Pohjois-Savon MaaS-pilotti ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkumisen uudet joustavat ratkaisut

Loppuraportti 26.6.2018

Sisältö

1. Nykytila1.1. Työvoimasaavutettavuuden analyysit

1.2. Oppilaitos- ja yrityshaastattelut

1.3. Liikennepalvelujen tekninen valmius liittyä MaaS-palveluihin

2. Palvelumallin konseptointi2.1. Perille-palvelun kehittäminen

2.2. Opiskelijakampanjat

2.3. Esimerkkejä uusista liikkumispalveluista

3. Yhteenveto ja suositukset3.1. Yhteenveto ja johtopäätökset

3.2. Suositukset laajemmiksi piloteiksi

2

1. Nykytila-analyysi

1.1. Työvoimasaavutettavuuden analyysit

Asukas- ja työpaikkakeskittymät kartallaAsukkaat Työpaikat

• Kartoissa on esitetty maakunnan asukas-ja työpaikkakeskittymät

• Asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisessa ei ole merkittäviä eroja.

• Työpaikan valintaan vaikuttavat merkittävästi myös muut tekijät kuin työpaikan sijoittuminen. Työvoimasaavutettavuutta analysoitiin työmatkatilaston perusteella

Huom. Maakunnan kuntien lisäksi analyyseissä mukana Joroinen vahvan

työmatkakysynnän perusteella. 5

Työvoimasaavutettavuuden analyysit

• Työvoiman saavutettavuutta analysoitiin YKR-tietoihin (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) perustuen. Rekisteristä hyödynnettiin väestö- ja työpaikkatietoja sekä työmatkatilastoa.

• Työmatkat reititettiin liikenneverkolle matkojen yhdistettävyyden selvittämiseksi. Analyysimenetelmä on esitetty seuraavalla kalvolla.

• Matkojen yhdistämispotentiaali ratkaisee jaettujen kyytien kannattavuuden. Jaettua kyytiä ei synny, jos kyydin jakaminen ei ole kaikille osapuolille kannattavaa. Tämä pätee sekä kimppakyyteihin että perinteisiin joukkoliikenneratkaisuihin.

• Analyysit antavat suuntaa-antavaa tulosta siitä, mistä löytyvät aikaisimmat kannattavat ratkaisut ja kiinnostavimmat pilottikohteet

6

Analyysimenetelmä

A1

B1+ B2+ B3 < A1+ A2

A2

B1

B2

B3

• Matkojen yhdistämispotentiaalia tutkittiin mallilla, jossa jokainen liikkuja voi tarjota kyytiä kaikille muille liikkujille. Liikenteen kysyntä perustuu vuoden 2014 YKR-työmatkatilastoon (tuorein tieto)

• Kuljettajan antama ”kimppakyytitarjous” määräytyy hänelle aiheutuneiden lisäkustannusten mukaan. Matkustajan maksuvalmius on korkeintaan hänen alkuperäisen matkasuunnitelmansa suuruinen

• Jos henkilön ei ole kannattavaa yhdistää matkaa, hän tekee matkan yksin

• Tarkastelussa ajan arvona on käytetty 8 €/h ja henkilöauton matkakustannuksina 0,19 €/km (juokseva kustannus). Yhdistettyyn matkaan on lisätty 10 minuutin viivytyskustannus kuvaamaan kyytiinotosta aiheutuneita kustannuksia

7

Työmatkatilasto

Lähde: YKR-työmatkatilasto 2014

Merkittävät kuntien väliset työmatkaliikennevirrat korostettu vihreällä. Työmatkaliikenteen yhdistettävyyteen vaikuttaa matkamäärän lisäksi maankäytön alueellinen sijoittuminen kunnan sisällä, matkanpituudet ja työajat.

Asu

inp

aik

ka

Työpaikka

8

Iisalmi Joroinen Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi RautavaaraSiilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Yhteensä

