Alkoholilupaviranomaisten eli sosiaali- ja ... · Voimassa oleva alkoholilaki yhdisti keski- ... tä ennen kunnilla oli mahdollisuus puuttua lupa-asioihin veto-oikeuttaan käyttämällä

HE 24/2001 vp

219073E

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilainmuuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi al-koholilakia. Ehdotuksen mukaan alkoholilu-pahallintoa kevennettäisiin siten, että alkoho-lijuomien anniskelualueen muutokset saatet-taisiin nykyisen lupamenettelyn piiristä val-tioneuvoston asetuksella säädettävällä tavallailmoituksenvaraisiksi. Ehdotuksen mukaananniskelulupiin voitaisiin asettaa valvonnankannalta tarpeellisia ehtoja. Alkoholilainmukainen muutoksenhakujärjestelmä ehdote-taan samalla muutettavaksi hallintovalitus-

lain mukaiseksi.Alkoholilupaviranomaisten eli sosiaali- ja

terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksensekä lääninhallitusten toimivaltajaosta ei eh-dotuksen mukaan enää säädettäisi lailla, vaanvaltioneuvoston asetuksella. Samalla osa tuo-tevalvontakeskuksen lupahallintotehtävistäsiirrettäisiin lääninhallituksille.

Laki on tarkoitettu pääosiltaan tulemaanvoimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

—————

HE 24/2001 vp2

PERUSTELUT

1. Nykyt i la

1.1. Suomen lainsäädäntö

Alkoholijuomiin liittyvä lupahallinto onSuomessa perinteisesti ollut keskitetty ja kat-tava. Alkoholipolitiikan peruslähtökohtanaon ollut pyrkimys estää alkoholista aiheutu-vat haitat erilaisin ennakollisin toimenpitein.Tärkeänä keinona on ollut alkoholijuomienkokonaiskulutuksen hillitseminen. Tällöinerityisesti tarjontaa on pyritty rajoittamaaneri tavoin. Aluksi tämä tapahtui kieltolailla(158/1922) ja kun se epäonnistui, alkoholi-juomien valmistus, tuonti, vienti, tukku-myynti sekä vähittäismyynti annettiin valtionomistaman yhtiön, nykyiseltä nimeltään AlkoOy:n yksinoikeudeksi. Lain mukaan yksityi-sille elinkeinonharjoittajille voitiin kuitenkinmyöntää lupa toimintaan kaikilla muilla alu-eilla paitsi vähittäismyynnissä.

Kieltolain kumoamisesta vuoteen 1995,jolloin nykyinen EU-sopeutettu alkoholilaki(1143/1994) tuli voimaan, alkoholiyhtiö hoitikaupallisten toimiensa lisäksi valtakunnassakeskitetysti myös alkoholijuomien lupahal-linnon. Osa luvista myönnettiin Helsinginpääkonttorista, jolloin laissa luvan myöntäjä-nä oli yhtiön hallintoneuvosto ja osa yhtiönalue- tai paikalliskonttoreista. Anniskelussatämä tarkoitti, että yhtiön paikallisorganisaa-tio myönsi niin sanotut keskiolutluvat. Luvattätä vahvempien juomien anniskeluun myön-si hallintoneuvosto. Keskiolutluvalla tarkoi-tettiin lupaa, joka oikeutti anniskelemaankorkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia etyylial-koholia sisältäviä oluita. Keskiolutlupia sää-teli erillinen laki, laki keskioluesta(462/1968) ja muita alkoholijuomia koskevialupa-asioita vuoden 1968 alkoholilaki(459/1968). Myöntämisehdotkin olivat erilai-set. Muut kuin keskiolutluvat edellyttivätmuun muassa sitä, että lupapolitiikassa sovel-lettiin niin sanottua tarveharkintaa.

Voimassa oleva alkoholilaki yhdisti keski-olutlain ja vuoden 1968 alkoholilain niin, ettäkaikkia alkoholijuomia koskevat nyt samatmateriaaliset säännökset. Sen sijaan uusi lakisäilytti viranomaisrakenteen periaatteet en-

nallaan: vahvempien alkoholijuomien luvatmyönnetään valtakunnallisesti keskitetysti(Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-keskus, jäljempänä tuotevalvontakeskus) jamiedot eli laajennetut keskiolutluvat (nytmukana ovat kaikki käymisteitse valmistetut,korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholiasisältävät juomat) myönnetään hajautetusti(lääninhallitukset). Tuotevalvontakeskuksensiirrettiin lisäksi ne Alkon toimihenkilöt, jot-ka olivat hoitaneet näitä kysymyksiä.

Anniskelua koskevat luvat ovat myös ny-kyisessä alkoholilaissa hyvin kattavat. Sää-dökset ovat lähes samat kuin vuoden 1968alkoholilaissa. Varsinaisessa anniskeluluvas-sa määritellään se alue, jossa anniskelu saatapahtua. Mikäli anniskelualuetta halutaanmuuttaa edes vähäiseltä osin, muutokseentarvitaan lupaviranomaisen suostumus elikäytännössä anniskelualueen muutoslupa (21§:n 3 momentti).

Alkoholipoliittisesti on pidetty tärkeänä, et-tä anniskeluajat samoin kuin vähittäismyyn-tiajat on määritelty lainsäädännössä. Alkoho-lijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen(1344/1994) 23 §:n mukaan normaali annis-keluaika on kello 09.00 – 01.30. Lupaviran-omainen voi myöntää luvan anniskelun jat-kamiseen aina 03.30 asti sen mukaan kuinsosiaali- ja terveysministeriön asianomaises-sa päätöksessä (761/1995) säädetään. Jatko-aikalupa on määräaikainen niin, että se onvoimassa korkeintaan 2 vuotta kerrallaan.Lupaviranomaisten välinen työnjako on se,että kumpikin viranomainen myöntää jatko-ajat niille ravintoloille, joille ne ovat myön-täneet luvat. Viranomaisten toimivaltaa voi-daan muuttaa asetuksella.

1.2. Lainsäädäntö Ruotsissa ja Norjassa

Yleistä

Pohjoismaista Suomella, Ruotsilla, Norjal-la ja Islannilla on lähes samanlainenalkoholijärjestelmä. Tässä kuvataan lyhyesti,millä tavoin meille läheisimmät maat Ruotsija Norja ovat järjestäneet alkoholihallintonsa.Sekä Ruotsissa että Norjassa anniskelulupa-

HE 24/2001 vp 3

järjestelmä on kattava samaan tapaan kuinSuomessakin, mutta hallinto on järjestettypaikallisesti. Keskushallintoviranomaisella eiole tehtäviä anniskeluhallinnossa. On huo-mattava, että alkoholihallinnon resurssit näis-sä maissa ovat moninkertaiset Suomeen ver-rattuna.

Ruotsi

Anniskeluluvista päättäminen on lähes ko-ko 1900-luvun kuulunut lääninhallituksille.Nykyisellä alkoholilailla (1994:1738) siirret-tiin nämä tehtävät kunnille vuonna 1996. Tä-tä ennen kunnilla oli mahdollisuus puuttualupa-asioihin veto-oikeuttaan käyttämällä.Kun alkoholilain muuttamista alettiin ETA-sopimuksen ja EU-jäsenyyden vuoksi val-mistella 1990-luvun alussa, katsottiin yksi-mielisesti, että kunnallinen veto-oikeus tulijoka tapauksessa kumota, koska sen katsot-tiin olevan Ihmisoikeuksien ja perusvapauk-sien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen(Sop S18/1990) eli Euroopan ihmisoikeusso-pimuksen 6 artiklan vastainen. Tämän jäl-keen pohdittiin laajalti sitä, millä tavoin kun-tien osallistuminen anniskeluhallintoon voi-taisiin taata. Tällöin päädyttiin siihen, ettäkoko lupahallinto siirrettiin kuntiin. Edus-kunnan sosiaalivaliokunta vaati kuitenkin, et-tä kunnallistamisesta tuli tehdä selvitys kah-den vuoden kuluessa voimaantulosta.

Uuden alkoholilain myötä perustettu kes-kuslupaviranomainen Alkoholinspektionenteki asiasta selvityksen vuonna 1998 (Alko-holinspektionen 1998:2). Selvityksessä todet-tiin, että kunnat ovat selviytyneet tehtävästähyvin. Tosin todettiin, että oli havaittavissamyös sellaista, että poliittisesti valitut kun-nalliset lautakunnat olivat päätöksissään ot-taneet huomioon muitakin kuin puhtaasti al-koholipoliittisia näkökohtia sekä että lupiaoli myönnetty aikaisempaa enemmän. Val-vonta oli parantunut. Alkoholilainsäädäntöäollaan parhaillaan uusimassa Ruotsissa. Asi-asta tehdyssä mietinnössä Bestämmelser omalkoholdrycker (SOU 2000:59) todetaan, ettäkuntien ammatillinen ja muu osaaminen sekäkuntien väliset yhteistyömuodot ovat edel-leen parantuneet.

Norja

Norjan erityispiirre on ollut, että paikallis-tasolla eli kunnilla on ollut ja on edelleensuuri itsemääräämisoikeus. Alkoholiasioissakuntien tehtävät ovat seuraavat: 1) myöntääluvat, 2) valvoa luvanhaltijoita, 3) harjoittaavalistustoimintaa ja 4) järjestää väärinkäyttä-jien hoito. Norjassa ei ole tapahtunut hallin-nonalojen uudelleenjärjestelyä esimerkiksiETA-sopimuksen johdosta, kuten Suomessaja Ruotsissa. Eräiden tutkimusten mukaan(Jan Andersen: Changes in municipal alcoholcontrol policies in Norway, Nordic Studieson Alcohol and Drugs 1999) keskeinen muu-tos viime aikoina on ollut kuntien lupapoli-tiikan samankaltaistuminen, jossa on otettutavoitteeksi elinkeinopolitiikan ja paikallisenelinkeinotoiminnan mahdollisuuksien tuke-minen. Tämä on Norjassa sikäli uutta, ettäsiellä raittiusliikkeen rooli kuntatasolla onperinteisesti ollut vahva.

