ja jäähdytysjärjestelmä ovat parasta saatavilla olevaa tekniikkaa.

Energiankäyttö on optimoitu monella tasolla. Toiminnanharjoittaja on sitou-

tunut ympäristöpolitiikkaan, jonka tavoitteena on, että prosessi aiheuttaa

mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia, on energiatehokas ja perus-

tuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Prosessissa käytettävien

laitteiden elektroniikka on uusinta saatavilla olevaa tekniikkaa myös ener-

gian käytön osalta. Lämmöksi muuttuvan energian määrä pyritään mini-

moimaan sekä ympäristö- että kustannussyistä. Tuotantolaitteiden käyn-

tiajan säätely ei tässä tapauksessa ole mahdollista energian säästämisek-

si, sillä prosessi on jatkuva.

Jäähdytysjärjestelmä on pääosan ajasta läpivirtausperiaatteella toimiva,

jolloin sen kuluttama energia poistettua lämpöyksikköä kohti on alhainen.

Jäähdytysjärjestelmä puhdistetaan säännöllisesti laitteiston toimittajan oh-

jeiden mukaisesti, jotta sen tehokkuus säilyy hyvänä. Toiminta sijoittuu

Summanlahden alueelle, koska alueen ilmasto-olot ja kylmän jäähdytysve-

den saatavuus ovat suotuisia tähän tarkoitukseen ja parantavat prosessin

energiatehokkuutta.

Energiankulutuksen pienentäminen on mahdollista lähinnä uudistamalla

laitteistoa uusien vähemmän energiaa kuluttavia laitteita käyttäväksi sitä

mukaa kuin laitteisto ikääntyy ja vaihtoehtoisia laitteita tulee markkinoille.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄY-

TÄNTÖ (BEP)

Paras käytettävissä oleva tekniikka -lähestymistavan mukaisesti mahdollis-

ten tekniikoiden käyttö vesistöihin vapautuvien päästöjen vähentämiseksi

on otettu huomioon jäähdytyslaitteiston suunnittelussa seuraavasti:

1. Valittu jäähdytyslaitteisto, josta ei tule kemikaalipäästöjä pintavesiin.

2. Jäähdytyslaitteissa käytetään materiaaleja, joiden korroosionkesto on

hyvä. Lämmönvaihdinten levyt ovat titaania, yhteet ruostumatonta te-

rästä, pumput ja laitteet merivettä hyvin kestäviä materiaaleja. Putket

ovat meriveden kestävää terästä, muovia tai lujitemuovia.

3. Prosessiaineiden vuotaminen avoimeen jäähdytyspiiriin on estetty.

4. Valittu ympäristön kannalta haitattomat prosessijäähdytysveden lisäai-

neet ja lämmönvaihtimien puhdistusaineet. Käytettävät aineet ovat var-

sin yleisessä käytössä eikä niiden korvaamisella muilla valmisteilla

saavuteta merkittävää etua.

5. Prosessijäähdytysveden lisäaineiden käyttö optimoidaan ja ohjeiste-

taan (valvonta ja annostelu). Näiden kemikaalien käytön vähentäminen

valmistajan ohjeita pienemmäksi voi johtaa laitoksen energiatehokkuu-

den huononemiseen ja siten aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia.

8

6. Jäähdytysveden tarvetta vähennetään pitämällä mikrobikasvusto ja

korroosio vähäisenä riittävällä virtausnopeudella (2 m/s) ja oikealla ra-

kenteella.

7. Vieraiden ainesten ja kalojen joutuminen jäähdytysvesikiertoon mini-

moidaan välppien avulla ja niiden kunnossapidosta huolehditaan.

Lämpimän veden mukana poistuvaa energiaa ei ole taloudellista ottaa

muuhun hyötykäyttöön lämpötilaeron ollessa niin pieni, 3 – 15 astetta, ja

jäähdytysveden loppulämpötilan ollessa alle 30 astetta.

Varavoimana aiotaan käyttää generaattoreita, jotka ovat päästöjen osalta

parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Laitokselle on valittu rannikolla si-

jaitseva sijoituspaikka, jossa runsas jäähdytysveden saanti on turvattu, ja

jossa pintavedet pystyvät ottamaan vastaan suuria määriä niihin lasketta-

vaa jäähdytysvettä. Jäähdytysjärjestelmän välitön energiankulutus saa-

daan pysymään alhaisena vähentämällä siinä virtaavan veden virtausvas-

tusta ja käyttäen vähän energiaa käyttäviä laitteita.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan energiatehokkuus merkitsee käyte-

tyn energian mahdollisimman hyvää hyödyntämistä itse prosessissa mah-

dollisimman pienen osan päästessä ympäristöön hukkalämpönä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Suljetun primaarikierron vuotojen havaitsemiseksi lattiatilat tullaan varus-

tamaan tarvittavalla määrällä sähköisiä vuototunnistimia. Vuodot primaari-

puolelta sekundaaripuolelle voidaan todentaa lisäveden tarpeesta. Primaa-

rikierto on suljettu kierto. Toistuva lisäveden tarve ilman, että lattialla sijait-

sevat vuototunnistimet indikoivat vuotoa, viittaa lämmönvaihtimissa ole-

vaan vuotoon. Lämmönvaihtimilla on huolto-ohjelma, jossa lämmönvaihti-

men levyt tarkistetaan säännöllisesti vuotojen varalta.

Riskinarviointi

Toimintaan liittyviä riskejä voivat olla seuraavat:

1. Merenpinnan kohoaminen (toiminnallinen ja ympäristöriski)

normaali merenpinta +0.00 m

ylin merenpinta (9.1.2005) +1.970 m

Nykyisen pumppurakennuksen lattiankorko (yläpinta) on +2.150 m.

