PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO ympäristövaikutusten arviointiselostus

SisältöTiivistelmä 5

OSA 1 JOHDANTO JA TAUSTAA 15

1. Johdanto 171.1 Vertailtavien hankevaihtoehtojen muodostaminen 171.2 Ympäristövaikutusten arviointi 191.3 Projektiryhmä 19

2. Hankkesta vastaava 20

3. Tavoiteet ja suunnittelutilanne 213.1 Hankkeen tavoitteet 213.2 Jätevedenpuhdistuksen yleiset tavoitteet 213.3 Lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen yleiset tavoitteet 223.4 Keskuspuhdistamohankkeen aiemmat suunnitteluvaiheet 223.5 Nykyinen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 24

4. Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 254.1 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskevaan lainsäädäntöön 254.2 Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin 274.3 Liittyminen muihin hankkeisiin 28

OSA 2: JÄTEVESIEN KÄSITTELYN PERIAATTEET JA TOTEUTUS TAMPEREEN SEUDULLA 31

5. Jätevesien ja lietteen käsittelyn periaatteet 335.1 Jäteveden puhdistus 335.2 Lietteen käsittely 356.1 Jätevesien viemäröintialueet ja jätevedenpuhdistamot 37

6. Jätevesien käsittelyn nykytilanne 376.2 Jätevesien ja lietteen käsittelyn nykytilanne 396.3 Nykyinen jätevedenpuhdistamoille tuleva kuormitus ja päästöt vesistöön 396.4 Häiriö- ja poikkeustilanteet nykytilanteessa 45

7. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn tuleva vaatimustaso 477.1 Jätevesien käsittelyn puhdistustavoitteet tässä hankkeessa 477.2 Lietteen käsittelyn tavoitteet tässä hankkeessa 49

OSA 3: ARVIOITAVIEN SULKAVUORI- JA NYKY+ VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 51

8. Sulkavuori vaihtoehto 538.1 Maanpäälliset tilat ja rakenteet 538.2 Maanalaiset tilat ja rakenteet 578.3 Siirtolinjat 598.4 Poistuvat rakenteet 718.5 Puhdistamolle tuleva kuormitus 718.7 Jätevedenkäsittelyssä muodostuvien lietteiden ja jätteiden määrä 738.8 Lietteenkäsittely 73

9. NYKY + vaihtoehto 779.1 Jätevedenpuhdistamoille tuleva kuormitus 779.2 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo 789.3 Raholan jätevedenpuhdistamo 829.4 Lempäälän jätevedenpuhdistamo 869.5 Siirtolinjat VE Nyky+ 89

10. Yhteenveto jäteveden ja lietteiden käsittelyprosesseista eri vaihtoehdoissa 9110.1 Yhteenveto jäteveden käsittelystä eri vaihtoehdoissa 9110.2 Yhteenveto lietteen käsittelystä eri vaihtoehdoissa 91

11. Yhteenveto päästöistä eri vaihtoehdoissa 9311.1 Epäpuhtauksien vähenemä puhdistamoilla ja päästöt vesistöön 9311.2 Lietteenkäsittelyn päästöt vesistöön 9511.3 Jätevedenpuhdistamon päästöt ilmaan eri vaihtoehdoissa 9511.4 Jätevedenpuhdistuksessa muodostuvat lietteet ja jätteet eri vaihtoehdoissa 9711.5 Energian ja kemikaalien kulutus 9711.6 Liikennemäärät 98

OSA 4: ARVIOINTIMENETTELY JA ARVIOIDUT VAIKUTUKSET 99

12. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen aikataulu 10112.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 10112.2 Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus 10912.3 Arvioinnissa käytetty aineisto 10912.4 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 110

29.11.201282141034

1

12.5 Arviointimenettelyn päättyminen 11012.6 YVA arviointimetodologia 111

13. Pintavedet 11513.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 11513.2 Vaikutusalueen nykytila 11813.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 12913.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 13213.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 14213.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 146

14. Maa- ja kallioperä 14914.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 14914.2 Vaikutusalueen nykytila 15014.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 15314.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 15414.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 15414.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 154

15. Pilaantuneet maat 15515.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 15515.2 Alueen nykytila 15915.3 Toimenpiteet VE Sulkavuori 16015.4 Toimenpiteet VE Nyky + 16015.5 Hankkeen vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 16015.6 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 16115.7 Epävarmuustekijät 161

16. Pohjavesi 16316.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 16316.2 Vaikutusalueen nykytila 16416.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 16616.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 16816.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 16916.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 16916.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 170

17. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 17117.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 17117.2 Vaikutusalueen nykytila 17217.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 18217.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset 18317.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 18417.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 18517.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 185

18. Kaavoitus 18718.1 Vaikutusten alkuperä 18718.2 Lähtötiedot 18718.3 Vaikutusalueen nykytila 18718.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 20318.5 Toiminnan aikaiset vaikutukset 21218.6 Vaihtoehtojen vertailu 212

19. Maisema ja kulttuuriympäristö 21519.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 21519.2 Vaikutusalueen nykytila 21619.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 22219.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 22419.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 22519.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 22519.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 226

20. Liikenne 22720.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 22720.2 Nykytila 22920.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 23220.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 23520.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 23720.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 23720.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 237

21. Vaikutukset ilmanlaatuun; hiukkaset ja haju 23921.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 23921.2 Vaikutusalueen nykytilanne 24321.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 24621.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 24821.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 25521.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 25521.7 Epävarmuustekijät 256

22. Vaikutukset ilmastoon 25922.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 25922.2 Vaikutusalueen nykytila 26122.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 26222.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 26322.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 26522.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 266

23. Kasvillisuus ja eläimistö 26923.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 26923.2 Vaikutusalueen nykytila 27123.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 27623.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 28123.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 28123.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 28123.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 281

24. Meluvaikutukset 28324.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 28324.2 Vaikutusalueen nykytila 28624.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 29224.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset 29624.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 29724.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 29724.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 297

2

ERILLISEEN LIITERAPORTTIINON KOOTTU SEURAAVAT KOKONAISUUDET:

1. YVA –metodologian pääperiaatteet2. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta3. Yhteysviranomaisen lausunto aiemmasta YVA-selostuksesta4. E-PRTR aineiden koonti vuoden 2010 virtaamien perusteella5. Pohjan haitta-aineet6. Arseenipitoisuudet kallioperässä7. Kaatopaikkaselvitys8. Ilmapäästöjen leviämismallinnus VE Sulkavuori9. Hajujen leviämismallinnus nykytila10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori11. Lepakkoselvitys12. Melumallinnuksen raportti13. Tärinäraportti14. Maastokävelyn ja työpajan yhteenvedot

25. Tärinävaikutukset 29925.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 29925.2 Nykytila 30225.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 30225.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset 30625.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 30625.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 30625.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 307

26. Vaikutukset ihmisen terveyteen 30926.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 30926.2 Nykytila ja vaikutukset 311

27. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 31327.1 Arviointimenetelmät ja määritykset 31327.2 Vaikutusalueen nykytila 31727.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 32127.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset 32327.5 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 32427.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 32527.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 326

28. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 32728.1 Vaikutusten alkuperä 32728.2 Arviointimenetelmät, aineistot ja määritykset 32728.3 Vaikutukset 32828.4 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 32928.5 Resurssitehokkuuden parantaminen ja haitallisten vaikutusten vähentäminen 33128.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin 332

29. Paras käytettävissä oleva tekniikka 33329.1 Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen 33329.2 Käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita 33429.3 Tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön ja hyödyntämisen mahdollisuus 33529.4 Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus 33529.5 Käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus 33529.6 Energian käytön tehokkuus 33529.7 Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen 33629.8 Eri käsittelymenetelmien vertailu 33729.9 Paras käyttökelpoinen tekniikka puhdistamolietteen poltossa 339

30. Yhteisvaikutukset 341Tammervoiman hyötyvoimalaitos 341Rudus Oy:n Lempäälän Sääksjärven kiviaineshanke 341

31. Vaikutusten seuranta 34331.1 Ilmanlaadun seuranta 34331.2 Pintavesien seuranta 34431.3 Pohjavesien seuranta 34431.4 Painaumaseuranta 34531.5 Tärinävaikutusten seuranta 34531.6 Luontovaikutusten seuranta 345

32. Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus 34732.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 34732.2 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 366

33. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat 369Ympäristövaikutusten arviointi 369Ympäristöluvat 369Vesilain mukainen lupa 369Kaavoitus 369Rakennuslupa 369

34. Lähteet 371

35. Sanasto ja lyhenteet 373

36. Yhteystiedot 375

3

4

Tiivistelmä

5

6

Tiiv

iste

lmä

Tiivistelmä

Sulkavuoren puhdistamohanke

Tampereen vesi, jonka tehtävänä on hoitaa Tampereen vesi- ja viemärilaitosten toimintaa, suunnittelee Sulkavuoren kal-lion sisään sijoitettavaa jätevesien keskuspuhdistamoa ja sen edellyttämiä jätteiden siirtolinjoja. Se korvaisi nykyiset Raholan ja Viinikanlahden puhdistamot sekä Lempäälän puhdistamon. Jos hanke ei toteutuisi, sen vaihtoehtona on nykyisten puhdistamoiden laajentaminen ja saneeraus.

Suunniteltavaan jätevedenpuhdistamoon ja tunnelei-hin sekä lietteen käsittelyyn sovelletaan ympäristövaiku-tusten arviointimenettelyä (YVA –menettely). Tässä arvioin-nissa Sulkavuoreen sijoitettava puhdistamo siirtolinjoineen muodostaa arvioitavan hankkeen. Sen vertailuvaihtoehto-na on nykyisten puhdistamoiden saneeraus samalle tekni-selle tasolle, kuin Sulkavuoren puhdistamo. Tätä vaihtoeh-toa kutsutaan Nyky+ vaihtoehdoksi

Tarkoitus ja tavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun väestömäärän on ennus-tettu kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmenien aikana. Väestömäärän kasvun seurauksena myös jäteveden mää-rä Tampereen seudulla kasvaa ja jäteveden käsittelykapasi-teettia tarvitaan lisää. Lisäksi jätevedenpuhdistukselle ase-tettavat puhdistusvaatimukset kiristyvät myös tulevaisuu-dessa. Nämä asettavat suuria haasteita Tampereen seudun jäteveden puhdistukselle. Nyt tarkastelun kohteena olevas-sa Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen mitoituksessa onkin varauduttu noin 90 000 asukkaan väestönkasvuun aikavälillä 2010–2040 ja lisäksi kiristyviin jäteveden puhdis-tusvaatimuksiin.

Tämän hankkeen tarkoituksena on luoda jätevedenkä-sittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useaksi kymme-neksi vuodeksi eteenpäin.

Hankkeen sijainti ja kuvaus

Sulkavuori-vaihtoehdossa Tampereen Sulkavuoren kallion sisään rakennetaan uusi keskuspuhdistamo. Siellä käsitellään kaikki tarkastelualueen yhdyskuntajätevedet. Lietteen käsittelyn vaihtoehtoina ovat 1) lietteen kuivatus ja poltto ja 2) Lietteen mädätys. Nykyiset Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot poistuvat käytöstä ja aikaisemmat rakenteet puretaan joko osittain tai koko-naan. Raholan ja Lempäälän puhdistamojen alueelle ra-kennetaan uudet jätevedenpumppaamot. Niillä jäteve-det pumpataan siirtoviemäreitä pitkin ns. Vihilahden sol-mupisteeseen. Lempäälän linjalla on useampia pumppaa-moita matkan varrella. Viinikanlahdesta Sulkavuoren kes-kuspuhdistamolle jätevedet johdetaan pääosin kalliotun-nelissa. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa Sulkavuoresta Vihilahteen, ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen. Raholan, Pirkkalan ja Lempäälän jätevesien siirtämisiä varten rakennetaan siirtolinjat Vihilahden solmu-pisteeseen ja Lempäälän suunnasta liitytään Sääksjärven solmupisteeseen.

