Perhepäivähoidon varhaiskasvatus- suunnitelma · o musiikki (musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, tanssi, konsertit) o askartelu ja muut käden taidot (nikkarointi, käsityöt,

1

Perhepäivähoidon varhaiskasvatus-

suunnitelma Hyvinkää

Hyvinkäällä 13.10.2013

2

Sisällysluettelo:

1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 1.1. Miksi olemme olemassa? 1.2. Perhepäivähoidon erityispiirteet ja vahvuudet

2. Perhepäivähoidon arvot

2.1. Hyvinkään varhaiskasvatuksen arvot 2.2. Perhepäivähoitajien painotukset arvoissa 2.3. Vanhempien arvot

3. Varhaiskasvatusympäristö

3.1. Fyysinen oppimisympäristö 3.2. Psyykkinen oppimisympäristö 3.3. Sosiaalinen oppimisympäristö

4. Kasvatuskumppanuus ja lapsen vasuprosessi

5. Kieli ja kommunikaatio

6. Lapselle ominaiset tavat toimia

6.1. Leikki 6.2. Liikkuminen 6.3. Tutkiminen 6.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

7. Orientaatiot

7.1. Matemaattinen orientaatio 7.2. Luonnontieteellinen orientaatio 7.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 7.4. Eettinen orientaatio 7.5. Esteettinen orientaatio 7.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

8. Verkostoyhteistyö

9. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman käyttö toiminnan

suunnittelussa ja arvioinnissa

3

1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus

1.1. Miksi olemme olemassa? - Hyvinkään päivähoito ja esiopetus järjestää ja tuottaa laadukkaita

varhaiskasvatuspalveluita ja esiopetusta perheiden erilaisiin tarpeisiin perustuen kasvatuskumppanuuteen (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoito tarjoaa perheille vaihtoehdon, jossa varhaiskasvatusta toteutetaan pienessä lapsiryhmässä kodinomaisessa ympäristössä

1.2. Perhepäivähoidon erityispiirteet ja vahvuudet - Kodinomaisuus - Pienet lapsiryhmät - Kiinteä suhde hoitajan ja lapsen sekä hoitajan ja perheen välillä - Lapsen yksilöllisyyden huomiointi - Turvallisuus - Lapsen kuunteleminen - Syli - Kotiruoka

2. Perhepäivähoidon arvot 2.1. Hyvinkään päivähoidon arvot

- Ihmisarvon kunnioittaminen - Vastuullisuus - Turvallisuus (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

2.2. Perhepäivähoitajien painotukset arvoissa - Turvallisuus - Rajat ja rakkaus - Toisten kunnioittaminen

2.3. Vanhempien arvot (kysely vanhemmille toukokuu 2013)

- Turvallisuus - Rajat ja rakkaus - Toisten kunnioittaminen

4

3. Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006) 3.1. Fyysinen oppimisympäristö

- Koostuu perhepäivähoitajan omasta kodista, pihapiiristä, lähiympäristöstä, erilaisista materiaaleista ja välineistä

- Perhepäivähoitaja luo kodista kulloisenkin lapsiryhmän tarpeita tukevan houkuttelevan ja motivoivan oppimisympäristön asettamalla leikki- ja oppimisvälineet lasten ulottuville ja tekemällä erilaisia leikkinurkkauksia tarvittaessa vaikka huonekaluja siirtelemällä

- Perhepäivähoidon lähipäiväkoteja sekä esim. seurakunnan tiloja käytetään perhepäivähoitoryhmän tarpeisiin

- Ulkona käytetään hyväksi perhepäiväkodin pihapiirin lisäksi läheisiä puistoja ja metsiä sekä muita Hyvinkään retkeily- ja ulkoilukohteita

3.2. Psyykkinen oppimisympäristö

- Tarkoittaa päivähoidossa ja yksittäisessä ryhmässä vallitsevaa henkistä ilmapiiriä sekä yksilön omaa henkistä hyvinvointia (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoidon pienissä ryhmissä lapsen yksilöllisyyttä tuetaan ja häntä kuunnellaan aidosti

- Lapsi kokee, että häntä kunnioitetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään, mikä on perusta lapsen itsetunnolle

- Perhepäivähoitaja luo toiminnallaan kiireettömän, rauhallisen, turvallisen sekä lasta ja perhettä kunnioittavan ympäristön, mikä luo lapselle rauhan ja turvallisuuden tunteen.

