PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

PÄIJÄT-HÄMEENPALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

www.palvelurakenneuudistus.fi

11.12.2008

Pääsihteeri Jaana Simola

PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

Kunta- ja palvelurakenneuudistus prosessina

• Lähihistorian laajamittaisin kunta-alan uudistushanke Suomessa

• Tavoitteena uudistukset sekä kunta- että palvelurakenteissa– kuntien omaehtoinen toiminta – uudistusten pohjalta syntyy kunkin alueen

ominaispiirteet huomioon ottava, vahvistunut kunta- ja palvelurakenne

– uudistukset antavat kunnille hyvät mahdollisuudet kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia.


Uudistuksessa huomioon otettavia asioita

• Rakenteellinen ja taloudellinen perusta palveluiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa

• Palveluiden laatu ja vaikuttavuus • Palveluiden saavutettavuus ja tehokkuus • Teknologinen kehittäminen


Palveluiden järjestäminen

Palveluiden tuottaminen

JÄRJESTÄMISVASTUU- kunta - kuntaperusteinen eri- kokoisilla alueilla, esim. erikoissairaanhoito- valtio

JÄRJESTÄMISTAPA- kunnan oma tuotanto- kuntayhteistyö - tilaaja-tuottaja –mallin erilaiset sovellutukset- palveluseteli

TUOTTAMISTAPA- asiantuntijapalvelu- yhtenäispalvelu- itsepalvelu

TUOTTAMISVASTUU- kunta- kunnan liikelaitos- kuntayhtymä- yksityinen yritys


Oman toiminnan ja yhteisen toiminnan bruttomenojen jakautuminen, TA 2006

Yhteisesti järjestetty toiminta

43 %Oma toiminta

57 %

Oma toiminta n. 455 miljoonaa euroa, yhteinen n. 343 miljoonaa euroa.


Worlds Most Competitive and Dynamic Knowledge-

driven Economy...

Europe Policies / Lisbon goals and reforms in Päijät-Häme

Re-structuring health and social sectors

??Administrative reform??

• Reforms should support strategic guidelines and targets. Public on and open sector developments should also support same targets.

Strategy of Business promotion and

competitiveness 1/2

1/4

1/4

University and higher education strategy


Lähde: Tilastokeskus1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040

0

20

40

60

80Ikä

Alle 15-v.Yli 65-v.

Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti

v.2008

v.2030


Toimintamalli

• Tahto• Sitoutuminen• Yhteistyö• Toteutusmallin etsiminen ja löytäminen

• Sidosryhmien positiivinen ja kannustava suhtautuminen uudistuksiin


Kuva tulevaisuudesta

• Kunta, joka on kooltaan riittävän suuri, että se voi turvata kaikki kunnalliset palvelut kuntalaisilleen

• Kunta, jonka asukkailla on toimiva ja demokraattinen tapa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin myös lähipalveluiden osalta

• Kunta, joka on kansallisesti kilpailukykyinen ja jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi valtakunnan keskukseksi ja joka on hyvin kykenevä yhteistyöhön pääkaupunkiseudun kanssa


• Poliittinen ohjattavuus / luottamushenkilötoiminnan muuttuva rooli

• Pienten kuntien sitouttaminen• Henkilöstön muutosvastarinta• Leimautuminen ylätason puuhasteluksi• Kokonaiskuvan hämärtyminen• Eri väestöryhmien henkisen hyvinvoinnin

takaaminen/kansalaisten luottamus käynnissä olevaan prosessiin

Uudistuksen kipupisteitä


Elin

kein

otoi

mi

Hen

kilö

stöj

ärje

stöt

Seu

raku

ntay

htei

styö

HEIMO -hyvinvointipiiri

Kunta-palveluiden

tuki

teemaryhmä

Yhdyskunta-suunnittelun

teemaryhmä

Sivistystoimen

teemaryhmä

Kuntatalous javaltionosuudet

- työryhmä

Päätöksenteko-rakenteet

ja demokratia- työryhmä

Omistajaohjaus jaomistajapolitiikka

- työryhmä

Johto-ryhmä

KUNNAT

Ase

ttaa

työr

yhm

ät

Valmistelutoimikunta

Hallinto-organisaatioiden kokonaistarkasteluHallinto-organisaatioiden kokonaistarkastelu

Johtotiimi


Sivistystoimen teemaryhmä

Lukio jaII aste

Perusopetus,varhaiskasv.,nuorisopalv.

