MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010PARHAITEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

A*164

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Maakuntavaltuusto 4.12.2006

PARHAITEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

MAAKUNTAOHJELMA

2007-2010

Maakuntavaltuusto 4.12.2006

PARHAITEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ, MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010A164 * 2007ISBN 978-951-637-143-9ISSN 1237-6507

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO .................................................................................................................................................................. 7

2 PÄIJÄT-HÄME NYT JA KEHITYSNÄKYMÄT...................................................................................................................... 8

2.1 VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE ............................................................................................................................................................ 9

2.2 TALOUSKEHITYS ....................................................................................................................................................................................... 10

2.3 TYÖMARKKINAT JA TYÖELÄMÄ ................................................................................................................................................................. 11

2.4 YRITYSTOIMINTA ...................................................................................................................................................................................... 12

2.5 KOULUTUS ................................................................................................................................................................................................ 13

2.6 TUTKIMUS-, KEHITYS JA INNOVAATIOTOIMINTA ..................................................................................................................................... 14

2.7 LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................................................... 15

2.8 LIIKENNE- JA TIETOLIIKENNEVERKOSTOT .............................................................................................................................................. 16

3 STRATEGISEN KEHITTÄMISEN KÄRKI ........................................................................................................................ 17

3.1 STRATEGIA JA SEN PERUSTELUT ............................................................................................................................................................. 18

3.2 PÄIJÄT-HÄME JA SEN PÄÄKESKUS LAHTI KEHITTYVÄT KOHTI VALTAKUNNAN OSAKESKUSASEMAA ....................................................... 19

3.3 VALTAKUNNAN JOHTAVAKSI AIKUISKOULUTTAJAKSI ................................................................................................................................. 20

3.4 TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN NOSTAMISEN KÄRKIMAAKUNTA ..................................................................................................... 21

4 TOIMINTALINJAT ....................................................................................................................................................... 22

4.1 TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS ................................................................................................................................................................. 22

4.2 OSAAMISESTA MENESTYSTEKIJÄ ............................................................................................................................................................. 26

4.3 KESTÄVÄÄ KILPAILUKYKYÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ ............................................................................................................................. 31

4.4 HYVINVOINTIA MAALTA JA KAUPUNGISTA ................................................................................................................................................. 34

5 RAHOITUSSUUNNITELMA .......................................................................................................................................... 42

5.1 RAHOITUSSUUNNITELMA TOIMINTALINJOITTAIN ................................................................................................................................... 43

5.2 RAHOITUSSUUNNITELMA HALLINNONALOITTAIN ................................................................................................................................... 43

5.3 RAHOITUSSUUNNITELMAN B-TAULUKKO ................................................................................................................................................ 44

6 ARVIOINTI, VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA .................................................................................................................. 44

6.1 KOKEMUKSET RAKENNERAHASTOKAUDELTA 2000-2006 JA MAAKUNTAOHJELMAKAUDELTA 2003-2006 .............................................. 44

6.2 VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA ................................................................................................................................................................... 45

7 KANSALLISEN JA EU-POLITIIKAN TYÖNJAKO ............................................................................................................. 47

8 TOIMEENPANO .......................................................................................................................................................... 48

LIITTEET ........................................................................................................................................................................ 49

MA

AK

UN

TASU

UN

NIT

ELM

AVI

SIO

TAVO

ITEL

TAVA

KEH

ITYS

kehi

ttäm

islin

jauk

set j

ast

rate

gia

tavo

itetil

anva

atim

aal

uera

kenn

eku

vaus

muu

toks

esta

jast

rate

gise

t han

kkee

t

MA

AK

UN

TAO

HJE

LMA

MA

AK

UN

TAK

AAV

AKe

hittä

mis

toim

enpi

teet

alue

iden

käyt

tö

TOTE

UTT

AM

ISSU

UN

NIT

ELM

A/H

AN

KK

EET

tote

utum

isen

edis

täm

inen

, ede

llyty

sten

luom

inen

, keh

ittäm

isen

yhte

enso

vitta

min

en, f

yysi

nen

yhte

enso

vitu

s,al

ueke

hity

srah

oitu

ksen

ohja

amin

en, y

mpä

ristö

resu

rssi

enkä

ytön

ohja

amin

en

Tote

utta

min

enha

llinno

nalo

ittai

n:si

säas

iain

min

iste

riö, o

petu

smin

iste

riö, m

aa- j

am

etsä

talo

usm

inis

teriö

, liik

enne

- ja

vies

tintä

min

iste

riö,

kaup

pa- j

ate

ollis

uusm

inis

teriö

, sos

iaal

i-ja

terv

eysm

inis

teriö

, työ

min

iste

riö, y

mpä

ristö

min

iste

riö

SMva

ltaku

nnal

linen

tavo

itepä

ätös

alue

iden

kehi

ttäm

ises

tä

YMva

ltaku

nnal

liset

suun

tavi

ivat

alue

iden

käyt

ölle

Lain

sääd

äntö

java

lvon

taLa

insä

ädän

töja

valv

onta

MA

AK

UN

NA

NSU

UN

NIT

TELU

JÄR

JEST

ELM

Ä

7

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

1 JOHDANTO

Suomessa alueiden kehittäminen on poikkihallinnollista työtä, jossa alueen eri toimijat sitoutuvat yhteiseen

työhön. EU ja valtioneuvosto antavat yleistavoitteita, resursseja ja ohjeita alueellisen kehittämisen toteuttamiseksi.

Valtioneuvosto määrittelee valtakunnalliset alueellisen kehittämisen tavoitteet määräajaksi, käytännössä omaksi

toimikaudekseen. Tämän päätöksen pohjalta ministeriöt täsmentävät omat alueellisen kehittämisen tavoitteensa sekä

toimenpiteet ja periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta omissa aluekehittämisstra-

tegioissaan.

Aluetasolla alueiden kehittäminen tapahtuu maakunnan liittojen johdolla. Liitot huomioivat valtakunnalliset

tavoitteet joka neljäs vuosi valmisteltavassa maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelma kattaa kaikki alueella toteutet-

tavat aluekehittämisen ohjelmat. Ohjelmassa otetaan kantaa koko maakunnan lähivuosien kehitykseen ja siitä saa

kokonaiskuvan eri ohjelmien asemasta maakunnan tavoitteiden toteuttamisessa.

Maakuntien suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntasuun-

nitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Päijät-Hämeen maakunta-

suunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2005. Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelmaa toteutetaan maa-

kuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma on keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovi-

tetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Ohjelma on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista ja

strategioista. Maakuntakaavalla luodaan pitkällä aikavälillä (10-20 vuotta) alueidenkäytölliset edellytykset ja suun-

taviivat maakunnan tavoitetilan saavuttamiseksi. Myös maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa,

koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueiden käytön suunnittelua, mikäli

kaavoituksessa ei kehittämiseen ole varauduttu.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa esitetään lähivuosien kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja

toimenpiteet sekä suunnitelma ohjelman rahoituksesta. Nämä perustuvat alueen kehittämistarpeisiin ja mahdolli-

suuksiin. Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistyötä koordinoiva ”sateenvarjo-ohjelma”, jossa sovitetaan

yhteen valtakunnalliset tavoitteet, maakunnassa toteutettavat kansalliset erityisohjelmat ja EU:n tukirahoituksen

alueelliset ohjelmat sekä eri viranomaisten strategiat ja kehittämistyö.

Valmisteluvastuu maakuntaohjelman käytännön laatimisesta on ollut maakunnan liitolla. Valmistelu on tapahtu-

nut yhteistyössä alueella toimivien valtion viranomaisten, kuntien, alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja

järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Valmistelu on edennyt maakuntahallituksessa 14.11.2005 hyväk-

sytyn valmistelusuunnitelman mukaisesti. Voimassa olevan maakuntaohjelman 2002-2006 arviointihanke toteutet-

tiin yhteistyössä Etelä-Suomen liittouman viiden maakunnan kesken ja arviointi tuotti linjauksia uuden ohjelman

rakentamiseksi. Pääpainona on ollut avoin ja laajat sidosryhmät huomioiva valmisteluprosessi, jota on tehty monen

eri alueellisen strategiatyön yhteydessä ja maakuntaohjelman valmistelussa. Ohjelman valmistelusta pidettiin avoin-

ten ovien päivä 25.4.2006, jossa painopisteenä oli toimintalinjakohtainen tarkastelu. Keskeinen rooli valmistelussa

on ollut maakunnan yhteistyöryhmällä, jossa ovat olleet edustettuina seuraavat toimijat: kuntien edustajat, Hämeen

TE-keskus (työvoima-, yritys- ja maaseutuosastot), Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, Etelä-Suomen lää-

ninhallitus (sivistysosasto), Lahden yliopistokeskus, Päijät-Hämeen Koulutuskonserni, AKAVA, Metsäkeskus Häme-

Uusimaa, MTK Häme, EK, Lahden kauppakamari, Päijät-Hämeen yrittäjät, SAK, STTK ja Finnvera. Yhteistyöryh-

mä on käsitellyt ohjelman 24.10.2006.

Valmistelua on voinut seurata internetistä http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/maakuntaohjelma/mo07.htm sivus-

tolta.

Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntaohjelman 2007-2010 maakuntavaltuusto 4.12.2006

kokouksessaan. Tarvittaessa ohjelmaa voidaan tarkistaa ohjelmakauden aikana.

8

2 PÄIJÄT-HÄME NYT JA KEHITYSNÄKYMÄT

Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluu 12 kuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hart-

ola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila,

Padasjoki ja Sysmä. Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun seutu-

hallinto ovat käynnistäneet palvelurakenneuudistusprojektin ajalle 1.4.2006

- 31.12.2008. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Päijät-Hä-

meen etenemismallina on ensiksi selvittää kuntien palvelutuotannon yhteis-

työmahdollisuuksia ja -menetelmiä sekä tehdä ehdotukset sosiaali- ja tervey-

denhuoltoa lukuun ottamatta kuntien vastuulla olevien palveluiden toteutta-

misesta ja järjestämisestä. Selvitykset antavat pohjaa mahdollisille kuntalii-

toksille, kun Päijät-Hämeen tavoitteena on edetä kohti yhtä ”Vellamon”

kuntaa.

Päijät-Häme on Itämeren alueen ja Järvi-Suomen välissä sijaitseva maa-

kunta ja on jakautunut Salpausselän myötä kahteen selvästi erilaiseen osaan.

Eteläosan alavuus ja vähävesistöisyys vaihtuu pohjoisosassa runsaisiin ve-

sistöihin sekä metsä- ja mäkimaisemiin. Monimuotoinen Päijät-Häme on

yhdistelmä kaupunkeja ja maaseutua. Kaupungit tarjoavat asukkailleen run-

saasti monipuolisia palveluja ja maaseutu tuottaa mm. ainutlaatuisen vahval-

le viljaklusterille hyvän yhteistyöverkoston ja alueen metsät toimivat elin-

keinoelämän (puuteollisuus ja energia) ja virkistyskäytön hyödyntämisessä.

Kansainvälisessä tarkastelussa maakunnan vahvuutena on kuuluminen

OECD:n jaottelussa Helsingin metropolialueeseen, mikä liittää Päijät-Hä-

meen osaksi kehittyvää Pohjois-Euroopan talousaluetta. Maakunta on aktii-

visesti kehittänyt yhteyksiään erityisesti Venäjän/Pietarin ja Viron/Baltian

suuntaan. Päijät-Hämeestä on monipuoliset yhteydet eri suuntiin. Valmistu-

neet liikennejärjestelmän parannukset, Helsinki-Lahti-Heinola -moottoritie

ja oikorata Helsinki-Lahti, ja tuleva itäradan parantaminen mahdollistavat

alueen muodostumisen talouselämän portiksi itään ja länteen. Päijät-Häme

on jo nyt osa nk. Suomenlahden kasvukolmiota, johon kuuluvat Etelä-Suo-

men maakuntien liittouman maakunnat, Pietarin alue ja Viro. Uusien liiken-

nejärjestelyjen myötä Pietarin markkinat ja kulttuuri lähenevät 2,5 tunnin

päähän Lahdesta.

Pääkaupunkialueen läheisyys tuottaa maakunnalle myös muuta etua. Kan-

sainvälisen tason lentokentän läheisyys tunnin ajomatkan päässä helpottaa

kulkuyhteyksiä. Vuosaaren satama tulee valmistuttuaan ulottamaan vaiku-

tuksensa todennäköisesti myös Päijät-Hämeeseen parantaen alueen vientite-

ollisuuden toimintaedellytyksiä. Pääkaupunkiseudun läheisyys tekee mah-

dolliseksi työssäkäynnin Päijät-Hämeestä käsin. Samoin suhteellista sijaintia

parantavat suomalaisittain kohtuulliset välimatkat muihin Etelä-Suomen kes-

kuksiin. Vehmas järvisuomalainen luonnonympäristö houkuttelee yhä use-

amman ruuhkasuomalaisen hankkimaan toisen asunnon maakunnasta tai viet-

tämään tuloksellisia hetkiä kokouspalveluissa tai elämyksiä vapaa-ajan pal-

veluiden parissa.

Kansainvälistä tunnettavuutta alueelle ovat tuoneet Lahden ja alueen

vahva asema kansainvälisenä liikuntakeskuksena. Lahden Sibeliustalon val-

mistuminen on luonut puitteet kansainvälisten kongressien ja tilaisuuksien

järjestämiseen. Päijät-Hämeellä on vahva kulttuuri-imago. Lahden kaupun-

ginorkesteri, julistebiennaali ja Mukkulan kirjailijakokous ovat kansainväli-

sesti tunnettuja instituutioita. Menestystä saavuttanut muotoilualan koulutus

HELSINKI

KeravaKotka

Kouvola

LAHTI

LA

Lohja

Mikkeli

Porvoo

Tampere

PIEKSÄMÄKI

Hämeenlinna

Loviisa

HELSINKI

KERAVAKOTKA

KOUVOLALAHTI LAPPEENRANTA

LOHJA

MIKKELIPORI

PORVOO

RAUMA

TAMPERE

TURKU

VIIPURI

PIEKSÄMÄKI

SAVONLINNA

VARKAUSJYVÄSKYLÄ

HÄMEENLINNA

PIETARI

UUSIKAUPUNKI

LOVIISA

ASIKKALA8598

KÄRKÖLÄ4957

HOLLOLA21290

LAHTI98797

ARTJÄRVI1531

ORIMATTILA14673

HARTOLA3582

HEINOLA20609

SYSMÄ4625

HÄMEEN-KOSKI2148

NASTOLA14874

PADASJOKI3596

PÄIJÄT-HÄMEEN KUNNATJA ASUKASLUVUT

9

on keskittynyt alueelle. Vesijärvi, Päijänne ja alueen muut vesistöt mahdol-

listavat järvimatkailun kehittämisen ja monimuotoinen maasto muiden mat-

kailumuotojen kehittämisen.

Maakunnan perinteisiä vahvoja teollisuudenaloja ovat puu- ja huoneka-

luteollisuus, mekatroniikka ja muovinjalostaminen. Vahvojen klustereiden

tutkimukseen ja koulutukseen on panostettu ja tätä kehitystä tullaan vahvis-

tamaan uudella innovaatio-ohjelmatyöllä. Alueen vilja- ja ympäristöklusterit

ovat kansallisesti merkittäviä liikevaihdoltaan ja osaamisen tasoltaan.

Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus tarjoavat kor-

keimman asteen koulutusta kokoamalla alueelle korkea-asteen koulutustar-

jontaa. Erityisesti on keskitytty ympäristöalan ja bioteknologian tutkimuk-

seen, unohtamatta kansainvälisestikin korkeatasoista muotoilua.

Lähitulevaisuudessa alueen väkiluku ylittää 200 000 asukkaan rajan ja

noin puolet väestöstä asuu Lahden kaupungissa. Maakunnan työpaikkamää-

rä kasvaa edelleen ohjelmajaksolla. Päijät-Hämeen merkittävin päätoimiala

on teollisuus ja sen rooli tulee olemaan vahva myös tulevaisuudessa. Teolli-

suuden rakennemuutos voi vähentää osan tuotannollisesta kokoonpanotyöstä

edelleen halvan työvoiman maihin, mutta toisaalta vaativampi osaaminen ja

erikoistuminen voi vahvistua alueen teollisuuden selkärankana. Teollisuu-

den osuus maakunnan työpaikoista on neljännes ja tuotannon arvonlisäyk-

sestä lähes kolmannes. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden työpaik-

kojen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Liitteessä 1 on arvioitu maa-

kunnan väestö, työvoima ja työpaikkakehitystä vuoteen 2040 mennessä.

2.1 Väestökehitys ja muuttoliike

Vuoden 2005 lopussa väestön määrä Päijät-Hämeessä oli ennakkotiedon

mukaan 198 970, joista lähes puolet eli 49,5 % asuu Lahden kaupungin

alueella. Lahden kaupunkiseudun kunnissa (Asikkala, Hollola, Lahti, Nasto-

la ja Orimattila) asuu lähes 80 % maakunnan kokonaisväestöstä. Maakun-

nan väestömäärä laski 1990-luvun puolivälistä alkaen, mutta kääntyi jälleen

nousuun vuonna 2000. Vuoden 2004 aikana päijäthämäläisten määrä kasvoi

251 hengellä ja vuoden 2005 aikana 285 hengellä.

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄESTÖKEHITYS

200 000

150 000

100 000

50 000

01995 2000 2003 2005 2010 2015 2020

Asukastiheys asukasta/km 39Maapinta-ala km 5133Vesistön pinta-ala km 1124Asukastiheys asukkaita/maa-km

Maa- ja metsätalous 4%

2

2

2

2 39

Jalostus 33%Palvelut 63%

0-14 v. 16%15-64 v. 66%Yli 65 v. 18%

LUKUJA MAAKUNNASTA

ELINKEINORAKENNE 2005

IKÄRAKENNE 2005

10

Vuosien 1990-2004 välisenä aikana Päijät-Hämeen väkimäärä on kasvanut 1 673 hengellä +0,8 %, tästä 1 307 0,7

% vuosien 2000-2004 aikana. Asukasmäärä on kasvanut vuosina 1990-2004 kolmessa kunnassa: Lahdessa +5,5 %,

Hollolassa +5,2 % ja Orimattilassa +2,2 %. Vuosituhannen vaihteen jälkeen väestömäärä on edellisten lisäksi

lähtenyt hienoiseen kasvuun myös Nastolassa +0,3 %. Suhteellisesti eniten väestöään on menettänyt vuosina 1990-

2004 Padasjoki -17 %, Hartola -15 % ja Sysmä -15 %. Määrällisesti eniten väestö väheni Heinolassa -1345 henkeä, -

6,0 %. Väestöään eniten menettäneille kunnille on tyypillistä muuttoliikkeen ja negatiivisen syntyneiden enemmyy-

den yhdessä muodostama noidankehä, jossa poismuuttajat ovat suurimmaksi osaksi nuorta opiskelu- ja työpaikan

perässä muuttavaa aikuisväestöä. Tällöin asukasluvusta poistuvat juuri ne ikäluokat, jotka paikkakunnalle jäädessään

kartuttaisivat myös syntyvyyttä. Sama ilmiö näkyy käänteisenä myös kasvukunnissa: kuntaan muuttaa opiskelunsa

päättänyttä, työpaikan hankkinutta ja perheellistynyttä väestöä, joka nuorentaa paikkakunnan ikärakennetta.

Vuonna 2003 Päijät-Hämeeseen muutti muista maakunnista 5 690 henkilöä. Muista maakunnista muuttaneista

2 099 eli 36,9 % tuli Uudeltamaalta. Vuonna 2003 Päijät-Hämeestä muutti muihin maakuntiin 5 359 henkilöä. Eniten

muutettiin Uudellemaalle, jonne päätyi 1 799 henkilöä eli 33,7 %. Ennakkotiedon mukaan Päijät-Häme sai vuonna

2005 muuttovoittoa 260 henkilöä. Luku sisältää sekä maahan- että maassamuuton. Nettona maassamuutto oli negatii-

vista -5 ja maahanmuutto positiivista +265 henkeä.

Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Päijät-Hämeen väestö on hieman ikääntyneempää eli lasten osuus keski-

määräistä vähäisempi ja vastaavasti yli 65 -vuotiaiden osuus suurempi.

Kunnittain tarkasteltuna 0-14 -vuotiaiden lasten osuus on suurin Hollolassa, Nastolassa ja Orimattilassa. Työ-

ikäistä väestöä eli 15-64 -vuotiaita on suhteellisesti eniten Nastolassa, Hollolassa ja Lahdessa. Yli 64 -vuotiaiden

osuus on suurin Artjärvellä, Padasjoella ja Sysmässä.

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 on määritelty mitoitusväkimäärä 216 700 tavoitevuodelle 2020. Kasvua

vuodesta 2004 on noin 18 000 asukasta eli 9 %. Liitteen yksi arvio kasvusta on maltillisempi päätyen 207 000

asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Määrällisesti eniten väestön odotetaan kasvavan Lahdessa +8 000 henkeä,

Orimattilassa +2 600 ja Hollolassa +2 500. Väestökato alueen muissa kunnissa pysähtynee maakuntakaavan laskel-

mien mukaisesti, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti pohjoisimpien kuntien: Heinola, Padasjoki, Sysmä ja

Hartola, väkiluvut olisivat edelleen laskevia.

2.2 Talouskehitys

Kokonaisliikevaihto on kasvanut Päijät-Hämeen yrityksissä vuosina 2000-2005. Vuosi 2002 oli lyhyt taantuma

alueen yrityksissä, mutta sen jälkeen on teollisuuden ja etenkin palveluiden liikevaihto kääntynyt takaisin kasvu-

uralle. Päijät-Hämeessä tuotannon arvo putosi 90-luvun laman aikana erityisesti koneteollisuudessa sekä muussa

tehdasteollisuudessa. Myös tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden tuotanto väheni laman aikana ja kyseisen alan

arvonlisäyksen ennustetaan olevan negatiivista vuosina 2004-2010.

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄESTÖ 2030PÄIJÄT-HÄMEEN VÄESTÖ 2000

11

Päijät-Hämeen toimialakatsaus II/2006 osoittaa maakunnan olevan hyvässä suhdanteessa.

Vuodesta 2004 vuoteen 2010 Etla ennustaa lähes 30 prosentin tuotannon arvonlisäystä koneteollisuudessa, joka

säilynee Päijät-Hämeen tärkeimpänä teollisuudenalana. Myös elintarviketeollisuus säilynee vahvana ennusteen mu-

kaan. Kemianteollisuudessa odotetaan yli 30 prosentin kasvua, paperiteollisuudessa noin 20 ja puutavarateollisuu-

dessa noin 12 prosentin kasvua. Noin 9 prosentin arvonlisäyksen kasvuun odotetaan päästävän metallijalostus- ja

metallituoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa. Globalisaatio ja rakennemuutos voivat aiheuttaa suuria

piikkejä teollisuuden kehitykseen. Esimerkkinä vuoden 2005-2006 irtisanomiset, kun Foxconn lopetti muovikuori-

liiketoimintansa yli 1000 ihmisen työnantajana ja keskittyy pienellä joukolla uusien tuotantotapojen kehittelyyn,

johtamiseen ja logistiikkapalveluihin.

Etlan ennusteen mukaan kaikilla rakentamis-, kuljetus- ja palvelualoilla arvonlisäys tulee olemaan positiivista

vuodesta 2004 vuoteen 2010. Talonrakennus, kauppa, kuljetus, rahoitus ja vakuutus, muu kiinteistötoiminta sekä

liike-elämää palveleva toiminta lisäävät panostaan arvonlisäykseen kukin runsaalla kahdellakymmenellä prosentilla.

Tietoliikennealan arvonlisäyksen odotetaan olevan suurinta, runsaat 30 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2010.

Muilla aloilla arvonlisäyksen ennustetaan olevan noin 15 prosentin luokkaa.

Päijät-Hämeen kuntatalous on tiukoilla. Päijät-Hämeen kunnista vuonna 2005 tuloveroprosenttiaan eivät nosta-

neet Hämeenkoski, Padasjoki ja Sysmä. Muissa kunnissa tuloveroprosentti nousi. Eniten nousi Lahden tuloveropro-

sentti, + 0,75 %. Asikkalassa, Hollolassa ja Nastolassa nousua oli 0,50 %. Artjärvellä, Hartolassa ja Heinolassa

tuloveroprosentti nousi 0,25 %. Matalin tuloveroprosentti Päijät-Hämeen kunnista on Padasjoella ja Sysmässä (18,0

%). Korkein ja yleisin tuloveroprosentti on 19,0 %, mutta Hartolan kunta joutunee korottamaan vuoden 2007

veroprosentiksi yli 20. Vuosittaiset vaihtelut kuntien vuosikatteen osuudesta poistoista ovat vaihdelleet voimakkaasti

vuodesta toiseen. Lahden kaupungin vuosikatteen heikkeneminen on ollut alueen kehittämistä haittaava ilmiö.

Vuoden 2007 vuosikate kattaa kaupungin tavoitteen mukaisesti 110 % käyttöomaisuuden poistoista ja osoittaa

paranevaa kehittymistä palveluverkon uudistuksista ja toiminnan tehokkuuden lisäämisestä johtuen.

2.3 Työmarkkinat ja työelämä

Päijät-Hämeen työllisyysaste on ollut nousussa 1990-luvun lamavuosista. Vuonna 2004 Päijät-Hämeen työlli-

syysaste oli yli 63%, kun se alhaisimmillaan oli 52,6 vuonna 1993.

