20
puhuttaa Piällysmiestä tässä numerossa! Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti 1 / 2012

Piällysmies: Ympäristö 1/2012

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Piällysmies on Kuopion Nuorkauppakamarin jäsen–ja tiedotuslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on tärkeä tiedotuksen väline, jonka avulla kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä välitetään järjestötoiminnan kautta hankittuja tekemisen ja oppimisen kokemuksia jäsenille ja sidosryhmille. Lehdessä tuodaan kiteytetysti Kuopion Nuorkauppakamarin toimintaa esille.

Citation preview

Page 1: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

puhuttaa Piällysmiestä tässä numerossa!

Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti 1 / 2012

piallysmies_kansi.indt 1 2/8/12 11:47 AM

Page 2: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Piällysmies on Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on tärkeä tiedotuksen väline, jonka avul-la kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä välitetään järjestötoiminnan kaut-ta hankittuja tekemisen ja oppimisen kokemuksia jäsenille ja sidosryhmille. Lehdessä tuodaan esille kiteytetysti Kuopion Nuorkauppakamarin toimintaa.

Toimitustiimi:

PäätoimittajaMarkus Makkonen

tiedottaja Kuopion [email protected]

p. 0409132282

Suvi Mönkkö[email protected]

p. 0407483454

Lars Remes puheenjohtaja Kuopion Nuorkauppakamari

[email protected] p. 0408405140

Taitto:Riikka Turkulainen (kannet)

[email protected]

Kopijyvä Oy (muu lehti)

Julkaisija:Kuopion Nuorkauppakamari ry

Osoite: Kuopion Nuorkauppakamari ry, PL 100, 70101 Kuopio

Painopaikka:Kopijyvä Oy, Kuopio

www.jckuopio.fi

piallysmies_kansi2.indd 2 2/15/12 9:14 PM

Page 3: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

3

Itsetyytyväisen näköiset virkamiehet purkautuvat kolisten prameasta salista. Vähän meni myöhäi-seksi, mutta ilmastoidun aulan viileys tuo helpo-tusta harmaiden pikkutakkien verhoamien varta-loiden kuumuuteen. Pönäkät naamat myhäilevät, nihkeät kädet puristavat toisiaan, vaihdetaan sa-taan kertaan kuultuja kohteliaisuuksia.

On taas lopetettu yksi tärkeä kokous, jossa joukko maailman vaikutusvaltaisampia henkilöitä on pitänyt selkäkarvoja nostattavia puheita ilmas-tokatastrofista ja jäätiköiden sulamisesta, linjan-nut tärkeitä päätöksiä maailman tulevaisuudesta ja asettanut lopputulemana työryhmän valmiste-lemaan ensi vuoden kokouksen tematiikan suun-nittelua.

Ekomäkätyksen inflaatioYmpäristövastuu on kirosana siinä missä siu-

nauskin, kahtiajaon aika ei ole ohi. On havaitta-vissa huomattava ero siinä, johtaako yritystä vai yrittääkö johtaa maailmaa. Yritysjohtajan päätök-sillä on väliä; tehdäänkö jotain oikeasti vai maa-laillaanko vihertäviä mainoslauseita kuluttajien omantunnon hiljentämiseksi? Maailmaa johtavi-en delegaatioiden taivaanrannan maalailut kun tuntuvat kerta toisensa jälkeen peittyvän teolli-suusmahtien suunnasta nousevaan savunharmaa-seen utuun.

Ympäristöargumenteilla ratsastaminen saa välillä naurettavia piirteitä, kun samaan aikaan kehotetaan kuluttamaan (ei ruokita taantumaa!) ja toisaalta valitsemaan vastuullisesti. Nuorkaup-pakamarissa vaikuttavat johtajat ja yrittäjät eivät vaikuta tipan vertaa jämähtäneiltä eivätkä vasta-rannankiiskeiltä, mutta silti Kuopio raahautuu ympäristövastuullisessa bisneskentässä mukana viime rippeillään, ellei jo ole tipahtanut kokonaan kärryiltä. Mielikuvat nuorkauppakamarin toimin-nasta ovat eteenpäin pyrkiviä ja vastuunsa kanta-via. Kysymys kuuluukin: lunastetaanko lupaukset edes täällä, jos siihen ei pystytä maailman johta-vien ympäristöasiantuntijoiden pyöreiden pöytien ympärilläkään? Mikä näillä leveysasteilla olisi pa-remmin? Mikä täällä olisi eri tavalla?

Tänä vuonna Piällysmies-lehti ilmestyy tee-moittain. Edessäsi olevan numeron teemana on ympäristö, ja pallo heitetään nyt Sinulle: Missä yrityksessä Kuopion Nuorkauppakamarin toimin-tasäteellä keksitään ja toteutetaan paras ympä-ristövastuullista liiketoimintaa draivaava teko tai kehitysidea? Ekomäkätyksen aika on totaalisesti ohitettu, tietoa ja uhkakuvia on varmaan männä-vuosina jaettu enemmän kuin tarpeeksi. Nyt on aika tehdä ympäristövastuullisia tekoja bisneksen buustaamiseksi.

Aurinkoista kevään odotusta!

Suvi Mönkkönen

HAASTE!Piällysmiehen tämän vuoden numeroissa pääkirjoittaja esittää kamarilaisillemme haasteen lehden teemaan liittyen. Haaste kestää seuraavan lehden ilmestymiseen saakka. Parhaat ideat ja toteutetut muutokset tulee lähettää Markus Makkoselle osoitteeseen [email protected] 15.5. mennessä. Markus antaa myös lisätietoja haasteeseen liittyen.

Parhaan idean lähettänyt yritys niittää mainetta ja kunniaa, lisäksi yrityksestä julkaistaan jut-tu seuraavassa nuorkauppakamarin lehdessä. Lisäksi pannaan hyvä kiertämään: parhaat vin-kit ja ideat julkaistaan kamarin facebook-sivuilla aina kunkin yrityksen nimellä!

Page 4: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

4

Ihmisellä on tarve kaunistella totuutta paremmak-si, kuin se onkaan. Siksi tutkimuksista käy ilmi, että suurin osa kuluttajista kiinnittää ostopäätöstä tehdessään huomiota tuotteen tai palvelun ym-päristönäkökohtiin (sillä niinhän järkevä ihmi-nen eittämättä tekisi) ja suosii luomua aina kun mahdollista (kukapa nyt liputtaisi prosessoitujen einesten puolesta?). Todellisuudessa kaupasta kuitenkin tarttuu mukaan hinnan mukaan valittu vaihtoehto, joka useimmiten on se, minkä kaup-pias on myymäläsuunnittelun avulla halunnutkin asiakkaalleen myydä.

Hinta ja arvo ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Hinta puhuttaa yhä paljon, vaikka tuotanto- ja tuotelähtöisestä yhteiskunnasta ollaankin siir-tymässä kohti arvo- ja jopa elämysyhteiskuntaa. Kuluttajalla, ihmisellä, on yhä enemmän mahdol-lisuuksia päättää arvojensa perusteella kaikista valinnoistaan; niin työpaikan kuin hankintojensa-kin suhteen. Loppukäyttäjä on aina kuluttaja, eikä bisnestä koskaan tehdä pelkästään yritysten välil-lä. Asiakkaan asiakkaan tunteilla tekemä, mutta itselleen ja läheisilleen järkisyillä perustelemansa päätös vaikuttaa viiltävästi myös b-2-b-kentässä. Mutta nyt ei puhuta kuluttajan kosiskelusta eikä hänen omantuntonsa rauhoittamisesta. Nyt puhu-taan liiketoiminnasta. Menestyvästä, kasvavasta ja omistajilleen mansikoita ja mannaryynejä tuotta-vasta bisneksestä, joka silti ottaa huomioon ympä-ristönäkökohdat.

Pistää päänsä pensaaseen,luulee ettei nää…Ympäristövastuuaihetta kierretään Kuopiossakin kuin kissa kuumaa puuroa. Armaassa kotikaupun-gissamme Kallaveden hyyhmäisessä kyljessä jos missä luulisi olevan oivat edellytykset kestävän kehityksen raamit täyttävälle, menestyvälle liike-toiminnalle. On ympäristötieteitä yliopistolla, on ympäristötekniikkaa ammattikorkeakoululla, on kaupungin ilmasto- ja ympäristöstrategiaa, on Kuopio Innovationin ympäristöosaamiskeskusta, on cleantechia ja vihreää hanketta. Vaan puuttuu-ko bisnesvainu?

Siitä lienemme kaikki yhtä mieltä, että vaikka kuinka idealistista ja järkevän ihmisen toiminnan mukaista kestävän kehityksen mukaan toimimi-nen olisikin, yksikään yritys ei pistä tikkua ristiin asian eteen, ellei siitä koidu liiketoiminnallisia hyötyjä (lue: säästyneitä kustannuksia tai lisään-tyneitä tuloja). Olen tehnyt viime keväästä lähtien haastattelututkimusta aiheeseen liittyen Kuopi-on alueella. Olen kutsunut itseni keskustelemaan eri toimijoiden kanssa mahdollisimman laajalta toimintakentältä. Tarkoituksenani on ollut saada vastauksia hahmottumaan kysymykseen, miten täällä oikein menee? Onko Kuopion alueen visio

Haluatko edes yrittää?”aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä” täyttä päätä tätä päivää, vai selvää utopiaa ja saavutta-matonta unelmaa? (Haastattelukohtaiset posta-ukset voi käydä lukemassa osoitteessa www.viher-pesua.blogspot.com)

Viimeisen vuoden aikana olen keskustellut ym-päristöalan huippuosaajien kanssa niin yritysken-tässä, kaupungin taholta, osaamiskeskuksen puo-lesta kuin yhtä lailla poliitikkojen, fanaatikkojen ja muiden tikkojen kanssa, jotka ovat edustaneet ”kansaa”, tosin yrittäjän näkökulmasta. Taustasta ja lähtökohdista riippumatta kaikilla on ollut jok-seenkin samansuuntainen ajatus Kuopion seudun menestymisestä ympäristöosaamisen polulla: hi-taasti tullaan, ja kaukana perässä. Pääkaupunki-seutu toimii veturina tässäkin asiassa, mutta tar-vitseeko sen aina olla niin?