Iisalmi 6760 <5 180 280 230 40 <5 10 60 200 <5 <5 10 430 8200

Joroinen <5 990 40 <5 30 <5 <5 580 1640

Kaavi <5 610 210 <5 <5 30 <5 20 880

Keitele 10 <5 750 <5 30 30 <5 <5 <5 <5 <5 10 <5 850

Kiuruvesi 340 <5 <5 2290 60 10 10 10 10 <5 <5 140 2880

Kuopio 250 30 190 40 30 40770 200 220 80 50 60 2400 10 220 60 80 270 30 30 45010

Lapinlahti 470 <5 <5 30 450 2370 <5 10 20 220 20 10 <5 <5 30 3620

Leppävirta <5 30 <5 <5 630 <5 2080 10 30 20 610 3420

Pielavesi 80 110 40 100 10 <5 1090 30 <5 <5 10 10 <5 10 1480

Rautalampi <5 90 10 760 <5 <5 150 <5 <5 10 <5 1020

Rautavaara 10 10 70 20 <5 390 10 <5 <5 <5 510

Siilinjärvi 120 10 20 10 10 4440 140 20 20 10 3960 <5 10 <5 10 20 <5 20 8820

Sonkajärvi 350 <5 10 30 30 <5 <5 <5 870 <5 60 1360

Suonenjoki <5 <5 <5 <5 <5 420 <5 30 100 30 1830 10 <5 20 10 2460

Tervo <5 20 <5 160 <5 <5 20 <5 10 20 310 30 580

Tuusniemi <5 30 <5 230 <5 <5 20 510 <5 800

Varkaus 10 300 260 270 <5 <5 <5 20 <5 10 5990 6860

Vesanto <5 30 <5 50 <5 <5 10 <5 10 30 20 <5 500 660

Vieremä 290 40 20 10 <5 20 <5 1080 1450

Yhteensä 8710 1350 880 970 2640 48320 3030 2660 1300 930 500 6840 1130 2290 420 620 7530 590 1790 92480

Työmatkat kartallaPäivittäiset työmatkat kartalla• Karttaan on reititetty työmatkat (koti-työ-

koti) oletuksella, että työntekijä käy päivittäin tilastoon merkityssä toimipaikassa. Matkat on esitetty henkilömatkoina

• Työssäkäyntimatkoilla korostuu vahva Iisalmi-Siilinjärvi–Kuopio–Suonenjoki-akseli, sekä odotetusti seutukuntien keskuskaupunkeihin kohdistuva työmatkaliikenne

• Muilla yhteysväleillä työmatkaliikenne on yleensä alle 1000 matkaa/vrk

9

Potentiaali matkojen yhdistelyyn• Tehtyjen simulointien perusteella tunnistettiin

matkojen yhdistelyn potentiaali työmatkoilla postinumeroalueittain

• Kartassa on esitetty työmatkojen yhdistelyn kannalta kiinnostavimmat yhteysvälit maakunnassa

• Kiinnostavimmissa yhteysväleissä korostuu akseli Varkaus–Kuopio–Iisalmi, Kuopio–Suonenjoki-väli sekä Iisalmen yhteydet Vieremälle, Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle

10

Potentiaali matkojen yhdistelyyn –asuinpaikan mukaan• Esitetty ajosuoritteen vähennyspotentiaali on

esitetty suhteessa siihen, että kaikki matkat tehtäisiin yksin henkilöautolla

• Asuinpaikkoihin kohdistettuna hankalinta on yhdistää toisiinsa Ylä-Savon asukkaiden työmatkoja, poikkeuksena Iisalmeen/Iisalmesta suuntautuvat matkat

11

12

Potentiaali matkojen yhdistelyyn –asuinpaikan mukaan• Kartassa on esitetty edellisen kalvon

analyysi siten, että ympyrän koko kuvaa työmatkaliikenteen kokonaissuoritetta postinumeroalueittain – Kuinka paljon ja kuinka pitkiä työmatkoja alueelta tehdään?

• Ympyrän koko ja väri kertoo siitä, mitkä alueet ovat houkuttelevimpia uusille liikkumisratkaisuille ja missä niitä kannattaa testata

13

Potentiaali matkojen yhdistelyyn –työpaikan mukaan• Esitetty ajosuoritteen vähennyspotentiaali on

esitetty suhteessa siihen, että kaikki matkat tehtäisiin yksin henkilöautolla

• Työmatkojen yhdistelyn kannalta potentiaalisimpina työpaikka-alueina korostuvat Ylä-Savon, Kuopion, Sisä-Savon ja Varkauden seutukuntien keskukset sekä Vieremä

• Em. alueilla työnantajilla on parhaat mahdollisuudet edistää uudentyyppisiä jaettuja kyytejä (joukkoliikenne, kimppakyydit, yms.)

Potentiaali matkojen yhdistelyyn• Kartassa on esitetty edellisen kalvon

analyysi siten, että ympyrän koko kuvaa työmatkaliikenteen kokonaissuoritetta postinumeroalueittain - Kuinka paljon ja kuinka pitkiä työmatkoja alueelle tehdään?

