Ammattiosaaja.fi

Päiväamiksessa

Mitä PERUSKOULUN jälkeen?Mirella haluaa LÄHIHOITAJAKSII

Vili ryhtyi YRITTÄJÄKSII

ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA NUORILLE SYKSY 2015–KEVÄT 2016

Pääkirjoitus Sisältö

AMMATTIOSAAJA-LEHDEN TOIMITUSKUNTA:Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuri-ministeriö; Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry; Toimitusjohtaja Toni Perez, OS/G Viestintä; Toimitussihteeri Johanna Pelto-Timperi, OS/G ViestintäMaksuttomat lisätilaukset osoitteesta: www.subjectaid.fiTidningen Mitt yrke kan beställas kostnadsfritt på www.subjectaid.fi

Painotuote

2015–2016

Lue sähköinen lehti osoitteessa www.ammattiosaaja.fi.

Amis jännittää ja kiinnostaa.........3Mirella aikoo opiskella LÄHIHOITAJAKSI

Mikä sinusta tulee isona?............4Ammattiosaaja kyseli nuorten suunnitelmia Taitaja2015-tapahtumassa

Yrittäjyys ei pelota......................6Vili Heiskanen perusti 23-vuotiaana OMAN YRITYKSEN.

Essi viihtyy ammattikoulussa........819-vuotias Essi Heikkinen opiskelee SISUSTAJAKSI Salpauksessa. Seurasimme hänen koulupäiväänsä.

Ammatillinen peruskoulutus .......11Perustietoa ammattikoulussa opiskelusta

Kysymys, jonka jokainen yläkoululai-nen pääsee esittämään itselleen ja vastaamaan siihen ennen peruskou-lun päättymistä. Pitäisi tietää, minne hakea, mitä tekisi loppuelämänsä, mitä oikeasti haluaisi elämältään. Ky-

symyksiä, joissa riittää monella pohdittavaa vielä toiselta asteelta valmistuttuaankin.

Elämä ei ole rakettitiedettä, muttei myös-kään mikään yksiselitteinen polku, jota seu-rata alusta loppuun. Elämässä on särmää, joka jokaisen täytyy löytää itsestään.

Olen suorittanut kaksi tutkintoa yhtä aikaa, ja tässä vaiheessa ehtinyt jo toisen-kin ammattialan pariin. Pian yläkoulusta amikseen siirryttyäni innostuin suomalaisten opiskelijoiden, erityisesti ammatillisten, asemasta ja sen kehittämisestä. Olen myös aina ollut suorasukainen tyyppi, joka ei mielipiteitään paljon peittele. Nämä seikat saivat minut onneksi lähtemään mukaan Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n toi-mintaan, jonka kautta olen päässyt tuomaan hitusen nuorempaa näkökulmaa myös Skills Finlandin hallituksessa Taitaja-maailmaan. Amismaailma ja aktiivinen järjestötoiminta ovat avartaneet ensinnäkin omaa ajatusmaa-ilmaani, mutta ennen kaikkea mahdollista-neet paljon upeita asioita, ihmisiin tutustu-mista sekä oppimista koulun ulkopuolella.

Heittäydyin. Uskalsin. Kokeilin. Enkä kadu mitään. OSKU ry:n puheenjohtajuus oli tähänastisen elämäni parhainta, vaikkakin myös raskainta aikaa. Välillä unelmia jahda-tessaan täytyy vain tehdä hassujakin asioita ja suuria harppauksia tuntemattomaan.

Nautin kuitenkin suunnattomasti puheenjoh-tajan pestistäni. Sain olla osa suomalaisten amisten edunvalvonnan kärkeä ja kehittä-mässä ammatillisesta koulutuksesta vielä entistäkin parempaa ja laadukkaampaa.

Etujen valvonta ei kuitenkaan aina ole helppoa. Yhteisen hyvän eteen työskentele-minen vaatii sisukkuutta ja epäitsekkyyttä – omassa tapauksessani se tarkoitti opintojen vuoden mittaista keskeytystä. Olen kuitenkin ollut onnekas, sillä suurin osa opettajistani on antanut yksilölliselle opintopolulleni arvoa ja ymmärrystä, mikä onkin yksi amiksen parhaista puolista. Vaihtoehtoisia polkuja koulun aloittamisen ja valmistumishetken välillä on niin monenlaisia kuin on opiskeli-joitakin.

Jokaisessa nuoressa on mieletön määrä potentiaalia, jonka hyödyntämiseen keinot voivat hyvinkin löytyä unelmien ammattialalta ja amismaailmasta. Minä toivon, että Sinä toivot ja löydät elämästäsi mitä moninaisim-pia seikkailuja. Kannattaa muistaa, ettei valinnoissasi ole oikeita tai vääriä ratkaisuja. On vain ratkaisuja, joiden tekemistä ei kan-nata pelätä. Itse aion jatkaa heittäytymistä, uskaltamista ja kokeilemista niin opintojen parissa kuin muillakin elämänalueilla. Koska meillä jokaisella on viime kädessä vastuu omista valinnoistamme ja elämästämme kokonaisuutena, kannattaa siitä tehdä juuri sen näköinen ja makuinen kuin itse haluaa.

NINA HUOVINEN opiskelija, OSKU ry:n puheenjohtaja vuonna 2013, Skills Finland ry:n hallituksen jäsen

Mitä sinä

Käy tykkäämässä!facebook.com/ammattiosaaja

JULKAISIJA: Opetus- ja kulttuuriministeriöPÄÄTOIMITTAJA: Katja Katajamäki, Skills Finland ry,katja.katajamaki@skillsfinland.fiTOTEUTUS: OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fiKANNEN KUVA: Markku OjalaPAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, 2015PAINOSMÄÄRÄ: 65 500

toivot elämältäsi?

Lehdessä on tarinoita nuorista Taitaja-tapahtumassa ja ammattikoulussa. 23-vuotias yrittäjä kertoo

omista kokemuksistaan. Lehden lopussa esitellään ammattikoulun perustukintoja ja kerrotaan

ammateista, joihin koulutuksen avulla valmistuu.

Koulutusalat 2015–2016...13Näillä sivuilla esitellään yli sata ammat-tia, joihin valmistuu ammattikoulusta. Mukana nuorten haastatteluja.

2 AMMATTIosaaja

Mikä olisi minulle SOPIVA AMMATTI? KAHDEKSAS- JA YHDEKSÄSLUOKKALAI-SET miettivät tulevaa ammattia ja muita tulevaisuuden ratkaisuja kotona ja koulussa. Kannattaa lähteä mukaan koulun järjestämil-le vierailuille oppilaitoksiin ja työpaikoille.

Voit aloittaa ammatinvalinnan miettimällä, mikä sinua kiinnostaa, missä olet hyvä ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Entä voisitko hyödyntää harrastuksiasi tulevassa ammatis-sasi? Tässä pohdinnassa tarvitset avuksi tietoa ammateista ja työtehtävistä sekä koulutuk-sesta. Voit käydä asioita läpi opinto-ohjaajan kanssa, ja myös netistä löydät runsaasti tietoa. Esimerkiksi ammattiosaaja.fi-osoitteessa voit lukea nuorten amislaisten haastatteluja. Tässä lehdessä monet nuoret kertovat omasta opiskelustaan ja kokemuksistaan.

Osa opiskelijoista huomaa vasta opiskelu-aikana, ettei valittu ammatti ollutkaan se oikea. Tätä ei kannata pelästyä, koska ensimmäinen koulutusvalinta ei ratkaise työuraasi loppuiäksi.

Ammattikoulussa opiskelu ei ole vielä koko työurasi, vaan tavallaan ammatillinen polku, jossa on tienhaaroja. Toisinaan tulee eteen valintatilanteita joko omasta halustasi tai joskus pakon edessä. Kaikesta koulutuk-sesta on aina hyötyä, usein ihan yllättävis-säkin tilanteissa. Tietty perustutkinto ei sido sinua vain kyseiseen ammattiin, vaan yhdellä ja samalla tutkinnolla voit työllistyä moniin eri ammatteihin tai tehtäviin. �

PERUSKOULU ei riitä!KYLMÄ FAKTA ON SE, ettei pelkkä peruskoulu riitä. Työpaikan saamiseen tarvitaan osaamista, jonka saat ammatillisen koulutuksen ja tutkin-non kautta. Peruskoulun jälkeen voit mennä esimerkiksi ammattikouluun ja opiskella noin kolmessa vuodessa ammattiin. Ammattikoulus-sa voit suorittaa myös ylioppilastutkinnon. �

MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN:� AMMATTIKOULU, noin 3 vuotta,

valmistut ammattiin� AMMATTIKOULU + LUKIO, yli 3 vuotta,

valmistut ammattiin ja suoritat ylioppilas-tutkinnon

� LUKIO, 3 vuotta, suoritat lukion ja ylioppilastutkinnon

� KYMPPILUOKKA, voit korottaa numeroita ja saat lisäpisteitä hakiessasi ammatilli-seen koulutukseen

�KANSANOPISTON PITKÄ LINJA, 1 vuosi� ammatillisen peruskoulutuksen VALMENTA-

VA KOULUTUS, voit tutustua eri ammatteihin ja aloihin ja kehittää opiskeluvalmiuksiasi. Saat valmentavasta koulutuksesta lisäpistei-tä yhteishaussa. �

Lähihoitajan opinnot kiinnostavat, koska tykkään auttaa ihmisiä. Meillä on myös suvus-sa äidin puolella paljon lähihoitajia, joten ala on sitä kautta tuttu, Mirella kertoo.

Ammattikoulussa opiskelulta ysiluokkalainen odottaa enemmän tekemistä ja vä-hemmän luokassa istumista peruskouluun verrattuna.

– Amikseen meno jännittää vähän, mutta tuntuu myös kivalta. Minulla on kavereita, jotka ovat hakeneet samaan koulutukseen, Mirella paljastaa. �

âLähihoitajaopinnot kuuluvat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, jossa on kymmenen osaamisalaa, kuten sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala sekä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala. Lue lisää s. 22.

Teksti Matleena Merta Kuva Teemu Rasanen

Ysiluokkalainen MIRELLA MUTANEN haki yhteishaussa Pohjois-Karjalan ammattiopistoon. Tavoitteena on ensin opiskella LÄHIHOITAJAKSI amiksessa ja jatkaa sitten ammattikorkeakouluun kätilön opintoihin.

Amisjännittää ja kiinnostaa

YHTEISHAUN kautta ammattiinâAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN yhteishaku syksyllä alkaviin koulutuksiin on helmi–maaliskuussa 2016.Hakulomake ja tietoa ammatillisesta koulutuksesta: www.opintopolku.fi

AMMATTIosaaja 3

Mikä sinustatulee isona?

