Maiju Tuomisto, Anu Hopia & Maija Aksela (toim.)

MOLEKYYLIGASTRONOMIAA KEMIAAN JA KOTITALOUTEEN

OPETUSKOKONAISUUKSIA YLÄKOULUUN JA LUKIOON

Eheyttävä opetus

NÄYTELUKU

2

MOLEKYYLIGASTRONOMIAA KEMIAAN JA KOTITALOUTEEN OPETUSKOKONAISUUKSIA YLÄKOULUUN JA LUKIOON

MAIJU TUOMISTO, ANU HOPIA & MAIJA AKSELA (TOIM.)

NÄYTELUKU

3

Molekyyligastronomiaa kemiaan ja kotitalouteen:

Opetuskokonaisuuksia yläkouluun ja lukioon

Kustantaja

e-Oppi Oy

Ylätie 2

31600 Jokioinen

Kustannustoimitus: Johannes Pernaa

Kansi & taitto: Vesa Antikainen

Kuvat: Anu Hopia (45), GarciaGerry PD (105), Shutterstock.com (1, 14, 26,

105, 119, 123, 138), muulloin tekijät, jollei toisin mainittu.

Asiakaspalvelu

info@e-oppi.fi

www.e-oppi.fi

©

Tekijät: Outi Haatainen, Mari Hannula, Katri Leinonen, Mikko Metso,

Heli Motturi, Katri Mäkelä, Arja Ollila, Iisa Rautiainen, Riikka Sirén,

Sari Slawuta, Kirsi-Maria Vakkilainen & Aila Vuorikoski

Toimittajat: Maiju Tuomisto, Anu Hopia & Maija Aksela

e-Oppi Oy

Yhteistyössä Helsingin yliopiston LUMA-keskus

Sarja: Eheyttävä opetus

ISBN: 978-952-6649-85-6 (pdf)

NÄYTELUKU

4

ESIPUHE

RAKKAUDESTA RUOKAAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEEN

Ruoka kiinnostaa kaikkia. Ruoanvalmistuksen salaisuudet piilevät ruoka-aineiden ra-

kenneosissa. Molekyylien, ionien ja atomien rakenteet, rakenteista johtuvat ominaisuu-

det ja rakenneosien väliset reaktiot tuottavat valmiiseen ruokaan tietynlaisen rakenteen,

värin ja maun. Kun tietää riittävästi ruoka-aineiden rakenneosien ominaisuuksista, voi

hallitusti ruoanvalmistusvaiheissa muokata ruokaa maistuvammaksi ja esteettisemmäk-

si, omia aisteja tyydyttäväksi. Makumieltymyksiähän on monia.

Molekyyligastronomia on tieteenala, jossa tutkitaan ruokaan, ruoanvalmistukseen ja

ruoasta nauttimiseen liittyviä ilmiöitä teknisestä, taiteellisesta tai sosiaalisesta näkökul-

masta. Teknisestä näkökulmasta selvitetään ja kuvataan ruoanvalmistukseen ja ruoka-

resepteihin vaikuttavia luonnontieteellisiä ilmiöitä ja prosesseja. Myös ruoan kattami-

nen ja taiteellinen esillepano sekä seura ja paikka, jossa ruoka nautitaan, ovat tärkeitä.

Tämä teos tarjoaa sinulle kahdentoista ruoasta ja luonnontieteistä innostuneen koti-

talousopettajan ja kemianopettajan tuottaman materiaalin, joka syntyi kolmivuotisessa,

Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen tarjoamassa Molekyyligastronomia opetuksessa

-täydennyskoulutuksessa. Materiaali koostuu ruoka-aiheisista kokonaisuuksista, jotka

soveltuvat kemian ja kotitalouden opetukseen yläkoulussa ja lukiossa. Nämä kokonai-

suudet on jaettu vielä pienempiin kokeellisuus- ja teoriaosiin, joista voit poimia omaan

opetukseesi sopivat.

Syötävän hyviä oppimishetkiä!

Helsingissä 16.04.2014

Täydennyskoulutuksen ohjaajat ja teoksen toimittajat,

FM Maiju Tuomisto, Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin yliopisto

professori Anu Hopia, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto

professori Maija Aksela, Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin yliopisto

NÄYTELUKU

5

SISÄLLYS

KIRJAN KÄYTTÖOHJEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

HYYTELÖIMISAINEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

Gelatiini, pektiini ja valkosuklaakakkuleivokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Kolakaviaari algiinihappoa käyttäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Vaniljapirtelö ksantaania käyttäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Mustikkakaviaari ja tomaattispagetti agaria käyttäen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Hyytelöimisaineet ruoanvalmistuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

KERROSJUOMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Sokerisateenkaari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Elintarvikkeiden tiheystutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Tiheys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Kerrosjuoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Ruoan koostumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