• Ympyrän koko ja väri kertoo siitä, mitkä alueet ovat houkuttelevimpia uusille liikkumisratkaisuille ja missä niitä kannattaa testata

14

1.2. Oppilaitos- ja yrityshaastattelut

Oppilaitos- ja yrityshaastattelut

• Nykytila-analyysiä varten haastateltiin seuraavat henkilöt:

• Niina Puumalainen, Ylä-Savon Ammattiopisto YSAO

• Markku Jokelaa, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY

• Antti Väyrynen, Finland Laminated Timber

• Anne Puttonen, Normet

• Mikko Sairanen, Maitomaa

• Markku Ihasalo, Valion hillotehdas

16

Yleistä ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksoista• Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat 3 tunnista 10 kuukauteen. Opiskelijat hankkivat

työpaikat pääosin itse. Hakuun saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, että joku tuttavapiiristä käy työssä ko. työpaikalla, ja liikkuminen järjestyy kimppakyydillä

• Liikkumisen kannalta haasteellisimpia ovat alaikäiset ja muut sellaiset, joilla ei ole ajokorttia tai henkilöautoa käytettävissään. Tutkinnon mukaan jaoteltuna yksi haasteellisimmista ryhmistä ovat maatalousalan opiskelijat

• Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tarpeita: mm. kesälukukausi tulossa

• Tiedossa on, että kimppakyytejä työpaikoille järjestetään ja on myös erillisiä solmukohtia, joissa tavataan matkan varrella

• Jos opiskelijat ovat työpaikoilla koulutussopimukseen perustuen, heillä on mahdollisuus hakea ja saada KELA:lta koulumatkatukea – tietyin KELA:n edellytyksin. Oppisopimusopiskelijoilla ei ole vastaavaa mahdollisuutta, koska saavat palkkaa

• Visiona on kehittää liikkumisratkaisuja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena saada olemassa olevat kyydit käyttöön – Iisalmen kaupungin kanssa jo sopimus yhdistettävyydestä koulukuljetuksiin

17

Työnantajahaastattelut

• Työvoiman saatavuudesta oli erilaisia näkemyksiä riippuen yrityksestä, toimialasta ja siitä, oliko kyse toimihenkilöistä vai muista työntekijöistä

• Etenkin ajokortittomien liikkuminen edellyttää merkittävää motivaatiota

• Kauempana asuvat työnhakijat harkitsevat tarkkaan työsopimuksen solmimista. Pitkiä työmatkoja ollaan valmiita sietämään ennalta määrättyjä aikajaksoja. Jos vakituinen työntekijä asuu kauempana työpaikasta, eikä muuta lähemmäksi työn takia, on merkittävä riski, että hän vaihtaa työpaikkaa pitkän työmatkan takia

• Vuorotöissä oleville kimppakyydit edellyttävät työnantajan tekemiä järjestelyitä. Toimintatapaa on jo harjoitettu pienimuotoisesti

18

Työnantajahaastattelut

• Saavutettavuuden parantamiseen on yrityksissä havahduttu seuraavista näkökulmista: työvoiman saatavuudessa haasteita liikkumiseen liittyvistä syistä tai parkkitila loppumassa. Tehokkaat ympäristöystävälliset liikkumisratkaisut kiinnostavat myös työnantaja- ja yritysbrändin näkökulmista

• Intressinä on parantaa saavutettavuutta ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä, jotta työvoimaa riittää myös ensi vuosikymmenelle

• Tunnistettuja ratkaisuja: työmatkakuluvähennyksen korottaminen, yritysten mukaantulo joukkoliikenteen rahoitukseen, kimppakyytien tukeminen työvuorojärjestelyin, viikkoasuntoratkaisut

• Yrityksillä mielenkiintoa kehittää ratkaisuja, joissa työmatkan voi hyödyntää työskentelyyn. Tärkeää esimerkiksi wifi joukkoliikenteessä sekä ratkaisut, joissa työmatkan aikana voisi hoitaa puheluita

19

1.3. Liikennepalvelujen tekninen valmius liittyä MaaS-palveluihin (yhdistämispalveluihin)

Liikennepalvelujen tekninen valmius liittyä MaaS-palveluihin

• Joukkoliikenteen linja- ja aikataulutiedot pääosin saatavilla matka.fi-aineistoista

• Koulukuljetusten osalta tiedot palveluista eivät ole luovutettavissa tietosuojasyistä

• Palveluliikenteestä pääosin ei tietoa digitaalisessa muodossa

• Myyntirajapinta olemassa tällä hetkellä vain Matkahuollon tietyiltä linjoilta, ei muusta joukkoliikenteestä

21

2. Palvelumallin konseptointi

2.1. Perille-palvelun kehittäminen

Perille-palvelun kehittäminen Pohjois-Savon alueella

• Liikennöitsijät ja alueella olevat liikkumispalvelut kartoitettiin kunnittain. Liikennöitsijöiden datat integroitiin palveluun.

• Oppilaitosten työpaikoilla järjestettävien koulutusten puitesopimusyritysten sijainnit vietiin palveluun

• Taksiliikenteen osalta kontaktoitiin Ykköstaksit ja keskustelut käynnissä valtakunnallisiin alliansseihin. Sopimusten ja teknisen integroinnin osalta taksiliikenne ei ehtinyt oppilaitospilottiin

• Oppilaitosten sivuille luotiin lisäosat, joista haut on vaivaton tehdä.