Kaikki sähkötoimiset laitteet ovat lattianpinnan yläpuolella (moottorit,

toimilaitteet, sähkösyötöt).

2. Merenpinnan laskeminen (toiminnallinen riski)

normaali merenpinta +0.00 m

alin merenpinta (20.11.1975) - 1.100 m

Nykyisen merivesijärjestelmän rakenteet ovat alle tämän pisteen. Pää-

tunneli kulkee tasolla -11…- 13 m.

9

3. Maakaasutoimitusten katkeaminen (toiminnallinen riski)

Maakaasun toimitushäiriö aiheuttaa toimistotilojen ja käyttöveden läm-

mityksen katkeamisen, muttei johda ympäristön kannalta haitallisiin

seurauksiin.

4. Maakaasuvuoto

Vuodon sattuessa paloventtiili (pääventtiili) suljetaan (palokun-

ta/henkilökunta). Ilmastoinnin pikaseis sulkee tuloilma- ja poistoilmalait-

teet.

5. Vesialueen öljyvahinko (toiminnallinen ja ympäristöriski)

Tilanteeseen on varauduttu mahdollisuudella sulkea vedenotto pysäyt-

tämällä pumput ja sulkemalla kammioita pumppuasemalla.

6. Dieselgeneraattorien polttoainevuoto (toiminnallinen ja ympäristöriski)

Tilanteeseen varaudutaan varustamalla ao. tilan lattiaviemäröinti öl-

jynerottimella ja samoin tankkauspiste. Generaattoritila varustetaan

polttoainevuodosta mahdollisesti seuraavan tulipalon varalta automaat-

tisella sammutusjärjestelmällä ja palopostiverkostolla. Ilmastoinnin pi-

kaseis sulkee tuloilma- ja poistoilmalaitteet.

7. Polttoainekuljetuksen kolarointi laitosalueella (ympäristöriski)

Sadevesikaivot piha-alueelta johtavat mereen. Tilanne edellyttää pelas-

tuslaitoksen toimintaa maahan valuneen polttoaineen leviämisen ja syt-

tymisen estämiseksi.

8. Päämuuntajien palo ja öljyvuoto (toiminnallinen ja ympäristöriski)

Muuntajien alla on öljytilavuuden vetävä allas. Muuntajat on suojattu

sprinklerilaitteistolla ja varustettu jatkuvalla lämpötilanmittauksella.

Muuntajissa ei ole PCB:tä.

9. Tulipalo (toiminnallinen ja ympäristöriski)

Tulipalojen riskiä vähennetään ja seurauksia pienennetään laitteistojen

säännöllisellä huollolla, sähköisellä lämpötilanvalvontajärjestelmällä,

automaattisen savuntunnistus- ja sammutusjärjestelmän avulla ja palo-

osastoinnin avulla. Alueella on myös palopostijärjestelmä. Tulipaloissa

voi vapautua kaapelipaloissa syntyvää haitallista kaasua, muuta pala-

vaa materiaalia on hyvin vähän. Ilmastoinnin pikaseis sulkee tuloilma-

ja poistoilmalaitteet.

10. Lämmönsiirtimien pesunesteen vuoto (ympäristöriski)

Pesu suoritetaan kiinteällä laitteistolla, jossa pesuneste kiertää sulje-

tussa kierrossa. Mahdollisesti vuotava pesuneste kerätään talteen

lämmönsiirtimien alla olevaan altaaseen, josta se johdetaan neutra-

loinnin jälkeen kunnalliseen viemäriin. Kemikaalisäiliöt ja -kontit sijoite-

10

taan riittävän kokoisiin turva-altaisiin. Pesuaineen orgaaniset kom-

ponentit ovat biologisesti hajoavia.

11. Sähkönsyötön katkeaminen valtakunnanverkosta (toiminnallinen ja

ympäristöriski)

Laitoksella on 100 % varavirta tuotantolaitteille ja kriittisille laitteille.

Muut laitteistot suljetaan.

12. Jäteveden pääseminen ympäristöön nykyisten prosessiviemäreiden

kautta (ympäristöriski)

Rakennukset on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Kellaritasojen

viemäröinnit uusitaan ja samalla käydään lävitse nykyiset viemärit ja

tulpataan loputkin tarpeettomat yhteet.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Varsinaisia jätevesiä ei prosessissa muodostu. Jäähdytysvedet johdetaan

mereen, eikä niihin lisätä prosessissa mitään, joten ainoa päästö mereen

on lämpö. Lämmön nousu jäähdytysvedessä on 3 – 15 astetta. Kesäisin

lämmönnousu pyritään rajoittamaan kymmeneen asteeseen lisäämällä me-

rivettä poisjohdettavaan jäähdytysveteen. Tuotantotilat ovat tarpeen mu-

kaan allastetut, eikä niissä ole lattiaviemäröintiä. Mahdolliset poikkeustilan-

teissa syntyvät öljyiset vedet kerätään talteen ja kuljetetaan tarpeen mu-

kaan loka-autoilla jatkokäsittelyyn asianmukaisen luvan omaavaan paik-

kaan.

Lämmönvaihtimia pestään säännöllisesti. Tällöin lämmönvaihdin suljetaan

pääkierrosta käsiventtiilien avulla. Tämän jälkeen pesukierrosta johdetaan

pesuneste lämmönvaihtimeen ja sen annetaan kiertää siellä laitetoimittajan

vaatiman ajan. Pesukemikaaliliuos johdetaan tämän jälkeen neutralointiin.