KIISSELI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Kiisselöityminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Tärkkelys muodostaa kiisselin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Kerroskiisseli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

KINUSKI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Sokerin karamellisoituminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Sakkaroosin ja fruktoosin karamellisoituminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Maillardin reaktiot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Maillardin reaktiot paahdetussa ja paistetussa ruoassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Erilaiset kinuskit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Kinuskin valmistuksessa tapahtuvat reaktiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Kolmen kinuskin muffinit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Erilaiset rasva–sokerivaahdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Rasvan ja sokerin vaahdottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

KUPPIKAKKU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Hiilidioksiditutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Hiilidioksidi kakkutaikinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Kuppikakku mikrossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Eri raaka-aineiden vaikutus kuppikakun rakenteeseen ja makuun. . . . . . . . . 52

NÄYTELUKU

6

LEIVINJAUHE VAI RUOKASOODA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Sitruunasooda . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Sitruunasoodan kuplat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Pakkaspäivän piirakka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

Leivinjauhe ja ruokasooda kohotusaineina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

MAUT JA MAKUYHDISTELMÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Perusmaut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Perusmausteita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

Luonnon happoihin tutustuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Luonnon happoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

Liuosten luokittelua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

Yleisindikaattoripaperi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

Sisältääkö liuos sokeria? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

Sokerin osoittaminen ruoka-aineesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

Ruokasuolan liukoisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

Eri aineiden liukoisuus veteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

Perusmakuja tuottavat yhdisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Perusmakuja tuottavat funktionaaliset ryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Perusmakujen tunnistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

Pitaleivät ja porkkanasalaatti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

PIIMÄJUUSTO, HERAJUOMA JA SÄMPYLÄT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Kaseiinimuovin valmistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

Kaseiinin saostuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

Proteiinien saostumiseen vaikuttavia tekijöitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Kaseiinit ja heraproteiinit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Piimäjuusto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Herajuoma ja sämpylät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

Hera . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

PULLATAIKINA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Hiivamyytit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Hiivan toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

Pulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

Raaka-aineiden vaikutus sitkon muodostukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Erilaisia pullataikinoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

NÄYTELUKU

7

SALMIAKKI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

Salmiakin valmistus laimeista liuoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Salmiakin valmistus väkevistä liuoksista (demonstraatio) . . . . . . . . . . . . . . . 104

Väkevistä lähtöaineista valmistettu salmiakki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Salmiakki-kinuskikastike . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Salmiakkitoffeemakeiset kahdella eri tavalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Salmiakin arviointia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

SITKOPALLOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Eri jauholaatujen sitkon muodostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .111

Sitko on proteiinien muodostama verkko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .113

SOKERITIKUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118

Uudelleenkiteytys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

Uuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

Sokeritikut eri mausteilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120

Sokerin liukeneminen ja makuaineiden uuttuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .121

Teejuoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122

Teelaadut ja teejuoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123

SUKLAAKONVEHDIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125

Suklaamansikat ja suklaan temperointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126

Suklaakonvehdit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128

Suklaan temperointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130

Kaakaovoin sulamistutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .131

Suklaan kaakaovoi on polymorfinen aine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132

TAVALLINEN JA GLUTEENITON HIIVATAIKINA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135

Hiivan toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136

Hiivan tehtävä taikinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136

Gluteenia sisältävät vehnäsämpylät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138

Vehnäjauhojen ja gluteenin tehtävä taikinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138

Gluteenittomat sämpylät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139

Keliakia ja gluteenittoman leivonnan apuvälineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140

TEEN HAUDUTTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142

Teen hauduttaminen kolmella eri tavalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143

Teejuomaan vaikuttavat tekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143

NÄYTELUKU

8

UUNIPERUNAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146

Uuniperunat eri tavoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147

Erilaisten kypsennysmenetelmien vaikutus uuniperunaan . . . . . . . . . . . . . . 148

Miksi perunan kuoreen on pisteltävä reikiä ennen mikrokypsennystä? . . . . 150

Perunan kuoren vaikutus mikrokypsennykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .151

Tärkkelystutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .151

Perunan tärkkelys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153

VIRVOITUSJUOMAT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157

Virvoitusjuomien sokeripitoisuuden määritys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158

Virvoitusjuomien sokeripitoisuuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158

Virvoitusjuomien valmistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161

Virvoitusjuomien valmistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163

HAKEMISTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166

AIHEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169

OPS-YHTEYDET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172

NÄYTELUKU

9

KIRJAN KÄYTTÖOHJEET

Tämän kirjan materiaali koostuu ruoka-aiheisista eheyttävistä kokonaisuuksista, jotka

soveltuvat kemian ja kotitalouden opetukseen yläkoulussa ja lukiossa. Kokonaisuuksia

on yhteensä seitsemäntoista.