2. Esityksen tavoit teet ja keskeisetehdotukset

2.1. Lupahallinnon keventäminen

Alkoholihallinto on perinteisesti painottu-nut elinkeinonharjoittajien ennakkovalvon-taan. Alkoholijuomiin liittyvän elinkeinonharjoittaminen, toiminnan eri muodot ja toi-minnassa tapahtuvat pienetkin muutoksetedellyttävät joko tuotevalvontakeskuksen tailääninhallituksen lupaa. Lupahakemusten kä-sittely kuluttaa viranomaisten voimavaroistasuurimman osan tilanteessa, jossa jälkival-vonnan tarve on kasvanut. Lupajärjestelmätyöllistää myös elinkeinonharjoittajia.

Lupamenettelyjen karsiminen on valtion-hallinnon kehittämisen yksi tavoite. Alkoho-lilupahallinnonkin keventäminen on tarkoitusaloittaa asteittain. Uudistus tulee kuitenkintoteuttaa niin, että alkoholijuomien tarjonta eilähivuosina kasvaisi hallitsemattomasti. Eri-tyisesti, kun alkoholijuomien hintataso laskeeyhteisömaiden välisen matkustajatuonnin va-pautuessa myös Suomessa, alkoholista aiheu-tuvien haittojen ennaltaehkäisystä tulee myösanniskelun yhteydessä edelleen voidahuolehtia tehokkaasti.

Toinen tärkeä kysymys on, mitä eri lupa-

HE 24/2001 vp4

hallintoviranomaiset tekevät. Nykyisin sekäkeskushallintoviranomainen tuotevalvonta-keskus että lääninhallitukset toimivat lupa-hallintoviranomaisina ja tekevät osittain sa-moja asioita. Tarkoitus on, että lääninhalli-tuksille siirrettäisiin lisää lupahallintotehtäviäja että tuotevalvontakeskukselle jäisivät netehtävät, jotka luontevasti kuuluvat keskusvi-rastolle.

Valtionhallinnon organisaatio on perintei-sesti ollut melko jäykkä siten, että ministeri-öiden ja virastojen tehtävät on säädetty ylei-sesti laeilla. Hallinnon joustavuuden lisäämi-nen on muuttanut tilannetta siten, että esi-merkiksi ministeriöiden toimialasta on vuo-desta 1995 lukien säädetty asetuksella.

Alkoholilaissa säädetään yksityiskohtaises-ti tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallitustenvälisestä toimivallan jaosta. Hallinnon kehit-täminen siirtämällä lupa-asioita keskushal-linnosta lähemmäksi kansalaisia edellyttää si-ten aina lain muuttamista. Toisaalta laissasäädetty kaksitasoinen toimivaltajako onosoittautunut joustamattomaksi tilanteessa,jossa hallinnon niukkoja voimavaroja tulisivoida käyttää tehokkaasti hyväksi. Siten esi-merkiksi tuotevalvontakeskuksen virkamie-hillä ei nykyisin ole valvontatoimivaltaa lää-ninhallitusten myöntämien lupien nojallatoimivissa anniskeluravintoloissa ja vähit-täismyyntipaikoissa.

Esityksessä ehdotetaan alkoholilakia muu-tettavaksi siten, että alkoholijuomien annis-kelua ja vähittäismyyntiä koskevissa sään-nöksissä ei enää määriteltäisi lupaviran-omaista, vaan toimivallasta säädettäisiin val-tioneuvoston asetuksella. Alkoholin tuote-valvonta, joka edellyttää teknistä asiantunte-musta, sen sijaan säilytettäisiin tuotevalvon-takeskuksella.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Alkoholilupaviranomaisten toimivaltajaos-ta säädettäisiin ehdotuksen mukaan alkoholi-juomista ja väkiviinasta annetussa asetukses-sa.

Tuotevalvontakeskus hyväksyy nykyisinvaltakunnallisesti alkoholiyhtiön myymälät,niin sanotut tilaviinimyymälät ja anniskelu-paikat enemmän kuin 4,7 tilavuusprosenttiasisältäville alkoholijuomille sekä myöntää

anniskeluluvat viimeksi mainituille juomille.Lääninhallitukset puolestaan myöntävät alu-eellaan vähittäismyynti- ja anniskeluluvat jahyväksyvät anniskelupaikat silloin, kun onkysymys enintään 4,7 tilavuusprosenttia al-koholia sisältävistä käymisteitse valmiste-tuista alkoholijuomista. Hyväksymisen tailuvan muuttaminen on kuulunut edellä mai-nitulla tavalla määräytyvälle lupaviranomai-selle.

Anniskelulupahallintoa ryhdyttäisiin ke-ventämään muuttamalla anniskelualueenmuuttaminen ilmoituksenvaraiseksi. Hallin-toa alettaisiin samalla siirtää keskushallinnol-ta lääninhallituksille muuttamalla alkoholi-juomista ja väkiviinasta annettua asetusta si-ten, että anniskelun jatkoajoista päättäminensiirretään kokonaan lääninhallitusten tehtä-väksi.

Muutoin kuin anniskelun jatkoajoista päät-tämisen osalta asetuksessa vahvistettaisiinvielä nykyinen toimivaltajako.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Viranomaissuoritteista peritään maksujavaltion maksuperustelain (150/1992) ja alko-holilain 55 §: n perusteella. Anniskelualueenmuutoslupaa koskevan hakemuksen käsitte-lystä peritään normaalitapauksessa 500markkaa (sosiaali- ja terveysministeriön pää-tös sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon-takeskuksen maksullisista suoritteista238/1998, liite 1, ja sisäasiainministeriönpäätös lääninhallituksen suoritteiden maksul-lisuudesta, maksuperusteista ja julkisoikeu-dellisista suoritteista perittävistä maksuista1441/1994). Anniskelualueiden muuttamises-ta perittävistä maksuista arvioidaan nykyisinkertyvän tuloja tuotevalvontakeskuksellenoin 450 000 markkaa ja lääninhallituksillenoin 150 000 markkaa. Lupamenettelynmuuttaminen ilmoitusmenettelyksi vähentääviranomaiskustannuksia ja vaikuttaa sitenmyös tuotevalvontakeskuksen ja lääninhalli-tusten maksukertymään. Valtion maksupe-rustelain mukaan ilmoituksen käsittelystäkinvoidaan periä maksu. Näissä tapauksissa il-moituksesta onkin aiheellista periä maksu,koska ne työllistävät viranomaisia. Ilmoituk-

HE 24/2001 vp 5

sia tehtäneen jonkin verran enemmän kuinlupahakemuksia. Anniskeluhallinnon koko-naistulokertymän on siten arvioitu säilyvänentisellä tasollaan.

Anniskelualueen muutoslupia tehdään vuo-sittain noin 1200 kappaletta, joista 300 lää-ninhallituksissa ja loput tuotevalvontakes-kuksessa. Luvan siirtyessä ilmoituksenvarai-seksi henkilöstöresursseja säästyy luvan kä-sittelystä. Arvion mukaan ilmoituksenvarai-suus vapauttaisi jonkin verran resursseja sekätuotevalvontakeskuksessa että lääninhallituk-sissa.

Anniskeluajan jatkamista koskevan lupa-hakemuksen käsittelymaksu on 1000 mark-kaa. Jatkoaikoja on myönnetty noin 1400 ra-vintolalle. Jatkoaikaluvista arvioidaan nykyi-sin kertyvän tuloja tuotevalvontakeskuksellenoin 1 400 000 markkaa vuodessa ja läänin-hallituksille noin 40 000 markkaa vuodessa.Uudistuksen myötä lääninhallitukset saisivatnämä maksut itselleen, mikä helpottaisi nii-den resurssikysymystä. Vaikean resurssiky-symyksen ratkaisemiseksi olisi tärkeää, ettämaksut tilitetään suoraan alkoholihallintoteh-tävien suorittamiseksi. Mikäli lääninhallituk-sille siirrettäisiin myöhemmin lisää tehtäviä

keskushallinnosta, voimavaroja voidaan lisä-tä suoritteiden maksullisuuden kautta.

3.2. Muut vaikutukset

Yleistä

Kuviossa 1 alkoholihallinnon uudistus onesitetty graafisesti. Kuvioista ilmenee, mitäseikkoja on otettava huomioon, kun pohdi-taan alkoholihallinnon muutosten vaikutuksiaeri tahoille. Muutoksen kohde eli alkoholiinliittyvä hallinto on sijoitettu sisimpään neli-öön. Muutosta ohjanneet ja edelleen ohjaavattekijät ovat seuraavan piirin sisällä. Alkoho-lihallinnon muutoksilla on vaikutuksensakaavion alaosassa määriteltyihin kokonai-suuksiin. Tässä yhteydessä on muistettava,että alkoholihallinnossa tapahtui suuri muu-tos nykyisen alkoholilain säätämisen yhtey-dessä, kun aiemmin Alkolla olleet hallinto-tehtävät siirrettiin osittain tuotevalvontakes-kukseen ja osittain lääninhallituksiin. Samal-la koko suomalaisen alkoholikentän dyna-miikka muuttui Alkon monopolien (tuonti,vienti, tukkumyynti ja valmistus) murtuessaSuomen liittyessä Euroopan unioniin.

6 HE 24/2001 vp

Ehdotettu muutos tarkoittaisi sitä, että hal-lintoa pyritään viemään mahdollisimman lä-helle kansalaista ja että byrokratiaa pyritäänkarsimaan, kuitenkin siten, että alkoholilainperusperiaatteita ei horjuteta. Tällöin vaiku-tuksia voidaan arvioida siltä kannalta, mitenhallinnonuudistuksen tavoitteet saavutetaan,miten tällä tavoin parannetaan oikeusturvaa,avoimuutta ja tasapuolisuutta sekä miten uu-distuksella saavutetaan lain 1 §:n tavoitteet,joiden mukaan alkoholista aiheutuvia yhteis-kunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä hait-toja tulisi ehkäistä ennakolta.

