Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 05/2013

YRITTÄJÄLEHTIPäijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu nro 5/13

Taitaja-kilpailussa kisataanyrittäjyydestäsivu 6

Vuoden yrittäjä- nainen työllistää nuoriasivu 8

Ekokampaamohoitaa hiuksia ja mieltäsivu 7

TÄ S S Ä J A N Y T

Shutterstock

Keskusta tarvitsee apuaLahden ydinkeskustassa on 27 tyhjää liikehuoneistoa. Keskustaeheytyksen toiminnanjohtaja Janne Viitamiehen mukaan luku on huolestuttava.

2 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

3Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 5/13

Julkaisija: Päijät-Hämeen YrittäjätRautatienkatu 20 B 415110 Lahtipuh. 010 322 4300fax (03) 782 1718

Kustantaja: Y-kustannus Oy vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353

Päätoimittaja: Outi Hongisto [email protected]

Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 sane keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki uimonen puh. 0400 844 073Niina sainiuspuh. 040 569 3939Tuire Puolakkapuh. 050 597 1989Jussi voutilainenpuh. 0400 507 875

Toimitus: viestintätoimisto Mageenavesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 [email protected]

sane keskiaho

Taitto: viestintätoimisto MageenaTuuna ahola

Kansikuva:Jenni ahonen

Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon abJukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 [email protected]

Tmi Tuuli Lehtovaarapuh. 040 506 [email protected]

Aineiston toimitus: [email protected] Paino: esa Lehtipaino Oy, Lahti 2013

Painos:10 500 kpl

TÄ S S Ä J A N Y T

Prestig

e

Aurin

gonsuojakalvot

YRITTÄJÄLEHTIPäijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu nro 2 /13

IltakoulussaHans Välimäkisivu 8

TurvallisuuskoulutusLahden poliisilaitoksellasivu 18

Abu Dhabista potkua vientiinsivu 16

Vauvoja tarvitaan, mutta miksi vain äidin työnantaja maksaa?Suomen Yrittäjänaiset ry on keräämässä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka tähtää siihen,

että vanhemmuuden kulut maksettaisiin yhteisesti. Nyt ne maksaa äidin työnantaja yksin.

PÄÄK

IRJOIT

US

Sini Pennanen

Suomen Yrittäjät ky-syi syyskuussa Kun-tamarkkinoille osal-listuneilta, mikä on sopiva määrä tehtä-

viä kunnille. Vastausvaih-toehdot olivat a) nykyinen määrä on sopiva, b) puolet pois, c) tehtäviä ja velvoit-teita on lisättävä. Vastauksia tuli lähes 600. Vastaajista

peräti 63 prosenttia ruksasi kohdan b, eli puolet pois.

– Vaikka vastausvaihtoeh-dot olivat tarkoituksella ää-ripäissä, kyselyn vastauksista näkee selvästi, että kuntaväki on valmis karsimaan kunti-en tehtäviä reilusti, Suomen Yrittäjien varatoimitusjoh-taja Anssi Kujala sanoi ker-toessaan kyselyn tuloksista

Kuntatoimijat vähentäisivät kuntien tehtäviä reilustiKunta-alan toimijoitten mielestä kuntien tehtäviä pitää vähentää reilusti. Nyt tehtäviä on yli 500. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

eduskunnan järjestämässä talous- ja työllisyysseminaa-rissa Kauhajoella syyskuun lopulla.

32 prosenttia vastaajista piti nykyistä tehtävämäärää sopivana. Tehtäviä ja velvoit-teita lisäisi vain neljä pro-senttia vastaajista.

Joka syksy järjestettävillä kuntamarkkinoilla käy kun-

tien luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä järjestöjen ja yritysten edustajia.

hallituksen miljarditavoite ei riitäHallitus linjasi rakennepake-tissaan tavoitteekseen karsia kuntien tehtäviä miljardil-la eurolla.

– Kuntaväen vastaukset kertovat sitä, että valmiut-ta hallituksen tavoitteen to-teuttamiseen on. Nyt pitää pistää toimeksi ja löytää nii-tä tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä! Kujala vaati Kauhajoella.

Kujalan mukaan miljardi-

leikkaus tuskin edes riittää.– Kuntien käyttömenot

olivat jo vuonna 2011 perä-ti 42 miljardia euroa. Yksi miljardi siitä pois on vain rikka rokassa. Tarvitaan jä-reämpiä toimia.

Kujalan mukaan myös tarpeettoman tiukat hen-kilöstö- ja neliömitoitukset esimerkiksi sosiaali- ja ter-veyspalveluissa pitää käy-dä läpi.

– Ne nostavat palvelui-den kustannuksia usein turhaan ja kaventavat yri-tyksien mahdollisuuksia osallistua palveluiden tuot-tamiseen.

Suomen heikentynyttä kilpailukykyä ei kaiketi kukaan kiellä. Onko syynä pelkästään liian korkea palkkataso, siihen olen saanut kuulla vastauksia viisailta. Yhden

mukaan se ei ole ongelmamme, vaan tekemättömän työn määrä, josta joudutaan palkkaa maksamaan. Lisäksi ongelmanamme on kestämätön huoltosuhde, kun yhä pienempi porukka maksaa yhä suuremman porukan palkat ja toimeentulon.

Palkallinen tekemättömyys käy kalliiksi sekä yrityksissä, mutta myös julkisella sektorilla. Viimeisin yrittäjiä kärsiväl-lisyyttä koetellut uudistus on laki, joka mahdollistaa loman siirtämisen, jos sattuu sairastumaan lomapäivien aikana.

Julkisten alojen työehtosopimuksissa palkallisen vapaan määrä eroaa yksityisestä merkittävästikin. Kuka rohkenisi nostaa tehottomuuden lääkkeeksi tehollisen työajan lisäämistä? Nyt säästöjä ja tehoja haetaan siitä, että vähennetään palveluja. Siis tehdään vähemmän sitä, mitä varten ollaan olemassa ja mistä me veronmaksajat myös maksamme. Entä kuinka monessa palvelussa on selvillä työpanoksen määrä suhteessa käytettyyn aikaan? Yksityisen yrityksen lento on lyhyt, jos tekemiseen kuluu rahaa, vaikka tuotosta ei syntyisikään riittävästi. Kunta ja valtio voivat aina korottaa veroja. Koska nousee kapina?

Yrityselämä tarjoaa tehokkuuden lääkkeeksi vaihto-ehtoisia palvelutuotannon ratkaisuja. Ostaen olisi mah-dollista paremmin vaatia juuri haluttu määrä tuotosta

Kestävyysvajesovittuun hintaan. Palvelusetelimallilla vapauduttaisiin monista oman tuotannon ylläpidon ongelmista. En vil-pittömästi kykene ymmärtämään, miksi yksityisten yri-tysten osuuden lisäämistä kuntien palvelutuotannossa vastustetaan paikoin niin kiihkeästi.

Yksityisen tuotanto-osuuden lisääminen ei suinkaan ratkaise kaikkea julkisten palvelujen tuottamisen kus-tannuspaineita ja tehojen nostoa. On kuitenkin välttä-mätöntä, että emme aseta julkista ja yksityistä työpaikkaa vastakkainasetteluun arvotta-malla niitä eritavoin. Ei voi olla niin, että lähihoitajan työ on eetti-sesti oikeampaa kunnan työnteki-jänä kuin yrittäjän palveluksessa. Julkisuudessa käytävä keskustelu antaa joskus niin ymmärtää.

outi honGisto

toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät


Aleksanterinkadulla pitäisi sallia ajaminen ja pysäköinti toriparkin rakentamisen ajan,

jotta keskustan kauppiaiden tilannetta saataisiin helpotettua. – Rakennusaika

vaatii poikkeuksellista joustavuutta kaikilta – myös kaupungilta.

TeksTi Sane Keskiaho kuvaT Jenni Ahonen

Keskusta tarvitsee apuaLahden keskustaeheytyksen toiminnanjohtaja Janne Viitamies on huolissaan keskustasta. Aivan ydinkeskustassa on 27 tyhjää liikehuoneistoa. Se on huolestuttava luku Lahden kokoiselle kaupungille.

– Tässä eivät ole mukana kauppakeskuksissa olevat tyhjät tilat eivätkä remonttien alla olevat huoneistot, Viitamies toteaa.

Toiminnanjohtaja Janne Viitamie-hen mukaan kes-kustan tilanne on hälyttävä. Kes-kustaan tarvitaan

nopeasti yleistä vetovoimaa lisääviä ratkaisuja, jotta kil-

pailuasema paranisi. – Keskusta on menettänyt

merkitystään elinkeinotoi-minnan paikkana tässä kau-pungissa jo pitkään. Se näkyy konkreettisesti katutasos-sa olevien tyhjien liikehuo-neistojen määrässä. Tasaisesti kasvava luku kuvaa hyvin ti-lannetta, jossa Lahdessa tällä hetkellä ollaan.

Mediassa paljon puhutta-nut ja puhuttava Toriparkki on Viitamiehen mukaan kar-vas lääke pitkäaikaiseen sai-rauteen.

– Toriparkki on yksi yritys parantaa keskustan saavutet-tavuutta. Sen avulla keskus-taan lisätään kerralla paljon pysäköintikapasiteettia.

Viitamies muistuttaa, että kyseessä on kuiten-kin pelkkä pysäköintilai-tos. Toriparkki mahdollistaa ihmisten tulemisen keskus-taan, mutta ei ole syy kes-kustaan tulemiselle.

– Keskustaan tullaan sen takia, että siellä on viihtyisää olla ja tavata ihmisiä. Ikä-vä kyllä Lahden keskusta on mennyt alaspäin sekä ympä-ristöllisesti että sosiaalises-ti. Syyt tulla keskustaan ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

Katujen siisteys, niiden harjaaminen ja putsaami-nen sekä valaiseminen eivät Lahdessa vastaa Viitamiehen mukaan enää nykypäivän kaupunkien tasoa.

– Tarvitsemme saavutet-

tavuuden lisäksi todella ra-dikaaleja toimenpiteitä, jotta saamme ihmiset takaisin keskustaan.

Amerikan meininkiLauantaisin pakataan per-he autoon, käydään kaupas-

sa, kahvilla ja tavataan tut-tuja. Lahdessa se tapahtuu ikävä kyllä enenevässä mää-rin jossain muualla kuin kes-kustassa.

– Taajaman ulkopuolel-la on runsaasti kilpailevia

kauppapaikkoja, jotka pys-tyvät palvelemaan asiakkaita ihan ylivoimaisilla kilpailu-eduilla keskustaan verrat-tuna. Siellä ei esimerkiksi säädellä juuri lainkaan ker-roslukua, pinta-aloja eikä ra-kentamisen tyyliä. Lisäksi taajaman ulkopuolella ole-vat kauppapaikat on toteu-tettu täysin autojen ehdoilla. Siellä on maksuttomat py-säköinnit ja isot parkkipai-kat ja useimmiten hyvät tiet suoraan kauppojen pihaan. Sanalla sanoen, siellä val-litsee Amerikka. Kilpailuti-lanne keskustan kannalta on epäreilu.

Keskustaeheytys on teh-nyt kaupungille ehdotuksen, joka pitää sisällään viisi koh-taa, joiden avulla keskustan viihtyisyyttä voidaan lisätä.

– Kadunvarsipysäköin-ti on kivijalkakaupoille aivan ehdoton, joten sitä on kehi-tettävä nyt ja toriparkin val-


Jos suunta jatkuu tällaisena,

on keskusta aika tyhjä parin

vuoden kuluttua.

Viime Vuoden VAihteessA Päijät-Hämeen Yrittä-jien jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjien näkemyksiä keskustan kehittämisestä. Vastaukset toimivat pohjana kaupungille annetussa lausunnossa. Kyselyn perusteella kävelypainotteisuutta Lahden keskustassa on perustel-tua lisätä, mutta ei kuitenkaan siten, että Aleksanterin-katu muutetaan kokonaan kävelyalueeksi. Tori halutaan säilyttää joukkoliikenteen käytössä sekä keskustaan tultaessa että sieltä poispäin. Kadunvarsipysäköinnin vähenemisen ennakoitiin myös vaikeuttavan asiointia.