Kokonaisuudet on otsikoitu aina kokonaisuuteen liittyvän ruoan tai ruoka-aineen perus-

teella, poikkeuksina Sitkopallot ja Maut ja makuyhdistelmät -kokonaisuudet. Kaikissa

kokonaisuuksissa on sekä kemian että kotitalouden opetukseen soveltuvia osia.

Jokainen kokonaisuus jakautuu kokeellisuus- ja teoriaosiin. Osat on merkitty jo sisällys-

luetteloon havainnollisin kuvakkein ja otsikoin, mikä selkeyttää kirjan käyttöä ja hel-

pottaa omaan opetuskäyttöön sopivan materiaalin valintaa. Sisällysluettelosta pääsee

suoraan tietylle sivulle klikkaamalla otsikkoa.

Jokaisen kokonaisuuden alussa kerrotaan tarkemmin, mille luokkatasolle kokonaisuu-

den osat ainakin soveltuvat ja mitä opetussuunnitelman perusteiden keskeisiä sisältöjä

kokonaisuuden kokeellisuusosien avulla voidaan opettaa. Arvioitu aikavaatimus on esi-

tetty kellotaulukuvakkeen avulla.

NÄYTELUKU

10

Kirjan lopusta löytyvät taulukot, joihin on koottu kokonaisuuksien yhteydet kemian ja

kotitalouden opetussuunnitelman sisältöihin. Myös kirjan lopussa olevan hakemiston

avainsanojen avulla on helppo etsiä kirjan sisältöä.

Kirjassa käytettävät kuvakkeet:

Kokonaisuuden osat: kemia, kotitalous, teoria

Soveltuvuus luokkatasoille: 7.lk, 8.lk, 9.lk, lukio, erikoiskurssi

Aikavaatimus: 15 min, 30 min, 45 min, 60 min

Taulukot ja muu tulostettava materiaali on merkitty tulostin-kuvakkeella. Kaikki tulos-

tettavat materiaalit on koottu myös, yhteen pdf-tiedostoon, jonka voit ladata klikkaa-

malla yllä olevaa tulostin-kuvaketta.

7 8 9 L E

http://e-oppi.fi/tiedostot/molekyyligastronomia/mg-materiaalit.pdf

NÄYTELUKU

21

KERROSJUOMA

Aila Vuorikoski, Riikka Sirén, Katri Mäkelä ja Arja Ollila

Sokerisateenkaarityön kemia ja fysiikka perustuvat tiheyden käsitteeseen. Työssä opi-

taan pipetointia, liukenemista ja alkeita tiheyden käsitteestä. Pipetoimalla eri määrän

sokeria sisältäviä vesiliuoksia toistensa päälle tietyssä järjestyksessä saadaan sokeri-

liuokset kerrostumaan toistensa päälle sekoittumatta. Samaa ilmiötä sovelletaan koti-

taloudessa kerrosjuoman valmistuksessa.

Kotitaloudessa valmistetaan jälkiruokakastike, jonka saostaminen perustuu kananmu-

nan ominaisuuksiin. Toisena asiana opitaan liivatteen hyydyttävä vaikutus. Lopuksi val-

mistetaan kolmikerroksinen juoma.

Kohta kemian opetuksessa

vesi ja veden ominaisuuksia (liukeneminen, tiheys)

Kohta kotitalouden opetuksessa

perusruoanvalmistusmenetelmät (munavaahtokastike, liivat-

teen käyttö)

7

7 NÄYTELUKU

22

SOKERISATEENKAARI

Työvälineet:

• lusikat

• pipetit

• koeputket

• keitinlasit

• mittalasi

Aineet:

sokeri

vesi

väriaineet

Työohje:

Tarvitaan viisi keitinlasia. Mittaa jokaiseen mittalasilla 70

ml vettä ja sekoita veteen ohjeen osoittama määrä sokeria.

Veden tulisi olla lämmintä, jos liuotettavan sokerin määrä

on suuri. Tämän jälkeen lisää liuokseen elintarvikeväriä.

Kun sokeriliuokset ovat valmiita, kaada ne vuorotellen koeputkeen.

1. liuos: punainen, 70 ml vettä + 67 g sokeria + punaista väriainetta

2. liuos: keltainen, 70 ml vettä + 45 g sokeria + keltaista väriainetta

3. liuos: vihreä, 70 ml vettä + 67 g sokeria + vihreää väriainetta

4. liuos: sininen, 70 ml vettä + 45 g sokeria + sinistä väriainetta

5. liuos: violetti, 70 ml vettä + 0 g sokeria + violettia väriainetta

ELINTARVIKKEIDEN TIHEYSTUTKIMUS

• Palauta mieleen, miten tiheys lasketaan. ( δ= m:V )

• Määritä omenan, appelsiinin, kiivin, viinirypäleen, porkkanan, perunan, tomaatin,

kurkun, sipulin ja lantun tiheys.