Vaikutus hallinnonuudistuksen yleisten peri-aatteiden kannalta

Monien hallinnon sektoreiden osalta kes-kushallinnon tehtävät on siirretty suoraankunnille. Näin tapahtui Ruotsissa myös an-niskeluhallinnossa. Alkoholilakia valmistel-lut alkoholilainsäädännön uudistamistyöryh-mä (STM:n työryhmämuistio 1993:21) eh-dotti, että hallintotehtävät olisi jaettu tuote-

valvontakeskuksen ja kuntien kesken. Kui-tenkin päädyttiin nykyiseen järjestelmään,jossa kunnat jäivät lähes kokonaan pois alko-holihallinnosta ja niiden tilalle tulivat läänin-hallitukset. Muun muassa Suomen Kuntaliit-to vastusti hallintotehtävien siirtämistä kun-nille. Kysymys oli resursseista, mutta myösvahvoista elinkeinopoliittisista intresseistä.Katsottiin, että elinkeinopoliittinen näkökoh-ta on kunnissa siksi vahva, että lupahallintoolisi syytä sijoittaa tässä mielessä neutraa-limpaan paikkaan.

Lääninhallitusten valitseminen lupahallin-non hoitajiksi on Suomessa osoittautunut on-nistuneeksi ratkaisuksi. Lääninhallituksetovat alkuhankaluuksien jälkeen osoittautu-neet vakaiksi ja keskushallinnon toiveisiinmahdollisuuksien mukaan vastaaviksi toimi-joiksi. Niiden toiminta on myös paljolti vas-tannut elinkeinonharjoittajien toiveita. Suurinnykyjärjestelmää kohtaan esitetty moite onollut valvonnan puutteelliset resurssit. Tämäkysymys ei liity siihen, missä hallintotehtävätovat, vaan toiminnan painotuksiin. Näyttäisi

EU

desentralisointi

alkoholipolitiikka fiskaaliset tavoitteet- työllisyystavoitteet- kuntien verotulot

säädeltävä kohde

ALKOHOLIHALLINNON UUDISTUS

Uudistuksen tavoitteet:- selkeät ohjaus- ja vastuusuhteet- riittävän asiantuntemuksen varmistaminen- alueellisen yhdenvertaisuuden varmistaminen- alue- ja paikallistason vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen

elin-keino-elämä

lupa-menettely/ilmoitus-menettely

ohjaus- ohjauksen eri

muodot- org. rak.ratkaisut

valvonta- tarkastukset- sanktiot

Kuvio 1

vaikutukseteri kansalais-ryhmienasemaan

sosiaalisetvaikutukset- alueellinenyhdenvertai-suus

vaikutukset yrityksiinorganisaatio-ja henkilöstö-vaikutukset

ympäristö-vaikutukset

- julkistaloudelliset vaikutukset- vaikutukset yrityksiin- vaikutukset kotitalouksiin

taloudellisetvaikutukset

HE 24/2001 vp 7

siltä, että hallinnonuudistusta on syytä jatkaasiten, että lääninhallituksille siirretään lisäätehtäviä. Tilanne Suomessa ei ole tällä het-kellä sellainen, että tehtävät olisivat luonte-vasti siirrettävissä kunnille. Kuntien asemaaalkoholihallinnossa tulee kuitenkin jatkuvastiselvittää. Esimerkiksi valtioneuvoston loka-kuussa 1999 hyväksymässä sosiaali- ja ter-veydenhuollon talous- ja toimintasuunnitel-massa 2000 – 2003 (STM:n julkaisuja1999:16) kuntien asema alkoholikysymystenhoitajana on eri tavoin vahvasti esillä myöshallinnollisesti.

Vaikutukset alkoholilain perusperiaatteidenkannalta

Kuten aiemmin on jo todettu, alkoholilaintarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaa-malla ehkäistä alkoholista aiheutuvia yhteis-kunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä hait-toja. Tässä yhteydessä tarkastellaan hallin-nonuudistuksen vaikutuksia anniskelulupienmääriin ja laatuun vuoden 1995 jälkeen. Pe-rinteisen alkoholipoliittisen näkemyksen mu-kaan alkoholijuomien kokonaiskulutuksenmäärä on yhteydessä alkoholijuomien kulu-tuksesta aiheutuviin haittoihin. Kokonaisku-lutuksen määrään vaikuttaa alkoholijuomiensaatavuus. Vaikka on selvää, että alkoholilainperiaatteiden toteutumista ei voida arvioidapelkkien vähittäismyynti- ja anniskelulupa-määrien perusteella, tällä seikalla on kuiten-kin suuntaa antava merkitys hallinnonuudis-tuksen vaikutuksia arvioitaessa.

Vuoden 1995 jälkeen lupien määrissä ei olelääneittäin tapahtunut kovinkaan suuria muu-toksia. Läänit eivät myöskään merkittävällätavalla poikkea toisistaan lupien määriä ver-tailtaessa. Läänien välillä näyttäisi olevanjonkin verran eroja luvansaannin sekä sank-tioinnin suhteen, mutta erot eivät ole suuria.Lupamäärien vaihtelua eri läänien kesken taikäytäntöjen erilaistumista ei ole tapahtunut.Anniskelupaikkojen laatuun ovat vaikutta-neet materiaaliset säännösmuutokset sekä nii-tä koskeva oikeuskäytäntö, ei niinkään hal-linnonuudistus.

Vaikutukset elinkeinonharjoittajiin

Elinkeinon kannalta tärkeää on, että lupa-

hallinto toimii selkeästi ja nopeasti ja että oi-keusturvajärjestelmä on kunnossa. Vuoden1968 alkoholilaissa ”alkoholipoliittinen” nä-kökulma oli näitä vahvempi, mikä ilmeni toi-saalta lain vahvana painotuksena tarveharkin-taan sekä toisaalta siinä, että Alkon päätök-sistä sai valittaa vain laillisuusperustein. Oi-keusturvajärjestelmän kannalta vaikeastimääriteltävä alkoholipoliittinen päätöksente-ko jätettiin näissä asioissa kokonaan Alkolle.Esimerkiksi jos anniskelulupaa haki kolmetasavahvaa hakijaa, Alkon hallintoneuvostosaattoi vuoden 1968 alkoholilain 40 §:n 2momentin 1 kohtaan vedoten valita joukostayhden hakijan, jolle lupa myönnettiin, ja il-moittaa kahdelle muulle, että hallintoneuvos-to oli katsonut, että ainoastaan yksi lupa olitarpeellinen.

Nykyisessä alkoholilaissa ja sen mukaises-sa oikeuskäytännössä elinkeinopoliittinennäkökulma on tullut vahvemmin esiin. Tässävoidaan viitata esimerkiksi korkeimman hal-linto-oikeuden päätöksiin taltio nrot 1568 ja1569/1997:”Alkoholilakia ja erityisesti senanniskelulupaa koskevia säännöksiä sovellet-taessa on noudatettava niin sanottua perusoi-keusmyönteistä tulkintaperiaatetta siten, ettäelinkeinon ja yrittämisen vapautta rajoitetaanmahdollisimman vähän ja vain alkoholilain 1§:ssä säädetyssä tarkoituksessa”. Lääninhalli-tusten legalistinen perinne on tässä tilantees-sa antanut niiden toiminnalle selkeän pohjan.Koska lääninhallitukset toimivat tiiviissä yh-teistyössä keskenään, myöskään eriytymistäkäytännön päätöksenteossa ei ole tapahtunut.Tämä on ollut alun perin elinkeinon suurinpelko: erilainen lupa- ja sanktiopolitiikka erilääneissä. Elinkeinonharjoittajien kannaltatärkeää on myös se, että asiointi tapahtuu lä-hellä ja asiat käsitellään nopeasti.

Ravintolaelinkeinon suurin kritiikinkohdeon ollut valvonnan puute. Tämä ei kuiten-kaan, kuten jo aiemmin on todettu, johdu sii-tä, että lupa-asiat on siirretty lääninhallituk-sille, vaan toiminnan painotuksista.

4. Asian valmiste lu

Esitys on valmisteltu virkatyönä. Esityk-sessä ehdotetut hallinnon keventäminen japäätösvallan siirtäminen keskushallinnostaalaspäin perustuvat valtioneuvoston 16 päi-

HE 24/2001 vp8

vänä huhtikuuta 1998 antamaan periaatepää-tökseen ”Hallintopolitiikan suuntalinjat”.Valmistelua varten sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus eli Stakes tekisosiaali- ja terveysministeriön toimeksian-nosta tutkimuksen ”Alkoholihallinnon muu-tos vuonna 1995 ja sen vaikutusten arviointi”(STM selvityksiä 2000:6 ). Tuotevalvonta-keskuksessa valmisteltu raportti alkoholihal-linnon kehittämisestä (STTV:n julkaisuja

1998:2) sekä sen pohjalta keväällä 1999 tehtytuotevalvontakeskuksen esitys lainsäädännönkehittämiseksi ovat vaikuttaneet merkittäväs-ti valmisteluun.

Esityksestä on pyydetty lausunnot sisäasi-ainministeriöltä, Sosiaali- ja terveydenhuol-lon tuotevalvontakeskukselta, lääninhallituk-silta, Suomen Kuntaliitolta, Suomen Hotelli-ja ravintolaliitto ry:ltä ja Hotelli- ja ravinto-lahenkilökunnan Liitto HRHL ry:ltä.

HE 24/2001 vp 9

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1.1. Anniskelulupa

21 §:n 3momentti: Alkoholilain 21 §:ssäsäädetään anniskeluluvan myöntämisestä se-kä anniskelupaikan ja anniskelualueen hy-väksymisestä. Pykälän 3 momentin viimeisenlauseen mukaan anniskelualuetta voidaanmuuttaa vain anniskeluluvan myöntävän vi-ranomaisen suostumuksella.

