Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 24. vuosikerta Nro 22 – 2015

KesäVuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti

VUOLIJOKI

Anne Ballini (vasemmalla) ohjaa tämän kesän esityksen Kätkäläisen. Näytelmäharjoituksissa Pentinpuron Hylykylässä Topi Leinonen, Kata Rajala ja Ari Kelin.

”Kiitollinen näyttelijä. Sisäistää heti roolinsa,” kommentoidaanAri Kelinin tanssahtelua.

Kätkäläisen venkoiluja Vuolijoen

kesäteatterilla

– Kyllä tästä pakostakin tulee paikallinen tarina. Elämää yllä-pitävää toimintaa, leivänjatkeen hankintaa, naapurisuhteita, juo-nittelua. Simo Hämäläisen Kät-käläinen on supisuomalainen ja maaseudulle sijoitettu käsikir-joitus. Hauskaa on tiedossa, kun harjoituksissa jo naurattaa. Kyllä me ensi-iltaan mennessä lopete-taan ja annetaan yleisön nauraa, lupaa ohjaaja Anne Ballini. Näy-telmän lavastuksen suunnitte-lee ja suurimmaksi osaksi myös toteuttaa Erkki Simula. Rooleissa nähdään Topi Leinonen, Helinä Suutari, Ville Alasalmi, Ari Kelin, Katariina Rajala, Oivi Juntunen, Marika Leiviskä, Hanna Pyrrö, Saara Hurri, Jenna Karjalainen ja Tanja Kemppainen. Ensi-ilta on perjantaina 3.7. klo 19. Esityk-set jatkuvat sunnuntaihin 19.7. saakka.

Näyttämötaideyhdistyksen väki toivottaa tervetulleeksi apu-joukkoja niin näyttämölle, väli-ajan tarjoiluun kuin rakennus-työmaalle. Hylkylän pihapiiriin ollaan pystyttämässä grillikatosta ja varastorakennusta. mv

Wanhan ajan maatalousnäyttelyVuosisata Vuolijoella

Riihipihan museoalueella Vuolijoella la–su 4.–5.7.2015

Tervetulloa!

Kympillä peäsöö päeväksi, viijellätoesta kaheksi. Lapset puoleen hintaan ja ihan pikkusilta ei mittää.Pitäjäpäevät murjasoo talakoolaeset, Vuolijoen Moaseotuyhistys ja Riihipiha-museon seätiö.

Ponsorina aenahii kaopunki. Tulukkaos ja tievustelut Jussi Soenilta telehvoonista 040 965 4118.

Portit aokijaalaovantaena kymmeneltä,

samoten pyhänä

RaTToRiTlähtöö liikkeelle

jos käönnistyyPuhhuupa juhlavasti

kaapuntinjohtajaTolonen

Ruppeatko rengiksi

vae pestataanko

kesäpiika?

Keskellä kesseäpilikkimmään ja

pirttitöelle

Moatilan elläemie, tunkion polokijoeta,kopukoeta, lampaeta ja

ijän ihme alapakka

Taijetta, valokuvvie,hyvin moalattuja seinätaolujaKankaeta, riepumattoja, kartiineita ja tuukeja.

Niinku koulussa laolettiin, yhessäPelimannit soettamassa

Vuolijoen vuossaan kirjuri paekalla näöttämässä kirjantekelettä, jota soapi jo

maksoa etukätteen.

Ukset ja akkunattalon siliminä

Tiijätkö mitä?arvuutellaan vanahojen

esineijen tarkotustaValamista ruokoa ja

kahvit peälle

arpajaesettietennii!

Kärryllä ajjoa hevosen veollavae halluotko ratsastammaanTaluttaja toppuuttaa

2 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Su 7.6. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa, Lauronen.Ke 10.6. klo 9 Hartaus hautausmaalla, Aila Alasalmi, hautojen laittopäiväSu 14.6. klo 12 Messu Vuolijoen kirkossa (Markus Hytönen)Ma 15.6. klo 9–14 Mielenterveyskuntoutujien virkistyspäivä MännistössäKe 17.6. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa (Matti Oikarinen). Har-taudet klo 14 Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen)Pe 19.6. klo 18 Juhannusaaton kokkoilta Männistössä Vuoli-joella (Lauronen)Ti 23.6. klo 13 Vanhusten kesäkirkko Vuolijoen kirkossa. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) 61 721 (Toppinen)Su 28.6. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen)Ke 1.7. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa (Matti Juntunen). Hartau-det klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Juntunen)To 2.7. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. (Matti Juntunen)Su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu Vuolijoen kirkossa (Toppi-nen, Sirviö)Su 12.7. klo 14 Kesäkirkko Koskikartanossa ja samalla Marja Leskisen 70-vuotispäiväjuhla. “Lahjoista viis!”, mutta mahdol-liset muistamiset Kajaanin seurakunnan diakoniarahastoon, tilille: FI60 5760 0310 0013 58, viite: Marja 70 v. (Toppinen)Ke 15.7. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa.Su 19.7. klo 10 Alasalmen sukuseuran sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Jumalan-palveluksessa saarnaa Aila Alasalmi (Toppinen). Klo 12 Kesä-kirkko Saaresmäessä, Laitilassa (Matti Oikarinen)Su 26.7. klo 12 Kesäkirkko: Tolsan rannassa (Nuusa Parkkinen)Ke 29.7. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen)Su 2.8. klo 12 Kesäkirkko Lökölän tuvalla, Käkisaaressa (Toppi-nen). Klo 12 Perhekirkko Vuolijoen kirkossa, kouluun lähtevien siunaus! Kirkkokahvit lasten kerhotiloissa (Toppinen)Ke 12.8. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuo-lijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa. Klo 18 Kau-neimmat hengelliset laulut Niittypirtissä (Matti Juntunen)To 13.8. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä.Su 16.8. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen)19.–21.8. Hyvän mielen leiri Männistössä.Su 23.8. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen). Klo 12 Messu Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit (Lauronen)24.8. klo 12–15 Eläkeläisten virkistyspäivä Männistössä. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) 61 721Ke 26.8. Hartaus klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa.Su 30.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, kirk-kokahvit (Toppinen)Ma 31.8. klo 9–14 Kehitysvammaisten virkistyspäivä Männis-tössäSu 6.9. klo 12 Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Vuo-lijoella Männistössä (Toppinen)Ke 9.9. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuoli-joen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa.To 10.9. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä.Su 13.9. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen)Su 20.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa (Top-pinen). Klo 12 Sanajumalanpalvelus Otanmäen kirkossa, kirk-kokahvit (Toppinen)Ke 23.9. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen)Su 27.9. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen) Tiekirkko on auki Vuolijoella klo 9–15, paitsi maatalousnäyt-telyn aikana 4.–5.7.2015 klo 7–21.

RAUHANYHDISTYS:Su 7.6. klo 17.00 Seurat ry:llä.

2. sunnuntai helluntaista

Suomalaiset ovat lottoajakansaa. Parasta koko lotossa on haaveilu. Jospa tulisi täysosuma ja sitten voisi toteuttaa kaik-ki rahalla saatavat unelmansa: matkoja, mökkejä, linnoja, autoja, hammasimplantit. Monien haaveiden paras juttu on se, että ne ovat haaveita. Entä jos se täysosuma tulisi. Miten paljon onnellisempi sitä olisikaan?

Timoteuksen kirjeessä on aika selvä kannanotto kun siinä kirjoitetaan: 1. Tim. 6: 6–12 Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingol-listen halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.

Kirjeessä osoitetaan sitä kohti, että kun perusasiat ovat kunnossa elämään voi olla tyytyväinen. Pieni vihjaus on myös siihen suuntaan, että oravanpyörä sotkee helposti asioita. Tekstin kärki kulkee kuitenkin sitä kohti, mikä on elämän tarkoitus. Raamatun alussa ihmisen elämälle tulee tarkoitus. Siinä ihmisen tehtävä on olla ihminen. Tämä ihmi-senä oleminen sisältää monta haasteellista osaa. Yksi niistä on olla lähellä Jumalaa. Jumalan lähellä olemiseen kuuluu rakkauden osoittaminen ympärillä oleville. Raha tai valta ei ole sinänsä pahaa vaan se miten helposti voi elämäntarkoi-tuksen hukata niihin.

Kirje jatkuu näin: Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnus-tuksen.

Niin se monesti on, että vaikka kuinka sanoo ja tahtoo, elämä menee toisin. Siksi on armo. Sitä me tarvitsemme.Juha LuodeslampiKirjoittaja on asiantuntija jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä Kirkkohallituksessa

Entinen keisari

Tiedämme joka ikinen iikka, että puusta ne tehdään puu-jalkavitsit, puuta ovat myös pitkospuut suolla ja puuveitsi se on, millä kultaa vuoltaan. Tuttuja ovat myös hella-, sau-na- ja nuotiopuut, ja puusta syntyy sysiä sepälle. Voi niitä olla muitakin kohteita, missä puuta tarvitaan ja käytetään, mutta edellä on ne tärkeimmät. Puusta kyllä, ja nimenomaan koivusta saadaan raaka-ainet-ta hyvin monien esineiden valmistukseen. Tuohi se on, se on kelvannut vertauskuvaksi noissa seurustelemisasioissa, kun on sanottu, että ”rakkaus se krapisee, kuin tuohi tuulessa palaa.” Toinen vertaus kertoo Lännen tuohesta. Sillä tarkoi-tetaan leveitä ja komeita seteli-rahoja. Niillä taas voisi jonkun mielestä vaikka latoja kattaa.

Tuohi on oivallinen kääre moneen asiaan. Puhdas, tai-puisa, kotimainen, irtoaa levy-nä keväisin kauniin koivumme rungosta. Luultavasti koivu itkee ja valittaa, kun menettää

osan suojakuorestaan jos jää pystyyn jatkamaan elämäänsä. Mutta tuohisen tai lipin tekijä ei sitä sure, repii tuohta tar-peeseensa. Sellaista tarvetta oli silloin, kun pakkausteollisuus ei tuottanut laatikoita, rasioi-ta, kippoja, purkkeja, pulloja, kuten nyt, kaikkea mahdollista.

Moneen tarpeeseen tuohta on tarvittu. Suurin sellainen on ollut rakennusten kattaminen. Ylivertainen se on nykyisiin verrattuna. Pelti- ja huopakat-teet kestävät aikansa, mutta tuohi ei laho, on monin verroin pitkäikäisempi. Lisäksi se val-mistuu automaattisesti ilman sähköä, halpaakin on ja läheltä löytyy. Olisi siis otettava uudel-leen käyttöön katteena. Muita käyttökohteita ovat kontit, kopat, korit, laukut, rasiat, rop-poset, tuohivirsut, päähineet, puukontupet, huosaimet, sor-mukset, kukat, korut ja tietysti ne tuohiset ja lipit, unohtamat-ta tuohiköyttäkään. Moneksi se siis taipuu, yksi taitaa jäädä tekemättä. Suu ei voine olla

tuohesta tehty, jos olisi, niin eipä suussa sokeri sulaisi.

Yksi tuohenvirka on tainnut jäädä kalastajilta pois käytöstä. Millä nykyään painottanevat verkkonsa ja nuottansa, kun eivät kiveksiä käytä. Aikoinaan painoiksi käytettiin kiviä, mit-kä piilotettiin tuohikääreeseen mikä sitten sidottiin verkon ala-ainaan. Oli ja olisi se hyvä, kes-tävä ja halpa paino nykyisinkin verkkoon ja nuottaan. Mikä lie-nee ollut esikuvana sille nimeä keksittäessä, kun sama sana esiintyy joissakin terveysop-paissa.

Kotimaisesta puusta, pen-saan osasta on valmistettu myös pajunköysi. Sitä kuulem-ma voidaan syöttää ottosina lehmille ja lampaille sekä vir-tuaalisesti ihmislapsille. Monia epäillään tämän viimeisen käyttömuodon harrastamises-ta. Ainakin aprillipäivänä sitä on tarjolla.

Entinen keisari

Tuohinen

KiitosArttu Roivainen

Helluntai-seurakunta

To 11.6. klo 18.00 ”Katso minä luon uutta” -tilaisuus Otanmäessä, Vuorimiehentie 6 (Otanmäen Motelli). Puhuu Veijo Moilanen... Kahvitarjoi-lu.

Olet tervetullut!

Kiitoskaikille muistamisestalakkiaispäivänäni!

Milla Kosamo

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 3Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Seitsemän veljeksen äiti Maija Korkiakoski istuu vaitonaisena keittiön pöydän ääressä Vuorokkaan kodissa. Pitkä suruaika alkoi jo kaksi vuotta sitten, kun vuonna 1952 syntynyt poika Oiva kuoli. Vuosi sitten aviopuoliso Veikko sai iäisyyskutsun. Tänä keväänä pysäyttävä uutinen saapui Jarmolta Num-melasta. Keuhkosyöpä oli edennyt pitkälle ja elin-aikaa luvattiin viikoissa. Jarmo nukkui pois kuu-kausi sen jälkeen, kun sairaus todettiin. – Eihän tällaista murhetta ja surua voi ymmärtää kuin samanlaisen kokenut. Olisi enemmin minut otet-tu pois. Mutta ei voi niistä asioista päättää, puhelee Maija hiljaa ja silittelee miehensä, poikiensa ja las-tenlastensa kuvia, joita on kymmenittäin olohuo-neen lipaston päällä. Yhteydenpito perheen kanssa on tullut entistäkin tärkeämmäksi, samoin ystävien seura ja yhteiset tapaamiset, joissa murhetta voi

Maija Korkiakosken surun voi ymmärtää vain samanlaisen kohtalon kokenut. Kahden pojan ja puolison menetys kahden vuoden sisällä on koskettanut rajulla tavalla koko suurta perhettä ja sukua.

Muistoissamme Jarmo Korkiakoski 14.10.1956 – 25.4.2015

Jarmo Korkiakoski on poissa”On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista”

jakaa ja taakkaa keventää. Jarmoa jäivät lähinnä kaipaamaan Paula-vaimo

ja kolme aikuista tytärtä perheineen sekä Maija-äiti ja veljet perheineen. Itkua täynnä olevassa muisto-tilaisuudessa Vihdissä 16.5. työtoveri Jusa muisteli aikaa Mesvacilla Otanmäessä, sitten Nummelassa erinimisissä firmoissa. Jusa mainitsi muistopu-heessaan Jarmon kyvyn sopeutua aina muuttuviin tilanteisiin ja toimenkuviin ja hänen halunsa kehit-tyä ammatissaan. ”Rehti, reilu, sitkeä, kärsivälli-nen, haastavasta työstään nauttiva sielunveli, joka otettiin pois liian varhain”, kuvaili ystävä Jarmoa.

Muistotilaisuudessa saattoväkeä puhutteli myös Jarmon vävyn, Pekka Alivaaran, puheenvuoro ”Niin minä sinut muistan”

Niin minä sinut muistan

Villasukat, sandaalit ja lukematon määrä paitoja päällekkäin.Niin minä sinut muistan.

Silmiinpistävä tyyneys.Sinun sanoin: ”Hätäilemällä kun ei saa aikaiseksi muuta kuin paitsioita.”