• Määritä ensin massa punnitsemalla vaa’alla. Määritä sitten tilavuus mittaamalla

ylivuotoastiaan vuotanut vesi mittalasilla (1 ml = 1 cm3).

• Kootaan tulokset. Parit käyvät lisäämässä tuloksensa taulukkoon, josta muut voivat

kirjoittaa sen muistiin.

• Välineet: vaaka, tasareunainen ylivuotoastia ja alusastia, mittalasi ja laskin.

NÄYTELUKU

23

ELINTARVIKKEIDEN TIHEYSTUTKIMUS

Aine Massa (m) Tilavuus (V) Tiheys = m : V

omena 109 g 105 ml 109 : 105= 1,04 (g/cm3)

appelsiini 310 g 253 ml 310 : 253 = 1,23 (g/cm3)

kiivi 47,2 g 34 ml 47,2 : 34 = 1,39 (g/cm3)

viinirypäle 17,1 g 14 ml 17,1 : 14 = 1,22 (g/cm3)

porkkana 24,1 g 23 ml 24,1: 23 = 1,05 (g/cm3)

peruna 108 g 60 ml 108 : 60 = 1,80 (g/cm3)

tomaatti 108 g 102 ml 108 : 102 = 1,06 (g/cm3)

kurkku 82 g 82 ml 82 : 82 = 1,00 (g/cm3)

sipuli 81 g 60 ml 81: 60 = 1,35 (g/cm3)

lanttu 153 g 145 ml 153 : 145 = 1,06 (g/cm3)

• Miten kerrosjuoma liittyy tiheyteen?

• Miten hedelmien tiheyttä voitaisiin hyödyntää ruoanlaitossa? Keksi esimerkkejä

erilaisista juomista, kiisseleistä ym.

• Kirjoita työstä vielä lyhyt työselostus: miten suoritit työn, mitä tuloksia sait ja mitä

johtopäätöksiä teit työn tuloksista?

• Siirrytään kotitalousluokkaan valmistamaan kerrosjuomaa ohjeen mukaan ja lo-

puksi nautitaan se.

NÄYTELUKU

24

TIHEYS

Tiheys kuvaa materiaalin tiiviyttä, ja sillä on merkitystä aineen massan ja tilavuuden

suhteessa. Tiheys ilmoittaa, kuinka suuri massa yhdellä tilavuusyksiköllä ainetta on.

Tiheys voidaan laskea jakamalla kappaleen massa sen tilavuudella. Vesihöyry on har-

vempaa kuin nestemäinen vesi. Samoin kaasuksi haihtunut etanoli on harvempaa kuin

nestemäinen etanoli. Kymmenasteisen veden tai etanolin tiheys taas on vain hiukan

suurempi kuin viisikymmenasteisen. Yleensä aine on sitä tiheämpää, mitä kylmempää

se on. Näin ollen kaasu on harvempaa kuin neste ja neste harvempaa kuin kiinteä aine.

Vesi on tässä suhteessa poikkeuksellinen aine, sillä se laajenee jäätyessään. Tästä syystä

jää kelluu veden pinnalla.

Aineen liukeneminen veteen muuttaa veden ominaisuuksia. Veteen liuennut suola ja so-

keri kasvattavat veden tiheyttä, jolloin sama tilavuusmäärä vesiliuosta painaa sitä enem-

män, mitä enemmän siihen on liuennut sokeria tai suolaa. Toisaalta jos veteen liukenee

kaasua tai siihen sekoitetaan sitä kevyempää ainetta, kuten rasvaa, sen tiheys pienenee,

jolloin sama määrä nestettä painaa vähemmän kuin puhdas vesiliuos. Nesteiden tihe-

yksiä voi tutkia punnitsemalla tarkalleen saman tilavuuden nestettä tarkalla vaa’alla.

KERROSJUOMA

Aineet:

virvoitusjuoma

omenamehu

sokerimehu (mustikka, puolukka)

zabaglione tai liivatevaahto

Työvälineet:

• kattila

• puuhaarukka

• siivilä

• mittasarja

• kulho

• sähkövatkain

• kierrevatkain

• kaavin

• lusikka

• juomalaseja

NÄYTELUKU

25

Työohje:

Marjamehu

300 g marjoja

3 dl vettä

3 dl sokeria

Kerrosjuoman valmistuksessa mehuina voi käyttää valmismehuja, tiivisteitä tai virvoi-

tusjuomia (esim. Sprite). Mehun voi myös uuttaa itse. Aloita sokerimehun valmistami-

nen kiehauttamalla marjat, vesi ja sokeri kattilassa ja anna makujen uuttua. Siivilöi liemi

varovasti. Oppilaille voidaan antaa tehtäväksi myös kokeilla eri sokerimäärien vaikutus-

ta kerrosten pysyvyyteen mehun valmistuksen yhteydessä.