Aikaisemmin hyväksytyn anniskelualueenmuutos voi olla pysyvä tai se voi koskea vainyhtä tai useampaa tilaisuutta. Muutos voikoskea pientä lisäaluetta entisen anniskelu-alueen yhteyteen tai se voi moninkertaistaaanniskelupaikan entisen anniskelualueen jaasiakaspaikkamäärän. Anniskelualueen muu-tos voi sijaita rakennuksen sisätiloissa, ulospystytetyssä tilapäisessä rakennelmassa taikokonaan ulkona. Lupia anniskelualueenmuuttamiseen on myönnetty vuosittain noin1 200 (tuotevalvontakeskus noin 900 ja lää-ninhallitukset noin 300). Suuri osa muutos-hakemuksista hyväksytään joko sellaisinaantai pienin muutoksin.

Anniskeluluvanhaltijan velvoitteet muunmuassa järjestyksenpidon, päihtyneiden oles-kelun ja alkoholijuomien poisviennin val-vonnan suhteen ovat alkoholilaissa selvät.Luvanhaltija vastaa kaikissa tilanteissa siitä,että lakia ei rikota. Tässä valossa anniskelu-alueen muutosten luvanvaraisuudesta voi-daan siirtyä ilmoituksenvaraisuuteen, jokapainottaa aikaisempaa enemmän elinkeinon-harjoittajan omaa vastuuta. Ehdotuksen mu-kaan anniskelualueen muuttamisen luvanva-raisuus poistettaisiin säätämällä alkoholilain21 §:n 3 momentin nojalla valtioneuvostonasetuksella ilmoitusmenettely, jota noudat-tamalla muutokset voitaisiin ottaa käyttöön,ellei lupaviranomainen erikseen kiellä suun-niteltua muutosta.

Asetuksessa säädettäisiin ilmoitusmenette-lystä, jossa määriteltäisiin, minkälaisia muu-toksia ei voida tehdä pelkällä ilmoitusmenet-telyllä ja kuinka kauan ennen muutetun an-niskelualueen käyttöönottoa ilmoitus olisitehtävä. Ilmoitus riittäisi muutoksen käyttöön

ottamiseen, jos muutos täyttää ne edellytyk-set, jotka koskevat anniskelualueen asianmu-kaisuutta ja valvontaa. Mikäli muutos ei olisihyväksyttävissä, lupaviranomainen voisi ase-tuksen mukaan kieltää muutoksen käyttöön-ottamisen. Tarkoitus on, että se viranomai-nen, tuotevalvontakeskus tai lääninhallitus,joka on myöntänyt itse perusluvan, ottaisivastaan ehdotetun anniskelualueen muutos-ilmoituksen ja päättäisi, miten asiassa mene-tellään.

21 §:n 4 momentti: Lain 21 §:n 4 momen-tin mukaisesti lupaviranomainen voi jättääanniskeluluvan myöntämättä tai rajoittaa an-niskeluaikaa, anniskelualuetta, anniskeltavienalkoholijuomien lajeja tai asiakaspaikkojenlukumäärää alkoholilain tarkoituksen saavut-tamiseksi. Lain 22 §:n 1 momentin mukaanviranomainen voi peruuttaa myönnetyn luvantai asettaa edellä mainittuja rajoituksia lu-vanhaltijan rikkomuksen seurauksena. Mo-lemmissa tilanteissa on kysymys siitä, ettälaissa asetetaan luvanhaltijalle ja anniskelu-paikalle vaatimuksia, joiden täyttäminen voiedellyttää toiminnasta pidättymistä tai toi-minnan rajoittamista.

Alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäise-minen voi kuitenkin edellyttää lupahakemuk-sen hylkäämisen tai luvan peruuttamisentaikka rajoittamisen sijasta pikemminkin tiet-tyjen ehtojen täyttämistä. Laki ei sisällä tätäkoskevaa mainintaa, joka ehdotetaan lisättä-väksi 21 §:n 4 momenttiin ja 22 §:n 1 mo-menttiin. Lupahakemuksen käsittelyn yhtey-dessä ja olemassa olevan luvanhaltijan rik-komuksen tapahtuessa lupaviranomainenvoisi ehdotuksen mukaan asettaa valvonnankannalta tarpeellisia ehtoja. Siten esimerkiksijärjestyshäiriöiden kannalta riskialttiiseen ra-vintolaan voitaisiin yöaikaan määrätä järjes-tysmies vaihtoehtona sille, että anniskeluai-kaa rajoitettaisiin.

1.2. Lupaviranomaisten toimivaltajako

Lupaviranomaisten toimivaltaa sääntelevätmuutokset koskevat 13 –15 §:ää sekä 21 ja22 §:ää, joissa ehdotuksen mukaan ei enäämainittaisi tuotevalvontakeskusta tai läänin-

HE 24/2001 vp10

hallitusta erikseen vaan viitattaisiin lupavi-ranomaiseen. Lain 19 ja 26 §:ssä säädettäi-siin lisäksi lupaviranomaisia koskevasta ase-tuksenantovaltuudesta ja 41, 42 ja 44 §:ssälueteltaisiin vielä viranomaisten tehtävät jamainittaisiin alkoholijuomien vähittäismyyn-nin ja anniskelun sekä mainonnan ja myyn-ninedistämisen suhteen toimivallasta säädet-tävän valtioneuvoston asetuksella.

Tuotevalvontakeskus ohjaa voimassa ole-van 41 §:n 2 momentin nojalla lääninhalli-tuksia valvonnan toteuttamisessa. Tuoteval-vontakeskuksesta on hallinnon kehittämisenyhteydessä tarkoitus tulla entistä enemmänministeriön alaisuudessa toimiva keskushal-lintoviranomainen, joka ohjaa alkoholi-, tu-pakka- ja kemikaalilain valvontaa alue- japaikallistasolla. Lakiehdotuksen 41 §:ssä tuo-tevalvontakeskuksen ohjaustehtävä ulotettai-siin alkoholijuomien vähittäismyynnin ja an-niskelun valvonnan lisäksi selvyyden vuoksimyös lupahallintoon. Tuotevalvontakeskuson ohjannut alkoholijuomien anniskelun jamainonnan valvontaa koulutuksella, yleisoh-jein ja tiedottein. Tämä menettely tulisi mah-dolliseksi siten myös lupa-asioissa.

4.1. Alkoholijuomien kotivalmistukseenkäytettävien aineiden valvonta

Alkoholilain 4 §:ssä ja alkoholijuomista javäkiviinasta annetun asetuksen 5 §:ssä onsäädetty alkoholijuomien kotivalmistuksestaja valmistuksessa käytettävistä valmistusai-neista. Käyttämällä muita kuin hyväksyttyjäaineita syyllistyy luvattomaan valmistukseen.Vuoden 1968 alkoholilain 91 §:n 2 momentinmukaan tällaisten kotivalmistuksessa kiellet-tyjen aineiden maahantuonti, valmistus jamyynti on rangaistavaa siinä tarkoituksessa,että niitä käytettäisiin alkoholijuomien luvat-tomaan valmistukseen. Alkoholilaissa ei olesäädetty näiden tuotteiden valvonnasta.

Laillisten valmistusaineiden maahantuojatja myyjät ovat kääntyneet tuotevalvontakes-kuksen puoleen havaittuaan rikkomuksia.Tuotevalvontakeskus on ilmoittanut asiastapoliisille ja pyrkinyt selvittämään aineidenhyväksyttävyyden kotivalmistukseen, vaikkavalvontatehtävää ei ole laissa sille säädetty.

Tilanteen selkeyttämiseksi ehdotetaan, ettäkyseinen valvonta säädettäisiin alkoholilain

41 §:ssä tuotevalvontakeskuksen tehtäväksi.

1.3. Sanktiointi koskemaan elinkeinotoi-mintaa

Alkoholilain 15 ja 22 §:n mukaiset seu-raamukset mahdollisista rikkomuksista kos-kevat tapauksia, jossa ”myyntipaikassa” (15§) tai ”anniskelupaikassa” (22 §) on rikottulakia tai määräyksiä. Jotta näissä kysymyk-sissä voitaisiin käyttää kokonaisharkintaa,olisi tarkoituksenmukaista, että seuraamustulisi sellaisissa tapauksissa, joissa rikkomuson tapahtunut elinkeinotoiminnassa. Näinesimerkiksi mahdolliset mainontasäännöstenrikkomiset, tietyt jatkuvat laiminlyönnit vaa-dittujen ilmoitusten tekemisessä tai jopaharmaan talouden asiat kuuluisivat selkeäm-min seuraamusjärjestelmän piiriin.

1.4. Muutoksenhaku hallintolainkäyttö-lain mukaiseksi

51 §. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 7§:n 2 momentin mukaan valtioneuvostonalaisen viranomaisen päätöksestä saa valittaahallinto-oikeuteen. Eduskunta antoi hallinto-lainkäyttölain hyväksymisen yhteydessä lau-suman, jossa edellytetään, että hallinnonalattarkistavat säädöksiin sisältyvät valitusme-nettelysäännökset ja että ne yhdenmukaiste-taan uuden lain kanssa. Alkoholilaissa onvielä voimassa säännös (51 §:n 1 momentti),jonka mukaan viranomaisen (tuotevalvonta-keskus tai lääninhallitus) päätöksistä valite-taan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Nyt ehdotetaan, että alkoholilain mukainenvalitustie säädetään yleisen linjan mukaisestikaksiportaiseksi.

Lisäksi ehdotetaan, että myös valtakunnal-lisella alkoholiviranomaisella, tuotevalvonta-keskuksella, olisi oikeus aina valittaa hallin-to-oikeuden muutoksenhaun johdosta teke-mistä päätöksistä ja lääninhallituksella, alu-eellisena alkoholiviranomaisena, olisi tämäoikeus siinä tapauksessa, että valitusasiassaolisi kysymys sen tekemästä päätöksestä.Hallintolainkäyttölain 6 §:n 2 momentin mu-kaan viranomaisella on valitusoikeus, joslaissa niin säädetään tai jos valitusoikeus onviranomaisen valvottavana olevan julkisenedun vuoksi tarpeen. Tuotevalvontakeskus

HE 24/2001 vp 11

toimii alkoholilain toimeenpanoa ohjaavanakeskushallintoviranomaisena, jonka tehtävä-nä on huolehtia muun muassa alkoholilainyhtenäisestä soveltamisesta lääninhallituk-sessa.