24

Yhteenveto Perille-palvelun käytöstä maakunnassa pilottijaksolla- Pilottijaksolla Pohjois-Savon

alueelta/alueelle tehtiin yhteensä noin 2200 hakua, joista maakunnan sisäisiä oli noin 350 kpl.

- Maakunnan sisäisessä liikenteessä suosituimmat yhteysvälit olivat Kuopio–Varkaus ja Kuopio–Iisalmi. Seuraavaksi suosituimpia olivat seutukuntakeskusten yhteydet ympäryskuntiinsa

- Valtakunnallisista yhteyksistä suosituimpia hakuja olivat Kuopio–Helsinki, Kuopio–Jyväskylä ja Kuopio–Joensuu.

25

Kuntakohtaiset haut Perille-palvelussa pilottijaksolla

26

- Kuntakohtaiset hakumäärät noudattelevat kuntien asukasmäärien suhteita

- Eniten hakuja tehtiin Kuopiosta, toiseksi eniten muiden kaupunkiseutujen keskuksista: Iisalmesta ja Varkaudesta

2.2. Opiskelijakampanjat

Opiskelijakampanjat

• Perille-palvelua pilotoitiin valituissa opiskelukohteissa toukokuussa.

• Työpajojen tarkoituksena oli kerätä opiskelijoiden kokemukset pilotoidusta Perille-palvelusta ja selvittää opiskelijoiden kokemuksia nykyisistä liikkumispalveluista, sekä koota ehdotuksia sekä fyysisten että digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Tavoitteena oli saada opiskelijat kokeilemaan Perille-palvelua ennen pilottia. Työpajat järjestettiin YSAO:ssa Iisalmessa 2.5. ja SAKKY:ssaKuopiossa 14.5.

• Kampanjoita varten muotoiltiin oppilaitoksille materiaalit (taustamateriaali henkilökunnalle ja itse kampanjamateriaali). Tiedotus tapahtui monipuolisesti eri kanavia (mm. Wilma ja whatsapp) käyttäen

28

Joukkoliikenne opiskelumatkoilla (ml. työssäoppiminen)

29

• Haastatellut opiskelijat kulkivat työpaikkoihin joukkoliikenteellä tai sukulaisten kyydeillä

• Liikkumismahdollisuudet merkittävä tekijä työpaikan valinnassa. Valintaan vaikuttaa se, jos sukulainen käy samassa työpaikassa ja pystyy tarjoamaan kyydin

• Lähihoitajaopiskelijoille työpaikat hoidetaan koulun kautta

• Pääasiallinen tapa hankkia tietoa joukkoliikennetarjonnasta on käydä Matkahuollon internet-sivuilla, toissijaisesti VR:n sivuilla ja Kuopiossa Vilkusta

• Kaikkia bussilinjoja ei näy Matkahuollon sivuilta, tieto niistä saatu kavereilta tai koulun ilmoitustaululta

• Tutuilla matkoilla nojataan pitkälti omaan tietoon, tuntemattomammassa ympäristössä haetaan tietoa eri palveluista

Joukkoliikenne opiskelumatkoilla (ml. työssäoppiminen)

30

• Joukkoliikenteessä koettiin seuraavia puutteita:• Vuorot kulkevat klo 7–9 lyhyin vuorovälein, mutta sen jälkeen tarjonta harvenee

merkittävästi. Kouluun voi saapua joko 2 tuntia liian aikaisin tai puoli tuntia myöhässä. Bussit ovat usein myöhässä

• Hinnoittelu on epäselvää ja lipputyypit (lapset, opiskelijat, aikuiset) eivät ole kuljettajille selviä. Vakio- ja pikavuorojen erilaiset hinnoittelumallit menevät sekaisin järjestelmissä. Jos kortinlukija ei toimi, evätään opiskelijoilta pääsy ajoneuvoon

• Lipun ostaminen on halvinta ajoneuvossa ja siksi opiskelijat ostavat liput mieluummin kuljettajalta kuin muista järjestelmistä

• Kohtuullisena pidettiin noin tunnin matkustusaikaa suuntaansa

• Kimppakyyti koettiin joukkoliikennettä mukavammaksi tavaksi matkustaa, jos on luotettava kimppakyytiporukka ja matalat kustannukset

Yhdistämispalvelut

31

• Työpajassa kerättiin lisäksi palautetta Perille-palvelun kehittämistä varten

• Kampanjoinnista huolimatta tiedotus ei ollut tavoittanut opiskelijoita. Opiskelijat eivät olleet käyttäneet Perille-palvelua ennen työpajoja

