FUJITSUN LEHTI // NRO 1/2015Lehti sinulle, jonka mielestä tietotekniikka on ihmistä varten.

DIGITALISAATIO PAKETOI TYÖN JA ARJEN HELPOSTI HYÖDYNNETTÄVÄÄN JA KÄYTETTÄVÄÄN MUOTOON. S. 8–15

HELPPOA ELÄMÄÄ

Fujitsu Finland Oy on Suomen kolman-neksi suurin tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittaja, jossa työskentelee noin 2 600 ihmistä. Yksistään Suomessa Fujitsu palvelee satoja yrityksiä ja organisaati-oita sekä niiden kautta satoja tuhansia loppukäyttäjiä.

Tavoitteenamme on helpottaa yritysten ja yhteisöjen toimintaa edistyksellisten ict-toimintamallien ja teknologioiden avulla. Huolehdimme asiakkaidemme tieto- ja viestintätekniikasta sekä sovel-lusten tukipalveluista, toiminnasta ja kehittämisestä.

Marraskuussa 2014 Fujitsu Finland voitti suuryritysten sarjan Laatukeskuksen Recognised for Excellence -kisassa, jossa etsitään Suomen laadukkaimpia organi-saatioita. Kansainvälinen Fujitsu toimii 100 maassa ja työllistää yhteensä noin 162 000 ihmistä.

Suomen Fujitsu on osa Nordic-aluetta, johon kuuluvat myös Ruotsi, Norja, Tanska ja Baltian maat.

Fujitsu-konsernin visio on ihmiskeskei-nen älykäs yhteiskunta. Fujitsu tavoit-telee kaikessa toiminnassaan vastuulli-suutta. Yritys on sitotunut edistämään innovatiivisia ratkaisuja, jotka auttavat organisaatioita ja yrityksiä rakentamaan tulevaisuutta turvallisesti ja kestävästi.

PÄÄTOIMITTAJA Satu Pelttari, Fujitsu satu.pelttari@fi.fujitsu.com

Fujitsu Finland Oy, Valimotie 16, 00380 Helsinki,PL 100, 00012 FUJITSU, p. 029 302 302TUOTTAJA Jutta Smolander, FujitsuOuti Tamminen (verkko), Fujitsu TOIMITUS Alma 360, www.alma360.fiREPRO Aste Helsinki OyOSOITTEEN MUUTOKSET www.net-lehti.comVERKKOLEHTI www.net.fujitsu.fiILMOITUSMYYNTI Alma 360, Tuire Sillanpää, p. 040 5944 204

Lisää tietoa: www.fujitsu.com/fi www.net.fujitsu.fi www.blogi.fujitsu.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ KATSO AINAKIN NÄMÄ

S. 8 S. 16

S. 14 S. 22

4 Ajankohtaisia meiltä ja maailmalta

8 Taavi Heikkilä uudistaa SOK:n digipalettia

12 LeanMyCity tuo käyttäjän keskiöön

14 Henry Nieminen otti johdon Fujitsussa

16 Robotti Tokion muotikadulla

18 Linda Liukas – koodaamisen lähettiläs

22 CIO Tiina Kurki modernisoi Varmassa

26 Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen

27 Pukkilan IT-palvelu versoo uutta

28 Haltin intra ja BI-ratkaisu

30 Net-lehdessä 30 vuotta sitten

DIGI ASTUUARKEENDigitalisaation keskeisiä seurauksia on, että

valtavan määrän kerättyä tietoa voi jalostaa ja hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja uuden luomisessa. Aiemmin kuukausia ja

vuosia kestäneet kehityssyklit nopeutuvat ja muutoksiin voidaan reagoida jopa tunneissa.

Yritystoiminnassa digitalisaation ja esineiden interne-tin (iot) sovelluksia on jo käytössä vaikka kuinka paljon. Kerätyn tiedon avulla voi optimoida kiinteistöjen energi-ankulutusta tai tehostaa koneiden huoltoa, kun laittei-den itse lähettämä tieto kertoo, mitä osia milloinkin pitää vaihtaa. Sensorit kertovat jäteyhtiölle, milloin roskikset ovat täynnä se vähentää turhaa ajelua ja pienentää lii-kenteen päästöjä.

Digihuumassa on kuitenkin muistettava, että järjes-telmät tarvitaan rengiksi, ei isännäksi. Tieto pitää saada palvelemaan bisnestä, ei toisin päin. Ihmisten työtä ja liiketoimintaa ei voi määritellä sokeasti sen mukaan, mil-

laisen järjestelmän it-osasto on sattunut ostamaan. Kaiken yläpilvipuheen alla pitää muistaa, että digitali-

saatio ei ole vain yrityksiä varten. Digitalisaatio mullistaa myös tavallisen ihmisen arjen. Aluksi kalliit huippuin-novaatiot halpenevat ja arkipäiväistyvät. Digitalisaatio auttaa meitä optimoimaan taloudenpitoa, liikkumista, työtä ja terveyttä, se on tukenamme luonnossa, matkoilla ja kodin askareissa.

Ison digiaskeleen mahdollistava tekniikka on jo ole-massa. Pienen pienet anturit mahtuvat jo minne tahansa, ja tiedon lähettäminen, kerääminen ja analysointi on entistä tehokkaampaa ja edullisempaa. Digikeksintöjen rajana on vain asenne, rohkeus ja mielikuvitus.

Hemminki SääksjäviJohtaja, Tulevaisuustoimisto

Lue lisää: www.blogi.fujitsu.fi/

Painosmäärä: 100 000 kplPaperi: Novapress 115g mattaForssa Print, Tampere, 2015 ISSN 0782-8217

2 3NET // 1/2015 NET // 1/2015

Fujitsun Stylistic V535 -tabletti toimii vaativissa käyttöympäristöissä, joissa taval-liset tabletit eivät pärjää. Uutuus sietää nes-teitä, pölyä ja kolahduksia – se ei hätkähdä pudotusta, ja sitä voi käyttää tavallista kyl-memmässä ja kuumemmassa.

Tablettia voi käyttää käsineet kädessä, ja sen voi desinfioida. Käyttäjän elämää helpottaa myös akku, jonka voi tarvittaessa vaihtaa itse.

Kovan kuoren sisällä pyörii Microsoft Win-dows 8.1 -käyttöjärjestelmä, ja tabletilla voi käyttää sujuvasti Windows-pohjaisia bisnes-sovelluksia. Tabletissa on 4 gigatavua muistia ja tallennustilaa jopa 128 gigatavua. Tietolii-

kenneyhteydet onnistuvat optiona olevalla sisäänrakennetulla mobiililaajakaistayhtey-dellä. Navigointi sujuu sekä GPS:llä että Ve-näjän paikannusjärjestelmä Glonassilla.

Stylistic hyödyntää myös NFC-lähitiedon-siirtoa. Laite soveltuu siis erinomaisesti ilmailun, varastoinnin ja logistiikan tarpei-siin, sillä sen avulla voi seurata tehokkaasti tavaroiden kulkua.

Erilaisten suojakoteloiden avulla tabletin voi liittää suoraan työskentely-ympäristöön. Smart Shell with Hexmount -kotelo mahdol-listaa kiinteän asennuksen esimerkiksi logis-tiikkakeskuksessa. YIT ja Fujitsu ovat allekirjoittaneet sopimuksen,

jonka mukaan Fujitsu toimittaa YIT:lle it-työase-mapalvelut globaalisti 1.7. alkaen sekä käyttötu-kea tarjoavan Service Deskin Suomessa 1.4. al-kaen. Sopimuksen myötä seitsemän it-asian-tuntijaa siirtyy YIT:stä Fujitsun palvelukseen.

”Omat resurssimme eivät enää riitä. Toimiva it on meille erittäin tärkeä, joten halusimme löytää kumppanin, jolla on resursseja panostaa it-palvelujen jatkuvaan kehittämiseen ja inno-vointiin. Tavoitteenamme on ylläpitää tasainen palvelutaso myös ruuhkahuippujen aikana”, ku-vailee YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen.

Sopimus sisältää työasemapalvelut noin 3 500 työasemalle sekä Service Desk -palvelun

Suomessa. YIT:n henkilöstöstä noin puolet on Suomessa ja Venäjällä noin kolmannes. Lisäksi toimintaa on Baltian maissa sekä Tšekissä ja Slovakiassa.

”Valitsimme Fujitsun, koska yritys pystyi tarjoamaan parhaan palvelukokonaisuuden. Työasemapalveluissa ratkaisevaa oli se, että Fujitsu pystyy tuottamaan palvelua myös Venä-jällä paikallisella kielellä. Meille oli myös tär-keää, että henkilöstön siirto tehdään hallitusti”, Pirinen jatkaa.

Hänen mukaansa YIT arvostaa it-toimittajan riittävää ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta.

”On tärkeää, että kumppani ottaa huomioon tärkeät painopistealueemme sekä osaa kuun-

nella ja toimia palautteen mukaan. Kehitys-näkymät ovat lupaavat. Tarkoitus on esimerkiksi luoda loppukäyttäjille uusia, moderneja palve-lukanavia, kuten itsepalveluportaali ja chat”, Pirinen kertoo.

”YIT on meille uusi ja erittäin innostava asia-kas. Uskon, että yhteistyömme sujuu hyvin, sillä asiakkaalla on osaava tietohallinto ja moderni it-ympäristö. Käytössä on jo nyt monia uuden-aikaisia ratkaisuja kuten Office 365. Pystymme jatkossa tarjoamaan heille entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä oman liiketoimin-tansa kehittämiseen, kun perustietotekniikan vastuu siirtyy Fujitsulle”, toteaa Fujitsun toimi-tusjohtaja Henry Nieminen.

AJANKOHTAISTA

Robotisaation seurauksena työ voi jossain vaiheessa loppua. Mutta se ei ole välttämättä huono asia, jos yhteiskunnallinen muutos hoidetaan oikein.

Projektitutkija Antti Kaihovaara, Noste 1/15

Turun kaupungin sähköinen arkistointi on jo käytössä ostolaskujen arkistona. Mikke-lissä palvelu käynnistyi tammikuussa ja Salo otti sähköisen SARKK-arkiston käyttöön jou-lukuussa.

”Sähköisen arkistoinnin alkuperäinen tar-koitus on laajentunut kattamaan kunnan kaikki arkistointitarpeet. Kun kunta ottaa ar-kistointiratkaisun käyttöön, sinne voidaan tuoda kaikki arkistoitava materiaali, vaikka tieto olisi muodoltaan erilaista”, kuvailee joh-taja Mauri Mikkonen Fujitsusta.

Kuntien Tiera Oy on lähes 250 kuntatoimi-jan omistama yhteistyöverkosto, joka tuottaa omistajilleen sovellus- ja infrastruktuuripalve-luja sekä tietohallinnon asiantuntijapalveluja. Tierassa työskentelee yli 100 työntekijää. www.tiera.fi

Kuva

: YIT

Suomen kunnat ovat siirtymässä lähivuosina laajasti sähköiseen tiedonhallintaan ja arkis-tointiin. Fujitsu ja kuntatoimijoiden Tiera Oy tekevät asiassa tiivistä yhteistyötä.

