Pääkaupunkiseudun Smart & Clean alustat -selvitysYhteenveto

Gaia Consulting Oy

Mari Hjelt, Susanna Sepponen, Solveig Roschier, Santeri Palomäki

19.10.2017

1. Selvityksen tausta ja toteutus

2. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –alustat

3. Alustojen tavoitteet ja pitkän aikavälin kehittymisen visio

4. Yritykset alustojen hyödyntäjinä

5. Alustojen kehittäminen

Liite 1: Haastatellut

Liite 2: Tapaustutkimusten kuvaukset

2

Sisältö

1. Selvityksen tausta ja toteutus

3

• Mitä Smart & Clean alustoja on olemassa?• Miten yritykset pääsevät niihin mukaan?• Miten alustoja tulisi kehittää?

• Kartoitustyön toteutti Gaia Consulting Oy yhdessä Smart & Clean Säätiön kanssa heinä –lokakuu 2017 aikana.

• Kaupungit ovat olleet mukana alustojen tunnistamisessa

• Tunnistettu noin 70 ”alustaa”

• 19 osalta kerättiin tarkemmat kuvaukset ja näkemykset alustojen kehittämistarpeista (haastatellut on listattu liitteessä 1)

4

Smart & Clean Säätiö käynnisti kesällä pääkaupunkiseudun ja Lahden S&C alustojen kartoituksen

Mukana listauksessa Smart & Clean alustoja, jotka

• olemassa olevia ja avoimia yrityksille,

• kaupunkien hallinnoimia tai kaupungilla merkittävä rooli

5

Rakkaalla lapsella on monta nimeäSelvityksessä valittiin käyttöön termi ”alusta” viitaten monimuotoiseen joukkoon toimintaa

Urban platform

Testbed

Open platform

Tutkimus-infrastruktuuri

Technology platform

Avoin innovaatio-

alusta

Fasilitoitu palvelumalli

Co-creation

Kehitys-ympäristö

Demonstrointi ja pilotointi

Kaupunkikehitys-kohde

• Toteutetaan pilottiprojekteja ja testataan uusia ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi ja kaupunkiyhteisön ongelmien ratkaisemiseksi.

• Synnytetään yhteisiä toimintamalleja, työkaluja ja verkostoja kaupunkien innovaatioympäristöjen toiminnan laadun parantamiseksi.

• Tarjotaan houkutteleva toimintaympäristö kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille ja osaajille.

• Tehdään innovatiivisten ratkaisujen hakemisesta luonnollinen osa kaupungin palvelujen päivittäistä järjestämistä ja hankintatoimintaa.

• Vahvistetaan käyttäjälähtöistä yhteiskehittämistä ja kaupunkilaisten osallistumista.

• Alustoja erottaa yksittäisistä testauksista ja kehittämishankkeista tavoite pysyvästä ja laajemmasta toiminnasta sekä selkeät palvelut, toimintamallit ja yhteiskehittäminen.

6*) Lähde: https://6aika.fi/painopisteet/avoimet-innovaatioalustat/

Alustamaisen toiminnan hyödyt kaupungeille *)

7

”Smart & Clean” kohdennettiin säätiön teema-alueille

• Alustat rajataan olemassa oleviin pääkaupunkiseudun alustoihin, jotka ovat avoimia yrityksille eli niiden käyttö on yrityksille mahdollista ja ne tarjoavat jollakin tasolla kuvattuja palveluja yrityksille.

• Mukaan otetaan alustat, joiden hallinnoinnissa kaupungilla (tai kaupungin yhtiöillä) on erittäin merkittävä rooli. Tutkimusorganisaatioiden hallinnoimista alustoista otetaan mukaan ne, joiden kehittämisessä kaupungilla on merkittävä rooli ja jotka sijaitseva alueella ja selkeästi tarjoavat yrityksille palveluja (esim. Bioruukki)

• Alustalle on määriteltävissä ja löydettävissä selkeä kontaktipiste tai kanava (esim. portaali), jonka kautta yritys pääsee hyödyntämään alustaa.

• Alustat tarjoavat palveluja liiketoiminnan kehittämiseen ja kaupallistamisvaiheeseen, puhtaasti tutkimus- ja tuotekehitysvaiheen palveluja tarjoavat tutkimusalustat ja –laboratoriot jätetään listalta pois.

• Aluekehityskohteet ovat mukana listalla, jos näille on asetettu S&C tavoite toimia ”alustojen alustana”.

• Yksityisen sektorin palvelutarjoajat/alustat on rajattu pois, mutta esimerkkinä listalla on muutamia S&C fokusoituneita ja julkiskytkentäisiä palveluja tarjoavia tahoja (esim. CLIC Innovation Oy).

• Yritysten omat pilotit ja demonstraatiot on rajattu pois, vaikka ne voivat olla mielenkiintoisia alueen esittelykohteita (esim. St1 geolämpölaitos, Helenin Katri Valan lämpöpumppulaitos).

• Hankkeet ovat mukana, jos ovat käynnissä ja aktiivisia ainakin seuraavat pari vuotta ja täyttävät muut kriteerit.

• Erilaiset kehittämisohjelmat (kaupunkien elinkeino-ohjelmat, kansalliset ohjelmat, EU-ohjelmat jne.) tarjoavat usein yrityksille kanavan alustoille pääsemiseksi, rahoitusmahdollisuuksia ja kehittävät hankkeissaan alustoja. Nämä on pääsääntöisesti jätetty listan ulkopuolelle, mutta muutama ohjelma on mainittu esimerkkinä.

8

Sovitut tarkemmat valintakriteerit ja rajaukset alustojen listaamiseksi

2. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –alustat

9

Tapaustutkimuksiksi valitut *):• Aviapolis• EKOMO Ämmässuon ekoteollisuuskeskus• Espoon kaupungin Energiatietopalvelu• Fiksu Kalasatama• Helsinki 3D• Helsinki Region Infoshare• Helsinki Street Lab• Ison Omenan palvelutori• Ilmastokatu – Climate Street• Jätkäsaari Smart Mobility Lab• Kiertoliike – Päijät-Hämeen

kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

• Länsimetron kasvukäytävä• MySmartLife ja Synchronicity• SenCity• Stara - Reboot the City• Tukkutori• Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden

kehityshankkeet• VTT Bioruukki• Östersundomin bio- ja

kiertotalousintegraatti

10

Kartoituksen tuloksena listattu n. 70 alustaaAlustoista useimmat ovat hankkeita tai kaupunkikehityskohteita, joiden puitteissa tapahtuu paljon

*) Tapaustutkimuksiksi valittiin edustava otos erilaisia alustoja

11kehitys

Alustat ryhmiteltiin alustan tyypin, alustan sijainnin ja Smart & Clean – kohdistumisen mukaisesti

• Alustojen ryhmittelyjä voisi tehdä myös muilla tavoin ja monet alustoista edustavat useampaa tyyppiä. Tyypittelyt ovat suuntaa-antavia.

Alustan tyyppi Määritelmä

Digialusta Alusta, joka toimii vain digitaalisessa tilassa

Fasiliteetti Alusta, joka tarjoaa fyysistä tilaa tai tutkimuslaitteita toiminnalle

Hankealusta Käynnissä oleva kehityshanke tai eri hankkeista muodostuva kokonaisuus

Kaupunginkehitysalue

Kaupunginosa, jossa kaupunki toteuttaa Smart & Clean kehityshankkeita

Tutkimusalusta Tutkimusorganisaation tarjoama kehitysalusta (otettiin mukaan ainoastaan jos kaupungilla on tässä selkeä rooli)

Yritysalusta Yrityksen tarjoama kehitysalusta (otettiin mukaan vain jos kaupungilla on selkeä rooli)

12

Hankealustat ja kaupungin aluekehityskohteet ovat tyypillisimpiä alustoja

0

5

10

15

20

25

30

1

Alustojentyypit

Hankealusta Kaupunginkehitysalue Fasiliteetti

Yritysalusta Digialusta Tutkimusalusta

Huomattava, että tutkimus- ja yritysalustoja on pääkaupunkiseudulla enemmän, mutta ne on rajattu pääsääntöisesti pois valintakriteerien mukaisesti.

• Pääkaupunkiseudulla on iso määrä kaupunkikehityskohteita, jotka kaupungit itse määrittelevät innovaatioalustoiksi erilaisilla Smart&Cleankohdentumisilla. Näillä alustoilla tapahtuu paljon toimintaa: erilaisten uusien ratkaisujen testaamista ja kehityshankkeita.

• Kohteet toimivat usein ”sateenvarjona” erilaiselle toiminnalle ja hankkeille – tarjooma yrityksille ja yritysten kanavat päästä mukaan ovat monimuotoiset.

• Koko listauksessa on mukana osin eri tason kohteita eli esimerkiksi Jätkäsaari alueena ja Jätkäsaaren Smart Mobility Lab on listattu erikseen. Östersundomin kohdalla alustana voisi olla koko alue tai erityisesti bio-ja kiertotalousintegraatti (tapaustutkimus keskittyi jälkimmäiseen).

