Pilke - Talentiapuheenvuoroja sote – päivityksestä, mitä huomioitavaa on henkilöstön osalta siirryttäessä maakuntamalliin ja päästiinpä pohtimaan kinkkisiä kiistoja työnantajan

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry

Pilke 2016 1

Talentia Keski-Pohjanmaa ry

Puheenjohtajan terveiset

Tämä vuosi on ollut mielenkiintoinen, sillä keväällä käytiin Talentian liittovaltuustovaalit, Kokkolan seudulla Soite tekee tuloaan lujaa vauhtia kilpaa syksyn ja talven kanssa. Samaan aikaan yhdistyksemme täyttää jo 45 vuotta. Vuosi on siis ollut ja tulee olemaan täynnä puuhaa ja tohinaa. On kuitenkin mukava, että pääsemme hetkeksi ruokailemaan, nauttimaan toistemme seurasta, nauttimaan hyvästä stand up -esityksestä sekä tietenkin juhlistamaan yhteistä yhdistystämme. Kutsun syyskokoukseen ja juhlaan löydät tästä lehdestä.

Kevään aikana yhdistyksemme on myös etsinyt työtaistelupäällikköä, mutta etsinnöistä huolimatta sellaista ei ole vielä löytynyt. Pesti on edelleen auki ja jos juuri Sinua asia kiinnostaa niin ota yhteyttä minuun. Itse olen käynyt tänä vuonna puheenjohtajan roolissa Talentian koulutuksissa työtaisteluasioista ja voin kehua koulutuksia hyviksi! Mitään ei tarvitse entuudestaan osata vaan kaikkeen saa apua ja tukea ja paljon tietoa.

Vielä joitakin vuosia aikaisemmin en itse ollut mitenkään aktiivinen Talentian asioissa. Olin tyytyväinen, kun sain lehden, jonka lukea ja tiesin että työasioihin liittyvän hädän hetkellä saan ammattiliitosta ainakin jonkinlaista tukea ja apua. Sitten työkaverini pyysivät minua mukaan Talentia Keski-Pohjanmaan syyskokoukseen, johon suostuinkin lähtemään hyvän ruoan perässä. Kokouksen innoittamana lähdin mukaan hallituksen toimintaan enkä ole katunut silloista nopeaa päätöstäni.

Olen tutustunut näiden muutaman vuoden aikana moniin uusiin ihmisiin ja nähnyt mitä kaikkea ammattiliitto voi minulle antaa jos vain olen valmis sen vastaanottamaan. Yhdistyksemme syyskokouksessa valitaan taas uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle. Olisiko tänä vuonna Sinun vuorosi hypätä rohkeasti mukaan remmiin ja katsoa mihin Sinun tiesi voi Talentia-polulla viedä?

Syysterveisin

Mervi Visti

Teksti ja kuva: Mervi Visti puheenjohtaja

Sisällys:

Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . .1

Sosiaaliasiamiehen palsta . . . . . . . . . . . . . . .2

LM neuvottelupäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Vuoden sosiaalialan teko -palkinto . . . . . . . .6

Soite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Ammatilliseksi opettajaksi . . . . . . . . . . . . . .10

Voimauttavan valokuva . . . . . . . . . . . . . . . .12asiakkaan näkökulmasta

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki . . . . . .14

Pasin palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Yhdistyksen jäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

Ravinto-alalta sosionomiopiskelijaksi . . . . .18

Olisiko teillä kirnupiimää? . . . . . . . . . . . . . .19

Muutos Nyt - Lapset puheeksi . . . . . . . . . . .20

Kokkolan Ankkuritiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

Ankkurikahvi ilmoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

Entisen opiskelijavastaavan . . . . . . . . . . . . .26tervehdys

Muista tarkistaa jäsentietosi . . . . . . . . . . . .27

Hallitus 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28

Pilke-lehtitoimikunta:

Päivi KaustinenEija BerkovitsKirsi Vesasto

Paino:Kirjapaino Välikangas Oy, 2016

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 1

Pilke 2016

Pilke 2016

Pilke 2016 2


Sosiaaliasiamiehen palsta

Päädyin tällä kertaa kirjoittamaan tähän palstalle ajankohtaista Sote- palvelurakenneuudistuksen ja asiakkaan valinnanvapauden valmistelutyöstä. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelutyö etenee ja Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen sote - organisaatiohanke on edennyt vauhdilla. Soite Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Tavoitteena ovat asiakas- ja potilaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa olisi saatavilla sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon asiantuntemus. Asiakas saisi siis sosiaali- ja terveyskeskuksesta kaikki tarvitsemansa peruspalvelut tarvitsematta hakea palveluja eri paikoista.

Terveydenhuollossa valinnanvapaus on ollut jonkin aikaa mahdollisuus. Sosiaalihuollon puolelle valinnanvapaus

tulee uutena mahdollisuutena perustason palveluissa. Erityistason palvelut eivät kuulu valinnanvapauden piiriin. Talentia-lehden 5.2016 artikkelissa valinnanvapautta käsitelleen selvitystyöryhmän jäsen ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan mukaan Asiakkaasta tulee valinnoillaan tuotantoprosessia ohjaava tekijä. Selvitystyöryhmä esittää, että asiakas listautuisi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyskeskukset voivat olla julkisen tahon, yksityisten tai kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamia. Asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaali- ja terveyskeskus on arvioinut hänen niitä tarvitsevan.

Terveydenhuollossa valinnanvapaus perustuu julkisella puolella tehtyyn potilaan hoitosuunnitelmaan. Sosiaalihuollossa palvelut edellyttävät runsaasti viranomaispäätöksiä. Selvitystyöryhmän ehdotuksen mukaan uudessa mallissa asiakkaan valinnanvapaus perustuu ammatilliseen palveluntarpeen arvioon ja lainsäädännöllisiin perusteisiin, jossa on lähetekäytäntöä, palveluohjausta ja etupäätöksiä. Ei siis ole kyse valinnanvapaudesta ihan sanan varsinaisessa merkityksessä vaan pikemminkin valinnan mahdollisuudesta. Jotta ihminen voi käyttää mahdollisuutta valita, hänen tulee saada tietoa ja ohjausta mitä ja mistä hän voi valita. Vaikka avoin tiedottaminen hoito- ja palvelutuloksista on toteutumassa, tavoittaako se kansalaisia. Monet tilastotiedot ovat julkisia ja sosiaali- ja terveyspalveluja voi etsiä ja arvioida tulevaisuudessa jo olemassa olevan Palveluvaaka.fi:n kautta. Palveluntuottajat julkaisevat jo nyt tietoa jonotusajoista ja

Pilke 2016 3


Teksti ja kuva: Helinä Jokitalo Sosiaali- ja potilasasiamies Kokkolan kaupunki

potilasvahinkotilastot ovat julkisia. Vaaditaan paljon miettimistä myös perustason palveluissa, miten asiakkaan neuvonta ja ohjaus toteutuu.

Sosiaalihuollon asiakaslain perusajatuksenahan on ottaa asiakas ja tarvittaessa hänen läheisensä mukaan palvelun suunnitteluun. Tällä hetkellä liian moni sosiaalihuollon asiakkaista ei ole nähnyt itseään koskevia suunnitelmia eikä saanut tilaisuutta osallistua niiden suunnitteluun. Onko syynä resurssipula vai toimintakulttuuri, sitä en ole tullut tietämään. Muutoin moniammatillinen ja laaja-alainen yhteistyö on juurtunut moniin palvelutoimintoihin. Se onkin yksi perusedellytys sote-integraation toteutumiselle, jolla haetaan eheitä palveluketjuja ja palvelukokonaisuuksia. On taito tehdä yhteistyötä asiakaslähtöisesti asiakkaan edun mukaisesti eri toimijatahojen kanssa, jotta palvelu olisi sujuvaa ja tehokasta.

Hallituksen kärkihankkein pyritään löytämään hyviä käytäntöjä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Etsitään siis jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä asiakastyöhön vahvistamaan asiakkaiden valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Hallitusohjelmissa ja monissa hankkeissa on ollut sisältönä kansalaisten osallisuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Toimintatapoja ja toimivia käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön, mutta kaikissa yhteistyösuhteissa ensiarvoisen tärkeää on asiakkaana olevan ihmisen ja hänen läheisensä ammatillinen, arvostava kohtaaminen. Siitä kaikki lähtee ja siihen kannattaa ensisijaisesti panostaa. Asiakas voi siis käyttää valinnanmahdollisuutta ja listautua asiakkaaksi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen ja vaihtaa sitä puolenvuoden välein. Sote- valmistelutyö etenee. Millaisella mallilla valinnanvapauden toteuttaminen käytännössä etenee ja istutetaan Soite- kuntayhtymän toimintaan, jää nähtäväksi ja koettavaksi. Selvää on, että se haastaa tuottamaan laadukasta palvelua ja panostamaan asiakasyhteistyön laatuun.

Sote-uudistus vaikuttaa myös henkilöstön asemaan ja Sote-integraatioon on liittynyt huolta sosiaalihuollon asemasta. Ammattihenkilölain voimaantulon sanotaan nostavan sosiaalihuollon profession terveydenhuollon rinnalle. Sen toteutumisessa ovat keskeisinä perustason tehtävänhoito ja käytännön johtaminen unohtamatta henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvoinnin tekijöitä.