Alueelliset hallinto-oikeudet toimivat toi-sistaan riippumatta ja viranomaisen valitus-oikeudella voidaan varmistaa, että ennakko-ratkaisut voidaan tarvittaessa saattaa kor-keimman hallinto-oikeuden ratkaistaviksi.Jos valitusoikeus olisi vain asianosaisilla,korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksitulisi ennakkotapauksia vain elinkeinonhar-joittajien aloitteesta. Viranomaisen valitusoi-keudella korostetaan myös sitä, että alkoholi-lain soveltamisessa on luvanhaltijoiden elin-keinoharjoittamisen ohella kysymys myösjulkisen vallan velvollisuudesta edistää väes-tön terveyttä perustuslain 19 §:n 3 momentis-sa tarkoitetulla tavalla.

2. Tarkemmat säännökset

Tarkoitus on samalla tehdä alkoholijuomis-ta ja väkiviinasta annettuun asetukseen useitamerkittäviä muutoksia. Viranomaisten toimi-valtajako vahvistettaisiin asetuksessa, minkälisäksi asetusmuutoksella eräs tärkeä toimin-takokonaisuus eli päättäminen anniskelunjatkoaikaluvista siirrettäisiin lääninhallituk-

sille.Jatkoaikaluvat on sellainen kokonaisuus,

joka voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa siir-tää kokonaan lääninhallitusten tehtäväksi.Lääninhallitukset tuntevat tilanteen hyvinalueellaan ja voivat täten parhaiten arvioidajatkoaikojen tarpeen. Koska ne lisäksi nyt joantavat lausunnon tuotevalvontakeskuksellejatkoaikaluvista, ei tämä lisäisi kovasti lää-ninhallitusten työmäärääkään. Hallinnonuu-distuksen vaikeus on ollut lääninhallitustenresurssipula. Muutoksen myötä lääninhalli-tuksille siirtyisi arvion mukaan lupa- ja val-vontamaksuja noin 1,2 miljoonaa markkaavuosittain. Nämä uudet resurssit tulisi ohjataalkoholihallintototehtävien hoitamiseen. Teh-tävien laajempi siirtäminen vaatisi lääninhal-lituksiin selvästi lisää resursseja.

3. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-vänä tammikuuta 2002, kuitenkin siten, että51 §:n muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan1 päivänä toukokuuta 2001.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-tus:

HE 24/2001 vp12

Lakiehdotus

Laki

alkoholilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/1994) 13 §:n 2 momentti,

sekä 14, 15, 19, 21, 22, 26, 41, 42 , 44 ja 51 §,sellaisina kuin niistä ovat 15, 22 ja 42 § osaksi laissa 486/1997 ja 44 § osaksi laeissa

210/1998 ja 1/1999, seuraavasti:

13 §

Alkoholiyhtiön vähittäismyynti

— — — — — — — — — — — — — —Alkoholiyhtiö saa harjoittaa 1 momentissa

tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäis-myyntiä vain lupaviranomaisen hyväksymäs-sä alkoholijuomamyymälässä, joka on sijain-niltaan asianmukainen ja jossa valvonta voi-daan tehokkaasti järjestää.

— — — — — — — — — — — — — —

14 §

Vähittäismyyntilupa

Käymisteitse valmistetun enintään 4,7 tila-vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän al-koholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholi-yhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviran-omainen on myöntänyt tätä koskevan vähit-täismyyntiluvan.

Käymisteitse valmistetun enintään 13 tila-vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän al-koholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholi-yhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriönmääräämin ehdoin lupaviranomaisen luvallaharjoittaa se, jolle on myönnetty lupa kysei-sen tuotteen valmistamiseen.

Alkoholijuoman vähittäismyyntilupa voi-daan myöntää sille, jolla harkitaan olevan tä-hän toimintaan tarvittavat edellytykset javaadittava luotettavuus.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vähit-täismyyntiä saa harjoittaa vain lupaviran-omaisen hyväksymässä myyntipaikassa, jokapaikan sijainnin ja myyntitilojen sekä toi-minnan osalta on asianmukainen ja jossamyynti on järjestetty niin, että tehokas val-vonta on mahdollinen.

15 §

Seuraamukset rikkomuksista

Lupaviranomainen voi antaa 14 §:n 1 ja 2momentissa tarkoitetun vähittäismyyntiluvanhaltijalle huomautuksen tai kirjallisen varoi-tuksen taikka supistaa myyntiaikoja tai kor-vauksetta peruuttaa myyntiluvan joko määrä-ajaksi tai pysyvästi, jos:

1) elinkeinotoiminnassa on rikottu tätä la-kia tai sen nojalla annettuja säännöksiä jamääräyksiä;

2) luvan saajan katsotaan menettäneen lu-van saamisen edellytykset tai luotettavuuten-sa; tai

3) myyntipaikassa on ilmennyt järjestys-häiriöitä tai muita väärinkäytöksiä.

HE 24/2001 vp 13

Lupaviranomainen voi antaa alkoholiyh-tiölle huomautuksen, kirjallisen varoituksentai korvauksetta kieltää myynnin alkoholi-juomamyymälässä joko määräajaksi tai py-syvästi, jos myymälässä:

1) on rikottu tätä lakia tai sen nojalla annet-tuja säännöksiä ja määräyksiä; tai

2) on ilmennyt järjestyshäiriöitä tai muitaväärinkäytöksiä.

Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitämi-nen alkoholijuomamyymälässä tai 14 §:n 4momentissa tarkoitetussa myyntipaikassaniin vaatii, keskeyttää myynnin siellä tilapäi-sesti, enintään vuorokauden ajaksi. Keskeyt-tämisestä on viipymättä ilmoitettava lupavi-ranomaiselle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 16§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien myynnin määräajaksi,enintään kuudeksi kuukaudeksi.

19 §

Vähittäismyyntiä koskevat tarkemmat sään-nökset

Alkoholijuomien vähittäismyynnin lupavi-ranomaisista, vähittäismyyntiajoista, vähit-täismyynnissä hyväksyttävistä maksutavoistaja vähittäismyyntihenkilökunnan ikärajoistasäädetään valtioneuvoston asetuksella.

21 §

Anniskelulupa

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaase, jolle lupaviranomainen on myöntänyt an-niskeluluvan.

Anniskelulupa voidaan myöntää toistaisek-si tai tilapäisesti sille, jolla harkitaan olevantähän toimintaan tarvittavat edellytykset javaadittava luotettavuus. Tilapäinen anniske-lulupa voidaan myöntää vain erityisistä syistäsen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksellasäädetään.

Anniskelua saa harjoittaa vain lupaviran-omaisen hyväksymässä anniskelupaikassa,

joka paikan sijainnin ja anniskelutilojen sekätoiminnan osalta on asianmukainen. Annis-kella saa ainoastaan lupaviranomaisen hy-väksymällä anniskelualueella, jossa valvontavoidaan tehokkaasti järjestää. Hyväksyttyäanniskelualuetta voidaan muuttaa ilmoituk-sen perusteella sen mukaan kuin valtioneu-voston asetuksella säädetään.

Lupaviranomainen voi jättää anniskelulu-van myöntämättä, rajoittaa anniskeluaikaa,anniskelualuetta tai anniskeltavien alkoholi-juomien lajeja tai asiakaspaikkojen lukumää-rää taikka asettaa anniskelun valvonnan kan-nalta tarpeellisia ehtoja , jos se katsotaan tar-peelliseksi tämän lain tarkoituksen saavutta-miseksi.

22 §


Lupaviranomainen voi antaa luvanhaltijallehuomautuksen, kirjallisen varoituksen, aset-taa anniskelun valvonnan kannalta tarpeelli-sia ehtoja tai korvauksetta rajoittaa myöntä-määnsä lupaa supistamalla anniskeluaikaa,anniskelualuetta tai anniskeltavien alkoholi-juomien lajeja taikka korvauksetta peruuttaamyöntämänsä luvan joko määräajaksi tai py-syvästi, jos:


2) luvan saajan katsotaan menettäneen lu-van saamisen edellytykset tai luotettavuuten-sa; tai

3) anniskelupaikassa on ilmennyt järjes-tyshäiriöitä tai muita väärinkäytöksiä.

Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitämi-nen anniskelupaikassa niin vaatii, keskeyttääanniskelun siellä tilapäisesti, enintään vuoro-kauden ajaksi. Keskeyttämisestä on viipy-mättä ilmoitettava lupaviranomaiselle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 24§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien anniskelun määräajak-si, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

HE 24/2001 vp14

26 §

Anniskelua koskevat tarkemmat säännökset

Anniskelun lupaviranomaisista, anniskelu-ajoista, anniskelumääristä, maksutavoista jalaskunantovelvollisuudesta anniskelussa, an-niskeluhenkilökunnan ikärajoista sekä alko-holijuomavaraston luovuttamisesta liikkeentoiminnan loppuessa tai sen siirtyessä toiselleomistajalle säädetään valtioneuvoston ase-tuksella.

41 §

Tuotevalvontakeskuksen toimivalta

Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja an-niskelun lupahallinto ja valvonta, alkoholi-juomien mainonnan ja myynninedistämisenvalvonta sekä niiden ohjaus kuuluvat sosiaa-li- ja terveysministeriön alaisena tuoteval-vontakeskukselle sen mukaan kuin valtio-neuvoston asetuksella säädetään.