3.3. Sosiaalinen oppimisympäristö - Varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja lasten sekä lasten keskinäiset

suhteet muodostavat sosiaalisen oppimisympäristön (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoidon pienessä lapsiryhmässä lapselle kehittyy kiinteitä kaverisuhteita, missä lapsi oppii huomiomaan eri-ikäiset toverinsa.

- Perhepäivähoitajan suhde lapseen ja perheeseen muodostuu helposti kiinteäksi ja luottavaiseksi, koska sama aikuinen on lapsen kanssa joka päivä ja perhe kommunikoi aina saman hoitajan kanssa.

- Varahoitopaikan ollessa yleensä samassa päiväkodissa ja samassa lapsiryhmässä lapselle muodostuu turvallinen suhde myös varahoitopaikan lapsiin ja aikuisiin

- Perhepäivähoitajan syli ja lapsen kuunteleminen luovat lapselle hyvän pohjan sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittymiselle

- Yhteistyö muiden perhepäivähoitajien ja heidän lapsiryhmiensä kanssa antaa mahdollisuuden lapselle tottua olemaan myös osana suurempaa lapsiryhmää

5

- Muiden perhepäivähoitajien kanssa yhdessä toteutettava toiminta antaa mahdollisuuden ikäkausittain jaettuun toimintaan ja sitä kautta lapselle mahdollisuuden toimia ikäistensä lasten seurassa

- Perhepäivähoitaja puuttuu aina kiusaamistilanteisiin ja pyrkii ehkäisemään niitä kaikin tavoin.

- Tarvittaessa, kiusaamistilanteiden selvittämiseen voidaan pyytää ulkopuolista apua (kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidon psykologi, perheohjaaja jne.)

6

MITKÄ OVAT OPPIMISYMPÄRISTÖN TAVOITTEET RYHMÄSSÄNI (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö)? MITEN MUUTAN/PARANNAN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ?

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAKAUDEN AIKANA OPPIMISYMPÄRISTÖN MUOKKAAMISESSA JA PARANTAMISESSA (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet)?

7

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA:

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAKAUDEN AIKANA KIUSAAMISEN EHKÄISYSSÄ (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet)?

8

4. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja kasvattajien tietoista ja tasavertaista toimintaa yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu sekä tuntemus omasta lapsestaan. Päivähoidon kasvatushenkilöstöllä on vastaavasti koulutuksen ja kokemuksen antamaa tietoa ja osaamista. Päävastuu yhteistyöstä on kasvatushenkilöstöllä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005) Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja lapsen edun toteuttamisesta (Vasu 2005) Perhepäivähoidossa kasvatuskumppanuus on perhepäivähoitajan vastuulla. Kasvatuskumppanuus edellyttää:

- kuuntelua - kunnioitusta - luottamusta - dialogia (Kaskela ja Kekkonen, 2006)

Kasvatuskumppanuutta toteutetaan - päivittäisissä tapaamisissa (lasten tuonti- ja hakutilanteet)

vasuprosessin mukaisissa keskusteluissa (varhaiskasvatussopimus, aloituskeskustelu, vasukeskustelu sekä palautekeskustelut, ks. kaavio sivu 11)

- vanhempainilloissa - vuosittain järjestettävässä koko perhepäivähoidon yhteisessä

tapahtumassa (lapset, vanhemmat, perhepäivähoitajat ja perhepäivähoidon esimiehet)

Perhepäivähoidossa hoitajan ja vanhempien välille syntyy usein kiinteä suhde. Tärkeää on molemminpuolinen avoimuus ja luottamus. Joissakin tapauksissa kiinteä suhde on myös haaste. Joskus suhde pyrkii laajenemaan esim. perhepäivähoitajan vapaa-aikaan; tällöin kasvattajan ammatillisuus rajaa suhdetta. Perhepäivähoitajan vaitiolovelvollisuus on ensiarvoisen tärkeä asia kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa. Nykypäivänä monikulttuuriset perheet tuovat omat haasteensa perhepäivähoidon kasvatuskumppanuuteen. Hyvinkään varhaiskasvatuksen ”Monikulttuurinen varhaiskasvatus” –opas linjaa monikulttuurista varhaiskaskasvatusta ja sisältää apua arjen käytäntöihin myös perhepäivähoidossa. Myös Suomi toisena kielenä –opetussuunnitelma ohjaa maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista ja opetusta.