• Kohteissa on varmasti käynnissä enemmän Smart & Clean -hankkeita kuin mitä tässä kartoituksessa on katettu (esim. yksittäisten yritysten demonstraatiot)

13

Kaupunkikehityskohteet Smart & Clean alustoina

Askonalue

Aviapolis

FiksuKalasatama

Finnoo

HelsinginTukkutori

Henna

Hennalanalue

Honkasuo

Jätkäsaari

Kera

Kujalankiertotalouskeskittymä

Leppävaara:TehtäväLeppävaarassa-cityplanneralusta

LowCarbonDistrict

Länsimetronkasvu-jakehityskäytävä

Matinkylä

Niemenalue

Pasila

PuhdasVallisaari(+Kuninkaansaari)

Radanvarsi

Rantakartanonalue

Suurpelto

Tapiola

Vesijärvi

Viikinekokylä

Östersundom

• Käytännössä kaikki alustat kytkeytyvät jollain tavalla erilaisiin kehittämishankkeisiin.

• Useissa hankkeissa mietitään tällä hetkellä toimintamallia jatkon toiminnan vakiinnuttamiseksi ja yritysyhteistyön pysyväksi toimintamalliksi.

• Monet listan hankkeet ovat loppuvaiheessa ja jatko on epävarmaa.

• Yritysten voi olla hankala päästä työvaiheessa mukaan käynnissä oleviin hankkeisiin, joissa jo mukana iso verkosto.

• Listalle otettiin mukaan muutamia S&C-kohdentuvia ohjelmia, jotka tarjoavat yrityksille hankevalmistelun kanavan. Valitut ohjelmat ovat esimerkkejä ja monia puuttuu (esim. 6Aika).

14

Hankealustat ovat monimuotoinen joukko mielenkiintoisia mahdollisuuksia

FiksuKalasatama

FinEstSmartMobilityHelsinkiMetropolitanAirQualityTestbed(HAQT)HelsinkiRoboBusLineHelsinkiStreetLabIlmastokatu-ClimateStreet

JätkäsaariSmartMobilityLabKalasatamanälykkäätenergiaratkaisutKestävätliikkumiskonseptit-LivingLabBusKiertoliike–Päijät-HämeenkiertotalousmallijauudetliiketoimintamahdollisuudetKIRA-digiKLIFFA–uudenlaistaurbaaniaasumistaLiikenteenkasvuohjelmaLänsisatamaMerit-hankeMobilityasaService(MaaS)-kasvuohjelmaMySmartLifejaSynchronicityOmanmuotoinenkotiOtaniemiSmartPilotPerilleastiPOPUptehdasResurssiviisaspääkaupunkiseutu(REPA)-hankeSenCitySMART-MR(SustainableMeasuresforAchievingResilientTransportationinMetropolitanRegions)Stara-ReboottheCityVantaankaupunginelinkeinopalveluidenkehityshankkeet

ÄlyVESI–Älykäskaupunkivesiliikenne

15

Suurin osa kartoituksessa listatuista alustoista on HelsingissäYritysten näkökulmasta sijainnilla ei ole merkitystä

Yhteisiä (hajautettua tai digialustoja) 6 kohdetta

Espoo 19 kohdetta

Helsinki 35 kohdetta

Vantaa 5 kohdetta

Lahti 15 kohdetta

16

19

6

2432

18

Energiajärjestelmä Jäte&vesiKuluttaja-cleantech Rakennettu ympäristöÄlykäs liikenne ja liikkuminen

Jakauma (%)Monet alustat toimivat useammalla Smart & Clean –alueella, tässä käytettiin luokittelussa alustojen pääasiallisia teemoja, silloin kun se oli määriteltävissä

Smart & Clean teemat alustojen toiminnassa

Huom! Osassa listatuista alustoista alustan toiminnan luonne on hyvin yleinen eikä näihin teemoihin erityisesti kohdennettavissa (tapaustutkimuksista esim. Street Lab, Helsinki Region Infoshare, Ison Omenan Palvelutori jne. )

• Kartoitus rajattiin alustoihin, joita kaupungit hallinnoivat tai joissa kaupungeilla on merkittävä rooli. Tämän rajauksen sisällä on kuitenkin edelleen erittäin paljon vaihtelua alustan hallinnoinnissa.

• Suuri osa alustoista on kehitysvaiheessa ja organisaationa on kehittämishankkeen organisaatio. Hankeorganisaatio ei ole pysyvä rakenne.

• Monen kohdalla on erittäin haastavaa tunnistaa omistajatahoa ja strategisesta kehittämisestä vastuussa olevaa tahoa. Erityisesti kehittämishankkeiden kohdalla on tällä hetkellä jatkon operaattori tai omistaja usein epäselvä.

17

Alustojen omistajuus-, hallinnointi- ja operaattorirakenteet vaihtelevat

Helsinki Region Infoshare (HRI):• HRI:ssä on mukana neljä kaupunkia, mutta

operatiivinen vastuu Helsingillä, ja siellä kaupunginkansliassa, joka kuuluu keskushallintoon, Kaupunkitutkimus ja tilastot –yksikköön (aikaisemmin erillinen virasto).

• HRI:llä on seudullinen ohjausryhmä, joka kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on edustajat kaikista neljästä kunnasta sekä Sitrasta ja Forum Viriumista.

Esimerkkejä tapaustutkimuksista:

Lahden Kiertoliike:• Alusta on EAKR-rahoitteinen hanke. Hankkeessa

osapuolina LAMK (koordinaattori), LUT, LADEC, Lahden Paikka (voittoa tuottamaton yritys), yrityksiä.

• Hankkeella ohjausryhmä, jossa mukana kaupungin edustajia.

3. Yritykset alustojen hyödyntäjinä

18

• Suora liiketoiminta – kaupunki tai hankkeen toimijat ovat maksavia asiakkaita

• Osa omaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa• Mahdollisuus yhteiskehittämiseen asiakkaiden kanssa• Tuotteiden ja palveluiden testausta ja pilotointia• Merkittävä referenssi • Löydetään asiakkaita• Löydetään yhteistyökumppaneita• Oman liiketoimintamallin kehittäminen ja testaus • Oman innovaatiotoiminnan kehittämistä ja sparrausta• Yrityspalvelut ja mentorointi, kiihdyttämötoiminta• Oman Smart & Clean toiminnan kehittäminen (vastuullista ja

resurssiviisasta liiketoimintaa, oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen)

19

Mitä yritykset hyötyvät?Liiketoim

innan kehitys

• Hyvin harvat alustoista kirjaavat systemaattisesti asiakasyrityksiä tai yritysten alustojen käyttötapoja.

• Hankkeissa mukana olevat yritykset tiedetään ja postilistat ovat laajoja.

• Karkeasti voidaan arvioida, että jokaisella listalla tunnistetulla alustalla on keskimäärin 20 – 30 mukana tiiviimmin olevaa yritystä => yhteensä mukana yrityksiä paljon!

20

Alustoja käyttäviä yrityksiä on paljon, mutta kukaan ei tiedä kuinka paljon

Tapausesimerkki Yrityskäytön laajuuden esimerkkejä

Bioruukki 40-50 yritysasiakasta vuosittain, 10% pk-yrityksiä, asiakkaita 14 maasta

Tukkutori Alueella 150 yritystä, n. 20 ollut mukana suunnittelemassa uutta toimintaa ja tavoite on vuosittain saada mukaan n. 10 uutta yritystä

Helsinki Region Infoshare Avointa dataa käyttäviä yrityksiä paljon, mutta mahdoton tietää määriä, tuhansia latauksia kuukaudessa. Yrityskäyttöä on yritetty seurata ja kehittää indikaattoreita, mutta on päätetty, että tiedon keruu ei ole järkevää suhteessa sen vaatimaan työhön.

Lahden kiertoliikehanke Hankkeessa mukana 20-30 yritystä ja yhteistyössä sekä hankkeen viestinnän piirissä suuri joukko

Ilmastokatu Yhteensä mukana toiminnassa yli 100 yritystä, joista n. 50 aktiivisia, muut osallistuivat tilaisuuksiin ja olivat mukana keskustelussa

Kanava liittyä Esimerkkejä

Tuotteistettu palvelu • Bioruukki

Hankinnat • Synchronicity Open Calls• Fiksun Kalasataman ja Ison Omenan palvelutorin

kokeiluohjelmatHankekehitys • EU-, Tekes- ja EAKR -hankkeita esim. Jätkäsaari Smart

Mobility Lab, Staran, Helsinki Street Lab, Forum Viriumin ja muiden koordinoimat hankkeet jne.

Kilpailut ja hackathonit • Aviapolis Urban Blocks –arkkitehtuurikilpailu• Lahden Elävä satamaraitti –innovaatiokilpailu• Tukkutori Hackathon

Yhteistyöverkostot • Fiksu Kalasatama Kehittäjäklubi• Aviapolis sidosryhmäfoorumi

Avoin tieto • Helsinki 3D, Helsinki Region Infoshare jne.