Kysyttäessä keinoja parantaa tilannetta on mo-nilla antaa vastaus: kyllä muutoksen pitäisi olla vahvasti poliittislähtöistä, ympäristövastuullisuu-den lisääntyminen yhteiskunnassa on niin suu-ri muutos, että siihen pitää lähteä ylhäältä käsin lainohjauksen avulla. Eipä sillä, etteivätkö suuret johtajat yrittäisi! Työryhmiähän on asian kimpus-sa kuin mehiläisiä kukkakedossa! Kokouksia pi-detään, asioista puhutaan (ainakin vaalien alla!), mutta mitä olemme jo tähän mennessä oppineet? Konkreettiset tulokset ovat laihoja.

Jos hallitus ei tee mitään, monet käyvät skepti-siksi: mitä minä muka voisin tehdä? Vaihtaa lam-

Page 5: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

5

put energiansäästömalleihin ja lukea seuraavan päivän lehdestä, että ei se ollutkaan hyvä ratkaisu? Luulen kuitenkin, että ihmiset ovat vain kyllästy-neitä tiedon tulvaan ja omaan avuttomuuteensa maailman hädän keskellä. Ennemminkin, kuin yrittää muuttaa suuria linjoja, voisi kysyä: mitä minä voisin tehdä? Lähtisikö muutos alhaalta päin? Yrittäjät ovat yleisesti ottaen sitä aktiivisin-ta yhteiskunnan osaa, ja nuorkauppakamarilaiset ovat järjestään yrittäjiä, johtajia ja sellaisiksi täh-tääviä. Mehän juuri olemme niitä johtajia, poten-tiaalisia muutoksen tekijöitä ja aktiivisinta toimi-joiden kermaa!

Jos haluaa pitää taas yhden hengennostatuspu-heen yrityksessään, niin antaa mennä. Kuitenkin muutoksen lainalaisuudet huomioon ottaen on syytä muistaa, että ihmismieli pyrkii kaikin voi-min pitämään kiinni totutuista rutiineista. Muu-tos on pelottavaa ja vaatii hetkeksi ylimääräistä ponnistelua totuttuun verraten. Muutokseen so-peutuminen vie noin kuukauden muuttuakseen normaaliksi käytännöksi, eivätkä lukumääräisesti monta muutosta esimerkiksi käyttäytymismalleis-sa ota onnistuakseen. Tapahtuu vaivihkaa luisu-minen takaisin vanhoihin tapoihin.

Pala kerrallaan elefantin kimppuunNämä lainalaisuudet mielessäni kehitin ympäris-töjohtamisen diplomityöni osana vihertämisen kiertoprosessin. Siinä ympäristövastuu jalkau-tetaan työpaikalle noin kuukauden erissä, pieni määrä kerrallaan. Jokaisen kierroksen alussa hen-kilöstö otetaan mukaan ideoimaan keinoja, jolla sen kuukauden aikana agendalla oleva ympäris-tövaikutus saataisiin minimoitua. Session vetäjän tarkoitus on ohjailla ajatuksia sopivaan suuntaan oikeilla kysymyksillä, mutta muistaa ehdottomas-ti tärkein: henkilöstö on työnsä paras asiantuntija,

kun sille vaan annetaan ääni ja keinot vaikuttaa. En siis keksinyt pyörää uudelleen, mutta toin ympäristöjohta-misen laatu- ja muutosjoh-tamiseen verrattavasti hyvin kouriintuntuvalle tasolle. Alla oleva kuva mallintaa aina kiertoprosessin yhtä vaihetta.

Systemaattisella työllä, pienillä kerrattaisilla muutoksilla ja saavutettujen tulosten mittaamisel-la yrityksissä voidaan tehdä paljon konkreettisia parannuksia nykyisen liiketoiminnan ympäristö-vastuullisuuteen. Mitä jos valtakunnan terävim-mät aivot kuitenkin käyttäisivät kapasiteettiaan ja laajentaisivat ajatteluaan vielä pidemmälle? Nyt en puhu hehkulamppujen vaihtamisesta ener-gialamppuihin, tietokoneiden sammuttamisesta enkä lämpötilan alentamisesta. Puhun nyt uusis-ta liiketoiminnan mahdollisuuksista. Innovaatio-strategiamme on tärkein kilpailuetumme, sanoi johtaja kun liiketoimintasuunnitelmaa rustasi, linjaa jo kulunut sananparsikin.

Kestävän kasvun ankkuriVakavasti puhuen yritän nyt haastaa miettimään tilannetta, jossa yrityksen liiketoimintaa viedään suuntaan, jossa kuluttajille (kotimaassa ja etenkin ulkomailla kehittyvissä maissa) tarjotaan ratkaisu-ja, joita he oikeasti tarvitsevat. Millä varmistetaan puhtaan veden riittävyys? Miten varmistetaan, et-tei maailma huku jätteisiin, ja millä varmistamme päästöttömän energian riittävyyden? Kaikki ovat kuulleet nämä kysymykset, mutta miksi niihin on niin vähän ratkaisuja? Jos yritykset keskittyi-sivät tarjoamaan kestäviä ratkaisuja oikeasti tar-peellisiin ongelmiin, eivät taantumakaudetkaan heilauttelisi viimeisen viivan alapuolen kehitystä kuvaavia trendiviivoja niin voimakkaasti. Olisiko sinun yritykselläsi edes osaratkaisun avaimet?

Ratkaisut eivät ole helppoja, ja tuttu avutto-muuden tunne saattaa tulla vastaan monessakin kohtaa. Kysymys ei nyt kuitenkaan ole siitä, oletko semmoinen ihminen, joka haluaa tehdä jotain ym-päristövastuun edistämiseksi (harva meistä suo-ralta kädeltä on). Kysymys kuuluu ennen kaikkea, oletko ihminen, joka haluaa edes yrittää?

PS. Mitä minä sitten olen tehnyt? Olenko minä edes halunnut yrittää? Aloin suunnittelemaan toisessa työpaikassani Savonia-ammattikorkea-koululla hanketta, joka tähtää kestävän kehityk-sen integroimiseen opetukseen normaalina osana kaikkia kursseja osaamisalasta riippumatta. Han-ke on monivaiheinen, mutta yhtenä tavoitteena on ottaa opiskelijat ja kaupunkilaiset mukaan osal-listavaan kestävän kehityksen info-toimintaan. Hankkeen suunnittelusta ja edistymisestä voit lu-kea lisää Viherpesua-blogista.

Teksti: Suvi MönkkönenPiirros: Jari Hallikainen

 

 

2.  Mo6voin6 *porkkanat *kiinnostuksenherääminen

3.  Yhteinen  tekeminen  +  säännöllisyys  =vaikuPaminen  &  sitoutuminen

4.  Seuranta =konkreeRsettulokset,  

porkkanoiden  lunastus

5.  Uusien  haasteiden  ideoin6,  seuraavan  teeman  valmistelu

1.  Tietoiskut  &  teemat =  työkalut

Kuva 1. Vihertämisen kiertoprosessi (Mönkkönen 2010).

” Mitä minä sittenolen tehnyt?Olenko minä edeshalunnut yrittää?”

Page 6: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

6

Ruokaa, sen alkuperää ja tuotanto-tapoja kohtaan koetaan tällä hetkel-lä suurta kiinnostusta Suomessa. Onko suomalainen ja paikallinen ruoka vastaus modernin kuluttajan toiveisiin maukkaista, puhtaista, laadukkaista ja eettisesti tuotetuis-ta elintarvikkeista? Mistä johtuu, ettei kuluttajan toiveiden mukaista lähi- tai luomuruokaa saa lähikau-pasta tai ammattikeittiöistä?

Kuluttajien luottamus ruokaan on heikentynyt. Samalla kiinnostus ruoan tuotanto-olosuhteita, alkuperää sekä terveellisyyttä ja yksilöllisyyttä kohtaan lisääntyy. Osaltaan syynä pidetään yleis-tyneitä ruokakriisejä sekä elintarviketuotannon ja jakelun keskittymistä. Ruuan arvostuksen ja ku-luttajien luottamuksen lisääminen oli kirjattu jo edellisen hallitusohjelman tavoitteisiin. Eurooppa 2020 strategiaan sekä Jyrki Kataisen hallitusoh-jelman tavoitteisiin on kirjattu lähi- ja luomuruo-katuotannon vahva kehittäminen.