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Timo Jakonen

1

Haluatko parantaa ARVOSANOJASI? YHDEKSÄNNEN LUOKAN JÄLKEEN on mah-dollista parantaa peruskoulun arvosanoja. Ammatillisen koulutuksen valmentava koulu-tus VALMA antaa myös lisäaikaa miettiä, mitä tulevaisuudelta haluaa.

VALMA on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja amma-tin valinnassa. Se on kuitenkin avoinna myös koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa paikkaansa koulutusjärjestelmässä.

Uusi VALMA kestää korkeintaan yhden lukuvuoden, ja sen laajuus on 60 osaamis-pistettä. �

TELMA valmentaa itsenäiseen elämäänUUSI TYÖHÖN ja itsenäiseen elämään val-mentava koulutus TELMA on tarkoitettu niille, joita sairaus tai vamma estää siirtymästä valmennuksen jälkeen koulutukseen, jossa suoritetaan tutkintoja. TELMA on aina erityis-opetusta. Opinnot suunnitellaan ja toteute-taan opiskelijan yksilöllisten valmiuksien ja tavoitteiden mukaan. Koulutuksen kesto on yksilöllinen, mutta se voi olla enintään kolme vuotta.�

Huipputiimi kokoon TAITAJA9-KISAAN YHDESSÄ TEKEMINEN on hauskaa. Ysien kannattaa jo syksyllä koota kolmihenkinen huipputiimi ja lähteä kilpailemaan käden-taidoissa Taitaja9-kilpailuun. Tapahtuman finaali on Seinäjoella Taitaja2016-kilpailun yhteydessä keväällä.

Taitaja9 on vauhdikas kilpailu, jossa ysit voivat kokeilla kädentaitojaan tekniikan, teks-tiilitaidon ja kotitalouden tehtävissä. Kilpailun avulla saa tietoa työelämästä ja ammateista.

Ammatilliset oppilaitokset järjestävät pai-kalliskilpailut, ja finaaliin päässeiden välinen taisto käydään Taitaja-tapahtumassa. �

Monella viime kevään kahdeksasluokkalaisella oli jo selvillä, mihin ammattiin haluaa opiskella. Nyt syksyllä pohdinta jatkuu, jotta keväällä on helppo täyt-tää yhteishakulomakkeen vaihtoehdot.

Tapaamamme ammattikoulussa jo opiskelevat nuoret olivat tyytyväisiä valintoihinsa. Ammattikoulun kautta pääsee nopeasti työelämään.

Ammattiosaaja kyseli Taitaja2015-tapahtumassa keväällä Turussa, MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA.

1 Kahdeksasluokkalaiset Tomi Peltoniemi ja Rasmus Jalonen tulivat Taitaja-tapahtumaan

Salosta Armfeltin koulusta. Pojille ammatinvalinta oli selvä: Tomi haluaa AUTOALAN TÖIHIN esimerkiksi autokorjaamolle ja Rasmus ILMANVAIHTOASENTAJAKSI. Poikia kiinnostaa käytännön oppiminen, joten tulevassa yhteishaussa he merkitsevät ensimmäiselle sijalle Salon seudun ammattiopiston.

2Humppilan yläasteen kahdeksasluokkalaiset Madelein Mattila ja Inka Hiukkamäki tietävät

myös, miksi haluavat isona. Madelein opiskelee LÄÄKÄRIKSI ja Inka PARTURI-KAMPAAJAKSI. Inka tykkää tehdä kampauksia, joten ammatinvalinta on jo varmalla pohjalla yhdeksännellä tehtävää valintaa ajatellen. 2

Mikä sinusta tulee isona -video:ammattiosaaja.fi

4 AMMATTIosaaja

7 Juho Uusaro ja Ville Laitinen suorittavat

hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa. Molemmat tulevat KOKIT osallistuivat Taitajassa ammattitaidon SM-kilpailuun. – Kokit saavat hyvin töitä. Amiksessa opiskelu on mukavan rentoa ja valmistuu nopeasti ammattiin, pojat tuumivat ammatinvalinnastaan.

36

3 Taitaja-tapahtumaan liittyy TAITAJA9-kilpailu, jossa oli tälläkin kertaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuten kuvassa oleva puunkantotelineen valmistus. Taitaja9:ssä kolmihenkiset joukkueet kisaavat tehtävissä, joissa

tarvitaan kädentaitoja. Kilpailussa tutustuu erilaisiin ammatteihin, mikä auttaa opiskelualan valinnassa. Humppilan yläasteen joukkue voitti tällä kertaa Taitaja9-finaalin.

4 Turun ammatti-instituutissa ICT-ASENTAJAKSI opiskeleva Eero Sainio oli Taitajassa lajiavustajana ja

hoiti muun muassa tietoliikenneverkkojen rakentamista. – Kiireistä on ollut, mutta tämä sopii minulle. Ammatti-koulussa opiskeleminen on ollut mukavaa.

4 7

5

6Matias Mako ja Jenna-Riikka Heljander esittelivät Taitaja-tapahtumassa logistiikan perustutkintoa.

Molemmat opiskelevat kuljetuspalvelujen osaamisalalla. Matiaksen mielestä kaikki moottorilla kulkevat välineet ovat kiinnostavia, joten AUTONKULJETTAJAN työ sopii hänelle. Jenna-Riikka suuntautuu henkilökuljetukseen.

5 Toni Kaipio opiskelee toista vuotta SÄHKÖASENTAJAKSI. Viivi Heinonen on toisen vuoden opiskelija ja valmistuu PROSESSINHOITAJAKSI. Molempien mielestä ammattikouluun meneminen oli helppo valinta. –

Ammattikoulun kautta pääsee nopeasti töihin, Toni selittää.

AMMATTIosaaja 5

Vili kertoo, että on pienestä asti halunnut yrittäjäksi. Se oli mielessä myös peruskoulun yhdeksännellä luokalla, kun piti päättää, lähteekö ammattikouluun

vai lukioon. Vilille valinta oli helppo, koska hän halusi metallialalle. Äiti toivoi,

että poika olisi lähtenyt lukioon, kun keskiar-vo oli 9,3.

– Minua kiinnosti enemmän tekeminen kuin kirjojen lukeminen, vaikka pärjäsinkin hyvin koulussa. Ajattelin myös, että amik-sen jälkeen voin jatkaa opintoja, jos tulee sellainen olo.

– Minusta pajahommat ovat parasta. Olen sellainen CNC-jyrsijä, Vili hymyilee.

Vili suoritti Forssan ammatti-instituutissa perustutkinnon ja valmistui koneistajaksi. Hän opiskeli valmistustekniikan osaamialal-la. Armeijan jälkeen hän opiskeli oppisopi-muskoulutuksessa ja suoritti koneistajan ammattitutkinnon somerolaisessa Laukamo Plastcomp Oy:ssä, Laukamon työkaluteh-taalla.

OMA KONEPAJAKun oppisopimuskoulutus päättyi keväällä 2014, Vili jatkoi töitä Laukamolla. Pian työn-antaja tarjosi mahdollisuutta ostaa työkalu-tehtaan liiketoiminta. Kun asiaa pohdittiin ja tutkittiin perheen kesken ja pankissa, oli päätös selvä.

Vilillä on aina ollut haaveena oma kone-paja, jossa saa itse määrätä, mitä tekee. Ammattikoulussa hän opiskeli innolla kaikille pakolliset yrittäjäopinnot.

– Olen yrittäjäperheestä kotoisin, joten tiesin, mihin olen ryhtymässä. Ei tämä pelottanut, ja yönikin olen nukkunut hyvin. Tiesin, että tässä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, ja luotin omaan osaamisee-ni. Tietysti tarvitaan onneakin.

Oman yrityksen perustamista auttoi se, että tilat, koneet ja ammattitaitoinen henkilö-kunta olivat valmiina.

– Nyt olen vuokralla, ja koneisiin on kolmen vuoden osto-optio. Tämä järjestely on hyvä, koska tuskin olisin pankista heti parin miljoonan lainaa saanut koneiden hankintaan.

OSAAJIEN TYÖPAIKKAVilin HeViMet-yrityksessä äiti MARJAANA HEISKANEN vastaa henkilöstö- ja talous-asioista. Teknisenä johtajana on jatkanut Laukamon ajoilta JORMA KAUTTO. Myös suurin osa vanhoista työntekijöistä jatkoi uudessa yrityksessä. Kaikkiaan yrityksessä on seitse-män työntekijää.

– Homma on lähtenyt alkuun odotuksia paremmin, ja tilauksia on tullut. Suunni-

23-vuotias VILI HEISKANEN perusti tammikuussa oman metallialan yrityksen, jossa valmistetaan ruiskupuristus-muotteja. Yrittäjyys ei nuorta miestä pelottanut.

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Katri Lehtola

Vili Heiskasella on oma konepaja Somerolla. Ammattikoulun yrittäjäopinnoista oli apua firman perustamisessa.

”Yrittäjyysei pelota”

Äiti toivoi, että olisin lähtenyt lukioon, kun

keskiarvo oli 9,3.

6 AMMATTIosaaja

OPISKELIJATOIMINTAA âwww.sakkinet.fi âwww.osku.info âwww.sakury.net

TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIOPINTOJEN kautta saa lisää puhtia opintoihin ja jatkossa työelämään. �âalpo.fiâwww.sakury.net/tyokykypassi

Työssäoppiminen ULKOMAILLAAMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA ulko-mailla opiskelu on yleensä opintoihin kuuluvaa työssäoppimista työpaikalla. Vaihtojakso voi olla myös opiskelua ulkomaisessa oppilaitoksessa tai jaksoon voi kuulua sekä työssäoppimista että opiskelua. Oppilaitoksen ja työssäoppimis-paikan voi etsiä myös itse.

Oppilaitokset myöntävät työssäoppimisjak-soihin tukea tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttavat jakson pituus ja kokonaiskustannuk-set. Oppilaitokset kattavat matka- ja oleskelu-kuluja usein eri opiskelijavaihdon ohjelmista. Suosituimmat ohjelmat ovat EU:n rahoittama Erasmus+ -ohjelma (Leonardo da Vinci) sekä pohjoismaisen yhteistyön Nordplus-ohjelma. � âwww.maailmalle.net

Ruiskupuristusmuottien valmistuksessa tarvitaan koneistajan osaamista, koska muotit tehdään tietokoneohjatusti työstökoneilla. Lankasahauksen taidonnäyte.

VALMENNUKSESTA JA KILPAILUISTA hyötyäVILI HEISKANEN TOTEAA, että hänelle on ollut paljon hyötyä ammattitaitokilpailuihin osallistumisesta. Vuonna 2011 hän oli mukana Taitaja-finaalissa.