9

MITEN TOTEUTAN KASVATUSKUMPPANUUTTA RYHMÄSSÄNI?

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAKAUDEN AIKANA (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet)?

10

LAPSEN VASUPROSESSI Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen VASU on vanhempien / huoltajien ja kasvattajien yhteinen suunnitelma toiminnan järjestämisestä lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset huomioiden. Sen tehtävänä on lapsen kaikinpuolisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. (Varhaiskasvatuksen internet sivut www.hyvinkaa.fi sivuilla) Lapsen vasuprosessia noudatetaan myös perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajan tulee huomioida lapsen ja vanhempien sekä perhepäivähoitajan ensimmäisen tapaamisen vaikutus koko lapsen hoitosuhteeseen. Perheille annetaan mahdollisuus pehmeään aloitukseen perhepäivähoidossa; vanhemmat voivat olla aluksi lapsen mukana päivähoidossa Aloituskeskustelu järjestetään jo mielellään ennen hoidon alkua joko perhepäivähoitajan kodissa tai perheen kodissa. Aloituskeskustelun tarkoituksena on, että vanhemmilla on mahdollisuus kertoa perhepäivähoitajalle lapsestaan heille tärkeitä asioita. Tällä keskustelulla luodaan turvallinen hoidon alku ja hyvä pohja kasvatuskumppanuudelle. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma noin kahden kuukauden kuluessa päivähoidon aloituksesta. Vasukeskustelu lähtee lapsen tarpeista. Kasvatuskumppaneina, yhdessä vanhempien kanssa, pohditaan lapsen kehityksen tukemista ja edistämistä. Keskustelussa sovitaan toimintakäytännöistä, jotka antavat lapselle tilaa kasvaa omana persoonana sekä ryhmän jäsenenä. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006). Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta perhepäivähoitaja tekee oman ryhmänsä toimintasuunnitelman. Suunniteltu toiminta tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä. Perheille annetaan myös mahdollisuus tutustua ryhmän toimintasuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa toimintakauden loppupuolella palautekeskustelussa. Seuraavalla sivulla on nähtävissä varhaiskasvatuksen vasuprosessi kaaviona. Tätä prosessia käytetään ja sovelletaan myös perhepäivähoidossa.

http://www.hyvinkaa.fi/

11

LAPSEN VASUPROSESSI

12

TOTEUTUIKO LAPSEN VASUPROSESSI JOKAISEN RYHMÄN LAPSENI KANSSA (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet)?

13

5. Kieli ja kommunikaatio Kieli on kaiken inhimillisen vuorovaikutuksen perusta. Tavoitteena on:

- ajattelun kehittyminen - oppia erittelemään ajatuksiaan ja mielipiteitään - oppia keskustelemaan - oppia kuuntelemaan - oppia uusia käsitteitä - mielikuvituksen kehittyminen - itseilmaisun kehittyminen - oppia kuuntelemaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaan - oppia kertomaan tarinoita - oppia ilmaisemaan omia tunteitaan

(Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Lapsen kieli kehittyy vuorovaikutuksessa hoitajan ja muiden lasten kanssa

- Pienessä lapsiryhmässä lapsella on hyvä mahdollisuus kommunikointiin ja itsensä ilmaisuun

- Perhepäivähoitaja huomioi jokaisen lapsen yksilöllisesti ja kehittää hänen kielellisiä valmiuksiaan lapsen kehitystason mukaan

- Perhepäivähoitajan tulee huomioida myös itsensä käyttämä kieli; kasvattajan kielen tulisi olla selkeää ja rauhallista, mutta myös rikasta ja ilmeikästä

- Kielen kehittymistä tuetaan kaikessa arjen toiminnassa - Kielen kehitystä edistetään mm. seuraavilla menetelmillä:

o sadut o sadutus o laulut o lorut o keskustelut o kuunteleminen o nimeäminen o riimittely o draama

14

MILLÄ TAVALLA EDISTÄN LASTEN PUHEENKEHITYSTÄ RYHMÄSSÄNI (ympäristö, kasvattajan toiminta, eri-ikäiset lapset…)?


