24
4 Hyvä organisaatiouudistus – parempi asiakaspalvelu 6 Parman uusi ecopaalu 18 Betonirakentaminen tuottaa ympäristötekoja 20 Länsimetro on pitkä projekti omana suunnitteluna ELEMENTIT JA LAATASTOT BETEMI-pilarit SAUMATTOMAN TYYLIKKÄÄT 1 2011 Parma Oy:n asiakaslehti

Parma 1/2011

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Betonirakentamisen ammattilaisten lehti

Citation preview

Page 1: Parma 1/2011

4 ∣ Hyvä organisaatiouudistus – parempi asiakaspalvelu 6 ∣ Parman uusi ecopaalu 18 ∣ Betonirakentaminen tuottaa ympäristötekoja 20 ∣ Länsimetro on pitkä projekti

omanasuunnitteluna

ELEMENTITJA LAATASTOT

BETEMI-pilaritSAUMATTOMAN TYYLIKKÄÄT

1 ● 2011Parma Oy:n asiakaslehti

Page 2: Parma 1/2011

2

Parma Oy:n asiakaslehti | Julkaisija Parma Oy, PL 76, 03101 Nummela, puh. 020 577 5500, faksi 020 577 5575, [email protected] , www.parma.fi | Päätoimittaja Petri Kähkönen | Toimitus kunta Katja Eriksson, Pentti Kujala, Katriina Lehtonen, Aki Loikkanen, Heikki Sarin. Viestintätoimisto Sanakunnasta Anneli Frantti ja Anne Kiiski | Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta | Kirjapaino Newprint Oy | Paperi G-Print 150 g | Kannen kuva Betemi-pilari, kuva Arto Wiikari.

Tässä numerossa

8

22

4

laadun varmistustäyttää Suomenvaatimukset

Virolaisen EBEn

3 Pääkirjoitus 4 Parma muutoksessa – asiakas fokuksessa 6 Jännitetty paalu teki näyttävän paluun 8 Betemi-pilari rakentuu käsityönä 10 Valmistajan oma suunnittelu auttaa asiakasta 12 Kohti rakennusalan yhteistä tuotetiedon hallintaa

14 Työturvallisuus ei ole kulu, vaan sijoitus 16 PARMArappaus-elementit ohenivat eristystehosta tinkimättä 17 Kaapelikanavalle INNOSUOMI 2010 -kunniamaininta 18 Rakennusten ympäristö- vaatimukset kiristyvät 20 Länsimetro: Suomen suurin infrahanke 21 Uutisia 22 Viron suurin elementti- valmistaja EBE mukana Parman projekteissa

– Parma siirtyi tulosyksikkö-organisaatiosta matriisimalliin. Prosessit työstettiin sujuvimmiksi ja asiakkaasta huolehtiminen nostettiin paino pisteeksi, kertoo markkinointi johtaja Petri Kähkönen.

18

Page 3: Parma 1/2011

3

Jarmo MurtonenToimitusjohtaja

Pääkirjoitus

Tapaturmien vähentäminen johtaa myös parempaan tehokkuuteen koko toiminnassa.

Parma lisää omaa suunnitteluaan, uutisoi-daan tässä lehdessä. Ennen kaikkea ky-se on vastuun kantamisesta, kun teolli-

suus ottaa nyt suunnittelussa isomman roolin. Kasvavan rakennusbuumin myötä elementti-suunnittelijoista on syntynyt pulaa ja suunnitte-lun taso on samalla selvästi heikentynyt. Työs-sä on kokemattomuuden leima, kun tuotannon ja tuotteiden tuntemus ilmiselvästi puuttuu. Osaamista kannattaisikin nyt jämäkästi kas-vattaa koulunpenkiltä lähtien. Modernit työ-kalut ja avautuvat työpaikat ovat hyviä hou-kuttimia lisäämään opiskelijoiden kiinnostus-ta suuntautua alalle.

Oma suunnittelumme korjaa nykyistä ti-lannetta. Parman Kotkan tehtaalla oma suun-nittelu on jo näkynyt parantuneena tuotannon tehokkuutena ja aikataulujen hyvänä hallinta-na. Parma haluaa myös pitää kiinni vakituisis-ta suunnittelualihankkijoistaan ja olla entis-tä enemmän mukana kehittämässä kumppa-neidensa toimintaa. Yhtenäiset työkalut ja tie-donsiirtoratkaisut lisäävät sitoutumista puolin ja toisin ja parantavat suunnittelun tarkoituk-senmukaisuutta. Asiakas puolestaan saa hyväs-tä ja toimivasta suunnittelusta hyödyn muun muassa parantuneena toimitusvarmuutena ja jopa edullisempina hintoina.

Nyt noustaan taantumasta – siitä viestivät suunnittelijapula ja kiire lisätä kapasiteettia. Matkaa huippuvuosiin on vielä, sillä nyt raken-netaan kutakuinkin 2000-luvun keskimäärän verran. Hinnat ovat toki nousseet, mutta hin-tatasossa on edelleen korotuspaineita johtuen muun muassa teräksen ja energian hinnannou-susta sekä palkkojen korotuksista. Tuloksen te-keminen parantuneessakin markkinatilantees-sa edellyttää Parmalta tehokkuuden lisäämis-tä koko toiminnassa. Asiakkaan suuntaan ha-luamme tämän näkyvän nopeampana kyselyi-hin ja tarjouksiin reagoimisena, aktiivisempa-

na yhteydenpitona sekä täsmällisempinä ja laa-dukkaampina toimituksina

Työturvallisuus nousee esiin myös raken-tamisen volyymin kasvaessa. Parmalla työtur-vallisuuden eteen on tehty viimeisen neljän vuoden ajan tehostettua työtä, ja tapaturmi-en määrä on saatu alenemaan reilusti yli sadan tapaturman vuo-sittaisesta mää-rästä viime vuo-den 45:een. Tänä vuonna tavoittee-namme on alle 30 tapaturmaa, mi-kä vaatii kaiken tehdyn työn jälkeenkin edelleen tarkkuutta. Tapaturmien vähentäminen on olennaista jo si-nänsä, mutta lisäksi se johtaa myös parempaan suoritukseen ja tehokkuuteen koko toiminnas-sa. Vastikään tekemälläni tehdaskierroksella oli hyvä huomata, että esimerkiksi kypärän käyt-tö on nyt saatu läpi varsin pienillä nurinoilla.

Betonin ekologisuus on ollut tänä kevää-nä ydinviestimme, kun olemme olleet mukana Betoniteollisuus ry:n tilaisuuksissa tapaamas-sa mm. yhteiskunnallisia vaikuttajia. Betonin massiivisuuden merkitystä ympäristötalkoissa ei vielä tarpeeksi tunneta ja betonin hiilidiok-sidirasituksesta liikkuu väärää tietoa. Betonira-kenne tasaa lämpötilaeroja: se varastoi lämpöä ja säästää lämmitysenergiaa sekä pitää asun-non viileänä kesällä vähentäen näin jäähdytyk-sen tarvetta. Massiivisuuden on arvioitu sääs-tävän energiaa noin 3 – 7 % kevyeen rakentee-seen verrattuna. Tämä jo yksin ”neutraloi” be-tonin hiilidioksidirasituksen. Lisää betonin hy-vistä ominaisuuksista kerrotaan sivun 18 artik-kelissa. Betonissa on paljon positiivista!

Hyvin suunniteltu

-puoliksi tehty

Page 4: Parma 1/2011

4

Parman organisaatiouudistus lähti alkuun hyvin perusteltuna: Jo aikaisemmin to-teutettu tuotannon johdon keskittämi-

nen oli tuonut kannustavia tuloksia. Lisäksi myynnin henkilöstölle toteutettu kysely tuki ajatusta keskittää resursseja Parma-tasoisesti. Syksyn 2010 asiakaskyselyn palaute antoi vie-lä lisävahvistusta muutokselle, jonka työstämi-nen oli aloitettu jo keväällä.

– Asiakkaasta huolehtiminen on nyt nos-tettu painopisteeksi ja kehitystä tapahtuu koko ajan, kertoo markkinointijohtaja Petri Kähkönen.

Toimintojen keskittämisellä on haettu re-surssien käytön optimointia ja osaamisen pa-rantamista avainprosessien sisällä. Myös jous-tavuus ja tiedonkulku paranevat toimintojen si-sällä ja niiden välillä. Yhtenäistäminen tuo nyt parhaat käytännöt kaikkien käyttöön.

– Siirtyminen tulosyksikköorganisaatios-ta matriisimalliin tehostaa toimintaamme ja

yhdistää samat toiminnot saman katon alle. Markkinointi, myynti, tarjouslaskenta, suun-nittelu ja kehitys, tuotanto, projektipalvelut, taloushallinto sekä henkilöstö ovat nyt omia keskitetysti johdettuja alueitaan, tarkentaa Kähkönen.

Myyntityö painopisteenä

Muutos tuo painopisteen asiakkuuksien hoita-miseen ja myyntiin. Alueellinen myynti kattaa asiakkuuksien hoitamisen eri puolilla Suomea.

Myynti jakautuu alueellisesti ja toimin-nallisesti neljään myyntiyksikköön: Asuinra-kentaminen Etelä-Suomi, Toimitilarakentami-nen Etelä-Suomi, Sisä-Suomi ja Infrarakenta-minen. Myynnin johdossa uuteen haastavaan rooliin astuu 23.5. Parmalla aloittava myynnin ja markkinoinnin varatoimitus johtaja Hannu Tuukkala.