– Innostuin kilpailemisesta ja lähdin mukaan EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuiden valmennuk-seen. Tulin kolmanneksi Ranskan Lillessä viime syksynä EuroSkills-kisassa.

Vili kertoo, että kilpailutoiminnassa mukana olemisesta on ollut hyötyä esimerkiksi työpaikkojen hakemisessa.

– Omaa yritystä ajatellen on valmennuksessa pystynyt verkostoitumaan monella tavalla, ja tiedän uusimmat tuotteet ja tekniikat. �

SAKUSTARS 2016 VALTAKUNNALLISEEN SAKUSTARS- KULTTUURIKILPAILUUN osallistuu vuosittain satoja ammattiin opiskelevia nuoria ympäri Suomen. �âwww.sakustars.fi

telmissa on, että voisimme jo ensi vuonna palkata uusia työntekijöitä. Oppisopimuk-seen ainakin otamme työvälinevalmistajaksi opiskelevan nuoren. Minusta oppisopimuk-sen kautta oppii hienosti tämän alan.

HeViMet valmistaa ruiskupuristemuotteja muoviteollisuudelle. Muotit valmistetaan tietokoneohjatusti, mutta kädentaitoja vaadi-taan esimerkiksi viimeistelyssä. Myös työko-neiden ohajus vaatii osaamista. Tyypillisim-

mät muovimuotin valmistuksessa tarvittavat työkoneet ovat CNC- ja kipinätyöstökoneet, lankasaha ja erilaiset hiomakoneet.

– Tässä työssä vaaditaan koneistajan ja työkaluvalmistajan osaamista. Perustaidot saa ammattikoulussa, mutta työpaikalla kertyvä kokemus ja oppi ovat tarpeen. Kone-pajassa työskentely on siistiä ja leppoisaa. Tässä työssä ei tarvitse ulkona palella, Vili tiivistää. �

LIIKEIDEA testiinOMA YRITYS on yksi tapa työllistää itsensä. Oma Yritys-Suomi -palvelusta saa apua ja työkaluja yrittäjyyden suunnitteluun. Sivus-tolla voit esimerkiksi testata liikeideasikannattavuutta. Liiketoimintasuunnitelma-työkalulla voit laatia suunnitelmia ja tehdä liiketoimintaasi liittyviä laskelmia. Palve-lusta saat myös tärkeää tietoa toimialallasi vaadittavista luvista ja ilmoituksista. �âwww.oma.yrityssuomi.fi

AMMATTIosaaja 7

Essi suorittaa verhoilu- ja sisustusalan perustutkintoa Salpauksessa Lahdes-sa. Sisustajan ammattiin valmistuu sisustuksen osaamisalan opinnoista. Samasta perustutkinnosta valmis-tuu lisäksi verhoilijaksi verhoilun

osaamisalalta. Essi esitteli Ammattiosaajalle kouluaan keväällä.

– Olen nyt toista vuotta Salpauksessa. En halunnut lähteä lukioon, vaikka pää olisi sen kyllä kestänyt. Käsillä tekeminen on minun juttuni, Essi kertoo.

Salpaukseen hän päätyi lähes sattumal-ta, kun alkoi etsiä tietoa alan koulutuksesta yhdeksännellä luokalla. Sisustajan opintoihin tutustuessaan hän tajusi löytäneensä juuri sen, mitä etsi.

– Haluan tehdä työssäni jotakin kaunista, koska ajattelen visuaalisesti. Haluan muut-taa ympäristöä niin, että ihmiset viihtyvät paremmin. Sisustajana voin vaikuttaa ihmis-ten arkeen, hymyilee Essi.

Salpauksessa on Essin lisäksi 5 000 muuta opiskelijaa, joista Vipusenkadun kampuksella on noin 1 200. Verhoilu- ja sisustusalan opinnoissa on 300 nuorta.

PIENTÄ PINTAREMONTTIA– Meillä on opinnoissa ollut paljon kaikkea eli ihan maalausta ja tapetointia, laatoitusta, väliseinien rakentamista ja tietysti myös perinteistä huonekalujen verhoilua. Sitten on ollut verhojen ompelua ja listoitusta, lami-

ESSI HEIKKINEN, 19, opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa SISUSTAJAKSI. Essin mielestä on hienoa opiskella unelma-ammattiin amiksessa, jossa on hyvä tunnelma ja paljon ystäviä.

Essi viihtyyammattikoulussa

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala

naattilattian asennusta. Parasta ovat olleet sisustussuunnittelun opinnot.

Lisäksi perustutkintoon kuuluu kaikille yhteisiä tutkinnon osia, joissa opiskellaan äidinkieltä ja muita kieliä, matematiik-kaa, fysiikkaa ja kemiaa, työelämätaitoja, yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä työkyvyn ylläpitämistä, liikuntaa ja terveystietoa sekä kulttuurien tuntemusta.

– Minusta on mukavaa saada moni-puolisesti tietoa, jotta sitten osaan valita minulle sopivan erikoistumisalan. Nyt olen ollut työssäoppimassa rautakaupassa ja remonttifirmassa. Kolmantena vuonna työssäoppimista on enemmän, ja odotan jaksoja jo nyt.

Sisustajat työskentelevät usein yrityksissä, jotka remontoivat tai rakentavat asuntoja ja julkisia tiloja. Sisustajan työpaikkoja on myös rakennus- ja sisustusalan myymälöissä. Sisustaja voi perustaa omankin yrityksen.

– Minun unelmatyöpaikkani on pientä pintaremonttia tekevä yritys, jossa voin suun-nitella remontteja ja sitten itse tapetoida ja laatoittaa. Haluaisin päästä myös viimeiste-lemään kokonaisuuden eli valita ja ommella verhot ja muut tekstiilit, suunnittelee Essi.

Essi opiskelee Salpauksessa tekniikan ja liikenteen alalla, mutta syksyllä 2015 osaamisala siirtyy kulttuurialan opintoihin ja ammattinimike muuttuu artesaani, sisusta-jaksi. �

8 AMMATTIosaaja

Salpauksessa valmistuu ARTESAANEJA monista

suuntautumisvaihtoehdoista. Roosa Asp, 18, ja Sara Järvinen, 18, suorittavat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa

tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalalla

ja ovat erikoistuneet taide-kehystykseen. Molemmat ovat

viihtyneet hyvin Salpauksessa ja omalla kurssillaan. – Täällä on hyvä tunnelma ja opettajat

ovat kivoja. Aina saa apua, eikä epäonnistumistakaan tarvitse pelätä, tytöt kertovat.

VERHOILIJAKSI opiskeleva Niina Hämäläinen, 27, on opiskellut aikaisemmin kuva-artesaaniksi. Kun hän tutustui työpajassa verhoiluun, hän päätti lähteä opiskelemaan vielä uuden ammatin. Essi ja Niina opiskelevat samassa verhoomossa. Kuvan tuolin verhoilu on perinteistä verhoilua.

Essi Heikkisen sisustajaopintoihin kuuluu esimerkiksi tapetointia. Sisustussuunnittelu on Essin mielestä ollut mukavinta opiskelussa.

Essi sai haastattelupäivänä asiakastyön, jossa pitää kunnostaa vanhat keittiökalusteet. Koska kaikkea ei aina osaa tehdä itse, pyysi hän työhön apua Jere Soilulta, 24, joka opiskelee tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalan opinnoissa ARTESAANIKSI puun ja muotoilun suuntautumisalalla. Jerellä on lukio-opinnot takana, mutta armeijan jälkeen hän päätti lähteä ammattikouluun. – Nyt on hyvä motivaatio opiskella, Jere kertoo.

Minusta on mukavaa saada monipuolisesti

tietoa.

AMMATTIosaaja 9

Niklas Rekola esittelee Essille SUUNNITTELU-ASSISTENTIN lopputyötään. Niklas on opiskellut kolme vuotta teknisen suunnittelun perus-tutkintoa ja valmistuu lähipäivinä. Niklas ja Essi toteavat, että he voivat olla joskus samassa työpaikassa, jossa Niklas mallintaa teknisen suunnitelman ja Essi sitten toteuttaa sen työmaalla.

Ammattikoulussa ruoka on maksutonta. Kahvi- ja ruokatauoilla jutellaan kavereiden kanssa. Ile, Essi ja Jere juttelevat ammattitaitokilpailuista. Essi oli toukokuussa Taitaja2015-kilpailussa Turussa, ja Ile valmistautuu ammattitaidon MM-kilpailuun WorldSkillsiin. Molempien mielestä kilpailuharjoittelu on ollut vaativaa, mutta samalla mukavaa. Oma ammattitaito on kehittynyt samalla huimasti.

Ilmari ”Ile” Manner, 21, valmistuu kivialan osaamisalalta KIVIRAKENTAJAKSI. Opiskelu kuuluu rakennusalan perustutkintoon. Ile opiskeli ensin puupuolella, muttei innostunut siitä. – Sitten tulin tänne Salpaukseen ja tajusin, että kivi on minun materiaalini. Olen erikoistunut kivenveistoon. Valmistun nyt keväällä, eikä ole epäilystäkään, ettei töitä löytyisi.

Verhoilija voi erikoistua myös ajoneuvo-verhoiluun. Essi päätti lähteä kysymään autoalan perustutkinnossa opiskelevalta Jaro Peltoselta, 21, mitä hänellä on opinnoissa menossa. – Opiskelin ensin metsäalan perustutkinnossa ja huomasin siellä, että minua kiinnostaa enemmän koneiden huolto kuin niiden ajaminen. Nyt opiskelen ensimmäistä vuotta AJONEUVOASENTAJAKSI, Jaro kertoo.

Tajusin, että kivi on minun materiaalini.

10 AMMATTIosaaja

Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää noin kolme vuotta. Tutkin-tojen laajuus on perustutkinnossa 180 osaamispistettä. Tutkinnon suorittamiseksi tarvittavaa osaamis-ta hankitaan myös käytännön töissä

työpaikoilla eli työssäoppimalla vähintään 30 osaamispisteen verran. Ammatillisia tutkinnon osia opiskellaan 135 osaamispis-teen verran, eli suurin osa opiskelusta on ammatillisen osaamisen hankkimista.

Yhteisten tutkinnon osien osuus on 35 osaamispistettä. Neljään yhteiseen tutkinnon osaan sisältyy muun muassa äidinkielen, muiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, työelämätaitojen, yrittäjyyden ja yritys-toiminnan, työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon sekä kulttuurien tuntemuksen opintoja.

Vapaasti valittavia tutkinnon osia voi suo-rittaa 10 osaamispistettä. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat esimerkiksi täydentää tulevan ammatin taitoja tai parantaa jatko-opintovalmiuksia.