Julkinen sektorin hankinnoilla on erittäin suuri merkitys maamme ja maakuntiemme elintarvike-alan tulevaisuudelle. Kunnallisvaalien alla on tär-keää muistaa, että kuntapäättäjien ja paikallispo-liitikkojen tehtävänä on ensisijaisesti määritellä,

halutaanko lähi- ja luomuruokaa käyttää kunnan ruokapalveluissa ja miten näitä elinkeinoja kun-nassa halutaan edistää. Julkisissa hankinnoissa lähiruoka -termillä ei tuotteita voida kilpailuttaa, mutta esimerkiksi tuotteiden tuoreutta, seson-ginmukaisuutta ja ympäristövastuullisuutta sekä toiminnan työllistävyyttä voidaan hankinnoissa käyttää kriteerinä. Luomutuotteiden kilpailutta-minen on helpompaa, koska kyseessä on ns. tekni-nen laatuominaisuus. Luonnonmukaista tuotan-toa harjoitetaan EU-alueella yhteisten sääntöjen sekä valvonnan mukaisesti joten jäljitettävyys on turvattu lautaselta pellolle saakka.

Lähiruoka voi tarkoittaa vain oman kylän tai kunnan alueella tuotettua, jalostettua ja kulu-tettua paikallisruokaa ja joskus se voi käsittää Pohjois-Savon tai jopa sitä laajemmankin alueen. Jotta lähiruokaa saataisiin tori- ja suoramyynti-liikkeiden lisäksi myös lähikauppoihin, vaatii se sekä kuluttajien aktivoitumista että joustoa kau-pan rakenteilta. Muutosta vaaditaan myös tuo-tannossa, jotta maakunnan pelloilta saataisiin eri-laisia raaka-aineita jalostajille ja erikoistuotteita kuluttajille. Yhtenä haasteena on esimerkiksi niin koti- kuin ammattikeittiöiden ympärivuotiseen käyttöön erinomaisesti soveltuvan kotimaisen pu-najuuren saatavuus. Reseptissä mainittu home-juusto sen sijaan on lähiruokaa parhaimmillaan.

Lähi- ja luomuruokaa,olkaa hyvä!

Page 7: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

7

Muutos ei koskaan ole helppo, ja samoin muutos aiheuttaa pelkoja, kysy-myksiä ja epävarmuutta. Muutosvaiheessa osa sin-nittelee pysyen vanhoissa toimintatavoissa, kun taas innovatiivisimmat keik-kuvat jo seuraavan aallon harjalla.

Yksi tällainen muutos on sosiaalinen media, josta alkaa hiljalleen muodostua

business as usual. Kun suuret globaalit yritykset, esimerkiksi Fortune 500 -yritykset, raportoivat sosiaalisen median vaikutuksista, suomalaista yhä epäilyttää. Epäily onkin hyvä, sillä some ei mis-sään nimessä ole itseisarvo.

Sosiaalisen median käsite on kuitenkin monen ajatuksissa edelleen liian suppea käsittäen vain Fa-cebookin. Mutta jos katsoo Ylen, Nokian tai vaikka-pa Valion verkkosivuja, sieltä löytyy sosiaalista me-diaa. Sosiaalinen media on tulossa osaksi kaikkea verkkotoimintaa – kiihtyvällä vauhdilla.

Onko sosiaalinen media toimivaa vain B2C-suunnassa? Itse asiassa myös monet B2B-yrityk-set hyödyntävät sosiaalista mediaa. Muun muassa raskaan teollisuuden pörssiyhtiö Cargotec käyttää yhteisöllisiä työkaluja sisäisessä viestinnässä. No-kian Stephen Elop otti blogit tehokkaasti hyödyk-seen johtamisen kanavana tultuaan taloon.

Samoin sosiaalinen media on mahdollisuus myös ympäristönäkökulmasta: verkkokokoukset, mainonnan parempi kohdistettavuus, tehokkaam-min tavoittava viestintä, lisääntynyt vuorovaiku-tus tai oikean tekijän löytyminen oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kaikki vähentävät ainakin välillisesti yrityksessä tehtävää turhaa työtä, min-kä lisäksi verkkokokoukset ovatkin jo osoittaneet tehonsa matkustuskustannuksia ja hiilijalanjälkeä pienentävänä tekijänä. Yksi positiivinen muutos liittyy myös pilvipalvelujen yleistymiseen ja hyö-dyntämismahdollisuuksien monipuolistumiseen.

B2C, B2B, markkinointi, johtaminen, ympäris-töystävällisyys… Sosiaalinen media ja erityisesti sen mahdollistamat yhteisölliset toimintatavat tai-puvat moneen. Tuskin on enää syytä korostaa so-siaalisen median bisnestä muuttavaa merkitystä. Pikemmin kannattanee korostaa, että yhteisöllis-ten välineiden ja toimintatapojen hyödyntäminen tulee kytkeä tiiviisti liiketoimintaan, jolloin niistä voidaan saada relevantteja hyötyjä.

Oskari Uotinenyrittäjä, Yhteisöllinen viestintätoimisto InFlow

partneri, Intosome Oy

Punajuurivuoka

500 g punajuuriraastetta1 punasipuli viipaleina1 tl luomuöljyä120 g Peltola Blue -homejuustoa muruina½ tl mustapippurirouhetta3 rkl salviaa ja persiljaa hakattuna (ripaus suolaa)

Pese, kuori ja raasta tuoreet punajuuret. Viipaloi sipuli ja hauduta hetki öljyssä kuumalla pannulla. Lado punajuuriraaste, haudutettu sipuli sekä ho-mejuustomuru kerroksittain vuokaan ja ripottele väliin yrtit, mustapippuria ja suolaa. Tarjoa läm-pimänä lisäkkeenä liha- tai kalaruokien kera. Täh-teistä saat tuunaamalla herkullisen iltapalan esim. täytetyt voileivät.

Teksti ja reseptiIrma Ikäheimo, EkoCentria

FAKTAASavon ammatti- ja aikuisopiston alainen EkoCentria on tehnyt työtä ammattikeittiöiden ja oppilaitosten ruo kapalveluiden vastuullisten elin-tarvikevalintojen edistämiseksi yli kymmenen vuoden ajan. Ruokapalve-luista vastaavia henkilöitä koulutetaan mm. KestITÄ – ESR -hankkeessa. Tiedotus- ja neuvontapalvelua alan toimijoille tuotetaan MMM:n mene-kinedistämis- ja Laatuketjuhankkeilla. Ruokapalveluiden ympäristöosaami-sen edistämiseen ja osoittamiseen on tarjolla Ympäristöpassi-verkko-aineisto. Valtakunnallisesti tunne-tuimpia konsepteja ovat ammatti-keittiöiden luomutuotteiden käytön edistämistä tukeva Portaat luomuun -ohjelma sekä Lähiruokaviesti, jonka tavoitteena on ollut media ja päät-täjien kiinnostuksen herättäminen julkisen sektorin kestäviä elintarvike-valintoja kohtaan.

Sosiaalisen mediannurkka blogi

Page 8: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

8

Olen Lars Remes, nykyisin Kuopiolaistunut paljasjal-kainen Oululainen. Töissä olen Symbiolla, kansainväli-sessä tuotekehityspalveluita tarjoavassa yrityksessä, ja vastaan globaalisti kompetenssin kehittämisestä erilai-siin laitteisiin tulevien ohjelmistojen vaatimien tekno-logioiden osalta. Eli ihmisten ja osaamisen kanssa jou-dun puuhamaan, ja siinä riittääkin diplomi-insinöörille haastetta.

Illat menee vaimoa ja tytärtä viihdyttäessä, ja viikon-loppuisin minut voi bongata salibandykentältä, raita-paita päällä tosin.

Kamarin puheenjohtaja johdan hallituksen koko-usia ja toimintaa, huolehdin toiminnan lain- ja tar-koituksenmukaisuudesta, edustan kamaria Suomen Nuorkauppakamarit ry:ssä (jäljempänä Keskusliitto) ja alueellisessa yhteistyössä, sekä huolehdin yhteistyö-kumppanuuksista.LARS REMES, puheenjohtaja, 040 840 5140,[email protected]

Olen Mari Kiema ja tehtävä kamarin hallitukses-sa: Varapuheenjohtaja (DP = Deputy President) Mitä tehtäviin kuuluu: Toimii tarvittaessa puheenjoh-tajan varamiehenä. Perehtyy puheenjohtajan tehtäviin, suunnittelee seuraavaa kamarivuotta sekä rekrytoi tu-levaa hallitusta. Vastaa koejäsenten perehdyttämisestä. Tänä vuonna lisäksi suorittaa jäsenille palautekyselyn.MARI KIEMA, varapuheenjohtaja, 050 461 6049, [email protected]

Tervehdys Ystävät ja JCI toverit. Viime vuodesta innos-tuneena otin sitten vastaan myös tämän vuoden hallitus-pestin. Kuukausitapahtumia ja ideoita kertyi mukavasti, ja niistä parhaat toteutetaan. Näitten lisäksi teemme yh-teistyötä Siilinjärven ja Varkauden kanssa mikäli mah-dollista, ja yritysvierailuja on tarkoitus järjestää tapah-tumien lisäksi. Joten seuratkaa kuukausitiedotteita ja facebookkia!JANNE KARVOSENOJA, kehitysjohtaja (LOM), 040 515 7794, [email protected],

Mie olen Heidi ja tämän vuotta häärään kamarin hal-lituksessa kehitysjohtajana. Lohkoksi sain syksyllä yk-silölohkon, joka paremmin lyhenteellä IND tunnetaan. Lisäksi olen mukana Keskusliiton kouluttajakoulussa.