Valtaosa puhdistamon rakenteista sijoitetaan kalli-on sisään ja puhdistetun jäteveden purkuvesistönä on Pyhäjärvi. Puhdistamon korkeusasema on suunniteltu si-ten, että puhdistusprosessin loppupää on korkeammalla kuin Pyhäjärven pinta. Sulkavuoren maanpäällinen alue säilyy pitkälti nykyisen kaltaisena. Maan pinnalle sijoitetaan ainoastaan hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastoin-titilat, ilmastointikonehuone ja poistoilmapiippu sekä ajo-teiden suuaukot maanalaisiin tiloihin. Maanpäälliset raken-teet on tarkoitus sijoittaa nykyisen aluepelastuslaitoksen harjoitusalueena toimivan entisen kaatopaikka-alueen län-sipuolelle. Rakentaminen ei vaikuta liikennejärjestelyihin tai niiden suoja-alueisiin.

7

Sulkavuoren keskuspuhdistamon vesiprosessi sijoit-tuu kalliotiloihin Sulkavuoren alle ja Sulkavuoren kallio-puhdistamon rakennusvaihe kestää noin viisi vuotta, jos-ta kalliorakennustöiden osuus on noin kolme vuotta. Avolouhintavaihe kullakin suuaukolla kestää noin kuukau-den. Tämä vaihe aiheuttaa eniten meluvaikutuksia. Muu louhinta kestää noin j a melua aiheuttamaton tiivistys ja lujitustyöt

Nyky+ vaihtoehdossa nykyiset jätevedenpuhdis-tamot saneerataan ja modernisoidaan samalle teknisel-le tasolle kuin Sulkavuoren puhdistamo. Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot jatkavat toimintaansa nykyisillä paikoilla, mutta niiden kapasiteettia joudutaan kas-vattamaan väestönkasvusta johtuen. Lisäksi kaikkien puhdis-tamoiden jätevedenkäsittelyä joudutaan tehostamaan eten-kin typenpoiston osalta, jotta puhdistetun jäteveden laatu täyttäisi myös tulevastuudessa kiristyvät lupaehdot.

Jätevesien puhdistaminen

Yhdyskuntajätevesi koostuu ihmisperäisistä ulosteista, virt-sasta ja pesuvesistä sekä palvelu- ja teollisuustoimintojen jätevesistä. Se sisältää kiintoainesta ja veteen liuenneita ai-neita, jotka poistetaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla monivaiheisessa käsittelyprosessissa. Kiintoaineen, bioha-joavan orgaanisen aineen, fosforin ja tauteja aiheuttavien mikrobien vähenemä jätevedenpuhdistamolla on vähin-tään 95 %. Typen vähenemä riippuu käytettävästä proses-sista, mutta parhaimmillaan päästään yli 70 %:iin. Metallien väheneminen vaihtelee tyypillisesti 40 – 80 %:iin riippuen metallista ja käsittelyprosessista.

Jätevedenkäsittelystä tuleva raakaliete koostuu pää-osin erotetusta kiintoaineesta, biologisessa käsittelys-sä muodostuvista ylimääräisistä hyödyllisistä mikrobeis-ta sekä kemiallisessa käsittelyssä muodostuvista sakoista. Puhdistamoliete stabiloidaan eli sen sisältämä orgaani-nen aines hajotetaan hallitusti tai hajoaminen pysäyte-tään lietteen mätänemisen ja hajuhaittojen ehkäisemisek-si. Toiseksi puhdistamoliete hygienisoidaan, jotta tauteja ai-heuttavat mikrobit eivät leviä. Kolmanneksi lietettä tiivis-tetään ja kuivataan sen määrän pienentämiseksi ja kulje-tuksen sekä hyötykäytön helpottamiseksi. Lietteen määrä vähenee käsittelyssä karkeasti kymmenesosaan alkuperäi-sestä raakalietemäärästä. Lisäksi sen sisältämästä orgaani-sesta aineesta noin puolet hajoa biologisessa stabiloinnis-sa. Käsittelyssä lietteen koostumus ja ulkonäkö muuttuu. Esimerkiksi kuivattu ja kompostoitu liete muistuttaa mul-taa. Lietteen poltossa orgaanisen aineen määrä laskee noin kymmenesosaan alkuperäisestä. Poltossa jäljelle jää tuhkaa.

Jäteveden puhdistuksen vaatimustaso on yhtäläinen

kaikissa hankevaihtoehdoissa. Näin ollen kaikki tulevaisuu-denjätevesien puhdistuksen toteutustavat suunnitellaan siten, että asetettuun puhdistustasoon tulee päästä. Tämän vuoksi esimerkiksi pintavesiin johdettavien vesien yhteen-laskettu määrä ja laatu on yhtäläinen riippumatta siitä mis-sä laitos sijaitsee.

Sulkavuoren puhdistamolle vuonna 2040 tuleva jäteve-sivirtaama ja -kuormitus tulee kasvamaan noin 1,4-kertai-seksi nykytilanteeseen (2010) verrattuna johtuen tarkaste-lualueen väestön ja teollisen toiminnan kasvusta

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on järjestel-mällisesti tunnistettu ja arvioitu ehdotetun jäteveden puh-distamohankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biolo-gisiin ja sosiaalisin kohteisiin sekä esitetty vaikutusten lie-vennystoimia. Arviointi on tehty siten, että siinä on otettu huomioon yhteysviranomaisen Pirkanmaan ELY. -keskuk-sen edellisestä arviointiohjelmasta ja –selostuksesta anta-mat lausunnot.

Vaikutusten arviointimenetelmien avulla voidaan luon-nehtia tunnistettuja vaikutuksia ja niiden kokonaismerki-tystä lievennystoimien jälkeen. YVA:ssa arvioidaan vaiku-tuksia, joiden arvioidaan tapahtuvan hankkeen rakenta-misen ja käytön aikana. Lisäksi arvioidaan odottamattomia vaikutuksia. tällaisia vaikutuksia ei odotetaan esiintyvän hankkeen aikana, mutta niiden vaikutuksia ja todennäköi-syyttä on kuitenkin arvioitu.

Suunniteltujen vaikutusten arviointimenetelmässä on arvioitu kunkin vaikutuksen kokonaismerkitys, joka koos-tuu vaikutuksen luonteesta, suuruusluokasta ja vaikutus-kohteen luonteesta.

Osallistuminen

Uuteen arviointiselostukseen voi tutustua hankkeen Internet-sivulla sekä nähtävilläolopaikoissa. Arviointiselostus on nähtävillä Tampereen, Pirkkalan, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden kaupungin- tai kunnanvirastoissa sekä luettavana myös kuntien kirjastoissa ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Uuden arviointiselostuksen täydennyksen tu-loksia esiteltiin myös kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa. Lisäksi Sulkavuoren alueella järjestettiin kaikille avoin maas-tokävelypäivä. Siellä suunnittelija ja arvioijat esittelivät koh-detta kaikille kiinnostuneille. Ympäristövaikutusten täyden-nyksen arviointityötä ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustajat kakista hankkeessa mukana olevista kun-nista. Lisäksi yhteysviranomaisen kanssa käytiin kuukausit-tain keskustelu- ja esittelyneuvottelut.

8

Tiiv

iste

lmä

NYKY+ SulkavuoriViinikanlahti Rahola Lempäälä Yhteensä

Qkesk (m3/d) 72700 16800 5500 95000 95000BOD (kg/d) 580 130 50 760 760COD (kg/d) 5100 1200 400 6700 6700SS (kg/d) 2500 600 200 3300 3400kok-P (kg/d) 22 5 2 29 29kok-N (kg/d) 980 290 100 1370 1370

Nykyiset puhdistamot Sulkavuoriyhteensä

Qkesk (m3/d) 69900 95000BOD (kg/d) 16100 22400COD (kg/d) 34700 48500SS (kg/d) 24700 35700kok-P (kg/d) 490 1370kok-N (kg/d) 3160 4560AVL (hlö) 229400 320400

BOD COD SS kok-P kok-NArvio saavutettavasta

tasosta 2040 7 40 10 0,29 14

Arvio lupaehdoista 2040 8 70 35 0,3

01020304050607080

Läh

tevä

n v

ed

en

pit

ois

uu

s (m

g/

l)

NYKY+ ja Sulkavuori 2040

Nykyiset puhdistamot NYKY+yhteensä (2010) Viinikanlahti Rahola Lempäälä Yhteensä

Qkesk (m3/d) 69900 72700 16800 5500 95000BOD (kg/d) 16100 16100 5000 1300 22400COD (kg/d) 34700 34700 10400 3400 48500SS (kg/d) 24700 27700 5900 2100 35700kok-P (kg/d) 490 980 290 100 1370kok-N (kg/d) 3160 3280 960 320 4560AVL (hlö) 229400 229600 71900 19000 320400

Sulkavuoren puhdistamolle tuleva jätevesivirtaama- ja kuormitus vuonna 2040 sekä nykyisille jätevedenpuhdistamoille tullut kuormitus vuonna 2010.

Nyky + vaihtoehdossa kuormituksen kasvu on samansuuruinen Sulkavuori vaihtoehdon kanssa, mutta se jakautuu Nyky+ vaihtoehdossa kolmen puhdistamon kesken. Suhteellisesti eniten kasvaa Viinikanlahden puhdistamolle tuleva kuormitus.

Jäteveden puhdistukselle asetettujen vaatimusten mukaisesti arvioitu päästötaso on molemmissa vaihtoehdoissa sama. Todellisuudessa päästöt voivat olla kuitenkin näitä alhaisempia.

Ympäristöluvan mukainen suurin puhdistetun veden aiheuttama vesistökuormitus Nyky+ ja Sulkavuori vaihtoehdoissa vuonna 2040.

9

Vaikutukset pintavesiin

Puhdistamohankkeesta syntyy vaikutuksia pintavesiin ensi-sijaisesti, kun puhdistetut jätevedet ohjataan Pyhäjärveen. Muutoin vaikutuksia pintavesiin syntyy rakentamisen aika-na siirtolinjojen pohjasedimenttien liikkumisesta ja toimin-nan aikana mahdollisissa häiriötilanteissa.

Nyky+ vaihtoehdossa Viinikanlahden ja Raholan jä-tevedenpuhdistamoiden vesistövaikutukset rakentamis-vaiheessa näkyvät Tammerkoskeen verrattuna korkeam-pina ravinnemäärinä, johtokykynä ja suolistoperäisten bak-teerien määrinä. Viinikanlahden ja Raholan saneeraustyöt saattavat aiheuttaa liukoisten ravinteiden pitoisuuksien ja suolistoperäisten bakteerien määrien ajoittaisia nousuja. Saneeraustöiden ei arvioida vaikuttavan vesien uimakelpoi-suuteen. Lempäälän Kuokkalankoskessa ja Kirkkojärvessä nykyinen kuormitus ei ole eronnut merkittävästi tausta-ar-voista Vanajaveden reitin vesien yleisestä rehevyydestä joh-tuen. Saneeraustoimet eivät lisää sellaista vesistökuormi-tusta pitkällä aikavälillä, joka voisi vaikuttaa kalastoon ve-sistön rehevöitymisen kautta. Järvien ekologisen tilan tar-kastelussa vedetään yhteen luokittelumuuttujien yhteis-vaikutus järven ekologiseen tilaan. Saneeraustoimien vai-kutukset ovat niin lyhytaikaisia, ettei niillä ole vaikutusta Pyhäjärven ekologiseen tilaan.

Nyky+ vaihtoehdossa toiminnan aikainen kuormituk-sen kasvu nostaa fosforitasoja maltillisesti nykytilaan ver-rattuna ja typpipitoisuus laskee. Pyhäjärven pohjoisosan tai Vanajaveden-Pyhäjärven reitin rehevyystasoissa ei tapah-du oleellisia muutoksia, joiden seurauksesta järven rehe-vyystaso muuttuisi. Rehevyystasossa ei myöskään tapahdu sellaisia muutoksia, jotka voisivat heijastua ylemmille ravin-toportaille (esim. kalat, pohjaeläimet) näkyen esimerkiksi yhteisörakenteen muutoksina. Näin ollen ekologinen laa-tuluokitus ei tule muuttumaan kuormituksen kasvun seu-rauksesta.