Ammatillinenperuskoulutus 2015–2016

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON opiskelu kestää noin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta on käytännön työskentelyä työpaikalla. Amiksessa voi suorittaa myös YLIOPPILASTUTKINNON.

AMMATTIOSAAMISTA VOIT HANKKIA: � AMMATTIKOULUSSA, esittely edellä� OPPISOPIMUKSKOULUTUKSESSA, jolloin opis-

kelija solmii työnantajan kanssa määrä-aikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Opis-kelu on pääosin työpaikalla työskentelyä ja tietopuoliset opinnot opiskellaan oppi-laitoksessa sovittuina aikoina. Lisätietoa www.oph.fi/oppisopimus

ERITYISOPETUS on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat järjestelyjä vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tällöin voidaan tutkinnon tavoitteita myös mukauttaa.

KOULUTUS URHEILIJOILLE on ammatillista koulutusta, jonka yhteydessä on mahdol-lista harjoitella ja kilpailla täysipainoises-ti. Lisätietoa www.noc.fi

JATKO-OPINNOT PERUSTUTKINNON JÄLKEENAmmatillisen perustutkinnon suorittanut voi täydentää osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

OPISKELUUN SAA TUKEAOpiskelun aikana opiskelija voi saada opin-torahaa, asumislisää ja pankista valtion ta-kaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä eli onko avioliitossa vai ei, vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Kelan nettisivuilla voi laskea laskurilla opin-totuen määrän. Lisätietoa www.kela.fi

AMIS on ihan eri juttuAMIKSESSA OPISKELEMINEN on erilaista kuin peruskoulussa opiskeleminen. Amikses-sa asioita opitaan itse tekemällä ja kokeile-malla, ja usein myös muualla kuin oppilaitok-sessa. Koska tähtäimessä on oikea ammatti ja työpaikka, on opiskelu innostavaa.

Amiksen tekee mielenkiintoiseksi se, että työsalit, verstaat, keittiöt ja muut oppimispai-kat suunnitellaan työelämän mallin mukaan. Siellä käy oikeita asiakkaita esimerkiksi kauneushoitolassa tai autokorjaamolla.

Jokainen opiskelija on yksilö, joten amiksessa otetaan huomioon myös erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Oppimista tuetaan suunnittelemalla opiskelijoille yksilölliset opintopolut. �

Hyödyllisiä LINKKEJÄ: ➜www.ammattiosaaja.fi Asiaa ammateista, tutkinnoista ja amiksessa opiskelusta. Sivustolla pääsee kurkistamaan opiskelijoiden ja ammattilaisten arkeen. Ar-tikkeleista saa apua oman ammatinvalinnan pohdintaan. �

➜www.opintopolku.fiOpintopolussa voit tutustua tutkintoihin ja osaamisaloihin ja hakea kevään 2016 yhteis-haussa. Koulutukset löytyvät sanahaulla tai selaamalla osioita Ammatillinen koulutus > Mitä ammatillisessa voi opiskella. Koulu-tuksista pääsee suoraan hakulomakkeelle, joka opastaa vaihe vaiheelta eteenpäin. Yhteishaussa voi hakea samalla lomakkeella viiteen eri koulutukseen.

Opintopolun etusivulla on linkki myös lisähakuun, jossa voi hakea keväällä 2015 ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteis-haussa vapaaksi jääneille opiskelupaikoille. Lisähaku päättyy 31.12.2015. �

AMMATTIosaaja 11

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA .............. 13.Lapsi- ja perhetyön perustutkinto ............................................... 13 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto ............................ 13Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto .................................... 13

KULTTUURIALA ......................................... 14.Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ................................... 14Kuvallisen ilmaisun perustutkinto ............................................... 14Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto .................................... 14Musiikkialan perustutkinto ......................................................... 14Sirkusalan perustutkinto ............................................................ 15Tanssialan perustutkinto ............................................................ 15

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA ........... 15.Liiketalouden perustutkinto ........................................................ 15

LUONNONTIETEIDEN ALA ........................... 15.Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ..................................... 15

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA .................. 16.Autoalan perustutkinto .............................................................. 16Elintarvikealan perustutkinto ...................................................... 16Kaivosalan perustutkinto ........................................................... 16Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto ...................................... 17Kiinteistöpalvelujen perustutkinto ............................................... 17Kone- ja metallialan perustutkinto............................................... 17Laboratorioalan perustutkinto..................................................... 17Lentokoneasennuksen perustutkinto .......................................... 18Lennonjohdon perustutkinto ....................................................... 18Logistiikan perustutkinto ............................................................ 18Maanmittausalan perustutkinto .................................................. 18Merenkulkualan perustutkinto .................................................... 18Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto ......................................... 18Painoviestinnän perustutkinto .................................................... 18Pintakäsittelyalan perustutkinto .................................................. 18Prosessiteollisuuden perustutkinto ............................................. 18Puualan perustutkinto................................................................ 19Rakennusalan perustutkinto ....................................................... 19Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ............................... 19Talotekniikan perustutkinto ........................................................ 19Teknisen suunnittelun perustutkinto ........................................... 19Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto ........................................ 19Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ................................ 19Turvallisuusalan perustutkinto .................................................... 19Veneenrakennuksen perustutkinto .............................................. 19Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto ........................................ 20

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA ............ 20.Hevostalouden perustutkinto ...................................................... 20Kalatalouden perustutkinto ........................................................ 20Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ........................................ 21Maatalousalan perustutkinto ...................................................... 21Metsäalan perustutkinto ............................................................ 21Puutarhatalouden perustutkinto.................................................. 21

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ....... 21.Hammastekniikan perustutkinto ................................................. 21Hiusalan perustutkinto .............................................................. 21Kauneudenhoitoalan perustutkinto ............................................. 21Liikunnanohjauksen perustutkinto .............................................. 21Lääkealan perustutkinto ............................................................ 22Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto .......................................... 22

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA .... 23.Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto ........................... 23Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto ............................... 23Matkailualan perustutkinto......................................................... 23

Ammattikoulussa tarjollayli 100 ammattia

SIVUILLA 12–23 esitellään ammattillisen koulutuksen perustutkinnot, niihin liittyvät osaamisalat ja kerrotaan työpaikoista, joihin koulutuk-sen kautta voi suuntautua. Mukana myös kuva-artesaaniksi, merko-nomiksi, autonkorikorjaajaksi, levyseppähitsaajaksi, eläintenhoitajak-si ja metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevien nuorten tunnelmia.

12 AMMATTIosaaja

Oheiset ammatilliset perustutkinnot ja osaamisalat sekä niihin liittyvät tutkintonimikkeet koulutus aloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty 1.8.2015 alkavasta koulutuksesta lähtien.

Koulutusalat2015–2016

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltai-sesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työs-kentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa.

LASTENOHJAAJA

Työpaikat

Lastenohjaaja voi toimia kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvattaen ja ohja-ten eri-ikäisiä lapsia. Lastenohjaajat työskentelevät myös avoimessa varhaiskasvatuksessa perheiden parissa. Samoin eri järjestöjen varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun yksiköt voivat työllistää lastenohjaajia.

NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastus- ja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisää-minen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.

NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA

Työpaikat

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoi-men ja muiden viranomaisten kanssa.

VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä.

VIITTOMAKIELEN OHJAAJA

Työpaikat

Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa, koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös oman yrityksensä kautta.

Humanistinen ja kasvatusalaAlalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten,

sekä edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa.

VIITTOEN ammattiinIDA-MARIA KARVINEN, 16, JA MIINA KARHU, 22, opiskelevat viittomakielen ohjaajiksi Pohjois-Savon opistossa. Ida-Maria kiinnostui alasta yhdeksännellä luokalla am-matinvalintaa miettiessään. Viittomakielen ohjaajan työ tuntui sopivalta, koska hän on aina pärjännyt hyvin kielissä. Miina kertoo menneensä ensin lukioon ja sieltä Mikkelin ammattikorkeakouluun, josta valmistui yhteisöpedagogiksi.

Opiskelu on vaihtelevaa, koska lukujärjestys vaihtuu joka viikko. Oppituntien lisäksi tulevan ammatin taitoja opitaan järjestämällä lastentapahtumia, joissa leikitetään niin lapsia kuin aikuisiakin.

– Ensimmäinen työssäoppimisemme on päiväkodissa. Seuraavat jaksot ovat koulussa sekä aikuisten parissa, kertovat Miina ja Ida-Maria.

Viittomakielen ohjaajan perustutkinto on hyvä pohja moneen muuhun am-mattiin. Alan työllisyystilanne on myös hyvä.

Ida-Maria ja Miina suosittelevat alaa ihmisille, jotka haluavat työskennellä eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kanssa. Heidän mukaansa viittomakielen ohjaajalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, oma-aloitteisuutta ja huumoria. �

VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO kuuluu humanistisen ja kasvatusalan koulutusalaan. Viittomakielen ohjaajat toimivat viittomakielisten, kuulo- ja näkö-vammaisten, kielihäiriöisten sekä puhevammaisten ihmisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä.

POHJOIS-SAVON OPISTO on Kuopiossa sijaitseva kansanopisto, joka tarjoaa amma-tillista ja yleissivistävää koulutusta.

Nuorten ammattiosaajien haastattelut Matleena Merta ja Johanna Pelto-TimperiSivujen 12, 15, 16, 17 ja 20 kuvat Timo Jakonen

AMMATTIosaaja 13

KulttuurialaKulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan

tulevaisuudessa tekemään työtään perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti uudistuvassa mediassa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO

Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tv-ohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVD-elokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia moniosaajia että erityisosaajia.

MEDIA-ASSISTENTTI

Työpaikat

Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä ja uusmedian osalta muun muassa ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainos- ja viestintätoimistoissa. Tutkinnon suorittaneet voivat työs-kennellä avustavissa tehtävissä pienten ja suurten yritysten

palveluksessa tai freelancereina. Uusmedia-alalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa.

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO

Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina.

KUVA-ARTESAANI – Graafisen suunnittelun osaamisala – Kuva- ja mediataiteen osaamisala – Valokuvauksen osaamisala

Työpaikat

Visuaalisen viestinnän alalla työmahdollisuuksia on

KUVA-ARTESAANIN työ vaatii visuaalista silmääMINNA MANNINEN opiskelee graafista suunnittelua Vantaan ammattiopisto Variassa. Kolmivuotisesta kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistutaan kuva-artesaaniksi. Perustutkinto on osa kulttuurialan opintoja. Paras-ta opiskelussa ovat hänen mukaansa jatkuva uuden oppiminen sekä taideaineiden opiskelu.

