Päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemaryhmän väliraportti¤ihde-ja... · mahdollisuus sekä kolmannen sektorin ... Alkoholilaki xx/xx 2017) • Monialaisen työn johtaminen,

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemaryhmän väliraportti

17.2.2016

23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

Sisältö

Teemaryhmän työskentely

• Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

• Työryhmän kokoontumiset

• Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin

Palvelukokonaisuuden kuvaus

• Lainsäädäntö

• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

• Raja- ja yhdyspinnat

Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

• Nykyinen tuotantotapa ja palveluverkko

• Nykytilan analyysi

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

• Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

• Palvelunkäyttäjien kokemuksia - mikä nykypalveluissa toimii, mitä tulisi kehittää?

• Ennaltaehkäisevä päihdetyö

• Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö

• Henkilöstönäkökulma

• Soten tuomat koulutustarpeet

• Tilastotietoa

• Palvelutarve ja sen ennakoitu muutos


Teemaryhmän työskentely, työskentelyyn osallistuneet

sekä työryhmän kokoontumiset

• Taina Niiranen, Hämeenkyrö pj

• Hanna-Mari Alanen, PSHP, vpj

• Päivi Kiviniemi, Tampere

• Maritta Närhi, Tampere

• Elina Anttila, Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue

• Paula Pasanen- Aro, Ylöjärvi

• Matti Mäkelä, Pikassos

• Vesa Vaittinen, A-kilta

Väliraporttityöskentelyn kokoukset:

• Irmeli Tamminen, LSSAAVI

• Tarja Paulaniemi, TE- toimisto

• Noora Vehmas, PSHP, sihteeri

• Eija Stengård, henkilöstön edustaja

• Virpi Harjula, henkilöstön edustaja

• Terhi Virta, henkilöstön edustaja

• Digiagentti Veijo Vähätiitto


7.11.2016 25.11.

2016

8.12.

2016

19.12.

2016

12.1.

2017

13.2.

2017

20.2.

2017

Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin

ja jatkotyöskentelyn aikataulutus


• Teemaryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa syksyn 2016 sekä

alkutalven 2017 aikana

• Työryhmän jäsenet ovat väliaikoina työstäneet itsenäisesti aineistoa

kokouksiin, työskentely on ollut aktiivista

• Palveluiden käyttäjiä on osallistettu keräämällä heiltä mielipiteitä, jatkuu

edelleen

Kevään aikataulutus ja suunnitellut kokoukset:

• Teemaryhmän järjestämä työpajaseminaari on 16.3.2017

• Seminaariin on tulossa mukaan kuntien, yritysten ja järjestöjen edustajia

sekä palvelun käyttäjiä

16.3.2017

kokous sekä työpaja

31.3.2017

(koko päivä) 7.4.2017 24.4.2017 19.5.2017

Lainsäädäntö 1/2

Sosiaali- ja terveyspalvelut

- Laissa määritellään väestölle annettavat palvelut, niiden sisältö ja laajuus

(vastuu tulevaisuudessa maakunnilla)

• Sosiaalihuoltolaki

• Vanhuspalvelulaki

• Vammaispalvelulaki

• Lastensuojelulaki

• Päihdehuoltolaki

• Terveydenhuoltolaki

• Mielenterveyslaki

• Tartuntatautilaki

• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lainsäädäntö 2/2 Asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavat lait • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

• Asiakasmaksulaki ja -asetus

Tuottamista koskevat lait

• Kansanterveyslaki

• Erikoissairaanhoitolaki

• Terveydenhuoltolaki

• Sosiaalihuoltolaki

• Kehitysvammalaki

• Laki yksityisestä terveydenhuollosta

• Laki yksityisestä sosiaalipalveluista

• Muut erityisryhmiä koskevat lait ja asetukset

Lainsäädäntöä yhdyspinnoilla

• Laki julkisista työvoima- ja

yrityspalveluista (esim. asiantuntija-arvioinnit)

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

• Sairausvakuutuslaki (sairauspäivärahaetuudet)

• Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (kuntoutus psykoterapia, kuntoutusrahaetuudet)

• Kansaneläkelaki (kuntoutustuki = määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke)

• Laki vammaisetuuksista

• Toimeentulotukilaki

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisältö

• Avopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia

• Edistävän mielenterveys- ja ehkäisevän päihdetyön integroiminen kiinteämmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä)

