2015

UUSIA MUOTOJA PALKITTUA BETONIA JÄREÄÄ INFRAA

Spider ja Drop-laatta antavat osviittaa siitä, millaisiin rakenteisiin uusilla kuitubetoni-

materiaaleilla ja muotti tekniikalla voidaan päästä.

uusiin muotoihin

TEKSTI: RISTO PESONEN • KUVAT: TOPI ÄIKÄS JA KAISA VEPSÄLÄINEN

Kolmiulotteinen betoni tekee muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen paluuta myös

suomalaiseen arkkitehtuuriin. Uusi tuotantoteknologia avaa uusia mahdollisuuksia ja tekee kuitubetonista

yhä kiinnostavamman vaihtoehdon.

BETONI TAIPUU

UUSIUTUMINEN

Marseillen Euroopan kulttuurikaupunki 2013 -tapahtumaan valmistunut MuCEM on yksi kuitubetonin massiivisimmista ja

näyttävimmistä maamerkeistä. Museosta järjestettiin viiden arkkitehtitoimis-

ton välinen kutsukilpailu, jonka voitti paikallinen arkkitehti Rudy Ricciotti. Julkisivuissa ja runkoele-menteissä on käytetty Ductal-kuitubetonia, joka on Lafargen patentoimaa ja erittäin lujaa. Betonite-räksen korvaavat teräskuidut, jotka antavat mas-san perusvärille pikantin lisäsävyn.

Julkisivuelementtejä on noin 400 kappaletta. Niiden valutekniikka ja massan koostumus ovat patentinhaltijan ja elementtivalmistajan ”suuri salaisuus”.

Valuvaiheessa juokseva massa valutettiin syvään, labyrinttimäiseen kanavistoon. Vaikka jul-kisivu näyttää pitsimäiseltä, sen hoikat oksat ovat käsivarrenpaksuisia.

Kananluita muistuttavat runkopilarit ja sillan jälkijännitettävät elementit ovat niin ikään Duc-talia.

Jalankulkusilta koostuu yhdestä, mutta varsin monimutkaisesta elementtityypistä. Yksittäiset kappaleet on jälkijännitetty siroksi sillaksi.

MuCEM MYKISTÄÄ

M aailmalla on monia kuitubetonisia maamerkkejä, mutta Marseilleen pari vuotta sitten valmistunut MuCEM -museo lienee niistä näyttävin.

Moni voikin yllättyä kuullessaan, että betonisen julkisivuelemen-tin muokkaamista kolmiulotteiseksi harjoiteltiin Suomessa jo 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Asialla olivat rakennustuoteteollisuuden sil-loiset ykkösyhtiöt Partek ja Lohja.

Partekin kehitysprojektissa vahamuottiin jyrsittiin CNC-mene-telmällä haluttuja kuvioita. Muotteja ei voitu käyttää useita kertoja, mutta vaha voitiin sulattaa ja käyttää uudelleen. Menetelmä ei kui-tenkaan lyönyt läpi ja hautautui vähin äänin.

Wärtsilän kanssa Metra-nimiseksi fuusioitunut Lohja sai puoles-taan käyttöönsä valmiin menetelmän, joka oli tuotannossa Tammi-saaren Sanitec-tehtaalla. Jyrsin kaapi savimuotit edullisesti ja muot-tien uusiokäyttö olisi mahdollistanut kohtuuhintaiset tuotteet.

Molemmat projektit jäivät laman jalkoihin ja lopulta unholaan, sillä niiden tulokset eivät vakuuttaneet arkkitehtikuntaa.

Kolmiulotteisuudelle taas kysyntää

Keskusteluun on tuonut kosolti uutta potkua Marseillessa kaksi vuotta sitten valmistunut MuCEM. Museon kuitubetonijulkisivut keventävät upeasti massiivisen ja laatikkomaisen rakennuksen hahmoa.

Parma Oy:n ranskalaisen sisaryrityksen Bonna Salban Ductal- kuitubetonielementeistä on haaveiltu myös meillä Suomessa, kun betonirakennusten ulkonäköön on kaivattu uusia ratkaisuja. Haas-teena ovat kolmi ulotteisuuden myötä helposti nousevat muotti- ja materiaalikustannukset.

Consoliksen kehitysjohtaja Jouni Punkki pitää MuCEMia hienona esimerkkinä uudenlaisesta betonirakentamisesta. Samalla hän kuiten-

kin muistuttaa, että vastaavia monumentaalikohteita Suomessa tuskin tullaan näkemään. Kolmiulotteisuudelle on kasvavaa kysyntää, mutta samalla on muistettava arkkitehtuurin tavoitteet ja rajoitteet, kustan-nusten ohella.

”Paljon tärkeämpää olisi saada tällaiset rakenteet osaksi normaalia rakentamista. Työ on edelleen kallista, mutta nyt apuna on uusi tek-niikka”, Punkki muistuttaa.

Parman tavoitteena onkin löytää ratkaisuja, joilla kolmiulotteisia kappaleita voitaisiin käyttää kustannustehokkaasti normaalissa raken-tamisessa. Bisnes ei vielä ole iso, mutta sillä voi parantaa betonin ima-goa ja kilpailukykyä muihin materiaaleihin verrattuna.

”Hyödynnämme nykytekniikkaa eli 3D-mallinnusta ja 3D-tulos-tusta, jotka yhdistetään edistykselliseen muottitekniikkaan”, Punkki tarkentaa.

Consolis panostaa vahvasti

Parman emoyhtiö Consolis on jo varsin pitkällä pienehköjen 3D- kappaleiden valmistusprosessissa. Kuitubetonin osalta haasteet ovat ennen kaikkea valmistustekniikassa. Tähän mennessä työpajoissa on työstetty mallikappaleita, joiden painopiste on käytössä olevien val-mistusmenetelmien testauksessa ja esittelyssä.

Esimerkiksi Spider-kappale tuo esiin rakenteen siroutta ja sileää pintaa. Pilottivaiheessa oleva Drop-laatta on puolestaan esimerkki uudella tavalla karkeasta ja yksityiskohtaisesta pinnasta. Kauempaa se näyttää tavalliselta mattapinnalta, mutta lähempää tarkasteltuna siitä erottaa pienempiä yksityiskohtia.

”Nyt on aika kuunnella arkkitehtejä ja selvittää, millaisia 3D-kap-paleita ja pintoja meidän pitäisi valmistaa”, Consoliksen 3D-valmis-tustekniikan kehityksestä vastuussa oleva Topi Äikäs painottaa.

Drop-laatan puhdas muotokieli on ihanteellinen kiinnostavien pintojen sommitteluun.

PARMA 1

Laatu tehdään yhdessä R akentajalle kuluva vuosi ei lupaa kasvavaa voikerrosta leivän päälle. Rakennusteollisuus RT:n kevään suhdannekatsauksen mukaan talon-rakentamisen aloitukset putosivat viime vuonna kuluvan vuosituhannen

pohjakosketukseen. Positiivista lähivuosien ennusteissa on kasvu niin asuin- kuin toimitilarakentamisessa. Myös uuden infran rakentaminen vaatii merkit-täviä investointeja kaupungistumisen kiihtyessä.

Haastavassa markkinatilanteessa jatkuva liike on paras lääke matalasuhdan-teen sopeutuskipujen voittamiseksi. Uusien tuotteiden ja ratkaisujen rohkea kehittäminen, tuotantoprosessien johdonmukainen järkeistäminen, panostuk-set suunnitteluun ja tietomallien hyödyntämiseen, työturvallisuuteen ja henki-löstön osaamiseen ovat keinoja, joilla me Parmassa parannamme rakentamisen laatua ja tuottavuutta.

Kasvukeskusten vilkastuvassa rakentamisessa tarvitaan uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistä. Viihtyisien ja turvallisten asuin- ja työympäristöjen tehokasta kaupunkirakentamista tukevat innovatiiviset sovellukset, jotka pal-velevat kestävän rakentamisen periaatteita.

Tietomallintamisen hyötyjen todellinen ulosmittaaminen on mahdollista ra-kennushankkeissa, joissa eri osapuolet kytketään yhteistyöhön jo aikaisessa vai-heessa. Sujuvasta ja häiriöttömästä rakentamisesta hyötyvät kaikki toteutus-vaiheen osapuolet ja tilaaja saa parempaa laatua vastuullisten toimijoiden työn tuloksena.

Kädessäsi oleva PARMA-lehti on näyte tuoreimmista kädenjäljistämme ja toimintamme kulmakivistä. Halusimme painaa nämä näytöt perinteisesti pa-perille. Näin sinulla – hyvä lukija – on mahdollisuus valita hektisen sähköisen version sijaan levollisin paikka nautinnollisiin lukuhetkiin.

Haasta meidät rohkeasti uusiin konkreettisiin näyttöihin!

HANNU TUUKKALA TOIMITUSJOHTAJA

PÄÄKIRJOITUS

2 PARMA

Julkaisija Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fiPäätoimittaja Petri Kähkönen Toimittajat Sampsa Heilä, Niko Kilkki, Risto Pesonen, Sirkka Saarinen, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Ulkoasu Recommended Finland OyKirjapaino Grano OyPaperi Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

1 UUSIUTUMINEN: Betoni taipuu uusiin muotoihinKolmiulotteisten betoni­elementtien tuotantoa tutkittiin Suomessa jo 1980­ ja 1990­luvun taitteessa. Nyt uusia mahdollisuuksia tarjoaa kuitubetoni.

2 PÄÄKIRJOITUS: Laatu tehdään yhdessä

4 INFRA: Betoni on elementissään myös maan allaParman ratkaisut tuovat laatua ja kustannustehokkuutta myös raskaaseen infrarakentamiseen. Esimerkkejä löytyy Tampereen Rantatunnelista, Länsimetrosta ja Tytyrin kaivosalueelta Lohjalta.

8 ASUNNOT: Kehittyvä kerrostalo palvelee täydennysrakentamistaTekniikkaseinistä ja ­laatoista on iso apu Meri­Rastilan ahtaalla kerrostalotyömaalla.

10 TOIMITILAT: Stockmann harppaa Tuusulassa automaattiaikaanTuusulan Jusslassa avataan syksyllä 2015 Stockmannin jakelukeskus, jonka elementti­runko nousi Avaimet käteen ­toimituksena.