Turun ja Mikkelin kaupungit hyödyntävät integraatioratkaisua, jossa Tieran ERP-toi-minnanohjausjärjestelmä on integroitu Fujit-sun CaseM-kokonaisuuden sähköisen arkis-ton osuuteen. CaseM-asianhallintaratkaisu vähentää käsin tehtäviä työvaiheita ja mah-dollistaa tietojen sujuvan hyödyntämisen. Säilyttäminen sähköisessä muodossa tehos-taa arkistointia ja säästöä syntyy muun mu-assa säilytys- ja hävittämiskustannuksissa.

Palveluun on mahdollista arkistoida kaikki muu kaupungin asiakirja-aineisto paitsi ter-veys- ja sosiaalipalveluiden asiakkaita koske-vat asiakirjat.

Terveystalo ja Fujitsu ovat solmineet it-palvelusopimuksen, jonka mukaan Fujitsu tuottaa kaikki Terveystalon perustietotekniikan palvelut. Lisäksi Terveystalolle rakennetaan oma konesaliympäristö Fujitsun palvelin-keskukseen.

Sopimus sisältää 4 500 työaseman tukipalvelut eli lähi- ja käyttötuen sekä lähiverkon, tunnushallinnan, mobiili- ja tietoturvapalveluja ja pal-velinten ylläpidon. Patja-mallin mu-kaan tuotettava kokonaisuus sisältää myös virtuaalisen Patja Easy -työym-päristön palveluja. Lisäksi Fujitsu huo-lehtii potilastieto- ja ajanvarausjärjes-telmän sekä sähköisen asioinnin koko-naiskäytettävyydestä.

”Sopimusuudistus vahvistaa yhteis tä työtämme. Fujitsu on luotettava palve-luntarjoaja, joka mahdollistaa meille keskittymisen olennaiseen eli asiak-kaidemme palvelemisen”, Terveysta-lon tietohallintojohtaja Tuomas Otala sanoo.

Terveystalossa työskentelee lähes 6 500 henkilöä. Yrityksellä on 150 toi-mipaikkaa yli 60 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Ajanvarauksia on viikoittain 40 000, niistä puolet tulee verkon kautta. www.terveystalo.com

PILVIRATKAISUJA KUNTA-ARKISTOIHIN

TERVEYSTALON IT FUJITSUN HOIDOSSA

TABLETTI RANKKAAN KÄYTTÖÖN

Digitalisaatio mullistaa kaiken ”Digitalisaatio on uuden ajan öljy, joka voitelee taloutemme rattaita ja tuottaa hyvinvointia”, sanoo tulevaisuuden tutkimuksen professori Sirkka Heinonen.

Lue Heinosen haastattelu:www.net.fujitsu.fi

Kuva

: Out

i Jär

vine

n/KL

YIT:LLE TYÖASEMAPALVELUT JA SERVICE DESK

4 NET // 1/2015 NET // 1/2015 5

Valitettavasti monen suomalaisen katseessa on enemmän epäluuloa kuin aitoa kiinnostusta. Piilaaksossa keskimäärin, noh, kaikki tiiraavat kiinnostuneesti.

Hyvinvointiyrittäjä Nelli Lähteenmäki, Aallon ylioppilaslehti Aino 1/15

AJANKOHTAISTA

Fujitsu on tehnyt prototyypin älypuheli-mesta, jossa käyttäjän tunnistuksessa käy-tetään iiristunnistusjärjestelmää. Käyttäjä voi avata puhelimensa lukituksen vain kat-somalla sitä. Samaa tunnistusta voi käyttää myös kirjautumisessa verkkopalveluihin.

Iiristunnistuksessa tunnistetaan silmien iiriksen kuviointi, joka on jokaisella ihmi-sellä erilainen sormenjälkien tavoin. Iirik-sen kuviointi ei enää juuri muutu toisen ikävuoden jälkeen, sen pintaa on vaikea vahingoittaa ja se on vaikea väärentää.

Iiriksen kuvio luetaan kohdistamalla le-dillä tuotettua infrapunavaloa käyttäjän

silmään ja ottamalla iiriksestä kuva infra-punakameralla.

Aiemmat iiristunnistusjärjestelmät eivät ole olleet sopivan kokoisia tai riittävän te-hokkaita älypuhelimiin. Siksi Fujitsu kehitti oman infrapunaledin ja -kameran. Nämä yhdistettiin kameraan ja biometriseen tun-nistamisteknologiaan.

Prototyypin järjestelmää voi käyttää äly-puhelimissa ja tableteissa, mutta sillä voi olla myös muita sovelluksia. Fujitsu jatkaa iiristunnistustekniikan kehittämistä, tavoit-teena on kaupallistaa ratkaisu maaliskuun loppuun 2016 mennessä.

Fujitsu Laboratories on kehittänyt pienikokoisen, sormusta muis-tuttavan laitteen, jonka avulla sormenpään liikettä voi käyttää tietojen syöttämiseen tietokoneelle. Laite toimii myös NFC-tun-nisteiden (Near Field Communication) lukijana.

Puettavien laitteiden ja varsinkin älylasien käyttö on yleisty-nyt viime vuosina. Niitä käytettäessä on kuitenkin vaikeaa valita näytöllä näkyvistä vaihtoehdoista, kirjoittaa lomakkeisiin nume-roita tai tehdä muistiinpanoja. Tämä on vaatinut erillisen lait-teen käyttöä.

Fujitsun laite tunnistaa liikeantureiden avulla sormenpään liikkeet ja muuntaa ne merkeiksi. Sormenpään liikkeillä voidaan myös valita haluttu kohta valikosta. Käyttäjän kädet pysyvät va-paana muiden tehtävien tekoon.

Laite painaa alle 10 grammaa. Fujitsu Laboratories testaa parhaillaan laitteen käytettävyyttä kenttäoloissa. Tavoitteena on hyödyntää sitä käytännössä maaliskuun 2016 loppuun mennessä.

TUNNISTAUDU IIRIKSELLÄ

ÄLY TULEE SORMENPÄÄHÄN

VENÄJÄ VAATII JA ANTAA

”Ympäristöjohtaminen alkaa olla yrityksissä arkipäivää. Yritykset joutu-vat miettimään, keskittyäkö uusiutu-van energian tai kierrätysmateriaalien käyttöön vai esimerkiksi päästöjen vähentämiseen, logistiikan optimoi-miseen tai biodiversiteetin säilyttämi-seen”, Fujitsun kestävän kehityksen johtaja Alison Rowe sanoo.

Joka tapauksessa tietotekniset mittaus- ja seurantasovellukset ovat ympäristöjohtamisen avaintyökaluja.

It on ympäristön ystävä

Lue Haapasalon haastattelu: www.net.fujitsu.fi

Lue Rowen haastattelu: www.net.fujitsu.fi

Näyttelijä Ville Haapasalo on yksi Fujitsu World Tourin puhu-jista Finlandia-talossa 22.4. Hän kertoo kokemuksistaan Venä-jän bisnesmaailmassa.

”Usein suomalaisten ongelma Venäjällä on rohkeuden puute. Sokea luottamus on huono asia, mutta terveellä järjellä ja hyvällä itsetunnolla pärjää.”

Kieli on hyvä osata, edes jotenkin. ”Vaikka nuori polvi pu-huukin englantia, isot keskustelut käydään aina venäjäksi”, Haapasalo muistuttaa. Ilman oikeiden ihmisten löytämistä kaikki on hankalaa. ”Ilman suhteita lyöt päätäsi kiviseinään,

etkä pääse edes neu-vottelemaan kenenkään kanssa. Mutta jos löydät oikeat tyypit, sen jälkeen tie on auki.”

Kuva

: Thi

nkst

ock

Kuva

: Kirs

i Tuu

ra

Kuva

: Tuo

mo

Man

nine

n

Tarjolla ilmainen liikeideaKollega kaipasi huoltomiehen, tv-asentajan, pankin ja matkapuhe-linoperaattorin sijaan yhtä palve-luntarjoajaa, jolle vanhenevan su-kulaisen asioiden hoitamisen voisi luovuttaa. ”Käyttäisihän sitä ajan mieluummin äidin kuin putkimie-hen kanssa seurusteluun.”PAULA LOUET

Kulta vaihtuu dataksiMiten saada uudet innovaatiot käyttöön luotettavasti, skaalautu-vasti ja järkevästi hallinnoituna – sekä teknisesti että sopimuksel-lisesti.

MIKKO LAAKSONEN

Enemmän on enemmän Kukapa ei haluaisi saada aikaan enemmän ja tehokkaammin. Olen pyrkinyt löytämään tehokkaita tapoja elämänhallintaan: keskity yhteen isoon tehtävään kerral-laan, varaa kalenteristasi tehotun-ti ja tee nopeasti asiat, joita et halua tehdä.

MINNA LINDHOLM

Kohti laatutähtiäLaatu on odotusten ylittämistä, sanoo yksi. Huomaamatonta palvelua, tuumii toinen. Näkymä-töntä taustatyötä, vastaa kolmas. Siivoamista, jonka arvoa ei huomata, paitsi jos siivooja sairastaa. Vai onko laatu sittenkin hyvää mieltä?

SATU PELTTARI

FUJITSUN BLOGI

www.blogi.fujitsu.fi

Bloggaajamme pöllyttävät ict:n vanhoja totuuksia.

6 7NET // 1/2015 NET // 1/2015

DIGITALISAATIO

SOK ETSII

OSUUSKAUPPOJEN KESKUSLIIKE• Osuuskunta, perustettu vuonna 1904• Omistajina 20 itsenäistä alueellista osuuskauppaa• Vastaa ryhmän strategisesta ohjauksesta• Tuottaa ja kehittää muiden muassa ketjuohjaus-,

hankinta-, asiakasomistaja- ja markkinointipalveluja S-ryhmän yrityksille

• S-ryhmässä yksiköitä yhteensä 1 643• Henkilöstö noin 40 000• Liikevaihto 11,2 miljardia euroa

TEKSTI VESA KAARTINEN KUVAT JUUSO PALONIEMI

Hybridikuluttaja, digitalisaatio ja startup ovat osuuskaupan uutta perussanastoa. Toiminnan tarkoitus sen sijaan on pysynyt samana jo yli sata vuotta: kaikki tapahtuu asiakasomistajien etuja ajatellen.

SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kuvailee hybridikuluttajan profii-lia näin: ”Sama ihminen käyttäy-tyy eri tavalla eri tilanteissa. Hän voi korostaa laatua ja on valmis

maksamaan myös palvelusta. Hetken ku-luttua hän pitääkin hintaa ykkösasiana ja kävelee itsepalvelumyymälään.”

Kansantalouden heikko tilanne lisää edelleen hinnan merkitystä. Kuluttajat va-litsevat myös tuoteryhmien sisällä edulli-sempia tuotteita. Digitalisaatio tekee Heik-kilän mukaan tämän kaiken entistä hel-pommaksi.

”Ennen nettiä asiakkaat valitsivat ostos-paikan yleensä etukäteen hinta- tai palve-lumielikuvan perusteella. Nyt he näkevät netistä reaaliaikaisesti vertaistietoa, mis-tä, miten ja millä hinnalla tuotteen pystyy hankkimaan”, Heikkilä summaa.

Kauppiaalle digitalisaatio on tuonut run-saasti uusia työkaluja, joilla seurata osto-käyttäytymisen muutoksia. Jos mielii pär-jätä, kauppiaan on pystyttävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti siihen, mitä tuot-teita ja ostotapoja asiakas suosii.