Yhteistyöterveisin Helinä Jokitalo

2 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 3

Pilke 2016Pilke 2016

Pilke 2016 4


Tallinnaan – Talentian omat luottamusmiesten neuvottelupäivät 30. - 31.8.16

Luottamusmiespäivät ovat tosi suositut. Ole nopea – minä olin. Pääsin 30 onnellisen joukkoon. Jeeee!!

Matka alkoi jo edellisenä iltana, kun pitkämatkalainen lähti matkaan ja saapui Helsinkiin yöksi. Virkeänä pääsin aamulla länsiterminaaliin ja seikkailuun mukaan! Sain kaikilta osallistujilta luvan ottaa kuvia ja julkaista niitä. Liiton lakimies vielä ohjeisti kertomaan päivien annista joka näkökulma huomioiden 😉😉

Kertaus on opintojen äiti

Sosiaalihuollon ammattilakia käsiteltiin ensimmäisenä ammattiasioiden päällikön Marjo Varsan johdolla. Se oli hyödyksi, kertaus on opintojen äiti. Minusta tuntuu, että yleisesti työpaikoilla ollaan odotettu tarkempia ohjeita sosiaalihuollon ammattilakiin liittyen.

Erityisen tärkeää on, että jokaisella työpaikalla ollaan

keskusteltu asiasta – mitä meillä tarkoittaa sosiaalihuollon ammattilaki? Ollaanko teillä keskusteltu aiheesta jo?

Hyvä ruoka, parempi mieli

Yksi päivien tärkeimmistä asioista on tietysti ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli (kiitos lainauksesta Atria) ja ruokaa tosiaan syötiin.

Laivalla aloitettiin salaatista ja

sämpylöistä kahvilla, teellä ja muilla virvokkeita

höystettynä. Hedelmiä ja suklaata kokouseväänä – Nam

Illalla käytiin Tallinnan vanhassa kaupungissa Bocca nimisessä ravintolassa nauttimassa herkullinen illallinen hyväntuulisen puheensorinan lomassa. Luottamusmiespäivillä on aina hyvät tarjoilut, ja vielä koskaan ei ole nälkä päässyt yllättämään!

KVTES -klinikka

Toisen päivän parasta antia oli työmarkkinalakimies Tuomas Hyytisen pitämä kvtes-klinikka, jossa käsiteltiin mieltä

askarruttavia kvtes haasteita. Tämä oli niin hyvä juttu, että tähän olisi voinut käyttää vaikka koko päivän Eikä ole syytä unohtaa

alueasiamiesten puheenvuoroja sote – päivityksestä, mitä huomioitavaa on henkilöstön osalta siirryttäessä maakuntamalliin ja päästiinpä pohtimaan kinkkisiä kiistoja työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Pilke 2016 5


Kaiken kaikkiaan todella virkistävää reissu, saa vertaistukea ja kuulee mitä muille kuuluu ympäri Suomen. Voin lämpimästi suositella 😊😊 Kuulee ajankohtaiset asiat valtakunnan tasolla, viimeisimmät neuvottelupöytä keskustelut maakunta uudistukseen ja siten asioihin liittyen ja ennen kaikkea pääsee Tallinnan reissulle; näkee ja pääsee kotiympyröistä vähän kauemmas liiton piikkiin.

Kiinnostaako?

Asettaudu ehdolle - Talentialaisia luottamusmiehiä tarvitaan varsinkin nyt!!

Innokas luottamusmies Sanna Lastikka Kalajoen kaupunki

Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään ympäri maailman aina maaliskuun kolmantena tiistaina.

Tänä vuonna juhlittiin 17.3.



Pilke 2016 6


Vuoden 2015 keskipohjalainen sosiaalialan teko - palkinto

Talentia Keski-Pohjanmaan hallitus palkitsi Vuoden 2015 keskipohjalaisen sosiaalialan teon maanantaina 11.4.2016 Kokkolassa pidetyssä sosiaalihuollon ammattihenkilölaki-illassa. Palkinnon sai Rauno Perttula.

Rauno Perttula väitteli aiheesta

”Syrjäytymispuhe hallinnan

strategiana opiskelijahuollon sosiaalityössä”.

Tämä oli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ensimmäinen

sosiaalityön väitöskirja.

Rauno Perttula analysoi syrjäytymispuhetta poliittisen vallan ja hallinnan välineenä nuorisoasteen koulutusta ja opiskelijahuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa. Hän havaitsi, että opiskelijahuollon sosiaalityössä kohdatut nuorten ongelmat ja auttamisen tarpeet eivät tule välttämättä kuulluiksi ja nähdyiksi, koska painopiste on asettunut syrjäytymispuheen siivittämänä nuoren kouluttautumissuhteen normalisointiin.

Talentia Keski-pohjanmaan hallitus onnittelee Raunoa palkinnosta!

Käynnissä on jo vuoden 2016 keskipohjalaisen sosiaalialan teon etsintä. Ilmianna hyviä keskipohjalaisia sosiaalialan tekoja [email protected].

Pilke 2016


Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat 2017 yhdeksi SOITE`ksi – sosiaalityö muutokseen mukaan

Muun maan ihmetellessä, mitä tehdä sote -uudistuksen kanssa vuonna 2019, on Keski-Pohjanmaalla jo päästy muutostyössä hyvään alkuun. Soite, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä aloittaa palvelu-tuotannosta vastaavana toimijana 1.1.2017. Soiten yhtymävaltuusto ja hallitus ovat jo aloittaneet työskentelynsä. Soiten johtavien viranhaltijoiden valinnat ovat myös alkaneet. Soiten palvelukseen siirtyy nykyisiltä kolmelta työnantajalta, Kiurusta ja Jytasta, Kokkolan kaupungilta ja Perhon kunnalta, noin 3 100 vakituista työntekijää uuteen kuntayhtymään vastaamaan koko maakunnan ihmisten pe-rus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalve-luista. Kaikki toiminta kerätään yhden toimijan alle, myös koko sosiaalihuolto kunnista siirtyy Soiteen. Taustalla on paitsi valtakunnallinen sote -uudistus, myös maakunnan oma näkemys siitä, että muuttuneissa ja alati muuttuvissa olosuhteissa, maakunnan etu on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi toiminnal-liseksi kokonaisuudeksi. Keski-Pohjanmaan kunnat näkevät, että yhdistämällä toiminnat pystytään vastaamaan paremmin kuntalais-ten tarpeisiin ja pärjätään paremmin kilpailus-sa työntekijöistä, kehittämispanostuksista jne. sekä saadaan taloudellista hyötyä.

Neljän organisaation (Kokkolan kaupunki, Kiuru keskussairaala, Kiuru Jyta, Perhon kun-ta) yhdistyessä on ilma sakeanaan täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Sosiaalihuollos-sa muutos ajoittuu monella tavalla mielenkiin-toiseen kohtaan. Ammatinharjoittamislaki on vielä tuore laki, uusi sosiaalihuoltolakikaan ei ole vielä kovin vanha ja vuoden 2017 alusta muuttuu toimeentulotuen myöntäminen radi-kaalisti perustoimeentulotuen myöntämisen

siirtyessä Kelan hoidettavaksi. Sosiaalihuol-lon työtapojen uudistamiseen kohdistuu mo-nenlaisia paineita, vanhoja toimintatapoja haastetaan, yhteiskuntapoliittinen tilanne on korkean työttömyysasteen ja maailman ja Suomen hankalan taloustilanteen vuoksi vai-kea. Haastetta olisi siis ilman organisaa-tiomuutoksiakin aivan tarpeeksi.

Soiten strategiset lähtökohdat Soite on sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen integraatioon perustuva kun-tayhtymä, jonka toiminta ja hallinto perustuvat seuraaviin strategisiin lähtökohtiin:

- ihminen keskiössä - sosiaali- ja terveydenhuollon integraa-

tio – moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisten arkea

- kotona asumisen ja elämisen tukemi-nen

- toiminnan ja talouden kannalta kestä-vät rakenteet

- päivystävä keskussairaala alueella - toiminnan ja talouden yhteys – tie-

dolla johtaminen

Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen osalta odotukset kohdistuvat erityisesti integraation edistämiseen, lähellä ihmistä toimimiseen. Soite haluaa tukea ihmistä ensisijaisesti hänen omassa elinympäristössään. Sosiaa-lityön keskeinen arvo nähdä ihminen kes-keisenä toimijana omassa asiassaan, sovel-tuu hyvin sekä ihminen keskiössä tavoittee-seen että ammatilliseen asiantuntijuuteen lähellä ihmisten arkea. Samalla se haastaa sosiaalityön muuttamaan toimintatapojaan – ehkäpä tulevaisuudessa sosiaalityönteki-jöidenkin toimistot kulkevat mukana digilait



Pilke 2016


teissa ja vastaanottoa voidaan pitää vaikka neuvolan kanssa yhteisissä tiloissa tai nuo-risotalolla. Sosiaalityö ei voi myöskään kos-kaan toimia yhteisöjen ulkopuolella ja niistä erillään. Sosiaalityölle ja – ohjaukselle au-keaa Soitessa keskeinen rooli pitää tästä asiasta huolta soitelaisten toiminnassa. Ter-veyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhdes-sä kuntien, järjestötoimijoiden jne. kanssa, lasten ja nuorten palvelut päiväkodeissa, kouluissa, nuorisopalveluissa, ikäihmisten äänen kuuluminen liikennejärjestelyiden muutoksissa, tasapainoinen palveluja asu-kasrakenne asuinalueiden rakentamisessa, ovat esimerkkejä asioista, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen ja on tärkeää, että sote olisi mukana tällaisten asioiden suunnittelussa ihmisten elinpiireissä ja kunnissa eikä Soite eristäydy vain ”sotetuotantotehtaaksi”.