12 TULEVAISUUS: Kerralla kuntoon ja paikalleenParmassa LEAN­opit muuttuvat konkretiaksi ja hyviksi käytännöiksi.

13 SUUNNITTELU: Drumbeat lyö uutta tahtia mallintamiseen ja työnjakoonParma on mukana Tekesin Drumbeat­hankkeessa, jossa kehitetään uusia sähköisiä ratkaisuja tietomallien jakoon.

14 VASTUULLISUUS: Vastuuta itsestä, asiakkaista ja ympäristöstäVastuullisuudesta on tullut muu­tamassa vuodessa menestyvän yrityksen liiketoiminnan kivijalka. Parmassa se ohjaa jokaisen parmalaisen arkipäivää.

18 TURVALLISUUS: Työturvallisuuspäivänä tähdennettiin nollatoleranssiaMaaliskuun teemapäivänä tuotanto pysähtyi paitsi Parman tehtailla myös koko Consolis­konsernissa.

20 TULEVAISUUS: Betoniprofessori yhdistää teoriaa ja käytäntöäAalto­yliopiston materiaalitekniikan professori Andrezj Cwirzenin mukaan betoni pitää pintansa tärkeimpänä rakennusmateriaalina myös tulevaisuudessa.

22 KONKRETIAA: Palkittua ja kestävää betonirakentamistaParman osaamista löytyy jälleen monista palkituissa betoni rakennuskohteista.

24 KANSAINVÄLISYYS: Yhdessä enemmänJäreästä betonielementistä saadaan ketterä vientituote konserniyhteistyöllä.

26 PROFIILI: Paikkarista kasvoi pitkäpinnainen betonimiesHannu Katajamäellä on takanaan pitkä pätkä kotimaisen betoni­teollisuuden historiaa.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

PITKÄPINNAINENBETONIMIES

14

20

BETONIPROFESSORIYHDISTÄÄ TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

8

KEHITTYVÄ KERROSTALOPALVELEE TIIVISTÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISTA

TÄSSÄ NUMEROSSA

26

VASTUUTA itsestä, asiakkaista ja ympäristöstä

PARMA 3

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: HANNU JUKOLA JA JANNE SUNTIO

Parma on viime vuosina kehittänyt tuotteita ja palveluja myös järeään

infrarakentamiseen. Tulokset näkyvät: Parmalla on käynnissä

mittavia hankkeita Länsimetrosta Tampereen Rantatunneliin.

Erityisen vaativa sovellus on Koneen hissien testikuilu, jota

parhaillaan rakennetaan Tytyrin vanhaan kalkkikaivokseen.

B etonielementtien osuus infrarakentamisessa on ollut viime vuo-siin asti suhteellisen alhainen. Parman määrätietoinen työ oman infratuotteiston ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi on

kuitenkin alkanut tuottaa tulosta.Yksi sen avaimista on oma suunnitteluosaaminen. Sitä tarvitaan,

koska hankkeissa on yhdistettävä paitsi rakenne- ja asennustekniset myös logistiset ja valmistustekniset näkökohdat. Lisäksi infrahank-keille on ominaista pitkäkestoisuus ja kookkaiden rakenneosien tarve. Parma on onnistunut vastaamaan molempiin haasteisiin myös käy-tännössä.

”Rantatunnelin kokoisessa hankkeessa on voitava luottaa jokaisen materiaalitoimittajan toimituskykyyn. Elementtitoimitukset ajoittu-vat yli vuoden mittaiselle jaksolle. Jo alku on mielestäni osoittanut,

BETONI ON ELEMENTISSÄÄN MYÖS MAANettä valinta on osunut oikeaan myös laadullisesti”, sanoo tunneli-rakentamisen aluevastaava Harri Vehola Tampereen keskustan alitta-vaa Rantatunnelia rakentavasta Allianssista.

Allianssin päätoteuttaja on Lemminkäinen Infra Oy ja aluevastaava Vehola tulee Lemminkäiseltä. Allianssihankkeille ominaiseen tapaan tässä yli 180 miljoonan euron hankkeessa Lemminkäinen, rakennutta-jat Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki sekä suunnittelijat Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy ponnistelevat yhteisten, yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen. Etuna on, että kaikki ratkaisut on optimoitu kokonaisuuden ehdoilla.

”Maanalaisten betonirakenteiden osalta tämä johti siihen, että ele-menttien käyttö todettiin kauttaaltaan järkeväksi. Liukuvalu oli tun-nelien verhoiluratkaisuna harkinnassa, mutta siitä luovuttiin jo alku-

INFRA

4 PARMA

vaiheessa”, kertoo hankkeen kalliorakennetekninen pääsuunnittelija Olli Salo Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:stä.

Tunnelista maan päälle

Tampereen Rantatunnelin betonielementtiratkaisua puolsi myös innovaatio, jossa talotekniikka päätettiin sijoittaa erilliseen tekniikka-tunneliin eteläisen liikennetunnelin pohjoisreunaan. Toinen betoni-elementtejä suosiva linjaus oli se, että rakentamisessa pyrittiin alusta lähtien maksimaaliseen moduuliajatteluun.

Tämä innovaatio on tuonut projektijohtaja Esko Mularin mukaan merkittäviä kustannus- ja aikataulusäästöjä. Maaliskuuhun 2015 men-nessä tunnelilouhinnasta oli tehty kolme neljännestä, ja koko hankkeen

Tampereen Rantatunneli on massii-vinen infrahanke. työmaapäällikkö Timo Solja sen yhdessä erikoisuu-dessa, tekniikkatunnelissa.

Elementtitoteutus tuo projekti johtaja Esko Mularin mukaan selkeitä kustannus- ja aikasäästöjä.

PARMA 5

MAAN

valmiusaste oli yli 40 prosenttia. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2018.

Parman tähänastiset toimitukset ovat liittyneet tunnelirakentami-sessa tarvittaviin seinän alaosa-ja yläosaelementteihin sekä poistumis-tiekäytävän elementteihin. Elementtien kokonaismäärä on yli 5 000 kappaletta, joista alaosa- ja yläosaelementit on varustettu lämmön-eristein jo tehtaalla.

”Logistiikkakustannuksia vähensi elementtitehtaan sijainti tässä lähellä Kangasalla. Ahtaalla työmaalla ei ole tilaa varastoida tuotteita, vaan ne ajetaan tehtaan pihasta suoraan paikalleen”, Harri Vehola ker-too.

Nummelasta kuilut Koneelle

Parman tehdasverkoston eteläisempi lenkki Nummelassa on puo-lestaan toimitusvastuussa Uudenmaan infrakohteista. Niistä erikoi-simpiin ja vaativimpiin kuuluu Lohjan Tytyrissä sijaitsevaan, Nord-kalk Oy:n operoimaan kalkkikaivokseen rakenteilla oleva Kone Oyj:n koehissikuilu. Satoja metrejä syvään rakenteeseen tulee 40 päällek-käistä Parma-elementtiä, joiden rakenteellisessa perusideassa näkyy Parman omien konstruktöörien kädenjälki.

”Esitimme asiakkaalle konstruktiota, joka perustui optimoituun elementin muotoon ja sopivasti mitoitettuun asennuskehikkoon. Näin saimme rakenteen luotettavammaksi ja arvioidun asennusajan huomattavasti nopeammaksi”, perustelee suunnitteluinsinööri Arto Nieminen Parmalta.

Maanalaisen hissikuilun eli Tytyri High Risen asennukset alkavat toukokuun alussa. Urakkaa toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy, joka aloitti louhinnat työmaalla jo viime kesänä. Ensin louhittiin pilotti-reikä vanhasta kaivosluolasta alhaalta ylös, ja kevään aikana louhitaan varsinaista hissikuilua. Sitä mukaa kuin louhetta irtoaa, se pudotetaan pilottireiän kautta alas luolaan.

Betonityöt alkavat, kun kuilu on toukokuun alkuun mennessä lou-hittu.

”Ensin valamme kuilun mittoja vastaavan pohjalaatan, jonka koko on noin 10 x 10 metriä. Tämän jälkeen alamme kasata U-muotoisia elementtejä päällekkäin kolme kerrallaan. Tämä idea on tullut Par-malta. Se on minusta paras mahdollinen ja myös erittäin turvallinen ratkaisu tässä kohteessa”, kertoo työpäällikkö Olli Korhonen Lem-minkäiseltä.

Elementtien asennuksesta vastaava Asennuspalvelu Huuhka on jo suunnitellut omaa osuuttaan muun muassa tilaamalla sopivan asen-nuskaluston. Tässä tapauksessa tarvitaan asennuspäällikkö Jari Huuh-kan mukaan torninosturi, joka on varustettu riittävän pitkin vaijerein.

”Painoa on 16 tonnia per elementti. Alimmissa elementeissä on aika järeä kuormitus, mutta liitokset ovat hoidettavissa aivan normaa-lein ratkaisuin”, Huuhka toteaa.

INFRA

Koneen High Rise- testikeskus rakentuu Lohjan Tytyriin. Elementtitoimitukset alkavat kesän korvalla.

Pilari- ja lepotaso- sekä seinäelementtien

asennus on vaativa operaatio, sillä syvyyttä pystykuiluilla

on noin 50 metriä. Elementit ohjataan paikoilleen

radiopuhelimen avulla.

6 PARMA

T ällä hetkellä käynnissä olevista infrahankkeista Länsimetro on kaik-kein mittavin. Vuonna 2016 valmistuvan hankkeen työt ovat intensiivi-simmässä vaiheessaan, sillä töitä tehdään kaikilla asemilla ja asemien

välillä. Parman osuus on merkittävä erityisesti kaapelikaivojen ja tukimuuriele-menttien toimittajana. Ratapölkyt on toimittanut Parman sisaryhtiö Parma Rail.

Destia toteuttaa parhaillaan mittavaa ratalinjan rakennustyötä välillä Lautta-saari–Keilaniemi. Pituutta kyseisellä linjalla on 3,7 kilometriä, joten tukimuuri-elementtejä tarvitaan tuplatunneliin yhteensä 7,4 kilometriä.

”Parman toimitus on onnistunut erinomaisesti sekä reuna- ja pystykuilu- että maanpäällisten rakennusten elementtien suhteen”, kertoo Destian työmaapääl-likkö Esa Juhantila.