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

Mek

aani

nen

puun

jalo

stus

Muo

vite

ollis

uus

Peru

smet

allit

eollis

uus

Kone

- ja

laite

teol

lisuu

s

Huo

neka

lute

ollis

uus

Rak

enta

min

en

Koko

kaup

pa

Tukk

u-ja

auto

kaup

pa

Vähi

ttäis

kaup

pa

Maj

oitu

s-ja

ravi

tsem

isto

imin

ta

Liik

enne

Liik

e-el

ämän

palv

elut

Yksi

tyin

enso

s.ja

terv

eyde

nhuo

lto

Hen

kilö

koht

aise

tpa

lvel

ut

Koko

teol

lisuu

s(C

DE)

Elin

tarv

iket

eollis

uus

12 KUUKAUDEN LIIKEVAIHDON MUUTOS KEVÄÄSTÄ 2005 KEVÄÄSEEN 2006Kuinka paljon ajanjakson huhtikuu 2005 - maaliskuu 2006 liikevaihto kasvoi edellisestä

vastaavasta 12 kk ajanjaksostaMuutos-%

12

Elokuussa 2006 työttömyysprosentti oli Päijät-Hämeen kunnista korkein Lahdessa 13,7. Päijät-Hämeen maakun-

nan työttömyysaste oli syyskuussa 11,2 % ollen koko maan työttömyysastetta (8,7 %) korkeampi ja on laskenut

edellisvuodesta 0,8 % -yksikköä.

Vuonna 1990 Päijät-Hämeessä oli työpaikkoja 90 370 ja 80 927 vuonna 2003. Vuosien 1990-2003 aikana

työpaikat vähenivät 9 443:lla eli -10,5 %. Koko ajanjakso ei kuitenkaan ollut laskusuuntainen. Vuonna 1995

työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä vain 71 730. Rajuinta työpaikkojen määrän väheneminen oli laman jälkeisten

vuosien 1990-1995 aikana, jolloin määrä tippui 18 640:lla, -20,6 %. Vuosina 1995-2000 työpaikkojen määrä kääntyi

jälleen nousuun. Vuosien 1995-2000 välillä työpaikkojen määrä nousi 9 152:lla eli +12,8 %. Vuosituhannen jälkeen

2000-2003 työpaikkojen määrä on kasvanut lievästi, +0,1 %.

Maakunnan väestön ikärakenteesta johtuva poistuma on niin suuri, että kaikilla ammattialoilla voi olla tulevai-

suudessa henkilöstörekrytoinnissa ongelmia, vaikka ammattirakenteen muutoksen aiheuttama tarve olisikin vähene-

vä. Uuden työvoiman tarpeen ennakoidaan olevan erityisen suurta hoito- ja palvelualoilla, teollisuudessa sekä johto-

ja asiantuntijatehtävissä. (Päijät-Hämeen palvelurakenne - tulevaisuustarkastelu 2004). Kuntaliitto on arvioinut

Päijät-Hämeen tarjontapotentiaalin muutoksen eli työmarkkinoille tulevan ja työmarkkinoilta lähtevän työvoiman

olevan suurimmillaan vuosina 2005-2006. Työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Arvio perus-

tuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Taitekohta oli vuosi 2002, jolloin ennusteen mukaan poistuma ja työmark-

kinoille tulevat olivat samalla tasolla. Tämän jälkeen työmarkkinoilta poistuvien määrä tulee jatkossakin ennusteen

mukaan olemaan suurempi kuin työmarkkinoille tulevien. (Päijät-Hämeen palvelurakenne - tulevaisuustarkastelu

2004)

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa määritelty työpaikkatavoite vuodelle 2020 on 85 814, mikä on noin 5 000

työpaikkaa enemmän kuin vuonna 2003. Lisäystä on esitetty kaikkiin kuntiin. Määrällisesti eniten lisääntyvät

työpaikat Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa. Suhteellisesti suurinta kasvu on tavoitteen mukaisesti Nastolassa,

Kärkölässä ja Hollolassa. Artjärvellä, Hämeenkoskella ja Hartolassa työpaikkojen määrän oletetaan pysyvän vuoden

2006 tasolla.

Vuosien 2006-2007 aikana valmistellaan uudet maakunnan koulutus- ja työvoimatarve-ennusteet.

2.4 Yritystoiminta

Kansainvälisessä tarkastelussa maakunnan vahvuutena on kuuluminen OECD:n jaottelussa Helsingin metropoli-

alueeseen. Maakunta on aktiivisesti kehittänyt yhteyksiään erityisesti Pietarin ja Tallinnan suuntaan. Valmistuneet

liikennejärjestelmän parannukset (Helsinki-Lahti- ja Lahti-Heinola) tai tekeillä olevat tieverkon parantamishank-

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄT

1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020

84 000

82 000

80 000

78 000

76 000

74 000

72 000

70 000

68 000

66 000

64 000

13

keet, kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä nopeuttava oikorata mahdollistavat alueen muodostumisen talouselämän

portiksi sekä itään että länteen. Asumiselle ja yritystoiminnalle on runsaasti sijoittumispaikkoja. Pääkaupunkialueen

läheisyys tuottaa maakunnalle myös muuta etua, kun kansainvälisen tason lentokentän läheisyys tunnin ajomatkan

päässä helpottaa kulkuyhteyksiä. Vuosaaren satama tulee valmistuttuaan ulottamaan vaikutuksensa myös Päijät-

Hämeeseen, mikä parantaa alueen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Yritystoimintaa voidaan tarkastella uusperustannan ja olemassa olevan yrityskannan näkökulmasta. Uusperustan-

nassa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Keskimäärin Suomessa perustetaan noin 4,1 yritystä 1000 asukasta

kohden vuodessa. Päijät-Hämeessä yritysten perustamismäärä on suhteellisen hyvin maamme keskitasoa; vuoden

2002 osalta suhdeluku on 3,9. Alue ei siis ole erityisen yrittäjämäistä, vaan lähinnä edustaa normaalia suomalaista

tasoa. Päijät-Hämeen menestyksen kannalta on keskeistä, että nykyinen yritystoiminta kehittyisi ja yrittäjätoiminta

vilkastuisi jatkossa ainakin keskiarvoa paremmalle tasolle ja aloittavat yritykset olisivat osaamispohjaltaan, toimi-

alaltaan, liikeidealtaan ja rahoituspohjaltaan elinkelpoisia ja kasvukykyisiä. (Päijät-Hämeen palvelurakenne - tule-

vaisuustarkastelu 2004).

Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa 43,4 prosenttia eli 20 840

henkilöä vuonna 2003. Toiseksi suurin työllistäjä on kaupan ala 19,9 prosenttia eli 9 438 henkilöä. Kolmantena ovat

liike-elämän palvelut ja neljäntenä rakennusala. Uusia yrityksiä syntyi Päijät-Hämeessä 2005 hyvin ja yritysten

määrän nettokasvu oli 473 yritystä. PK-yritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) arviot tulevasta kehityk-

sestä oman yrityksen kannalta ovat kääntyneet optimistisempaan suuntaan kaikilla osa-alueilla vuoden takaiseen (2/

04) verrattuna. Yritysten liikevaihdon, kannattavuuden, vakavaraisuuden ja investointien arvon odotetaan nousevan.

Tuotekehityspanosten odotetaan nousevan, mutta vähemmän kuin koko maassa. Yleisiä suhdannenäkymiä koskevat

odotukset ovat sen sijaan hieman heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Tuki- ja kehittämistoiminnassa keskite-

tään klustereiden verkostoihin, jossa pääpainona on tukea kasvuyritysten toiminnan kehittämistä ja kansainvälisty-

mistä.

2.5 Koulutus

Vuonna 2004 koko maassa koulutustaso on 300 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat noin 3 vuotta.

Päijät-Hämeessä koulutustaso on keskiarvoja alhaisempi. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa,

joissa sijaitsee yliopistoja. Päijät-Hämeen alueen vahvuus on vahva alueellinen ammattikorkeakoulutus (LAMK) ja

II-asteen koulutus koulutuskeskus Salpauksessa. LAMK:n merkitystä alueen kehittämisen kannalta ei useinkaan

osata arvostaa ja arvioida oikein, vaikka mm. Muotoiluinstituutti on kansainvälisesti tunnettu osaamisen kehittäjä.

Yhteistä etua saadaan korkeakoulutoiminnan kehittämisillä tiiviillä yhteistyöllä Lahden yliopistokeskuksen ja kor-

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

25: Muoviteollisuus

DA: Elintarvikkeiden valmistus

20: Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus

N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (yksityiset)

361: Huonekaluteollisuus

29: Koneiden ja laitteiden valmistus

27,28: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus

55: Majoitus- ja ravitsemistoiminta

O: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

I: Liikenne

F: Rakentaminen

K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut

G: Tukku ja vähittäiskauppa

YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ ERÄILLÄ TOIMIALOILLA PÄIJÄT-HÄMEESSÄJOULUKUUSSA 2005 (Lähde: Päijät-Hämeen toimialakatsaus II/2006)

14

keakoulutoimijoiden kanssa. Yliopistokeskustoiminta poikkeaa resursseiltaan merkittävästi perinteisistä yliopisto-

paikkakunnista, jotka saavat suuren määrän perusrahoitusta koulutukseen, tutkimukseen ja edellytyksiä voimakkaal-

le elinkeinoelämää tukevalle kehittämiselle ja kasvulle. Päijät-Häme, veturinaan Lahden kaupunki, on riittävän

monipuolinen alue eri asteisen koulutuksen määrän ja laadun kehittämiselle.

Perustutkintoon johtavan ammattikorkeakoulukoulutuksen aikuisten opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa Päijät-

Hämeessä kuten koko Suomessa. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erikoistumisopintojen opiskelijamäärät ovat

kasvaneet. Verrattaessa opiskelijamääriä väestöosuuteen voidaan todeta, että ammattikorkeakoulutuksen opiskelija-

määrien osuudet yltävät aikuisten väestöosuuteen tai ylittävät sen lukuun ottamatta ammatillista opettajakoulutusta,

jota maakunnassa ei ole.

Vuonna 2002 kaikista Manner-Suomen aikuisista yliopiston perustutkinto-opiskelijoista vain 1,3 % oli kotoisin

Päijät-Hämeestä, mikä ei vastaa alueen valtakunnallista väestöosuutta (3,8%). Päijät-Hämeessä tulisi edelleen vah-

vasti lisätä II-asteen koulutuksen aloitusmääriä ja laatua, kuten myös korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrää.

2.6 Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta

Alueen tutkimus- ja kehitystyötä on määrätietoisesti pyritty lisäämään

kuluneen ohjelmakauden aikana. Lahden ammattikorkeakoululla (LAMK)

on merkittävä alueellinen ja valtakunnallinen rooli tutkimuksessa ja inno-

vaatiotoiminnassa. LAMK:ssa on 28 lisensiaattitason ja 17 tohtoritason tut-

kijakoulutuksen saanutta henkilöä (5/2006) ja panostus kehittämistoimin-

taan on ollut jatkuvassa kasvussa.

Tieteellisen tiedon hyödyntämistä on pyritty kanavoimaan alueellisesti

vuonna 2001 perustetun Lahden yliopistokeskuksen kautta. Lahden yliopis-

tokeskuksen muodostavat Helsingin yliopiston Avoin yliopisto, Helsingin

yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Lahden yksikkö, Hel-

singin yliopiston ympäristöekologian laitos, Lappeenrannan teknillisen yli-

opiston Lahden yksikkö, Tampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö

sekä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Yliopistokeskuksen kirjasto-

na toimii Lahden tiedekirjasto. Yliopistokeskuksella on pääsihteeri ja koor-

dinaatioyksikkö. Maakunnassa toimivat ammattikorkeakoulut ovat voimak-

kaasti mukana alueellisessa tiedontuotannossa ja siirtämisessä.

KOULUTUSTASOINDEKSI

1998 2005 2010 2010

350

300

250

200

150

100

50

0

15

TEKES oli myöntänyt vuonna 2004 alueen yliopistoyksiköiden kautta tutkimukseen ja kehitykseen 0,5 milj.

euroa ja suoraan yritysten kautta 4,5 milj. euroa, mikä vastaa vain 1,2 prosenttia TEKES:n kokonaisrahoituksesta.

Päijät-Hämeeseen kohdistuvasta tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista yritysten osuus on 87,4 prosenttia,

korkeakoulusektorin osuus 9,4 prosenttia ja julkisen sektorin osuus 3,1 prosenttia. Koko maassa yrityssektorin osuus

on 70,1 prosenttia, korkeakoulusektorin 19,8 prosenttia ja julkisen sektorin osuus 10,1 prosenttia.

Valtion työpaikkojen ja rahoituksen puute on uhkana tutkimustoiminnan kehittymiselle tulevaisuudessa, kun

kuntatalous tulee olemaan alueella tiukoilla, eikä voine panostaa omalta osaltaan riittävästi tutkimustoiminnan

volyymin kasvattamiseen. Päijät-Hämeessä tullaan kannustamaan klustereiden kehittämistyön kautta yrityksiä ja

verkostoja laajemman kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtakunnallisen ja EU:n rahoituksen hakemiseen.

Tutkimuksellisesti kasvua voinevat kasvattaa ainakin ympäristö-, teknologia ja itc klusterit. Esimerkiksi koko

maan it-sektorin työpaikoista 1,7 prosenttia sijaitsee Päijät-Hämeessä. Ympäristöklusterin kehittämiseen ja TTK-

toiminta ovat vahvistumassa Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun panos-

tuksella ja alueen voimavarojen resursoinnilla. Tulevan ohjelmakauden aikana rakentuu entistä vahvempi ympäristö-

osaamisen keskittymä Lahden tiede- ja yrityspuistoon.

2.7 Luonnon- ja kulttuuriympäristö

Päijät-Hämeen inventoituja perinnemaisemia on 576 hehtaaria. Päijät-Hämeen varsin monipuolista luonnon

kirjoa rasittaa joiltakin osin rakentaminen, muu taloudellinen toiminta, perinteisten maankäyttömuotojen loppumi-

nen ja hoidon puute. Rannat on rakennettu tiiviisti jo suuressa osin maakuntaa.

Päijät-Hämeessä on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä luetteloitu 54 kpl ja maakun-

nallisesti merkittäviä kohteet on päivitetty. Maakunnallisina erityispiirteinä ovat keskiaikaiset kirkot, kylät, tielinjat,

runsas kartanokulttuuri torppineen, talonpoikaistalot viljelymaisemineen, varhaisen ja sodanjälkeisen teollisuuden

rakenteet, yhtenäisenä säilyneet asutustila- ja jälleenrakentamisen asuinalueet, uudempi kaupunkirakentaminen,

kanavat sekä varhainen runsas huvila-asutus.

Päijät-Hämeessä on 1000 järveä ja lampea sekä virtavesiä n. 2300 km. Vesipinta-alaa on n. 1440 km² ja rantavii-

vaa n. 5500 km. Koko Hämeen ympäristökeskuksen alueen luokitelluista järvistä (88 % kokonaisjärvipinta-alasta)

käyttökelpoisuudeltaan erinomaiseen luokkaan kuuluu 59 %, hyvään 23 %, tyydyttävään 14 % ja välttävään 4 %.

PÄIJÄT-HÄMEESSÄ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN VALTIONTUKIVUOSINA 1998-2003 MILJ. EUROA. Tilastokeskus.

(Koko maassa t&k tuki vuonna 2003 n. 5005 milj. euroa)

0

10

20

30

40

50

60

1998 1999 2000 2001 2002 2003

16

Parhaan laatuluokan järviä ovat mm. Päijänne, Jääsjärvi ja Ruotsalainen.

Jokien tila on järviä huonompi. Päijät-Hämeen joista erinomaisessa kunnos-

sa on 3 %, hyvässä 10 %, tyydyttävässä 12 %, välttävässä 57 % ja huonossa

kunnossa 18 %.Pintavesiä rasittaa erityisesti intensiivisen maa- ja metsätalo-

uden aiheuttama hajakuormitus. Reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen

ansiosta Päijät-Hämeessä on paljon pohjavesialueita. Noin 40 prosenttia Päi-

jät-Hämeen 182:sta pohjavesialueesta on tärkeimpiä ensimmäisen luokan

alueita. Päijät-Hämeessä on pilaantuneita pohjavesialueita ja pilaantumisen

takia käytöstä poistettuja pohjavedenottamoita. Maaperän suurin uhka on

kemiallinen pilaantuminen.

Ilmanlaatu on harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta terveellisen

elinympäristön vaatimusten mukainen. Ilmansuojelutoimenpiteet ovat vä-

hentäneet teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä ilmaan, mutta samalla

liikenteen suhteellinen osuus ilman pilaajana on lisääntynyt. Kaupungeissa

ja todennäköisesti myös alueen isoimpien kuntien taajamissa ylittyvät ylei-

sesti kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot etenkin ke-

väällä. Liikenteen päästöjen merkitystä lisää pakokaasujen leviäminen suo-

raan hengitysilmaan. Liikenne on myös merkittävin melun aiheuttaja.

2.8 Liikenne- ja tietoliikenneverkostot

Lahden kaupunkiseudun liikenteellinen saavutettavuus on parantunut uusien moottoriväylien rakentamisen joh-

dosta. Matka-ajat lähes kaikista kuntakeskuksista Lahteen ovat lyhentyneet. Tämä on merkinnyt lisääntyvää vuoro-

vaikutusta, työssäkäyntialueiden laajentumista ja kasvavaa liikennettä. Tie- ja rataverkon voimakkaat valtakunnalli-

set tavaravirrat risteilevät Lahdessa. Valmistunut KeravaLahti oikorata ja Vuosaaren satama tulevat lisäämään alueen

logistista merkitystä. Valtakunnan tieverkossa on muotoutumassa korkealuokkainen runkotieyhteyksien verkosto,

johon Päijät-Hämeessä valtatiet 4 ja 5 kuuluvat. Tähän luokkaan kuuluvaksi on esitetty myös valtatie 12 Etelä-

Suomen liittouman aluerakennesuunnitelmassa. Näin Päijät-Hämeestä lähtee runkotieyhteys viiteen suuntaan, mikä

tekee Lahdesta Etelä-Suomen merkittävimmän liikennesolmun. Valtatien 12 Lahden ohitus on linjattu ns. Launeen

vaihtoehdon mukaisesti. Valtatie 24 ja maantie 295 ovat myös kehitettävien teiden joukossa. LusiVaajakoski Vt 4

parannustyöt helpottavat yhteyksiä Keski-Suomen. Lentoliikenteen aluevaraus Vesivehmaan lentokentälle mahdol-

listaa suunnitellun kevytreittiliikennetoiminnan kehittämisen. Säteittäinen päätieverkko ja kansainvälinen päärata

Itä-Suomeen ja Pietariin mahdollistaa kannattavan joukkoliikenteen kehittymisen. Kanavahankkeiden edistämistä

viedään tarvittaessa eteenpäin (HeinolaKuusankoski, Mäntyharju, Kymijoen kanava). Päijät-Hämeen liikennejärjes-

telmäsuunnitelman luonnos on asetettu lausunnoille 13.9.2006.

Maakunnallinen teknisen huollon yhteistyö alkaa etenee eri toiminnois-

sa. Yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikki maakunnan kunnat kuuluvat maa-

kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön. Maakuntaan on valmistunut yhteinen vesi-

huoltosuunnitelma ja maakunnallista vesihuollon yhteistyöorganisaatiota sel-

vitetään.

Jätehuollon yhteisratkaisuilla voidaan nostaa jätteiden hyödyntämisastet-

ta ja vähentää erillisten käsittelyalueiden tarvetta.

Päijät-Hämeen tietoliikennepalvelut on tuotettu pääasiassa liiketaloudel-

lisin periaattein ja laajakaistaan on mahdollisuus yli 98%:lla alueen talouk-

sista. Päijät-Hämeen tietoyhteiskuntastrategian aikatähtäys on vuosi 2010,

johon mennessä nykyinen laajakaistakäsite 256 kb/s on vanhentunut ja sil-

loisten palveluverkkojen tiedonsiirtotarve voi olla 10 Mb/s molempiin suun-

tiin. Nykytietämyksen mukaan tämän siirtokapasiteetin mahdollistaa vain

valokuituverkko tuotuna rakennuksiin saakka. Lahdessa toteutettu maksuton

WLAN-verkko mahdollistaa langattoman internetyhteyden kaupungin tiheim-

min asutuilla alueilla.

Artjärvi 40 min 48 kmAsikkala 25 min 25 kmHartola 59 min 83 kmHeinola 28 min 35 kmHollola 10 min 8 kmHämeenkoski 25 min 28 kmKärkölä 30 min 27 kmNastola 15 min 15 kmOrimattila 20 min 22 kmPadasjoki 45 min 50 kmSysmä 54 min 70 km

Helsinki ja lentokenttäAutolla 1,1 h 100 kmLinja-autolla 1,5 hJunalla 48 min

Tampere 1,5 h 128 kmJyväskylä 2 h 165 km

LAHDESTA AUTOLLA AJOAIKA JA KM-MÄÄRÄ

17

3 STRATEGISEN KEHITTÄMISEN KÄRKI

Euroopan unionin Lissabonin tavoitteiden mukaan Euroopasta tulee rakentaa maailman dynaamisin ja kilpailuky-

kyisin tietoon perustuva talousalue, jonka avainkäsitteitä ovat talouskasvu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ympäristön

kunnioittaminen ja täystyöllisyys.

Lissabonin tavoitteet ovat laaja-alaisia: talouskasvua, työllisyyden kohentamista, sosiaalista kehitystä ja parem-

pia koulutusjärjestelmiä. Kaikessa tässä pitäisi huomioida myös ympäristön hyvinvointi ja sen lisääminen.

Euroopan tasolta siirryttäessä maakuntiin, voidaan todeta, että menestymisen avaintekijät ovat siirtyneet perintei-

sistä infrastruktuuri-investoinneista ihmisten taitoihin ja osaamiseen investoimiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että

aluetta palvelevat perinteiset rakenteet ovat kunnossa mm. peruskoulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva, väylät ja

vesihuolto.

Väestön ikärakenteen muutos tuo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Yhteiskunnan kyky tuottaa

tehokkaampia palveluita ja maakuntalaisten valmiudet käyttää uudella tavalla tuotettuja palveluja ovat tulevaisuuden

keskeisiä kysymyksiä. Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys ovat muutoksen avaintekijöitä.

Mikäli Päijät-Hämeen toimijat toimivat maakuntasuunnitelman yhteisen päämäärän ja tavoitteen mukaisesti ja

ovat valmiita jatkuvaan muutokseen, Päijät-Häme on vuonna 2030 merkittävä kasvukeskus ja osa korkeatasoista

Itämeren piirin eurooppalaista liiketoimintakeskusta.

Maakunnan aseman muutos on selvästi nopeutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on perusteltua olettaa

kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Päijät-Hämeen tavoitteena on saavuttaa asema ja rooli, missä maakunnal-

la on määrittelemillään alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Tätä tavoitetta

tehostetaan linkittymällä tehokkaasti ympäröivään maailmaan, kansainvälisiin toimijoihin, maakuntien ja niiden

keskusten ja toimijoiden kanssa ja erityisesti valtakunnan pääkeskuksen Helsingin ja sitä ympäröivän metropolialu-

een kanssa. Kehitys perustuu työnjakoon, erilaisiin rooleihin ja keskinäiseen sopimiseen. Maakunta muodostaa

toiminnallisen kokonaisuuden, missä kaikki kunnat ja toimijat ovat osa kokonaisuutta ja niillä on omat vastuualueen-

sa.

Maakunnan kehittämisen perustan muodostaa laaja ja monipuolinen avoin sektori, jonka kehittämisessä maakun-

ta tukeutuu laadittuun elinkeinostrategiaan ja sen toimintatapaan. Elinkeinostrategia on määritellyt painopisteikseen

toimialat/klusterit: ympäristö, vilja, mekatroniikka, puu ja huonekalu, muovi ja tulevaisuudessa logistiikka, matkai-

lu, hyvinvointi ja muotoilu. Tätä täydentää laadukas ja puhdas ympäristö, erinomaiset asumisen ja elämisen mahdol-

lisuudet kaiken ikäisille, aktiivinen sosiaalinen toimintaympäristö ja hyvin ja tehokkaasti hoidetut elämisen ja

osaamisen palvelut, julkiset ja yksityiset, sekä valtakunnan johtava asema liikunnan ja kulttuurin alalla. Kytkeytymi-

Arvot, joille maakuntaa rakennetaan, ovat perusta tavoitteiden toteut-

tamisessa. Päijät-Hämeen maakunnan toiminnan perusta on seuraavis-

sa arvoissa:

maakuntalaisten tasa-arvoinen hyvinvointi

elinikäinen oppiminen

työ, yhteistyö ja kumppanuus

muutosvalmius

jatkuva kestävä kehittyminen

Päijät-Hämeen maakunnan strategiset valinnat perustuvat maakunnan

kehittyvään asemaan ja kasvavaan rooliin Suomessa ja maailmalla. Kehittä-

misen kärjet on valittu maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntasuunni-

telmassa vuonna 2005.

18

nen ympäristöön perustuu maakunnan parhaimpaan sijaintiin Suomessa ja kattavaan ja laadukkaaseen infrastruktuu-

riin. Kaikille kehittämisen perustan osille määritellään strategiset tavoitteet ja mittarit.

3.1 Strategia ja sen perustelut

Maakuntasuunnitelmatyö 2005 nosti keskustelusta ajankohtaiset strategiset valinnat, joilla suunnitelman tavoit-

teiden priorisoinnit on tarkoitus tehdä.

Strategisen priorisoinnin mukaisesti maakunnan tulee keskittyä:

maakunnan aseman ja keskusroolin kasvattamiseen

laajaan tuottavuuden ja tehokkuuden nostoon eri osa-alueilla

elinkaaren mittaisen väestön osaamisen tason nostamiseen.

Rakennemuutoskatsaus 2006 (Kuntaliitto) nostaa keskusteluun valtakunnan tasolla seuraavia otsikoita: Menes-

tyvien kaupunkiseutujen rinnalle myös keskisuuria kaupunkiseutuja heikoimpien alueiden ongelmat jatkuvat, kehi-

tys parasta etelässä, tuotannon kasvu on hidastunut, työpaikkakasvu palvelujen varassa, siirtolaisuus lisää väestö-

määrää kaikkialla maassa, koulutetut hakeutuvat keskusseuduille, kolmannes työllisistä pendelöi, investoinnit vaih-

televat voimakkaasti vuosittain, työvoiman koulutustasoissa suuria eroja, T&K menot keskittyvät suurille keskusseu-

duille, patenttien tuottamishinnoissa suuria alueellisia eroja, tuotanto on teknologiaintensiivistä mm. Päijät-Hämees-

sä ja Pohjois-Pohjanmaalla.