Sosiaalityössä ja – ohjauksessa erityisesti paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden asioiden hoito ja asioiden eteenpäin vieminen, palve-lun varmistaminen ja toiminnan arviointi on keskeisen tärkeä tehtävä. Sosiaalityö voi si-toa yhteen niitä useita palvelupätkiä, joita usein syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lopputuloksena on ei-integroituja palveluita, joita kukaan ei koordinoi eikä pidä asiakkaan puolta. Tämän asiantuntijuusalan, integraatio ja moniammatillisuus, haltuunotto uudessa Soitessa on tärkeää kaikille ammattiryhmille, mutta erityisen mieluisaa olisi nähdä sosiaali-työ vetämässä muutosta tässä asiassa. Toiminnan ja talouden kannalta keskeiset rakenteet sekä toiminnan ja talouden yhteys, tiedolla johtaminen korostavat sitä, että Soi-tessa kaikkien on ymmärrettävä, että lisää uutta jaettavaa on kovin vähän ja monien asioiden osalta tulee sopeuttamista ja muu-toksia. Mitään ei toisaalta haluta tehdä sinne tänne huiskien, vaan tietoon ja tutkimukseen pohjautuen. Tilastojen lisäksi aiotaan kuulla myös ihmisiä. Soitessa panostetaan asiakas-raateihin ja muihin tapoihin kerätä tietoa asi-akkailta. Työpanoksemme on koko ajan paitsi poliittisten päättäjien ja esimiestemme, myös

kuntalaisten arvioitavana. Tämä asiakkaiden asiantuntemus ja kokemukset kannattaa hyö-dyntää.

Päivystävä sairaala alueella on kuntalaisten erityistason palveluiden kannalta tärkeää. Sotetyötä tehdään alueellamme jatkossakin kaikkien tasojen terveydenhuollon ammatti-laisten kanssa. Sosiaalihuollon erityistason palveluita Soitessa tarjoaa edelleen kehitys-vammaisten erityishuoltopiiri, joka toimii Soi-ten sisällä. Muiden sosiaalihuollon erityispal-veluiden osalta jatkossa Pohjoisen Ervan alue on Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunta.

Sosiaaliohjaus ja sosiaalityö Soitessa Sosiaalityö ja – ohjaus on Soitessa järjestäy-tynyt viidellä toimialueella sinne, missä sosi-aalityötä tarvitaan. Soiten hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne ei erottele asioita en-sisijaisesti sosiaali- tai terveydenhuollon pal-veluihin, vaan toiminnallisilla kokonaisuuksilla tähdätään yhteisiin tavoitteisiin ja jo hallinnol-lisella rakenteella on haluttu vastata tiettyihin integraatio- ja kehityshaasteisiin. Soitessa on asiantuntemusta myös koottu ns. resurssi-pooleihin, esim. palveluohjauskeskus, kun-toutus, psykologipalvelut, sihteerit. Palveluoh-jauskeskus on Soitessa uutta ja sillä tavoitel-laan sujuvia kontakteja asiakkaisiin päin, pal-veluketjujen saumattomuutta ja palvelun te-hokkuuden nostamista, resurssien oikea-aikaista käyttöä. Perheiden palveluissa lasten ja nuorten lähipalvelut tarjoavat uuden sosi-aalihuoltolain hengessä ennaltaehkäiseviä palveluita sosiaali- ja terveyspalveluiden yh-tenä kokonaisuutena sisältäen neuvolatoi-minnan, kouluterveydenhuollon, lapsiperhei-den kotipalvelun, perheneuvonnan ja lasten-valvojan palvelut. Perheiden palveluiden psy-kiatria ja päihdepalvelut palvelualue sisältää sekä sosiaali- että terveyspalvelut, avo- ja laitospalvelut, perustason ja erityistason pal-velut. Samalla tavalla voisi käydä läpi koko palvelutuotannon. Tärkeäksi näen tällä het-kellä mm. sen, että sosiaalityö voisi tuoda

Pilke 2016


jokaiseen asiakastapaukseen ihmisen oman äänen, perheen ja lähiyhteisön äänen. Sitä tarvitaan uudessa Soitessa.

Sosiaalityön johtaminen on Soitessa huomioi-tu tarpeen mukaan niin, että toimialue-, palve-lualue- ja vastuualuejohtajissa on määritelty osa tehtävistä sellaisiksi, että niitä voi hoitaa vain viranhaltija, jolla on sosiaalityöntekijän koulutus. Soiten profession koordinaattorei-den tehtävä on huolehtia siitä, että hoitotyön, sosiaalityön ja lääketieteen ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla eikä mikään toimialue ala ns. elämään omaa elämäänsä, vaan kaikki toimivat yhteisten suuntaviivojen mukaisesti eikä päämäärä unohdu missään vaiheessa. Sosiaalityön ja – ohjauksen ammattilaiset voivat omalta osaltaan huolehtia sosiaalityön ja sosiaalihuollon asemasta Soitessa, otta-malla osaa keskusteluun ja kehittämiseen omissa työpisteissään, omalla vastuu-, palve-lu- ja toimialueellaan. Nyt on vaikuttamisen aika. Soitessa pitää tehdä esityksiä, keskus-teluttaa ja kehittää. Sosiaalityön asiantunte-musta tarvitaan laajasti ja kannattaa perustel-la sosiaalityön ja sosiaalihuollon kannat asi-oihin tarkasti ja ammatillisesti kaikilla tasoilla sekä asiakastilanteissa että kuntayhtymän laajemmilla kehittämis- ja yhteistyöfoorumeil-la.

Hyvä veto päälle!

Nyt on tärkeää saada uudessa kuntayhty-mässä kaikki siihen ladatut kehittämistoiveet nopeasti työn alle. Joku voisi kysyä ja var-masti kysyykin, miten tämä kaikki onnistuu ja miten saadaan samalla kertaa sopeutettua

toimintaa rajallisiin resursseihin ja vastattua uusiin haasteisiin sekä järjesteltyä vanhat toiminnat uudelleen? No, helppoa se ei var-masti ole, mutta Soitessa uskomme, että omien osaavien ammattilaistemme kanssa se on mahdollista. Jos on ketterä, pieni ja nopea (ja nyt vielä nuorikin) toimija, joka kuuntelee asiakkaitaan, päättäjiään ja työntekijöitään, voi tavoitella kaikkea edellä mainittua ja on-nistua siinä. Soiteukot ja soiteakat eivät lo-gossa seiso turhaan ringissä toistensa vie-ressä – uskomme yhteistyöhön keskenämme ja maakunnan ihmisten kanssa ja meillä on hyvä veto päällä.

Teksti: Tarja Oikarinen-Nybacka, sosiaalijohtaja Soite (YTM, sosiaalityötekijä, ammatillinen opetta-ja, työnohjaaja) Kuva: Minna Mäkelä



Pilke 2016


Ammatilliseksi opettajaksi ‒ Kyllä!

Muutama vuosi sitten lähetin hakupaperit ammatilliseen opettajakoulutukseen. Hakuai-ka oli alkuvuodesta, ja samana keväänä tuli tieto, että opinnot alkavat kesäkuussa. Äitiys-lomalla ollessani minulle sopiva vaihtoehto oli suorittaa opinnot verkko-opintomenetelmiä käyttäen. Ryhmässäni meillä oli vain neljä lähiopetuspäivää vuoden aikana. Lisäksi opintojen suorittaminen omaan tahtiin jousta-vasti oli loistojuttu. Teille Pilke-lehden lukijoille jaan yhden meta-forisen oppimiskäsityskirjoitelmani blogistani. Opintoihimme kuului yhtenä osana oman osaamisen kehittymiseen liittyvän blogin pi-täminen, josta seuraava kirjoitus on lainattu.

Ammattipedagogiikka ‒ teemojen oppimisprosessin pohdinta Syksyn myrskyt ovat laantuneet ja näen edessäni uuden sataman, jonne en ole vielä merimatkoillani löytänyt. Myönnettäköön, että lähtiessäni kesän kuumilla keleillä liikentee-seen, en oikein uskonut siihen, että voisin löytää tämän määränpään. Enkä uskonut, että selviäisin näistä syksyn myrskyistä näin vähin vaurioin. Mutta tässä sitä ollaan, purjeet ylpeänä nostettuna, astumassa uuteen sata-maan vieraalle maalle, josta hetken huilimi-sen jälkeen olen taas valmis jatkamaan elä-mänpituista merimatkaani.