Juhantila viittaa pystykuiluelementeillä urakan sisältämien porras-, ilman-vaihto- ja paineentasauskuilujen elementtirakenteisiin. Parman toimitukseen sisältyvät näihin tiloihin tarvittavat pilari- ja lepotaso- sekä seinäelementit. Näi-den asennus on vaativa operaatio, sillä syvyyttä pystykuiluilla on noin 50 met-riä. Elementit ohjataankin paikoilleen radiopuhelimen avulla.

Myös tässä tapauksessa Parman omasta suunnitteluosaamisesta oli apua. Suunnitteluinsinööri Arto Nieminen toteaa yhdeksi keskeiseksi asiakkaan kanssa hioutuneeksi ratkaisuksi sen, että iv-pystykuilujen talotekniikka tuetaan nyt beto-nielementteihin.

”Kalliopintoihin tuettuna asennus olisi huomattavasti työläämpää”, Niemi-nen perustelee.

Helsinki suojaa kaapeleitaan

Suurjännitteisten sähkökaapeleiden suojaaminen betonielementeillä ei ole kau-punkiolosuhteissa uusi idea, mutta Suvilahti–Viikinmäki-kaapeliprojektin koko-luokka on ainutlaatuinen. Projektissa rakennetaan kaksi kuuden kilometrin mit-taista 110 kilovoltin kaapeliyhteyttä.

”Meillä on parhaillaan meneillään investointiohjelma, jonka tavoitteena on uusia teknisen elinkaarensa lopussa olevat suurjännitekaapeliyhteydet sekä rakentaa uutta kapasiteettia. Helsingissä suurjännitteiset kaapelit suojataan pää-sääntöisesti mekaanisesti betonielementeillä. Tällöin pienennetään ulkopuo-listen töiden aiheuttamia kaapelivaurioita ja varmistetaan luotettava sähkön-siirto”, kertoo Helen Sähköverkko Oy:n investointipäällikkö Markus Parviainen.

Reitin rakentaminen on edennyt tänä keväänä puoleen väliin. Projektin on määrä valmistua vuoden 2016 lopulla.

”Päädyimme Parmaan julkisen EU-hankinnan kautta. Parma täytti asetetut kelpoisuuskriteerit ja oli tarjouskilpailun vaatimukset täyttävistä tarjouksista kustannustehokkain.”

ELEMENTEILLE KÄYTTÖÄ MYÖS RAIDELIIKENTEESSÄ JA SÄHKÖNSIIRROSSA

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: TERO PALMU/LÄNSIMETRO JA PEKKA KIIRALA

Länsimetron ensimmäisen puoliskon kiskoasennukset ja asemarakentaminen ovat kiivaimmillaan. Parma on vastannut mm. kaapelikaivojen ja tukimuurielementtien toimituksista.

Suurjännitekaapeleiden suojaelementit matkaavat Helenin Suvilahti–Viikinmäki-projektiin. PARMA 7

A lati tiivistyvään ja korkeampaan täy-dennysrakentamiseen liittyy etenkin raideliikenteen solmukohtien lähei-

syydessä monia haasteita. Yhdeksi esimer-kiksi kelpaa Helsingin Rastilaan metroase-man kupeeseen nouseva 11-kerroksinen kerrostalo, jota Fira rakentaa VVO:lle. Koh-teeseen tulee 82 asuntoa.

”Tässä on korkea talo todella ahtaalla ton-tilla. Kaikki rakennusosat on tuotava mah-dollisimman valmiina kokonaisuuksina, jotta ne saadaan torninosturilla suoraan pai-kalleen. Tekniikkaseinän ja -laatan avulla saamme esivalmistusasteen huomattavasti tavanomaista korkeammaksi, kun talotek-niikkaa on integroitu rakenteisiin”, projekti-päällikkö Ville Sireni Fira Oy:stä selvittää.

Hän korostaakin, että suunnittelijoiden tiivis yhteistyö on koko hankkeelle keskeistä.

Helsingin Rastilan uusi 11-kerroksinen kerrostalo on esimerkki kohteesta, jossa Parman tekniikkaseinillä ja -laatoilla päästään sujuvampaan rakentamiseen ahtaalla tontilla. Maamerkin julkisivuille luo veistoksellista ilmettä noppamainen ja vapaasti sijoiteltava ulokeparveke.

”Big room -käytännöllä olemme luoneet laadukkaat suunnitelmat tähän monella tapaa vaativaan kohteeseen. Emme halunneet tyy-tyä tavanomaisiin ratkaisuihin, jotka ovat han-kalampia ja työläämpiä eivätkä vie kehitystä eteenpäin”, Sireni lisää.

Big room toi tilaa uusille ajatuksille

Hankkeen viikoittaiseen big room -työsken-telyyn ovat osallistuneet Firan ja suunnitteli-joiden lisäksi Parman edustajat. Tehokas esi-valmistus on ollut alusta alkaen yksi tärkeä lähtökohta. Siksi mukaan haluttiin innovatiivi-nen kumppani, josta Firalla ja sen kokoamalla suunnitteluryhmällä oli hyviä kokemuksia jo aiemmista hankkeista. Julkisivun ilmeen kan-nalta keskeinen, vapaasti sijoiteltava ulokepar-veke on yksi big room -työskentelyn tuloksista.

”Kohteen näyttävyys tulee nimenomaan ilmeikkäiden parvekejulkisivujen kautta. Parman ja big room -työskentelyn ansiosta olemme kehittäneet mainioita ratkaisuja, joille on tulevaisuudessa käyttöä muissakin kohteissa”, Sireni kiittelee.

Parvekkeista näyttävä reliefi maamerkkiin

Arkkitehti Jaakob Solla kohteen pääsuunnit-telijana toimivasta Arkkitehtitoimisto Konk-ret Oy:stä uskoo, että hankkeessa kehitetylle kompaktille elementtirakenteiselle parvek-keelle on paljon käyttöä esimerkiksi täyden-nysrakentamisessa.

”Laajat lasitetut parvekenauhat eivät vält-tämättä sovi vanhaan ympäristöön, jossa julkisivujen rytmi perustuu umpioihin ja

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO KONKRET

KEHITTYVÄKERROSTALOPALVELEE TIIVISTÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISTA

Innovatiivinen noppaparveke ja integroitua

talotekniikkaa

ASUNNOT

8 PARMA

T oimitusjohtaja Risto Pääjärvi Suunnittelu-tieto-Team Oy:stä on ollut Rastilan hank-keessa taloteknisenä asiantuntijana. Hän

on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä Parman kanssa tekniikkaseinän ja -laatan kehityksessä.

”Tekniikkaseinä toimii myös kantavana ja osastoivana seinänä. Se säästää arvokkaita asuin-neliöitä ja työmaalla tehtävää työtä verrattuna tavanomaisiin tekniikkahormitilaratkaisuihin”, Pääjärvi muistuttaa.

Tekniikkaseinän sisälle voidaan sijoittaa kaikki talotekniikan pystynousut.

”Rakennuksen korkeus lisää Retkeilijänkadulla erityisesti ilmanvaihtokanavien määrää. Osas-toiva tekniikkaseinä eristää palon lisäksi myös ääntä”, Pääjärvi sanoo.

Tekniikkalaatassa on esimerkiksi kylpyhuo-neessa valmiina viemäriputket, lattiakaivo ja sii-hen johtavat kallistukset sekä lattialämmityksen kaapelit tai putket.

Tekniikkaseinä säästää aikaa ja neliöitä

”Tekniikkalaatta säästää monilta työmaalla hankalasti tehtäviltä työvaiheilta, kosteuden aihe-uttamilta ongelmilta ja aikatauluviiveiltä, koska rakenteet kuivatetaan jo elementtitehtaalla.”

Pääjärven mukaan tekniikkaseinien ja -laatto-jen yleistymistä hidastaakin lähinnä tiedon puute. Asuntorakentamisessa ei ole tehty pitkään aikaan erityisen merkittäviä innovaatioita. Siksi asiat on totuttu tekemään kuten ennenkin.

”Uudenlaisista ratkaisuista kertominen on kui-tenkin osoittautunut erittäin palkitsevaksi, sillä niin monet osapuolet huomaavat saavansa niistä selvää hyötyä.”

Retkeilijänkadulla välipohjat tehdään jännite-tyistä massiivilaatoista. Ne mahdollistavat mm. lattialämmityksen integroinnin myös muualle kuin tekniikkalaattoihin.

”Retkeilijänkadulla massiivilaatan ontelolaat-taa matalampi rakenne kuitenkin hyödynnetään huonekorkeudessa”, Pääjärvi lisää.

niiden keskellä oleviin aukkoihin. Retkei-lijänkadulla noppamaiset parvekkeet on voitu sijoittaa vapaasti shakkiruutumaiseksi reliefiksi rakennuksen kahdelle pitkälle julki-sivulle. Näin ne muodostavat myös kauem-paa lähestyttäessä kiinnostavan aiheen alueen maamerkiksi muodostuvaan rakennukseen”, Solla sanoo.

Rakennuksen vertikaalisuutta korostetaan myös sileiden päätyjulkisivujen graafisella betonilla.

”Valmiina elementtinä julkisivuun nos-tettava noppamainen parveke on hyvä osoi-tus siitä, miten big room -työskentelyllä voi-daan kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi kaikki suunnittelijat käyttävät tieto-mallia, mikä on edistänyt tiimityöskentelyä ja suunnitelmien yhteensovittamista”, Solla sanoo.

Retkeilijänkadun kohteessa on talotek-niikkaseinän ja -laatan sekä uudenlaisen par-vekeratkaisun lisäksi sovellettu ja viety eteen-päin monia Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa tärkeinä pidettyjä asioita. Niillä haetaan rat-kaisuja, joilla palvellaan paremmin asukkaita, hankkeiden toteutusta sekä koko kaupunkia ja yhteiskuntaa.

”Yhteiskäyttöautoilla ja metroaseman läheisyydellä on voitu pienentää autopaik-katarvetta lähes kolmanneksella. Tiiviille ja vilkkaan liikenteen ympäröimälle tontille ei mahdu kunnollista pihaa, joten yhteiskäy-tössä oleva piha sekä kerho- ja saunatilat on sijoitettu parhaaseen paikkaan rakennuksen katolle”, Solla kertoo.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ

Retkeilijänkadusta rakentuu Rastilan uusi maamerkki. Noppamaiset parvekkeet on voitu sijoittaa vapaasti shakkiruutumaiseksi reliefiksi rakennuksen kahdelle pitkälle julkisivulle. Näin ne muodostavat myös kau-empaa lähestyttäessä kiinnostavan aiheen yhdessä graafisen betonin kanssa.