Kamarin toimintaohjeessa sanotaan, että yksilö-lohko sisältää kaikki henkilökohtaisen kehityksen alu-eet kattaen myös sosiaalisen, taloudellisen, fyysisen ja henkisen kehityksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että minun toimenkuvani keskittyy koulutustoimin-taan, jonka tarkoituksena on tarjota mielekkäitä itsensä kehittämismahdollisuuksia jokaiselle kamarilaiselle. Koulutustapahtumien järjestämisen lisäksi vastuulleni kuuluu myös koejäsenten perehdyttäminen.HEIDI JÄNTTI, kehitysjohtaja (IND), 044 058 6417, [email protected]

Hola! Missio IPRO -vuodelleni on tehdä kansainvälis-tymisestä mahdollisimman helppoa. Kansainvälisyys on mielestäni JC-toiminnan suola ja olisi upeaa, että mahdollisimman moni teistä pääsisi tapaamaan JC -si-saruksia maailman eri kolkissa! Kansainvälistyminen ei kuitenkaan aina vaadi reissaamista Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tänä vuona kansainvälisestä tunnel-masta pääset nauttimaan Kuopiossakin mm. kv-iltojen ja kv-koulutusten merkeissä! Toivottavasti monet teis-tä osallistuvat kamarimme kansainväliseen toimintaan vuoden 2012 aikana.Inspiroivaa ja kansainvälistä vuotta! ELISA NORVANTO, Kansainvälisyysvastaava,044 088 2992, [email protected]

Moro! Olen Niskasen Jere, ujo, hiljainen ja vähän us-kovainenkin. Uudessa hallituksessa olen kadonneiden kuittien metsästäjä, eli rahastonhoitaja tai TREAS. Nor-maali päivätyöni on tilintarkastaja, mutta olen vielä ke-vääseen asti sivistämässä itseäni yliopistolla, tavoittee-na hankkia KTM:n paperit lähitulevaisuudessa. Mikäli sinulle herää kysymyksiä taloushallinnon saralla, niin otappa yhteyttä.JERE NISKANEN, Rahastonhoitaja (TREAS),044 207 3207, [email protected]

Olen Markus Makkonen ja toimin kamarimme tiedot-tajana (LIO) tämän vuoden. Tiedottajan vastuulla on siis sisäinen ja ulkoinen tiedotus. Tulette törmäämään tekemisiini mm. tämän kamarilehden merkeissä, myös kamarin nettisivuilla ja facebookissa. Ota rohkeasti yh-teyttä jos haluat antaa palautetta tai päästä mukaan op-pimaan uutta tiedottamisesta!MARKUS MAKKONEN, LIO 2012/tiedottaja,040 913 2282, [email protected]

COM TAINA LAITINENVuoden 2012 hallituksessa vastaan projekteista yhteis-vastuulohkolla. Olen ollut suunnittelemassa projekti-kokonaisuutta, mitä Kuopion kamarissa vuoden aikana tehdään ja vastaan niiden käynnistämisestä. Projektin aiakan olen projektityöryhmän tukena ns. takapiruna tarvittaessa alusta viimeistelyyn saakka. Käytännössä projektit toteuttavat projektipäälliköt tiimeineen. Pro-jekteihin mukaanlähtemisen kiinnostaessa olkaa yhte-yksissä.

Lisäksi lähdin mukaan SNKK:n kouluttajakouluun, joten näyn myös kouluttajana kamarin tapahtumissa.

Siviilissä työskentelen tapahtumatuottajana Kuopio Festivalsilla. Tänä vuonna suurimman osan työajas-tani käytän Pyhäjärvellä Täydenkuun tanssien tuotta-jana ja tiedottajana.

TERO SAVOLAINEN, sihteeri, [email protected], 040 843 3223

Kuopion Nuorkauppakamarin hallitusja virkailijat 2012 esittäytyy

Page 9: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

9

Kuopion kauppakamari ja Kuopion Nuorkauppakamari ovat tiivistäneet yhteistyötään pe-rustamalla Juniorikillan, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Juniorikilta on ni-mittänyt viisi jäsentä Kuopion kauppakamarin asiantuntijavaliokuntiin tuomaan tuoreita näkemyksiä alueemme elinkeinoelämän kehittämiseksi.

Mikä Juniorikilta?Juniorikillan muodostavat viisi aktiivista Nuorkauppakamarilaista, jotka haluavat oppia kokeneilta yritysjohtajilta sekä tuoda kauppakamarityöhön tuoreita näkemyksiä elinkei-noelämän kehittämiseksi. Kiltalaisen toimikausi on kaksi vuotta. Jäsenkierron aikaan-saamiseksi ensimmäisistä jäsenistä kaksi vaihtuu vuoden 2013 kokoonpanoon. Ensim-mäinen Juniorikilta koostuu Kuopion Nuorkauppakamarin aktiiveista, mutta jatkossa Juniorikiltaan voivat hakea myös Siilinjärven, Varkauden ja Ylä-Savon Nuorkauppaka-mareiden jäsenet.

Mitä Juniorikilta tekee? Juniorikillan jäsenet toimivat kukin yhdessä Kuopion kauppakamarin viidestä valiokun-nasta tasavertaisena jäsenenä muiden kanssa. Juniorikilta toimii tiedonvälittäjänä Kuo-pion kauppakamarin ja Nuorkauppakamarin välillä sekä toteuttaa valiokunnissa esiin tulleita asioita yhteistyössä Kuopion kauppakamarin, Nuorkauppakamarin sekä mahdol-listen muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tarpeen mukaan.

Juniorikillan tavoitteena on myös vahvistaa sekä ”seniori”kauppakamarin että Nuor-kauppakamarin vaikuttavuutta ja lisätä yhteistyötä ja kauppakamareiden vetovoimai-suutta. Juniorikillan kautta pyritään saamaan yritykset, yksilöt ja yhteisöt tietoiseksi ja kiinnostuneeksi sekä ”seniori”kauppakamarin että Nuorkauppakamarin toiminnasta. Yk-silötasolla Juniorikilta antaa tulevaisuuden johtajille mahdollisuuden tutustua kauppaka-marin toimintaan ja varmistaa näin elinvoimaisen ja aktiivisen yritysten edunvalvonnan myös tulevina vuosikymmeninä.

Juniorikilta edistää paitsi verkottumista Nuorkauppakamarin ja Kauppakamarin välil-lä, Juniorikiltajäsenet toimivat myös Nuorkauppakamarin jäsenten edustajina valiokun-nissa. Jos siis haluat viedä jotain asiaa valiokuntaan, ota yhteyttä kyseisen valiokunnan jäseneen!

Juniorikillan jäseniä vuonna 2012 ovat:• Antti Haapakorva, Palveluvaliokunta, [email protected]• Janne Mertanen, Osaamisvaliokunta, [email protected]• Janne Karvosenoja, Infravaliokunta, [email protected]• Jere Anttalainen, Teollisuusvaliokunta, [email protected]• Hanna Kumpulainen, Kansainvälistymisvaliokunta, [email protected]

Lisätietoja:Taina Jutila, Kuopion kauppakamari, 044 5222 935 tai [email protected] Kumpulainen, Kuopion Nuorkauppakamari, Juniorikillan puheenjohtaja, 044 3037 577, [email protected]

Mikä on Nuorkauppakamari?Nuorkauppakamari ja ”seniori”kauppakamari menevät järjestöinä helposti sekaisin – ovathan molemmat kauppakamareita. Tässä muutamia faktoja molemmista kauppa-kamareista selvyyden vuoksi:Nuorkauppakamari• Nuorkauppakamarijärjestö perustettu Suomeen 1957, (Junior Chamber International

perustettu 1944; lähtöisin Yhdysvalloista)• henkilöjäseniä• kansainvälinen jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontak-

tiverkosto• verkottumiskanava alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti• jäsenmaksut sekä projektit ja yhteistyö-kumppanit mahdollistavat toiminnan

Kuopion kauppakamari • kauppakamarijärjestö perustettu 1599 Marseillessa, Kuopion kauppakamari v.1918;

yksi Suomen vanhimmista• yritys-, kunta- ja yhteisöjäseniä• tehtävänä vahvistaa alueen elinkeino-elämän kilpailukykyä ja yrittäjyyttä• kauppakamarilakiin (1.11.2002/878) perustuvia tehtäviä mm. ulkomaankaupan asia-

kirjojen vahvistaminen • verkottumiskanava alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti• toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, sekä koulutus- ja muilla palvelutuotoilla

Yhteistä molemmille kauppakamareille on halu verkottua, vaikuttaa ja kouluttaa.

Hanna Kumpulainen

Juniorikilta aloittaa toimintansaKuopion kauppakamarissa!

Page 10: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

10

Osa harjoittaa sitä tietoisesti toi-set tietämättään. Se sopii kaikille ja kiinnostaa lähes jokaista. Suurin osa tietää teoriassa, miten se teh-dään, muttei silti ole varma miten sen aloittaisi. Kansainvälisty nuor-kauppakamarin kautta!

Tänä vuonna Suomen Nuorkauppakamareissa vietetään kansainvälistymisen vuotta ja tavoit-teena on tehdä kansainvälistymisestä jäsenistölle vaivatonta! Kansainvälisyys on jokaisen nuor-kauppakamarilaisen etuoikeus ja organisaati-omme tarjoaa upeita tapoja kansainvälistyä aina Twinning- kamaritoiminnasta kansainvälisiin ko-kouksiin ja koulutuksiin.

Mutta miten kamarissa käytännössä kansainvälistytään?Osallistu kansainvälisiin kokouksin:

Nuorkauppakamaritoimintaa on yli sadassa maassa, joten myös mahdollisuuksia kansain-välistymiseen on lukemattomia. Kansainvälisiä kokouksia kiertäneet voivat sanoa, juuri näiden kokousten olleen koko JCI-uran upeimpia koke-muksia – oikea JC-toiminnan suola.