Kulttuuri-toimen palvelut

Maakunnallinenammatillisen

aikuiskoulutuksentoimenpide-suunnitelma

Liikunta-palvelut

Sivistys-toimen

hallinto- jatukipalvelut

Kirjasto- jayleissivistäväaikuiskoulutus


Lukio ja II-asteen ammatillinen koulutus

Lukio- ja ammatillista koulutusta kehitetään rinnakkain ja yhteistyössä. Lukiokoulutusta pyritään keskittämään maakunnallisesti ja myöhemmin yhtenäisesti koko nuorisoikäluokkaa koskevana toimintana yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa.

2007

2008

2009

2010Tehdään suunnitelmat ja päätökset yhteisen opetuksen järjestämiseksi

Kehitetään uudet palvelutoiminnot ja yhteistyön muodotMuodostetaan lukiokoulutuksen palvelukeskus jasiirretään sen vastuulle nykyiset yhteistyötoiminnot

Konkretisoidaan yhteistyömahdollisuudet muiden kuin koulutuksentoimijoiden kanssa

Laaditaan konkreettinen yhteistyön toteuttamissuunnitelma.


K U N N A T

K U N N A T

7.5. – 15.6.2007KH:tKV:t

16.6.-29.6.2007Paras-

johtoryhmä

21.4.-6.5.2007Valmistelutmk ja

johtoryhmä

1.-20.4.2007Yhteenvetotyöryhmistä

Kunta-talous

Ammattijärjestöt

Elinkeinoelämä

Seurakuntayhteistyö

TEE

MA

RY

HM

ÄT

Yhdyskuntasuunnittelu

Tukipalvelut

Sivistystoimi

Demo-kratia

Omistaja-ohjaus

Kokonais-tarkastelu

Kunta-talous

Demo-kratia

Omistaja-ohjaus

Kokonais-tarkastelu

Työryhmien ja teemaryhmien työt valmiit31.3.2007

AmmattijärjestötEsittely ja kommentit

Johtotiiminesittely-

velvollisuusTouko-kesäkuu

Erityisestikunnissa

Tammikuu 2007Tps:n tekstirunko

johtoryhmässä

Luottamus-henkilö-

InfotTammi-helmikuu

30.6.2007VN:lle 10 §:n

toimeenpanosuunn.

1.9.2007VN:lle 7 §:n suunnitelma

PARAS-HANKKEEN AIKATAULU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 1. vaihe

1.4.

2006

- 31

.3.2

007

TYÖRYHMÄT

Valmistelujohtotiimi

Seminaarit-Julkiset

hankinnat

-Johtoryhmänkehitt.semin.

- Sosiaalialanjärjestöt

KumppanuusKuntaliiton

kanssa

PARAS-projektinesittelyt


7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä?

Projektin yhteydessä sivistystoimen ohjausryhmä on päättänyt esittää muun muassaseuraavia toimenpiteitä palvelujen käytön parantamiseksi kuntarajat ylittäen:• Perusopetus, varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut

– Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen alueellisen toimintamallin rakentaminen ja linjaukset ylikunnalliseen yhteistyöhön

– nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun maakunnallinen toteuttaminen II aste – maakunnan lukio-opetuksen järjestämisen toimintamalli (sopimuspohjainen, syventävä

selvitys käynnistettävä välittömästi) 1.vaihe: lukioiden kehittäminen ja yhteiset palvelut (opetuksen kehittämistyö (ops/arviointi), verkko-opetus, kirjasto- ja tietopalvelut) 2. vaihe: yhteinen palveluiden järjestäjä

• Kirjasto ja aikuiskoulutus – maakunnallisen kirjasto- ja tietopalvelustrategian laatiminen ja yhteisen tietojärjestelmän

toteuttaminen – yhteinen maakunnallinen toimintamalli

• Kulttuuri ja liikunta – Maakunnallisten toimielinten perustaminen ja alueellisten toimintamallien rakentaminen – kulttuuriportaalin ylläpito ja yhteinen markkinointi – maakuntamuseotoiminnan keskittäminen

• Palveluyhteistyötä tehdään sopimusperiaatteella ja isäntäkuntamallin mukaisesti.