Sulkavuori vaihtoehdossa putkilinjastojen rakenta-misen vesistövaikutuksia voidaan verrata pienen ruoppa-ushankkeen vaikutuksiin. Rakentamisen aikaiset vaikutuk-set vedenlaatuun ovat lyhytaikaisia sameuden sekä kiintoai-nespitoisuuden nousuja kaivutöiden aikana. Tutkimuksissa havaittujen sedimentin haitta-ainepitoisuuksien ja ainei-den liukenevuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella ra-kennustöiden vaikutukset vesiympäristöön ovat pieniä ja lyhytaikaisia. Ruoppaus- ja rakennustöiden aikana veteen vapautuu kiintoainetta, joka ilmenee veden samenemise-

na. Samentumista havaitaan pääasiassa Pyhäjärven poh-joisosissa Pyynikinselällä. Kaloja karkottavan vaikutuksen vuoksi rakentamisen aikaiset kaivutyöt saattavat haitata ka-lastusta ruopattavien alueiden välittömässä läheisyydessä. Kaivutöiden aiheuttama sedimentaation lisääntyminen jää niin lyhytaikaiseksi ja rajoittuu suppealle alueelle ettei kalo-jen lisääntymisen katsota häiriintyvän. Rakentamisen aikai-set vaikutukset ovat muutoinkin lyhytkestoisia ja kohdistu-vat pienelle alueelle. Näin ollen rakentaminen ei heikennä Pyhäjärven ekologista tilaa.

Poikkeustilanteita ovat Pyhäjärven pohjoisosissa ajoittain toistuvat vähävirtaamaiset jaksot, ohijuoksutukset sekä Vihilahden varapurkupaikan käyttö. Poikkeusoloissa jätevettä voidaan joutua purkamaan vastaanottavaan ve-sistöön tavanomaista heikommin käsiteltynä. Tällaiset tilan-teet ovat hyvin epätodennäköisiä ja harvinaisia.

Fosforipitoisuuden muutoksella ei olisi merkittävää vai-kutusta alueen rehevyystasoon, koska pitoisuusmuutos on lyhytaikainen ja nopeasti palautuva eikä merkittävää levä-määrän lisääntymistä ehtisi tapahtua. Koska veden vaihtu-minen on NYKY+ ja Sulkavuoren vaihtoehdoissa suhteel-lisen nopeaa, likaantunut vesi kulkeutuisi nopeasti alavir-taan ja laimenisi suurempaan vesitilavuuteen. Vihilahdessa vaikutukset näkyisivät hygieenisen laadun heikkenemise-nä. Etäämmällä purkupaikasta hygieeninen laatu paranee sekoittumisolojen parantuessa. Käsitellyn jäteveden ravin-teet saattavat rehevöittää lahtea väliaikaisesti, mutta lah-den ulkopuolella päävirtaus laimentaa pitoisuuksia tehok-kaasti

Maa- ja kallioperä

Nyky+ -vaihtoehdossa maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia syntyy uusien rakenteiden rakentamisesta ny-kyisille sijoituspaikoille. Sulkavuoren vaihtoehdossa maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia syntyy kalliopuhdis-tamon ja kalliotunnelien louhinnasta. Maa- ja kallioperäl-lä ei ole todettu erityistä arvoa niiden geologisten ominai-suuksien perusteella, jolloin kohteet eivät ole kovin herkkiä syntyville vaikutuksille.

Kalliopuhdistamon sekä siirto- ja purkulinjojen rakenta-misen yhteydessä louhittavan kiviaineksen kokonaismää-rä on noin 1,2 milj. m3 ja louhinta ajoittuu noin kahden ja puolen vuoden ajalle. Tämä merkitsee vuositasolla noin 480 000 m3 kiviainesta. Keskuspuhdistamohankkeen lou-hittavan kiviaineksen määrällä on luonnonvarojen kestä-

10

Tiiv

iste

lmä

vän käytön näkökulmasta vain vähäinen vaikutus, koska se edustaa vain noin 1,5 % maakunnan kalliokiviaineksen lu-vanmukaisesta ottomäärästä. Tunneleiden pienestä poikki-leikkauksesta sekä verrattain suuresta etäisyydestä yläpuo-lisiin tiloihin vaurioriski muille maanpäällisille rakenteille on hyvin vähäinen.

Sulkavuoren puhdistamohankkeen maanpäällisten ti-lojen alkuperäisen suunnitelman mukaisilla sijoituspaikoil-la todettiin vanhasta jätetäytöstä peräisin olevaa pilaantu-nutta maata. Vanhasta jätetäytöstä vapautuvat kaatopaik-kakaasut voivat aiheuttaa haju- ja terveyshaittoja sekä rä-jähdysvaaran. Jätetäytössä olevia haitta-aineita kulkeutuu kaatopaikkajätteestä suotautuvan veden mukana ympäris-töön. Sulkavuoren maanpäälliset rakenteet sijoitettiinkin uudelleen pilaantuneiden maiden sijoituspaikan eli van-haan kaatopaikan länsipuolelle. Tällä hankkeella ei näin ole vaikutuksia pilaantuneiden maiden saneeraukseen.

Pohjavedet

NYKY+ Vaihtoehdossa hankkeen olemassa olevien jäteve-denpuhdistamojen ilmastuslinjojen ja aktiivilietealtaiden tilavuutta suurennetaan rakentamalla uusia altaita. Tiiviisti rakennetuilla puhdistamoalueilla pohjaveden muodostu-minen on vähäistä ja puhdistamoille suunnitellut laajen-nustoimenpiteet voidaan toteuttaa ilman vaikutuksia poh-javeteen.

Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu rakenta-misvaiheessa ja käytön aikana Sulkavuori –vaihtoehdossa kalliopuhdistamon ja kalliotunneleiden ympäristössä, kun maan alle louhitaan uusia kalliotiloja. Louhintaa edeltävällä ja sen jälkeisellä tiivistämisellä (esi- ja jälki-injektointi) kallio-tilat saadaan yleensä niin tiiviiksi, ettei vuodoilla ole haitalli-sia ympäristövaikutuksia alueen pohjaveden tasoon.

Viinikanlahden ja Vihilahden välisellä alueella pohjave-denpinta noudattelee Pyhäjärven vedenpintaa ollen hie-man sitä ylempänä. Alueella on tyypillisesti melko paksut maakerrokset ja maakerrosten pintaosissa täyttöä jopa useiden metrien paksuudelta. Täytön kautta pääsee virtaa-maan korvaavaa vettä maakerroksiin. Tunnelin rakentami-sella ei ole todennäköisesti vaikutusta alueen rakennuk-sille. Siirryttäessä Vihilahdesta laitosta kohden maanpinta nousee selvästi Rautaharkkoa ja rataa kohden mennessä. Maakerrokset ovat pääosin varsin tiiviitä silttejä ja moreenia. Rakennukset ja rata ovat maanvaraisia. Pohjavedenpinnan alenemalla ei ole merkittävää vaikutusta rakenteiden ja rau-tatien painumaan.

Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja maisema

Sulkauori –vaihtoehdossa vaikutuksia yhdyskuntaraken-teeseen syntyy keskuspuhdistamon sijoittamisesta uudelle alueelle sekä nykyisten puhdistamojen alueiden vapautu-misesta muuhun käyttöön. uuden puhdistamon rakenta-misen suora yhdyskuntarakenteellinen vaikutus on vähäi-nen, mutta sen mahdollistama maankäytön muutos mer-kittävä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämista-voitteiden mukainen.

Nyky+ -vaihtoehto ei muuta maankäyttöä tai yhdys-kuntarakennetta, eikä vaikuta Tampereen viherverkkoon. Sulkavuori –vaihtoehdossa keskuspuhdistamon maan päälle rakennettavat osat sijaitsevat osittain Tampereen vi-heralueiden verkon osan Sulkavuori ja Nirvanmäki –koh-dalla. Vaihtoehdon toteuttaminen pienentäisi tätä viher-verkon osaa, sillä Sulkavuoren eteläosa tulisi puhdistamo-rakennusten käyttöön. Kumpikin hankevaihtoehto kuiten-kin mahdollistaa viherverkon kehittämisen myös tulevai-suudessa.

Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön aiheu-tuu uudesta rakentamisesta. Nyky + vaihtoehto ei muuta maisemaa. Lähes samanlainen tilanne on Sulkavuori –vaih-toehdossa Sulkavuoren alueella, missä vaikutukset kohdis-tuvat pääasiassa liikenneympäristöstä avautuviin näkymiin.

Kaavoitus

Vaikutukset kaavoitukseen syntyvät tarkastelun kohteena olevan hankkeen mukanaan tuomasta toimintojen säily-misestä nykyisellään (Nyky+) tai muutoksesta (Sulkavuori). Nyky+ -vaihtoehdon toteuttaminen ei edellytä kaavamuu-toksia. Pirkkalan kunnan alueella olemassa olevat siirtolin-jat merkitään ehdotusvaiheessa olevaan Pirkkalan taajama-osayleiskaavaan.

Sulkavuori- vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää Sulkavuoren puhdistamon sekä siirto- ja ajotunneleiden huomioimista valmisteilla olevassa Lakalaivan osayleis-kaavassa. Asemakaavatasolla vaihtoehdon toteuttami-nen edellyttää asemakaavan laatimista tai muuttamista Pirkkalan Haikassa ja Sulkavuoren alueella. Lisäksi on tar-peen laatia maanalainen asemakaava Sulkavuoren puhdis-tamon sekä siirto- ja ajotunneleiden rakennus- ja rasitealu-eille. Lisäksi Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän alueella on kohteita, joissa vaihtoehdon toteuttaminen on hyvä huo-mioida vireillä olevien tai tulevien kaavojen suunnittelus-sa sekä vanhentuneiden kaavojen ajantasaistamisen yhte-ydessä.

11

Liikenne

Rakentamisen aikana Raholan, Lempäälän ja Viinikanlahden puhdistamoiden liikennemäärä lisääntyy. Puhdistamot ovat käytössä rakennustöiden ajan, joten puhdistamon liikenne säilyy muuten samana kuin nykytilanteessa. Rakentamisen aikainen liikenteen lisääntyminen on niin vähäistä, ettei sil-lä ole vaikutusta autoliikenteeseen tai joukkoliikenteeseen.

Vihilahden kautta louhittavien tunneleiden rakennusai-ka on 2,5 vuotta, josta louhintaa on kaksi vuotta. Louhinnan aikainen raskaan ajoneuvoliikenteen lisäys on enimmil-lään noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Räjäytykset to-teutetaan yleensä kerralla työpäivän lopussa, joten 70-80 % kuljetuksista kohdistuu ilta-aikaan, pääasiassa ilta-huipputunnin ulkopuolelle. Lahdenperänkadun liikenne-määrä rakentamisaikaan on noin 11700 ajoneuvoa vuo-rokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Rakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisääntyminen on Lahdenperänkadulla alle 1 % vuorokaudessa.

rakentamisen aikaiset järjestelyt vaikuttavat jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Hatanpään valtatien varressa kulkee keskustan suuntaan jalankulun ja pyöräilyn seudullinen pääreitti, jonka kanssa työmaalle johtava ajoreitti risteää ja tämä on huomioitava valo-ohja-usta suunniteltaessa. Jalankulun ja pyöräilyn sujuvuus liit-tymässä heikentyy, kun työmaaliittymän kohdalle tulee va-lo-ohjaus.

Keskuspuhdistamon rakentamisen työmaaliikenne ja louhekuljetukset käyttävät Lempääläntietä lännen suun-nasta ja Särkijärvenkatua ja Automiehenkatua idän suun-nasta. Louhekuljetusten synnyttämä liikennemäärä on enimmillään 400-500 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta ar-violta kolmasosa eli 130-240 ajoneuvoa vuorokaudessa suuntautuu Lempääläntielle ja loput 200-320 ajoneuvoa vuorokaudessa Särkijärvenkadulle ja siitä Lahdesjärven tai Särkijärven eritasoliittymään. Kuljetuksista 70-80 % teh-dään ilta-aikaan (klo 18-22).

Rakennustyöt lisäävät Lempääläntien vuorokausiliiken-nemäärää 2-3 %. Särkijärvenkadun / Kurssikeskuksenkadun liikennemäärä on rakentamisen aikana noin 1100 ajoneu-voa vuorokaudessa. Rakennustyöt lisäävät kadun liikenne-määrää 20-30 %. Särkijärvenkatu sijaitsee teollisuusalueella ja se on mitoitettu raskaalle liikenteelle, joten raskaan lii-kenteen lisääntymisestä aiheutuvat haitat ovat vähäisiä.

Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamoille johtavat ajoreitit säilyvät NYKY + vaihtoehdossa toiminnan aikana entisellään. Raskaan liikenteen määrien lisääntymi-

nen on niin vähäistä (0-3 käyntiä vuorokaudessa), ettei sil-lä ole haitallisia vaikutuksia autoliikenteeseen, joukkoliiken-teeseen tai liikenneturvallisuuteen. Sulkavuorella toimin-nan aikainen raskaan liikenteen määrä on 13-16 käyntiä vuorokaudessa ja henkilöautoliikenteen määrä 24 käyntiä vuorokaudessa. Kuljetusreitti puhdistamolta pääteille kul-kee Särkijärvenkatua pitkin. Käytön aikainen liikennemää-rän kasvu on alueen liikennemääriin verrattuna niin pientä, ettei sillä ole vaikutusta liikenteen sujuvuuteen, joukkolii-kenteeseen tai pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuteen.

Melu

Nyky+ -vaihtoehdossa puhdistamojen saneeraus aiheut-taa hieman normaalista puhdistamon käyntitoiminnasta poikkeavaa melua. Uusien altaiden sekä rakennusten ra-kentaminen on tavanomaista rakennustyötä ja melu sitä vastaavaa. Ajoittaista puhdistamoalueen ulkopuolelle kuu-luvaa melua voi aiheutua esimerkiksi maanrakennustöis-tä. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen välittömässä lähiympäristössä ei ole kuitenkaan asutusta, joten merkit-tävän meluhäiriön mahdollisuus rakentamisesta on pieni. Saneerattaessa puhdistamoille tuodaan uusia laitteita, joi-den vuoksi puhdistamoiden käytön aikainen melutaso voi kasvaa noin 1 dB nykyiseen verrattuna. Hyvällä suunnitte-lulla melutaso ei kasva lainkaan.

Sulkavuori- vaihtoehdossa meluvaikutuksia aiheutuu kalliopuhdistamon rakentamisesta Sulkavuoressa, ajotun-nelin suuaukon louhintatöistä Vihilahdessa, tunnelin tuu-letuspuhaltimista sekä louhekuljetuksista. Melun vaikutus-alue on rakentamistöiden kohdalta noin 500 m etäisyy-delle ulottuva vyöhyke. Kuljetusreittien osalta vaikutukset ulottuvat noin 100 m etäisyydelle reitistä. Sulkavuoressa ajotunneleiden suuaukkojen louhinnan melutaso jää lä-himmissä häiriintyvissä kohteissa selvästi alle ohjearvojen. Myöskään kalliotunneleiden ja puhdistamoluolaston ra-kentamisen melu ei ylitä ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa. Melu on havaittavissa Sulkavuoren virkistyskäytössä olevilla lakialueilla, mutta se ei ylitä ohjearvoja. Vihilahden alueella rakentamisen aikaiset meluvaikutukset edellyttävät lieven-tämistä. Vaikutusta on mahdollista lieventää toteuttamalla meluseinä Vihilahden ajotunnelin pohjoispuolelle louhin-nan ajaksi.

Sulkavuoren puhdistamon käytön aikana meluvaiku-tukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat puhdistamon alueelle ja puhdistamolle johtavan tien varsille. Melu ei ulotu asuin-alueille eikä Sulkavuoren virkistysalueille.

12

Tiiv

iste

lmä

Tärinä

Tärinävaikutuksia aiheutuu Sulkavuoren vaihtoehdon ra-kentamisvaiheessa Sulkavuoressa kalliopuhdistamon lou-hinnasta, Vihilahdessa ajotunnelin ja kalliotunnelien lou-hintatöistä sekä kuljetusreittien varrella louhekuljetuksista.

Sulkavuori vaihtoehdossa louhinnan tärinävaikutukset kohdistuvat noin 300m etäisyydelle louhittavista raken-teista. Kalliotilojen louhinnan tärinävaikutusten hallinta suunnitellaan tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Sulkavuoren vaihtoehdon louhinnassa tärinävaikutuksen suuruus on keskisuuri. Vaikutuksen merkittävyys on kohta-lainen. Tämä vaatii louhintaräjäytysten tarkkaa suunnittelua ja vaikutusalueella olevien rakenteiden ennakkotarkistus-ta. Raskaan liikenteen tärinävaikutukset ovat molemmissa hankevaihtoehdoissa vähäiset.

Ilmanlaatu

Rakentamisen aikaisia hiukkaspäästöjä syntyy Sulkavuori vaihtoehdossa louhinnasta ja liikenteestä. Toiminnan ai-kaiset ilmanlaatuvaikutukset syntyvät ilmanvaihdon ja liet-teenkäsittelyn hajupäästöistä sekä kuljetusten ja lietteen-polton hiukkaspäästöistä.

Nyky+ -vaihtoehto ei lisää hiukkaspäästöjä nykyisestä. Puhdistamoiden kapasiteetin lisäyksen vuoksi hajupääs-töt voivat kasvaa hieman nykyisestä. Nykytilanteessa lyhyt- ja pitkäaikaisia hajupäästöjä on Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden ympäristössä.

Sulkavuori –vaihtoehdossa räjäytysten ilmanlaatuvai-kutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja kohdistuvat pääosin hyvin suppealle alueelle pystykuilujen ja ajotunneleiden suuauk-kojen läheisyyteen. Pitoisuudet laimenevat nopeasti alu-eelta etäännyttäessä. Rakentamisen aikainen liikenne voi aiheuttaa työmaa-alueella Sulkavuoressa ilmanlaadun oh-jearvon ylityksiä hiukkasten osalta, mutta lähiasutuksen kohdalla ilmanlaatuvaikutukset jäävät vähäisiksi. Vihilahden työmaan lähialueella jo nykyinen liikenne aiheuttaa ilman-laatuvaikutuksia. Puhdistamon toiminnan aikana lyhytai-kaista juuri aistittavaa hajua voi ajoittain esiintyä lähimmis-sä häiriintyvissä kohteissa. Hajuvaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä verrattuna nykytilanteeseen nykyisillä puhdista-moilla.

Kasvillisuus ja eläimistö

Nyky+ -vaihtoehdon toteuttaminen ei vaikuta kasvillisuu-teen tai eläimistöön, sillä muutokset tapahtuvat pääasiassa nykyisten puhdistamojen alueilla.

Sulkavuoren hankealueella kasvillisuus on tavanomaista ja siirtolinjavaihtoehdot sijoittuvat suurelta osin rakennet-tuun ympäristöön, joten puhdistamonrakentamisen ja puh-distamon toiminnan aikaiset vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat pääosin vähäisiä. Puhdistamon rakentami-sella voi olla vaikutusta Sulkavuoren alueella todettuihin le-pakoihin. Lepakoiden esiintymisalue tulee huomioida jatko-suunnittelussa ja rakentamisen aikaisia vaikutuksia lepakoi-hin tulee seurata. Siirtolinjojen varrella hankkeella on kohta-lainen vaikutus paikallisesti merkittäviin luontokohteisiin ja ekologisiin käytäviin Rantaperkiön puistossa, Haikanpuisto, Lempäälän ja Pirkkalan lehdoissa, sillä siirtolinjojen rakenta-misen yhteydessä joudutaan kaatamaan puustoa. Kohteita voidaan kuitenkin rakentamisen jälkeen ennallistaa.

Sosiaaliset vaikutukset

Hankkeen sosiaaliset eli ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskun-taan kohdistuvat vaikutuksia voivat olla mm. asuin- ja elin-ympäristön muuttuminen, vaikutus virkistyskäyttöön sekä hankkeesta aiheutuvat huolet ja pelot tai ilot ja odotukset. Nyky + vaihtoehdossa vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Nykyisten puhdistamojen modernisointi voi aiheuttaa het-kellistä liikenteestä ja rakennustöistä aiheutuvaa asuinviih-tyvyyden ja esim. liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Viinikanlahden puhdistamon ympäristössä hajuvaikutuk-set vaikuttavat viihtyvyyteen jo nykytilanteessa.

Sulkavuori-vaihtoehdossa nykyisten puhdistamojen ympäristöt pystytään hyödyntämään muuhun tarkoituk-seen, esim. asuinrakentamiseen. Sulkavuoren ja lähiympä-ristön alueella asuinviihtyvyys voi paikoitellen heiketä ra-kentamisen aikana mm. liikenteestä, louhinnasta ja räjäy-tyksistä aiheutuvista melusta, pölystä ja tärinästä johtuen. Myös paikoittainen maisemamuutos voidaan kokea kieltei-seksi. Merkittävä sosiaalinen vaikutus on asukkaille hank-keesta ja sen vaikutuksista aiheutuva huoli ja epävarmuus, jota voidaan lieventää mm. avoimella ja ajantasaisella tie-dottamisella sekä asukkaiden ja hankevastaavan välistä vuorovaikutusta kehittämällä. Erityisesti tärinävaikutuksis-ta ja alueen käytön muutoksista sopiminen ja tiedottami-nen on Sulkavuoren lähiympäristössä asuville ja toimiville tärkeää. Käytön aikaiset sosiaaliset vaikutukset aiheutuvat lähinnä liikenteestä sekä mahdollisista ajoittaisista hajuhai-toista. Toiminnan käynnistyttyä virkistyskäyttövaikutukset ovat vähäisiä.

13

Vaikutukset ilmastoon ja luonnonvarojen käyttöön

Ilmastoon kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat jäteve-den puhdistuksen ja lietteen käsittelyn suorista proses-siperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä, puhdistamojen energiankäytön päästöistä sekä vähäisemmässä mää-rin puhdistamon rakentamisvaiheen energiankäytös-tä. Jätevedenpuhdistuksen suhteelliset ilmastovaikutuk-set ovat vähäisiä, mutta osa globaalia ilmastokehitys-tä. Molemmissa vaihtoehdoissa jätevedenpuhdistuksen osuus voisi 2030 ja 2050 kasvaa korkeintaan prosenttiin Tampereen kokonaispäästöistä.

Nyky+ ja Sulkavuori –vaihtoehto ovat luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta samankaltaisia. Sulkavuori- vaihtoehdossa tarkastelluista lietteenkäsittelyn vaihtoeh-doista lietteen mädätys (VE2) vaikuttaa myönteisesti ra-vinteiden kiertoon, sillä mädätetty fosforipitoinen liete voi-daan hyödyntää maataloudessa. Lietteen poltossa (VE2) vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen on kielteisempi, sillä nykyinen lainsäädäntö estää lietetuhkan hyötykäytön.

Vaihtoehtojen vertailu

Vaihtoehtojen vertailussa on verrattu eri vaihtoehtojen ai-heuttamien muutosten suuruutta kunkin tarkastellun vai-kutuksen suhteen erikseen. Kaikkien vaikutusten samanai-kainen vertailu on YVA-menettelyn jälkeinen vaihe, jossa tehdään lopullisia päätöksiä hankevaihtoehdon valinnasta. Koska YVA-menettelyn aikana ei tehdä päätöksiä, niin täs-säkin lopullinen vaikutusten painottaminen jätetään niille, jotka päätöksiä toteutettavan hankevaihtoehdon valinnas-ta tekevät.

Hankkeessa merkittävin pysyvä muutos nykytilantee-seen verrattuna syntyy jätevedenpuhdistamon siirtämi-sestä uuteen paikkaan, sekä entisten puhdistamoiden toi-minnan päättymisestä. Sulkavuori vaihtoehto edistää yh-dyskuntarakenteen tiivistämistavoitteita ja mahdollistaa merkittävää uutta maankäyttöä Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän alueella. Vaihtoehdon suoran vaikutuksen merkittävyys on kohtalainen, mutta välillinen vaikutus suu-ri. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta hank-keen vaikutukset ovat myönteisiä, sillä vaihtoehto tukee valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteissa ja Tampereen seudun rakennemallissa asetettujen yhdyskuntarakenteel-le asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista. Nyky + vaihtoehdo

Sulkavuoren puhdistamon ja jäteveden siirtotunneli-en rakentamisesta syntyy merkittävyydeltään kohtalaisia rakentamisen aikaisia vaikutuksia, joita on mahdollista lie-

ventää. Nyky+ -vaihtoehdon rakentamisaikaiset vaikutuk-set ovat vähäisiä. Kumpikaan hankevaihtoehto ei aiheuta merkittäviä muutoksia Pyhäjärven veden laadussa, vaikka tarkasteluaikana vesistöön johdettavien puhdistettujen jä-tevesien määrä kasvaa huomattavasti. VE Nyky+ vaikutuk-set kohdistuvat lähemmäksi rantaa ja useammille vesialu-eille kuin VE Sulkavuoren vaikutukset. Vesistövaikutukset ovat vähäisiä molemmissa vaihtoehdoissa sekä rakentami-sen että puhdistamojen toiminnan aikana.

Hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu teknisen, yhteiskunnallisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen toteutta-miskelpoisuuden näkökulmasta. Tehdyn tarkastelun pe-rusteella hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen. Tässä hankkeessa käytetyt jäteveden ja lietteen käsittelymene-telmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa yh-dyskuntajätevedenpuhdistamoilla. Suunnitellut siirtolinjat ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia ja ne on mahdollista toteuttaa niin, että ne sulautuvat nykyiseen yhdyskuntara-kenteeseen.

Hankkeen yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus ar-vioidaan lopullisesti kaavoitusvaiheessa. Arvioinnin aikana todettiin molempien hankevaihtoehtojen olevan sellaisia, että tarvittavat kaavamuutokset ja päivitykset on mahdol-lista toteuttaa. Tarkastelluista vaihtoehdoista ainoastaan VE Sulkavuori edellyttää uusia kaavallisia ratkaisuja. Sekä Sulkavuori että Nyky+ -vaihtoehdot edistävät osaltaan jä-teveden puhdistukselle asetettuja yhteiskunnallisia tavoit-teita, joiden mukaan yhdyskuntien jätevesien puhdistus-ta on edelleen tehostettava erityisesti silloin, kun jätevesiä johdetaan tilaltaan jo heikkeneviin vesiin. Tavoitteiden mu-kaan vanhenevien viemäreiden ja puhdistamojen korjauk-siin ja kunnossapitoon on panostettava ja typen poistoa taajamajätevesistä on tehostettava.

Molempia vaihtoehtoja voidaan pitää ympäristöllises-ti toteuttamiskelpoisena. Sulkavuoren alueella todettu le-pakoiden esiintymisalue tulee huomioida jatkosuunnitte-lussa ja rakentamisen aikaisia vaikutuksia lepakoihin tulee seurata. Siirtolinjojen varrella hankkeella on vaikutusta pai-kallisesti merkittäviin luontokohteisiin ja ekologisiin käytä-viin Rantaperkiön puistossa, Haikanpuisto, Lempäälän ja Pirkkalan lehdoissa. Kohteet tulee huomioida jatkosuun-nittelussa. Myös Vihilahden alueen rakentamisen aikainen meluntorjunta tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

Sosiaalisesti hanke on toteuttamiskelpoinen. Molemmat hankevaihtoehdot kuitenkin herättävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä, sillä hankkeen vaikutukset koh-distuvat kummassakin vaihtoehdossa eri alueille.

14

OSA 1 Johdanto ja taustaa

Osa

1

1. Johdanto

Sulkavuori vaihtoehdossa rakennetaan uusi kallio-tunneli Viinikanlahdesta Sulkavuoreen ja purkutunne-li Sulkavuoresta Vihilahteen, josta se jatkuu purkuputkena Pyhäjärveen. Lisäksi rakennetaan Raholan, Pirkkalan ja Lempäälän jätevesien siirtämisiä varten tarvittavat jäteve-sien siirtolinjat.

Tässä työssä arvioidaan näiden kahden vaihtoehdon ympäristövaikutuksia. Tarkastelu ei koske Tampereen seu-dun pieniä Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdis-tamoja, Kangasalla sijaitsevia Kuhmalahden kirkonkylän ja Pohjan jätevedenpuhdistamoja eikä Ylöjärvellä sijaitsevaa Kurun jätevedenpuhdistamoa. (Kuva 1-1) Niiden liittyjä-määrä ovat alle 5 % alueen suurista puhdistamoista ja nii-den toiminta ei muutu nykyisestä.

1.1 Vertailtavien hankevaihtoehtojen muodostaminen

Erilaisia vaihtoehtoja jätevedenkäsittelyn perusratkaisun luomiseksi Tampereen seudulle on selvitetty laajasti hank-keen aiemmissa vaihtoehdoissa yli kymmenen vuoden ajan. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastel-laan hajautettua ja keskitettyä jätevesien käsittelyratkaisua. Keskitetty tarkoitta Sulkavuori –vaihtoehtoa ja hajautettu on edellä kuvattu Nyky + vaihtoehto.

Nykyisen kaltaisen hajautetun jätevesienkäsittelyrat-kaisun lähtökohdaksi on otettu olemassa olevien jäteve-denpuhdistamojen modernisointi vastaamaan kasvavan väestömäärän aiheuttamaa kuormitusta ja kiristyviä puh-distusvaatimuksia (VE Nyky+). Käytännössä tämä tarkoit-taa nykyisten puhdistamoiden mittavia saneeraustoimia. Ratkaisun lähtökohtana on, että nykyinen olemassa oleva infrastruktuuri pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Keskitetyn jätevedenkäsittelyratkaisun lähtökohdaksi on valittu uuden keskuspuhdistamon rakentaminen kallio-tiloihin (VE Sulkavuori). Jätevesien puhdistamisen keskittä-mällä yhteen paikkaan tavoitellaan parempaa puhdistus-tehoa, kustannussäästöjä sekä varautumista tulevaisuuden lisäkapasiteetin tarpeeseen tilavarauksilla. Puhdistamo on haluttu sijoittaa kallion sisään, sillä suljetussa tilassa kalli-

Tampereen seudulla noin 300 000 henkilön jätevedet joh-detaan kunnalliseen viemäriin ja sitä kautta jäteveden puh-distamolle. Jäteveden puhdistuksen avulla ehkäistään li-kaisen veden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Valtaosa Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevesistä käsitellään nykyisin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Tampereella sijaitse-vissa Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoissa sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa. Niiden käsitte-lykapasiteettia ja puhdistustehoa on parannettu vuosien saatossa, mutta väestömäärän kasvun ja kiristyvien puh-distusvaatimusten vuoksi tarvitaan uusia kustannuste-hokkaita ratkaisuja puhdistamisen järjestämiseksi. Tämän Tampereen Veden hankkeen tarkoituksena on suunnitel-la uusi myös tulevaisuuden ympäristövaatimukset täyttä-vä puhdistamoa Tampereen Sulkavuoreen jäteveden siir-tolinjoineen.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 §:n 10b- ja c-kohtien ja jätehuollon 11b-kohdan perus-teella suunniteltavaan jätevedenpuhdistamoon ja tunne-leihin sekä lietteen käsittelyyn sovelletaan ympäristövaiku-tusten arviointimenettelyä (YVA –menettely). Tässä arvioin-nissa Sulkavuoreen sijoitettava puhdistamo siirtolinjoineen muodostaa arvioitavan hankkeen. YVA-laki korostaa hank-keen vaihtoehtojen selvittämistä ja vertailua. Suunnitellun hankkeen osalta erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja sijainti-vaihtoehtoja on vertailtu aiemmissa ympäristövaikutusten arviointiprosesseissa. Aiempien selvitysten perusteella täs-sä arvioinnissa Sulkavuoreen sijoittuvan vaihtoehdon ver-tailuvaihtoehtona on nykyisten puhdistamoiden saneera-us samalle tekniselle tasolle, kuin Sulkavuoren puhdistamo. Tätä vaihtoehtoa kutsutaan Nyky+ vaihtoehdoksi.

Tällä hetkellä puhdistetut jätevedet johdetaan Viinikanlahden puhdistamolta Pyhäjärven Viinikanlahteen ja Raholan puhdistamolta puhdistamon edustalle lännem-mäksi Pyhäjärveen. Nyky + -vaihtoehdossa tämä säilyy en-nallaan, mutta Sulkavuori -vaihtoehdossa purkupiste siir-tyy Viinikanlahdesta Pyhäjärven selälle ja Raholan sekä Lempäälän purkupisteet poistuvat käytöstä. NYKY+ vaihto-ehdossa Viinikanlahden nykyinen purkuviemäri pitää mo-dernisoida.

17

Kuva 1-1 Hankkeen tarkastelualue

on sisällä prosessiolosuhteet voidaan vakioida paremmin ja on mahdollista saavuttaa parempi puhdistusteho. Myös haju-, melu- ja maisema-haittojen sekä tulvariskien hallinta on maan alla sijaitsevassa puhdistamossa helpompaa kuin puhdistamoissa, jotka sijaitsevat maan pinnalla keskellä tii-vistyvää kaupunkirakennetta.

Muualla Suomessa on hyviä kokemuksia kunnallisen jä-tevedenpuhdistuksen sijoittamisesta maan alaisiin tiloihin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa. Vastaavissa kallion si-sään rakennetuissa jätevedenpuhdistamoissa puhdiste-taan mm. Helsingin ja Turun seudun jätevedet. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään 800 000 ja Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa 280 000 asukkaan jätevedet. Myös Espooseen suunnitellaan par-haillaan kalliopuhdistamoa. Helsingissä ja Turussa saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kalliopuhdistamot ovat toimintavarmoja ja toteuttamalla puhdistamo kallion si-sään saadaan minimoitua laitoksen ympäristövaikutuksia.

Uuden keskuspuhdistamon sijoittaminen kallion sisään on ollut määräävä tekijä myös sijaintipaikan valikoitumises-sa. Mahdollisia sijaintivaihtoehtoja on selvitetty hankkeen aiemmissa vaiheissa. Kallion riittävän korkean laadun, tilan ja sijainnin perusteella Tampereen Sulkavuori on valikoitu-nut jatkosuunnitteluun.

Tampereen kaupunki esitti uuden keskuspuhdista-mon sijaintivaihtoehdoiksi Sulkavuorta ja Lahdesjärveä. Lahdesjärven vaihtoehto kuitenkin hylättiin alustavan tek-nisen tarkastelun perusteella, koska se sijaitsee kauempa-na ja jäteveden johtamiseen tarvittaisiin pidempiä tunne-leita kuin Sulkavuori -vaihtoehdossa. Sulkavuoren sijainti-vaihtoehdon valintaan on vaikuttanut myös se, että kallio on tarpeeksi suuri ja se on korkeusasemaltaan Pyhäjärven yläpuolella siten, että järvivesi ei pääse virtaamaan puhdis-tamolle.

Hankkeessa keskuspuhdistamon lietteenkäsittelyvaihto-ehdoiksi on valittu terminen kuivatus ja poltto, sekä mädä-

18

Osa

1

tys. Lietteen poltossa syntyvä lämpöenergia voidaan hyö-dyntää laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi synty-vän tuhkan määrä on pieni muissa lietteenkäsittelyvaihto-ehdoissa syntyvään jätemäärään verrattuna. Lietteen mä-dätys valittiin toiseksi lietteenkäsittelyvaihtoehdoksi, kos-ka syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää laitoksen sähkö- ja lämpöenergian tuotantoon. Lisäksi lietteen mädätyksestä on hyviä kokemuksia nykyisiltä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilta, joissa vastaava tekniikka on käytössä.

1.2 Ympäristövaikutusten arviointi

Jäteveden puhdistamon rakentamisen ja toiminnan aikai-set ympäristövaikutukset on arvioitu tässä arviointimenet-telyssä YVA -lain mukaisessa laajuudessa. YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäris-tövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksenteko-prosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnittelun ja sen ympäristövaikutusten minimoin-nin kannalta. YVA-menettelyn aikana tullaan selvittämään hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat luontovaikutusten ohella esimerkiksi hankkeen keskeiset vaikutukset ihmisiin sekä alueen yhteiskunnalliseen ja ta-loudelliseen kehitykseen. Arvioinnin keskeisiä tekijöitä ovat avoimuus sekä toimiva vuorovaikutus eri toimijoiden ja si-dosryhmien kesken, joihin pyritään erityisesti tehokkaan tiedottamisen avulla. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä myönnettävälle ympäristöluvalle.

Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esitetään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaih-toehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaiku-tuksista. Arviointiselostus on tehty heinäkuussa 2010 laadi-tun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Selostuksen laatimisessa on pyrit-ty huomioimaan myös muissa lausunnoissa, mielipiteissä, yleisötilaisuuksissa, työpajoissa, sekä ohjausryhmän koko-uksissa esille nousseet kysymykset ja kommentit.

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

1.3 Projektiryhmä

Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Tampereen Veden toimeksiannosta. Arviointityötä on joh-tanut FT, dos. Joonas Hokkanen ja projektikoordinaattorina hankkeessa on toiminut HM Seela Sinisalo. Arviointiin osal-listuneet asiantuntijat olivat seuraavat:

Projektipäällikkö Dos., FT Joonas Hokkanen

Projektikoordinaattori HM, Ins. AMK Seela Sinisalo

Jätevesien ja lietteen käsittely

Dos., TkT Riitta Kettunen, Ins. (AMK) Tuulikki Laaksonen

Linjat Ins. Kimmo Hell

Liikenne DI Riikka Salli, DI Leena Manelius

Ilmapäästöt FM Jari Hosiokangas, FM Eero Parkkola,

Tarja Tamminen/Enwin Oy

Ilmasto KTM Marko Nurminen

Maaperä, pohjavesi DI Hannu Kaleva, DI Jaana Sunell

Pilaantuneet maat ja sedimentit

MSc Tomi Pulkkinen, FT Kaisa Mustajärvi

Tärinä DI Hannu Kaleva, DI Jussi Kurikka-Oja, DI Jouko Noukka, DI Kalle Hollmén /Saanio & Riekkola Oy

Pintavedet FT Sanna Sopanen

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Arkkitehti Kirsikka Siik

Kaavoitus Arkkitehti Marjut Ahponen

Maisema ja kulttuuriympäristö

Arkkitehti Kirsikka Siik

Kasvillisuus ja eläimistö

FT Kaisa Mustajärvi, FM Tiina Virta

Melu FM Jari Hosiokangas, ins. AMK Timo Korkee

Elinolot ja viihtyvyys HM Hanna Herkkola, HM Seela Sinisalo,

Terveysvaikutukset Dos., FT Joonas Hokkanen

Vaikutukset luonnonvaro-jen hyödyntämiseen

Dos., TkT Riitta Kettunen

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Dos., TkT Riitta Kettunen, Ins. Kimmo Hell

Graafinen suunnittelu Muotoilija AMK, Sampo Ahonen

Hankkeesta vastaavan puolelta työtä ovat ohjanneet Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen ja suun-nittelupäällikkö Heidi Rauhamäki. Hankkeesta vastaavan ohella ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena on ollut ohja-ta arviointimenettelyn toteuttamista ja tehtäviä selvityksiä. Ohjausryhmään kuuluivat

Antti Kytövaara Kangasalan Vesi -liikelaitokselta, Ari Kulmala Pirkkalan kunnasta, Tapio Kaupplia Vesilahden kunnasta, Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupungilta ja Lasse Sampakoski Lempäälän kunnasta. Ohjausryhmätyöskentelystä on kerrot-tu tarkemmin luvussa 12.4.

19

2. Hankkesta vastaava

Tampereen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jolle kaupungin-valtuusto asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Laitos toimii johtokunnan alaisuudessa. Laitoksen liiketoi-minnan johtamisesta ja ohjauksesta vastaa johtoryhmä, jo-hon kuuluvat Tampereen Veden toimitusjohtajan lisäksi yk-siköiden vastaavat ja henkilöstön edustaja. Liikelaitoksen operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja. Henkilöstöä Tampereen Vedellä oli vuoden 2011 lopussa 140 henkilöä. Vuonna 2011 Tampereen Veden liikevaihto oli noin 42,4 milj. €. Investointeja vuonna 2011 tehtiin noin 14,7 milj. € edestä. Tampereen Veden tehtävänä on hoitaa Tampereen kau-pungin vesi- ja viemärilaitostoiminta lakien ja viranomais-määräysten mukaisesti sekä kehittää vesihuoltoa siten, että pysytään mukana yhteiskunnan kehityksessä. Tampereen Vesi hoitaa puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä jätevesien puhdistamisen. Lisäksi laitoksella on vesiensuo-jelutehtäviä. Liikelaitoksen kustannukset katetaan vedenkäyttäjiltä pe-rittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Laitos tulouttaa omista-jalleen sovitun korvauksen liikelaitoksen peruspääomasta. Tuottamansa ylijäämän laitos käyttää vesihuollon kehittä-miseen. Kerättävillä maksuilla varmistetaan, että myös tu-levaisuudessa voidaan ylläpitää liikelaitoksen toimintakyky ja toimintavarmuus korkealla kansallisella ja kansainvälisel-lä tasolla. Tampereen Veden toiminnan viranomaisvalvon-nasta vastaavat Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pirkanmaan ELY-keskus ja kaupungin ympäristövalvonta.Tampereen Veden toiminta-alueella asuu yli 200 000 ihmis-tä. Tampereen Vesi toimittaa asiakkailleen vuosittain noin 19 miljoonaa kuutiota puhdasta juomavettä, josta kaksi kolmannesta (73 %) on pintavettä (v.2011) ja loput poh-javettä. Tampereen Vedellä on viisi pohjavedenottamoa (Messukylässä, Mustalammella, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä). Pintavettä otetaan Roineesta noin 200 m etäi-syydestä rannasta noin 4-5 metrin syvyydestä. Tampereen

Vedellä on neljä pintavedenpuhdistuslaitosta, Rusko, Kaupinoja, Kämmenniemi, Polso, joista Kaupinoja toimii Ruskon varalaitoksena. Tampere myös ostaa vettä Ylöjärven kunnalta.

Vettä johdettiin talouskäyttöön vuonna 2010 53 % ja teollisuuskäyttöön 14 %, lisäksi n. 8 % pumpatusta ve-destä myydään naapurikuntiin, Pirkkalaan ja tarpeen mu-kaan Nokialle, Lempäälään ja Kangasalle. Lisäksi eräiden Ylöjärven raja-alueiden vesihuolto hoidetaan Tampereen suunnasta.

Jätevesiä puhdistetaan neljässä puhdistamossa (Viinikanlahti, Rahola, Polso, Kämmenniemi). Tampereen Veden jäteveden puhdistamoilla käsitellään vuosittain noin 30 miljoonaa kuutiota jätevettä. Tampereen lisäk-si Kangasalan, Ylöjärven ja Pirkkalan kuntien viemäröidyil-tä alueilta kerätyt jätevedet käsitellään Tampereen Veden puhdistamoilla. Jätevesien käsittelyn keskittämisellä naa-purikunnat ovat voineet osin kokonaan luopua omista jä-tevedenpuhdistamoistaan, jolloin niiden alapuoliset lähi-vedet ovat kokonaan vapautuneet jätevesikuormituksesta. Samalla Tampereen puhdistamoissa vapaana ollut kapasi-teetti on voitu hyödyntää.

20

Osa

1

3. Tavoiteet ja suunnittelutilanne

3.1 Hankkeen tavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun väestömäärän on ennus-tettu kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmenien aikana. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaupunkiseudun vä-estömäärä on vuonna 2040 lähes 450 000 eli noin 84 000 asukasta enemmän kuin nykyisin. Tampereen kaupunki-seudun rakennesuunnitelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 seudulla on 435 000 asukasta, eli noin 90 000 asu-kasta nykyistä enemmän. Noin puolet väestönkasvusta si-joittuisi Tampereelle ja loput jakautuisi ympäristökuntiin Kangasalle, Lempäälään, Nokialle, Orivedelle, Pirkkalaan, Vesilahdelle ja Ylöjärvelle.

Jätevedenpuhdistukselle asetettavat puhdistusvaati-mukset kiristyvät myös tulevaisuudessa. Erityisesti typen-poistovelvoite tulee koskemaan suuria jätevedenpuhdista-moita ja lisäksi fosforin ja orgaanisen aineen poiston vaati-mukset kiristynevät. Siten Tampereen seudun jäteveden-puhdistamot joudutaan saneeraamaan ja kapasiteettia kasvattamaan jo lähimmän kymmenen vuoden sisällä.

Tämän hankkeen tarkoituksena on luoda jätevedenkä-sittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useaksi kymme-neksi vuodeksi eteenpäin. Erilaisia vaihtoehtoja tavoittee-seen pääsemiseksi on hankkeen aiemmissa vaiheissa selvi-tetty laajasti (Luku 3.4). Tässä ympäristövaikutusten arvioin-neissa tarkastellaan yhteen uuteen keskuspuhdistamoon keskitettyä jätevesienkäsittelyä ja nykyisen kaltaiseen use-aan puhdistamoon perustuvaa hajautettua jätevesienkä-sittelyä Tampereen kaupunkiseudulla. Mukana hankkees-sa ovat seudun kunnista Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

3.2 Jätevedenpuhdistuksen yleiset tavoitteet

Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) määrätään yhdyskuntajätevesien käsittelystä ja yleisistä puhdistustavoitteista. Viime vuosina yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille myönnetyissä ympäristöluvissa

Väestömäärän kasvun seurauksena myös

jäteveden määrä Tampereen seudulla

kasvaa ja jäteveden käsittelykapasiteettia

tarvitaan lisää. Tarkasteltavassa hankkeessa

on varauduttu noin 90 000 asukkaan

väestönkasvuun aikavälillä 2010–2040. Näin

suunnitellun jätevedenkäsittelykapasiteetin

voidaan ennakoida vastaavan kasvavan

kaupunkiseudun tulevia tarpeita.

on puhdistusteholle ja vesistöön johdettavan veden laa-dulle kuitenkin määrätty tiukemmat lupaehdot kuin mitä asetuksessa säädetään.

Tämä johtuu osaltaan Valtioneuvoston periaatepäätök-sestä, joka koskee vesiensuojelun suuntaviivoja vuoteen 2015. Sen mukaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta on edelleen tehostettava erityisesti silloin, kun jätevesiä joh-detaan tilaltaan jo heikkeneviin vesiin. Vanhenevien viemä-reiden ja puhdistamojen korjauksiin ja kunnossapitoon on panostettava. Typen poistoa taajamajätevesistä on tehos-tettava. Yli 10 000 asukkaan jätevesiä käsittelevien puhdis-tamojen typestä enintään 30 % saa kuormittaa typestä re-hevöityviä sisä- ja rannikkovesiä.

Edellisen lisäksi vesihuoltolaitoksia kannustetaan paran-tamaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta vapaaehtoi-sin keinoin tehokkaammaksi kuin puhdistamoiden ympä-ristöluvat vaativat. Ympäristöministeriö, Suomen kuntaliit-to ja Suomen Vesilaitosyhdistys allekirjoittivat tammikuus-sa 2012 suositussopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Suositussopimuksen tavoittee-na on edistää viemärilaitostoiminnan parhaiden käyttökel-poisten tekniikoiden (BAT) määrittelyä ja vesihuoltolaitoksi-en riskien hallinnan kehittämistä. Sillä halutaan myös edis-tää vesihuoltoverkostojen hallinnan jatkuvaa kehittämistä.

21

3.3 Lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen yleiset tavoitteet

Alueelliset ELY-keskukset ovat jätelain velvoittamina laa-tineet Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman vuoteen 2020, joka koskee myös yhdyskuntien puhdistamolietteitä. Yksi tavoitteista on lietteen synnyn ehkäisy, johon on tar-koitus päästä mm. keskittämällä jätevesien käsittelyä asi-anmukaisesti toimiville laitoksille ja tehostamalla lietteen kuivausta. Tavoitteena on myös parantaa lietteiden laatua ja varmistamaan niiden kelpoisuus hyödyntämiseen esim. maanparannusaineena. Lisäksi tavoitteena on, että laitos-maista lietteenkäsittelykapasiteettia on riittävästi ja että yh-dyskuntalietteiden käsittelytaso nousee.Käytännön tasolla puhdistamolietteiden käsittelyä ja hyö-tykäyttöä ohjataan muun muassa jätelain, jätteenpolt-toa koskevan lain sekä lannoitevalmistelain ja –asetuksen avulla. Lannoitevalmisteasetuksessa säädetään esimerkiksi maanparannusaineena hyödynnettävän puhdistamoliet-teen laatuvaatimuksista.