Vuosittain järjestettävät Eurooppa- ja maail-mankokoukset keräävät suurimmat suomalais-delegaatiot ulkomaanmatkoille, mutta näiden kohokohtien lisäksi pelkästään Euroopasta löytyy kymmeniä muitakin visiitin arvoisia kv-kokouk-sia.

Kuopion kamarilaisia on osallistumassa ainakin: • Eurooppa-kokoukseen 13.–17.6.2012 Braun-

schweig, Saksa• Maailmankokoukseen 18.–23.11.2012 Taipei,

TaiwanJoten, jos sinulla on mahdollista ajoittaa lo-

masi kansainvälisten kokouksien ajaksi – lähde rohkeasti muiden kamarilaisten mukaan valloit-tamaan maailmaa!

Osallistu Twinning-tapaamisiin:Twinning -toiminta eli ystävyyskamaritoiminta on nuorkauppakamarien välistä yhteistyötä. Useilla suomalaiskamareilla on ystävyyskamari jostakin toisesta maasta. Kuopion ystävyyskamareita tällä hetkellä ovat JCI Schwabach, Saksassa sekä Gheel-en Thals Belgiassa. Twinning -toiminnan tavoittee-na on vierailla toisten luona, saada uusia ideoita ja kehittää kulttuuritietämystä.

Kuopion nuorkauppakamari on aktivoitunut Twinning-toiminnassa ja syksyllä 2011 järjestet-tiin tapaaminen Brysselin maailmankokouksen

MISSION:Kuopion Nuorkauppakamari Goes International

Page 11: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

11

yhteydessä Kuopion ystävyyskamareiden kanssa. Tänä vuonnakin kamarilaisillamme on upea mah-dollisuus päästä nauttimaan Twinning-toiminnan annista 10.-13.6. Kuopion kamarin lähtiessä vie-railulle Schwabachiin, Saksaan. Lisätietoja vierai-lusta saat Elisa Norvannolta.

Osallistu kamarin kansainvälisyysaiheisiin kk-tapahtumiin:Kansainvälisestä tunnelmasta pääsee vuoden 2012 aikana nauttimaan myös Kuopiossa Saksa- ja Aasia-iltojen merkeissä. Tule nauttimaan sak-salaisia herkkuja, keskustelemaan saksalaisesta business-kulttuurista ja virittäytymään kansain-välisten kokousten tunnelmaan pe 17.2. klo 18:00- 20:00 Bierstuubessa.

Tapaa JC-porukkaa matkoillasi:Onko olemassa parempaa tapaa päästä nautti-maan paikallisesta kulttuurista, kuin tutustua pai-kallisiin? Miksei ottaa ulkomaanmatkasta kaikkea irti ja tavata paikallisia JC:läisiä? Nuorkauppa-kamari yhdistää ihmisiä yli maantieteellisten- ja kulttuuristen rajojen. Ensi kerralla kun olet läh-dössä lomalle Turkkiin tai Espanjaa, selvitä sijait-seeko lomakohteesi lähellä kamaria ja ota roh-keasti yhteyttä paikalliseen nuorkauppakamariin!

Näin helppoa se on:1. Rekistöröidy käyttäjäksi osoitteessa: www.jci.cc 2. Kirjaudu sisään ja löydät tiedot kaikista maail-

man nuorkauppakamareista seuraamalla- “JCI INFO”- “Organizations”- valitse maa ja klikkaa “Local organizations”

3. Lähetä sähköpostia ja sovi tapaaminen!

Lähde Team Finlandian toimintaan mukaan:Team Finlandia on organisaatio, joka vastaa kan-sainvälisten kokouksien markkinoinnista sekä pal-velee jäsenistöä kokousmatkoilla. Se on toiminut jo vuodesta 1996 alkaen.Tiimiä johtaa kansainvä-lisyyspäällikkö. Jokainen innokas ja halukas JC on tervetullut mukaan Team Finlandiaan. TF on elä-myksiä, oppia, kokemuksia ja kontakteja ympäri Suomea ja maailmaa!

• Team Finlandia mm. • tekee Suomea tunneksi maailmalla • markkinoi kansainvälisiä kokouksia • auttaa kamareita twinning-kumppanien löytä-

misessä • on matkaoppaanasi maailmalla • uutisoi kansainvälisistä kokouksista TF News

-lehden avulla

Kiinnostaako?Ota yhteyttä: [email protected]

Teksti: Elisa Norvanto, Kuvat: Jere AnttalainenLähteet: http://www.jci.fi/fi/kansainvalisyys/

” Osa harjoittaa sitä tietoisestitoiset tietämättään. ”

Page 12: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

SNKK:n kouluttajakoulu– CNT kahdessa vuodessaMarraskuussa 2013 suuntana on Rio de Janeiron maailmankokous, näin olen päättänyt. Yhtenä syy-nä tähän on JCI Designer, yksi nuorkauppakamarin kouluttajaputken koulutuksista ja vaatimus tuon otsikossa mainitun CNT-arvon (Certified National Trainer) saamiselle. Kuopiosta kouluttajakoulussa on kaksi innostunutta oppijaa, allekirjoittanut ja tä-män vuoden COM Taina Laitinen.

Kouluttajakoulu on Suomen Nuorkauppakamarin lanseeraama ohjelma, joka toteutetaan ensimmäisen kerran vuosina 2012 ja 2013. Tavoitteena kaikilla 11 kouluun valituilla on tuo edellä mainittu CNT. Tä-män kahden vuoden aikana on myös tarkoitus luoda itselle ainakin yksi ja mikä jottei jopa useampi oma koulutus. Koulun kick offissa tammikuun kolman-tena viikonloppuna saimmekin kuulla enemmän ja vähemmän valmiita koulutusaihioita. Moni aiheista liittyi jollain tavalla yrityselämään tai varainhankin-taan, mutta joukossa oli myös miesten pukeutumis-koulutus. Koulun tavoitteena on motivoida ja kan-nustaa sekä auttaa osallistujiaan kouluttajauralla.

Kouluttajaputki – mahdollisuus kehittyä kouluttajanaKouluttajakoulutus on varteenotettava vaihtoehto johtajakoulutukselle, eivätkä nämä kaksi missään nimessä myöskään poissulje toisiaan. Hyvä johtaja tarvitsee myös kouluttajantaitoja. Siksi suositte-lenkin jokaiselle kamarilaiselle JCI Presenter ja JCI Trainer –koulutuksiin osallistumista, vaikka koulut-tajana toimiminen ei varsinaisesti kiinnostaisikaan. JCI Presenter antaa hyviä vinkkejä esiintymiseen ja esitysten luomiseen ja JCI Trainerissa perehdytään koulutuksen suunnitteluun, arviointiin sekä erilais-ten oppimistyylien huomioonottamiseen omassa koulutuksessa.

Kaksi edellä mainittua koulutusta ovat siis en-siaskeleet kamarikouluttajan uralla. JCI Trainerin käymisen jälkeen alkaa koulutustuntien kerääminen CLT-arvoa (Certified Local Trainer) varten. Arvoa voi hakea, kun on kouluttanut kamarilaisia 25 tun-nin verran. Haasteellisen tuntien keräämisestä tekee se, että vain facetime lasketaan. CLT-arvon jälkeen vaaditaan toiset 25 tuntia koulutuskokemusta ja JCI Designerin käyminen, jotta voi hakea CNT-arvoa (Certified National Trainer). Kaikki nämä edellä mainitut arvonimet myöntää kansainvälinen JCI Training Commission.

Vuoden 2012 aikana kouluttajaputken aloitta-miseen tarjotaan useita mahdollisuuksia osallistua. Keskusliiton tavoitteena on, että jokaisessa kevään ja syksyn aluekokouksessa tarjotaan JCI Presenter koulutus ja kansallisissa vuosi- ja vaalikokouksessa on mahdollisuus osallistua JCI Traineriin. Ja onhan meillä ihan omakin JCI Trainer tarjolla Kuopiossa helmikuun viimeisenä viikonloppuna. Muistattehan, että JCI Presenter tulee käydä ennen JCI Traineriin osallistumista.

Kuopion Nuorkauppakamarin koulutustarjontaNäin kamarimme IND:nä on lopuksi pakko muis-tuttaa myös muista mahdollisuuksista itsensä ke-hittämiseen kouluttautumisen avulla. Kuopion Nuorkauppakamari tarjoaa tämän kevään aikana Projektikoulutuksen helmikuussa, Puhekoulutuksen maaliskuussa ja Koejäsenstartin huhtikuussa. Ke-väällä käydään myös Debatin SM-kilpailuiden kou-lutukset ja karsinta yrityssarjassa, mutta emme toki unohda kamarimme jäseniä. Teillekin tullaan järjes-tämään debattikoulutus tämän vuoden aikana.

Heidi Jänttikehitysjohtaja, IND

12

Page 13: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

13

25.1. runsaslukuinen JCI joukko kokoontui pe-rinteisesti kaupungintalolle kuulemaan tulevas-ta vuodesta. Viestintäjohtaja Kaija Nousiainen kertoi kaupungin kuulumisia; maailman talous-myllerrys ei ainakaan vielä näy kaupungin toi-minnassa. Pohjois-Savo on tarkoitus brändätä, ja kärkenä tässä toimii Kuopio. Hanketta vetää markkinointijohtaja Kirsi Soininen. Kirsi on nuor-kauppakamarin uusi yhteyshenkilö, pitkäaikai-sen yhteyshenkilömme Kaija Nousiaisen jäädessä eläkkeelle. Kaija oli mukana nyt viimeistä kertaa. Kaupungin osuuden jälkeen käytiin läpi kamarin suunnitelmat. Tulevalle vuodelle riittää tekemistä, tapahtumia, kansainvälistymistä ja oppimista.