Big Room on työskentelytapa ja esimerkiksi työmaalla sijaitseva fyysinen tila, jossa raken-nushankkeen eri osapuolet kokoontuvat sään-nöllisin väliajoin ratkomaan ajankohtaisia asioita. Big Roomissa vastaukset ja palaute saadaan heti, mikä säästää aikaa ja vaivaa.

Big Room

PARMA 9

Tuusulan Jusslaan nousee Stockmannille uusi, iso ja tehokas jakelukeskus. Samat adjektiivit sopivat myös sen rakentamiseen. Massiivinen rakennus suunniteltiin mallintamalla ja täysbetoninen elementtirunko toimitettiin

Parman avaimet käteen -pakettina.

S tockmann keskittää Tuusulan uuteen jakelukeskukseen kaikki pääkaupunkiseudun varastotoiminnot. Samalla harpataan uuteen aikakauteen, kertoo yhtiön kiinteistöpalvelujen johtaja

Markku Linnamäki.”Siirrymme perinteisistä varastoista pitkälle automatisoituihin ja

robotiikkaa hyödyntäviin jakelukeskuksiin”, hän toteaa.Uuden varaston sijoitusvaihtoehtoja kuuluu olleen useita, mutta

kokonaisuus ratkaisi kisan Tuusulan voitoksi. ”Hyvä sijainti on tietysti ehdoton edellytys. Myönteistä oli sekin,

että yhteistyökumppanina on SRV, jonka kanssa olemme toteuttaneet Helsingin tavaratalon laajennuksen loppuosan. Kuvio täydentyi rahoi-tusneuvotteluissa, joiden tuloksena Henkivakuutusyhtiö Ilmarisesta tuli keskuksen investori ja meistä keskuksen vuokralainen.”

Kestävä, turvallinen ja toimiva

Stockmann hakee nyt kestäviä, turvallisia, toimivia ratkaisuja, jotka muuntuvat tarpeiden mukaan. Näyttävyyttä haetaan muualla.

”Käyttäjän ja investorin vaatimuksiin vastataan täyselementtirun-koisella, pinta-alaltaan 29 000 kerrosneliön rakennuksella”, kertoo puolestaan SRV Rakennus Oy:n projektijohtaja Saku Kosonen.

Tuote on hänen mukaansa teknisesti ja laadullisesti hyvä. Muunto-joustavalla rakenteella on myös pitkä elinkaari ja kilpailukykyinen hinta.

Myös Linnamäki on tyytyväinen betonirunkoon.”Esimerkiksi korkeavarastossa ei tarvita kuin yksi pilaririvi, joten

hyllystöjen sijoittelu on varsin vapaata”, Linnamäki jatkaa.

Avaimet käteen -toimituksesta iso apu

Hanke on edennyt juuri niin kuin on sovittu, mikä kiinteistöpalvelu-jen johtajan mukaan on poikkeuksellista nykyrakentamisessa. Jakelu-keskus valmistuu lokakuussa 2015 ja se otetaan käyttöön vaiheittain, varastoyksikkö kerrallaan.

Linnamäen lisäksi hankkeen etenemistä kiittelevät SRV:n Kosonen ja projektipäällikkö Tuomas Kaarlela.

STOCKMANN HARPPAA TUUSULASSA

AUTOMAATTIAIKAAN

TEKSTI: SIRKKA SAARINEN • KUVAT: SRV

TOIMITILAT

10 PARMA

Elementtirunko kokonaistoimituksena

J akelukeskuksen täyselementtirungossa on lähes 2000 betonielementtiä: TT- ja TEK-laattoja, ontelolaattoja, pilareita, esijännitettyjä palkkeja, sokkelielementtejä.

”Elementit tehtiin Nummelan, Ylöjärven, Hyrylän, Nurmi - järven, Ruskon, Uuraisen ja Nastolan tehtailla. Sokkeli-elementit toimitti yhteistyökumppa-nimme MH-Betoni”, Parman myynti-päällikkö Satu Parikka luettelee.

Parman pakettiin kuuluvan ele-menttisuunnittelun teki Insinööritoi-misto SRT Oy ja asennustyöt juotoksi-neen VIE-Rakennus Oy.

Kohde on muutenkin SRT:n hal-lussa, sillä yritys on jakelukeskuksen päärakennesuunnittelija. Koko suun-nittelu tehtiin mallintamalla.

Toimitusjohtaja Pauli Oksmanin mukaan jakelukeskuk-sen täyselementtirunkorakenne on selkeä.

”Pilarit, palkit, katto ja sokkelielementit ovat betonia, kevyet julkisivut puolestaan pelti-villa-pelti-elementtejä. Rakennus on perustettu lyöntipaaluille, kantava alapohja on paikallavalettu.”

20 metriä korkea varasto-osa on eriytetty matalam-masta rungosta liikuntasaumalla yhdeksi alueeksi. Korkean osan jäykistys poikkisuunnassa on tehty mastojäykistyksellä ja pituussuunnassa betoniristikoilla.

Matala osa on osittain välipohjallista, osittain väli-pohjatonta. Jäykistyksenä ovat pääosin pilarit.

Haastava kokonaisuus

Korkea, mutta kohtuullisen harva pilarirunko paaluperus-tukselle oli Oksmanin mukaan rakenteellisesti vaativa. Rakenteiden toimivuus ja stabiliteetti oli tutkittava huolel-lisesti. Massiivisimmat elementit vaativat erikoisratkaisuja.

”Korkean osan keskipilareiden sisälle asennettiin keven-nysputkia, mutta niille kertyi silti painoa yli 40 tonnia”, Oksman kertoo.

Vaativimmaksi osaksi hän nostaa aikataulun. Suunnit-telu ja elementtien valmistus piti limittää siten, että asen-nus eteni ilman katkoksia.

Viiteen lohkoon jaetun kohteen lohko 1:ssä ovat toimisto- ja iv-konehuone. Koska niiden elementit olivat tuotannollisesti vaativimmat, runkoasennus aloitettiin loh-kolta 2, rakennuksen korkeasta osasta.

”Logistiikkarakentaminen on meille tuttua. Tämä hanke on kui-tenkin lajissaan erityinen laajuutensa ja pitkälle viedyn varastoauto-maation takia”, miehet muistuttavat.

Rungon hankkiminen Parmalta avaimet käteen -periaatteella pal-velee tiukkaa rakennusaikataulua.

”Parman osaaminen saadaan hyödynnettyä täysipainoisesti, sillä runkotoimitukseen on sisällytetty myös elementtisuunnittelu”, Koso-nen huomauttaa.

Runkoasennus tahdittaa koko työmaata

Jakelukeskuksen työmaa käynnistyi huhtikuussa 2014 ja luovutus on lokakuun lopussa 2015. Perustusvaihe oli vaativa, sillä kohde joudut-tiin paaluttamaan ja perustamaan paalulaatalle.

Kaarlelan mukaan runkovaihe on tahdittanut koko hanketta, sillä heinä-lokakuulle aikataulutettu runkoasennusaikataulu oli erittäin kireä.

”Se toteutui täysin suunnitellusti, vaikka vaativat pohjaolosuhteet vaikeuttivat runkoasennuksen logistiikkaa. Massiivisten elementtien asennuksessa korostui myös työturvallisuus, jonka Parma otti tosis-saan”, SRV:n projektipäällikkö kiittelee.

Tuusulassa oli maaliskuussa meneillään sisävalmistusvaihe ja talo-tekniikka-asennukset. Korkeavarasto-osa luovutettiin käyttäjälle jo maaliskuun alussa varastojärjestelmän asennusta varten. Työmaan vahvuuden Kaarlela ennakoi kasvavan vielä noin 150:een.

Tuusulan jakelukeskuksen pinta-ala on massiiviset 29 000 neliötä. Ensi syksynä luovutettava kohde on paalutettu ja perustettu paalulaatalle. Satu Parikka

Stockmann hakee nyt kestäviä, turvallisia, toimivia

ratkaisuja, jotka muuntuvat tarpeiden

mukaan.

PARMA 11

P arma on panostanut jo muutaman vuo-den ajan määrätietoisesti LEAN-filoso-fiaan, jolla parannetaan yksissä tuumin

oman tekemisen laatua, toimitusvarmuutta ja tätä kautta asiakastyytyväisyyttä. Positiiviset tulokset näkyvät sekä tehtailla että työmailla.

”Joka päivä pikkuisen paremmin”, oli kiek-koleijonille ensimmäisen MM-kullan tuo-neen Curre Lindströmin motto.

Sama lause kuvaa hyvin myös LEAN-ajat-telua, jota Parma on ajanut sisään tuotanto-laitoksillaan jo parin vuoden ajan. LEANiin kuuluva 5S-kehitysportaikko on suomen-nettu yhtiössä selkokielelle, joka avautuu jokaiselle parmalaiselle.

Englanninkielisten konsulttitermien (Sort, Set, Shine, Standardize, Sustain) sijaan Par-massa puhutaan sortteeraamisesta, systema-tisoinnista, siisteydestä, standardisoinnista ja seuraamisesta.

”Kyse on lopulta hyvin arkisista omaan työhön ja työympäristöön liittyvistä asioista, joilla oma ja kaverin työ saadaan sujumaan sutjakkaammin, laadukkaammin ja fiksum-min. Samalla varmistetaan, että tuotanto pysyy tarkasti aikataulussaan suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen asti”, tiivistää LEAN-päällikkö Arto Pitkämö.

Jatkuvan parantamisen mallia on viety käytäntöön pilotissa Forssan seinätehtaalla.

Parma on perinteisesti saanut hyvää palau-tetta toimitusvarmuudesta ja luotettavuu-desta.

Hyvää kuitenkin voi ja LEAN-oppien mukaan myös pitää parantaa, Pitkämö täh-dentää.

”Nykyaikainen rakennustyömaa toimii lähes minuuttiaikataululla. Siksi sen jokaisen lenkin on oltava paikallaan ja ajoitusten koh-dallaan. Meidän tavoitteemme on, että asia-kas saa tilaamansa tuotteen virheettömänä, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.”

Saumatonta yhteistyötä

Parman kohdalla aikataulu- ja toimitusvar-muuskriteerit korostuvat entisestään, sillä elementit ovat kiistatta yksi rakennusprojek-tien kriittisimmistä toimituksista. Yhteistyön onkin oltava joka portaassa saumatonta.

