POHJOLAN VOIMA...Energiamurros, joka vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, on vasta alkutaipaleellaan. Kyse on paljon muustakin kuin uudesta tuotantoteknologiasta. Koko yhteiskunnan

POHJOLAN VOIMASIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

Miten Suomipärjää energia-murroksessa?s. 8

Kumpula-Natri:Kaikellapäästöttömällätuotannolla onroolinsas. 4

Suomen sähkö-järjestelmätarvitseevesivoimaas. 18

2 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

SISÄLLYSLUETTELO

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

PäätoimittajaRiitta Larnimaa

ToimitusHannele Kukka, Jere Rinne, J-P Paajanen, Päivi Saarinen,Anna Saarenoja

TaittoViestintä Ground Oy

KansikuvaiStockphoto

PainoNewprint Oy

Paperikansi Lumisilk 170 g,sisäsivut Lumisilk 130 g

[email protected]

JulkaisijaPohjolan Voima OyjPL 4000101 Helsinkipuh. 010 478 5000

04Miapetra Kumpula-Natri: Onnellisia ovat ne, joilla on vesivoimaa

18Suomen sähkö- järjestelmä tarvitsee vesivoimaa – nyt jatulevaisuudessa

03 Pääkirjoitus

16 Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin

20 Ympäristölupahakemuksia työstetään tiukalla aikataululla

22 OL3:n käyttöönotto etenee

24 Työnteon käytäntöjen uudistuksilla lisää joustavuutta ja hyvinvointia

26 Älykalatiesuunnittelu valmis Raasakassa

27 ELY-keskuksen vaatimukset vaarantavat vaelluskalojen palauttamiseen tarvittavan yhteistyön

Posiva Solutionsilla takana vahva ensimmäinen vuosi

21. vuosikerta

08Mitä kuuluu,energiamurros?


uskon sen olevan sitä myös jatkossa. Hiilidiok-

sidineutraalissa tulevaisuudessa tarvitsemme

kaikkia uusiutuvan energian muotoja, myös

vesivoimaa, ja ydinvoimaa. Vaikka älyverkkojen

kehittäminen ja kulutusjoustojen lisääminen

ovat välttämättömiä, myös säätävää tuotantoa

tarvitaan tulevaisuudessakin. MEP Miapetra

Kumpula-Natrin sanoin ”onnellisia ovat ne,

joilla on vesivoimaa”.

Energiatulevaisuuteen ei

voida hypätä, vaan sinne pitää

kulkea. Hyvinvoinnin kannalta

siirtymän pitäisi olla mahdolli-

simman hallittu ja kustannus-

tehokas.

Pohjolan Voiman sidosryh-

mälehdessä tarjoamme tällä

kertaa tilannekuvan energia-

murrokseen. Avaamme myös

kantaverkkoyhtiöiden yhteisön

ENTSO-E:n tuoretta raporttia,

jossa Suomi sai tehovajeesta

hälyttävän analyysin. Lisäksi

pohdimme vesivoiman merkitystä sähköjär-

jestelmällemme ja päivitämme vaelluskala- ja

ympäristöhankkeidemme tilannetta.

Pohjolan Voima kiittää sidosryhmiään

kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hyvää

joulua! Yhteiset haasteet jatkuvat vuonna 2018,

joka on Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlavuosi.

ps. Tänäkin vuonna lahjoitamme joulumuis-

tamisiin varatut rahat hyväntekeväisyyteen.

Nopeasti etenevä energiamurros haastaa

totutut tavat toimia ja kirvoittaa katsomaan

asioita uudesta tulokulmasta. Muutos on aina

mahdollisuus, etenkin hallittu muutos.

Monet haluaisivat siirtymän nykyisestä

energiajärjestelmästä hiilidioksidineutraaliin

järjestelmään tapahtuvan nykyistä nopeammin

olemassa olevia rakenteita tietoisesti murta-

malla. Olemassa olevaa ja uutta asetetaankin

vastakkain. Keskitetyn suu-

ren mittakaavan tuotannon

sijaan peräänkuulutetaan

hajautettua pientuotantoa.

Aurinko- ja tuulivoiman toi-

votaan korvaavan jopa mer-

kittävän osan muista tuotan-

tomuodoista, kuten ydin- ja

vesivoimasta. Älyverkkojen ja

kulutuksen joustamisen us-

kotaan poistavan perinteisen

säätävän tuotannon tarpeen.

Siirtoyhteyksien lisäämisel-

lä toivotaan ratkaistavan

uhkaava tehovaje ilman kotimaisen tuotannon

lisäämistä.

Uskon vahvasti siihen, että kustannustehok-

kaimmat ratkaisut löytyvät joko-tai -ajattelun

sijaan sekä-että -ratkaisuista. Vaikka hajautetun

pientuotannon merkitys kasvaa, keskitetyllä

teollisen mittakaavan energiantuotannolla on

jatkossakin paikkansa. Energiantuotannon

monipuolinen rakenne on ollut vahvuutemme,

Joko-tai vai sekä-että?

”Energia-tulevaisuuteenei voida hypätä,vaan sinnepitää kulkea.

PÄÄKIRJOITUSRiitta LarnimaaJohtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet


Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksitarvitaanteknologisialäpimurtoja

Teksti Jere Rinne Kuvat J-P Paajanen

”Onnellisia ovat ne, joilla on vesivoimaa”

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri tekee pitkää päivää Pariisin ilmastosopimuksen soveltamisen parissa. Hänelle on tärkeää, että soveltamisessa huomioidaan myös suomalaisten energiayhtiöiden näkökannat. Suunta on kuitenkin selkeä – uusi energiamarkkina on nykyistä selkeästi päästöttömämpi, ja siinä kaikilla päästöttömillä tuotantomuodoilla on oma roolinsa.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) saa

työssään Euroopan parlamentissa

ITRE-valiokunnan (teollisuus-, energia-,

tutkimus- ja digitaalisuusasiat) jäsenenä

tarkastella energiamurrosta aitiopaikal-

ta. Hänestä Suomen ja koko Pohjolan

tilanne näyttäytyy Brysselistä käsin

tarkasteltuna varsin hyvänä.

Kun verrataan Suomea muuhun

Eurooppaan käynnissä olevan ener-

giamurroksen suhteen, Kumpula-Natri

nostaa esiin muutaman eron.

– Meillä on hyvin laaja kaukolämpö-

verkko. Suomi on myös harvaanasuttu

verrattuna melkein mihin tahansa

muuhun Euroopan osaan. Tämä näkyy

EU:ssa siinä, että aika monet ideat ovat

kiinnittyneet suurkaupunkeihin. Lisäksi

bioenergia on meillä Suomessa esillä

enemmän kuin muualla. Muualla taas

kaasu ja sen toimitusvarmuus ovat

erittäin tärkeitä teemoja, Kumpula-Nat-

ri vertaa.

Yhtäläisenä hän näkee sen, että

digitaalisuus, kulutuksen optimointi

sekä nopea joustavuus ovat jatkuvasti

esillä kaikkialla.

Eteenpäin viisaastiyhteen sovittaen Tulevaisuuden hiilidioksidivapaata ener-

giajärjestelmää on rakennettu pitkälti

tukijärjestelmien avulla, jotka omalta

osaltaan ovat vaikuttaneet energiain-

vestointien ja käytössä olevan tuotan-

non kannattavuuteen negatiivisesti.