Perjantailounaat Introssatai Technopoliksella Kamarilaisilla on mahdollisuus kutsua koolle tai liittyä mukaan perjantailounaisiin. Nämä lounaat ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia joissa tavataan ystäviä ruokailun ohessa. Perjantailounaita on jär-jestetty Introssa klo 11, ja nykyään myös Techno-

TAMMIKUUN KUUKAUSITAPAHTUMA– Tervetuloa mukaan vuoden 2012 toimintaan!

Oletko kuullut joskus OnlineMat-rikkelista? Oletko kuullut, että sitä pitäisi päivittää, mutta et tiedä mis-sä se on ja miten se tapahtuu? Tämä artikkeli kertoo sinulle kaiken ja vielä enemmän tuosta mystisestä kamarimaailman ”otuksesta”. Laita siis ohjeet itsellesi talteen…

Mikä OnlineMatrikkeli on?OnlineMatrikkeli on reaaliaikainen jäsentietojen ylläpito- ja raportointityöväline. Se tarjoaa kama-reille, alueelle ja kansallisille tekijöille muun mu-assa reaaliaikaiset osoitetiedot kamarimaailman tiedotukseen, raportointijärjestelmän erilaisiin tarkoituksiin sekä mahdollisuuden hakea jäsenis-töstä henkilöitä halutulla hakusanalla.

Mitä se tarjoaa Sinulle? OnlineMatrikkeli on helppo tapa pitää jäsentietosi ajantasalla sekä yllä-pitää kantakorttitietoja. Kantakortti on koonti siitä mitä olet kamarimaailmassa tehnyt ja tarpeellinen esim. hakiessa tiettyjä tehtäviä, palkintoja sekä siirtoa kamareiden välillä. Matrikkeliin päivitetään yhteystietojen ohella muun muassa kaikki käymäsi koulutukset, kokousviikonloput, hallitusvirat, pro-jektit sekä saamasi palkinnot. PIDÄ SIIS MATRIK-KELISI TIEDOT AINA AJANTASALLA!!

OnlineMatrikkeli – kuka mitä missä milloin???OnlineMatrikkeliin kirjautuminen ja tunnuksetOnlineMatrikkeli löytyy www.jci.fi sivujen alta osoitteesta: http://matrikkeli.jci.fi/login/login

Kaikki nuorkauppakamarin jäsenet liitetään koejäsenvaiheessa OnlineMatrikkeliin (meillä sih-teeri tekee). Koejäsenet saavat liittyessään sihtee-riltä henkilökohtaisen jäsennumeron, josta muo-dostuu kirjautumistunnus.1. Kirjautumistunnus on muotoa etunimisukuni-

mixxx, jossa xxx on jäsennumeron 3 viimeistä numeroa.

2. Salasana on jäsennumero.3. Oman salasanan voi muuttaa OnlineMatrikke-

lissa.4. Unohtuneen tunnuksen ja salasanan voi tila-

ta Unohtuiko salasana? -linkistä OnlineMatrik-kelin kirjautumisikkunassa.HUOM ! Vaikka olet jo kirjautunut JC-intraan,

Online Matrikkeliin siirtyminen vaatii uuden kir-jaantumisen jäsentietojesi tietoturvan varmista-miseksi. Tunnuksesi ja salasana on sama kuin JC-intraan kirjautuessa.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä sihteeriin (Tero Savolainen, [email protected], 040 843 3223). Jos et löydä apua sieltä voit tehdä toimeksipyynnön sähköpostilla [email protected]

Mari Kiema

poliksella, jossa monet kamarilaiset ovat töissä. Seuraa kirjoittelua Kuopion Nuorkauppakamarin facebook-sivulla, event ”Perjantailounas”. Näh-dään lounaalla!

Janne Karvosenoja

Page 14: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

14

Energiansäästövinkkejä on valtavasti tarjolla, mutta mitkä niistä vaikuttaisivat tehokkaimmin omaan energialaskuun?

Omakotitalossa sähkönkulutus jakautuu kar-keasti kolmeen: rakennuksen lämmittämiseen tarvittavaan energiaan, käyttöveden lämmittämi-seen sekä kotitaloussähköön. Lämmitys vastaa noin puolta asuinrakennuksen energiankulutuk-sesta. Veden lämmityksen osuus on noin 20 % ja lopun kuluttavat sähkölaitteet ja valaistus. Tämän mukaan kannattaa siis ensin tarkistaa lämmittä-miseen, vedenkäyttöön ja valaistukseen liittyvät asiat.

Tutustu omaan energiankäyttöösi Omat säästömahdollisuudet löydät parhaiten tu-tustumalla omaan sähkönkäyttöraporttiisi, joka saat paperisena versiona sähköyhtiöltäsi kerran vuodessa. Etäluettavien mittareiden myötä ra-portointi tulee muuttumaan tarkemmaksi ja Si-nulla on mahdollisuus tarkastella nettipalveluissa omaa energiankäyttöäsi jopa tunti tunnilta. Käy myös energialaskurissa, niin näet, miten omat kulutustietosi poikkeavat keskiarvoista. Kokeile myös, miten kulutustottumusten muutos vaikut-taa energiakustannuksiin. Laskuri löytyy ainakin osoitteesta savonvoima.fi

Huomioi kokonaisuusEnergiansäästön aikaansaaminen on aina koko-naisuuden huomioimista. Kodinkoneiden käyttö lisää lämpöä, joka vähentää lämmityskuluja, jos lämmitysjärjestelmä pystyy sen huomioimaan jne. Kokonaisuus on erilainen erikokoisissa ja eri tavoin varustelluissa talouksissa, samoin aikaan saatava säästö. Todellinen säästö koostuu monen pienen asian yhteisvaikutuksesta.

Tässä vinkkejä, joiden avulla voit pienellä vai-valla saada paljon aikaan. Mukavuudesta tinki-mättä.

Lämmitätkö taloudellisesti?Huoneilmalämpötilan alentaminen yhdellä asteel-la pienentää lämmityskuluja noin 5 %. Tutkimus-ten mukaan 20–22 °C on terveellinen huoneilma ja miellyttää useimpia ihmisiä. Makuuhuoneen voit halutessasi pitää paria astetta viileämpänä, varastoon ja autotalliin riittää 5–12 °astetta.

Tiivistä ikkunat ja ovet ja tuuleta nopeasti ris-tivedolla.

Säädä lämpötila alemmaksi, jos olet poissa ko-toa useamman vuorokauden.

Varaavan takan tai leivinuunin avulla voit kat-taa 10–30 % lämmitysenergian tarpeesta.

Mutta miten saan nopeimmin tuloksia energiansäästössä

Jos Sinulla on ilmalämpöpumppu, käytätkö sitä oikein?Säädä lämpötilaSäädä ilmalämpöpumppu ja varsinainen lämmi-tysjärjestelmä sopimaan yhteen niin, että pumppu toimii ensisijaisena lämmittimenä. Vasta sitten, kun pumpun tuottama lämpö ei enää riitä, kyt-keytyvät patterit päälle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mikäli patterit tai muut asuntosi lämmi-tysjärjestelmät ovat samanaikaisesti päällä, niiden lämpötilaa voi alentaa 2-4 °C verran ilmalämpö-pumpun asetuksia matalammalle (esimerkiksi patteritermostaattiin riittää 17–19°C).

Kun lämpöpumppu on käytössä, muista pitää huoneita erottavat ovet avoimina, jotta pumpun tuottama lämpö pääsee leviämään kaikkialle ta-loon.

Pidä pumppu lämmitysasennossa.Monissa pumpuissa on lämpötilan automaattiase-tus, joka pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että lämmitetään ja jäähdytetään yhtä aikaa, toi-sin sanoen automatiikka ohjaa pumpun jäähdyt-tämään esimerkiksi takalla tuotetun lämmön pi-halle. Kylmillä ilmoilla saadaan maksimaalinen lämmitystulos, kun pumpun lämpötilan asetusar-vo ja puhallinnopeus pidetään korkeina, pumpun annetaan olla päällä koko ajan ja vältetään ajastin-toimintojen käyttöä.

Pumpun tuottama lämpöenergia kuitenkin vä-henee ulkolämpötilan laskiessa. Arviolta -15- -20 °C on se pakkaslukema, jolloin pumpun tuottama lämpöenergia ei enää pärjää ensisijaiselle lämmi-tysjärjestelmälle, ja joudutaan siirtymään takaisin varsinaisen lämmitysjärjestelmän varaan.

Huolla ja puhdista ilmalämpöpumppu ohjeiden mukaisestiImuroi suodattimet säännöllisesti ja puhdista syk-syllä ulkoyksikköön mahdollisesti kasautuvat leh-det.

Onko ilmanvaihtolaitteistosi säädetty talviasentoon?Säädä venttiilit pienemmälleTalvikuukausina painovoimainen ilmanvaihto toimii turhan tehokkaasti, jos venttiilit ovat kesä-asennossa. Ruuvaa lautasventtiilit pienemmälle, jo sillä voit säästää talvikuukausina lämmitys-energiasta 6 %.

Käytä koneellista ilmanvaihtoa asumistarpeen mukaanSäädä ilmanvaihtokoneen käyttämä asento asu-mistilanteen mukaan. Poissaoloasento, kun asun-to on tyhjillään ja tehostusasento vain silloin, kun

Page 15: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

1515

VIHREÄVOIMAVVVVOOOOIIMMMMAAAAAAAAAAAA

TEE TODELLISIA TEKOJA MAAILMAN PARHAAKSI!