Lisäksi tuotevalvontakeskus valvoo:1) alkoholipitoisten aineiden valmistusta,

maahantuontia ja maastavientiä;2) alkoholijuomien tukkumyyntiä;3). alkoholijuomien myyntiä ja muuta luo-

vutusta verottamattomien alkoholijuomienvarastoista;

4) väkiviinan myyntiä ja alkoholijuomienerityismyyntiä sekä näiden käyttölupiin pe-rustuvaa käyttöä;

5) alkoholijuoman ja väkiviinan luvatto-maan valmistukseen soveliaiden kojeiden tainiiden osien maahantuontia, valmistusta jamyyntiä;

6) alkoholijuoman kotivalmistukseen tar-koitettujen aineiden, tuotteiden ja valmistei-den maahantuontia, valmistusta ja myyntiä;ja

7) Suomen ja ulkomaiden välillä liiken-teessä kulkevien liikennevälineiden alkoholi-juomien myyntiä.

42 §

Lääninhallituksen toimivalta

Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja an-

niskelun lupahallinto ja valvonta sekä alko-holijuomien mainonnan ja myynninedistämi-sen valvonta kuuluvat alueellaan lääninhalli-tukselle sen mukaan kuin valtioneuvostonasetuksella säädetään.

Lääninhallitus valvoo myös alueellaan vä-hintään 1,2 ja enintään 2,8 tilavuusprosenttiaetyylialkoholia sisältävien juomien vähit-täismyyntiä ja anniskelua.

44 §

Tarkastus-, tiedonsaantioikeus ja rekisterin-pito-oikeus

Tuotevalvontakeskuksella ja lääninhalli-tuksella on tämän lain ja sen nojalla annettu-jen säännösten ja määräysten valvontaa var-ten oikeus:

1) päästä tarkastamaan luvanhaltijan tilojaja toimintaa, alkoholipitoisen aineen kulje-tuksia sekä valvonnassa tarvittavia asiakirjo-ja;

2) ottaa ja saada korvauksetta valvontaavarten tarvittavat näytteet; ja

3) saada valvonnan kannalta tarpeellisetilmoitukset, tiedot ja asiakirjat.

Tuotevalvontakeskus ja lääninhallituksetpitävät tässä laissa tarkoitettujen lupa-asioiden käsittelyä ja valvontaa sekä alkoho-litilastointia varten alkoholielinkeinorekiste-riä elinkeinonharjoittajista, joille on myön-netty tässä laissa tarkoitettu lupa tai jotkaovat hakeneet tällaista lupaa. Vastuullisenarekisterinpitäjänä toimii tuotevalvontakeskus.

Rekisteröitäviä tietoja ovat:1) nimi ja toiminimi sekä henkilö- tai liike-

ja yhteisötunnus sekä osoite, puhelinnumeroja muut osoitetiedot;

2) 1 kohdassa mainitut tiedot yhteisön hal-lituksen jäsenistä, toimitusjohtajasta sekähuomattavista osakkeenomistajista, vas-tuunalaisista ja äänettömistä yhtiömiehistäsekä näiden sijoittamista panoksista;

3) poliisitutkintaa, esitutkintaa, syytehar-kintaa ja syytettä sekä rikostuomiota ja ri-kosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevat tie-dot elinkeinonharjoittajista ja 2 kohdassamainituista henkilöistä;

4) tieto rekisteröitymisestä arvonlisävero-velvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja

HE 24/2001 vp 15

muihin verohallinnon rekistereihin sekä tietoerääntyneistä veroveloista;

5) tiedot ulosoton kohteena olevista vel-voitteista;

6) tiedot yrityssaneerauksista ja konkurs-seista sekä muista erääntynyttä velkaa kos-kevista tuomioistuimen päätöksistä;

7) tiedot valvottavan yksityishenkilön vel-kajärjestelyistä;

8) tiedot tämän lain nojalla myönnetyn lu-van perusteella tapahtuvasta toiminnasta sekätämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-ten, määräysten ja kieltojen rikkomisesta jatällaisen rikkomuksen seuraamuksesta sekätiedot valvontaviranomaisten suorittamistatarkastuksista ja näiden tuloksista; sekä

9) muut lupa-asioiden käsittelyä, valvontaaja tilastointia varten tarpeelliset tiedot, jotkaeivät sisällä henkilötietolain (523/1999) 11§:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun valvonnankohdetta koskevien tietojen tarkastusoikeu-desta ja virheen oikaisusta on voimassa, mitähenkilötietolaissa säädetään. Elinkeinonhar-joittajaa ja muita 3 momentin 2 kohdassamainittuja henkilöitä koskevat tiedot säilyte-tään alkoholielinkeinorekisterissä niin, ettäne poistetaan viiden vuoden kuluttua viimei-sen tiedon merkitsemisestä.

51 §

Muutoksenhaku tuotevalvontakeskuksen,lääninhallituksen ja alkoholiyhtiön päätök-

seen

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallituk-sen päätökseen, johon ei 52 §:ssä ole säädettyvalituskieltoa, haetaan muutosta siten kuinhallintolainkäyttölaissa (586/1996) sääde-tään. Myös tuotevalvontakeskuksella ja lää-ninhallituksella siinä tapauksessa, että lää-ninhallitus on ratkaissut muutoksenhaun koh-teena olevan asian, on oikeus hakea muutostahallinto-oikeuden muutoksenhaun johdostatekemään päätökseen.

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallituk-sen päätöstä on muutoksenhausta huolimattanoudatettava, jollei valitusviranomainen toi-sin määrää.

Alkoholiyhtiön päätökseen alkoholijuomi-en ottamisesta vähittäismyyntiin, niiden pois-tamisesta vähittäismyynnistä sekä vähittäis-myynnin hinnoitteluperusteista haetaan muu-tosta tuotevalvontakeskukselta siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa säädetään.

———Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-

kuuta 2002. Lain 51 § tulee kuitenkin voi-maan 1 päivänä toukokuuta 2001.

—————

Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2001

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri Osmo Soinivaara

HE 24/2001 vp16

LiiteRinnakkaisteksti

Laki

alkoholilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/1994) 13 §:n 2 momentti,

sekä 14, 15, 19, 21, 22, 26, 41, 42 , 44 ja 51 §,sellaisina kuin niistä ovat 15, 22 ja 42 § osaksi laissa 486/1997 ja 44 § osaksi laeissa

210/1998 ja 1/1999, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

13 §Alkoholiyhtiön vähittäismyynti


tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäis-myyntiä vain tuotevalvontakeskuksen hy-väksymässä alkoholijuomamyymälässä, jo-ka on sijainniltaan asianmukainen ja jossavalvonta voidaan tehokkaasti järjestää.— — — — — — — — — — — — — —


tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäis-myyntiä vain lupaviranomaisen hyväksy-mässä alkoholijuomamyymälässä, joka onsijainniltaan asianmukainen ja jossa valvon-ta voidaan tehokkaasti järjestää.— — — — — — — — — — — — — —

14 §


Käymisteitse valmistetun enintään 4,7 ti-lavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävänalkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alko-holiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle läänin-hallitus on myöntänyt tätä koskevan vähit-täismyyntiluvan.

Käymisteitse valmistetun enintään 13 ti-lavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävänalkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alko-holiyhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysminis-teriön määräämin ehdoin tuotevalvontakes-kuksen luvalla harjoittaa se, jolle on myön-netty lupa kyseisen tuotteen valmistami-seen.

Alkoholijuoman vähittäismyyntilupa voi-daan myöntää sille, jolla harkitaan olevantähän toimintaan tarvittavat edellytykset javaadittava luotettavuus.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vä-hittäismyyntiä saa harjoittaa vain lääninhal-

14 §


Käymisteitse valmistetun enintään 4,7 ti-lavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävänalkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alko-holiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupavi-ranomainen on myöntänyt tätä koskevanvähittäismyyntiluvan.

Käymisteitse valmistetun enintään 13 ti-lavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävänalkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alko-holiyhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysminis-teriön määräämin ehdoin lupaviranomaisenluvalla harjoittaa se, jolle on myönnetty lu-pa kyseisen tuotteen valmistamiseen.

Alkoholijuoman vähittäismyyntilupa voi-daan myöntää sille, jolla harkitaan olevantähän toimintaan tarvittavat edellytykset javaadittava luotettavuus.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vä-hittäismyyntiä saa harjoittaa vain lupavi-

HE 24/2001 vpVoimassa oleva laki Ehdotus

17

lituksen tai tuotevalvontakeskuksen hyväk-symässä myyntipaikassa, joka paikan si-jainnin ja myyntitilojen sekä toiminnanosalta on asianmukainen ja jossa myynti onjärjestetty niin, että tehokas valvonta onmahdollinen.

ranomaisen hyväksymässä myyntipaikassa,joka paikan sijainnin ja myyntitilojen sekätoiminnan osalta on asianmukainen ja jossamyynti on järjestetty niin, että tehokas val-vonta on mahdollinen.