• SAKKY:n opiskelijoille reittiopaspalvelut olivat tutumpia, ja sitä kautta Perille-palvelu luonteva käyttää

• Lähi- ja kaukoliikenteen yhdistäminen palvelussa tuntui vielä hankalalta

• Merkittävin este uusien digitaalisten palvelujen käytölle on, että Kelan opiskelijamatkatukia ei tällä hetkellä saa yhdistämispalvelujen kautta ostettuihin lippoihin

2.3. Esimerkkejä uusista liikkumispalveluista

Valmet Automotiven työmatkapilotti Turussa• Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet

Automotive ja Turun kaupunki ovat kesästä 2017 lähtien järjestäneet yhteistyössä työmatkaliikkumiseen soveltuvia linja-autovuoroja Turusta autotehtaalle ja Uuteenkaupunkiin

• Liikenteen hankintakustannuksista vastaavat ELY-keskus ja Valmet Automotive

• Verottaja ei katso edullista työmatkalippua verotettavaksi eduksi. Liikenteessä on määritelty työntekijän lipun hinta, mutta lippua ei varsinaisesti subventoida, vaan tilaajat maksavat kilpailutettua hankintahintaa liikenteestä.

Cursor Oy:n business-bussi-kokeilu Kotka–Helsinki • Kotkan suunnalla järjestettiin

businessbussikokeilu 16.-20.4.2018

• Bussissa oli varustettu väljin istuintiloin, wifillä, pistokkeilla, kuulokkeilla, läppärisylitasoin sekä pöytäryhmin mahdollisia palaveria varten.

• Matkan hinta on 8 eur / suunta (sis. alv) ja se maksetaan matkaa varatessa. Matkan varaukset tehdään edellisenä päivänä klo 20 mennessä.

3. Yhteenveto ja jatkosuositukset

3.1. Yhteenveto ja johtopäätökset

Tavoitteet

- Hankkeen tavoitteena on löytää toteutuskelpoisia liikkumispalveluja opiskelijoiden ja työvoiman liikkumiseen Pohjois-Savon maakunnan eri seutukunnissa ja niiden välillä.

- Työssä arvioitiin työ- ja opiskelumatkojen kysyntää, näitä tukevien liikkumispalvelujen tarjontaa sekä teknisiä valmiuksia saattaa liikkumispalvelut yhdistämispalvelujen (MaaS) piiriin. Työ pilotoi MaaS-palvelua (Perille) ja luo suunnitelman laajemmista piloteista sekä jatkoaskeleista liittyen liikkumispalvelujen fyysisen ja digitaalisen saatavuuden parantamiseen.

- Tärkeä lähtökohta on yhteiskehittäminen ja sen edellytysten parantaminen koko maakunnassa.

37

Puitteet

- Laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja edistää liikennejärjestelmän tarkastelemista kokonaisuutena. Tarkoituksena on, että eri liikennepalveluja, kuten taksi- ja junamatkoja, voidaan yhdistää matkaketjuiksi.

- Samalla helpotetaan uusien yritysten markkinoille tuloa ja kevennetään alan sääntelyä. Liikennepalvelulaki toteutetaan kolmessa vaiheessa.

- Liikennepalvelulaki tulee pääosin voimaan 1.7.2018. Tietojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta koskevat säännökset astuivat voimaan jo 1.1.2018.

38

LÄHDE:

Nykytila-analyysi

- Tietovarannot eivät suoraan mahdollistaneet opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen liikkumisen tilastollisia analyysejä. Toimivien järjestelmätason ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötä eri matkaryhmien liikennepalveluiden suunnittelussa.

- Lähtökohtana nykytila-analyyseissä oli muodostaa kuva maakunnan sisäisistä joukkoliikennepalveluista ja niiden kysynnästä erityisesti työmatkaliikkumisessa.

- Tausta-aineistona analyyseissä toimi YKR-työssäkäyntitilasto (2014). Sen avulla muodostettiin käsitys matkojen yhdistettävyyspotentiaalista työssäkäyntimatkoilla. Merkittävimmät potentiaalit liittyvät Vieremälle, Kuopioon ja Varkauteen tehtäviin työmatkoihin. Työmatkojen yhdistettävyyden kannalta muita kiinnostavia työpaikka-alueita on mm. Suonenjoella.

39

Perille-palvelun kehittäminen Pohjois-Savossa- Pohjois-Savon julkiset joukkoliikennepalvelut

vietiin pilotin aikana Perille-palveluun. Liikkumispalveluista valmiit maksurajapinnat oli vain Matkahuollon joillakin linjoilla.

- Eri kuntien palveluliikenne ja koulukuljetukset kartoitettiin. Useimmilta palveluilta puuttuu vielä tekninen valmius liittyä osiksi digitaalisiin ratkaisuihin.