Parma muutoksessa- asiakas fokuksessa

Parma uudisti organisaa-tionsa vuoden alussa ja haluaa näin varmistaa edellytyksensä pysyä alan parhaana toimijana myös tulevaisuudessa. Samalla uusi toiminta malli ohjaa tekemistä sujuvampaan prosessin hallintaan ja yhä parempaan asiakas-palveluun.

Myyjät pääsevät keskittymään vahvemmin omaan rooliinsa, sillä määrälaskentaan ja pro-jektien hoitoon liittyvää työtä siirretään heiltä pois tähän työhön erikoistuvalle henkilöstölle. Asiakas saa parempaa kustannustietoutta ja myös tarjousten käsittelyaika nopeutuu, kun työtä tehdään keskitetysti.

Uusia tuotteita nopeammin asiakkaille

Myös tuotesuunnittelun ja kehitysresurssien johtaminen ja kehittäminen tulevat yhden joh-don vastuulle. Organisaatiomuutokseen sisäl-tyy myös halu lisätä oman suunnittelun osuut-ta jatkossa.

– Oman suunnittelun lisääminen syventää osaamistamme. Kehitysprosessit nopeutuvat ja kehityspanokset kohdennetaan harkitummin, jolloin uusia tuotteita ja ratkaisuja saadaan pa-remmin ja nopeammin asiakkaittemme käyt-

Teksti Anneli FranttiKuvat Arto Wiikari

Page 5: Parma 1/2011

5

Asiakas kiittää› Tuotteet, asiakaspalvelu, myyjät ja työmaatoiminnot, näihin asioihin lähes kaikki asiakkaat ovat Parmassa tyytyväisiä. Taloustutkimus mittasi Parman asiakastyytyväi-syyttä viime syksynä, jolloin puhelinhaastatteluun vastasi kaikkiaan 133 asiakasta.

Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys Parmaa kohtaan on erittäin hyvällä tasolla: täysin ja hyvin tyytyväisten asiakkaiden osuutta kuvaava indeksiluku (CSI-luku) on 80. Luvusta on syytä olla ylpeä, sillä Taloustutkimuksen pitkän ajan keskiarvoluku on 68. Parman parhaat kilpailijat pääsevät nyt tehdyssä tutkimuksessa lukuun 40. Parmalla on siis tutkitusti selkeä kilpailuetu kaikilla toiminnan osa-alueilla.

Myynti toimii palvelualttiisti

Asiakaspalvelun osalta Parman asiakastyytyväisyys ylittää tavoitetason. Erityisiä vahvuuksia ovat palvelualttius ja -halukkuus sekä ystävällisyys ja asiakkaan tarpei-den ymmärtäminen. Kehittämiskohteina asiakkaat toivoivat aktiivisempaa yhtey-denpitoa ja helpompaa tavoitettavuutta. Myös ongelmatilanteiden käsittelyssä näh-tiin parantamisen varaa.

Tuotteet kunnossa

Parman tuotteiden laatua ja teknistä kilpailukykyä pidettiin erinomaisena. Toimi-tusten osalta pientä parannettavaa on toimitusten oikeellisuudessa. Viisi prosenttia asiakkaista koki toimitusajat liian pitkiksi.

Työmaatoimintoihin tyytyväisiä asiakkaita oli peräti 95 %. Kehitettävää löytyi lisä- ja jälkitöiden hoitamisessa sekä työmaaturvallisuudessa, joihin tyytymättömiä oli 2 % vastaajista. Varauksetonta kiitosta sen sijaan sai osaava työnjohto.

– On mukava nähdä, että asiakkaamme ovat olleet pääosin tyytyväisiä toimin-taamme. Asioita on siis tehty oikein ja oikean suuntaisesti. Hyvä tulos ilahduttaa, mutta samalla haluamme edelleen parantaa toimintaamme. Jatkossa kiinnitämme erityistä huomiota niihin toiminnan osa-alueisiin, joista emme saaneet niin hyvää palautetta, sanoo Sisä-Suomen myyntiyksikön aluejohtaja Jari Markkula. ◽

töön, sanoo suunnittelu- ja kehitys toimintoja luotsaava Juha Rämö.

Tuotannon osalta tuotannon johto keskitet-tiin jo vuosi sitten.

– Tavoitteena on jatkuvasti parantaa kapa-siteetin ja aikataulujen hallintaa, eli valmistaa elementit oikea-aikaisesti ja viedä ne täsmäl-lisesti työmaalle. Tuotantotoimisto on linkki-nä tuotannon organisaation ja asiakkaan välis-sä varmistamassa hyvää tiedonkulkua, kertoo tuotantotoimistosta vastaava Aki Loikkanen.

Syvällä asiakasrajapinnassa toimii myös uuden organisaation myötä syntynyt Projekti-palvelut-toiminnot. Se varmistaa projekti- ja asennustoiminnan sekä jälkitöiden hallinnan asiakkaan kanssa läheisessä yhteistyössä.

– Palveluiden lisääntyminen asennustoi-minnan ja mm. työmaalla tehtävien PARMA-rappaus-pinnoitusten osalta tuo haasteita, kun toimituksemme ei rajoitu tehtaan seinien sisään. Projektinhallinnan keskittäminen yh-tenäistää parhaita käytäntöjä työmaillamme. Näin pystymme toteuttamaan oman osuutem-me laadukkaasti ja asiakkaan toivoman ai-kataulun mukaisesti, kertoo projektijohtaja Mika Salo. ◽

Asiakas saa parempaa kustannustietoutta ja myös tarjousten käsittelyaika nopeutuu, kun työtä tehdään keskitetysti.

Pitkän pöydän ritarit, eli Parman myyntikokouksessa vasemmalta: Aluejohtaja Pentti Kujala, projektijohtaja Mika Salo, markkinointijohtaja Petri Kähkönen, suunnittelujohtaja Juha Rämö, aluejohtaja Sami Purtola, johtaja Heikki Aapro ja tuotantotoimiston päällikkö Aki Loikkanen. Kokouskuvasta puuttuvat alue-johtaja Jari Markkula sekä aluejohtaja Markku Rotko (viereisellä sivulla).

Page 6: Parma 1/2011

6

Jännitetty paaluteki näyttävän paluun

Teksti Tapani MyllyKuvat Parma Oy, Joonas Salo ja

Mainostoimisto Taskut

Infra10-päivillä vuosi sitten esitelty Parman ecopaalu on uusi avaus perustusten paalu-tukseen Suomessa. Esijännitetty paalu tar-

joaa monenlaisia etuja, joita on selvitetty yh-dessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Aloite jännitetyn paalun lanseeraamiseen läh-tikin yliopistolta.

– Väitöskirjani jälkeen etsin uutta tutki-muskohdetta. Lähdin hakemaan yhteistyö-kumppania jännebetonipaaluhankkeen viemi-seksi eteenpäin, ja Parmalla oltiin onnekkaasti pohdittu myös asiaa, muistelee Tampereen tek-nillisen yliopiston tutkijatohtori Olli Kerokoski vuoden 2007 ensimmäisiä yhteydenottoja.

Kerokoski kertoo, että alkuun tehty selvitys lupasi heti hyvää jatkoa ecopaalulle.

– Heti ensimmäisissä laskennallisissa tar-kasteluissa paljastui, että jännitetyn paalun

kantavuus on suurempi kuin perinteisen teräsbetonipaalun, sanoo Kerokoski.

Kevyempi, pidempi, kestävämpi ja helpompi käsitellä - ulkomailla yleisen jännitetyn paalun hyvien ominaisuuksien lista on pitkä. Parmassa uudenlaisen paalun haasteisiin on tartuttu tieteelli-sellä tarkkuudella.

Tutkimus paljastaa vahvuudet

Jännitetty paalu eroaa perinteisestä siinä, että paalun sisällä olevat jännepunokset jännitetään ennen valua. Valun kovettumisen jälkeen jänni-tys päästetään. Kerokoski kertoo, että näin paalu on heti valmis ottamaan kuormaa vastaan.

– Jännitetty paalu on myös käsiteltäessä jäykempi eli vähemmän herkkä halkeamaan. Se kestää myös tietyissä maakerroksissa synty-vää vetoa aiheuttavaa paalutuslyöntiä parem-min, kertoo Kerokoski.

Kestävyydestä on monenlaista etua. Paalut voidaan rakentaa sirommiksi ja niitä myös tarvi taan rakennuksen alle vähemmän. Lisäksi paalujen pituutta voidaan kasvattaa.

– Paalut voidaan tosiaan tehdä jopa 20-met-risiksi. Tämä johtuu käsittelyn helppoudesta. Kuitenkin paalutus voidaan tehdä samalla ka-lustolla kuin tavallisillakin teräsbetonipaaluilla, sanoo Kerokoski.

Uusi tapa valmistaa

Parmalla ecopaaluun liittyy myös toinen inno-vaatio, sillä paalujen valmistustapa ei ole lain-kaan perinteinen.

– Maailmalla näitä tehdään yleensä muot-tiin valamalla. Me olemme kuitenkin kehittä-neet menetelmän, joka muistuttaa ontelolaa-tan valua: Kone tekee 150 metriä pitkällä valu-alustalla liukuvaluna useita paaluja rinnakkain. Tämä on erittäin tehokas tapa valmistaa paalut, kertoo Parman suunnittelujohtaja Juha Rämö.