”Jo muutaman tunnin viivästys toimituk-sessa voi pysäyttää koko työmaan. Etenkin vilkkaalla keskusta-alueella sijaitsevan koh-teen aikataulut ja logistiikka saattavat mennä yhden myöhästymisen takia uusiksi myös seuraavina päivinä.”

”Jokainen ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa asiakkaalle”, Pitkämö toteaa.

Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos työ-maalle toimitetuissa elementeissä havai-taan puutteita tai ne joudutaan vaihtamaan. Kalenterissa se tarkoittaa helposti viikon vii-västystä ja turhia kustannuksia kaikille osa-puolille.

”Kerralla valmiiksi -periaate sitoo meitä kaikkia myynnistä suunnitteluun ja tuotan-nosta työmaalle. Käytännössä se tarkoittaa avointa tiedonkulkua, turhien työvaiheiden karsimista sekä entistä selkeämpää vastuuta lopputuloksesta”, Pitkämö listailee.

Tänä vuonna LEAN-oppeja viedään teori-asta entistä selkeämmiksi käytännöiksi mm. Kangasalan, Nummelan ja Hyrylän tehtailla.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

TULEVAISUUS

Parmassa LEAN taipuu teoriasta hyviksi käytännöiksi

Kerralla kuntoon ja paikalleen

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA PEKKA KIIRALA

SORTTEERAA

SYSTEMATISOI

STANDARDOI

SIIVOA

SEURAA

12 PARMA

M itäpä jos työmaa-tarkastukset, tava-ratilaukset, lomakkeiden täytöt, kuvien jakamisen tai työkoneiden

huolto-ohjelmien tarkistukset voisikin tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti tablet-tie-tokoneella tai älypuhelimella?

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVA: SHUTTERSTOCK

Tietomallinnus lisää vauhdilla suosiotaan ja sen ympärille syntyy jatkuvasti uusia sovelluksia. Parma on mukana Tekesin Drumbeat -hankkeessa, jossa

kehitetään sähköisiä ratkaisuja tietomallien jakamiseen ja käyttöön internetissä.

Tämä voi olla jo muutaman vuoden päästä arkea työmailla, tehdashalleissa ja suunnitte-lutoimistoissa, mikäli Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmaan kuuluva Drumbeat-hanke etenee suunnitellusti maaliinsa. Sen tavoitteena on luoda avoin ja hajautettu verkkopalveluym-

päristö, johon eri toimijat voivat kehittää sovelluksia, mobiiliapplikaatioita ja muita palveluja.

BIM-tietokannoista poiketen Drumbeatissa hyödynnetään verkkopohjaista arkkitehtuuria. Se mahdollistaa rakennusosatasoisen tiedon julkaisun, hallinnan ja käytön sekä helpottaa linkitetyn tiedon saatavuutta ja hallintaa.

Hankkeessa kehitetään avoimen lähde-koodin periaatteella DRUMBEAT-palve-linohjelmisto sekä sitä hyödyntäviä sovel-luksia ja palveluja rakennusprojektien ja kiinteistönylläpidon toimijoille.

Paljon helpotusta työnjohdolle

Parman lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tekla Oy, Solibri Oy, Granlund Oy, Progman Oy, Skanska, Aalto-yliopisto ja VTT.

Parman suunnittelujohtaja Juha Rämön mukaan Drumbeat tarjoaa rakennusalan toimijoille monia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa ja kilpailukykyä.

”Hankkeessa sovelletaan rakennusalan SHOK-yhtiö RYM Oy:n jo aiemmin päät-tyneen DRUM-ohjelman tuloksia. Niiden pohjalta on saatu käyntiin merkittävää tut-kimusta ja kehitystyötä, joka tuo suomalais-yrityksille selkeää kansainvälistä kilpailu-etua”, Rämö vakuuttaa.

Parmassa tietomalleihin liittyvää tietoa aiotaan hyödyntää asteittain kaikissa yhtiön toimintaprosesseissa. Samalla helpotetaan työnjohtajien roolia tehdasolosuhteissa vähentämällä esimerkiksi paperisten lomak-keiden täyttöön ja arkistointiin liittyvää tus-kaa.

Rämö vertaakin uusien sähköisten työ-kalujen käyttöönottoa kävelemiseen. Alku sujuu usein horjuen, mutta harjoittelemalla ja rajoja kokeilemalla harjaantuu.

”Perimmäisenä ideana on parantaa tie-donkulkua ja välittää ajantasaista tietoa kai-kille projektissa mukana oleville. Jatkossa laitteet ja ohjelmistot eivät ole pelkästään tukena, vaan niiden avulla voidaan tehdä myös tarkastuksia ja tuotevalmistukseen liit-tyviä töitä”, Rämö visioi.

DRUMBEATlyö uutta tahtia

mallintamiseen ja tiedonjakoon

drumbeat.fi

SUUNNITTELU

PARMA 13

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK

Vastuullisuudesta on tullut muutamassa vuodessa

menestyvän yrityksen liiketoiminnan kivijalka. Parmassa

sen periaatteet ohjaavat jokaisen parmalaisen arkipäivää.

V anha kansanviisaus muistuttaa, että hyvillä teoilla on taipu-musta kertautua ja säteillä hyvää myös ympärilleen. Paha kello puolestaan kalkattaa kuuluvasti ja kiusallisen pitkään.

Vertaus pätee hyvin myös yritysvastuuseen. Toimitusjohtaja Hannu Tuukkalan mukaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun perusarvojen pitää näkyä joka päivä parmalaisten ja tätä kautta myös asiakkaiden arjessa – Parman asiakkaan on voitava luottaa siihen, että tuotteet on valmistettu vastuullisesti ja kestävällä tavalla.

”Meillä vastuullisuus lähtee yhteisistä sisäisistä pelisäännöistä, joita jokaisen on omassa työssään kunnioitettava. Johtamistyössäni perus-asioita ovat läpinäkyvyys, tosiasioiden tunnustaminen ja halu paran-taa toimintaamme joka päivä” Tuukkala kiteyttää.

Henkilöstöstä, asiakkaista ja kumppaneista pidetään toimitusjoh-tajan mukaan parhaiten huolta, kun oma kilpailukyky, taloudellinen tulos, työturvallisuus ja työilmapiiri ovat kunnossa.

”Luonnollisesti myös tuotteiden ja palveluiden on oltava luotet-tavia ja ympäristöystävällisiä koko elinkaarensa ajan”, Tuukkala lisää.

Tarkka talous takaa tulevaisuuden

Taloudellinen vastuu konkretisoituu päivittäisiin päätöksiin, joilla Parman taloutta ohjataan pitkäjänteisesti vankempaan ja kestäväm-pään suuntaan.

”Taloudellisesti terveellä yrityksellä on aina parhaat mahdollisuu-det palvella asiakkaitaan, henkilöstöään ja sidosryhmiään. Taloudes-taan huolehtiva yritys tuottaa ympärilleen hyvinvointia myös erilais-ten verojen kautta”, talousjohtaja Teppo Perkkiö painottaa.

Parman ympäristövastuu kattaa koko tuotantoketjun suunnittelusta lopputuotteisiin ja palveluihin. Sen kulmakivenä on elinkaariajattelu eli tuotteiden pitkä käyttöikä, huoltovapaus sekä energiatehokkuus.

VASTUUTA itsestä, asiakkaasta ja ympäristöstä

14 PARMA

Parman asiakkaan on voitava luottaa siihen, että tuotteet on valmistettu vastuullisesti ja kestävällä tavalla.

PARMA 15

”Suunnittelussa pyritään aina rakenteiden ja materiaalien opti-mointiin. Tuotannossa puolestaan minimoidaan materiaalihukkaa ja lisätään kierrätystä. Myös uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa jatkuvasti. Fossiilisesta energiasta siirrytään bioenergiaan ”, suunnitte-lujohtaja Juha Rämö luettelee.

Parman päästö- ja lupa-asiat pidetään tarkasti ajan tasalla. Kaik-kien tehtaiden ympäristöluvat päivitetään säännöllisesti. Tänä vuonna yhtiössä sertifioidaan ISO 50001-standardin mukainen energiatehok-kuuden hallintajärjestelmä. Lisäksi Parmalla on valmiudet LEED ja BREEAM -ympäristöluokituksiin.

”Laaja tehdasverkoston ja tuotannonohjauksen ansiosta voimme optimoida kuljetusmatkat, mikä on aina myös ympäristön etu. Suurin osa betonin kiviaineksesta saadaan varsin läheltä tehtaita”, Rämö lisää.

Ympäristötavoitteita 2015• ENV-seuranta kvartaaleittain

(energia ja raaka-aineet)• Loissähkön minimointi• Sähkönkulutuksen seuranta ja

korkeiden pohjakuormien selvittäminen• Parma on hakemassa ISO 50001

-energiatehokkuusstandardia. Sen myötä kulutusta ja säästöjä voidaan seurata entistä systemaattisemmin.

Vastuullinen johtaminen

Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristö-vastuun perusarvojen pitää näkyä joka päivä parmalaisten ja tätä kautta myös asiakkaiden arjessa

Talousvastuu

Taloudellinen vastuu konkretisoituu päivit-täisiin päätöksiin, joilla Parman taloutta ohjataan pitkäjänteisesti vankempaan ja kestävämpään suuntaan. Taloudellisesti terveellä yrityksellä on aina parhaat mah-dollisuudet palvella asiakkaitaan, henkilös-töään ja sidosryhmiään.

20%

80%Biovoima

Maakaasu

Fossiilisten polttoaineiden ja biovoimaloiden osuus

­75%

2002

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

2015

Lämmitysenergian aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 2002–2015 (tn)

VASTUUTA itsestä, asiakkaasta ja ympäristöstä

Hannu Tuukkala toimitusjohtaja

Teppo Perkkiö talousjohtaja

Juha Rämö suunnittelujohtaja

16 PARMA

Terveellisesti ja turvallisesti

Tuotannossa vastuullisuus konkretisoituu tuotantojohtaja Sami Pur-tolan mukaan työ- ja tuoteturvallisuuteen, laatuun ja ympäristöoh-jeisiin. Raaka-aineita käytetään taloudellisesti ja ympäristöasiat huo-mioiden.