”Esimerkiksi asiakastutkimusten tekemi-nen on helpottunut huomattavasti. Netin

STARTUP-HENKEÄ

8 9NET // 1/2015 NET // 1/2015

Miten Vallilan S-marketin asiakkaat suhtautuvat itsepalvelukassoihin?Lue: www.net.fujitsu.fi

DIGITALISAATIO

dinkoneet. Myös kivijalkakaupassa asioivat hyödyntävät nettiä, mutta on silläkin arvonsa, että tuotteen saa heti mukaansa.”

Heikkilä arvioi, että menee vielä vuosia, ennen kuin esimerkiksi ruuan nettikaupan osuus kasvaa edes yhtä suureksi kuin käyt-tötavarapuolella on jo nyt.

BIG DATAN ENSIASKELEITAKauppaketjuille kertyy valtavat määrät tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä pelkästään kanta-asiakaskorttien ja verkkomyynnin kaut-ta. Suurten tietomassojen hyödyntämisessä kauppa on Heikkilän mielestä kuitenkin vasta alkutaipaleella.

”Analytiikan hyödyntäminen erityisesti big datan puolella auttaa jatkossa sekä tuotevali-koimien että asiakkaille lähetettävien viestien kohdentamisessa.”

Heikkilä rauhoittelee niitä, jotka pelkää-vät asiakasprofiloinnin vievän kohti isoveli valvoo -yhteiskuntaa. Hän pitää hyvänä yk-sityisyyttä suojaavia tietosuojamääräyksiä. ”Kauppiasta kiinnostaa ensisijaisesti ihmisten käyttäytyminen asiakasryhminä. Yksityiskoh-tainen tieto yksittäisistä henkilöistä ei välttä-mättä edes hyödytä meitä valikoiman raken-tamisessa”, Heikkilä sanoo.

”Dataa tulee koko ajan niin paljon, että haasteena on enemminkin tunnistaa olen-nainen tieto, joka oikeasti hyödyttää asiakas-ta ja kauppaa.”

Datan analysointia voi sitä paitsi jatkaa vaikka loputtomiin. ”Niin kauan kun se ei muuta valikoimaa tai asiakkaalle lähtevää viestiä, kyse on teoreettisesta tarkastelusta.

VÄHITTÄISKAUPAN REALITEETIT TAAVI HEIKKILÄN MUKAAN

1. Maan taloudellinen tilanne: en-simmäisen kerran vuosikymmeniin kuluttajien ostovoima on laskenut. 2. Väestörakenteen muutos: ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin, asuin-alueet erilaistuvat, sinkkutalouksien määrä kasvaa.3. Ostamisen helppous: asiakkaille on entistä tärkeämpää saada halu-amansa tuotteet nopeasti, vaivatto-masti ja edullisesti. 4. Valinnanvapaus: kuluttajat (kansalaiset) haluavat itse päättää, milloin voi käydä ostoksilla (auki-oloajat), mitä kaikkea kaupasta saa ostaa (apteekkituotteet, miedot alkoholijuomat) ja missä kauppojen olisi parasta sijaita (kaavoitus).

Heikkilä on pitkän linjan osuuskauppamies. Ura alkoi SOK:n kassa- ja rahoituspäällikkönä sekä apulaisrahoitusjohta-jana heti kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen, vuonna 1988. Vuonna 1994 Heikkilästä tuli SOK:n rahoitusjoh-taja ja 1997 Intrade Partnersin toimitusjohtaja.

Vuosituhannen vaihteessa Heikkilä eteni kehitysjohtajaksi. Vuonna 2004 hän siirtyi käytännön kaupantekoon Osuus-kauppa Hämeenmaahan. Pesti kesti kymmenen vuotta.

Pääjohtajakausi S-ryhmää johtavan Suomen Osuuskauppo-jen Keskuskunnan (SOK) ruorissa alkoi vuoden 2014 alussa.

Heikkilän puheessa toistuu usein sana asiakasomistaja. Hän korostaa moneen otteeseen osuustoiminnan perusaja-tusta yli sadan vuoden takaa. ”Tarkoituksemme on tuottaa

jäsenille etuja ja palveluja. Toisin kuin osakeyhtiössä, tulok-sen maksimointi ei ole ykköstavoitteemme. Riittää, että pys-tymme kehittämään toimintaa ja tekemään investointeja. Kaikki muu tehokkuushyöty palautetaan asiakkaiden eduksi.”

Paljon julkisuutta saanut hintojen halpuuttaminen on luonnollista osuustoiminnallista logiikkaa. ”Olemme pysty-neet leikkaamaan sekä hallinto-, kiinteistö-, energia-, it- että markkinointikuluja. Samaan aikaan digitaalisuuden ansiosta saamme aikaan saman suoritteen vähemmällä tekemisellä. Hyöty näkyy halvempina hintoina”, Heikkilä sanoo.

”Meillä on edelleen petraamisen varaa siinä, että osaamme viestiä osuuskaupan erilaisuudesta kilpailijoihin verrattuna.”

Dataa tulee niin paljon, että haasteena on tunnistaa olennainen tieto, joka oikeasti hyödyttää asiakasta ja kauppaa.

S-ryhmä on Fujitsun pitkäaikaisimpia asiakkaita. Lähes 30-vuotisen yhteistyön aikana Fujitsu on toimittanut valtaosan S-ryhmän kassajärjestelmistä. Lisäksi Fujitsu vastaa S-ryhmän perustietotekniikan palveluista Patja-toimintamallin mukaan. Palvelua tuotetaan kaikkiaan noin 32 000:lle tietotekniikan käyttäjälle. S-RYHMÄ

kautta pystymme saamaan nopeasti ja riit-tävällä tarkkuudella tietoa kuluttajien mie-lipiteistä. Uusia palveluja on myös mahdol-lista testata asiakkailla ennen varsinaista toteutusvaihetta.”

ASIAKAS MÄÄRITTELEE VALIKOIMAT Heikkilä lupaa valoisaa tulevaisuutta sekä automarkettien että lähikauppojen asiak-kaille.

”Hypermarketien tuotevalikoimat ovat jatkossakin ylivoimaisesti laajimmat. Isoi-na ja tehokkaimpina yksikköinä ne pysty-vät ylläpitämään myös edullisimpia hin-toja. Lisäksi kauppakeskuksiin tulee koko ajan lisää muita palveluja, mikä muuttaa kaupassa asioinnin luonnetta. Kauppareis-sulla saa hoidetuksi paljon muutakin kuin ostokset.”

Lähikauppapuolella Heikkilä odottaa entistä selvempää erikoistumista lähialu-eiden asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Sekä kaupat että valikoimat erilaistuvat.

”Tuotevalikoiman osuvuuden merkitys kasvaa. Ostokäyttäytymisen seurannan ja analytiikan ansiosta pystymme tarjoamaan eri paikkakuntien ja jopa kaupunginosien asiakkaille entistä täsmällisemmin juuri sitä mitä he haluavat ja juuri siten kuin he haluavat.”

Heikkilän mukaan asiakkaat arvostavat verkkokaupan rinnalla myös tuttuja lähi-kauppoja.

”Netti vaikuttaa eniten sellaisten tuottei-den kauppaan, joille asiakas yleensä tarvit-see erillisen kuljetuksen, esimerkkinä ko-

ASIAKASOMISTAJA VOITONTAVOITTELUN EDELLÄ

ma sai nopeasti 44 yhteydenottoa erilaisista startup-yrityksistä. Suurin osa yhteistyötar-jouksista liittyi digitaalisiin ja mobiilipalve-luihin.

Ohjelma on Heikkilän mukaan havaintoesi-merkki siitä, kuinka S-ryhmä toteuttaa perin-teistä perusarvoaan, uudistumista.

”Meillä saa tehdä ja saa erehtyäkin. Kan-nustamme omaa henkilöstöä ideoimaan ja in-novoimaan, mutta haemme aktiivisesti myös uudenlaisia yhteistyökumppaneita. Kaiken kattavana tavoitteena on edelläkävijyys.”

Corporate Venture -ohjelman tuloksena syntyi kolme käytännön projektia. Ensim-mäinen kehittää ravintolamaksamiseen liit-tyvä palvelua, jonka avulla seurue pystyy ja-kamaan kustannukset jopa etukäteen. Toinen seuraa asiakasvirtoja myymälätilojen sisällä – tavoitteena on paljastaa vajaakäytössä olevat takanurkat ja saada ne houkuttelevammiksi. Kolmannen projektin tavoitteena on parantaa kylmälaitteiden toiminnallisuutta.

S-ryhmän sisäisistä startup-tyyppisistä hankkeista Heikkilä esittelee kännykästään S-mobiili-sovellusta. S-Pankin käyttöliitty-män lisäksi sovellus näyttää henkilökohtai-set asiakastiedot, kohdennetut asiakasviestit, bonustiedot ja lähimmät toimipaikat kartalla.

”Tuotekehitysryhmässä oli kaupan asiakas-tiedon ja kaupallisen puolen sekä S-Pankin asiantuntijoita. Palvelu testattiin omalla hen-kilöstöllä. Saimme lanseerattua sen erittäin nopeasti verrattuna perinteisissä siiloissa to-teutettuihin hankkeisiin.”

Vastaavia sovelluksia on Heikkilän mukaan tulossa lisää.

Vasta kun nähdään, että asiakkaat ovat tyy-tyväisiä ja myynti lähtee kasvuun, taustalla tehty työ on ollut tekemisen väärti.”

STARTUPIA SISÄLTÄ JA ULKOAS-ryhmä käynnisti viime syksynä Corporate Venture -ohjelman, jonka tehtävänä on hakea uusia ideoita palvelujen kehitykseen. Ohjel-

10 11NET // 1/2015 NET // 1/2015

DIGITALISAATIOTEKSTI SAMULI KOTILAINEN KUVA THINKSTOCK

Suomen julkinen sektori on valtavien haasteiden edessä, kun varsinkin terveydenhuollon kustannukset uhkaavat karata käsistä. Apua tarjoavat Lean-menetelmät, joilla tehostetaan työympäristöä kokonaisuutena – ihmisen eikä järjestelmien ehdoilla.

Suomen julkisen talouden tilanne on vaikea koko Euroopankin mitta-kaavassa. Esimerkiksi huoltosuhde on heikkenemässä koko maanosan huonoimmaksi. Synkimpien en-

nusteiden mukaan vuosikymmenen päästä jokaista kymmentä työikäistä kohti on lähes seitsemän henkilöä työelämän ulkopuolella. Tilannetta pahentavat terveydenhuollon jat-kuvasti nousevat kustannukset.

Toimintaa on siis pakko tehostaa – vähem-mällä täytyy saada aikaan enemmän. Apua voidaan saada Lean-menetelmien avulla.

Lean tehostaa toimintaa, sillä se lähtee liik-keelle kokonaisuuden ymmärtämisestä ja lä-pimenoaikojen parantamisesta. Lean keskit-tää huomion siihen, mikä tuottaa todellista hyötyä asiakkaalle eli palvelujen käyttäjälle. Muu on hukkaa, josta pyritään eroon.

Lean tähtää toiminnan jatkuvaan paran-tamiseen. Koko henkilöstö on mukana erin-omaisuuden tavoittelussa ja kehnojen toimin-tatapojen poistamisessa. Lean tarkoittaa koko organisaation kulttuurin muutosta inhimilli-sempään suuntaan: palvelujen käyttäjä on keskiössä, mutta myös palvelujen taustalla oleva työ on mielekästä ja sujuvaa.

KÄYTTÄJÄ ON TÄRKEINIhminen eli palvelujen käyttäjä on Fujitsun LeanMyCity™-kokonaisuuden ytimessä.