SWOT-TAULUKKO

VAHVUUDET HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET UHKAT

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

Yhteinen strateginen tahto

Kasvava väestömäärä

Kehittyvä osaaminen

Turvallinen elinympäristö

Tahto osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen

Verkottuminen: koulutus, yritykset ja aluekehittäjät

Vahvoja hyvinvointiosaamisen toimijoita

Hyvä ja monipuolinen koulutusjärjestelmä ja verkosto;osaaminen ja osaamisverkostot

Osa Suomen metropolialueen kasvualuetta

Logistinen sijainti ja teknologiaintensiivinen teollisuus

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

Työttömyys

Kansallisesti vähäinen tuotekehitysosuus ja patentit

Kansainvälisiä osaajia niukasti

Ammattilaisten ja osaajien puute

Yksityisten pääomasijoittajien vähäisyys

Suurten hankkeiden rahoitus

Vahvoja hyvinvointiosaamisen toimijoita

Liian vähän kasvu- ja kansainvälisen tason yrityksiä

Maakunnan heikko osuus korkeakoulutuksen ja tutkimuksenmäärärahoista ja hankkeista

Nettomaksaja valtiolle

Valtiolta tulevat lisääntyvät velvoitteet kunnille

�

�

�

�

�

�

�

�

�

Aikuiskoulutuksen kehittyminen

Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta

Luonnonvarat/bioenergia

Teknologian ja sisältötuotannon uudet sovellukset jamahdollisuudet kansainvälistymisessä

Riittävä kriittinen massa innovatiivisuuden synnyttämiseen

Laadukkaat hyvinvointipalvelut vetovoimatekijäksi

Vapaa-ajan ympäristöt, -toiminnot ja kulttuuri voivat kasvaatärkeimmäksi vetovoimatekijäksi

Yhteistyö ja verkostoituminen

Tavaraliikenteen ja kaupan keskus

�

�

�

�

�

�

�

�

�

Globalisaatio keskittää tuotantoa ja tuotekehitystä muihinmaihin ja alueille

Innovatiivisuuden tyrehtyminen

Ammatillisen koulutuksen arvostuksen heikkeneminen

Osaavan työvoiman puute

Kuntien ja alueiden toimintaedellytykset erilaistuvassahyvinvointipalvelujen tuotannossa

Alue saa heikon imagon

Asenteet ja muutosvastarinta

Kehittämisrahoituksen vähyys

Jatkuva poliittinen eriarvoisuus muihin työttömyysalueisiinnähden

19

Päijät-Hämeen liitto on sitoutunut Etelä-Suomen liittouman yhteiseen visioon ja sen toteuttamiseen: ” Visiona on

tehdä Etelä-Suomesta korkeatasoinen Itämeren alueen liiketoimintakeskus”. Etelä-Suomen maakuntien liittouma on

Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maa-

kunnan liittojen yhteistyöorganisaatio. Etelä-Suomea kehitetään maakuntien vahvuuksien ja erityispiirteiden pohjal-

ta. Toiminnan painopisteet ovat: alueen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen, korkeatasoisen

osaamisen edistäminen, keskusseutujen ja kuntayhteistyön kehittäminen ja toimivien yhteyksien luominen.

http://www.etela-suomi.fi/

Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 nostaa esiin erityiset kehittämisen kohdealueet. Maakuntakaavassa merkin-

nällä osoitetaan kaupunki- ja kuntavyöhykkeitä, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueiden-

käytöllisiä kehittämistarpeita: kk1 Orimattilan Palojoen - keskustan kehittämisen kohdealue, kk2 Kärkölän kehittä-

misen kohdealue, kk3 Hämeenkosken kehittämisen kohdealue, kk4 Miekkiön - Renkomäen - Pennalan kehittämisen

kohdealue, kk5 Hennan kehittämisen kohdealue, kk6 Vääksyn - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk7 Vierumä-

en kehittämisen kohdealue, kk8 Heinolan - Tähtiniemen - Hevossaaren kehittämisen kohdealue, kk9 Heinolan

Kirkonkylän kehittämisen kohdealue, kk10 Lahden kehittämisen kohdealue, kk11 Paimelan - Vesivehmaan kehittä-

misen kohdealue, kk12 Hartolan kehittämisen kohdealue, kk13 Nostavan - keskustan Messilän kehittämisen kohde-

alue. Aluekehittämisen toimenpiteillä pyritään edistämään maakuntakaavan toteutumista niukkojen resurssien puit-

teissa. Keskeinen rooli vyöhykkeiden kehittämisessä on kuntien omilla toimilla.

Liitteessä 6 on Päijät-Hämeen maakuntakaavan karttalehdet 1-3.

3.2 Päijät-Häme ja sen pääkeskus Lahti kehittyvät kohti valtakunnan osakeskusasemaa

Päijät-Häme on yksi maailman johtavista talvi ja liikuntaurheilukeskuksista ja Suomen talvinen kasvo maailmalla

Lapin rinnalla. Uudessa globaalissa taloudessa tavoittelemme maailman vetovastuuta ympäristöalan tiedepuistoissa.

Päijät-Häme on liikunnan megamaakunta huipuissa, osaamisessa ja elintavoissa.

Päijät-Häme on eurooppalainen maakunta, jolla on poliittiset toimielimet ja kansainvälinen edustus mm. Euroo-

passa (Bryssel), Venäjällä (Pietari) ja Kiinassa (Sanghai) ja kuuluu selkeästi Itämerenpiirin liiketoimintakeskustoi-

mintaan, jolla on kahden välisiä yhteistyösuhteita Baltian ja muihin eurooppalaisiin alueisiin. Päijät-Häme on hyvin

saavutettava alue, joka yhdistää ja kokoaa eri alojen toimijoita logistisena keskuksena. Alue on tunnettu eurooppalai-

nen kulttuurikaupunki, jolla on Pohjoisen Euroopan paras sinfoniatason musiikkisali.

Saavutettavuus jainfrastruktuuri

Liikkua esteittä jakuljettaa sujuvasti

OSAAMINENkehittää

osaamista

YRITTÄJYYStehdä palkitsevaa

työtä

KOHTIVALTAKUNNANOSAKESKUS-

ASEMAA

Luonto ja ympäristö

Kokea luontoa ja vaaliaympäristöä

Väestö, asuminenja palvelut

Asua hyvin ja elääturvallisesti

Harrastukset,vapaa-aika ja nuoriso

Kokea kulttuuria ja harrastaaliikuntaa

Hallinto ja järjestöt

Kuulua yhteisöön jatoimia lähiympäristössä

Mahdollisuus vaikuttaa

Mer

kittä

vyys

Päijät-Hämeen rooli Suomessa on jatkaa kasvua itsenäisenä keskusalueena ja merkittävänä kasvukeskuksena.

Kasvu on vahvassa vuorovaikutuksessa pääkaupunkiseudun kehitykseen ja menestykseen. Päijät-Häme on monipuo-

lisen työn ja terveen vapaa-ajan toiminnan keskus. Alue vahvistaa asemaansa kansallisena aikuiskouluttajana ja on jo

20

kasvava osaamis- ja korkeakoulupaikkakunta. Päijät-Häme on suurin kansallinen liikunnan kouluttaja, Suomen

toinen muotoilukeskus ja yksi merkittävimmistä tapahtumakeskittymistä. Alueen luonto ja ympäristö tarjoaa moni-

puolisen mahdollisuuden kesä- ja osavuosiasumiseen ja vastaa merkittävässä määrin suomalaisten juomaveden

käytöstä (alueen ja pääkaupunkiseudun vesi, virvoitusjuomateollisuus).

Päijät-Häme tuottaa palveluita yli maakuntarajan ja on luova terveydenhuollon kokoaja ja kehittäjäalue. Aikuis-

koulutuksen kautta vahvistetaan kykyä hallita rakennemuutosta ja lisätä yliopistojen koulutusta, logistiikkaa ja

kauppaa, organisaatioita ja järjestöjä, markkinointia ja erikoisosaamista. Päijät-Hämeessä on mahdollista sijoittaa

kilpailukykyisesti erikoistavarakaupan tilantarpeet, myynti ja monipuolisten palvelujen kehittyminen.

3.3 Valtakunnan johtavaksi aikuiskouluttajaksi

Osaamis- ja ammattitaitovaatimusten kasvu ja nopea sisällöllinen uusiutuminen, työvoiman ikääntyminen ja

ikäpolvien väliset koulutuserot edellyttävät koulutustoiminnan rakentumista elinikäisen oppimisen periaatteelle.

Koko kilpailukyky rakentuu yhä enemmän ja hyvin laajalla rintamalla tiedon ja osaamisen varaan. Erityisesti tietoon

ja osaamiseen perustuvat palvelut lisääntyvät. Osaaminen mahdollistaa tiedon haun ulkomailta ja sen soveltamisen

käytäntöön sekä kaupallistamisen. Maailmalle verkottumisen kautta Päijät-Häme voi olla hyvä käytännönläheinen

soveltaja. Koulutustason järjestelmällinen nostaminen on kehittämisen kannalta välttämättömyys. Maakunnan ai-

kuisväestöstä 30 prosentilla ei ole minkäänlaista perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yritysten ja julkisen hallinnon työn

sisällöt ja osaamisvaatimukset muuttuvat kaikissa ammateissa. Vaativat tehtävät tullaan tekemään jatkossakin maa-

kunnassa entistä paremman osaamisen avulla.

Työn, opiskelun, tutkimuksen ja yrityksen kehittämisen kytkeminen kiinteästi toisiinsa parantaa sekä työntekijöi-

den että yritysten osaamisen tasoa.

Ollakseen valtakunnan johtava aikuiskouluttaja, Päijät-Häme kehittää elinikäistä oppimista tukevia koulutusjat-

kumoita (koulutuspolkuja), jotka tuottavat palveluja aikuisille koko työuran ajan.

Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikkuvuuden sekä oppilaitosten että

koulutusasteiden välillä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot palvelevat maakunnan yritysten tarpeita ja ne ovat

vaihtuva-alaisia. Ammattikorkeakouluopinnoista on joustava siirtymismahdollisuus ylipisto-opintoihin. Koulutus-

keskus Salpauksella on keskeinen rooli 2. asteen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Päijät-Hämeen alueella. Koulu-

tuskeskus Salpaus on saanut opetusministeriön myöntämän uuden lainsäädännön mukaisen työelämän kehittämis- ja

palvelutehtävän.

Jatkotutkinnoilla astettakorkeammalle

PÄIJÄT-HÄME

KOKO MAA

AIKUISKOULUTUKSELLA KORKEIMMALLE LAATUTASOLLE

Tilanne2003

Päijät-Hämeentavoite 2020

45,00

40,00

35,00

30,00

25,00

20,00

15,00

10,00

5,00

0,0020-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Ikä

%

21

3.4 Tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisen kärkimaakunta

Uusi maakuntasuunnitelma 2005 linjaa pääpainoa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen läpi ihmisen

elinkaaren, työelämän ja myös julkisten resurssien ohjauksessa. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantaminen tapah-

tuu laajalti eri sektoreiden ja klustereiden toiminnoissa ja niiden rajapinnoissa. Tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset

edellyttävät, että yksilöinä yhteisössä olemme yrittäjähenkisiä, kustannustietoisia ja hyödynnämme resurssit tehok-

kaasti.

Päijät-Hämeestä luodaan tunnettu kilpailukykyinen ympäristöosaamisen

maakuntana, jossa ekotehokkuus tarkoittaa maakuntaa, jossa tuotetaan vä-

hemmistä raaka-aineista ja energiasta enemmän palveluja ja hyvinvointia.

Maakunnan avaintoimialat ja julkinen toiminta ovat alallaan tuottavuu-

deltaan ja tehokkuudeltaan valtakunnan korkeimmalla tasolla.

Julkisten ja yksityisten resurssien käyttämisen perustaksi otetaan tuotta-

vuus ja tehokkuus. Palvelu- ja tuotemarkkinoilla on oltava pääsääntöisesti

sama vaatimustaso tuottavuuden ja tehokkuuden osalta riippumatta siitä,

kuka palvelun tai tuotteen tilaaja on. Yleiseksi toimintatavoitteeksi asetetaan

resurssien kilpailukykyinen käyttö toimijoiden sisäisissä ja ulkoisissa pro-

sesseissa. Tämä tarkoittaa, että nykyisten julkisten palvelujen tuottavuuden

kasvua kiihdytetään olennaisesti. Tuottavuuden kiihdyttämisessä käytetään

kilpailuttamista, uuden teknologian soveltamista ja uudistettavia toiminta-

prosesseja. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudet toimintamallit, ver-

kostojen kehittyminen yhdessä T&K:n lisäämisen ja hyödyntämisen kanssa

mahdollistavat alueella kilpailukykyisen muutoksen.

Päijät-Häme hyödyntää monialaisen yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvälisten yri-

tysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien

yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntä-

miselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja valtakunnallisella tasolla.

22

4 TOIMINTALINJAT

Valitut toimintalinjat keskittävät voimavaransa strategisen kärjen vaatimiin toimenpiteisiin ja resurssien kohden-

tamiseen tarvittaville toimenpiteille. Toimintalinjat toteuttavat maakuntasuunnitelmaa 2005 siten, että maakunnassa

voi

4.1 Tuottavuus ja tehokkuus

Toimintalinja sisältää Etelä-Suomen EAKRohjelman toteuttamisen, maaseutuohjelman EMR yritystoiminnan

kehittämisen ja kansallisen rahoituksen toimenpiteitä. Myös suuri osa ESR toimenpiteistä ja sitä tukevista kansalli-

sista toimenpiteistä tukee välittömästi tai välillisesti toimintalinjan tavoitteita.

Päijät-Hämeessä työllisyys ja tuotanto romahti vuoden 1990-luvun talouslamassa. Vuoden 1990 tuotannon taso

saavutettiin Päijät-Hämeessä vasta vuonna 1995. Työllisiä Päijät-Hämeessä oli vuonna 1990 yli 94000, vuonna 1995

noin 76000 ja vuonna 2000 lähes 81000. Työn tuottavuus on ollut voimakkaassa kasvussa, kun pienempi määrä

työssäkäyviä on kyennyt luomaan entistä suuremman määrän tuotosta. Työn tuottavuus määrittelee vahvasti yhteis-

kunnan kyvyn ylläpitää talouskasvua ja lisätä vaurautta, etenkin kun huomioidaan Suomen tuleva väestökehitys,

jossa pienemmät ikäluokat ovat työvoimana ja suuri kysyntä kohdistuu paikallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluihin.

Kestävä kilpailukyky perustuu teknologiselle edistymiselle ja uusille toimintatavoille. Investoinnit aineelliseen ja

henkiseen pääomaan ovat vain keino hyödyntää ideoita siitä, miten raaka-aineista saadaan hyödykkeitä ihmisten

tarpeiden tyydyttämiseen. Teknologinen kehitys vaatii tietoista investoimista tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä

perustutkimukseen. Kehitys tarkoittaa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua hyödyntäen osaamista ja prosessien

uudistamista mm. innovatiivisuuden avulla.

TUOTTAVUUSINDEKSI

1991 2005 2010

170

160

150

140

130

120

110

100

asua hyvin ja elää terveesti

kehittää osaamista ja tehdä palkitsevaa työtä

kokea luontoa ja vaalia ympäristöä

luoda kulttuuria ja harrastaa liikuntaa

liikkua esteittä ja kuljettaa sujuvasti

kuulua yhteisöön ja toimia lähiympäristössä

23

Nopeasti muuttuvassa maailmassa innovatiivisuuden ja luovuuden merkitys korostuu. Uusiutumiseen ja innovaa-

tioiden syntyyn tarvitaan monenlaista osaamista ja eri osaamisalueiden yhdistämistä. Innovaatioprosessi on myös

oppimisprosessi, jossa uusia tietoja ja taitoja syntyy hyödynnettäväksi myös tulevaisuudessa. Työssä voidaan tukea

ihmisten luovuutta ja innovaatiotaitojen karttumista soveltamalla innovatiivisia koulutus- ja tuottamismenetelmiä.

Innovaatioyritysten kasvuedellytyksiä, julkisten palveluiden toimintaprosesseja ja malleja tulee edelleen kehittää

ja parantaa (etenkin TE-keskus, Tekes, Finpro ja Finnvera). Alueellisen pääomasijoitustoiminnan toimintaedellytyk-

siä tulee edelleen kehittää.

4.1.1 Yritystoiminnan kasvu ja kilpailukyky

Painopiste sisältää pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvun ja kansainvälistymisen (Etelä-Suomen EAKR), maa-

seutuohjelman ja kansallisia toimenpiteitä.

Yrittäjyyden ja yritysmäärän nostamiseksi kehitetään Päijät-Hämeessä monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia

sekä asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluja. Painopiste on erityisesti innovatiivisten, aloittavien, kasvavi-

en ja kansainvälistyvien yritysten toiminnan edistämisessä. Palvelualojen yritykset ovat yhtenä uutena painopiste-

kohteena samoin kun toimintansa murrosvaiheissa olevat yritykset. Päijät-Hämeessä alueen bkt:stä muodostaa edel-

leen vahvan osuuden teollisuus, johon liittyvästä kilpailukyvystä on huolehdittava klusterikohtaisesti. Klusterien

kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen välisiä yhteyksiä ja kytkentöjä alueen omiin osaamiskeskuk-

siin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin osaamiskeskuksiin, tutkimuslaitoksiin sekä koulutusjärjestelmiin.

Päijät-Hämeessä käynnistysvaiheessa olevat ja alkavat yritykset pyritään saamaan innovaatiotoiminnan piiriin ja

poistamaan niiden rahoitukseen ja palvelujen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Erityistä painoa ohjelmakauden aikana

laitetaan palvelusektorin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Palvelujen ja tuotteiden kaupallistamista ja

tuotteistamista (esim. kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut) vahvistetaan ja uusia avauksia tehdään näihin liittyen kuntien

palvelutuotantoon. Kolmannen sektorin tuottamia ja julkis-yksityisiä palveluita ohjataan kilpailukykyiseen tuotanto-

malliin.

Pk-yritysten voimakas kasvu +Uusien kasvuhakuisten yritysten synnyttäminen(hautomot ja palvelut)

Ympäristöklusterin kehittämishankkeetmm. kierrätys ja jätehuolto osiot

Mekatroniikkaklusterin kehittämishankkeetmm. Älykkäät koneet ja Teollinen muotoilukoneenrakennuksen kilpailukyvyn parantamisessa -hankkeet

Viljaklusterin kehitysohjelma

Kummiprofessuuri- ja innovaatiopromoottorijärjestelmät

Muiden klustereiden kärkihankkeita mm. puu, muovi,matkailu ja logistiikka

Yritys-Suomi palvelun aluetoteutus

Korkeakoulutoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminenja vakiinnuttaminen

TOIMINTALINJAN KESKEISIÄ HANKKEITA KAUDELLA 2007-2010

HANKE

TKK, LAKES ja kasvuyrityspalvelut,Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lahden yliopistokeskus ja LAMK,Lahden tiede ja yrityspuisto

LAKES, Muovipoli, TYP

Hämeen TE-keskus

Lahden yliopistokeskus, LAMK, TYP

TOTEUTTAJA

2007-20102008-2009

2007-2010

2007-2010

2007-2010

2007-2010

2007

2007-2010

TOTEUTUSAIKA

24

Yritysten kasvun tukeminen on keskeinen painopiste alueen julkista rahoitusta suunnattaessa. Kasvuyritysten

määrää lisäämällä ja jo olemassa olevien toimintaa tukemalla lisätään työllisyyttä ja vientimahdollisuuksia. Muotoi-

lun, ICT:n ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen on kaikkien alojen yhteistä kehittämisalustaa.

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES) on koonnut alueellisen elinkeinostrategian vuosille 2005-2008

yhdessä yrittäjäjärjestöjen, Lahden kauppakamarin ja yritysten kanssa, jossa kärkenä on vahvistaa alueen toiminta-

kykyisiä ja kasvavia klustereita ja niitä tukevan ympäristöosaamisen ympärille kasvatetaan vahva toimijajoukko.

Nykyiset klusterit: ympäristö, vilja, mekatroniikka, puutuote ja muovi

Tulevaisuuden kasvualat: logistiikka, matkailu, muotoilu ja hyvinvointi

Kehittämispanostusta suunnataan maakuntien avainaloille samalla, kun keskitytään myös uusiin kasvualoihin ja

yritysryhmittymiin. Näiden lisäksi tuetaan valtakunnallisesti merkittäviä ja vientipotentiaalia omaavia klustereita

(esim. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Verkos-

tomaisella toiminnalla ja siinä erityisesti välittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli pk-yritysten liiketoimintaosaa-

misen sekä markkinoinnin ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä.

4.1.2 Innovaatiotoiminnan, yritysyhteistyön ja organisaatioiden verkostoitumisen edistäminen

Painopiste sisältää innovaatioympäristön ja -järjestelmien kehittämisen (Etelä-Suomen EAKR), maaseutuohjel-

man ja kansallisia toimenpiteitä.

Päijät-Häme vahvistaa osaamisrakenteita ja luo mahdollisuuksia kansallisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen

entistä suurempaan alueelliseen hyödyntämiseen. Lähtökohtana on elinkeinoelämän tarpeista lähtevän alueellisten

innovaatiorakenteiden kehittämisen tukemista, kansallisen ja kansainvälisen alueellisen innovaatio- ja teknologiapo-

litiikan verkottamista ja sen hyödyntämistä.

Päijät-Hämeen innovaatioprosessin kehittäminen on kokonaisvaltaista, jossa koordinoinnin vastuut ja toteutus on

selkeästi jaettu. Julkisella panostuksella luotua innovaatiomallin toteuttamista ja kehittämistä jatketaan. Liiketoimin-

taosaamisen ja erityisasiantuntemuksen yhteyttä lisätään. Maakuntaan rakennetaan teknologialähtöistä, markkinoita

tuntevaa ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan alustaa, jossa innovaatioprosessit tuodaan tutuiksi käytännön osana

liiketoiminnan, organisaatioiden ja prosessien kehittämistä. Maakunnan vahva muotoiluosaamisen hyväksikäyttöä

edistetään yritystoiminnassa.

Monilla keskeisillä toimialoilla on ongelmana, ettei samaan arvoketjuun kuuluvilla järjestelmä- ja komponentti-

toimittajilla ole yhtäläisiä kehittymisen edellytyksiä tuen päähakijan kanssa. Syynä on, että yrityskoko on usein liian

pieni ja yrityksiltä puuttuu kasvuhakuisuus, pitkän aikavälin suunnitelmat, halu ja resurssit riskin ottamiseen,

koulutettu kehityshenkilöstö ja loppuasiakkaiden tarpeiden tuntemus. Näille osa-alueille kehitetään yrityksiä tukevia

ratkaisuja.

Uusiutuvat energialähteet mahdollistavat monien uusien innovaatioiden syntymisen myös Päijät-Hämeessä. Päi-

jät-Hämeessä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään.

Toimenpiteet:

Pk-yritysten kasvua tukevat investoinnit

Klusterien tuottavuuden kehittäminen

Ympäristöteknologia

Aloittavan yritystoiminnan edistäminen ja omistajanvaihdokset

Vientitoiminnan ja sen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet

Palvelu- ja kaupan toiminnan kasvu ja kehittäminen

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen

25

Maa- ja vesistötutkimuksessa voidaan synnyttää taloudellisesti menestyvää osaamista ja liiketoimintaa yhdistet-

tynä alueen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Päijät-Hämeen innovaatiorakenteet ovat kehittymässä ja alueella ollaan luomassa mallia, joka tuottaa kansainvä-

listä kilpailukykyä ja itse toteutusmallia, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia. Menestymiseen tarvitaan alueen

erikoisosaamista eri klustereissa, mutta myös kytkeytymistä eri alojen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin osaamisen

organisaatioihin ja osaajiin. Alueen innovaatiopolitiikka ei tue pelkästään Lahden kaupunkiseudun vahvaa kasvua,

vaan osaltaan turvaa ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta.

Päijät-Hämeessä toimivat (Lahden yliopistokeskus) yliopistot, korkeakoulut ml. ammattikorkeakoulut, tutkimus-

laitokset (Lahden tiede- ja yrityspuisto) ja osaamiskeskukset muodostavat osan kansallista innovaatio- ja osaamisver-

kostoa. Alueen yksiköiden roolia ja resursseja vahvistetaan osana alueen innovaatiorakenteiden vahvistamista.

Yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä parannetaan tutkimus- ja kehitysprojekteilla, jotka organisoidaan

suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyössä korkeakouluyksiköiden kanssa. Kuntien ja julkisen sektorin tuottavuutta

kehitetään ja vuorovaikutusta yksityisen sektorin kanssa tiivistetään. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen

tarkoittaa rakenteiden muuttamista ja resurssien tehokasta käyttämistä.

Alueen elinkeinoelämälle luodaan verkostoa, mikä mahdollistaa uusien yritysten mukaan ottamisen joko sijoittu-

misen kautta alueelle tai muun yhteistyön avulla. Päijät-Hämeessä voidaan kyetä luomaan toimintaa, jossa perinteistä

koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehittämisen kitkaa ja rajapintoja voidaan poistaa tuottavuuden ja organisaatioiden

apuna. Toimijoita kannustetaan aktiiviseen toimintaan Etelä-Suomen EAKR -ohjelman teemaosion toteuttamiseksi.

Vahvistettavia innovaatioympäristöt perinteisten toimialaolojen ja klustereiden lisäksi: ympäristö, terveys, liikunta,

liiketalous, asuminen, ICT-teknologia.