Lämmönvaihdin huuhdellaan tämän jälkeen puhtaalla vedellä, jotta kaikki

pesukemikaalit saadaan poistettua. Huuhteluvesi johdetaan myös neutra-

lointiin. Neutraloinnissa kemikaaliliuos neutraloidaan kunnallisen jätevesi-

laitoksen asettamaan pH arvoon, jonka jälkeen vedet johdetaan saniteetti-

vesien kanssa kunnalliseen jätevesijärjestelmään.

Toiminta-alueen puhtaat sadevedet johdetaan mereen. Generaattoreiden

tankkaukseen käytetyn ulkoalueen sadevedet kerätään hallitusti ja johde-

taan hälyttävän öljynerotusjärjestelmän ja näytteenottokaivon kautta myös

mereen.

Päästöt ilmaan

Ilmaan tapahtuvat päästöt ovat varageneraattoreiden pakokaasuja. Gene-

raattoreiden voimanlähteet ovat uusinta dieseltekniikkaa ja vähäpäästöisiä.

Käytettävä polttoaine on rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Generaattoreiden tes-

taamisessa tarvittava käyntiaika pidetään mahdollisimman pienenä, jotta

polttoainetta kuluisi mahdollisimman vähän ja päästöt pysyvät pieninä.

11

Päästöjen laatu ja kuormitus ilmenevät seuraavasta taulukosta. Generaat-

torien päästöt täyttävät BAT -vaatimukset.

Päästö 2 MW generaattori Kuormitus 2 MW generaattori

NOx (mg/Nm3) 1165 NOx (kg/a) 160

Hiilivedyt (mg/Nm3) 24 Hiilivedyt (kg/a) 3

CO (mg/Nm3) 183 CO (kg/a) 25

SO2 (mg/Nm3) 18 SO2 (kg/a) 2

Hiukkaset (mg/Nm3) 12 PM (kg/a) 2

CO2 (%) 8,8

Koko laitoksen varageneraattorijärjestelmän kuormitus ilmaan vuoden ai-

kana on normaalitilanteessa eli koekäyttöjen takia eri tehotasoilla seuraa-

va:

Päästö Toiminnan aikana

NOx (t/a) 2,66

Hiilivedyt (t/a) 0,041

CO (t/a) 0,348

SO2 (t/a) 0,054

Hiukkaset (t/a) 0,024

Kuormitus ilmaan on pieni, koska generaattorit käyvät vain poikkeustilan-

teissa ja testien aikana. Päästöt ovat pienet myös verrattuna aikaisempaan

toimintaan alueella.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Prosessissa ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Vuototilanteet

on huomioitu tiiviiden pohjarakenteiden, kaksoisvaipparakenteiden, öl-

jynerotuskaivojen ja hälyttimien avulla. Polttoainetta ja voiteluöljyjä käsitel-

lään vain allastetuilla sisäalueilla tai päällystetyillä ulkoalueilla, mistä valu-

mavedet johdetaan hälytysjärjestelmällä varustettuihin öljynerotuskaivoihin

ja niiden kautta mereen.

Melu ja tärinä

Prosessissa ei synny tärinää tai häiritsevää melua, joka kuuluisi tehdasra-

kennuksen ulkopuolelle. Generaattoreiden alle sijoitetaan tärinän poistavat

rakenteet niin, ettei tärinä vaikuta rakennukseen eikä leviä sen ulkopuolel-

le. Lähiseudun asutusalueella melutaso ei hakemuksen mukaan ylitä

45 dB(A).

Liikenne

Toiminta ei edellytä säännöllisiä kuljetuksia. Polttoainekuljetuksiin tarvitaan

muutamia säiliöautoja vuodessa. Suurin osa tieliikenteestä liittyy työpaikka-

liikenteeseen.

12

Jätteet ja niiden käsittely

Toiminnassa muodostuu joitakin ongelmajätejakeita ja tavanomaista yh-

dyskuntajätettä vastaavaa jätettä.

Ruoppausmassat (17 05 06)

Jäähdytysvesijärjestelmän rakentamisen yhteydessä merialuetta ruopa-

taan jonkin verran jäähdytysjärjestelmän muokkaamiseksi. Ruoppaus to-

teutetaan kaivuuruoppauksena ja ruoppausmassat kuljetetaan läjitysalu-

eelle kuorma-autoilla.

Massojen on arvioitu jakautuvan kahteen osaan seuraavasti:

kaivuruoppaus (hiekka, savi, täyttömateriaali): 7 500 m3 (ktr)

kalliolouhinta: 750 m3 (ktr)

Yhteensä: 8 250 m3 (ktr)

Meriveden ottoputkien ruoppausalueelta irrotettavat hiekka- ja savimassat

on tarkoitus läjittää Haminan sataman läjitysalueelle. Rannan läheisyydes-

sä ruopattava täyttömateriaali ja mahdollinen kalliosta irtilouhittu louhema-

teriaali pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan rakennusmateriaa-

lina rantapenkereen täyttötöissä. Täyttötöihin kelpaamattomat materiaalit

kuljetetaan sellaisenaan Haminan sataman läjitysalueelle. Ruoppausmas-

san määrä ja laatu selviää vasta tarkemmissa tutkimuksissa.

Tavanomaiset jätteet:

Tavanomainen talousjäte (20 03 01, arviolta 5 – 10 tonnia vuodessa) laji-

tellaan ja toimitetaan paikallisen jätehuoltoyrityksen toimesta kaatopaikalle

siltä osin kuin sitä ei voida kierrättää tai käyttää lajiteltuna muuten hyödyk-

si.

Jäähdytysvesijärjestelmän välppiin ja sihteihin jää kaloja ja lietettä. Välppiin

jääväksi lietemääräksi (jäteluokka 10 01 26) arvioidaan olevan 5 – 10 ton-

nia vuodessa. Liete toimitetaan asianmukaisesti hävitettäväksi. Muualla

rannikkoalueella saatujen kokemusten perusteella on arvioitavissa, että

jäähdytysveden oton välppiin jää vuosittain 1 – 5 tonnia kalaa.