Mitä tämä matka on minulle antanut? Olen

saanut tutustua useaan laivalliseen uusia matkaajia, ja heistä osa on seilannut vierellä-ni pidempään. Olen onnellinen siitä, että olemme yhdessä pystyneet peittoamaan myrskyn vaikeudet ja pitäneet toisiamme pin-nalla uskoen siihen, että huomenna selkenee. Tulevaisuudessa kapteenina pystyn vala-maan uskoa merimatkaajiin, koska tiedän, että sää selkenee aina. Kapteenina tiedän myös, että entistä paremmin täytyy huomioi-da matkaajien tausta ja lähtökohdat ennen merimatkan alkua. Kapteenin roolissa on tärkeää lähteä johdat-telemaan matkaa jokaisen henkilökohtaisesta lähtökohdasta eikä luottaa siihen, että kaikki olisivat samassa veneessä matkan alkaessa.

Mielenkiintoisinta tässä matkassa on ollut se, kuinka monin keinoin satamaan voi päästä. Oma tietoisuus on lisääntynyt niin, että uskal-lan ajatella ja toteuttaa monia keinoja matkaa edistääkseni sekä sitä sävyttääkseni. Olen oppinut, että voin hyödyntää muita matkaajia seilatessani merellä. Merimatkaa tehtäessä vain oma ajattelu voi rajoittaa eri mahdolli-suuksia ja aktiivisuutta. Sanonta: "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pätee myös minun matkassani. Olen saanut huomata, että seilatessani satamasta toiseen, hyvä suunnitelma on auttanut navigoimaan perille. Matkan varrella voi kohdata monia haasteita, joskus tuulee vastaan, myrsky rai-

Pilke 2016


voaa tai tulee muita ennalta odottamattomia vastoinkäymisiä. Silloin kannattaa muistaa, että on olemassa vaihtoehtoisia reittejä. Tä-mä on minun tärkeä muistaa tulevana kap-teenina, johdatellessani uusia matkaajia me-rille kohti uutta satamaa. Jälkeenpäin on hyvä arvioida tekemääni syk-syistä merimatkaa. Mikä on mennyt hyvin ja missä kaipaan lisää oppia? Katsottuani loki-kirjoja, olen oppinut huimasti itsestäni, teke-mistäni valinnoista ja saanut pohjaa tulevalle kapteenin pestille. Arviointia ei tule unohtaa merillä seilatessa. Itsearvioinnin ohella on hyvä saada palautetta ja kritiikkiä muilta jo heti ensimetreistä lähtien koko matkan ajan ‒ siitä kun irrottaudut satamasta aina siihen asti kunnes saavutat uuden sataman. Näin voi-daan seilaamiseen käytettävää välineistöä sekä kapteenin roolia kehittää entistä pa-remmin.

Uuden kevään koittaessa pääsen harjoittele-maan kapteenin roolia tutussa ympäristössä, lähimerellä. Tuleva matkaajien arviointi jännit-tää. Miten voi verrata kahta erilaista matkaa-jaa, jotka ovat päässeet eri keinoin satamaan perille? Eniten tulevana kapteenina mietin sitä, kuinka saan selville minkä verran uudet matkaajat ovat todellisuudessa omasta mat-kastaan oppineet. Voin lämpimästi suositella ammatillisia opet-tajan opintoja kaikille. Itselleni koulutus antoi lisää välineitä myös nykyiseen työhöni asu-mispalvelupäällikkönä ja ennen kaikkea aimo annoksen lisää taitoja verkko-osaamisen sa-ralla. Opetusharjoittelun jälkeen työllistyin myös opettamaan sosiaalityötä avoimeen yliopistoon päätyön ohella. Lisää tietoa am-matillisesta opettajakoulutuksesta saat http://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/

Teksti ja kuvat:

Sanna Lastikka YTM, Sosionomi (AMK) Ammatillinen opettaja



Pilke 2016


VOIMAUTTAVA VALOKUVA ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

Työskentelen Susannan kanssa Voimauttavan valokuvan menetelmän parissa. Tätä voimauttavan valokuvan polkua olemme yhdessä kulkeneet vuoden verran. Susannalla prosessi alkaa olla lopputuotosta vaille valmis.

Olen tapaamassa Susannaa. Istumme hänen olohuoneessaan. Iso vanerinpala nojaa edessämme kaapinovia vasten. Vanerin tausta on spraymaalilla maalattu tummanpuhuvin sävyin. Maalatun taustan keskellä on katseen kiinnittävä pumpulimainen puu, joka on väriltään vaalean lila. Vaneriin Susanna on tekemässä voimauttavan valokuvaprosessin lopputuotosta. Hän katsoo keskeneräistä työtään samalla kertoen mitä aikoo siihen vielä tehdä. Susannan mielestä työn pohja kaipaa vielä työstämistä, ennen kuin sitä jatketaan akvarellimaalein ja ennen kuin siihen kiinnitetään hänen valitsemansa valokuvat. Taustasta ei saa kuitenkaan tulla liian sekava. Puuhun hän aikoo maalata oksistoa ja puunlatvat tulevat kuvaamaan tulevaisuuden toivekuvaa. Kaikki ei vielä kuitenkaan ole ihan selvää. Yksi asia askarruttaa Susannaa, miten hän saa sisällytettyä tien työhön, joka on työn keskeisin osa ja työn aihe.

Vuoden varrella Susannalle on kertynyt voimauttavia valokuvia iso läjä. Valokuvia on otettu sellaisissa paikoissa, joissa hän on halunnut olla kuvattavana. Kuvia on otettu Kokkolan ympäristössä mm. Neristanissa, Valkohietalla, Harrbådassa ja Marian hautausmaalla. Susannan mielestä kuvista tuli juuri sellaisia kuin hän halusi. Susanna pitää hyvin tärkeänä sitä, että kuviin pääsi mukaan myös

rakkaimmat asiat hänen elämässään, avomies ja oma koira. Hän yllättyi siitä, kuinka paljon kuvausympäristöstä löytyi mielenkiintoisia kuvauspaikkoja.

Susanna pitää luottamusta tärkeänä osana voimauttavassa valokuvaprosessissa. Hänelle oli tärkeää, että me tutustuimme toisiimme vähitellen. Luottamus ja toiseen tutustuminen mahdollisti Susannan mielestä sen, että hän pystyi olemaan kameran edessä oma itsensä. Kuvausretkien yhteydessä pystyi myös puimaan ja miettimään muitakin asioita. Hänen mielestään tämmöistä ei voisi tehdä tuntemattoman kanssa. Prosessin aikana Susanna uskaltautui vähitellen katsomaan kohti kameraan,

Pilke 2016


hymyilemään kameran edessä ja näyttämään tunteita.

Menetelmä on tuonut Susannalle lisää itsevarmuutta. Kuvien kautta Susanna on nähnyt itsensä sellaisena, kuin hän on. Voimauttava valokuva on parantanut hänen itsetuntoa. Itsekriittisyyden rima ei ole enää niin korkealla kuin aikaisemmin, hän voi katsoa itseään lempeämmin. Susanna sanoo löytäneensä kuvia, joissa hän näkee itsensä kauniina. Positiivinen yllätys Susannalle on ollut se, että kuvat voivat onnistua, vaikka itseä jännittäisikin. Hänen mielestä menetelmä on auttanut myös oman identiteetin etsimisessä.

Kysyn Susannalta mikä tässä menetelmässä on ollut parasta. Hän sanoo nauttineensa koko hommasta ja monista asioista, joten parasta asiaa on

vaikea sanoa. Susannan miettiessä vielä asiaa hän sanoo parhaaksi asiaksi sen hetken, kun saa käteensä kehitetyt valokuvat ja pääsee katsomaan niitä. Se hetki kivasti jännittää.

Voimauttavan valokuvan menetelmän kulmakivinä toimivat itsemäärittelyn oikeus, valta-asetelmien purkaminen ja vastavuoroisuus. Tietoa Voimauttavan valokuvan menetelmästä löytyy osoitteesta www.voimauttavavalokuva.net

Tämän jutun kirjoittaminen on hyvä lopettaa Susannan sanoihin:

”Se niinku tuo sitä hyvää mieltä, että mä olen sen arvoinen, että joku jaksaa käyttää niin pitkän ajan mun kanssa työskentelemiseen. Itsestään siitä tulee tosi hyvä mieli.”

Teksti ja kuvat: Marja-Leena Mattila VS. sosiaaliohjaaja Villan Perhekeskuksessa lastensuojelun puolella – Toimivapaalla Ventuskartanosta, Päihdekeskus Portista – Käynyt Voimauttavan valokuvan menetelmä- koulutuksen vuonna 2013



Pilke 2016


SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖLAKI-ILTA KOKKOLASSA

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia järjesti yhdessä Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n kanssa sosiaalihuollon ammattihenkilölaki-illan Kokkolassa maanantaina 11.4.2016. Ilta pidettiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston auditoriossa. Illan puhujina toimivat erityisasiantuntija Laura Lindeberg sekä Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki. Kommenttipuheenvuoroja alueeltamme pitivät Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, Peruspalveluliikelaitoksen peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen projektitutkija Niina Rantamäki.