Niin minä sinut muistan.Mies, jonka kotiin olin aina tervetullut.Ja se sinun lempilaulusi:”On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista,että kuiskauskin on huuto. En vaihtaisi sekuntiakaan.”Vasta nyt ymmärrän, mitä nuo sanat sinulle merkitsivät.

Niin minä sinut muistan.

Muistoasi kunnioittaenvävysi Pekka Alivaara

Näytelmän oikeuksia valvooSuomen Näytelmäkirjailijaliitto –

Finlands Dramatikerförbund ry

VUOLIJOEN KESÄTEATTERISSA PENTINPUROLLA

Simo Hämäläisen KÄTKÄLÄINENOhjaus Anne BalliniLavastus Erkki SimulaEsitykset

Pe 3.7.2015 klo 19Su 5.7.2015 klo 15 ja klo 19Ma 6.7.2015 klo 19Ti 7.7.2015 klo 19Ke 8.7.2015 klo 19Su 12.7.2015 klo 15 ja klo 19Ma 13.7.2015 klo 20Ti 14.7.2015 klo 20Ke 15.7.2015 klo 20Su 19.7.2015 klo 15 ja klo 19

Liput 12 €, alle 12-vuotiaat 5 €Ryhmien varauksetp. 044 377 7287

VUOLIJOEN NÄYTTÄMÖ-TAIDEYHDISTYS RYTervetuloa!

Kätkäläisen harjoituksissaTopi Leinonen, Saara Hurri jaHanna Pyrrö.

4 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Osuuspankin ovella oli tiis-taina pientä jonotusta. Tultiin kahvittelemaan uuden kont-torinjohtajan Jukka Jaurak-kajärven kanssa, katsomaan, minkälainen pankkiiri kylälle saadaan. Paikalla oli myös Kai-nuun Osuuspankin toimitusjoh-taja Seppo Rytivaara. Puheena oli pankkitiskien häviäminen ja palveluiden siirtyminen aina vaan enemmän nettiin. Ottoau-tomaattiakaan ei pienelle kylälle kannata laittaa. Vuolijoen kont-tori sentään on edelleen auki kahtena päivänä viikossa. Ulko-ovessa on uudet aukioloajat, tiis-taisin 9.30–16.30 ja perjantaina

Osuuspankin Vuolijoen konttorin uusi konttorinjohtaja Jukka Jaurak-kajärvi on kotoisin Pudasjärveltä ja toiminut Oulun Osuuspankissa seitsemän vuotta, viimeksi pankin maa- ja metsätaloudesta vastaava-na rahoituspäällikkönä. Kokemusta hänellä on myös maaseutukont-toreista. – Pyrin olemaan Vuolijoella kerran viikossa ja muulloinkin tarpeen mukaan. Koen uuden pestin innostavana ja haastavana. Mukavaa oli lähteä aamulla ajelemaan kohti Vuolijokea, tuumi Jaurakkajärvi tiistain kahvittelutilaisuudessa.

Vuolijokisille tutulla pankkitiskillä asiakkaana Eila Harju, jota palveli asiakasneuvoja Johannes Varttila. Harju piti Johanna Heikkisen pitä-mää tietoiskua edunvalvonnasta oikein valaisevana ja tarpeellisena.

Kahviteltiin pankillauuden konttorinjohtajan

Jukka Jaurakkajärven kanssaEdunvalvontavaltuutus kiinnosti

9.30–15.30. Konttorinjohtaja Jaurakkajärvi pyrkii olemaan paikkakunnalla kerran viikossa, varmimmin tapaaminen järjes-tyy ajanvarauksella. – Kyllä sitä muutenkin saa hihasta nykäis-tä ja tulla juttusille, mainitsee Jaurakkajärvi. Hän johtaa myös Vaalan konttorin toimintaa. Jaurakkajärvi uskoo, että pank-kiasiat sujuvat Vuolijoella enti-seen tapaan osaavan henkilö-kunnan ammattitaidolla.

Olipa hyvä luentoPankkisalin takana oleva

kokoustila täyttyi muutamaan

kertaan, kun sinne mentiin kuu-lemaan tietoiskua edunvalvonta-valtuutuksesta. Kiinnostavaa tie-toa asiasta jakoi pankkilakimies Johanna Heikkinen. – Olipa hyvä luento. Monta asiaa selkisi. Pankissa tehty valtuutus tuntuu luotettavalta ja varmemmalta kuin omin päin tehty sopimus. Kenelle tahansa voi tulla tilan-ne, jossa edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi, kommentoivat tietoiskun saaneet.

Ymmärrystä ja ensivaikutelmia

Konttorinjohtaja Jukka Jaurakkajärvi on kotoisin Pudas-järveltä. Yhteys Kainuuseen syntyi opiskeluaikoina Kajaanin ammattikorkeakoulussa, jos-sa hän suoritti taloushallinnon tradenomin tutkinnon. Pank-kialalta työkokemusta löytyy kassalta rahoitukseen ja vakuu-tuksiin. Myös maaseutukonttorit ovat tulleet uran aikana tutuiksi. Seitsemän vuotta Jaurakkajärvi on toiminut Oulun Osuuspan-kissa, viimeiset vuodet rahoi-tuspäällikkönä vastuualueenaan maa- ja metsätalouden rahoi-tus. Näillä taustoilla ymmär-rystä maaseudun olosuhteisiin

ja kipukohtiinkin on johtajalla olemassa. Vuolijoen seutu ei ole hänelle ennestään tuttua. Asia korjaantunee uuden pestin myötä. Alkuvaikutelmikseen Jaurakkajärvi mainitsee sanat: vireää maatalousaluetta, teolli-suutta, pitkiä välimatkoja töihin ja palveluihin, uskoa tulevai-suuteen, mukavia ihmisiä, hie-no Oulujärvi maisemineen. ”Ei parempaa paikkaa metsästäjälle

ja kalastajalle”. Tätä kaikkea lähemmäksi konttorinjohtaja siirtyy lähiaikoina, kun muutto-kuorma starttaa Oulusta kohti Vaalaa. mv

Vuolijoen koulun kuudesluokkalaiset sanoivat näkemiin alakoululle. Koulun muut oppilaat lauloivat heille: ”On siipes vielä pienet, mutta kohta lienet kotka uljas kannella taivaan sinisen.”

Päivänsäteitä ja menninkäisiäkoulujen kevätjuhlissa

• Lisää viereisellä sivulla

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 5Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

SatumetsäntielläVuolijoen koululla kevätjuh-

laa vietettiin viikko sitten per-jantaina. Otanmäessä suvivirsi laulettiin lauantaina. Molempien koulujen salit täyttyivät luku-vuotta päättävistä koululaisista ja heidän vanhemmistaan. Kai-kesta näki, että juhliin oli panos-tettu; salit oli somistettu kesäisin aihein, ohjelmat oli harjoiteltu hyvin ja koottu hienoiksi koko-naisuuksiksi, arkivaatteet oli vaihdettu siistimpiin tamineisiin ja kreppirauta ja letitystaidot oli-vat olleet käytössä. Vuolijoella teemana oli satumetsä, joka tois-tui musiikkiesityksissä ja näytel-missä. Viidesluokkalaisten bändi säesti Essin esittämää Keijupölyä ja kuudennen soittajat Neean ja Lumin kaunista Päivänsäteen ja

Otanmäen koulun ekaluokkalaiset Enni, Oskari, Sani ja Juho odottivat omaa esiintymisvuoroaan Kevätkukkien kilpailu -esitykseen.

Hyvän toveruuden hymytytöt Nea, Heta ja Emmi.

Otanmäen koulun yhdeksäsluokkalaiset. Hyviä muistoja, yhteisiä kouluvuosia. Tiet eroavat. – Onnea elämän kilpakentille! toivotti rehtori peruskoulunsa päättäville nuorille.

Mistä prinsessalle puoliso? kyseli nenäänsä kaivava kuningas ja tuoli-jumppaa harrastava kuningatar. 3.–4.-luokkalaisten näytelmässä oli huumoria, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Kaikille oppilaille riitti rooleja prinsessasta torninseiniin ja lohikäärmeisiin. Olimme satu-metsäntiellä.

Leevi Sivonen soitti rumpujaviidesluokkalaisten bändissä.

menninkäisen vuoropuhelua. Satua oli myös Mistä prinsessalle puoliso ja Laiska-Jaakko -näytel-missä sekä kuudesluokkalaisten pienoiselokuvassa, Viherhilkassa.

Onnea elämän kilpakentille!

Otanmäen juhlaohjelmassa kuului kevät-sana ensimmäisten luokkien lauluissa ja kuudesluok-kalaisten runosikermässä. Otan-mäen koulu ja musiikkipitoiset juhlat ovat pettämätön yhdistel-mä. Kristiina Kasilan hentoiset sormet taikoivat pianonkosket-timista ihanaa ”River flows in you”, kun juhlan päähenkilöt, yhdeksäsluokkalaiset saapuivat saliin.

Sadut muuttuivat todeksi ja kevään aurinko meni pilveen, kun Otanmäen koulun rehto-ri pisti pöytään tilastotietoa. Tavoitetta oppimistulosten ja käytöksen paranemisesta ei ole saavutettu. Motivaation puutet-ta, kotitehtävien laiminlyöntiä, välinpitämättömyyttä, poissaolo-ja, piiskasi Tervonen. No, olihan hyviäkin hetkiä, juhlia, kampan-joita ja menestystä tiedoissa ja taidoissa. Suurin osa oppilaista tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy mallikkaasti.

Vuolijoen koululla Seuraunionin Iloisen liikkujan stipendit saivat 1-2 lk Taru Huotari, 3-4 lk Petra Niva, 5-6 lk Konsta Pöp-pönen. MLL:n stipendit 1-2 lk Anni Jokelainen, 3-4 lk Petra Niva, 5 lk Inka Raesalmi, 6 lk Heidi Sivonen. Kuudennen luokan paras keskiarvo oli Sonja Alasalmella.

Otanmäen koulun stipendit jamuut tunnustukset 30.5.2015

Urpo Huotarin stipendirahasto: Anna Talus, Lasse Heikkinen Lions Club Vuolijoki: Anna Talus, Sini-Maria Karjalainen, Juliet Jous-järvi Otanmäen koulun stipendirahasto, terveystiedon taitaja: Riikka Korho-nenOtanmäen koulun stipendirahasto, eniten keskiarvoa nostanut: Janika LappalainenAino ja Väinö Rytkösen muistorahasto, musiikki: Anna Talus, Satu Raja-la, Sara Ollila, Milla Karjalainen, Essi PöppönenKaija Liliuksen stipendirahasto, vieraat kielet: Anna TalusPohjola-Nordenin kirjapalkinto: Anna TalusVuolijoen Lions Ladyt: Sara Ollila Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni (iloisen liikkujan stipendi):1–2 lk Laura Ovaskainen, 3–4 lk Lauri Kasila, 5–6 lk Tiina Kukkonen, 7 lk Milla Ahonpää, 8 lk t Unna Lesonen, 8 lk p Toni Lahdelma, 9 lk t Sara Ollila, 9 lk p Lasse HeikkinenMLL:n Vuolijoen-Otanmäen yhdistys: Kerttu Salonen, Henna Kosamo, Heikki Roivainen, Toni LahdelmaHymyt: 1–2 lk Heta Leinonen, 3–4 lk Emmi Oulujärvi, 5–6 lk Nea Rau-taojaMLL:n Kajaanin paikallisyhdistys: Viivi Huusko, Katriina Lappalainen, Katri Korkiakoski, Milla Ahonpää, Anni Huovinen, Anna TalusTaloustietokilpailun parhaat: Ilkka Raesalmi, Sara Ollila, Sini-Maria KarjalainenTeknologiateollisuus, stipendi teknisen työn taitajalle: Antti ValtanenKalevan myöntämä lehti kuukaudeksi: Sara Ollila

Essin taidot taipuivat Keijupölyn solistiksi ja Laiska-Jaakon rooliin.

Maakuntalaulun säkeistöt saattelivat juhlijat kesälomalle. Koulut hiljenevät elokuuhun saakka. mv

6 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

”Leila, Leila, Leila, lempiystäväin...” valssi kaikui Otanmäen koulun salista pihalle asti ja otti vastaan vieraat Lohtajan koululta. Eikä niinkään vieraat, vaan vanhan tutun, yli kaksi-kymmentä vuotta Otanmäen koululla työskennelleen opettajan Leila Paasosen sekä hänen työtoverinsa Sari Heikkisen ja Mari Korhosen. Viimeisen työpäivän kunniaksi kollegat kek-sivät ”kiertokoululaisen muistelupäivän” entiselle työpaikalle.

Valssi oli iloinen yllätys, ystävien halaukset naurattivat ja rehtori Kalevi Tervosen ojenta-ma keväinen kukkakimppu ihastutti. Äidinkielenopettaja Leena Heikkilä oli harjoituttanut kuudennen luokan lausujat seuraavan päivän kevätjuhlaan ja esitys sopi nyt kenraaliharjoi-tukseksi. Leila Paasonen istui tyhjässä salissa ja kuunteli. Runosikermä sai kyyneleet silmiin. Tässä salissa oli niin monesti laulettu suvivirsi, esitetty ohjelmia, sanottu näkemiin oppilaille, oltu väsyneitä talven työstä. Tässä roolissa Leila oli viimeistä kertaa koulun kevätjuhlassa. Eläkepäivät alkavat, ne joita odotetaan, mutta johon kuuluu paljon haikeutta ja muistelmia.

Kajaanin kollegoille oli ihan pakko näyttää Suomen hienoin siivouskomero, omassa enti-sessä luokassa oleva sohva, ruokalasta tuleva hissi, muistella sitä ihanaa saksanryhmää, nau-raa saksaksi keitetylle Grunsuppelle ja ihmetellä uutta kaapinpaikkaa. Eihän siitä ole kuin kuusi vuotta, kun se vielä oli tässä. mv

Tuula Kovanen ja Leila Paasonen olivat työtoverit Otanmäen koululla kaksikymmentäkolme vuotta. Ystävyys on jatkunut.

Leila Paasonen halusi esitellä nykyisille työtovereilleen, Sari Heikkiselle ja Mari Korhoselle

”Suomen hienoimman siivous-komeron”. Katsokaa, mitkä

maisemat, osoitti Leila näkymiä isosta ikkunasta koulun kallioil-

le ja mäntymetsään.Mukana muistelukierroksella oli

myös rehtori Kalevi Tervonen.

Kiertokoululainen jäi eläkkeelle.