Karpalovaahto

1 dl karpaloita

1 dl vettä

½ dl sokeria

Laita liivatelehti kylmään runsaaseen vesimäärään. Sekoita karpalot, vesi ja sokeri kes-

kenään. Keitä seosta 5 minuuttia, jonka jälkeen se siivilöidään. Mittaa seosta 1 dl ja lisää

yksi liotettu liivatelehti. Vaahdota sähkövatkaimella kuohkeaksi.

Zabaglione

4 kananmunankeltuaista

¾ dl sokeria

1¼ dl omenamehua

Vaahdota keltuaiset ja sokeri vaaleankeltaiseksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon omename-

hua. Kuumenna vettä kattilassa poreilevaksi. Jatka seoksen vaahdottamista teräskulhos-

sa kuuman vesihauteen päällä. Kulho ei saa koskettaa kattilan pohjaa eikä vesi kiehua

voimakkaasti, ettei lämpötila kulhossa nouse liikaa. Vaahdotuksen jatkuessa seoksen

tilavuus kasvaa, ja se vaalenee edelleen. Zabaglione on valmista 6–10 minuutin vaah-

dottamisen jälkeen, kun vatkainta nostettaessa vaahdon huiput jäävät koholle.

NÄYTELUKU

26

Kun mehut, karpalovaahto ja zabaglione ovat valmiita, ota juomalaseja ja lusikoita. Kaa-

da alimmaiseksi kerrokseksi tiheintä mehuliuosta. Valuta keskikerrokseksi seuraavaksi

tiheintä liousta varovasti lusikalla ohjaten reunaa pitkin. Laita päälle vielä vaahtoa (kar-

palovaahto tai zabaglione) myös lusikalla ohjaten.

Kerrosjuoman raskain liuos on väkevä sokeriliuos. Sen pinnalla kelluu sitä hiukan ke-

vyempi rasva–vesi-emulsio. Kermavaahto, jossa veteen on sekoittunut sekä ilmaa että

rasvaa, on näistä kolmesta kaikkein kevein, joten se kelluu kaikkien pinnalla.

RUOAN KOOSTUMUS

Kaikki ruoka-aineet koostuvat pääasiassa vedestä, ilmasta ja rasvasta.

NÄYTELUKU

27

Moni kuivalta tuntuva ruoka-aine sisältää yllättävän paljon vettä. Lihassa ja kalassa

vettä on 70 - 80 % ja kasviksissa jopa 95 % massasta, kasviksesta riippuen. Vesi on tär-

keä osa ruoan rakennetta, ja se vaikuttaa ruoan mehevyyteen. Puhdas vesi on hajuton,

mauton ja läpinäkyvä neste. Vesi on kemiallisesti pysyvä aine. Ruoanvalmistuksessa

useimmat kemialliset reaktiot tapahtuvat vain, jos niihin osallistuvat aineet ovat veteen

liuenneina. Vesi liuottaa tärkeimmät makuaineet eli sokerin, suolan ja hapot. Veden eri

olomuodot sekä niiden muutokset ovat tärkeä osa ruoan rakenteita ja nautittavuutta.

Suurin osa ruoista on erilaisia emulsioita tai vaahtoja, joiden kaikkien muodostumisessa

veden määrä ja sen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen.

Vesi on tiheämpää kuin ilma tai rasva. Jos mitataan sama tilavuus kerrosjuomaan liit-

tyviä aineita

• ilma on kevyempää kuin vesi ja rasva, joten vaahdotettu emulsio on kevyempää

kuin emulsio

• rasva on kevyempää kuin vesi, joten emulsio (rasvan ja veden seos) on kevyempää

kuin vesiliuos

• väkevä sokeriliuos on raskaampaa kuin puhdas vesi, koska sokeri on vettä tiheäm-

pää.

V-mallinen vesimolekyyli (H2O) rakentuu yhdestä happiatomista ja kahdesta vetyato-

mista. Vaikka vesimolekyyli on ulospäin neutraali, sen sisäinen sähkövaraus jakautuu

hiukan epätasaisesti siten, että happiatomilla on osittainen negatiivinen varaus ja vety-

atomeilla osittainen positiivinen varaus. Tämän vuoksi vesimolekyylit ovat keskenään

vuorovaikutuksessa vetysidosten välityksellä. Juuri vetysidosten muodostamiskykynsä

ansiosta vesi myös liuottaa tehokkaasti erilaisia aineita, kuten sokeria ja suolaa.

Lisäksi vesi uuttaa kiinteistä aineista erityisesti kuu-

mennettaessa väri-, aromi- ja makuaineita. Näin ta-

pahtuu keitettäessä liha-, kala- ja kasvisliemiä sekä

valmistettaessa kahvia ja teetä. Mausteiden vesiliu-

koiset makuaineet uuttuvat veteen. Veteen voi liue-

ta myös kaasuja. Ne liukenevat paremmin kylmään

kuin lämpimään veteen.