Rämö paljastaa, että menetelmän kehittä-minen ei ole ollut yksinkertainen prosessi.

– Investointina paalulinjaston valmista-minen oli kuitenkin melko kevyt, sillä tässä

Page 7: Parma 1/2011

7

Mustalammen vedenottamo Tampereella paalutettiin jopa 20-metrisillä paaluilla. Jatkopaloja ei näin tarvittu ollenkaan.

Parman ecopaalu▪ vähemmän paaluja ▪ vähemmän kustannuksia ▪ vähemmän sementtiä ▪ säästää aikaa ja luontoa ▪ lyöntipaalutusohjeen PO2011 mukainen

voidaan käyttää osaksi samoja laitteita kuin ontelo laatan valussa, kertoo Rämö.

Valettaessa jännitetyn paalun keskelle jää ontelo, mikä entisestään keventää sen raken-netta.

– Ontelo ei heikennä paalun jäykkyyttä ja korkea betonilujuus kompensoi pinta-alan pie-nentymistä. Laskelmat ovat siis osoittaneet, ettei ontelo heikennä paalun kantavuutta. Beto-nia kuluu kuitenkin vähemmän, ja onteloa voidaan käyttää paalun suoruuden tarkasta-miseen ja myös maalämmön keräämiseen, väläyttää Rämö.

Ensimmäinen kohde onnistui

Ecopaalua on nyt käytetty ensimmäisessä täys-mittaisessa kohteessa Mustalammen vedenot-tamolla Tampereella. Paalutustyön teki Junt-tapojat Oy.

– Kohteessa oli noin 70 paalua, joten meille kyseessä oli varsin tavallinen työ. Ecopaalun käyttö ei myöskään vaikuttanut paalutukseen oikeastaan millään tavalla, vaikka pisimmät paalut olivat jopa 20-metrisiä, kertoo Juntta-poikien Joni Heikkinen.

Heikkinen kertoo, että mitään ongelmia ei Mustalammen työmaalla paalutuksen osalta ollut.

– Oli oikeastaan aika näppärää, että paalut olivat niinkin pitkiä. Nyt emme tarvinneet jat-kopaloja lainkaan, muistelee Heikkinen.

Ecopaalun kehitys- ja tutkimustyö jatkuvat edelleen. Rämö ja Kerokoski lupaavat tuoteper-heeseen täydennystä.

– Uusia tuotteita ovat jatketut ja kalliokär-jelliset paalut sekä jatkossa myös eri poikki-leikkauskoot, lupaa Rämö. ◽

Page 8: Parma 1/2011

Arkkitehdin silmin

Betemi-pilari rakentuu käsityönä

Betemi-pilari▪ Pituus jatkamattomana korkein- taan neljä metriä, tehtaalla jatkettuna kuusi metriä.▪ Halkaisija 160–1200 mm.▪ Pyöreän pilarin muoto voi olla suora tai kartio, värivalikoima on erittäin laaja.▪ Pinta voi olla esimerkiksi kiiltä- väksi hiottu betonipinta, hiekka- puhallettu tai hierretty betoni- pinta.▪ Käyttökohteina ovat parvekepilarit, kantavat runkopilarit, koriste- pilarit ja kukka-altaat.

Teksti Tapani MyllyKuvat Arto Wiikari

8

Page 9: Parma 1/2011

9

Betemi-pilareiden valmistus on ainutlaa-tuista työtä, sillä samalla tekniikalla ei betonipilareita tee maailmassa kukaan

muu.– Ainutlaatuisen tästä tekee myös betemin

monipuolisuus. Pystymme tekemään monen pituisia ja paksuisia pilareita. Värivalikoima on erittäin laaja ja pinnan saa käsiteltyä aivan mar-morin kaltaiseksi hiomalla sen kiiltäväksi. Pin-nan saa myös maalattuna tai hiekkapuhallettu-na, pilari taas voi olla joko pyöreä, suora tai kar-tion mallinen, luettelee Leinonen, joka on teh-nyt betemejä jo vuodesta 1994.

Monipuolisuutensa takia betemejä käyte-täänkin monenlaisissa kohteissa sekä sisä-tiloissa että ulkona.

– Tavallisiin betonipilareihin verrattu-na iso etu on myös se, että betemeihin ei tule valu saumoja. Nämä pilarit ovatkin heti valmis-tuttuaan valmiita käytettäviksi vaikka sisus-tukseen. Toisaalta samalla tekniikalla pystyy tekemään vaikkapa kukkatelineitä, joita olem-mekin tarjonneet esimerkiksi kaupungeille, kertoo Leinonen.

Piirustuksista pilareiksi

Betemi-pilareiden valmistuksen salaisuus on erityisessä valutekniikassa. Pilarit ruiskuvale-taan raudoitetun solun ympärille. Kun valu on kuivunut, pinta leikataan ja hiotaan.

– Ja tietysti etukäteen betonimassaan voi-daan sekoittaa värit, jolloin hiottaessa saadaan halutun värinen pinta, jatkaa Kauppinen.

Kauppinen ja Leinonen kertovat, että ko-neiden käytöstä huolimatta moni työvaihe vaa-tii omien taitojen soveltamista ja käsityötä.

– Joskus suunnittelijat piirtävät pilarit suo-raan meitä varten, mutta usein joudumme kui-

Kolmimetrinen betemi-pilari alkaa saada Raimo Leinosen ja Laura Kauppisen käsittelyssä viimeistä muotoaan. Hiomakone käsittelee mustan pinnan tällä kertaa aivan sileäksi ja marmoria muistuttavaksi, sillä pilari on menossa valmiiksi sisustuselementiksi omakotitaloon.

tenkin käyttämään teräsbetonipilareiden pii-rustuksia. Piirustuksista pitääkin osata näh-dä, millainen lopputuloksen halutaan olevan.

– Työn monipuolisuudesta kertoo se, miten jokin aika sitten teimme kolme metriä korkeita kartioita. Pisimmät jatkopaloilla yhdistetyt pi-larit taas taitavat olla Serenan 18-metriset, ker-too Kauppinen.

Käden jälki motivoi

Leinosen ja Kauppisen työjako betemi-hallis-sa toimii niin, että Kauppinen rakentaa pilarei-den kehikot ja tekee pystyvalut, Leinonen hoi-taa ruiskutukset, hionnat ja tuotannon suun-nittelun.

– Tulin tähän työhön suoraan lukion pen-kiltä. Vaikka tämä onkin minulle vain välivai-he, olen nyt viihtynyt jo neljä vuotta, kertoo Kauppinen.

Nuorta naista betonipilareiden tekemisessä kiehtoo ainakin käsityöelementti.

– Käsin tekeminen ja soveltaminen ovat mukavaa puuhaa, ja tuleehan työn tuloksena hienoja pilareita. Opin mielelläni erilaisia töi-tä ja tämä on ollut minulle hyvä vaihtoehto. ◽

Betemit ruiskuvaletaan raudoitetun solun ympärille. Valusaumoja ei siis tule.

Yksilölliset Betemi-pilarit valmistetaan Parman Nummelan tehtaalla.

Pilarien matkaa tarkkailee Aki Puisto.

Page 10: Parma 1/2011

Asuin- ja liikerakennusten suunnittelun pääperiaatteet toistuvat hanke hank-keelta jokseenkin muuttumattomina.

Tarjousvaiheessa Parman omat suunnittelijat laskevat hinnan joko omalle vaihtoehdolleen suoraan loppukäyttäjälle tai arkkitehdin luk-koonlyömän moduulijaon pohjalta urakoitsi-joille.

– Tavoitteena on, että yhä useammin myös elementtisuunnittelu sisältyy toimitukseen. Näin toimitaankin jo erityisesti toimitilaraken-

tamisessa, jossa Parman suunnittelijat ohjaavat elementtisuunnittelua, sanoo Parman suunnit-telujohtaja Juha Rämö.

Aikaisemmin Parma on teettänyt element-tisuunnittelun ulkopuolisilla suunnittelutoimis-toilla. Nyt oma suunnittelu on kasvussa eten-kin asuinrakentamisessa, koska tästä on saa-tu hyviä kokemuksia erityisesti yhtiön Kotkan tehtailla ja varsinkin väliseinäelementtien tuo-tannossa. Omaa suunnittelua ollaan lisäämäs-sä myös Nurmijärven ja Kangasalan tehtailla,

Valmistajan oma suunnittelu

Teksti Vesa TompuriKuvat Arto Wiikari, Parma Oy

auttaa asiakastaElementtisuunnittelussa

on otettava huomioon sekä asiakkaan että tuotannon

näkökulma. Kun suunnittelija tuntee molemmat, projekti

etenee kitkattomammin ja kaikki hyötyvät.

Suunnitteluinsinööri Satu Parikka ja tuotanto-insinöörit Petri Huotari (vas.) ja Jarmo Jaakkola suunnittelevat tuotantonäkökohtia yhteis-työssä.

Page 11: Parma 1/2011

11

ja jatkossa hyväksi todettu toimintamalli tulee kattamaan myös muita asuinrakentamisen ele-menttituotteita.

– Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus lisätä oman laatastosuunnittelun osuutta asuinraken-nuskohteissa. Laattojen raudoitussuunnittelu-han sisältyy toimituksiin jo kaikissa tapauk-sissa, Rämö lisää.