Leila Paasonen vieraili viimeisenä työpäivänään

tutulla Otanmäen koululla

Pitäjäpäivät vuodesta 1979Pikkujuhannuksesta Wanhan ajan maatalousnäyttelyihinMiksei meilläkin

Kunnanjohtaja Jorma Järvinen rupesi ensimmäisenä puhumaan Vuolijoen pitäjäpäivistä 70-luvun lopulla. Muissakin kunnissa sel-laisia pidettiin, mikseipä meilläkin järjestettäisi yhteistä kesätapahtu-maa. Ensimmäisten pitäjäpäivät järjesti ja organisoi Lions Club Vuolijoki, yhden päivän tapahtu-man, joka kokosi kyläläiset Var-tiolaan. Ohjelmaan kuului myös teatteriesitys, silloisen elinkeino-asiamies Markku Hattulan kirjoit-tama Malmia! Malmia! -näytelmä. Pitäjäpäivä vakiintui viikonlop-puun ennen juhannusta ja sitä alet-tiin kutsumaan Pikkujuhannuk-seksi. Järjestöt ja yhdistykset olivat alusta lähtien aktiivisesti mukana kyläjuhlan järjestelyissä ja jossain vaiheessa Lions Club Vuolijoki luo-pui pääjärjestelyistä ja järjestelyjen koordinointi siirtyi Vuolijoen kun-nan kontolle. Vankka yhteistyö eri järjestöjen kanssa jatkui. Pikkuju-hannusta vietettiin vuosien varrella mm. Vuottolahden leirintäalueella,

Otanmäessä ja Vuolijoen koululla. Ohjelmaa, myyjäisiä, näyttelyitä, oman kylän osaajia ja ehdottomasti pitäjäruokaa, palvilihakeittoa, kuu-lui tapahtumaan. Pikkujuhannus oli alueensa näköinen ja kokoinen, paikkakuntalaisten ja kesävieraiden suosittu kohtaamispaikka aina kun-taliitokseen saakka, jolloin loppui myös tapahtuman taloudellinen tuki ja kunnan osuus järjestelyn koordinoinnissa.

Oma se olla pittääOma se olla pittää. Eihän pitä-

jä eikä kotiseuturakkaus mihin-kään ollut hävinnyt. Riihipiha oli ollut Pikkujuhannuksen aattona, perjantaina, auki kesävieraille. Entä jos pitäjäpäivät järjestettäi-siin siellä. Riihipihan isäntäväki piti porttia auki. Luonteva kytkös Vuolijoen Maaseutuyhdistyk-seenkin oli olemassa Niittypirtin kautta. Siinäpä uusi tapahtuman organisaattori ja miksei mak-sumieskin. Miesväki eri kyliltä innostui vanhoista traktoreista ja

koneista. Traktorinäyttely! Wan-han ajan maatalousnäyttely! Koko talonpoikaismuseon alue oli valmis areena ja itsessään ohjelmanumero. Palvilihakeitto tulille, juhlapuhuja paikalle, musiikkia, sullinparkkuu-ta, käsityönäyttely, taidetta, sähkö-jen vetoa äänentoistolaitteisiin, niittoa, lakaisua, naulaamista ja eikun ensimmäinen traktorimarssi liikenneympyrää kiertämään. Kah-deksan vuoden aikana teemoina on ollut vanhojen koneiden lisäksi rakennusperinnettä, lähiruokaa, huusikulttuuria ja vuosisadan his-toriaa. Kaikenlaista on tekeville sattunut, ambulanssiakin tarvittu (maamoottorin käynnistysakseli tuli päähän, traktori kaatui Rahon-puroon, hevonen karkasi harava-koneen kanssa ja tarttui petäjään), mutta mukavaa on ollut.

Yhteistä hyvää talkoillaja euroilla

Vuolijoen Maaseutuyhdistyk-sen puheenjohtaja Veikko Haa-taja toivoo, että Wanhan ajan

maatalousnäyttely koettaisiin koko entisen kunnan alueella omaksi pitäjäjuhlaksi ja sinne kokoon-nuttaisiin hyvillä mielin kaikilta kyliltä. Onhan se edelleen paikka-kunnalla asuvien, täältä aikoinaan lähteneiden ja tänne vasta muutta-neiden kohtaamispaikka. Haataja toteaa, että mahtavasta uskollisten talkoolaisten panostuksesta huoli-matta järjestäjälle jää maksettavaa. Pääsylippu- ja myyntituloista jää-västä voitosta käytetään samanlai-set siivut yhdistyksen omistamien rakennusten ylläpitoon, talkooväen virkistystapahtumaan ja museo-alueen vuokraan. Näyttelypaikal-le on viime vuosina rakennettu katettu näyttämö ja kunnostettu Taidekumpu. Parasta aikaa yhdis-tys toteuttaa myös kirjaprojektia, Vuolijoen satavuotisen historian kokoamista yksien kansien väliin. Rahan reikiä yhteisen hyvän vuoksi nekin.

Mukkaan hupsuommaan!Uusien asukkaiden myötä

olemme saaneet aina uutta hehkua hiillokseen. Tänä vuonna ideapa-laveriin saapuivat Korhosen Liisa ja Jorma Kuusirannalta. Liisalta rupesi tulemaan ohjelmatekstiä Kaenuun murteella. Siitäkös ili-motuksen tekijät syttyvät, samoten Veikon emäntä Sirpa, joka laetto seoraavanlaeset terveiset lehen lukijoelle:

”Kaekki, jotka vähännii ossoa-vat jottai vanahalla mallilla tehä, nii ovat tervetulleita mukkaan meijän kanssa hupsuommaan. Ihan vappaasti soapi tulla paekalle ja näytteä mitenkä sitä vaekka hyvä kirvveen varsi vuollaan. Sitähän sitten voijaan myös kuhtuvieraita pyyteä ja sannoa, että tervetulloa esittelemmään taetojjaan ja hala-valla männöö, kun vaen päesylippu tarvihtoo maksoa. Vaekka vastan-teko kilipaelu ja muuta semmosta. Soettaa vaen Jussille 040 9654118 tae Veikolle 0400 284527, että tii-jettään ottoa assie tapahtumassa esille. ”

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 7Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

290

Ehkä hieman erilainen kauppa...

AITATOLPANJALKA RUUVIPAALU

PAVILJONKI PIKAKASATTAVA

VERKKOMERKKI LIPULLAMETABO LIUKUJIIRISIRKKELI

POLTTOMOOTTORITRIMMERIPUUILON TARJOUKSET

KOMPOSTI-JA HUUSSIKUIVIKE EURO PUUTARHAMULTA 60L

KASVILAVA VENETELA

UPPOPUMPPU 400WLAVAHUPPU JOUSTAVA SADE-ASU SÄHKÖPERÄMOOTTORI IGLOO KYLMÄARKKU

TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ KAASUVAROITIN 12V+230V RAKENNUSPALJU

KRAMFORS AGGREGAATTI 2kWABB RYHMÄKESKUS 40A

RENKAANKORJAUSSARJA

RESPO PERÄKÄRRY

RÄNNIEN PUHDISTUSHARJA

HACKFORS KEVYTRAIVURI

LEVYHISSI

JÄTTITRAMPOLIINI

RISTON KALAVERKKO

NEXA PALOVAROITIN 230V

MyösnetistäMyös

netistä

Myösnetistä

Myösnetistä

•139cc OHV-moottori

•Leikkuuleveys 510mm•Leikkuukorkeus:

25-75mm

BOSCH JIIRISIRKKELI 1200W

9900

•Polttomoottoriraivaussaha 52cc / 1,9kW•Max 7500rpm

•Sis. vesakkoterän, siimapään ja valjaat

Myösnetistä

Myösnetistä

2990

•Pituus 30m, korkeus 1,8m, lanka 0,17mm

•Silmäkoot: 35 - 55mm

PUUTARHA-/PAINERUISKU

Igloo Island 48 Breeze •Tilavuus 45L

Myösnetistä

990/kpl

Max. 500kg

3290Max. 1000kg

2190

•Sivurullissa portaaton kaltevuuden säätö

590

Myösnetistä

Upea 3x3m paviljonki hyttysverkkoseinillä!

•Nopea pop-up kasaus

•Väri: harmaa/musta

ResQ Pro+ renkaankorjaussarja

henkilö- ja pakettiautoille

•Suorituskyky 40L 2,5b 6min

•Esim. mökille, ulkorakennukseentai autotalliin

•Kotelointi IP65•Mitat 275x370x140mm

Myösnetistä

Myösnetistä

•Teleskooppivarrella,pituus 250cm

•Puhdista rännithelposti ja turvallisesti

maasta käsin!

2990

•Peruslannoitettuja kalkittu

•Käyttövalmis

2000

Myösnetistä

Myösnetistä

Myösnetistä

PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO

2490

•Erittäin miellyttävä päälläjoustavuutensa vuoksi

•Väri: vihreä•Koot: S-XXL

•Sis. housut ja hupullisen takin

Myösnetistä

•Keltaisella lipulla•225cm pitkä varsi

1290

12900

2L

5L

8L1190

1490Myösnetistä

17900

RUOHONLEIKKURI 4,5HP

Myösnetistä

8900

•25cc / 0,8kW•Varren pituus 1520mm

Myösnetistä

Myösnetistä 5490 19900

•Teho 1500W•Kovametalliterä

Ø216mm

Ruuvi-/kierrepaalu•Pituus 115cm•Läpihitsattu paalu, jossa kiinnike valmiina•80mm halkaisija Terassien,

piharakennusten,laitureiden ym.perustamiseen.

Maahan upotettavagalvanoitu aitatolpanjalka

51 x 51mm 2,90€51 x 102mm 3,90€77 x 77mm 3,90€102 x 102mm 5,90€Myös

netistä

•Turvaverkolla

24900

29900

Ø4,3m

Ø4,6m

Myösnetistä

REUNAPEHMUSTE

Myösnetistä

•Trampoliinin reunapehmuste / jousisuoja

4990Ø4,3m

Esim. 3,25 x 1,25m

179000

-kuomulla

Katso kaikki mallitwww.puuilo.fi!

•Tehokas 1200W moottori•Liukutoiminto•Tyhjäkäyntikierrosluku 5200min-1

26900

•Yksisylinterinen 4-tahti, ilmajäähdytteinen

•Mitat:Pituus(mm): 605Leveys(mm): 440

Korkeus(mm): 440

24900Myösnetistä

•Levyhissi kipsi- ja sisustuslevyjen asentamiseen•Nostokorkeus 180 - 330 cm

•Max. levyn koko 122 x 488 cm•Max. nostopaino 68 kg

Myösnetistä 19900

Myösnetistä 18900

Myösnetistä 3490

•Automaattisesti tummuvalla lasilla•Tummuus säädettävissä

•Valokennotoiminen

1990

•Langallinen, verkkovirtaan kytkettävä palovaroitin

•Voidaan liittää yhteenjopa 20 laitteen kanssa

1990Myösnetistä

/kpl

•Väritön suojahuppu EUR-lavalle•Mitat: 525+1250+525 x 2500 x 0,05mm

9900

5900Igloo MaxCold 70

•Tilavuus 66L

Myösnetistä

8-Vaihteinen 12V32lbs

149008-Vaihteinen 12V

55lbs

Myösnetistä

11900

Myösnetistä

Pallas puulaatikko •Koko: 67,5 x 42 x 42 cm

4990

3990Salla puulaatikko

•Koko 100 x 33 x 42 cm

Sanko 20L 2,95€Pyöreä 65L 6,90€Pyöreä 90L 9,25€Suorakaide 65L 9,90€Suorakaide 90L 10,90€

•Teho 400 w puhdas/likavesi•Max.tuotto 7500 l/h

•Nostokorkeus 5m•Raekoko 35mm

Myösnetistä 3490

7 SÄKKIÄ

3000

•Puinen kasvilava / lavakaulus•Mitat: 80 x 120 x 20cm

•Voidaan pinota päällekkäin

2 KPL

(Tarjoukset voimassa 30.6.2015 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää)

Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16Nuaskatu 12, Kajaani, tervetuloa!

Yksittäin 17,90€

•Soveltuu esim. asuntovaunuihin tai veneisiin•Kuumalanka-anturi•Sis. verkkovirta- ja

tupakansytytinpistokkeet

Biolan Komposti- jaHuussikuivike 40L

890(0,22€/l)Myös

netistä

8 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Meidän VuolijokiKajaanissa halutaan edistää lähidemokratiaa.

Entisen Vuolijoen kunnan alueella on tarkoitus perustaa asukkaiden aloitteesta aluelautakunta, jonka tehtävinä voi olla mm. palvelujen tuotantoa, aluetta koskevien esitysten tuominen kaupungin päätöksentekoon ja alueen kehittäminen. Aluelauta-kunnalla tulee olla vastuidensa mukaan myös oma budjetti. Edustajat aluelautakuntaan tulevat Vuoli-joen alueen kyliltä.

Lähidemokratiaa Vuolijoelle– asukkaiden aloitteesta

Kajaanin kaupunki päivitti Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman kevääl-lä 2014 järjestämällä 7 työpajaa kylillä eri puolilla Kajaania. Lähes kaikissa tilai-suuksissa lähidemokratian edistämistä pidettiin tärkeänä. Konkreettisin esitys tuli Vuolijoella pidetyssä työpajassa, jossa esitettiin aluelautakunnan perustamista Vuolijoella. Tämä esitys on yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmassa vuosille 2015–2020.

Kajaanin kaupungin valtuusto hyväksyi keväällä 2015 Kajaanin ja kylä- ja kau-punginosaohjelman ja samalla Vuolijoen aluelautakunnan.

Vuolijoella toteutettiin Vuolijoen kylien yhteinen Meidän Vuolijoki -hanke 1.11.2012 – 31.12.2014. Yhtenä hankkeen loppupäätelmänä on Lähidemokra-tiahanke Vuolijoelle (tavoitteena aluelautakunta tai vastaava). Meidän Vuolijoki -hankkeessa syntyi myös Vuolijoen alueen kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää laadittaessa Vuolijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaa.

Aluelautakunnalla oltava valtaa ja vastuutaVuolijoella järjestettiin 15.4.2015 entisen Vuolijoen kunnan alueen asukkai-

den ja Kajaanin kaupungin yhteinen suunnittelutilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi Rovaniemen ja Sukevan aluelautakunnista saatuja kokemuksia ja mietittiin, millainen aluelautakunta voisi toimia Kajaanissa Vuolijoen alueella. Keskustelus-sa painotettiin sitä, ettei aluelautakunnasta haluta pelkkää keskustelufoorumia, vaan sillä pitää olla todellista valtaa ja vastuuta.Todettiin myös, että toiminnan alkuvaiheessa koulutus ja perehdyttäminen aluelautakuntatoimintaan on tärkeää.

Vuolijoen asukkaat toivoivat, että aluelautakuntaa valmistelevat työpajat pidet-täisiin vuorotellen eri kylillä, jotta kaikkien kylien asukkaat pääsisivät lähemmin tutustumaan aiheeseen. Tiedotuksen tulee olla avointa ja aktiivista.

Asukkaat ja kaupunki valmistelevat aluelautakunnan toimintaa yhdessä

Aluelautakuntakokeilun käynnistämistä valmistellaan kesän ja syksyn ajan yhdessä Vuolijoen alueen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kokeilu on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2016 alusta. Valmistelutyöstä vastaavat erityis-asiantuntija Tarja Lukkari (Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen (Kajaanin kaupunki). Kajaanin kaupunki hakee Oulujärvi Leaderilta rahoitusta Vuolijoen aluelautakunnan esiselvityshankkeeseen.

Esiselvityshankkeeseen sisältyy (1) aluelautakuntatoimintamallin suunnittelu yhdessä Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa, (2) erilaisten hyväk-si koettujen aluelautakuntamallien esittely, (3) aluelautakuntakokeilun saaminen osaksi Kajaanin kaupungin hallintoa, (4) kokeiluhankkeen kirjoittaminen Vuoli-joen aluelautakuntakokeilun alkuun saattamiseksi.