Ilta aloitettiin rauhallisesti kahvitellen ja vapaamuotoisesti jutustellen. Itse aiheeseen päästyä saimme tietoa itse laista sekä siitä mitä se tarkoittaa työntekijöille eli rekisteröitymistä ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Tilaisuuden lopuksi pääsimme vielä kyselemään monenlaisia kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Illan aihe oli tärkeä sillä 1.3.2016 tuli voimaan laki sosiaalialan ammattihenkilöistä. Lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Tähän pyritään varmistamalla ja valvomalla, että sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan.

Uuden ammattihenkilölain myötä sosiaalityöntekijästä, sosionomista ja geronomista tulee laillistettuja sosiaalihuollon ammatteja, ja heidät merkitään hakemuksesta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin laillistettuna ammattihenkilönä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt tulevat ohjauksen ja valvonnan piiriin samaan tapaan

kuin terveydenhuollossa. Laissa on määritelty virheellisen toiminnan seuraamukset.

Lain tavoitteena on myös edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostumista. Lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Talentia pitää perusteltuna sitä, että ammattiryhmien työnjakoa ja osaamisprofiileja tarkennetaan. Käytännössä tehtävärakenteiden ja työnjaon edistäminen kuitenkin edellyttää vahvaa sosiaalialan ja asiakkaiden palvelutarpeiden tuntemusta.

Tietoisku: Mikä merkitys sosiaalihuollon ammattihenkilölailla on Asiakkaalle?

Laki varmistaa, että sosiaalihuollon asiakas saa hyvää palvelua ja kohtelua sosiaalihuollossa ja turvaa asiakasturvallisuuden. Ammattihenkilölailla turvataan vaikuttava toiminta, koska sosiaalihuollon henkilöstöltä vaaditaan riittävää koulutusta ja ammattitaidon ylläpitämistä.

Valvonnalla ja ohjauksella taataan se, että mikäli työntekijän kyky toimia ammatissa on heikentynyt, esimerkiksi päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai ammattitaidon puutteen vuoksi, valvontaviranomaisella (Valviralla) on mahdollisuus puuttua ammattihenkilön toimintaan. Jatkossa asiakkaat myös voivat varmistaa työntekijöiden pätevyyden julkisesta rekisteristä.

Työntekijälle

Työntekijät saavat ammatinharjoittamisoikeuden sosionomin, geronomin tai sosiaalityöntekijän ammattiin ja heistä tulee laillistettuja ammattihenkilöitä. Tämä nostaa työntekijöiden statusta. Lisäksi heistä tulee yhdenvertaisia terveydenhuollon

Pilke 2016


ammattihenkilöiden kanssa, mikä on tärkeää myös sote-uudistuksen kannalta. Lain myötä sosiaalialan asema tulee vahvistumaan ja sen merkitys tulee korostumaan

Ammattihenkilölaki on osoitus siitä, että vihdoinkin sosiaalialan ammattilaisten arvostus ja työn merkittävyys on tunnustettu ja nostettu sille tasolle, että työntekijöiden koulutuksella, ammattitaidolla ja työkyvyllä katsotaan olevan merkitystä sosiaalihuollon toteuttamisessa. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että sosiaalihuollon itsenäinen asema ja alan professiot on tunnustettu. Kuka tahansa ei enää voi toimia sosiaalihuollon ammateissa.

Työnantajalle

Lain myötä työntekijöiden rekrytointi helpottuu, sillä työnantajat voivat tarkistaa suoraan rekisteristä henkilöiden koulutuksen ja mahdolliset huomautukset. Se myös lisää avoimuutta ja luottamusta luomalla selkeät yhteiset pelisäännöt osaamisen, koulutuksen tason ja ammattitaidon selvittämiseen. Laki ei muuta työnantajien työnjohdollisia ja valvonnallisia velvollisuuksia ja vastuita.

Kattavan tietopaketin ammattihenkilölaista ja rekisteröitymisestä löydät Valviran sivuilta osoitteesta http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet.

Teksti: Talentian tiedotteet

Kuva: Minna Mäkelä



Pilke 2016


Pasin palsta

Tietoa ammattihenkilölaista Talentian verkkosivuilla

http://www.talentia.fi/tyoelama/ammatit_ja_kelpoisuudet/sosiaalihuollon_ammattihenkilolaki

Valviran viralliset sosiaalihuollon ammattihenkilölakisivut

https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet

Hakemus toimia laillistettuna / nimikesuojattuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/valvira_val87/index.html

Kiinnostaako yhdistyksen toiminta

Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n jäsenmäärä on nykyisin 561 henkilöä. Varsinaisia jäseniä näistä on 469, opiskelijajäseniä 81 ja eläke-läisjäseniä on yhdistyksessämme 11. Vuonna 2016 uusia jäseniä elokuun loppuun mennes-sä yhdistykseen on liittynyt 25. Yhdistyksen jäsenillä on hyvin monenlaista koulutustaustaa. Hieman yli puolet jäsenistä on koulutukseltaan sosionomi (amk) -tutkinnon suorittaneita. Heidän lisäkseen on muun muassa korkeakoulututkinnon ja siihen sisältyvät sosiaalityön opinnot suorittaneita, sosiaalihuoltaja-nimikkeellä valmistuneita, sosiaalikasvattaja- sekä sosiaaliohjaaja -tutkinnon opiskelleita ja yhteisöpedagogeja. Talentia Keski-Pohjanmaan jäsenet työsken-televät sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityön-tekijöinä, kehitysvammaistenohjaajina, perhe-työntekijöinä, koulukuraattoreina, lastentar-hanopettajina, sosiaali- ja palveluohjaajina, projektitehtävissä, päivähoidon ohjaajina, ohjaajina lastensuojeluyksiköissä ja monissa muissa työtehtävissä.

Jäsenten tavoittaminen Talentian alueellinen organisoituminen raken-tuu alueyhdistysten mukaan. Yhdistykses-sämme työtaistelupäällikön paikka on avoin-na. Olisitko sinä kiinnostunut tästä tehtäväs-tä? Jäsenten tavoittamisen merkitys korostuu työtaistelutilanteessa. Muun muassa tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikoille voitaisiin nimetä yhdyshenkilöitä, joiden kautta tieto kulkee jäsenille. Yhdyshenkilöverkostoa ale-taankin kokoamaan. Haluaisitko sinä alkaa työpaikkasi yhdyshenkilöksi? Pitäisit yllä Ta-lentian näkyvyyttä ja jakaisit yhdistykseltä tulevaa tietoa työpaikallasi. Jos olet kiinnos-tunut asiasta, laita viestiä yhdistyksen sähkö-postiin: [email protected]

Oman henkilökohtaisen kotisähköpostiosoit-teen ilmoittaminen jäsenrekisteriin helpottaa jäsenen tavoittamista. Yhdistyksen viestintä tapahtuu yhä enemmän sähköisessä muo-dossa. Tiedotamme jäseniä sähköpostiin "postiviidakkokirjeillä". Kannattaakin seurata sähköpostia ja vierailla yhdistyksen kotisivuilla http://www.talentia.fi/talentia/jasenyhdistykset/talentia_keski-pohjanmaa_ry sekä facebook-sivuilla https://www.facebook.com/talentiakeskipohjanmaa/

Tervetuloa kaikkeen yhdistyksen toimintaan mukaan!

Teksti: Minna Mäkelä, jäsensihteeri, Talentia Keski-Pohjanmaa ry

Kuva: Päivi Kaustinen



Pilke 2016


Ravintola-alalta sosionomiopiskelijaksi

Takana on 1,5 vuotta sosiaalialan ammatti-korkeakouluopintoja ja Anna-Stina Krokfors on enemmän kuin tyytyväinen päätöksestään vaihtaa ravintola-alan esimiestehtävät opiske-luun.

Kiinnostus sosiaalialan ammattiin on elämän eri käänteissä nostellut päätään, mutta ravin-tola-ala vei nuorena mennessään. Varsinai-nen sysäys ihmisläheisempään työhön tapah-tui kuitenkin Anna-Stinan hoitaessa vakavasti sairastuneen läheisensä asioita muutamia vuosia sitten. Kun kotikaupungissa alkoi mo-nimuotototeutuksena sosionomi(AMK) – opin-not Anna-Stina päätti hakea opiskelemaan ja sai paikan.

Anna-Stinan perheeseen kuuluu kolme lasta ja aviomies, joka onkin ollut suurena tukena, kun opiskelut ovat välillä näkyneet kuormituk-sena myös perheen arjessa. Anna-Stina myöntää, että hänen opiskelunsa on vaatinut koko perheeltä joustoa, mutta onneksi alan-vaihtajan opiskelumotivaatio on korkealla ja opinnot ovat edenneet sunnitellusti.

Käytännön ihmisenä Anna-Stina on kokenut harjoittelut opintojen parhaana antina. Hän arvelee myös oman elämänkokemuksensa ja työkokemuksensa olevan hyödyksi opinnois-sa ja myöhemmin sosiaalialan töissä. Myös äitiydestä ja etenkin nuorena äidiksi tulemi-sesta Anna-Stina on saanut perspektiiviä opintoihin.