Ongelmajätteet:

Generaattoreiden öljy on vaihdettava ajoittain. Jäteöljy (jäteluokka 13 02

05), jota tulee toiminnan aikana 3,5 m3 vuodessa, toimitetaan käsiteltäväksi

uusiokäyttöä varten asianmukaisen luvan omaavaan yritykseen. Lisäksi

vahinkotapauksissa voi muodostua pieniä määriä öljynerottimien lietettä

(13 05 01 ja 13 05 02) tai öljyä (13 05 06) ja öljynsekaista vettä (13 05 07).

Jäähdytysnesteenä käytettävä etyleeniglykolin (CAS 107-21-1) vesiliuos

(jäteluokka 16 01 14) vaihdetaan muutaman vuoden välein. Etyleeniglykoli-

jätteen määrä on noin 1,0 m3 vuodessa.

Tuotantolaitteiden vanhentuessa syntyvä sähkö- ja elektroniikkaromu

(20 01 35 tai 20 01 36) toimitetaan asianmukaiseen paikkaan käsiteltäväk-

si, jotta niissä olevat metallit ja muut materiaalit voidaan ottaa talteen. Säh-

13

kö- ja elektroniikkaromun määrän arvioiminen ei ole mahdollista ennen

kuin kokemus laitteiden käyttökelpoisesta iästä on karttunut toiminnan alet-

tua.

Ongelmajätteiden pois kuljettamisesta tehdään sopimus asianmukaisen lu-

van omaavan yrityksen kanssa.

Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä tuotannossa käytettyjen

aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdolli-

suus

Prosessissa ei synny muita jätteitä kuin normaalit laitosjätteet ja jäteöljy.

Laitosjätteen lajittelu toteutetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön ohjeiden mu-

kaisesti ja loppusijoituksesta vastaa em. yhtiö. Tällöin jätteiden hyötykäyttö

toteutetaan yleisten normien mukaisesti soveltuvin osin. Jäteöljyn määrä

määräytyy generaattoreiden valmistajan huolto-ohjeiden mukaan ja sen

uusiokäyttö järjestetään alan yrityksen kanssa tehtävän jätehuoltosopi-

muksen perusteella. Rikkoontuvien laitteiden määrää pyritään minimoi-

maan jo taloudellisten seikkojen takia. Generaattorien lyijyakut toimitetaan

jälleenkäsiteltäviksi niiden saavuttaessa vaihtoiän.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Toiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai

ihmisen terveyteen laitosalueen ulkopuolella. Suojeltujen rakennusten jul-

kisivu pyritään pitämään mahdollisimman tarkasti entisellään yhteistyössä

Kymenlaakson maakuntamuseon kanssa. Haitallisia vaikutuksia ei ole

maaperään, pohjaveteen tai ilmaan, eikä muutenkaan luontoon tai luon-

nonsuojeluarvoihin. Ilmaan tapahtuvat päästöt ovat lyhytaikaisia ja vähäi-

siä, sillä ne liittyvät varageneraattoreiden koekäyttöihin ja poikkeustilantei-

siin, jolloin sähkön saanti valtakunnanverkosta on estynyt. Päästöjen vai-

kutuksia ei luultavasti voida erottaa taustakuormituksesta (kaukokul-

keumasta). Toiminta ei aiheuta myöskään melua tai tärinää ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Toiminnan yhteydessä mereen päästetään lämmennyttä vettä, jonka vaiku-

tusalue riippuu sääoloista ja vuodenajasta. Lämmin vesi puretaan pintave-

teen, jossa se kulkeutuu eteenpäin samalla jäähtyen. Lämpimän veden le-

viämisen arvioimiseksi laaditun mallin tulosten mukaan pintavesi jäähtyy

merialueella varsin nopeasti. Arvioiden mukaan kaksi astetta ympäristöä

lämpimämmän pintaveden alue on keskimääräisissä sääoloissa alle 1 km2.

Arvioinnin mukaan 4 astetta ympäristöä lämpimämpää pintavettä voi kul-

keutua pahimmassa tapauksessa noin 2 km etäisyydelle purkupisteestä.

Tuuliolot vaikuttavat pintaveden leviämiseen oleellisesti. Syvemmällä vai-

kutusalue on pintavettä huomattavasti pienempi. Malli on laadittu huomat-

tavasti suuremmalle virtaamalle kuin ympäristölupahakemuksessa tarkoi-

tettua toimintaa varten tarvitaan, joten lämpimän veden vaikutusalue lienee

merkittävästi mallilaskelmissa esitettyä pienempi.

14

Jäähdytysjärjestelmä on suunniteltu sellaiseksi, että kalojen ja muiden ve-

sieliöiden pääsy kiertoon on mahdollisimman vähäistä. Veden sisäänotto ja

purku ovat alueella, joka ei ole kalojen kannalta tärkeä elinalue. Kauempa-

na lämmin vesi sekoittuu meriveteen ja lämpökuorman vaikutukset vä-

henevät nopeasti. Laitoksen sijainti Suomenlahden rannikolla on sekä ve-

sistön että sääolojen kannalta hyvä, sillä kylmää merivettä on riittävästi

saatavilla ja laimeneminen on tehokasta.

Lämpimän veden purkauskohdan tuntumassa tulee talvisin olemaan sulan

veden alue, joka estää talvikalastuksen suunnilleen samankokoisella alu-

eella kuin Stora Enson paperitehtaan toiminnan aikana. Sulan alueen laa-

juus riippuu huomattavasti myös säätilasta. Haminan satamassa jääpäiviä

on vuodessa keskimäärin 133 ja tilanne Summanlahdella lienee sama (Me-

renkulkulaitos 2006). Merenkulun kannalta sula alue on hyödyllinen.