Liitä säääähhhhhhhhhhhhhkkkkkkkkkkkkkkkööööööösssooopppppiiiiiiimmmmmuuuukkkssseeeeeeessssiii VViihhrreeääVVoimaa --lllllllllllliiiiiiiiiiiisssssssssssssääääääääääääoooommmmiiinnaaaaaiiiiiiisssssssuuuuuuuuuss...

[email protected] • puhelin 0800 301 40 | www.savonvoima.fi

sitä oikeasti tarvitaan, esim. saunomisen yhteydes-sä. Tarpeenmukaisella käytöllä voit säästää läm-mitysenergiasta lämmön talteenotolla varustetus-sa omakotitalossa n. 5 % ja ilman talteenottoa n. 9–10 % riippuen talon koosta ja asumistilanteesta.

Palauta talviasentoMuista palauttaa lämmön talteenotto takaisin tal-vikäytön asentoon. Muuten lämmön talteenotto jää pois käytöstä.

Säädä tuloilman lämpötila oikeinAsumisviihtyvyyden kannalta paras tilanne on, kun sisäänpuhallusilman lämpötila on joitakin asteita huonelämpötilaa alhaisempi. Näin tuloil-ma sekoittuu hyvin huonetilan ilmaan eikä jää ka-tonrajaan. Suositeltava arvo sisäänpuhallusilman lämpötilalle on lämmityskaudella 15–17 °C.

Lotraatko vettä?Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Lämpimän käyttöveden osuus asuinra-kennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden läm-mittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keski-määrin 40–50 l/vrk henkilöä kohden. Käyttöta-voilla voit vaikuttaa paljon kulutukseen.

Laske vettä vaan tarpeeseen, Ammekylpy kulut-taa vettä viisinkertaisesti suihkupesuun verrattu-

na. Sulkemalla suihkun saippuoinnin ajaksi sääs-tät lämmintä vettä 4–5 litraa.

Sulje hana myös hammaspesun ajaksi. Kahden minuutin pesun aikana aamuin illoin menee 24 litraa puhdasta vettä turhaan viemäriin. Vuodessa se on melkein 60 täyttä kylpyammeellista.

Yksiotesekoittimet säästävät vettä kaksiote-hanoihin verrattuna ja uudet wc-istuimet kulutta-vat vettä alle puolet vanhoihin verrattuna.

Vuotava hana tai wc-istuin lisää vesilaskua huo-mattavasti. Tippa sekunnissa tekee jo lähes kym-menen kuutiota vuodessa ja wc:n jatkuva vuoto saattaa aiheuttaa ison lisälaskun.

Valaisetko viisaasti? Valaistuksen osuus kodin sähkönkäytöstä on kas-vanut. Viidennes kotitaloussähköstä palaa valona. Valaistukseen voit myös vaikuttaa helposti omin keinoin. Sammuta valot, jos et ole huoneessa. Vaihda hehkulamput vähemmän kuluttaviin led-, halogeeni- ym. energiansäästölamppuihin. Ener-giansäästölamppu kuluttaa 70–80 prosenttia vä-hemmän energiaa kuin hehkulamppu.

Ulkovalaistuksen järkevän palamisajan voi var-mistaa esimerkiksi liiketunnistimilla, hämäräkyt-kimellä tai ajastimella. Oikean lampun valintaan liittyviä vinkkejä voi lukea esimerkiksi www.lamp-putieto.fi -nettipalvelusta.

Ari Holopainen, Savon Voima

Page 16: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

16

Koejäsenet esittäytyvät

Terve vaan kaikil-le! Olen Timo Ket-tunen ja juuriltani aeto savolaenen vuo-simallia -77. Liityin joukkoonne siirto-jäsenenä Porvoon Nuorkauppakamaris-ta, JC-taipaleeni on alkanut vuonna 2007. Porvoossa ehdin olla hallituksessa parina

vuonna ja kokemusta kertyi IND- ja LOM-lohkois-ta. Viimeisenä aktiivisena Porvoon vuonna (2010) olin kamarin varapuheenjohtaja.

Kuopiossa olen syntynyt ja käynyt koulun sekä lukion. Neljätoista vuotta kestänyt korpivaellukse-ni päättyi 2010 syksyllä kun palasin takaisin teh-tyäni lenkin Helsingin, Kuala Lumpurin, Espoon ja Porvoon kautta. Nyt olisi tarkoitus asettua py-syvämmin aloilleen. Perheeseeni kuuluu vaimoni Hanna ja viisi- ja kaksivuotiaat tyttäret Emma ja Aino.

Olen monelle tuttu jo useampien vuosien ajalta työn tai kama-ritapahtumien kaut-ta. Tulin Kuopion Nuorkauppakamarin toimintaan mukaan seuralaisen roolissa. Kiinnostus kamari-toimintaan heräsi jo ensimmäisten ta-pahtumien jälkeen. Erityisesti on jäänyt mieleen vuonna 2007

Turussa vietetty kansallinen vuosikokous mie-lenkiintoisine luentoineen ja iltajuhlineen. Myös paikalliset kuukausitapahtumat ovat antaneet hienoja tilaisuuksia nähdä ja kokea uutta. Lisäksi kamarilaisten kansainvälinen verkosto, jäsenten laaja-alainen osaaminen ja halu vaikuttaa yhdessä yhteiskuntaan ovat tehneet vaikutuksen. Nyt on sopiva aika lähteä tutustumaan kamaritoimintaan pintaa syvemmälle.

Osalle olen tuttu matkailualan kautta. Opiske-lin matkailun liikkeenjohtoa Savoniassa ja työs-kentelin jo ennen opintoja, opintojen ohessa sekä niiden jälkeen eri tehtävissä matkailun parissa Tahkon ja Kuopion alueella. Välillä kävin myös seikkailemassa hotellitöissä Italiassa. Sen jälkeen toimin kolmen vuoden ajan myyntiryhmien esi-miehenä Opera Cava -festivaalilla. 2000-luvun

Koejäsenet esittäytyvät

Toimin Tapiola-ryhmän myyntipäällikkönä Kuopio-Varkaus paikallisalueella. Tehtävään kuu-luu sekä vakuutus-, että pankkihenkilökunnan esimiestyöt eli myynninjohtamista. Aikaisemmin toimin saman työnantajan leivissä Porvoossa pai-kallisjohtajana ja Espoossa pääkonttorilla, yrittä-jälohkosta vastaavana markkinointipäällikkönä. Tehtävän vaihtoon minut ajoi halu päästä teke-mään konkreettisempaa työtä lähellä asiakkaita. Paluu Kuopioon, jonka ympäristöstä löytyvät suku-laiset ja kesämökit, oli mahtavaa! Tehtävän vaihtoa ei ole tarvinnut tippaakaan katua, nykyinen tehtä-vä on mielenkiintoinen ja työkaverit loistavia.

Vapaa-ajan käyttö-/täyttöongelmia ei juuri-kaan ole, mutta toisinaan minut saattaa nähdä ulkoilemassa Kelloniemessä tai Puijolla. Perheen naisväki kulkee yleensä mukana.

Vaikka nuorkauppakamaritoiminnasta saa pal-jon apua verkostoitumiseen työelämää varten niin parasta ovat kuitenkin uudet kaverit, joita uus-vanhana kuopiolaisena olisi hankala löytää ilman näin loistavaa foorumia. Tulevaisuus tuo muka-naan varmasti paljon lisää kamarituttavuuksia ;-)

Anna Parviainen

puolivälissä olin operation managerina venäläis-ten omistamassa lomakylässä Tahko-Toursilla. Tämän jälkeen toimin säätiön asiamiehenä Riut-talan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiössä. Samanaikaisesti vierailin säännöllisesti Kuopion lentoasemalla saattamassa Aurinkomatkojen ja Lomamatkojen asiakkaita etelän lennoille. Ke-väällä 2008 siirryin nykyiseen työhöni paikallisen mehutehtaan myyntiosastolle, kansainväliseen Refresco konserniin kuuluvalle VIP-Juicemake-rille. Työhöni kuuluu tällä hetkellä muun muassa vientitehtäviä ja yhteistyötä kaupan keskusliikkei-den kanssa.

Viime keväänä päätin jatko-opintoni ylemmäs-sä korkeakoulussa, mutta jo heti syksystä lähdin vapaa-ajan harrastuksina opiskelemaan lisää, Ve-näjän kieltä sekä palvelumuotoilua. Siinä mieles-sä olen ikuinen opiskelija, että haluan oppia aina uutta ja kehittää itseäni jatkuvasti. Odotan myös nuorkauppakamaritoiminnan antavan sopivia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin. Tähän liittyen tulee mieleeni miten illan väsyttä-mä kaveri matki eräissä juhlissa Keke Armstrong-in tuttua mainoslausetta ”Pystyt parempaan!”, ja sammahti silmän räpäyksessä sohvalle. Kaikella kunnioituksella tätä hurmaavaa, mutta väsynyttä showmiestä kohtaan, kommentti osui ja upposi. Siispä, Be Better, siihen pyritään.

Menestyksekästä vuotta kaikille nuorkauppa-kamarilaisille!

Page 17: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

17

Tiesitkö että sinulla on mahdollisuus kerryttää ostoistasi Kuopion K-ruokakaupoista sponsorointitukea Kuopion Nuorkauppakamarille? Sponsorointiin rekisteröityneiden talouksien ostoista kertyy nimittäin 1,0 % sponsoroin-titukea Kuopion Nuorkauppakamarille.