Ota yhteyttä minuun! • Suurimman osan alustoista pääasiassa käyttämä tapa

”Toivomme, että löytävät”

21

Miten yritykset pääsevät mukaan?

• Alustoilla ei pääsääntöisesti ollut mitään selkeitä rajoituksia pääsylle, useimmiten kaikki yritykset tervetulleita, kunhan tekeminen liittyy alustan teemaan!

• Liki kaikilla alustoilla on julkisrahoitteista hanketoimintaa, jossa hankerahoituksen kriteerit ja ehdot päästä hankkeisiin mukaan asettavat ehtoja yrityksille.

− Tekesin rahoitusehdot. Esim. Tukkutori strateginen valinta kohdentaa toiminta kasvuyrityksille, jotka haluavat vientimarkkinoille Tekesin rahoitusehtojen täyttämiseksi

− EAKR –rahoitusta ei saa käyttää suoraan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen

− EU rahoitusehdot yritysten T&K-toiminnan määrästä EU:ssa (min 50% T&K-toiminnasta oltava EU:ssa => voi rajoittaa kansainvälisten isojen yritysten pääsyä mukaan)

• Erityisesti Smart & Clean toimintaan liittyy paljon lupa-asioita (esimerkiksi kiertotalousratkaisujen ympäristöluvat, liikenneratkaisujen kokeilujen mahdollistaminen). Lupien hankinta ja yritysten toiminnan asianmukaisuuden varmistaminen (esimerkiksi vastuuvakuutukset) ovat yritysten vastuulla ja ehtoja tekemiselle, mutta monen alustan hallinnoijat olivat valmiita näissä auttamaan.

22

Yrityksille asetettuja ehtoja tai rajoituksia alustojen käytölle

• Noin neljäsosassa tapaustutkimuksia hanke oli loppunut tai toiminta tällä hetkellä ”jäissä” siten, että yrityksiä ei aktiivisesti haeta mukaan.

• Jonkin verran alustoja oli tilanteessa, jossa hanke on käynnissä, mikä teki uusien yritysten mukaan tulemisesta hankalaa.

• Aluekehityskohteet ovat oma luokkansa siten, että yritykset tulevat mukaan monessa eri roolissa ja monien eri kanavien kautta.

• Useimmat alustat hyödyntävät erilaisia tapoja rekrytoida yrityksiä mukaan, mutta pääasiallinen malli on ”ota yhteyttä henkilöön”.

• Tahtotilaa yritysten saamiseksi mukaan on enemmän kuin mitä resursseja rekrytointiin tarvittaisiin.

23

Alustojen aktiivisuus yritysyhteistyön kasvattamiseksi vaihteli suuresti

• Web-sivut, erityisesti hankkeiden omat sivut

• Sosiaalinen media

• Uutiskirjeet

• Alustojen yritysverkostot (esim. Fiksu Kalasatama, Staran yritysverkosto, Aviapoliskehitysryhmä)

• Tapahtumien järjestäminen (esim. Bioruukki Innovation Day, HRI Helsinki LovesDevelopers, dev.hel.fi -kuukausitapahtuma)

• Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, seminaareihin ja messuille

• Viestintäyhteistyö muiden kanssa (esim. Tekes, Sitra, Finpro, HBH, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot, yritykset…)

• Julkaisutoiminta ja artikkelit lehdissä, haastattelut

• Koulutusta

• Webinaarit

• Yhteistyö oppilaitosten ja tutkimustahojen kanssa

• ”Innovaatioturismi” – kohteiden esittely

• Viestintäammattilaisten käyttö ja yhteistyö, oma viestintäsuunnitelma

24

Alustojen viestintä on monipuolista ja laajaa – useimmiten hankekeskittynyttä ja suhteellisen laajaa yleisviestintää

4. Alustojen tavoitteet ja pitkän aikavälin kehittymisen visio

25

• Useimmat alustat määrittävät toiminnan tavoitteiksi 1) kaupunkiympäristöjen haasteiden ratkaisemisen (energia, jäte, materiaalivirrat, ilmanlaatu) ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden ja 2) työpaikkojen syntymisen ja yritysten liiketoiminnan kehittämisen – painotukset näiden välillä vaihtelevat (Huom! Kartoitus rajattiin alustoihin, joissa tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kehittämistä).

• Kaupunkien strategioiden lisäksi mainittiin strategiseksi selkänojaksi esim. Päijät-Hämeen alueelliset strategiat, 6Aika-strategia ja kansallisia strategioita, mutta harvoilla alustoilla oli omaa strategiaa ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita. ”Hyppy” ylätason kaupunkistrategiasta alustan toimintaan on usein iso ja alustoilta puuttuu useimmiten oma kehittämisstrategia.

26

Alustojen strateginen kehittäminen on useimmiten kytkeytynyt kaupungin strategian toteuttamiseen

Tapausesimerkki Esimerkkejä ohjaavasta strategia

EKOMO HSY:n strategian näkökulmasta määritelty EKOMO:n rooli tavoitteiden toteuttajana

Bioruukki Oma strategia: Bioruukki tulee olemaan kansainvälisesti merkittävä biotalouden testialusta.

Fiksu Kalasatama Käynnissä tiekartan määrittely, jossa painopisteenä on projektien tavoitteiden sitominen Helsingin uusiin ilmastotavoitteisiin.

Kiertoliike Hankkeessa on laadittu alueellinen tiekartta kohti kiertotaloutta

5. Alustojen kehittäminenSuurimmat tunnistetut haasteet, puutteet ja kehitysmahdollisuudet

27

• Omistajuus ja strateginen kehittämisvastuu?− Kaupunki on mahdollistaja ja useimmiten välttämätön alustan toiminnalle, mutta ei

välttämättä paras alustojen omistaja eikä operaattori.

− Omistajaa ja vastuutahoa on usein hankala löytää erityisesti kehityshankkeiden päättymisvaiheessa.

− Puuttuu ylätason visio siitä, mihin suuntaan alustoja kehitetään *). Strateginen vastuu on usein hajaantunut suhteellisen raskaasti eri organisaatioihin ja kaupungin yksiköihin.

• Tahtotila yritysten liiketoiminnan kehittämiseen panostamiseen?− Resurssit yritysyhteistyöhön ovat hyvin ohuet, ja on osin epäselvää, mikä on yritysten

liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän toiminnan prioriteetti

− Alustojen idea on ottaa riskiä ja kokeilla uusia asioita. Riskinotto ja ketteryys vaatii strategista tukea. Virkamiehet ovat tottuneet toimintatapaan, jossa ollaan varmoja asioista ja riskejä kartetaan

− Yritykset investoivat kehitystyöhön ja odottavat kaupungilta palvelua ja lupauksia – onko puolin ja toisin selvää mitä luvataan ja mitä saadaan?

28

*) Strategisen pohdinnan tueksi löytyy listoja olennaisista kysymyksistä, ks. esim. 6Aika –ohjelman Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa tehty ”Käsikirja kehittäjille”.

Omistajaa, tahtotilaa ja selkeää strategista visiota tarvitaan yritysyhteistyön vahvistamiseksi

• Operaattorit?− Jokainen alusta vaatii operaattorin pitkäjänteisen ja pysyvän toiminnan takaamiseksi. Tämä on iso haaste

alustoille, joiden toiminnan perustana on yksittäinen hanke, joka loppuu ja jatkon vastuutahoa ei ole.

− Operaattoritoiminnalle markkinaehtoisesti on vain harvoin edellytyksiä eli se tarvitsee muuta rahoitusta.

• Poikkisektoraalisuus ja alustojen välinen yhteistyö?− Aidosti kaupunkikehitystä tukeva ja käytännön ongelmien ratkaisuun tähtäävä työ on väistämättä

poikkisektoraalista kaupunkihallinnossa.

− Kaupungin ohjaus on raskas ja hajautunut eri virastoihin. Suhtautuminen uuteen tapaan tehdä on positiivista, mutta helposti käsittelyt ja vasteajat ovat pitkät. Pitkät vasteajat karkottavat ketterämpää toimintaa vaativia yrityksiä.

− Yhteistyöhön on valmiuksia, mutta käytännössä aina tulee hetki kysyä ”kenen mandaatti päättää, kuka maksaa ja mistä se on pois, jos käytän tähän työaikaa.”

− Tieto ei kulje siitä, mitä missäkin päin on meneillään, erilaisia kokeiluja kaupungin eri yksiköissä tapahtuu päällekkäin ja tieto ei kulje.

• Osaaminen yrityspalvelujen luomiseksi?− Yritykset ovat erilaisia ja alustojen palveluja pitää räätälöidä (Start-up-, pk-, isot yritykset, invest-in-toiminnot jne.)

– Onko alustoilla ja erityisesti kaupungin virkamiehillä osaamista? Mistä osaamista voi saada ja mitä se maksaa?