NÄYTELUKU

28

Zabaglione on alun perin italialainen vaahdotettu jälkiruoka. Siihen tarvitaan kananmu-

nankeltuaisia sekä hiukan sokeria ja italialaista marsalaviiniä. Zabaglione on rakenteel-

taan vaahto ja emulsio: samanlainen yhdistelmä on esimerkiksi jäätelössä. Rakenteen

aikaansaamiseksi tarvitaan jokaista kolmesta valmistusaineesta. Ennen proteiinien ver-

kottumista ja hyytymistä täytyy seokseen rakentaa emulsio ja vaahto. Keltuaisvaahto on

rakenteeltaan tiivistä, mutta emulsiorakenteensa ansiosta suussa pehmeää ja samettista.

Kermamainen emulsio syntyy keltuaisen rasvasta, joka sisältää tehokkaita emulgointi-

aineita. Zabaglionen kypsennyksessä proteiinit saavat koaguloitua vain hyvin vähän.

Lämpötilan hallinta on tärkeää, sillä kananmunan proteiinit hyytyvät kaikki suhteellisen

kapealla lämpötila-alueella. Liian nopea kuumennus aiheuttaa kaikkien proteiinien lä-

hes yhtäaikaisen koaguloitumisen, jolloin tuloksena on munakokkelia. Alhaisessa läm-

pötilassa proteiinien rakenne rikkoutuu vain hiukan, joten koaguloituminen ei etene

kovin pitkälle. Hyvässä zabaglionessa hyytynyttä proteiinia on juuri riittävästi, jotta

vaahtomainen rakenne pysyy kasassa, mutta suurin osa kananmunan proteiinikeräsistä

on vielä alkuperäisessä muodossaan.

NÄYTELUKU

29

LÄHTEET

Havonen, T., Karpin, T., Keinonen, T., & Muurinen, M. (2010). Hehku kemia 7-9. Hel-

sinki: Otava.

Hopia, A. (2008). Kemiaa keittiössä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Ikonen, M., Tuomisto, M., Termonen, M., & Perkkalainen, P. (2010). Ilmiö: Kemian

oppikirja 7-9. Helsinki: Tammi.

Kangaskorte, A., Vakkilainen, K., Lavonen, J., Penttilä, A., Pikkarainen, O., Saari, H.,

Sirviö, J., & Viiri, J. (2011). FyKe 7-9 Kemia. Helsinki: Sanoma Pro.

Lehtovaara, T. & Hopia, A. (2011). Molekyyli sopassa. Helsinki: WSOYpro.