Esimerkkilaskelma: Yksittäisen nuorkauppakamarilaisen ostot mukana olevista K-ruokakaupoista 200 €/kkNuorkauppakamarilaisten keskimääräinen perhekoko 2 henkilöäNuorkauppakamarissa jäseniä 100 henkeäSponsoritukikertymä vuositasolla Kuopion Nuorkauppakamarille = 200 € x 12 kk x 2 henkilöä x 100 taloutta x 1 % = 4.800 €

1. Kirjaudu K-plussan nettisivuille: www.k-plussa.com 2. Valitse ylävalikosta: Oma K-plussa3. Kirjaudu palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi (jos et ole rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi

niin sinun tulee ensin rekisteröityä palveluun ja luoda itsellesi käyttäjätunnus ja salasana ”Rekisteröidy käyt-täjäksi” -kohdasta)

4. Valitse vasemman reunan valikosta: Sponsorointi5. Syötä sponsorointitunnus -kenttään SP0192 ja paina Tallenna6. Kirjaudu lopuksi ulos palvelusta

Näin olet onnistuneesti mukana kerryttämässä Plussaa Kuopion Nuorkauppakamarille. Keskitä ostoksesi spon-sorointisopimuksessa mukana oleviin Kuopion K-ruokakauppoihin: K-citymarket Kolmisoppi, K-citymarket

Päiväranta, K-supermarket Petonen, K-supermarket Veljmies, K-market Julkula, K-market Kalakukko, K-market Neulamuikku, K-market Saariaitta. Muistathan näyttää K-plussakort-tia aina K-kaupoissa asioidessasi. K-Plussakortin rekisteröinti ei vaikuta omaan pistekerty-määsi sitä alentavasti!Kerro tästä Kuopion Nuorkauppakamarin taloutta tukevasta, ainutlaatuisesta yhteistyöstä myös lähipiirillesi ja pyydä heitä mukaan toimimaan yo. kohtien 1-6 mukaisesti. Lisätietoja Plussa-yhteistyöstä Hanna Harju, [email protected], 040 729 1620

Yhteistyö K-Marketeista löydät myös kamarilaisia. Mm. keskustan K-Market Kalakukossa työskentelee kauppias harjoittelijana kamarimme tämän vuoden tiedottaja Markus Makko-nen.

Joko olet rekisteröinyt K-Plussakorttisi kartuttamaan plussaaKuopion Nuorkauppakamarille?

Timantit ovat ikuisia. Palvelu on ainutlaatuista!

— Yli 90 % asiakkaista suosittelee Kopijyvän painopalveluita. —

PAINOTUOTTEET | SUURKUVA JA MESSUTUOTTEET | TEKNISET PIIRUSTUKSET

MIKROKUVAUS JA DIGITAALINEN TALLENNUS | SÄHKÖISET TILAUSJÄRJESTELMÄT | LOGISTIIKKAPALVELUT

Kopijyvä on paino- ja tulostusalan palveluyritys, jolla on ensiluokkaiset ratkaisut aineistonhallintaan ja suoramarkkinointiin. Testaa ainutlaatuiset palvelumme yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa.

E S P O O | J O E N S U U | J Y V Ä S K Y L Ä | K O U V O L A | K U O P I O | M I K K E L I | TA M P E R E | VA R K A U S | H Ä M E E N L I N N A

Asiantuntijoiden ja myynnin yhteystiedot www.kopijyva.fi( @ *

Page 18: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

18

kynttiläillallisen (a la Carte -listalta), kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön, Ruusu-kylvyt sekä si-säänpääsyt ravintolaan. ARVONTA SUORITE-TAAN POSEIDONIN PIDOT -ILTAGAALASSA.

SINUA TARVITAA NYT!Vaikka järjestelyt ovatkin pitkällä, tarvitsemme li-sää väkeä toteuttamaan eri osa-alueita. Erityinen tarve on esim. lastenohjelman vetäjästä. Tämän lisäksi kaikkiin tiimeihin tarvitaan apua. Siis, jos kokousjärjestelyt kiinnostaa, niin nyt ilmoittutu-maan allekirjoittaneelle. Kokousorganisaatiossa opit tuntemaan paljon uusia JIICEITÄ koko alu-eelta ja olet mukana tekemisen ytimessä!

Järjestelyissä kannattaa olla mukana myös sik-si, että kokousorganisaation jäsenten ei tarvitse maksaa JCI-ATLANTIS rekisteröintiä ja juhliin-kin pääsee mukaan omakustannehintaan!

Kokousterveisin Kari Riipinen

kokouspäällikkö[email protected]

Vuosi on vaihtunut ja JCI-ATLANTIS on entistä lähempänä. Syksy koittaa ennen kuin huomaam-mekaan! Onneksi kokousjärjestelyt ovat jo pit-källä. Ohjelmarunko on jo lähes valmis – odotte-lemme enää Keskusliiton linjauksia, jotta voimme lyödä ohjelman lukkoon. Yhteistyökumppanuu-detkin alkavat olla kasassa, vaikka pari sopimusta onkin vielä työn alla.

HYVÄÄ KANNATTI ODOTTAA!Vihdoin ja viimein pitkän uurastuksen jälkeen saimme JCI-ATLANTIS sivut auki. Kiitos yhteis-työkumppaneillemme Mainostoimisto AD-Kiivil-le ja Imageworldille kaikesta avusta! Jokainen voi käydä ihailemassa paljon kehuja saaneita sivuja osoitteessa www.aluedvaalikokous.fi.

SIVUSTON AUKEAMISEN KUNNIAKSI JUL-KAISEMME ENSIMMÄISEN KISAN!

Kaikkien ennen 30.6.2012 rekisteröityneiden kesken arvotaan kahden hengen hemmottelupa-ketti Kylpylähotelli Rauhalahteen, joka sisältää yhden vrk majoittumisen kylpylähotellin sviitis-sä, aamiaiset, vapaavalintaisen kolmen ruokalajin

JCI-ATLANTIS– alue D:n vuoden kohokohta!

Page 19: Piällysmies: Ympäristö 1/2012

19

Taitaja2011-tapahtuman johtajaIlkka T. Kemppainen Vireäksivirkamieheksi 2011Kuopion Nuorkauppakamari on valinnut Taita-ja2011-tapahtuman johtajan Ilkka T. Kemppaisen Vireäksi Virkamieheksi. Tunnustuksen saa nyt jo viidettä kertaa menestyksekäs julkishallinnon johtaja, joka osaa toimia rohkeasti sekä pystyy hallitsemaan johtamiseen liittyviä riskejä. Hän on lisäksi asenteeltaan ennakkoluuloton, omassa työssään huomattavan aktiivinen ja henkilöstön arvostama.

Kemppainen vastasi vuoden 2011 Kuopion suurimman tapahtuman järjestämisestä. Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtu-ma. Tapahtumassa kävi n. 67 000 vierailijaa ja organisaatioon kuului 1 400 henkilöä. Kemppai-nen toteaakin kunnian palkinnosta kuuluvan koko Taitaja2011-organisaatiolle. Kemppainen on asi-antuntijana mukana Taitaja-tapahtumien toteu-tuksessa Jyväskylässä 2012 ja Joensuussa 2013. Hänet on lisäksi valittu Worldskills International -ammattitaidon MM-kilpailun organisaation tek-niseksi delegaatiksi.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa koulutus-päällikkönä työskentelevä Ilkka T. Kemppainen on toisena vuonna peräkkäin suuren tapahtuman järjestämisestä vastannut Vireä Virkamies. Vuon-na 2010 kiertopalkinnon saanut Mervi Heiskanen vastasi projektipäällikkönä Kuopion Asuntomes-sujen järjestämisestä. Suuret tapahtumat luovat positiivista kuvaa Kuopiosta sekä matkailukoh-teena että hyvänä paikkana elää ja yrittää. Valin-taraadissa mukana ollut Mervi Heiskanen ja Ilkka T. Kemppainen toivoivatkin palkinnon luovutus-tilaisuudessa lisää suuria tapahtumia Kuopioon.

Taitaja-kilpailujen tarkoituksena on lisätä am-matillisen koulutuksen tunnettavuutta, vetovoi-maa ja arvostusta, edistää ammatin oppimista ja oppimistulosten vertailua, lisätä opiskelijoiden kiinnostusta jatkuvaan kehittymiseen ja yrittä-jyyteen ja lievittää työelämän rekrytointiongelmia kehittämällä ammattitaitoa kilpailu- ja valmen-nustoiminnalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä.

Vireä Virkamies -tunnuksella halutaan tuoda esille julkishallinnon johtajia ja heidän saavutuk-siaan, jotka joskus jäävät hieman näkymättömiksi suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille. Yritysmaa-ilmassa kunnostautuneille yrittäjille ja yritysjoh-tajille on monia palkintoja ja tunnustuksia, mutta

julkishallinnossa ne ovat harvinaisempia. Samalla kun nostamme esille Vireitä Virkamiehiä, pyrim-me taivuttamaan yleisiä, ehkä negatiivisiakin en-nakkoluuloja. Aiemmat vireät virkamiehet ovat olleet Kuopion kaupungin suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen, professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas ja tiejohtaja Matti Tuiremo.

Taina Laitinen

LISÄTIETOJA:

Vireä Virkamies 2011 projektipäällikkö, Taina Laitinen, 040 5629 321

Kuopion Nuorkauppakamarinpuheenjohtaja 2012,Lars Remes, 040 840 5140

Ilkka T. Kemppainen,Savon ammatti- ja aikuisopisto,044 785 3165

Page 20: Piällysmies: Ympäristö 1/2012