”Ymmärsimme, että meillä on poikkeuksel-lisen paljon asiantuntemusta julkisen sektorin haasteiden ratkaisemisesta”, kertoo Fujitsun pohjoismaisen sovellusliiketoiminnan johtaja Matti Koskinen.

Fujitsu on perustanut Suomessa konsultoin-tiyksikön, joka keskittyy prosessien ja toimin-tamallien kehittämiseen Leanin avulla. Yksi-kön toiminta pohjaa Fujitsun omiin, pääasi-assa Leaniin, perustuviin metodeihin ja työ-välineisiin. Ne ovat olleet jo pitkään käytössä muun muassa Japanissa sekä Kanadassa.

Japanilla on pitkä ja kattava kokemus julki-sen sektorin toiminnan tehostamisesta. Siel-lä yhteiskunnan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessa, joskin vielä voimakkaampi-na. Japanissa yli 65-vuotiaiden osuus väestös-tä on yli 23 prosenttia, Suomessa muutaman prosentin vähemmän.

Fujitsulla on erityisen vahva rooli paikallis-hallinnon järjestelmien kehittämisessä myös Tanskassa, jota pidetään tämän alueen edel-läkävijämaana.

JONOT PUOLIKSITerveydenhuolto kuuluu julkisen sektorin kriittisimpiin toimialoihin, kuten sote-kes-kustelussa on Suomessakin havaittu.

Kanadalainen CSSS Vallée-de-l’Or -sairaa-la pyysi Fujitsun Lean-konsulteilta tehostus-apua. Konsultit ryhtyivät perkaamaan toimin-tatapoja yhdessä lääkärien ja sairaanhoitaji-en kanssa. Päivittäistä toimintaa tarkasteltiin jopa pohjapiirustuksen avulla.

Pian henkilöstö alkoi itse havaita ongelma-kohtia. ”Eihän tätä kannata tehdä näin” tai ”tämähän on ihan turhaa”, työntekijät totesi-vat. Ongelmia etsittiin myös mallinnustyöka-luilla, jotka tutkivat esimerkiksi tarvikkeiden ja prosessien kiertonopeuksia.

Monia toimintatapoja muutettiin ja esimer-

kiksi varastojen sijaintia järkeistettiin. Tulok-set olivat hämmästyttäviä. Matti Koskinen kertoo, että varastoja pystyttiin parhaimmil-laan pienentämään 30 prosenttia, jonoja 50 prosenttia. Ennen kaikkea tuottavuutta onnis-tuttiin nostamaan yli 20 prosenttia.

”Meidän tapamme ei ole, että konsultti kirjoittaa puoli vuotta toimintaohjeita, jotka sitten annetaan johdolle. On tärkeää päästä lattiatasolle ratkaisemaan oikeita ongelmia järkevän kokoisina palasina.”

Vasta kun toimintatavat ja prosessit on ym-märretty ja viritetty kohdilleen, on aika kat-soa miten ja missä tietotekniikkaa käytetään. Se antaa huomattavia tehostusmahdollisuuk-sia – mutta ei suinkaan itsestään. Pahinta hukkaa on automatisoida prosessi, joka tekee vääriä asioita tai väärällä tavalla.

IT AUTTAA OIKEIN TOTEUTETTUNATietotekniikan rooli julkisen sektorin tehosta-misessa on erityisen tärkeä. Automaatio voi tuoda sellaista tehostusta, jota lähitulevaisuu-dessa tarvitaan.

LeanMyCity TUO KÄYTTÄJÄN KESKIÖÖN ”Tuottavuuden parantaminen on kuitenkin

eri asia kuin järjestelmien parantaminen”, Koskinen varoittaa. Vääränlaisilla it-hankin-noilla voidaan jopa pahentaa tilannetta, jos järjestelmiä ei saada toimimaan yhdessä.

Säästöjä ei pidä etsiä väärästä paikasta. Nii-tä on vaikea saada matalan tason it-järjes-telmistä, jotka hoitavat yleisluonteisia perus-palveluja. Suurimmat kustannukset syntyvät ihmisten työstä. Laajimmat säästöt saavute-taan siksi järjestelmillä, jotka tehostavat ja automatisoivat päivittäisiä työtehtäviä. Hyvä esimerkki tästä on asiakirjojen hallinta.

”Julkishallinto rakentuu pitkälti dokument-tien varaan. Asiakirjat siirtyvät eri viranomai-sille, jotka tutkivat asiaa ja tekevät päätöksiä. Monesti tämä tapahtuu vieläkin paperilla tai ainakin paperiajan työtavoilla. Kun tämä toi-minta digitalisoidaan, voidaan säästää valta-vasti työtä”, Koskinen kertoo.

JÄRJESTELMÄ ON RENKIIt-järjestelmien käytännön toteutuksessa jou-dutaan usein visaisten kysymysten ääreen. On tärkeää, että järjestelmät saadaan tuke-maan fiksuja toimintatapoja eikä päinvastoin.

Järkeä tarvitaan esimerkiksi valmisohjel-mistojen käytössä. Usein organisaation toi-mintatapoja muutetaan ohjelmiston tuke-maan malliin. Se ei ole kuitenkaan tehokkain toimintatapa, joten hukka ei vähene, vaan jopa lisääntyy.

Jos taas käytössä on tehokas ratkaisu, joka on teknisesti vanhentunut, ei kannata rynnätä miettimättä ostamaan uutta. Koskinen kehot-taa harkitsemaan järjestelmän modernisointia, johon Fujitsussa löytyy paljon osaamista.

”Tietotekniikka on joka tapauksessa kus-tannustehokkaan toiminnan ydin. Ilman au-tomatisointia ei julkisen sektorin toimintaa voi tehostaa riittävästi”, Koskinen sanoo.

Tärkeintä on punnita kokonaisuutta. ”Kun kansalaisille tuotetaan palveluja, on katsottava koko palveluketjun toimintaa. Tuottaako lop-putulos sitä mitä haetaan? Lisääkö jokainen tehtävä arvoa vai ei”, Koskinen painottaa.

Viro on tunnettu rohkeista digitaalisista palveluistaan, mutta vuoden 2014 lo-pulla käynnistynyt e-Residency-hanke nostaa riman uudelle korkeudelle. Nyt kuka tahansa voi hankkia sähköisen oleskeluluvan Viroon 50 euron hintaan. Hakija saa sähköisen henkilökortin, jolla voi käyttää samoja digitaalisia pal-veluita kuin Viron kansalaiset.

Sähköisen luvan avulla voi esimer-kiksi perustaa yrityksen tai hoitaa pankki- ja viranomaisasioita – käy-mättä kertaakaan maassa. Fyysinen vierailu ei välttämättä olisi edes mah-dollinen, sillä e-oleskelulupa ei anna maahantulo-oikeutta Viroon tai EU:n alueelle.

e-Residency-hankkeen viestinnästä vastaava Siret Schutting kertoo, että tarkoitus on houkutella Viroon yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Virosta saattaa-kin tulla eräänlainen digitaalinen portti yritysten perustamiseen EU-alueelle. Ta-voitteet ovat kuitenkin laajemmat.

”On paljon ihmisiä, joilla on jonkin-lainen tunneside Viroon esimerkiksi sukulaisuussuhteiden vuoksi”, sanoo Schutting. Hankkeessa luodaan heille eräänlainen virtuaalinen yhteisö.

Viro on lisäksi julkaissut avoimen

lähdekoodin työkaluja, joilla e-oleske-luluvan voi tuoda eri palveluiden yhte-yteen. Tämä voi johtaa innovaatioihin, joita ei osata vielä kuvitellakaan. Esi-makua tästä on jo nähty. Schutting ker-too, että eräs henkilö hankki sähköisen henkilökortin, jotta hän voisi suojata asiakirjojaan Viron käyttämällä turvalli-sella salakirjoituksella.

Sähköisiä oleskelulupia on jo myön-netty reilulle tuhannelle henkilölle. Parempi käsitys suosiosta saadaan myöhemmin keväällä, kun e-oleskelu-lupaa voi alkaa hakea myös Viron lä-hetystöistä ympäri maailman. Virossa ymmärretään, että hankkeeseen liittyy myös tietoturvariskejä. Niitä hillitään esimerkiksi sillä, että sähköisen henki-lökortin hakijan on käytävä lähetystössä henkilökohtaisesti ja hänestä otetaan biometriset tunnistetiedot.

Miten Viro on onnistunut rakenta-maan näin pitkälle vietyjä sähköisiä palveluja?

Schutting arvioi, että taustalla on sekä edistyksellisiä teknisiä valintoja että eteenpäin katsova startup-ajattelu. Jotain maan hengestä kertoo se, että e-Residency-lakimuutos meni Viron parla-mentissa läpi yksimielisesti.

VIROSSA VOI HAKEA E-OLESKELULUPAAVirossa on käynnistynyt ainutlaatuinen hanke, joka venyttää perinteistä kansallisvaltion ideaa. Sähköinen e-oleskelulupa luo uusia digitaalisia mahdollisuuksia ympäri maailman.

Meidän tapamme ei ole, että konsultti kirjoittaa puoli vuotta toimintaohjeita, jotka sitten vain annetaan johdolle.

12 13NET // 1/2015 NET // 1/2015

TEKSTI SAMULI KOTILAINEN KUVA KIRSI TUURA

ROHKEASTI Digitaalinen vallankumous on vasta alussa, uskoo Fujitsun uusi toimitusjohtaja Henry Nieminen. Muutosten ja mahdollisuuksien keskellä Fujitsun Lean-kulttuuri ja laatuun tähtäävä toimintatapa voivat osoittautua korvaamattoman tärkeiksi. Nieminen painottaa liiketoiminnassa tuloksentekoa, vastuullisuutta ja oikeanlaista nöyryyttä.

Henry Niemisen työ Fujitsun toi-mitusjohtajana alkoi joulukuus-sa 2014. Hänellä on usean vuo-sikymmenen kokemus it-alasta. Mitä Suomen it-maailmassa ta-

pahtuu juuri nyt?”Elämme vasta digitaalisen vallankumouk-

sen alkuvaihetta. Paljon on jo tapahtunut, mut-ta vielä suurempia asioita on edessä.”

Nieminen vertaa tilannetta teollisen vallan-kumouksen tuomiin muutoksiin. ”Höyrykone tuntuu nyt alkeelliselta, mutta se mahdollisti aivan uudenlaisia asioita. Esimerkiksi Yhdys-valloissa lännenhevosilla ei juuri voinut kul-jettaa tavaraa pölyisillä preerioilla. Höyrykone ja rautatiet avasivat ensi kertaa säännöllisen tavaralogistiikan itärannikolta länsirannikolle.”

Lähivuosina nähdään samanlaisia perusta-vanlaatuisia muutoksia. ”Esimerkiksi tervey-denhuollossa voimme pian automatisoida en-tistä enemmän toimintoja, jotka tähän asti ovat vaatineet lääkärikäyntejä, laboratoriotutkimuk-sia ja säännöllistä seurantaa.”

Nieminen näyttää esimerkin omasta rantees-taan. Kauluspaidan hihan alta löytyy kotimai-nen Polar Loop -aktiivisuusranneke. Se mittaa käyttäjän aktiivisuutta ja kannustaa liikkumaan enemmän. Tulevina vuosina tällainen tekniikka kehittyy suurin harppauksin.