Lisäksi jo olemassa olevat markkina-

rakenteet tuovat omat haasteensa.

Euroopan unionin tavoitteena on

kuitenkin luoda eurooppalaiset sähkön

sisämarkkinat. Sähkön sisämarkkinat

ovat keskeinen osa EU:n energiaunio-

nia ja sen energian toimitusvarmuutta

koskevia tavoitteita.

– Tilanne on luonnollisesti haasta-

va. Meillä ei ole tyhjää taulua, johon


• 44-vuotias europarlamentaarikko (sd.)

• Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2014 sosialistien ja demokraattien ryhmässä

• kansanedustajana vuosina 2003–2014, Vaasan vaalipiiristä

• ITRE-valiokunnan (teollisuus, energia, tutkimus ja viestintä) jäsen

• Kannattaa ilmasto- ja energiapolitiikassa pitkäjänteisiä pelisääntöjä, joilla myös Suomi pärjää.

MIAPETRA KUMPULA-NATRI


rakentaa kerralla kokonaan uutta

systeemiä. Tarvitaan siirtymäkauden

tukia ja paljon työtä sen eteen, että

erilaiset energiatukimuodot saadaan

hyödynnettyä mahdollisimman viisaas-

ti. Muutoksessa tarvitaan joustavuutta

ja älykästä energian käyttöä.

Myös päästökaupalla on suuri rooli

muutoksessa. Tavoitteena on, että se oli-

si markkinoita ohjaava päätekijä. Lisäksi

ennustettavuutta halutaan parantaa

energiatehokkuutta ja päästöjä koske-

vien maakohtaisten sitoumusten avulla.

– Oma ryhmäni ja aika moni

parlamentissa haluaa Suomen linjasta

poiketen energiatehokkuudelle sitovat

tavoitteet. Se lisäisi markkinavarmuutta

toimijoille ja nopeuttaisi ilmastotavoit-

teiden saavuttamista, kun monista

saastuttavista lähteistä voitaisiin kasvun

tai jopa energian kulutuksen vähene-

misen myötä luopua nopeammin.

Hallitsematon muutos tapahtuu kriisien kautta Energiamarkkinoiden hallitsematto-

masta muutoksesta Kumpula-Natri

mainitsee kaksi esimerkkiä. Ensimmäi-

senä miten tie nopeisiin ja arvaamatto-

miin muutoksiin kulkee kriisin kautta.

– Esimerkiksi Saksassa päätettiin

Japanin Fukushimassa tapahtuneen

ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen

luopua kokonaan ydinvoimasta ja lisä-

tä merkittävästi uusiutuvien energia-

lähteiden käyttöä.

Toinen esimerkki taas liittyy Suo-

messakin käytyyn keskusteluun sähkön

toimitusvarmuudesta ja tehovajeesta.

Luotetaanko siihen, että markkina-

ehtoinen malli vastaa tehovajeeseen

ja sähköä saa silloinkin, kun pakkaset

paukkuvat?

– Jos tällaisessa tilanteessa ei olekaan

mahdollisuutta tuoda sähköä riittävästi

naapurimaista, sillä on mittavat seurauk-

set suomalaiselle yhteiskunnalle.

Yhteiskunnansähköistyminen eteneePäästöttömät tuotantomuodot ovat

Kumpula-Natrin mukaan merkittävä osa

energiatulevaisuutta. Muutos on toteu-

tettava mahdollisimman nopeasti, jotta

85 prosentin vähennyksiin päästään vuo-

teen 2050 mennessä. Hänen mukaansa

ne maat, joissa on vesivoimaa, ovat tässä

asetelmassa hyvässä tilanteessa.

– Onnellisia ovat ne, joilla on vesi-

voimaa. Vesivoima on kotimaista, uu-

siutuvaa ja puhdasta energiantuotan-

toa, ja sillä on tärkeä merkitys Suomen

sähköjärjestelmässä tasapainottavana

säätövoimana.

Kumpula-Natri muistuttaa, että

ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

tarvitaan myös teknologisia läpimurtoja.

Innovaatioille halutaan luoda lisää mah-

dollisuuksia. Suunta kohti digitaalisuut-

ta, hajautettua tuotantoa ja optimoituja

sähkönjakeluverkkoja on myös selkeä.

– Sähköistymisestä tulee yhteiskun-

taa läpileikkaava ilmiö ja siinä kaikilla

päästöttömillä tuotantomuodoilla on

roolinsa. Uskon energian varastoinnilla

olevan tulevaisuudessa yhä merkit-

tävämpi rooli, joka ratkaisee myös

aurinko- ja tuulienergian käyttöön

liittyviä haasteita. Ylipäätään energian

hajautettu tuotanto ja käyttöönotto

sekä älykäyttäminen muuttavat tulevai-

suudessa tilannetta.

Euroopan parlamentissa Miapetra

Kumpula-Natrin työ energiapolitiikan

parissa jatkuu. Puhtaan energian pake-

tin käsittelyssä valmistellaan rinnak-

kain kahdeksaa eri lainsäädäntöpalas-

ta. Tavoitteena on, että tammikuuhun

mennessä parlamentilla on kaikkiin

neuvottelukannat valmiina ja tämän

jälkeen päästäisiin nopeasti neuvotte-

luihin neuvoston kanssa.

Puhtaan energian paketin käsittely etenee Euroopan komission puhtaan energian paketti julkaistiin

marraskuussa 2016. Parhaillaan valmistellaan kahdeksaa

eri lainsäädäntöpalasta rinnakkain. Tavoitteena on, että

vuoden 2018 tammikuuhun mennessä parlamentilla

on näihin kaikkiin neuvottelukanta selvillä. Sen jälkeen

päästään aloittamaan neuvottelut, joissa parlamentti,

neuvosto ja komissio sovittavat yhteen näkemyksiään.

Suomen osalta keskeisiä seurattavia teemoja ovat

kestävyyskriteerit, biomassat ja energiatehokkuus. Työn-

sä suurimmiksi haasteiksi Miapetra Kumpula-Natri

nostaa tällä hetkellä eri palasten yhteensovittamisen

yhdeksi kokonaisuudeksi hallintopakettiin. ITRE-komi-

teassa hallintopakettia käsitellään joulukuussa 2017 ja

täysistunnossa tammikuun 2018 aikana.

Muista puhtaan energian keskeisistä osista ensim-

mäiseksi komiteaan on ehtinyt rakennusten energiate-

hokkuutta koskeva osio, joka käsiteltiin ITRE-komite-

assa vuoden 2017 lokakuussa. Suunnitelmien mukaan

muita osia käsitellään loppuvuonna 2017 ja vuoden

2018 alussa.

”Meillä ei ole tyhjää

taulua, johon rakentaa kerralla kokonaan uutta systeemiä.


Säätövoiman tarve”Puhuttu niin kauan kuin

tuulivoimaa on haluttu

lisätä. Tulee muuttumaan

kaksisuuntaisen käytön myötä.”

Vesivoima”Onnellisia ovat ne, joilla

vesivoimaa on. Se on puhdasta

energiaa, ja käytössä olevat

vesivoimalaitokset ovat hyvässä

kunnossa. Tehokas tuotannon

tasapainottamiseen, jonka päälle

rakentaa muuta uusiutuvaa.”