– Koulupäiväni ovat enimmäkseen tietokoneella istumista. Suunnittelen ja toteutan visuaalisen ilmeen erilaisiin julkaisuihin, jotka voivat olla vaikkapa lehtiä, mainoksia tai tuotepakkauksia, Minna kertoo.

Minnan mukaan graafiseen suunnitteluun kuuluu esimerkiksi fonttien ja kuvien valitsemista, sekä tekstien asettelua niin, että ne ovat helposti luettavia. Työ vaatii tarkkaa visuaalista silmää.

– Suosittelen alaa ahkeralle ja ulospäin suuntautuneelle tyypille, joka suhtautuu työhönsä intohimoisesti, Minna vinkkaa. �

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINNON suorittanut valmistuu kuva-artesaaniksi. Vaihtoehtoina ovat graafisen suunnittelun osaamisala, kuva- ja mediataiteen osaamisala sekä valokuvauksen osaamisala.

VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA tarjoaa koulutusta nuorille muun muassa kulttuuri-, sosiaali- ja terveysaloilla sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla. Tarjolla on myös aikuiskoulutusta sekä maahanmuuttajataustaisil-le suunnattuja opintoja.

ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä avustajana toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elin-ympäristöön. Alan yhteisiä osaamisaloja ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja kädentaidot sekä yrittäjyys.

ARTESAANI – Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala – Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala

Työpaikat

Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työ-paikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona.

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

Musiikkialalla työskentelevillä on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet musiikkialan eri tehtäviin sekä itsenäiseen työskentelyyn esiintymis- ja työtilanteissa. Musiikillisen osaamisen lisäksi työtehtävät edellyttävät työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa sekä esitettävän ohjelmiston taustan ja esitysympäristön tuntemusta. Musiikkialan ammattilaisen on oltava yhteistyökykyinen ja taitava organisoija. Hyvät vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat avuksi vaihtelevissa työtilanteissa. Muusikko, musiik-kiteknologi ja pianonvirittäjä pyrkivät työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen.

MUUSIKKO – Musiikin osaamisalaMUSIIKKITEKNOLOGI – Musiikkiteknologian osaamisalaPIANONVIRITTÄJÄ – Pianonvirityksen osaamisala

Työpaikat

Musiikkialan ammattilaisten työtehtävät ja työympäristöt vaihtelevat. Julkisen sektorin työnantajia ovat muun mu-assa sinfoniaorkesterit, musiikkioppilaitokset, seurakunnat ja sotilassoittokunnat. Yksityisen sektorin työnantajia ovat esimerkiksi yhtyeet ja ohjelmatoimistot. Musiikkialan ammattilaiset työllistyvät sekä koko- että osa-aikaisesti, niin vakituisissa kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Muu-sikoista suuri osa työllistyy freelancereina, jotka tekevät työtä usealle työnantajalle lyhytkestoisissa työsuhteissa. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä. Työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista työsuhteista ja projektiluonteisista tehtävistä, mikä edellyttää yrittäjyys-asennetta sekä tietoa itse yrittäjyydestä.

14 AMMATTIosaaja

Luonnontieteiden alaAlan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn,

hallintoon ja palvelutehtäviin.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamises-ta myyntiin ja markkinointiin sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka.

DATANOMI – Käytön tuen osaamisala – Ohjelmistotuotannon osaamisala

Työpaikat

Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaa-tioteknologian voimakas kasvu.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja

hallinnon alaPerustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa, tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä.

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta linjan ja kaikilla eri aloilla. Perus-tutkinnon osaamis alat valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin.

MERKONOMI – Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala – Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala – Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala

Työpaikat

Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaa-tioteknologian voimakas kasvu.

Haaveena SOMISTAJAN työ LAURA PELTOMAA, 19, valmistui keväällä merkonomiksi. Lauran mielestä liiketalouden perustutkinnon kautta saa hyvän pohjan moniin ammatteihin ja töihin.

– Kolme vuotta on mennyt ihan huomaamatta, ja olen viihtynyt hyvin. Opiskelu on ollut mielenkiintoista, ja monet kurssit ovat olleet mukavia. Huippuhienoja olivat visuaaliseen myyntityöhön liittyvät opinnot, joissa teimme näyteikkunoita tai opiskelimme värioppia ja trendejä. Taide- ja kulttuurikurssilla kävimme esimerkiksi teatterissa. Moni luulee, että merkonomiopinnot ovat vain laskemista, mutta siinä on paljon muutakin, Laura kertoo innoissaan.

Yhdeksännellä Laura mietti, valitseeko sosiaali- ja terveysalan vai kaupan alan. Hän haki molempiin, mutta on nyt tyytyväinen, että valitsi liiketalouden perustutkinnon suorittamisen.

– Tämä on minun juttuni. Haaveeni on, että pääsisin somistajaksi. Visuaalinen myyntityö oli lempiaineeni koulussa.

Laura on ollut työssäoppimassa kosmetiikkaosastolla ja muotiliikkeessä. Kokemukset niistä ovat olleet hyviä. Laura uskoo, että alan töitä löytyy, kun itse kyselee aktiivisesti ja täyttää hakemuksia. �

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON suorittanut toimii myynnin, kaupan, talouden, hallinnon ja toimistopalveluiden sekä tieto- ja kirjastopalvelujen tehtävissä sekä julkishallinnossa, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä. Hänellä on yritystoiminnassa tarvittavat perusvalmiudet.

WINNOVA on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii muun muassa Raumalla, Porissa, Laitilassa ja Ulvilassa.

SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO

Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkusteknii-kan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun.

SIRKUSARTISTI

Työpaikat

Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee produk-tiokohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteili-joina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa.

TANSSIALAN PERUSTUTKINTO

Tanssijan työ on perinteisesti tanssiteoksen harjoittelemista ja esittämistä. Työtilaisuuksien laajentuessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tanssitaiteilijan työhön voi sisältyä muita tanssiin liittyviä työtehtäviä. Tanssiteknisten ja ilmaisun valmiuksien lisäksi tanssija tarvitsee työssään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia itsenäisesti, luovasti ja rakentavasti erilaisissa taiteellisissa ja käytännön tilanteissa. Tanssija pystyy toimimaan eri alojen ammattilaisista koostu-vissa monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työryhmissä.

TANSSIJA

Työpaikat

Suomalaisista tanssijoista suurin osa työskentelee freelance-reina, yksittäisissä produktioissa tai yrittäjinä. Tanssialan am-mattilaisten työllistäjiä ovat tanssiryhmät, teatterit, televisio, elokuva, viihdeteollisuus, matkailu sekä mainos- ja sirkusala. Viime vuosina tanssitaiteilijat ovat työskennelleet perinteistä esityskontekstia laajemmilla työkentillä, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä eri alojen työpaikoilla.

AMMATTIosaaja 15

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

Autoala on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edel-lytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taito-jen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötai-dot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö.

AUTOKORINKORJAAJA – Autokorinkorjauksen osaamisalaAUTOMAALARI – Automaalauksen osaamisalaAUTOMYYJÄ – Automyynnin osaamisalaAJONEUVOASENTAJA – Autotekniikan osaamisalaPIENKONEKORJAAJA – Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaa-

misalaVARAOSAMYYJÄ – Varaosamyynnin osaamisala

Työpaikat

Autoala on kasvuvauhdissa olevan palvelualan merkittävä työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen piirissä muun muassa auto- ja

autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä.

ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus, joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn vaativuutta ja vastuullisuutta.

ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA – Elintarviketeknologian osaamisalaLEIPURI-KONDIITTORI – Leipomoalan osaamisalaLIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA – Liha-alan osaamisalaMEIJERISTI – Meijerialan osaamisala

Työpaikat

Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat, lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeis-tehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita

myyvät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin.

KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO

Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaa-tioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotek-niikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa.

KAIVOSMIES, RIKASTAJA

Työpaikat

Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäälli-sessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäälli-nen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudes-sa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys. Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen eteläranni-kolta Pohjois-Suomeen.

Jasmiina suoristaa AUTON PELLIT JASMIINA NIEMINEN opiskelee toista vuotta autokorinkorjaajaksi Turun ammatti-instituutissa. Koulupäivät koostuvat käytännön työstä autojen parissa. Ala sopii hänen mukaansa kädentaitoja arvostavalle ihmiselle sukupuolesta riippumatta.

– Parasta työssäni ovat uusien asioiden opettelu ja erilaisten laitteiden käyttäminen. Autokorinkorjaajat tekevät muun muassa pelti- ja maalaustöitä, korjaavat ruostevaurioita ja oikovat lommoja, Jasmiina selittää.

Jasmiina valmistuu autokorinkorjaajaksi keväällä 2016. Amiksen jälkeen hän tähtää jatko-opintoihin.

– Aion hakea joko ammattikorkeakouluun tai aikuiskoulutukseen, hän paljas-taa.

Jasmiina kertoo olleensa kahdesti työssäoppimassa. Hänen mukaansa työs-säoppimisjaksot ovat olleet mukavaa vaihtelua koulutyölle.

– Tärkeää on valita sellainen työssäoppimispaikka, jossa ajattelee viihtyvän-sä, Jasmiina vinkkaa. �

AUTOALAN PERUSTUTKINNOSSA on kuusi osaamisalaa: autokorinkorjauksen osaa-misala, autotekniikan osaamisala, automaalauksen osaamisala, automyynnin osaamisala, varaosamyynnin osaamisala ja moottorikäyttöisten pienkoneiden osaamisala. Perustutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esimerkiksi korjaa-moissa tai autoliikkeissä tai perustaa oman yrityksen.

TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI toimii kahdeksassa eri toimipisteessä Turussa. TAI tarjoaa monipuolista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä merkonomi- ja datanomikoulutusta myös ruotsiksi. Nuorisoasteen opiskelijoita on noin 4 000.

Tekniikan ja liikenteen alaTekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa.

Valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueilla.

16 AMMATTIosaaja

KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO

Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaa-nisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti.

KELLOSEPPÄ – Kelloalan osaamisalaMIKROMEKAANIKKO – Mikromekaniikan osaamisala

Työpaikat

Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpai-kat ovat elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuottei-ta valmistavassa teollisuudessa.

KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi muitakin osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukult-tuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia kokousjärjeste-lyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ovien lukitsemista.

KIINTEISTÖNHOITAJA – Kiinteistönhoidon osaamisalaTOIMITILAHUOLTAJA – Toimitilapalvelujen osaamisala

Työpaikat

Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteis-töpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, kuten puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postituspalvelut.

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO

Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansan-taloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioi-den lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja.

AUTOMAATIOASENTAJA, KUNNOSSAPITOASENTAJA – Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalaVALAJA, VALUMALLINVALMISTAJA – Valimotekniikan osaamisalaHIENOMEKAANIKKO, KONEENASENTAJA, KONEISTAJA, LEVYSEPPÄHITSAAJA, TYÖVÄLINEVALMISTAJA – Valmistustekniikan osaamisala

Työpaikat

Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossa-pitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät. Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymi-sen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi.