Kesätyö vammaisten asumisohjaajana on takana ja edessä on muutaman viikon loma ennen syyslukukauden alkua. Sosiaalialan työkenttä näyttää kiinnostavalta opiskelijan silmissä ja siihen Anna-Stiina pääsee tutus-tumaan käytännössä vielä perhe- ja kriisityön sekä esimiestyön harjoitteluissa.

Teksti ja kuva: Anna-Stina Krokfors Sosionomiksi (AMK) opiskelija Centria-ammattikorkeakoulussa, Kokkolassa.

Pilke 2016


Olisiko teillä kirnupiimää

Olisiko teillä kirnupiimää

ja jotain jauhoja

vaikka aivan vähän,

kysyi nainen ja nojasi ovenpieleen.

Äiti käveli aittaan

toi kiululla jauhoja

valutti niitä hitaasti

naisen punaraitaiseen pussiin.

otti naiselta harmaan päälärin

kaatoi kirnupiimää puolilleen

Jätän vähän, jos sattuu

muitakin kyselijöitä.

Olin lapsi, en ymmärtänyt

nälän syvyyttä

meillä oli maitoa ja perunoita

ja jauhoja aitassa

oli mullan maalaamia

saappaita porstuassa

ja matala kynnys.

Eeva Heilala Punaposkipuolukoita 2004, valitut runot. Tammi



Pilke 2016


MUUTOS NYT – LAPSET PUHEEKSI

Kehitysympäristö eilen ja tänään

Perinteisesti on ajateltu, että perhe on yhteiskunnan perussolu. On tärkeä pysähtyä miettimään miten yhteiskuntamme perussolu voi. Ennen ihmiset asuivat kyläyhteisöissä. Isovanhemmat, sukulaiset ja naapurit olivat luonteva osa perheen arkea. Yksi näkymä menneisyyteen: Äidit hoitivat kotityöt, isovanhemmat lapset ja isät kulkivat savotoissa. Elämään sisältyi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittävät perustarpeet; ravinto, lepo ja huolenpito.

Mikä on lapsen elämismaailma tänä päivänä? Nykyajan perhettä ja kotia on kutsuttu huoltoasemaksi, jossa jokainen käy vuorollaan tankkaamassa. Elämä on aikataulutettua ja kiireen tunnun vuoksi varikolle pysähtymisen hetket jäävät lyhyiksi kuin formuloissa. Tämän kaiken kiireen meille tuottaa molempien vanhempien tarve olla töissä, lasten ja aikuisten harrastukset, kasvavat vaatimukset elämysten kokemisesta, "kaikki minulle nyt ja heti" -ajattelu, uusioperhekuviot sekä päihde- ja mielenterveysongelmat.

Edellä kuvatut ja monet muut tekijät asettavat ammattilaiset isojen kysymysten äärelle. Miten voimme parhaimmalla tavalla tukea vanhempien vaativaa kasvatustehtävää? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä kirjoittavat Perheterapia -lehden numerossa 1/16 seuraavasti: ”Suomessa on laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta silti on järkyttäviä esimerkkejä siitä, miten lapsi tai nuori voi jäädä kaiken avun ulkopuolelle.” On enemmän kuin aiheellista pohtia, miten tarjota perheille konkreettinen apu, joka todella auttaa. Miten tehdä se siten, ettei perhe koe tulevansa leimatuksi? Tärkeä ajatus taustalla on, että nykyajan vanhemmat kasvattavat yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajia.

Lapset puheeksi -työmenetelmä lapsen kehityksen tukena

Lastenpsykiatri Solantaus on tuonut 2000 -luvulla Suomeen "Lapset puheeksi" -työmallin, jota voidaan toteuttaa kaikilla asiakastyön tasoilla; aikuisten ja lasten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä päivähoidossa ja koulussa sekä kaikissa lasten ja nuorten kehitysympäristöissä. Sen keskiössä on lapsen arjen sujuminen hänen kehitystään tukevalla tavalla. Asiakastyön menetelminä käytetään Lapset puheeksi (LP) -keskustelua ja -neuvonpitoa.

LP -keskustelun tavoite on tukea lapsia ja nuoria tilanteissa, joissa elämäntilanteeseen liittyy paineita. LP - keskustelu on kasvattajien, esimerkiksi opettajan ja vanhemman välinen keskustelu lapsen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista. Keskustelu mielletään kahden lapsen asioita ja kehitystä tuntevan asiantuntijan keskusteluksi, jossa tavoitteena on toimiva yhteistyö. Lapsi voi osallistua keskusteluun. Keskustelun tavoitteena on myös löytää lapsen kehitysympäristöstä tekijät, jotka tuovat lapselle mielekästä ja kehitystä tukevaa toimintaa. LP-keskustelussa selvitetään lapsen elämää ja tehdään suunnitelmaa siitä, miten lisätään vahvuuksia ja miten toimitaan haavoittuvuuksissa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana.

LP-neuvonpito rakentuu LP-keskustelun pohjalle, jossa on tunnistettu vahvuudet ja haavoittuvuudet. Näistä valitaan ne vahvuudet, jotka ovat lapsen kannalta keskeisiä arkea kannattelevia ja lasta tukevia. Samoin valitaan ne haavoittuvuudet, joiden suhteen on tärkeä toimia tässä ja nyt, etteivät ne kasva suuremmiksi ongelmiksi ja että niiden kanssa tullaan toimeen. LP -neuvonpidon avulla rakennetaan toimiva verkosto toteuttamaan LP -keskustelun pohjalta tehtyä suunnitelmaa. Verkostoa rakennettaessa huomioidaan ne tahot, jotka voivat konkreettisesti vaikuttaa lapsen arkeen.

Pilke 2016


Lapset puheeksi – olennainen osa peruspalveluita

Lapset puheeksi -toimintamalli on vakiintunut osaksi oulaistelaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arkea. Esimerkiksi Oulaisten varhaiskasvatuksessa koulutetaan säännöllisesti henkilökuntaa LP - menetelmäosaajiksi. Menetelmää työvälineenä käyttäen perheiden kohtaaminen tasapuolistuu. LP -toimintamallin juurruttamiseen osaksi Oulaisten peruspalveluita kuuluu myös palveluohjauksen kehittäminen. Palveluohjauksen ydin on siinä, että asioita suunnitellaan ja tehdään perheen kanssa yhdessä. Pyrkimyksenä on siirtyä yhä tiiviimmin viranomaiskeskeisyydestä lapsi- ja perhekeskeiseen työskentelyyn.

Lapset puheeksi -toimintamalli on matalan kynnyksen menetelmä, jonka avulla työntekijä

voi ottaa lapset puheeksi vanhempien kanssa rakentavasti ja kunnioittavasti. Työn tulokset viittaavat siihen, että näin toimien voidaan ehkäistä lastensuojelutilanteiden syntyä. Työmuodon etu on sen pyrkimys turvata lasten ja perheiden palvelut sovittamalla ne yhteen integroiduksi kokonaisuudeksi. Keskeistä on yksilön ja perheen ohella yhteisöllinen näkökulma, jossa huomioidaan viranomaisten lisäksi kolmas sektori ja seurakunnat.

LÄHTEET:

Jokinen Jaana. Luentomateriaali, Lapset puheeksi koulutuspäivä 10.12.2014 Oulainen.

Jokinen Jaana. Raportti. Muutos nyt. Lapset puheeksi. Maakunnallinen lasten ja perheiden palveluiden toimintakokonaisuus. 02/2016.

Niemelä Mika ja Solantaus Tytti. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia - lehti 1/16 s. 21–33.

Kortet Sirpa. Pyhäjokiseutu -lehti, 2.6.2016.

Veikko Hertteli Psykiatrinen sairaanhoitaja Oulaisten perheneuvola Lapset puheeksi yhdyshenkilö, Oulainen



Pilke 2016


Kokkolan Ankkuritiimi

Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, jossa sosiaalitoimi ja poliisi työskentelevät yhdessä Kokkolan poliisiasemalla. Ankkuritiimin työntekijät tuovat kukin oman osaamisensa ja taustaorganisaationsa tuen tiimiin käyttöön. Moniammatillisen yhteistyön ansioista nuoret saavat kokonaisvaltaista ja nopeaa tukea sekä ohjausta yhdestä paikasta. Toiminta tähtää nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Ratkaisevaa on, että asiakas pääsee nopeasti avun piiriin ilman viranomaiselta toiselle ”pompottelua”. Ankkuritiimi saa tiedon nuorten tekemistä rikoksista pääsääntöisesti poliisilta. Vanhemmat ovat myös itse suoraan yhteydessä Ankkuritiimiin, mikäli heillä on huoli nuoren tilanteesta. Ankkuritiimi kartoittaa nuoren elämän tilannetta sekä ohjaa nuoren tarvittaessa tarkoituksen mukaisen avun ja tuen piiriin. Ankkuritiimi tapaa nuorta 1-5 kertaa.

Historia

Jo 1990-luvulta saakka on Kokkolassa sosiaaliviranomaiset ja poliisi tehnyt tiivistä yhteistyötä. "Sossut" ja "jeparit" ovat tehneet rintarinnan töitä tapausten

hoitamiseksi mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Yhteistyö on jatkunut saumattomana ja katkeamattomana tähän päivään saakka, jatkuen hamaan tulevaisuuteen.