Suomen hallitus sitoutui 2010 Itämeri-huippukokouksessa ryhtyvänsä tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä, missä yhteydessä Suomesta luvattiin tehdä ra-vinteiden kierrättämisen esimerkkialue. Maa- ja metsäta-lousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta tarvittavista toimenpi-teistä tämän toteuttamiseksi. Keväällä 2011 julkistetussa työryhmän raportissa esitetään useita toimenpiteitä puh-distamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden tuotteistami-seksi ja hyötykäytön tehostamiseksi. Ehdotettuja toimenpi-teitä aletaan toteuttaa vuoden 2012 aikana.

3.4 Keskuspuhdistamohankkeen aiemmat suunnitteluvaiheet

YVA-laki korostaa hankkeen vaihtoehtojen selvittämistä ja vertailua. Suunnitellun hankkeen osalta erilaisia toteutta-misvaihtoehtoja ja sijaintivaihtoehtoja on vertailtu aiem-missa ympäristövaikutusten arviointiprosesseissa. Nyt ver-tailtavat vaihtoehdot on muodostettu aiempien selvitys-ten pohjalta.

Idea keskuspuhdistamosta on elänyt Pirkanmaalla jo kauan, mutta ajan kuluessa suunnitelmat keskuspuhdista-mon toteuttamisesta ovat ehtineet muuttua monta kertaa. Alustava selvitys mahdollisen keskuspuhdistamon sijainti-paikasta valmistui vuonna 1997. Maakuntakaavan valmis-telun yhteydessä (2003–2005) varautumistarve keskuspuh-distamoon tunnistettiin, mutta puhdistamolle ei osoitettu paikkaa.

Vuonna 2006 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuun-nitelmassa esitettiin keskuspuhdistamovaihtoehdolle nel-jä sijoituspaikkavaihtoehtoa ja samana vuonna valmistui Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijainti- ja purkupaikka-vaihtoehtojen vertailu. Vertailussa oli mukana neljä mah-dollista puhdistamon sijaintipaikkaa ja neljä purkupaik-ka-aluetta. Vertailun tuloksena soveltuvimmat sijaintipai-kat olivat Koukkujärvi Nokialla ja Lentokenttä pohjoinen Pirkkalassa. Vertailussa todettiin, että Melon sijaintipaikka on teknisesti edellä mainittuja huonompi ja Saukonvuoren kallioresurssit eivät ole riittävät.

Yleissuunnitelma ja YVA 2007–2009Vuosina 2007–2008 laadittiin 14 kunnan jätevesien käsit-telyä koskeva Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuun-nitelma, jossa laitoksen vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina tarkasteltiin Nokian Koukkujärven aluetta ja Pirkkalan len-tokentän pohjoispuolista aluetta. Hankkeessa olivat tuol-loin mukana (nykyisen kuntajaotuksen mukaan) Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Tähän hankesuunnitelmaan liittyen käynnistettiin syk-syllä 2007 YVA-menettely, jossa tarkasteltiin VE 1 (keskus-puhdistamon sijaintipaikka Pirkkala, lentokentän poh-joispuoli), VE 2 (keskuspuhdistamon sijaintipaikka Nokian Koukkujärvi) sekä VE 0+ -vaihtoehtoa, joka tarkoitti nykyis-ten puhdistamoiden saneeraamista vastaamaan tulevai-suuden puhdistusvaatimuksia. Arvioinnissa tarkastelussa olivat mukana jätevesien käsittelyprosessit, purkuveden desinfiointilaitteisto, hajukaasujen poltto, lietteenpolttolai-tos tai kompostointi, kalliotunnelit ja siirtolinjat, ajotunnelit sekä purkupaikat Pyhäjärveen tai Kuloveteen. Arvioinnissa tarkasteltiin rakentamisen ja toiminnan aikaisia ympäris-tövaikutuksia sen hetkisen yleissuunnitelman mukaisi-na. Mitoitusvuotena käytettiin vuotta 2040 ja perusmitoi-tus pohjautui Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kuhmalahden, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven jätevesien puhdistustarpeeseen.

Keskuspuhdistamon yleissuunnittelu eteni YVA-menettelyn rinnalla. Yleissuunnitelman ensimmäinen vai-he valmistui vuoden 2008 lopulla. Siinä tarkasteltiin vaihto-ehtoisia puhdistusmenetelmiä, lietteenkäsittelyä sekä tar-kennettiin vaihtoehtoisia siirto- ja purkutunneleita ja pai-neviemäreitä. Lisäksi tehtiin kallioperätutkimuksia vaihto-ehtoisilla puhdistamon sijaintialueilla.

Lisäksi yleissuunnittelun ensimmäisen vaiheen ja YVA-menettelyn loppuvaiheessa käynnistettiin erillinen Pirkanmaan keskuspuhdistamon liiketoiminnan ja talou-

22

Osa

1

den selvitys. Selvityksessä vertailtiin puhdistamon liiketoi-mintamalleja sekä tarkasteltiin esimerkiksi sopimuksissa ja hinnoittelussa huomioon otettavia seikkoja.

Tämä keskuspuhdistamohankkeen ympäristövaikutus-tenarviointimenettely päättyi 26.3.2009 yhteysviranomai-sen antamaan lausuntoon.

Toteutettavuusselvitys 2009YVA-menettelyn valmistuttua tehtiin toteutettavuussel-vitys uusista sijoituspaikkavaihtoehdoista loppuvuodes-ta 2009. Selvityksessä otettiin tarkasteluun mukaan kak-si uutta mahdollista kalliotilaa, Sulkavuori ja Lahdesjärvi. Selvityksessä todettiin, että molemmat Tampereen sijoitus-vaihtoehdot ovat mahdollisia käytettävissä olevien tieto-jen perusteella.

Jatkosuunnitteluun tästä vaiheesta eteni Sulkavuoren sijaintivaihtoehto. Sulkavuoren vaihtoehdossa hankkeen laajuus on pienentynyt aiemmasta suunnitteluvaihees-ta jätevesimäärällä mitattuna lähes 30 % ja hankkeen pai-nopiste on siten siirtynyt entistä enemmän Tampereelle, kun osa aiemmissa vaiheissa mukana olleista kunnis-ta on jättäytynyt pois. Hankkeessa ovat edelleen mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuhmalahti on yhdistynyt Kangasalaan vuoden 2011 alus-

ta. Hankkeessa nyt mukana olevien kuuden kunnan jäte-vesistä käsitellään jo nyt 96 % Tampereella. Uusia jäteve-siä keskuspuhdistamolle olisivat vain Vesilahden ja osa Lempäälän jätevesistä.

Sulkavuoreen sijoitettuna hankkeen kustannusvaikutus säilyy jäteveden hinnalla mitattuna suunnilleen samana kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa mukana oli vielä 13 kuntaa. Sulkavuoreen sijoitettuna kuuden kunnan yhtei-sen puhdistamon kokonaisinvestointi on n. 40 milj. € pie-nempi kuin Pirkkalaan sijoitettuna, koska tarvittavien siir-to-, purku- ja varapurkulinjojen pituudet ovat selvästi ly-hyemmät.

Yleissuunnitelmat ja YVA 2010–2011Sulkavuoren vaihtoehdon ja nykyisten puhdistamojen uu-distamisen (Nyky+ vaihtoehto) vertailuksi käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointimenettely vuonna 2010. Arvioinnissa tarkasteltiin VE Sulkavuoren ja NYKY+ -vaihto-ehdon ympäristövaikutuksia. VE Sulkavuori tarkoittaa kes-kuspuhdistamon sijoittamista kalliotiloihin Sulkavuoreen. Lietteenkäsittelymenetelmistä tarkasteltiin kahta vaihto-ehtoa: terminen kuivaus ja poltto sekä mädätys. VE NYKY+ tarkoittaa nykyisten yli 10 000 avl:n puhdistamoiden uu-distamista vastaamaan tulevaisuuden kapasiteettitar-

Kuva 3-1. Aiemmissa vaiheissa tarkastellut keskuspuhdistamon mahdolliset sijaintipaikat.

23

vetta ja puhdistusvaatimuksia. VE NYKY+ -vaihtoehdossa Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven jätevedet johdetaan ny-kyiseen tapaan Tampereelle käsiteltäviksi ja muilta osin jä-tevesien käsittely jatkuu nykyiseen tapaan kuntien omilla puhdistamoilla.

Varsinaista nollavaihtoehtoa YVA:ssa ei tarkasteltu, koska väestömäärän kasvun vuoksi jätevesimäärä kasvaa ja myös puhdistusvaatimusten ennakoidaan kiristyvän, joten hank-keen mitoitusajankohdan (2040) ennustettu jätevesimäärä ja puhdistustehon parantaminen edellyttävät joka tapauk-sessa saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä.

Vaihtoehtoja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että puh-distamoiden laitetekniikka (esim. pumput, välpät, kom-pressorit, ilmastimet) kuluu ja vanhenee aikaa myöten. Jotkut laitteista voivat ikääntyä muutamassa vuodessa (esim. hiekanerotuksen pumppu), minkä jälkeen ne on uu-sittava. Tyypillisesti koneiden ja laitteiden käyttöiäksi arvioi-daan 10 – 15 vuotta. Pisimmillään joku laite saattaa kestää 20 – 30 vuotta. Laitteiden ikääntymisestä ja tekniikan ke-hittymisestä johtuen kaikkien tarkastelussa mukana olevi-en puhdistamoiden koneet ja laitteet joudutaan uusimaan vähintään kerran ennen vuotta 2040.

YVA-menettelyn rinnalla samanaikaisesti eteni Sulkavuoreen sijoitettavan keskuspuhdistamon laitos- ja linjasuunnittelun yleissuunnittelutyö. Laitoksen ja proses-sin mitoitus päivitettiin vastaamaan nyt hankkeessa muka-na olevien kuntien ennusteiden mukaisia jätevesimääriä. Laskelmissa huomioitiin myös lietteenkäsittelyyn mahdol-lisesti muualta tuotavat lietteet. Yleissuunnitelmat valmis-tuivat helmikuussa 2011.

Samanaikaisesti yleissuunnitelman laatimisen kanssa tehtiin täydentäviä selvityksiä. Arseenipitoisuudet kalliope-rässä selvitettiin (Saanio & Riekkola), Sulkavuoren eteläpuo-lisen täyttöalueen (osin kaatopaikkatäyttöä) haitta-ainepi-toisuuksista tehtiin PIMA-selvitys (Pöyry Finland Oy) ja me-lumallinnus päivitettiin Sulkavuoren sijoituspaikan osalta (FCG Finnish Consulting Group Oy). Lisäksi tarkistettiin eräi-tä luontokohteita siirtolinjojen, Vihilahden ja Sulkavuoren alueilla (FCG Finnish Consulting Group Oy). Pyhäjärven ve-sistölinjauksia varten tehtiin lautalta käsin pohjatutkimuk-sia, sedimentistä otettiin näytteitä ja viemärilinjoja tutkit-tiin sukellustyönä. Lisäksi sukellustyönä tutkittiin nykyisen Haikka – Rahola paineviemärin sijaintia ja pohjaolosuhtei-ta. (Ramboll Finland Oy). Sulkavuoren alueella tehtiin pora-konekairauksia ja kallioaineksesta otettiin näytteitä (Pöyry Finland Oy).

Marraskuussa 2011 yhteysviranomainen antoi laaditus-ta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hylkäävän lausunnon selostuksessa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että arviointi-selostus on laadittava uudelleen.

3.5 Nykyinen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu

Mikäli hankkeessa päädytään toteuttamaan nykyisen kal-tainen hajautettu jätevesien käsittelyratkaisu, nykyisten puhdistamojen modernisointi toteutetaan porrastetus-ti seuraavien 10 vuoden aikana. Mikäli päätetään raken-taa uusi keskuspuhdistamo Sulkavuoreen, tavoitteena on, että laitos on käyttövalmis vuonna 2020. Laitoksen raken-nussuunnittelu aloitetaan lupaprosessin aikana ja toteutus lainvoimaisen lupapäätöksen jälkeen. Laitoksen ja siirto- sekä purkulinjojen rakentaminen kestää kokonaisuudes-saan noin viisi vuotta.