Yrittäjien näkemyksen mukaan keskustassa asioinnin helpottamiseksi tavoitteena tulisi olla lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen joustavasti kadun-varressa. Yrittäjät korostavat, että rakenteelliset muutokset liikennejärjestelyihin, kaupunkikuvaan ja viihtyvyyteen eivät yksinään takaa keskustan elinvoimaa. Jotta keskustassa riittäisi palveluita, kehittämishankkeessa on huomioitava realistisesti yritysten mahdollisuudet toimia kannattavasti Lah-den keskustan eri puolilla sijaitsevilla liikepaikoilla.

Yrittäjät edellyttäneet suunnitelmien tarkistamista jo pitkään

TeksTi Sane Keskiaho kuva Jenni Ahonen

Parkkipaikkojenpuuttuminen on kuolinisku

Yrittäjä Jarkko Laaksonen

T oriparkin rakentaminen on sulkenut Aleksan-terinkadun liikenteeltä ja vähentänyt parkki-paikkoja radikaalisti. Markkinapäivä on aina ol-lut Lihaliike A. O. Vuoriselle hyvä kauppapäivä,

nykyisin se on päivä muiden joukossa. Totta kai park-kipaikkojen vähentyminen vaikuttaa asiakasmääriin, yrittäjä Jarkko Laak-sonen puuskahtaa.

Lihavuorinen on kuitenkin siitä on-nellisessa asemassa, että sen tuottei-ta tullaan hakemaan vaikka autoa ei saisikaan ihan kaupan eteen. Pitkässä juoksussa kadunvarsipaikkojen puut-tuminen on miehen mukaan kuitenkin kuolinisku yrityksille.

– Me emme ole missään Keski- Euroopan metropolissa, jossa on satoja tuhansia ihmi-siä. Me olemme Lahdessa, jossa ihmiset on opetettu siihen, että autolla pitää päästä suoraan ovelle. Yksi-tyisautoilu ei tule vähenemään, sillä täällä on pitkät vä-limatkat. Julkinen liikenne saa petrata vuorojaan vielä aika paljon, jotta se korvaa oman auton käytön.

Laaksonen lisää, että asiakas ei piipahda torille ostamaan perunoita tai hakemaan hallista lihaa tai leipää, jos auto täy-tyy lyhyttäkin pysähdystä varten viedä maan alle parkkiin.

Lahden kaupunki on sitoutunut tekemään yritysvaiku-tusten arvioinnin aina ennen mittavia viranomaispäätöksiä.

Laaksosen mielestä näin ei ole tehty aina-kaan rakennusaikaisten liikenteenjärjestely-jen kohdalla.

– Ainoa mitä tässä on arvioitu, on se, kuinka rakennusliike ja maansiirtourakoitsi-jat saavat hommansa toimimaan. Olen kuul-lut huhua, että yrityksiä olisi ennakkoon kuunneltu, mutta se kuulostaa enemmänkin urbaanilegendalta, sillä en ole tavannut yh-tään sellaista yrittäjää.

Laaksonen uskoo, että jos suunta jatkuu tällaisena, on kes-kusta aika tyhjä parin vuoden kuluttua. Useita torin varren yrityksiä on lähdössä jo nyt sivummalle, koska pysäköinti on hankalaa ja ohjaa asiakasvirrat muualle.

– Itsellä ei ainakaan vielä ole ajatuksia lähdöstä. Joulukuus-sa tulee yritykselle 90 vuotta täyteen tässä paikassa, Jarkko Laaksonen toteaa.

mistuttua. Meitä on opetettu autoilemaan 40 vuotta. On naivia ajatella, että ihmisten käyttäytyminen esimerkik-si ajamisen suhteen muuttuu sillä, että kaupunki sulkee keskustan katuja liikenteeltä. Ihmiset vain ajavat toiseen paikkaan, Viitamies pohtii.

Keskustaeheytys on esittänyt, että Aleksan-terinkadusta kehitetään kes-kieurooppalainen hidaskatu, jossa edelleen sallitaan yk-sityisautoilu, mutta katu on kävely- ja joukkoliikennepai-notteinen.

– Keskustasta ei voida sa-manaikaisesti saada elävää ja kieltää autoilua. Yksityisau-toilu tuo kauppoihin ja kau-punkiin asiakasvirtaa.

maailmanluokan suunnitteluaAlatorille Keskustaeheytys kaavailee rakennusoikeutta - ja paljon. Etenkin ylöspäin.

– Alatorille pitäisi raken-taa korkea, vähintään 20–30 -kerroksinen tornitalo liike-toiminnan ja ennen kaikkea asumisen käyttöön.

Torin länsipuolelle eli vanhan Sippipuiston pää-hän Viitamies toivoo tapah-tumiin tarkoitettua kiinteää katosta tai paviljonkia.

– Sekä tornitalon että ka-toksen suunnittelusta pitäisi järjestää kansainvälinen ark-kitehtikilpailu, jotta saisim-

me aikaan jotain upeaa ja unohtumatonta.

Viitamies muistuttaa, että torin suojelun ideana on vaalia elävyyttä. Suojelussa ei voida keskittyä pelkästään kulissien säilyttämiseen.

– Voimme lisätä uusia elementtejä valmiiseen ym-päristöön kunhan raken-tamisessa kunnioitetaan jo olemassa olevaa ympäristöä, historioitsijan taustan omaa-va Viitamies pohtii.

Viimeisenä mutta ei vä-häisimpänä kehityskohteena on Keskustaeheytys esittänyt Lanunaukion kattamista.

– Kiinteistönomistaji-en ja kaupungin tulisi sel-vittää millä edellytyksillä Lanunaukio olisi katettavis-sa ympärivuotiseksi ravin-tolakaduksi. Vilkas ja eloisa keskusta on koko kaupungin etu, Viitamies muistuttaa.

Ennen Lahteen tuloa Vii-tamies toimi Mikkelissä yli 10 vuotta vastaavassa teh-tävässä. Lahdessa syntynyt mies palasi mielellään van-haan kotikaupunkiinsa.

– Lahden keskustassa on urbaania komeutta. Minus-ta Lahti on jälleenraken-nusajan komein kaupunki Suomessa.

Keskustan kehittämisyh-distys Lahti City ry:n tehtä-vänä on edistää keskustan kaupan ja palveluiden kil-pailukykyä.

– Ydinkeskustan asuinrakentaminen symboloi keskus-tan kehittämisen uutta optimismia. Liikkeen pitää jat-kua vuosia, jotta saavutetaan pysyviä tuloksia, sanoo toiminnanjohtaja Janne Vitamies.


Nuoret innokkaita kilpailijoita yrittäjyydessäVuosittain järjestettävissä nuorten Taitaja-kisoissa kilpaillaan myös yrittäjyydestä. Nyt mukaan kaivataan yrittäjiä antamaan kilpailutehtäviä. Finaali järjestetään Lahdessa huhtikuussa.

V uosittain järjestettävästä Taitaja-kilpailusta on muodos-tunut ammatillisen koulutuksen näyteikkuna. Alunpe-rin Taitajakisoissa on kilpailtu kädentaidoissa, mutta mukaan on tullut muitakin lajeja. Yrittäjyys on muka-

na viidettä kertaa, mutta se on noussut yhdeksi suosituimmis-ta lajeista.

– Yrittäjyyslajissa kilpaillaan kolmen henkilön joukkueissa. Kilpailussa kehitetään omaa liikeideaa kolmen päivän ajan. Sen lisäksi kilpailussa on joka päivä pikataipaleita. Näissä yhteistyö-yritys tuo omia tehtäviään joukkueiden ratkaistaviksi, lehtori Anne Säämänen Koulutuskeskus Salpauksesta kertoo.

Pikataipaletehtävissä on ollut muun muassa tuotepakkausten suunnittelua, uusien kohderyhmien miettimistä tai markkinoin-tisuunnitelman tekemistä.

– Toimeksiannot ovat edellyttäneet kilpailijoilta yritystoimin-nan perustehtävien hallintaa, lajivastaava Tiina Pernanen lisää.

Yrityksiä toivotaan mukaanMinkälaisia yrityksiä kisaan toivotaan yhteistyökumppaneik-si ja mitä yritys voi osallistumisesta hyötyä? Molemmat laji-vastaavat toivovat mukaan yrityksiä, joilla olisi tarjota nuo-rille joko iso tai pieni tehtävä. Plussaa on, jos toimeksianto on sellainen, johon nuorella on oikeasti jotain annettavaa.

– Esimerkiksi jos yritys on lanseeraamassa tuotetta nuoril-le tai haluaa tehdä tuotteeseen tai palveluun liittyvää kohde-ryhmäselvitystä, on tässä tuhannen taalan paikka.

Toki kaikki yritystoimintaan liittyvät caset eli tapausharjoi-tukset ovat tervetulleita.

– Nuorilla on innovatiivisia näkemyksiä. Heillä on koulus-ta alan viimeisin tieto, he ovat luonnostaan ajan hermolla ja liikkuvat sujuvasti sosiaalisessa mediassa. Yritys voi oppia ja saada heiltä paljon, naiset toteavat.

Yhteistyökumppanina yritys saa myös näkyvyyttä. Lahdes-sa järjestettävään finaaliin odotetaan 40 000 kävijää.

– Yritys voi aika pienellä panoksella saada hyviä tuloksia. Nuoret ovat sitoutuneita ja ylittävät itsensä kilpailutilanteessa.

Annetun tehtävän arviointikriteerit sovitaan yrittäjän kanssa aina etukäteen.

– Opettajat voivat olla arvioimassa taloushallinnon teh-täviä, mutta muuten raatiin halutaan ulkopuolisia arvioijia. Pikataipaleissa arvioinnissa on mukana myös toimeksianta-jayrityksen edustaja, Säämänen kertoo.

Yrittäjyyskisan lajivastaavina toimivat Tiina Pernanen ja lehtori Anne Säämänen.

Taitaja ’14Lahdessa järjestettävään

� naaliin odotetaan 40 000 kävijää.

TeksTi Sane Keskiaho kuva Jenni Ahonen

Toimipisteemme Lahdessa:Kauppakatu 6 Agsm 040 7630 343puh. 010 2864 [email protected]

Kauppahinta-arvio on omistajanvaihdoksen ensimmäinen askel.

KAUPPAHINTA-ARVIOT EDULLISESTI Suomen Yrityskaupoilta:

Toiminimen tai liiketoiminnan kauppahinta-arvio 590 euroa + alv

Osakeyhtiön Osakeyhtiön kauppahinta-arvio 790 euroa + alv

Suomen Yrittäjien jäsenille 100 euron alennus.

Ota yhteyttä!

Suomen suurimmalta yritysvälittäjältä

Onnistuneet yrityskaupat!







Ota yhteyttä!









Ota yhteyttä!



Olemme mukana LAHTI BUSINESS DAY tapahtumassa 21.11.2013







Ota yhteyttä!



Edulliset mezemenut ryhmille; alle 30 €/hlö!

Sinua palveleeMammuttimyyjäOlli Kivip. 044 540 4000Mammuttihirsi.fi

www.jussimakela.net


UUSI JÄSEN ESITTELYSSÄ

Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita mielenkiintoisistaammateista ja yrityksistä.

YRITTÄJÄ & YmPÄRISTö

Esittelemme tällä palstalla Päijät-Hämeen Yrittäjien paikallisyhdistyksiinvastikään liittyneitä jäsenyrittäjiä eri aloilta ja eri puolilta maakuntaa.

Ekokampaamohoitaa hiuksia ja mieltä

TeksTi & kuvaT Sane Keskiaho

P iparMinttu on rau-hallinen keidas kes-kellä kiireistä kau-punkia. Siellä ei radio pauhaa eikä

permanenttiaineet tuoksu. Asiakasta odottaa rentoutta-va hetki, sillä PiparMintus-sa hoidetaan paitsi hiuksia myös mieltä ja kehoa.

– Pyrin huomioimaan ihmisen kokonaisuute-na. Ekokampaajalle on tär-keää kunnioitus luontoa ja ihmistä kohtaan sekä kestä-vän kehityksen periaattei-den noudattaminen, Minttu Laurila kertoo.

Ennen ekokampaajaksi valmistumistaan hän toimi kymmmenen vuotta tavalli-sena kampaajana ja tarjoaa edelleenkin myös tavallisia kampaamopalveluja paitsi permanentteja. Liikkeessä ei mysökään käytetä synteetti-

siä muotoilutuotteita.– Minulla on vanhoja asi-

akkaita, joita haluan palvel-la edelleen.