Asiakas hyötyy tiedonvaihdosta

Väliseinäelementtien suunnittelu on hyvä esi-merkki siitä, millaisia etuja koituu siitä, että elementtisuunnittelija tuntee sekä tuotannon että asiakkaan näkökulmat. Tieto esimerkiksi talotekniikkareikien toivotusta sijainnista siir-tyy tuotannolle viiveettä, ja toisaalta asiakas saa tietoa siitä, mikä on tuotannollisesti edullinen, viime kädessä asiakasta hyödyttävä ratkaisu.

– Myös raudoitusten optimointi onnistuu helpommin, kun suunnittelija on samassa orga-nisaatiossa lähellä tuotantoa. Samalla kun väl-tetään raudoitusten ylilyönnit, voidaan nopeut-taa myös muun tyyppisiin mahdollisiin suun-nitelmamuutoksiin liittyvää hyväksyttämispro-sessia, perustelee hankintapäällikkö MarkkuToppari NCC Rakennus Oy:stä.

Tätä hyötyvaikutusta vahvistamaan Parma on ottanut käyttöön Teklan TS-ohjelmiston, jonka muodostaman 3D-mallin avulla voi te-hostaa koko tuotantoketjua.

– 3D:n edut eivät välttämättä näy tuotanto-ketjun yksittäisessä kohdassa. Kokonaisuus kui-tenkin tehostuu muun muassa siksi, että saam-me materiaalinhallinnan liitetyksi samaan mal-liin, perustelee Parman suunnittelupäällikkö Antti Paatero.

Aluksi TS-ohjelmisto on ollut käytössä Kot-kassa, jossa sitä käyttää kolme ohjelmiston yk-sityiskohtiin koulutettua suunnittelijaa. Jatkos-sa sama ohjelmisto tulee käyttöön myös muilla Parman tehtailla ja laajemmin muitakin asuin-rakennusten elementtejä koskevana.

Toimitilarakentamisessa Teklan ohjelmis-toa on käytetty jo aikaisemmin, koska laajois-sa kohteissa mallintavan suunnittelun edut ovat kiistattomat.

Liikerakennuksissa suunnittelukumppanuuksia

Parman päätös kasvattaa omia suunnittelure-surssejaan on linjassa alalla kansainvälisesti vallitsevan suuntauksen kanssa. Yhtiön emo-konserni Consolis toimii yli 25 maassa ja omis-taa niissä yli 130 tehdasta. Muissa Consoliksen omistamissa sisaryrityksissä oman suunnitte-lun osuus on yleensä suurempi kuin Parmassa tähän asti. Kaikkeen omat resurssit eivät kui-tenkaan riitä nyt eivätkä jatkossa.

– Esimerkiksi liikerakennushankkeissa kohteet ovat usein niin suuria ja aikataulul-taan tiukkoja, että yhteistyö hyvien kumppa-nien kanssa on välttämätöntä, toteaa Parman suunnitteluinsinööri Satu Parikka.

Kun Parma on tehnyt elementtitoimituksis-ta kaupat, suunnittelukumppanin kanssa pide-tään aloituskokous, jossa käydään läpi keskei-set rakenneratkaisut. Yhteydenpito on tarpeen koko projektin ajan, vaikka keskinäiset toimin-tatavat ovatkin tutut.

– Joskus saatamme ehdottaa pieniä muu-toksia arkkitehtonisiin yksityiskohtiin, ja aina riittää sovittavaa taloteknisistä rei’ityksistä. Ele-menttisuunnittelun ohjaus on tarpeen koko suunnitteluprosessin ajan eli noin 1,5 kuukau-desta enintään puoleen vuoteen, Parikka kertoo.

Ramboll Finland Oy:n Tampereen yksikön päällikkö Atte Leppänen pitää tärkeänä, että valmistajan tuotannolliset yksityiskohdat ovat elementtisuunnittelijalla tarkasti tiedossa.

– Eri valmistajat suosivat erilaisia liitosrat-kaisuja, ja tietyt mitat ovat riippuvaisia käytet-tävästä muottikalustosta. Tämä kaikki on suh-teellisen helppoa, kun yhteistyö henkilötasol-la toimii. Tästä meillä on hyviä kokemuksia, Leppänen toteaa. ◽

Parma päivittää suunnitteluohjeita

• BEC 2012:n mukaista

päivitystä jatkuvasti

• EC-pohjaiset ontelolaattojen

suunnitteluohjeet 11/2010

• EC-pohjaiset kuorilaattojen

suunnitteluohjeet tulossa 2011

Prosessi tehostuu, kun elementtisuunnittelija tuntee sekä tuotannon että asiakkaan näkökulman.

Lahden Karisman pysäköintitalo on esimerkki tuotemallintamisen soveltamisesta suunnittelussa.

Page 12: Parma 1/2011

Skanska käynnisti viime vuoden lopulla te-hokkaaseen tuotetiedon hallintaan täh-täävän BIMCON (Building information

model based product data management in in-dustrialized construction supply chain) -hank-keen. Hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön tietomallipohjainen järjestelmä tuotetiedon hallintaan. Parma on yksi hankkeeseen osallis-tuvista yhteistyötahoista.

− Valitsimme hankkeeseen nimenomaan edelläkävijäyrityksiä. Pitkällä tähtäimellä ta-voitteena on, että kehittämästämme järjestel-mästä tulee kansallinen toimintamalli, kertoo Skanskan kehityspäällikkö Ilkka Romo.

BIMCON -hankkeen kesto on kolme vuotta. Tuona aikana Skanska saattaa kaikki omat koh-teensa kokonaisuudessaan tietomallinnuksen piiriin. Sekä Skanska että Parma ovat työsken-nelleet tietomallinnuksen parissa jo yli kymme-nen vuotta, mutta viimeisen viiden vuoden ai-kana kehittämiseen on panostettu enemmän.

− On merkkejä siitä, että yhä useammat yritykset alkavat hyödyntää mallintamista kiih-tyvällä tahdilla. Toivon, että esimerkiksi Par-man kanssa pystyisimme mallipohjaiseen toi-mintaan tämän hankkeen myötä, sanoo Skans-kan kehityspäällikkö ja hankkeen vastuullinen johtaja Tiina Koppinen.

Yhteinen ja avoin järjestelmä

Tiedot, jotka aiemmin ovat siirtyneet piirus-tuksia lukemalla ja manuaalisesti järjestelmiin

Teksti Leila UotilaKuvat Arto Wiikari

Parma mukana Skanskan mittavassa BIMCON -hankkeessa

syöttämällä, kulkevat jatkossa nopeasti ja vir-heettömästi tietomallinnukseen perustuvan jär-jestelmän kautta. Esimerkiksi Skanska saa toi-mittajien tarjoukset jatkossa tämän järjestel-män välityksellä. Alan yhteiset tuotekirjastot viedään mallintaviin ohjelmiin suunnittelijoi-den käyttöä varten.

− Tarkoituksena on tehdä prosessista suo-raviivaisempi ja hyödyntää siihen sopivia työ-kaluja. Haluamme, että tietyt asiat ovat yhteisiä ja avoimia, mutta toisaalta on olemassa myös sellaista intiimiä tietoa, jota emme voi jakaa kaikkien kanssa. Pääasia on, että työkalut ovat kunnossa ja niitä osataan käyttää. Ohjelmiston käyttöönotossa on tärkeää panostaa myös kou-lutukseen ja oppimiseen, tähdentää Parman ke-hitysjohtaja Heikki Sarin.

BIMCON on osa laajempaa kokonaisuut-ta, johon kuuluu kuusi työpakettia. Kokonai-suutta koordinoi rakennetun ympäristön stra-tegisen huippuosaamisen keskittymänä toimi-va RYM Oy, joka aktivoi rakennusalaa kehittä-mään toimintaansa.

Tulevaisuudessa yhteistyö rakennusalan toimijoiden

välillä tapahtuu tehokkaasti tietotekniikkaa hyödyntäen.

Hankinta, logistiikka ja tuotannon seuranta siirtyvät yhteiseen sähköiseen tuote-tiedon hallintajärjestelmään.

Tiedot, jotka aiemmin ovat siirtyneet piirustuksia lukemalla ja manuaalisesti järjestelmiin syöttämällä, kulkevat jatkossa nopeasti ja virheettömästi tietomallinnukseen perustuvan järjestelmän kautta.

12

Kohtirakennusalan yhteistätuotetiedon hallintaa

Page 13: Parma 1/2011

13

− Rakennetun ympäristön strateginen osaaminen sinänsä on kokonainen ajattelu-tavan muutos. Ennen rakennusalalla on odotet-tu, että tutkijat ehdottavat, mitä pitää kehittää. Nyt tavoitteena on rakentaa tutkimuskokonai-suus, jossa tähdätään samaan tulevaisuuden-visioon yritysvetoisesti, Koppinen kuvaa.

Elementtirakentaja osallistuu myös suunnitteluun

Tietomallinnuksen myötä elementtirakenta-jan rooli kasvaa ja Parma osallistuu jatkossa enenevässä määrin myös tuotesuunnitteluun. Näin se pystyy etsimään edullisimmat ratkai-sut, mikä näkyy myös tuotteiden edullisuute-na. Rakenteilla on avoimen elementtirakenta-misen ketju, jossa tietyt elementtien ulkoiset mitat ovat vakioidut.

− Olemme alkaneet suunnitella Parman kanssa toteutettavia pilottihankkeita. Tarkoi-tus on, että hankkeiden myötä siirrytään kohti aitoa toimintaa, jota sitten voidaan parantaa. Yritämme päästä eroon yksittäisistä kokeiluista, Koppinen painottaa.