Lähtökohtana on, että Vuolijoen kylien asukkaat suunnittelevat yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa, millainen aluelautakunta Vuolijoelle tulee. Palvelu-jen soveltuva sisältö ja laajuus on yksi Vuolijoen aluelautakuntakokeilun aikana selvitettävä kysymys. Samoin on sovittava, miten aluelautakunnan jäsenet valitaan. Esiselvityshankkeessa järjestetään• Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari ke 17.6.2015 Vuolijoen entisellä kunnan-talolla • Opintomatka tutustumaan Sukevan aluelautakuntaan (kesä- tai elokuu)• Työpajoja eri kylillä tai yhteisesti elo-syyskuun aikana• Mahdollisesti perustetaan suunnitteluryhmä, johon kuuluu edustajia kyliltä ja kaupungilta• Valmistellaan Vuolijoen aluelautakunta kaupungin päätöksentekoon

UUsi kUntalakiUudessa kuntalaissa 348/2014 § 36 on oma säädös alueellisesta toimielimestä: ”Valtuusto

voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vai-kuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäse-nistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloi-hin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä.”

Aluelautakunnat ovat kuntien vapaaehtoisesti perustamia toimielimiä, ja ne eroavat kunnan perustoimintaan tarvittavista palvelu- tai tehtäväkokonaisuuskohtaisesti asetetuista sektoritoi-mielimistä. Aluelautakuntien perustehtävä ei ole kunnan palvelutoiminnan järjestäminen, vaan kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Aluelautakunnilla lisätään lähidemokratiaa kuntien hallinnossa. Niille voidaan antaa myös perustehtävää tukevia osa-alueen palvelujen järjestämisvastuita.

Sekä Suomessa että muissa maissa toimivien lähidemokratiamuotojen toi-mivuutta on tutkittu ja Suomen olois-sa toimivimmaksi malliksi osoittautui Rovaniemellä toimiva Yläkemijoen aluelautakunta. VM:n vuonna 2012 tekemän selvityksen (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg: Alueellista demokrati-aa? – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa) mukaan alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63, kaik-kiaan 59 kunnassa, eniten Pohjois-Suomessa. Kuntaliitosten yhteydessä on perustettu 24 alueellista toimielintä. Nämä voidaan jakaa keskustelufooru-meihin ja päätösvaltaisiin toimielimiin. Keskustelufoorumeiksi luokiteltavien toimielinten toiminta on pääasiassa informaation jakamista, keskustelua, ja vuorovaikutusta asukkaiden ja kunnan välillä. Tähän ryhmään kuuluu noin 90 % toimielimistä (54 kpl). Näistä 22:lla on taloudellista päätösvaltaa, joista 18 kohdalla tämä tarkoittaa kylätoiminta-avustuksista päättämistä.

Selvitystyö osoitti, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon paranta-misen varaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä alu-eelliset toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kan-salaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

Rovaniemen Yläkemijoen aluelauta-kunta on toiminut yli 20 vuotta. Hyvien kokemusten takia kaupungissa aloitti 5 uutta aluelautakuntaa toimintansa v. 2014. Kokemukset Rovaniemen Yläke-mijoelta osoittavat, että aluelautakunta-toiminta aktivoi alueen asukkaita myös laajemmin asuinalueensa kehittämistoi-mintaan mm. kokeilujen, kehittämis-hankkeiden ja vapaaehtoistyön kautta. Toiminta on lisännyt alueen elinvoimai-suutta ja mahdollistanut uudenlaisten palvelumuotojen käyttöönoton.

Hyviä esimerkkejä lähidemokra-tiasta löytyy myös muualta Suomesta: lähimpänä on Yläkemijoen aluelauta-kuntaa pienimuotoisempi Sonkajärven kunnan Sukevan aluelautakunta, joka myös on toiminut jo 20 vuotta.

Lähidemokratiaatulee vahvistaa

Lähidemokratiaa tulee vahvistaa Ritva Pihlajan mielestä kahdesta syys-tä, jotka molemmat ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta vakavia.

Ensinnäkin on syytä olla huolissaan kuntavaalien alhaisista äänestyspro-senteista ja siitä, miten ihmiset koke-vat olevansa osallisia, kun kuntakoko, organisaatiot, asiat ja myös alueelliset erot kuntien sisällä kasvavat. Asukkail-la on oltava halutessaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallisiin, heil-le arjessa tärkeisiin asioihin. Perintei-sen edustuksellisen kuntademokratian vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja.

Toinen syy vahvistaa lähidemokrati-aa on kiristyvä valtion ja kuntien talous. Kuntien tehtäviä joudutaan tiukan jul-kisen talouden puristuksessa karsimaan ja tällöin on mietittävä, millaisen pal-velulupauksen julkinen valta voi antaa, mitä palveluja yritykset ja markkinat hoitavat, ja mitkä tehtävät jäävät kol-mannen sektorin, vapaaehtoisten ja kansalaisten vastuulle. Lähidemokra-tiassa on siis kysymys myös siitä, miten tämä yhteispeli kunnan, paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien, oppilaitosten ja tavallisten rivikunta-laisten välillä järjestetään.

Rovaniemellä jo kuusi aluelautakuntaa

Meeri Vaaralan mukaan Rovanie-men kaupunki ja Rovaniemen kylät lähtivät aluelautakuntatoimintaan, koska Yläkemijoen aluelautakunnasta

oli saatu hyviä kokemuksia 20 vuoden ajan. Se oli uusien aluelautakuntien toi-mintamalli.  Asukkaat kokivat, että pää-töksenteko oli siirtynyt uudessa Rova-niemen kaupungissa kauemmas kylistä eikä valtuutettujen paikallistuntemusta

Aluelautakuntatoiminta koetaan tärkeäksi lähidemokratian muodoksi

Ritva Pihlajatutkija, erityisasiantuntijaMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminnan verkostoOK-opintokeskus

Tehnyt• selvittänyt valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta lähi-demokratiaa Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansain-välisiä käytäntöjä• ollut asiantuntijana mukana erilaisten lähidemokratiamallien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa koko Suomessa • lähidemokratian ohella erikoistunut maaseudun kolmanteen sektoriin ja pal-veluihin

Meeri Vaaralaalueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunkiYläkemijoen koulun rehtori

Tehnyt• Toiminut yli 20 vuotta toimineen Yläkemijoen aluelautakunnan aluesihteerinä (asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano)• Vastaa nykytehtävässään Rovaniemen kaikkien kuuden aluelautakunnan esit-telijän tehtävästä

Aluelautakunnan esiselvityksen vastuuhenkilöiden yhteystiedot:Risto HämäläinenKansliapäällikkö, Kajaanin kaupunkiristo.i.hamalainen@kajaani.fipuh. 044 710 0217

Tarja Lukkarierityisasiantuntija,Harvaan asutun maaseudun verkostoKajaanin ammattikorkeakoulutarja.lukkari@kamk.fipuh. 0400 372 082

Esittelyt seminaarin asiantuntijoista

voinut enää hyödyntää päätöksenteossa. Alueellisilla toimielimillä ajateltiin voi-tavan lisätä asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kyläalueiden palvelujen järjestämiseen ja maaseudun omaehtoiseen kehittämiseen.

Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari 17.6.2015

Esiselvityshankkeen toiminta käynnistyy yhteisellä seminaarilla, jonka tavoit-teena on saada tietoa aikaisemmista lähidemokratiaan ja etenkin aluelauta-kuntiin liittyvistä kokemuksista ja saada niistä eväitä toimivan ja Vuolijoelle sopivan aluelautakunnan aikaansaamiseksi. Seminaarissa kuullaan kahta valtakunnallista asiantuntijaa lähidemokratiaan ja aluelautakuntatoimin-taan liittyen.

Aika Keskiviikko 17.6.2015 klo 17:00 – 21:00Paikka Vuolijoen vanha kunnantaloPuheenjohtaja Vesa Kaikkonen, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

OHJELMAKlo 17:00 Seminaarin avaus – aluelautakunta avaus uudenlaiseen lähidemokratiaan Kajaanissa

• Vesa KaikkonenKlo 17:15 Lähidemokratia – mitä ja miksi?

• Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija,Kansalaistoiminnan verkosto, YTR/TEM

Klo 18:15 Kokemuksia Rovaniemen aluelautakunnista – Yläkemijoen aluelautakunta yli 20 vuotta ja uudet viisi lautakuntaa vajaat 2 vuotta

• Meeri Vaarala, alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki

Klo 19:15 Työpaja, keskustelua• Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin odotuksiaaluelautakunnan toiminnalle• Suuntaviivoja Vuolijoen aluelautakunnalle• Sovitaan aluelautakunnan valmistelusta; tarvittavista työ-pajoista ja foorumeista sekä muodostetaanko kylien edustajista koostuva valmisteluryhmä

Klo 20:45 Loppuyhteenveto • Vesa Kaikkonen

Klo 21:00 Tilaisuus päättyy

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 9Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Meidän Vuolijoki

Vuolijoen kunnan historiikki, jota on valmisteltu vuosien työn tuloksena, alkaa saada pikkuhiljaa muotoaan. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden aikana. Alun perin jo viime jouluksi suunniteltu jul-kaisu venyi lopulta, kun arkistot alkoivat paljastaa salojaan kaikes-sa mittavuudessaan ja tutkimustyö laajeni siinä vaiheessa alkuperäis-tä suunnitelmaa laajemmaksi. Työ ottaa aikansa ja varsinkaan tällaisessa tutkimustyössä, jon-ka on tarkoitus toimia kaikessa laajuudessaan tulevan Vuolijoki-tietouden pohjana, ei ole ollut tarkoituksenmukaista hätäillä.

Työn vaiheista jotakin maini-takseni kerrottakoon, että vierailin viime syksynä Suomalaisen Kirjal-lisuuden Seuran kansanperinnear-kistossa, josta paljastui, että Vuo-lijoelta oli kerätty varsin laajasti kansanperinnettä 1930-, 1950- ja 1960-luvuilla. Tulevaan kirjaan tuleekin varsin kattava yleisesitys Vuolijoelta näinä vuosikymmeni-nä kerätystä kansanperinteestä, joka tuo elävästi esiin sen sangen värikkään kansankulttuurin pop-pineen ja noitineen, joka vallitsi Vuolijoella vielä 1900-luvun alus-sa.

Vierailut Oulun maakunta-arkistoon sekä lukuisat tun-nit Vuolijoen kunnanarkiston kimpussa ovat myös tuottaneet paljon mielenkiintoista tietoa Vuolijoen vaiheista. Samoin ovat tehneet pitäjän muiden toimijoi-den arkistot puhumattakaan vuo-lijokelaisten haastatteluista, joita olen ehtinyt tekemään tasaisen epätasaisesti kuluneen vuoden aikana, jonka olen viettänyt his-toriikkiprojektin parissa.

Suurimmaksi harmiksi pro-jektin varrelta voi sanoa, etten ole ehtinyt paneutua tapaamisiin ja ihmisten haastatteluihin toteu-tunutta enempää. Muutamia sel-laisia juttutuokioita, joita on ollut suunnitteilla, on yksinkertaisesti jäänyt ajanpuutteen vuoksi tois-taiseksi tekemättä. Toivottavasti vielä ehdimme!

Historiikin suunnitelluksi laa-juudeksi on kaavailtu noin 500 sivua. Tällä hetkellä tekstistä on

Vuolijoki historiikkiprojektin vaiheista ja nykytilanteesta

kasassa noin 300 sivua, joten vie-lä riittää auki kirjoitettavaa. Myös pari tarkentavaa arkistokäyntiä odottaa vielä tekemistään vaikka itse tutkimustyö on jo melkoisen hyvässä vaiheessa.

Työ on edennyt osaltani alkuun Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen palkkaamana ja sittemmin tal-koopohjalta. Asetelma on tuonut omaa haastettaan, sillä tunnit eivät puussa kasva ja muutakin on aina tehtävä, että leipänsä ansaitsee. Ei ole auttanut kuin kiiruhtaa tasai-seen tahtiin kohden maalia.

Tutkimusteni lisäksi kirjaan tulee Väinö Vähäsarjan kirjoituk-sia Vuolijoen koululaitoksen ja koulujen vaiheista, Elisa Valtasen kirjoitus Vuolijoen väestökehityk-sestä kunnallisen itsenäisyyden ajalta sekä muutamia kirjoituksia myös muilta asiaan paneutuneilta. Kokonaisuuden muotoilusta vas-taa allekirjoittanut.

Kirjaa ovat olleet vuoden mit-taan henkilökohtaisella panoksel-laan edistämässä lukuisa joukko henkilöitä. Nimiä on liikaa tässä mainittavaksi. Sanotaan tässä vai-heessa vain, että on ollut hienoa nähdä, että historiikkiprojekti on koettu tärkeäksi ja että ihmi-set ovat olleet parhaansa mukaan käytettävissä projektin edistämi-seksi.

Henkilökohtaisesti sukellus Vuolijoen historiaan, josta en vielä vuosi sitten ymmärtänyt paljoakaan, on ollut todella mie-lenkiintoinen. Vaikka taustani on historian alalta, ja olen tutustunut jo aiemmin Kainuun historiaan yleisesti, niin projekti on ollut hyvin avartava ja liioittelematta voi sanoa, että tästä lähtien Vuoli-joella on oma erityinen paikkansa sydämessäni.

Seuraavan kerran tapaamme Vuolijoen maalaismarkkinoilla, joille tulen kertomaan esitelmän voimin Vuolijoen popista ja noi-dista. Näemme silloin! Siihen asti jatkuu tasainen ahertaminen tule-van kirjan tekstien kimpussa.Veikko LeinonenVuolijoki historiikin kirjoittaja

Vuolijoki-lehti julkaisee kevään ja kesän aikana ennakko-otteita tule-vasta Vuolijoen historiikista. Sarjan toisessa osassa valotetaan niitä alku-asetelmia, joista Vuolijoki suunnisti kohden kunnallista itsenäisyyttä sekä niitä muutoksia, joita 1900-luvun uudet aatteet alkoivat tuoda syrjäisiin Vuolijoen, Saaresmäen ja Vuottolah-den erämaakyliin.

”Vuolijoki lähtee itsenäisyyden tielle 1900-luvun koittaessa

Vuolijoen historia lähti huomat-tavan edistyksen tielle 1900-luvun alusta lähtien. Yhtäkkiä elämä, joka oli näyttäytynyt hiljaisena raadanta-na ja kamppailuna luonnonolojen vastuksia vastaan, sai uusia piirteitä. Entiset erämaakylät saavuttivat seu-rakunnallisen ja kunnallisen itse-näisyyden ja kylien ihmisten elämää alkoivat muovata edessä aukeavan vuosisadan uudet aatteet ja lopulta myös taloudelliset mahdollisuudet.