Ekopuolen työt lisään-tyvät Mintulla koko ajan. Helmikuussa värjäyksistä kolmasosa oli kasvivärjäyk-siä ja nyt niitä on puolet.

– Kun uusi asiakas tulee, hän yleensä kertoo huolestu-neensa kemikaalikuormasta, jota joka viides viikko ta-pahtuva värjäys hänelle tuo. Kuormaa halutaan vähen-tää vaihtamalla värit kasvi-väreihin.

Kasviväri syntyy keittä-mällä liemi yrteistä. Tämä liemi sekoittaan kasvijau-heeseen.

– Kampaajan näkökulmas-ta kysymys on myös hiuksen rakenteesta, jota kasvivä-ri ei riko. Kun hius on terve ja luonnollisen näköinen, ei

Ekotuotteista löytyvät samat muotoilutuotteet, lakat, vahat

ja geelit kuin synteettisistä.

Kasvanut kiinnostus luonnonmukaiseen hiustenhoitoon sai Minttu Laurilan avaamaan ekokampaamo PiparMintun. Erityisesti kasvivärjäysten kysyntä on kasvanut.

hoitoaineita tarvita, sillä ter-ve tukka ei takkuunnu.

Ekokampaajan tekemät työt aloitetaan aina intialai-sella päähieronnalla.

– Kasviväri kehittyy pa-remmin, kun päänahka on lämmin. Hiusten leikkussa hieronta taas edistää hiusten luonnollista lasketumista. Lisäksi hieronta on hyvin rentouttavaa.

– Pidän ajatuksesta, että minulla on keino hoitaa ih-mistä kokonaisvaltaisesti. Monella on tänne tullessaan murheita, joita voin hie-

ronnalla ja rentouttamisel-la hoitaa.

Hieronnan ajaksi sul-jetaan ovet ja puhelimet. Minttu käyttää paljon myös erilaisia öljyjä.

– Öljyt ovat suosittuja. Niitä käytetään kasvoissa, ihossa ja intialaisessa pää-hieronnassa. Laitan aina öl-jyn vaikuttamaan siksi aikaa kun teen päähierontaa.

Esimerkiksi henkilöl-le, jolla on huono ääreisve-renkierto ja palelee paljon

Minttu laittaa lämmittä-vän avocado-öljyn. Jos vaa-leatukkaisen väriä halutaan hieman sävyttää, laitetaan kehäkukkaöljyä. Stressaantu-neelle sopii laventeliöljy, joka rauhoittaa ja masentuneelle appelsiiniöljy.

oma elämäntapa taustallaMintun halu suorittaa eko-kampaajan erikoistutkinto lähti omista valinnoista ja ta-vallisena kampaajana työs-kentelyn tuomista terveys-ongelmista.

– Olen eläinrakas, suo-sin puhdasta ruokaa, käy-tän luonnonkosmetiikkaa ja kierrätän, Koin, että työni oli ristiriidassa arvojeni kanssa. Lisäksi käteni eivät kestänyt synteettisiä värejä, joille lo-pulta herkistyin.

On siis selvää, että kier-rättäminen ja jätteiden lajit-telu huomioidaan liikkeessä. Kampaamon puolella tar-jotaan myös reilun kaupan kahvia, luomuteetä ja ekolo-gisia hiustenhoitotuotteita.

1. Kuka olet? Olen Janne Saarinen

2. Koska aloitit yrittäjänä? Aloitin yrittäjänä 1.8.2013

3. Mitä yrityksesi tekee? Päijänteen Lukko ja Mökkipalvelu tekee erilaisia lukko-töitä. Sen lisäksi teen erilaisia talonmiespalveluja kuten lukkojen asennusta, korjausta, huoltoa, turvalukkojen asennuksia, sarjoituksia, nurmikon leikkuuta, raivaus-töitä ja halkotöitä.

4. Miten päädyit yrittäjäksi?Haluan tehdä tämän alan töitä ja ajattelin kokeilla riit-tääkö maaseudulla töitä tämän alan yritykselle. Toimin Kuhmoinen, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hämeenkoski, Lammi, Lahti -akselilla.

5. Mikä on haastavinta työssäsi?Haastavinta on yrityksen mainostaminen ja markki-nointi sekä sen asian tiedottaminen, että myös maaseu-dulta löytyy tällainen palvelu.

6. Oletko yksinyrittäjä vai työllistätkö muita itsesi lisäksi? Olen yksinyrittäjä

7. Mitä yrittäjyys sinulle merkitsee?Yrittäjyys merkitsee minulle vastuuta sekä asiakkaista että omasta työstä.

8. Minkälainen perhe sinulla on?Perheeseeni kuuluu 6-vuotias Oona-tytär

9. Yrittäjyydessä parasta on...Vapaus hoitaa asiat omalla parhaalla katsomalla tavalla.

10. Minkälainen paikka Padasjoki on yrittää?Ihmiset ovat maaseudulla pääsääntöisesti rennompia kuin kaupungissa.

Opiskelin ekokampaajaksi, koska koinkampaajan työni olevan ristiriidassaarvojeni kanssa, sanoo Minttu Laurila.


TeksTi & kuva Sane Keskiaho

Ihmisten tietousraaka-aineista,ruokalajeista ja

viineistä onlisääntynyt.

Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry on valinnut vuoden yrittäjänaiseksi Etelä-Suomen Juhlapalvelu ky:n Chef Rôtisseur Virpi Kesosen. Hänet tunnetaan paitsi loistavana kokkina myös erilaisten juhlien ja tilaisuuksien taitavana järjestäjänä. Kaikki perheen kolme ravintolaa toimivat tilausravintoloina.

Vuoden yrittäjänainen

Vuoden yrittäjänainen Virpi Kesonen palkittiin Petri-Juhani Malisen suunnit-telemalla kultaisella rintaneulalla.

Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä

etela-suomi.proagria.fi

Moniammatillinen verkosto apunasi yrittämisen ensiaskelissa ja rinnalla kulkijana

- Kun liikeidea mietityttää- Kun rahoituskanavat ovat hakusessa- Kun hakemuspapereiden täyttö närästää- Kun useampi yrittäjä pohtii yhteistä ideaa

Ota yhteyttä:Projektipäällikkö Tiina Mäkelä, ProAgria Etelä-Suomi puh. 0400 353 419, [email protected]

JärkivihreäForssanseutu

FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY

AIR PATROL

FHUUTUUSMALLIT 2013

Vääksyntie 331, 19700 SysmäIlmalämpöpumput 040 581 6664

www.sysmansahkopalvelu.net

Sysmän Sähköpalvelu Oy

UUTUUSMALLIT 2013

K un Virpi Keso-nen ilmoitti yrit-täjänä ikänsä toi-mineelle äidilleen hankkineensa en-

simmäisen ravintolansa, oli äiti ihmeissään. Miksi hyvin koulutettu tyttö ryhtyisi yrit-täjäksi, kun hyviä paikkoja olisi tarjolla ilman yrittäjyy-den riskejä?

– Äitini oli ihminen, joka aina painotti sitä, että pi-tää hankkia koulutus. Yli-oppilaskirjoitusten jälkeen hankin ensin suurtalous-esimieskoulutuksen. Sen jälkeen hankin vielä am-mattiopettajan pätevyyden.

Mutta veri veti yrittäjäksi. Virpi uskoo, että yrittäjyy-den vaatiman pelottomuu-den hän sai kotoa. Siellä oli aina tartuttu toimeen saman tien ja lähdetty liikkeelle seurauksia miettimättä.

Ensimmäinen ravintola oli Upseerikerhon ravintola. Sinne etsittiin yrittäjää juu-ri niihin aikoihin kun Virpi muutti Lahteen miehensä Il-kaKoskisen perässä. Silloin elettiin vuotta 1998.

Virpi pyöritti yritystoi-mintaa yksin vuoden 2002 alkuun saakka.

– Ilkka oli siihen saak-

ka muualla töissä, mutta hän auttoi koko ajan minua val-tavasti. Vuodesta 2004 lähti-en olemme olleet kimpassa. Silloin myös yhtiömuoto muuttui kommandiittiyh-tiöksi.

Tällä hetkellä perheen ti-lausravintolat toimivat Up-seerikerholla, Myllysaaressa

ja Kausalassa, jossa Ravin-tola Kurjenmiekka tarjo-aa puitteet kartanomaisille juhlille.

Yhdessä yrittämisen suola ja sokeriTyöskentely yhdessä miehen kanssa on Virpistä sekä an-toisaa että rasittavaa. Omaa aviomiestä luotettavam-paa kumppania ei ole. Hait-tapuolena on se, että toisen tuntee läpikotaisin.

– Ymmärrämme puo-lesta silmäyksestä sen, että nyt toisella on huono päi-

vä. Olemme hyvin tempera-menttisia keskenämme ja se aiheuttaa joskus hässäkkää myös ympäristössä.

Selkeä työnjako on Virpin mukaan yhdessä työskente-lyn edellytys.

– Ilkka hoitaa hankinnat ja sopimusten neuvottelut. Minä teen töitä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa ja toimin kassanvartijana.

Asiakkaatosaavat vaatiaHuonot ajat tuovat tilaus-ravintolalle haasteita. Asi-akkaat ovat tarkkoja kus-tannuksista ja siitä, mitä rahallaan saavat. Tarjontaa myös karsitaan.

– Ihmisten tietous raa-ka-aineista, ruokalajeista ja viineistä on lisääntynyt me-dian myötä. Lisäksi juh-latilaisuuksissa median luoma kuva esimerkiksi häi-den järjestämisestä näkyy. Hääohjelmissa ei koroste-ta ammatti-ihmisen osuut-ta, vaan kaikki on ikään kuin hääparin vastuulla. Asiaan tietenkin kuuluu, että morsi-an saa lopuksi sätkyn.

Virpi muistuttaa, että am-matti-ihmisten työtä ja am-mattitaitoa on luoda juhlat

ilman, että morsian menet-tää hermonsa tai että juh-lakalun täytyy murehtia etukäteen juhlien onnistu-mista.

Myös erilaiset ruoka-aine-allergiat ja erikoisruokavali-ot asettavat haasteita. Niitä on nykyisin jokaisessa tila-uksessa ja ne vaativat tietä-mystä ja asennetta. Ne pitää ottaa tosissaan.

nuorten tulevaisuus huolestuttaaKahden lapsen äitinä Virpi on huolestunut nuorten tule-vaisuudesta.

– Allekirjoitan yhteiskun-nan vastuun nuorista. Minä ja koko tämä ala työllistäm-me nuoria joka kesä.

Nuoren työllistäminen vaatii Virpin mielestä yrittä-jältä ja työyhteisöltä paljon ja on välillä haasteellistakin. Jos esimerkiksi palvelutilan-teet eivät onnistu, näkyy se

asiakkaille asti. – Silti olen sitä mieltä, että

nuorten kanssa työskentele-minen on todella palkitse-vaa, Virpi sanoo.

Nuori itse vaikuttaa siihen miten hän etenee ja mitä hän oppii, mutta nuoren opetta-miseen pitää sitoutua koko henkilökunnan. Virpi kiitte-lee henkilöstönsä asennetta ja taitoja kouluttajana ja sa-noo, että kun syksyllä näh-dään, miten nuori on kesän aikana kehittynet, kaikki saavat siitä palkintonsa.

– Seuraavana kesänä otamme mielellämme meil-lä jo opissa olleita nuoria ke-sätöihin.

Voimaa perheestäja asiakkaistaMikä sitten pitää työnarko-maaniksi julistautuvan yrit-täjänaisen käynnissä?

– Naisyrittäjänkin taka-na on oltava loistava mies.

Kaikki se hoito ja työ, jota Ilkka on poikien kanssa tehnyt, on auttanut minua eteenpäin. Kun minulla ei ole aikaa hoitaa itseäni eikä urheilla, kaksi poikaani pi-tävät minut elämässä kiinni. Tärkeitä ovat myös perheen yhteiset matkat, joita teem-me aina kun on mahdollista, Virpi kertoo.

Toinen tärkeä voimanläh-de ovat asiakkaat.

– Asiakkaat tuovat voi-man - tai vievät. Kyllä ne ovat ne onnistuneet tilaisuu-det, jotka kantavat eteen-päin.

Tärkeitä ovat myös eri-laiset huomionosoitukset, kuten tämä Vuoden yrittäjä-nainen.