Muutamissa Skanskan ja Parman yhteisis-sä kerrostalokohteissa on jo käytetty tietomal-linnusta ontelolaatastojen punossunnittelussa. Päärakennesuunnittelija tekee rakennesuun-nitelman, mutta lopullinen suunnittelu tapah-tuu tehtaalla käytännön toteutuksen yhteydes-sä. Parma tekee tämän tarkan suunnitelman ja palauttaa sen alkuperäiseen malliin.

− Ontelolaatastojen punossuunnittelu on ensimmäinen käytännön esimerkki, jota ale-taan vakioida käytännöksi. Myöhemmin vastaa-valla tavalla tehdään myös seiniä, porraskuiluja ja parvekelaattoja, Sarin sanoo.

Tietotekninen toteutus jo aloitettu

Tietomallintamisen käytännön toteutuksessa ovat mukana Parman emoyhtiön tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö Consolis Technology Oy Ab sekä tietomallien asiantuntija Tekla Oy, joka toimii työkalujen myyjänä ja ohjelmistokehittä-jänä. Hankkeen tukijoita ovat Aalto-yliopisto ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Par-man lisäksi BIMCON -hankkeessa ovat muka-na Rautaruukki ja Weber.

− Käytännön työssä on jo päästy monin paikoin hyvin liikkeelle. Mallinnus ja tietojen-siirto ovat jo osittain käytössä. Teknisellä puo-lella on kuitenkin vielä paljon tehtävää erityi-sesti sisäisiin prosesseihin liittyen. Prosessien muuttaminen ottaa oman aikansa, sanoo Con-soliksen projektipäällikkö Pasi Salmela. ◽

Skanskan kehityspäälliköt Ilkka Romo ja Tiina Koppinen suunnittelevat tuoterakenteiden tietosisällön määrittelyä tietomallien avulla.

Page 14: Parma 1/2011

PelipaikallaTeksti Leila UotilaKuva Arto Wiikari

Työturvallisuusei ole kulu, vaan sijoitus

Työmaiden muuttuvien olosuhteiden vuoksi riskien ennakointi on erityisen tärkeää. Parma ja sen yhteistyökumppani NCC Rakennus Oy ovat pitkään tehneet määrä-tietoista ja tavoitteellista työtä työmaa-turvallisuuden parantamiseksi.

Page 15: Parma 1/2011

Työkalu- ja tarvikealaan erikoistunut Würth Oy huolehtii Parman turvallisuusvälinevarastojen ajantasaisuudesta sekä kouluttaa työntekijöitä niiden käytössä. Myös vakuutusyhtiö Fennia on mukana Parman riskinhallintatyössä.

Parmassa on tehty pitkäjänteistä ja tavoitteellista turvalli-suustyötä. Tapaturmien määrä on vähentynyt ja muutamas-sa toimipaikassa on päästy tapaturmien suhteen jopa nolla-

tilanteeseen, kehuu Fennian riskipäällikkö Pekka Koskipää.Fennia huolehtii Parman tapaturma vakuutuksista ja osallistuu

vuosittain Parman turvallisuuspäiville. Lisäksi Fennia ja Würth ovat lahjoittaneet palkintoja Parman tehtaiden välisiin turvallisuuskilpai-luihin. Vuonna 2009 turvallisuuskassin voitti Uuraisten tehdas, joka työskentelee nyt ilman tapaturmia jo kolmatta vuotta peräkkäin.

− Suurena yrityksenä Parmalla on hyvä osaaminen turvalli-suusasioissa ja resurssit toteuttaa toimenpiteitä. Suojainten käyt-tö, turvalli suusviestintä ja siisteys on parantunut, Koskipää sanoo.

Turvallisuusvälinevarastotsäännöllisen tarkkailun alla

Würth pitää huolta Parman tehtaiden henkilösuojainvarastoista sekä toimittaa tehtaille niiden toivomia muita tuotannon oheistarvikkeita. Turvallisuustuotteet sisältävät kaikkea henkilösuojaimista ensiapu-tarvikkeisiin. Kahden vuoden ajan käytössä on ollut sähköinen ti-lausjärjestelmä.

− Würthin edustaja syöttää tiedot tarvittavista tuotteista tie-tokoneelle. Tilaus etenee Würthin pääjärjestelmään ja sieltä auto-maattisesti Parman järjestelmään, johon se luo ostotilauksen. Par-man edustajan tarvitsee vain hyväksyä tilaus, kertoo Würthin avain-asiakaspäällikkö Antti Erkinheimo.

Würth järjestää parmalaisille myös turvallisuusvartteja, jois-sa käsitellään turvallisuustarvikkeiden oikeaoppista käyttöä. Laa-jempia koulutuksia kemikaalien ja turvallisuustuotteiden käytös-tä järjestetään erikseen. Lisäksi Würth on antanut Parman työnte-kijöille käytännön turvallisuuskoulutusta Ruduksen turvapuistossa Espoossa. ◽

Turvallisuus-yhteistyössä Würthin ja Fennian kanssaT

yöturvallisuus on koko henkilöstön yhteinen asia, ja sen toteuttamisessa ovat mukana niin yritysjohto, työnte-kijät, toimittajat kuin asiakkaatkin. Työmailla kiinnite-

tään entistä enemmän huomiota siisteyteen, pölyntorjuntaan ja ergonomiaan.

− Tärkein asia työmaaturvallisuuden kannalta on putoa-missuojaus, joka tänä päivänä on teknisten suojausten osalta jo saatu melko hyvään kuntoon. Yksilötasolla turvallisuus lähtee suojainten oikeaoppisesta käytöstä ja siitä, että jokainen jättää paikat hyvään kuntoon omilta jäljiltään. Samalla on hyvä kat-soa myös työkaverin perään, sanoo NCC:n turvallisuuspäällik-kö Juha Suvanto.

NCC ja Parma tekevät turvallisuusyhteistyötä, jonka tavoit-teena on elementtien asennusturvallisuuden jatkuva kehittä-minen.

Parma on panostanut turvallisuuteen niin työmailla kuin tehtaissa tehostetusti viimeiset neljä vuotta. Henkilöstö on si-toutunut turvallisuuden kehittämiseen, ja työntekijät ilmoitta-vat havaituista vaaratilanteista nyt kymmenen kertaa useam-min kuin kolme vuotta sitten. Tapaturmataajuusluku 100 on änä aíkana saatu putoamaan alle 40:een, ja tavoite on päästä tänä vuonna 23:een.

Tapaturmien määräksi laskettuna pyrkimyksenä on alle 30 tapaturmaa tänä vuonna. Yhtä tehdaspaikkakuntaa kohden tämä tarkoittaa 1 – 3 tapaturmaa, mikä on kova vaatimus. Töitä turvallisuuden eteen on tehty paljon, mutta vielä sitä on edes-säkin.

Turvallisuuden tasoa mitataan jatkuvasti

Tärkein väline työmaaturvallisuuden tason seuraamisessa on TR-mittari, jolla havainnoidaan esimerkiksi työtapoja, telinei-tä, koneita, putoamissuojausta ja yleistä siisteyttä. Havainnoin-tilomakkeeseen merkitään sekä kunnossa olevat että korjattavat asiat. TR-mittari on NCC:llä jatkuvassa käytössä.

− Työterveyspuoli on yhä enemmän esillä. Omasta kun-nosta huolehtiminen, oikeat työtavat ja ergonomia ovat tärkei-tä. Yrityksen johdon pitää tietenkin luoda edellytykset resurs-sien ja ajan sekä oikeiden apuvälineiden myötä. Työturvallisuus ei ole kulu, vaan sijoitus. Se on hyvinkin kannattavaa toimin-taa, Suvanto toteaa. ◽

15

� Henkilösuojavarastot tehtailla ovat aina kunnossa, kun niitäseurataan Würthin järjestelmällä. Varastokaappia esittelevät Tommi Suutari ja Matti Ollikainen.

Page 16: Parma 1/2011

Uusi ISOVER SF5+ -villa täyttää läm-pimien tilojen ulkoseinärakenteen U-arvo vaatimuksen 0,17 W/m2K.

Vaikka muillakin eristevahvuuksilla suun-niteltuihin projekteihin tehdään vielä tar-vittavia elementtejä, on 180 mm jatkossa ensisijainen vaihtoehto.

Rakennustyö helpottuu

Parhaimmillaan ohuemmat elementit mah-dollistavat suuremman huonetilan seinä-rakenteen ohentuessa. MyyntipäällikköTommi Suominen Parmasta listaa lisäksi monia rakennusvaiheessa näkyviä hyötyjä, kuten ikkuna-, räystäs- ja sokkeliliittymis-sä saavutettavat säästöt.

– Esimerkiksi ikkunakarmit ovat yleen-sä 210 mm:n paksuisia. Jos eristepaksuus on 220 mm, ja kittauksen vuoksi karmin ja sisäkuoren betonin on limityttävä vähin-tään 20 mm, on yhtälön tuloksena usein ongelmia ikkunan asentamisessa. Nyt asen-nus voidaan taas tehdä lähes samoilla yksi-tyiskohdilla kuin 160 mm:n eristepaksuutta käytettäessä, tarkentaa Suominen.