• Alkoholin ja tupakan saatavuuden säätely osana päihdehaittojen ehkäisyä ja toiminta rahapelihaittojen ehkäisemiseksi

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus

• Päivystys

• Matalan kynnyksen palvelut

• Monipuolinen päihdehoito ja haittojen vähentäminen

• Psykiatrinen sairaalahoito aikuisille, nuorille ja lapsille

• Eri toimijoiden tuottamat mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen palvelut, kuten päivä- ja työtoiminnat, kuntouttavat yhteisöhoidot ja kuntouttava asuminen

• Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö

• Kotiin suuntautuva työ

• Ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki

• Kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki

• Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

• Asukkaiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja hoito

• Erityisryhmien päihde- ja mielenterveyspalvelut (esimerkiksi kotoutujat/maahanmuuttajat, syömishäiriöt, transsukupuoliset)

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

(MIELI - suunnitelma)

Suunnitelman tavoitteena oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin.

Painopistealueet:

• asiakkaan aseman vahvistaminen

• mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostaminen

• palvelujen toteuttaminen toimivana kokonaisuutena

• ohjauskeinojen kehittäminen

Suunnitelman katsottiin edesauttaneen myönteistä kehitystä erityisesti kokemusasiantuntijoiden ottamisessa mukaan toimintaan, psykiatrisen tahdosta riippumaton hoidon vähentymisessä, mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden sisällyttämisessä kuntastrategioihin sekä työkyvyn ja työhön paluun tukemisen vahvistumisessa.

Suunnitelmalla katsottiin olleen myös myönteinen vaikutus tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista (STM 2016)

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen raja- ja yhdyspinnat

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio ei toteudu tällä hetkellä saumattomasti. Yhteinen yhdyspinta täytyy rakentaa.

• Ehkäisevä päihdetyö- siirtyminen päihdepalveluihin ja tarvittaessa takaisin

• Asumiseen liittyvät palvelut

• LAPE- teemaryhmä

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, palveluketjut ja vastuut – ”siirtyminen” aikuispalveluihin

– Lastensuojelu ja sosiaali- ja perhetyö

• Kotiin vietävien palvelujen teemaryhmä

– Kotona asuvat ikäihmiset - kotihoito

– Omaishoitajien tukeminen

• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemaryhmä

– Oppilashuollon tukeminen, kuraattorit ja psykologit

• Työllisyydenhoito ja koulutuspalvelut

– Työttömien terveyspalvelut (työttömien terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit)

– Sosiaalisen osallisuuden palvelut

– Pitkäaikaistyöttömien tuki arjessa, osana työelämälähtöistä kuntouttavaa työtoimintaa

– Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, ohjaamot/nuortentalot

• Kotoutumispalvelut

• Kelan palvelut (terapia, eläke, toimeentulo, työkyvyttömyys)

• Matalan kynnyksen palvelut, järjestötyö

• Julkinen liikenne ja sen kehittäminen kunnissa


Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 80 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipistettä (pitäen sisällään myös asumispalvelut), joista on saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Suurin osa toimipisteistä sijaitsee Tampereen seudulla

Muissa kunnissa palvelut ovat usein terveyskeskusten ja sosiaalitoimistojen yhteydessä

(Lähde: Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä)


Nykyinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuotantotapa ja

palveluverkko

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytilan analyysi (1/3)

Terveydenhuoltolan mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut

Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja

kolmannen sektorin toimijat. Palveluja toteutetaan kolmella tasolla: kuntien

peruspalveluissa, kuntien erikoissairaanhoidossa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskuksissa mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarjolla

matalan kynnyksen neuvontapalveluina sekä avovastaanoton lääkärin, psykiatrisen

sairaanhoitajan ja psykologin palveluina. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa

avohoitopalvelut Sastamalan kaupungille ja kolmostien tilaajarenkaan kunnille (Ikaalinen,

Hämeenkyrö). Muilla kunnilla on omia erikoissairaanhoidon tasoisia palveluja, esim.

mielenterveystoimiston tuottamia tai keskitettyjä psykiatrian erityspalveluja. Pirkanmaan

sairaanhoitopiiri tuottaa psykiatriset sairaanhoitopalvelut kaikille kunnille sekä psykiatrian

avopalveluita neuro-, vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa.