− Digiosaamisen haasteet (big data, avoin data, 3D mallinnus ) – Useilla alustoilla esiin nostettu pullonkaula suhteessa siihen mitä maailmalla tapahtuu – onko koko Suomen huoli?

29

Alustojen käytännön toiminnan kehittämiseksi tarvitaan operaattoreita, osaamista ja tehokasta tiedonvaihtoa

• Resurssia yritysyhteistyön kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin –Edellytys menestykselle

• Hyviä tyyppejä – Alustan kehitys vaatii paljon työtä ja edelleen yritysyhteistyön avain ovat hyvät yhteyshenkilöt!

• Brändi – Minkä sateenvarjon alla fiksua toimia eri tavoitteiden saavuttamiseksi?

• Päällekkäisyyksien välttäminen – Miten ”alustojen alustat” toimisivat tehokkaasti ja miten tieto toimintamalleista siirtyy?

• Tulosten seuranta – Mitä oikeasti yritykset saavat ja mitä hyötyjä kaupungeille syntyy?

• Kansainvälisyys – Mikä on täsmällinen tahtotila olla maailman paras ja miten siihen päästään?

30

Tärkeimpiä jatkon kehityskohteita ja kysymyksiä alustojen käytännön työn kehittämiseksi

”Tärkeintä olisi pystyä luomaan yksittäisistä projekteista jotain tolkullisempia kokonaisuuksia, tähän harvoin löytyy budjetista

kehitysrahaa.”

”Resurssit ovat nyt pienimmät mahdolliset, että pystyy pitämään toimintaa hengissä.”

”En koordinaattorina tiedä kuin murto-osan asioista, jotka ovat menossa jossain muualla kaupungin yksiköissä. Riski, että tehdään samoja asioita päällekkäin - tai jätetään jotain kriittistä tekemättä, on

todellinen. Kaupunkitasolla ei ole "alustojen alustaa"."

31

Liite 1: Haastatellut

32

Case-alustojen haastatellut:

• Sami Aherva, Helsingin kaupunki

• Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki

• Tuula Antola, Espoon kaupunki

• Viliina Evokari, Helsingin ympäristökeskus

• Ira Hanf, HSY

• Mira Jarkko, Helsingin kaupunki

• Eveliina Juntunen, VTT

• Mirka Järnefelt, Vantaan kaupunki

• Ari Karjalainen, Helsingin kaupunki

• Pekka Koponen, Forum Virium

• Tanja Lahti, Helsingin kaupunki

• Lilli Linkola, Green Building Council

• Arja Lukin, Vantaan kaupunki

• Veera Mustonen, Forum Virium

• Hanna Niemi-Hugaerts, Forum Virium

• Päivi Piispa, Helsingin kaupunki

• Roope Ritvos, Forum Virium

• Jarmo Suomisto, Helsingin kaupunki

• Veera Vihula, Espoon kaupunki

• Maarit Virtanen, Lahden ammattikorkeakoulu

• Mikko Vänskä, VTT

33

Haastatellut

Kartoitukseen osallistuivat kaupunkien yhteyshenkilöt:

Essi Artima-Sulkinoja (Lahti), Marianna Harju (Kauniainen), Kimmo Heinonen (Helsinki), Niina Järvinen (Espoo), Salla Koivusalo (Vantaa), Pasi Laitala (Espoo), Iina Oilinki (Helsinki), Ronny Rantamäki (Vantaa), Tomi Tura (Lahti), Jose Valanta (Vantaa), Saara Vauramo (Lahti)

Liite 2: Tapaustutkimusten kuvaukset

34

35

AviapolisKansainvälinen lentokenttäkaupunki keskellä metropolejaAlustan toiminta ja tarkoitus• Aviapolis on pääkaupunkiseudun voimakkaimmin

kasvava työpaikka-alue, joka tarjoaa kansainvälisen liikenteen solmukohdassa lukuisia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

• Aluetta kehitetään kaupungin yhteistyössä maanomistajien, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Keskeisinä teemoina ovat mm. resurssiviisaus, energiatehokkuus sekä älykäs liikkuminen.

• Vantaan kaupunki on vahvasti sitoutunut rakentamaan Aviapoliksesta toiminnoiltaan ja rakenteeltaan tiivis, sekoittunut ja urbaani kaupunki, jossa työnteko, asuminen, palvelut ja virkistys yhdistyvät.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Julkisten ja elinkeinoelämän toimijoiden

yhteisessä kehitysryhmässä sekä laajemmissa sidosryhmäfoorumeissa ideoidaan hankkeita liittyen maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, markkinointiin ja yrityspalveluihin.

• Arkkitehtuurikilpailun kautta on haettu alueen maankäytön ja asemakaavoituksen ideoita

• Kokeiluprojektien kautta on etsitty innovatiivisia ratkaisuja liikenteen haasteisiin.

• Erilaisten kampanjoiden avulla on etsitty uusia älykkäitä palveluideoita yrityksiltä mm. liikkumiseen sekä logistiikkaan.

• Kehityshankkeet sijoitetaan alueelle niin että pystytään hyödyntämään niiden välisiä resurssisynergioita.

Alustan yhteystiedot• Vantaan kaupunki, projektijohtaja Arja Lukin,

arja.lukin@vantaa.fi• http://aviapolis.fi/

Yritysyhteistyön referenssejä • Aluemarkkinoinnissa mukana ovat Finavia,

Lentoasemakiinteistöt LAK Oy, YIT, Lemminkäinen, NCC, Skanska, SRV Yhtiöt Oyj.

36

EKOMO Ämmässuon ekoteollisuuskeskus

Alustan toiminta ja tarkoitus• Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on kehittyvä

alue, jossa infrastruktuuri, kaavoitus ja olemassa olevat ympäristöluvat sekä alueen kautta kulkevat materiaalivirrat mahdollistavat innovatiivisen ja kokeilevan materiaalien käsittelyn.

• Yrityksiä halutaan kannustaa löytämään synergioita sekä toistensa että HSY:n toiminnan kanssa materiaalin käsittelyn ja energian tuotannon tai hyödyntämisen alueilla.

• Yritykset voivat harjoittaa alueella joko tuotannollista toimintaa tai lyhytaikaista t&k- ja pilotointitoimintaa.

• Alueen toivotaan luovan uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä edistävän uusiutuvan energian tuotantoa lähialueiden tarpeisiin.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• HSY harjoittaa alueella jätteenkäsittelytoimintaa.• Alueelle halutaan yrityksiä, joiden toiminta liittyy

kiertotalouteen tai resurssitehokkuuden teemaan.

• Alueen innovatiivisuuden astetta halutaan lisätä ja siksi erityisesti startup-yrityksien toimintaa alueella sekä tutkimustoimintaa pyritään mahdollistamaan.

Alustan yhteystiedot• HSY hallinnoi alustaa• Yhteyshenkilö on Ira Hanf, Ira.Hanf@hsy.fi, puh.

09 1561 2059• www.ekomo.fi

Yritysyhteistyön referenssejä • Alueella toimii NCC:n asfalttitehdas, joka käyttää

jäteasfalttia raaka-aineenaan. Lisäksi NCC kiviaines jalostaa rakentamisessa syntyneestä kivilouheesta kierrätyskiviainesta.

• Delete käsittelee betoni- ja tiilijätettä, josta tuottaa uusiokiviainesta.

• Fortum HorsePower on pilotoinut alueella hevosenlannan energiakäyttöä.

• Gypsum Recycling Finland on jalostanut Ekomossa kipsilevyjätettä uusioraaka-aineeksi.

• Tarpaper Recycling Finland Oy on erikoistunut kattohuopajätteen uudelleenkäyttöön.

Moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta

37

Espoon kaupungin EnergiatietopalveluDigitaalinen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitsevilleAlustan toiminta ja tarkoitus• Mahdollistaa energiaratkaisujen vertailun Espoon

alueen rakennuksissa yhdistämällä energiapaikkatiedon rakennustietoihin sekä energiankulutuksen ja -tuotannon laskentamalleihin.

• Palvelu on kehitetty niin, että se voisi toimia myös portaalina jossa yritykset ja energiaratkaisujen ostajat kohtaisivat.

• Energiatietopalvelun avulla kaupunki voi vaikuttaa omalla alueellaan syntyvään päätöksentekoon energiaratkaisujen valinnassa ja tätä kautta kiinteistöjen kokonaispäästöjen vähenemiseen

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• On suunnattu energiaratkaisujen tarjoajille

(aurinkosähkö, maalämpö, IoT- ja CleanTechhyödykkeet) sekä ratkaisujen ostajille (pientalojen omistajat ja rakentajat, yritysasiakkaat)

• Tietojen hakeminen on ilmaista. Alussa asetettu tavoite markkinapaikasta, jonka kautta yritykset tarjoavat palvelujaan ei ole toteutunut.