- Taksiliikenteen osalta sopimuksia sekä kutsu- ja maksuintegrointeja ei ehditty tehdä pilotin aikataulussa. Neuvottelut taksipalveluiden kanssa aloitettiin.

- Perille-palveluun tuotiin joukkoliikennepalveluiden lisäksi opiskelijoiden matkoja helpottamaan oppilaitosten kampukset ja puiteyritysten osoitteet.

40

Oppilaitoskampanjat

- Oppilaitosten sivuja varten laadittiin widgetit-joiden avulla Perille-reittipalvelua pystyi käyttämään suoraan oppilaitosten sivuilta.

- Perille-palvelua mainostettiin opiskelijoille nettisivuilla, Wilmassa ja muita valittuja kanavia pitkin, esim. Whatsapp-ryhmissä. Tiedotuksesta vastasivat oppilaitosten yhdyshenkilöt.

- Oppilaitostyöpajoihin kutsuttiin eri alojen opiskelijoita ja ne pidettiin 2.5. (YSAO) ja 14.5. (SAKKY). Työpajoissa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä olemassa olevista joukkoliikennepalveluista ja uusista digitaalisista palveluista.

41

Opiskelijatyöpajojen tulokset

- Opiskelijatyöpajoissa nousi esille seuraavia kehittämiskohteita:

- Liikkumispalvelut:

- Nykyiset joukkoliikennepalvelut eivät tue työaikoja

- Alennusryhmien (lapsi/aikuinen) hinnoittelussa on epäselvyyksiä. Myös vuorotyyppien (pika/vakio) hinnoittelussa on epäselvyyksiä.

- Jos kortinlukulaitteissa on ongelmia, voi kuljettaja olla kokonaan päästämättä opiskelijaa kyytiin.

- Matkustajainformaatio ja yhdistämispalvelut (MaaS):

- Tutuilla matkoilla nojataan pitkälti omaan tietoon, tuntemattomammassa ympäristössä haetaan tietoa eri palveluista. Opiskelijat hakevat reittejä ja aikatauluja useimmiten Matkahuollon sivuilta, toissijaisesti VR:n sivuilta.

- Reittioppaiden käyttö oli opiskelijoille vielä uutta.

- Digitaalisten palveluiden käyttö ei yleisty, ellei koulumatkatukia saada digitaalisten palvelujen piiriin.

42

Yhteenveto Perille-palvelun käytöstä maakunnassa pilottijaksolla- Pilottijaksolla Pohjois-Savon

alueelta/alueelle tehtiin yhteensä noin 2200 hakua, joista maakunnan sisäisiä oli noin 350 kpl.

- Maakunnan sisäisessä liikenteessä suosituimmat yhteysvälit olivat Kuopio–Varkaus ja Kuopio–Iisalmi. Seuraavaksi suosituimpia olivat seutukuntakeskusten yhteydet ympäryskuntiinsa

- Valtakunnallisista yhteyksistä suosituimpia hakuja olivat Kuopio–Helsinki, Kuopio–Jyväskylä ja Kuopio–Joensuu.

43

Johtopäätökset

- Työssäoppimisjaksojen matkat ovat suuntautumiseltaan ja ajankohdiltaan niin satunnaisia, että on erittäin haastavaa löytää järjestelmäratkaisua, joka vastaisi tähän tiettyyn kysymykseen yksinään tarjoten kustannuksiltaan järkevän tavan kuljettaa opiskelijoita. Siksi on luontevaa etsiä ratkaisuja koko työvoiman saavutettavuuteen samanaikaisesti.

- Maakunnan liikkumispalveluiden merkittävimpiä haasteita ovat vuorovälien pituus ja aikataulujen huono sopivuus työaikoihin ja epäselvä hinnoittelu. Yhdistämispalveluiden (MaaS) merkittävimpiä haasteita ovat digitaalisen matkustajainformaation laatutaso, maksuintegraatioiden puute ja koulumatkatuen yhteensopivuuden haasteet digitaalisissa palveluissa. Jos koulumatkatukia tai muita subventioita ei saada kytkettyä digitaalisesti myytäviin lippuihin, ei MaaS-palvelujen käyttö yleisty

- Yhdistämispalvelujen edistäminen maakunnassa helpottaa uusien palvelujen syntymistä. Kun edellytykset yhtenäisille myyntikanaville ovat olemassa, on uusien palvelujen perustaminen helpompaa

- Työnantajilla on merkittävä rooli palveluiden toimintaedellytysten parantamisessa ja toimivat ratkaisut hyödyttävät yrityksiä työvoimasaavutettavuuden parantuessa. Työnantajat voivat osallistua hankkeiden edistämiseen tiedotuskampanjoin, työvuorojärjestelyin ja fyysisiä ratkaisuja kehittämällä. Toimivista ratkaisuista työnantajat hyötyvät saavutettavissa olevan työvoiman määrän kasvuna, työnantajabrändissä, pysäköintitarpeen vähenemisenä ja työtyytyväisyyden kasvuna. Säännöllisesti järjestetty, useamman saman alueen organisaation yhteiskampanja mahdollistaa myös kimppakyytiporukoiden muodostumisen.