ISOVER SF5+ koostuu kahdesta 90 mm:n paksuisesta kerroksesta. Ne voidaan limittää siten, ettei mahdollisia kylmäsilto-ja synny ja saumoista tulee entistä yhtenäi-sempiä. Asennusvaiheessa nostolenkit voi-daan sijoittaa paremmin ohuemman ele-mentin painopisteeseen ja elementti kul-kee nostettaessa suorempana.

Tehdaspäällikkö Jussi Lehti Parman Forssan tehtaalta kertoo villan kaksinker-taisen ladonnan aiheuttavan hieman lisää työtä tehtaalla. Uusi eriste on paremman lämmöneristyskykynsä vuoksi myös vähän kalliimpi. Toisaalta muotti-, varastointi- ja kuljetuskustannukset pienenevät.

Teksti Heidi SantosKuva Mia Touru, Parma Oy

PARMArappaus-elementitohenivat eristystehosta tinkimättä

Viranomaismääräysten kiristyttyä viime vuonna

PARMArappaus- seinäelementtien

eristevahvuutta lisättiin 160 mm:stä 220 mm:iin. Nyt, uuden eriste laadun

ansiosta vahvuus on voitu ohentaa 180 mm:iin lämmöneristävyyttä

menettämättä.

Ohuemmat elementit helpottavat rakentajan työtä. Säästöjä saadaan ikkuna-, räystäs- ja sokkeliliittymissä.

16

Page 17: Parma 1/2011

17

Tiukennuksia jo ensi vuonna

Vuonna 2012 energiankulutuksen vaatimus-taso kiristyy 20 prosenttia. Suominen näkee eristevahvuuksien juuri muututtua tulevai-suuden suunnan olevan enemmän koko-naisenergiankulutuksen pienentämisessä.

– Kun näitä vaatimuksia noudatetaan, pitää rakenteet myös tutkia tarkasti. Esi-merkiksi ns. passiivitalojen tai nollaener-giatalojen kosteusteknistä toimintaa on hy-vin vaikea arvioida pitkällä tähtäimellä. Ko-vin suuria muutoksia ei ainakaan vielä 2012 kannata tehdä eristevahvuuksiin, Suomi-nen arvioi.

Aurinkokello-projekti suun-nannäyttäjänä

Vantaalle Hiekkaharjun vesitornin viereen nouseva Asunto Oy Vantaan Aurinkokello on ensimmäisiä alusta asti 180 mm:n eris-tevahvuudella suunniteltuja projekteja. Au-rinkokellon työpäällikkö Timo Torniainen Hartela Oy:stä pitää hyvänä sitä, että PARMArappaus-elementit toimitetaan val-miiksi eristettynä ja pohjarapattuna työ-maalle.

– Puntaroimme pitkään eri vaihtoehto-ja. PARMArappauksen etu on siinä, että ra-kennukselle saadaan sääsuoja heti element-tien asennuksen jälkeen, Torniainen toteaa.

Hänen mukaansa ohentuneet ele-mentit helpottavat rakentajan työtä. Eristyksen tärkeys korostuu rakennuk-sen valmistumisen jälkeen, kun etukä-teen suunniteltu energialuokka pitää vielä tarkistuttaa energiatodistusta varten. ◽

Teksti Päivi BrinkKuvat Parma Oy

INNOSUOMI 2010

Säästöt:● Vähemmän kappaleita● Nopeampi ja kevyempi asentaa● Vähemmän sementtiä ja terästä, silti kestävä● Säästää aikaa ja luontoa

Kaapelikanavalle

-kunniamaininta

Parman kaapelikanavat saivat vastikään Kanta-Hämeen INNOSUOMI 2010 -kun-niamaininnan.

Ratapölkyt-yksikön johtaja Eero Kujala on tyytyväinen tunnustuksesta, jossa mainittiin erikseen Parman osaavien ammattilaisten sau-maton yhteistyö suunnittelupöydältä tehtaalle ja työmaalle asti. Tiimiin kuuluivat korjaamopääl-likkö Jarmo Mäkelä ja asentajat Matti Tukia ja Jukka Vehmas.

– Kaapelikanava on liukuvalettu, ja siksi sen valmistamiseen tarvitaan selvästi vähem-män terästä ja sementtiä kuin ennen. Tämä alentaa hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöystäväl-lisyys onkin entistä tärkeämpi kilpailuvaltti ra-kennusalalla, Kujala kertoo.

Liikenneviraston hyväksymiä kaapelikana-via voidaan valmistaa Parman tehtailla eri puo-lilla Suomea. Tämä vähentää tuotteen kuljetus-kilometrejä.

– Jännitetty kaapelikanava on erittäin kes-tävä, mikä on tärkeää sekä asennuksen että käytön kannalta. Perinteiset kaapelikouruele-mentit rikkoutuvat joskus asennusvaiheessa, mutta uusien kaapelikanavien betonilujuus on lähes kaksinkertainen entisiin verrattuna. Ne on helppo suojata yliajoa varten. Uudenlainen rakenne mahdollistaa jopa puolta pidempien kappaleiden valmistuksen kuin ennen, Fors-san ratapölkkytehtaan tehdaspäällikkö Markku Järveläinen toteaa.

Uusi jännitetty kaapelikanava on kestävä, kustannustehokas ja helposti asennettavissa. Sen val-mistukseen tarvitaan noin 25 % vähemmän terästä ja sementtiä kuin perinteisten kaapelikanavi-en. Säästöä syntyy sekä taloudel-lisesti että ympäristöä ajatellen.

Keveä, pitkä kansiratkaisu

Yhteen kaapelikanavaan mahtuu kymmeniä kaapeleita.

– Nopeasti avattava ja suljettava, keveä kan-sisilta suojaa kaapelia. Asentaminen nopeu-tuu, koska kansi on kaksi metriä pitkä ja pai-naa kaksi kiloa, kun perinteiset kannet painoi-vat noin 25 kg ja olivat vain puoli metriä pitkiä. Kaapelikanava voidaan toimittaa myös lukitta-vana, Kujala kertoo.

Kaapelikanavalla voi suojata esimerkiksi valokuitua, tietokone- ja ohjauskaapeleita tai telekaapeleita. Se voi kulkea radan tai maan-tien vieressä. Kehitystyö Parman kaapelikana-vien osalta jatkuu edelleen mm. kansiratkai-sun ja mahdollisten uusien poikkileikkausko-kojen osalta.

Tuotteen markkinat voivat jatkossa laajen-tua. Parman omistajalla, Consoliksella on on-telolaattatehtaita ympäri Eurooppaa, joten tuo-tantomenetelmä on helppo monistaa.◽

Kaapelit kulkevat kanavassa hyvin

suojattuna radan vieressä.

Hartelan rakentamassa As Oy Merenikkunassa käytössä olivat 160 mm:n elementit.

Page 18: Parma 1/2011

18

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla käynnistetty ERA17-hanke (Energia viisaan rakennetun ympäris-

tön aika 2017) pyrkii nostamaan Suomen ener-giatehokkuuden kärkimaaksi. Suomessa pyri-tään EU:n vuoden 2020 päästötavoitteisiin jo Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry:stä toteaa, että tulevien vaatimusten täyt-täminen on haasteellista etenkin Suomen olo-suhteissa.

– Tavoite tuottaa energiapihejä rakennuk-sia on hyvä ja tärkeä. Liian kova etenemisvauhti ja tiheäsyklisesti uudistuvat energiamääräykset kuitenkin arveluttavat rakentajia. Vielä ei tie-

Rakennusten ympäristövaatimukset kiristyvätBetonin valttina pitkäikäisyys ja energiatehokkuusEnergiatehokkuusvaatimuksia kiristetään ensi vuonna 20 prosenttia nykyisestä ja lähivuosina lisää. Euroopan komission tavoitteena on, että 2020 Euroopassa kaikki rakentaminen olisi lähes nollaenergiarakentamista. Suomessa aiotaan päästä EU:n tavoitteisiin jo hieman etuajassa.

Teksti Päivi LeinonenKuvitus Shutterstock/Anne Kiiski

Page 19: Parma 1/2011

19

detä, kuinka tällaiset rakennukset käyttäytyvät pitkällä aikavälillä. Uudenlaiset rakenteet edel-lyttävät koko rakentamisketjulta entistä korke-ampaa laatua.

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvi-oinnissa on huomioitava rakennustuotteiden ympäristökuormitus. Tuotekohtaisessa arvioin-nissa on otettava huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Jotta materiaa-leja koskeva tieto olisi luotettavaa ja vertailukel-poista, on tiedon tuottamisen perustuttava yh-teneväisiin menetelmiin.

Rakennustuotteiden ympäristöselosteita ja rakennusten ympäristövaikutusarviointia käsit-televät eurooppalaiset CEN/TC 350:n standardit

ovat viimeistelyvaiheessa. CEN:n työryhmät ha-vaitsivat työn aikana, että kokonaistarkastelussa perinteiset ympäristöindikaattorit ovat vain osa tarvittavista työkaluista. Koska kestävän raken-tamisen on oltava myös sosiaalisesti ja taloudel-lisesti kestävää, standardisointityöhön sisällyte-tään näkökohtina myös mm. rakennuksen ter-veellisyys, viihtyisyys, käytettävyys, muunnelta-vuus ja erilaisia turvallisuustekijöitä sekä elin-kaarikustannukset.