Nykytilan analyysi (2/3)

Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä

lisäksi sairaalahoitoa annetaan Vammalan sairaalassa ja psykogeriatrista

hoitoa Hatanpään sairaalan Puistosairaalassa.

Pirkanmaalla oli v. 2015 aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 214 kpl,

mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0,43 sairaansijaa 1000 asukasta kohti.

Luku on kansallisten ja kansainvälistenkin suositusten mukainen. Samaan

aikaan kunnat ovat lisänneet avohoidon resursseja.


Nykytilan analyysi (3/3)

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut

Kunnat järjestävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta sosiaalipalvelut joko omana tuotantonaan tai ostopalveluna (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut ja kotiin suunnattavat palvelut sekä päihdepalvelut avotoiminta ja laitoskuntoutus). Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla sosiaalipäivystyksessä erityisesti lastensuojeluasioissa, palvelua ylläpidetään Tampereella. Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamies- ja selviämishoitoasematoiminnassa.

Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi Kelan ja TE- viranomaisten yhteispalveluita sosiaalipalveluiden yhteydessä.

Pirkanmaan mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on kuitenkin edelleen hajanainen. Sairaalakeskeisyys alueella on vähentynyt, mutta avopalveluiden resursoinnissa on kuntien välillä suuria eroja. Erityinen haaste Pirkanmaalla on paljon palveluja käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden saaminen tarpeellisten palveluiden piiriin hyvissä ajoin ennen ongelmien kasaantumista.


Nykytilassa toimivaa - mitä halutaan vahvistaa

Henkilökunnan osaaminen

• niin perustasolla – kuin

erikoissairaanhoidossa on osaamista ja

vahvaa ammattitaitoa

Paikalliset, toimivat hyvät hoitamisen

käytännöt

• mm. kotiin vietävät palvelut, Herää huoli

hanke, Stoppiryhmä, moniammatillisuus

Vaikuttavat hoitomenetelmät - sekä

ehkäisevän työn menetelmät käytössä

Matalan kynnyksen palvelut

• myös joustavuutta vastaanottoajoissa

Sote- integraatio

• osassa kuntia on tehty integraatiota jo pitkään

Kokemusasiantuntijuus

• kokemusasiantuntijuus monipuolisesti käytössä osassa kuntia

Kolmas sektori vahva toimija

• monipuolinen toimintakenttä

Kanta.fi-palvelu

• hyödyntäminen aloitettu kunnissa

Eri kokoisten kuntien osaamisen hyödyntäminen

• esim. hankintaosaaminen, monipuoliset palvelut


Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

Hoidon kokonaisuuden pirstaleisuus ja hoitoprosessin toimivuus • Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisessä vaihtelua

• Palvelut eivät muodosta aina toimivaa kokonaisuutta tai vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin

Hoidon sisältö ja laatu • Matalan kynnyksen hoitoa, ennaltaehkäiseviä palveluja

sekä päihteettömyyteen tukevia hoitoja tarjolla melko vähän

• Vaikuttavat hoitomenetelmät eivät ole käytössä kaikissa kunnissa yhtä laajamittaisesti

• Hoitaminen saattaa olla toisinaan hyvin sairaus- sekä lääkehoitokeskeistä

• Terapiapalveluita on saatavilla niukasti perustasolla

• Sairaalajaksot koetaan toisinaan liian lyhyiksi, myös sairaalasta kotiutumisprosessi vaihtelee kunnan mukaan

• Epätasainen kirjaamisen taso

Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen • Tiedot eivät liiku potilaan mukana

Resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen haasteet • Toisinaan henkilökunnalla osaamisen vajetta

• Osaamista ei saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, erikoissairaanhoito/perustaso

• Resurssit eivät kohdennu aina parhaalla mahdollisella

tavalla - Ovatko perustason resurssit kunnossa?