15

6. Lapselle ominaiset tavat toimia Lapsella on luontainen tarve leikkiä. Liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä itsensä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja kaikki tämä tapahtuu leikin motivoimana. Kasvattajien tulee ottaa huomioon tämä suunnitellessaan lasten toimintaa. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006) 6.1. Leikki

Leikin tavoite on löytää lapsesta hänen omin tapansa hahmottaa maailmaa ja toimia. Lapsi ei aseta leikilleen samalla tavalla tavoitteita kuin aikuinen, se on hänen ”tapansa hengittää” ja olla olemassa. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoidossa leikki on tärkeä osa toimintaa - Leikin havainnointi on tärkeä työkalu, jonka avulla hoitaja saa paljon

tietoa lapsesta ja hänen kehitysvaiheestaan - Vapaassakin leikkitilanteessa perhepäivähoitajan on oltava läsnä ja

saatavilla ja tarvittaessa ohjata leikkiä - Perhepäivähoitajan tulee mahdollistaa leikki

o luomalla hyvä ympäristö leikille (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen)

o antamalla leikille aikaa (pitkäkestoinen leikki) o huomioimalla eri-ikäisten lasten tarpeet leikissä

(leikin vaiheet) o havainnoimalla aktiivisesti leikkiä ja ohjaamalla sitä

tarvittaessa o osallistumalla leikkiin o luomalla mahdollisuudet hyvään ja pitkäkestoiseen leikkiin

myös ulkona (ulkoleikit)

16

MITEN EDISTÄN LASTEN LEIKKIÄ RYHMÄSSÄNI (kasvattajan toiminta, ympäristö, eri-ikäiset lapset, pitkäkestoinen leikki…)?


17

6.2. Liikkuminen Tavoitteena on, että

o lapsen fyysiset (peruskunto ja liikehallinta) ja motoriset taidot (hienomotoriikka, kädentaidot sekä silmän ja käden yhteistyö) lisääntyvät

o lapsen terveys ja hyvinvointi lisääntyy o lapsi kokee iloa ja riemua ja myönteinen ilmapiiri antaa

onnistumisen elämyksiä o lapsi oppii sosiaalisia sekä ryhmässä työskentely taitoja o liikunta tulee osaksi lapsen arkipäivää (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoitajan tulee mahdollistaa lasten monipuolinen liikunta

päivähoitopäivän aikana - Hyvinkään liikunnan vuosisuunnitelma on käytössä - Eri-ikäisille lapsille sopivaa liikuntaa voidaan järjestää yhteistyössä

muiden perhepäivähoitajien kanssa (lapset jaetaan ikäryhmittäin toiminnan ajaksi eri perhepäivähoitajille)

- Liikuntaan käytetään perhepäivähoitokodin ja sen pihapiirin lisäksi o lähipäiväkoteja o puistoja o metsiä o Hyvinkään kaupungin liikuntapaikkoja

- Perhepäivähoitajat lapsiryhmineen osallistuvat myös järjestettyihin liikuntatapahtumiin

- Perhepäivähoitajan oma esimerkki ja innostus lasten kanssa liikkumiseen on keskeisellä sijalla

18

MITEN EDISTÄN LASTEN LIIKKUMISTA RYHMÄSSÄNI (eri-ikäiset lapset, kasvattajan toiminta, ympäristö…)?

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAVUODEN AIKANA (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet)?

19

6.3. Tutkiminen Tavoitteena on saada utelias lapsi

o ihmettelemään o kyselemään o etsimään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä o oivaltamaan o päättelemään o kokemaan iloa oppimisestaan o saada itseluottamusta omasta osaamisestaan ja

toiminnastaan (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Pienessä ryhmässä perhepäivähoitajan on helppo havaita lasta

kiinnostavat asiat ja kannustaa heitä tutkimaan, kyselemään ja ihmettelemään

- Perhepäivähoitajan oma asenne, innostus ja kiinnostus antavat tilaa ja esimerkkiä lapsen omalle tutkimiselle

- Joustava päivärytmi mahdollistaa pidemmänkin pysähtymisen lasten mielenkiinnon kohteiden äärelle

- Tutkimiseen käytetään ennakkoluulottomasti kaikkia aisteja - Perhepäiväkodin oppimisympäristöä muokataan niin, että lasten

tutkiminen mahdollistuu

20

MITEN EDISTÄN TUTKIMISTA RYHMÄSSÄNI (eri-ikäiset lapset, kasvattajan toiminta, ympäristö, mitä tutkimme…)?