Lämmin vesi voi vaikuttaa merialueeseen monella tavalla. Lämpötilan

noustessa pohjaan painuneen orgaanisen aineksen hajoaminen kiihtyy.

Lämpötilannousun ollessa noin kaksi astetta on vaikutusten toteaminen

käytännössä hyvin vaikeaa. Lämmin vesi kulkeutuu eteenpäin pääasiassa

pintakerroksessa, jossa orgaanisen aineksen hajoaminen on vähäisempää

kuin pohjan tuntumassa. Lämpimän veden vaikutusalueella vesi ei ole

lämpötilakerrostunutta, sillä merialue on suhteellisen matalaa.

Orgaanisen aineksen hajoamiseen liittyy hapen kuluminen vesimassasta ja

siten se heikentää kalojen elinmahdollisuuksia. Lisäksi lämpimään veteen

liukenee vähemmän happea kuin kylmään veteen. Toisaalta lämpimän ve-

den johtaminen pintaveteen lisää hapen liukenemista siihen varsinkin tal-

viaikana, jolloin vesialue on muuten jään peittämä. Tämä parantaa tilannet-

ta talvella, jolloin happitilanne on usein huonoin.

Jäähdytysvesien johtaminen mereen voi kesällä edistää myös levien kas-

vua, mikäli niille on tarjolla runsaasti valoa ja ravinteita. Tämä vaikutus voi

vähitellen kompensoitua vähenevän ravinnekuorman takia, sillä jätevesien

laskeminen mereen Summan tehtailta on loppunut eikä uusi toiminta lisää

ravinnekuormaa. Vaikka Summanjoesta merialueelle tulee ravinteikasta

vettä edelleen, voidaan odottaa Summanlahden rehevyystason vähitellen

laskevan. Jäähdytysvedet eivät itsessään rehevöitä vesistöä, vaan rehe-

vöityminen johtuu veden suurista ravinnepitoisuuksista. Jos levien kasvu

kiihtyy, siitä seuraa lisääntyvä hapen kuluminen vedestä kasvukauden jäl-

keen, kun levämassa alkaa hajota.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu ja raportointi

Toiminnanharjoittaja tarkkailee meriveden virtausta ja lämpötiloja mittaa-

malla meriveden lämpötilaa sisäänottoputken jälkeen sekä poistokanaalis-

ta ennen sen laskemista mereen. Tästä lasketaan lämpötilaero. Myös pa-

lautettavan veden virtausmäärä mitataan virtausmittarilla. Mittaukset tal-

lennetaan keskitettyyn ohjausjärjestelmään, josta historiatiedot voidaan

tarvittaessa lukea.

15

Lisäksi tarkkaillaan varavoimageneraattoreiden käyntiaikoja, polttoaineen

kulutusta sekä jäteöljyn kertymistä ja raportoidaan nämä tarpeellisessa laa-

juudessa viranomaisille.

Päästötarkkailu

Hakijan mielestä päästötarkkailu ei ole tarpeen, koska ilmaan suuntautuvat

päästöt ovat lyhytaikaisia, eikä jätevesiä päästetä vesistöön, vaan ne joh-

detaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

Vaikutusten tarkkailu

Hakija ei ole esittänyt toiminnan aiheuttamien vaikutusten tarkkailua. Ha-

kemuksen mukaan huolimatta mereen johdettavasta lämmenneestä jääh-

dytysvedestä, ei vesistöön kohdistu merkittäviä vahinkoja.

VAKUUS, YSL 101 §

Hakemukseen sisältyy myös ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen

pyyntö aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenha-

usta huolimatta.

Hakija perustelee pyyntöään sillä, että Tuike Finland Oy on investoinut

hankkeeseen huomattavan paljon ja toiminnan aloittaminen mahdollisim-

man nopeasti on taloudellisista syistä tärkeää. Rakennustöiden aloittami-

nen suunnitellussa aikataulussa on myös sen takia tärkeää, että viivästy-

minen saattaa johtaa eräiden töiden siirtymiseen jopa vuodella. Töiden

aloittamiseen liittyy myös vesirakentamisen aikataulu. Ruoppaustyöt on

vesiympäristön kannalta parasta tehdä heti jään lähdettyä. Rakennustöi-

den aloittaminen ei aiheuta peruuttamattomia ympäristövaikutuksia varsin-

kaan, kun suuri osa työstä tehdään tehdashallin sisällä. Hakija esittää

10 000 euron vakuutta mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätök-

sen kumoamisen tai lupamääräysten muuttumisen varalta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta päivitettiin 9.12.2009 saapuneella selvityksellä, joka koskee

sade- ja jäähdytysvesien sekä tuotantotilojen mahdollisten vuotovesien kä-

sittelyjä. Päivitys toimitettiin suoraan myös Haminan kaupungin ympäristö-

toimeen, josta todettiin sähköpostilla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuk-

selle, ettei Haminan ympäristölautakunnalla ole päivityksestä huomautetta-

vaa. Hakemusta tarkennettiin 19.4.2010 saapuneella lisäselvityksellä.

16

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja

Haminan kaupungin ilmoitustauluilla 11.9. - 12.10.2009 sekä ilmoitettu

Kymen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen

vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupahakemuksesta neuvoteltiin 8.4.2010. Neuvottelusta tehty

muistio on liitetty asiakirjoihin. Neuvottelussa sovittiin ja muistioon kirjattiin,

että aluehallintovirastolle toimitetaan toimintoja koskeva lisäselvitys, joka

saapui 19.4.2010.