Innovaatio- ja korkeakoulujärjestelmän kehittämisohjelma tuottavuustarpeita vastaavaksi

Ideasta innovaatioksi ja hyödykkeeksi

Työvoiman osaamista parantavia rakenteita, uusia innovatiivisia verkostomaisia toimintatapoja

Tieto- ja kommunikaatioteknologiaa hyödyntäviä innovatiivisia verkostoratkaisuja kehitetään

Kansainvälisten yritysten ja tutkimuksen verkottuminen

Maaseudun erikoistumista osana innovaatioverkostoja

Pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen

Vahvistetaan alueen keskeisiä klustereita ja julkisen sektorin toimialoja sekä horisontaalisia osaamisaloja tuke-

malla teema- tai sektoriperustaisten innovaatioverkostojen kehittymistä

Ympäristöalaan liittyvä innovaatiotoiminta

Kummiprofessuurit ja innovaatiopromoottorit

Hyvinvointiliiketoimintaan liittyvät innovaatiotoimenpiteet

Yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen

Organisoidaan alueen innovaatioympäristö tehokkaasti määrittelemällä verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan

eri kehittäjäorganisaatioiden tehtävät ja roolit

Tehostetaan alueellisten ja ylialueellisten osaamisresurssien kehittymistä ja hyödyntämistä kytkemällä alueen

korkeakoulutoiminta tiiviisti verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toimintamalliin

Tuetaan kaupan- ja palveluiden kehittymistä entistä palvelukyisemmäksi verkostoksi

Elinkeinojen kehittämistä edistetään myös seuraavissa toimintalinjoissa (24) ja näiden painopisteissä.

26

4.2 Osaamisesta menestystekijä

Toimintalinja sisältää osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Etelä-Suomen ESR -ohjelman alueellisen

toteutuksen, maaseutuohjelman EMR osaamisen kehittämistä ja kansallisia toteuttamisen toimenpiteitä.

Osaamisen kehittämisellä vastataan globalisaation haasteisiin alueellisesti. Maailmantalouden rakennemuutos on

viime vuosikymmeninä ollut nopeaa ja tuotannon- ja yritysten sijoittumispäätökset ovat olleet nopeita. Tämä kehitys

jatkunee edelleen myös Päijät-Hämeessä vaikuttaen. Maailmantalous kasvaa edelleen ehkäpä nopeasti, vaikka

kasvun vaihtelut voivat olla suuria eri alueiden välillä. Kasvu tapahtuu pitkälti kestävän kehityksen vastaisesti,

vaikka osaaminen ja tieto mm. ympäristön tilasta on kasvussa.

Päijät-Hämeessä tulee järjestää ammatillista ja lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus-, asiantuntija-

ja kehittämispalveluja yrityksille ja yhteisöille. Koulutuskeskus Salpauksella on keskeinen rooli alueen toisen asteen

koulutuksen järjestämisessä. Alueella on laadittu vahvassa yhteistyössä alueellinen korkeakoulustrategia, jonka

keskeiset elementit ovat maakuntaohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ohjelmakaudella on nostettava aikuisten amma-

tillisen lisäkoulutuksen tarjonnan tasoa ja määrää vastaamaan työelämän tarpeita. Lisäksi on tutkittava ammatillisen

aikuislukion toteutusmahdollisuudet.

Koulutusjatkumo + tukevat hankkeetmm. työssä tutkintoon

Maisteriohjelmat useita mm. kaupunkiympäristö

Kummiprofessuuri- ja kummilaitos- jatutkimusryhmäyhteistyö

Välityömarkkinoiden kehittäminen

Kansainväliset koulutushankkeet mm. ympäristö,turvallisuus, ICT, viestintä

CityPark -keskustakampus

Korkeakoulutoiminnan ja yhteistyön vahvistaminen

TOIMINTALINJAN KESKEISIÄ HANKKEITA KAUDELLA 2007-2010

HANKE

Lahden yliopistokeskus, LAMK,K. Salpaus, TTY, Muovipoli

Lahden yliopistokeskus

Lahden yliopistokeskus, TTY, TKK,LTY, HY, LAMK

Työvoimahallinto, Lahden kaupunki,seutuhallinto

Lahden yliopistokeskus, LAKES, TYP

Lahden yliopistokeskus, ESLH

TOTEUTTAJA

2006-2010

2007-2010

2007-2010

2007-2008(2009-2010)

2007-2010

2008-2009

TOTEUTUSAIKA

KOULUTUSTASO

1991 2005 2010

350

300

250

200

150

100

27

4.2.1 Osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä

Painopiste sisältää työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yri-

tysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR Etelä-Suomen alu-

eellinen osa) ja kansallisia toimenpiteitä.

Euroopan Unionin keskipitkän ajan strategia on tehdä EU:sta vuoteen

2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous. Päijät-

Hämeen tuleekin olla osa tavoitteita täyttävää maakuntien verkostoa.

Päijät-Hämeessä on mahdollista parantaa valmiuksia ennakoida rakenne-

muutosta. Päijät-Hämeen teollisuus ja pk-yritykset ovat avainasemassa ja niiden kyky vastata muutostilanteisiin

ratkaisee alueen menestymisen. Päijät-Hämeessä on ollut suuri rakennemuutos ja työn kysyntä ja tarjonta on edelleen

sekä määrällisesti että laadullisesti epätasapainossa. Yrittäjien määrä romahti 1990-luvun laman aikana ja ei ole

hyvästä kasvusta huolimatta palannut määrältään tasolle, joka maakunnassa oli lamaa edeltävänä aikana. Omistajan-

ja sukupolvenvaihdokset ovat vaiheessa, jossa suuri joukko yrittäjiä tahtoisi jättää työnsä ja omistamisensa uudelle

jatkajalle.

Alueen yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa tuottavuutta tulisi parantaa uusien toimintatapojen ja laaduk-

kaamman työn tuloksena. Johtamisen koulutuksessa otetaan käyttöön johtamistoimintamalleja sekä uusimpia työelä-

mäinnovaatioita työn organisointiin ja henkilöstön johtamiseen liittyen. Työssä jaksamista tukevia rakenteita tulee

edelleen kehittää ja työpaikan ilmapiiriä tulee kehittää kaikissa organisaatioissa jaksamista, innovaatioita ja luovuut-

ta lisäävään suuntaan tuottavuutta parantaen.

Uusien yritysten syntyä tuetaan toteuttamalla yrittäjäkoulutusta ja kehittämällä yrityspalveluhenkilöstön osaa-

mista ja tukemalla yrityshautomotoimintaa. Aloittaville yrityksille vahvistetaan neuvonta- ja koulutuspalvelua. Näi-

den alun elinkaarta seurataan ja tuetaan tarvittaessa koulutuksen keinoin. Yrittäjyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

kehitetään ylläpitämällä ja tehostamalla yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakou-

luissa.

Maakuntaohjelmalla edistetään hankkeita, joiden avulla yritykset säilyttävät ja kehittävät kilpailukykyään hyväl-

lä liiketoiminta- ja teknologiaosaamisella, ympäristöosaamisella, verkottumisella ja tuottavuuden parantamistoimil-

la. Hankkeilla parannetaan yritysten kykyä ymmärtää ja hyödyntää kasvun, tuottavuuden ja arvonmuodostuksen

nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja malleja.

Toimivilta kasvukykyisiltä yrityksiltä toivotaan rohkeutta kasvuun ja kansainvälistymiseen, jota voidaan tukea

ohjelmapolitiikan avulla.

Seudullisen yrityspalveluverkoston kehittäminen

Yritysten ja yrittäjien verkostoitumista tukevat

hankkeet

Yrittäjyyskasvatus ja nuorten yrittäjyyden

edistäminen

Yrityskummit ja mentorointi

Yritysten verkostoitumishankkeet

PK-yritysten henkilöstön liiketoiminta- ja

johtamisosaamisen kehittäminen

Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja

yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisäämi

nen

Alueelliset ja ylialueelliset tiedonsiirtomekanismit alueen

tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-

nan tueksi (yliopistosektorilla kummiprofessuuri- ja am-

mattikorkeakoulusektorilla innovaatiopromoottorijärjes-

telmä)

Koulutusjatkumomalli aikuisväestön koulutustason nosta-

miseksi yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen

ja toisen asteen koulutusjärjestelmän kanssa

Elinikäisen oppimisen rakenteiden ja tarjonnan koordi

nointi

Toimintamalleja kansainvälistymiseen

Alueen korkeakoulutoiminnan valtion suoran rahoituksen

lisääminen

28

4.2.2 Työllistyminen, työmarkkinoilla pysyminen ja syrjäytymisen eh-käiseminen

Painopiste sisältää työllistymisen, työmarkkinoilla pysymisen edistämi-

sen ja syrjäytymisen ehkäisemisen (ESR Etelä-Suomen alueellinen osa)

toteutuksen ja kansallisia toimenpiteitä.

Päijät-Hämeessä on tavoitteena, että mahdollisimman moni työikäinen

on mukana yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoilta syrjäytymis-

tä ja sen aiheuttamia kustannuksia tulee vähentää systemaattisella ja kannus-

tavalla järjestelmällä. Osana työvoiman riittävyyttä tulee tarkastella myös

alueen omia mahdollisuuksia vaikuttaa maahanmuuttajien tuloon ja työmark-

kinoiden kohtaamiseen.

Ikääntyneet ovat mahdollisuus, joiden työuraa voidaan kyetä kansanta-

loudellisesti kannattavasti jatkaa työmarkkinoilla. Ikääntyneiden ammatti-

taito ja osaaminen tulee pitää työelämän vaatimusten mukaisella tasolla,

mikäli työntekijän mielenkiinto työelämään on tuottavalla tasolla. Keskeisiä

aputoimintoja tulee kehittää, kuten opintoneuvontaa, koulutusneuvontaa. Työ-

elämän joustot tulee ottaa organisaatioiden kehitykseen huomioitavana asia-

na.

Syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden osallistumista lisätään eri sektoritoimijoi-

den yhteistyöllä. Vaikeasti työllistyvien ja vajaakuntoisten henkilöiden työhön osallistumista pyritään toimintalinjan

toimenpiteillä lisäämään kehittämällä toimintamalleja ja palveluita, joissa hyödynnetään verkostomaista toimintata-

paa ja kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten tarjoamia työllistämismahdollisuuksia.

Erityishuomiota tulee kiinnittää nuorten ja työttömien työmarkkinoille aktivointiin ja osaamisen kehittämiseen.

Otetaan käyttöön toimintatapoja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä sekä edistävät vaikeassa asemassa olevien työttömi-

en työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä (vaihtoehtoisten ammatillisen koulutuksen muotojen kehittäminen,

työpajakoulut yms.).

Lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisyssä tuetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella

laaditun jaottelun mukaisesti kolmen tyyppisiä toimenteitä, jotka ovat lasten ja nuorten erityinen suojelu, lasten,

nuorten ja perheiden osuus yhteiskunnan voimavaroista sekä lasten, nuorten ja perheiden osallisuus. Päijät-Hämeen

ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso tuottaa osaamiskeskuslain ja -asetuksen mukaisia sosiaalialan

kehittämispalveluja Päijät-Hämeessä. Resurssina käytetään Sosiaalialan kehittämishanketta, joka on käynnistynyt

vuonna 2003 ja sen toteutuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteena on turvata palvelujen

saatavuus Suomessa.

Työvoiman palvelukeskusten toimintaa tukevien

palveluiden kehittäminen

Nuorten vaihtoehtoiset koulutusmallit

Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat palvelut

Korkeakoulutettujen työttömien työllistymistä tu-

kevat palvelut

Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja lapsiperhei-

den tukitoimenpiteet

Nuorten ja työttömien koulutus- ja työmarkkina-

mahdollisuuksien lisääminen

Ikääntyneiden työmarkkinoiden osaaminen ja käytettä-

vyys

Tietoyhteiskuntavalmiuksien kouluttaminen

Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen

Tarjonnan lisääminen ja koordinointi

Työelämälähtöisten opiskelumuotojen kehittäminen

Tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen

Aktivointi-, motivointi- ja tukitoimenpiteet

29

4.2.3 Tuottavuutta edistävät osaamis- ja palvelujärjestelmät

Painopiste sisältää työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja pal-

velujärjestelmien kehittämisen (ESR Etelä-Suomen alueellinen osa) toteu-

tuksen ja kansallisia toimenpiteitä.

Päijät-Hämeessä kiinnitetään huomiota koulutustarjonnan riittävyyteen

ja osaamisjärjestelmien kehittämiseen siten, että toimenpiteet tukevat työ-

markkinoiden muutostilanteita ja tulevaisuuden tarpeita. Koulutuksen vas-

taavuus työmarkkinoiden muutoksiin varmistetaan ennakointi- ja työelämä-

yhteistyön avulla. Osaamisen ja palveluiden kehittämisessä otetaan huomi-

oon erityisesti aikuisväestön tarpeet. Työelämäläheisiä ja työelämälähtöisiä

koulutusmallia kehitetään työelämän koulutustarpeen mukaisti, tukien ihmi-

sen elinikäisen oppimisen haasteita ja mahdollisuuksia.

Päijät-Häme tukee oppilaitosten ja elinkeinoelämän verkostoitumista ja

sitä edistäviä toimenpiteitä. Pääpaino on yliopistojen, ammattikorkeakoulu-

jen, muiden oppilaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, osaamiskeskusten sekä yritysten verkostomaisten

toimintamallien luomisessa sekä uusien osaamiskumppanuuksien kehittämisessä. Olennainen haaste on yrittäjyyden

ja yritysten osaamisperustan vahvistaminen.

Alueellista tuottavuutta tuetaan innovaatiojärjestelmiä, -ympäristöjä ja verkostoja kehittämällä. Tieto- ja kom-

munikaatioteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten ratkaisujen ja innovaatiotoimijoiden yhteistyön edistäminen

on keskeisessä roolissa. Harvaan asutulla maaseudulla on mahdollistettava ICT:n avulla kytkeytyminen innovatiivi-

seen kehitykseen.

Toimenpiteitä:

Koulutuksen jälkeistä työllistymistä tukevat palvelut

Toimiala- ja klusteripohjaiset yritysten henkilöstön koulutus- ja hyvinvointiohjelmat

Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti toimiva koulutusjärjestelmä ja tarjonta

Toimiva työnhakijoille ja työnantajille suunnattu työvoimapalvelu

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallit

Opitun tiedon hyödyntämiseksi ja levittämiseksi työpaikalla

Rakennemuutostilanteiden hallinta

Ammatillisen liikkuvuuden edistäminen

4.2.4 Kansainvälinen yhteistyö

Painopiste sisältää jäsenvaltioiden, alueiden ja toimijoiden välisen yhteistyön (ESR Etelä-Suomen alueellinen

osa, Etelä-Suomen EAKR) toimenpiteitä, maaseutuohjelman EMR ja kansallisten ohjelmien resursseja kansainväli-

seen toimintaan. Painopisteen toimintoja sisältyy keskeisesti myös muiden painopisteiden toteuttamiseen.

Päijät-Häme toimii aktiivisena alueena Euroopassa ja painottaa Itämeren alueen toimenpiteiden kautta tulevaa

kansainvälisen verkoston kasvua ja voimaa. Globaalissa taloudessa jokainen yritys, organisaatio ja asukas joutuu

harkitsemaan omalta osaltaan kansainvälistymisen merkityksen ja toiminnan kansainvälistymisen tasosta. Alueen

yhteiset toimenpiteet toteutetaan ja alueiden välistä yhteistyötä toteutetaan monella eri tasoilla: hanke- ja projektita-

solla, alueellisten ja kansallisten verkostojen tasolla, alueiden välisenä yhteistyönä ja hallintotasolla. Esimerkiksi

Päijät-Hämeen liitto painottaa ohjelmakauden aikana edunvalvontaa EU-tason aluepäätöksiin (Brysselin toimisto) ja

Itämeren alueen kehittämiseen (CPMR).

30

Kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö on avoinna kaikille

toimijoille ja toimenpiteet on liitettävä osaksi muita toimintalinjoja ja maa-

kunnan kehittämisen tavoitteita. Kansallisen ja Euroopan rakennerahastopo-

litiikan (EAKR, ESR) toteuttaminen mahdollistaa eri ohjelmissa kansainvä-

lisen yhteistyön kehittämisen. Myös toimintaryhmien toteutukseen on uu-

della kaudelle otettu kansainvälinen ulottuvuus.

Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti yritystoimintaan,

matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin, infrastruktuuriin sekä terveyden, kult-

tuurin ja koulutuksen alojen väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia. Päijät-

Häme on mukana rajoittuvana alueena suunnitellussa Keskinen Itämeri (Suomi-

Ruotsi-Viro-Latvia) -ohjelmas-sa, jonka tavoitteena on, että ohjelma käyn-

nistyy vuoden 2007 aikana. Aktiivinen hankeyhteistyö mm. Viron suuntaan

voi jatkua kauden aikana.

Naapuruusohjelma siirtyy tulevalla kaudella Euroopan naapuruus- ja kump-

panuusinstrumentin (ENPI) ja jäsenyyttä valmistelevan instrumentin piiriin.

Päijät-Häme on mukana rajoittuvana alueen Kaakkois-Suomi-Venäjä -ohjelmassa, joka mahdollistaa yhteistyön

edistämisen mm. Pietarin ja sitä ympäröivän alueen kanssa.

Valtioiden välisen Itämeren ohjelman (ent. IIIB) valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2005. Hyväksytyn

aikataulun mukaan lopulliset luonnokset ohjelma-asiakirjaksi valmistuvat syksyllä 2006 ja tavoitteena on, että

ohjelma käynnistyy vuoden 2007 aikana.

Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat (interregional) perustuvat vuosina 2000-2006 toimineisiin Interreg III C,

Interact, Urbact ja Espon -ohjelmiin. Tulevat alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat

ovat koko Euroopan unionin laajuisia. Ohjelmaehdotukset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2006 loppuun men-

nessä. Tavoitteena on, että ohjelmat käynnistyvät vuoden 2007 aikana. Toiminta-alat: teknologiset innovaatiot,

tutkimus ja kehitys, yrittäjyys, innovaatiot alueellisissa palveluissa, ympäristö, riskien ehkäiseminen ja energiate-

hokkuus. Esitetyt verkosto-ohjelmien toiminta-alat: yhteistyöohjelmien toteuttamiseen liittyvät selvitykset, tietojen

keruu ja parhaiden käytäntöjen levittäminen, kehitystrendien seuranta ja analyysi.

Toiminnalla edistetään monitahoisten toimijoiden, yhdistysten, koulujen, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslai-

tosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoittee-

na on innovaatiotoimijoiden kansainvälisen yhteistyön ja EU:n muiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen

mm. 7 puiteohjelmasta.

Toimenpiteitä:

Venäjän ja Itämeren alueen suuntaan tapahtuva koulutusyhteistyö

Toimintamallien välittäminen ja hyödyntäminen

Nuorisovaihto, ystävyyskuntatoiminta ja kulttuuriin tutustuminen

Alueen teollisuustuotteiden ja palveluiden yhteinen kehittäminen

Liike-, kongressi-, kulttuuri-, ja vapaa-ajan matkailun kehittäminen

Ympäristöosaamisen ja teknologian yhteistyö

Yhteistyö ympäristönsuojelussa

31

4.3 Kestävää kilpailukykyä toimintaympäristöstä

Toimintalinja sisältää kilpailukykyiset toimintaympäristöt Etelä-Suomen EAKRohjelman toteuttamisen, maaseu-

tuohjelman EMR toimintaympäristön kehittämisen ja kansallisen rahoituksen toimenpiteitä.

Päijät-Hämeen kilpailukykyyn vaikuttaa toiminnan, tuotantorakenteen ja yritysten toimintaympäristön välinen

vuorovaikutus. Kestävällä kilpailukyvyllä tarkoitetaan eri sidosryhmät huomioon ottavaa, pitkäjänteisesti menestys-

tä tavoittelevaa sekä omalla toiminnalla ja valinnoilla saavutettavaa kilpailukykyä. Kestävä kilpailukyky vaatii

innovatiivisia ja oivaltavia päätöksiä siitä, mitä organisaatio tekee (strategiat). Lisäksi tarvitaan kyvykkyyttä ja

osaamista toteuttaa päätökset nopeasti ja tehokkaasti (toimintakykyä). Yhdistämällä nämä ominaisuudet luodaan

perusedellytykset kestävälle kilpailukyvylle. Päijät-Hämeen organisaatioiden kestävän kilpailukyvyn tulisi kehittyä

globaalia kilpailua nopeammin. Yhä useammat alueen organisaatiot kehittää tuotteidensa, palvelujensa ja toimintan-

sa laatua systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Organisaatioilla tulee olla käytettävissään ajankohtaista tietoa, osaa-

mista ja ensiluokkaisia toiminnan kehittämisen työkaluja.

Sosiaali- ja terveyspiirin käynnistys ja uudistukset (HEIMO)

Asikkala-Padasjoki yhdysvesijohto ja kokoojaviemäri

mt 295 Levanto-Marttila

Toimintaympäristöä tukevat prof. mm. Sosiaaligerontolo-gian prof. ja terveysliikunnan prof.

Hyvinvointiklusterin kehittämishankkeet mm. Langaton Lahti

Ammatillisen kuntoutuksen hankkeita

TYKES -hankkeita

Kujalan logistiikkakeskus

Seudullinen muistikeskus

Seudullinen matkapalvelukeskus

Efekti -Lasten ja nuorten seudullinen kulttuurikeskushanke

Keskustojen kehittäminen

Taidepanimo

Ympäristökampus

Hennan alueen rakentamista

TOIMINTALINJAN KESKEISIÄ HANKKEITA KAUDELLA 2007-2010

HANKE

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri-> Sosiaali- ja terveyspiiri

Hämeen ympäristökeskus

Tiehallinto, TE-keskus

Helsingin yliopisto, PalmeniaSuomen urheiluopisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto

mm. Reumasäätiön sairaala, PHSP

Hämeen TE-keskus

Lahden kaupunki

Seutu/Lahden kaupunki

Seutu/Lahden kaupunki

Seutu/Lahden kaupunki

Lahden kaupunki ja LAKES

Osarah. TE-keskus

Osarah. TE-keskus

Osarah. TE-keskus

TOTEUTTAJA

2007-2008

2006-2007

2007-2008

2007-20082007-2008

2007-2008

2007-2010

2007-2010

2007-2013

2007-2009

2007

2006-2008

2007-2008

2007-

2007-

2007-

TOTEUTUSAIKA

4.3.1 Saavutettavuus ja väylät

Päijät-Hämeen saavutettavuutta voidaan tukea liikenneväyliin liittyvillä toimenpiteillä. Maakunta ei ole vielä

valmis infrastruktuurihankkeiden osalta. Yhteydet Pietariin asti, Lahden eteläinen ohikulkutie, koko 10-12 tie,

yhteys Tampereelle, Lusi-Vaajakoski ja Lahti-Vainikkala-rata vaativat merkittäviä ponnisteluja edunvalvonnassa ja

rahoituksen saamisessa valtion talousarvioon. Kuntien omassa sisäisessä katuverkossa on myös paljon kehittämisen

32

varaa logistisesti. Kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuus riippuu merkittävästi niiden infrastruktuurin tilasta ja

ympäristön viihtyisyydestä. Alueellisen kehittämisen voimavarat ovat tämän toimintalinjan kannalta riittämättömät.

Suuret liikenneväylähankkeet rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Päijät-Hämeessä edistetään sellaisten liiken-

ne- ja tietoliikennepalveluiden kehittämistä, jotka tukevat erityisesti turvallisuutta, palveluiden logistista tehokkuutta

sekä saavutettavuutta ja peruspalveluiden toimivuutta haja-asutusalueilla. Uusia toteutusmalleja pyritään kehittä-

mään. Rakentamattomien logistiikka-alueiden käynnistäminen voi tulla ohjelmakaudella ajankohtaiseksi (Kujala,

Nostava, Henna, Lusi).

4.3.2 Asuminen, luonto, luonnonvarat ja kulttuuriympäristöt

Päijät-Hämeen rakennetun ja luonnon ympäristön vetovoimaisuutta voidaan edelleen lisätä.

Alueen yhdyskuntarakennetta ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä voidaan edelleen parantaa sekä ehkäistä ihmis-

ten ja luonnon elinympäristöjen laadun heikentymistä. Kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen säilyttämistä tuetaan

ja kannustetaan mm. panostamalla kulttuuriyrittäjyyteen (ml. matkailu) sekä kulttuurikohteiden ja palveluiden kehit-

tämiseen.

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset päästöt ja jätteet pyritään ehkäisemään ja tieto-osaamista lisätään. Kulu-

tusta ohjataan päästöjä vähentävään toimintatapaan ja pyritään vähentämään jätteiden haitallisuutta ja määrää. Päijät-

Hämeessä voidaan edelleen lisätä jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Alueen pohjavesivarat turvataan ja vesivarojen kestävää käyttöä paran-

netaan ja luodaan yhteistä toimintaverkostoa. Ohjelman toteutuksessa huo-

mioidaan maakunnan vesihuoltosuunnitelman edistäminen toimenpidetasol-

la. Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan kansallisten määrärahojen lisä-

kohdentamista maakuntaan. Pilaavien ja vaarallisten aineiden päästöjä poh-

ja- ja pintavesiin ehkäistään maankäytön suunnittelulla, tiedottamisella ja

rajoituksilla. Vesistöjen kunnostuksesta kertynyttä tietoa hyödynnetään alu-

eella ja toimenpiteitä jatketaan sekä tiedon keräämiseksi että kunnostuksen

osalta.

Maakunnassa huomioidaan ilmastomuutoksesta aiheutuvat riskit ja toi-

menpiteet päästöjen vähentämiseksi.

Vapaa-ajan palveluiden sekä liikunnan ja urheilun tarvitsemaa infrastruk-

tuuria kehitetään. Näin parannetaan väestön viihtyvyyttä ja alueiden elinkei-

nopoliittista vetovoimaa. Luontomatkailua kehitetään myös alueen luonnon-

suojelualueilla.

Toimenpiteitä:

Laajakaistan mahdollistaminen kaikkiin yrityksiin ja kotitalouksiin

Liikuntareittien kehittäminen yli kunta- ja maakuntarajojen

Kuntakeskusten ja kylien palveluliikenteen toteuttaminen

vt 12 Lahti-Nastola (Kouvola), valtion talousarvioon

vt 12 Lahden eteläinen kehätie), valtion talousarvioon

vt 4 Lusi-Joutsa (Vaajakoski), valtion talousarvioon

Rataverkko: Kerava-Lahti-Luumäki-Vainikkala radan parantaminen

33

4.3.3 Palvelut ja rakenteet

Maakunnan eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena on tuottaa palveluja ja etuja omalle väestölle asiakkaana ja

omistajana (mm. kuntapalvelut). Hyvinvointi on kokonaisvaltainen käsite, jonka kehittämistä tuetaan osaltaan kaikil-

la edellä mainituilla toimintalinjoilla. Hyvinvointiin kuuluu tyytyväisyys ja mahdollisuus elämään ja työhön, myön-

teinen perusasenne maakunnassa ja asukkailla, aktiivisuus toimintaympäristössä ja oman itsensä hyväksyminen.