– Olen saanut valinnan jälkeen paljon enemmän huomiota kuin tavallisesti ja suurin osa huomionosoitta-jista on ollut naisia. Jotenkin sisaruus on noussut esille ja se lämmittää.

syty Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan

Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille

www.syt.fi

SYT-kassan Merja Jokinen:

Edullista ja simppeliä riskienhallintaaYrittäjät voivat saada erilais-ta neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjärjestöillä, uusyrityskeskuksilla, kaup-pakamareilla, koulutusjärjes-täjillä jne. on paljon koulutus- ja neuvontapalveluja, mut-ta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittä-misessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuun-nitelmaan, tuotteisiin, mark-kinointiin ja kilpailuun liitty-vät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymi-selle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työ-tätekevien ihmisten joukossa,

ja se sosiaaliturva, minkä pal-kansaajille järjestää työnanta-ja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neu-vota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan.

Meitä yrittäjän sosiaalitur-vasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttö-myyskassa. Yrittäjän sosiaali-turvan lähtökohtana on yrittä-jän lakisääteinen eläkevakuu-tus YEL, johon esimerkik-si työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat. Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen ta-sosta ja muuttaa sitä tarvitta-

essa niin eläkelaitokseen kuin työttömyyskassaan.

Jäsenyys yrittäjän työttö-myyskassassa on vapaaehtoi-nen. SYT-kassassa on nyt rei-lut 23 000 jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuksen. Yrit-täjien taakkaa erilaisten mak-sujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoi-set maksut jätetään hoitamat-ta. Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtais-ta riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kan-nattaa miettiä työttömyysva-kuutuksen ottamista. Muuta-man sadan euron vuosimak-

sulla saa jo kohtuullisen tur-van verrattuna kansaneläke-

laitoksen maksamaan perus-turvaa, jos jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pi-tää lopettaa.

Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huo-lestuttavat. Yrityksiä lopete-taan ja uusia perustetaan vä-hän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samal-la kun nuorisotyöttömyys uh-kaa isoa joukkoa kohti syrjäy-tymistä. Suomi tarvitsee yrit-täjiä ja näiden panosta. Yritys-toiminnan aloittamisen kyn-nys pitää olla riittävän matala. Työttömyysvakuutus on yksi

keinoista, joilla tätä kynnys-tä voi madaltaa. Kun olet va-kuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen turva jos jo-tain sattuu. Yrittäjän ei tarvit-se olla supermies tai amatzo-ni joka pärjää aina ja kaikkial-la, vaan yrittäjyyden pitää ol-la yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppu-vat syystä tai toisesta, niin toi-meentulo varmistuu ansiosi-donnaisella päivärahalla seu-raavaan työllistymiseen asti.

Merja Jokinen kassanjohtaja

Iloisella keittiöllä menee lujaaSusan Äijälästä tuli yrittäjä 2006. Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistu-nut keittiötarvikkei-den myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyys-kassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan.

Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loik-ka tuntemattomaan, sillä ai-emman uransa Susan oli teh-nyt tyystin toisessa maailmas-sa. Vuonna 1988 prosessi-in-sinööriksi valmistuneen nai-sen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maa-ilmassa öljyt olivat aivan toi-set kuin keittiössä.

Lokakuussa avataan ovet Helsingissä– Iloinen keittiö myy keittiö-välineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, mie-hensä kanssa yritystä pyörit-tävä Susan esittelee. Tuotes-kaala on laaja ja ulottuu os-teriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään eri-laisia leivontatarvikkeita. Lip-pulaivamyymälä toimii nyky-ään Ideaparkissa.

– Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän mil-joonaa ihmistä, joten se riittää

meille, Susan hymyilee. - Lahteen yritys avasi myy-

mälän 2011 ja Hyvinkääl-le viime vuonna. Nyt työn al-la on neljäs myymälä. Helsin-gin Kannelmäessä ovet ava-taan lokakuussa. Iloisen keit-tiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolel-la. Tukkumyynnin ansiosta niitä saa aina Kilpisjärveä ja Ahvenanmaata myöten. Jäl-

leenmyyntipisteitä on viiti-senkymmentä.

Taantuma ei näy keittiöissä – ainakaan negatiivisestiYrittäjyys on vastannut odo-tuksia. Susan sanoo, että en-nakkokuva yrittäjyydestä oli

pikemmin realistinen kuin ro-manttinen.

–Vanhempani pitivät kaup-papuutarhaa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on. Yritystään Äijälät ovat luot-sanneet kasvuhakuisesti. Lii-kevaihto on kasvanut vuoden 2009 130 000 eurosta viime vuoden yli 620 000 euroon.

– Tänä vuonna tavoitteena

on rikkoa miljoonan raja, Su-san kertoo. Epävarmasta ta-loustilanteesta ei ole ollut toi-minnalle ainakaan haittaa.

– Taantumassa kotona te-kemiseen liittyvät aktivitee-tit monesti kasvattavat kiin-nostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi.

Tärkeä turvaSYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen.

– Joku turva on hyvä ol-la, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kas-san varapuheenjohtajana toi-miva Susan sanoo. Kassan jä-senmäärä on kasvanut muka-vasti viime vuosina, mutta tut-kimusten mukaan turhan mo-ni yrittäjä tuntee sosiaaliturva-asioita edelleen pintapuolisesti.

– Moni kokee, että yrittä-jä ei voi joutua työttömäksi.

Se on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäkkiä isojen muu-tosten keskelle täysin itses-tään riippumattomista syis-tä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi.

– Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaikka oma yritys on kovassa nos-teessa, Susan kertoo nukku-vansa yönsä paremmin SYT-kassan jäsenenä.

– Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liitty-vät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän.

teksti ja kuva Ville Kulmala

– Moni kokee, että yrittä-jä ei voi joutua työttömäksi. jä ei voi joutua työttömäksi.

Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoit-teena rikkoa miljoonan euron raja.

Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yk-si yrityksen hittituotteista. Niitä on myy-ty Suomeen jo toistakymmentätuhatta. – Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suo-messa taitaa olla paljon rakkautta ilmas-sa, Äijälä huomauttaa.

YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530.

2 www.syt.fi

Lasten ehdoillaLeipomoyrittäjät Christine ja Tommi Kauhanen tekevät pitkiä työpäiviä, mutta viettävät illat ja viikon-loput pienten lastensa kanssa. Ylimääräiset työtunnit tehdään öisin.

Pellillinen karjalanpiirakoita valmistuu hetkessä Christine ja Tommi Kauhasen yhteistyö-nä: Christine kaulitsee pyöre-ät pohjat, Tommi levittää pääl-le riisipuurotäytteen ja molem-mat rypyttävät piirakoita näp-pärästi.

Kauhaset perustivat Nykä-Mummon Piirakka -yrityksen-sä Säynätsalon keskustaan ke-väällä ja liittyivät saman tien myös SYT-kassaan. Se antaa taloudellista turvaa, jos jostain syystä tulee mutkia matkaan.

Alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. Yritys sai nimensäkin mum-mon mukaan.

- Oikeastaan homma on läh-tenyt liikkeelle paremmin kuin uskalsimme odottaa, Tommi sanoo.

Pariskunta leipoo käsin 200-500 piirakkaa myyntiin joka arkipäivä. Piirakoita myy-dään kahdessa elintarvike-myymälässä, ja lisäksi tulevat yksityiset tilaukset.

Christine ja Tommi asuvat kahden lapsensa kanssa hy-vin lähellä leipomoa. Toinen vanhemmista lähtee arkiaa-muisin puoli kahdeksan mais-sa viemään 3-vuotiasta Jenna-Jasminia ja 1,5-vuotiasta Noo-ra-Emiliaa perhepäivähoitoon. Siinä vaiheessa toinen van-hempi on ahertanut leipomol-la jo pari tuntia.

Ensimmäiset, kauppoihin tilatut piirakkapellilliset on saatava uuniin jo viiden jäl-keen. Leipomista riittää koko päiväksi; paistovalmiita pel-lillisiä pakastetaan seuraavaa päivää varten.

- Teemme työtä lasten eh-doilla, ja vietämme kaikki il-lat kello 17-21 yhdessä koto-na. Kun lapset ovat nukahta-neet, joudumme joskus kutsu-maan lapsenvahdin kotiin ja lähtemään leipomishommiin, Christine kertoo.

Pariskunta ei toimita piira-koita kauppoihin viikonlop-puisin. Silloin ollaan perheen kanssa yhdessä. Ylimääräiset tilaukset on toki valmistettava yötyönä, ja silloin uni saattaa jäädä muutamaan tuntiin.

Työtä on paljon, mutta omassa yrityksessä työaika on joustava. Aviopuolisot voivat myös vuorotella leipomisen ja lasten hoidon järjestelyissä.

Lähikuukausina on tarkoi-tus avata kahvio leipomon yh-teyteen. Keskimäärin yli kym-mentuntisiksi venyviä työpäi-viä ei enää pysty venyttämään. Vanhemmat haluavat, että heillä riittää voimia viettää ai-kaa myös lasten kanssa.

Tommi myöntää, että haa-veena on toiminnan laajenta-minen joskus niin, että voisi it-se keskittyä johtamiseen. Juu-ri nyt pariskunta iloitsee siitä, että pystyy ansaitsemaan omin käsin perheen elannon.

Läheisessä S-marketissa piirakkakori on taas tyhjä. Tä-nään on säynätsalolaiset ovat ostaneet jo 120 piirakkaa, ja il-tapäiväksi Christine ottaa pu-helimessa vastaan 60 piirakan lisätilauksen.

teksti ja kuva Ritva Kupari

Christine ja Tommi Kauhasen alku on ollut vauhdikas. Tom-min mummon perinteisen karja-laisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkai-den makuhermoihin.

Työttömyys-turvaan parannuksia vuoden alusta lähtienVuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli laki-muutoksia, jotka sisälsivät mer-kittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työt-tömyysturvaan. Työttömyyse-tuutta voidaan maksaa, kun yri-tystoiminta on lopetettu tai tie-tyin edellytyksin, kun yritystoi-minnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä ole-valle varsinaisen yrittäjän Ty-EL-vakuutetulle perheenjäse-nelle voidaan maksaa työttö-myysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai ir-tisanonut myös muita kuin yrit-täjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaup-parekisteriin. Nykyisin riit-tää, että yrityksen taloudelli-nen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on teh-nyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennak-koperintä- ja työnantajarekis-tereistä sekä luopunut yrittä-jän eläkelain mukaisesta elä-kevakuutuksesta. Lisäksi edel-lytetään, että henkilö on jättä-nyt verohallinnolle ilmoituksen

yrityksen poistamiseksi arvon-lisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan kes-keyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrit-täjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttö-mäksi työnhakijaksi. Työvoi-maviranomainen antaa kassal-le lausunnon työttömyydestä. Lausunto on kassaa sitova.

Yrittäjällä on oikeus päivä-rahaan, kun hän

• on täyttänyt yrittäjän työs-säoloehdon ja

• on lopettanut yritystoimin-nan ja TE-toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen.

Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan mak-savana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennais-ta, kun yrittäjän lakisääteisen

eläkevakuutuksen perustee-na oleva työtulo (YEL-vakuu-tetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi. Eläke-vakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu.

Yrittäjä voi saada päivära-haa, jos hän todisteellisesti lo-pettaa yritystoimintansa. Kas-san on katsottava työttömyy-den alkavan TE-toimiston es-teettömän lausunnon alusta lukien. Päivärahan maksami-nen alkaa aikaisintaan 7 oma-vastuupäivän jälkeen. Päivära-haa maksetaan viideltä päiväl-tä viikossa yhteensä enintään 500 päivää.

Kun yli 18 kuukautta yrit-täjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee sel-vittää, jääkö toiminnan lopet-tamisesta tai myymisestä jäl-jelle puhdasta myyntivoittoa. Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alka-mista. Lue lisää www.syt.fi

SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu:

Kassan jäsenyys kiinnostaaSuomalaiset yrittäjät vakuutta-vat itsensä yhä useammin työt-tömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyys-kassaan on tämän vuoden ai-kana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää.

- Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes sa-mantasoiseen työttömyystur-vaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen pu-heenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu.

Hopsun mukaan pitkään jat-kunut matalasuhdanne ja vuo-den alussa voimaan tulleet yrit-täjän työttömyysturvaa pa-rantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kas-vua.