Lausunnot

Haminan kaupunginhallitus toteaa 19.10.2009 annettuna lausuntonaan, et-

tä ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupaehdoin, koska arvioi-

dut vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Toiminnan aloittamislupaa

mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta puolletaan. Asian oli kokouk-

seen valmistellut Haminan kaupungin ympäristöpäällikkö.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettiin

mahdollisuus lausunnon antamiseen laitoksen ympäristölupahakemukses-

ta. Lausuntoa ei tästä hakemuksesta annettu. Sen sijaan 11.3.2010 annet-

tiin lausunto hakemuksesta, joka koski meriveden ottamista jäähdytysve-

deksi sekä siihen liittyvien laitteiden rakentamista ja ruoppausta. Tässä yh-

teydessä otettiin kantaa myös lämmenneiden jäähdytysvesien johtamiseen

vesistöön. Lausunnossa todettiin mm., että vedenoton kalatalousvaikutus-

ten tarkkailusta on määrättävä päätöksessä, ja että tarkkailuohjelman tulee

koskea vedenoton ja jäähdytysvesien yhteisvaikutuksia sekä vedenottora-

kenteisiin joutuvien kalojen määriä ja kalalajeja. Lausunnon valmisteluun

osallistuivat vesirakentamisen valvonnan asiantuntijan lisäksi myös hydro-

biologi ja yleisen kalatalousedun valvonnan asiantuntija. Lausunto on liitet-

ty myös tämän asian asiakirjoihin.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Vastineen pyytämistä pidettiin tarpeettomana, mutta kaupunginhallituksen

lausunto lähetettiin sähköpostilla tiedoksi hakijan edustajalle, joka ilmoitti

siitä asiakkaalleen. Kokouksessa esitetystä selostuksesta huomautettiin,

että jäähdytysvesi otetaan merestä Summanlahdesta eikä Summanjoesta,

ja että mereen johdettu lämpökuorma on aikaisempaa pienempi eikä suu-

rempi.

17

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Tuike Finland Oy:n ympä-

ristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle tietokonekeskuksen

toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristölu-

van. Laitoksen toiminta-alue on esitetty päätöksen liitteenä 1 olevassa kar-

tassa. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahake-

muksen ja seuraavien aluehallintoviraston antamien lupamääräyksien mu-

kaisesti.

Lupamääräykset

Ilmanpäästöt

1. Dieselgeneraattoreissa poltettavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus ei saa

ylittää 0,1 paino-%.

2. Dieselgeneraattoreiden aiheuttamat ilmanpäästöt eivät saa ylittää seuraa-

via raja-arvoja:

NOx : 1 600 mg/m³n (O2 = 15 %)

Hiukkaset: 60 mg/m³n (O2 = 15 %).

Typen oksidien ja hiukkasten päästöt on mitattava akreditoitua ulkopuolista

mittaajaa käyttäen laitoksen käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen kerran

viidessä vuodessa. Tällöin on mitattava myös O2 ja CO. Jos päästörajat

ylittyvät, on niistä raportoitava välittömästi, muuten vuosiraportin yhteydes-

sä. Moottorihuoltojen yhteydessä on päästöt mitattava myös huoltotöissä

yleisesti käytettävillä kenttämittalaitteilla ja raportoitava mittauslukemat

vuosiraportin yhteydessä.

Vesien johtaminen ja käsittely

3. Laitoksen jäähdytysvedet voidaan johtaa Summanlahteen hakemuksessa

esitetyllä tavalla. Jäähdytysvesien lämpökuorma vesistöön ei saa vuosit-

tain ylittää noin 1 000 TJ, eikä siitä saa aiheutua haittaa vesiympäristölle.

Jäähdytysvesivirtaama voi olla enimmillään noin 40 Mm3/a.

4. Laitoksen lattialle mahdollisesti joutuva öljyinen vesi on kerättävä ja toimi-

tettava asianmukaiseen paikkaan käsiteltäväksi. Toiminta-alueen puhtaat

hulevedet voidaan johtaa suoraan mereen ja generaattoreiden tankkaus-

alueen vedet hakemuksen mukaisesti hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta

mereen. Poistettava primaarivesi tulee toimittaa asianmukaiseen paikkaan

käsiteltäväksi. Lämmönvaihtimen pesuvedet voidaan käsitellä ja johtaa

Haminan kaupungin viemäriin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vesien joh-

tamisessa viemäriin on lisäksi noudatettava viemärilaitoksen pitäjän kans-

sa tehtyä sopimusta.

Jätehuolto

5. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että jätettä muodostuu mahdollisimman

vähän. Jätteet on kerättävä, lajiteltava ja välivarastoitava asianmukaisesti

ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jolla

on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Jätehuollon järjestämisessä tulee ottaa

huomioon Haminan kaupungin jätehuoltomääräykset. Epäselvissä tapauk-

18

sissa jätteiden hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää erilli-

sin tutkimuksin.

6. Ongelmajätteet on säilytettävä valvotusti katetussa, nesteenpitävällä alus-

talla varustetussa paikassa, josta ne eivät pääse leviämään maaperään tai

viemäriin, eikä pinta- tai pohjavesiin. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoit-

taa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava luval-

liseen käsittelypaikkaan asianmukaisesti pakattuina ja merkittyinä säännöl-

lisesti. Ongelmajätteen luovuttamisesta on laadittava siirtoasiakirja ja jät-

teen pakkaamisessa ja merkitsemisessä on noudatettava valtioneuvoston

päätöstä 659/96.