Hyvinvoinnin tärkeä perusta on kehitys, jossa lapsuuden kasvamisen ja koulutusvaiheen jälkeen on mahdollista

löytää työ, joka vastaa tekijän tavoitteita ja ammatillisia kykyjä edelleen kehittävä. Myös ikääntymisen eri vaiheet

tulee huomioida elinkaaren hyvinvoinnin osana.

Päijät-Hämeessä hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasapainosta. Terveellinen, turvallinen

kasvuympäristö ja työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuk-

sia, edistää koko alueen asukkaiden hyvinvointia.

Maakunta tahtoo mahdollistaa terveelliset elintavat, mielekkäät vapaa-ajanharrastukset, kannustavat ihmissuhteet

ja rentouttavan vapaa-ajan mahdollisuudet työssäkäynnin vastapainoksi.

Alueen kuntien ja kaupunkien keskukset muodostavat alueelle kilpailukykyisen verkoston, joiden puitteissa

palvelut ja taajamiin sijoittuvat elinkeinot voivat edelleen tasapainoisesti vahvistua hyvinvoinnin tukena.

Julkisen sektorin kilpailukyvyn parantaminen on Suomessa ja Päijät-

Hämeessä määritelty yhdeksi tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi.

Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistuksen PARAS-hanketta vie-

dään maakunnassa eteenpäin kansallista kärkivauhtia. Alueen keskimääräis-

tä heikomman kuntatalouden ja ikääntyvän väestön osalta palvelurakentei-

den uudistaminen on erityisen haastavaa.

Innovatiivisia kokeiluja palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi kehi-

tetään ohjelmakauden aikana. Uusia toimintatapoja pilotoidaan käyttöön kes-

keisillä ylikunnallisilla alueilla.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeesta ryhdytään käyttämään

nimeä Heimo-hyvinvointipiiri. Heimo-hyvinvointipiiri on kansallinen pilot-

tihanke ja se jatkuu ainakin vuoden 2008 loppuun. Artjärvi, Hartola, Iitti,

Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä (8 kuntaa PHSP 15 kunnas-

ta) siirtää 1.1.2007 alkaen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perus-

tettavalle sosiaali- ja terveysyhtymälle.

Monimuotoisuuden säilyttäminen: Hämäläistä luontoa hoidetaan niin,

että sen lajistollinen monimuotoisuus, luontotyypit ja muut arvokkaat

luonnonpiirteet säilyvät vähintään ennallaan

Vapaa-ajan ja rantarakentamisen järvimaisemat ja -maisemakokonaisuu-

det säilyttäen

Luonnon ehdoilla tapahtuvan ulkoilun, retkeilyn ja hyötyliikunnan lisää-

minen ja olosuhteiden parantaminen

Metsävarojen tehokas, mutta kestävä hyödyntäminen, metsätalouden

työllisyyden ja tulonmuodostuksen kehittäminen ja metsäluonnon moni-

muotoisuuden edistäminen

Vesihuolto ja pintavesien suojelu

34

4.4 Hyvinvointia maalta ja kaupungista

Toimintalinja on luonteeltaan horisontaalinen ja sisältää erityisohjelmia,

joiden toimenpiteistä suurin osa teemoista ja tavoitteista sisältyy aikaisempi-

en toimintalinjojen 1-3 toteutukseen. Osin eriytyneen maaseutu- ja kaupun-

kipolitiikan toimenpiteet sisältyvät suuressa määrin mm. osaamisen, tuotta-

vuuden ja yrittämistoiminnan kehittämisen toimintalinjoihin.

Aluekehityksen pirstaleisuus näyttää edellyttävän, että Suomessa toteute-

taan vahvaa ja monimuotoista aluepolitiikkaa eri ministeriövetoisesti. Vuo-

rovaikutuksen korostamiselle alueellisessa kehittämistyössä on selvä perus-

te: vuorovaikutuksella saadaan aikaiseksi tuloksia ja lisäarvoa alueiden ke-

hittämiseen. Hyöty syntyy kansallisella tasolla kaupunki- ja maaseutupolitii-

kan synergiasta ja alueilla kahden toisiaan tukevan erilaisen ympäristön

kohtaamisesta. Vuorovaikutuksen syvenemisellä saavutetaan alueellista ta-

sapainoa ja kasvatetaan sosiaalista pääomaa. Vuorovaikutuspolitiikalla tur-

vataan tasapainoinen kehitys Päijät-Hämeen eri alueiden välillä. Maakunta

voi itse vaikuttaa siihen, että eri instrumentit ja toimijat toteuttavat saman

henkistä ja suuntaista aluepolitiikkaa Päijät-Hämeessä.

Erityisohjelmat ovat osa valtioneuvoston aluekehittämispolitiikkaa. To-

teutusta ohjaa hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja sekä valtioneu-

voston päätökset ohjelmaa koskien. Sisäasianministeriö koordinoi osaa eri-

tyisohjelmista - aluekeskus-, osaamiskeskus- ja saaristo-ohjelmaa - nykyistä

vahvemmin yhdeksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi ja pyrkii vaikutta-

maan myös maaseutuohjelman entistä paremman alueellisen toteuttamisen

kokoamiseksi osaksi maakunnan poliittisesti ohjattua kokonaisvaltaista ke-

hittämistä.

Asukkaiden välittömien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi luodaan

sekä maalle että kaupunkitoteutukseen uusia avauksia.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen

Kehityspalvelut ja neuvonta

Palveluinnovaatioita, jotka liittyvät palvelujen tuotantoon, järjestämiseen,

rahoitukseen tai jakeluun

Esteettömiä palveluja

Tietoyhteiskunnan keinoja hyödyntäen helppokäyttöisiä palvelusisältöjä

ja sovelluksia

Private-public yhteistyön edistäminen ja sosiaalista yritystoimintaa pal-

velutuotannossa

Kansalaisvaikuttamisen parantamisen kehittämishankkeet

Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut

Yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ICT:n hyödyntäminen

Liikunnan ja kulttuurin megamaakunta

35

Suurten kaupunkien toimenpideohjelma

Osaamiskeskusohjelma- Ympäristöteknologia

Aluekeskusohjelma- Innovatiiviset hyvinvointipalvelut

SEUTU-hankkeet- palvelurakenteet

Maaseutuohjelma- sis.toimintaryhmätyön

TOIMINTALINJAN KESKEISIÄ HANKKEITA KAUDELLA 2007-2010

HANKE

Lahden kaupunki

Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto

Seutuhallinto

Hämeen TE-keskusToimintaryhmät

TOTEUTTAJA

2007-2010

2007-2010

2007-2010

2007-2010

2007-2010

TOTEUTUSAIKA

4.4.1 Kasvua kaupungista

Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus on osa kansallista kaupunkipolitiikkaa. Suurille kaupunkiseu-

duille kohdistetaan niiden erityispiirteiden edellyttämiä valtion panostuksia seutujen omien kehittämisstrategioiden

perusteella. Erityisesti panostetaan suurten kaupunkiseutujen erikoisosaamisen vahvistamiseen ja kansainvälisten

yhteyksien luontiin. Suurten kaupunkiseutujen merkitys koko maan menestykselle, hyvinvoinnille ja kansantalou-

delle kasvaa, koska niillä syntyy paljon uusia innovaatioita, uutta tietoa ja osaamista. Suomen suuret kaupunkiseudut

kilpailevat maailmanmarkkinoilla yritysten ja muiden toimintojen sijoittumisesta. Jotta Lahden seutu menestyisi

tässä kansainvälisessä kilpailussa, tulee Lahden ja sen lähikuntien erityisrooli ottaa huomioon myös aluekehittämisen

toimenpiteissä. Suurkaupunkipolitiikalla vahvistetaan kaupunkiseutujen osaamisperustaa ja tuetaan alueen innovaa-

tio- ja koulutusjärjestelmän kehittymistä sekä syvennetään keskeisten toimijoiden yhteistyötä niin seutujen sisällä

kuin niiden välilläkin.

Lahden kaupunki vastaa suurten kaupunkiseutujen toimenpiteistä ja rahoituksen kokoamista. Teemoihin liittyvi-

en hankkeiden kokonaisvolyymia ei ole arvioitu.

Elinvoimaisten kaupunkiseutujen kehittämisen painopisteet:

Osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn kehittäminen: osaamiskeskittymi-

en rakentaminen, tiede- ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten

rooli, kansainvälistymisen ja ulkomaisten investointien edistäminen

Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen

Palvelutuotannon kehittäminen: kunta- ja palvelurakenneuudistus, palve-

luiden tuotannon ja markkinoiden kehittäminen, tietotekniikan hyödyntä-

minen

Sosiaalisen eheyden ja monikulttuurisuuden edistäminen: yhteisvastuulli-

nen asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen eriytymiskehitykseen vaikuttami-

nen, aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, kaupunkien kulttuuripalvelujen

kehittäminen

Elinympäristön laadun kohentaminen: yhdyskuntarakenteen eheys, kaa-

voituksen ja tonttituotannon tehostaminen, kaupunkiympäristön vetovoi-

maisuus

Infrastruktuurin ja liikennejärjestelmän kehittäminen

36

4.4.2 Aluekeskusohjelma

Aluekeskusohjelma tukee alueen yritystoiminnan uudistumista ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä. Lahden

alueen aluekeskusohjelman painopisteiksi ohjelmakaudelle 2007-2010 on määritelty innovaatiotoimintaympäristön

ja hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen. Aluekeskusohjelmassa rakennetaan tehokasta, koko aluetta palvelevaa

käytäntölähtöistä - käytännön haasteista, ongelmista ja markkinamuutoksista syntyvän innovaatiopotentiaalin tun-

nistamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävää - innovaatiojärjestelmää ja kasvatetaan ja kehitetään elinkeinostrategian

mukaista tulevaisuuden kasvualaa, yksityistä hyvinvointisektoria vastaamaan muuttuviin hyvinvointipalveluraken-

teisiin ja uudenlaiseen kysyntää herättäviin markkinamuutoksiin.

Visiona on, että vuonna 2010 Lahden alue on käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualue ja kansainväli-

sesti tunnettu hyvinvointipalvelutuotannon mallien uudistaja. Sen yritykset ja julkinen sektori kykenevät jatkuvasti

uudistamaan liiketoimintaansa, kilpailukykyään ja toimintatapojaan innovaatiotoiminnan avulla ja hyödyntämään

siinä tehokkaasti parasta osaamista. Alueella on toimiva yksityisten ja julkisten hyvinvointipalvelujen rakenne, joka

kykenee vastaamaan kuntasektorin tulevaan murrokseen.

Toteutusta ohjaavat elinkeinostrategia, korkeakoulustrategia ja innovaatiostrategia. Keskeisenä toimintatapana

on alueellinen ja kansallinen verkostoituminen eri toimijatahojen kanssa.

Innovaatiojärjestelmän kehittämisen päämäärät:

1. On kehitetty Suomen parhaat välineet tutkimustiedon ja osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle alueella. Alue on

edelläkävijä uudenlaisen, osaamisen siirtoon perustuvan korkeakoulutoimintamallin kehittämisessä

2. Yritysten käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan määrä on kaksinkertaistunut ja laadultaan valtakunnallista kärki-

tasoa. Yrityksissä on innovatiivisuutta ja jatkuvaa uudistumista tukeva toimintakulttuuri.

3. Alue on edelläkävijä julkisen sektorin uudistamisessa ja tuottavuuden kasvussa

Hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen päämäärät:

1. Hyvinvointipalvelutuotannon uudistamisen kansainvälinen mallialue

2. Hyvinvointiyritysten määrän ja koon kasvu, työpaikkojen lisäys 15 %

3. Hyvinvointiliiketoiminnan sisällön kehittäminen, kansainvälisesti kiinnostavat uudet tuote- ja palvelukonseptit

Keskeisiä toimenpiteitä:

Innovaatiojärjestelmän kehittäminen:

Päijät-Hämeen innovaatiojärjestelmän ja -palvelujen kehitysohjelma

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan kehitys-

ohjelma

Hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen:

Hyvinvointiklusterityö

Uudet hyvinvointituotantomallit

Kansallinen ohjelmarahoitus 2007-2010 ohjelman perusrahoitukseksi on

arviolta 2,8 milj. euroa. Perusrahoituksen kuntarahoitus on noin 1,5 milj.

euroa vuosina 2007-2010 ja yksityinen rahoitus noin 1,3 milj. euroa. Liitty-

vien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 10 milj. euroa.

37

4.4.3 Osaamiskeskusohjelma

Päijät-Hämeessä on osaamiskeskusohjelmatyössä ympäristöteknologian koordinointivastuu vetämisessä ja ohjel-

malohkon toiminnassa. Lisäksi Päijät-Häme on mukana muotoilun ja mekatroniikan verkostoissa. Ympäristöklusteri

on Lahden seudun elinkeinostrategian avainklusteri. Osaamiskeskusohjelma on yksi keskeisistä valtakunnan resurs-

seista, jolla elinkeinostrategiaa käytännössä toteutetaan.

Perusrahoituksella resursoidaan koordinointityö

Hankerahoituksella resursoidaan varsinaiset kehityshankkeet

Klusteritoiminnan keskeisenä tavoitteena on klusterin yritysten merkittävä kasvu pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aika-

välillä tavoitteena on käynnistää prosesseja, jotka

johtavat pitkällä aikavälillä klusterin merkittävään kasvuun

luovat osaamisperustaa ja infrastruktuureja pitkäjänteiselle, kestävälle kasvulle

Klusterin kasvu toteutuu klusteriin kuuluvissa yrityksissä, joten toiminnan on palveltava yrityskentän tarpeita.

Ympäristöklusteri on tarvelähtöinen, osaamiseen perustuva ja nopeasti kasvava klusteri.

TOIMINTARYHMIÄ

ENERGIAPOLTTO

KIERRÄTYSJÄTEHUOLTO

PINTAVEDETVESIHUOLTO

KIERRÄTYSJÄTEHUOLTO

Keskeisiä toimenpiteitä:

1. Alan konsolidointikehityksen edistäminen

Tavoitteena yritysten koon kasvattaminen, kyky

kokonaistoimituksiin, laajat tuotevalikoimat ja

pitkät arvoketjut.

Käytännössä verkostojen kokoamista, yritysfuu-

sioiden ja pääomasijoitustoiminnan edistämistä.

2. Kansainvälistymisen esteiden systemaattinen pois-

taminen, voimakkaasti kasvavien markkinoiden

hyödyntäminen.

Asiakastarpeiden tunnistaminen kasvavillamark-

kinoilla, rahoituksen järjestäminen, kv. partneri-

en löytäminen, kotimarkkinoiden esteiden pois-

taminen

3. Liiketoimintaosaamisen ja ympäristöosaamisen

integrointi

Ympäristöklusteriin lisää liiketoiminnan kovia

ammattilaisia.

4. Living-lab -konseptin mukaisten pilotointiympä-

ristöjen synnyttäminen

Suomeen useita pilot- ja referenssiyksiköitä,

jotka muodostavat lab-verkoston.

Testataan uusia teknologioita ja liiketoimin-

tamalleja

5. Tutkimuksen ja liiketoiminnan synergian tehos-

taminen

Potentiaalisten, tutkimuksen pohjalta identi-

fioitujen liiketoimintakonseptien systemaatti-

nen työstäminen.

Suuria hankekokonaisuuksia EU:n tutkimuk-

sen puiteohjelmiin, painopiste soveltavassa,

business-orientoituneessa tutkimuksessa.

Kansallinen ohjelmarahoitus on vuosina 2007-2010 ohjelman perusrahoituksen osalta arviolta 4,8 milj. euroa.

Perusrahoituksen kuntarahoitus on noin 2,5 milj. euroa ja yksityinen rahoitus noin 2,3 milj. euroa. Liittyvien

hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 16 milj. euroa.

38

4.4.4 Seutuhanke - Lahden kaupunkiseudun yhteistyö

Lahden kaupunkiseutu (Lahden kaupunkiseudun kunnat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) on

mukana sisäasiainministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa Seutuhankkeessa. Seutuhankkeen tavoitteena on

edistää kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Seutuhanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. Asukkaita seudulla

on noin 156 000. Kehittämistyötä ohjaa strategia: ”Taidon ja tiedon lahti - Lahden kaupunkiseudun strategia

20042010”. Seutustrategian linjausten mukaan seutuyhteistyö on tärkeä väline kunnan oman tuotannon kehittämises-

sä ja edellytysten luomisessa palvelujen vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttöönotolle.

Seutukokeilualue laajenee syksyllä 2006 käsittämään Lahden kaupunkiseudun kuntien lisäksi myös Heinolan,

Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Tämän jälkeen seutukokeilualue käsittää lähes koko maa-

kunnan alueen.

Seutuyhteistyön keskeisenä tavoitteena maakuntaohjelmakaudella on jo aloitettujen yhteistyöselvitysten lop-

puunsaattaminen ja niiden toteuttaminen käytännössä toimivina organisointeina. Seutu-alueen laajentuessa on mah-

dollista laajentaa yhteisellä päätöksellä näitä jo käynnistyneitä yhteistoimintamuotoja myös seutuhankkeeseen myö-

hemmin liittyneiden kuntien alueille.

Jatkossa yhtenä keskeisenä osiona on Paras hankkeeseen liittyvien toimenpide-ehdotusten suunnittelu, toteutta-

minen ja projektityöskentelyn jatkaminen yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa. Tätä tarkoitusta varten seutu-hallinto

ja maakuntaliitto ovat perustaneet yhteisen Palvelurakenneuudistus projektin aikavälille 1.4.2006-31.12.2008.

Palvelurakenneuudistusprojektissa tarkastelu perustuu lähtötilanteen ja nykyisten toimintamallien arviointiin,

ennakointitietojen mukaisiin tulevaisuuden palvelutarpeisiin ja kustannustietoihin. Jokaisen osakokonaisuuden osal-

ta laaditaan oma aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, jota työryhmätyöskentelyssä toteutetaan.

Projektisuunnitelmassa esitetyt Päijät-Hämeessä suunnitellut toimenpiteet on jaoteltu ns. läpäisyperiaatteella

toteutettaviin osakokonaisuuksiin ja teemoittain toteutettaviin osahankkeisiin, joiden painopisteet ovat:

Kuntien omistajaohjaus ja omistajapolitiikka

Hallinto-organisaatioiden kokonaistarkastelu

Teemaryhmiä tullaan perustamaan hankkeen edetessä. Ohjelmarahoitustarve vuosina 2007-2010 on toimenpiteil-

le arvioituna 6 milj. euroa. Kuntarahoituksen osuus on arviolta 2 milj. euroa vuosina 2007-2010.

Kuntatalous ja valtionosuudet

Päätöksentekorakenteet ja demokratia

Keskeisiä seutuyhteistyöhankkeita vuosina 2006-2008 ovat mm. seuraa-

vat:

Seudullisen tietohallintoyksikön perustaminen

Sivistystoimen seutuyhteistyön koordinointi

Perusopetuksen ja lukio-opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen

Kansalaisopistoyhteistyön käynnistäminen

Seudullisen henkilöstörekrytointiyhtiön perustaminen

Seudullisen koulukuljetuslogistiikan järjestäminen

Esimiesvalmennuksen seudullinen toteuttaminen

PARAS -hanketta tukevan palvelurakenneuudistus, projektin toteuttami-

nen

39

4.4.5 Mahdollisuuksien maaseutu

Sisältää alueosion maaseutuohjelman toteuttamiseen EMR ja maaseutupoliittisen erityisohjelman avulla.

Päijät-Hämeen elinvoimainen ja asuttu maaseutu on alueen rikkaus. Alueen maaseutu turvaa elintarvike- ja

panimoteollisuuden raaka-ainetuotannon, puun tuotannon sekä monia muita hyödykkeitä, kuten palveluita vapaa-

ajanviettoon. Päijät-Hämeen, Suomen ja Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita on tasapainottaa alueiden välisiä

kehityseroja. Alueen maaseudun elinvoimaa vahvistetaan useilla eri keinoilla. Kehittämisessä ovat mukana maaseu-

dun asukkaiden lisäksi, maaseutuyhteisöt (kylät) ja kunnat. Alueen maaseutupoliittista kehittämistyötä tehdään

alhaalta ylöspäin vaikuttamalla resurssien ohjaukseen.

Maaseudun kehittämisen painotukset mm. osaamisen, tuottavuuden ja yrittämistoiminnan kehittämiseen sisälty-

vät myös 1-3 toimintalinjojen toteutukseen.

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on Suomessa käyttöön otettu menettely kiinnittää huomiota keskushallin-

non päätösten maaseutuvaikutuksiin. Useiden sektoreiden päätökset vaikuttavat alue- ja maaseutupolitiikkaan eikä

niiden yhteydessä aina pystytä toimimaan alueiden kannalta myönteisesti. Siksi kokonaisohjelma etsii kielteisiä

vaikutuksia vähentäviä keinoja ja toisaalta rakentaa ja vahvistaa aitoa poikkihallinnollista toimintaa. Monissa kysy-

myksissä kokonaisohjelma tukee ja täydentää hallinnonalojen ratkaisuja. Uusin maaseutupoliittinen kokonaisohjel-

ma "Elinvoimainen maaseutu - yhteinen vastuumme" on laadittu vuosille 2005-2008. Keskeisin työkalu ohjelman

toteuttamisessa on Hämeen maaseutuohjelma.

Hämeen maaseutuohjelmaehdotus on laadittu laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Hämeen alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013:

Linja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen

Linja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Linja 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu

Linja 4: Leadertoimintatapa

Hämeen maaseutuohjelman alustava rahoitussuunnitelma kaudelle 20072013 sisältää linjojen 1 ja 3 kehittämis-

hankkeet, yhteisölliset investoinnit, yritysryhmähankkeet ja yrityskohtaiset tuet. Luvut sisältävät myös Leader-

toimintatavan rahoituksen. Uudistukset antavat uusia mahdollisuuksia ESR, EAKR- ja EMR -toimenpiteiden yhteen-

sovittamiseen.

Painopisteet:

Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (Maaseutuohjelma)

Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (Maaseutuohjelma)

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden

elämänlaadun kehittäminen (Maaseutuohjelma)

Leader-toimintatavan hyödyntäminen (Maaseutuohjelma ja toimintaryh-

mät)

Kylien kehittämisen kärkitoimenpiteiden tukeminen (Päijät-Hämeen ky-

läohjelma)

Bioenergiaohjelma (mm. Alueellinen metsäohjelma)

40

Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013:

Elinvoimaiset maaseutuyhteisöt

Kylä toimii paikalliskehittäjänä

Maallemuutto

Yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen ja uusien toimintatapojen

luominen

Palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen.

Rikas paikalliskulttuuri ja nuorisotoiminta alueen vetovoimatekijänä

Puhdas ja viihtyisä ympäristö vetovoimatekijänä

Vesistöjen kunnostus

Maiseman- ja kyläympäristönhoito

Kylien vesihuollon yhteisratkaisut ja haja-asutusalueiden vesihuollon

edistäminen

Kylien yhteistilojen kunnostus ja käytön monipuolistaminen

Lähiliikuntapaikat ja reitit palvelevat paikallisia asukkaita ja matkailijoita

EU:n ja valtion rahoitustarve koko kaudelle on 20 miljoonaa euroa eli vuosittain noin 2,85 miljoonaa euroa.

Kuntien rahoitusta ei ole mahdollista saada tulevalla ohjelmakaudella käytännössä muuhun, kuin toimintaryhmätyö-

hön. Tällöin kuntarahoituksen osuus on arviolta miljoona euroa, ollen julkisesta rahoituksesta noin viisi prosenttia.

Yksityisen rahoituksen osuus on noin 19 miljoonaa euroa.

Päijänne-Leader ry hakee ohjelmakauden rahoitukseen 7,376 milj. euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on

noin 70 %. Kuntien rahoitusosuus on vuosittain yhteensä noin 150 000 euroa.

Päijänne-Leader ry:n kehittämisohjelma 2007-2013:

Monipuolinen pienyritystoiminta

Maaseudun innovaatiopalvelut

Pienyritysten neuvontapalvelut

Yritysten verkottuminen ja osaamisen lisääminen

Kehittyvä maaseutumatkailu

Monivaikutteinen maa- ja metsätalous

Asuminen maaseudun menestystekijänä

Maallemuuton edistäminen

Asumista tukevat lähipalvelut

Maaseutuympäristön vaaliminen

Yhteisöllisyys voimavarana

Elinvoimaiset kylät

Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus

Leader-toimintatavan vahvistaminen

41

Ohjelman toteuttamiseen Etpähä ry hakee Leader rahoitusta yhtensä 4 milj. euroa. Kuntien osuus Leader ohjel-

man rahoituksesta on 20 %.

4.4.6 Saaristo-ohjelma

Saaristo-ohjelmassa ydinasiat keskittyvät Päijänteen palveluiden kehittä-

miseen ja sen saarien erityiskysymyksiin. Laajemmin valtakunnallisen saa-

risto-ohjelman tavoitteita ja alueellisia hankkeita tuetaan muun ohjelmato-

teutuksen avulla. Ohjelmalle ei ole omaa rahoitusta alueella.

Voimassa olevan kansallisen ohjelman kärkiä ovat olleet rantapolitiikka,

vapaa-ajan asumisen kehittäminen kakkosasumiseksi ja osin ykkösasumi-

seksi sekä saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaiseksi veto-

voimatekijäksi. Perinteisten elinkeinojen, kuten kalatalouden ja maatalou-

den turvaaminen ja uusien osaamiseen pohjaavien elinkeinojen luominen

ovat ohjelmassa keskeisesti esillä. Virkistyksen, luonnonsuojelun, maise-

mansuojelun ja kulttuurin tarpeet huomioidaan koko maan näkökulmasta.

Saaristo osakunnaksi luetaan osa Asikkalan saaristoa ja eri toimeenpa-

nossa myös Sysmän, Hartolan ja Padasjoen saaristoa. Lisäksi Heinola ja

Hollola ovat erityisen runsasrantaisina ohjelman painopistealueita.