Kuntien vastaukset VN:n kysymyksiin 8/2007; esim. Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTIPÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri210 000 asukasta

Läntinen perusturvapiiriPeruspalvelukeskus Oiva – liikelaitos40 000 asukasta

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus50 000 asukasta

Heinola21 000 asukasta

Lahti99 000 asukasta


Tilaaja-tuottajajärjestelmän perusroolit

Järjestämissuunnitelma-väestön tarpeiden analysointi-väestölle tarjottavien palvelujen kokonaisuuden ja palvelurakenteen määrittäminen-rahoitustason määrittely

Tilaajatoiminta-palvelujen vuosittainen volyymi-palvelujen saatavuutta, sisältöä ja laatua koskevien tavoitteiden määrittely-palvelujen tuottamistapaan ja sitä koskeviin muutoksiin liittyvä sopiminen

Tuottajatoiminta-palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu-tuottavuuskehityksestä huolehtiminen, liikkeenjohto-palvelujen tuottamistapaan ja sitä koskeviin muutoksiin liittyvä sopiminen


Sosiaali- ja terveysyhtymän organisaatio

Valtuusto

HallitusHallituksen jaosto

Kuntayhtymän johtaja

Väes

tön

tarv

eryh

mät

P a

l v e

l u

l i n

j a

t V

a s

t u u

h e

n k

i l ö

t

Hallinnollinenohjaus

Toiminnallinen ohjaus

Ympäristö-terveys-keskus

Kuntoutus- keskus

Hallinto-ja tukipalvelu-keskus

Lääke-tieteellisten palvelujenkeskus

Keskus-sairaala

Perus-palvelu-keskus

Yhtymähallinto

Ensihoito-ja päivystys-keskus

Lasten, nuorten ja perheiden palvelutAikuisten terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut

Vanhusten palvelut

Päihde- ja mielenterveyspalvelutErityispalvelut

Ympäristöterveyspalvelut

Tarkastuslautakunta

Vähemmistökielinen lautakunta

Keskus-sairaala

Vammaispalvelut

Hyvän tulevaisuuden tekeminen Päijät-Hämeelle Yhteisen palvelutuotannon ja yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen valmistelu ja toteuttaminen

= Palvelut edelläKunnat tarkastelevat yhdessä valtuustokausittain alueen kehitystä ja kunta- ja palvelurakennetta

Yhteensopiva Päijät-Häme1. Yhteinenkuntaohjaus

2. Yhteiset kehittämislinjaukset ja

tavoitteet

3. Yhteiset palveluprosessit

4. Yhteinen asiantuntijuus ja

osaaminen

Tavoite:Kunnan aseman vahvistaminen

omistajaohjauksessa

Tavoite:• Keskeisten tavoitteiden ja

toimenpiteiden yhteensovittaminenvaikuttavuuden lisäämiseksi

• Yhteiset linjaukset ja päätökset

Tavoite:Yhteistyöhyötyjen

taloudellisuus, tehokkuus javaikuttavuus

Tavoite:• Paikallisen asiantuntijuudenja osaamisen varmistaminen

• Alueen kilpailukyvyn lisääminen• Tilaajaosaamisen varmistaminen

Keinot:Yhteisen tahtotilan luominen • Omistajapolitiikka• Konserniohjeet • Yhteiset ohjaustoimielimet

•Kuntien yhteiset konserni-ohjeet ja hyvän hallinnon ja johtamistavan ohjeet•Sisäisen valvonnan ohjeisto •Sote-yhtymän perussopi-muksen uudistaminen•Muiden kuntayhtymien pe-russopimusten uudistaminen

Keinot:Yhteiset;• Maapoliittinen ohjelma• Elinkeinostrategia• Rakennekaava• Henkilöstöpolitiikan linjaukset• Asuntostrategia• Tietohallintostrategia

•Elinkeinostrategia valmisteilla•Henkilöstöpoliittinen selvitys•Rakennusvalvonta selvitys•Terveysliikuntastrategia•Kirjastostrategia•Kulttuuristrategia

Keinot:•Tilaaja-tuottaja –toimintatapana•Yhtenäiset toimintaperiaatteet• Lupakäytännöt•Tuotteistus ja laadunhallinta

•Maakunnan tuottavuus-ohjelma•Lukioverkkoselvitys•Taiteen perusopetus

Keinot:• Viranomaisyhteistyö• Kehittämisresurssit turvataanyhteistyöllä• Maakuntahallinnon ja seutu-hallinnon yhdistäminen