- Suomessa on kuitenkin las-kutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän per-heenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidon-naisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Pal-kansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyys-

kassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskas-san jäseneksi, mainitsee Hopsu.

Päivärahan saajia 20 % enemmänTilastokeskuksen työvoima-tutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6. SYT-kassa maksoi heinä-kuussa päivärahoja 20 % enem-män kuin vuotta aiemmin. An-

siosidonnaista päivärahaa sai kesäkuussa 628 jäsentä eli noin 2,7 % kassan jäsenistä.

- Tässä vaiheessa on vie-lä vaikea arvioida, johtuuko li-sääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilantees-ta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvus-ta. Yrittäjien työttömyys on py-synyt pitkään 3-4 %. Tämä osal-taan kertoo sen, että yrittäjät ei-vät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää pu-heenjohtaja Juhani Hopsu.

Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuo-den alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa paranta-neet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9–30.11.2013. Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista.

Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse [email protected].

3www.syt.fiSYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon

Käsillä uusi ammattiKoulutettu hieroja Juha Pellinen, 45, avaa liikehuoneistonsa oven hyväntuulisuutta ja hyvinvointia hehkuen. - On rikkaus saada tehdä tätä työtä ja olla osa ihmisten hyvin-vointia. Tiedän, miten tärkeää se on. Olen itse voinut todella pa-hoin, Pellinen toteaa.

Kotkalainen Pellinen on ai-na ollut kova tekemään töitä. Vuonna 2005 hän ryhtyi ko-dinkonekauppiaaksi. Vuosien mittaan tuli selväksi, että Pel-lisellä ei ollut enää yritykseen intoa ja paloa. Hän paloi itse loppuun, eikä nähnyt tulevai-suutta valoisana. Lopulta hän irtautui yhtiöstä ja ilmoittau-tui työttömäksi työnhakijaksi tammikuussa 2012. Onneksi Pellinen oli liittynyt Suomen Yrittäjäin Työttymyyskassaan jo vuonna 2008.

- Olin ollut kassan jäsene-nä tarpeeksi kauan ja työs-säoloehto täyttyi keposes-

ti. SYT:ssä oli ripeää toimin-taa ja minua autettiin auliisti. En ole vastaavaa ennen koke-nut. Minulla on aikaisempaa-kin kokemusta työttömyydes-tä 1990-luvulta, jolloin kuu-luin silloiseen Kunta-alan am-mattiliitto KTV:hen.

Pelliselle oli alusta saakka selvää, että hän ei jää ihmet-telemään vaan ryhtyy opiske-lemaan hierojaksi. Haaveis-sa siinsi oma pieni yritys Kar-hulassa.

- Pieni mutka matkassa oli, että paikallisen TE-toimiston kanssa jouduin ensin vääntä-mään siitä, onko alalla työllis-tymismahdollisuuksia ja tue-taanko opiskelujani.

Pellinen aloitti hierojaopin-tonsa Porvoossa. SYT:n kaut-ta hän sai työttömyyspäivära-haa, jonka suuruus määräytyi YEL:n vakuutusmaksun mu-kaan. Lisäksi hän sai ylläpito-korvausta omaehtoisen koulu-tuksen aikana. Kassan turvaa-ma toimeentulo oli merkittävä koko Pellisen perheelle, johon kuuluu vaimo ja kaksi poikaa.

- Keväällä kävi vielä niin, että katosta tuli vedet läpi ja edessä oli kallis remontti. Il-man työttömyysturvaa olisi sii-

nä vaiheessa ollut edessä her-mojen menetys, hän muistelee.

Kymmenessä kuukaudes-sa Pellinen oli opiskellut itsel-leen hierojan ammattitutkin-non, ja jo tammikuussa 2013 hän oli rekisteröinyt uuden yri-tyksensä.

- Yrittämiseen sisältyy ai-na riski. Mutta onko nykyään missään varmaa työpaikkaa? Positiivinen pitää olla, mutta myös realisti, sanoo Pellinen, joka teki tarkat liiketoiminta-suunnitelmat.

Uusi yritystoiminta on läh-tenyt mukavasti käyntiin.

- Into on kova ja työ muka-vaa. Se harmittaa, etten vaih-tanut alaa aiemmin. Mutta eh-kä tässä iässä on enemmän ymmärrystä kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen, miettii Pellinen, joka suositte-lee muillekin yrittäjille työttö-myyskassan jäsenyyttä.

YEL kannattaa pitää oi-kealla tasolla, hän muistuttaa.

teksti ja kuva Stiina Kiiveri

SYT-kassa turvasi Juha Pelli-sen toimeentulon ja kouluttau-tumisen uuteen ammattiin hie-rojaksi.

Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013 Työtulo Jäsenmaksu Päiväraha Päiväraha/kk 8 520 46,24 32,46 697,89 10 000 71,40 34,88 749,92 12 000 105,40 38,78 833,84 15 000 156,40 44,02 946,34 18 000 207,40 49,25 1 058,84 20 000 241,40 52,74 1 133,84 25 000 326,40 61,46 1 321,34 28 000 365,40 66,69 1 433,84 30 000 391,40 70,18 1 508,84 35 000 456,40 78,90 1 696,34 40 000 521,40 87,62 1 883,84 45 000 586,40 92,37 1 985,91 50 000 651,40 96,24 2 069,25 60 000 781,40 104,00 2 235,91 70 000 911,40 111,75 2 402,58 80 000 1 041,40 119,50 2 569,25 90 000 1 171,40 127,25 2 735,91

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, makse-taan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. www.syt.fi – sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi.

Yrittäjävarmista perusturvasi:

• Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa• Perheenlisäys ei ole rasite• Eläkkeesi riittää elämiseen

TarkistaYEL-työtulosivuosittain

Esimerkkejä:YEL-työtulo 10 000 e/v 20 000 e/v 30 000 e/v

Sairauspäiväraha (brutto) 585 e/kk 1 166 e/kk 1 750 e/kkAnsiosidonnainentyöttömyyspäiväraha 749 e/kk 1 133 e/kk 1 508 e/kkEläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk 667 e/kk 1 000 e/kk

Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: www.tyoelake.fi

Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa.Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus.

YRITTÄJÄN perusturva: www.yrittäjät.fi/etappi

SYT -kassan jäsenmaksu on nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL, MYEL -vakuutuksen perusta-na olevasta työtulosta tai osa-omistajien ja perheenjäsenten TyEL-palkasta. Jäsenmak-su on laskenut jo useampana

vuonna peräkkäin. Sen vah-vistaa Finanssivalvonta vuo-sittain.

Tarkasti sanottuna jäsen-maksun suuruus on nyt 1,70 % vakuutuksen perusteena ole-van vuosityötulon 5 800 eu-

ron ylittävästä osasta 25 000 euron vuosityötuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,3 %. Jäsenmaksu on vähennys-kelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Jäsenmaksu määräytyy työtulon mukaan

4 www.syt.fi

LIITY KASSAN JÄSENEKSI JA VOIT VOITTAA

1000 EURON MATKALAHJAKORTINLiity jäseneksi SYT-kassaan 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana ja voit voittaa 1000 euron

arvoisen matkalahjakortin. Arvontaan osallistuvat kaikki 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana liittyneet jäsenet. Arvonta suoritetaan 9.12.2013.

Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Mikä on SYT-kassa?Suomen Yrittäjäin Työttö-myyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuon-na 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan ta-voitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuut-ta vapaaehtoisen työttömyys-vakuutuksen avulla.

SYT-kassan jäsenenä tur-vaat toimeentulosi työttömyy-den kohdatessa. Jos jäät työt-tömäksi ja olet työttömyys-kassan jäsenenä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiopäivärahaan. Työttömyysetuuksia makse-taan kuukausittain keskimää-rin 600 jäsenelle.

SYT-kassaan kuuluu täl-lä hetkellä yli 23 000 yrittä-jää eri toimialoilta ja kaiken-kokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on työttömäksi jääneellä yrittä-jällä mahdollisuus saada ansi-osidonnaista päivärahaa.

Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskas-sa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Fi-nanssivalvonta.

Miksi liittyisin SYT-kassaan?• Yritystoiminta on aina riski-altista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa.• Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.• SYT mahdollistaa jäsenil-leen ansiosidonnaisen työt-tömyyspäivärahan lapsikoro-tuksineen.• Palkansaajasta yrittäjäk-si siirtyvällä on mahdolli-suus katkeamattomaan työttö-myysturvaan.• SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi an-

siosidonnaista päivärahaa va-litsemasi vakuutustason mu-kaan 500 päivä ajalta. Vakuu-tustaso voi olla maksimissaan YEL-, MYEL-työtulon tai Ty-EL-palkan suuruinen. • Kassan jäsen voi saada oi-keuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 18 kuukauden jä-senyydellä ja yrittäjyydellä. • Uudet yrittäjät voivat saada yrittäjäpäivärahaoikeuden jo 12 kuukauden jäsenyydeltä ja yrittäjyydeltä.• Työllistymistäedistävien palveluiden ajalta voi saada korotettua päivärahaa enin-tään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyys-etuuden lisäksi myös veroton-ta kulukorvausta, jonka suu-ruus on 9 tai 18 euroa arkipäi-vältä.• Jäsenmaksu alkaen 46,24 euroa vuodessa• Jäsenmaksu on verovähen-nyskelpoinen henkilökohtai-sessa verotuksessa

Miten liityn SYT-kassaan?SYT-kassaan voi liittyä ne-tissä osoitteessa www.syt.fi tai vaihtoehtoisesti voit tila-ta SYT-kassan esitteen esim. kassan nettisivujen kautta tai sähköpostitse [email protected]. Esitteessä on mukana pape-rinen liittymislomake.

Mikäli haluat että kas-san asiantuntijat ottavat liit-tymisasioissa sinuun yhteyttä niin lähetä yhteydenottopyyn-tö esim. sähköpostitse [email protected]. Kirjoita yhteydenot-topyyntöön nimesi, yritykse-si nimi sekä puhelinnumerosi.

Kuka on yrittäjä työttömyys-turvassa?Yrittäjän työttömyystur-van kannalta on tärkeää hah-mottaa, katsotaanko henki-lö yrittäjäksi vai palkansaa-jaksi. Yrittäjän käsite työttö-myysturvassa on laaja, ja sel-lainenkin yrittäjän perheenjä-sen, joka ei omista pienintä-kään osaa yrityksestä tai jol-la ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyys-turvan näkökulmasta. Erityi-sesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, kos-ka tällä perusteella määräy-tyy se, minkä työttömyyskas-san jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvas-sa, voi saada työttömyystur-vaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-ai-kana, eli mikäli yritystoimin-ta lakkaa hyvin pian sen alka-misen jälkeen.

YEL- ja MYEL-vakuutetutTyöttömyysturvalain mu-kaan yrittäjä on henkilö, jo-ka on YEL- tai MYEL -va-kuutusvelvollinen. Yrittäjä-nä ei kuitenkaan pidetä MY-EL-vakuutettua apurahansaa-jaa. Työttömyyskassaan liit-tymisen edellytyksenä on, et-

tä yritystoiminta on laajuudel-taan olennaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vah-vistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa.

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän

• omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yh-tiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa

• omistaa yksin tai jos hä-nen perheensä omistaa vähin-tään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa ta-loudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhem-mat.

Johtavassa asemassa työs-kenteleväksi katsotaan yri-tyksen toimitusjohtaja ja hal-lituksen jäsen sekä tasaomis-teisen yhtiön yhtiömiehet, joi-den omistusosuus on yli 15 %.

TyEL-palkan tulee olla vä-hintää 710 € kuussa (8 520 €/v), jotta osaomistaja tai per-heenjäsen voi liittyä kassaan.

Miten valitsen kassan vakuutustason?Kassan jäsen voi itse valita työt-tömyysturvan vakuutustason-sa. Taso saa olla enintään elä-kevakuutuksen (YEL,MYEL tai TyEL) vahvistetun työtulon suuruinen ja sen pitää olla vä-hintään 8 520 euroa vuodessa kerryttääkseen yrittäjän työs-säoloehtoa. Vakuutustasoa ei

siis kannata ottaa suurempa-na kuin todellinen YEL-, MY-EL- tai TyEL- vuosityötulo on. Työtulon muuttuessa kannat-taa myös kassan vakuutustasoa muuttaa. Muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähkö-postilla osoitteeseen [email protected].