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAVUODEN AIKANA (haasteet, vahvuudet, kehittämisen kohteet…)?

21

6.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tavoitteena on, että

o taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta lapsi ottaa maailmaa haltuunsa ja jäsentää sitä

o taiteellinen toiminta kehittää myös esteettistä ja empaattista suhtautumista maailmaan ja kanssaihmisiin sekä rakentaa lapsen identiteettiä väittämänsä kulttuuriperimän myötä

o konkreettinen taiteen tekeminen kehittää lapsen aisteja, herkkyyttä, mielikuvitusta, motorisia taitoja ja opettaa hänelle kurinalaisuutta työskentelyssään ja itsensä toteuttamismahdollisuuksia (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäiväkodin ympäristö tulee muokata sellaiseksi, että taiteen kokeminen ja taiteellinen ilmaisu on siellä mahdollista

- Perhepäivähoitajan oma ennakkoluulottomuus ja avoimuus eri taidemuotoja kohtaan antaa lapselle mahdollisuuden monipuoliseen kokemiseen ja ilmaisuun.

- Perhepäivähoitokodissa tulee olla lasten käytössä erilaisia materiaaleja ja välineitä taiteelliseen ilmaisuun

- Taiteellisen kokemisen ja ilmaisun menetelmiä ovat mm. o musiikki (musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, tanssi,

konsertit) o askartelu ja muut käden taidot (nikkarointi, käsityöt,

ompeleminen, muovailuvahat ja muut massat, savityöt) o kuvataide (piirtäminen, maalaaminen, värittäminen, taiteen

katselu, lasten omat taidenäyttelyt, museokäynnit) o draama ja teatteri (roolileikit, lasten omat erilaiset

teatteriesitykset, teattereissa ja näytöksissä käynti) o kirjallisuus (sadut, lorut, runot, kuvakirjat, lehdet,

kirjastokäynnit) o leikki

- Lasten töiden esillepano perhepäiväkodissa osoittaa lapselle, että aikuinen arvostaa hänen tuotoksiaan

- Perhepäivähoitajat käyttävät hyväkseen Hyvinkään kaupungin tarjoamia kulttuuripalveluja ja tarjoavat näin lapsille enemmän mahdollisuuksia taiteelliseen kokemiseen

- Taiteelliseen kokemiseen liittyy myös esteettisyys – lasta ohjataan huomaamaan kauneutta hänen omassa ympäristössään

22

MITEN EDISTÄN TAITEELLISTA KOKEMISTA JA ILMAISUA RYHMÄSSÄNI (eri-ikäiset lapset, kasvattajan toiminta, ympäristö, mitä taiteellisia kokemuksia tarjoan…)?

MITEN ONNISTUIN TOIMINTAVUODEN AIKANA (haasteet, vahvuudet, kehittämisenkohteet…)?

23

7. Orientaatiot 7.1. Matemaattinen orientaatio

Matematiikan sisällöt ovat varhaiskasvatuksessa: o lukukäsite o laskeminen o järjestykseen asettaminen o vertaaminen o luokittelu o mittaaminen o geometriset muodot o aika o avaruudellinen hahmottaminen o ongelmanratkaisu o päättely (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Tavoitteena on omaksua matemaattiset perusvalmiudet: määrän ja

muodon tarkastelu - Perhepäivähoitaja huomioi matemaattisen orientaation sekä

toiminnassa että kaikissa arjen tilanteissa (vertaillaan, lasketaan, luokitellaan jne.)