Perusvoima”Yhteiskunnalla on oma

vastuunsa, muu tuotanto

rakennetaan sen päälle.”

NOPEAT KOMMENTIT

Ydinvoiman rooli Suomessa ja Euroopassa”Se, mitä päätetään ja tehdään, on

kansallinen asia. Tämän vuoksi

on syytä pitää kansallinen ja EU-

päätöksenteko selkeästi tässäkin

erillään.”

Yhteistuotanto”Kerta kerran jälkeen todetaan

hyväksi eurooppalaisessakin

keskustelussa. Tehokas ja hyvä,

mutta haasteena polttoaineet,

joilla sitä tehdään.”

8 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/20178 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

Teksti J-P Paajanen

Energiamurros, joka vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, on vasta alkutaipaleellaan. Kyse on paljon muustakin kuin uudesta

tuotantoteknologiasta. Koko yhteiskunnan pitää mukautua uudistuvaan järjestelmään. Mistä tällä hetkellä keskustellaan? Mitä haasteita energiamurros on tuonut? Miten Suomella menee? Kysyimme

näkemyksiä viideltä asiantuntijalta.

Mitä kuuluu,energiamurros?

9 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017 9 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

Mitä kuuluu,energiamurros?

Elämme energiamurroksen ensimmäistä kvartaalia, kuten Fingridin Jukka Ruusunen kiteyttää. Muutos energiantuotannossa on päässyt vauhtiin. Samalla näyttää siltä, että tiukan poliittisen ohjauksen ajanjaksosta ollaan siirtymässä kohti puhtaiden teknologioiden välistä kilpailua.

Pariisin ilmastosopimuksessa, jonka on allekirjoittanut 194 maata,

edellytetään, että maapallon päästöjen ja hiilinielujen on oltava ta-

sapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla. Energiajärjestelmän puhdista-

minen on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

– Paras tapa puhdistaa energiajärjestelmä on sähköistää se.

Sähkön rooli kasvaa, öljyn pienenee. Samalla sähköntuotanto puh-

distuu, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja uusiutuvaa

tuotantoa tulee tilalle,

Ruusunen sanoo.

Energiamurroksen

alkutaival on ollut vah-

van poliittisen ohjauksen

aikaa. Hiilivoimaa on

ajettu alas ja uusiutuvaa

sähköntuotantoa on

lisätty EU- ja kansallisen

tason tukiratkaisuilla.

Nyt suunta näyttää taas toiselta: fossiilisiin polttoaineisiin ei ole

paluuta, mutta markkinaehtoisuus halutaan palauttaa. Euroopan

komissio julkaisi viime vuoden lopulla puhtaan energian paketin,

jonka tavoitteena on luoda puhtaille ja hiilineutraaleille tuotantotek-

nologioille tasavertainen pelikenttä.

– Uudet teknologiat ovat jo kilpailukykyisiä ilman tukiakin. Toivot-

tavasti pääsemme mahdollisimman nopeasti siihen, että markkina-

ehtoisesti parhaat pärjäävät – on teknologia sitten tuulivoima tai

ydinvoima.

”Uudet teknologiat

ovat jo kilpailu-kykyisiä ilman tukiakin.

JUKKA RUUSUNENFingrid Oyj

toimitusjohtaja

Kokonaiskuva– tähtäin 2050


Yhdeksi murroksen haasteeksi etenkin Suomessa on noussut sähkötehon riittävyys. Sähköä tuotetaan kyllä tarpeeksi, mutta koti-mainen teho ei riitä kulutuspiikkien aikaan. Tämä lisää sähkökatkojen riskiä. Energia-teollisuus ry:n Jari Kostama pitää perusteltuna, että myös Suomessa keskustellaan sähkön- tuotannon kannattavuudesta ja teho-markkinoista.

Sähkötehon riittävyyttä tukevia tuotantomuotoja ovat hiilivoima,

jota vähennetään päästöjen takia, ja ydinvoima, vesivoima sekä

biomassaa, turvetta ja maakaasua polttavat laitokset, joihin ei ole

tällä hetkellä kannattavaa investoida. Säästä riippuvaiset aurinko- ja

tuulivoima taas eivät voi varmistaa tehon riittävyyttä.

Haaste on EU-laajuinen, mutta Suomessa tilanne on yksi pahim-

mista. Naapurimaiden tuontisähkö on tähän mennessä pelastanut

meidät paukkupakkasilla, kun oma teho ei ole riittänyt.

– Alalla mietitään, onko huoltovarmuus enää tarvittavalla tasolla.

Pitäisikö teholle antaa markkinoilla arvo, että tehoa tukevan tuotan-

non asema paranisi? Toimivan ja reilun systeemin rakentaminen ei

ole kuitenkaan yksinkertaista ja kestäisi joka tapauksessa vuosia.

– Meidän pitäisi pitää kiinni jo olemassa olevasta tuotannosta,

joka on puhdasta tai päästöneutraalia ja varmistaa tehon riittävyy-

den, Kostama sanoo.

Kun teho vaihtelee jatkossa entistä enemmän, sähkönkuluttajien

on osallistuttava joustamiseen. Kysyntäjouston kehitystä tukee di-

gitalisoituminen, joka tuo älykkäät verkot, laitteet ja mittarit osaksi

järjestelmää. Myös hajautettu pientuotanto kehittyy ja on järjestel-

mälle hyväksi.

– Sähkön hinta heittelee jatkossa enemmän, jolloin fiksulla kulu-

tuksella pystyy säästämään. Samalla kulutuspiikit loivenevat ja teho

riittää todennäköisemmin. Asiakas voi olla myös itse pientuottaja,

joka myy sähköä, mikä tasapainottaa verkkoa.


Sähkön tuotantoa riittää, tehoa ei

JARI KOSTAMA Energiateollisuus ry energiatuotannon johtaja


Suomen energiapolitiikkaa on ollut tähän mennessä käytännöllistä mutta sopivan tiukkaa, pohtii Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suomi on päästöjen vähennyksissä hyvässä vauhdissa ja kehittää eturintamassa energiajärjestelmäänsä tulevaisuuden vaatimusten mukaiseksi.

EU ja Suomi ovat olleet murroksen edelläkävijöinä määrittelemässä

tiukkoja päästötavoitteita. Energia ja ympäristöministeri Kimmo

Tiilikainen linjasi kunnianhimoisesti, että Suomi olisi hiilineutraali

yhteiskunta viimeistään 2045.

– Suomi on tilastojen valossa yksi energiamurroksen kärkimaita.

Markkinoimme ehkä vähän vaatimattomasti itseämme. Moni huo-

nommin pärjäävä maa on otsikoissa, Kuuva sanoo.

– Energiapolitiikka vaatii näinä aikoina kokonaiskuvan hah-

mottamista ja malttia.

Teollisuutta ei saa ajaa

ahtaalle liian idealisti-

sella ohjauksella, vaan

tärkeintä on kertoa sille

tavoite ja antaa sen itse

löytää kilpailukykyinen

tie maaliin.

EU-alueen sähköllä

on ollut vuosia historial-

lisen alhainen hinta. Keskeisiä syitä hinnalle ovat sähkön kysynnän

lasku, uusiutuvien tukipolitiikka ja tuotannon ylitarjonta tietyissä

maissa.

– Maltillinen hinnannousu olisi pitkällä aikavälillä parasta kaikille.

Alhainen hinta rapauttaa tuotantoa, kun kukaan ei investoi markki-

naehtoisesti. Sähkönkulutuksen kasvusta lähivuosille on ennustettu

niin pientä, että se ei ratkaise hintahaastetta. Tukien poistaminen

todennäköisesti nostaisi osaltaan hintaa, Kuuva arvioi.


”Teollisuutta ei saa

ajaa ahtaalle liian idealistisella ohjauksella.

Suomieturintamassa

PETTERI KUUVAtyö- ja elinkeinoministeriö

energiaosasto teollisuusneuvos


Muutoksen suunta tiedetään, mutta toistaiseksi on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten integraatio järjestelmien välille rakennetaan? Koska sähkön varastointi on tarpeeksi kehittynyttä? Energiamurros on Suomelle mahdollisuus, sanoo Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Sähköjärjestelmä on ottanut Euroopassa selkeän suunnan kohti

uutta aikakautta. Samalla kuitenkin lämmitysjärjestelmän ja etenkin

öljypohjaisen liikenteen murros on täälläkin vasta alkutekijöissään.

Akkuteknologian kehittyminen kiinnostaa myös energia-alalla,

samoin vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin perustuva varastointi.

Suurten pitkäaikaisvarastojen kilpailukykyiseen käyttöön menee

näillä näkymin kuitenkin vielä 10–20 vuotta.

– Varastoinnilla ratkaistaan tehovajeen haasteet, kun aurinko- ja

tuulivoima alkavat tuoda

sähköä verkkoon tasaisem-

min. Sitä ennen ydinvoiman,

vesivoiman ja CHP-laitosten

merkitys huoltovarmuuden

varmistajina on mielestäni

tärkeä, Ahola pohtii.

Paljon kysymyksiä riittää

siinä, kuinka tulevaisuuden älyverkko toimii teknisesti ja markkina-

na. Kiinteistöihin tarvitaan uutta digitalisaation aaltoa, joka auttaa

seuraamaan ja ohjaamaan sähkönkulutusta ja -jakelua.

– Kokonaisuus monimutkaistuu ja nopeutuu. Murroksen

seuraavat askeleet vaativat vielä paljon teknologista kehitystä ja

investointeja, uusia markkinamalleja ja pelisääntöjen sopimista.

– Muutos pitää nähdä mahdollisuutena. Suomi voi luoda maail-

man edistyksellisintä teknologiaa, ohjelmistoja ja palveluja globaa-

liin ongelmaan. Osaamista meiltä löytyy, täytyy uskaltaa vain ajatella

tarpeeksi isosti.


Mitätulevaisuudessa?

JERO AHOLALappeenrannanteknillinen yliopisto professori

”Muutospitää

nähdä mahdolli-suutena.

KULUTUSJOUSTOLISÄÄNTYY Kun sähköntuotanto ei voi vastata yhtä joustavasti ky-syntään, kysynnän täytyy joustaa entistä enemmän. Se vaatii markkinamallin kehitystä ja uutta älykkyyt-tä verkolta, kiinteistöiltä ja sähkölaitteilta.

ENERGIA-MURROKSENILMIÖITÄ

SÄHKÖNTUOTANNONKILPAILU KANSAINVÄLISTYYLisääntyvät verkkoyhtey-det yli valtiorajojen tekevät sähkömarkkinasta entistä kansainvälisemmän. EU:n tavoitteena on energiau-nioni, valtiorajat ylittävä vahva ja joustava yhteis-markkina.


Energiamurroksen laajuudesta vallitsee yhteisymmärrys. Erilaisia näkemyksiä aika-tauluista ja haasteiden ratkaisuista on kuitenkin useita. Pohjolan Voiman Marko Nylundin mielestä meidän on löydettävä hallittu ja kustannustehokas polku, jossa uudet teknologiat ja nykyteknologiat täydentävät toisiaan.

Energiajärjestelmän murrosta ajaa eteenpäin ilmastonmuutoksen tor-

junta. Samalla haetaan tasapainoa tuttujen energiapolitiikan tavoit-

teiden välillä: ympäristö, energian saatavuus ja kustannustehokkuus.

Erilaisten tavoitteiden sovittaminen yhteen vaatii vahvaa näkemystä.

– Tekemällä kustannustehokkaita ratkaisuja rajalliset resurssit

riittävät myös ympäristön ja energian saatavuuden parempaan hoita-

miseen. Etenisimme määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta, mutta pi-

täisimme samalla huolen yhteiskunnan hyvinvoinnista, Nylund sanoo.

Nylund peräänkuuluttaa hallittua polkua. Sen perusajatuksena

on vastuullinen siirtymä, jossa uusi teknologia tuodaan nykyisen

rinnalle mahdollisimman markkinaehtoisesti.

– Tarvitsemme joko tai -ajattelun sijaan sekä että -ajattelua, jossa

teknologiat elävät rinta rinnan ja täydentävät toisiaan. Nykyisestä

järjestelmästä ei voida vain hypätä uuteen, vaan sinne on kuljettava.

Muutos vaatii energia-alalta miljardiluokan investoinnit. Jos inves-

tointeja ei tehdä markkinaehtoisesti, polusta tulee hyvin kallis.

Energiajärjestelmän nykytila kuvaa hyvin haasteen suuruutta.

Suomessa sähkötehoa poistuu markkinoilta enemmän kuin uutta

rakennetaan. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden organisaatio ENTSO-E

arvioi tehopulan oletusarvon olevan vuonna 2020 noin 24 tuntia

vuodessa, mikä on merkittävästi enemmän kuin yleisesti tavoiteltu

alle kolme tuntia. Hyväksyttävissä olevana kohtuullisena perustasona

pidetään kymmenen tunnin sähkökatkoja.

– Meillä pitäisi olla rohkeutta katsoa kriittisesti sähkömarkkinoita

ja miettiä ratkaisuja, joilla sähkön riittävyys varmistetaan kaikissa

tilanteissa. Nykyinen sähkömarkkinamalli ei sitä mielestäni tee. Ta-

voitteena pitäisi olla mahdollisimman markkinaehtoinen ja kustan-

nustehokas ratkaisu.


Hallittu polkuläpi murroksen

MARKO NYLUNDPohjolan Voima

johtajaenergianhallinta

SÄHKÖTEHOVÄHENEESäästä riippuvainen sähköntuotanto ei pysty varmistamaan perus- ja säätövoiman tavoin sähkö-verkon tehon riittävyyttä kovan kulutuksen aikaan. Sähkökatkojen riski kasvaa.

HAJAUTETTU TUOTANTOSuurten tuotantoyksiköiden rinnalla pientuotanto kas-vaa. Tavallinen kansalainen voi olla sekä sähkönkulutta-ja että -tuottaja.

SÄHKÖN ALHAINEN HINTASähkön hinta EU-alueella on pysynyt vuosia historialli-sen alhaalla, mistä hyötyvät kuluttajat ja energiainten-siiviset teollisuusalat. Hinta vaikeuttaa kuitenkin sähkön-tuottajien markkinaehtoisten investointien tekemistä.


KOLME KYSYMYSTÄ

Miten energiamurros vaikuttaa energiateollisuuden ja energiaintensiivisten teollisuusalojen toimintaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?3

Millaiset edellytykset suomalaisella energiateollisuudella on tällä hetkellä investointien tekemiseen?2

Millaisia energiapolitiikkaa Suomen kannattaa harjoittaa energiamurroksen keskellä?1Meidän pitää olla EU-tasolla aktiivisia, mutta myös

valita taistelumme, koska meitä ei kuulla joka asias-

sa. Ja aina pitää löytää liittolaisia. Kansallisesti taas

uusia tuotantotukia ei tulisi ottaa käyttöön ja EU:n

kanssa päällekkäiset ohjauskeinot pitäisi poistaa,

mikä tervehdyttäisi markkinaa.

Energiateollisuus on investoinut vuosia eniten kai-

kista teollisuusaloista Suomessa. Investoinnit ovat

pääosin kohdistuneet kuitenkin energiantuotannon

infraan, kuten siirtoyhteyksiin ja kaukolämpöjärjes-

telmiin. Sen sijaan sähköntuotannossa ei juurikaan

investoida muuhun kuin tuettuun tuotantoon ja

ydinvoimaan.

Meillä on myös jatkossa teollisuutta, joka tarvitsee

hinta- ja toimitusvarmuutta isoista tuotantolai-

toksista. Murros muuttaa energiapalettia, mikä

on hyvä, mutta meidän ei pidä luopua olemassa

olevasta puhtaasta tai hiilineutraalista tuotannosta.

Pitkäjänteistä. Yritykset katsovat nyt pidemmälle

kuin poliitikot. Huoltovarmuutta tarkastellaan

helposti erillisenä osa-alueena, joka vaatii ohjausta.

Parempi olisi luoda kilpailukykyinen toimintaympä-

ristö, joka tuo tänne uutta tuotantoa kotimaisella ja

ulkomaisella rahalla.

Tuettomilla tuotantomuodoilla heikot. Jos taas

puhutaan siirtoyhteyksien vahvistamisesta ja verkon

älykkyyden kehittämisestä, niin investointeja teh-

dään paljon. Se, mikä riittää tänään, ei riitä enää

viiden vuoden päästä.

Sähköjärjestelmä integroituu muihin energiajärjes-

telmiin. Sähköntuotannon kilpailu kansainvälistyy,

kun rajayhteydet ja markkinat kehittyvät. Sähköte-

hon kasvavaan vaihteluun täytyy vastata älykkäällä

verkolla, kulutusjoustolla ja hyvillä siirtoyhteyksillä

naapurimaihin.

JARI KOSTAMA Energiateollisuus ry energiatuotannon johtaja

JUKKA RUUSUNENFingrid Oyjtoimitusjohtaja



Miten energiamurros vaikuttaa energiateollisuuden ja energiaintensiivisten teollisuusalojen toimintaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?

Millaiset edellytykset suomalaisella energiateollisuudella on tällä hetkellä investointien tekemiseen?

Toimitusvarmuus, ympäristön kestävä kehitys ja kil-

pailukyky -kolminaisuuden tavoitteet pitää toteutua

koko siirtymän ajan. Suomen parantunut taloudelli-

nen kehitys pitää turvata. Jalat täytyy pitää maassa

ja tunnistaa realiteetit. Uudet teknologiat ovat vielä

kehitysvaiheessa.

Sähköntuotannossa ei tehdä markkinaehtoisia in-

vestointeja, muuten investoidaan kyllä. Sähkön hin-

nan sopiva nousu tukien karsimisella ja uudistuvalla

päästökauppamekanismilla parantaisi edellytyksiä

markkinaehtoisiin investointeihin.

Suomessa ollaan hyvin ajan hermolla. Suunta on

nähty ja siihen reagoidaan. Raskasteollisuus tarvit-

see edelleen varmuutta isoilta tuotantolaitoksilta.

Silti kulutusjouston rooli teollisuudella ja kuluttajilla

kasvaa. Se on myös osaratkaisu kasvavaan tehova-

jeeseen.

Meidän pitäisi rakentaa kirkkaampi visio, miten

haluamme olla vuonna 2050, ja kulkea sitä kohti

kunnianhimoisesti. Meillä on kaikki edellytykset olla

vahva energia-alan vientimaa globaaleilla mark-

kinoilla. ”Ehkä joku käyttäisi tätä Ruotsissakin”

-ajattelu on liian pientä.

Ilman tukia ei tehdä sähkötuotannon investointeja,

pääasiassa tuulivoimaa on rakennettu. Tehon riit-

tävyydestä puhutaan, pidän tärkeimpänä keinona

kysyntäjouston kehittämistä. Alan kehitystyöhön

täällä riittää osaamista ja investointihalukkuutta.

Teollisuudella on vielä edessä nollapäästöhaas-

teeseen vastaaminen. Jo nyt täytyy luoda katse

vuoteen 2050 ja miettiä, miten olemme kilpai-

lukykyisiä siinä maailmassa. Meidän pitää olla

visionäärisempiä kuin muut ja hankkia sitä kautta

kansainvälistä kilpailuetua.

PETTERI KUUVAtyö- ja elinkeinoministeriö energiaosasto teollisuusneuvos

JERO AHOLALappeenrannanteknillinen yliopisto professori



Suomi saitehovajeestahälyttävänanalyysin

Teksti ja kuva J-P Paajanen

Suomessa on vuonna 2020 todennäköistä 24 tunnin tehovaje, jolloin sähkönjakelua on pakko säädellä, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?

Kantaverkkoyhtiöiden yhteisön ENTSO-E:n raportti toi esiin

sen, mistä energia-alan ihmiset Suomessa ovat keskustelleet

jo pitkään. Suomessa on vakava sähkötehon vaje, mikä lisää

sähkökatkojen riskiä.

– Raportin mukaan tilanne on pahempi kuin olemme

kansallisesti arvioineet. Se toi uutta tietoa ja näkökulmaa

tehokeskusteluun, Pohjolan Voiman energiatoimituksen

päällikkö Matti Sohlman sanoo.

Säätövoimaa poistunutRaportissa arvioidaan, että Suomessa on vuonna 2020 to-

dennäköisesti 24 tuntia tehovajetta, jolloin sähkönjakelua on

pakko säädellä. Raportissa yleinen tavoitetaso sähkökatkon

kestolle on kolme tuntia ja hyväksyttävissä oleva kohtuulli-

nen perustaso kymmenen tuntia.

– Suomi on tehovajeeltaan samassa kastissa Puolan,

Bulgarian ja Euroopan pienten saarivaltioiden kanssa. Suomi

saa vastaavan tuloksen myös vuodelle 2025, joten selkeää

ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Miksi tilanne on näin huono? Suurimpia syitä ovat lauh-

devoiman alasajo ja lämmön ja sähkön yhteistuotantolai-

tosten (CHP) määrän väheneminen. CHP:hen ei ole nykyi-

sessä toimintaympäristössä järkevää investoida. Valmistuva

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos parantaa tehotilannetta, mutta

sekään ei pysty kattamaan poistuvaa tehoa.

Mikä ratkaisuksi?Suomessa on tuettu monen muun EU-maan tapaan sääriip-

puvaista tuuli- ja aurinkovoimaa. Tuet yhdistettynä histo-

riallisen halpaan sähkönhintaan on murentanut tuotannon

kannattavuuden. Suomi on selvinnyt tähän mennessä kulu-

tuspiikkien hetkellä naapurimaiden tuontisähköllä.

– Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, mutta naapu-

riapuun luottamisen huonona puolena on huoltovarmuuden

heikentyminen. Sitä voi parantaa lisäämällä reservilaitoksia,

mutta niiden ylläpito tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Olisi järke-

vämpää löytää mahdollisimman markkinaehtoinen ratkaisu.

Yksi tehovajeen ratkaisu on myös sähkön varastointi.

Kilpailukykyisiä, suuren mittakaavan akkuvarastoja saadaan

kuitenkin odottaa eri arvioiden mukaan 10–20 vuotta.

”Suomi saa vastaavan

tuloksen myös vuodelle 2025, joten selkeää ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Pohjolan Voiman energiatoimituksen päällikkö Matti Sohlman.


Maa

TEHON RIITTÄVYYDEN ENNUSTE VUODELLE 2020

Laskenta-malli*

LOLE-odotusarvo**(tuntia vuodessa, h/a)

Todennäköinentehovaje

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130

Iso-Britannia

VP1VP2VP4VP5VP6

Puola

VP1VP2VP4VP5VP6

Ranska

VP1VP2VP4VP5VP6

Saksa

VP1VP2VP4VP5VP6

Suomi

VP1VP2VP4VP5VP6

Viro

VP1VP2VP4VP5VP6

* Tutkimuksessa on käytetty viittä eri laskentamallia, jolloin laskentamallin valinta ei ohjaile liikaa johtopäätöksiä. Viiden mallin otoksella saadaan luotettava kokonaiskuva.

** Lost of Load Expectation eli LOLE tarkoittaa niitä tunteja, jolloin järjestelmä ei markkinaehtoisesti kykene toimittamaan tarvittavaa tehoa.

Lähde: ENTSO-E – Mid-term Adequacy Forecast

Ruotsi(SE4)

VP1VP2VP4VP5VP6

Ruotsi on jaettu tutkimuksessa neljään alueeseen. Kuvaajaan valitulla SE4-alueella tehon riittävyys on epävarminta.

Tutkimuksessa pidetään tavoitteena, että maissa olisi

laskennallista tehovajetta alle 10 tuntia vuodessa.

24,0 tuntia

1,0 tuntia

0,4 tuntia

5,8 tuntia

2,8 tuntia

0,1 tuntia

9,8 tuntia


Teksti Anna Saarenoja

Nykyinen vesivoima on tehokasta, luotettavaa, ympäristön huomioon ottavaa ja pitkälle automatisoitua. Se on sähköjärjestelmällemme elintärkeää säätövoimaa, jonka merkitys tulevaisuudessa kasvaa.

tuotannon ja kulutuksen tasapainoa on

entistä vaikeampaa hallita.

– Siksi vesivoiman merkitys sähkön

tuotannossa on jatkossa vielä nykyis-

täkin merkittävämpi. Tähän vaikuttaa

myös kannattavuusongelmista kärsi-

neiden lämpövoimalaitosten määrän

väheneminen.

– Vaikka sähkön kulutuksen joustot

ja älyverkot tuovat uusia mahdollisuuk-

sia järjestelmän tasapainottamiseen,

tulevaisuudessa tarvitaan myös vesivoi-

maa, Pietinen muistuttaa.

Lisää tehoa,parempi hyötysuhdeVesivoimatuotannossa käytettävä tek-

niikka on kehittynyt paljon, ja mukaan

ovat tulleet digitalisaatio ja modernit

sähkö- ja automaatiojärjestelmät.

– Automaation ja kehittyneen

vikadiagnostiikan ansiosta häiriötilan-

teissa päästään nopeammin ongelmiin

kiinni – myös etänä. Samalla huolto ja

varaosien saanti on helpottunut, mikä

pidentää järjestelmien käyttöikää ja li-

sää toimintavarmuutta, PVO-Vesivoima

Oy:n kehityspäällikkö Juha Kähkölä

kertoo.

Kehittyneen valvonta- ja säätötek-

niikan ansiosta energiantuotantoa on

saatu kasvatettua, vaikka virtaamat

ovat pysyneet samana.

Suomen sähkö-järjestelmä tarvitseevesivoimaa – nyt jatulevaisuudessa

Kahden vedenpinnan eroa hyödyntävä

vesivoiman perusperiaate on pysynyt

samana jo toistasataa vuotta.

– Viimeisten 15 vuoden kuluessa

moni asia on kuitenkin muuttunut

täysin, sanoo PVO-Vesivoima Oy:n

toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

Isoin muutos on tapahtunut vesi-

voiman roolissa. Siinä missä vanhan

vesivoiman tehtävänä oli sotien jälkeen

nostaa Suomi jaloilleen, nykyinen vesi-

voima tasapainottaa sähkönkulutusta

ja varmistaa suomalaisen sähköjär-

jestelmän toimivuuden. Kotimainen

vesivoima vastaa keskimäärin jopa 70

prosentista vuorokausisäädöstä.

– Vesivoimalla on Suomen ja koko

Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä

erittäin merkittävä rooli sen erinomais-

ten säätöominaisuuksien ansiosta:

vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää,

säätää ja pysäyttää muita voimalaitok-

sia nopeammin, Pietinen kertoo.

Vesivoima mahdollistaatuulivoimanVesivoimalla tuotetaan nykyisin runsas

puolet Suomen uusiutuvasta sähkö-

energiasta. Vuonna 2016 sillä tuotettiin

lähes 24 prosenttia Suomen omasta

sähköntuotannosta.

Sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja

aurinkosähköntuotannon kasvaessa


Ku

va K

ai T

irk

kon

en

Isohaaran voimalaitos.


• Laitoskanta edellyttää jatkuvaa kunnostusta, kehittämistä ja modernisointia.

• IoT tekee tuloaan vesivoimatuotantoon: esim. vikadiagnostiikka muuttuu entistä tehokkaammaksi.

• Turbiiniteknologia kehittyy edelleen ja on paremmin hyödynnettävissä.

• Suomi on kärkimaita uuden teknologian käyttöönotossa ja automaation hyödyntämisessä.

• Investoinneilla turvataan tuotanto- ja säätökyky aina 20 vuotta eteenpäin.

• Vaikka älyverkot vahvistavat tulevaisuudessa kulutuksen joustamista tiukassa tilanteessa, myös vesivoiman merkitys kasvaa.

”Ajan-kohtaisena

teemana on vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen.

Turbiineihin on saatu lisää tehoa

siirtymällä matalahydrauliikkajärjes-

telmistä korkeapainehydrauliikkajär-

jestelmiin ja juoksupyörää uudelleen

muotoilemalla.

– Siivet muistuttavat nykyään

formula-auton etu- ja takasiivekkeitä,

mikä on parantanut hyötysuhdetta,

Kähkölä havainnollistaa.

Huomioi vesiympäristönVaikka vesivoima jo lähtökohtaisesti on

uusiutuvaa ja hiilidioksiditonta energi-

aa, tuotannon ympäristövaikutuksia on

yhä pystytty vähentämään. Entisaikojen

öljyvahinkoriskiä ei enää ole, koska

juoksupyörän napojen voiteluainee-

na käytetty öljy korvataan nykyään

vedellä.

Ympäristön huomioon ottaminen

tarkoittaa paljon muutakin.

– Automaation avulla tuotanto ja

säännöstely sovitetaan jokien muihin

käyttötarpeisiin, ympäristön – ihmisten,

vesistön, kalojen ja eliöstön – edun

mukaisesti, ennakointia hyödyntäen,

Kähkölä muistuttaa.

Säännöstely- ja juoksutusratkaisujen

lisäksi rantojen kunnostaminen ja muu

vesiympäristön hoito on tärkeää.

– Ajankohtaisena teemana on

vaelluskalojen luonnonkierron palaut-

taminen. Se edellyttää monipuolista

keinovalikoimaa, kuten kalateitä, yli-

siirtolaitteita ja alasvaellusratkaisujen

kehittämistä sekä mäti- ja pienpoika-

sistutuksia. Uskon myös eri tahojen

väliseen yhteistyöhön, jota ilman

lopputulos ei palvele vaelluskaloja,

Pietinen pohtii.

• Kasvanut energiantuotanto ja luotettavuus

• Nykyaikainen, kalaystävällinen turbiiniteknologia

• Digitalisaatio ja moderni automaatio

• Uusi teknologia mahdollistaa myös voimalaitosten ajamisen ja osin huoltamisen etänä. Tuotantoa ja säännöstelyä sovitetaan joen muihin käyttötarpeisiin

• Vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävät toimet

Nykyinen tekniikka tehostaa tuotantoa, lisää voimalaitosten käyttöikää ja tuo ympäristö- ja energiatehokkuushyötyjä.

TULEVAISUUDEN VESIVOIMA

VESIVOIMA NYT

Kuva Jyrki Kallio-Koski

Juoksupyörän asennustyöPahkakosken vesivoima-

laitoksella 2013.


BAT-urakka etenee entistä selkeämmin

Teksti Anna Saarenoja Kuva Hannu Vallas

Suuria polttolaitoksia koskevat BAT-päätelmät ovat pitäneet Suomen viranomaiset ja toiminnanharjoittajat kiireisinä. Lokakuussa ympäristölupamenettelyn tueksi saatiin kansalliset ohjeistukset, joiden tehtävänä on yhtenäistää eri osapuolien tulkintoja.

Kiireet johtuvat EU-tason linjauksista,

jotka edistävät parhaan käyttökelpoi-

sen tekniikan käyttöä suurilla polttolai-

toksilla. Käytännössä se tarkoittaa, että

myös Pohjolan Voiman on haettava

lämpövoimalaitoksilleen uudet ympä-

ristöluvat.

Lupamenettelyn aikataulu riippuu

laitoksen päätoimialasta. Energian-

tuotantoon luokiteltujen laitosten

toiminnan täytyy olla BAT-päätelmien

mukaista jo elokuussa 2021.

– Neljä vuotta on tiukka aikataulu,

koska meidän täytyy hakea uudet

ympäristöluvat sekä tehdä suuressa

osassa voimalaitoksia myös investointe-

ja, sanoo ympäristöasiantuntija Katja

Permanto Pohjolan Voimasta.

”Lopputulos on hyvä”Elokuussa julkaistut BAT-päätelmät

ovat osoittautuneet moniselitteisiksi, ja

niissä on esiintynyt paljon tulkinnanva-

raisia asioita sekä ristiriitaisuuksia direk-

tiivin ja voimassa olevan lainsäädännön

kanssa. Ne aiheuttavat päänvaivaa sekä

toiminnanharjoittajille että viranomai-

sille.

Tilanteen selkiyttämiseksi ympäris-

töministeriön johdolla laadittiin kaksi

ohjeistusta, joiden tarkoituksena on

Ympäristölupahakemuksiatyöstetään tiukalla aikataululla

ollut auttaa eri tahoja tulkitsemaan

päätelmiä samalla lailla.

Tekninen ohjeistus on ympäristöhal-

linnon, energia- ja metsäteollisuuden

edustajista ja konsulteista kootun

työryhmän käsialaa. Sitä täydentävän,

BAT-päätelmien soveltamista käsittele-

vän ohjeistuksen laati ympäristöminis-

teriö.

Teknisen ohjeistuksen valmistelussa

mukana ollut Pohjolan Voiman tuotan-

tojohtaja Juha Kouki kehuu prosessia

sujuvaksi ja ympäristöhallinnon johdol-

la tehtyä yhteistyötä erinomaiseksi.

– Se sujui esimerkillisessä yhteisym-

märryksessä, laajasti eri sektoreiden

osaamista ja asiantuntemusta hyödyn-

täen. Taustat selvitettiin huolellisesti ja

ohjeistusten laadinnassa huomioitiin eri

näkökantoja, kokonaiskuvaa unoh-

tamatta. Lopputulos on hyvä, Kouki

arvioi.

Koukin mukaan nyt tehdyt lin-

jaukset antavat hyvät edellytykset

yhtenäisille tulkinnoille sekä toiminnan

hallitulle jatkuvuudelle.

Pohjolan Voiman tavoitteena on

jättää energiantuotantoon luokiteltuja

polttolaitoksia koskevat ympäristölu-

pahakemukset aluehallintovirastoon

lähikuukausina.

Rauman Biovoiman voimalaitos.


• Euroopan komissio yhdessä teollisuuden ja viranomaisten kanssa ajaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT, Best Available Techniques) käyttöä.

• BREF (BAT Reference Document) on suuria yli 50 MW:n polttoainelaitoksia (LCP) koskeva yleiseurooppalainen vertailuasiakirja.

• Jäsenmaita sitovat kansalliset soveltamisohjeet kirjattiin elokuussa julkaistuihin BAT-päätelmiin.

• Niiden tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa.

• Ympäristölupien määräysten pitää nyt ensimmäistä kertaa perustua BAT-päätelmissä esitettyihin vaatimuksiin, jotka koskevat mm. prosessi- ja päästötarkkailua ja päästötasoja ilmaan ja veteen.

MISTÄ ON KYSE?



Pala palalta,päivä kerrallaan

Teksti Johanna Aho Kuva Hannu Huovila

Uuden ydinvoimalaitosyksikön testaukset, käyttöönotto ja lopulta sähköntuotannon käynnistyminen merkitsevät voimayhtiölle isoa muutosta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö on tekemässä historiaa, jonka sisältöön jokaisen työllä on mittava vaikutus.

TVO-konsernissa työskentelee noin 900

ydinvoima-alan ammattilaista: ohjaajia,

kunnossapitäjiä, eri tekniikanalojen

insinöörejä, talousosaajia, fyysikkoja,

kemistejä ja säteilysuojelun ammattilaisia.

Satojen tehtävänimikkeiden alla tekee

määrätietoisesti töitä henkilöstö, jonka

päivittäinen työsarka liittyy tavalla tai toi-

sella uuden laitosyksikön testivaiheeseen.