Kuntien eritasoinen palvelukenttä ja yhteistyö kuntien välillä • Palvelutarjonta vaihtelee kuntien välillä- isossa kunnassa

monipuolisemmat palvelut

• Yhteistyön vajetta kuntien välillä- lähinnä kunnat, joissa soten hoitavat yksityiset toimijat

Kolmannen sektorin laadun varmistamisen mahdollisuus sekä kolmannen sektorin monipuolinen toiminta kaikissa kunnissa • Asumispalveluissa kuntoutuminen jää osittain vajaaksi

• Kolmannen sektorin tarjonta epätasaista, samaa toimintaa ei ole tarjolla kaikissa kunnissa


Palvelunkäyttäjien kokemuksia - mikä nykypalveluissa

toimii?

Asiakkaita kuunnellaan ja osallistetaan yhä enemmän • Kokemusasiantuntijuus, potilaskeskeinen

ajattelu

Ammattitaitoinen, osaava henkilökunta • Luotettavuus, kohtaaminen, jatkuvuus

Monipuoliset, joustavat palvelut • Joustavat, monipuoliset palvelumuodot

päihde- sekä mielenterveyshoidossa kun hoitoon pääsee (esim. ryhmät, poliklinikkatoiminta, päivätoiminta jne.), matalan kynnyksen hoito, lähetteettömyys sekä kolmas sektori

Hoidon sisältö

• Kehittävä ote toiminnassa, hoidon sisältö

merkityksellistä asiakkaille (esim. vertaistuki,

yksinäisyyden torjuminen, yhteisöllisyys)

Maksuttomat palvelut

• Palvelut ovat saatavilla kaikille tulotasosta ja

varallisuudesta riippumatta

Palvelut ovat tarjolla lähellä

• Palveluihin on mahdollista päästä, koska ne

ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä.

.


Palvelunkäyttäjien kokemuksia -

mitä nykypalveluissa tulisi kehittää?

Tiedon saaminen • Potilailla ei ole tietoa mihin tulee hakeutua

hoitoon, hoitopoluista ei ole tietoa aina henkilökunnallakaan. Mistä saa apua, kun sitä tarvitsee?

Hoitoon tulisi päästä ajoissa

• Hoitoon pääseminen ajoissa vaikeaa, apu tulee liian myöhään, jonot ovat pitkät, psykiatrille vaikeaa päästä. Hoitoa ei saa, kun sitä tarvitsee.

• Edelleen potilailla kokemusta pompottelusta, jos olet sekä mielenterveys- että päihdeongelmainen. Potilaat kokevat toisinaan olevansa väliinputoajia. Palveluohjauksessa haasteita.

.

Hoidon sisältö ja jatkohoito

• Hoito on pirstaleista ja päällekkäistä, tieto ei aina kulje toimijoiden välillä. Perheet ja lähiverkosto mukaan vielä paremmin hoitoon. Hoidot ovat melko lyhyitä ja hoito saatetaan päättää potilaan näkökulmasta liian aikaisin.

• Jatkohoito koetaan toisinaan liian kevyeksi ja tukemattomaksi sekä mielenterveys- että päihdepuolella


Ennaltaehkäisevä päihdetyö • Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015)

oikeuttaa kunnat ja maakuntatason vastamaan ehkäisevän päihdetyön lakisääteisistä tehtävistä alueella ja kunnassa Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta

• Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelaaminen. Työ kattaa kaikki ikäryhmät

• Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa ( STM) on tavoitemittarit vuoteen 2025 sekä kuusi painopistettä:

1) EPT:n valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa

2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen sote politiikan ja yksilön valintojen tueksi

3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhain

4) Paikallista alkoholi-, tupakka. Ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä

5) Haittoja ehkäistään lähiyhteisöissä

6) Ammattilaisilla on riittäväsit ehkäisevän päihdetyön osaamista

• http://www.e-julkaisu.fi/thl/ept_toimintaohjelma/

23.2.2017 Irmeli Tamminen lssavi 18

• Alkoholihallinto maakunnassa, Ehkäiseväpäihdetyö maakunnassa ja kunnassa toimivat yhteistyössä alkoholin saatavuuden kysymyksissä

• Monialaisen maakunnan ja kunnan välisen viranomaisyhteistyön lisäksi sovittava yhteistyö alkoholilupahallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen kanssa

• Kuntien ja kuntalaisten osallisuutta päihdehaittojen ennalta ehkäisyssä lisättäneen lupakäytännöissä ( Alkoholilaki xx/xx 2017)