Melu

7. Toiminnasta johtuva melutaso ei saa ylittää lähimmän asuintalon piha-

alueella melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä (klo 7.00 –

22.00), eikä yöllä (klo 22.00 – 7.00) ekvivalenttitasoa 45 dB. Mikäli toimin-

nasta aiheutuvat meluhaitat osoittautuvat odotettuja suuremmiksi ja toimin-

ta aiheuttaa melutason ohjearvojen ylityksiä, tulee toiminnanharjoittajan

välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin annettujen melutasojen saavuttamiseksi.

Tarvittaessa tulee tehdä seurantamittauksia tai muita selvityksiä.

Tarkkailut

8. Vesistöstä otettavan ja sinne johdettavan jäähdytysveden mää-

rää/virtaamaa ja lämpötilaa on seurattava jatkuvatoimisesti. Purkukohdan

alapuolella on seurattava myös riittävässä laajuudessa jäähdytysvesien

meriveden lämpötilaa kohottavaa vaikutusta. Viemäriin johdettavia vesiä

on tarkkailtava sen mukaisesti, kuin liittymissopimuksessa viemärilaitoksen

kanssa on sovittu.

Mereen johdettavaa hulevettä on tarkkailtava kerran vuodessa näytteenot-

tokaivosta otettavin näyttein. Näytteistä tulee analysoida pH, sähkönjohta-

vuus ja mineraaliöljyt. Kaivoa tulee lisäksi tarkkailla silmämääräisesti tarvit-

taessa, mutta kuitenkin vähintään kerran kuussa mahdollisen öljykalvon

varalta. Jos kalvoa näkyy, on vesien johtaminen mereen heti keskeytettä-

vä. Veden öljypitoisuus on tällöin mitattava ja mahdollinen öljy poistettava

kaivosta ennen kuin veden johtamista mereen voidaan jatkaa. Mereen joh-

dettavan veden mineraaliöljypitoisuuden raja-arvo on 5 mg/l.

Tarkkailun tulokset on toimitettava tarvittaessa heti tulosten valmistuttua tai

vuosiyhteenvedon yhteydessä.

9. Jäähdytysveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-

vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimi-

tettava E-vastuualueelle samassa yhteydessä kuin Etelä-Suomen aluehal-

lintoviraston veden johtamista koskevan vesiluvan nro 46/2010/4 määrä-

yksen 12 mukainen ehdotus tarkkailuohjelmaksi toimitetaan. Ehdotus voi

olla osa vedenottamista ja jäähdytysveden laskemista koskevaa kalata-

loudellista kokonaistarkkailua.

19

Poikkeustilanteet

10. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suunnitelmallisesti mahdollisiin poik-

keus- ja häiriötilanteisiin. Tätä varten toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan

tasalla pidettävä suunnitelma. Lisäksi toiminnanharjoittajan on huolehditta-

va henkilökunnan asianmukaisesta koulutuksesta ja sen ajan tasalla pitä-

misestä.

11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee alueelle varata sopivia

imeytysaineita ja palontorjuntamateriaalia. Torjuntatoimenpiteisiin tulee

ryhtyä välittömästi vahinkotilanteen satuttua. Sadevesi- ja jätevesiviemäri-

järjestelmien tulee vuototilanteissa olla suljettavissa siten, että haitallisia

aineita ei pääse viemäriin tai ympäristöön.

Raportointi

12. Toiminnanharjoittajan on toimitettava mieluiten sähköisesti yhteenveto lai-

toksen toiminnasta vuosittain ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjei-

den mukaisesti helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkei-

no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristön-

suojeluviranomaiselle. Vuosiraportin on sisällettävä ainakin

tiedot varageneraattoreiden käyntiajoista ja polttoaineen kulutuksista

laskennalliset generaattoreiden vuosipäästöt ilmaan ja niiden lasken-

taperusteet

laitoksessa käytettävät kemikaalit (muutokset edellisestä vuodesta)

sekä merkittävämpien kemikaalien kulutus

tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä

tiedot jäte- ja hulevesien määrästä ja niihin liittyvistä mittauksista

tiedot jäähdytysvesien virtaamasta, määrästä ja lämpötiloista

yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista tapahtumista

kalataloustarkkailun tulokset.

Muut määräykset

13. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että valvovilla viranomaisilla on

ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojeluasioista vas-

taavista henkilöistä.

14. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaasta käytettävissä

olevasta tekniikasta (BAT) sekä varauduttava tällaisten tekniikoiden käyt-

töönottoon.

15. Jos valvovilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä toiminnasta synty-

vän ympäristöhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin

asian tarkemmaksi selvittämiseksi ja tarvittaessa niiden poistamiseksi.

16. Jos laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu

olennaisia muutoksia, on niistä ilmoitettava hyvissä ajoin ennen niiden to-

teuttamista valvontaviranomaisille. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden hal-

tijan ilmoitettava vaihtumisesta lupa- ja valvontaviranomaisille.

20

Toiminnan lopettaminen

17. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen

toiminnan lopettamista esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liit-

tyvistä ympäristötoimista lupaviranomaisen hyväksyttäväksi.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräyk-

set ovat tarpeen, jotta palvelinkeskuksen toiminnat täyttävät ympäristön-

suojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mai-

nitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka

luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukaisesta

toiminnasta, päätöksen lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen,

ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille

kohtuutonta haittaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa ol-

la enintään 0,10 painoprosenttia (VNA 689/2006). Laitoksessa tulee kui-

tenkin pyrkiä käyttämään rikitöntä kevyttä polttoöljyä, kuten hakija on il-

moittanut käyttävänsä.

Määräys 2. Generaattoreiden ilmapäästöjä mitattaessa voidaan olettaa

kaikkien generaattoreiden olevan keskenään samanlaisia, joten mittaukset

voidaan tehdä kerrallaan vähintään kolmella merkityllä generaattorilla.