1. YEL- ja MYEL- vakuutettu yrittäjäYEL- ,MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäis-määrä, jonka mukaan yrittä-jä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa YEL- ja MYEL- va-kuutetulla ratkaisevaa on va-kuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YEL-ja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttö-myyskassan vakuuutasoa va-littaessa. Työtuloon eivät vai-kuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo.

2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enim-mäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuu-tetulla tämä tarkoittaa todel-lisuudessa maksettuja eläke-vakuutuksen alaisia palkkoja.

MIKÄ, MIKSI, MITEN?

-kassaJulkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski.

Palaute ja juttuideat: [email protected]. Painopaikka: Esa Lehtipaino Oy. ISSN 2242-492x.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaaja-kassoihinYrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaa-jakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäi-värahan (v.2013 32,46€) suu-ruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päi-värahasta kerätään kassan jä-senmaksuilla.

Palkansaajapuolella val-tio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päi-värahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyys-vakuutusrahasto eli TVR.

Työttömyyskassojen val-vontaviranomainen Finanssi-valvonta edellyttää, että yrit-täjäkassoilla pitäisi omavarai-suusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen mää-rää (omavastuu korvausku-luista ja hallintokulut). SYT-kassan omavaraisuusaste on tällä hetkellä 301 % eli SYT-kassa on vakavarainen työttö-myyskassa.

-kassa

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSAwww.syt.fiPerustettu 1995Yli 23 000 jäsentäPL 999, 00101 Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinkipuhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15) faksi (09) 622 4840, [email protected]/syt.fiKassanjohtaja Merja JokinenPuheenjohtaja toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy

-kassa


Nuoren väylää toiveammattiin tuetaan monin tavoin

TeksTi Sane Keskiaho kuva Tuuna Ahola

L ahden kaupungin nuorisopalvelut on huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Työpaikkoja on vaikea saa-da, ja siksi yhä useampi nuori jää ilman arvokasta työ-kokemusta.

– Panostamme alle 25 -vuotiaiden nuorten poluttami-seen työelämään, oppisopimukseen tai kouluun, toimin-nanohjaaja Matti Hulkkonen sanoo. Nuorisopalveluissa poluttaminen tarkoittaa kaikkea henkilökohtaisesta val-mennuksesta oppisopimuspaikan tai työkokeilupaikan et-simiseen yhdessä nuoren kanssa.

– Emme tee asioita nuoren puolesta vaan yhdessä nuoren kanssa. Kun olemme selvittäneet mikä ala tai ammatti nuor-ta kiinnostaa, lähdemme etsimään polkua päämäärään. Täl-le polulle nuorisopalvelut tarvitsee mukaan yrityksiä.

– Ensimmäisen työpaikan merkitys on nuorelle ratkaise-va myöhemmän elämän kannalta. Se voi innostaa oppiso-pimukseen tai kouluunalaa opiskelemaan. Tärkeää on, ettei nuori jää täysin tyhjänpäälle.

Hulkkonen kehottaa yrityksiä ottamaan nuoria ennak-koluulottomasti työkokeiluun. Se ei maksa yritykselle mi-tään, mutta sitä kautta saattaa saada innokkaita työntekijöitä vaikka kesätöihin.

– Valtaosa nuorista on motivoituneista pääsemään työelä-mässä alkuun. Ainut asia mitä he tarvitsevat on mahdolli-suus osoittaa taitonsa.

Kokemattomuus kompensoituu Hulkkosen mukaan yrit-tämisellä ja uutteruudella. Hän muistuttaa, että kaikki nuo-risopalveluiden kautta tulevat nuoret ovat käyneet läpi henkilökohtaisen valmennuksen, joten tietyt työelämän pe-lisäännöt on hallinnassa.

– Jos kuitenkin joku asia menee pieleen, me otamme nuo-resta kopin. Yrittäjä ei jää missään vaiheessa yksin, vaan me kuljemme rinnalla koko ajan.

Työkokeilun kesto on maksimissaan kuusi kuukautta yhden työnantajan palveluksessa. Sen voi solmia ensin kuukaudeksi, jotta molemmat osapuolet näkevät, miten homma sujuu.

Lahden kaupungin nuorisopalvelut osallistuu nuorisotakuun toteuttamiseen monin tavoin. Nuoria valmennetaan työelämään ja selvitetään uratoiveet. Jotta polku johtaisi työn kautta koulutukseen, tarvitaan yrityksiä tarjoamaan työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja. Toimintaa tuetaan myös palkkatuella.

– Me avustamme yrittäjää nuoren työllistä-miseen tarvittavan byrokratian ja paperityön hoitamisessa, Matti Hulkkonen sanoo.

Suomen Yrittäjät tukee ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistamistaAmmatillisen koulutuksen rakennetta, sisältöä ja lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan laajassa työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä. – Suunnitellut uudistukset vastaavat moniin keskeisiin ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeisiin, sanoo Suomen Yrittäjien koulutusasioista vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu.

V ahvan ammatillisen pe-rusosaamisen lisäksi ammatillista perustut-

kintoa suorittava nuori tar-vitsee yhä enemmän työelä-män yleisiä valmiuksia: Pitää osata työelämän pelisään-nöt, tietää perusasiat yrittä-jyydestä ja jaksaa pitää oma työkyky hyvänä. Myös kieli-taito ja matemaattiset valmi-udet pitää olla kunnossa. Uu-distuksessa näiden yleisten valmiuksien asemaa selkey-tetään, kun niistä muodoste-taan neljä tutkinnon osaa.

– Näitä ei kannata opet-taa teoreettisesti omina ir-rallisina oppiaineinaan, vaan esimerkiksi yrittäjyys-opinnot sujuvat luontevasti esimerkiksi harjoitusyri-tyksessä, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjis-tä sanoo.

Lampun mukaan nykyis-tä selkeämpiin tutkinnon osiin siirtyminen jäntevöit-tää tutkinnon suorittamista ja auttaa esim. työnantajaa tunnistamaan työnhakijan osittain suoritetussa tutkin-

nossa saavutettu osaaminen. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa nuori nimit-täin saa yhä enemmän näyt-tää osaamisensa todellisissa työelämän tilanteissa. Tätä kuvaa siirtyminen osaamis-pisteisiin.

työpaikalla oppiminen vahvistuu – nuoren työllistyminen helpottuuTyössäoppimisen asemaa vahvistetaan lainsäädännös-

Aleksanterinkatu 7 B, 2 krs, 15110 Lahtiwww.lahdenkuntohoito.fi

Varaa ilmainen konsultaatioaika!p. 050 442 9442

Hypoxillakohdennettua rasvanpolttoa:

LPG-kasvojen kiinteytysTUTUSTUMINEN44€ (norm. 55€)Kohottaa piirteitä,häivyttää juonteita ja poistaa nestekertymiä

p. 044 052 9955

sä. Myös opintojen ja työn yhdistäminen tai siirtymi-nen oppilaitosmuotoises-ta opiskelusta oppisopimus-koulutukseen tai muuhun työvaltaiseen opiskeluun helpottuu.

– Uskon, että työelämän ja ammatillisen koulutuk-sen yhteistyö lisääntyy lä-hivuosina voimakkaasti. Se on tärkeää, koska se helpot-taa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia päästä töi-hin pian valmistumisen jäl-keen.


Yrittäjät tarvitsevat palveluita sekä ostajille että myyjille.

Omistajanvaihdokset odotettua ongelmattomampiaYritysosto on erinomainen keino ryhtyä yrittäjäksi ja laajentaa yritystä. Tiedot käyvät ilmi lokakuun alussa julkistetusta tutkimuksesta, jossa peräti 83 prosenttia yrityksen ostajista ja jatkajista pitää toteuttamaansa omistajanvaihdosta onnistuneena.

S einäjoen ammat-tikorkeakoulus-sa tehty tutkimus paljastaa, että val-taosa ostajista oli

myös tyytyväisiä ostokoh-teen hintaan.

– Yleinen käsitys yri-tysostojen suurista ris-keistä ja vaikeuksista vaikuttavat tutkimuksen perusteella liioitelluilta, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkea-koulusta kertoo.

Asia on ajankohtai-nen, sillä Suomessa on yli 0 000 yli 55-vuotias-ta yrittäjää ja myyntiin on tulossa lähes 30 000 yri-tystä seuraavan kymme-nen vuoden aikana.

– Yritys- tai liiketoiminta-ostoja pitäisi nykyistä enem-män tarjota koulutuksessa, valmennuksessa ja yritys-neuvonnassa varteenotetta-vana vaihtoehtona yrityksen perustamiselle tai kasvatta-miselle, Varamäki tiivistää.

mahdollisuudet suurempia kuin haasteetArvonmääritys ja myyjän korkea hintapyyntö olivat omistajanvaihdosten suurim-pia haasteita ostajien näkö-kulmasta.

– Sukupolvenvaihdoksis-sa verotus koettiin kuitenkin jonkin verran suurempana ongelmana kuin perheen ul-kopuolisissa vaihdoksissa, Varamäki sanoo.

– Omistajanvaihdok-sella voi kehittää pienen yrityksen liiketoimintaa te-hokkaasti. Se tarjoaa usein uuden alun yritykselle, kun motivoituneet ostajat kehit-tävät yrityksen strategiaa, toimintatapoja ja johtamista.

matalan kynnyksen alueellisille neuvontapisteille tarvettaPeräti 9 prosenttia ostajis-ta oli ostanut yrityksen joko koti- tai naapurikunnastaan ja yli 60 prosenttia ostajis-ta tunsi entuudestaan osto-kohteen.

– Matalan kynnyksen alu-eellisia omistajanvaihdos-palveluita siis tarvitaan, koska yritysvälittäjät ei-

vät välttämättä ole kiinnos-tuneita aivan pienimmistä yrityksistä. Toisaalta pienil-lä yrityksillä on yleensä vä-hemmän rahaa hankkia kaikkia palveluita yksityi-

siltä markkinoilta, Varamä-ki toteaa.

Varamäen mukaan yrit-täjät tarvitsevat palveluita sekä ostajille että myyjille, sillä näiden tarpeet eroavat selvästi toisistaan. Palvelu-tarpeissa on myös ostajan osaamisesta ja ostokohteen ominaisuuksista riippuvia eroja.

– Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että ostaja saa oikea-aikaista ja tarpeitaan vastaavaa asian-tuntijapalvelua. Yrityksen omistajanvaihdoksen jälkei-sen kehittymisen ja kasvun kannalta ostajan osaaminen ja tukipalvelut ovat keskeisiä, toteaa Varamäki.

Tutkimusaineisto kerät-tiin keväällä 2013. Tutki-

mus kohdistettiin vuosina 2008 – 2012 omistajanvaih-doksen toteuttaneille pien-ten ja keskisuurten yritysten ostajille ja jatkajille ympäri Suomea.

Pikkujoulutvaraa ajoissa,

vielä ehdit!

Kauppakeskus Liike (Anttilan talo) + p. 03-733 0313www.cafecharlotta.fi [email protected]

Rakkaudesta ruokaan

PitopalveluRäätälöimme niinpienet yksityiset

juhlanne kuin isot yritysjuhlanne juuri

teille sopiviksi.Juhlat järjestämme joko

omissa tai asiakkaan toivomissa tiloissa.

Meiltä myös teltat ja muut kalusteet.

Täyden palvelun pidot hoitaa Cafe Charlotta!

Puhtaasti kauniimpaa puhdas laadukas luonnonmukainen mineraalimeikkisarja

Ark. 9-21 La 9-18 Su 12-18

Meikki

johon voit luottaa!


TeksTi Sane Keskiaho kuvaT Tuuna Ahola

Pop-up ravintolalle haetaan samat luvat kuin

normaalillekin ravintolalle.

R avintola, jonka nimi, tyyli ja ruoka-lista voivat vaihtua vaikka päivittäin? Kuulostaa jokai-

sen ravintoloitsijan unelmal-ta. Lahdessakin muutaman vuoden ajan keittiömestarina toiminut Kristian Vuojärvi kokeilee pop-up -ravintolan pyörittämistä jo toista kertaa.

– Idea pop-up -ravinto-lan kokeilemisesta syntyi rei-lu vuosi sitten eräällä tylsällä lounaskeikalla. Mietimme yhtiökumppanini Juha-Matti Sainion kanssa mitä olisi kiva

tehdä. No, meistä olisi kiva kalastaa ja metsästää ja val-mistaa ruoka alusta asti itse.