- Tärkeää on, että perhepäivähoitaja huomaa ”matematiikan ympärillään” ja johdattaa lapset huomaamaan, pohtimaan, ja ihmettelemään matemaattisia perusasioita

- Matemaattisia taitoja harjoitellaan mm. seuraavilla menetelmillä: o pelit o rakenteluleikit o liikunta o lorut o kodin työtehtävät

24

MITKÄ OVAT MATEMAATTISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


25

7.2. Luonnontieteellinen orientaatio

Tavoitteena on, että lapsi oppii o tiedostamaan tutun lähiympäristön ja luonnon kauneuden sen

moninaiset syy-seuraussuhteet (luonto eri vuodenaikoina) o kunnioittamaan, arvostamaan sekä säästämään luontoa o kokemusten ja elämyksien kautta tiedostamaan itsensä osaksi

ympäristöä o luonnossa liikkumalla huomaamaan luonnon rauha,

kauneuden ja sen monimuotoisuuden o rakennetussa ympäristössä liikkumalla huomioimaan

vähitellen myös toisia ihmisiä, liikennettä ja niiden tuomia vaaratekijöitä (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoidossa luonnontieteellistä orientaatiota toteutetaan

tutkimalla, kokemalla ja havainnoimalla - Luonnossa ja lähiympäristössä liikutaan lasten kanssa kaikkina

vuodenaikoina - Koko lähiympäristöä käytetään leikki- ja oppimisympäristönä - Lapsia ohjataan tuntemaan itsensä osaksi ympäristöä ja

tunnistamaan oman toimintansa seuraukset ympäristössä - Kierrätyksen ja kestävän kehityksen periaatteilla opetetaan lapsia

huolehtimaan luonnosta - Menetelmiä luonnontieteellisen orientaation toteutumiseen:

o retket lähiympäristöön o eri vuodenaikojen seuraaminen o sääilmiöiden seuraaminen o luonnon- ja kierrätysmateriaalin käyttäminen o eläimiin tutustuminen (kirjat, kuvat, tarinat, elokuvat, äänien

kuuntelu jne.) o luonnon aineiden tutkiminen (esim. lumi, vesi, kivi, hiekka jne.) o kasvien huomaaminen ja tunnistaminen (esim. oman kukan tai

yrtin kasvattaminen, pihan ja lähiympäristön kasvien havainnointi jne.)

o kestävän kehityksen huomioiminen ympäristössä ja toiminnassa (veden säästäminen, jätteiden lajittelu, lelujen ja vaatteiden kierrätys, ympäristön siisteydestä huolehtiminen jne.)

26

MITKÄ OVAT LUONNONTIETEELLISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


27

7.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio

Tavoitteena on o vahvistaa lapsen kulttuurista identiteettiä ja eritoten

tunnesidettä omaan kotikaupunkiin o lapselle näkökulmaa menneeseen vanhojen valokuvien,

tapojen ja tapahtumien kautta alkaen lapsen perheyhteisöstä ja suvusta

o auttaa lasta ymmärtämään oma arkipäivä osana tulevaa historiaa

o tutustuttaa lapsi lähiympäristön ja kotiseudun nähtävyyksiin ja menneisiin tapahtumiin

o antaa tietoa yhteiskunnan toimintatavoista (esim. kaupassa asiointi ja rahan käyttäminen maksuvälineenä) ja ohjata suositeltaviin kulutustottumuksiin (esim. kestävän kehityksen periaatteet). (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Perhepäivähoidossa pienen lapsiryhmän kanssa on helppo tutustua

lähiympäristöön sekä omaan kaupunkiin (esim. lähipuistot, metsät, tori, museot, kaupungintalo, nähtävyydet, lasten omien kotien sijainnit, varahoitopäiväkodit jne.)

- Näillä tutustumisilla luodaan lapselle tunnesidettä omaan lähiympäristöön ja kaupunkiin

- Omaan kaupunkiin voidaan tutustua myös kuvien ja kirjojen avulla - Lapsille pyritään luomaan tunne myös ajankulusta: menneisyydestä

ja nykyhetkestä - Mediakasvatus huomioidaan osana nykyaikaista yhteiskuntaa ja

lapsen elämää - Mediakasvatuksessa pyritään lasten mediataitojen (median

välineiden käytön osaaminen ja aktiivinen käyttö) sekä medialukutaidon (mediakriittisyys) karttumiseen lapsen kehitystason mukaan