Betonin etuna on massiivisuus

Rakenteen toimivuuden kannalta betoni on turvallinen materiaali, koska materiaalin käyt-täytyminen tunnetaan hyvin. Ympäristövaiku-tuksia arvioitaessa betonin etuna on massii-vinen rakenne, joka tasaa lämpötilanvaihte-luita tehokkaasti. Rakenne on kestävä ja siten sen huoltotarve on vähäinen. Lisäksi betoni on palo turvallinen, hyvin ääntä eristävä ja kosteu-densietokykyinen. Tällöin erilaisia lisäkerroksia ei välttämättä tarvita.

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jouni Punkki Consolis Technology Oy:stä kertoo, että tuottei-den ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti, jotta ne paremmin vastaisivat pitkän elinkaaren vaati muksiin.

– Niin vahvoja kuin heikompiakin puolia tutkitaan ja kehitetään. Massiivisuuden vuoksi raaka-ainetta kuluu paljon. Jossain määrin ku-lutusta voidaan oikealla suunnittelulla vähen-tää, mutta silloin myös helposti menetetään paksun rakenteen tuomia etuja.

– Sementin valmistusprosessissa vapautu-va hiilidioksidi on ympäristönäkökulmasta be-tonin ongelmakohta. Suomen hiilidioksidipääs-töistä kuitenkin vain noin 1,5 prosenttia aiheu-tuu sementin valmistuksesta. Betonielementte-jä valmistava Consolis on mukana kehittämäs-sä sementtiä huomattavasti ekologisempaan suuntaan. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa

olisi mahdollisuus tarjota asiakkaille myös lä-hes päästöttömiä vaihtoehtoja.

Materiaalin kierrätettävyydestä Punkki to-teaa, että betoni sinällään sopii hyvin kierrä-tettäväksi, mutta rakentamisessa kierrätyksen rooli on erilainen kuin lyhytikäisillä materi-aaleilla.

– Betonielementtejä voidaan periaatteessa uudelleenkäyttää rakennuksen purkamisen jäl-keen. Uudelleenkäytöstä syntyy kuitenkin niin paljon kustannuksia ja ympäristökuormituksia, ettei se ole useinkaan järkevää. Useammin vaih-dettavien rakennusosien kohdalla kierrätykseen panostaminen on kannattavaa.

Pitkäikäinen betonielementti-rakennus on ympäristöteko

Sekä Pekka Vuorinen että Jouni Punkki painot-tavat kokonaistarkastelun tärkeyttä ympäristö-keskustelussa.

Jos esimerkiksi vertaillaan yksittäisiä ra-kennustuotteita ja niiden valmistustapoja, näh-dään vain osa kokonaisuudesta. Pitäisi huomi-oida myös tuotteen ja rakennuksen koko elin-kaari. Jos rakennusosa joudutaan vaihtamaan tai huoltamaan usein, se kuluttaa käytön aika-na paljon, vaikka olisikin valmistustavaltaan ekologinen.

– Lopulta rakennusaikainen ympäristö-kuormitus on vain pieni osa rakennuksen jät-tämästä hiilijalanjäljestä. Suurempi vaikutus on käytönaikaisella kuormituksella, johon materi-aali tietenkin vaikuttaa, huomauttaa Punkki.

– Olisi toivottavaa, että rakentaja valitsisi it-se rakennusmateriaalit. Kilpailutilanteen kan-nalta on valitettavaa, että valtiovalta suosii tiet-tyjä materiaaleja.

– Kaikilla materiaaleilla on positiivisia omi-naisuuksia. Olisikin tärkeää muistaa vanha to-tuus ”oikea materiaali oikeaan paikkaan", Pekka Vuorinen kiteyttää. ◽

Kestävän rakentamisen on oltava myös sosiaalisesti ja taloudelli-sesti kestävää. Siksi on huomioi-tava rakennuksen terveellisyys, viihtyisyys, muunneltavuus, turvallisuus sekä elinkaari-kustannukset.

Page 20: Parma 1/2011

20

Pääkaupunkiseudun liikenneruuhkiin on tulossa helpotusta, sillä muutaman vuo-den päästä 100 000 matkustajaa päiväs-

sä kulkee ekologisesti Länsimetrolla. Se on Suo-men suurin käynnissä oleva infrahanke, joka poikinee myös metron asemien ympäristöön uutta rakentamista. Metro kulkee koko 14 kilo-metrin matkan tunnelissa. Kahden rinnakkai-sen tunnelin louhinta on käynnissä ja element-tituotanto käynnistyy Parman osalta syksyllä 2011. Parma toimittaa Länsimetroa varten tu-kimuurielementtejä ja kaapelikaivoja.

– Metrolinjan toisella reunalla kulkee 1,5 metriä korkea tukimuuri, jonka takana on tek-niikkaa ja maantäyttöä, ja näiden päällä on kansi. Tukimuurin reunassa kulkee myös hätä-

Teksti Päivi BrinkKuvat Riikka Hurri

Suomen suurin infrahanke

Länsimetro kulkee vuodesta 2015 alkaen Helsingin Ruoholahdesta

Lauttasaaren kautta Espoon Matinkylään. Parma osallistuu

hankkeeseen mittavin elementtitoimituksin.

poistumistie. Tukimuurielementit ovat T:n mallisia ja Parma toimittaa ne suurimmalle osalle reittiä eli Ruoholahdesta Tapiolaan. Tämä on meille erittäin merkittävä toimi-tus. Kaupan arvo on neljä miljoonaa euroa, Parman infrarakentamisen aluejohtaja Sami Purtola kertoo.

Infrahankkeet tärkeä painopistealue

Parman infratuotteita ovat esimerkiksi Parman ratapölkyt, PARMAtornit, Parman kaapelikana-vat ja Parman ecopaalut. Tuotekehityksessä teh-dään mahdollisuuksien mukaan konserniyh-

Länsimetro:

teistyötä Consoliksen sisällä ja hyödynnetään kokemuksia eri puolilta maailmaa.

– Tavoittelemme merkittäviä infrahankkei-ta tarjoamalla olemassa olevia ratkaisujamme tai tarvittaessa uusia innovaatioita asiakkaan tarpeiden mukaan muun muassa väylähankkei-siin. Toimitusvarmuutemme on hyvä. Meillä on kokemusta ja asiantuntemusta suurten projek-tien elementtisuunnittelusta ja -toimituksesta sekä kokonaispalvelusta. Länsimetro on meille pitkä projekti ja se työllistää työntekijöitämme lähes kaksi vuotta Kurikan ja Nummelan teh-tailla, Purtola toteaa.

Länsimetroprojektin elementtisuunnitte-lun Parmalle tekee A-insinöörit Suunnittelu Oy.

5 faktaa Länsimetrosta▪ kulkee Ruoholahdesta Espoon Matinkylään 16 minuutissa▪ 8 asemaa▪ valmistuu vuoden 2015 lopussa▪ kahden rinnakkaisen, 14 km pitkän tunnelin louhinta on käynnissä▪ tavaratoimitukset alkavat keväällä 2012

www.lansimetro.fi

Länsimetron 14 kilometrin mittaisesta tunnelista louhitaan kolme miljoonaa kuutiota kalliolouhetta. Parma ja A-insinöörit tutustumiskäynnillä.

Teksti Päivi BrinkKuvat Riikka Hurri

Page 21: Parma 1/2011

21

Uutisia

Nimitys

›› Kokonaisenergiatarkastelun myötä raken-nuksen energiankulutuksessa otetaan huo-mioon lämmityksen lisäksi muun muassa il-manvaihto, valaistus ja lämmin vesi, ja jatkos-sa energiankulutukselle määrätään rakennus-tyyppikohtainen yläraja ns E-luvun muodossa. Rakentamisessa siis suunnittelun vastuu koros-tuu ja rakentamisen laatuvaatimukset nousevat.

Parmassa energiamääräysten muutoksia on seurattu jo pitkään ja tuotekehitystä on tehty tä-tä ennakoiden. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat:● Myötävaikuttaminen asiakkaiden ja alamme teollisuuden kanssa siihen, että hyvän beto-nisen perusseinän kokonaispaksuus vakioitiin määräysmuutoksen yhteydessä 2010. Nyt sei-näpaksuutta ei tarvitse enää kasvattaa vuoden 2012 määräysten astuessa voimaan.

Kangasalan tehdastäyttää 20 vuotta›› Parman Kangasalan elementtitehdas täyt-tää 20 vuotta vapun aikaan. Juhlan kunniaksi tehtaalla vietettiin huhtikuussa avoimien ovi-en päivää.

Vuosittain tehtaalta valmistuu yli 100 000 m2 seinäelementtejä, eli noin 50 keskikokoisen ker-rostalon verran. Kangasalla valmistetaan myös Suomen haastavimmat julkisivuelementit, sillä mm. graafi sen betonin osaaminen on keskitty-nyt juuri sinne. Uusin työnäyte on tänä vuon-na Helsingin Arabianrantaan valmistuva ker-rostalokortteli. ◽

Ohjeet ja esitteetParma Kansiossa ›› Joko olet tutustunut Parma Kansioon – eli Parman ohjeiden ja esitteiden sähköiseen jake-lukanavaan? Tänä vuonna Parman internet-si-vuilla vierailleista joka viides on suunnistanut kansioon tietoa etsimään.

Kansioon on koottu kaikki Parman tuottei-den suunnittelua, työmaita ja asennuksia kos-keva ohjeistus. Myös tuote-esitteet ja sertifi kaa-tit löytyvät kätevästi kansion sivuilta. Kansio on aina ajan tasalla.