• Tällä hetkellä toiminta ei ole aktiivista, koska alustan ylläpidolle ei ole löytynyt sopivaa vastuutahoa ja resursseja

Alustan yhteystiedot• Alusta on kehitetty Espoon

kaupunkisuunnittelukeskuksen johdolla, yhteyshenkilö: kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos, paivi.ahlroos@espoo.fi

• Alustan ylläpidon vastuutahoa ei tällä hetkellä ole• http://energiatieto-2-0.herokuapp.com/

Yritysyhteistyön referenssejä • Energiatietopalvelu voitti vuosina 2013-2014

Espoon kaupungin ja Laatukeskuksen järjestämiä innovaatio-kilpailuja

• Aalto-yliopiston Information Technology Program - ohjelma laati Energiatietopalvelulle liiketoimintasuunnitelman v. 2015

• Varsinaisessa yrityskäytössä alusta ei ole ollut

38

Fiksu KalasatamaÄlykäs kaupunginsuunnittelu säästää asukkailta tunnin päivässä

Alustan toiminta ja tarkoitus• Helsingin Kalasatamaan nouseva uusi työpaikka-

ja asuinalue, jossa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehitystä.

• Fiksua Kalasatamaa kehitetään joustavasti ja kokeilujen kautta, yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. ICT-teknologia ja data tukevat palveluiden syntymistä.

• Kehitetään esim. älykkäitä energiaratkaisuja, digitaalisia terveys- ja hyvinvointipalveluja, tilojen joustokäyttöä sekä sähköautoiluun ja digiparkkeeraukseen liittyviä IoT-hankkeita.

• Forum Virium auttaa yrityksiä löytämään sopivat kumppanit ja paikan kokeiluilleen ja uuden liiketoiminnan kehittämiselle.

• Kaupungin tavoitteena on synnyttää uusia kaupunkipalveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa, jotka ”säästävät asukkailta tunnin päivässä”.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Kehityshankkeista vastaavat kaupunki tai yritykset,

alla kaksi esimerkkiä yhteistyöstä: • Nopeiden kokeilujen ohjelma ostaa ja fasilitoi

pieniä (1000-8000€) kokeiluja, jotka tuovat innovatiivisia palveluja kaupunkilaisten käyttöön. Yritys voi esimerkiksi rahoittaa muutamia startupeja, jotka kehittävät sille nopeita demoja. Forum Virium auttaa kokeilujen integroitumisessa alueelle ja tavoittaa sopivat käyttäjäyhteisöt.

• Kalasataman kehittäjien klubi on yhteistyöverkosto, joka kokoaa kaikki alueen kehitystyössä mukana olevat tahot yhteen. Klubi kokoontuu säännöllisesti (neljä kertaa vuodessa) verkostoimaan Kalasataman rakentajia ja tekijöitä. Uusia ideoita syntyy, kuin eri toimijat; suuret ja pienet yritykset sekä julkiset toimijat; törmäytetään ketterästi ja ratkaisulähtöisesti.

Alustan yhteystiedot• Forum Virium, Veera Mustonen,

veera.mustonen@forumvirium.fi• http://fiksukalasatama.fi/

Yritysyhteistyön referenssejä• Yrityksiä on Kalasataman kehityksessä mukana

ainakin 120, ml. ABB, Helen, Fingrid, Elisa, Ensto• Nopeat kokeilut: http://fiksukalasatama.fi/nopeat-

kokeilut/tutustu-kokeiluihin/

39

Helsinki 3DUuden sukupolven 3D-kaupunkimalli, avointa dataa verkkopalvelussaAlustan toiminta ja tarkoitus• Alusta sisältää kaksi uuden sukupolven

kaupunkimallia: kolmioverkko- ja kaupunkitietomallin. Sisältö on avointa dataa verkkopalvelussa.

• Helsingille alusta suurimmat käyttökohteet ovat Helsingin energia-atlas ja rakennusten energiakäytön analyysit, yhdyskuntarakentamisen arvoketjun projektit sekä kaupunkitietomalli älykaupungin pilottina.

• Alusta luo yrityksille paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia sekä pienissä B-to-B palvelukonsepteissa että sosiaali- ja terveyspuolella, älyliikenteessä, erilaisten sensorien käytössä yms. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Kaupunki ei kuitenkaan ole aktiivisesti mukana datan yrityskäytön kehittämisessä.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Dataa saa kuka tahansa käyttää vapaasti

(Creative commons 4.0 lisenssi) mihin tahansa tarkoitukseen, mutta käyttöön liittyvät tietokannat tulee käyttäjien osata rakentaa itse.

• Kaupunki seuraa mihin dataa ladataan (moniin eri maihin) ja kuinka paljon (n. 1000 latausta/kk), mutta käyttökohteita ei tiedetä eikä seurata aktiivisesti.

• Tiedetään, että käyttäjinä on ainakin peli- ja vakuutusyhtiöitä sekä suunnittelutoimistoja.

Alustan yhteystiedot• Alustan yhteyshenkilö on Jarmo Suomisto• jarmo.suomisto@hel.fi, puh. 050 538 2645• www.hel.fi/3D

Yritysyhteistyön referenssejä • Sovelluskehitys, pelitalot, visualisointiyritykset,

vakuutusyhtiöt, suunnittelutoimistot, rakennusyhtiöt

40

Helsinki Region InfoshareAvointa dataa pääkaupunkiseudulta vapaasti hyödynnettäväksiAlustan toiminta ja tarkoitus• Alusta on seudullinen avoimen datan palvelu, joka

tarjoaa yli 600 tietoaineistoa kuvattuna yhdeltä keskitetyltä alustalta. Omistajina ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdessä.

• Yritys tai yrittäjä voi datan avulla kehittää erilaisiasovelluksia kuten digitaalisia palveluita. Yrityksetkäyttävät dataa myös tietovarantonaan siten, etteise välttämättä näy heidän lopputuotteessaan, muttaon tärkeä tuotteen taustatekijä.

• Kaupungit haluavat lisätä datan avaamisellapäätöksenteon läpinäkyvyyttä, maksimoida tiedonhyödyntämisen ja luopua päällekkäisestä tiedontuotannosta. Avoin data voi synnyttää uusia palveluja ja liiketoimintaa sekä edistää tutkimusta ja kehitystoimintaa. Helsingin uusi kaupunkistrategiatavoittelee maailman parasta toimivuutta. Tämänsaavuttamiseksi tarvitaan mm. tiedolla johtamista ja datapohjaisia toimintatapoja.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Kuka tahansa voi käyttää alustan dataa mihin

tahansa maksutta ja ilman rekisteröitymistä, mutta lähde pitää nimetä (Creative commons 4.0 by-lisenssi).

• Käyttäjinä on sovelluskehittäjiä, opiskelijoita, järjestöjä, yksittäisiä kaupunkilaisia, yms.

• Yritykset ovat hyödyntäneet erityisesti paikkatietoaineistoja.

• Järjestävät Helsinki Loves Developers dev.hel.fi -tapahtumia, sekä tekevät korkeakouluissa (esim. Metropolia) kurssiyhteistyötä. Näin saadaanosaavia ja datan mahdollisuuksista tietoisiatulevaisuuden yrittäjiä.

• 6Aika Avoin data -hanke (databusiness.fi) on osaltaan tukenut datapohjaisen liiketoiminnan syntymistä.

Alustan yhteystiedot• Helsingillä on operatiivinen vastuu alustasta.• Yhteyshenkilö on Tanja Lahti, tanja.lahti@hel.fi,

puh. 09-310 78069• www.hri.fi

Yritysyhteistyön referenssejä • Esimerkkinä käyttäjäyrityksistä ovat

tapahtumatietoa tarjoilevat yritykset kuten Evenz.Today www.eventz.today ja eventmore.io www.eventmore.io, jotka tuovat kaupunkien tapahtumatiedot loppukäyttäjän näkyville.

41

Helsinki Street LabKokonaisvaltaisempia palveluita Helsingin katukuvaan

Alustan toiminta ja tarkoitus• Helsinki Street Lab on yhteisnimike Forum

Viriumin toteuttamille yhteistyöhankkeille, joissa testataan ja pilotoidaan digitaalista mediaa ja sensorointia hyödyntäviä ratkaisuja kaupunkikuvassa.

• Yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään kaupallisia palveluitaan yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.

• Tavoitteena on luoda asukkaille kokonaisvaltaisempia palveluita yhdistämällä eri toimijoita ja toimintoja kehittämään ja testaamaan uusia ratkaisuja.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Toiminta on avoin yrityksille, joilla on tarve pilotoida

ratkaisujaan kaupungintilassa.• Alustatoiminnalle ei tällä hetkellä ole kohdennettua

rahoitusta. Hankerahoitteista toimintaa on jatkuvasti ja Forum Viriumilta voi saada apua myös mm. sopivien rahoituslähteiden tunnistamisessa.

• Alustalla on toteutettu kymmenkunta erilaista yhteistyöhanketta, joiden ideat ovat syntyneet sekä yritysten että kaupungin aloitteista.

• Toiminnan tulevaisuudesta päätetään syksyn 2017 aikana.

• Yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä suoraan Forum Viriumiiin.