”Tietokoneet ja sensorit kutistetaan niin pieniksi, että ne voidaan sijoittaa lähestul-koon minne vain, jopa ihon alle. Laitteet voi-vat ehkä seurata jatkuvasti verenpaineen tai sokeritason tapaisia perusasioita. Sen jälkeen lääkäri voi antaa käyttäjälle ohjeita mistä päin maailmaa tahansa.”

Nieminen käyttää termiä ”hyperconnected” kuvaamaan maailmaa, jossa ihmiset ovat enemmän liitoksissa tekniikkaan, ja kaikki on liitetty nettiin. Monet liiketoimintamallit tulevat muuttumaan perusteellisesti. Ne yritykset, jot-ka eivät pysty uudistumaan muutoksen vauh-dissa, kärsivät. Toisaalta ne, jotka osaavat luo-da uutta oikeaan aikaan, saavat merkittävää kilpailuetua.

”On tärkeää nähdä muutos nimenomaan mahdollisuutena”, sanoo Nieminen. ”Yritys-johdon pitää erottaa ydinasiat kohinasta, ja tehdä oikea-aikaisia strategiapäätöksiä. Lisä-haasteen tuo se, että muutoksia pitää pystyä toteuttamaan kovassa kustannuspaineessa.”

KUMPPANILLA ON VÄLIÄMitä enemmän ihmisten elämä ja yhteiskun-nan toiminta rakentuu tietotekniikan varaan, sitä kriittisempää on, että palvelut on tehty laadukkaasti. Niiden perustan on oltava myös luotettava.

Henry Nieminen uskoo, että luotettavan it-kumppanin rooli korostuu entisestään. ”Palve-lujen perusrakenteiden tulee olla hyvin suun-niteltuja, hallittuja ja standardoituja. Esimer-kiksi turvallisuusprosessin pitää olla laadukas ja hyvin johdettu.”

Olemme jo nähneet hyökkäyksiä, joissa esi-merkiksi tuotantolaitosten toimintaa on sabo-toitu netin kautta. ”Tällaiset uhat on otettava vakavasti. Useimmilla yrityksillä ei ole varaa yhteenkään tämän tyyppiseen häiriöön."

Nieminen on sitoutunut jatkamaan Fujitsun pitkäjänteistä laatutyötä. Yhtiö asetti seitsemän vuotta sitten tavoitteen nousta ykköspaikalle

Laatukeskuksen Recognised for Excellence -kil-pailussa, ja viime vuonna tavoite täyttyi.

”Pyrkimys korkeaan laatuun vaatii paljon, ja se näkyy kaikessa toiminnassamme – joh-don toimintaprosesseista aina palveluiden yk-sityiskohtiin.”

Fujitsun vahvuuksista Nieminen nostaa esille kolme muutakin asiaa. Ensimmäinen on hyvin hoidettu ja tyytyväinen asiakaskunta. Toinen on taito tuotteistaa uusia teknologioi-ta kilpailukykyisiksi palveluiksi. Kolmanneksi yhtiö pyrkii ymmärtämään asiakkaita strategi-sella tasolla. ”Haluamme vahvistaa edelleen tätä asiakaiden tarpeisiin suuntautuvaa nä-kökulmaa.”

ARVOT SUOMALAISESTA HISTORIASTAHenry Nieminen on Fujitsun keulakuva ja 2 600 fujitsulaisen johtaja. Hän uskoo avoi-muuteen ja hyvään yhteistyöhön kaikkien si-dosryhmien kanssa.

”Olen myös tulosorientoitunut järkevällä balanssilla – tuloksen tekemisen pitää olla kestävällä pohjalla. Vain järkevää tulosta te-kevä yritys voi kehittää uusia tuotteita ja pal-veluita asiakkaiden hyödyksi.”

MUUTOKSEEN

Elämme vasta digitaalisen vallankumouksen alkuvaihetta.

HENRY NIEMINEN, 49• Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja

joulukuusta 2014 lähtien• Tausta: Suomen CGI, Enterprise

Markets -liiketoimintayksikön johtaja. Johtotehtäviä CGI:ssä, Logicassa ja sen edeltäjissä

• Koulutus: diplomi-insinööri ja MBA• Harrastukset: enduro, avantouinti

3 teesiä työhön Fujitsussa:• Kuuntele asiakasta ja tuota

lisäarvoa asiakkaan liiketoiminnalle hyödyntämällä koko Fujitsun osaamista.

• Muista, että kannattava kasvu luo pohjan yrityksen menestykselle.

• Ota kaikessa tekemisessä huomi-oon vastuullisuus ympäristöä ja yhteisöä kohtaan.

Niemisen omat arvot ovat samanlaisia kuin Fujitsun arvot, ja se oli tärkeä motivaatio tul-la yhtiöön. ”Arvostan Fujitsun kulttuuria, joka lähtee pitkästä kotimaisesta historiasta jo Suomen Kaapelitehtaan ja Nokian ajoilta. Tähän linkittyy emoyhtiön japanilainen ajat-telu, joka on hyvin lähellä suomalaisia arvoja. Haluamme tehdä asiat hyvin ja laadukkaasti – ja samalla kestävästi.”

Niemisen vapaa-aikaan kuuluu suomalai-nen luonto. Talvella hän nauttii esimerkiksi avantouinnista. Aikaa luonnossa hän viettää myös enduro-pyörän satulassa, ystävien tai perheenjäsenten kanssa.

Nieminen kertoo, että endurossa täytyy oppia tekemään hyviä ratkaisuja nopeasti ja epätäydellisen tiedon pohjalta. Samoja ominai-suuksia tarvitaan myös liiketoiminnassa.

Sekä Henry Niemisen että Fujitsun arvo-maailmaan kuuluu oikeanlainen nöyryys, mut-ta se linkittyy vahvaan haluun kehittää uutta.

”Haluamme olla edelläkävijöinä teknolo-giamurroksessa ja tuoda asiakkaiden liiketoi-mintaan hyötyjä. Samalla muistamme yhteis-kuntavastuumme. Haluamme, että tulevatkin sukupolvet voivat elää hyvinvoinnissa, josta olemme itse nauttineet.”

”Laatuosaaminen on Fujitsussa niin korkea, että pystymme auttamaan ja konsultoimaan laatuasioissa myös asiakkaitamme”, sanoo Henry Nieminen.

14 15NET // 1/2015 NET // 1/2015

KURKISTUS JAPANIIN Kuva Petri Artturi Asikainen

LEMPEÄÄ ROBOTIIKKAA Tokion keskeisellä muotikadulla Omotesandoolla on Softbankin showroom, jossa keikistelee kuluttajamarkkinoille lanseerattu kohtuuhintainen (1700 €) Pepper-robotti. Sosiaalista Pepperiä ei ole suunniteltu tekemään mitään, vaan sen ensisijainen pyrkimys on olla ystävällinen ja lempeä. Se tunnistaa ihmisen kasvot ja tunteet ja valitsee keskustelusävynsä sen mukaan. Pepperin kanssa voi käydä keskusteluja, ja monet muotikadun kävelijät ovatkin uskaltautuneet sen kanssa juttusille. Japanin Pepper puhuu vain japania, mutta vientiversiolta taipuu myös englanti.

16 17NET // 1/2015 NET // 1/2015

Fujitsu World Tour2015

KOODAUS

Koodaaminen on arkinen asia, jota kaikilla on mahdollisuus oppia – onnistumisen, erehdyksen ja leikin kautta. Tätä mieltä on koodaamisen globaali suurlähettiläs Linda Liukas.

L inda Liukas käynnisti vuonna 2009 Rail Girls -verkoston, jonka tavoittee-na on innostaa naisia ohjelmoimaan. Hän kirjoittaa myös tietotekniikan saloja avaavia lastenkirjoja, kehittää

lapsille suunnattua Hello Ruby -projektia ja ideoi kiihtyvällä tahdilla yhä uusia tapoja ava-ta ohjelmointia ja bittien liikkeitä eri-ikäisille ihmisille.

Linda Liukas esiintyy huhtikuun lopussa Fujitsu World Tour -tapahtumassa. Mutta mis-tä hän saa virtaa juuri nyt?

Miten tietotekniikasta saisi innostavaa ja ihmisten arkea monipuolisesti hyödyttävää?”Lasten kanssa olen oppinut, että uteliaisuus on valtava liikkeelle paneva voima. Heille tie-tokone ei ole mikään ihmeellinen taikalaatik-ko, jota ei voisi ennakkoluulottomasti tutkia. Sama uteliaisuus auttaa kaikenikäisiä ihmisiä eteenpäin.

Tietotekniikkaa saadaan laajemmin arkeen mukaan, kun sitä alkavat kehittää muutkin kuin nuoret miehet. Naiset ovat tietotekniikan kehittäjinä lähes hyödyntämätön voimavara. Ajatellaanpa, miten lastentarhanopettaja tai sairaanhoitaja voisi ratkaista monia arjen asioita tietotekniikalla, aivan uudella tavalla. Kun koodaus on 2000-luvun keksimisen kieli, on tärkeää, että sen mahdollisuuksia hyödyn-tävät monenlaiset ihmiset.”

Millä käytännön askelilla tietotekniikka voidaan levittää kaikille?”On hyvä, että Suomessa on päätetty ottaa ohjelmointi koulujen opetussuunnitelmiin vuodesta 2016 alkaen. Sitä kautta se leviää kaikille perhetaustasta riippumatta. Samalla on tärkeää opettaa muutakin kuin koodausta. Tietotekniikka ei ole pelkkää laskentaa, vaan se on mukana kaikessa, mitä teemme.”

Mitä osaamista kouluissa on kehitettävä?”Ohjelmointi on vain yksi työkalu tietoteknii-kan ymmärtämiseen – samalla tavalla kuin pipetti on työkalu biologille. Koulussa olisi hyvä opettaa virheiden kestämistä, sillä oh-jelmoinnissa pitää tehdä paljon virheitä, jotta oppii. Koulussa pitää oppia myös sinnikkyyt-tä ja ongelmanratkaisukykyä, eikä pelkästään sitä, että osaa kirjoittaa täydellisen hakual-goritmin.

Luovuuden opettaminen on myös tärkeää. Siinä päästään pitkälle jo sillä, että erilaiset ihmiset kehittävät ohjelmia mahdollisimman erilaisiin tarpeisiin.”

Voisiko peliteollisuus nostaa Suomen takaisin tietoteknisen osaamisen kärkeen?”Ei pelit, eikä mikään muukaan yksittäinen asia. Pohjoismaissa on tehty paljon koko in-ternetin selkärankaa, esimerkkeinä tanska-laislähtöinen PHP tai irkki, MySQL ja Linux,

joilla kaikilla on suomalaiset juuret. Meillä on osaamista, jolla voi tehdä todella isoja juttuja. Piilaaksossa ihaillaan kovasti meidän koulu-tustamme ja korkeatasoista insinööriosaamis-tamme. Niitä meidän pitää osata hyödyntää.”

Miten innostuit koodaamisesta?”Osallistuin koulussa yläasteella valinnaiselle tietotekniikan kurssille, jossa opetettiin Java-ohjelmointia. Ensimmäinen tehtävämme oli ohjelmoimalla ja koordinaattien avulla piirtää nalle. Ajattelin jo silloin, että piirtäisin parem-man käsin tai kuvankäsittelyohjelmalla kuin monimutkaisella ohjelmointikielellä.