44

3.2. Suositukset laajemmiksi piloteiksi

Suositukset laajemmiksi piloteiksi

46

Työvoima-saavutettavuuden

edistäminenPohjois-Savossa

Työnantajaratkaisut1. Työnantajan tukemat joukkoliikenneratkaisut

- Työvuoroihin sovitetut uudet joukkoliikennelinjat. Linja-autot varustettu työskentelyä tukevin ratkaisuin: wifi, istuinjärjestelyt, ilmastointi, puhelumahdollisuus 2. Kampanjanomaiset kimppakyytipilotit

- Kohdistus useaan saman alueen yritykseen samanaikaisesti. HR aktiivisesti mukana tukitoimenpitein (esim. vuorojärjestelyt).

- Yhteistyö kimppakyytisovellustoimittajan kanssa.

Digitaalisten valmiuksien edistäminen maakuntatasolla1. Julkis-yhteiskuntataloudellinen selvitys nykyisistä liikkumisratkaisuista (ml. henkilöautoilu), niiden kustannuksista ja vaikutuksista2. Parhaiden käytäntöjen kartoitus ja jakaminen poikkimaakunnallisesti3. Yhteisten taustajärjestelmien kehittäminen liikkumispalvelujen potentiaalin hyödyntämiseen

Laajemmat pilotit

• Työnantajaratkaisut1. Työnantajien tukemat joukkoliikenneratkaisut

• HAASTE: Maakunnan nykyiset joukkoliikenneratkaisut eivät aikatauluiltaan ja reiteiltään tue työvoiman liikkumista

• RATKAISU: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tarvittavien joukkoliikenneratkaisujen synnyttämiseksi. Työnantaja voi halutessaan tukea omien työntekijöidensä liikkumista siten, että liput ovat heille edullisimpia (esim. Valmet Automotiven työmatkapilotti Turku-Uusikaupunki). Ehdotus ensimmäisistä yhteysväleistä Kuopio-Iisalmi-Vieremä

2. Kimppakyytikokeilut ja -kampanjat• HAASTE: Kimppakyytiporukoita on hankalaa saada koottua työntekijöiden puolelta. Kimppakyydit ovat

sitä kiinnostavampia, mitä täydempiä kyytejä saadaan järjestettyä. Vakituisiksi tähtäävät työmatkakimppakyydit eivät ole kuitenkaan kaikkein kiinnostavin asiakasryhmä digitaalisia kimppakyytiratkaisuja tarjoaville yrityksille, koska käyttäjät jättävät palvelun löydettyään sopivan porukan.

• RATKAISU: Viestinnällisesti tuetut kimppakyytikampanjat, joissa hyödynnetään digitaalisia kyydinjakoratkaisuja ja joissa yritykset ovat mukana toteutuksessa esim. työvuorojärjestelyjen osalta. Kampanjat on mahdollista kohdistaa samanaikaisesti useampaan saman alueen yritykseen, jolloin sopiva kimppakyytiporukoita voi muodostua yritysrajojen yli. Ehdotus ensimmäisistä yritysalueista: Ponsse + kumppanuuskylä, Iisveden yrityskeskittymä

47

Laajemmat pilotit

• Digitaalisten valmiuksien edistäminen maakuntatasolla3. Julkis-yhteiskuntataloudellinen lähestyminen kokonaishyötyjen selvittämiseksi

• HAASTE: Julkisen liikenteen säästöt ja uusien liikkumispalvelujen yhteiskuntataloudelliset hyödyt eivät ole yleisesti selvillä, mikä vähentää kannustimia edistää ja toteuttaa uusia ratkaisuja

• RATKAISU: Selvitetään liikkumisen nykyiset julkiset ja yksityiset kustannukset uusien liikkumisratkaisujen vaikutusten

ennakoimiseksi

4. Palveluliikenteen parhaat käytännöt -koonti• HAASTE: Palveluliikenteen käytännöt poikkeavat toisistaan merkittävästi kunnittain

• RATKAISU: Keräämällä kunnilta yhteen palveluliikenteen käytännöt on mahdollista jakaa palveluliikenteen parhaat käytännöt ja parantaa palveluliikenteen järjestelyjä ja yhteensopivuutta