Alustan yhteystiedot• Forum Virium: Pekka Koponen,

pekka.koponen@forumvirium.fi ja Kaisa Spilling, kaisa.spilling@forumvirium.fi

• www.forumvirium.fi, • https://helsinkistreetlab.fi/ (blogi ei ole tällä

hetkellä päivityksessä)

Yritysyhteistyön referenssejä • Pitkäaikainen yhteistyö ClearChannelin kanssa

ulkomainostaulujen käytöstä eri hankkeissa• Yhteistyö Philipsin ja Parqueryn kanssa

reaaliaikaisen pysäköintidatan tuottamisessa (https://forumvirium.fi/lumipark-yhdistaa-pysakoinnin-ja-alykkaan-valaistuksen-helsingissa/)

42

Ison Omenan palvelutoriKehittämisen ja testaamisen ympäristö yrityksille, yhdistyksille ja oppilaitoksille

Alustan toiminta ja tarkoitus• Julkisten palveluiden keskittymä, uudenlainen

tapa tuottaa palveluja, joka on tuotu liiketoimintaympäristöön hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Mahdollistaa innovatiivisen kehittämisen.

• Palvelutori on avoin ympäristö yritysten tulla testaamaan tuotteitaan ja palveluitaan kaupunkilaisten ja kaupungin yksiköiden kanssa.

• Palvelutorilla sijaitsee 10 palveluyksikköä: KELA, HUS Röntgen ja HUSLab, OmaLääkärisi terveysasema, kirjasto, neuvola, nuorisopalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, yhteispalvelupiste ja kulttuurin pop up tila Kohtaamo.

• Palvelutorilla halutaan edistää kaupunkilaisten osallisuutta. Tavoitteena on tukea uuden liiketoiminnan syntymistä ja kehittää asiakaslähtöisempiä palveluja.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Palvelutorilla on yritysten käyttöön tila, jossa

yritykset voivat testata, kehittää ja esitellä tuotteitaan ja palveluitaan. Espoon yhteiskehittämisen malli tullaan skaalaamaan palvelutorille.

• Asiakaskäyntejä on 4000-5000 per päivä.• Pop up-tila on varattavissa, jos se tuottaa hyötyä

yritykselle tai torin asiakkaille. Tilassa ei saa myydä mitään.

• Palvelutorilla toteutetaan nopeiden kokeilujenohjelmaa, jossa valitaan viisi idea- tai prototyyppiasteella olevaa kokeilua yhdessäedelleen kehitettäviksi http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/MatinkylaOlari/Ison_Omenan_palvelutori/Tule_kehittamaan_yhdessa_uutta_Palveluto(126611)

• Pop up-tila kirjaston Pajan (maker space) vieressä mahdollistaa kädentaitoihin perustuvanliiketoiminnan kehittämisen.

Alustan yhteystiedot• Yhteyshenkilö Palvelutorin päällikkö Juha-Pekka

Strömberg juha-pekka.stromberg@espoo.fi tai projektipäällikkö Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

• http://www.espoo.fi/palvelutori

Yritysyhteistyön referenssejä • Living lab aidon oppimisen ympäristö Laurean ja

Omnian kanssa.

43

Ilmastokatu – Climate StreetKetteriä ympäristökokeiluja paikallistasollaAlustan toiminta ja tarkoitus• Ilmastokatu-hanke toimi loppuvuodesta 2015

kesään 2017. Mukana Iso Roobertinkatu Helsingistä sekä Tikkurilan asemanseutu Vantaalta

• Tarkoituksena testata ilmastoystävällisiä ratkaisuja alueen yritysten sekä asukkaiden kanssa yhteistyössä. Kaupunki toimi mahdollistajana saattamalla ratkaisuntarjoajat yhteen paikallisten yritysten sekä taloyhtiöiden kanssa

• Katu toimi yritysten uusien vähähiilisten ratkaisujen tai toimintamallien testialustana, yhdistäen yritysten liiketoiminnan kehittämisen ja ympäristövastuullisuuden tavalla, joka näkyy myös asiakkaille, ja johon asukkaat voivat valinnoillaan vaikuttaa

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Yhteensä yrityksiä oli mukana toiminnassa

(keskustelut, uusien toimintamallien kehittäminen, konkreettiset tuotokset) arviolta noin 100

• Mukana alueen yrityksiä (esim. Iso-Roban ravintoloita ja liikkeitä), suunnittelutoimistoja, sekä ilmastoratkaisuiden toteuttajia

• Mukaan hyväksyttiin kaikki yritykset, joilla oli hankkeen tavoitteisiin sopivia ratkaisuja, ja joille löytyi konkreettinen tarve

• Yhteistyötä syntyi myös alueen toimijoiden (kuten taloyhtiöt) ja ratkaisujen toimittajien välille

• Alustalle ei enää etsitä yrityksiä mukaan

Alustan yhteystiedot• Hanke on päättynyt. Hyvät toimintamallit ja

lisätietoa kerätty web-sivuille: http://ilmastokatu.fi/• Alustan yhteyshenkilönä toimi Jari Viinanen,

jari.viinanen@hel.fi

Yritysyhteistyön referenssejä • Alueilla toimivat yritykset kuten Fafa’s, Tortilla

House, Natura, La Pasteria sekä Iso-Roban ja Tikkurilan asemanseudun K-marketit

• Ratkaisujen tarjoajat kuten suunnittelutoimisto Ramboll, aurinkopaneelien ja viherpihojen toimittajat

44

Jätkäsaari Smart Mobility LabÄlykkään kaupunkiliikkumisen innovaatioiden kokeiluympäristöAlustan toiminta ja tarkoitus• Smart Mobility Lab tuo Helsingin suurimmat

liikkumisen haasteet kehitysalustaksi ja kehityskohteiksi sekä suomalaisille että ulkomaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uusia liiketoimintamalleja, kokeilemaan niitä käyttäjillä ja synnyttävän uutta kannattavaa liiketoimintaa

• Jatkuva toimintamalli on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Alustan pilotoinnin on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

• Kaupungin tavoitteena on edistää sujuvampaa ja vähäpäästöisempää liikennettä Suomen ruuhkaisimmalla alueella

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Toiminnassa mukana Metropolia, Aalto-yliopisto,

VTT sekä yli 30 yritystä• Tähän mennessä yritysyhteistyö on ollut

projektikohtaista. Mukana on ollut niin startupejakuin suuriakin yrityksiä, vaatimukset yrityksiä kohtaan ovat riippuneet projektista.

• Alustalla ei ole vielä jatkuvaa toimintamallia tai verkkosivua, jonka kautta etsiä projekteja. Yritysten, joilla on aiheeseen liittyvä idea, kannattaa tiedustella mahdollisista projekteista alustan yhteyshenkilöltä.

Alustan yhteystiedot• Alustan yhteyshenkilö on Roope Ritvos,

roope.ritvos@forumvirium.fi• Tarkempia tietoja projektikohtaisilla sivuilla, esim.

http://www.finestlink.fi/en/finest-smart-mobility/

Yritysyhteistyön referenssejä • SOHJOA-robottibussikokeessa yritykset

pääsivät mukaan testiympäristöön jossa testattiin autonomisesti ajavaa bussia

• FinEstSmartMobility –hankkeessa testataan älykkäitä ratkaisuja Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen aiheuttamiin ongelmiin

45

Kiertoliike – Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudetHyvinvoinnin kasvua alueellisella toimintamallilla

Alustan toiminta ja tarkoitus• Kiertoliikkeessä laaditaan alueellinen

kiertotalousmalli, tiekartta kohti kiertotaloutta sekä toteutetaan pilotteja ja demoja.

• Tuetaan PK-yritysten tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämistä kiertotalouden ehdoilla.

• Uusi alueellinen tiekartta sisältää käytännön toimenpiteitä kiertotalousvision saavuttamiseksi. Tiekartta täydentää Sitran kansallisen tiekartan toimenpiteitä.

• Tavoitteena on luoda kasvua ja liiketoimintaa, vahvistaa alueen logistisesti tärkeää sijaintia sekä voimistaa Päijät-Hämeen profiloitumista kestävän kehityksen maakunnaksi.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Hanke toteutetaan yhteistyössä LAMKin, LUTin,

LADECin, Muovipoli Oy:n, Lahden Työn Paikka Oy:n ja PK-yritysten kanssa.

• Toiminnassa on aktiivisesti mukana 20-30 yritystä. Alusta on avoin uusille yrityksille.

• Pilottien ja demojen lisäksi yrityksille on järjestetty mm. kiertotaloustyöpajoja sekä toteutettu erilaisia kiertotalouteen liittyviä selvityksiä.

• Kiertoliike toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella 08/2018 asti.