• Monialaisen työn johtaminen, ehkäisevä päihdetyö mukana maakunnallisten sekä kuntien hyte- sekä päihde-ja mielenterveysryhmien työssä

• EPT –yhdyshenkilöt/koordinaattorit riittävästi resursoituna maakunta- ja kuntatasolla monialaisen työn koordinoijina hyvinvointikertomus ja –suunnittelutyössä

http://www.e-julkaisu.fi/thl/ept_toimintaohjelma/




23.2.2017 [Tekijän nimi ja osasto] 19

Kela

Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön näkökulma

perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa

Pikkulapsiperheen palvelut: • Perhesuunnitteluneuvolantoiminta, äitiysneuvola,

lastenneuvola;

• Ennaltaehkäisevä työote ja perhetyöntekijän palvelut, sekä psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, Sosiaalipalveluiden perheneuvola/ pariterapia, lastensuojelullinen perhetyö

Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut: • Kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto:

• Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ja terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, psykologi. Palvelut myös 2. asteen koulutuksessa

Työikäisten ja nuorten aikuisten palvelut: • Aikuisneuvola,työttömien terveystarkistukset, omaishoitajien

terveystarkistukset, omalääkärin vastaanottotoiminta: ennaltaehkäisevä toimintamuoto, puheeksi ottaminen, motivoiva haastattelu, Audit jne.

Ikääntyneiden palvelut: • Vanhusten terveystarkistukset/ ennaltaehkäisevät

kotikäynnit kotihoidosta. Käynnit yhdessä kotisairaanhoitajan tai päihdepsyk sairaanhoitajan kanssa, vanhusten hoivapalvelut; päivätoiminta, ruokapalvelut

Erikoissairaanhoito joka ikäryhmässä

Liikuntapalvelut; • liikunnanohjaus/neuvonta: koko väestölle

Matalan kynnyksen palvelut omassa kunnassa: • mm. päihdesairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja,

ilman lähetekäytäntöä. Monimuotoinen työskentelytapa sekä jalkautuminen maakuntaan. sosiaalitoimen sosiaalityö esim. päihdekuntoutusohjaajan palvelut

Kolmannen sektorin tuottamat lähipalvelut: • päivätoiminta, työpajat ,kerhot esim. Omaiset

mielenterveyden tukena yhdistyksen koulutus ja vapaaehtoistoiminta

Kriisiryhmätoiminta: • traumaattisten tapahtumien jälkeinen toiminta ja

ohjaus

Internetpalvelu

Rikosuhripäivystys


Henkilöstönäkökulma

• Tuleviin muutoksiin liittyy paljon epävarmuutta

• Siirtyvän henkilöstön määritteleminen, palvelusuhteet, etuudet

• Tehtävänkuvien selkeyttäminen ja kelpoisuusvaatimukset

• Yhtenevä yhteistoimintamenetelmä Yt-neuvottelut

• Henkilöstöpolitiikka

• Palkkaharmonisaatio

• Muutosjohtaminen korostuu

• Viestinnän merkitys korostuu

Yhteiset asiat projektiryhmän Henkilöstöasiat teemaryhmän tehtävänä

23.2.2017 Terhi Virta 21

Sote- uudistuksen tuomat koulutustarpeet

• Peruskoulutukseen riittävästi aloituspaikkoja

• Moniammatillisen yhteistyön ja moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin koulutus ja työpajatyöskentely

• Moniammatillisen työn johtaminen

• Monipuoliset menetelmäkoulutukset kaikilla tasoilla

• Kanta työvälineenä

• Ennaltaehkäisevä ajattelutapa

• Rakenteellinen kirjaaminen (Kansakoulu)

• Kilpailutusosaaminen


Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelutarve ja sen ennakoitu

muutos

Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut (2014) Lähde: Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, nykytilan selvitys

(Lähde: THL:n ennakkoarviot 2016 23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 23

Mielenterveys Päihdehuolto Yksityinen

´

Pirkanmaa

Avohoito-

käynnit

yhteensä

Avohoito-

käyntejä

suhteessa

maan

keskiarvoon

Masennus-

lääkkeistä

Kela-

korvausta

saaneet

Avopalvelu-

jen

asiakkaat

(A-klinikka

ja muut)