”Vastuullisuuteen kuuluu myös se, että valmistamme tuotteet tar-kasti suunnitelmien mukaisesti, sovitussa kustannustasossa ja hoi-damme toimitukset oikeaan aikaan”, Purtola tiivistää.

Tuotevastuussa korostuvat terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Parma käyttää kotimaisia luonnonmateriaaleja, joista ei aiheudu ter-veysriskejä. Rakennusmateriaalina betoni on jo itsessään turvallinen, olipa kyse palo-, ääni- tai kosteusriskeistä.

”Tuotevastuuseen kuuluu luonnollisena osana asiakastyytyväisyys, jota mittaamme projektikohtaisesti ja reaaliajassa. Saatu palaute ohjaa kehitystyötä” tiivistää myyntijohtaja Jarmo Viljanen.

Reklamaatioille on luotu Parmassa yksi yhtenäinen käsittelypro-sessi. Lisäksi asiakkailla on käytössään yhtiön asiantuntemus suunnit-telusta valmistukseen ja asennukseen saakka.

Kaveria ei jätetä

”Hyvällä työpaikalla on vain yksi peli ja yhdet säännöt”, tiivistää hen-kilöstöjohtaja Katriina Lehtonen vastuullisen henkilöstöpolitiikan pääperiaatteet.

Käytännössä se tarkoittaa, että henkilöstöä kohdellaan kaikissa yksiköissä tasavertaisesti, tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja kaik-kia lakipykäliä noudattaen. Sosiaalisen vastuun mukaisesti Parmassa panostetaan esimiestyöhön sekä huolehditaan henkilöstön osaami-sesta ja hyvinvoinnista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

”Tähän kuuluvat koulutuksen ja tehtäväkierron lisäksi mm. mah-dollisuus perhevapaisiin ja ennenaikaisiin eläkejärjestelyihin. Miehi-sellä toimialalla otamme myös tasa-arvoasiat vakavasti”, Lehtonen lisää.

Samalla henkilöstöjohtaja muistuttaa, että sosiaalinen vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuksia. Käytännössä se tarkoittaa jokai-selta parmalaiselta huolenpitoa omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Tämä on myös yksi olennainen osa Parma-henkeä.

”Jokaisen velvollisuutena on reagoida ja tarjota apua, jos työkave-rilla on huolia tai murheita”, Lehtonen tähdentää.

Sosiaalinen vastuu

Parmassa panostetaan esimiestyöhön sekä huolehditaan henkilöstön osaami-sesta ja hyvin voinnista mahdollisim-man kokonaisvaltaisesti.

Työturvallisuus 2015• Tavoitteena nollatoleranssi• Turvallisuushavainnot

2 kpl/henkilö• Sairauspoissaolot 4,0 %

Asiakaspalaute (1–5)

4+

4+LAATU

TOIMITUS- VARMUUS

4REKLA- MAATIOIDEN HOITO

Sami Purtola tuotantojohtaja

Jarmo Viljanen myyntijohtaja

Katriina Lehtonen henkilöstöjohtaja

PARMA 17

Työturvallisuuspäivänä tähdennettiin

nollatoleranssiaKahvakuula- ja keppijumppaa, pelastus-, sammutus- ja koneenkäyttöharjoituksia

sekä työturvallisuusluentoja. Siinä agendaa, jota käytiin läpi Parman tehtailla työturvallisuuspäivänä.

TURVALLISUUS

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: KATJA ERIKSSON

Koko konsernin kattava työturvallisuuspäivä on Consolikselta iso

vuosittainen satsaus, jota myös henkilöstö arvostaa.

18 PARMA

S uomalaisen betoniteollisuuden tavoit-teena on nousta työturvallisuudessa alansa globaaliksi ykköseksi kuluvan

vuoden loppuun mennessä.Parma on betonoinut saman tavoitteen

omaan työturvallisuustyöhönsä jo vuosia sit-ten ja tulokset näkyvät. Tapaturmataajuus on pudonnut noin kolmasosaan vuoden 2007 tasosta ja Parma on menestynyt hyvin myös betoniteollisuuden vuosittaisissa yritysvertai-luissa.

Vuoden 2014 saldona oli yritysvertailun ykköstila: kymmenen parhaan tehtaan jou-kossa oli peräti kahdeksan Parman tuotanto-laitosta. Elementtitehtaat-sarjassa Parma oli paras yritys myös vuosina 2012 ja 2013.

Turvapäällikkö Kimmo Oinosen mukaan teema otetaan koko Consolis-konsernissa vakavasti, sillä työturvallisuuspäivänä 20. maaliskuuta työt pysähtyivät Suomen ohella

yhtiön kaikissa muissakin yksiköissä yli 30 maassa.

”Tämä on Consolikselta iso vuosittainen satsaus, jota myös henkilöstö arvostaa. Työ-turvallisuus kulkee aina käsi kädessä työ-hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työn laa-dun kanssa”, Oinonen muistuttaa.

Parmassa työturvallisuuspäivän ohjelma ja aikataulut laaditaan paikkakuntakohtai-sesti. Ideana on, että päivä tarjoaa oppia ja opastusta paitsi tuotannon myös myynnin, markkinoinnin, suunnittelun ja hallinnon henkilöstölle.

Esimerkiksi Nummelassa oli tarjolla nos-tureiden ajokoulutusta, ensiapu-oppia, sam-mutusharjoituksia, turvavälineiden esitte-lyä sekä kahvakuula-jumppaa. Päivän päätti koko henkilöstön pelastautumisharjoitus, josta saatiin myös palaute pelastuslaitoksen ammattilaisilta.

Consolis-konsernin vuosittainen työ turvallisuus päivä pysäytti tuotannon yhtiön kaikilla tehtailla. Nummelassa oli ohjelmassa mm. palo- ja poistumis harjoituksia, tauko-liikuntaa ja turvaluentoja.

PARMA 19

Kuinka päädyit professoriksi Aalto-yliopistoon Espooseen?

loin tähdätä professorin uralle vuositu-hannen vaihteessa, kun aloitin työni tut-kijana. Ennen sitä tein monenlaisia

rakennusalan töitä Puolassa ja autoin myös isää hänen rakennusyrityksessään. Maa- ja vesirakenta-minen tulivat tutuiksi jo teini-iässä. Myöhemmin tarjoutui mahdollisuus tutkia rakennusmateriaaleja ja kiinnostuin aiheesta tosissaan. Into kehittää uusia materiaaleja ja teknologioita on ollut sammumaton. Tätä taustaa vasten professuuri on ihan luonteva askel omalla uralla.

Olet työskennellyt vuosien varrella muun muassa Consoliksessa ja tunnet tätä kautta myös Parman. Millaisia muistoja niihin liittyy?

Olin tosiaan kolme vuotta Consoliksen tutkimus- ja tuotekehitysosastolla yliopistotyöni ohessa. Se oli arvokasta aikaa, joka palautti minut vuosien tutki-muksen ja opetuksen jälkeen takaisin alan todellis-ten pulmien ja kehityshaasteiden pariin. Consolis ja Parma jäivät mieleen yhtiöinä, jotka panostivat paljon uusiin materiaaleihin ja teknologisiin ratkai-suihin. Heille on kertynyt valtavasti alan tietotaitoa, jota toivottavasti pääsemme hyödyntämään tule-vissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN/JOUNI PUNKKI • KUVA: PEKKA KIIRALA

Aalto-yliopiston materiaalitekniikan professori Andrzej Cwirzen uskoo, että betoni pitää pintansa keskeisenä rakennusmateriaalina myös tulevina vuosina. Uusien innovaatioiden ja nanoteknologian ansiosta siitä saadaan entistä kestävämpää, kevyempää ja muovautuvampaa. Tämä tarjoaa betonille monia uusia käyttökohteita, Cwirzen vakuuttaa.

Millaisena näet yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön? Miten sitä pitäisi kehittää?

Tuntumani on, että takavuosina yhteisiä, molem-pia hyödyttäviä tutkimushankkeita oli enemmän. Tässä olisi paljon kasvuvaraa ja yhteistyötä pitää lähivuosina vahvistaa merkittävästi. Yliopistoissa voidaan tehdä tutkimuksia, jotka ovat yrityksille usein mahdottomia toteuttaa. Kallista rinnakkais-tutkimusta ei kannata tehdä, vaan saattaa yhteen sellaisia tutkimustiimejä, joiden osaamisesta hyö-tyvät kaikki osapuolet.

Pureudutaanpa seuraavaksi betoniin. Kuinka vertaisit sitä muihin rakennusmateriaaleihin?

Betonin perusraaka-aine on Portlandin sementti, jonka hiilijalanjälki on varsin korkea. Kun sement-tiä käytetään globaalisti valtavia määriä päivittäin, sitä on myös helppo syyttää osuudesta nykyisiin päästö-ongelmiin. Raaka-ainetta voidaan kuitenkin tuottaa selvästi nykyistä ympäristöystävällisemmin ja tähän on myös panostettava.

Rakennusmateriaalina betoni on edelleen lyö-mätön. Sen tuotanto on edullista ja helppoa, lisäksi

BETONIPROFESSORIYHDISTÄÄ TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

TULEVAISUUS

20 PARMA

raaka-aineet löytyvät usein läheltä. Betoni on kestä-vää ja taipuu moniin muotoihin. Se on myös monissa massiivisissa kohteissa ainoa mahdollinen vaihto-ehto.

Lisäksi kannattaa huomata, että lähes kaikki beto-nin ainesosat ovat peräisin luonnosta. Se on pitkäikäi-nen materiaali, joten rakennuksen elinkaaren aikai-sista päästöistä betonin tai sementin osuus on pieni. Haasteista huolimatta betoni tulee olemaan tulevai-suudessa selkeästi tärkein rakennusmateriaali.”

Millaisiin teemoihin alan tutkimuksessa pitäisi keskittyä?

Tuotantoketjun lisäksi on panostettava entistä enemmän vaihtoehtoisten ja kestävien materiaa-lien tutkimukseen. Portland-sementille on löydet-tävä tai kehitettävä korvaaja, joka on yhtä lujaa, hel-posti saatavaa ja edullista.

Itse näen, että betonissa on paljon enemmän potentiaalia kuin yleensä oivalletaan. Siitä saadaan entistä lujempaa ja kestävämpää ilman lisäkustan-nuksia tai monimutkaisia tuotantoprosesseja. Myös betonipinnoissa on paljon kehitysmahdollisuuksia.