Alustan yhteystiedot• Lahden ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö

Maarit Virtanen, maarit.virtanen@lamk.fi• Yritykset voivat olla yhteydessä myös Lahden

Seudun Kehitykseen LADEC Oy, johtaja Tomi Tura, tomi.tura@ladec.fi

• https://kiertoa.wordpress.com/• http://kohtikiertotaloutta.fi/

Yritysyhteistyön referenssejä • Projektin kierrätysmateriaalikirjasto tehdään

yhteistyössä alueen yritysten kanssa• Materiaalivirtaselvitysten avulla kartoitetaan

liiketoimintamahdollisuuksia• Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta esittää

muita yhteistyötahoja mm. Lahti Energia ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy

46

Länsimetron kasvukäytäväLuo edellytykset Euroopan parhaalle innovaatioympäristölle ja kestävälle kasvulleAlustan toiminta ja tarkoitus• Länsimetro ja sen asemaseudut mahdollistavat

erilaisten toimijoiden TKI-toiminnan sekä suurten volyymien testaukset uusille tuotteille ja palveluille. Näin käytävä toimii alustana kestävälle kasvulle ja uusien työpaikkojen luonnille.

• Yritykset voivat kasvukäytävän yhteydessätoimiessaan saada kansainvälisen tasonreferenssejä kehitteillä oleville tuotteilleen ja palveluilleen.

• Kaupunki toivoo, että piloteista ja kokeiluista saatuoppi auttaisi kestävien kaupunkiratkaisujenkehittämisessä.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Länsimetron kehityskäytävän kumppaneita ovat

sekä isot yritykset että startupit, mutta myös VTT, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

• Hankkeita tehdään myös muiden kaupunkien kanssa ja myös kansainvälisiä hankkeita on käynnistymässä.

• Hankinnoissa noudatetaan normaaleja julkisten hankintojen menettelytapoja.

Alustan yhteystiedot• Yhteyshenkilö on Espoon kaupungin

konsernihallinnon kaupunkikehitysyksikön elinkeinojohtaja Tuula Antola, tuula.antola@espoo.fi, puh. 043 824 6393

• https://www.espooinnovationgarden.fi/en/espoo-innovation-garden/locate/the-west-metro-growth-corridor/

Yritysyhteistyön referenssejä • Espoon kaupungilla on Fortumin kanssa

strategisen tason kumppanuussopimus. Se sisältää yhteisiä kehityshankkeita, joissa alustana toimii Länsimetron kasvukäytävä.

47

MySmartLife ja SychronicityKohti yhteistä IoT (Internet of Things) -kaupunkipalvelumarkkinaaAlustan toiminta ja tarkoitus• Alusta koostuu käynnissä olevista Forum Viriumin

IoT-hankkeista, kuten MySmartLife www.mysmartlife.eu ja Synchronicity synchronicity-iot.eu.

• Avoimen IoT-ekosysteemin tavoitteena on ketterä, moduularinen kehitys: ratkaisuja voidaan jatkokehittää paloittain eri toimittajien kanssa nykyisten yhden toimittajan kokonaisratkaisujen sijaan.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• MySmartLife-hankkeessa testataan uusia

ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa mm. energiatehokkaiden kiinteistöjen ja sähköisen liikenteen saralla.

• Synchronicity-hankkeen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset yritysten tarjoamien IoT-palveluiden skaalautumiselle yli kaupunki- ja siilorajojen.

• Esimerkkeinä palveluista on reaaliaikaisen ilmanlaatu- tai pyörätuolipaikan saatavuustiedon tarjoaminen reittisuunnittelua tukemaan ja energiankulutustiedon hyödyntäminen erilaisissa energiatehokkuutta edistävissä palveluissa.

• Synchronicityssä tullaan järjestämään avoin rahoitushaku IoT-ratkaisuja tarjoaville yrityksille.

• Hankkeissa pyritään saamaan tieto liikkeelle, joko avoimena datana tai mydata-mallin mukaisesti luvittamalla.

Alustan yhteystiedot• Hankkeiden IoT-kehitystä Helsingissä hallinnoi

Forum Virium Helsinki.• IoT- asioista vastaa Hanna Niemi-Hugaerts,

hanna.niemi-hugaerts@forumvirium.fi, puh. 040 674 9911

• forumvirium.fi/mysmartlife-helsinki-uusia-ratkaisuja-energiatehokkuuden-parantamiseksi/

• forumvirium.fi/helsinki-kaynnisti-synchronicity-hankkeen-yhdessa-johtavien-alykaupunkien-kanssa/

Yritysyhteistyön referenssejä • Hankkeet ovat alkaneet vasta hiljattain eikä

yritysreferenssejä ole vielä saatavilla.

48

SenCityÄlykkäästä valaistuksesta uutta liiketoimintaaAlustan toiminta ja tarkoitus• SenCity luo älykkään kaupungin kehitysalustaa

kasvuyritysten, suurten yritysten, julkisen tutkimuksen sekä kaupunkien välisellä yhteistyöllä

• PK-seudulta mukana ovat olleet Helsinki ja Lahti• Kaupungit tarjoavat aidossa kaupunki-

ympäristössä olevia älykkään katuvalaistuksen pilotointikohteita, joissa yritykset voivat testata omia ratkaisujaan.

• Hankkeessa rakennetut konkreettiset pilottiympäristöt jäävät kaupunkien haltuun

• SenCity-hanke loppuu v. 2017.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Alusta vauhdittaa yritysten teknologiakehitystä,

lisää verkostoitumista ja yritysten kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä.

• Hanke on myös lisännyt konkreettisten ratkaisujen myyntimahdollisuuksia kaupungille.

• Yritysosallistuminen on pääosin rajoittunut hankkeen partnereihin, mutta alusta on periaatteessa avoin uusille yrityksille, jotka liittyvät mukaan omalla rahoituksella.

• Pilotit ovat kohdistuneet älykkääseen valaistukseen, mutta toimintamallin laajentamista muuhun kaupunkiympäristöön on myös testattu hyvin tuloksin.

Alustan yhteystiedot• VTT, hankkeen koordinaattori Eveliina Juntunen,

eveliina.juntunen@vtt.fi (12/2017 asti) • Helsingin kaupungin rakennusvirasto,

valaistuspäällikkö Juhani Sandström, juhani.sandstrom@hel.fi.

• Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo, saara.vauramo@lahti.fi

• http://sencity.fi

Yritysyhteistyön referenssejä Hankkeessa mukana: C2 SmartLight, Elisa, Greenled, Misal, Nokia,Tehomet, ValopaaHelsinki: https://fiksukalasatama.fi/kalasataman-fiksut-valot-tyopajassa-ideoitiin-tulevaisuuden-valoja/Lahti:https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/el%C3%A4v%C3%A4-satamaraitti-innovaatiokilpailu-k%C3%A4ynnistyi

49

Stara - Reboot the CityHanke massadatan hyödyntämiseksi kaupunkiympäristössäAlustan toiminta ja tarkoitus• Hankkeen tavoitteena on kaupunkien tuottaman

massadatan avulla auttaa luomaan uusia palveluja ja toimintamalleja kaupunkiympäristöön ja –liikenteeseen

• Kalasataman pilotissa testataan, miten massadatan käytöllä voisi tehostaa hyötyajoneuvojen reittien hallintaa ja suunnittelua. StreetReboot-innovaatiokilpailussa etsitään innovaatioita ajoneuvojen käytön tehostamiseksi. Kilpailu huipentuu kahteen Hackathon-tapahtumaan lokakuussa-marraskuussa 2017.

• Osa 6Aika-hanketta, mukana myös TRE kaupunki• Stara itsessään voidaan nähdä meta-alustana, ja

hanke linkittyy myös laajemmin Staran ulkoisesti rahoitettuihin hankkeisiin (Tekes, TEM, Horizon), sekä Staran useampiin sisäisiin hankkeisiin

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Hankkeen yritysverkostossa mukana sekä suuria

että pieniä yrityksiä. Tavoite on tuoda eko-systeemiin yhteensä 50 yritystä hankkeen aikana

• StreetReboot-kilpailuun haettiin koodareita, innovaattoreita, palvelumuotoilijoita, ohjelmistosuunnittelijoita sekä kasvuyrityksiä

• Lisäksi Staran veturiorganisaationa johtamaan yritysekosysteemiin voi hakea avoimesti kaupunkien viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyviä innovaatioita kehittävät yritykset olemalla yhteydessä alustan yhteyshenkilöihin

• Reboot the City –hankkeessa on toteutettu innovatiivisia hankintoja

Alustan yhteystiedot• Sami Aherva, sami.aherva@hel.fi, +358 9310

78571

Yritysyhteistyön referenssejä • Reboot the City –hankkeessa mukana alusta

lähtien Elisa, Professa, Metropolia AMK, Inforglobe, Geomterix, Aplicom, sekä Industryhack

• StreetReboot-kilpailussa sekä suuria että pieniä ohjelmistoyrityksiä, järjestäjänä IndustryHack

50

TukkutoriMateriaalivirroista uusia puhtaita ja älykkäitä ratkaisujaAlustan toiminta ja tarkoitus• Helsingin Tukkutori on Sörnäisissä sijaitseva 15

hehtaarin kokoinen alue, jolla toimii 150 eri toimialojen yritystä ja jonka kautta kulkee päivittäin valtava tavaravirta elintarvikkeita ja niihin liittyvää muuta materiaalia. Tukkutoria kehitetään yhdessä yritysten kanssa tavoitteena tukea kierto- ja biotalouteen liittyviä innovaatioita. Toimialoiksi on valittu elintarvikeala, puutarha-ala, cleantech sekä luovat alat.