•Seutuhallinnon rooli tule-vaisuudessa –käynnissä•Yhteistyön puitesopimus –sosiaalipartnereiden kanssa

Hyväksytty johtoryhmässä 5.10.2007


Kuntatalousanalyysit

Demokratiatyöryhmänesitykset


YhdyskuntasuunnitteluMAL

Sivistystoimenehdotukset

Kuntien tukipalvelut

Kuntienomat

vastauksetVN:n

kysymyksiin30.8.2007mennessä

AlueenvastausVN:lle

30.8.2007mennessä

Kuntakohtaisetsuunnitelmat12 kpl

Projektin väliraportti

MAL suunni-telma

Kuntienlausunnot

väliraportintoimenpide-ehdotuksista

21.9.2007

VISI

O

Elin

kein

otoi

mi

Hen

kilö

stöj

ärje

stöt

Seu

raku

ntay

htei

styö

HEIMO -hyvinvointipiiri

Kunta-palveluiden

tuki

teemaryhmä

Yhdyskunta-suunnittelun

teemaryhmä

Sivistystoimen

teemaryhmä

Kuntatalous javaltionosuudet

- työryhmä

Päätöksenteko-rakenteet

ja demokratia- työryhmä


- työryhmä

Johto-ryhmä

Valmistelutoimikunta

Hallinto-organisaatioiden kokonaistarkasteluHallinto-organisaatioiden kokonaistarkastelu

Johtotiimi

Hyvän tulevaisuuden

tekeminen

Päijät-Hämeelle

Palvelut Edellä

PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTIPÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

JOHTORYHMÄ

VALMISTELUTOIMIKUNTA

VISI

O

Visiontarkentaminen

lausuntojenperusteella

Palvelu-rakenne-

osio

Kunta-rakenne

osio

Palvelu-rakenne

Kunta-rakenne

Työ-rymä

Työ-ryhmä

Työ-ryhmä

Työ-ryhmä

Työ-ryhmä Työ-

ryhmä


UusiKunta

Maapinta-ala 2 433 km2

Vesipinta-ala 475 km2

Asukasluku 150 003

Väestöntiheys 62 henkilöä/km2

Taajamissa asuu 89 % väestöstä


UusiKunta - mahdollinen toteutusaikataulu

Esiselvitys Selvitys Toteutus

1/2008 6/2008 5/2009

mahdollinenuusi kunta

aloittaa

UusiKunta

10/2008

Esiselvitys valmis

Vaalit mahdollinenpäätös

selvityksen aloittamisesta

1/20135/2010

mahdollinenpäätös

kuntaliitoksentoteutuksesta

n.1 v

Esiselvitys alkaa

PP

n.1,5 v

Kunta-kierrokset

Vaalit

10/2012

”luonteeltaan vapaaehtoista” ”luonteeltaan sitovaa”


Johtamisesta rakenneuudistuksessa; haasteet

Perinteiset kunnan johtamistavat ja kohteet– Yleinen kehityksen ohjaus oman kunnan alueella

• Elinvoimaisuuden kehittäminen; mm. pääomien hyödyntäminen Omistajapoliittiset linjaukset Keskeinen haaste: riittävien johtamisresurssien kohdistaminen muutoksen

johtamiseen => taloudelliset realiteetit Erityinen haaste; luottamushenkilöjohdon rooli ja vastuut=> demokratiaulottuvuus paikallisessa päätöksenteossa

– Palvelutuotannon ohjausjärjestelmä• Oman tuotannon rinnalle kuntien yhteistyönä toteutettuja ja yksityisiltä ostettuja

palveluja, vanhat johtamismallit eivät enää toimi• Palvelutuotanto eriytyy omaksi kokonaisuudeksi, joka vaatii uudentyyppisiä

ohjausmalleja.– Tahto, Luottamus, Sitoutuminen => YHTEINEN NÄKEMYS MUUTOKSEN

TARPEELLISUUDESTA => KATSE TIUKASTI TULEVAISUUTEEN


Kiitos mielenkiinnostanne

Hyvää joulunaikaa!

www.palvelurakenneuudistus.fiwww.uusikunta.fi

http://www.palvelurakenneuudistus.fi/

http://www.uusikunta.fi/

Documents

PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI