Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä€¦ · Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluita • Palveluvaaka.fi tarjoaa tukea kansalaisen valinnan-vapauteen hoitopaikan valinnassa

Muistio 11/2015 1 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi [email protected]

Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika torstai 1.10.2015 klo 11.32 – 14.02 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu KUOPIO Myös LYNC 1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Kokous avattiin klo 11.32.

Puheenjohtaja toivotti THL:n edustajat Anu Suurnäkin, Niina Peräsen ja Salla Sainion tervetulleiksi antamaan katsauksen kehitetyistä uusista sähköisistä palveluista.

Lisäksi todettiin henkilövaihdoksina Merja Ylösen tilalle tulleen Mikko Korhosen ja Siilinjärven varaedustajaksi Katri Holmenin. Todettiin paikalla olleet ja LYNCillä osallistuneet.

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

Hyväksytään edellisen kokouksen 29.5.2015 muistio, joka on sovitusti julkaistu www.pohjois-savo.fi/sote sivuilla.

Päätös: Hyväksyttiin muutoksitta. 3 SOTE-ICT kehittämisen tilannekatsaus

SOTE-tieto hyötykäyttöön strategian vuoteen 2020 tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Tavoittei-siin pääsemiseksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietä-mykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin.

http://www.pohjois-savo.fi/sote

Muistio 11/2015 2 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014


PoSoTe-kehittämistyön rinnalla raportointiin ja tiedolla johtamiseen liittyvät kehittä-mistarpeet ovat nousseet esille ja niiden kehittäminen rinnalla on koettu välttämät-tömäksi.

Ehdotus: Kuullaan tilannekatsausta sote-ict kehittämisestä ja sovitaan mahdollisesta jatko-

työstä.

3.1 THL:n uudet sähköiset palvelut kuntalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyödyksi Minna Linsamo THL:n SADe ohjelmasta esittelee valtakunnallisesti kehitettyjä säh-köisiä palveluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia osana PoSoTen kehittämistyötä. Liitteenä 1 THLn esittelyt Palveluvaaka kehittämistyöstä, käynnistyneistä Asiakaspa-lautekyselyistä ja Omahoitopolusta. Palveluvaaka.fi hakemiston käyttäjätietoja kerätään parasta aikaa Pohjois-Savon sote-toimijoista ja kunnista. Asiakaspalvelukyselyissä aineistot 2014 neuvolatoimin-nasta ja suunterveydenhuollosta, uusintakyselyt suunnitteilla 2016. Myös vastaanot-totoiminnan kyselyt tavoitteena 2016. Omahoitopolku kattaa testejä elämän eri ti-lainteisiin.

3.2 ODA, Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut –projekti

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -projektissa omahoidon edelläkävijäkunnat luovat itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palvelujen yhteistä kansallista koko-naisuutta. Projektin osapuolia ovat Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Hämeenlin-nan ja Joensuun kaupungit sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Myös Helsin-gin ja Vantaan kaupungit sekä ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ovat osallis-tuneet ensimmäisen vaiheen suunnittelutyöhön.

Muistio 11/2015 3 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014


Projekti jakautuu kahteen vaiheeseen. Määrittelyvaiheen (huhtikuu 2015 mennessä) tavoitteena on määritellä yhteinen toiminnallinen ja tietotekninen tavoitetila itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palvelujen kansallisesta kokonaisuudesta. Lisäksi määrittelyvaiheen tavoitteena on tuottaa ehdotus kansallisesta toteutus- ja hallinta-mallista sekä valmistella toteutusvaiheen projekti ja rahoitus. Toteutusvaiheeseen on tavoitteena siirtyä suoraan määrittelyvaiheen jälkeen. Projektin tuotoksena syntyvän määrittelyaineiston avulla voidaan toteuttaa sote-organisaatioiden käyttöön valtakunnallisesti käyttöönotettavissa kansalaisen päätök-sentekoa ja omahoitoa tukeva sähköisten palveluiden kokonaisuus. Projektissa huo-mioidaan STM:n strategiatyön linjaukset ja vaikutukset. Määrittelyaineisto syntyy avoimen tiedon jakamisen ja keskustelun kautta hyödyntäen jo alueilla ja kansalli-sesti tehdyn työn.

Ehdotus: Markku Tervahauta kertoo Kuopion osallistumisesta ODA:n toteutusvaiheen työs-

kentelyyn. Liitteenä 2 katsaus ODA:n tämän hetkisestä vaiheesta. Tavoitteena on suoraan käyt-töönotettava valmis tuote.

3.3 UNA, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely Keväällä AKUSTI-foorumin alla valmisteltu asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonai-suuden vaatimusmäärittely-yhteistyö on käynnistynyt. Hankkeen nimeksi valikoitui nimikilpailun pohjalta UNA (latinaa tarkoittaen yhdessä tekemistä, samaan aikaan tekemistä). Hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous järjestettiin 27.8.2015 jossa hyväksyttiin mm. hankesuunnitelma sekä hankeorganisaatio. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana sote-organisaatioita yhteensä 14 sairaanhoito-piirin alueelta. Osallistuvat organisaatiot ovat sitoutuneet tekemään hallinnolliset osallistumispäätöksensä viimeistään syyskuun aikana. Lisäksi työhön osallistuvat kuntaomisteiset yhtiöt Hyvis ICT oy, Istekki oy ja Medbit Oy sekä THL ja STM. Hanke sisältyy Kuntaliiton yhteydessä toimivan AKUSTI-tietohal-lintoyhteistyöfoorumin hankesalkkuun. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös APOTTI-hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimus-määrittely asiakaslähtöisten ja vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa edellytettävästä yhteentoimivasta sote-tietojärjestelmäkokonaisuudesta. Hank-keessa tehtävä työ pohjautuu organisaatioiden yhteiseen ymmärrykseen asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaiheittaisesta uudistamisesta hallittuun monitoimittaja-malliin pohjautuen. Projektin valmistumisaikatauluksi on määritelty toukokuu 2016.

Ehdotus: Markku Tervahauta esittelee UNA-hanketta.

Muistio 11/2015 4 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014


3.4 Tiedolla johtamisen hyödyt käytännössä, CASE Ylä-Savon sote

Tiedolla johtamiseen liittyy erityispiirteitä etenkin kunnallisissa palveluissa. Julkinen ohjaus tarvitsee enemmän ja toisenlaista tietoa kuin mitä hyödynnetään markki-naehtoisessa toimintaympäristössä. Ohjauksen ja johtamisen kannalta julkisrahoit-teista palvelutoimintaa voi tarkastella eri tasoilla.

Ehdotus: Leila Pekkanen kertoo Ylä-Savon soten kokemuksia tiedolla johtamisesta.

Liitteenä 3 Leilan esittelyssä hyödynnetty aineisto. Yhteistyötä toivotaan / kaivataan sote-dw-raportoinnin kehittämiseksi jatkossa.

Kohtien 3.1 – 3.4 yhteinen päätös:

Merkittiin tiedoksi saadut tilannekatsaukset.

4 Tilannekatsaus kansallisen tason sote-valmistelusta Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö asettivat 2.7.2015 selvitys-henkilötyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia hallituksen reformiministerityöryhmälle ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä te-hokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin. Selvityshenkilöhanke valmistui 14.8.2015. Selvityshenkilöhankkeen pohjalta STM ja VM asettivat 10.9.2015 (STM068:00/2015) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja alue-hallintouudistuksen valmistelun virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän toimikau-delle 1.10.2015 – 15.4.2019.

Ehdotus: Todetaan kansallisen valmistelun tilanne ja sen mahdolliset vaikutukset PoSoTe-val-

misteluun. Päätös: Todettiin tilanne Tuomas Pöystin selvityshenkilöhankkeen pohjalta (liite 4) ja todet-

tiin, että Pohjois-Savon sotehankkeen (PoSoTe) välivaiheen tulokset sellaisenaan luo-vutetaan jatkovalmistelussa hyödynnettäväksi. Tässä vaiheessa odotetaan kansallista päätöstä alueista, joka on luvattu tehdä lokakuun loppuun 2015 mennessä.

5 Terveiset ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksesta 28.9.2015

Päätös: Todettiin ohjaus- ja seurantaryhmän kannanotto PoSoTen osalta (liite 5), joka on jo toimitettu ministeri Juha Rehulalle ja luovutetaan ministeri Anu Vehviläiselle 5.10.2015 pidettävässä kuntatalouspäivässä.

Lisäksi todettiin ohjaus- ja seurantaryhmän toiveena/havaintona se, että myöntei-

nen kehittämisen ilmapiiri hetkellisestä odottamisesta huolimatta säilytetään alueen sote-kehittäjien keskuudessa.

Muistio 11/2015 5 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014


6 Tilannekatsaus SITRA:n palvelupakettien pilotoinnista

Päätös: Hankehakemus lähtenyt Perheiden, lasten ja nuorten palveluiden pilotoinnin osalta

Sitraan. Mukana hankkeessa KYS, Kysteri, Kuopio ja Tlä-Savon sote (nk. Pegasos-käyttäjät).

7 Seuraava kokous Sovitaan seuraavasta kokouksesta.

Päätös: Seuraava kokous pidettä keskiviikkona 4.11.2015 klo 14.30 – 16.00 Maakuntasalissa

(kahvit tarjolla klo 14.00 alkaen). Myös LYNCillä osallistuminen mahdollista.

8 Muut asiat Päätös: Ei ollut. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Kokous päättyi klo 14.02. Markku Tervahauta Tarja Miettinen puheenjohtaja sihteeri/hankejohtaja

Muistio 11/2015 6 (6) 1.10.2015

D130/00.04.01.02/2014


Osanottajaluettelo: Läsnä: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (x ) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. ( x) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x ) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. (- ) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (- ) Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj. (- ) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus (- ) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x ) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x ) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x ) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x ) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x ) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon

ky (x ) Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti (- ) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti (- ) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi (x ) Hollmén Katri, Siilinjärvi (x ) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (x ) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara (- ) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x ) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio (x ) Markkanen Marja-Leena, sosiaalijohtaja, Sisä-Savon seutu (x ) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi (x ) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta (- ) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu ? ( ) Ylä-Savon seutu ?

Läsnä muut: (x ) Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS (x ) Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon sote (- ) Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara (- ) Minna Kaija-Kortelainen, Siilinjärvi (x ) Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS (x ) Mikko T. Korhonen, asiakkuusjohtaja, Kuopio ( x) Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio (x ) Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio (x ) Arja Eeva, Suonenjoki (x ) Anne Mikkonen, Ylä-Savon sote (- ) Kirsi Laitinen, Varkaus (x ) Päivi Tikkanen, Kuopio (- ) Kati Kantanen, Siilinjärvi (-) Minna Hiltunen, Lapinlahti (- ) Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä (x ) Raija Voutilainen, hankepäällikkö PSSHP (x ) Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri (x ) Anu Suurnäkki, Niina Peränen ja Salla Sainio, prjektipäälliköt THL (x ) Pertti Markkanen, ratkaisupäällikkö Istekki Oy (x) Merja Miettinen, hallintoylihoitaja KYS

SADe-ohjelmasta uusia sähköisiä työkaluja

Niina Peränen, projektipäällikkö, THLSalla Sainio, projektipäällikkö, THL

Anu Suurnäkki, projektipäällikkö, THL

SADe SoTe -palvelukokonaisuus 2012–2015

Palveluvaaka

Palautepalvelut

Omahoitopolut

Kansallisetpalvelut

Turvallinen viestinvälitys

Terveyskansioselvitys

Spontaani palaute

Ajanvaraus

Kansallisetmäärittelyt

THLKehittäjä-

kumppanitKuntaliitto

Valtionavustusta

saavat alueelliset

yhteistyöprojektit

PSOP Hyvis

HUS

Asiointitili

@Sosiaali-

taito

Mielen-

terveystalo

Alueellisen kehitystyön tuki

Tukipalvelut: sanastotyö, arkkitehtuuri, arviointi, viestintä ja lainsäädäntö

1.10.2015 Peränen/Sainio/Suurnäkki, THL

Uudet sähköiset palvelut ovat osa STM:nSote-tieto hyötykäyttöön -strategiaa

• Strategian tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisen aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluita.

• Kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää.

• Kansalainen voi asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön.

• Sähköisillä ratkaisuilla turvataan palveluiden tasa-arvoinen saatavuus myös harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille.

Lähde: Sotetieto hyötykäyttöön -strategia, STM

Peränen/Sainio/Suurnäkki, THL1.10.2015

THL:n uudet sähköiset palvelut – Responsiivinen toteutus



Palveluvaaka.fi

Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluita

• Palveluvaaka.fi tarjoaa tukea kansalaisen valinnan-vapauteen hoitopaikan valinnassa

• Kokoaa tiedot sosiaali- ja terveysalan palveluista ja palveluntuottajista sähköiseen palveluhakemistoon

• Palvelu avattu 31.8

• Oman organisaation palvelupisteiden tietoja pääsee nyt täyttämään, päivitetty tieto heti kansalaisten saatavilla


Keskeisimmät toiminnallisuudet

• Palveluvaaka.fi:ssa voit etsiä tietoja sosiaali- ja terveysalan palveluista ja palvelupisteistä.

• Palveluhakemisto sisältää tiedot yksityisten, julkisten ja keskeisimpien järjestöjen sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajista.

• Voit vertailla keskenään esimerkiksi palveluja ja palveluntuottajia.

• Perustietojen (esim. sijainti) lisäksi voit vertailla palveluntuottajia

erilaisten laatutietojen ja asiakaspalautteiden avulla.

• Voit antaa palautetta ja katsoa muiden antamia palautteita

palveluntuottajista.

• Palautetta kerätään strukturoidulla 11 kysymystä sisältävällä

mittarilla helppo vertailtavuus



Palveluhakemisto kokoaa tiedon yhteen

• Palveluvaaka.fi:ssa näytettävä tieto muodostaa kansallisen palveluhakemiston

• Toimipisteiden perustiedot (nimi, rekisteritunniste, osoitetiedot) tuodaan hakemistoon lähderekisteristä

• Palveluntuottajat täydentävät em. perustietoja erilaisella lisätiedolla mm.:

– palveluvalikoima ja sen kuvaus

– aukioloajat, yhteystiedot

– kulkuohjeet, asioinnin ehdot

– palvelupisteen esteettömyys

• Palvelut kuvataan hyödyntämällä erillistä palvelunimikkeistöä

• Palveluvaaka.fi:ssa toimipistetietoon lisätään myös palveluiden laadusta kertovaa aineistoa


Toimipistekohtainen laatu- ja palautetieto Palveluvaaka.fi:ssa

• Kansallisesti yhtenäisten asiakaspalautekyselyiden tulokset

• Vanhuspalvelulain seurantakyselyn tulokset

• Yliopistosairaaloiden asiakaspalaute (5 yhteistä kysymystä)

• Palveluiden saatavuus

– Tiedot hoitoonpääsystä

• Erikoissairaanhoidon vaikuttavuus– THL:n Perfect-hankkeen vaikuttavuustietoja.

• Synnytyssairaaloiden laatu

– Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2010−2011 THL:n tilastoraportti 2012

• Ikäihmisten palveluiden laatu (RAI-tiedot)


Palveluvaaka.fi tukee kansalaisen valinnanvapautta ja tekee palvelut näkyväksi

Hyödyt kansalaisille:

• Auttaa löytämään itselle sopivan terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoavan palvelupisteen selkeän, helppokäyttöisen verkkopalvelun avulla.

• Tarjoaa luotettavaa tietoa palveluiden laadusta, saatavuudesta ja muiden asiakkaiden tyytyväisyydestä.

• Helppo tapa arvioida saamaansa palvelua ja tehdä se näkyväksi myös muille.

Hyödyt kunnille ja palveluntuottajille:

• Oman palvelutarjonnan voi tuoda saataville yhteen paikkaan. Verkkopalvelusta saa helposti tietoa toimipisteiden laadusta ja asiakastyytyväisyydestä. Tarjoaa myös välineen sähköisen palautteen keräämiseen.

• Kansalliseen palveluhakemistoon koottava tieto on avoimesti hyödynnettävissä ja voi esim. korvata paikalliset, erikseen ylläpidettävät palveluhakemistot kattava kansallinen palveluhakemisto tuo säästöjä!

• Avoimet rajapinnat mahdollistavat kytkennät osaksi alueellisia palveluprosesseja esim. sähköinen ajanvaraus

• Hyödyt sote-ammattilaisille:

• Toimii käytännön työn tukena, esimerkiksi työkaluna palveluohjauksessa


Miten mukaan?

• Varmista, että organisaatiosi tiedot löytyvät palveluhakemiston lähderekistereistä

• Rekisteröidy palveluhakemiston käyttäjäksi osoitteessa www.palveluvaaka.fi

• Ano käyttöoikeudet

• Täydennä ja julkaise organisaatiosi tiedot

Palveluvaa’assa näkyvät julkaisuvaiheessa noin 10 000

organisaation perustiedot – käy tarkastamassa oman

organisaatiosi palvelupisteiden tilanne!


http://www.palveluvaaka.fi/

Kansalliset

asiakaspalaute-

kyselyt


Mitä ovat kansalliset asiakaspalautekyselyt?

• Tavoitteena luoda asteittain kansalliset, säännöllisesti toteutettavat asiakaspalautekyselyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

• THL:n toteuttaa kyselyt yhteistyössä palvelutuottajien kanssa kahden vuoden välein (parillisten vuosien syksy)

– Yhteydenotto palvelutuottajiin, ohjeet kyselyn tekemiseen vastaanotoilla, asiakkaille jaettava materiaali ja kyselyn tulokset tulevat THL:stä

• Kyselyjä varten on luotu osittain yhtenäiset mittarit, mikä mahdollistaa eri palvelujen tulosten keskinäisen vertaamisen.

• Kyselyihin voivat ensi vaiheessa vastata lääkärin tai hoitajan vastaanotolla kävijät, hammashoidon asiakkaat sekä äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat.

• Asiakkaat saavat ohjeet kyselyihin vastaamisesta käyntinsä ohessa. Pääsääntöisesti asiakkaat vastaavat kyselyihin sähköisesti omilta päätelaitteiltaan.


Mitä hyötyä kyselyistä saadaan?


• Antaa palvelujen käyttäjille mahdollisuuden palautteen antoon yhtenäisellä tavalla.

• Tulokset antavat asiakkaille ja kansalaisille tietoa eri hoitopaikkojen vertailuun ja valintaan.

– Tulokset nähtävillä Palveluvaaka.fi:ssä


• Antaa vertailukelpoista palautetta sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajille palvelujen kehittämiseksi asiakaslähtöisemmiksi.

• Säästää palvelutuottajien omia voimavaroja tarjoamalla mahdollisuuden osallistua kansallisiin, THL:n organisoimiin kyselyihin. Kyselyt myös vähentävät palvelutuottajien tarvetta toteuttaa omia palautekyselyjä.

• Kyselyihin kehitetyt mittarit ovat käytettävissä esimerkiksi jatkuvat palautteen keräämiseen tai omien kyselyjen toteuttamiseen kansallisten kyselyjen välillä.

• Hyödyt kansallisella tasolla:

• Tuottaa tietoa palvelujärjestelmän muutoksesta asiakkaan näkökulmasta

• Tuottaa vertailukelpoista, säännöllisesti mitattua palautetietoa koko maasta, jota voidaan hyödyntää moneen eri tarkoitukseen.


Ensimmäisinä toteutettiin neuvoloiden ja suun terveydenhuollon asiakaspalautekyselyt

• Neuvolakysely 10/2014

– Neuvolakyselyyn osallistui 287 kuntaa / 320:sta, asiakasvastauksia 11 600

• Perheet pitävät neuvoloista saamiensa palveluiden laatua erittäin hyvänä (pääsy neuvolaan kohtuuajassa, hyvä asiakaspalvelu)

• Parannusta toivottiin erityisesti neuvoloiden sähköisiin palveluihin, hoitosuhteen jatkuvuuteen, oheispalvelujen tarjontaan ja neuvolahenkilökunnan tavoitettavuuteen.

• Suun terveydenhuollon kysely 11/2014

– Suun asiakaspalautekyselyyn osallistui 53 kuntaa sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hammashoitolat, asiakasvastauksia 11 598

• Vahvuuksia ovat henkilökunnan osaaminen ja asiantuntijuus, ystävällinen kohtaaminen ja hyvä asiakaspalvelu sekä palvelun saaminen omalla äidinkielellä.

• Asiakkaiden mielestä selkeä kehittämiskohde on hintojen kertominen asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävästi.


Kyselyjen vakiinnuttaminen ja laajentaminen

• Neuvoloiden ja suun terveydenhuollon kyselyt toteutetaan koko maassa seuraavan kerran syksyllä 2016

– Tuloksia voidaan vertailla 2014 tuloksiin

• Muiden mittarien kehittäminen, testaaminen ja pilotointi

• Terveysaseman vastaanottojen asiakaspalautemittari valmiina syyskuussa 2015

– Terveysasema kysely toteutetaan vuonna 2016 suurissa ja keskisuurissa kunnissa

• Ikääntyneiden palvelujen asiakaspalautteen mittaaminen

• Erikoissairaanhoidon palvelut

– Yhteistyö yliopistosairaaloiden kanssa heidän asiakaspalautetulostensa saamiseksi Palveluvaakaan



Testejä eri elämäntilanteisiin


KYSELY

PERHEEN

ELINTAVOISTA

YHDISTELMÄ-

RISKITESTI

Yhdellä testillä

sairastumisriskit:

• aivohalvaus,

• sydäninfarkti

• tyypin 2 diabetes

• dementia

KYSELY PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ &

MIELEN HYVINVOINTI

WHODAS 2.0

(WHO)

Geneerinen

toimintakykymittari

Omahoitopolut.fi tukee elintapamuutoksissa ja sote-palvelujen digitalisoinnissa


• Tukee konkreettisin vinkein oman terveyden ja hyvinvoinnin aktiivista edistämistä.

• Ohjaus luotettavan ja laadukkaan SoTe-tiedon äärelle, ja tarvittaessa asiantuntijan luo.


• Testit ja sote-tietopankki tarjotaan kansallisesti. => Säästää paikallisten palveluntuottajien aikaa ja rahaa.

• Omahoitopolut.fi integroitavissa osaksi omia sähköisiä asiointipalveluja. Ensimmäisenä käyttöön Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

Hyödyt sote-ammattilaisille:

• Toimii käytännön työn tukena, esimerkiksi työkaluna elintapaohjauksessa.

• Riskiryhmät tavoitetaan ajoissa ja ohjataan avun pariin.

Palvelun käyttö on helppoa, maksutonta eikä edellytä kirjautumista.


www.omahoitopolut.fi

http://www.omahoitopolut.fi/

Missä mennään Omahoitopolut.fi:n käytössä?

• Palvelu avattu toukokuun lopussa

• Lanseeraus ja markkinointi kansalaisille aloitettu 1.9.2015

– Myös ammattilaisille esitelty aktiivisesti ympäri Suomea

• Palvelun kävijämääriä seurataan kuukausittain (Omahoitopolut.fi:n kävijäseuranta)


Palvelussa ollut tähän mennessä noin:

• 41 000 kävijää 700 paikkakunnalta

ympäri maailmaa

• 350 000 sivukatselua

• Istunnon pituus 3 minuuttia

https://opensource.thl.fi/wiki05/pages/viewpage.action?pageId=10455201

Miten Omahoitopolut.fi käyttöön?

• Palvelun ja testien linkittäminen omille verkkosivuille helppoa

• Hyödynnä myös Omahoitopolut.fi:n bannereita


www.omahoitopolut.fi

https://opensource.thl.fi/wiki05/pages/viewpage.action?pageId=10456458

http://www.omahoitopolut.fi/

Yhteystietoja

• Omahoitopolut: Anu Suurnäkki, THL

• Palveluvaaka, palveluhakemisto: Niina Peränen, THL

• Kansalliset kyselyt, Palveluvaa’an laatutiedot: Salla Sainio, THL

• Kansalliset määrittelyt: Pekka Värmälä, THL

• SADe-SoTe –hankekokonaisuus: Minna Linsamo, THL

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)thl.fi


ODA - mikä on yhteisesti toteutettavaa ydinpalvelua ja mihin osuuteen halutaan dynamiikkaa ja enemmän kehittäjiä?• ODA yhdessä toteutettavaa ydinpalvelua ovat

– Hyvinvointitarkastus, itsehoitosuunnitelma, oire/hyvinvoinninarviot ja hyvinvointisuunnitelma sekä näiden palvelujen älykkyyden mahdollistava tietämyskanta, lisäksi toteutetaan perustasoinen omien terveys- ja hyvinvointitietojen tuottamisen ja ylläpitämisen käyttöliittymä (sidottu ODA-palvelujen käyttöön)

– ODAssa tullaan toteuttamaan myös yleisimmät hyvinvointivalmennukset

• ODAssa nojataan seuraaviin kansallisiin palveluihin eikä niitä kehitetä ODAssa: suostumusten hallinta, SADe palvelut (mm. ajanvaraus- ja palvelunhallinta, mielenterveystalo), turvallinen viestinvälitys, Kanta (sis. omakanta), palveluväylä, tunnistaminen, kansalaisen palvelunäkymät

• Alueet joihin halutaan enemmän ratkaisuja ja jotka hankitaan aluekohtaisesti tai kansalaisen itsensä valitsemina (mahdollistajina mm. Omakanta, avoimet rajapinnat, kansalliset palvelut, innovaatioportaali ja -alusta, ODA-päätöksenteon tuen tietämyskanta):

Mm.– Omien seuranta- ja mittaustietojen keräämisen ja syöttämisen kehittyneet ratkaisut (esim. usein

myös mittalaiteintegraatiot tuettuina)– Kohdennetuille käyttäjäryhmille suunnatut (esim. hyvinvointiongelma tai sairauskohtaiset)

omahoito- ja hyvinvointivalmennussovellukset– Sote-ammattilaisten ja kansalaisten kehittyneet viestintäsovellukset (esim. videoyhteys, CHAT-

ratkaisut)– Muistisairaiden, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten itsenäistä arkea

tukevat ratkaisut, kalenteri- ja muistutuspalvelut tms– ”Uudet innovaatiot” Uudet Omahoitopalvelut 18

www.ylasavonsote.fi

PoSote Ohjausryhmä 28.09.2015

Pohjois-Savon liitto

Tj Leila Pekkanen

Sote-palvelujen

kehittäminen Ylä-Savon

SOTEssa

www.ylasavonsote.fi

Palvelutoiminnan kehittäminen

• Maisemamallin tuotteistus käytössä

– Raportointimalli, 9 suurtuotetta, oma ESH, ostettu ESH ja ympäristötoimi

– Toiminnan analyysi ja kehittämisehdotukset myös ulkopolisen tuottamana kerran

vuodessa

– Suurtuotekokonaisuudet ohjaavat integraatioon – ei sektorikohtaista tarkastelua

– Prosessit mallinnettu ja nyt ”opetellaan sekä testataan käytännössä” Lean-periaatetta

toiminnan kehittämisessä

– Vertailuaineisto muihin organisaatioihin samalla tuotteistuspohjalla = muutakin kuin

€/asukas

www.ylasavonsote.fi

Kustannusten nousu kuriin

• Ennen kuntayhtymää, varsinkin 2000-luvulla kustannusten nousu 5 – 8 %/v

– Asukasluvulla painotetut asukaskohtaiset sote-menot (ilman päivähoitoa) 2007 – 2009

keskim. 8,6 %, 2010 – 2013 vastaavasti 3,7 %

• Kuntayhtymän oman toiminnan kustannusten nousu on vaihdellut 2,5 – 0,2

%:n välillä (p. 2012 )

• Ostettu ESH mukaan lukien koko toiminnan kasvu vuosittain vaihtelee

– n. 3,2 – 2,1 %, kasvutavoitteet lähentelevät 0 – 1 %:n välillä, ennuste 2015 + 0,7

• Henkilöstömäärä alenemassa

– määräaikaisten vähennys -70, keskitetyt poolit jne. kokonaismäärä – 28

– tulee vähenemään eläköitymisen ja uusien toimintamallien myötä 2016-2018 n. 25 htv.

• Sairauslomat kääntyneet laskuun – 15 % tp 2014, edelleen laskua

www.ylasavonsote.fi

Sote - reaalikustannuskehitys €/asukas

2007 – 2013 (ilman päivähoitoa, Ind. 2005 = 100)

www.ylasavonsote.fi

Vuoden 2012 tilinpäätös pitää

sisällään 1,6 miljoonan euron

lomapalkkavarauksen muutoksen,

joka nosti oman toiminnan

kustannuksia. Lomapalkkavara-

uksen lisäys johtui mm. varauksen

laskentaohjeen muutoksesta,

henkilökunnan pidentyneistä

lomaoikeuksista sekä

säästövapaista.

Vuosittainen kustannusten nousu / kehitys

hyvin maltillista

www.ylasavonsote.fi

Esim. 1 Aikuispsykososiaaliset palvelut

Suurtuotteen palvelukokonaisuudet: mielenterveystyön avohoito, mtt-palveluasuminen,aikuispsykiatrian oma

ESH,päihdehuollonpkl, päihdehuollon asumispalvelut

Psykiatrisen osastohoidon hoitopäivät

Aikuispsykososiaalisten palvelujen

Nettokustannukset € / asukas laskeneet

www.ylasavonsote.fi

Kuntamaisemavertailu TP 2014

• Sairastavuus korkea

• kustannukset

pysyneet matalina

www.ylasavonsote.fi

Avohoitopainotteisuus toteutunut

Osastohoito vähentynyt Mielenterveys- ja päihdepalv. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

Aikuisten psykososiaaliset palvelut 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

Avohoito

Mielenterveystyön avohoito, asiakkaatkpl 2 344 2 397 2 376 2 301 2 727 3 400 3 670

ei kiireellinen jonotusaika (kk) kk

€ / asiakas €/asiakas -1 025 -996 -1 133 -1 075 -1 084 -965 -905

Oma erikoissairaanhoito

Avohoitokäynnit kpl 2 121 2 288 2 567 1 087 1 125 1 535

€/avohoitokäynti €/avohoitokäynti 0 -2 192 -1 966 -1 566 -3 396 -3 321 -2 495

Hoitopäivät kpl 10 485 9 896 8 081 8 506 8 120 7 700 8 250

€/ hoitopäivä €/hoitopäivä -432 -470 -557 -472 -455 -485 -464

Kulut € -4 529 599 -4 649 302 -4 497 702 -4 018 922 -3 691 605 -3 736 354 -3 830 426

Tuotot € 735 810 256 560 261 401 878 146 1 120 611 1 095 100 1 044 730

Netto € -3 793 789 -4 392 743 -4 236 302 -3 140 777 -2 570 994 -2 641 254 -2 785 696

www.ylasavonsote.fi

Esim. 2 Hoito- ja hoivapalvelut

• Suurtuote suurin palvelukokonaisuus ja ylittää ostetun ESH:n

• Suurtuote sisältää palvelukokonaisuudet osasto-hoidosta kotihoitoon =

asiakkaan hoitopolku

• Palvelun sisältö: Muistipoliklinikka, Muistivastaanotto, Iisalmen terveyskeskuksen

vuodeosasto, Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosasto, Vetrean kuntoutusyksikkö,

kiireellinen laitoshoito, Operatiivinen osasto ja operatiivinen poliklinikka, sisätautiosasto ja

sisätautiosaston poliklinikkakäynnit, dialyysiosasto sisältäen munuaispoliklinikan,

Sonkajärven kotihoitoa tukeva lyhytaikaisen hoidon osasto, Asumispalvelut, Koti-hoito,

Omaishoito, Tukipalvelut, Päivätoiminta

• Hoivakoordinaattorin virka perustettiin heti kuntayhtymän alussa: koordinoi

asiakkaan hoitopolun

• Keskitetty palveluohjaus OHJURI

www.ylasavonsote.fi

http://www.kuntamaisema.fi/fi/ajankohtaista/yla-savon-sote-uudisti-

vanhuspalvelunsa-seurauksena-kaanne-kustannuksissa-ja-potilasvirroissa

Pitkäaikaislaitoshoitoa

on purettu, palveluja

hoidontarpeen

arviointia on kehitetty

ja kotihoitoa tehostettu.

Olemme myös aivan

uudella tavalla

purkamassa

perusterveydenhuollon

ja erikoissairaanhoidon

rajaa osastohoidossa,

toteaa kuntayhtymän

hoito- ja hoivajohtaja

Anne Mikkonen.

http://www.kuntamaisema.fi/fi/ajankohtaista/yla-savon-sote-uudisti-vanhuspalvelunsa-seurauksena-kaanne-kustannuksissa-ja-potilasvirroissa

www.ylasavonsote.fi

Hoito-ja hoiva Kuntamaisemavertailussa

www.ylasavonsote.fi

Laitoshoidon purku, kotihoidon kehittäminen ja

palveluohjaus tuottaneet tulosta

Erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon

hoitopäivät kuntayhtymätasolla

- 38.245 htp,

- ESH – 19 %,

- PTH – 53 %

Sairaansijoina

• -87 sairaansijaa

• ESH ja PTH yht. -45 %

www.ylasavonsote.fi

Hoito- ja hoivapalvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

Kotihoito

Kotihoidon asiakkaiden määrä (SOTU) kpl 2 298 2 026 2 086 2 063 2 028 1 910 1 985

joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevatkpl 1 107 1 050 1 061 895 887 833 846

RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman piirissä 1,95 2,77 2,59 2,52 2,26

€ / RAVA-piste €/RAVA-piste -5 744 -4 200 0 -4 742 -4 679 -5 573 0

Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman piirissä olevat% 19,7 19,0 18,9 15,3 15,5 14,8 15,3

€ / asiakas (SOTU) €/asiakas -6 343 -7 417 -7 600 -6 680 -6 718 -7 363 -6 420

Kulut € -14 573 807 -15 025 991 -15 852 798 -13 781 749 -13 625 088 -14 063 968 -12 743 458

Tuotot € 98 124 3 784 654 3 909 140 3 430 350 3 482 890 3 445 722 3 205 042

Netto € -14 475 683 -11 241 336 -11 943 658 -10 351 399 -10 142 198 -10 618 246 -9 538 416

• Rakennemuutos

• Hoitoisuus

(RAVA)

• Valtakunnalliset

tavoitteet

• Tehostetun

palveluasumisen

RAVA noussut,

• Hoitopäivän hinta

laskenut Tepa ja

pitkäaik.laitosh.

• Edelleen Tepa

osuutta

vähennettävä

Pitkäaikaislaitoshoito

Pitkäaikaislaitoshoitopäivät kpl 61 094 52 519 54 375 55 906 51 787 45 990 30 534

RAVA keskiarvo 3,20 3,62 3,65 3,65

RAVA-pisteen hinta €/RAVA-piste -20 153 -16 460 0 0 -14 869 -14 599 0

Peittävyys yli 75 -vuotiaat % 3,4 2,9 3,0 3,0 2,9 2,6 1,7

€ / hoitopäivä €/hoitopäivä -176 -163 -144 -154 -149 -146 -158

Kulut € -11 043 477 -8 581 420 -7 813 626 -8 597 251 -7 707 164 -6 719 989 -4 826 548

Tuotot € 266 035 2 083 066 1 909 447 1 965 440 1 846 458 1 632 997 1 147 387

Netto € -10 777 442 -6 498 354 -5 904 179 -6 631 811 -5 860 706 -5 086 992 -3 679 162

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen hoitopäivätkpl 40 000 55 860 79 243 140 663 143 775 146 085 163 513

RAVA keskiarvo 2,71 3,15 3,09 3,18 3,10

€ / RAVA-piste €/RAVA-piste -33 726 -21 597 0 -14 604 -14 777 -14 815 0

Peittävyys yli 75 -vuotiaat % 2,3 3,2 4,4 7,8 8,3 8,3 9,4

€ / hoitopäivä €/hoitopäivä -250 -186 -112 -124 -129 -126 -130

Kulut € -9 997 714 -10 417 054 -8 887 698 -17 409 985 -18 505 154 -18 355 777 -21 223 053

Tuotot € 545 239 2 774 520 2 353 837 4 201 932 4 793 887 4 825 040 5 368 679

Netto € -9 452 475 -7 642 534 -6 533 861 -13 208 053 -13 711 266 -13 530 738 -15 854 374

www.ylasavonsote.fi

Sukelletaan syvemmälle!

Tiedolla johtamista, esimerkki asiakasprofiloinneista

www.ylasavonsote.fi

Aikaväli: Huhtikuu 2013 – Maaliskuu 2014

Esimerkki 3: Palveluiden suurkäyttäjätLääkärikäyntien perusteella haetaan asiakkaita, joilla on vuosittaisia käyntejä yli asetetun raja-arvon.

www.ylasavonsote.fi

Suurkäyttäjien TOP 5 suorituspaikat

www.ylasavonsote.fi

(Pylvään päällä oleva luku kertoo yksikön asiakkaiden lukumäärän)

Potilaiden tarkastelu asiakkuuksien

perusteella esim. kotihoidon asiakkaat

www.ylasavonsote.fi

Optimointivaraa on – virkamäärä ei kerro juuri

mitään resurssien tehokkaasta käytöstä

• n. 1500 asiakasta jotka ovat käyneet yli 8 kertaa vuodessa lääkärillä

• tilastokärki oli 47 lääkärikäyntiä/vuodessa kahdella eri potilaalla.

• tuotamme noille potilaille yli 15 000 lääkärikäyntiä + kaikki muu tarvittava oheistoiminta

• potilasjoukon kustannukset ovat varovaisesti arvioiden jo pelkästään vastaanoton tuottamisen

suhteen 2-3 miljoonaa euroa.

• Järkeistämällä suurkäyttäjien palvelukäyttöä voimme saavuttaa säästöjä / vapauttaa resursseja

muiden potilaiden käyttöön.

• Mikäli pääsisimme tasolta 15 000 käynnin suurkäyttäjätasolta 10 000 käynnin tasolle saisimme

5000 aikaa muiden potilaiden käyttöön. Tämä säästö kohdentuisi suoraan

vastaanottotoimintaan ja vastaisi siten ainakin 3 lääkärin työpanosta!

• Vastaavia analysointimalleja käytössä esim. Joensuussa, lisääntyvä toimintamalli on

analysoida henkilötasolla suorituksia / tehokkuutta – on jo yksityisissä käytössä

www.ylasavonsote.fi

Meneillään olevat suurimmat

rakenneuudistukset

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio sekä osittain mtt-

ja perhesosiaalityön palveluja

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen integraatio jo toteutettu

• ESH poliklinikat siirtyvät vaiheittain perusth. vastaanottotoiminnan yhteyteen ja

neuvolatoiminnan kanssa

• Lasten, nuorten psykiatrian, perheneuvolan ja sosiaalityön yhteinen toimintamalli

• ESH vuodeosastot ja PTH vuodeosastot yhdistyvät Iisalmessa erikoisalattomiksi akuutti- ja

kuntoutusosastoiksi, sijoittuvat Iisalmen terveyskeskukseen

www.ylasavonsote.fi

Muita kehittämistoimia Tiedolla johtaminen

– Prosessien tarkastelu, IMS- järjestelmä käytössä

– Akuuttivastaanottomalli käytössä kaikissa kunnissa (pl.Vieremä)

– ESH + PTH intergraatio esimerkki: ”naisten klinikka” = naistentautien erikoislääkäri sekä

lastentautien erikoislääkäri, neuvolat ja myöhemmin perhepalveluja)

• Ei lähetteitä, asiakkaan hoitopolku lyhentynyt n. 2kk:sta muutamaan päivään, ei jonoja

– Asiakasprofilointi, esim. suurkuluttajat , Sote DW tai Profiler (oma)

HR – kehittämistoimet

– Kevan kanssa: Työhyvinvointi ja työurien pidentäminen, Varhe-maksujen kasvun

”pysähtyminen”, osatyökykyiset – räätälöidyt työnkuvat jne.

– Keskitetty sijaistoiminta laajenee edelleen, erittäin hyvät tulokset, määräaikaiset vähenevät,

kokonaishenkiöstömäärä laskussa

– Keskitetty sihteeritoiminta, selvitys käynnissä, tarkoitus hyödyntää koko eläkepoistuma

seuraavien vuosien aikana, väh. – 25 htv 2018 mennessä.

www.ylasavonsote.fi

Kiitos!

Yhteistyöllä oppien toinen toisiltamme voimme kehittää ja turvata

sote-palvelut Pohjois-Savossa

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Hankkeen ja kansallisen valmistelun tilannekatsaus28.9.2015

Mitä työryhmät ovat saaneet aikaan?

1.10.2015POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN

TUOTTAMINEN


TUOTTAMINEN

Painopiste peruspalveluissa, jotka tavoittavat lapsiperheet perheiden osallisuus varmistaen.

Ikääntyvät PoSOTE - malli

Pa

Digitalisaatio

Sairaala-palvelut

ToimintakeskusJa yhteisöpalvelut

Sosiaali-palvelut

Monimuotoinen asuminen

Hyvinvointi-teknologia

Terveyden ja sairaanhoito

Erittäin vaativa

kuntoutus

Perustason kuntoutus Erityisryhmien

asumispalvelut

Vammaiset

Päihde ja mielenterveysPalveluasuminen

tavallinen, tuettu,

tehostettu

Psykogeriatrinen laitoshoito

Kuntouttava ja hoitava osasto

Lyhytaikainen akuuttihoito

Kotikuntoutus

Alueelliset muistihoita

jat

Erittäin vaativa palliatiivinen hoito

Muistisairaiden hoidon koordinointi ja vaikeahoitoisten hoito

Sähköinen asiointi

Yhteisöteknologia

Erikoissai-raanhoidon

palvelut

Sosiaalipäivystys

Sosiaalinen tuki

Geriatrinen arviointi ja kuntoutus

Räätälöity kodin turva-ja viriketeknologia

Mobiiliviestintä

Kotisaatto-hoito

Geriatrinenosaaminen

Muistisairaanhoito

Monialainen

kuntoutus

Kolmas sektori

Päivätoiminta

Saatto-hoito

Intervalli

( lyhytaikainen hoito)

Perhe - Sijaishoito

Akuutti vastaanotto

Seniorineuvola

Päivystys 24/7

Gerontologinen sosiaalityö

Sosiaaliasiamies

Kotisairaala

Kotona asuva ikääntyvä

Hyvinvoinnin edistäminen

Geriatrinen hoitotyö

Palveluohjaus

self-, care-, case management

Yhteiset palvelut

Lähipalvelut

Erityistyöntekijät

Päihde- ja mt työ

Vammaisten erityispalvelut

Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus

Laboratorio

Suun th

Kuvantaminen

Teknologiset ratkaisut

Kansalaisen palveluväylät,

virtuaaliklinikat

11

VÄESTÖN HYVINVOINNIN- JA TERVEYDENEDISTÄMISTYÖ

VA

STAA

NO

TTO

PALV

ELUT

VA

MM

AISPA

LVELU

T

KU

NTO

UTU

SPALV

ELUT

MIELEN

TERV

EYS-JA

PÄ

IHD

EPALV

ELUT SEK

Ä

AIK

UISSO

SIAA

LITYÖ

PALVELUOHJAUS

PÄIV

YSTYSPALV

ELUT

VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

Case manager -toiminta / monialaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat

ASIAKAS

Yhteiset palvelut: asiakkaan palveluprosessi

Sisältötyöryhmien väliraportit 4.5.2015- lähes kaikki ehdottivat työn jatkamista

• Sosiaalihuollon integraatiot

• Perheiden, lasten ja nuorten palvelut

• Ikääntyvien palvelut

• Yhteiset palvelut

• K & T & K

• ICT, tietohallinto

• Henkilöstö, HR

• Tilat, kiinteistöt

• Talous, rahoitus

• Tukipalvelut

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Kuntayhtymä

• Määrittelyt sisällytetty sote-palveluista muodostettujen ryhmien työhön. Palveluohjaus!

• Perhekeskeisyys työtapoja muuttamalla, perheet osallistamalla, peruspalvelut lähipalveluina, yhteiset resurssit.

• Koti kulkee ihmisen mukana, palvelujen uudet tuottamistavat, moniammatillisesti kolmassektori ja läheiset osallistaen.

• Matalan kynnyksen lähipalvelua, yhdenvertaiset palvelut, osaamiskeskusajattelu, osaoptimointi pois, perustaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö

• Alueen vetovoima, kilpailukyky ja pärjääminen, strateginen sisältö- ja ohjausvaikutus.

• Mahdollisuuksia ja haasteita, liittymärajapinta lähes kaikkiin muihin ryhmiin. Pohjois-Savon tahto kirkastettava.

• 11.551 hlöä / palkat 419,9 M€ / eläkepoistuma 2015 –2021 1.700 hlöä. Paljon harmonisoitavaa, siirtymäkauden pelisäännöt!

• Toimipisteiden sijainti palveluverkoston näkökulmasta!• Kansalliset ratkaisut ja siten työn jatkamisen perusteet

puuttuvat! Menokehityksen hillinnän keinot.

• Monituottajamalli suunnittelun pohjaksi.

• Hyvinvointikertomustyö alueelliseksi ohjausrakenteeksi.

• Työ keskeytetty odottamaan kansallisia päätöksiä.


TUOTTAMINEN

SOTE ydin

Kansallisen valmistelun tilanne


TUOTTAMINEN

Monitoimialaiset itsehallintoalueetSelvityshenkilöhanke STM 14.8.2015, pj Tuomas Pöysti

• STM ja VM ovat kärkivalmisteluvastuussa, mukaan myös muut ministeriöt.• Maan hallitukselle ensimmäisenä tulossa päätettäväksi itsehallintoalueiden määrä ja keskuspaikat.

– Aluejako siten, että alue olisi yksi vaalipiiri. – Ensimmäisessä vaiheessa itsehallintoalueet vastaisivat ainakin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisestä ja maakuntien liittojen lakisääteisistä tehtävistä. – Rahoitus joko 1) itsehallintoalueen omalla verotusoikeudella tai 2) valtion rahoitus. Ei enää kuntien rahaa, koska

järjestäminen ei kunnille kuuluisi.

• Budjettikehys STM:n ohjausyksiköstä (uusi perustettava yksikkö). THL ohjausyksikön tukena.• Ylin päättävä elin olisi aluevaltuusto, joka valitaan jatkossa kunnallisvaalien yhteydessä.• Itsehallintoalueen muodostamiseksi perustetaan kullekin alueelle väliaikainen organisaatio

valtioneuvoston asettamana. Perustaksi (isäntäorganisaatioksi) jokin voimassa oleva kunta, shp, maakunnanliitto tai valtion hallinnon organisaatio. Toimii kunnes ylimmän päättävän toimielimen vaalit on järjestetty ja toimielin on sen jälkeen aloittanut toimintansa.

• Elokuussa 2015 asetetaan hankkeelle ohjausryhmä, jonka tehtävät asettamispäätöksessä.

– STM068/2015 asetettu virkamiesohjausryhmä (pj Sillanaukee) ja projektiryhmä (pj Pöysti).• Järjestämisen edellytykset ja aluejako (pj Liisa-Maria Voipio-Pulkki) 15.102015

mennessä.• Järjestämis – ja voimaanpano (pj. Kirsi Varhila) huomioiden siirtymäsäännökset,

omaisuus- ja sopimusasiat, vastuiden siirrot, henkilöstön asema. Omaisuus-, henkilöstö- ja digitalisaatiovalmisteluryhmät asetetaan lisäksi erikseen.

• Itsehallintoalueen yleislaki (pj Pöysti), jossa säännökset vaalien, hallinnon ja talouden järjestämiseen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskien.

• Rahoitus- ja resurssiohjaus (pj. Pöysti) itsehallintoalueilla.

• Uusi 1.1.2019 alkaen.

Muutoksia sotea kehitettäessä

PoSoTe

• Kuntalaki

• Kuntayhtymä, johon perussopimuksella edustajat

• Kuntien rahoitus– Tilaajaroolit viidelle alueelle

– STM:n tulosohjaus

– Tuotannot 19 alueella

• Monikanava rahoitus

Kansanvaltainen aluehallinto,toiminta muutakin kuin sote

• Itsehallintolaki (UUSI)• Vaaleilla valittavat edustajat

aluevaltuustoon• Valtion rahoitus ja / tai

verotusoikeus (5 – 9 – 12 -19 itsehallintoalueelle), sote ei kunnallista toimintaa

• Monikanavarahoitus on tavoitteena purkaa


TUOTTAMINEN

Mikä ei ole muuttunut….

- Pohjois-Savo on alueena luonteva pohja jatkamaan edelleen IHA- valmistelua!- Taloudelliset paineet eivät ole poistuneet!- Mahdollisuudet hyödyntämättä!

AIKAISEMMAT MAAKUNNALLISET SELVITYKSET SOTESTA


TUOTTAMINEN

Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän loppuraportti 2007, asettajana mkh 29.8.2006

• Tehtävä– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointi maakuntatasolla.

• Johtopäätökset– Pohjois-Savon väestön ikärakenne ja sairastavuus ja sen mukainen palveluntarve aiheuttaa

erityisen haasteellisen tilanteen tulevina vuosina kuntien voimavaroihin verrattuna.• Väestön terveys heikompi kaikissa ikäryhmissä koko maan tasoon verrattuna.• Asukaskohtainen nettokustannus on useita prosenttiyksiköitä suurempi kuin esim Pohjois-Karjalan tai

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu suhteellisen pieniin toimintayksiköihin ja pirstaleiseen monien toimijoiden rakenteeseen.

– Kuntoutuksen palveluprosessit ovat liian erillisiä, monin osin kehittymättömiä ja organisaatio ja /tai professiolähtöisiä.

– Osin hyvin toimivat perusterveydenhuollon järjestämistavat ovat kokonaisuuden kannalta osaoptimoituja sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

– Ikääntyneiden pitkäaikaisen hoivan osalta kotiin saatavia palveluja niukasti, mikä heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen ja riittävän kattavaan ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoon.

• Niukkuus voi johtaa sairaala- ja laitoskapasiteetin liikakäyttöön.

– Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon vuodeosastokapasiteettia purkamalla tulisi voimavaroja siirtää avohoitoon sekä ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön.

• Työryhmä esittää vaiheittaista siirtymistä PARAS-yhteistoiminta-alueiden kautta maakunnan kuntien yhteiseen järjestämisvastuullisena toimivaan maakuntalliseen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioon.

• Palvelulinjat organisoidaan ns. elämänkaarimallin mukaisesti lapsille/lapsiperheille, työikäisille ja ikääntyneille suunnaten. Rakenteen sisällä voi olla käytössä myös tilaaja-tuottaja mallit, kiinteähintaiset vuosisopimukset, kapitaatiopohjaiset rahoitusjärjestelyt ja osuuskuntapohjainen omistajuus.


TUOTTAMINEN

Hyvästä parhaaseenPerusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointiryhmän loppuraportti 2009, asettajana mkh 18.2.2008

• Tehtävät– Jatkaa arviointia vuoden 2007 loppuraportin pohjalta, tuottaa kunnille tietoa päätöksenteon

pohjaksi, esittää ja valmistella vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja edesauttaa kansallisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ylimaakunnallisesti ja kuntayhtymärahoja tarkastellen. Erityisenä painopistealueena ennaltaehkäisy ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

• Johtopäätökset– Keskeisin tavoite on vaiheittainen siirtyminen kaikkien kuntien yhteiseen

järjestämisvastuulliseen maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioon.• Kolme maantieteellistä palvelualuetta.• Elämänkaarimallin pohjalta lähipalveluina, seudullisena palveluna ja alueellisena palveluna siten,

että osa palveluista on asiakkaan luokse liikkuvia palveluja.• Käytössä voi olla tilaaja-tuottajamallit.

– Siirtymä kolmen seutukunnan yhteistoiminta-aluemallin (Ylä-Savo, keskinen ja Varkauden seutu) kautta.

– Uudet sähköiset potilas- ja asiakaspalvelujärjestelmät käyttöön innovatiivisesti ja ohjatusti.

• Keskeinen tavoite– on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen integraatio, parhaana esimerkkinä Ylä-Savon

sote-kuntayhtymä.– palveluprosessien kehittämistavoite määrätietoinen ja tavoitteellinen laitosmaisen ja

vuodeosastopainotteisen hoidon korvaaminen tuetuin asumispalveluin, jota edesautetaan avopalvelujen ja kotiin annettavien palvelujen tavoitteellisella kehittämistyöllä.

• Voimavarojen siirto avohoitoon, ennalta ehkäisevään hoitoon sekä kuntouttavaan työhön.


TUOTTAMINEN

29.9.2015


Peruspalveluministeri Juha Rehula 00102 EDUSKUNTA

Kannanotto Pohjois-Savon soten jatkovalmisteluun Arvoisa Ministeri Juha Rehula,

Pohjois-Savon soten (PoSoTe) ohjaus- ja seurantaryhmä haluaa tuoda tietoonne kan-tansa kokouksestaan 28.9.2015 seuraavasti: ”Pohjois-Savon soten (PoSoTe) ohjaus- ja seurantaryhmä toteaa yhtenäisen, väestö-pohjaltaan riittävän ja laajan integraation turvaavan Pohjois-Savon soten valmistelun edenneen niin pitkälle, että edellytykset PoSoTen perustamiseksi ovat olemassa. Val-mistelua jatketaan tältä pohjalta.

Samalla ohjaus- ja seurantaryhmä toteaa olevansa valmis myös muihin alueratkaisui-

hin, jos valtakunnallinen tai alueellinen tarve ja / tai tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttävät.”

Kuopiossa 29.9.2015

Seppo Kääriäinen Tarja Miettinen kansanedustaja / hankejohtaja /

PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmän pj. PoSoTe ryhmien sihteeri Tiedoksi: sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Hannakaisa Heikkinen

eduskunta-avustaja Merja Heikkilä erityisavustaja Hanna-Maija Kause / sosiaali- ja terveysministeriö

Documents

Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä€¦ · Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluita • Palveluvaaka.fi tarjoaa tukea kansalaisen valinnan-vapauteen hoitopaikan valinnassa