- Menetelmiä historiallis-yhteiskunnan orientaation toteuttamiseen: o vanhat valokuvat o vanhat esineet (mm. lelut) o kirjat, äänitteet, o perinneleikit o perinneruuat o juhlapyhien huomioiminen (esim. Kalevalan päivä) o isovanhempien tieto (esim. kysymykset isovanhemmille,

isovanhempien valokuvat, esineet jne.) o nykyiseen lähiympäristöön ja kaupunkiin tutustuminen retkillä o leikit (esim. kauppaleikki, pankkileikki jne.) o vierailut esim. varahoitopäiväkoteihin o kävelyretket lasten omiin koteihin o keskustelut

28

MITKÄ OVAT HISTORIALLIS-YHTEISKUNNLLISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


29

7.4. Eettinen orientaatio Tavoitteena on:

o arvostaa lapsen ainutlaatuista yksilöllisyyttä tukemalla hänen vahvuuksiaan kuuntelemalla hänen ajatuksiaan ja keskustelemalla

niistä keskustelemalla erilaisista tunteista luomalla turvallinen ympäristö

o tukea lapsen kasvua yksilöllisyyteen tukemalla kasvua vastuuseen leikin ja pienten

työtehtävien avulla ohjaamalla lapsia auttamaan ja hoivaamaan pienempiä

tovereita auttamalla ymmärtämään, että yhteisiä sääntöjä

laaditaan ja noudatetaan yhteiselämän helpottamiseksi (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma. 2006)

- Eettisen orientaation toteuttamisessa on tärkeällä sijalla

perhepäivähoitajan oman arvomaailman ja kasvatusnäkemyksen tiedostaminen

- Eettiseen orientaatioon liittyvät aiheet ja tavoitteet tulevat esiin kaikessa arjen toiminnassa

- Lasta ohjataan oikean ja väärän tunnistamiseen, yhteisten sääntöjen noudattamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja toisten kunnioittamiseen

- Jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja häntä kuunnellaan perhepäivähoidon arjessa

- Menetelmiä eettisen orientaation toteuttamiseen: o sadut ja tarinat o draama o keskustelut o sadutus

30

MITKÄ OVAT EETTISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


31

7.5. Esteettinen orientaatio

Tavoitteena on o että lapsi on vahva ja onnellinen, omat arvostukset ja

näkemykset omaava ihminen o että lapsi kehittyy havainnoinnin herkkyydessä o että lapsi kehittyy tunteiden ilmaisussa o että lapsi kehittyy esteettisten ajatusten ilmaisussa (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

- Estetiikkaan on ympärillämme joka puolella, perhepäivähoitajan

tehtävänä on tuoda se lapsille näkyväksi - Esteettisen orientaation toteuttamiseen käytetään kaikkia aisteja. - Esteettisyys avautuu lapsille kokemalla, tuntemalla, luomalla ja

kuvittelemalla - Perhepäivähoidossa kiinnitetään huomiota myös esteettisen

oppimisympäristön luomiseen – lasten kanssa yhdessä huolehditaan perhepäivähoitokodin siisteydestä ja kauneudesta

- Lähiympäristössä liikuttaessa perhepäivähoitajan tulee kiinnittää lapsen huomio luonnon ja ympäristön kauneuteen, samalla lasta ohjataan ympäristöstä huolehtimiseen

- Lapselle tulee antaa tilaa käyttää omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan

- Esteettisen orientaation menetelmiä ovat mm. o taide o musiikki o kirjallisuus o teatteri o liikunta (esim. tanssi) o kuvataide o käden taidot o retket o keskustelut

32

MITKÄ OVAT ESTEETTISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


33

7.6. Uskonnolis-katsomuksellinen orientaatio Uskonnnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa kohdataan uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä ilmiöitä ja asioita. Lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja katsomus, sen tavat, käytännöt ja perinteet sekä niihin perehtyminen. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006) - Perhepäivähoidossa lapsen pitää kokea, että hänen uskontoaan ja

siihen liittyviä tapoja kunnioitetaan, huolimatta siitä mikä on lapsen ja perheen uskonto tai katsomus

- Vanhempien kanssa keskustellaan aina lapsen ja perheen vakaumuksesta ja sovitaan uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon liittyviin toimintoihin osallistumisesta

- Perhepäivähoitajien yhteistyöllä mahdollistetaan lasten osallistuminen esim. seurakuntahetkiin ym. tapahtumiin, vaikka lapsiryhmässä olisi lapsi, joka näihin ei voi osallistua