Päästörajoiksi on määrätty Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa

649/2003 (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW polttolaitok-

sissa Suomessa) esitetyt BAT -raja-arvot, jotka on annettu alle 10 MW öl-

jydieselmoottoreille. Lähtökohtaisesti on generaattoreiden päästöt pyrittävä

saamaan tasolle, jonka hankittu laitetekniikka mahdollistaa ja joka on ilmoi-

tettu hakemuksessa. Jos päästöt ovat selvästi suuremmat, niin on selvitet-

tävä valvovalle viranomaiselle syyt ja perusteet asiaan.

Tämä lupapäätös ei koske Haminan Energia Oy:n kaukolämpökattiloita.

Määräys 3. Johdettaessa jäähdytysvesiä takaisin mereen tulee varmistua,

ettei palautusveden lämpötila ole niin suuri, että siitä aiheutuu vahinkoa

merieliöille. Lämpötilan nousu ei saisi kesäisin ylittää 10 °C, jolloin lämpöti-

la ei purkupaikalla käytännössä ylittäisi +30 °C. Määräyksen sallima suurin

mereen johdettava lämpökuorma ja virtausmäärä ovat hakemuksen mu-

kaisia.

Määräykset 5 ja 6. Jätehuoltoa koskevat lupamääräykset on annettu ensi-

sijaisesti jätelain nojalla jätteistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jä-

21

tehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava niin, että jätteitä syntyy

mahdollisimman vähän, ne voidaan kierrättää tai hyödyntää, ja ne eivät ai-

heuta haittaa ympäristölle (YSL 43 §, 45 §). Yleisiä tavoitteita jätehuollolle

on annettu myös Kaakkois-Suomen alueellisessa jätehuoltosuunnitelmas-

sa. Kuntien jätehuoltomääräykset ohjaavat osaltaan jätehuoltoa käytännön

paikallisella tasolla. Epäselvissä tapauksissa on kaatopaikalle tai hyöty-

käyttöön ohjattavan jätteen laatu selvitettävä.

Määräys 7. Melutasoille annetut arvot perustuvat valtioneuvoston päätök-

seen (933/92) melutason ohjearvoista.

Määräykset 7, 8, 9 ja 12. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimin-

nastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 § edellyt-

tää tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jättei-

den, jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa var-

ten tarpeellisten tietojen antamisesta. Myös tarkkailua koskevat muutokset

tehdään ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisesti. Kuitenkin, jotta tarkkai-

lusta saadaan joustava, eikä lupaa tarvitse tarkkailussa tehtävien muutos-

ten vuoksi muutoin muuttaa, voidaan vähäiset muutokset tehdä toimitta-

malla perusteltu muutosesitys valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Määräykset 10 ja 11. Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti estää

vaaratilanteet ja varautua mm. siihen, että vahinko- ja onnettomuustilantei-

den varalle tulee olla riittävästi suunnitelmallisesti sijoitettua alkusammu-

tuskalustoa. Toiminta tulee muutenkin suunnitella siten, että ehkäistään jo

ennakolta terveys- ja ympäristövahinkojen syntyminen.

Määräykset 13 – 16. Ympäristöasioista vastaavien yhteyshenkilöiden yh-

teystietojen saaminen on tarpeellista paitsi valvonnan myös ympäristöasi-

oiden asiantuntemuksen ylläpidon ja viranomaisyhteydenpidon vuoksi.

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä myös haitallisten aineiden vähen-

tämismahdollisuuksista ja huolehtia siitä, että toiminnassa käytetään BAT -

tekniikkaa. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään lisäselvityksiin ja

tarvittaessa toimenpiteisiin myös sellaisissa tapauksissa, joissa toiminnas-

ta epäillään syntyvän ennakoimattomia ympäristöhaittoja. Näitä voivat olla

esimerkiksi tarkkailussa esille tulevat normaalista poikkeavat pitoisuus- ja

kuormitusarvot.

Määräys 17. Lupamääräys on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toimin-

nasta sen lopettamisen jälkeenkään ole haitallisia ympäristövaikutuksia.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistami-

seksi tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 30.6.2020 men-

nessä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee

laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 §)

22

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo

myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es-

tämättä noudatettava. (YSL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrää, että toiminta voidaan aloittaa tä-

tä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 10 000 euron va-

kuutta vastaan. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL

101§)

Perustelut:

Toiminnan aloittaminen ei aiheuta sellaisia muutoksia tai vaikutuksia ympä-

ristöön, että muutoksen haku tulisi tarpeettomaksi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

Jätelaki(1072/1993)

Jäteasetus (1390/1993)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja merilii-

kenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista

suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 6 260 €. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja

henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992)

perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintovi-

raston maksuista mukaisesti. Asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan suorit-

teesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu

tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympä-

ristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen

maksullisista suoritteista maksutaulukon mukaan energiaa tuottavan lai-

toksen, jonka polttoaineteho on 50 – 150 MW, ympäristöluvasta perittävän

maksun suuruus on 6 260 euroa.

23

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Tuike Finland Oy

c/o Luna House

Mannerheimintie 12 B

00100 HELSINKI

Jäljennös päätöksestä

Haminan kaupunginhallitus

Haminan kaupungin ympäristölautakunta

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille diaarissa olevan listan mukaan dpoESAVI-283-04-08-2010.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä Haminan

kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan il-

moitustauluilla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä

laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

24

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valit-

tamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa

järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta

tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä

on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

LIITE Valitusosoitus

Harri Majander

Tuula Räsänen

Asian on ratkaissut yli-insinööri Harri Majander ja esitellyt tarkastaja

Tuula Räsänen.

Liite

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.6.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-tolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto-laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot

käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistolupa.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.