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO

Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuote-kehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomene-telmiä ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvik-keiden ja ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa.

LABORANTTI

Työpaikat

Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadun-valvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia.

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO

Tutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutos- ja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjei-den noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä osaamista. ➜

HITSAAJAN työssä on särmääAXEL LAPPALAINEN valmistui keväällä 2015 levyseppähitsaajaksi Nivalan ammat-tiopistosta.

– Opiskelin ensin vuoden talonrakentajaksi rakennusalan perustutkinnossa ja vaihdoin sitten kone- ja metallialan perustutkintoon valmistustekniikan osaamis-alan opintoihin. Tykkään työstäni, koska se on käytännönläheistä. Hitsaajan työ sopii sellaiselle, joka haluaa tehdä töitä käsillään, Axel kertoo.

Levyseppähitsaajat valmistavat, korjaavat ja asentavat erilaisia metallituottei-ta. Opiskellessa päivät kuluvat koulun hallilla hitsatessa ja särmätessä.

– Särmääminen tarkoittaa ohuen metallilevyn taivuttamista. Levyjä taivute-taan laitteella, jota kutsutaan särmäyspuristimeksi. Särmäämisen jälkeen tuottei-ta voidaan maalata tai hitsata. Olen itse tehnyt särmääjän töitä viimeisimmässä työssäoppimispaikassani, Axel selittää. �

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON suorittamalla valmistuu esimerkiksi koneis-tajaksi, työvälinevalmistajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Perustutkintoon kuuluu kaikkiaan kolme osaamisalaa: valmistustekniikan osaamisala, automaatioteknii-kan ja kunnossapidon osaamisala sekä valimotekniikan osaamisala. Levysep-pähitsaajat työskentelevät muun muassa konepajoissa, metalliteollisuudessa ja teräsrakennetyömailla.

NIVALAN AMMATTIOPISTO kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään. Ammatti-opistossa voi opiskella esimerkiksi ajoneuvoasentajaksi, koneistajaksi, puusepäk-si tai putkiasentajaksi.

AMMATTIosaaja 17

AVIONIIKKA-ASENTAJA – Avioniikan osaamisalaLENTOKONEASENTAJA – Lentokoneasennuksen osaamisala

Työpaikat

Työpaikkoja on muun muassa lentoyhtiöissä, lentokonekor-jaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten työpaikkoja on ympäri Eurooppaa.

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO

Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislen-nonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammatti-lainen osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvalli-sesti. Hän johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle.

LENNONJOHTAJA

Työpaikat

Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennon-johtoyksiköiden koko vaihtelee 1–2 hengen työpisteistä useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin. Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistus-palveluista.

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO

Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varas-toinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainväli-nen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa.

AUTONKULJETTAJA, LINJA-AUTONKULJETTAJA, YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA – Kuljetuspalvelujen osaamisalaLENTOASEMAHUOLTAJA – Lentoasemapalvelujen osaamisalaVARASTONHOITAJA – Varastopalvelujen osaamisala

Työpaikat

Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden, liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia myös yrittäjinä.

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO

Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansa-laisten tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiin-teistöjä koskevien tietojen ja monien muiden paikkatieto-

jen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista.

KARTOITTAJA

Työpaikat

Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia.

MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO

Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 18 miljoonaa matkusta-jaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purka-misen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä tarvittava huolto ja kunnossapito.

KORJAAJA – Kansi- ja konekorjauksen osaamisalaVAHTIPERÄMIES – Kansipäällystön osaamisalaVAHTIKONEMESTARI – Konepäällystön osaamisalaLAIVASÄHKÖASENTAJA – Sähkökäytön osaamisala

Työpaikat

Työpaikkoja on lähinnä erityyppisillä aluksilla, kuten mat-kustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla, ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa.

MUOVI- JA KUMITEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituot-teiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon avustustehtävissä. He tekevät muovi- ja kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen.

KUMITUOTEVALMISTAJA – Kumitekniikan osaamisalaMUOVITUOTEVALMISTAJA – Muovitekniikan osaamisala

Työpaikat

Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuu-dessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pak-kaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikka-teollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maa-ilmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet, jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet.

PAINOVIESTINNÄN PERUSTUTKINTO

Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä

kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteolli-suutta. Perinteisen painopinnan valmistuksen rinnalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkko- ja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää media-alan moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista.

PAINOTUOTANTOASSISTENTTI – Painotekniikan osaamisala – Ulkoasun toteutuksen osaamisala

Työpaikat

Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi muun muassa yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suora-markkinointiyritykset.

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja raken-nusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, ta-petointia, laatoitusta ja lattioiden päällystystä sekä erilaisten tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla.

PINTAKÄSITTELIJÄ – Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisalaPINTAKÄSITTELIJÄ – Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisalaLATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ, MAALARI – Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala

Työpaikat

Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennus-liikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsitte-lyä vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi.

PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO

Prosessiteollisuudessa valmistetaan muun muassa lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia sekä vaneri- ja lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä.

PROSESSINHOITAJA – Biotekniikan osaamisala – Kemiantekniikan osaamisala – Levyteollisuuden osaamisala – Paperiteollisuuden osaamisala – Sahateollisuuden osaamisala

Työpaikat

Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lan-noitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset, paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen,

18 AMMATTIosaaja

paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotanto-laitokset työllistävät prosessinhoitajia.

PUUALAN PERUSTUTKINTO

Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaa-lien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita.

PUUSEPPÄ

Työpaikat

Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudes-sa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin. Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille.

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-, liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa.

KIVIRAKENTAJA – Kivialan osaamisalaMAARAKENTAJA – Maarakennuksen osaamisalaMAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA – Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaTALONRAKENTAJA – Talonrakennuksen osaamisala

Työpaikat

Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla, ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, raken-nusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoi-mistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee ny-kyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi paljon uusia ammattilaisia.

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilai-nen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja.

SÄHKÖASENTAJA, AUTOMAATIOASENTAJA

Työpaikat

Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksis-sa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessi- ja automaatioteollisuudessa.

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perin-teiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasen-nuksia.

TEKNINEN ERISTÄJÄ, RAKENNUSPELTISEPPÄ – Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisalaILMANVAIHTOASENTAJA – Ilmanvaihtoasennuksen osaamisalaKYLMÄASENTAJA – Kylmäasennuksen osaamisalaPUTKIASENTAJA, LÄMMITYSLAITEASENTAJA – Putkiasennuksen osaamisala

Työpaikat

Työpaikkoja on muun muassa prosessiteollisuudessa ja muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistymi-nen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit.

TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTUTKINTO

Suunnitteluassistentin työ liittyy teknisen suunnittelun mallintamiseen, tuotemallien yhdistelyyn ja siirtämiseen, piirustusten ja dokumenttien tuottamiseen ja ylläpitämiseen, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen sekä tuotteiden markkinointiin ja mainontaan. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelu sekä osallistuminen laitteiden ja ohjelmien ylläpitoon. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä, kokonaisvaltaista näkemystä, vastuullista ja itsenäistä työskentelyä, hahmotus-kykyä, työn suunnittelu- ja järjestelytaitoa, johdonmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä, valmiutta ammattitaidon ylläpitämi-seen sekä halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

SUUNNITTELUASSISTENTTI

Työpaikat

Yritykset, kaupunkien ja kuntien organisaatiot sekä valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnittelu-avustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluas-sistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö-, kone- ja infra-alan alan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai yrittäjinä.

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

Tekstiili- ja vaatetusala on kansainvälistä. Tekstiilien valmistus elää dynaamista kehitysvaihetta uusien materi-aalien, viimeistysten ja valmistusteknologioiden alueella. Vaatetukseen liittyy useita erilaisia valmistusprosesseja kuten vaatteet, jalkineet ja asusteet. Lisäksi on koko tekstiilihuollon vaativa tehtäväkokonaisuus.

SUUTARI – Jalkinealan osaamisalaTEKSTIILIHUOLTAJA

– Tekstiilihuollon osaamisalaTEKSTIILINVALMISTAJA – Tekstiilitekniikan osaamisalaVAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI – Vaatetuksen osaamisala

Työpaikat

Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa eri tehtävissä. Alan työpaikkoja ovat ompelimot, tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuus, suutari-, hattu-, turkis- ja vaatturiliikkeet sekä pesulat. Liike-elämässä tutkinnon suorittaneet työskentelevät muun muassa myyjinä, korjaus-ompelijoina, markkinointitehtävissä tai yksityisyrittäjinä.

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tarvit-tavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotan-to-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korja-us- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimin-taan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisaloja ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliiken-ne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset.

ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA

Työpaikat

Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietover-kostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja palveluita tarjoavissa yhtiöissä.

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksi-tyiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvalli-suus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa turva-alan tehtävissä.

TURVALLISUUSVALVOJA

Työpaikat

Työpaikkoja on turvallisuusalan yrityksissä, palveluorgani-saatioiden ja teollisuuden turvallisuusvalvonnan piirissä sekä viranomaissektorilla. Alan työpaikkojen määrä on ollut rajussa kasvussa viime vuosina.

VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO

Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista. Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä.

VENEENRAKENTAJA

Työpaikat

Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta, -suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös yrittäjänä. Alan noin 3 000 veneenrakentajasta suurin osa ➜

AMMATTIosaaja 19

Luonnonvara- ja ympäristöalaAlalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa.

Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja. Haasteena on lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja

ympäristömyönteisestä toiminnasta. Uusien EU-maiden mukaantulo asettaa haasteita erityisesti luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttämiselle.

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO

Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallityöt. Alalla voi erikoistua hevosten kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon, monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskas-vatukseen.

HEVOSTENHOITAJA, RATSASTUKSENOHJAAJA

Työpaikat

Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esimerkiksi ratsu- ja ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuk-senopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös yrittäjänä.

KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO

Alan toimintasektoreita ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Kalavesien hoito sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden myynti kuuluvat myös alan toimintaan.

KALANJALOSTAJA, KALANVILJELIJÄ, KALASTAJA, KALASTUKSENOHJAAJA

Työpaikat

Alan työpaikkoja on kalastuksen lisäksi kalanjalostuksessa ja -viljelyssä, kalakaupassa, kalastusmatkailussa sekä tutkimuksessa ja hallinnossa. Lisääntyvä ammattikalas-tuksen muoto on hoitokalastus rehevöityneiden vesistöjen kunnostamiseksi.