Saaristo-ohjelman kotisivut: http://www.intermin.fi

Elinvoimaa elinkeinoista

Tietotaidon parantaminen ja yrittäjyyden edistäminen

Hoiva-, hyvinvointi ja palveluammateista uusia elinkeinoja

Uusiutuvien luonnonvarojen käytön tehostaminen ja edistäminen

Tuottavuuden kasvattaminen ja jalostusasteen nostaminen

Leader-toimintatavan vahvistaminen

42

5 RAHOITUSSUUNNITELMA

Maakuntaohjelman rahoitustarkastelu tehdään toimintalinjoittain, hallinnonaloittain ja vuosittain. Rahoituksen

tarkastelua on pyritty yhdenmukaistamaan kaikissa maakunnissa. Rahoitustiedot täsmentyvät tarkemmin maakunta-

ohjelman vuosittaisessa toteuttamissuunnitelmassa ja sen rahoitussuunnitelmassa. Toteuttamissuunnitelmalla pyri-

tään vaikuttamaan valtion talousarvion valmisteluun alueen keskeisten rahoitustarpeiden osalta. Maakuntaohjelman

rahoituksen tarkennuksia on esitetty keskeisten ohjelmien osalta kuten rakennerahasto-ohjelmien, maaseutuohjelmi-

en, aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman rahoituksesta alueelle 2007.

Maakuntaohjelman toteuttamista avustavat resurssit vuoden 2006 talousarvion mukaisesti (VM valmistelee muu-

toksia vuodelle 2007), taulukosta ilmenee riihikirjan koko kansallinen rahoitus:

SM 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha 31,380 *

SM 26.98.63 Kainuun kehittämisraha 44,958 *

MMM 30.60.45 Metsäluonnon hoidon edistäminen 6,965 *

LVM 31.24.21 Perustienpito (alueelliset investoinnit) 5,600 TAE 2007: Ei mainintaa alueiden kehittämisestä

KTM 32.30.40 Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki Ei mukana TAE 2007

KTM 32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuet 12,684 **

KTM 32.30.43 Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset 21,700 **

KTM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 3,840 *

KTM 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen TAE 2007: Ei mainintaa alueiden kehittämisestä

STM 33.32.36 Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin TAE 2007: Ei mainintaa alueiden kehittämisestä

TM 34.06.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 30,718 **

YM 35.10.63 Ympäristönsuojelun edistäminen 1,100 **

YM 35.10.77 Ympäristötyöt 9,000 *

YM 35.20.37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen 0,850 **

YM 35.99.65 Eräät avustukset 2,000 **

YHTEENSÄ 170,795

SM 26.98.61 Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 38,923*

SM 26.98.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta 27,307*

VM 28.01.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta 0,130*

OPM 29.01.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta 68,266*

MMM 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen 48,400 **

MMM 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä 40,000**

MMM 30.40.62 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan Ei mainintaa alueiden kehittämisestäedistäminen TAE 2007:

LVM 31.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja 13,822*viestintäministeriön osalta

KTM 32.30.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja 80,568**teollisuusministeriön osalta

STM 33.01.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja 5,975*terveysministeriön osalta

TM 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 135,623*

TM 34.05.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta 85,767*

YM 35.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta 6,851*

Määräraha joko kokonaan (*) tai osittain (**) alueiden kehittämisen rahoitusta.

VALTION TALOUSARVIOESITYS 2007: RIIHIKIRJA

TOTSU A-TAULUKKO / KANSALLINEN RAHOITUS, MOMENTIN MÄÄRÄRAHA YHTEENSÄ MILJOONA EUROA

TOTSU A-TAULUKKO / RAKENNERAHASTO-OHJELMAT, MOMENTIN MÄÄRÄRAHA YHTEENSÄ MILJOONA EUROA

43

5.1 Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain

Toimintalinjoittainen tarkastelu sisältää maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisen rahoitustarkastelun ohjel-

makaudelta 2007-2010. Luvut sisältävät sekä EU:n että valtion kansallisen rahoituksen sekä arvion kunta- ja yksityi-

sestä rahoituksesta. Toimintalinjan 4 toimenpiteitä on osin arvioitu ja sijoitettu toimintalinjojen 1-3 resursseihin,

mikä vähentää toimintalinjalle näytettävää kokonaisrahoitus eli neljä toimintalinjaa muodostavat rahoitusmäärän

suhteen lähes samansuuruisia painotuksia tarkasteltujen momenttien osalta. Kokonaisuudessa toimintalinjan neljä

toimenpiteet ovat arviolta noin 50-60 milj. euroa. Taulukon momentit ovat kokonaisuudessa esitetty liitteessä 2.

5.2 Rahoitussuunnitelma hallinnonaloittain

Hallinnonaloittainen tarkastelu sisältää maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisen rahoitustarkastelun ohjel-

makaudelta 2007-2010. Luvut sisältävät EU:n ja valtion kansallisen rahoituksen sekä arvion kunta- ja yksityisestä

rahoituksesta. Taulukon momentit ovat kokonaisuudessa esitetty liitteessä 3.

Kansallinen

RAHOITUSSUUNNITELMA TOIMINTALINJOITTAIN

A-TAULUKKO MILJ. EUROA

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus

Yksityinen rahoitus *

EU:n rahoitus

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus

Yksityinen rahoitus *

Yhteensä

Yhteensä

19,03

8,73

27,76

9,62

10,51

15,03

16,67

42,21

15,38

37,38

57,59

94,98

18,25

8,73

26,98

6,02

14,00

18,85

22,19

55,04

20,48

33,00

75,53

108,52

37,14

13,96

51,11

6,02

6,68

17,36

10,59

34,63

9,77

57,12

44,40

101,53

0,39

3,49

3,88

2,41

1,61

2,39

2,56

6,56

2,36

6,29

8,92

15,21

74,82

34,91

109,73

24,06

32,81

53,64

52,00

138,45

48,00

133,79

186,45

320,23

1 2 3 4 YHTEENSÄ

EU-ohjelmat

TOIMINTALINJAT

A-Taulukon rahoitus yhteensä

Kansallinen

RAHOITUSSUUNNITELMA HALLINNONALOITTAIN

A-TAULUKKO MILJ. EUROA

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus

Yksityinen rahoitus *

EU:n rahoitus

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus

Yksityinen rahoitus *

Yhteensä

Yhteensä

8,19

3,82

12,01

2,63

5,20

6,00

6,74

17,94

6,22

14,64

24,16

38,80

0,00

0,00

0,00

0,00

8,20

12,40

12,39

32,99

11,44

0,00

44,43

44,43

0,89

0,42

1,31

0,29

5,84

9,84

9,43

25,11

8,70

1,59

33,81

35,40

24,38

11,37

35,75

7,84

0,00

3,20

1,92

5,12

1,78

43,59

6,90

50,49

17,10

7,98

25,08

5,80

8,00

14,40

13,47

35,87

12,44

30,87

48,31

79,19

9,35

4,36

13,72

2,71

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

16,43

0,00

16,43

8,00

3,73

11,73

2,57

3,81

4,47

4,98

13,27

4,60

14,31

17,87

32,17

4,16

1,94

6,10

1,34

0,40

0,00

0,24

0,64

0,22

7,44

0,86

8,30

74,82

34,91

109,73

24,06

32,81

53,64

52,00

138,45

48,00

133,79

186,45

320,23

-SM -OPM -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM YHTEENSÄ

EU-ohjelmat

HALLINNONALA

A-Taulukon rahoitus yhteensä

44

5.3 Rahoitussuunnitelman B-taulukko

B-taulukossa maakunnat voivat esittää kannanottoja tarpeelliseksi katsomiensa määrärahojen tasosta tai yleensä

tuoda keskusteluun momentilta rahoitettavien toimien alueellisen kehittämisen merkitys. Taulukon momentit ovat

kokonaisuudessa esitetty liitteessä 4.

Valtio

RAHOITUSSUUNNITELMAN B-TAULUKKO

B-TAULUKKO MILJ. EUROA2007-2010

0,00 42,00 145,00 22,94 62,41 42,53 0,60 91,924 0,82 408,227

-OM -SM -OPM -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM YHTEENSÄHALLINNONALA

6 ARVIOINTI, VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA

Ohjelmatyön arviointia on maakunnissa tehty systemaattisemmin noin kymmenen vuoden ajan. Ohjelmatoimin-

nan arvioinnin mittareita on kehitetty kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyönä erilaisilla hankkeilla. Lisäksi

ministeriöt ja lainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa. Uudet haasteet ohjelmatyön arviointiin voisivat kuvat koko

globaalia rakennemuutosta. Eurooppaa rakennetaan vahvojen alueiden varaan. Eurooppalainen koulutustaso ja osaa-

minen pyritään samaan kilpailukykyiseksi tulevaisuuden haasteille, jotta myös elinkeinoelämä voi menestyä eri

maanosion välisessä taloudellisessa kilpailussa.

6.1 Kokemukset rakennerahastokaudelta 2000-2006 ja maakuntaohjelmakaudelta 2003-2006

EU:n rakennerahasto-ohjelman toteuttaminen on ollut merkittävä osakokonaisuus maakuntaohjelman toteuttami-

sessa vuosina 2003-2006. Merkitystä on rajoittanut vain eri ohjelmien kautta tulevan rahoituksen vähäisyys ja

asiakaspalautteiden mukaisesti joskus kankea byrokratia. Kansallinen rahoitus on maakuntaohjelman toteutuksessa

kuitenkin resursseiltaan suurin ja vaikuttavin rahoituslähde.

Erityisesti tavoite 2 -ohjelmalla on pystytty toteuttamaan hyvin maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisia

toimia Päijät-Hämeessä. Myös ALMA-ohjelman sekä Leader+ -toimet ovat kohdentuneet vaikuttavasti maakuntaoh-

jelman kannalta. Asioiden yhteensovittaminen tapahtui vasta maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä, mikä antoi

ristiriidattomat lähtökohdat ohjelmalle. Tavoite 3 -ohjelmallakin on ollut

suuri vaikutus yritystoimintaan, osaamiseen ja sosiaaliseen elinvoimaan ja

turvallisuuteen liittyvissä toimissa. Interreg III ohjelmien vaikuttavuutta ra-

joittaa olennaisesti se, että Päijät-Häme on III A -ohjelmissa mukana ns.

rajoittuvana alueena, mikä rajoittaa määrärahojen kohdentamista maakun-

taan, mutta myös vähäisen roolin päätöksenteossa. Erityisesti Kaakkois-Suo-

men ohjelman yhteistyö ei sujunut odotetulla tavalla, vaikka maakunnassa

on vahvaa kiinnostusta lisätä aktiivisia toimia Venäjän partnereiden kanssa.

Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman ja Päijät-Hämeen maakuntaohjelman

keskeiset tavoitteet ja sisältö ovat siinä määrin yhdenmukaiset, että tavoite 2

-ohjelman toimenpiteet soveltuvat hyvin maakuntaohjelman toteutukseen.

Myös ALMA-ohjelman ja maakuntaohjelman yhdensuuntaiset tavoitteet se-

littävät vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta olisi saatu todennäköisesti enemmän,

mikäli olisi pystytty keskittämään määrärahoja vielä suurempiin hankkei-

siin, jolloin voimavaroja olisi säästynyt kärkiasioiden toteuttamiseen pienten

pirstaleisten hankkeiden sijasta.

45

Ohjelman väliarvioinnissa tuotiin esille eri ohjelmien välisen yhteistyön riittämättömyys. Tästä keskusteltiin

MYR:ssä ja ohjelmien yhteensovitus oli vuoden 2004 erityisteema. Arvioijien toteamus pitkäaikaistyöttömyyden ja

syrjäytymisen ehkäisemisen vähäisestä osuudesta ohjelmassa vaikutti jo vuoden 2003 aikana tehtyyn ohjelman

suoritusvarauksen käyttöesitykseen. Väliarvioinnista kävi ilmi, että uuden teknologian hyödyntämiseen ei ole Päijät-

Hämeessä pystytty juuri vaikuttamaan. Yhteistyöryhmä päätti pitää tämän toimenpidekokonaisuuden rahoituskehyk-

sen ennallaan ja edellytti aktivointitoimia teknologiahankkeiden lisäämiseksi.

Tarkasteltaessa Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2003-2006 valmisteluprosessia ja toteutettua toimeenpanoa

voidaan yhteistyössä viiden maakunnan kesken laaditun ulkopuolisen ohjelma-arvioinnin perusteella todeta, että

vastaajat kokevat maakuntaohjelman olleen sekä laadinnaltaan että toteutukseltaan varsin onnistunut Päijät-Hämees-

sä. Maakuntaohjelman yleisyys ja konkretian puuttuminen saivat kuitenkin kritiikkiä osakseen. Maakuntaohjelmaa

”ei ole riittävästi otettu kehitystyökaluksi”. Yksittäisinä mainintoina voidaan myös nostaa esille, että pettymykset

”liittyvät työllistämiseen ja työpaikkojen lisääntymiseen, samoin yritysten sijoittumiseen maakuntaamme”, turhan

raskaaseen byrokratiaan sekä yhteenkuuluvuuden puutteeseen.

Maakuntaohjelman markkinointia, erityisesti poliittisten päättäjien suuntaan tulee myös vahvistaa. Arviointiin

vastanneet arvioivat Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 20032006 kunkin toimintalinjan painotuksia myös tulevalla

ohjelmakaudella. Arviointiaineiston perusteella voidaan todeta, että vastaajat kokevat painotuksen ajankohtaisim-

maksi toimintalinjan 1 (Eurooppalaiseen kilpailuun kykenevät yritykset ja yritysverkostot; ka=5,66) ja toimintalin-

jan 2 (Osaamisen kehittäminen, hankinta ja hyödyntäminen eurooppalaiselle huipputasolle valituilla osaamisen

aloilla, ka.=5,11). Muiden toimintalinjojen painotustarve jäi joitakin kymmenyksiä heikommaksi.

6.2 Vaikuttavuus ja seuranta

Ympäristöarvioinnin seuranta tapahtuu kerran vuodessa maakunnan YVA-ryhmän kokouksessa keskittyen erik-

seen sovittujen teemojen tarkasteluun.

Seuranta koko mittaristoon liittyvien asioiden osalta kytkeytyy vuosittaiseen maakuntaohjelman toteuttamis-

suunnitelmaan. Toteuttamissuunnitelma käsitellään vuosittain lokakuuhun mennessä maakunnan yhteistyöryhmässä

ja maakuntahallituksessa. Jokainen alueviranomainen, sidosryhmän edustaja tai kansalainen voi ottaa kantaa seuran-

taan ja ohjelman toteutukseen.

46

Riskien arviointia tullaan lisäämään tulevissa toteuttamissuunnitelmissa ja maakuntaohjelman toimeenpanossa.

Strategisen tason riskit voidaan jakaa maakunnan ulkoisiin ja sisäisiin riskeihin. Ulkoiset riskit voivat olla esimerkik-

si ympäristöön liittyviä ilmastomuutoksen tekijöitä, johon asiaan tullaan puuttumaan erityisvalmistelulla ohjelma-

kauden aikana, tai esimerkiksi kansainvälisen talouden suhdannevaihtelut ja globalisoituminen.

Sisäiset riskit voivat liittyä esimerkiksi määrärahojen riittävyyteen (ikääntyminen tai tutkimus), aluekehityksen

johtamiseen tai toteuttamisen henkilöstöön. Esimerkiksi tiepiirin näkemyksen mukaan voimavarat ovat riittämättö-

mät liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi.

7. YMPÄRISTÖ (UUSI)

kaatopaikalle loppusijoitettujen jätteet (tonnia)

ilman laatu ja päästöt ilmaan

vesien laatu (pohja ja pintavedet)

6. HYVINVOINTI

käytettävissä oleva tulot/asukas, koko maa 100

sairastuvuusaste (koko maa 100)

toimeentulotuen saajat % -väestöstä

5. KUNTATALOUS KUNNISSA

vuosikate e/as

%vuosikate/poistot

velka- ja konsernivelka e/asukas

tuloveroprosentti

verotulot ja valtionosuudet e/asukas

4. ALUEELLINEN BRUTTOKANSANTUOTE, TUOTANTO

BKT/asukas

tuotannon ind. ed. vuodesta

liikevaihdon kehitys (1000 euroa)

yritysten lukumäärä (toimipaikat)

uudet yritykset

lopettaneet yritykset

3. MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ

väestö

nettomuutto; osuus väestöstä

luonnollinen väestönkasvu; osuus väestöstä

huoltosuhde (ei työlliset/työlliset)

2. TYÖMARKKINATILANNE

MAAKUNTAOHJELMAN KESKEISIÄ MITTAREITA

1. KOULUTUSTASO

korkea-asteen aloituspaikkojen määrä

tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 v. täyttäneistä

korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus

koulutustasoindeksi (VKTM)*

724

54,9

19,1

239

96

16

60

13

96

1998 2005 2010 2015

työvoiman määrä (1000 henkeä)

työttömien määrä (1000 henkeä)

työllisyysaste (15-64 v.)

työttömyysaste

työpaikkojen määrä (ind.2000=100)

197443

-0,08

-0,09

1,5

16556

110

6150716

9490

814

813

55

90

1200

18,25

2918

97

100

8,74

68000

Useita seurantaindikaattoreita

Useita seurantaindikaattoreita

944

58,6

21

261

97

14

63

14

100

198685

2,15

-0,71

1,38

18433

105,2

7534898

9526

757

1091

85

50

1800

18,31

3544

94

99,8

7,92

58000

ARVIO ARVIO

1200

64

23

282

94

9

67

10

102

1456

85

25

303

93

6

71

7

102

201500

1,48

-0,21

1,4

204500

1,71

-0,33

1,4

20184

105

10019080

10000

750

550

22101

105

12503262

10000

750

550

100

100

2400

19,5

3600

100

100

2400

20

3700

97

99

5,00

52000

99

98,2

4,08

46000

47

7 KANSALLISEN JA EU-POLITIIKAN TYÖNJAKO

Päijät-Häme eriyttää kansallisen ja EU-politiikan rahoituksen eri painotuksiin. Maakunnan yhteistyöryhmä ja

maakuntahallitus on linjannut EAKR-rahoituksen alueosion painoarvoiksi noin kolmanneksen osuudet EAKR-

ohjelman toimintalinjoille ja ESR-rahoituksen osalta myös kolmelle ensimmäiselle toimintalinjalle noin kolmannek-

sen osuudet. Maaseutuohjelma painottaa elinkeinojen kehittämistyötä.

EAKR- Euroopan aluekehitysrahasto

TL 1: Yritystoiminnan edistäminen 31%

TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä inno-

vaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 34%

TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen

31%

ESR Euroopan Sosiaalirahasto

Alueellisen ESR-rahoituksen kohdentaminen tulee tehdä painottaen haas-

teellisimpia alueita. Komission käyttämät haasteellisten alueiden määrittely-

kriteerit ovat juuri niitä, joihin ESR-toimilla voidaan vaikuttaa. ESR-rahoi-

tuksen kohdentamisessa valtakunnallisesti ja suuralueilla tulee ottaa huomi-

oon myös alueiden koulutustaso ja koulutustarpeet, jotka ovat olennaisia

ESR-toimissa.

TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehit-

täminen sekä yrittäjyyden lisääminen 35%

TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä

syrjäytymisen ehkäiseminen 30%

TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja

palvelujärjestelmien kehittäminen 35%

TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa (3%)

EMR Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Kehittämishanketoimintaan ja yhteisöllisiin investointeihin käytetään noin

50 % ohjelman julkisesta rahoituksesta. Yritysryhmien kehittämishankkei-

siin, yritysten käynnistystukiin ja yritysten omiin kehittämishankkeisiin koh-

dennetaan noin 10 % sekä investointeihin noin 40 % ohjelman julkisesta

rahoituksesta. Ohjelman rahoituksen pääpaino on elinkeinollisessa kehittä-

mistyössä ja yritystuissa, joihin käytetään noin 70 % ohjelman rahoituksesta.

Asumiseen ja ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin käytetään noin 30 %

rahoituksesta.

Puhtaasti kansallisia resursseja tulee käyttää Päijät-Hämeessä ympäristö-

ja aluerakenteiden kehittämiseen, väylien ja yhteyksien parantamiseen, yri-

tystoiminnan kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemiseen, sosiaali- ja terve-

yspalveluiden uudistukseen, työllisyyden hoitoon, syrjäytymisen ehkäisyyn

ja suurelta osin kilpailukykyisen osaamisen nostamiseen.

48

8 TOIMEENPANO

Alueella käytössä olevat aluekehittämisvarat ovat maakuntaohjelman toteuttamisen käytössä. Käytöstä päättää

Päijät-Hämeen maakuntahallitus. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi ja ohjaa omalta osaltaan rakennera-

hastotoimenpiteitä ja aluekehittämisen ohjelmatyötä. MYR:n tehtävät perustuvat sekä rakennerahastolakiin että

alueiden kehityslakiin.

Kukin hallinnonala vastaa aluekehittämisen toteuttamisesta ministeriön ja maakuntaohjelman linjausten mukai-

sesti. Valtion viranomaisten on pyydettävä maakunnan liitoilta lausunto sellaisista alueen kehittämisen kannalta

merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka eivät sisälly maakuntaohjelmaan, sekä arvioitava niiden vaiku-

tuksia alueen kehitykseen. Lausunto ja maakunnan kehittämistä koskevat ohjelmat on otettava huomioon päätöksen-

teossa ja muussa toiminnassa. Jos valtion viranomainen aikoo poiketa maakunnan liiton lausunnosta, sen on perustel-

tava poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen asiasta maakunnan liiton kanssa.

Toimeenpanoon ja julkisen rahoituksen resursointiin osallistuvat alueviranomaiset (Etelä-Suomen lääninhallitus,

Finnvera Oyj, Hämeen TE-keskus, Hämeen tiepiiri, Hämeen ympäristökeskus, Metsäkeskus Häme Uusimaa, Päijät-

Hämeen liitto, Päijät-Hämeen kunnat ja kuntayhtymät) ja monet eri sidosryhmät rahoittajina ja toteuttajina.

Alueiden kehittämislaki (602/2002)

Asetus alueiden kehittämisestä (1224/2002)

Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa tarkennetaan

keskeiset hankekokonaisuudet, niihin tarvittavat toimenpidekokonaisuudet

ja eri osapuolten resurssit. Maakuntaohjelmalla suunnataan erityisesti aluei-

den kehittämisen projektirahoitusta ja yritystukia. Sillä vaikutetaan mm.

valtion ja kuntien budjettivarojen suuntaamiseen sekä pyritään aktivoimaan

yksityisen rahoituksen saantia ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin.

Toimeenpanoa kehittäviä ja toteuttavia alueellisia strategioita ja ohjel-

mia:

Lahden kaupunkiseudun seutustrategia http://www.lahdenseutu.net/

Päijät-Hämeen Korkeakoulustrategia http:www.lahdenyliopistokeskus.fi/

Lahden kaupunkiseudun Innovaatiostrategia http://www.lahtisbp.fi

Hämeen teknologiastrategia http://www.te-keskus.fi/Häme

Hämeen ympäristöstrategia

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6848&lan=fi

Päijät-Hämeen kyläohjelma http://www.phnet.fi/kylat/default.htm

Hämeen Uudenmaan metsäohjelma

http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/hame-uusimaa

Kuntien omat strategiat

Hämeen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2006-2010

www.tiehallinto.fi Häme

Lahden alueen elinkeinostrategia 2005-2008 www.lakes.fi

49

LIITE 1: PÄIJÄT-HÄMEEN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE JA IKÄÄNTYMISEN HINTA SEKÄALUETUOTE 1995-2040

MUUTTOERO ED. JAKSOLLA

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA

NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA

SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla)

VÄESTÖ 31.12. (henkeä)

TYÖVOIMA (henkeä)

TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta)

TYÖPAIKAT

NETTOPENDELÖINTI

TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.)

TYÖTTÖMÄT (henkeä)

TYÖTTÖMYYSASTE (%)

TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%)

TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll)

KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me)

TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me)

VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me)

PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me)

"IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me)

"IKÄÄNTYMISEN HINTA"/TYÖLLINEN (Euroa)

ELÄKKEET (Me)

ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v. 2000 hintoihin)

INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin)

INVESTOINTIASTE

A 01,B Maa- , riista- ja kalatalous

A 02 Metsätalous

C Mineraalien kaivu

D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus

D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus

D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus

D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain.

D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm.

D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus

D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus

D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus

D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus

D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys

E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa

H Majoitus- ja ravitsemistoiminta

I 60-63 Kuljetus ja varastointi

I 64 Tietoliikenne

J Rahoitus- ja vakuutustoiminta

K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70)

K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus

L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus

M Koulutus

N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut

X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv.

TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN: (Alueella työssä käyvät):

Työpaikat yhteensä

ALUETALOUDEN INDIKAATTORIT 1995

-549

-388

278

365

198286

94381

70,8

71509

-1266

98,2

21606

22,9

54,8

1,72

239

350

53

133

774

10642

561

3051

461

15,1

4049

455

58

1762

1733

2909

2000

1501

494

1950

3936

559

311

3336

702

3262

8385

1987

2603

1372

1170

4281

1220

3021

4313

9409

3016

1715

1995

71509

2000

-842

-401

233

-13

197378

97151

73,3

80670

-1757

97,8

14724

15,2

62,4

1,39

237

360

58

121

777

9427

602

3506

706

20,2

3174

481

77

1792

1490

3156

1936

2239

632

2301

3940

734

539

3361

558

5608

9247

2466

3219

1604

949

5736

1492

3180

4532

11369

3590

1268

2000

80670

2003

1199

231

169

-48

198434

96377

73,0

80278

-2403

97,0

13696

14,2

62,8

1,40

233

371

64

117

786

9503

640

3653

755

20,7

2730

497

67

1798

1281

2853

1820

2515

610

2190

3794

732

572

3268

527

4960

9224

2468

3114

1785

1023

6099

1515

3336

4776

11682

3647

1395

2003

80278

2005

478

-62

301

32

198975

95705

72,7

80400

-2500

96,9

12805

13,4

63,1

1,40

230

379

70

115

790

9600

670

3810

880

23,0

2700

500

100

1800

1300

2900

1800

2600

600

2200

3900

600

600

3300

500

5000

9500

2600

3200

1800

1000

6300

1500

3400

4900

12000

3800

2005

80400

2010

4300

510

350

-125

202700

94400

71,4

82500

-3000

96,4

8900

9,4

65,1

1,37

230

400

80

115

820

9600

760

4240

930

22,0

2600

500

100

1700

1300

2800

1700

2800

600

2200

4000

500

700

3100

500

5200

10000

2700

3200

1900

1000

6700

1500

3400

5100

12500

4200

2010

82500

2015

3800

360

400

-221

205300

92800

73,1

83800

-3000

96,4

6000

6,5

69,3

1,37

220

420

90

115

850

9800

870

4670

1080

23,0

2300

500

100

1600

1200

2700

1600

3000

600

2200

4000

500

700

3000

500

5200

10500

2800

3300

1900

1000

7000

1500

3400

5200

12900

4600

2015

83800

2020

3800

360

400

-324

207500

92300

74,4

85100

-2500

97,1

4700

5,1

72,1

1,37

220

440

100

115

880

10000

940

5170

1140

22,0

2100

500

100

1500

1200

2600

1500

3200

600

2200

4100

400

800

2900

500

5300

10900

2900

3300

2000

1000

7200

1500

3400

5300

13300

4800

2020

85100

2025

3600

270

450

-473

208800

92100

75,2

85600

-2300

97,3

4200

4,5

73,8

1,38

210

470

120

115

910

10400

990

5660

1360

24,0

2100

400

100

1400

1200

2500

1400

3400

600

2200

4100

400

800

2800

500

5300

11300

2900

3300

2000

1000

7400

1500

3400

5300

13500

4800

2025

85600

2030

4500

450

450

-695

209800

90900

75,4

86500

-1000

98,8

3400

3,8

74,7

1,40

210

490

140

110

950

10900

1030

6240

1440

23,0

2100

400

100

1300

1100

2400

1300

3600

600

2200

4200

300

900

2700

500

5400

11600

3000

3300

2100

900

7600

1500

3400

5400

13600

5000

2030

86500

2035

5200

540

500

-949

210200

90500

75,7

86500

-1000

98,8

3000

3,3

75,2

1,40

210

510

160

110

990

11300

1050

6890

1580

23,0

2100

400

100

1300

1100

2400

1300

3600

600

2200

4200

300

900

2700

500

5400

11600

3000

3300

2100

900

7600

1500

3400

5400

13600

5000

2035

86500

2040

5700

640

500

-1132

210300

90500

75,5

86500

-1000

98,8

3100

3,4

74,8

1,40

210

520

160

110

1000

11500

1070

7630

1830

24,0

2100

400

100

1300

1100

2400

1300

3600

600

2200

4200

300

900

2700

500

5400

11600

3000

3300

2100

900

7600

1500

3400

5400

13600

5000

2040

86500

TAVOITE

2,2 %/v1,9 %/v

* Maakunnan BKT kasvaa v. 2003-2030* Maakunnan työn tuottavuus kasvaa v. 2003-2030

LIITTEET

50

LIITE 2: RAHOITUSTAULUKKO KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

A-TAULUKKO / KANSALLINEN RAHOITUSRAHOITUS ESITETÄÄN MILJOONISSA EUROISSA, TARKKUUS 1000 EUROA, ESIM 1,234 (MILJ. EUROA)

SM

OPM

MMM

LVM

KTM

STM

TM

YM

26.98.43

30.60.45

31.24.21

32.30.40

32.30.42

32.30.43

32.30.44

32.30.45

33.32.36

34.06.64

35.10.63

35.10.77

35.20.37

35.99.65

Maakunnan kehittämisraha

- Aluekeskusohjelma

- Osaamiskeskusohjelma

- Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha

Metsäluonnon hoidon edistäminen

Perustienpito (alueelliset investoinnit)

Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki

Finnvera Oyj:n korkotuet

Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset

Alueellinen kuljetustuki

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen

Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin

Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin

Ympäristönsuojelun edistäminen

Ympäristötyöt

Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen

Eräät avustukset

Valtion rahoitus yhteensä

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus yhteensä

Yksityinen rahoitus *

RAHOITUS YHTEENSÄ

Lähtötaso

Lähtötaso

11,727

8,100

19,827

5,540

25,367

1,510

0,500

0,350

0,660

0,000

0,140

1,992

1,763

0,000

0,457

1,006

0,000

0,300

1,970

1,999

0,295

0,090

0,195

0,010

0,000

2006

Kehys

Kehys

9,756

6,800

16,556

5,500

22,056

1,510

0,500

0,350

0,660

0,000

0,140

0,276

1,900

0,500

1,100

0,300

1,970

0,900

0,580

0,200

0,340

0,040

0,000

2007

Lisäys

Lisäys

9,820

0,000

9,820

0,000

9,820

0,390

0,000

0,350

0,040

0,000

0,030

4,500

1,800

0,100

0,000

1,700

0,200

1,100

0,000

0,000

2007

Esitys

Yhteensä

19,576

8,100

27,676

5,500

33,176

1,900

0,500

0,700

0,700

0,000

0,170

4,776

3,700

0,100

0,500

1,100

0,000

2,000

2,170

2,000

0,580

0,200

0,340

0,040

0,000

2007

Esitys

Yhteensä

22,977

8,505

31,482

5,830

37,312

1,995

0,525

0,735

0,735

0,000

0,200

5,600

4,399

0,100

0,500

1,100

0,000

2,699

2,279

2,000

1,053

0,200

0,813

0,040

0,000

2008

MOMENTIN NIMI 2006 2007 2007 2007 2008

51

LIITE 3: RAHOITUSTAULUKKO EU-OHJELMAT

A-TAULUKKO / EU-OHJELMATRAHOITUS ESITETÄÄN MILJOONISSA EUROISSA, TARKKUUS 1000 EUROA, ESIM 1,234 (MILJ. EUROA)

SM

OPM

MMM

LVM

KTM

26.98.61

26.98.62

29.01.62

30.10.61

30.10.62

30.40.62

31.99.62

32.30.62

Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n

rakennerahasto-ohjelmiin

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus

sisäasiainministeriön osalta

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus

opetusministeriön osalta

EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen

Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta

maaseudun kehittämisestä

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne-

ja viestintäministeriön osalta

EAKR -toimenpideohjelma: hallinnointi

-SM (sisältää teemat)

-OPM (HUOM! Läänin esitys 0,550 vuositasolle)

-MMM

-LVM

-KTM (esittää 2,0 me)

-STM

-TM

-YM (HAM esitys 0,1)

EAKR -toimenpideohjelma:

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

- Valtakunnallinen

- Alueellinen

EAKR -toimenpideohjelma: (varaus 0,850 vuositasolle)

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

- Valtakunnallinen (varaus 1,550 me/vuosi)

- Alueellinen (varaus 1,550 me/vuosi)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma:

- josta LEADER-toimintatapa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma:

- josta LEADER-toimintatapa

Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan

edistäminen

EAKR -toimenpideohjelma:

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa-

ja teollisuusministeriön osalta

EAKR -toimenpideohjelma:

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

- Valtakunnallinen

- Alueellinen

Lähtötaso

6,159

0,155

4,090

0,857

0,300

0,486

1,456

0,000

1,250

2,527

0,000

0,000

0,440

0,155

0,000

0,000

1,365

1,225

1,500

0,500

0,357

0,000

0,300

0,300

2,135

2,700

0,400

0,450

Esitys

3,950

1,500

3,950

1,036

1,641

0,140

1,300

0,550

2,000

0,100

1,500

0,850

1,550

1,550

0,836

0,254

1,260

0,381

0,200

0,800

3,000

0,300

0,300

Esitys

3,950

1,500

3,925

1,600

2,733

0,800

0,140

1,300

0,550

2,000

0,100

1,500

0,825

1,550

1,550

1,400

0,423

2,099

0,634

0,200

0,800

3,600

3,000

0,300

0,300

Esitys

3,950

1,500

3,925

1,600

2,733

0,800

0,140

1,300

0,550

2,000

0,100

1,500

0,825

1,550

1,550

1,400

0,423

2,099

0,634

0,200

0,800

3,600

3,000

0,300

0,300

Esitys

3,950

1,500

3,925

1,600

2,733

0,800

0,140

1,300

0,550

2,000

0,100

1,500

0,825

1,550

1,550

1,400

0,423

2,099

0,634

0,200

0,800

3,600

3,000

0,300

0,300

MOMENTIN NIMI 2006 2007 2008 2009 2010

52

LIITE 3: RAHOITUSTAULUKKO EU-OHJELMAT

A-TAULUKKO / EU-OHJELMATRAHOITUS ESITETÄÄN MILJOONISSA EUROISSA, TARKKUUS 1000 EUROA, ESIM 1,234 (MILJ. EUROA)

33.01.62

34.05.61

34.05.62

35.99.62

STM

TM

YM

EAKR -toimenpideohjelma:

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

- Valtakunnallinen

- Alueellinen

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

Valtakunnallinen

-SM

-OPM

-KTM

-STM

-TM

Alueellinen

-SM

-OPM

-KTM

-STM

-TM

EAKR -toimenpideohjelma:

Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelma:

- Valtakunnallinen

- Alueellinen

EAKR -toimenpideohjelma:

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali-

ja terveysministeriön osalta

Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n

rakennerahasto-ohjelmiin

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus

työministeriön osalta

EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus

ympäristöministeriön osalta

EU:n rahoitus yhteensä

Valtion rahoitus yhteensä

Kuntien rahoitus*

Julkinen rahoitus yhteensä

Yksityinen rahoitus *

RAHOITUS YHTEENSÄ

Lähtötaso

4,725

3,805

0,358

Lähtötaso

12,041

15,598

16,000

43,639

14,670

58,309

0,000

0,205

1,000

0,000

0,200

0,135

0,746

0,000

1,000

0,300

1,000

1,344

0,969

0,820

2,016

0,358

2006

Esitys

2,853

1,118

0,100

Esitys

7,839

12,709

13,000

33,548

12,000

45,548

0,750

0,200

0,500

0,000

0,750

0,200

0,453

0,600

0,518

0,100

2007

Esitys

0,000

2,853

1,118

0,100

Esitys

8,403

13,776

13,000

35,179

12,000

47,179

0,750

0,200

0,500

0,750

0,200

0,453

0,600

0,518

0,100

2008

Esitys

0,000

2,853

1,118

0,100

Esitys

8,403

13,776

13,000

35,179

12,000

47,179

0,750

0,200

0,500

0,750

0,200

0,453

0,600

0,518

0,100

2009

Esitys

0,000

2,853

1,118

0,100

Esitys

8,403

13,776

13,000

35,179

12,000

47,179

0,750

0,200

0,500

0,750

0,200

0,453

0,600

0,518

0,100

2010

MOMENTIN NIMI 2006 2007 2008 2009 2010

53

LIITE 4: RAHOITUSTAULUKKO B - EI VARSINAISET ALUEKEHITTÄMISEN RAHOITUKSEN MOMENTIT

B-TAULUKKORAHOITUS ESITETÄÄN MILJOONISSA EUROISSA, TARKKUUS 1000 EUROA, ESIM 1,234 (MILJ. EUROA)

VM

OM

SM

OPM

MMM

LVM

26.97.32

26.97.34

29.10.21

29.10.22

29.20.30

29.40.34

29.69.22

29.69.34

29.69.52

29.88.50

29.90.33

29.90.34

29.90.52

29.98.50

29.98.58

29.99.51

30.14.49

30.14.49

30.14.49

30.14.63

30.31.24

30.31.44

30.31.83

30.41.77

30.50.77

30.50.31

31.24.21

31.24.79

Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien

yhteistoiminnan tukeminen

Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus

Yliopistojen toimintamenot

(Lahden yliopistokeskukseen kohdistuvat)

Yliopistolaitoksen yhteiset menot

(Lahden yliopistokeskukseen kohdistuvat)

Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten

ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin

Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten

sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin

Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot

Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan

Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen

perustamiskustannuksiin

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat

Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan

Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja

liikuntakasvatuksen edistämiseen

Valtionapu liikuntapaikkojen rakentamiseen

Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevä

huumetyö

Maaseudun kehittämisrahaston lainat

Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (AMR) LAINAT

Maaseutuelinkeinotoiminnan (AMR) AVUSTUKSET

ELMA maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittäminen (s3v)

Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja

yleinen uittoväylätuki, osa

Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (AMR)

Lainat puutuotannon kestävyyden turvaamiseen

Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (s3v)

Vesistö- ja vesihuoltotyöt

Vesihuoltoavustukset

Perustienpito vähennettynä A-taulukon alueellisilla investoinneilla

- osa perustienpidosta

Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet

Lähtötaso

4,000

33,593

5,855

14,275

0,000

3,000

1,912

0,060

0,253

0,091

0,180

0,000

0,180

3,000

1,000

0,000

0,000

1,200

0,010

0,020

0,145

0,300

14,066

0,000

Esitys

12,000

36,251

6,125

15,309

0,000

9,000

0,000

0,500

10,000

4,620

1,912

0,300

0,000

0,060

0,253

0,000

3,152

13,754

1,200

0,500

0,000

0,180

3,000

1,000

0,000

0,000

1,200

0,000

0,020

0,425

0,300

0,000

15,000

0,000

Esitys

10,000

36,251

5,560

15,500

0,000

9,000

0,000

0,500

10,000

4,620

1,912

0,300

0,000

0,060

0,253

0,000

3,152

13,754

1,200

0,500

0,000

0,190

3,000

0,000

0,000

0,000

1,200

0,000

0,000

0,845

0,325

0,000

15,200

0,000

Esitys

10,000

36,251

5,640

15,700

0,000

9,000

0,000

0,500

10,000

4,620

1,912

0,300

0,000

0,060

0,253

0,000

3,152

13,754

1,200

0,500

0,000

0,190

3,000

0,000

0,000

0,000

1,200

0,000

0,000

0,900

0,350

0,000

15,400

0,000

Esitys

10,000

36,251

5,615

15,900

0,000

9,000

0,000

0,500

10,000

4,620

1,912

0,300

0,000

0,060

0,253

0,000

3,152

13,754

1,200

0,500

0,000

0,190

3,000

0,000

0,000

0,000

1,200

0,000

0,000

0,850

0,375

0,000

15,600

0,000

MOMENTIN NIMI 2006 2007 2008 2009 2010

54

LIITE 4: RAHOITUSTAULUKKO B - EI VARSINAISET ALUEKEHITTÄMISEN RAHOITUKSEN MOMENTIT

B-TAULUKKORAHOITUS ESITETÄÄN MILJOONISSA EUROISSA, TARKKUUS 1000 EUROA, ESIM 1,234 (MILJ. EUROA)

31.52.41

31.60.63

31.60.64

31.25.50

32.20.27

32.20.28

32.20.40

32.20.83

32.50.40

32.60.40

33.32.30

33.32.39

34.06.31

34.06.51

34.07.30

34.06.31

34.06.37

35.20.64

35.30.60

35.20.87

35.30.60

35.99.22

35.99.65

LVM

KTM

STM

TM

YM

Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon

Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen

Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen

Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja

parantamiseen (s 3v)

Teknologinen tutkimustoiminta

Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot

Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen

Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen

Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (AMR)

Energiatuki (AMR)

Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon

käyttökustannuksiin

Varattu

Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan

Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan

järjestämisestä

Työllistämis- koulutus- ja erityistoimet (vuodesta 2004 alkaen)

Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien

henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja

terveydenhuollon erityiskustannuksiin

Syrjinnän vastainen toiminta

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Avustukset rakennusperinnön hoitoon

Avustukset rakennusperinnön hoitoon (ARA)

Luonnonsuojelualueiden hankkiminen

Siirto valtion asuntorahastoon

Kehittäminen ja suunnittelu

Saariston ympäristönhoitoavustukset

B-taulukko yhteensä

Lähtötaso

14,275

6,130

0,150

22,487

0,190

86,680

0,000

0,000

0,000

0,209

1,200

0,000

2,300

2,300

0,093

0,237

0,150

0,195

20,922

0,000

0,950

0,090

0,000

0,000

0,000

0,100

2006

Esitys

15,309

10,130

0,150

23,029

0,190

103,184

0,000

0,000

0,000

0,309

3,200

0,000

2,800

2,800

1,093

0,237

0,000

0,150

0,195

21,464

0,420

0,000

0,950

0,090

0,000

0,000

0,000

0,100

2007

Esitys

15,500

10,400

0,150

22,965

0,200

101,026

0,000

0,000

0,000

0,300

3,300

0,000

2,900

2,900

1,000

0,300

0,000

0,150

0,195

21,400

0,420

0,000

0,950

0,100

0,000

0,000

0,000

0,100

2008

Esitys

15,700

10,800

0,150

22,965

0,210

101,716

0,000

0,000

0,000

0,300

3,400

0,000

3,000

3,000

1,100

0,300

0,000

0,150

0,195

21,400

0,420

0,000

0,950

0,110

0,000

0,000

0,000

0,100

2009

Esitys

15,900

11,200

0,150

22,965

0,220

102,301

0,000

0,000

0,000

0,300

3,500

0,000

3,100

3,100

1,200

0,300

0,000

0,150

0,195

21,400

0,420

0,000

0,950

0,120

0,000

0,000

0,000

0,100

2010

MOMENTIN NIMI 2006 2007 2008 2009 2010

55

LIITE 5: YMPÄRISTÖSELOSTUS

YMPÄRISTÖSELOSTUS

Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan 1.6.2005.

Tämä niin kutsuttu SOVA-laki sekä sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleises-

tä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä

säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista.

Maakuntaohjelmien laadinnassa tulee ympäristönäkökulmasta huomioida kestävän kehityksen mukainen toimin-

ta, jolloin ohjelma noudattaa Euroopan unionin kestävän kehityksen (Rio 1992) ja Lissabonin strategian kokonaisnä-

kemystä kestävästä kehityksestä. Ohjelmassa tulee ottaa huomioon eri yhteyksissä laaditut kansalliset kestävän

kehityksen sektorikohtaiset, horisontaaliset strategiat, toimintaohjelmat ja paikallistason kestävän kehityksen työ.

Maakuntaohjelman sisällöstä

Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma (2005) ohjaa maakuntaohjelman toteuttamista. Strategia ja sen toteuttami-

nen vahvistaa Päijät-Hämeen valtakunnallista roolia ja sen pääkeskuksen Lahden kaupungin ja seudun kehittyvää

valtakunnan osakeskusasemaa. Alueen tahtona on nousta valtakunnan johtavaksi aikuiskouluttajaksi ja tuottavuuden

ja tehokkuuden nostamisen kärkimaakunnaksi. Maakuntaohjelman toimintalinjoja on neljä. Kolme ensimmäistä ovat

selkeästi sektorikohtaista kehittämistä, mutta kuitenkin perinteisen sektoriajattelun rajat ylittäen. Neljännen toimin-

talinjan toimenpiteitä toteutetaan kaikissa kolmessa ensimmäisessä toimintalinjassa. Neljäs toimintalinja avaa mah-

dollisuuden horisontaalisten erityisohjelmien näkökulmaan osana aluekehittämisen ohjelmapaljoutta.

Toimintalinja 1. tuottavuudella tehokkuutta (yritykset ja innovaatiot EAKR)

Toimintalinja 2. osaamisesta menestystekijä (osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys ESR)

Toimintalinja 3. kestävää kilpailukykyä toimintaympäristöstä (kilpailukykyiset toimintaympäristöt EAKR)

Toimintalinja 4. hyvinvointia maalta ja kaupungista (horisontaalinen sisältäen erityisohjelmat mm. EMOTR)

Varsinaiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset konkretisoituvat maakuntaohjelmaa toteuttavissa hankkeissa.

Kaikella toiminnalla, jolla on tuotantoa lisäävä vaikutus, on myös ekologisia vaikutuksia. Oleellista onkin, miten

negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Tavoitteilla, jotka keskittyvät lähinnä maakunnan henkisen ja sosiaalisen

pääoman kasvattamiseen, ei ole aivan näin konkreettisia vaikutuksia ympäristöön.

Maakuntaohjelmassa asetetuilla tavoitteilla tähdätään kehitykseen ja parempaan tulevaisuuteen. Siten sen ympä-

ristövaikutukset tulevat olemaan pääosin myönteisiä. Maakuntaohjelma pohjautuu kestävän kehityksen periaattei-

siin, ja tavoitteena on turvata tuleville sukupolville puhdas ja monipuolinen luonto sekä viihtyisä ja terveellinen

elinympäristö.

Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arvioinnin ohella ohjelmassa on tarpeen arvioida myös siinä asetettujen

tavoitteiden olennaisimpia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä vaikutuksia alue- ja yhdyskunta-

rakenteeseen. Koska maakuntaohjelma on laaja-alainen, on myös sen vaikutuksia kuvattu suhteellisen yleisellä

tasolla.

Päijät-Hämeen maakuntaohjelma on laadittu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja sen toimeenpanossa

huomioidaan alueen muut laaditut ohjelmat, kuten Hämeen ympäristöstrategia.

56

Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat

Luonto ja maisema

Päijät-Hämeen luonto on varsin monimuotoinen. Runsaslajisimpia elinympäristöjä ovat rannat ja rehevät kostei-

kot, rehevät metsätyypit, vanhat luonnonmetsät, kuivahkot ja kuivat niityt. Hollolasta Tampereen seudulle ulottuvan

Hämeen lehtokeskusalueen eliölajisto on ympäristöään rikkaampi. Sitä rikastuttavat muun muassa monet kulttuuri-

peräiset kasvilajit ja ympäristöt. Päijät-Hämeen maisemalle on ominaista peltojen ja metsien mosaiikki, harjuselän-

teet ja arvokkaat kulttuuriympäristöt. Asutuksen historia on nähtävissä kivikaudesta nykypäivään. Inventoituja

perinnemaisemia on 576 hehtaaria. Luonnon kirjoa köyhdyttävät rakentaminen ja muu taloudellinen toiminta sekä

perinteisten maankäyttömuotojen loppuminen ja hoidon puute. Rannat on rakennettu lähes täyteen.

Kulttuuriympäristö

Päijät-Hämeessä on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä luetteloitu 54 kpl ja maakun-

nallisesti merkittävät kohteet on päivitetty. Maakunnallisina erityispiirteinä ovat keskiaikaiset kirkot, kylät, tielinjat,

runsas kartanokulttuuri torppineen, talonpoikaistalot viljelymaisemineen, varhaisen ja sodanjälkeisen teollisuuden

rakentaminen, yhtenäisenä säilyneet asutustila- ja jälleenrakentamisen asuinalueet, uudempi kaupunkirakentaminen,

kanavat sekä varhainen runsas huvila-asutus.

Pintavedet

Päijät-Hämeessä on 1000 järveä ja lampea sekä virtavesiä n. 2300 km. Vesipinta-alaa on n. 1440 km² ja rantavii-

vaa n. 5500 km. Koko Hämeen ympäristökeskuksen alueen luokitelluista järvistä (88 % kokonaisjärvipinta-alasta)

käyttökelpoisuudeltaan erinomaiseen luokkaan kuuluu 59 %, hyvään 23 %, tyydyttävään 14 % ja välttävään 4 %.

Parhaan laatuluokan järviä ovat mm. Päijänne, Jääsjärvi ja Ruotsalainen. Jokien tila on järviä huonompi. Päijät-

Hämeen joista erinomaisessa kunnossa on 3 %, hyvässä 10 %, tyydyttävässä 12 %, välttävässä 57 % ja huonossa

kunnossa 18 %. Pintavesiä rasittaa erityisesti intensiivisen maa- ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus.

Pohjavedet ja maaperä

Reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen ansiosta Päijät-Hämeessä on paljon pohja-vesialueita. Noin 40 prosent-

tia Päijät-Hämeen 182 pohjavesialueesta on tärkeimpiä ensimmäisen luokan alueita. Pohjavedet ovat pääosin puhtai-

ta ja hyvälaatuisia ja kelpaavat sellaisenaan talousvedeksi. Koska huomattava osa asutuksesta, liikenneväylistä ja

tuotantolaitoksista sijoittuu harjualueille pohjavesiesiintymien päälle, harjuluonnon säilymiselle ja pohjavesille koh-

distuu useilla alueilla merkittäviä uhkia. Myös pohjaveden riittävyys yhdyskuntavedeksi voi tulevaisuudessa aiheut-

taa ongelmia. Päijät-Hämeessä on pilaantuneita pohjavesialueita ja pilaantumisen takia käytöstä poistettuja pohjave-

denottamoita. Maaperän suurin uhka on kemiallinen pilaantuminen. Pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita

maa-alueita on lähes 900 ja niistä yli puolet sijaitsee pohjavesialueilla.

Ilma ja melu

Ilmanlaatu on harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta terveellisen elinympäristön vaatimusten mukainen.

Ilmansuojelutoimenpiteet ovat vähentäneet teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä ilmaan, mutta samalla liiken-

teen suhteellinen osuus ilman pilaajana on lisääntynyt. Kaupungeissa ja todennäköisesti myös alueen isoimpien

kuntien taajamissa ylittyvät yleisesti kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot etenkin keväällä.

Liikenteen päästöjen merkitystä lisää pakokaasujen leviäminen suoraan hengitysilmaan. Liikenne on myös merkittä-

vin melun aiheuttaja. Yleisten teiden liikenteen melulle (yli 55 dBA) altistuu Päijät-Hämeessä n. 10 000 (yli 5 %

päijäthämäläisistä) henkilöä ja katumelulle altistuneiden osuus on vähintään kaksinkertainen.

Sosiaalinen ympäristö

Lähes yhdeksän kymmenestä päijäthämäläisestä on sitä mieltä, että ihmisten pitäisi nykyistä enemmän osallistua

lähimmäistensä hoivaamiseen, mutta työ- tai perhetilanne, terveydentila ja muut käytännön syyt estävät osallistumi-

sen. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että iän myötä mahdollisuudet huolehtia läheisistä vähenevät. Nuorten

yhteisvastuulliset asenteet ovat myönteinen asia, mutta nuoret joutuvat harvoin hoivaamaan läheisiään. Niissä

ikäryhmissä, joissa hoivatilanne on todennäköisempi, käyttämätöntä hoivapotentiaalia ei juuri ole.