• Yrityksille tarjotaan tietoa (lainsäädäntö, markkinat jne.), liiketoimintamentorointia, rahoitusneuvontaa sekä matchmaking-palveluja.

• Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, uusia kansainvälistyviä kasvuyrityksiä, työpaikkoja, lisätä viihtyisyyttä ja toimia kaupungin näyteikkunana maailmalle.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Tukkutorin alue ja toiminta on erittäin tärkeää

pääkaupunkiseudun pienille ja keskisuurille hotelli-, ravintola-, catering, matkailu-, elintarvike-ja puutarha-alan yrittäjille.

• Toimintaa suunnitellaan tällä hetkellä ydinryhmässä johon kuuluu vajaa parikymmentä eri toimialojen startup- tai kasvuyritystä.

• Toiminta kohdistuu kansainvälistyvien kasvuyritysten tukemiseen ja vuosittain otetaan kymmenkunta uutta yritystä mukaan toimintaan.

• Keskiössä on avoin kehitysalusta, jolla kehitetään älykkäitä, puhtaita, luovia ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja yhteistyössä kasvuyritysten, suuryritysten, yliopistojen kanssa.

• Hackathonit ja muut tapahtumat uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.

Alustan yhteystiedot• Helsingin kaupungin elinkeino-osasto• Yritysasiamies Päivi Piispa, Cleantech &

Smarttech -innovaatioalustat ja –kokeilut, paivi.piispa@hel.fi

• https://www.hel.fi/uutiset/fi/tukkutori

Yritysyhteistyön referenssejä • Toiminta on käynnistymässä joten

yritysreferenssit ovat vasta tulossa.• Pilottina Tukkutorilla toimii Entocuben

sirkkakontti: https://yle.fi/uutiset/3-9746071

51

Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden kehityshankkeet”Ratkaisutehtaalla” etsitään uusia yhteiskehittämisen toimintatapoja

Alustan toiminta ja tarkoitus• Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut on

käynnistänyt kymmenkunta erillistä älykkäiden ratkaisujen hanketta, joissa kokeillaan menetelmätapoja eri toimintaympäristöissä mm. Myyrmäessä, Tikkurilassa, Metropolia-kampuksella ja Petikko-Varisto-alueella.

• Kaikissa hankkeissa keskitytään etenkin PK-yritysten hyötyihin.

• Kehityshankkeiden ratkaisuista syntyy kaupungille uusi yhteiskehittämisen toimintamalli.

• Digitaalisella kehittämisalustalla pyritään osallistamaan asukkaita ja yrityksiä kaupungin kuulemisprosesseihin.

• Kaupunki on päättänyt, että toimintamallin markkinointia tehdään erillisissä hankkeissa eikä ”Ratkaisutehtaana”

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet (esimerkkejä)• Metropolia ammattikorkeakoulun kampusalueesta

kehitetään toimintamallia, jonka tarkoitus on palvella systemaattisesti pk-yrityksiä. Kampuksen laajentuessa vuonna 2018 sinne asettuu jo toiminnassa oleva pk-verstas, joka osaltaan kiihdyttää yritysten välistä yhteistyötä esimerkiksi tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä parantamalla.

• Elävä Tikkurila ry saattaa yhteen yrityksiä, kaupungin sekä ammattikorkeakoulu Laurean kehittämään Tikkurilan keskustaa

• Yritysfoorumissa yritykset esittelevät omat älykkäät ratkaisunsa kaupungin hankkijoille ja saavat tietoa siitä, millaisia ratkaisuja kaupungin ostajat etsivät lähitulevaisuudessa.

Alustan yhteystiedot• Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut, Mirka

Järnefelt• Jokaisella hankkeella ja alustalla on omat

yhteyshenkilönsä ja kanavansa

Yritysyhteistyön referenssejä • Yritysfoorumissa 2017 esittäytyneet 27 yritystä:

http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tyo_ja_elinkeinot/elinkeinokehittaminen/6aika/yritysfoorumi_2017

• Suomen yritysmyönteisin kampus Myyrmäkeen: https://www.businessvantaa.fi/metropolian-myyrmaen-kampuksesta-suomen-yritysmyonteisin-kampus/

• Elävä Tikkurila ry. https://www.elavatikkurila.fi/, https://fi-fi.facebook.com/elavatikkurila/

52

VTT BioruukkiSuurin bio- ja kiertotalouden tutkimusympäristö PohjoismaissaAlustan toiminta ja tarkoitus• Bioruukissa tutkitaan ja kehitetään metsä- ja

maatalouden biomassan sekä teollisuuden ja yhdyskuntien sivu- ja jätevirtojen prosessointia

• Bioruukissa edistetään bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin tutkimusta keskittyen erityisesti seuraaviin teknologioihin:

• Termokemiallinen konversio• Kestävä kemia• Biomassan käsittely• Simulointi ja mallinnus

• Toiminnan tarkoituksena on nopeuttaa innovaatioiden kaupallistamista

• Suurin osa innovaatioista ovat lähellä kansalaista, esimerkkejä ovat biopolttoaineet, kierrätystekstiilikuidut ja energiatehokkuus

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Alustaa käyttävät VTT:n lisäksi lukuisat

yrityskumppanit, joita on vuosittain n. 40 – 60 startupeista ja PK-yrityksistä isoihin yrityksiin

• Yritykset voivat vuokrata Bioruukin prosessilaitteistoa ja siten välttyä oman pilotointilaitteiston rakennuskuluilta

• VTT hakee aktiivisesti uusia kumppanuuksia erityisesti pk-yrityksistä.

• Toimintaan voi hakea mukaan esimerkiksi Bioruukin nettisivujen kautta.

Alustan yhteystiedot• Alustan yhteyshenkilö on Mikko Vänskä,

mikko.vanska@vtt.fi• http://www.vttresearch.com/bioruukki-pilot-centre

Yritysyhteistyön referenssejä • Bioruukin palveluita ovat käyttäneet esimerkiksi

Neste (nestemäisen liikennepolttoaineen tuottaminen metsien biomassasta) sekä Fortum (integroitu nopean pyrolyysin bioöljyntuotantolaitos)

• https://digitalfiberinitiative.com/ on VTT:n ja Siemensin yhteinen konsepti, johon voi kuka tahansa hakea mukaan

53

Östersundomin bio- ja kiertotalousintegraattiÖstersundomin Norrbergetin kiertotalousyrityspuisto teollisen mittakaavan toimijoilleAlustan toiminta ja tarkoitus• Alusta on sataman ja lentokentän yhdistävällä

kehittämisvyöhykkeellä sijaitseva 55 ha greenfield alue, josta kehitetään valmistavan teollisuuden bio- ja kiertotalouden yrityspuisto. Puiston teema-alueita ovat elintarvikkeet, kuidut ja pakkaukset, sekä uusiutuva energia.

• Puisto yhdistää yritysten tuotannolliset ja investointitarpeet samalle alueelle sekä mahdollistaa teollisten sivuvirtojen symbioosit.

• Syntyvä yritysklusteri luo vetovoimaa ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä uusia työpaikkoja kaupungin alueelle. Kiertotalous mahdollistaa yhteistyön yritysmaailman ja kaupunkilaisten välillä. Alusta toteuttaa modernia ilmastovastuuta mahdollistamalla mielenkiintoisia ja tuloksellisia innovaatioita, ja luo uusia vientimahdollisuuksia.

Yritysyhteistyö ja kumppanuudet• Puistoon haetaan yrityksiä muodostamaan

aloituskokoonpano, joka pääsee vaikuttamaan asemakaavan laadintaan ja ylipäänsä siihen, minkälaiseksi puisto muotoutuu. Haku on neuvotteluvaiheessa, mutta vielä on mahdollisuus päästä mukaan.

• Mukaan haetaan kaiken kokoisia investointihaluisia ja –kykyisiä yrityksiä. Tarvittavat julkiset infrastruktuuri-investoinnit edellyttävät vähintään 200M€ yksityisten investointien toteutumisen.

• Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat laatimassa alueelle yhteistä yleiskaavaa, jonka pitäisi valmistua 2019. Tällöin asemakaavan hyväksymisen jälkeen alueelle pääsisi rakentamaan 2020.

Alustan yhteystiedot• Helsingin aluerakentamisyksikössä Ari

Karjalainen, ari.karjalainen@hel.fi, puh. 040-1495 473, ja elinkeino-osastolla Päivi Piispa, paivi.piispa@hel.fi, puh. 040 707 4539

• http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2016-05-16/ostersundomiin-kehitetaan-biotalousintegraattia

Yritysyhteistyön referenssejä • Hanke on neuvotteluvaiheessa eivätkä

yritysnimet siten ole vielä julkisia.