24

Osa

1

4. Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin

Ympäristönsuojelun yleiset periaatteet

Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mu-kaan haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakol-ta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäi-siksi.

Varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen mukaan toimin-nassa menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttä-mällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pi-laantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toi-minnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköi-syys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuk-sien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.

4.1 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskevaan lainsäädäntöön

YVA-lakiHankkeessa arvioitavan jätevedenpuhdistustoiminnan ja lietteen käsittelyn (VE1 terminen kuivatus ja poltto, VE2 mä-dätys) ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaiku-tusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999) ja asetuksen (268/1999) mukaisesti. Hanke on YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohdan 10 c mukainen yli 100 000 asukasvastineluvulle mitoitettu jäte-vesien käsittelylaitos. YVA-laki ja -asetus panevat täytäntöön YVA-direktiivin 97/11/EY vaatimukset, jonka liitteen I kohdas-sa 13 edellytetään YVA-menettelyä jätevedenpuhdistamoil-le, joiden kapasiteetti on yli 150 000 asukasvastinelukua. YVA-menettelyä on kuvattu tarkemmin luvussa 12.1.

YmpäristönsuojelulakiYleiset periaatteet ja vaatimukset ympäristön pilaantumi-sen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on esitetty ympäris-tönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) ja ympäristönsuojeluase-tuksessa (YSA, 169/2000). Lain 4 §:ssä on määritelty ympä-ristönsuojelun yleiset periaatteet.

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuk-sista, riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa ja luvanvaraisista toiminnoista säädetään asetuksella. Jätevedenpuhdistamo tarvitsee YSL 28 § 1 momentin ja 2 momentin 1) kohdan sekä YSA 1 §:n 1 momentin 13) a) kohdan nojalla ympäristöluvan silloin, kun puhdistamo on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vä-hintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaan toi-minnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate edellyt-tää, että toiminnassa tulee lisäksi noudattaa ympäristön pi-laantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustan-nustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja.

Aiheuttamisperiaatteen mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai ra-joittamisesta mahdollisimman vähäisiksi.

(Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 §)

25

VesihuoltolakiVesihuoltolaissa (119/2001) säädetään vesihuollosta eli mm. viemäröinnistä eli jätevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Lisäksi siinä mm. määritellään kenelle kuu-luu vastuu vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuol-toa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Vastuu ve-sihuollosta kuuluu kunnalle, vesihuoltolaitokselle ja kiin-teistön omistajalle tai haltijalle. Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä, vesihuoltolaitos palvelu-jen järjestämisestä ja toimittamisesta ja kiinteistön omis-taja tai haltija kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolakia sovelletaan kaikkiin lain tarkoittamiin vesihuoltolaitoksiin: kunnallisiin sekä osuuskuntien ja osakeyhtiöiden laitoksiin. Vesihuoltolain mukaisesti määritellään vesihuoltolaitosten toiminta-alueet, jotka kattavat mm. taajama-alueet eli juu-ri ne alueet, joiden jätevedet on käsiteltävä ympäristölu-van, yhdyskuntajätevesidirektiivin ja sen täytäntöönpano-asetuksen mukaisesti.

EU:n vesiensuojeludirektiivitSekä pinta- että pohjavesiä koskee Euroopan unionin ve-sipolitiikan puitedirektiivi (2000), jonka tarkoitus on yhte-näistää EU:n vesiensuojelua. Laki vesienhoidon järjestämi-sestä (1299/2004) sekä kolme muuta lakimuutosta toteut-tavat vesipuitedirektiiviä Suomessa. Direktiivin tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Pintavesien hyvä tila saavutetaan, kun niiden kemiallinen ja ekologinen tila ovat hyvä. Kemiallisessa tilas-sa arvioidaan prioriteettiaineet. Ekologisessa tilassa arvioi-daan biologiset, fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfo-logiset tekijät. Pohjaveden hyvä tila edellyttää sekä laadul-lista että määrällistä hyvää tilaa.

Lakiin vesienhoidon järjestämisestä liittyy asetus ve-sienhoitoalueista (VNa 1303 /2004). Vuoteen 2009 men-nessä jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoi-tosuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet käynnistetään vuoteen 2012 mennessä, jotta direktiivin tavoitteet saavu-tetaan vuoteen 2015 mennessä. Tämän YVA-menettelyn tarkastelualue kuuluu Kokemäenjoen—Saaristomeren—Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tälle vesienhoitoalu-eelle on vuonna 2009 laadittu vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Kesällä 2012 on alkanut Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoi-tosuunnitelman ja toimenpideohjelmien päivittäminen vuosille 2016-2021.

Vesipuitedirektiivin nojalla on annettu mm. pintave-sidirektiivi 2006/11/EY ja pohjavesidirektiivi 2006/118/EY. Direktiivin liittyy ympäristönlaatunormidirektiivi ja

2008/105/EY, analyysi- ja seurantadirektiivi 2009/90/EY sekä parlamentin ja neuvoston prioriteettiainepäätös N:o 2455/2001/EY.

Pintaveden tarkkailussa käytetään SFS-, EN- tai ISO-standardeja. Analyysimenetelmät validoidaan ja doku-mentoidaan EN ISO/IEC-17025 jne. -standardien mukai-sesti. Keskeisin täytäntöönpanosäädös on valtioneuvoston asetus VNA 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista aineis-ta, joka on muutettu useita kertoja vastaamaan direktiivi-en sisältöä. Muita täytäntöönpanoasetuksia ovat mm. VNA 1303/2004 (vesienhoitoalueet) ja VNA 1040/2006 (vesien-hoidon järjestäminen; mm. ominaispiirteet, vesienhoito-suunnitelmat ja toimenpideohjelmat).

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistäValtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesis-tä (888/2006) määrätään yhdyskuntajätevesien kä-sittelyn vähimmäispuhdistustehosta ja tarkkailusta. Yhdyskuntajätevedellä tarkoitetaan talousjätevettä taik-ka talous- ja teollisuusjäteveden tai huleveden seosta. Asetusta sovelletaan ympäristölupaa edellyttävään jäte-veden käsittelyyn ja johtamiseen ja sillä pannaan täytän-töön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi 91/271/ETY, joka edellyttää taajamien jätevesien käsitte-lyä ja lietteiden päästökieltoa. Direktiivin 91/271/ETY toi-minnot on jätetty teollisuuspäästödirektiivin (IE-direktiivi) 2010/75/EY ulkopuolelle.

JätteenpolttoasetusJätteenpolttoasetuksella (Vna 362/2003) säädetään yksi-tyiskohtaiset vaatimukset YSL 28 § 1 momentin ja YSA 1 §:n 1 momentin 13) c) kohdan nojalla ympäristöluvanva-raiselle jätteenpoltolle ja vaatimukset perustuvat parhaa-seen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). Vaatimuksetkoskevat poltettavan jätteen laa-dun selvittämistä, poltto-olosuhteita, savukaasupäästöjä il-maan ja päästöjä veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa syntyvän jätteen käsittelemis-tä ja hyödyntämistä. Vaihtoehdossa 2 lietteenpolttoon tar-koitettu laitos rakennetaan siten, että jätteenpolttoasetuk-sen mukaiset vaatimukset täyttyvät. Polttolaitoksen toimin-nassa noudatetaan asetuksen vaatimuksia (mm. päästöjen mittaaminen jatkuvatoimisesti ja toiminta häiriötilantees-sa). Jätteenpolttoasetuksen sisältö – hieman muutetulla sa-namuodolla – on sama jätteenpolttodirektiivissä 2000/76/EY, jonka IE-direktiivi 2010/75/EY kumoaa 7.1.2014.

Jätteenpolttoasetus uusitaan ympäristönsuojelulain ko-konaisuudistuksen yhteydessä. Jätteiden hyödyntäminen jätteenpolttolaitoksissa sisältyy IE-direktiivin liitteen I koh-

26

Osa

1

taan 5.2 silloin, kun laitoksen kapasiteetti ylittää 3 tonnia tunnissa. IE-direktiivin IV luvun erityissäännökset jätteen-polttolaitoksista päästörajoineen eivät ole jätteenpoltto-direktiiviä ankarampia. Sen sijaan II luvun yleiset säännök-set IE-direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ovat vaativammat kuin nykyiset 7.1.2014 kumoutuvan IPPC-direktiivin 2008/1/EY (96/61/EY) säännökset.

4.2 Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin

Vesiensuojelun toimenpideohjelmat Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vesiensuoje-lun uusista valtakunnallisista tavoitteista vuoteen 2015 asti. Päätöksessä esitetään toimia vesien hyvän tilan saavutta-miseksi ja tilan heikkenemisen estämiseksi. Vesiensuojelun suuntaviivat määrittelevät vesiensuojelulle valtakunnalli-set tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti. Tavoitteena on vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta, vähen-tää haitallisista aineista johtuvia riskejä, suojella pohjave-siä, suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja kunnostaa kunnostaa vesiä.

Periaatepäätöksen mukaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta on edelleen tehostettava erityisesti silloin, kun jätevesiä johdetaan tilaltaan jo heikkeneviin vesiin. Vanhenevien viemäreiden ja puhdistamojen korjauksiin ja kunnossapitoon on panostettava. Typen poistoa taaja-majätevesistä on tehostettava. Yli 10 000 asukkaan jäte-vesiä käsittelevien puhdistamojen typestä enintään 30 % saa kuormittaa typestä rehevöityviä sisä- ja rannikkovesiä.

Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelma (Ympäristöministeriö, 1.6.2005) on laadittu toteuttamaan vuonna 2002 tehtyä valtioneuvoston periaatepäätöstä Itämeren suojelusta. Kohdassa 1.2 asetetaan tavoitteeksi yhdyskuntien jätevesien puhdistamisen parantaminen ja lietteiden käsittely.

Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoi-tosuunnitelmassa lausutaan, että kaikki pintavedet ovat yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkoittamia ravinneherkkiä alueita. Suhteellisesti väkiluku kasvaa eniten Tampereella. Ohjelman s. 144–145 esitetään lisätoimenpiteiksi uusia siir-toviemäreitä ja jätevedenpuhdistamoja, jotta pintavesien hyvä tila saavutetaan.

Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa vuo-teen 2015 (2010) Tampereen puhdistamoiden jätevedet vastaavat noin puolta Pirkanmaan puhdistamoiden jäte-vesien kuormituksesta, mutta Tampereella jätevesihuollon piiriin kuuluvat lähes kaikki taloudet, Pirkanmaalla yhteensä

noin 80 %. Toimenpideohjelmassa lueteltiin jätevedenpuh-distamoja pistekuormituslähteinä. Vuoteen 2015 mennes-sä ei esitetty tehtäväksi lisätoimenpiteitä yhdyskuntajäte-vesien puhdistamiseksi. Vesienhoitosuunnitelman uusi työ-ohjelma on kuultavana loppuvuodesta 2012. Vesienhoidon järjestämiseksi VNA 1303/2004 mukaiselle Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueelle laaditta-van uuden vesienhoitosuunnitelman perusteella laadi-taan uusi toimenpideohjelma VNA 1040/2006 mukaisesti. Tampereen ja Pirkanmaan jätevesihuolto sisältyy tähän oh-jelmaa. Puitelakina on laki 1299/2004 vesienhoidon järjes-tämisestä.

Kansainväliset ilmastosopimuksetJoulukuussa 1997 järjestetyssä Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonekaasu-päästöjen kokonaismäärää kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasos-ta eli päästöjen tulee 2008–2012 olla vuoden 1990 tasol-la. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen YK:n ilmas-tosopimuksen velvoitteiden mukaan toteutetaan lähin-nä Kioton pöytäkirjan mukaisella päästökaupalla ja Kioton mekanismeja hyödyntäen. Jätevedenpuhdistamot eivät ole mukana päästökaupassa ja jätteen energiahyödyntä-minen, eli tässä hankkeessa jätevesilietteiden mahdollinen hyödyntäminen puhdistuslaitoksessa tarvittavan energian tuotantoon, tukee kasvihuonekaasujen