Katkaisu-

hoito-

asemien

asiakkaat

Alkoholia

liikaa

käyttäviä

aikuis-

väestöstä

Psykiatri-

käynnit

145 000

75 %

44 000

3500

2300

30 %

18 000

Tulevaisuus mielenterveyspalveluissa Tulevaisuus päihdepalveluissa

• Peruspalvelujen vahvistaminen - helposti saavutettavat, matalan kynnykset palvelut, lähellä potilaita

• Mielenterveyttä edistävälle työlle varmistettava resurssit - edistävä työ on kustannustehokasta ja vaikuttavaa

• Saumattomat palveluketjut - hoidon jatkuvuus keskeistä

• Valinnanvapaus?

• Alkoholinkäyttö kääntynyt laskuun, huumeiden käyttö lisääntynyt

• Laajempi väestöpohja mahdollistaa paremmat palvelut • Toimivia päihdepalveluja tulee hyödyntää jatkossakin • Integraation vahvistaminen • Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen • Kilpailutettavien ja julkisella rahoituksella tuotettavien

palveluiden sekä arjen tukea antavien järjestöjen yhteistyö

Tulevaisuus Pirkanmaalla -

päihde ja mielenterveyspalvelujen tarve?

• Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen

• Kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden

väestö vähenee

• Kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen

mukaan

• Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa

keskimäärin

• Työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja

• Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin

koko maassa

(Lähde: Nykytilan selvitys Pirkanmaalla 2016)


Mielenterveysindeksi ikävakioitu

23.2.2017 Lähde: Sotkanet, ind 253 25

70 70,8 73,6 80,7

88,7 89,2 91,7 95,4

100 103,3 105

110,9 112,4 112,7 113,8 116,3 116,4 118,4 121,1 122 124 125,8 126 127

0

20

40

60

80

100

120

140 2013

J Ahonen, TAYS, TA5

Psykoosien esiintyvyysindeksi Pirkanmaalla 2015 (Kela)

Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituna psykoosien esiintymistä alueen väestössä suhteessa

koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100).

63,7 69,3 70,7 71,8 72,9 74,6 75,3

84,6 85,2 85,6 87,1 93,2 94,9 95 97,5 99 99,6 99,9 100,6 104,1 107 108,3 108,6

116,1

0

20

40

60

80

100

120

140

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä

23.2.2017 Lähde: Sotkanet ind 3218 27

0

1

2

3

4

5

6

2013

2014

2015

23.2.2017 lähde: Pirkanmaan työ- ja

elinkeinotoimisto 28

STM- ehdotukset mielenterveystyön kehittämisen

painopistealueiksi vuoteen 2020

• Asiakkaan aseman vahvistaminen- monipuoliset, saavutettavat palvelut,

sähköiset palvelut, kokemusasiantuntijuus pysyväksi käytännöksi, omaistyön vahvistaminen

• Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ- edistävä ja ehkäisevä päihdetyö, itsemurhien ehkäiseminen, Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät.

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen- palveluiden järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti, integraatio ja yhteisyö

• Ohjauskeinojen kehittäminen- tietopohjan kehittäminen (esim. ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja laadusta, tietoa päihteiden käytön yleisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyydestä ja kustannuksista sekä palvelujen kustannuksista, laadusta ja tuloksista, SOTE- muutoksessa huomioidaan mielenterveys- ja päihdetyön erityiskysymykset


Väliraportti perustuu työryhmän työskentelyyn sekä seuraaviin lähteisiin:

Marttunen M, KärkkäinenJ & Suvisaari J. 2016 Mileneterveyspalvelut, THL ennakkoarvio.

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.

Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla- Nykytilan kuvaus, kevät 2016.

Partanen A, Kuusaari K, Markkula J, Forssel M& Varis T. 2016. Päihdepalvelut, THL ennakkoarvio.

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.

Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä.

STM. 2016. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 . Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/1004164MIELENTERVEYS__JA_P_IHDESUUNNI1487308985.pdf?sequence=1

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.sotkanet.fi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017.Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016)


https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio. Luettu 21.12.2016


































http://www.sotkanet.fi/

Documents

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemaryhmän väliraportti¤ihde-ja... · mahdollisuus sekä kolmannen sektorin ... Alkoholilaki xx/xx 2017) • Monialaisen työn johtaminen,