5. Maakunnan toimijoiden yhteiset taustajärjestelmät sote-tyyppisten kuljetusten yhdistelyyn• HAASTE: Esimerkiksi koulukyytien osalta kysyntä ja reitit eivät ole luovutettavissa (avattavissa)

henkilötietosuojasyistä

• RATKAISU: Siirtyminen yhtenäisiin taustajärjestelmiin mahdollistaa kyytien optimoinnin ja tehostamisen. Joiltakin osin on kyse olemassa olevien kyytien jakamisesta, mutta toisaalta myös siirtoajojen hyödyntämisestä

48

Työnantajaratkaisut -etenemispolku

49

•Analyysit ratkaisujen hyödyistä ja aikaisimmista kannattavista kohteista uusille liikkumisratkaisuille

•Työnantajien ja työssäoppijoidenhaastattelut työmatkaliikkumisen nykyisistä haasteista

Ennakko-analyysit

ratkaisujen hyödyistä

•Digitaalisten yhdistelmäpalvelujen teknisen valmiuden kartoitus ja edistäminen liikennejärjestelmä-tasolla

Yhdistämis-palveluiden

teknisen valmiuden

edistäminen

•Kyselytutkimus (StatedPreference) työntekijöiden tarpeista, halukkuuksista ja valmiudesta käyttää uusia joukkoliikenneratkaisuja ja muita jaettuja kyytejä

•Työnantajien näkemyksien kartoitus osallistumisesta ratkaisuihin

Työntekijäkysely halukkuuksista

ratkaisujen hyödyntämiseen

•Valittujen uusien liikenneratkaisujen pilotointi ja tutkimus (Observed Preference)

•Kannattaviksi arvioitujen skaalautuvien palvelujen sysääminen (nudge) eteenpäin

Fyysisten liikenneratkaisujen

pilotointi•Jatkuvat liikennepalvelut ja yhdistämispalvelut markkinaehtoisesti tai niiden vaikutuksista hyötyvien intressitahojen tukemina

Jatkuvat palvelut

1-5/2018 8-9/2018 10/2018-4/2019 5/2019-

Digitaalisten valmiuksien edistäminen maakuntatasolla

50

•Selvitetään liikkumisen nykyiset julkiset ja yksityiset kustannukset uusien liikkumisratkaisujen vaikutusten ennakoimiseksi

•Tuloksena euromääräiset arviot tehostamisratkaisujen hyödyistä kannusteena liikkumispalvelujen kehittämiseen

Yhteiskunta- ja julkistaloudelliset euromääräiset hyödyt esiin

•Keräämällä kunnilta yhteen palveluliikenteen käytännöt on mahdollista jakaa palveluliikenteen parhaat käytännöt ja parantaa palveluliikenteen järjestelyjä ja yhteensopivuutta

Palveluliikenteen parhaat käytännöt

jakoon

•Tietojen yleiseen avaamiseen liittyy henkilötietosuojaan liittyviä rajoituksia. Siirtyminen yhtenäisiin taustajärjestelmiin mahdollistaa lakisääteisten kuljetusten optimoinnin ja tehostamisen.

•Joiltakin osin kyse olemassa olevien kyytien jakamisesta, mutta toisaalta myös siirtoajojen hyödyntämisestä

Yhteisten tausta-järjestelmien kehittäminen

•Valittujen uusien liikenneratkaisujen pilotointi ja tutkimus (ObservedPreference)

•Kannattaviksi arvioitujen skaalautuvien palvelujen sysääminen (nudge) eteenpäin

Kuljetuskapasiteetti tehokkaasti käytössä

julkisessa liikenteessä ja lakisääteisissä

henkilökuljetuksissa

Tärkeitä huomioita pilottien toteutuksessa

51

Onnistunut pilotti

Sidosryhmät mukana

Viestintä

Kannattava kohdentaminen

Tavoitteet ja mittarit

1.

2.

3.

4.

Pilotin toteutukseen osallistetaan tahot, joihin ratkaisut vaikuttavat, työmatkaliikenteessä esimerkiksi työnantajat, työntekijät ja aluehallinto.

Uusista ratkaisuista viestitään aktiivisesti ja oikea-aikaisesti kohderyhmille hyödyntäen monipuolisesti eri kanavia. Pilotti ei voi onnistua, ellei viesti tavoita kohderyhmiä.

Pilotti kohdistetaan kohteisiin, joissa onnistumisedellytykset ovat parhaat. Edellytyksiä voidaan ennakoida analytiikan keinoin jo ennen toteutusta.

Pilotin tavoitteiden määrittäminen ja tavoitteiden saavuttamista kuvaavien mittarien tunnistaminen jo suunnitteluvaiheessa, auttaa kohdistamaan resurssit tehokkaasti.