Samoin tutkittavaa riittää edelleen mm. kovet-tumiseen liittyvissä kemiallisissa prosesseissa sekä mallintamisessa.”

Millaisia visioita sinulla on betonin tulevaisuudesta?

Uudet betonimateriaalit ja nanoteknologia mah-dollistavat todella ohuet kuorimaiset rakenteet, jotka on integroitu suoraan digitaaliseen tuotan-toprosessiin. Betonilla voidaan toteuttaa likipitäen mitä tahansa muotoja, muotit valmistuvat robot-tien avulla ja lopputulos syntyy 3D-tulostimella. Värien ja pintojen osalta rajana on vain suunnitte-lijoiden mielikuvitus. Samalla tavoin betonista voi-daan tehdä joko erittäin kevyttä tai äärimmäisen painavaa, käyttötarpeen ja kohteen mukaan.

Olen vakuuttunut, että betoni vielä hyväksytään taloudellisimmaksi ja ympäristöystävällisimmäksi rakennusmateriaaliksi, jonka hiilijalanjälkeä ei kukaan enää kyseenalaista.”

KUKA?ANDRZEJ CWIRZEN, s. 1973• DI 1998, Tekniikan tohtori 2004• Betonitekniikan dosentti, rakennusmateriaali­

tekniikan professori Aalto­yliopistossa• Ollut Suomen lisäksi vierailevana tutkijana mm.

Australiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Kanadassa• Kehittänyt mm. hiilen nanotekniikan

soveltamista Portland­sementtiin sekä korkea­ ja ultrakorkealujuuksisten betonilaatuja

PARMA 21

PALKITTUA JA KESTÄVÄÄ BETONIRAKENTAMISTAParma on ollut jälleen mukana lukuisissa palkituissa rakennuskohteissa,

jotka ovat keränneet kehuja niin arkkitehtuurista kuin kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta suunnittelusta ja toteutuksesta.

KONKRETIAA

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MARITTA KOIVISTO, PEKKA KIIRALA, ESPOON RAKENNUSVALVONTAKESKUS, SKANSKA JA ESA KYYRÖ

ESPOON RAKENNUSLAUTAKUNNAN HURRAA-PALKINTO

RAKENNUS- INSINÖÖRILIITON TUNNUSTUS

ICONIC AWARDS ARKKITEHTUURI-PALKINTO

HYVÄN RAKENTAMISEN PALKINTO

SOLO SOKOS HOTEL TORNI, TAMPERE ESPOON TÄHYSTÄJÄ, ULAPPATORI, ESPOO MONITOIMITALO KASTELLI, OULU EVENTES BUSINESS GARDEN, ESPOO

22 PARMA

V uosi 2014 oli rakennusalan suhdannemittarien perusteella tasapaksu. Matkan var-relle kuitenkin mahtui myös monia valopilkkuja ja rakennuskohteita, jotka tulevat pysymään modernin betonirakentamisen tunnusmerkkeinä vielä vuosikymmeniä.

Merkittävimmissä palkituissa kohteissa näkyy vahvasti myös Parman kädenjälki. Porin Puuvilla palkittiin mm. Vuoden Porilaisena Mainetekona ja lisäksi se sai Vuoden Kauppa-keskusteko -palkinnon. Maailman parhaaksi tietomallinnuskohteeksi Puuvilla valittiin jo vuotta aiemmin.

Tampereen uudeksi maamerkiksi noussut tornihotelli puolestaan pokkasi Hyvän rakentamisen palkinnon ja Ulappatori keräsi kehut graafisesta betonistaan. Massiivinen ja monipuolinen Kastellin monitoimitalo sai tunnustusta Rakennusinsinööriliitolta ja Eventes Business Garden Espoon kaupungilta.

Luottoa löytyy

Markkinointipäällikkö Petri Kähkösen mukaan palkin-tosade kertoo selkeästi siitä, että Parman osaamiseen luo-tetaan nyt laajalla rintamalla.

”Palkitut kohteet ovat olleet mittavia, haasteellisia ja pitkälle räätälöityjä. Meille tämä sopii, sillä olemme panostaneet määrätietoisesti mm. tietomallinnukseen, laatuun, toimitusvarmuuteen ja logistiikkaan. Graafi-nen betoni puolestaan avaa aivan uusia mahdollisuuksia”, Kähkönen listaa.

Työn alla on monia mielenkiintoisia kohteita uusiksi näytöiksi. Listalta löytyvät mm. Pauligin alueen mokka-kortteli Helsingissä, Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi Porin kampus, Järvenpään uusi sosiaali- ja terveys-keskus, Riikinnevan ekovoimala Leppävirralla, Fifaxin kalanviljelylaitos Ahvenanmaalla sekä Valion uusi väli-palatehdas Riihimäellä.

MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE

VUODEN PORILAINEN MAINETEKO

VUODEN KAUPPAKESKUS- TEKO

KAUPPAKESKUS PORIN PUUVILLA

PARMA 23

V irolaisen AS E-Betoonelementin eli EBEn toimitusjohtaja Vaido Leosk kiteyttää asian osuvasti:

”Kansainvälinen yhdessä tekeminen on väistämättä tätä päivää alasta riippumatta. Monet lähialueen sisaryhtiöistä ovat pitkä-aikaisia kumppaneitamme ja yhteistyö vain tiivistyy”.

Kysyimme Itämeren alueella toimivien Consolis-yhtiöiden toimitusjohtajilta heidän näkemyksiään siitä, mitä etua sisaryritysten välisestä työskentelystä on. Leosk sekä Par-man Hannu Tuukkala, ruotsalaisen Sträng-betongin Fredrik Holst ja pohjoissuoma-laisen Rajavillen Juhani Toivonen olivat vastauksissaan hyvin yksimielisiä: asiakkaat ovat yhteistyön suurimmat hyötyjät.

Kun naapurissa tiedetään tarkalleen, mihin toinen pystyy ja milloin, tämä mah-dollistaa joustavan tuotannonsuunnittelun.

TEKSTI: NIKO KILKKI • KUVAT: E-BETOONELEMENT, PARMA, RAJAVILLE JA STRÄNGBETONG

YHDESSÄENEMMÄN

Itämeren alueen Consolis-yhtiöiden aktiivinen yhteistyö todistaa, että tonnien painoinen betonielementti on kannattava ja ketterä vientituote.

Yhteistä työnjakoa lisäämällä kasva-tamme tehokkuutta ja tuottavuutta.

Hannu Tuukkala, Parma Oy SUOMI

Yhteistyöprojekteilla tasapainottamme ruuhka-aikojen ja hiljaisempien markki-noiden välisiä eroja.

Juhani Toivonen, Rajaville Oy SUOMI

Elementtejä liikkuu rajojen yli tasaiseen, jatkuvasti kasva-vaan tahtiin.

Fredrik Holst, Strängbetong AB RUOTSI

Aikataulujen ja laa-dunvalvonnan täy-tyy pitää kutinsa, kun toimitamme sisaryhtiöillemme.

Vaido Leosk, AS E-Betoonelement VIRO

KANSAINVÄLISYYS

24 PARMA

Asiakkailla se taas näkyy pitävinä aikatau-luina, laajempana tuotevalikoimana ja kus-tannustehokkuutena.

”Yhdessä olemme enemmän asiakkail-lemme”, Hannu Tuukkala summaa yhteiset ajatukset.

Uusia mahdollisuuksia ja korkeaa laatua

Kotimainen laatu on monelle suomalaiselle käsite, josta ei tahdota tinkiä. Eikä tarvitse-kaan. Esimerkiksi virolaisen AS E-Betoo-nelementin tehtailla on paikallisten ser-tifikaattien lisäksi Inspectan myöntämät FI-sertifikaatit. EBE toimittaa Parman pää-kaupunkiseudun rakennuskohteisiin vuosit-tain suuria määriä elementtejä.

”Työskentelemme jatkuvasti EBEn kanssa asuin-, toimitila- ja infrarakentamisen koh-teissa. He muun muassa valmistivat lähes 900 kappaletta kaarevia kattoelementtejä Kehäradan tunneleihin”, Tuukkala kuvailee jo vuosien ajan systemaattisesti ja määrätie-toisesti kehittynyttä yhteistyötä.

Pohjoiskalotin alueella toimiva Rajaville ja Strängbetong ovat myös helpottaneet yhteisten asiakkaittensa elämää. Jo pelkäs-tään maantieteestä tuleva etu on merkit-tävä. Pohjois-Suomessa sijaitsevilta Rajavil-len tehtailta elementit siirtyvät huomattavan nopeasti rajan toiselle puolelle sen sijaan, että ne kaikki pitäisi tuoda eteläisestä Ruot-sista saakka.

”Yhteiskapasiteettimme Strängbetongin kanssa on mahdollistanut suurtenkin toimi-tuserien toteuttamisen lyhyessä ajassa. Toi-mitimme esimerkiksi Uumajan uuteen Ika-non kauppakeskukseen noin 10 000 neliötä ontelolaattoja ja 70 pyöreää teräsbetonipila-ria”, Rajavillen Toivonen sanoo.

Yhteistyö on tietenkin kilpailu- ja kustan-nusetu myös sisaryrityksille itselleen.

”Meidän kaikkien kokonaiskilpailukyky omissa markkinoissamme kasvaa, kun pys-tymme valitsemaan, missä maassa jokin tietty tuote tai ratkaisu kannattaa toteut-taa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti”, Tuukkala toteaa.

Tieto ja taito liikkuvat

Yhteistyö ei rajoitu vain beto-nisten resurssien strategiseen siirtelyyn Pohjois-Euroopan pelikentällä.

Se on tuonut mukanaan myös aitoa osaamisten, menetelmien ja ideoiden vaihtoa.

”Consoliksen sisällä kehitettyjä uusia tuotteita tuodaan markkinoille nopeammin. Asiakas saa konkreettista hyötyä yhteisen työmme tuloksista”, Hannu Tuukkala sanoo.

Strängbetongin Holstin mukaan he liikuttavat ennakkoluulottomasti tietoa ja tuotteita maiden välillä. Esimerkkinä hän mainitsee PARMArappaus-julkisivuratkai-sun pilotoinnin Ruotsin markkinoille.

Myös ruotsalaisten rakennesuunnitteli-joiden puutteeseen on löytynyt lääke Con-solis-yhteistyöstä.