Keväällä 2011 Kokkolasta kävi delegaatio tutustumassa Hämeenlinna poliisiasemalla toimivaan Ankkuri-ryhmään. Vierailu aiheutti välittömän ihastumisen toimintamalliin ja asiaa alettiin kehittää myös Kokkolaan perustettavaksi malliksi. Syksyllä 2011 Kokkolassa aloitti Nopsa-ryhmä. Nopsa oli nimenä jo tuttu Kokkolan nuorten parissa toimiville, ja tästä syystä nimeä ei vielä tuolloin vaihdettu Ankkuriksi. Ryhmään kuului aluksi kolme henkilöä sosiaalitoimesta, yksi nuorisotoimesta ja yksi poliisi. "Päämaja" oli alusta asti poliisiasemalla vaikka yhteisiä toimitiloja ei aluksi löytynyt. Ryhmä oli jakautunut

Pilke 2016


kahteen eri huoneeseen; poliisi toimi eri tiloissa kuin sosiaalityöntekijät. Nuorisotoimen edustaja vieraili ryhmän palavereissa tietyin väliajoin. Se aiheutti tiettyä hankaluutta toiminnassa, mutta tulokset toiminnan kannattavuudesta näkyivät lähes välittömästi.

Tammikuussa 2014 Nopsa-ryhmässä toiminut Ankkuri-poliisi ja ennalta ehkäisevän toiminnan vastuuhenkilö muuttivat yhteiseen huoneeseen, jonka johdosta yhteistyö nuorten asioissa toi lisää tuntemusta Kokkolan nuorten tilanteeseen. Keväällä 2015 sosiaalitoimen henkilökuntaa siirtyi yhteisiin, jolloin poliisiasemalle jäi enää yksi sosiaaliohjaaja. Samalla Ankkuri-mallin toiminta selkiytyi nykyiseen muotoonsa. Nuorisotoimen osuus ryhmän toiminnassa lakkasi 2015 syksyllä, mutta samalla vahvistettiin Päihdekeskus Portissa toimivan nuorten tuki- ja neuvontapiste, Nuotan, roolia päihdepuhutteluissa.

Keväällä 2016 otettiin käyttöön nimi Ankkuri, valtakunnallisen linjan mukaisesti. Toiminta on räätälöity alueen tarpeita palvelevaksi vaikkakin poikkeaa kokoonpanoltaan hieman alkuperäisen Ankkuri-mallin kokoonpanosta. Nykyisessä Ankkuritiimissä toimivat nuorisopoliisi, sosiaaliohjaaja ja ennalta ehkäisevän toiminnan vastuuhenkilö.

Nykyisen ryhmän toiminta on roolitettu siten, että nuorisopoliisi ja sosiaaliohjaaja tapaavat nuoria Ankkuri-tapaamisissa ja EET-poliisi vierailee kouluilla luennoimassa, selvittämässä kouluilla tapahtuneita välikohtauksia yms. Eniten Ankkuri-tapaamisiin ohjautuu nuoria päihteiden käytön takia. Viimeisten vuosien aikana on selkeästi lisääntynyt

lääkkeitten ja huumausaineiden käytöstä johtuvat tapaamiset. Anastusrikokset, vahingonteot ja pahoinpitelyt työllistävät myös Ankkuritiimiä runsaasti. Koulukäynnit ovat pääasiassa erilaisia kiusaamiseen liittyviä tekoja käsitteleviä tapaamisia.

Ryhmän toimintamalliin kuuluu myös positiivinen kanssakäyminen nuorten kanssa. Viikonloppuiltoina nuorisovalvontaa suoritettaessa päästään juttelemaan nuorten kanssa heidän vapaa-ajallaan. Vapaa-aika ei ole nuorilla pelkkää kolttosten tekoa, vaan ihan tavallista nuorten kokoontumista kavereiden kanssa juttelemaan, harrastamaan jne. Näihin tilanteisiin myös Ankkuritiimi haluaa käydä osallistumassa, vaikka vain pienen hetken. Ankkuritiimi kokee tällaisen toiminnan erityisen tärkeänä.

Ankkuritiimi on edustettuna myös useissa, nuorten hyvinvointiin tähtäävissä, moniammatillisissa kokoonpanoissa. Lisäksi EET-poliisi pitää luentoja useissa oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksesta aina ammattikorkeakouluun asti. Kuulijakuntana ovat sekä oppilaat, opettajat että huoltajat ja aiheet vaihtelevat liikenneopeista netti- ja päihdeasioihin. Onpa oltu myös papin ja terveydenhoitajan kanssa kertomassa nuorille seksuaaliseen häirintään liittyvistä asioista.

Sosiaaliohjaajan rooli Ankkuritiimissä

Kokkolassa merkittävä osa lastensuojeluilmoituksista tulee poliisilta,



Pilke 2016


joten on tärkeää, että yhteistyö on sujuvaa ja, että poliisiasemalla on fyysisesti työntekijä. Ankkuritiimin sosiaaliohjaajan aamu alkaakin sillä, että hän kirjaa poliisilta tulleet lastensuojeluilmoitukset. Hallinnollisesti sosiaaliohjaaja kuuluu perhepalveluiden arviointitiimiin ja hän osallistuu kerran viikossa arviointitiimin palaveriin Villan perhekeskuksessa. Tarvittaessa sosiaaliohjaaja saa työparin arviointitiimistä, mikäli Ankkuritiimissä tavatusta nuoresta herää isompi huoli. Tällöin nuorelle tehdään palvelutarpeen arviointi ja nuoren sekä hänen perheensä tilannetta kartoitetaan tarkemmin.

Suurimmalle osalle nuorista Ankkuritiimin tapaamiset ovat kuitenkin riittävä väliintulo.

Ankkuritiimin sosiaaliohjaaja hoitaa yhdessä nuorisopoliisin kanssa alle 15-vuotiaiden puhutukset ja on mukana yli 15-vuotiaiden kuulusteluissa. Työ on vaihtelevaa, sillä tapaamisperusteet vaihtelevat euron suklaapatukan näpistämisestä vakavampiin juttuihin. Tietysti myös nuoret ja heidän perheidensä tilanteet ovat erilaisia. Pääsääntöisesti ankkuritapaamiset ovat poliisiasemalla, mutta tarvittaessa niitä tehdään myös esim. koulussa.

Kuva: Ankkuritiimin tilastotietoja

Teksti ja kuvat: Juha Puurula (EET-poliisi) ja Elina Ihanus (sosiaaliohjaaja)

Pilke 2016


LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN : Sosiaaliohjaaja Nuorisopoliisi Elina Ihanus Tony Rauma 040-8065 414 0295 415 882 [email protected] [email protected]

Tervetuloa Ankkurikahveille!

Torstaina 29.9.16 klo 13-15

TAVOITE? Koota yhteen nuorten kanssa toimivat tahot ja yhteistyökumppanit

KENELLE? Ankkurikahvit on suunnattu Kokkolassa nuorten parissa työskenteleville

AIHE? ICT-tutkija Tony Carlsson alustaa mobiililaitteen tutkin-nan antamista mahdollisuuk-sista nuorten asioiden hoita-misessa.

PAIKKA? Poliisiaseman 2. krs. neuvottelutila



Pilke 2016


Entisen Opiskelijavastaavan tervehdys

Helmikuussa vierailin Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n ja Talentia Oulun seutu ry:n järjestämässä Hehkua Helmikuuhun -tapahtumassa Ylivieskassa. Olin yksi Talentia Pohjanmaa ry:n edustajista. On yleensäkin ilo ja kunnia päästä osallistumaan toisten alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin, mutta tähän tapahtumaan osallistuminen ei ollut mikä tahansa vierailu. Siinä oli niin paljon omaa ja tuttua.

Olen opiskellut Sosionomiksi (AMK) Centria ammattikorkeakoulussa Ylivieskan yksikössä. Valmistumiseni kynnyksellä keväällä 2015 toimin Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana. Ja juurikin tuona keväänä kyseinen tapahtuma sai alkunsa. Kuulin Talentia Oulun seutu ry:n puheenjohtajalta Ratkaisija-illassa Oulussa, että he ovat aikeissa järjestää jonkinlaisen tilaisuuden Ylivieskassa. Koska mielestäni yhteistyössä on voimaa, ajattelin heti, että olisi hienoa yhdistää voimat ja tarjota virkistäytymistä jäsenille.

Pitkään en ehtinyt olla tapahtuman järjestämisessä mukana, kun tuli eteen muutto askelta etelämmäksi ja pois Keski-Pohjanmaan alueelta. Muuton myötä pestini Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana päättyi. Vuoden 2016 alussa aloitin Talentia Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana, ja ilahduin todella, kun yhdistyksemme sai kutsun tulla vierailemaan Ylivieskaan. Ei tarvinnut hetkeäkään miettiä osallistuisinko.

Ja osallistuminen kannatti! Sen lisäksi, että oli mukava nähdä kollegoita Keski-Pohjanmaalta, oli tapahtuma muutenkin virkistävä ja innostava; nimensä veroinen siis. Saimme monenlaisia vinkkejä työssä jaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pääsimme myös käytännössä kokeilemaan Mindfullness-harjoituksia sekä kokemaan liikunnan riemua.

Tiesitkö Sinä, että ihminen ajattelee päivittäin noin 60 000 ajatusta?

Mitä ajatuksia Sinussa heräsi, kun luit tämän tervehdykseni? Toivon, että se herätti innostusta ja mielenkiintoa alueyhdistysten toimintaa kohtaan. Haluan rohkaista Sinua osallistumaan tuleviin tapahtumiin ja tulemaan mukaan Talentian toimintaan.

Terveisin Katja Antinoja

P.s. Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n hallituksessa on tilaa Opiskelijavastaavalle! Mikäli Sinä olet opiskelija tai hiljattain valmistunut tehtävä voisi olla juuri Sinulle sopiva. Osallistu syyskokoukseen, jossa valitaan hallitus tulevalle vuodelle ja ilmoita innokkuudestasi. Jos haluat tehtävästä lisää tietoa etukäteen voit olla yhteydessä yhdistyksen puheenjohtajaan tai minuun ([email protected]). Meillä opiskelijavastaavilla on myös valtakunnallinen verkosto, joten saat tehtävän hoitamiseen tukea ja ideoita matkan varrella.

Teksti ja kuva: Katja Antinoja opiskelijavastaava Talentia Pohjanmaa ry

Pilke 2016


Muistathan tarkistaa jäsentietosi!

Talentian verkkosivut www.talentia.fi on tärkeä jäsentiedotuskanava. Sieltä löytyy edunvalvonnan ajankohtaiset asiat, tietoa jäseneduista ja sosiaalialan uutisia. Verkkosivujen kautta pääset kirjautumaan eAsiontiin, jossa voit päivittää jäsentietosi. eAsioinnissa voit liittyä jäseneksi sekä tarkastella ja muuttaa jäsenrekisterissä olevia tietojasi. Voit myös tarkistaa, ovatko jäsenmaksusi kunnossa. Palvelu on jäsenelle maksuton ja turvallinen. Siihen kirjaudutaan ja toiminnot varmennetaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. On erittäin tärkeää, että jäsentietosi ovat ajan tasalla, jotta saamme sinuun tarvittaessa yhteyden.

Pidä tietosi ajan tasalla!

Talentia lähettää jäsenilleen tärkeää tietoa ja ohjeita edunvalvonnasta, kyselyjä vaikuttamistyönsä tueksi sekä vinkkejä uusista jäseneduista ja palveluista. Pidäthän huolen, että aina kun työtilanteesi tai osoitteesi muuttuu, ilmoitat uudet tietosi myös Talentiaan. Tärkeää on myös päivittää omiin tietoihin henkilökohtainen sähköpostiosoite.

Suosittele Talentiaa työkaverille!

Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle se oikea liitto. Toivomme, että olet samaa mieltä ja autat meitä saamaan lisää jäseniä ja vahvistamaan voimiamme.

Kerro Talentiasta työssäkäyvälle ystävällesi. Jos hän liittyy jäseneksi, saatte molemmat 30 euron arvoiset SuperLahjakortit, joilla voi ostaa mukavia lahjoja yli 100 liikkeestä. Lisäksi ystäväsi saa käyttöönsä kaikki Talentian upeat jäsenedut ja palvelut. Huomaathan, että suosittelijan on oltava Talentian jäsen, eikä Superlahjakortteja myönnetä jäsenille, jotka liittyvät Talentiaan ilman suosittelijaa.

http://www.talentia.fi/jasenyys/hanki_jasen

eAsiointi painikkeet



Syyskokous ja päivällinen Ylivieskassa 30.10.2016 alkaen klo 15:00

Tämän jälkeen Stand up – koomikko Ismo Leikolan esitys ”Hyvät naiset ja herrat” klo 18:00 alkaen Ylivieska-talo Akustiikassa.

Tilaisuus on maksuton.

Esitykseen paikkoja rajoitetusti.

Ilmoittautuminen 4.10. mennessä

yhdistyksen sähköpostiin:

[email protected]

Ilmoittautuneille tarkemmat tiedot vastaussähköpostissa.

Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä erityisruokavaliosi.

Kokouksessa käsitellään

toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

sekä valitaan yhdistyksen hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet toimikaudelle 2017-2018 sekä yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2017.

Tervetuloa!

Hallitus

Hallitus 2016 Yhteystiedot Puheenjohtaja, Mervi Visti

Varapuheenjohtaja, Päivi Kaustinen

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Minna Mäkelä (2015 - 2016) Sari Kanula (2015 - 2016) Eija Berkovits (2015 - 2016) Henna Kivelä (2015 - 2016) Anne Jokela (2016) Sini Pietilä (2015 - 2016) Sanna Lastikka (2016 - 2017) Kirsi Vesasto (2016 - 2017) Riikka Vilmi (2016 - 2017)

Elisa Tikkanen (2016 - 2017) Ulla Huhtala (2016 - 2017) Britt-Marie Karlsson (2016 - 2017)

sähköposti: [email protected]

facefook: https://www.facebook.com/talentiakeskipohjanmaa/

kotisivut: http://www.talentia.fi/talentia/jasenyhdistykset/talentia_keski-pohjanmaa_ry

Toimihenkilöt 2016

Toimikunnat

Sihteeri, Minna Mäkelä Jäsensihteeri, Minna Mäkelä Taloudenhoitaja, Sanna Lastikka Opiskelijavastaava, valitsematta Tiedotusvastaava, Kirsi Vesasto Työtaistelupäällikkö, valitsematta

Virkistystoimikunta: Mervi Visti (pj), Sanna Lastikka, Ulla Huhtala

Tiedotustoimikunta: Päivi Kaustinen (pj), Kirsi Vesasto, Eija Berkovits

Pilke 2016


Entisen Opiskelijavastaavan tervehdys

Helmikuussa vierailin Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n ja Talentia Oulun seutu ry:n järjestämässä Hehkua Helmikuuhun -tapahtumassa Ylivieskassa. Olin yksi Talentia Pohjanmaa ry:n edustajista. On yleensäkin ilo ja kunnia päästä osallistumaan toisten alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin, mutta tähän tapahtumaan osallistuminen ei ollut mikä tahansa vierailu. Siinä oli niin paljon omaa ja tuttua.

Olen opiskellut Sosionomiksi (AMK) Centria ammattikorkeakoulussa Ylivieskan yksikössä. Valmistumiseni kynnyksellä keväällä 2015 toimin Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana. Ja juurikin tuona keväänä kyseinen tapahtuma sai alkunsa. Kuulin Talentia Oulun seutu ry:n puheenjohtajalta Ratkaisija-illassa Oulussa, että he ovat aikeissa järjestää jonkinlaisen tilaisuuden Ylivieskassa. Koska mielestäni yhteistyössä on voimaa, ajattelin heti, että olisi hienoa yhdistää voimat ja tarjota virkistäytymistä jäsenille.

Pitkään en ehtinyt olla tapahtuman järjestämisessä mukana, kun tuli eteen muutto askelta etelämmäksi ja pois Keski-Pohjanmaan alueelta. Muuton myötä pestini Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana päättyi. Vuoden 2016 alussa aloitin Talentia Pohjanmaa ry:n Opiskelijavastaavana, ja ilahduin todella, kun yhdistyksemme sai kutsun tulla vierailemaan Ylivieskaan. Ei tarvinnut hetkeäkään miettiä osallistuisinko.

Ja osallistuminen kannatti! Sen lisäksi, että oli mukava nähdä kollegoita Keski-Pohjanmaalta, oli tapahtuma muutenkin virkistävä ja innostava; nimensä veroinen siis. Saimme monenlaisia vinkkejä työssä jaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pääsimme myös käytännössä kokeilemaan Mindfullness-harjoituksia sekä kokemaan liikunnan riemua.

Tiesitkö Sinä, että ihminen ajattelee päivittäin noin 60 000 ajatusta?

Mitä ajatuksia Sinussa heräsi, kun luit tämän tervehdykseni? Toivon, että se herätti innostusta ja mielenkiintoa alueyhdistysten toimintaa kohtaan. Haluan rohkaista Sinua osallistumaan tuleviin tapahtumiin ja tulemaan mukaan Talentian toimintaan.

Terveisin Katja Antinoja

P.s. Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n hallituksessa on tilaa Opiskelijavastaavalle! Mikäli Sinä olet opiskelija tai hiljattain valmistunut tehtävä voisi olla juuri Sinulle sopiva. Osallistu syyskokoukseen, jossa valitaan hallitus tulevalle vuodelle ja ilmoita innokkuudestasi. Jos haluat tehtävästä lisää tietoa etukäteen voit olla yhteydessä yhdistyksen puheenjohtajaan tai minuun ([email protected]). Meillä opiskelijavastaavilla on myös valtakunnallinen verkosto, joten saat tehtävän hoitamiseen tukea ja ideoita matkan varrella.

Teksti ja kuva: Katja Antinoja opiskelijavastaava Talentia Pohjanmaa ry

28 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.

Pilke 2016

Documents

Pilke - Talentiapuheenvuoroja sote – päivityksestä, mitä huomioitavaa on henkilöstön osalta siirryttäessä maakuntamalliin ja päästiinpä pohtimaan kinkkisiä kiistoja työnantajan