15 §


Luvan myöntävä viranomainen voi antaa14 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vähit-täismyyntiluvan haltijalle huomautuksen taikirjallisen varoituksen taikka supistaamyyntiaikoja tai korvauksetta peruuttaamyyntiluvan joko määräajaksi tai pysyvästi,jos:

1) myyntipaikassa on rikottu tätä lakia taisen nojalla annettuja säännöksiä ja määrä-yksiä;

2) luvan saajan katsotaan menettäneen lu-van saamisen edellytykset tai luotettavuu-tensa tai


Tuotevalvontakeskus voi antaa alkoholi-yhtiölle huomautuksen, kirjallisen varoituk-sen tai korvauksetta kieltää myynnin alko-holijuomamyymälässä joko määräajaksi taipysyvästi, jos myymälässä:

1) on rikottu tätä lakia tai sen nojalla an-nettuja säännöksiä ja määräyksiä; tai


Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitä-minen alkoholijuomamyymälässä tai 14 §:n4 momentissa tarkoitetussa myyntipaikassaniin vaatii, keskeyttää myynnin siellä tila-päisesti, enintään vuorokauden ajaksi. Kes-keyttämisestä on viipymättä ilmoitettavalääninhallitukselle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 16§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien myynnin määräajak-si, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

15 §


Lupaviranomainen voi antaa 14 §:n 1 ja 2momentissa tarkoitetun vähittäismyyntilu-van haltijalle huomautuksen tai kirjallisenvaroituksen taikka supistaa myyntiaikoja taikorvauksetta peruuttaa myyntiluvan jokomääräajaksi tai pysyvästi, jos:


2) luvan saajan katsotaan menettäneen lu-van saamisen edellytykset tai luotettavuu-tensa; tai


Lupaviranomainen voi antaa alkoholiyh-tiölle huomautuksen, kirjallisen varoituksentai korvauksetta kieltää myynnin alkoholi-juomamyymälässä joko määräajaksi tai py-syvästi, jos myymälässä:

1) on rikottu tätä lakia tai sen nojalla an-nettuja säännöksiä ja määräyksiä; tai


Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitä-minen alkoholijuomamyymälässä tai 14 §:n4 momentissa tarkoitetussa myyntipaikassaniin vaatii, keskeyttää myynnin siellä tila-päisesti, enintään vuorokauden ajaksi. Kes-keyttämisestä on viipymättä ilmoitettavalupaviranomaiselle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 16§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien myynnin määräajak-si, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

HE 24/2001 vpVoimassa oleva laki Ehdotus18

19 §


Alkoholijuomien vähittäismyyntiajoista,vähittäismyynnissä hyväksyttävistä maksu-tavoista ja vähittäismyyntihenkilökunnanikärajoista säädetään asetuksella.

19 §


Alkoholijuomien vähittäismyynnin lupa-viranomaisista, vähittäismyyntiajoista, vä-hittäismyynnissä hyväksyttävistä maksuta-voista ja vähittäismyyntihenkilökunnan ikä-rajoista säädetään valtioneuvoston asetuk-sella.

21 §

Anniskelulupa

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaase, jolle on myönnetty anniskelulupa. An-niskeluluvan myöntää tuotevalvontakeskuslukuun ottamatta lupaa anniskella yksin-omaan käymisteitse valmistettuja, enintään4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisäl-täviä alkoholijuomia, jolloin luvan myöntäälääninhallitus.

Anniskelulupa voidaan myöntää toistai-seksi tai tilapäisesti sille, jolla harkitaanolevan tähän toimintaan tarvittavat edelly-tykset ja vaadittava luotettavuus. Tilapäinenanniskelulupa voidaan myöntää vain erityi-sistä syistä sen mukaan kuin asetuksellasäädetään.

Anniskelua saa harjoittaa vain lupaviran-omaisen hyväksymässä anniskelupaikassa,joka paikan sijainnin ja anniskelutilojen se-kä toiminnan osalta on asianmukainen. An-niskella saa ainoastaan anniskeluluvanmyöntävän viranomaisen hyväksymällä an-niskelualueella, jossa valvonta voidaan te-hokkaasti järjestää. Anniskelualuetta voi-daan muuttaa vain anniskeluluvan myöntä-vän viranomaisen suostumuksella.

Anniskelulupa voidaan jättää myöntämät-tä tai anniskeluluvan myöntävä viranomai-nen voi rajoittaa anniskeluaikaa, anniskelu-aluetta, anniskeltavien alkoholijuomienlajeja tai asiakaspaikkojen lukumäärä, josviranomainen katsoo sen tarpeelliseksitämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi.

21 §

Anniskelulupa

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaase, jolle lupaviranomainen on myöntänytanniskeluluvan.

Anniskelulupa voidaan myöntää toistai-seksi tai tilapäisesti sille, jolla harkitaanolevan tähän toimintaan tarvittavat edelly-tykset ja vaadittava luotettavuus. Tilapäinenanniskelulupa voidaan myöntää vain erityi-sistä syistä sen mukaan kuin valtioneuvos-ton asetuksella säädetään.

Anniskelua saa harjoittaa vain lupaviran-omaisen hyväksymässä anniskelupaikassa,joka paikan sijainnin ja anniskelutilojen se-kä toiminnan osalta on asianmukainen. An-niskella saa ainoastaan lupaviranomaisenhyväksymällä anniskelualueella, jossa val-vonta voidaan tehokkaasti järjestää. Hyväk-syttyä anniskelualuetta voidaan muuttaa il-moituksen perusteella sen mukaan kuin val-tioneuvoston asetuksella säädetään.

Lupaviranomainen voi jättää anniskelu-luvan myöntämättä, rajoittaa anniskeluai-kaa, anniskelualuetta tai anniskeltavien al-koholijuomien lajeja tai asiakaspaikkojenlukumäärää taikka asettaa anniskelun val-vonnan kannalta tarpeellisia ehtoja, jos sekatsotaan tarpeelliseksi tämän lain tarkoi-tuksen saavuttamiseksi.


19

22 §


Lääninhallitus voi antaa luvanhaltijallehuomautuksen, sekä lääninhallitus ja tuote-valvontakeskus kumpikin antaa myöntä-mänsä luvan haltijalle kirjallisen varoituk-sen, tai korvauksetta rajoittaa myöntämään-sä lupaa supistamalla anniskeluaikaa, an-niskelualuetta tai anniskeltavien alkoholi-juomien lajeja taikka korvauksetta peruuttaamyöntämänsä luvan joko määräajaksi taipysyvästi, jos:

1) anniskelupaikassa on rikottu tätä lakiatai sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää-räyksiä;



Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitä-minen anniskelupaikassa niin vaatii, kes-keyttää anniskelun siellä tilapäisesti, enin-tään vuorokauden ajaksi. Keskeyttämisestäon viipymättä ilmoitettava lääninhallituk-selle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 24§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien anniskelun määrä-ajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

22 §


Lupaviranomainen voi antaa luvanhalti-jalle huomautuksen, kirjallisen varoituksen,asettaa anniskelun valvonnan kannalta tar-peellisia ehtoja tai korvauksetta rajoittaamyöntämäänsä lupaa supistamalla anniske-luaikaa, anniskelualuetta tai anniskeltavienalkoholijuomien lajeja taikka korvauksettaperuuttaa myöntämänsä luvan joko määrä-ajaksi tai pysyvästi, jos:




Poliisi voi, milloin järjestyksen ylläpitä-minen anniskelupaikassa niin vaatii, kes-keyttää anniskelun siellä tilapäisesti, enin-tään vuorokauden ajaksi. Keskeyttämisestäon viipymättä ilmoitettava lupaviranomai-selle.

Lääninhallitus voi antaa, jos rikotaan 24§:n 2 momentissa säädettyä kieltoa, asian-omaiselle elinkeinonharjoittajalle tai yhtei-sölle huomautuksen tai kirjallisen varoituk-sen taikka kieltää sanotussa säännöksessätarkoitettujen juomien anniskelun määrä-ajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

26 §


Anniskeluajoista, anniskelumääristä,maksutavoista ja laskunantovelvollisuudes-ta anniskelussa, anniskeluhenkilökunnanikärajoista sekä alkoholijuomavaraston luo-vuttamisesta liikkeen toiminnan loppuessatai sen siirtyessä toiselle omistajalle sääde-tään asetuksella.

26 §


Anniskelun lupaviranomaisista, anniske-luajoista, anniskelumääristä, maksutavoistaja laskunantovelvollisuudesta anniskelussa,anniskeluhenkilökunnan ikärajoista sekä al-koholijuomavaraston luovuttamisesta liik-keen toiminnan loppuessa tai sen siirtyessätoiselle omistajalle säädetään valtioneuvos-ton asetuksella.


41 §


Tuotevalvontakeskus valvoo sosiaali- jaterveysministeriön alaisena:

1) alkoholipitoisten aineiden valmistusta,maahantuontia ja maastavientiä;

2) alkoholijuomien tukkumyyntiä;3) alkoholiyhtiön harjoittamaa vähittäis-

myyntiä;

4) alkoholijuomien myyntiä ja muuta luo-vutusta verottamattomien alkoholijuomienvarastoista;

5) alkoholijuomien anniskelua tuoteval-vontakeskuksen myöntämän luvan nojallatoimivissa anniskelupaikoissa;

6) väkiviinan myyntiä ja alkoholijuomienerityismyyntiä sekä näiden käyttölupaan pe-rustuvaa käyttöä;

7) alkoholijuomien mainontaa ja muutamyynninedistämistoimintaa koskeviensäännösten noudattamista;

8) alkoholijuoman ja väkiviinan luvatto-maan valmistukseen soveliaiden kojeidentai niiden osien maahantuontia, valmistustaja myyntiä; sekä

9) Suomen ja ulkomaiden välillä liiken-teessä kulkevien liikennevälineiden alkoho-lijuomien myyntiä.

Tuotevalvontakeskus ohjaa lääninhalli-tuksia valvonnan toteuttamisessa.

41 §


Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja an-niskelun lupahallinto ja valvonta, alkoholi-juomien mainonnan ja myynninedistämisenvalvonta sekä niiden ohjaus kuuluvat sosi-aali- ja terveysministeriön alaisena tuote-valvontakeskukselle sen mukaan kuin val-tioneuvoston asetuksella säädetään.

Lisäksi tuotevalvontakeskus valvoo:

1) alkoholipitoisten aineiden valmistusta,maahantuontia ja maastavientiä;

2) alkoholijuomien tukkumyyntiä;3) alkoholijuomien myyntiä ja muuta luo-

vutusta verottamattomien alkoholijuomienvarastoista;

4) väkiviinan myyntiä ja alkoholijuomienerityismyyntiä sekä näiden käyttölupiin pe-rustuvaa käyttöä;

5) alkoholijuoman ja väkiviinan luvatto-maan valmistukseen soveliaiden kojeidentai niiden osien maahantuontia, valmistustaja myyntiä;

6) alkoholijuoman kotivalmistukseen tar-koitettujen aineiden, tuotteiden ja valmis-teiden maahantuontia, valmistusta ja myyn-tiä; ja

7) Suomen ja ulkomaiden välillä liiken-teessä kulkevien liikennevälineiden alkoho-lijuomien myyntiä.