ELÄINTENHOITAJA ei vain rapsuttele lemmikkejäKARITA HUTTUNEN valmistui keväällä eläintenhoitajaksi Ylä-Savon ammattiopis-tosta. Koulupäivät ovat hänen mielestään vaihtelevia. Käytäntöpäivinä harjoitel-laan esimerkiksi koirien trimmausta tai eläinten hoitamista koulun navetassa. Teoriapäivinä opiskellaan luokassa opettajan johdolla.

– Kivointa opinnoissani on ollut se, että saan olla eläinten kanssa. Koulussa olen saanut opiskella samanhenkisten ihmisten kanssa. Olen myös löytänyt opin-tojen kautta omat vahvuuteni ja oppinut hyödyntämään niitä, Karita kertoo.

Karitan mukaan eläintenhoitajan työ ei ole pelkkää lemmikkien rapsuttelua.– Työ on fyysisesti raskasta ja saattaa olla jopa vaarallista, jos työskentelee

isojen eläinten kanssa. Eläintenhoitajan työhön kuuluu eläinten ruokkiminen ja terveydentilan tarkkailu. Suosittelen alaa sellaiselle, joka on jatkuvasti valmis oppi-maan uutta. Eläinalalla ei voi koskaan tietää kaikkea, hän toteaa. �

MAATALOUSALAN PERUSTUT-KINNOSSA voi valita esimerkik-si maatilatalouden osaa-misalan tai eläintenhoidon osaamisalan. Eläintenhoidon osaamisalalta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi eläintenhoitoalan yrityksissä, maatiloilla, eläintarhoissa tai eläinklinikoilla.

YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTOS-SA voi opiskella esimerkiksi hevostenhoitajaksi, maaseu-tuyrittäjäksi tai sisustajaksi. Oppilaitos tarjoaa myös valmentavaa koulutusta ja erikoisammattitutkintoja.

työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuve-neenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa. Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenraken-nustoiminnan nopea monipuolistuminen.

VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO

Ammatin kuvaan kuuluu neljä erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustus. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää.

SISUSTAJA – Sisustuksen osaamisalaVERHOILIJA – Verhoilun osaamisala

Työpaikat

Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai kone- ja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä.Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi työllistyä myös esimerkiksi museotyöhön. Sisustaja työs-kentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöissä sekä uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä ja myös itsenäisinä yrittäjinä.

METSÄKONEENKULJETTAJA nauttii luonnostaEERO SIEKKINEN, 18, opiskeli metsä-koneenkuljetta-jaksi Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu). Hän kertoo opiskelun olevan käytännöllistä ja luonnonläheistä.

– Ensimmäisenä vuonna tehdään paljon luonnon hoitamiseen liittyviä juttuja sekä esimer-kiksi metsurin hommia. Koulupäivät vaihtelevat paljon, sillä teemme toisesta opiskeluvuodesta lähtien vuorotöitä, nuorimies kertoo.

Eero erikoistui monitoimikoneen kuljettajaksi. Työ ei ole pelkkää puiden kaatamista: pitää ottaa ympäristö huomioon ja olla tarkkana siitä, että kaataa oikean puun. Metsäkoneenkuljettajan on myös itse osattava huoltaa työkoneensa.

– Parasta opiskelussa on ollut se, ettei tarvitse vain istua luokassa. Tämä ala soveltuu luonnosta pitävälle ja itsenäiselle tyypille. Metsäkoneenkuljettajat työs-kentelevät yksin, joten on tärkeää, että pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä. �

METSÄKONEENKULJETTAJAKSI valmistutaan metsäalan perustutkinnosta metsä-koneenkuljetuksen osaamisalalta. Metsäkoneenkuljettajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi avo- ja harvennushakkuut sekä puutavaran lähikuljetus.

ESEDU on monialainen toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa koulu-tusta seitsemällä eri koulutusalalla nuorille ja aikuisille. Oppilaitos toimii muun muassa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Juvalla.

20 AMMATTIosaaja

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO

Alan ympäristömyönteinen toiminta kohdistuu ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen. Luonto- ja ympäristöyrittäjyydellä on huomattavaa kasvupotentiaalia maaseudulla. Haasteena on uusien luontoyrittäjyysmuotojen hyödyntäminen. Näitä ovat muun muassa luontomatkailu ja luonnontuotteiden tuotteistaminen joko elintarvikkeiksi tai koriste- tai hyöty-käyttöön. Luonto- ja ympäristöala ammattilaisilla on vahva osaaminen ympäristön ja luonnon kestävään käyttöön.

LUONTO-OHJAAJA, LUONNONVARATUOTTAJA, LUONTO- JA YMPÄRISTÖNEUVOJA – Luontoalan osaamisalaPORONHOITAJA – Porotalouden osaamisalaYMPÄRISTÖNHOITAJA – Ympäristöalan osaamisala

Työpaikat

Luonto- ja ympäristöala tarjoaa työtä muun muassa taajamien ja maaseutualueiden ympäristönhoidon, luontomatkailun ja poronhoidon tehtävissä. Luonto- ja ympäristöneuvontaan erikoistunut voi toimia eri järjestöjen, luontokoulujen ja hyvin-vointiyritysten palveluksessa. Alalla tarvitaan myös yrittäjiä.

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO

Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista ja jalostamista. Kasvin- ja kotieläintuotannon rinnalla alalla harjoitetaan muun muassa maatilamatkailua, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostamista ja ympäristön hoitoa sekä palvellaan loma-asukkaita. Myös turkistalous ja sitä tukeva tuotanto, kuten rehunvalmistus, kuuluvat alaan.

ELÄINTENHOITAJA – Eläintenhoidon osaamisalaMAASEUTUYRITTÄJÄ – Maatalousteknologian osaamisala – Maatilatalouden osaamisalaTURKISTARHAAJA – Turkistalouden osaamisala

Työpaikat

Maatalousalan ammatteja ovat maaseutuyrittäjä, maanvil-jelijä, lomittaja, maataloustarvikemyyjä, maatilamatkailu-yrittäjä ja maataloustuotteiden jatkojalostaja. Eläintenhoi-tajat voivat työskennellä myös lemmikkieläinkaupan tai -hoitolan palveluksessa sekä eläinlääkäreiden avustajina eläinklinikoilla tai tutkimusavustajina. Myös turkistarhaus tarjoaa työtä alan osaajille. Kasvavana maaseudun palve-lutoimintana ovat koneurakointi- ja alihankintatyöt.

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvin-voinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli neljännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankin-ta, metsien monikäyttö ja metsien suojelu.

METSÄENERGIAN TUOTTAJA – Metsäenergian tuotannon osaamisalaMETSÄKONEASENTAJA – Metsäkoneasennuksen osaamisalaMETSÄKONEENKULJETTAJA – Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaMETSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA – Metsätalouden osaamisala

Työpaikat

Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia yrittäjänä.

PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO

Alan toiminta lisää ympäristön viihtyisyyttä ja tuottaa terveellistä ravintoa. Ala jakautuu puutarhakasvien tuotantoon, viheralaan sekä puutarhakasvien ja palvelujen myyntiin ja floristiikkaan.

PUUTARHURI – Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala – Puutarhatuotannon osaamisala – Viheralan osaamisala

Työpaikat

Puutarhureita työllistävät muun muassa lasinalais- ja avomaaviljelmät, viherrakentaminen ja viheralueiden hoito, puutarhamyymälät ja kukkatalot. Tutkinnon suorittaneet toimivat usein myös yrittäjänä.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaAlalla työskennellään erilaisten, eri-ikäisten ja eri kulttuureista kotoisin olevin ihmisten parissa monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä.

HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Opiskelu antaa valmiudet työskennellä hammasteknisissä laboratorioissa, joissa hammaslaborantit esimerkiksi muo-toilevat, hiovat ja kiillottavat proteeseja sekä valmistavat oikomiskojeita ja purentakiskoja.

HAMMASLABORANTTI

Työpaikat

Hammaslaborantti työskentelee hammasteknisissä labo-ratorioissa, hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon vastaanoton perustehtävissä sekä myynti- ja konsultointi-tehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä.

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

Hiusalan perustutkinnon suorittanut on parturi-kampaaja, joka toimii erilaissa hiusten hoidon ja hiusten sekä parran käsittelyn tehtävissä. Hiusalan ammattilaisena hän tukee asiakkaan oman tyylin löytymistä ja hyvinvointia. Hiusalan perustutkinto antaa osaamisen myös kampausten ja ehostusten tekemiseen sekä asiakkaan hiusten ja hius-pohjan hoitamiseen. Lisäksi parturi-kampaaja voi toimia

erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä.

PARTURI-KAMPAAJA

Työpaikat

Parturi-kampaaja työskentelee kampaamoissa ja parturi-liikkeissä tai yrittäjänä. Hän voi työskennellä myös hiusten hoitotuotteiden myyntitehtävissä tukku- ja vähittäiskaupassa.

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut on ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen, ehostuksen, hieronnan ja kosmetiikkatuotteiden neuvonnan ammattilainen.

KOSMETIIKKANEUVOJA – Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan osaamisalaKOSMETOLOGI – Kosmetologin osaamisala (1.1.2016 jälkeen ihon

erikois- ja laitehoitojen osaamisala)

Työpaikat

Kosmetologi työskentelee ihonhoidon, ehostuksen ja

hieronta-alan yrityksissä, monialaisissa yhteisyrityksissä tuote-esittelyn ja myynnin tehtävissä tai yrittäjänä.

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

Liikunnanohjauksen perustutkinnosta valmistunut ohjaa lii-kuntaa erilaisille ja eri ikäisille ryhmille, laatii tarvittaessa fyysistä toimintakykyä ja terveyttä edistäviä henkilökohtai-sia liikuntaohjelmia sekä suunnittelee ja johtaa liikuntaan liittyviä projekteja. Liikuntaneuvoja edistää ihmisen koko-naisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä ohjaa ihmisiä liikunnalliseen, terveyttä edistävään ja ylläpitävään elämäntapaan.

LIIKUNTANEUVOJA

Työpaikat

Liikuntaneuvoja voi työskennellä kunnan, liikelaitoksen tai yrityksen palveluksessa, liikunta- ja urheiluseuroissa, erilai-sissa järjestöissä sekä lasten iltapäivätoiminnan ohjaajana.

AMMATTIosaaja 21

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO

Lääkealan perustutkinnon suorittanut valmistuu lääketekni-koksi. Perustutkinnon suorittanut saa valmiudet työskennellä esimerkiksi lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa farmaseuttises-sa valvonnassa. Perustutkinnon suorittaneella on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä tutkimuksessa, lääk-keen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja tiedottamises-sa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä.