LINKKI

Hopia, A. (26.04.2009) Kotimolekyylikokkausta – Osa II [Blogikommentti]. Luettu

osoitteesta: http://molekyyligastronomia.fi/kotimolekyylikokkausta-osa-ii/

NÄYTELUKU

166

HAKEMISTO

A

alkoholi 122

E

erotusmenetelmät 122, 144

G

gluteenittomat sämpylät 139

graafinen kuvaaja 125, 132, 133

H

hapot 27, 47, 49, 50, 52, 63, 71, 101,

103, 106, 153

happamuus 18, 63, 65, 69, 70, 72, 101,

144, 164

herajuoma 85, 89

hiilidioksidi 47, 49, 50, 56, 136, 137

hiilihydraatit 11, 16, 17, 30, 38, 74, 85,

91, 98, 118, 135, 146, 157, 163

hiivataikina 91, 135, 136

hyytelöimisaineet 11, 15, 16

I

indikaattori 70, 72, 102

ioniyhdiste eli suola 76, 101

J

jauhelihaseos 83

jauholaadut 110–112

juusto 78, 85

jäätee 63, 80

K

karpalovaahto 25, 26

kastike 83

kemiallinen reaktio 38, 85, 91

kemiallinen yhdiste 77

kermaviilikastike 83

kerrosjuoma 21, 23, 24

kerroskiisseli 35

kiisseli 30–32, 34

kinuski 38, 42, 106, 107, 108

kinuski fruktoosilla 42

kodin juhlat 11, 38, 125

kohotusaine 55, 57, 59, 62, 135, 136

kolakaviaari 13

kolmen kinuskin muffinit 44

kotitalouskoneiden käyttöä 47, 91, 146

kuppikakku 47, 51, 52

NÄYTELUKU

167

L

leivinjauhe 48, 50, 52, 55–61

liukoisuus 11, 38, 75, 85, 91, 101, 142

lämpösäteily 146

M

maillard-ilmiö 40, 41, 43, 44

maito 12, 53, 86–88, 91, 126, 151

maitokiisseli 35

makeiset 101, 125

makuaisti 63

marjamehu 25

maustaminen 63

mehukiisseli 35

muffini 38, 44, 45

muovi 85, 86

mustikkakaviaari 14

N

neutraloituminen 101

O

olomuodot 27, 38, 85, 137, 146

P

paahtokinuski 42

pakkaspäivän piirakka 57

perinteinen kinuski 42

perusmaut 64, 77

piimäjuusto 85, 88, 90

pita-leipä 63, 64, 81–83

pitoisuus 114

polymorfisuus 125, 132

porkkanasalaatti 81

proteiinit 11, 16, 19, 28, 38, 40, 53, 61,

67, 85, 87, 98, 110, 113, 135, 138

pulla 97, 114

R

rasva-sokerivaahto 38

rasvat 38, 85, 91, 125

ravitsemussuositukset 118, 146, 157

reaktionopeus 91

refraktometri 157

ruoan laatu ja turvallisuus 11

ruokasooda 48–50, 52, 55–62

S

salmiakki-kinuskikastike 106

salmiakkitoffeemakeiset 102, 107

seos 12, 14, 15, 17, 18, 27, 30–32, 34,

35, 42, 43, 50, 55, 60, 61, 88, 92,

107, 108, 119, 121

sitruunasooda 56

sokeritikut 118, 120

suklaakonvehdit 125, 128

suklaamansikat 126

suurustus 30

sähkövatkain 24

sämpylät 85, 89, 135, 139

NÄYTELUKU

168

T

tasapainoreaktio 104

tee 78, 80, 119, 123, 143, 144

teejuoma 119, 122, 123, 143

temperointi 126–130

tiheys 21–24

toffee 43, 44

tomaattispagetti 14, 15

U

uuniperunat 146, 147

V

valkosuklaakakkuleivokset 12

vaniljapirtelö 14

vehnäsämpylät 138

vesi 11, 15, 21, 22, 24–27, 31, 33, 35, 47,

48, 50, 53, 56–59, 75, 76, 80, 91, 94,

95, 97, 101, 111, 115, 119, 122, 131,

136–139, 142, 143, 150, 151, 158,

162

virvoitusjuoma 24

Z

zabaglione- eli munavaahtokastike

24–26, 28

NÄYTELUKU

169

AIHEET

AIHE KEMIA KOTITALOUS

Hyytelöimisaineet 7.lkvesi ja veden ominaisuuksia (liukoisuus)8.-9.lkhiilihydraatit ja proteiinit, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina ja teollisuuden raa-ka-aineina (gelatiini, pektiini)

7.lkruoan laatu ja turvallisuusperusruoanvalmistusmenetelmät (hyyte-löimisaineiden käyttö)kodin juhlat (juhlaleivonnaiset)

Kerrosjuoma 7.lk vesi ja veden ominaisuuksia (liukeneminen, tiheys)

7.lk perusruoanvalmistusmenetelmät (kiisseli, munavaahtokastike, liivatteen käyttö)

Kiisseli 7.lk alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelu ja erotta-minen (seos) 8.-9.lk hiilihydraatit (tärkkelys)Lukio KE1 erilaiset seoksetKE4 biopolymeerit (tärkkelys)

7.lk perusruoanvalmistusmenetelmät (suurustus)

Kinuski 7.lkalkuaineiden ja yhdisteiden luokittelu (liukoi-suus, olomuodot)reaktioyhtälöiden tulkitseminen (kemiallinen reaktio)8.-9.lkhiilihydraatit, proteiinit ja rasvat niiden koos-tumus ja merkitys ravintoaineina sekä teolli-suuden raaka-aineina (sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (kinus-kin valmistaminen) kodin juhlat (jälkiruoat)8.-9.lkvalinnainen kotitalous perusruoanval-mistusmenetelmät (muffinit, rasva-soke-rivaahdot)

Kuppikakku 7.lk vesi ja veden ominaisuuksiayhdisteiden ominaisuuksien selittäminenreaktioyhtälöiden tulkitseminen (hiilidioksidi, hapot)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (leivin-jauheen käyttö) kotitalouskoneiden käyttöä (mikroaalto-uuni)

Leivinjauhe vai ruokasooda

7.lk: yhdisteiden merkitseminen ja luokittelu(kemial-liset yhdisteet )8.-9.lk: yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden se-littäminen (ioniyhdisteet eli suolat, karbonaatit)

7.lk: perusruoanvalmistusmenetelmät (lei-vinjauheella ja ruokasoodalla kohotetut leivonnaiset)

NÄYTELUKU

170

AIHE KEMIA KOTITALOUS

Maut ja makuyh-distelmät

7.lk: vesi ja veden ominaisuuksia (happamuus, suolaisuus, makeus)8.-9.lk: yhdisteiden luokittelu (hapot, emäkset jne.)Lukio: KE1 orgaaniset yhdisteryhmät (funktionaaliset ryhmät)