”Ruotsissa on vähän suunnitteluresurs-seja ja tämä on ajanut kotimaiset hinnat ylös. Ratkaisu löytyi Tallinnasta, jossa työl-listämme nyt jo kahdenkymmenen henki-lön suunnitteluporukan ja määrä tulee vain kasvamaan”, Holst kertoo.

Lisäksi päällekkäisten toimintojen vähentäminen on ollut tärkeää varsinkin Viron kaltaisilla pienillä markkinoilla.

”Parma hoitaa myynnin ja markkinoin-nin Suomessa. Me taas keskitämme rajalli-set resurssimme tuotantoon”, EBEn Leosk sanoo ja kertoo saman koskevan myös tuote kehitystä.

”Meillä ei yksinkertaisesti ole saman-laisia paukkuja uuden kehittämiseen kuin Parmalla, koska emme saisi kotoisilta pie-nen volyymin markkinoilta ikinä omiamme takaisin”, hän sanoo.

Kaikki johtajat näkevät yhteistyön vain lisääntyvän ja syventyvän tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa erikoistumisen, mutta samalla myös eri yritysten toimintojen kes-kenään harmonisoinnin.

Ja mikä parasta, asiakkaille betoni-elementtien kansainvälistyminen näkyy parempana palveluna.

TEKSTI: NIKO KILKKI • KUVAT: PARMA OY JA SHUTTERSTOCK

K ansainvälisen yhteistyön tuloksena syn-tyy myös Ahvenanmaan Eckeröön yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä kirjo-

lohen kasvattamoista. Parma toimittaa yhdessä Consolis-konserniin

kuuluvan, tanskalaisen sisaryrityksensä Spaen-comin kanssa Oy Fifax Ab:lle kalanviljelylai-toksen betonialtaat ja runkoelementit. Hank-keeseen sisältyy 15 000 neliömetrin laajuisen laitoksen sekä 52 maanpäällisen lohialtaan suunnittelu, toimitus ja asennus.

Kun laitoksen rakennusmateriaaleista teh-tiin päätöksiä, betonisilla valmisosilla saavutet-tavat aikasäästöt olivat merkittävässä roolissa. Parman hankkeeseen kehittämä runkoratkaisu nopeuttaa rakentamista useita kuukausia teräs-vaihtoehtoon verrattuna.

Myös Spaencomin valmistamat viljelyaltaat nousevat pikavauhtia: yhden altaan betoniele-menttien pystytykseen kuluu aikaa vain runsas päivä. Fifaxin kala-altaat toteutetaan Consoliksen edistyksellisellä XPREStank®-järjestelmällä ja ne ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

Betoni on rakenteena tiivis ja kestävä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi se pitää altaiden veden sopivan viileänä vähentäen levä- ja bakteerikas-vun riskiä. Altaissa käytetään nykyaikaista kierto-vesi- eli RAS-teknologiaa, joka on tämän hetken ympäristöystävällisin ja tehokkain kalankasvatus menetelmä. Näin lohille on järjestetty mitä par-haimmat kasvuolosuhteet.

Valmistuttuaan vuonna 2016 laitos tuottaa 3 200 tonnia laadukasta kirjolohta vuodessa.

Kalaan ei tarvinnut lähteä (Itä)merta edemmäs

PARMA 25

PITKÄPINNAINEN BETONIMIESPAIKKARISTA KASVOI

PROFIILI

26 PARMA

PITKÄPINNAINEN BETONIMIES UURAINEN

Hannu Katajamäki käveli Uuraisten elementtitehtaan portista kesätöihin vuonna 1970. Siitä lähtien työpaikka on pysynyt samassa osoitteessa.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MIKKO SUUTALA

K yllä se on hyvä porukkahenki ja yhdessä tekemisen meininki, joka täällä on pitänyt”, tuumaa Parman Uuraisten tehtaan pää-luottamusmies, äänekoskelainen Hannu Katajamäki.

Miehen työura yhdessä ja samassa tehtaassa on kiistatta hatunnos-ton arvoinen, sillä työvuosia tulee täyteen jo 45. Pitkän uran ovat kat-kaisseet vain armeija ja yksi komennus YK-joukkoihin.

”Firman merkki on toki vuosien varrella haalareissa vaihtunut, mutta osoite on pysynyt samana. Muualta ei ole töitä tarvinnut hakea eikä siihen oikeastaan ole ollut kiinnostustakaan. Hyvin tässä on kou-luja käymätön lopulta pärjännyt”, Katajamäki tunnustaa astellessaan tuttuun tehdashalliin.

Muualta ei ole töitä tarvinnut hakea eikä siihen oikeastaan ole ollut kiinnostustakaan.

Hyvin tässä on kouluja käymätön lopulta pärjännyt.

PARMA 27

PITKÄPINNAINEN

Ammattilaiset asialla. Hannu Kataja-mäen ja Marko Puumalaisen käsissä raudoitukset syntyvät sutjakkaasti.

PROFIILI

Työkavereiden käsi nousee tervehdykseen ja moni jää hetkeksi myös juttusille.

”Kyllä ne huomaa mestaria myöten ensi silmäyksellä, millä tuulella meikäläinen milloinkin on. Jos näyttää olevan huono päivä, niin sitten tullaan tervehtimään vasta kun verenpaine on vähän laskenut”, mies virnistää ja tarttuu tottuneesti päivän urakkaan.

Monen tehtaan mies

Työn alla ovat Jyväskylän uuden Prisma-keskuksen elementtien rau-doitukset. Homma käy sellaisella kokemuksella, johon Suomessa yltää vain ani harva alan ammattilainen. Työuransa aikana Katajamäki on ehtinyt taivuttaa harjateräksiä ja vääntää sidoslankoja satojen kaup-pakeskusten, huoltoasemien ja tehdaskiinteistöjen elementteihin eri puolille Suomea.

Raudoitettujen elementtien määrää mies ei lähde edes arvailemaan. Taivutetuista ja määrämittaan pätkityistä harjateräksistä tulee sentään varovainen arvio useammasta täysperävaunusta.

”Sen verran on otettava vanhoja puheita takaisin, että ihan aluksi mietin työnhakua Äänekosken paperitehtaalta. Kun tulin tänne, niin pääsin rakentamaan sen seiniä.”

Ympyrä saattaa hyvinkin sulkeutua samaan osoitteeseen, sillä Äänekoskelle viritellään jälleen massiivista tehdasinvestointia.

”Moni täällä vitsaileekin, että minut päästetään eläkkeelle vasta sit-ten, kun tuo MetsäGroupin biotuotetehdas on pystyssä.”

Yhteistyöllä eteenpäin

Katajamäen pitkään työuraan mahtuu melkoinen pätkä teollisen betonirakentamisen historiaa, alan suhdannevaihteluja ja työelämän muutosta. Vaikka aika kultaa muistoja, mahtuu matkan varrelle myös tiukkoja tilanteita. Niistä on kokeneen konkarin mukaan kuitenkin selvitty yhteistyöllä ja sopimisella.

”Tämän kokoisessa työyhteisössä pitää soutaa samaan tahtiin, sillä turhalla riitelyllä keikutetaan vain omaa venettä. Minulla on aina tapana hakea asioihin kompromisseja ja uusia ratkaisuvaihtoehtoja. Niitä löytyy aina, kun jaksaa vain hakea”, kolmetoista vuotta Uuraisten pääluottamusmiehenä toiminut Katajamäki muistuttaa.

Jos johonkin pulmaan ei tunnu suoralta kädeltä löytyvän ratkaisu-ehdotusta, pääluottamusmies kutsuu porukan kasaan ja kysyy heiltä neuvoa.

”Tämä on lopulta viestinviejän työtä, jonka hoitamiseen on oltava sekä työnantajan että työntekijöiden täysi luottamus.”

Vaikka työmiehellä ja mestarilla on tehdasympäristössä edelleen omat roolinsa, ovat sisäiset hierarkiat kaukana takavuosista. Silloin ei esimiesten kanssa tehty juurikaan sinunkauppoja ja tehtaan ylintä johtoa halleissa näki vain sattumalta.

”Esimerkiksi ruokatunnilla konttorin ja tehtaan väki istui ihan eri puolilla salia. Lisäksi oli vielä seinät välissä. Näin jälkikäteen se tun-tuu suorastaan huvittavalta, ollaanhan täällä nyt kuin yhtä perhettä.”

Uusille tulokkaille käsiohjausta ja kaveruutta

Katajamäki aloitti oman työuransa 17-vuotiaana paikkarina. Koke-neempien betonimiesten opastuksessa elementinteon perusteet meni-vät nopeasti perille ja seuraavana askeleena oli oppia raudoittamista.

”Uudet työntekijät ja varsinkin nuoret otetaan aina nopeasti poruk-kaan mukaan. Usein tuo sisäänajo ja tutustuttaminen annetaan meikä-läiselle, kun olen luonnostani aika suulas”, Katajamäki virnistää.

Työhön perehdytyksessä käytetään Parman mallia, jossa kokeneem-mat työntekijät toimivat perehdyttäjinä. Malli on osoittautunut tehok-kaaksi ja henkilöstön vaihtuvuus Uuraisten tehtaalla on ollut äärim-mäisen pientä.

”Uutta tulokasta ei jätetä yksin, vaan hänet laitetaan aina koke-neemman kaveriksi ja tutustumaan samalla muihin. Samalla painote-taan ja rohkaistaan, että epäselvistä tai mieltä painavista asioista pitää aina kysyä. Jälkikäteen marmattaminen ei auta ketään.”

Katajamäen omat eläkepäivät koittavat ensi kesänä. Muun muassa lenkkeilyä ja retkiluistelua harrastava betonimies ei tunnu uhranneen ”joutilaspäivilleen” vielä montaakaan ajatusta.

”Omakotitalossa riittää vaimon kanssa aina jotain nikkaroitavaa, mutta varmasti olo tulee tuntumaan näiden työvuosien jälkeen aika tyhjältä. Eiköhän täällä tule eläkepäivinäkin piipahdettua, tosin vain kahvitauon aikaan ja munkkipussin kera”, mies naurahtaa.

28 PARMA

BETONIMIES

Lasti kunnossa. Kuljetusyrittäjä Kauko Hänninen ja Hannu Katajamäki saattelevat matkaan Jyväskylän Prisman pilarit.

Tämä on lopulta viestinviejän työtä,

jonka hoitamiseen on oltava sekä työnantajan

että työntekijöiden täysi luottamus.

parma.fi