- Lapselle pyritään antamaan päivähoitopäivän aikana mahdollisuus hiljaisuuden kokemiseen, ihmettelyyn ja pohdintaan

- Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation myötä tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja sen tapoihin ja perinteisiin

- Menetelmiä uskonnollis-katsomuksellisen orientaation toteuttamiseen:

o seurakuntahetket o pyhäpäiviin liittyvät perinteet o retket o keskustelut o hiljentyminen o musiikki o kirjat o sadut ja tarinat

34

MITKÄ OVAT USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLISEN ORIENTAATION TAVOITTEET JA MENETELMÄT RYHMÄSSÄNI?


35

8. Verkostoyhteistyö

Verkostoyhteistyön tavoitteena varhaiskasvatuksessa on kaikkien lasten hyvinvointi sekä varhaiskasvatuksen monipuolisuus ja elämyksellisyys. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

Yhteistyön tavoitteena on myös tunnistaa varhaisessa vaiheessa jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella lahjakkuudet tai mahdollinen muu erityisen tuen tarve ja luoda moniammatillisessa yhteistyössä yhteinen toimintastrategia lapsen ja perheen tukemisessa. (Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma, 2006)

Verkostoyhteistyössä usein ensimmäinen yhteistyötaho ja tuki perhepäivähoitajalle ja perheelle on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy tarvittaessa havainnoimassa lapsiryhmää ja on perhepäivähoitajan tukena lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.

Perhepäivähoitajat ovat yhteistyössä mm. seuraaviin tahoihin: - kiertävä erityislastentarhanopettaja - lastenneuvola - lasten varahoitopäiväkodit - muut perhepäivähoitajat - sosiaalipalvelut - vammaispalvelut - terveydenhuoltopalvelut - esi- ja alkuopetusyksiköt - liikuntapalvelut - kulttuuripalvelut - seurakunta

Perhepäivähoitajat toimivat varhaisen tuen toimintamallin mukaan, kuten muukin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Huolen puheeksiotto koulutus on kaikilla perhepäivähoitajilla ja kertauskoulutuksissa käydään säännöllisin väliajoin.

36

9. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman käyttö toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa

Tähän perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan on koottu Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelmasta lyhenneltynä tärkeimmät sisältöalueet sekä varhaiskasvatuksen periaatteita ja toimintamalleja. Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on toimia työvälineenä toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on ollut luoda helppokäyttöinen, perhepäivähoidon arjen toiminnan suunnittelua ja toteutusta tukeva työkalu, joka kuluisi käytössä.

Varhaiskasvatussuunnitelmaan on liitetty myös ryhmän toimintasuunnitelman tekoon tarkoitetut sivut. Sivut ovat erillisiä sivuja, jotka voi pitää toimintasuunnitelman välissä tai kopioida ne erikseen. Näihin sivuihin kirjataan myös jokaisen toimintakauden jälkeen arviointia toiminnasta. Arvioinnin avulla määritellään, miten asetetut tavoitteet on saavutettu, löydetään vahvuudet ja nostetaan esille kehittämistarpeita. Arviointi edellyttää työn näkyväksi tekemistä. Säännöllinen dokumentointi mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Varhaiskasvatusyksikössä tämä tarkoittaa toimintasuunnitelmien, tavoitteiden ja toimintakertomusten kirjaamista, lapsen kasvun kansioihin paneutumista, tiedottamisen monipuolisuutta ja yhteistyötä vanhempien ja yhteistyöverkoston kanssa. (Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, 2006) LÄHTEET Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma (2006) MUITA HYVINKÄÄN VARHAISKASVATUKSEN OHJEISTUKSIA Moniku opas Suomi toisena kielenä –opetussuunnitelma Liikunnan vuosisuunnitelma Varhaisen tuen yhteistyö- ja palvelumalli Lapsen lääkehoidon suunnitelma Turvallisuuskansio Verkostoyhteistyön periaatteet Hyvinkäällä

Documents

Perhepäivähoidon varhaiskasvatus- suunnitelma · o musiikki (musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, tanssi, konsertit) o askartelu ja muut käden taidot (nikkarointi, käsityöt,