Ennakko-otteita Vuolijoen kunnan historiikistaAina asutuksen alusta 1800-luvun

loppuun vuolijokelaiset, saaresmäke-läiset ja vuottolahtelaiset olivat erä-maakylien asukkaina olleet kaukai-sen kruunun alamaisia, joilla ei ollut oman vallan alla olevia instituutioita saati yhteisiä julkisia rakennuksia. Kylät koostuivat vain talollisten taloista, torppareiden torpista ja mäkitupalaisten mökeistä ja koske-tus esivaltaan oli kaukainen. Kirkos-sa ja käräjillä käytiin, mutta paikka-kunnalla ei ollut omaa pappia saati nimismiestä tai poliisia. Väestöön ei kuulunut oppineita, virkamiehiä tai säätyläisiä. Vain talonpoikia ja irto-laisia, jotka jakautuivat asemaltaan tilallisiin, torppareihin, mäkitupa-laisiin, loisiin ja irtolaisiin.

Tätä taustaa vasten 1800-luvun lopussa liikkeelle lähteneet kehitys-kulut olivat Vuolijoella vallanku-mouksellisia. Yhtäkkiä saatiin omia julkisia rakennuksia, oma seura-kunta ja lopulta myös oma kunta.

Paikkakunnalle ilmestyivät vuoteen 1918 mennessä pappi, lukkari, kan-sakoulunopettajia, metsätalousneu-voja, maatalousneuvoja, kunnallinen kätilö ja poliisi. Tämän kehityksen alkupiste oli kansakoulun rakentami-nen silloisen Säräisniemen kunnan toimesta Vuolijoen kylään vuonna 1896. Toimiessaan Säräisniemen kunnan sisällä oman kansakoulun puolesta vuolijokelaiset ja saaresmä-keläiset toimivat ensimmäistä kertaa yhdessä omien etujensa ajamiseksi tällaisessa mittakaavassa. Kansakou-lun rakentamista voi siis hyvin pitää myös sinä hetkenä, jolloin Vuolijoki syntyi poliittisena yhteisönä, joka alkoi työskennellä yhdessä omien etujensa puolesta.”

Lisää Vuolijoen 1900-luvun kehityskuluista ja monista vaiheista vuoden 2015 aikana ilmestyvässä Vuolijoen historiikissa. Tilaa kirja ennakkoon Vuolijoen maaseutuyh-distykseltä ja tue kirjan painamista.

Näkemiin Meidän Vuolijoki!

Vuolijoen historian kokoaja Veikko Leinonen haastatteli toukokuun alussa Itärannalla asuvaa Hemmi Karjalaista. Juttu luisti Kukko-niemen supistetusta kansakoulusta vanadiinitehtaan sintrausuunin ääreen.

Meidän Vuolijoki -hanke on päättynyt ja Marjon on aika muistella muutama asia projektin ajalta. Oli mukavaa palata kotiseudulle. Töihin ryhtymistä hel-potti se, että tunsin Vuolijoen kyliä ja ihmisiä jo etukäteen, näin pääsin nopeasti alkuun hankkeessa. Entisen kylien kehittämiskokemuksen perusteella ajattelin, että suurin riski on saada ihmisiä mukaan toimintaan ja innostumaan riittävästi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, vaan noin kuukauden sisällä hankkeen aloit-tamisesta huomasin, että Vuolijoen imagoa piti nostaa ensiksi vuolijokelaisten omissa silmissä.

Ulkopuolisena henkilönä oli helppo todeta, että Vuolijoen ja Kajaanin kau-pungin välinen yhteistyö ei oikein toiminut, jonkinlainen ”meiltä on kaikki viety – ei kannata” -henki oli vallalla. Tähän juopaan pitikin heti tarttua. Tärkeimpä-nä keinona oli tiedottaminen ja eri tapahtumissa mukana oleminen, kyselyt ja kilpailut. Lisäksi osallistuminen Kajaanissa niin Kainuun Nuotan, kaupungin ja eri hankkeiden tapahtumiin toi lisää tunnettuutta Vuolijoesta.

Vuolijoki-lehdessä raportoin Mailin kanssa koko hankkeen ajan. Suunniteltiin Meidän Vuolijoki -paidat ja muuta markkinointimateriaalia, logo ”Vielä virtaa Vuolijoki”. Ensimmäisen vuoden aikana muutos alkoi näkymään. Vuolijokelaiset aktivoituivat ja tulivat mukaan toimintaan ja kokouksiin. Kajaanista alettiin kysellä asioita ja edustajia eri tapahtumiin.

Hankkeen tekemien konkreettisten asioiden lisäksi pinnan alla on tapahtunut muutoksia. Voi sanoa, että hanke on muuttanut asenteita sekä Kajaanissa että myös Vuolijoen asukkaissa. Yhteistyö on lisääntynyt. Hankkeen motto: ”Tur-hautumisesta aktiiviseen toimintaan” toteutui.

Uudet, lukuisat ideat kirjattiin ja aika paljon niistä on toteutunut tai toteutumassa. Kyläsuunnitelmia tehtiin pro-jektin kylille. Hankkeen kannalta oli hankalaa, että koko projektin ajan ongelmana oli EU-kauden päättyminen v. 2013 loppuun ja uuden alkaminen v. 2014. Käytännössä uusiin ehdotettuihin hankeideoihin ei voitu hakea rahoitusta Elystä tai Leaderista, koska v. 2013 sekä kylä- ja kaupunginosaohjelmaan viedyt esitykset että muut hankkeet joutuivat odotta-maan uutta ohjelmakautta. Uusia hankkeita päästään vasta hakemaan tämän vuoden keväällä. Näin Meidän Vuolijoki -hankkeeseen esitetyt toimenpide-ehdotukset joutuivat odottamaan rahoitusta ja osa mahdollisista hakijoista turhautui.

Toisena hankalana asiana oli ympäristönhoitotöiden siirtyminen pois ELY-keskuksilta. Yhtenä suurimpana kehit-tämistoiveena koko hankkeen ajan esitettiin erilaisia ”risutöitä”, ympäristön kunnostamista ja siistimistä, nurmikoiden leikkuuta ja ihan yksinkertaisesti kukkaistutuksia. Kaupungilta odotetaan, että esimerkiksi kirkonkylän keskustan katujen vierustat niitettäisiin edes yhden kerran kesässä kunnolla.

Toivon, että kaikki kuitenkin jaksavat hakea uuden rahastokauden rahoituksia, joista Oulujärvi Leader ry ja Ely-keskus tiedottavat parhaillaan.

Meidän Vuolijoki -hanke on nyt loppunut. Mutta työ jatkuu. Toivon, että kaikki vuolijokelaiset ideanikkarit ja toimijat toteuttavat niitä hank-keita ja ideoita, joista oli reilun kahden vuoden aikana puhetta. Osa on kirjattu paperille ja viety eteenpäin, osa on vielä ituina mielessä.

Meidän Vuolijoki -yhdistyksen perustami-nen ei toteutunut, mutta aluelautakunta ja siihen liittyvät toimenpiteet korvaavat yhteisen yhdis-tyksen tavoitteita. Kiitos kaikille kyläläisille, erityi-sesti projektiryhmälle ja Vuolijoki-lehdelle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä!

toivottaaMeidän Marjo

Meidän Vuolijoki -hankkeen tuloksia ja vaikutuksia

10 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 11Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

12 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Matkailumaatila Onnelas-sa on meneillään polttarikau-si ja firmojen virkistyspäiviä sekä kesäretkeläisten ja luok-kakokousta viettävien ruokai-lu- ja kahvittelutilaisuuksia. Tänä kesänä latotansseja jär-jestetään kolmena viikonlop-puna, ensimmäiset jo viikon kuluttua, jolloin areenalle astuu Ässät ja kajaanilainen drag-taiteilija Jere Sivonen vetämään Paula-shown. Kake Randelin tulee ajamaan rallia ja tanssittamaan juhannuk-sen jälkeisenä viikonloppuna. Huipputapahtuma on elokuun ensimmäisen päivän mega-markkinat, jossa tavaraa kaup-paa tv:stä tuttu huutokauppa-keisari Aki Palsanmäki. Oma myyntipöytä kannattaa varata ajoissa, muistuttaa Eija Karja-lainen. Huutokaupan jälkeen liidellään parketilla Sami Sar-julan ja karaoken vauhdissa.

Eija Karjalainen valmisteli nuotiopuffettia polttariporukalle ja kertoi Onnelan kesän tapahtumista. Tanssi-iltoja on tänä kesänä aikaisem-paa harvemmin. Eija ja yrityksessä auttavat tyttäret vastaavat toi-minnasta. Jounin hommana on hoitaa moottorirata ja pitää autot valmiudessa.

Latotanssit, Juhannusjuhlat, Oodi Oulujärvelle -konsertti, Huutokauppakeisarin markkinat ja Kuksa soikoon!

-tapahtuma kesän 2015 menopaikkoja

Matkailuyritykset alueellamme valmistau-tuvat edessä olevan kesän yleisötapahtumiin ja toivottavat lomalaiset ja vapaa-ajan viet-täjät suuremmallakin porukalla nauttimaan joukkopaikkojen ohjelmista ja tarjouksista Oulujärven rannoilla ja Otanmäen raitilla.

Vuottolahden leirintäalu-eella SFC-Kohtauspaikalla juhannusjuhlien tanssittaja on Jorma Kotilaisen yhtye. Kes-kikesää otetaan vastaan kok-kotulen äärellä ja thai-keittiön herkkuja napostellen. Syksyn valotreffeillä kohdataan 4.–6.9.

Kesäkeittiö Kolmen Aitan rannassa palvelee matkailuyrityksen asiakkaita. Rantavarus-tukseen kuuluvat myös paviljonki, savusau-na ja maisema Oulujärvelle.

Kolmen Aitan Pentti Huo-vinen Salmenrannalta on kiin-nittänyt näyttäviä julisteita heinäkuun 11. päivän Oodi Oulujärvelle -konsertista ja laittelee kesäparatiisiaan vas-taanottamaan musiikkinau-tiskelijat erikoisen kaunii-seen maisemaan ja musiikin lumoihin. Kolme Aittaa tekee yhteistyötä Onnelan Matkai-lumaatilan kanssa, joten Eija Karjalaisen tarjoilu pelaa myös Salmenrannan tapahtumassa.

Vuottolahden leirintäalueelle, Kohtauspaikalle, saavutaan myös vesi-teitse. Laituri ottaa vastaan isommatkin veneet. Kuvassa Markku Tol-sa, karavaanarialueen yrittäjä.

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 13Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Oodi Oulujärvelle -konsertti

Emma-palkittu YONAJohanna Pitkänen5 hengen orkesteri

Liput 20 €EnnakkovarauksellaPentiltä puh. 044 302 38 39

HATVANHALLI AY

11.7. klo 18.00 Vaalassa Salmenrannantie 103lähellä lossirantaa

Onnelan MatkailumaatilaPUFFETTI

Katsokolmeaittaa.fi

Mikko Haatajan lempimusiikkia on blues, jazz ja rokki. Hiljaiset värit ja Kymmenen tikkua laudalla -soitto miellytti pubissa pistäytyjää tou-kokuussa. – Kyläläiset kasaan tämmöisiin! Hyvä kun on menopaikka ja ihmiset, jotka järjestävät tapahtumia, kannusti Haataja. Elokuussa Kuksa soi seuraavan kerran.

Kymmenen miehen polttariporukka Kajaanista katsasti illan saunatiloja, kelluvaa Transit-saunaa. Tuleva sulhasmies Vesa Hannikainen (toinen vasemmalta) vakuutti, että hauskaa tulee olemaan. Polttareiden jär-jestäjä, bestman Juho Karhu (neljäs vasemmalta) mainosti Onnelaa: ”Paras polttaripaikka Kainuussa. Voi tehdä monta juttua, on rauhaa ja rallirataa, ihana kesäyö, hyvää ruokaa eikä juomakaan lopu. Työpaikan kaveritkin olen tuonut tänne ajelulle ja saunomaan.”

Kuksa soikoon kolmannen kerran koko viikonlopun elo-kuun 7.–9. päivinä! Alueem-me musiikkimiehet ja -naiset suunnittelevat yhteistyössä Kuksan yrittäjien kanssa moni-puolista ohjelmaa oheistapah-tumineen ravintolaan ja sen edustalle. Kuksa soikoon! -vii-konloppuun on hyvä päättää lomakausi juuri ennen koulu-jen alkamista.

Metsolantie 2488200 Otanmäki

P. 0400 386 941

www.malmisepeli.fi

Kalliomurskeet, hiekat, ruokamulta

Maanrakennusurakointi

Teiden kesä- ja talvikunnossapito

Kaivinkone- ja muut konetyöt

Maansiirtokuljetukset

14 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Otanmäessä asuva Milla Kosamo on tyytyväinen, että lähti luki-oon. Siellä sai aikaa miettiä tulevaisuutta ja selkiyttää omaa alaansa. Psykologia ja terveystieto alkoi kiinnos-taa uudella tavalla. Milla haki ykkös-vaihtoehtona opiskelupaik-kaa Joensuun ja Jyväskylän yliopistoihin psykologian opintoihin. Pääsykokeet ovat nyt takana ja tieto valinnasta tulee heinäkuun alussa. ” Jos en pääse, pidän välivuoden ja yritän vuoden päästä uudelleen”, sanoo Milla päättä-väisesti ja jatkaa: ”Suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkailla fiiliksillä. Toisaalta on pelkoakin ja jännitystä muuttaa yksin uuteen kaupun-kiin. Entä jos en pärjääkään.” Milla kävi lukion Otanmäestä käsin. Kotiseutu tarkoittaa hänelle kotia, perhettä ja ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet peruskoululuokilta saakka. Milla on kolmesta sisa-ruksesta vanhin ja kantaa isonsiskon ja tavallaan myös tien avaajan vastuuta. Omaa rahaa hän tienaa kesätöissä Vuolijoen Salella. Kuva napattiin kotipihalla Seppo-isän ja Elina-äidin kanssa. Ruusumaljak-kojen keskeltä Milla pyytää vielä sanomaan kiitokset kaikille, jotka muistivat häntä juhlapäivänä.

Arttu Roivainen kävi perus-koulun viimeiset vuodet Kajaa-nin Lyseon matematiikkaluokal-la. Lahjakkaan pojan vahvuuksia matemaattiset aineet olivat myös lukiossa. Inhokeiksi Arttu mai-nitsee vieraat kielet. Viiden vii-kon kesätyöpaikka Transtechilla vaihtuu heinäkuussa armeijan harmaisiin. Vai minkä väriset tamineet ovatkaan laskuvarjo-jääkäreillä Utissa? Tammikuussa tapahtunut haku erikoiskoulu-tukseen toi hyväksytty-vasta-uksen vuoden kestävästä pal-veluksesta. Artulla on selkeät tulevaisuudensuunnitelmat ja toiveammatti. Armeijan jälkeen hän jatkaa opiskelua Tampereel-la Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk).

Onnea uusille ylioppilaille!Ainakin seitsemässä kodissa Otanmäessä, Vuottolahdessa ja Ounaksella pistettiin pöytä

koreaksi viime lauantaina lakkiaisten merkeissä. Aurinkoinen sää suosi juhlintaa pihapii-reissä. Lyhyissä haastatteluissa tuli esille muutama yhteinen piirre;Nuorten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen,Uhkiin voi vastata muuttamalla maailmaa omalta osaltaan,Koti, perhe ja ystävät ovat ykkösasia.