7.lk: ruoan laatuperusruoanvalmistusmenetelmät (maus-taminen, jäätee, pita-leipä)8.-9.lk valinnainen kotitalous: perusruoanvalmistusmenetelmät (maus-taminen)ruokakulttuurin muuttuminen (perusma-kuja ja perusruoka-aineita eri ruokakult-tuureissa, makuaisti)

Piimäjuusto 7.lk alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelu ja erotta-minen (liukoisuus, olomuodot)reaktioyhtälöiden tulkitseminen (kemiallinen reaktio)8.-9.lk proteiinit, niiden koostumus ja merkitys ra-vintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina (maidon proteiinit)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (juus-to, sämpylät)

Pulla 7.lkvesi ja veden ominaisuuksia (liukoisuus)reaktionopeuksien vertailu (hiivan toiminta)8.-9.lkhiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina (tärkkelys, kovat ja pehmeät rasvat, eläin- ja kasvirasvat)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (lei-vonta, hiivataikina), kotitalouskoneiden käyttöä (monitoimikone)

8.-9.lk valinnainen kotitalousperusruoanvalmistusmenetelmät (erilai-set versiot perushiivataikinasta)

Salmiakki 7.-9.lkvesi ja veden ominaisuuksia (happamuus ja emäksisyys, neutraloituminen)yhdisteiden merkitseminen ja luokittelu (ioniyh-diste, suola)LukioKE3 kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisuKE5 reaktiotasapainohappo-emästasapaino (ammoniumkloridin muodostuminen haposta ja emäksestä)liukoisuus ja liukoisuustasapaino (ammoniakin liukeneminen veteen, ammoniumkloridin liuke-neminen veteen)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (jälki-ruokakastike)8.-9.lk valinnainen kotitalous: kodin juhlat (makeiset)

Sitkopallot 8.-9.lkproteiinit, niiden koostumus ja merkitys ravinto-aineina sekä teollisuuden raaka-aineina (sitko eli gluteeni)LukioKE1 orgaaniset yhdisteryhmät (proteiinit)KE4 bio-ja synteettiset polymeerit (proteiinit)

7.lkruoan laatu (erilaiset jauholaadut) 8.-9.lk valinnainen kotitalousperusruoanvalmistusmenetelmät (lei-vonnan ja hiivataikinan kertaus)

Sokeritikut 7.lkalkuaineiden ja yhdisteiden erottelu (erotusme-netelmiä, uuttaminen, suodatus, uudelleenki-teytys)

7.lkravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka (hiilihydraatit, sokeri) kotitalo-uskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä (vaa’an käyttö)

NÄYTELUKU

171

AIHE KEMIA KOTITALOUS

Suklaakonvehdit 8.-9. lkrasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoai-neina sekä teollisuuden raaka-aineinaLukioorgaanisen kemian työkurssi: polymorfisen kaakaovoin sulamispisteen kokeellinen määri-tys, jäähtymiskäyrän piirtäminen

9.lk valinnainen kotitalouskodin juhlat (jälkiruoat, makeiset)

Tavallinen ja glu-teeniton hiivatai-kina

8.-9.lkalkoholit, niiden ominaisuudet ja käyttö (etano-li)hiilihydraatit, niiden ominaisuudet ja käyttö (glukoosin käymisreaktio)proteiinit, niiden koostumus ja merkitys ravinto-aineina (gluteeni)

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (hiiva-taikina, sämpylät)

Teen hauduttami-nen

7.-9.lkvesi ja veden ominaisuuksia (liukoisuus)alkuaineiden ja yhdisteiden erottaminen (uutto)LukioKE1 erilaiset seoksetKE2 aineen ominaisuudetKE5 liukoisuus

7.lkperusruoanvalmistusmenetelmät (juo-mat, eri maut)8.-9.lk valinnainen kotitaloustapakulttuuri (brittiläinen ruokakulttuuri)

Uuniperunat 5.-6.lklämpösäteily7.lkalkuaineiden ja yhdisteiden luokittelu (olomuo-dot)8.-9.lkhiilihydraatit (tärkkelys)

7.-9.lkravitsemussuositukset (peruna, hiilihyd-raatit)perusruoanvalmistusmenetelmät (peru-nan kypsentäminen)kotitalouskoneiden käyttöä (mikroaalto-uuni ja uuni)

Virvoitusjuomat 8.-9.lkhiilihydraatit, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina (sokerit)7.-9.lkyläkoulun valinnainen tiedekurssi

7.lkravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka (hiilihydraatit, sokeri, keinotekoi-set makeutusaineet)ruoan laatu (makeutusaineet)kotitalouskoneiden ja laitteiden käyttöä (hiilihapotuslaite, refraktometri)

NÄYTELUKU