LÄÄKETEKNIKKO – Apteekkialan osaamisala – Lääkealan osaamisala

Työpaikat

Lääketeknikko voi osaamisalan mukaan työskennellä apteekeissa, sairaala-apteekeissa sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan eri tehtävissä.

LÄHIHOITAJA työskentelee ihmisten kanssaEETU PANTOLIN, 19, suoritti Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Hän valmistui keväällä lähihoitajaksi ensihoidon osaamisalan opinnoista.

– Minulla oli jo koulutukseen lähtiessä tavoitteena päästä ambulanssiin töihin. Sainkin työpaikan Kurikasta, jossa olin tekemässä viimeistä työssäoppi-misjaksoa, Eetu kertoo.

Perustutkinnon opiskelu oli Eetun mielestä monipuolista. Tutkinto antaa päte-vyyden moniin töihin. Eetulle ammatin valinta oli selvä jo yhdeksännellä luokalla. Kivan työn lisäksi häntä kiinnosti alan hyvä työllisyys.

– Mies hoitoalalla on myös suositeltava asia. Minulla oli peruskoulussa hyvä päättötodistus eli olisin voinut mennä lukioonkin, mutta se ei kuitenkaan innos-tanut. Ammattikoulussa opiskelu ei ole tiukkapipoista, ja sieltä valmistuu heti ammattiin. Minulla ainakin on ollut hyvä motivaatio opiskella, Eetu miettii.

Eetulle omassa työssä on parasta ihmisten kanssa oleminen. Hän ei osaa kuvitella itselleen ammattia, jossa ei olisi tekemisissä ihmisten kanssa.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on lähihoitaja. Tutkinto antaa pätevyyden perustason terveyttä edistävään, ehkäisevään ja kuntouttavaan hoito-, huolenpi-to- ja kasvatustyöhön. Koulutus antaa osaamisalasta riippumatta perusvalmiudet asiakkaiden toimintakykyä tukevaan, ohjaavaan, hoitavaan ja kuntouttavaan osaami-seen. Tutkinnon suorittanut edistää asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ihmisten monenlaisissa elämäntilanteissa. Lähi-hoitajaksi voi erikoistua kymmenessä eri osaamisalassa.

LÄHIHOITAJA – Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala – Ensihoidon osaamisala – Jalkojenhoidon osaamisala – Kuntoutuksen osaamisala – Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala – Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala

– Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala – Suun terveydenhoidon osaamisala – Vammaistyön osaamisala – Vanhustyön osaamisala

Työpaikat

Lähihoitaja voi työskennellä esimerkiksi kodeissa, sairaa-loissa, lasten päivähoidossa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla, ensihoitopalvelussa, erilaisissa palveluyksiköissä, liikkeissä, teollisuudessa, yrityksissä ja myös itsenäisenä ammatinhar-joittajana. Alalle tarvitaan lisää ammattilaisia.

– Koulussa minua kiinnosti eniten hoitotyön opiskelu ja siihen liittyvät käytän-nön työt. Olin työssäoppimassa päiväkodissa, kahdessa vanhustenhoitolaitokses-sa, terveyskeskuksen ensiavussa ja kaksi jaksoa ambulanssissa.

Eetu osallistui keväällä Taitaja2015-kilpailuun ja tuli parinsa kanssa kolman-neksi. �

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON suorittanut lähihoitaja toimii sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Hän työskentelee moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa. Hän hyödyntää työssään kielitaitoaan ja kulttuurien tuntemustaan.

KOULUTUSKESKUS SEDU kouluttaa nuoria lähes 40 ammattiin Etelä-Pohjan-maalla: Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jurvassa, Lapualla, Lappajärvellä, Seinäjoella ja Ähtärissä. Vuosittain Sedusta valmistuu yli tuhat ammattiosaajaa. Sedu järjestää vuoden 2016 Taitaja-kilpailun Seinäjoella.

22 AMMATTIosaaja

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaAlalla koulutetaan ammattilaisia matkailuun, suurkeittiöihin, ravintoloihin, hotelleihin, laivoille, kotityöpalveluihin ja siivoukseen.

Näillä aloilla tuotetaan palveluja asiakkaiden arkeen, juhlaan ja vapaa-aikaan. Palveluilla vaikutetaan ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen. Palveluhenkisyys ja joustavuus ovat alalla vaadittavia ominaisuuksia.

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ra-vitsemis-, kokous- ja juhlapalveluja sekä maissa että merel-lä. Työtehtävät ovat ruoanvalmistus-, tarjoilu-, asiakaspalve-lu- ja hotellin vastaanoton tehtäviä. Alalla toimiminen vaatii joustavuutta, innostusta, hyviä käden taitoja sekä halua tulla toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa. Hyvät etenemismah-dollisuudet ja kansainvälisyys ovat alalle luontaista.

TARJOILIJA – Asiakaspalvelun osaamisalaVASTAANOTTOVIRKAILIJA – Hotellipalvelun osaamisalaKOKKI – Kokin osaamisala (1.1.2016 alkaen ruokapalvelun

osaamisala)

Työpaikat

Tarjoilijan, vastaanottovirkailijan ja kokin työpaikkoja ovat hotellit, majoitusliikkeet, ravintolat, henkilöstöravintolat, catering-alan yritykset, suurkeittiöt, kahvilat, liikennease-mat, pikaruoka-, juhlapalvelu- tai matkailuyritykset sekä lasti- ja matkustajalaivat.

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen alalla tuotetaan ateria-, avustamis-, siivous-, tekstiilinhuolto- ja muita palveluita. Kodinhuoltajan työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset asi-ointitehtävät ja viriketoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Toimitilahuoltajan työtehtäviin kuuluu ylläpito- ja perussiivoustehtävien lisäksi kokous- ja aulapalveluita sekä muita palvelutehtäviä toimitiloissa työskenteleville.

KODINHUOLTAJA – Kotityöpalvelujen osaamisalaTOIMITILAHUOLTAJA – Puhdistuspalvelujen osaamisala

Työpaikat

Kodinhuoltajat työllistyvät kotityöpalveluyrityksiin, palvelu-koteihin, kodinomaisiin laitoksiin, vanhainkoteihin ja eri-laisiin hoitolaitoksiin. Toimitilahuoltajien työpaikkoja voivat olla muun muassa toimistot, yritykset, koulut, päiväkodit, hotellit, erilaiset tuotanto- ja huoltotilat, elintarviketilat ja uimahallit. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla on hyvät mahdollisuudet myös yrittäjänä toimimiseen.

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO

Matkailualalla tarkoitetaan matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-, majoitus, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja neuvontaa sekä ohjelma- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä.

MATKAILUVIRKAILIJA – Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisalaMATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA – Matkailupalvelujen osaamisala

Työpaikat

Tuottajat työllistyvät ohjelmapalveluyrityksiin, loma- ja matkailukeskuksiin sekä muihin matkailupalveluja tuottaviin yrityksiin. Matkailuvirkailijan työpaikkoja ovat matkatoimistot, matkan järjestäjän myynti- ja informaatio-organisaatiot sekä liikenneyritysten myynti- ja neuvontapisteet.

TARJOILIJAN työ sopii sosiaaliselleMETHAWEE SONGHONG valmistui tarjoilijaksi keväällä 2015 Jyväskylän ammatti-opistosta hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta.

– Ammattiopistossa harjoittelimme tarjoilutapoja ja tutustuimme ruokakulttuu-reihin. Opettelimme myös valmistamaan erikoiskahveja ja drinkkejä, hän kertoo.

Kivointa opinnoissa olivat Methaween mukaan työssäoppimisjaksot sekä kilpailuvalmennus.

– Osallistuin Taitaja-kilpailuihin keväällä 2015, ja sijoituin kolmanneksi. Työssäoppimassa olin esimerkiksi jyväskyläläisessä Revolution-ravintolassa, jossa viihdyin hyvin. Työkaverit olivat mukavia, ja ravintolassa kävi paljon ihmisiä viikonloppuisin, hän sanoo.

Tarjoilijan työ sopii Methaween mukaan ravintola-alasta kiinnostuneelle tyypille, joka tykkää jutella ihmisten kanssa.

– Tässä työssä pitää olla motivaatio korkealla, sillä ravintolassa ei ole aikaa laiskotella. Pitää myös olla valmis oppimaan jatkuvasti uutta, hän toteaa.�

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINNOSSA on kolme osaa-misalaa. Asiakaspalvelun osaamisalalta valmistutaan tarjoilijaksi, hotellipal-velun osaamisalalta vastaanottovirkailijaksi ja kokin osaamisalalta (1.1.2016 ruokapalvelun osaamisalalta) kokiksi. Opinnot kuuluvat matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalaan.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTO on osa Jyväskylän koulukuntayhtymää. Ammattiopis-to tarjoaa perustutkintoja 22 alalta. Valittavana ovat esimerkiksi elintarvikealan perustutkinto, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, painoviestintäalan perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Oppilaitos tarjoaa myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta.

AMMATTIosaaja 23

AMMAT TITAIDON SM-KISAT SEINÄJOELLA 10.–12.5.2016

www.ta i ta ja2016 . f i

AmmattitaitokilpailutAmiksessa opiskelevat voivat kilpailla taidoissaan sekä Suomessa että ulkomailla. Ennen finaaleja treenataan ja käydään karsintoja kouluilla. Omalla opiskelualalla kilpaileminen lisää opiskeluintoa, koska siinä pääsee haastamaan sekä itsensä, koulukaverinsa että opettajansa. Kisakokemuksesta voi olla hyötyä vaikkapa kesätyötä hakiessa.

TULEVAT KILPAILUT SUOMESSA – SEINÄJOKI 10.–12.5.2016Taitaja – Nuorten ammattitaidon SM-kilpailuTaitajaPLUS – Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailuTaitaja9 – Kädentaitokisa 9.-luokkalaisille

TULEVAT KILPAILUT ULKOMAILLAEuroSkills – Ammattitaidon EM-kilpailu, Göteborg 30.11.–4.12.2016International Abilympics – Ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville, Bordeaux 23.–27.3.2016WorldSkills – Ammattitaidon MM-kilpailu, Abu Dhabi 17.–22.10.2017

Kilpailu tuo säpinää koulupäiviin

Taitaja9Joko tunnet hauskan ja leikkimielisen TAITAJA9-KÄDENTAITOKILPAILUN? Kisan tarkoituksena on auttaa yhdeksäsluokkalaisia löytämään itseä kiinnos-tava opiskeluala. Vauhdikkaita kisoja järjestetään kouluilla joka vuosi – kysy omalta opoltasi mahdollisuutta päästä kilpailemaan tai katsomoon!

facebook.com/ammattiosaaja

Suomen ammattitaitomaajoukkue Team Finland 2015.

Työ, jossa on astetta enemmän kipinää.