57

Useampi kuin joka neljäs tuntee jonkinlaista turvattomuutta. Sitä aiheuttavat etenkin oma tai läheisten terveyden-

tila sekä asuinalueeseen tai kotikuntaan liittyvät epäkohdat, kuten rauhattomuus, rikollisuus ja liikenne, mutta myös

taloudellinen tilanne, työttömyyden pelko sekä huoli omasta tai lasten ja nuorten tulevaisuudesta, epävakaa maail-

mantilanne ja ihmissuhteet. Asukkaat ovat tyytyväisempiä konkreettisiin asiakaspalveluihin kuin niille puitteita

luovaan kuntaorganisaation toimintaan. Palvelusektoreista parhaan arvosanan saa pelastuslaitos. Kunnallisista palve-

luista parhaat arvosanat saavat opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. (Lähde: Huomaamaton Hämeen

helmi, Päijät-Hämeen alueellisen hyvinvointibarometrin 2005 tuloksia, VERSO, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan

sosiaalialan osaamiskeskus, julkaisuja 1/20206).

SWOT-YMPÄRISTÖANALYYSI

PÄIJÄT-HÄMEEN VAHVUUDET PÄIJÄT-HÄMEEN MAHDOLLISUUDET

- Luonto-, kulttuuri- ja virkistysmatkailukohteiden hyväsaavutettavuus, matkailun hallittu lisääminen

- Päijänteen biosfäärialueen perustaminen

- Viihtyisä asuinympäristö

- Päästöjen vähentäminen

- Ympäristöosaaminen ja kansainvälinen verkottuminen

- Uusiutuvien luonnonvarojen ja uusiutuvan energian kestäväkäyttö

- Ympäristön kunnostaminen ja hoito; vesistöt, pilaantuneetmaa-alueet, rakennusperinnön hoito, maisemat

- Yhteistyö ympäristöasioissa; kunta, alue, lähialue

- Ympäristönsuojelu osana yritysten ja maataloudenlaatujärjestelmiä

- Kilpailukykyinen joukkoliikenne

- Ympäristöhankkeiden hyvät rahoitusmahdollisuudet

- Monipuoliset luonnonympäristöt, biotoopit ja luonnonarvot

- Kulttuuriympäristön arvot

- Suhteellisen hyvä ilman laatu taajamien ulkopuolella

- Ympäristöteknologian korkea taso

- Ympäristötieto ja -tutkimus

- Hyvät ja toimivat teknisen huollon palvelut, hyvä sijainti

- Runsaasti hyvälaatuisia pintavesiä

- Runsaasti pohjavesialueita

PÄIJÄT-HÄMEEN HEIKKOUDET PÄIJÄT-HÄMEEN UHAT

- Ilmastonmuutos

- Kaukokulkeuma

- Ympäristöonnettomuudet, tulvat

- Liikenteen lisääntyminen ja ruuhkautuminen, melunlisääntyminen, ilmanlaadun heikentyminen

- Yhdyskuntarakennetta kasvattava ja hajauttava muuttoliike

- Maaseutuasutuksen ja perinteisten maaseutuelinkeinojenhäviäminen vähentää luonnon monimuotoisuutta

- Energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksenhallitsematon kasvu

- Ympäristöön suunnattujen resussien väheneminen

- Hyödynnettävien maa-ainesten vähäisyys ja pidentyvätkuljetusmatkat

- Yhdyskuntien vedenhankintaa palvelevien merkittävienpohjavesiesiintymien vähäisyys sekä pohjavesienPilaantumisriski

- Vesistöjen paikoin heikko veden laatu, hajakuormitus

- Taajamien ja kaupunkiseutujen ajoittain huono ilmanlaatuja meluongelmat (liikenne, energia ja suurteollisuus)

- Pilaantuneet maa-alueet, pohjavesien paikallinenpilaantuminen tai huono veden laatu sekä pohjavesiennuhraantuminen

- Ympäristöön soveltumaton rakentaminen ja perinteisenrakennuskannan häviäminen, autioituva maaseutu

- Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, yhtenäistenluonnonalueiden pirstoutuminen

- Kulttuuriympäristön hoidon tila

- Rantojen sulkeutuminen rakentamisen myötä

- Kestävän kehityksen periaatteiden vastainen energia- jamateriaalitalous

- Ympäristöasenteet

Arviointiprosessin kuvaus

Päijät-Hämeen liitto on toiminut valmisteluvastuullisena viranomaisena ohjelman arvioinnissa. Maakunnan YVA-

ryhmä piti 20.4.2006 ns. SOVA-pajan, jossa eri toimintalinjojen vaikutuksia arvioitiin. Lisäksi asiaan palattiin

ryhmän kokouksessa 16.5.2006. Päijät-Hämeen liiton toimistotyönä on täydennetty arviointia ohjelman valmistelun

edetessä. Joiltakin kohdin vaikutuksia oli vaikea arvioida yleisellä tasolla ja etenkin muiden kuin ympäristövaikut-

58

teisten asioiden arvioinnin osalta. Päijät-Hämeen liitolla ja SOVA-pajalla oli käytettävissä Hämeen ympäristökes-

kuksen laatima nykytilan kuvaus ja SWOT ja luonnos maakuntaohjelmasta (v13.4.2006 ja v20.4.2006).

Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi

Toimintalinjan 1 toimenpiteet luovat edellytyksiä taloudellisen toiminnan ja yrittäjyyden kasvulle, tuottavuu-

delle ja innovaatioympäristön kehittämiselle.

Arvioinnissa on päädytty suhteellisen positiiviseen arviointiin. Etenkin päästöjen vähentämiseen kiinnitetään

entistä enemmän huomiota. Vähentämiseen uskotaan löytyvän teknologisia ratkaisuja ja myös kulutustapojen muu-

tosta. Henkilöautojen käyttöä on edelleen kasvussa, mikä lisää omalta osaltaan haittoja ja osin myös yhdyskuntara-

kenteen hajaantumista. Arvioinnin (ympäristö) kannalta tulee kehittämistyössä kiinnittää huomioita ilmastomuutok-

sen hidastamiseen, vesistöpäästöjen vähentämiseen, maaperään kohdistuvien päästöjen ehkäisyyn. Arvokkaiden

luonto- ja maisema-alueiden pirstoutumista tulee välttää elinkeinoihin, asumiseen ja liikenteeseen liittyvän rakenta-

misen yhteydessä. Tuotannon materiaali- ja energiatehokkuutta tulee kasvattaa. Ilmastomuutos edellyttää sekä sen

etenemisen ehkäisemistä että sen vaikutuksiin sopeutumista yksilö ja maakuntatasolla. Energian säästöä edistävien

toimien ohella uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on yksi Suomen kansallisen ilmastostrategian ja kestävän

kehityksen ohjelman tavoitteista. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti bioenergian, tuulivoiman ja maalämmön

käytön edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Liikenteen päästöt ovat ilmastomuutoksen kannalta keskeinen haaste,

mikä edellyttää tehokkaita päästöjen ja liikennemäärien vähennystoimia, jolloin julkisen liikenteen sujuvuus ja

kyvykkyys tulee olla kilpailukykyistä. Kuljetusten logistiikka on optimoitava. Puhdas ympäristö on alueellisesti

tärkeä valtti kansainvälisessä kilpailussa myös yritysten osaamisen ja imagon kannalta.

Ohjelmakauden vaikutukset ovat arvioitu varsin lievinä, jolloin ohjelmakauden aikana ei pääsääntöisesti saada

merkittäviä ympäristötilan parannuksia, mutta ei myöskään aiheuteta ympäristötilan heikentymistä.

Pidemmän ajanjakson vaikutukset ohjaavat olettavasti kulutustapoja ympäristöhaittoja vähentävään suuntaan ja

yhdessä teknologisen edistymisen kanssa voidaan päästä varsin hyvään kehitykseen.

Nykytilanteen jatkuminen, ilman ohjelman (0-vaihtoehto) lisäarvoa, vaimentaa positiivisen kehityksen vaikutta-

vuutta. Ilman paikallista ohjelmapolitiikkaa ilmastomuutoksen huomioivat toimenpiteet saattavat jäädä liian vähäi-

selle tasolle. Päästöjen globaalin vähentämisen lisäksi Suomen ajaman ilmastopolitiikan pitäisi turvata suomalaisten

yritysten toimintaedellytykset ja parantaa niiden mahdollisuuksia menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tutki-

mus ja uuden teknologian käyttöönotto ovat keskeisiä. Tärkeitä tutkimusalueita kansainvälisesti ovat biopolttoaineet,

vetytalous, uusiutuva energia, hiilen talteenotto ja varastointi sekä kehittyneet ydinreaktorit ja fuusiovoima.

Toimintalinjan 2 toimenpiteillä tuetaan osaamisen, työllisyyden ja osallisuuden lisääntymistä ja parantamis-

ta.

Toimintalinjan keskeisiä ongelmia on uuden teknologiaosaamisen saatavuus, hyödynnettävyys ja perusmaakun-

talaisten ympäristöä säästävämmän kulutustapojen omaksuminen. Toimintalinjalla tulee kehittämistyössä kiinnittää

huomioita ympäristöosaamisen vahvistamista kaikilla osaamisen aloilla. Osaamisen ja tietoisuuden lisäämisessä

tulee toimia paremman elinympäristön ja luonnon säilymisen puolesta. Tavoitteena on oltava viihtyisä ja terveellinen

asuinympäristö: vesistöjen, ilman ja maaperän puhtaus. Luonnon ja kulttuuriympäristön säilyminen sekä päätöksen-

tekijöiden ja kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääminen on oltava osa kehittämistoimenpiteitä. Alueen vaihteleva

ympäristö Päijänteen saaristoluonnosta ja Salpausselän harjuilta kaupunkikeskustaan edellyttää ammattitaitoista ja

monipuolista otetta ympäristöasioihin ja koulutuksen koordinoitua roolia alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ympäris-

tönäkökulma on oltava sisällä kaikessa koulutuksessa eri asteilla.

Nykytilanteen jatkuminen, ilman ohjelman (0-vaihtoehto) lisäarvoa, vaimentaa positiivisen kehityksen vaikutta-

vuutta. Alueen vahva panostus ympäristöosaamiseen jäisi huomattavasti pienemmäksi. Samoin sosiaalinen ulottu-

vuus olisi heikompi ilman aluekehittämisen ulottuvuutta.

Toimintalinjan 3 avulla rakennetaan kilpailukykyistä toimintaympäristöä tuottavuuden ja osaamisen kehit-

tämiselle.

59

Toimintalinjan keskeisiä ongelmia on asutuksen hajaantuminen ja ympäristökuormituksen kasvu. Alueen kasvu

lisännee luonnonvarojen käyttöä. Toimintalinjan toimenpiteissä ja kehittämistyössä tulee kiinnittää huomioita mm.

varautumista poikkeuksellisiin sääoloihin ja vesitilanteisiin. Korkeatasoiset asuinympäristöt ovat yksi Päijät-Hä-

meen vahvuuksista. Liikenteen määrä ja päästöt sekä jätteiden ja käytettävien kemikaalien määrät ovat kasvussa ja

samalla elinympäristön terveellisyys, viihtyisyys ja hiljaiset alueet vähenevät. Erilaisten ympäristöonnettomuuksien

riski kasvaa niin maalla kuin pohjavesialueilla. Ihmisen terveydelle ja ympäristölle päästöistä ja jätteistä aiheutuvan

vaaran ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tulee edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tukea toimia, joilla ohjataan

kulutusta aineellisesta aineettomaan, vähennetään jätteiden haitallisuutta ja määrää, lisätään jätteiden uudelleenkäyt-

töä ja kierrätystä, edistetään turvallista loppukäsittelyä, tehostetaan jätevesien käsittelyä ja edistätään saastuneiden

maa-alueiden kunnostusta.

Vesistöjen tilaan kokonaisuutena vaikuttaa nykyään pistemäisiä jätevesipäästöjä voimakkaammin vesistöjen

hajakuormitus. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteena on vesien korkea laatu. Tavoitteeseen päästään sekä pinta- että

pohjavesiä suojelemalla, maaperää suojelemalla, pilaantuneita maa-alueita kunnostamalla, hajakuormitusta vähentä-

mällä, vesistöjä kunnostamalla ja vesihuoltoa kehittämällä. Yhteistyö vesiensuojelussa lähialueilla on tärkeää; Vesi-

puitedirektiivin (2000/60/EY) toteuttamista edistetään ja jätevesien käsittelyä tehostetaan siirtoviemäreitä ja jäteve-

denpuhdistamoita rakentamalla ja panostamalla haja-asutusalueiden jätevesihuoltoon.

Väestökasvu aiheuttaa voimakasta muutospainetta rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön. Asumisen

sijoittumista tulee painottaa tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja palveluja sekä vesihuollon kestäviä,

keskitettyjä ratkaisuja. Tiivistäminen nykyisten taajamien sisälle mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntatekniikan

saamisen entistä tehokkaampaan käyttöön.

Kulttuuriympäristö on tärkeä osa ympäristöämme. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia on suojeltava

ja kunnostettava. Myös kulttuurihistoriallisesti tärkeiden maisemien ja perinnebiotooppien suojelua ja hoitoa tulisi

edistää.

Nykytilanteen jatkuminen, ilman ohjelman (0-vaihtoehto) lisäarvoa, vaimentaa positiivisen kehityksen vaikutta-

vuutta. Väestön ja ympäristön terveyttä parantavia hankkeita jäisi toteuttamatta. Alueen vetovoima voisi jäädä

vähäisemmäksi, jolloin kaupan, teollisuuden ja liikenteen päästöt voisivat olla kehitysvaihtoehtoa pienemmät.

Toimintalinjan 4 toimenpiteet sisältyvät osittain jo aikaisempien toimintalinjojen toteuttamiseen kaupunki-

tai maaseutuympäristössä.

Kaupunkipolitiikassa ongelmat tulevat liikenteen ja elinkeinoelämän päästöistä. Myös kaupungin sosiaaliset

ongelmat kasautuvat ja nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Maaseudun ympäristönsuojelussa tulee kiinnittää huomiota

maa- ja metsätalouden, turvetuotannon sekä haja-asutuksen ympäristönsuojeluasioiden vaatimusten täyttämiseen ja

ennaltaehkäisyyn. Toiminnassa on otettava huomioon mm. ympäristönsuojelulaki, vesilaki, jätelaki sekä asetukset

maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus) ja talousjätevesien käsit-

telystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Maaseudun luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää, jolloin eliölajien

runsaus, niiden perintötekijöiden vaihtelu ja elinympäristöjen moninaisuus voidaan turvata.

Kaupunkiseudulla tulee edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoita-

malla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudelli-

sesti kestävä elinympäristö. Erityisesti kaupunkialueella tulee kiinnittää huomioita vesiensuojeluun, luonnonsuoje-

luun, kemikaali- ja jätevalvontaan ja ehkäisyyn, ulkomelun torjunta sekä ilmanlaadun parantamiseen.

Ehkäisevät toimenpiteet haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi:

Joukkoliikenteen kehittäminen

Asumisympäristöjen tiivistäminen

Tuotannon ekotehokkuuden parantaminen

Haja-asutuksen pohjavesiriskien vähentäminen ja vesien suojelu

Kestävän kehityksen toimintamallien käyttöönotto ja tiedottami-

nen

Markkinoille luonnonmukaisia ruokia ja lähiruokaa vaihtoehto-

na tehotuotannolle

60

Nykytilanteen jatkuminen, ilman ohjelman (0-vaihtoehto) lisäarvoa, vaimentaa positiivisen kehityksen vaikutta-

vuutta. Kaupunkipolitiikassa ei olisi mahdollisesti riittävästi resursseja ympäristön kannalta keskeisen osaamisen

kehittämiseen ilman ohjelmatyötä. Maaseudulla kylien autioituminen olisi uhkatekijä. Maaseudun ammattien kehit-

tyminen voisi nopeastikin rapauttaa maaseudun miljöötä ja palveluja, jos aluepolitiikan ohjelmia ei toteutettaisi.

Strategisen tason riskit voidaan jakaa maakunnan ulkoisiin ja sisäisiin riskeihin. Ulkoiset riskit voivat olla

esimerkiksi ympäristöön liittyviä ilmastomuutoksen tekijöitä. Sisäiset riskit voivat liittyä esimerkiksi määrärahojen

riittävyyteen (ympäristö- ja väyläinvestoinnit) , aluekehityksen johtamiseen tai toteuttamisen henkilöstöön. Esimer-

kiksi tiepiirin näkemyksen mukaan voimavarat ovat riittämättömät liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA (NS. SOVA-LAKI 200/2005)

TOIMINTALINJAT

Väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön, kasvillisuuteen, maaperään,

veteen, ilmaan ja ilmastotekijöihin

Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan,

kaupunkikuvaan, aineelliseen ominaisuuteen ja kulttuuriperintöön

(ml. rakennusperintö ja muinaisjäännökset)

Luonnonvarojen hyödyntämiseen

Edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin

Työttömyyden vähentäminen

Palvelujen saatavuus

Sosiaalinen hyvinvointi

Koulutustaso

Sukupuolten välinen

Etninen

Sukupolvien välinen

Kulttuurin osaajat

Kulttuurin palvelut

Kulttuuriperintö

Maaseudun elinvoimaisuus

Taajamat ja kaupungit

Turvallisuus

Liikenneturvallisuus

Yritysten määrä

Kilpailukyky ja tuottavuus

Verotulo kunnille

Investoinnit

YMPÄRISTÖ

SOSIAALISET

KULTTUURISET

YHDYSKUNTA- JA ALUERAKENNE

TALOUDELLISET

+/-

+/-

+/-

+/-

+/-

+

+

+

+

0

0

0

0

0

0

+

0

0

0

+

+

+

+

0

0

+

0

0

+

+

+

++

0

+

0

0

0

0

0

0

0

0

0

+

0

0

+

+/-

+/--

+/-

+/-

+

+

+

+

0

0

0

+

+

+/-

+/-

+/-

0

0

+

+

+

+

+

+/-

+/-

+/-

+/-

+

+

+

+

+

+

+

+

+

+/-

++/-

++/-

0

0

+

+

+

+

0/-

0/-

0/-

0/-

0/-

+

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

+

0

0

+

+

-

+

1 2 3 4 0-v

MERKINTÖJEN SELITYKSET:

-- Merkittävän kielteinen- Kielteinen

0 Ei merkittäviä vaikutuksia+ Myönteinen

++ Merkittävän myönteinenE Ei voida arvioida

61

Sosiaaliset vaikutukset

Sosiaalisia vaikutuksia tulee olemaan etenkin niillä tavoitteilla, joilla pyritään työttömyyden poistamiseen, palve-

lujen saatavuuden turvaamiseen ja muuttotappion ehkäisyyn. Onnistuneen elinkeinopolitiikan myötä yritysten toi-

mintaedellytykset paranevat ja työntekijöiden osaamistaso nousee. Myös työllisyys paranee. Osaamisen vahvistami-

sen myötä väestön koulutustaso nousee ja ikääntyvän väestön toimintakyky paranee. Maakunnan identiteetin ja

imagon vahvistaminen sekä yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää sekä sosiaalista pääomaa, viihtyisyyt-

tä että ihmisten tietoisuutta omasta elinympäristöstään. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisen myötä

keskinäisen fyysisen ja henkisen kanssakäymisen mahdollisuudet paranevat maakunnassa.

Kulttuuriset vaikutukset

Maakunnan yritystoiminnan kilpailuaseman ja kasvun parantaminen sekä uuden yritystoiminnan syntyminen

maakuntaan tuo alueelle uusia monipuolisia ja monikulttuurisia osaajia, mikä on omiaan lisäämään myös maakunnan

kansainvälisyyttä ja kulttuuritarjonnan lisääntymistä ja rikastumista koko maakuntaan. Maakunnan kulttuuripalvelu-

jen kysyntä kasvaa, kun väestön osaamista vahvistetaan. Päijäthämäläisen identiteetin ja imagon vahvistaminen

kirkastaa maakuntakuvaa ja edistää kulttuuriperinnön suojelua. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä logistisen

järjestelmän kehittymisen myötä osallistumismahdollisuudet paranevat.

Yhdyskunta- ja aluerakenteelliset vaikutukset

Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen vahvistaa taajamia ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Kehittäminen

kuitenkin saattaa vaikuttaa osaltaan päästöjen, melun ja liikenteen lisääntymiseen elinympäristöissä. Maaseudun

elinvoimaisuuden vahvistaminen hidastaa maaseutumaiseman umpeutumista ja edistää toimivan ja tasapainoisen

aluerakenteen toteutumista. Osaamisen vahvistumisen myötä syntyvillä uusilla teknologioilla voidaan vähentää

kulutusta ja päästöjä. Asuin- ja työympäristöjä sekä palveluja kehittämällä elinympäristöjen laatu paranee. Yhdys-

kuntarakenteen eheyttäminen ja saavutettavuuden parantaminen vähentävät liikkumistarvetta. Panostaminen liiken-

teen kehittämiseen parantaa myös liikenneturvallisuutta.

Taloudelliset vaikutukset

Maakuntaohjelman taloudelliset vaikutukset heijastunevat etenkin yritysten määrään ja kilpailukykyyn sekä

työpaikkojen määrään. Työssäkäyvien veronmaksajien määrän kasvu toisaalta lisää verotuloja, mutta toisaalta aihe-

uttaa paineita palvelujen järjestämiseen ja parantamiseen. Maaseudun elinvoiman vahvistaminen lisää myös talou-

dellista toimeliaisuutta ja kehittää olemassa olevia taajamia. Osaamisen vahvistamisen myötä työn tuottavuus para-

nee ja koulutuspanosten siirrot maakuntaan kasvavat.. Yhteistyön kehittäminen kotimaisissa ja kansainvälisissä

verkostoissa lisää sekä tavaroiden että osaamisen vientiä. Yhteistyön myötä palveluiden kysyntä kasvaa. Liikenne- ja

tietoliikenneyhteyksien kehittäminen sekä logististen järjestelmien kehittäminen vaikuttaa kuljetuskustannuksia alen-

tavasti.

62

Ympäristöselostuksen yhteenveto

Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma (2005) ohjaa maakuntaohjelman toteuttamista. Kestävän kehityksen peri-

aatteet otetaan ohjelmassa huomioon monitasoisesti.

Toimintalinja 1. tuottavuus ja tehokkuus

Erityisesti on huomioitava, että tuotannon materiaali- ja energiatehokkuutta tulee kasvattaa. Ilmaston muutos

pitäisi ottaa huomioon entistä vahvemmin globaalina haasteena ja sen torjumisen kustannukset tulisi saada kaiken

tuotannon kustannuksiin sisälle myös kehittyvissä valtioissa (mm. Aasiassa). Tämä näkökulma avaa markkinoita

ympäristöteknologian kaupalliselle kehittämiselle.

Toimintalinja 2. osaamisesta menestystekijä

Kestävän kehityksen ympäristöosaamisen ja ymmärtämisen kouluttaminen eri asteilla ja monipuolisesti koko

elinkaaren aikana on tuotava opetuksen ja koulutuksen sisältöihin riittävässä määrin.

Toimintalinja 3. kestävää kilpailukykyä toimintaympäristöstä

Liikenteen määrä ja päästöt sekä jätteiden ja käytettävien kemikaalien määrät ovat kasvussa ja samalla elinympä-

ristön terveellisyys, viihtyisyys ja hiljaiset alueet vähenevät. Erilaisten ympäristöonnettomuuksien riski kasvaa niin

maalla kuin pohjavesialueilla. Näiden haittojen ehkäisemiseksi tulee tehdä aktiivista kehittämistä ja tiedottamista.

Toimintalinja 4. hyvinvointia maalta ja kaupungista

Maaseutua tulee kehittää kulttuuri- ja luontoarvot säilyttäen. Kaupunkiympäristöjen kehittämisessä on huomioi-

tava riskien ehkäisy ja haitallisten vaikutusten minimointi.

Varsinaiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset konkretisoituvat maakuntaohjelmaa toteuttavissa hankkeissa,

jolloin ne arvioidaan hankekohtaisesti. Maakuntaohjelmassa asetetuilla tavoitteilla tähdätään kestävään kehitykseen

ja hyvinvointiin. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arvioinnin ohella ohjelmassa on arvioitu myös siinä

asetettujen tavoitteiden olennaisimpia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä vaikutuksia alue- ja

yhdyskuntarakenteeseen, jotka ovat pääosin positiivisia.

Maakuntakaava ja kartta-aineisto:

http://www.paijat-hame.fi/maka/index.htm

63

LIITE 6: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006, LEHTI 1

64

LIITE 6: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006, LEHTI 2

65

LIITE 6: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006, LEHTI 3

TUO

TTAV

UU

SJA

TEH

OK

KU

US

YRIT

YKSE

TJA

INN

OVA

ATIO

T(E

AK

R)

OSA

AM

ISES

TAM

ENES

TYST

EKIJ

Ä

OSA

AM

INEN

, TYÖ

VOIM

A,

TYÖ

LLIS

YYS

JAYR

ITTÄ

JYYS

(ESR

)

KES

TÄVÄ

ÄK

ILP A

ILU

KYK

YÄTO

IMIN

TAYM

PÄR

ISTÖ

STÄ

KIL

PAIL

UK

YKYI

SET

TOIM

INTA

YMPÄ

RIS

TÖT

(EA

KR

)

HYV

INVO

INTI

AM

AA

LTA

JAK

AU

PUN

GIS

T AM

AA

SEU

TUO

HJE

LMA

(EM

R),

ERIT

YISO

HJE

LMAT

(AK

O,O

SKE)

RAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ

MA

AK

UN

TAO

HJE

LMA

2007

-201

0A

LUEE

LLIS

ETEU

-OH

JELM

AT20

07-2

013

MA

AK

UN

TAO

HJE

LMA

NJA

EU:N

TAVO

ITEO

HJE

LMIE

NTO

TEU

TUS

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Hämeenkatu 9, PL 50, 15111 LAHTIPuh. (03) 8719 40, Fax (03) 8719 411

email: etunimi.sukunimi@paijat-hame.fi

www.paijat-hame.fi

ISBN 978-951-637-143-9ISSN 1237-6507