Joona Peltoselle lukion suorittaminen oli itses-täänselvää jo peruskoulun alaluokilla. – Poikaa ei ole tarvinnut patistella lukujen pariin, toteavat ylpeät

Tiina Huuskolla oli peruskoulun viimeisellä luokalla monta-kin jatkosuunnitelmaa puutarhurista arkkitehdiksi. Lukio tarjosi hyvää miettimisaikaa ja avasi lisää ovia. Suunnitelmat ovat kolmen vuoden aikana tarkentuneet ja nyt hän jännää pääsyä Kuopion yliopistoon ravitsemustieteen opintoihin. – Ravitsemusterapeutti on ammattihaave. Kuopio on ainut paikka, missä sellaiseksi päte-vöityy. Toisena vaihtoehtona on sosiaalityö, jota olen hakenut opis-kelemaan Rovaniemen yliopistoon, kertoo Tiina. Sekä peruskou-luaika Otanmäessä että lukioaika Kajaanissa ovat antaneet hyviä eväitä elämään sekä ystäviä ja harrastuksiakin. – Olen avoin uusille kokemuksille. Haluaisin matkustella ja tutustua erilaisiin kulttuu-reihin. Opiskelu vie pois kotoa, mutta voisin kuvitella palaavani joskus kotiseudulle. Perhe ja ystävät ovat tärkeintä. Harrastuksiin kuuluu kuntosali, lenkkeily ja pianonsoitto, joka on säilynyt muka-na Tuula Kovasen musiikkitunneilta, kertoo Tiina. Lukioajan hän asui Kajaanissa. Huhtikuulla alkanut työ sairaala-apulaisena jatkuu syksyn opiskeluun saakka. Lauantai oli kuitenkin vapaapäivä, jota juhlittiin kotona Ounaksessa suvun ja ystävien kanssa.

ja onnelliset vanhemmat Tanja ja Jukka-Pekka Korkiakoski, jonka lapsuudenkodissa Piiraalas-sa lakkiaispäivää vietettiin. Joona on tyytyväinen ylioppilas- ja lukiotodistukseen. ”Panostukseen nähden arvosanat ovat kohtalaiset”. Koulun lisäksi Joonalle maistuu myös työ ja liikunnalliset har-rastukset. Helmikuusta lähtien hän on työsken-nellyt Pyhännällä ikkunatehtaalla ja saa olla siellä tienaamassa tammikuulle, armeijan alkuun saak-ka. – Inttiaikana on hyvä miettiä jatkoa. Minulla ei ole tarkkaa ammattihaavetta. Jotain tekemistä sillä voisi olla liikunnan ja sosiaalisuuden kanssa, pohtii Joona. Ajatusta tukee myös harrastuslista: partio, UT-nuoret, seurakunnan leirit, koripalloa ja sählyä harrasteporukoissa sekä metsästys. – Kotiseudus-sa parasta on perhe, ystävät ja rauhallisuus. Ihmis-paljous ei ole minun juttu. Oulu vielä menettelee opiskelupaikkakuntana.

Satu Leinonen vietti lakkiaispäivää kotona Ounak-sella. Aurinkoisella, kauniisti hoidetulla pihalla oli hyvä poseerata juhlan merkeissä isä-Pertin ja Raili-äidin kanssa. Kuvaajan taakse jää sinisenä välkkyvä Oulujärven selkä. Satu asui opiskeluajan Kajaanissa, joten kotoa irtautuminen on jo tapahtunut. Arvosa-noihinsa Satu on tyytyväinen, vaikka harmitteleekin monessa aineessa pistemäärän jääneen parin pin-nan päähän korkeammasta arvosanasta. Seuraava suunta hänellä on Oulun yliopisto, johon hän pyrki

opiskelemaan maantietoa. – Maantieto on jotain konkreettista. Maapallo on oikeasti olemassa! Kaikki mitä siinä on, kiinnostaa; maan muodot, mannerlaatat ja niiden liikkeet, äiti-maan resurssit, ilmasto, historia, valtioiden rajat, ihmisen vaiku-tus planeetalla. Toivottavasti opimme käyttämään luonnonvaroja kestävästi, tuhlausta ja pilaamista välttäen. Toivon, että lapsillani olisi puhdasta vet-tä, puhdasta ruokaa ja puhdasta ilmaa, innostuu Satu lempiaiheestaan. Ammattihaaveena hänellä on ympäristöalan asiantuntijuus tai tutkijan ura, mahdollisesti opettajan työkin. Satu suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti ja hyviä asioita odot-taen. Harrastuksekseen hän ilmoittaa liikunnan ja kuntosaliharjoittelun. – Pitää kuunnella itseään ja tehdä sellaista, mikä tuntuu sekä mielessä että kropassa hyvältä ja oikealta, antaa tehotyttö elä-mänohjeen yleiseen jakeluun.

Roosa Kaltiolalle lukio oli tie toiveammattiin luokanopet-tajaksi. Tuleva opiskelukaupun-ki on todennäköisesti Oulu. Kotikylällä Otanmäessä Roosaa miellyttää luonnon läheisyys.

– Metsäpolku lähtee aivan kodin vierestä. En haluaisi kuitenkaan asua syrjäseudul-la. Olen enemmän kaupunki-ihminen ja uskoisin viihtyväni myös Oulussa. Olen tulevai-suuden suhteen toiveikas, vaik-ka siihen sisältyy muutoksia, mm. kotoa pois muuttaminen, pohdiskelee Roosa. Koulume-nestykseen ja Kajaanin lukion opetukseen hän on tyytyväi-nen. Erikoisesti hän mainitsee espanjantunnit. Opettaja sai oppilaat innostumaan kielestä. Vahva aine oli myös äidinkieli. Lii-kuntaa säännöllisesti harrastava hento tyttö sai kahden viikon pestin haravan varressa Vuolijoen hautuumaalla.

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 15Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Saana Heikkilän kanssa poistuttiin kodin juhlahumusta ja sukulaisten keskeltä hetkeksi Malmin pihalle. Juhlakenkien piikkikorot eivät hidastaneet kukkapenkissä poseerausta. Aurinkoinen kerrostalon seinä ja narsissit laitettiin taustalle. Tyttö pamautti tulevaisuudensuunni-telmat kehiin: kuukausi hautuu-maalla, heinäkuussa armeijaan ja jonain päivänä oikeustieteelliseen tai töihin kriisialueille. ”Tykkään haastaa itseäni, kehittää kuntoa ja saada johtajakoulutusta. On kunnia palvella Suomea. Voihan käydä niinkin, että tulen intistä takaisin seuraavana päivänä tai puolen vuoden päästä, mutta parhaassa tapauksessa vuoden päästä. Lukiossa suosikkiaine oli espanja. Tykkäsin ja pärjä-sin maantiedossa, filosofiassa ja uskonnossa, mutta en kirjoittanut niitä. Olen vähän huono kielissä, mutta ne kirjoitin. Siinäkin oli sitä haastetta. Aion saavuttaa JOTAIN ja tehdä paljon elämäs-säni, mutta minulla on aikaa tavoitella sitä. Ei siis kiirettä.”

– Poliisin työ on monipuolis-ta ja vaihtelevaa. Tehtävää riittää niin kotimaassa kuin kansain-välisestikin, perustelee Arttu. Harrastuksekseen hän mainitsee monipuolisen liikunnan ja kalas-tuksen. Otanmäen pururadan lisäksi tuttuja ovat isommatkin kilpakentät. Toukokuussa veljek-set Arttu ja Tuomas osallistuivat Korpilahdella 24 tuntia kestä-neeseen rogaining-suunnistus-kilpailuun (joukkueella etsitään pisteytettyjä rasteja), jossa he voittivat nuorten miesten sar-jassa SM-kultaa. Lahjakkuutta ja menestystä tärkeämpänä Arttu pitää hyviä ihmissuhteita. – Se on suurin juttu.

Arttu

Onneaammatteihin valmistuneet!

Jaakko jaJanikaSchroderus sanoivat maalis-kuussa toisilleen ”Tahdon!” Viime viikonloppuna he viettivat tuplajuh-laa, kun Jaakko suoritti Oulun seudun ammat-tiopiston Limin-gan yksiköstä turvallisuusalan perustutkinnon ja Janika saman oppilaitoksen Kontinkankaan yksiköstä lää-kealan perus-tutkinnon ja ylioppilastutkin-non. Ojanperän Toivolan poika Jaakko ja Tyr-nävältä kotoisin oleva Janika Kela-haara tapasivat toisensa neljä vuotta sitten opiskellessaan Reisjärven kristillisen opiston luonto- ja erälinjalla. Tuona aikana nuorille sel-kiintyi myös ammatinvalinta, tuleva kotikaupunki Oulu ja yhteinen elämänpolku.

–  Terveysala on aina ollut unelmissa. Ysiluokan tet-harjoittelu apteekissa ratkaisi ammatinvalinnan ja suuntaumisen apteekkityöhön. Kaksoistutkinnon suorittaminen teetätti pitkiä päiviä, mutta hyvin kaikki sujui, kun samoja aineita esimerkiksi terveystietoa ja kemiaa tarvitsi suorittaa vain toiseen tutkintoon. Ammattiopintoihin kuului mm. lääkkeenvalmistusta, markkinointia ja somistusta. Apteekkityössä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja sosiaalisia taitoja. Salassapito ja rehellisyys ovat ehdottomia, mainitsee Janika. Kesätyöpaikka on nyt Raksilan Joutsen Apteekissa. – Tavoitteeni on jonain päivänä valmistua terveydenhoitajaksi. Pitää katsoa, minne elämä vie meitä.

Jaakolla ammatinvalinta teetti ajatustyötä, kunnes kavereiden keho-tus lähteä turvallisuusalan koulutukseen Ouluun otti tulta.

– Eikä kaduta. Tämä on oma juttu. Vartiointi ja järjestyksenval-vonta ei niinkään kiinnosta, mutta turvatekniikka, turvajärjestelmien asennus sekä palo- ja pelastustoiminta sitäkin enemmän. Opiskeluajan harjoittelupaikasta Flexim Security Oy:stä löytyi työpaikkakin, kertoo Jaakko. – Opiskelun vuoksi on kehittynyt jonkinlainen ”tutka” päähän ja julkisten tilojen turvallisuusasioihin tulee kiinnitettyä huomiota. Kaupungilla kulkiessa mieleen tulee monta paloturvallisuuteen liitty-vää parantamisideaa kiinteistöille. Omassa kodissa on vain peruskalus-to, sammutuspeite ja palovaroittimet, naurahtaa Jaakko. – Luulen, että turvallisuusasioihin suhtaudutaan myönteisesti eikä vain pakollisena lain määräysten noudattamisena. Kannattaa kartoittaa ympäristön turvallisuusriskit ja hakea ammattilaisen asiantuntija-apua, kehottaa alastaan innostunut nuorimies. Turvallisuusalalla toimivilta henkilöiltä vaaditaan tänä päivänä erityisesti sosiaalisia taitoja. Taustat, nuhteetto-muus ja terveet asenteet on oltava kunnossa. Hyvästä fyysisestä kun-nosta on pidettävä huolta. Jaakolla on mielessä myös jatko-opinnot, vaihtoehtoina mm. turvallisuusjohtajia kouluttava Espoon Leppävaa-ran Laurea-ammattikorkeakoulu, Polamk-poliisiammattikorkeakoulu Tampereella sekä Kuopion Pelastusopisto. – Mutta ensin heinäkuussa alkava armeija! Sekin on suoritettava mahdollisimman hyvin amma-tissa etenemisen kannalta.

Entisen Vuolijoen kunnan alueelta valmistui kymmeniä nuoria, joukossa myös aikuisopiskelijoita, ammatteihin ammattiopistoista ja korkeakouluista. Heidän juhlapäi-vänsä oli perjantai. Muutaman tavoitimme haastatteluun. Tekemisen meininkiä!

”Putkiasentaja Jyri Karja-lainen”, esitteli reipas käytän-nön mies itsensä viikko sitten. Kädessä oli sanoille vahvistus, todistus Kainuun ammattiopis-ton talotekniikan perustutkin-non suorittamisesta. Kolmivuo-tiseen opiskeluun kuului kolme pitkää työharjoittelujaksoa, joilla teoriatieto sai vastetta ja oppi putkien asennuksesta meni oikeasti perille, ”paremmin kuin koulussa, vaikka sielläkin oli hyvä

”Älä menetä aurinkoi-suuttasi äläkä tuota tarttu-vaa hymyäsi” toivotti Veera Huovisen opettaja kou-lun kevätjuh-lassa. Tuosta luontaisesta ominaisuudes-ta on varmasti vastavalmistu-neella lähihoi-tajalla hyötyä nykyisessä työssään. Kolme vuotta kestäneet opinnot Kainuun ammattiopistossa ovat ohi ja sosiaali- ja terveys-alan perustutkinto on suoritettu. Opintokortissa on pitkä rivi arvosanoja ”kiitettävä” lasten ja nuorten hoitoon ja huolenpitoon, mielentervey-den edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä aineissa. Kolmen kuukauden kesälomansijaisuus Vuolijoen kotipalvelussa alkoi tämän viikon maanantaina. Ensimmäiset päivät ovat pereh-dyttämisjaksoa, jolloin mukana on kokenut kotipalvelun työnteki-jä. – Loppuviikosta menen jo yksin asiakkaiden luo. Nyt on vähän sekava olo. Mukava päivä kuitenkin. Tällaista toivoinkin, toteaa Veera ensimmäisen työpäivän jälkeen. Pelkkä hymy ei työssä riitä. Monipuoliset teoriaopinnot ovat välttämättömiä erilaisista hoito- ja opetustehtävistä selviytymisessä. Oma-aloitteisuutta ja hoksottimia tarvitaan sekä lasten ja nuorten että vanhusten hoidossa. Veera kävi koulua kotoa Jokiniityntieltä käsin, joten päiviin tuli pituutta linja-autovuorojen kulun mukaan. Nykyisessä työssä tarvitaan ajokortti, jonka Veera sai pari viikkoa sitten. Työharjoittelupaikat löytyivät Vuolijoelta, ensin hoivaosastolta, Ristokodilta, viimeisen vuoden erikoistumisjaksolla Otanmäen päiväkodilta ja Vuolijoen koulul-ta. Oman alansa työllisyyden Veera toteaa olevan hyvä: ”Suurin osa luokkatovereista sai heti työpaikan.” Lapset ja nuoret kuuluvat

luokkahenki sekä rennot ja asian-tuntevat opettajat”. Tehokkaista harjoittelupaikoista Jyri mainitsee LVI-urakointi Pyykkönen Oy:n. Päätös tulevasta ammatista oli selvillä peruskoulun yhdeksän-nellä luokalla. – Työ on moni-puolista ja erilaista kuin isän tai veljen metallihommat, perustelee Jyri valintaa. Haastettakin löytyy: materiaalit, putkikoot, erilaiset asennuskohteet lämmityksen, viemäreiden tai ilmastoinnin putkituksessa kiinnostavat. Hei-näkuussa alkavan intin jälkeen on aika hankkia työkokemusta.