Lounaskeikan pohjalta syntyi Karu, kuukauden mit-tainen pop-up -konsepti.

– Emme tietenkään ka-lastaneet tai metsästäneet raaka-aineita itse, mut-ta pyrimme hakemaan ne

Kristian Vuojärven pop-up -ravintola Un Cerdo Ciego eli Sokea sika edustaa uudenlaista yrittäjyyttä. Tämä ravintola toimii viisi kuukautta. Edellinen pop-up -ravintola tarjoili suomalaisia makuelämyksiä vain kuukauden ajan.

mahdollisimman läheltä ja olemaan intensiivisesti mu-kana tuotteiden etimisessä eri tuottajilta.

Karussa oli neljä erilaista teemaviikkoa: Pohjois-Suo-mi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

– Karun ideana oli tutus-tuttaa suomalaiset taas oman maan perinteisiin makuihin. Teimme viikon ajan jokaisen maakunnan perinneruokia hieman modernisoituina.

Sama ideologia päti viine-jä lukuun ottamatta juomiin. Listalla oli maanläheisiä ma-

kuja, kuten pontikkaa, ja juomasekoituksissa pyrittiin käyttämään puolukkaa, kar-paloa ja tyrniä.

– Suomalaiset viinit, muu-tamaa poikkeusta lukuun ot-tamatta, eivät vielä ole sillä tasolla, että niitä pystyisi tar-joamaan hyvällä illallisella, Vuojärvi pahoittelee.

Karu oli toiminnassa koko maaliskuun. Sen jälkeen ra-vintola teki täsmäiskun kol-meksi päiväksi Huittisiin ja päiväksi Heinolaan. Jokai-nen ilta oli loppuunmyyty.

Viiden kuukauden ravintolaKun Kluuvin kauppakeskuk-sesta soitettiin ja tarjottiin ravintolatilaa viideksi kuu-kaudeksi, eivät miehet miet-tineet kauaa.

– Puhelu tuli kesällä kii-reisimpään aikaan eikä meillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia vielä uu-teen projektiin. Jotenkin huomasin vain sanovani, että kuulostaa hyvältä. On-neksi emme pelkää haasteita, mies naureskelee.

Ravintola pistettiin pys-tyyn vauhdilla. Kalusteet lai-nattiin Huittisten vanhasta viljamakasiinista. Samasta paikasta, jossa Karu Huitti-nen oli toiminut kolme päi-vää. Astiat, sohvat, eripariset nojatuolit ja muut rekvisiitat on keräilty sieltä täältä. Ka-tossa roikkuvat vaatteet ovat yhtiökumppanin perheen kaapeista. Vuojärvi epäilee, että rekvisiitta menee vaih-

toon piakkoin, sillä katossa roikkuvat perheen talvivaat-teet.

Juha-Matti Sainion ja Kristian Vuojärven omista-ma yritys SVS Trading Hel-sinki tuo maahan muun muassa espanjalaisia elin-tarvikkeita. Se oli yksi syy, miksi uuden pop-upin tee-maksi valikoitui Espanja. Myös tapa tarjoilla illallinen on uudenlainen. Asiakas voi ostaa joko puolen tunnin, tunnin tai kahden tunnin il-lallispaketin.

– Mietimme, mitä erilais-ta voisimme tehdä. Syntyi ai-kaan sidottu dinneri.

Laskentaperuste aikaan si-dotussa dinnerissä on seu-

raava: 30 minuuttia on yksi pääruoka, 60 minuuttia on neljä ruokalajia ja 120 mi-nuuttia on kuusi ruokalajia. Aika ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiakas voisi is-tua ravintolassa pitempään-kin. Ja ruoka on aina yllätys. Tarjolla on espanjalais-ta maalaishenkistä ruokaa, mutta se mitä asiakkaalle tarjotaan riippuu kokin päi-västä.

– Haluamme, että vie-raille tulisi fiilis siitä, että he ovat espanjalaisissa pidoissa. Ruoka-astiat tuodaan keskel-le pöytää ja ne on tarkoitet-tu jaettavaksi. Lopulta pöytä on täynnä erilaisia kippoja ja kappoja ja laseja niin kuin

kunnon pidoissa kuuluukin.Vaikka Sokea sika on auki

vain viisi kuukautta, haetaan sille kaikki samat luvat kuin pysyvällekin ravintolalle.

Luvat kuin normaalilla ravintolallaMitä sitten, kun Sokea sika sulkee tammikuussa ovensa?

– Jaa… Pop-upit ovat sii-tä hauskoja, ettei toimintaa tarvitse miettiä pitkällä täh-täimellä. Asiat voi tehdä fii-lispohjalta. Totta kai olemme miettineet sitäkin, että voi-simme siirtää ravintolan hel-mikuussa johonkin muualle ja jatkaa sitä vaikka ranska-laisella teemalla. Sen näkee sitten.

Pop-up – uutta yrittäjyyttä

Kristian Vuojärvi on kokkimaajoukkueessa. Treenaaminen vie etenkin ensi vuonna aikaa ravintolatyöltä. Ja vaikka pop-uppien pyörittäminen on kivaa, jyskyttää takaraivossa ajatus omasta fine dining -ravintolasta.

Teboil SaksalaVanhanradankatu 4, puh. 010 7788 120Avoinna ma-pe 6-20, la 8-17

PESUTARJOUS✃

10€Tällä kupongilla

TEHOPESU(norm. 17,90) voimassa lokakuun loppuun.


TAPAHTUmAKALENTERI

Päijät-Hämeen Yrittäjät18. – 20.10. valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Lappeenranta1.11. Nuorten yrittäjien kantapöytä klo 19, Ravintola Teerenpeli, Lahti6.11. Yrittäjän sosiaaliturva klo 8.15, Fennia Lahti

12.11. Muuttuva verotus klo 17, scandic Lahti13.11. Nuorten yrittäjien lounastreffi t klo 11.30, Ravintola asklipios, Lahti16.11. Maakunnallinen Yrittäjäjuhla klo 18, sibeliustalo21.11. Lahti Business Day klo 10, Lahden Messukeskus 22.11. Nuorten yrittäjien pikkujoulut klo 17, Launeen keilahalli

-----------------------------------------------------------------

Asikkalan Yrittäjät17.10. elinkeinoseminaari klo 18

6.11. syyskokous klo 18, Majakkapaviljonki7.11. Yrittäjien aamukahvit klo 8, vesivehmaan lentokenttä

14.11. elinkeinoseminaari klo 18, kunnanvirasto 22.11. Y-juhla klo 18, Majakkapaviljonki

12.12. Yrittäjien joulukahvit klo 8, Maijan kammari

Hartolan Yrittäjät29.11. Joulunavaus30.11. Y-juhla, Linna-hotelli

Heinolan Yrittäjät1.11. Y-juhla klo 19, Hotelli kumpeli

Hollolan Yrittäjät21.11. syyskokous klo 16.30, Jokimaan ravikeskus 29.11. Y-juhla ja pikkujoulut klo 18.30, Messilän Markkinaravintola30.11. Joulunavaus klo 11, Hollolan tori

Kärkölän Yrittäjät25.10. syyskokous klo 18, koskisen Oy kisällitalo15.11. Hätäensiapu-koulutus, kunnantalo 13. – 15.12. Joulumatka Tartoon, Tarton joulutori

Lahden Yrittäjät14.11. syyskokous klo 17, Danske Bank 29.11. Yrittäjien juhlailta, ansiomerkkijuhla klo 18, sibeliustalo

Nastolan Yrittäjät5.11. Yrittäjäaamiainen klo 7.30, Neste Piiroinen kauppakaari 7.11. Yrittäjien hernekeittolounas klo 11, villähteen Leipä kahvio 30.11. Y-juhla, Taarasti

Orimattilan Yrittäjät27.4 – 31.12. kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksen kurssipäivät10.10. Yritysvierailut yhdessä kaupungin kanssa1. – 3.11. Pikkujouluristeily, Tuhkolma7.11. Hallittu muutos, onnistunut omistajanvaihdos16.11. syyskokous klo 15, Ravintola Tehdas

Sysmän Yrittäjät17.10. syyskokous klo 19, säästöpankki

Yrittäjä, tiedätkö mitä kaikkea sosiaaliturvamaksuihisi sisältyy ja miten voit itse vaikuttaa omaan sosiaaliturvaan? Muista pitää huolta myös itsestäsi ja tule kuulemaan yrittäjän sosiaaliturvaetuuksista. Koulutuksessa saat tietopaketin sinun kannaltasi tärkeistä eduista. Koulutuksessa kuulet mm. näistä aiheista:• Yrittäjän eläke• Sairausajan etuudet• Vanhempainpäivärahat• Tapaturmavakuuttaminen• Työttömyysturva

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista verotuksesta.

Sisältö:Yritysverotusmuutokset 2014• Yleinen oy:n veroprosentti• Verotettavan tulon laskenta: poistot, edustuskulut• Korotetut poistot• Muut veromuutokset

Nuorten Yrittäjien pikkujoulut marraskuussa - varaa kalenteriin ja ilmoit-taudu mukaan! Vietämme iltaa Launeen keilahallilla Lahdessa. Illan aikana mahdollisuus keilaukseen, saunomiseen ja rentoon virkistäytymiseen kivassa yrittäjäporukassa.

Illan hinta 1) 30 euroa tai 2) 35 euroa / henkilö, hinta riippuu valitsemastasi iltapalasta ja sisältää ruuan lisäksi 2 h keilausta, saunan sekä ohjelman. Paikkoja vain rajoitetusti!

Luottavasti tulevaisuuteenMenestyvällä yrityksellä on taitoa, tietoa, kokemusta ja visioita, mutta kaikkea ei tarvitse osata itse. Juuri tästä Business Day 2013 -tapahtumassa on kyse. Esillä on yritystoimintaa tehostavia työkaluja ja ratkaisuja eri toimi-aloilta. Päivän kantava teema on tulevaisuus, sillä Business Forum -lavalla esiintyvät mm. Finpron tulevaisuudentutkija Niko Herlin ja Ilkka Halava, joka on sosiokulttuurisen muutoksen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Halava ottaa kantaa yritysrakenteeseen, työn tuottavuuteen sekä kertoo miten rytmitalous toimii ja mitä vaatii, että imuun pääsee mukaan.

Yrittäjän sosiaaliturvaAika Ke 6.11.2013 klo 8:15 – 10:30Paikka Fennian konttori, Aleksanterinkatu 12, Lahti

Kouluttajana sosiaaliturvaan perehtynyt Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén. Yhteistyössä Fennia.

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu klo 8.00 alkaen.

Ilmoittaudu viimeistään 29.10. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi /kalenteri

Muuttuva verotusAika Ti 12.11.2013 klo 17:00 – 20:00Paikka Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1Hinta 60 € / henkilö (alv 0 %)

Osinko perheyhtiöstä 2014• Mikä muuttuu, vertailu nykyhetkeen• Palkkaa vai osinkoa

Kouluttajana toimii Juha Sundberg, Lahden Tilikeskus Oy. Paikkoja rajoite-tusti.

Ilmoittaudu viimeistään 4.11. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.phyrittajat.fi /kalenteri

Nuorten yrittäjien pikkujoulutAika Pe 22.11.2013 klo 17:00 – 22:30Paikka Launeen keilahalli, Launeenkatu 5, Lahti

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. mennessä www.phyrittajat.fi /nuoretyrittajat/pikkujoulut

Lahti Business DayAika To 21.11.2013 klo 10:00 – 18.00Paikka Lahden Messukeskus

Business Day tarjoaa erinomaisen tilaisuuden luoda uusia asiakaskon-takteja Päijät-Hämeessä.

Kohtaamisia - Pienyrittäjätreffi tOsana Business Day -päivää järjestetään Kohtaamisia -pienyrittäjätreffi t. Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma sisältää aiempien vuosien yrittäjäkohtaamisten parhaat palat uudenlaisena kokonaisuutena.