Jälkeenpäin ymmärsin, että opettajan oli-si pitänyt kertoa ohjelmoinnin hyödyistä, jos haluaa muokata alkuperäistä nallesta tuhan-sia erilaisia nalleja. Nykyajan lapset oivaltavat paljon paremmin itse tällaiset mahdollisuudet, kun tietotekniikka ympäröi heidät kaikkialla.”

Miten Rails Girls -hankkeesi etenee?*”Rails Girls -kaupunkeja on jo 230 ympä-ri maailmaa ja aktiivisuus niissä lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi yksin Tampereen en-simmäiseen Rails Girls -tapahtumaan tuli yli 400 hakemusta. Toimintaa pyörittävät edel-leen vapaaehtoiset ohjelmoijat, jotka halua-

vat viikonlopun tapahtuman aikana muuttaa olemassa olevia alan rakenteita ja houkutella lisää naisia alalle.

Kesällä järjestämme Rails Girls Summer of Code -tapahtuman kolmannen kerran. Siinä eri puolilta maailmaa olevat naiset pääsevät mukaan avoimen lähdekoodin projekteihin, joista he saavat palkkaa ja lisäksi mentorin antamaa valmennusta. Mukana on isoja kan-sainvälisiä yrityksiä kuten Google.”

Mikä sinua innostaa juuri nyt?”Teen paljon leikkitestaamista ihan pienten lasten kanssa. Leikin avulla opitaan tietojen-

käsittelyn perusteita muutenkin kuin mate-maattis-loogisilla tavoilla. Opetustavat voivat olla esteettisiä tai visuaalisia. Harjoittelemme esimerkiksi binäärilukuja niin, että lapset itse ovat dataa, ja tutkimme, kuinka tieto liikkuu koneen sisällä.

Suunnittelen myös parin vuoden päähän näyttelyä, joissa kävijät voivat ryömiä tieto-koneiden sisällä ja nähdä, mitä tapahtuu, kun painaa esimerkiksi play-nappia YouTubessa.”

KUULUU KAIKILLE

*Rails Girls -verkostossa kyse on naisille ja tytöille tarkoitetuista työpajoista, joissa opetetaan koodauksen ja ohjelmoinnin aakkoset.

Tietokoneita ei pidä pelätä, vaan niitä pitää uskaltaa tutkia lapsenomaien uteliaasti ja innokkaasti, sanoo Linda Liukas.

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVA MAIJA TAMMI

Luovuuden opettaminen on tärkeää. Siinä päästään pitkälle jo sillä, että erilaiset ihmiset kehittävät ohjelmia erilaisiin tarpeisiin.

18 19NET // 1/2015 NET // 1/2015

TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT KIRSI TUURA

CIO TIINA KURKI, VARMA

Eläkevakuutusala elää yhtä aikaa menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa. Varman tietohallintojohtaja vie isoa tietoa

ja eri-ikäisiä järjestelmiä kohti huomista.

Kirkkonummen Yhdyspankissa virkailija hoitaa asiakkaan las-kun maksuun ja päivittää saldon pankkikirjaan. Kesätuuraaja tiskin takana on tuore ylioppilas, jonka

ajatus vaeltaa vähän väliä kulisseihin: mitä kaiken taustalla tapahtuu?

Tänään pankkineiti vuodelta 1980 ihailee aurinkoista merimaisemaa Varman pääkont-torin neuvotteluhuoneesta. 35 vuoden jälkeen katse kantaa Helsingin Lauttasaarensalmen yli, kauas ja syvälle pankki- ja vakuutusmaa-ilmaan.

”Tulevaisuus ei ainakaan yksinkertaistu”, tietohallintojohtaja Tiina Kurki tiivistää edessä olevat näkymät.

”Digitalisoituminen tuo yhä enemmän vaa-timuksia, myös perusjärjestelmien puolelle. Osaamisen näkökulmasta taas tarvitaan mo-nitaituruutta.”

Valmistumisestaan saakka Kurki on työs-kennellyt pankki- ja vakuutusalan tietotek-

niikan parissa. Taival kattaa koko matkan atk:sta ict:hen, pankkivirkailijoista verkko-palveluihin.

Tietotekniikkaa opiskelleen kauppatietei-den maisterin ensimmäinen varsinainen työ-paikka löytyi TietoEnatorilta. Siellä vierähti asiantuntijana ja johtajana pari vuosikym-mentä. Varman tietohallintoa Kurki on luot-sannut vuodesta 2012, neljän Nordean johta-javuoden jälkeen.

”Tein tiiviisti töitä pankkien verkkopalve-luiden parissa. Oli luontevaa tulla tekemään samaa eläkevakuutuspuolelle. Nyt mietitään, mitä tietoa, toimintoja ja palveluita vielä voi-taisiin siirtää digitaalisiin kanaviin. Ja miten tehostaa toimintaa.”

JOKAISELLE JOTAINKurjen vakaa, rauhallinen askellus on tut-tu ääni Varman pääkonttorin käytävillä. Yli viidensadan asiantuntijan tarpeet pitävät tietohallintojohtajan koko päivän liikkeellä,

MONEN MAAILMAN

VÄLISSÄ

Tulevaisuus ei ainakaan yksinkertaistu. Siksi tarvitaan yhä enemmäm moniosaajuutta.

Tiina Kurjen oman palveli-men parhaat huoltajat ovat kaksi vehnäterrieriä. ”Koirien ulkoilutus vie iltaisin pois toimistolta.”

22 23NET // 1/2015 NET // 1/2015

APUA ARKIKIELELLÄ Henkilöstönkehittäjä Pauliina Heiskanen on yksi Varman sadoista asiantuntijoista. Hän käyttää työssään Office-ohjelmien lisäksi muun muassa HR- ja rekrytointijärjestelmiä.

Varman henkilöstön lähi- ja työasema-tuesta huolehtivat Fujitsun ammattilaiset. Suuren yhtiön tarpeisiin on varattu 2,5 fujit-sulaisen työaika. Heiskasella on kokemusta lähituen käytöstä vain vähän – onneksi, ja tietohallinnon kunniaksi.

”Tietoteknisiä ongelmia tulee harvoin. Lä-hitukeen tulee soitettua oikeastaan vain, kun otetaan uusi laite käyttöön. Tai kun koulu-tuksen alkaessa jokin av-laite ei toimi”, Heis-kanen kertoo.

Silloin kun tukea tarvitaan, apuna ovat tutut ihmiset. ”On helppoa asioida ihmisten kanssa, jotka tietävät talomme asiat ja osaa-vat puhua arkikieltä ei-tekniselle väelle.”

KESKINÄINEN TYÖELÄKE- VAKUUTUSYHTIÖ VARMA • Suomen suurin työeläkeyhtiö,

joka vastaa yli 860 000 henkilön työeläketurvasta

• Asiakkaana on noin 66 000 yrittäjää ja työnantajaa

• Maan suurin yksityinen sijoittaja 40 miljardin euron sijoitusomaisuudel-laan

• Henkilöstöä 560, suurin osa toimii asiantuntijatehtävissä

• Varma on Fujitsun Patja-asiakas. Noin 700 päätelaitteen sopimus sisältää käyttö- ja lähitukipalvelut sekä mo-biilitukipalveluja.

tapaamisesta toiseen. ”Tavallinen arkipäivä on aamusta alkaen palavereita, suunnittelua, kehitystä ja sparrausta. Yleensä kello viiden jälkeen luen sähköpostit.”

Varman väki jakautuu karkeasti ottaen yri-tysasiakkuuksista vastaaviin, sijoitusasiantun-tijoihin sekä yksityisten asiakkaiden palvelijoi-hin ja eläkekäsittelijöihin. Jokaisella ryhmällä on omien tarpeidensa lisäksi erilaiset asiakkaat ja heillä taas omat vaatimuksensa.

”Tarvitaan sekä dynaamisia verkkopalveluja yritysten ammattikäyttäjille että helppokäyttöi-siä palveluita tavallisille ihmisille. Lisäksi si-joituspuolen väki tarvitsee omat työkalunsa.”

Omia tietotekniikan ihmisiä Varmalla on 60. Kilpailutuksen kautta on ulkoistettu pal-jon toimintoja. Määrätietoisella mallilla on

saatu säästöjä ja parempaa laatua. ”Projektit ja niiden toteutuksen ostamme ulkoa, määrit-telyn ja testauksen teemme itse”, Tiina Kurki määrittelee työnjaon.

PEOPLE BUSINESSKäytävällä tulee vastaan henkilöstönkehittä-jä Pauliina Heiskanen. Hän vaihtaa Kurjen kanssa pari sanaa käynnissä olevasta Lean-hankkeesta, jonka tavoitteena on sujuvoittaa arkea koko talossa.

”Arviomme uusiksi perusprosessien lisäk-si myös niitä toimintoja, jotka eivät ole aivan työmme ytimessä, kuten työajan seuranta. Kysymme, hoidetaanko tehtävät mahdolli-simman tehokkaasti ja järkevästi”, Heiska-nen kertoo.

Tietoon ja sen käsittelyyn liittyvällä alalla lähes kaikki vähintäänkin sivuaa tietohallin-toa. Niin nytkin.

”Lean-projektit tavoittelevat ylimääräisen työn ja hukan vähentämistä. Usein tämä tar-koittaa automaatioasteen nostoa tietojärjes-telmissä”, Kurki selvittää.

”Onneksi meillä on Tiina sparraajana ja johtoryhmän jäsenenä puhumassa puoles-tamme”, Heiskanen kehuu.

Kommentti antaa paikan kysyä, millainen on hyvä tietohallintojohtaja.

”Tärkein tehtävä on ihmisten ja heidän osaamisensa johtaminen, parhaiden voimien saaminen oikeisiin paikkoihin. Tietohallinto ei ole itseisarvo”, Kurki vastaa.

”Yhteistyö on tärkein voimavara. Yksin ei

kukaan voi tehdä näitä juttuja”, hän lisää kes-keisimmän opin vuosien varrelta.

VANHASTA UUTTA”Onhan se välillä vähän… haastavaa.” Kurki hymyilee itsekin lakoniselle kommentilleen toimialan ominaispiirteistä.

”Eläketoimialalla aikajänteet ovat todella pitkiä. Yksittäisen ihmisen koko työhistori-an on oltava tallessa, samoin tieto kulloin-kin voimassa olleesta lainsäädännöstä. Se tarkoittaa valtavaa tietomassaa ja eri-ikäisiä järjestelmiä.”

Varmalla on käytössä esimerkiksi joukko liiketoiminnan kannalta tärkeitä järjestelmiä, jotka on rakennettu vanhalla teknologial-la. ”Ne ovat teknisesti riskirajoilla, osaavia

kehittäjiä ei enää ole. Ja päälle pitäisi saada verkkopalveluita.”

Polveilevassa maisemassa ratkaisuksi tarvi-taan niin pussillinen uusia kuin vanhoja kei-noja. Tietohallinnon tehtävä on puntaroida huolella vaihtoehtoja. Vakuutusten käsitte-lyyn ja maksamiseen liittyvä, tiensä päähän tullut järjestelmä, päädyttiin modernisoimaan yhdessä Fujitsun kanssa.

”Järjestelmän toiminnallisuus palvelee lii-ketoimintaa hyvin. Modernisaation jälkeen se pysyy samana. Näin tietysti hyvässä ja pa-hassa – vanhat virheetkin pysyvät mukana.”

Toisaalta säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa, kun käyttökoulutusta ja alusta pitäen tehtä-vää testausta ei tarvita.