– Jos töitä ei löydy, pitää teh-dä uusi uravalinta sen mukaan, mikä ala työllistää varmimmin. Opiskelua voisi jatkaa vaikka LVI-suunnittelijaksi. Sitten pitää kyllä vaihtaa paikkakuntaa ja kaupunkia, tuumii Jyri vaihtoeh-toja. – Kotiseutu? Minulle se on tämä tylsä, hiljainen Otanmäki, josta on niin vaikea lähteä pois. Täällä on koti, ystävät, jääkiekko ja futis. Otanmäen juippien kans-sa pelataan harrasteryhmässä. Saaresmäki on toinen kotikylä, Rikula kesäkoti. Ja siellä kalaste-taan!

Veeran harrastuksiin myös partion kautta. Niissä merkeissä on tullut harjoiteltua luontoon ja retkeilyyn liittyviä taitoja ja viime vuosina myös ohjaajan tehtäviä. Vapaapäivien mansikkapaikka on mummola Ojanperällä. Sieltä ei ole pitkä matka Pirtinmetsän laavulle, jonne patikoidaan mielellään. – Luonto on minulle tärkeä. Vuolijoki on ihana, pieni kylä, jossa on hyvä olla. Samanikäisiä nuoria ei paljon ole, mutta se paras, perhe ja suku, on lähellä. Isoon kaupunkiin en lähtisi. Kajaanissa en enää eksy. Onneksi olen oppinut suunnistustai-toja partiossa, nauraa Veera.

16 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Otanmäen koulun seitsemäs luokka opetteli kameran käyttöä Lassi Huuskon Pisara-valokuvauskurssilla viime syksynä. Kurssi-sadon parhaita klikkauksia olivat mm. Anni Karjalaisen Pisara-kehto, Julia Lappalaisen Etanakatsomo ja Milla Ahonpään Kaner-vankukat.

Laskutuksesta se alkoiTuula Keränen o.s. Pyykkönen

on alkuperäisiä paltamolaisia, syntynyt suunnilleen 62 vuotta sitten. Koulut hän kävi kotiky-lällä, meni ylioppilaskesänä alta kaksikymppisenä naimisiin, sai lapsen ja aloitti työt Osuuspan-killa, kun anoppi tarjoutui lap-senhoitajaksi. Perhe kasvoi vielä toisella tyttärellä. Viiden pank-kivuoden jälkeen hän opiskeli merkonomiksi Kajaanin kauppa-opistossa. Lyhyt työsuhde kirjas-toauton virkailijana jäi mukavak-si muistoksi innokkaalle lukijalle.

–Asiakkaat olivat aina niin tyytyväisiä ja ystävällisiä. Mikä-pä siinä ollessa, kun sai tuottaa ilmaista iloa sivukylien ihmisille ja tarjota heille lukemista, nau-rahtaa Keränen.

–Koulutusta vastaava työtä apulaiskirjanpitäjän viransijaise-na sain kunnasta. Työvoimatoi-mistollakin olin kaksi kuukautta, kunnes vuoden -80 alusta alkoi tuttavuus Väylä-lehden kans-sa. Päätoimittaja ja kirjapainon omistaja Jorma Säde palkkasi minut laskutustöihin, avustajaksi sivujen valmistukseen ja ”puhe-linvastaajaksi”. Väylän lisäksi yrityksessä painettiin Vuolijoen, Puolangan ja Taivalkosken pai-kallislehtiä. Toimittajat työsken-telivät omilla kylillään, sivujen valmistus ja painotyöt tehtiin Pal-tamossa, muistelee Tuula Kerä-nen kirjapainouransa alkuaikoja.

Nimiä, kuvia ja ääniä Vuolijoelta

Monet nimet, lehtikuvien

Vuolijoki-lehden päätoimittaja Tuula Keränen kertoo paikallis-lehtemme jatkavan ilmestymistään, vaikka hänen omat eläkepäi-vänsä ovat lähestymässä. Neljäänkymmeneenkolmeen työvuoteen on mahtunut myös vapaa-aikojen antoisat harrastukset, kirjalli-suuden ja kansalaisopiston kurssien (autonkorjauksesta käsiala-tuntemukseen) suurkulutus, matkustelu koti- ja kaukomaissa, perennapenkkien hoito, Paltamon matkaoppaana toimiminen ja viimeisimpänä lintujen havainnointi.

Paikallislehti kasvattaa juuria ja rakkautta kotiseutuunPäätoimittaja Tuula Keränen

näkee Vuolijoen me-henkisenä, vireästi toimivana pitäjänä

kasvot ja puhelinäänet ovat tul-leet yli kolmenkymmenen vuo-den aikana tutuiksi. Kalevi Ter-vonen, Pauli Ojakangas, Risto Karjalainen, Arto Laurikainen, Aino Rytkönen, Maila Tervonen, luettelee päätoimittaja. – Jorma Järvisen hukkumisonnettomuus järkytti. Isoja uutisia olivat kai-voksen loppuminen, vaunuteh-taan rakentaminen, Matias Kes-kisen Kekkos-patsaan kohtalo, Simulan lintutalo, Talaskangas-aktivismi. Yleisönosastokirjoit-telu kävi railakkaana 80-luvulla, kun kommentoitiin kiisteltyjen persoonien edesottamuksia.

Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä

Jorma Säde möi kirjapai-non nykyisille omistajille, Tuula Keräselle, Raimo Siposelle ja Aki Mustoselle 1983. Silloin perus-tettiin Paltamon Kirjapaino Ky. Vuolijoki-lehti tuli yrityksen omistukseen 1991 ja Väylä 1997. Päätoimittaja Tuula Keränen on vastannut vuodesta 1991 alkaen Vuolijoki-lehden sisällöstä. Vii-me vuosina yrityksen henkilö-kunta on vakiintunut kuudeksi.

–Paikallislehdessä kerromme entisen Vuolijoen kunnan kokoi-sen alueen ihmisistä ja tapahtu-mista. Valtakunnan ja maakun-nan uutiset saadaan monelta muulta kanavalta, lähiasiat vain omasta lehdestä. Toimittajan teksteihin tai oikeinkirjoituk-seen tarvitsee puuttua vain har-voin, mutta joskus otsikointi kaipaa myönteisempää ilmai-sua. Etusivulle haluamme laittaa

positiiviset uutiset. Ketään yksi-tyistä henkilöä ei lehden sivuilla nolata, linjaa Keränen. Päätoimit-taja-yksityisyrittäjän lukujärjes-tystä ei voi tehdä etukäteen eikä tunnin tarkkuudella. Asiakasre-kisteri, kirjanpito, markkinointi, byrokratia, taloushallinto ja asia-kaspalvelu vievät oman aikansa. Mitä tahansa voi tulla seuraavan puhelun mukana; tarjouksia, tilauksia, jutunaiheita, risuja tai ruusuja.

Uskolliset tilaajat jahyvät jutut

Vuolijoki-lehden tilaajia on tällä hetkellä noin tuhat. Par-haista vuosista tilaajien määrä on pudonnut kolmella sadal-la, samaan tahtiin kuin väki on vähentynyt. Kolmasosa lehdistä menee muualla asuville, entisil-le vuolijokisille. Kuntaliitoksen aikaan lehden kohtalo oli vaa-kalaudalla, jäihän suurin ilmoi-tusten maksaja pois kuvioista. Samaan aikaan myös yritysten ilmoittelu hiipui. – Päätimme silti jatkaa. Jatkuuhan toiminta kylillä kuten ennenkin. Muutosvaihees-sa paikallislehteä tarvitaan entistä enemmän, ajattelimme. Lehti on yksi paikallisidentiteetin luoja, joka kasvattaa juuria ja rakkautta omaan kotiseutuun. Ymmärryk-sen kotiseudun merkityksestä on paikallislehden tekijällä oltava selkäytimessä.

–Ilmoitustulojen vähentymi-sestä huolimatta lehti on pysy-nyt pystyssä. Kiitos uskollisille tilaajille ja mielenkiintoisille jutuille. Lehdelle on toimittajan

kirjoittaman tekstin lisäksi tär-keää avustajien joukko ja heidän tuomansa näkökulmat; pakinat, piirrokset, runot, mielipiteet, kuvat ja kertomukset. Lukijoiden aktiivisuus kertoo mielenkiinnos-ta; juttuaiheet otetaan mielellään vastaan.

Lehdessä kerrottiin, että... –Vuolijoki-Otanmäki -alue

kaikkine kylineen näyttäytyy minulle lehden välityksellä paik-kakuntana, jossa pidetään omi-en puolta. Me-henkeä riittää ja monipuolista toimintaa järjeste-tään niin lapsille, nuorille kuin

ikäihmisillekin. Yhdistystoiminta on vireää. Yritysten joukosta löy-tyy suuri Transtech ja menestyviä maa- ja metsätalousyrityksiä sekä eri alojen pienyrittäjiä.

– Vaikka omat eläkepäivät alkavat lähitulevaisuudessa, olen tyytyväinen, että lehti voi hyvin ja sen ilmestyminen torstaipäi-vän, tällä kertaa perjantain, ilok-si jatkuu. Paperilehdelle, meidän mustavalkoiselle ”retroversiolle”, on tilausta. Tuskinpa olen jatkos-sakaan ainoa, joka haluaa lukea paperille painettua lehteä tai kir-jaa. mv

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 17Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Tarkkuusheittorastilla piti sattua liukureihin, jotka heiluivat tuulessa.

Päiväkotienperheliikuntatapahtumissa lähes sata osallistujaa

Liikuntatapahtuman aluksi päi-väkodin johtaja Virve Rissanen selvitti illan ohjelmaa ja kiitti vanhempia heidän aktiivisuudes-taan tapahtuman suhteen.

Ennen rasteille lähtöä iloiset lapset pääsivät vanhempien pitämän varjon alle.

Yhdellä rastilla lapset pääsivät esteratsastamaan hevosella.

Vuolijoen päiväkodissa jär-jestettiin viime viikon tiistaina perheliikuntatapahtuma liittyen Kajaanin kaupungin varhaiskas-vatuksessa käynnissä olevaan Liikkuen kasvava lapsi -hank-keeseen. Tässä hankkeessa on mukana myös Kajaanin ammat-tikorkeakoulu. Otanmäessä vastaava tapahtuma järjestettiin keskiviikkona.

Otanmäen päiväkodin joh-taja Virve Rissanen kertoi, että Vuolijoen alueella vanhemmat harrastavat liikuntaa lasten kanssa jo nykyisellään kiitettä-västi. Vanhemmat liikkuvat las-ten kanssa kävellen, pyöräilen ja käyden maauimalassa. Lisäksi lasten kanssa käydään marjassa ja metsästämässäkin.

Vuolijoen päiväkodin joh-taja Anita Karjalainen toteaa kahden tunnin päivittäisen lii-kuntasuosituksen olevan erit-täin hyvä ohje. Päiväkodilla lii-kunta on tärkeä osa toimintaa. – Meillä on hyvä tilanne, kun olemme saaneet koululta Vuo-lijoki-salin käyttöömme neljä-nä aamuna viikossa. Hiihto- ja

Leikkivarjon sateenkaarivärit ja paperiset popcornit lensivät korkealle. Varjon alle päästiin piiloonkin. Vuolijoen päiväkodilla liikuntatapahtuma oli samalla kevätjuhla.

Vuolijoen esikoululaisille jaettiin todistukset ja kesäkukat. Reippaat koululaisenalut lauloivat Henna-ohjaajan säestyksellä.

luistelumahdollisuudet ovat myös hyvät. Leikkipuisto on käytössämme hyvän sään aika-na ja päiväkodin pihallakin lii-kutaan, vaikkei se ole kovin iso eikä monipuolisesti varusteltu, toteaa Karjalainen.

Vuolijoella perheliikunta-tapahtuma oli samalla päivä-kodin kevätjuhla. Paikalla oli

päiväkodin kahdestakymmenes-täviidestä lapsesta seitsemäntois-ta, heidän sisaruksiaan, vanhem-pia ja isovanhempia, yhteensä kuusikymmentä henkilöä. Las-ten laulut Henna-ohjaajan säes-tämänä sekä esikoululaisten ja henkilökunnan kukitus kuului-vat mukavaan ohjelmaan. Lii-kuntarasteilla hauskinta näytti olevan leikkivarjon ja paperi-popcornien lennätys, vesiestera-ta ja lakanan mutkassa kiikku-minen. Liikkumisen ilo tarttui vanhempienkin takkiin. Lopuksi nautittiin mehutarjoilusta.

Otanmäen päiväkodissa van-hempien ja lasten liikuntata-pahtuma järjestettiin ”Liikuntaa liikkeellä” -teemalla. Päiväkodin piha-alueelle oli päiväkodin lii-kuntavastaavan Eila Kuvaja-Romppaisen johdolla raken-nettu seitsemän rastia käsittävä rata, jonka lapset vanhempien kanssa kiersivät illan aikana. Mukana oli muun muassa tark-kuusjalkapalloa ja tarkkuusheit-telyä, taitoajelua kottikärryillä, tasapainottelua, estehyppelyä ja keihäänheittoa. Illan lopuksi

osallistujille oli tarjolla suolaista nakeista ja lihapullista tehtyjen cocktailpalojen muodossa. Liik-keessä oli kolmekymmentä lasta ja aikuista.

Toista vuotta käynnissä ole-vassa Liikkuen kasvava lap-si -hankkeessa on keskeisenä tavoitteena tukea varhaiskas-vatusikäisten lasten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla sekä ohjata heitä kohti liikunnallisia elämäntapoja. Hankkeen koor-dinaattorina on Kaisa Mustonen Kajaanin kaupungin sivistyspal-velusta. Teksti ja kuvatAsko Kurki

18 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissäTerveysasemien vastaanottotoiminnan kesäajan muutokset: Vuolijoki ja Lehtikangas – Vastaanottotoiminta on suljettu ajalla 22.6.–26.7.2015

Kajaanin pääterveysasema (Satamakatu 2 A) – Vastaanottotoiminta on supistettua ajalla 29.6.–26.7.2015. – Päivystävän sairaanhoitajan puhelinohjaus, neuvonta ja ajanvaraus

p. 08 6156 7207. – Kansanterveyshoitajien puhelinohjaus ja -neuvonta sekä ajanvaraus

(mm. injektiot, haavanhoidot, ompeleiden poistot)p. 08 6156 7813, 08 6156 7268 ja 08 6156 7803.

– Kesän aikana kansanterveyshoitajilla ei ole normaalia kansanterveys-hoitajan vastaanottotoimintaa (vuosikontrolleja).