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi tai rekisteröidy kävijäksi www.lahdenmessut.fi /businessday13 ja tutustu myös www.kohtaamisia.fi


PUHEENJOHTAJATPäijät-Hämeen YrittäjätPuheenjohtaja Pentti PatosalmiFerroplan OyPuh. (03) 882 620, 040 510 [email protected]

asikkalan YrittäjätPuheenjohtaja kaarina JokinenMetsä-Patu kyPuh. 040 572 [email protected]

Hartolan YrittäjätPuheenjohtaja Nina Hämäläinenkuningasviesti kyPuh. 040 745 [email protected]

Heinolan YrittäjätPuheenjohtaja Juha TähkänenLouhintaurakointi Juha Tähkänen OyPuh. (03) 714 4575, 0400 938 [email protected]

Hollolan YrittäjätPuheenjohtaja Marianne MäntyläTk-Työkalutiimi OyPuh. [email protected]

Hämeenkosken YrittäjätPuheenjohtaja Rauno ParikkaRauno Parikka Ltd OyPuh. 0400 355 [email protected]

kärkölän YrittäjätPuheenjohtaja Mikko seppäläRakennus-seppälä OyPuh. 044 049 [email protected]

Lahden YrittäjätPuheenjohtaja kari HelokiviHelokivi OyPuh. 0400 845 [email protected]

Nastolan YrittäjätPuheenjohtaja Jyrki uimonenTietosuunnittelu Jyrki uimonen TmiPuh. 0400 844 [email protected]

Orimattilan YrittäjätPuheenjohtaja Pirjo-Liisa virtanenHuoltokeskus T. salmiPuh. 040 7594 [email protected]

Padasjoen YrittäjätPuheenjohtaja ilkka MertsalmiPadasjoen koivujaloste OyPuh. (03) 556 8008, 0400 357 382 [email protected]

sysmän YrittäjätPuheenjohtaja Markku Lepistöerämaan kutsuPuh. 050 5220 370 [email protected]

UUDET JÄSENET

Asikkalan Yrittäjät1049 anne k. kallio OyaMR-Talli Tmia-P kämäräkajaa Oykiurumäki kimmo JuhakvR RakennuspalvelutLindamaria Hyvinvoinnin tukipalvelutNuohoojamestari Petri MielonenPienryhmäkoti Mesiniitty Oyseppo Penttistips Oysuomen Reilu Remontti OyT:mi Jari OjalaTalent-TTmi Marko MeriläinenTmi vuMivuoristo Timo viljo Juhanivääksyn autohuolto

Hartolan Yrittäjätkonetyö aikasalo OyTaksi Jouko Monola

Heinolan Yrittäjät1032 Tuominen ja Rinne Oy

akselin kuljetusautohuolto a. aaltonenCatering Mia Maria Oyeldec OyHammaslääkäri Helinä Mäkilä kykehoterapia HarmoniaTmi OttersTurvalaatta Heinola kyvalmennuksen vire OyvvR econ

Hollolan Yrittäjätergodeck OyT:mi askon TukitoimintaT:mi virva Tanskanen

Hämeenkosken Yrittäjätavoin yhtiö etelä-suomen Maatalous urakointiNapinkiven kuljetus Oy

Kärkölän YrittäjätCodesmithevelin kuliginLvi asennus seppänenZCode ky

Lahden Yrittäjätaholin & Meriko kiinteistöt Oyangelika Maasikmäe Hieronta Ja LuontaishoidotaTHaLaYBlack Miller Design kye-Huoltoexcello Finland OyFalcotek OyFondia OyHimat Oy LkvJusvan Taksikauneus- ja jalkahoitola ihanne avoin Yhtiökortti ja Taide PilvilinnaLämpöliike kyMannerkivi Jarkko TapaniNordic Languages Link OyOllin verstasProvianetRakennuspalvelu JMTRakennuspalvelu ThemanRatanporn suamsriRezulto kyTmi Carolina RuotiTmi Jussi NikunenTmi N. Järvinen

Tolvanen OyvalmennusLehtovetomi Oyvi-valmennus

Nastolan Yrittäjäte. stranius Tmikuljetusliike a. Ylikoski OyMimarko OyTeam Lautapojat ky

Orimattilan YrittäjätManorex OyPhenix Oysuomen spk viherrakennusTmi P. ahonen

Sysmän Yrittäjätasuntovalkama Oy LkvJokisalon Hirsi Oy


SYSMÄN KOLARIKORJAAMO AUVINEN OY

• Rengasmyynti ja renkaiden korjaus• Kolarikorjaukset• Hinauspalvelu

RANKOONTIE 17, SYSMÄPUHELIN (03) 71 71 346, 0500 921 656

ORIMATTILA • NASTOLAVILLÄHDE • LAHTI

Hyvät sorat Kajalosta – Täsmälliset toimitukset

Soita 040 501 5771• Sora- ja murskelajikkeet • Hiekat, talvihiekoitus• Luonnon- ja maisemakivet • Kaivinkonetyöt

Myös iltaisin ja

viikon-loppuisin

RENGASTUONTIAvoinna ark. 8-17, la 9-13Höylääjänkatu 2, LahtiPuh. 884 5151, 884 5152

KYSY AJOISSA TALVIRENGASTARJOUKSET!meillä myös muita rengaskokoja- ja merkkejä

Lokakaivojen ja hiekanerottimien

Päijät-Hämeen Lokapalvelu KY

Petri Lähdemäki

Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien Lokakaivojen ja hiekanerottimien

Päijät-Hämeen Lokapalvelu KY

Petri LähdemäkiPetri LähdemäkiPetri Lähdemäki

SOMPIN MAANSIIRTO OY

puh. 0400 353 978, [email protected]

• Maansiirto- ja tietyöt• Jätevesijärjestelmät• Kosteuseristykset• Salaoja- ja sadevesijärjestelmät• Sora- ja maa-ainesten toimitukset

• Pylvästykset ja kaapeloinnit• Pihojen kunnostustyöt• Ruoppaus ja rantarakentaminen• Perustukset

Toimialueena Itä- ja Päijät-Häme

Lahti, Mannerheimink. 13p.782 7017

[email protected]

SALON KORJAAMO OYAuton korjaukset/ huollotPikapesuTee se itse -halliHinauspalvelu 24h

Käkelänraitti 2 A, OrimattilaPuh. (03) 777 1244/ 0400 483 045

Avoinna:ma-pe 8–19

la 9–16kesä sunnuntait

suljettu

SORAA • MURSKETTA • MULTAA

T:MI PETRI SALONEN

Sysmä - Nuoramoinen - Kalkkinen

puh. 040 5858 [email protected]

KULJETUKSIA KUORMA-AUTOLLASoran- ja maanajoa• Soralajikkeita

Hollola

Autoilija TEUVO TUOMINEN puh. 040 021 3523 MARKO TUOMINEN puh. 040 841 7657

FORD

Laaksotie 55, HeinolaLaaksotie 55, HeinolaPuh. (03) 715 2800, 040 585 7431

varaosat ja huollot

AUTONRENKAITA

MAANSIIRROT JA PIHATYÖT

MAJOITUS

LOKAPALVELU

AUTOJA

AUTOHUOLTO

Arkkitehtuuritoimisto

Erkki Karjalainen KyKäkeläntie 11 16300 Orimattilapuh: (03) 7777333matkapuh: 0400 712448fax: (03) 7777334email: [email protected]

KODIN KALUSTEET

KODIN KALUSTEET

IKKUNAT & OVET

APTEEKIT

ARKKITEHTUURI

AUTOVUOKRAUS

Kauppakeskus Trio, pohjakerrosPalvelemme

ma-pe 9 –20, la 9 –18

HARTOLAN AUTOSUZUKI SX 4X4 -2013 24000.00 €SEAT TOLEDO AUT 5 OV. -2013 24000.00 €FORD TRANSIT 300 S 2,2 CDI -09 16900.00 €TOYOTA COROLLA 1.6 SEDAN -2007 10900.00 €TOYOTA COROLLA 1.8 VERSO SOL 7 p -2005 10900.00 €OpEL ASTRA wAgON -2007 8900.00 €RENAULT CLIO 1.2 STORIA 5 OVI. -08 7800.00 €TOYOTA AVENSIS 2,0 SOL wAgON -03 7400.00 €

Keskustie 59, 19600 Hartola Puh. (03) 716 2275 / 0400 811 825 • www.hartolanauto.fi

AUTOFIT KUORTTIAUTOJEN HUOLLOT• Määräaikaishuollot• Öljynvaihdot• Korjaukset• Pesut• Rengasmyynti• myös raskaskalusto!

Pekka Ruuth OyOravatie 2, 19410 Kuortti

Puh. 0500 754 418www.autofitkuortti.net

Korjaamomme on avoinna ma-pe klo 7.30-16.00


Myynti, paino- jasuurkuvapalvelut:• Laatukatu 7 15680 Lahti• [email protected]• puh. 0306 667 440

Tekniset-, cad- jakopiopalvelut:• Kirkkokatu 6 15140 Lahti• [email protected]• puh. 0306 667 480

www.ecapaino.com

OSTETAAN AUTOJA

PAINOPALVELUT

PAKKAUKSIA

HUOMIO!Ostetaan henkilö-, paketti-ja lava-autoja käteisellä.Myös katsastamattomat ja pikkuvikaiset.

p. 044 926 7343

• Pahvilaatikot • Pakkaustarvikkeet • Muuttolaatikot• Aaltopahvirullat • Pahvilaatikot • Nettipostituslaatikosta varastokontteihin

www.erpahvityö.fi

TEKEE PAHVISTA PAKKAUKSEN

SÄHKÖSUUNNITTELU

HOLLOLAN MAALAUSTYÖ OYAntti Päivärinta

Kirkonkylänraitti 11, 16710 Hollola KKPuh. 040 845 7379

[email protected]

Kaikki alaan kuuluvat sisä- ja ulkomaalaustyötKaakeloinnit ja kylpyhuoneremontit

Peltikattojen maalaukset

Ongelmajätepalvelu Mäentie OyUurastajantie 4, 15880 Hollola

Puh. (03) 780 8081

www.ojp.fi

ongelmajätehuoltotietosuojapalvelut

• arkistot, asiakirjat• sähköiset tallenteet

• sähkö- ja elektroniikkaromu

www.saferec.fi

www.hl-elec.fiJakeluverkot & katuvalaistusKiinteistösähkö

SÄHKÖASENNUKSET

ILMALÄMPÖPUMPUT

•Sähkösuunnitelmat•Sähkötarvikkeet•Murtohälytyslaitteet

Hitachi

•myynti •asennus •huoltowww.parhaatlampopumput.fi

P. (03) 766 [email protected]

Valitse osaava tilitoimisto Tiliekspertti M.Vink Oy Auktorisoitu KLT-tilitoimisto Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HTM) vero- ym. konsultoinnit, yritysneuvonta

AuktorisoituTaloushallintoliiton jäsen

Erkontie 20, 16300 Orimattila Puh. (03) 884 830,050 5598634 Fax (03) 8848310 [email protected] www.tiliekspertti.com

20v.

Lukkarintie 6, 15560 Nastolapuh. (03) 874 610 fax (03) 762 5867

[email protected]

NastolanTilitoimisto Oy

RAKENNUSTYÖT

SÄHKÖASENNUKSET

PARTURI-KAMPAAMOT

POLTTOPUUTA

TILITOIMISTOT

TIETOSUOJAPALVELUT

VARASTOTILAA

Toimitamme koivusta tehtyä polttopuuta

www.klapikauppias.fi0500 805 307

SADEVESIKOURUTKantikas ja pyöreä

Talotikkaat, turvatikkaat, kattoremontit, hoitotasot, piipun pellitykset ja hatut, listat ym. asennustyöt

p. 0400 661 807, www.otpelli.fi

Hyödynnäkotitalousvähennys

p. 03-753 1511 Kanervakatu 2, Lahti (Pirttiharju)

13 €tarjoaa edulliset hinnatesim. miesten

LEILA SALONEN

PARTURI-KAMPAAMO

HIUSTENLEIKKAUS

Laitumenk atu 6 15300 LAHTI / Puhel in 0400-496354 /Pas i Sääsk i laht i / w w w.tehovarastot .net

VESIKOURUT / MAALAUSTYÖT+ vanhojen kourujen poisvienti

• Tikkaat• Lumiesteet• Kävelytasot

Nyt kerralla talo kuntoon takuutyönätarjoushinnalla.

Puh. 0400 287 901 / Jari

• Kattomaalaus• Hallit• Talot ym.

PUKEUTUMINEN

Liivi-MontinVapaudenkatu 2, Lahti

Puh. (03) 782 2834www.liivi-montin.�

Ihanat alusasutpikkujouluihinLiivi Montinilta

Documents

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 05/2013