KANSANKOKOISET PROJEKTITIltapäivän liikenne Länsiväylällä vilkastuu ik-kunan takana. Kurki asettuu tottuneesti valo-kuvaajan ohjeistettavaksi. Kameran raksahte-lun lomassa Kurki listaa vakuutusalan näkö-piirissä olevia muutoksia.

”Vuonna 2017 tulee eläkeuudistus, kansal-linen tulorekisterihanke ja kansallinen palve-luväylä ovat käynnissä. EU:n tietosuoja-ase-tuksen vaatimuksia odotellaan.”

Kansakunnan mittaiset hankkeet vaativat panostusta järjestelmiin ja palveluihin.

”Haasteet ovat yhteiset kaikille pankki- ja vakuutusalan tietoammattilaisille. Teemme alalla tiivistä yhteistyötä, ja se hyödyttänyt kaikkia”, Kurki kiittelee.

Omassa talossa Kurki haluaisi vielä parem-min hyödyntää kertyvää tietomassaa.

”Esimerkiksi työkykyjohtamisen palveluis-samme tarjotaan asiakkailta saatua tietoa ja-lostettuna heille takaisin, uudesta näkökul-masta.”

Kurjen seuraava palaveri on alkamassa. Hän vastaa vielä viimeiseen kysymykseen: mikä pitää intoa ja liikettä yllä?

”Asioiden eteneminen ja onnistuminen in-nostavat. Ja että oikeasti opitaan virheistä eikä tehdä niitä uudestaan.”

Tietohallintojohtamisen ajatellaan olevan vain tekniikkaa. Tärkeintä on kuitenkin ihmisten johtaminen.

Tietointensiivisellä alalla tietohallinto on kaikessa mukana. ”Tiina sparraa meitä ja puhuu puoles-tamme”, Pauliina Heiskanen kehuu.

24 25NET // 1/2015 NET // 1/2015

NET // 1/2015

SÄHKÖINEN ASIOINTI

VEROTTAJA SÄHKÖISTYI NOTKEAKSI PIONEERIKSI

PITKÄSTÄ LIITOSTA UUSIA VERSOJA

Suomen verojärjestelmät kokevat lähivuosina suuria muutoksia. Lisäksi Verohallinto kehittää jatkuvasti uusia sähköisiä palveluja niin yrityksille kuin yksityishenkilöille.

Uskaltaisin väittää, ettei yksikään toinen viranomainen ole pystynyt samaan – eikä moni yrityskään”, kuvaa Verohallinnon pääjohtaja

Pekka Ruuhonen muutosta organisaatios-saan. ”Työntekijämäärämme on vähenty-nyt 15 vuoden aikana parilla tuhannella, pitkälti automaation ansiosta. Kyseessä on melkoinen tuottavuuden lisäys.”

Verotuksen sähköistäminen on ollut me-nestystarina, josta ovat hyötyneet kansalai-set, yritykset ja verottaja itse. Työ aloitettiin suurista henkilöverotuksen prosesseista. Esimerkiksi vuosittaisen veroilmoituksen tekeminen oli mutkikas urakka, ja ilmoi-tusten käsittely oli työlästä ja kallista.

Automaattisesti tuotettava, esitäytetty veroilmoitus on muuttanut tämän täysin. ”Esitäytetty ilmoitus on tiedoiltaan niin kattava, että enää noin 25 prosenttia ve-ronmaksajista täydentää tai korjaa sitä.”

Kolmisen vuotta sitten kehitys laajeni yrityspuolelle, ja sähköiset palvelut ovat sielläkin jo varsin kattavat. ”Yritysten kausiveroista 80–90 prosenttia ilmoitetaan sähköisesti. Tuloveroista ilmoitetaan säh-köisesti noin 70 prosenttia.”

Verohallinnossa on meneillään laaja kehityshanke, jossa otetaan käyttöön ve-rotuksen valmisohjelmisto. Samalla sisäi-siä prosesseja uudistetaan ohjelmistoon sopiviksi. ”Tämä on erittäin iso muutos.

Tarkoitus on korvata vanhoja erillisjärjes-telmiä, joita on pitkälti toistasataa. Niistä noin sata korvataan yhdellä järjestelmäl-lä”, Ruuhonen kertoo.

MÄTKYT HISTORIAANKeskittämisellä haetaan ennen kaikkea kus-tannusten säästöjä vanhojen järjestelmien ylläpidosta. Tämä tuo liikkumatilaa uusi-en palvelujen kehittämiseen. Valmisohjel-miston ensimmäinen osa otetaan käyttöön 2016 tammikuussa, ja käyttöönotto jatkuu vaiheittain kolmen seuraavan vuoden aika-na. Tämä on kuitenkin vasta alkua.

”Iso tiikerinloikka Suomen digitoimisek-si on vielä tekemättä”, sanoo Ruuhonen.

Verotuksen sähköistyminen luo hänen mukaansa tulevina vuosina kiinnostavia uusia mahdollisuuksia.

Nykyinen ja edellinen hallitus ovat aja-neet eteenpäin kansallista palveluväylää, johon yhdistettäisiin julkisia palveluja. Merkittävä tähän liittyvä hanke on tulo-rekisteri, johon suomalaisten ansiotulot päivittyisivät kuukausittain.

”Verokorttien muutosmenettelystä päästäisiin ehkä kokonaan eroon. Pal-kasta tehtävä veronpidätys olisi periaat-teessa aina ajan tasalla.”

Valtiovarainministeriö on käynnistä-nyt hankkeen tulorekisterin toteuttami-seksi, ja rekisteri on tarkoitus saada laa-jempaan käyttöön vuoden 2018 lopulla. Palveluväylään voisi tulla myös kansalai-sen asiointitili, jossa veroasioita voisi tar-kastella ja hoitaa sähköisesti.

Verohallinto suunnittelee muitakin uusia palveluja. Järjestelmiin saatetaan avata rajapintoja yksityisille palvelutuot-tajille. Sovelluskehittäjät voisivat luoda verotietoja käsitteleviä mobiiliohjelmia, ja yritykset voisivat ehkä lähettää vero-tustietonsa suoraan kirjanpito-ohjelmis-taan ilman ihmistyötä.

Keraamisia laattoja valmistava Puk-kila on luottanut perustietotek-niikkansa fujitsulaisten käsiin jo 17 vuoden ajan. Patja-palveluun

Pukkila siirtyi kymmenen vuotta sitten. Sopimus on uusittu useampaan kertaan, ja se kattaa perustietotekniikan työase-mista palvelimiin ja käyttötuesta tietolii-kennelaitteiden valvontaan.

”It-palveluissa riittää aina kehitettävää, sillä innovaatioita tulee koko ajan. Kump-paniltamme saamme ehdotuksia uusista mahdollisuuksista”, kertoo Pukkilan hal-lintojohtaja Henrik Lundström.

Reilu vuosi sitten Pukkilassa toteu-tettiin suuremman luokan uudistus, kun kriittisimmät palvelimet liitettiin 24/7-valvonnan piiriin. Vain muutama kuukausi sitten yrityksen toimipisteis-sä otettiin käyttöön Office 365 -palvelu. Käyttöönotto sujui Lundströmin mukaan hyvin, sillä ohjelmat pyörivät loppukäyt-täjien laitteissa saman tien ongelmitta.

”Toimivat henkilösuhteet takaavat yh-teistyömme. Meidän ei tarvitse enää tut-kia sopimuksia joka käänteessä, ja voim-me toimia joustavasti. Saamme tietotai-toa, jollaista emme omalla henkilökun-nallamme pystyisi näin kattavasti ylläpi-tämään”, Lundström kiteyttää.

Pukkilalle on myös ehdottoman tärke-ää, että jokainen sen toimipisteistä saa tu-kipalvelut nopeasti läheltään, jos akuut-teja ongelmia ilmenee.

Pukkila vietti viime vuonna 140-vuo-tisjuhliaan. Kaikki alkoi kaakeliuunien valmistuksesta vuonna 1874, ja nykyisin

yhtiö on Suomen ainoa kotimaassa ke-raamisia laattoja valmistava yritys. Se on kestänyt kovan kilpailun, pystynyt säilyt-tämään korkean laadun ja pitämään tuo-tannon kotimaassa.

Laatu vetoaa Pukkilaan myös ict-rat-kaisuissa. Lundström nimeää vain kaksi syytä, joiden vuoksi palvelujen toimitta-jaa voisi vaihtaa: laatua vastaamaton hin-noittelu ja toimimaton palvelu. Näihin ei Patja-palvelussa ole törmätty.

”Olemme joskus katselleet ja kilpailut-taneetkin muita vaihtoehtoja, mutta vas-taavanlaista peluria kuin Fujitsu emme ole löytäneet. Vaihdoksiin ei euron tai kahdenkaan takia kannata lähteä.”

Lundström näkee Pukkilan ja Fujitsun kumppanuuden noudattavan partnership-ajattelua: yhteistyö on mahdollisimman tiivistä, ja winwin-periaate toimii.

Iso tiikerinloikka Suomen digitoimiseksi on vielä tekemättä.

TEKSTI SAMULI KOTILAINEN

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA PUKKILA

VEROHALLINNON PALVELUILLA FUJITSUN ALUSTAFujitsu tuottaa Verohallinnolle palve-luna nykyisten sähköisten palvelui-den asiointialustan. Alustaa käyttä-vät monet sähköiset asiointipalvelut, kuten verokortti verkossa, veroilmoi-tus verkossa ja yritys- ja yhteisötie-topalvelut. Lisäksi Fujitsu on toteut-tanut vero.fi-verkkosivuston ja vastaa sen ylläpidosta.

PUKKILA OY AB

• Työntekijöitä 105• Liikevaihto 18 miljoonaa euroa• Tehdas ja pääkonttori Turussa,

myymälät Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio

• Osa Ricchetti Group -konsernia, joka on yksi Euroopan suurim-mista keraamisten laattojen valmistajista – muut tuotanto-laitokset sijaitsevat Italiassa, Portugalissa ja Saksassa

”Digitalisaatio nopeuttaa verottajan työtä ja tuo asiakkaalle parempia palveluja”, sanoo pääjohtaja Pekka Ruuhonen.

26 27NET // 1/2015

NET // 1/2015

Haltin sisäiset prosessit nopeutuivat Fujitsun ratkaisujen myötä, sanovat Tarja Summanen (vasemmalla) ja Tina Ingman.

”Sen sijaan, että työntekijät olisivat energisoituneita, he menevät puoleksi tunniksi kahvihuoneeseen puhumaan, kuinka turha kokous oli.”

Re:meetin toimitusjohtaja Janne Orava huonoista kokouksista, Ekonomi 1/15

KAPASITEETTIPALVELUITA SAMLINKILLESamlink ja Fujitsu ovat solmineet kolmen vuoden jatkosopimuk-sen pilvipohjaisista kapasiteettipalveluista. Sopimus kattaa kahteen konesaliin hajautetun virtuaalipalvelinalustan, johon Samlink on provisioinut noin 170 virtuaalipalvelinta. Fujitsu vastaa palvelinympäristön käytettävyydestä, hallinnasta ja valvonnasta.

Samlink on haastavien it-ratkaisujen ja sähköisen asioinnin osaaja, joka tunnetaan finanssialan it-palveluiden toimittajana. Fujitsun ja Samlinkin yhteistyö alkoi jo 1960-luvulla.

www.samlink.fi

KELAN KANTA-PALVELUT KEHITTYVÄTKela ja Fujitsu ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fujitsu toimittaa Kanta-palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja.