– Potilastoimisto p. 08 6156 7229 ma-to 8-14, pe 8-13Hoitotarvikejakelu– Vuolijoen terveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu 22.6.–26.7.2015– Kajaanin pääterveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu 29.6.–26.7.2015,

kiireelliset hoitotarvikejakeluasiat hoidetaan Kajaanin pääterveysaseman potilastoimistosta ma–to klo 8–12 p. 08 6156 7246

Laboratorio– Kainuun keskussairaala: 1.6.2015 alkaen laboratorion näytteenotto

on avoinna ma–to klo 7.15–14.30 ja pe klo 7.15–13.00.– Kajaanin terveyskeskussairaalan osastojen näytteenotto

ma–pe klo 7.00–12.00– Vuodeosastokierto ja INR-näytteenotto kerran viikossa Vuolijoella

ajalla 22.6.–24.7.2015 ti klo: 08.00–09.00– Ajanvaraus näytteenottoon: http://sote.kainuu.fi/labajanvarausTyökeskus – suljettu 15.6.–7.8.2015Kajaanin työvoimapalvelukeskus (Lönnrotinkatu 5 B)– suljettu 6.7.–27.7.2015Muistineuvola ja Muistipkl – suljettu 22.6.–26.7.2015Tehostettu kotihoito– Kajaanissa toimii supistetusti 29.6.–26.7.2015Palveluohjaus ja ostopalvelut vastuualue– suljettu 13.7.-2.8.2015Ikäihmisten neuvontapiste suljettu kesä-elokuun välisen ajan.Reseptien uusiminen– Kiireelliset reseptien uusinnat Omasoten omasote.kainuu.fi, apteekin tai

Kajaanin pääterveysaseman kautta (Satamakatu 2 A,puh: 08 6156 7229)

Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen puhelinneuvontap. 08 6156 6000

Terveysaseman ollessa suljettuna päivystys Kainuun keskus-sairaalassa Sotkamontie 13, 87300 Kajaani, p. 08 6156 2300.

Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat http://sote.kainuu.fi

VUA:n rautaromukeräys Ojanperällä

Vuolijoen Urheiluampujat järjestävät jo kolmannen kerran rautaromun keräyksen toimintansa tuke-miseksi. ”Romurahoilla” tuetaan yhdistyksen nuorisotoimintaa. Ensi maanantaina romukontti ilmestyy Ojanperän entisen kaupan päätyyn, Ekokympin aluekeräyspisteen lähelle, osoite Vaalantie 1258. Keräys jatkuu 31.7. saakka. Konttiin voi tuoda pientä ja suurta rautaromua, ei kuitenkaan kodinkoneita, joiden oikea osoite on Entrinki. Ongelmajätteitä ja sähköelektroniikkaa ei myöskään tähän pisteeseen kipata. Romujen tuojia pyydetään täyttämään kontti järjestyksessä, takareunasta lähtien ja muutenkin noudat-tamaan siisteyttä alueella. Suuremmat rautaromuerät voidaan hakea kotoa. Noutoapua voi tiedustella Jukka Leinoselta numerosta 050 3244199.

Irma Lampinen Kuusirannal-ta soitteli yllättävästä löydöstään, espanjansiruetanan munista tai-mipaakun ympärillä. Tarkoitus oli istuttaa muutama päivä sitten keskikaupungin taimimyymäläs-tä ostetut monivuotiset humalan-taimet aitan seinustalle. Mullan seasta erottui selvästi pienet kel-taiset etananmunat. Tarkistus tai-mipurkin kyljestä kertoi kasvien alkuperäksi NL eli Alankomaat. Espanjansiruetana on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, joka voi aiheuttaa suuria tuhoja puutarhassa. Kymmensenttiselle etanalle kelpaavat kasvien lehdet, kukat, sipulit ja kuolleet lajito-verit, jonka mukaan sen toinen nimikin on tappajaetana. Sillä ei ole täällä luontaisia vastusta-jia, jotka pitäisivät sen kurissa. Pakkanen kyllä tappaa aikuiset yksilöt, mutta munat ovat tal-vehtimiskykyisiä. Kanta lähtee kasvuun yhdestäkin munasta. Lampinen oli törmännyt espan-jansiruetanoihin asuessaan Ruot-sissa, jossa niitä vastaan käytiin kova kamppailu ennenkuin ne hävisivät puutarhasta. Maan kuo-rinta, risukasojen polttaminen, kalkitus, koivutisleen levitys ovat keinoja, joilla tuholaisen valloi-tusyrityksiä voi hillitä. Kannattaa siis tarkistaa ostotaimien juuruk-set suurennuslasin kanssa ennen istutusta. mv

Humalantaimien juurissa muhi epämiellyttävä yllätys, erittäin haital-lisen espanjansiruetanan munat.

Erittäin haitallinen vieraslaji, espanjansiruetana,

leviää kohti pohjoistaOstotaimien juuripaakut kannattaa tarkistaa ennen istutusta

MAANSIIRTOP ja H OULUJÄRVI

Puh. 041 469 4878

Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 19Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI

Nimipäivät

Aurinko nousee

8.6.1995

Otanmäen korkeudella tänään klo 2.59 ja laskee klo 23.23.

”Akkalupaa hakemassa...”Kesän ensimmäinen rippikoululeiri alkoi maanantaina seurakunnan leirikeskuksessa Män-

nistössä. Tälle leirille osallistuu 18 rippikoululaisen lisäksi kuusi isoista, yksi apuohjaaja ja leirin johtajina pastori Merja Simula sekä kesäkanttori Raili Tervonen. Kahdeksan päivää kestävän leirin jälkeen rippikoululaisten tulisi osata Isä meidän rukous, uskontunnustus, Herran siunaus, käskyt, kaste ja lähetyskäskys sekä pienoisevankeliumi.

Pe 5.6. Maailman ympäristöpäivä, SuleviLa 6.6. Kustaa, KyöstiSu 7.6. Suvi, Roope, RobertMa 8.6. SalomonTi 9.6. EnsioKe 10.6. Seppo

• Palveluhakemisto • Palveluhakemisto • Palveluhakemisto •

autokorjaamoja ja

konehuoltoa

hautaustoimistojatakseja kiinteistöPalveluja

sähkö- ja lvi-Palvelut

HATVANHALLI AY

• HENKILÖAUTOJENHUOLLOT• PAKOKAASUMITTAUKSET• VARAOSAMYYNTIpuh. 08-6888 556, 0500 372 160

koPiointiPalveluja

Juhlapalvelu Runokki• Kukat ja lahjatavarat

• PitopalveluKajaanintie 1, 88270 Vuolijoki

P. 050 3557 804, toini@runokki.fi

kirjaPainoja

Sairaalatie 8, 88300 PaltamoPuh. (08) 871 999

Sähköposti: aineistot@paltamonkirjapaino.fiwww.paltamonkirjapaino.fi

majoitusPalveluja

KiinteistöOy VuolijoenKunnantalo• majoituskahdenjayhdenhengenhuoneissa (minikeittiö)• kokoustilatmax100henkilöä• tilaisuuksiinmahdollistavaratamyöskahvi-voileipätarjoilu• sauna-takkahuone• toimistotiloja (nopeat nettiyhteydet)• erikokoisiavarastotiloja

Kunnantalon katutasossa palvelee Armi JuntusenParturi-KampaamoTukkamesta

Tiedustelut,tilojenvuokraussekäajanvarauksethierojallejajalkahoitajalleArmi Juntunen p. 045 6338 942 tai 08-6885 399.

Lisätietoa myös www.vuolijoki.fi sekä

Pekka Hiltunen p. 050 5307 026 jaVeikko Haataja p. 0400 284 527

Pieniä suuria ympäristötekoja• Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset• Astioiden myynti ja vuokraus• Viemärien avaus, pesu ja kuvaus• Kuivaimuri purun, hiekan ym. poistoon• Arkistojen tuhoaminen • Keräyspaperin nouto ja vastaanotto

Puh. 08 - 633 2120, www.huurinainen.fi

Pääskykukka- ja hautauspalvelu

Kauppakatu 29 Kajaanip. 010 322 1900

www.paasky.com

LVI-TYÖM. HAATAJARajamiehentie 7 B 3987400 Kajaani

Puh. 044 355 0109mikkohaataja@luukku.com

Toimittaja Maili Vanhalap. 0400 613 177

maili.vanhala@vuolijoki.net

KAINUUN SÄHKÖTYÖT OY•myöspienetsähkötyöt edullisesti• ilmainenkustannusarvio

Puh. 040 197 8891

sähköPalvelut

Varaukset puh. 050 3072 899

Puolueista riippumatonVuolijoen alueen paikallislehti.

Päätoimittaja:Tuula Keränensähköposti:toimisto@paltamonkirjapaino.fi

Osoite:Sairaalatie 8, 88300 Paltamo

Toimitukselliset, ilmoitus- ja tilausasiat:puh. 08-871 999, fax 872 021

Toimittaja Maili Vanhalap. 0400 613 177maili.vanhala@vuolijoki.net

Julkaisija:Paltamon Kirjapaino KySairaalatie 888300 PALTAMOpuh. 08-871 999, fax 872 021sähköposti:aineistot@paltamonkirjapaino.fi

Painopaikka:Lehtisepät Pieksämäki, 2015

Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk.:Etusivu ......... 1,52 /pmmSisäsivu ....... 1,33 /pmmTakasivu ....... 1,42 /pmmHinta sisältää alv:n.Pienlaskutuslisä alle 25 euronilmoituksesta 6,51

Ilmoitusten jättöajat:Ilmoitukset on toimitettava tiistaihin klo 15.00 mennessä.

Tilaushinnat:Kestotilaus ..............64,50 Ruotsiin ..............87,50 Vuositilaus ..............67,00 Ruotsiin ..............87,50

Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %.Tilaukset voi tehdä sähköpostilla:toimisto@paltamonkirjapaino.fi

Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdol-lisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitus on virheellinen tai sitä ei voida julkaista määrättynä päivänä.Lehden vastuu rajoittuu enintäänilmoitushintaan.

Vuolijoki-lehden toimitus Tynnyrikankaantie 3, avoinna ma klo 10–17, pe 10–14Lehden postilaatikko on Otanmäessä Keisarin Kievarissa. Siihen voi jättää Vuolijoki-lehteen tulevaa postia. Laatikko tyhjennetään viimeisen kerran lehden ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo 14.00.

20 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015VUOLIJOKI

Suoritamme JATKUVAAMETALLIROMUN KERÄYSTÄ

Oulun ja Kainuun talousalueella• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut• Meiltä myös romutustodistukset

Nykyaikainen virallinen metallikeräysterminaali

UTACON OYVarastotie 9, Utajärvi

Puh. 0400 892 414, 040 767 0825 • www.utacon.fi

MetsäkonetyöLappalainen

040 775 2194

Runokki-PuotiVuolijoella palvelee!

* Kukat * Lahjatavarat* Juhlapalvelut* KAHVIO* Kaivinkonepalvelut* Vuolijoki-Manamansalon kalastuskunnan verkkomerkit* Myös matkahuoltopalvelut ja ALKO:n tilauspalvelut

Tervetuloa läheltä ja kaukaa,ostoksille – tutustumaan

– kahville!ma–pe klo 9–17, la klo 10–14

Juhlapalvelu RunokkiKajaanintie 1, VUOLIJOKI

puh. 050 355 7804, 08-6885 454www.runokki.fi

HATVAN HALLI AYpuh. 08-6888 556, 0500 372 160

• HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT• PAKOKAASUMITTAUKSET• VARAOSAMYYNTI• Välitämme verkkomerkkejä

KESÄJUMPPAA! Jumpataan yhdessä Kimppajumppa alkaen 8.6.maanantai klo 13.00 • keskiviikko klo 13.00 • perjantai klo 13.00Sisältäen mm. kahvakuulaa, gymstick, keppijumppaa Maauimalan ympä-ristössä (sateen sattuessa sisällä). Maksuton! Ohjaaja Juho Pyrrö.

Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry

Kesätoimintaa lapsille! alkaen 8.6.2015UIMAKOULUT 7–12-vuotiaille, hinta 45€ (sisaralennus 5€), enintään 10 lasta/ryhmä!Uimakoulu 1 ma 8.6.–to 11.6. Ryhmä 1 klo 9.00–10.30 (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo 10.30–12.00 (uimataito/iso allas)Uimakoulu 2 ma 15.6.–to 18.6. Ryhmä 1 klo 9.00–10.30 (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo 10.30–12.00 (uimataito/iso allas)Sitovat ilmoittautumiset to 4.6. mennessä puh. 044 7100 456/Urheilutalo!Ohjaajina Juho Pyrrö ja Elli Pyrrö

LIIKUNTAKERHOT alkaen ti 9.6.tiistaisin klo 13.00–15.00 Otanmäen urheilukenttätorstaisin klo 13.00–15.00 Vuolijoki monitoimikenttäOhjaajana Juho Pyrrö Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry

KEISARIN KIEVARIpuh. (08) 6886 046

* Automaatista 24h * Edullinen tankkauspaikka* Kahvio * Hyvä ruokapaikka * Elintarvikkeet * Kokoustilat* Oluet, siiderit * Grillipalvelut * Pizzat suoraan uunista * Alkon tilauspalvelu * Matkahuoltoasiamies

Avoinna: ma–pe 7–18, la–su 11–17Tervetuloa viihtymään! Vuorimiehentie 2, Otanmäki

Vuolijoenyhdistyksen kesäteatteriretki Kuopioon torstaina 16.7.”SolistinaOlaviVirta”-esitykseen.Läh-töklo9Kk.ltä.RuokailuPuijonmajallaja tutustuminen Kuopion torielämäänennen teatteriesitystä, mikä alkaa klo15.Matkahinta60€sisältäenmatkan,ruokailun Puijon majalla ja teatterili-pun. Sitova ilmoittautuminen viimeis-tään18.6.MaijaKarjalaisellepuh.0443046040.

Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry puh. 044 5132 488

Vuoljoentie 4 A, 88270 Vuolijoki

Myydään edullisesti

RIVITALOKOLMIOLastaajantiellä Otanmäessä

044 5142 181 tai044 2605 401

LUONNOS NÄHTÄVILLÄAsemakaavan muutos:Otanmäki keskustan kulttuuriympäristö

Tavoite on muuttaa kaavamerkinnät vastaamaan maanomistusrajo-ja sekä suojella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennuskohteet. Asemakaavamuutoksella tarkistetaan toteutumattomien alueiden käyttötarkoituksia ja ajantasaistetaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset.Kaavaluonnos on nähtävänä 8.–22.6.2015 kaupungintalon Infos-sa, Pohjolankatu 13, pääkirjaston lukusalissa, Seminaarinkatu 15, Otanmäen kirjastossa, ja internetissä (www.kajaani.fi > ajankohtais-ta > kaavahankkeet > asemakaavat).Suullisia ja kirjallisia mielipiteitä voi esittää kaavoituksen valmiste-luvaiheessa (MRA 30 §). Kaavoitusmenettely on kuvattu kaavoitus-katsauksessa (www.kajaani.fi > ajankohtaista > kaavahankkeet > kaavoituskatsaus).Lisätietoja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen p. 044 7100 455.Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen toimialaPL 133, 87101 Kajaani, käyntiosoite Pohjolankatu 13

Ravintola KUKSAOtanmäki

Avoinnatiistai–torstai 14–22perjantai 14–02lauantai 10–02sunnuntai 11–22maanantai suljettu

• PITOPALVELUA• KOKOUSTILAT• HUONEITA VUOKRATTAVANAPuh. Janne 044 971 0661 Minna 050 413 9270

AHON KAUPPA

VUOTTOLAHTI

Palveleema–pe klo 9.00–16.00

la klo 9.00–13.00Puh. 08 6888 100 tai 050 4312 429

Hyvää kesääkaikilleVuolijoki-lehdenlukijoille!

Myytävänä Ford Mondeo

vm -03 aj. 246.000 km,katsastettu huhtikuussa, hyvässä kunnossa, siisti

Puh. 0440 590 134