Parma Kansio on maksuton ja täysin va-paasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Ohjeiden ja esitteiden selailu on yksinkertais-ta ja tarvittaessa tallentaminen tai tulostami-nen onnistuu kätevästi. Hifi sti-käyttäjät voivat personoida omia aktiivisesti käyttämiään osia.

www.parma.fi

Vaativa ja tarkka suunnittelutyö edellyttää uusimpia teknisiä työkaluja.

– Teemme rakennuttajalle eli Länsimet-rolle rakennesuunnittelun ja Parmalle ele-menttisuunnittelun samaan hankkeeseen. Laatu- ja toleranssivaatimukset ovat tässä projektissa normaalia tiukemmat sekä suun-nittelun että valmistuksen osalta. Rata kulkee ala- ja ylämäkiä ja tekee mutkia, mikä vaikut-taa elementtien koordinaatioon. Käytämme 3D-suunnitteluohjelmia, joiden avulla hallit-semme kokonaisuutta ja elementtien suhdet-ta toisiinsa ja rataan, A -insinöörien yksikön-johtaja Valtteri Meriläinen kertoo. ◽

● Koko alaa koskevat tutkimusprojektit AISE & FRAME, joissa Parma on ollut mukana. Tutki-musyhteistyössä on pyritty varmistamaan ra-kennusfysikaalisesti toimivat rakenneratkaisut.● Eristeteollisuuden aktivoiminen ennennäke-mättömään tuotekehitysbuumiin omien tuot-teidensa ja rakenteiden osalta.● Ensimmäisten betonisten PARMAtornien valmistaminen tuottamaan uusiutuvaa tuuli-energiaa.

Rakentamismääräysten uudistus ohjaa se-kä energiansäästöön että päästöjen vähentämi-seen. Määräysten tiukennus tarkoittaa noin 20 prosentin parannusta nykymääräysten vaati-maan energiatehokkuuteen. ◽

Rakentamiseen uudet energiamääräyksetYmpäristöministeriö vahvisti maaliskuussa uudet rakentamisen energia määräykset, jotka koskevat uudisrakentamista. Merkittävä muutos määräyksissä on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Uudet määräykset tulevat voimaan 1.7.2012.

Sami Purtola

Valtteri Meriläinen

Lue lisää betonin energiatehokkuudesta edelliseltä aukeamalta.

MMM Hannu Tuukkala on nimitetty Parma Oy:n varatoimitusjohtajaksi vastuualueenaan myynti ja markkinointi 23.5.2011 alkaen. Tätä ennen hän on toiminut Fenestra Oy:n kaupal-lisena johtajana. ◽

Page 22: Parma 1/2011

22

MaailmaltaTeksti Ingrid Maasik

Kuvat Ingrid Maasik, EBE

Viron suurin elementtivalmistaja

EBE mukana Parman projekteissaBetonielementtien kysynnän reipas kasvu ja nopeiden toimitusaikojen tarve vauh-dittivat Parman ja virolaisen E-Betoonelementin yhteis-työn alkamista vuosi sitten keväällä. Nyt EBE:n tuotteet tasaavat Parman tuotanto-huippuja ja tuovat jousta-vuutta toimintaan.

Page 23: Parma 1/2011

23

EBE tuo Parmalle vähän lisää kapasiteet-tia kiireeseen ja tuottaa kilpailukykyi-sesti muun muassa sokkelielementtejä

ja sandwicheja, joita ei välttämättä ole kannat-tava valmistaa itse. Asiakkaalle tämä näkyy pal-velun joustavuutena, sanoo aluejohtaja Pentti Kujala Parmasta.

EBE pystyi tarjoamaan Parmalle apua ta-loustaantuman jälkeiseen nousuun lähdettäes-sä, vaikka myös se itse kärsi tuntuvasti.

– Viron rakennusalaan vuoden 2007 lo-pulla kohdistunut taantuma oli niin raju, että EBEn historiassa sellaista ei ollut nähty. Beto-nielementtien tuotanto Virossa putosi 350 000 m3:stä alle 100 000 m3:iin. Selvisimme eteen-päin vain viennin ansiosta, kertoo E-Betoonele-mentin toimitusjohtaja Vaido Leosk.

EBE valmistaa laajaa valikoimaa

Kolmen tehtaan voimalla toimiva EBE on ny-kyisin Viron suurin betonielementtien valmis-taja, ja sen tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat Suomi ja Venäjä. Consolis-konserniin kuulu-va EBE on perustettu vuonna 1992. Tuoteva-likoimaan kuuluvat mm. seinä- ja runkoele-mentit, ontelolaatat, TT-laatat, portaat, rata-pölkyt ja jopa maatalous- ja ympäristöbetoni-tuotteet. Yrityksen liikevaihto oli viime vuon-na 18,3 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 250 työntekijää.

– Yhteistyömme Parman kanssa on teho-kasta ja toimivaa. Parmassa tunnetaan hyvin tuotteidemme kilpailuedut Suomen markki-noilla, joten myynti on osaavissa käsissä. EBE voi keskittyä tuotantoon ja kotimarkkinoihin, sanoo Leosk.

Osaamista vaihdetaan puolin ja toisin. Yh-teisenä kehitysprojektina EBE ja Parma toteut-tivat vastikään Viron tehtailla seinäelementtejä

graafi sen betonin teknologiaa apuna käyttäen. Projekti palkittiin Vuoden betonirakennus 2010 -kilpailun erityispalkinnolla.

EBE:n elementtien sertifi oitu laadunvar-mistus takaa toiminnan luotettavuuden.

– Harkun ja Tamsalun tehtaiden tuotan-to kuuluu Inspectan valvontaan ja tuotteillem-me on myönnetty FI-merkin käyttöoikeus, to-teaa Leosk.

CES suunnittelee Parman kumppanina

Virossa Consolis-konserniin kuuluu myös suunnittelutoimisto CES, Consolis Enginee-ring Services AS. Vuonna 2004 perustettu CES tekee elementtisuunnittelua Viron ohella myös pohjoismaisille markkinoille sekä Itä-Euroop-paan. Yritys on kasvanut vähitellen ja työllistää nyt 28 henkilöä.

– Viime aikojen haastavimpiin töihin kuu-luu ensimmäinen yhteinen projekti Parman kanssa, jossa CES teki elementtisuunnittelun Haminan tuulivoimalaprojektia varten. Ele-mentit toimitettiin Suomesta Parman tehtail-ta. Toinen juuri valmistunut vaativa työ on liet-tualaisen Betonikan kanssa toteutettu projek-ti Valko-Venäjälle, johon suunnittelimme jät-tiläismäiset Venetsia-tyyliset betoniset valmis-osat, kertoo toimitusjohtaja Alar Käes.

Suomenkielisten suunnitelmien lukemises-ta CES:n suunnittelijoilla on jo pitkäaikaista ko-kemusta, samoin EBE:n väellä.

– EBE ja CES sijaitsevat molemmat Tallin-nan ympäristössä, mikä vaikuttaa siihen, et-tä suomen kieli sujuu henkilökunnan joukos-ta monelta hyvin. Tämä on tärkeä asia, virhe-mahdollisuudet vähenevät, kun suunnitelmia ja työmääräyksiä osataan lukea oikein, kiittää Pentti Kujala. ◽

Elementtien laatu kunnossa

› Suomessa ensimmäiset EBE:n elementit menivät viime vuonna

NCC:n kolmeen kohteeseen. Ennen toimituksia NCC tutustui tehtaa-seen ja sai tuotannosta selkeän kuvan. Tehtaalla toteutettiin myös sertifi ointi ja tuotteet tarkistettiin Suomen rakennusmääräyksiä vastaaviksi.– Alkutyön jälkeen laadunvalvonta toimii nyt hyvin. Sokkelielement-tien ja sandwichien laadussa ei ole moitteen sijaa, toteaa vastaava mestari Matti Kylliäinen NCC Rakentaminen Oy:stä.Kuljetukset ja rahdit lahden toiselta puolelta Tallinnasta ovat sujuneet hyvin, eikä talven jäätilanne ei ole sanottavasti haitannut toimituksia.– Elementit on saatu työmaille aika-taulussa, vahvistaa Kylliäinen.

Toimitusjohtaja, DI Vaido Leosk on ollut EBE:ssa mukana melkein

alusta asti. Leosk tuntee yrityksensä läpikotaisin – hän on työskennellyt

sekä laaduntarkastuksessa, myynnin puolella, projektipäällikkönä

että talousjohtajana.

� Kolmen Viron-tehtaan – Harkun, Tamsalun ja Rakveren – lisäksi EBE:lla on Pietarissa tytäryhtiö Betonelement SPb. EBE tarjoaa asiakkailleen myös suunnittelu- ja asennuspalveluja.

Parma on opastanut graafi sen betonin osaamistaan EBE:lle, ja tuloksena on saatu erilaisia seinäelementtejä.

Page 24: Parma 1/2011

Parma Kansio – ammattilaisen helppo työväline

Parman kaikki suunnittelu-, asennus- ja työmaaohjeet sekä tuote-

esitteet on nyt kerätty yhteen paikkaan osoitteeseen www.parma.fi

–> Parma Kansio ja klikkaa sisään! Nopeuta työtäsi ja hyödynnä

sähköisen materiaalin mahdollisuudet.

Testaa Parma Kansio heti!

ww

w.p

arm

a.f

i

-> Ei käyttäjä- tunnuksia

-> Selaa

-> Tallenna

-> Tulosta

Suurenna detaljit esiin Tee omia muistiinpanojaKäytä sähköisiä hakuja