Kanta on yhteinen nimitys kansalaisten, terveydenhuollon organisaatioiden ja apteekkien tietojärjestelmäpalveluille. Tällä hetkellä arkistossa on jo 2,9 miljoonan kansalaisen potilastie-toja. Sähköinen resepti ja lääketietokanta ovat jo käytössä kun-tien ja kuntayhtymien terveyspalveluissa.

Palvelut laajenevat lähivuosina. Parhaillaan toteutetaan ter-veydenhuollon ammattilaisille tarkoitettua Kelain-käyttöliitty-mää, jonka kautta voi esimerkiksi tehdä sähköisen reseptin, jos siihen ei ole erillistä järjestelmää.

www.kanta.fi

VALIO PYSYY PATJALLA Valio ja Fujitsu ovat sopineet perustietotekniikan palvelusopi-muksen jatkosta. Sopimus kattaa Patja-palvelun sekä sovel-lusten tuki- ja jatkokehityspalvelut muun muassa logistiikan ja maidonhankinnan sovellusalueille.

Fujitsu hoitaa jatkossakin Valion infrapalvelut Patja-toiminta-mallin mukaan. Palvelu sisältää 3 000 työaseman lähi- ja käyt-tötukipalveluiden lisäksi palvelinten käyttö- ja hallintapalvelut sekä Lync-palvelun.

Uusi sopimus toi täsmennyksiä muun muassa päivityskäytän-töihin sekä työasemamallien luontiin ja tietoturvapäivityksiin.

”Yhteistyö Fujitsun kanssa on ollut pitkäaikaista ja toimivaa. Jatkoimme sopimusta, koska Fujitsu sitoutui tuottamaan pal-velut jatkossakin samalla varmuudella ja yhä kustannustehok-kaammin”, sanoo Valion tietohallintopäällikkö Petri Yrjölä.

110-vuotias Valio on Suomen suurin maidonjalostaja.

www.valio.fi

TIEDOLLA JOHTAMINEN

HALTI SAI NOKKELAN RAPORTOINNINUrheilun ja retkeilyn vaatteisiin ja varusteisiin erikoistunut Halti nykyaikaisti toimintojaan ottamalla käyttöön uuden BI-raportointiratkaisun ja entistä monipuolisemman intranetin. Lopputulos saa kiitosta käyttäjiltä.

Haltin BI-ratkaisu* linkittyy tiiviis-ti tuotannonohjausjärjestelmään. Rinnalla rakentui uusi intranet, joka korvasi kahdeksan vuotta

palvelleen ja it-ratkaisuna eläkeikään eh-tineen aiemman ratkaisun.

Fujitsu seuloutui kumppaniksi, koska sil-lä oli tarjota paras kokonaispaketti. Halti arvostaa it-kumppanissa projektiaikataulun ja budjetin pitävyyttä. ”Tarjouksen ei tarvit-se olla halvin, mutta sen on oltava ehdot-toman luotettava. Paketissa oli rehellisesti laskettu aikataulu, ja budjettiin oli paneu-duttu. Lasku kasvoi ennakoidusta vain sen verran kuin meiltä tuli lisätarpeita”, kertoo Haltin controller Tarja Summanen.

Projekti käynnistyi keväällä 2014. Aluksi Haltille oli tärkeintä intran uusiminen, mut-ta pian kävi selväksi, että projekti pitikin toteuttaa raportointi edellä.

Raportointitoiminnallisuus rakennettiin Microsoftin Business Intelligence -tuottein. Käyttöliittymä toimii Excel PowerPivot -oh-jelmalla. Sen avulla käyttäjä voi räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivan raportin, jon-ka tiedot haetaan suoraan tietovarastosta. Määrämuotoiset raportit julkaistaan ajanta-saisina intranetissä, jonne rakennettiin tätä tarvetta varten oma osionsa. Raportointi valmistui syyskuussa, intran käyttöönotto oli lokakuun alussa.

Summanen on tyytyväinen hankkeen

kulkuun. ”Olin iloisesti yllättynytFujitsun nokkeluudesta selvittää, miten saamme tar-peellisia toimintoja järjestelmästä. Saimme yhdessä synnytettyä hyviä ratkaisuja.”

RAPORTOINNILLE TAPUTUKSIARaportointi tarjoaa nyt kuutiot myynnin, ostojen ja varastosaldojen seurantaan. Edellisen vuoden toteutumaa ja tämän vuoden budjetointia voi vertailla asiakas- ja tuoteryhmittäin. Raportointi on kerännyt kuuluvimmat jihuu-huudot.

”Raportointia on helppo ja nopea käyt-tää. Raportit kääntyvät hetkessä ja luotetta-vasti haluamaani muotoon”, sanoo talous-johtaja Tina Ingman.

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA KIRSI TUURA

HALTI OY• Suomen suosituin ja tunnetuin ulkoilu-

ja urheilutuotemerkki• Henkilöstöä 60• Päätoimipaikka Sipoon Söderkullassa• Muut toimipaikat: Shenzhen, Kiina• Liikevaihto 20 miljoonaa euroa, josta viennin osuus

viidennes• Omistus: Ingman Group ja yhtiön toimiva johto

Ratkaisut ovat tuntuneet hyviltä myös myyntijohtaja Ari Vil-jaman mielestä. ”Kaikki, mitä olen päässyt kokeilemaan, on nopeaa ja loistavaa. Esimerkiksi intranet on nyt organisoidum-pi kuin ennen.”

Seuraava syventävä askel raportoinnissa olisi tuotekohtainen vertailu toteutuneen ja budjetoidun välillä, mutta nykyratkai-suilla mennään seuraavat kolme vuotta.

It-asiantuntija Jyrki Lapveteläinen näkee lähitulevaisuuden kehityskohteeksi raportoinnin viennin myös mobiililaitteisiin.

Intranet-uudistuksesta vastasi Fujitsun osakkuusyhtiö Sini-nen Meteoriitti, jonka Valo-ratkaisu toimii SharePoint-alustalla. Uudistus toi intraan vauhdin lisäksi selkeämmän ulkoasun. Int-rasta löytyvät työtilat, blogit, uutiset sekä mahdollisuus peu-kuttaa hyviä ratkaisuja. Käyttöön saatiin myös tehokkaat ha-kutoiminnot.

”Uutiset-osio toimii hyvänä tiedonjakajana, ja ihmiset myös käyttävät sitä. Tämä on vähentänyt sähköpostien lähettelyä”, kertoo Lapveteläinen.

Työtiloissa pyörivät ajantasaisesti projektit ja tuotanto. Tuo-tannon työtiloja käyttää myös Kiinan tehtaan henkilöstö. Hal-tin tuotanto on Kaukoidässä ja Euroopassa, mutta suunnittelu Suomessa.

VERKKOKAUPPA TYÖN ALLAHaltikaan ei ole välttynyt talouden taantuman haalistamilta myyntiluvuilta. Venäläisiä ei ostoksilla juuri näy, ja lauha talvi vähensi urheilu- ja ulkoiluvaatetuksen tarvetta kotimaassakin. Vain jalkinemyynti kasvaa koko ajan.

Halti sopeuttaa nyt tuotantoa kysyntään siirtymällä keskihin-taisiin tuotteisiin. Mallistot suunnataan uusiin hintaryhmiin ja panostetaan toppatakkeja tomerammin alusasuihin, väliasui-hin, sukkiin ja rukkasiin.

Halti rakentaa kaupankäynnin vireyttäjäksi omaa verkko-kauppaa, joka aloittaa kevään aikana. Lapveteläisen mukaan verkkokauppa ui raportointiin ilman mitään lisäyksiä.

* BI = Business intelligence, tiedolla johtaminen

28 29NET // 1/2015

NET // 1/2015

NYKYAIKA

Helsingin Itäkeskuksessa aloittanut lääkäriasema Metro hankki Nokian Saimi-tietojärjestelmän muun muassa ajanvarauksen ja potilaslaskutuksen tarpeisiin.

”Meille oli selvää alusta pitäen, että lähdemme heti au-tomaattiseen tietojenkäsittelyyn. Alalla on selvä suuntaus atk:hon, koska sillä voidaan säästää arvokkaissa henkilöstöme-noissa”, kertoo toimitusjohtaja Ralph Manner.

Laitteistoon kuuluu Mikko 3/38 -tietokone sekä kahdeksan VDU 202 -päätettä ja kolme kirjoitinta. Ohjelmistopuolelta löy-tyvät ajanvaraus ja potilaslaskutus. Koska asiakkaat maksavat palkkionsa yleensä kassalle, sisältyy ohjelmistoon myös palkki-oiden tilitys edelleen lääkäreille.

Henkilökunta näppäilee tarvittaessa ajanvaraukset ja laskut näyttöpäätteen avulla keskitettyyn tietojärjestelmään.

”Olemme lähteneet perustarpeista. Koko ajan herää uusia tarpeita, ja sen mukaisesti siirrämme lisää toimintoja auto-maattisen tietojenkäsittelyn piiriin”, Manner sanoo.

”Sitä päivää ei saa kuitenkaan tulla, jolloin koneet syrjäyttä-vät inhimillisen sairaanhoidon, sillä ihmisläheisyys on alan tär-keintä antia.”

Juttu on julkaistu huhtikuussa 1985.

MITÄ TEKEE TIETOKONE LÄÄKÄRIASEMALLA?

VUOTTA SITTEN

Vain se mitä tarvitset.

Patjanen on kokonaisvaltainen ict-palveluratkaisu, joka sisältää kaiken, mitä liiketoimintasi ja it-infrasi tarvitsee. Oma Isoworks-palvelupäällikkösi ja alasi liiketoiminnan tarpeet tunteva asiantuntijamme rakentavat juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan kokonaisuuden valmiista moduuleista, joita on testattu käytännössä jo vuosia.

Isoworks Oy kuuluu Fujitsu-konserniin ja tarjoaa keskisuurille yrityksille laadukkaita,kustannustehokkaita ja joustavia ict-palvelukokonaisuuksia.

Tutustu Patjanen-palveluun osoitteessa www.isoworks.fija ota yhteyttä myynti@isoworks.fi tai p. 020 559 5817

NET 205x265.indd 3 26.8.2014 10:20:59

30 NET // 1/2015

NET // 1/2015

Kuinka erilainen voikaan samanlainen olla!

Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. © Intel, the Intel Logo, Intel Inside, Intel Core, Ultrabook ja Core Inside ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa.

Maailman ensimmäinen ja ainoa Ultrabook™ joka osaa lukea verisuonikarttasi.FUJITSU LIFEBOOK U745 Ultrabook™ on kaikkea, mitä parhaan bisneskannettavan toivotaan olevan: telakoitava, 19 mm ohut, toimikortin lukijalla ja ulosvedettävällä Ethernet-liittimellä varustettu, kännykän lataava, haluttaessa kosketusnäyttöinen…

Mutta lisäksi siinä on ominaisuuksia, joita kukaan ei osaa edes toivoa. Kuten Fujitsun kehittämä kämmenen verisuonikarttaan perustuva tunnistus, joka on varmuudeltaan 100-kertainen sormenjälkitunnistukseen verrattuna.

Lisää ihmeteltävää löytyy täältä: fujitsu.fi/yrityskannettavat

Fujitsu suosittelee Windows -käyttöjärjestelmää.

Fujitsu_U745_Net-lehti_205x240_180215.indd 1 9.3.2015 12.33