42 §


Lääninhallitus valvoo alueellaan alkoholi-juomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä

42 §


Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja an-niskelun lupahallinto ja valvonta sekä alko-


21

alkoholijuomien mainontaa ja muuta myyn-ninedistämistoimintaa koskevien säännös-ten noudattamista.

Lääninhallitus valvoo myös alueellaanvähintään 1, 2 ja enintään 2,8 tilavuuspro-senttia etyylialkoholia sisältävien juomienvähittäismyyntiä ja anniskelua.

holijuomien mainonnan ja myynninedistä-misen valvonta kuuluvat alueellaan läänin-hallitukselle sen mukaan kuin valtioneuvos-ton asetuksella säädetään.

Lääninhallitus valvoo myös alueellaanvähintään 1,2 ja enintään 2,8 tilavuuspro-senttia etyylialkoholia sisältävien juomienvähittäismyyntiä ja anniskelua.

44 §

Tarkastus-, tiedonsaantioikeus ja rekiste-rinpito-oikeus

Tuotevalvontakeskuksella on tämän lainja sen nojalla annettujen säännösten ja mää-räysten valvontaa varten oikeus:

1) päästä tarkastamaan valmistuspaikan,varastointipaikan ja myyntipaikan tiloja jatoimintaa, alkoholipitoisen aineen kuljetuk-sia sekä valvonnassa tarvittavia asiakirjoja;

2) ottaa ja saada korvauksetta valvontaavarten tarvittavat näytteet; sekä


Lääninhallituksella on tämän lain ja sennojalla annettujen säännösten ja määräys-ten valvontaa varten oikeus:

1) päästä tarkastamaan anniskelupai-kan ja vähittäismyyntipaikan tiloja jatoimintaa sekä valvonnassa tarvitta-via asiakirjoja;

2) saada valvonnan kannalta tarpeelli-set ilmoitukset, tiedot ja asiakirjat;sekä

3) ottaa ja saada korvauksetta valvon-taa varten tarvittavat näytteet annis-keltavista ja vähittäiskaupassa ole-vista alkoholijuomista.

Tuotevalvontakeskus ja lääninhallituksetpitävät tässä laissa tarkoitettujen lupa-asioiden käsittelyä ja valvontaa sekä alko-holitilastointia varten alkoholielinkeinore-kisteriä elinkeinonharjoittajista, joille onmyönnetty tässä laissa tarkoitettu lupa taijotka ovat hakeneet tällaista lupaa. Vastuul-lisena rekisterinpitäjänä toimii tuotevalvon-takeskus.

Rekisteröitäviä tietoja ovat:1) nimi ja toiminimi sekä henkilö- tai

44 §

Tarkastus-, tiedonsaantioikeus ja rekiste-rinpito-oikeus

Tuotevalvontakeskuksella ja lääninhalli-tuksella on tämän lain ja sen nojalla annet-tujen säännösten ja määräysten valvontaavarten oikeus:

1) päästä tarkastamaan luvanhaltijan tilo-ja ja toimintaa, alkoholipitoisen aineen kul-jetuksia sekä valvonnassa tarvittavia asia-kirjoja;

2) ottaa ja saada korvauksetta valvontaavarten tarvittavat näytteet; ja


Tuotevalvontakeskus ja lääninhallituksetpitävät tässä laissa tarkoitettujen lupa-asioiden käsittelyä ja valvontaa sekä alko-holitilastointia varten alkoholielinkeinore-kisteriä elinkeinonharjoittajista, joille onmyönnetty tässä laissa tarkoitettu lupa taijotka ovat hakeneet tällaista lupaa. Vastuul-lisena rekisterinpitäjänä toimii tuotevalvon-takeskus.

Rekisteröitäviä tietoja ovat:1) nimi ja toiminimi sekä henkilö- tai lii-


liike- ja yhteisötunnus sekä osoite,puhelinnumero ja osoitetiedot;

2) 1 kohdassa mainitut tiedot yhteisönhallituksen jäsenistä, toimitusjohtajas-ta sekä huomattavista osakkeenomis-tajista, vastuunalaisista ja äänettömis-tä yhtiömiehistä sekä näiden sijoitta-mista panoksista;

3) poliisitutkintaa, esitutkintaa, syyte-harkintaa ja syytettä sekä rikostuo-miota ja rikosasian tuomioistuinkäsit-telyä koskevat tiedot elinkeinonhar-joittajista ja 2 kohdassa mainituistahenkilöistä;

4) tieto rekisteröitymisestä arvonlisäve-rovelvolliseksi, ennakkoperintärekis-teriin ja muihin verohallinnon rekiste-reihin sekä tieto erääntyneistä verove-loista;


6) tiedot yrityssaneerauksista ja kon-kursseista sekä muista erääntynyttävelkaa koskevista tuomioistuimenpäätöksistä;

7) tiedot valvottavan yksityishenkilönvelkajärjestelyistä;

8) tiedot tämän lain nojalla myönnetynluvan perusteella tapahtuvasta toi-minnasta sekä tämän lain ja sen nojal-la annettujen säännösten, määräystenja kieltojen rikkomisesta ja tällaisenrikkomuksen seuraamuksesta sekätiedot valvontaviranomaisten suorit-tamista tarkastuksista ja näiden tulok-sista; sekä

9) muut lupa-asioiden käsittelyä, valvon-taa ja tilastointia varten tarpeellisettiedot, jotka eivät sisällä henkilörekis-terilain (471/1987) 6 §:ssä tarkoitettu-ja arkaluonteisia tietoja.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun valvon-nan kohdetta koskevien tietojen tarkastus-oikeudesta ja virheen oikaisusta on voimas-sa, mitä henkilörekisterilaissa säädetään.Elinkeinonharjoittajaa ja muita 4 momentin2 kohdassa mainittuja henkilöitä koskevattiedot säilytetään alkoholielinkeinorekiste-rissä niin, että ne poistetaan viiden vuodenkuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

ke- ja yhteisötunnus sekä osoite, puhelin-numero ja muut osoitetiedot;

2) 1 kohdassa mainitut tiedot yhteisönhallituksen jäsenistä, toimitusjohtajasta sekähuomattavista osakkeenomistajista, vas-tuunalaisista ja äänettömistä yhtiömiehistäsekä näiden sijoittamista panoksista;

3) poliisitutkintaa, esitutkintaa, syytehar-kintaa ja syytettä sekä rikostuomiota ja ri-kosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevattiedot elinkeinonharjoittajista ja 2 kohdassamainituista henkilöistä;

4) tieto rekisteröitymisestä arvonlisävero-velvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin jamuihin verohallinnon rekistereihin sekä tie-to erääntyneistä veroveloista;


6) tiedot yrityssaneerauksista ja konkurs-seista sekä muista erääntynyttä velkaa kos-kevista tuomioistuimen päätöksistä;

7) tiedot valvottavan yksityishenkilönvelkajärjestelyistä;

8) tiedot tämän lain nojalla myönnetynluvan perusteella tapahtuvasta toiminnastasekä tämän lain ja sen nojalla annettujensäännösten, määräysten ja kieltojen rikko-misesta ja tällaisen rikkomuksen seuraa-muksesta sekä tiedot valvontaviranomaistensuorittamista tarkastuksista ja näiden tulok-sista; sekä

9) muut lupa-asioiden käsittelyä, valvon-taa ja tilastointia varten tarpeelliset tiedot,jotka eivät sisällä henkilötietolain(523/1999) 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluon-teisia tietoja.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun valvon-nan kohdetta koskevien tietojen tarkastus-oikeudesta ja virheen oikaisusta on voimas-sa, mitä henkilötietolaissa säädetään. Elin-keinonharjoittajaa ja muita 3 momentin 2kohdassa mainittuja henkilöitä koskevattiedot säilytetään alkoholielinkeinorekiste-rissä niin, että ne poistetaan viiden vuodenkuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.


23

51 §


seen

Muutosta tuotevalvontakeskuksen ja lää-ninhallituksen tämän lain nojalla antamaanpäätökseen, jollei tällaisesta päätöksestä olesäädetty valituskieltoa, haetaan korkeim-malta hallinto-oikeudelta siten kuin muu-toksenhausta hallintoasioissa annetussalaissa (154/50) säädetään.

Muutoksenhaun estämättä tuotevalvonta-keskuksen ja lääninhallituksen päätöstä onnoudatettava, jollei korkein hallinto-oikeustoisin määrää.

Muutosta alkoholiyhtiön päätökseen al-koholijuomien ottamisesta vähittäismyyn-tiin, niiden poistamisesta vähittäismyynnis-tä sekä vähittäismyynnin hinnoitteluperus-teista haetaan tuotevalvontakeskukselta sii-nä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hal-lintoasioissa annetussa laissa säädetään.

51 §


seen

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhalli-tuksen päätökseen, johon ei 52 §:ssä olesäädetty valituskieltoa, haetaan muutostasiten kuin hallintolainkäyttölaissa(586/1996) säädetään. Myös tuotevalvonta-keskuksella ja lääninhallituksella siinä ta-pauksessa, että lääninhallitus on ratkaissutmuutoksenhaun kohteena olevan asian, onoikeus hakea muutosta hallinto-oikeudenmuutoksenhaun johdosta tekemään päätök-seen.

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhalli-tuksen päätöstä on muutoksenhausta huoli-matta noudatettava, jollei valitusviranomai-nen toisin määrää.

Alkoholiyhtiön päätökseen alkoholi-juomien ottamisesta vähittäismyyntiin, nii-den poistamisesta vähittäismyynnistä sekävähittäismyynnin hinnoitteluperusteistahaetaan muutosta tuotevalvontakeskukseltasiten kuin hallintolainkäyttölaissa sääde-tään.

———Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-

mikuuta 2002. Lain 51 § tulee kuitenkinvoimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.

———

Documents

Alkoholilupaviranomaisten eli sosiaali- ja ... · Voimassa oleva alkoholilaki yhdisti keski- ... tä ennen kunnilla oli mahdollisuus puuttua lupa-asioihin veto-oikeuttaan käyttämällä