– Henkilöstölle käyttöönotto tarkoit-

taa paitsi järjestelmätestauksia myös

sitä, että opimme ohjeistettujen toimin-

tatapojemme mukaisesti huolehtimaan

laitosyksiköstä yhtenä kokonaisuutena

– turvallisuus edellä, TVO:n toimitusjoh-

taja Jarmo Tanhua kiteyttää.

OsaaminenavainasemassaUuden laitosyksikön käyttöönot-

toon ja käyttöön on valmistauduttu

muun muassa tehtävänkierroilla sekä

rekrytoimalla mittavasti uusia tekijöitä.

Kuluva vuosi on ollut yksi suurim-

mista rekrytointivuosista koko TVO:n

historiassa.

Arkea Olkiluodon saarella voisi

tällä hetkellä kuvata hektiseksi, mutta

järjestelmälliseksi. Kun tarve vaatii,

joustetaan. Kun osaaminen ei riitä,

opiskellaan tai hankitaan erikoisosaaja

paikalle. Kun tehdään, niin tehdään

tarkasti ja hyvin. Kun takkuaa, se

harmittaa. Kun työt etenevät, on sillä

positiivinen vaikutus lähes kaikkeen.

Kaikki tekevät töitä yhden päämäärän

saavuttamiseksi; tavoite kerrallaan,

pala palalta, päivä kerrallaan.

Näytön jakehittymisen paikkaTVO:n henkilöstölle ja keskeisille ver-

kostoille laitoksen haltuunotto mer-

kitsee paitsi oman osaamisen likoon

laittamista myös uuden oppimista.

Osaamiset ja kyvykkyydet on saatava

tasolle, jota luotettavalta ydinvoima-

toimijalta vaaditaan.

Olkiluoto 3:n käyttöönotto etenee

OL3:n ohjaajaharjoittelija Antti Saarinen turbiini-operaattorin tehtävissä simulaattorikoulutuksessa.


– Tämä on meille haastavaa mutta

myös kehittävää aikaa. Elämme Olki-

luodossa mielenkiintoista loppusuoraa

projektissa, joka on meille äärimmäi-

sen tärkeä. Nyt tehtävämme on viedä

tämä projekti vahvalla osaamisella,

oppimisella ja tahdonvoimalla maaliin.

Tuemme laitostoimittajaa saamaan

valmiiksi viimeisetkin työt aikataulu-

jen ja suunnitelmien mukaan, Tanhua

selvittää.

Muutosten aikaaOL3 EPR -laitosyksiköstä tulee pro-

jektin edetessä vaiheittain sähköä

valtakunnan verkkoon tuottava

ydinvoimalaitos. TVO ottaa vastuun

ydinturvallisuudesta, kun polttoaine

saapuu Olkiluotoon ja osa ydinvoima-

laitoksen käyttöön liittyvistä turvalli-

suusteknisistä käyttöehdoista astuu

voimaan, samoin kuin ohjeistukset liit-

tyen muun muassa päätöksentekoon

ja työntekoon laitosyksiköllä. Työt

muuttuvat projektintoteutustyöstä

käyttöönoton kautta käyttö-, ylläpito-

ja kehitystyöksi.

Pala palalta ei kuitenkaan onnistu

yksin. Siihen tarvitaan aina se pala-

pelistä tuttu väkänen, joka yhdistää

palat toisiinsa. Ydinvoima-alalla tuota

väkästä voisi nimittää omaksutuiksi

ohjeistuksiksi ja toimintamalleiksi.

Inhimilliseltä kannalta katsottuna pu-

hutaan väkäsestä, joka tekee jokaisesta

päivästä tekemisen arvoisen. Yhteis-

työssä on voimaa.

LAITOKSEN TESTAUS

VAIHEITTAIN KOHTI KÄYTTÖÄ

OL3-laitosyksikön testaukset toteutetaan tarkan suunnitelman

mukaisesti. Käyttöönotettavien huonetilojen, järjestelmien,

asennettujen komponenttien ja toimintojen määrät ovat suuria

OL1:een ja OL2:een verrattuna.

Kokonaisuutta hallitaan mm. suunnitelmallisella töiden ja vas-

taavien tarkastusten vaiheistuksella, työpakettijaolla ja näiden

töiden vastuujaolla. Lisäksi ohjeet testien, tarkastusten ja esim.

muutostöiden tekemiseen on yksityiskohtaisesti ohjeistettu.

Koko laitoksen toimintojen toimivuutta on jo testattu laitossi-

mulaattorilla. OL3 EPR toimii siis jo teoriassa, ja nyt osoitetaan,

että kaikki on kunnossa myös käytännössä.

Laitteiden toiminnan toteaminen

”Tuemme laitos-

toimittajaa saamaan valmiiksi viimeisetkin työt aikataulujen ja suunnitelmien mukaan.

KUUMAKOKEET

Seuraava iso virstanpylväs on kuumakokeet,

jolloin OL3:a koekäytetään ilman poltto-

ainetta, mutta primääripiirissä olevan

veden lämpötilat ja paineet vastaavat jo

tuotantokäyttöä.

KÄYTTÖÖNOTTO

Käyttöluvan saamisen jälkeen polttoaine

ladataan reaktoriin. Tämän jälkeen alkaa

varsinainen laitosyksikön ydintekninen

käyttöönotto.

Asennustarkastukset

Järjestelmien toimintojen varmistus

Laitostason kokeet ilman polttoainettaja polttoaineen kanssa

Järjestelmien yhteistoimintakokeet(muiden järjestelmien kanssa)


Työnteon käytäntöjenuudistuksilla lisääjoustavuutta jahyvinvointia

Teksti ja kuvat Jere Rinne

Uudet mahdollisuudet tehdä asiantuntijatyötä ajasta ja paikasta riippumatta haastavat pohtimaan työn luonnetta. Pohjolan Voimassa teemaan on tartuttu innolla. Uusia käytäntöjä kehitetään ja testataan aktiivisesti laajassa Työnteon uudet käytännöt -hankkeessa.

täysin samat mahdollisuudet järjestää

omaa työtään.

– Systeemin ei kannata olla kaikille

sama, kun tehtävät organisaation

sisällä vaihtelevat paljon. Jos esimerkik-

si etätyö kiellettäisiin sen vuoksi, että

kaikki eivät voi sitä tehdä, menetettäi-

siin paljon mahdollisuuksia tehostaa

työtä, lisätä joustavuutta ja työhyvin-

vointia.

Tämä ei Jäkälän mielestä kuitenkaan

poista yhteisten pelisääntöjen tarvetta.

Jo pelkästään työntekijän turvaksi ja

työhyvinvoinnin näkökulmasta läpinä-

kyvyys ja ohjeistukset on syytä ulottaa

kantamaan läpi koko organisaation,

vaikka tehtäväkohtaisia eroja käytän-

nön tasolla olisikin.

Vapaampi työ vaatiimittaamisen uudistusta Suomalaiset ovat Euroopan kärkimaita

etätyön tekijöinä. Palkansaajista 34

prosenttia tekee vähintään satun-

naisesti töitä kotonaan, ja määrä on

jatkuvasti kasvussa.

Myös Pohjolan Voiman uudis-

tuksessa on haluttu laskea kynnystä

etätyöhön. Etätyön tekemiseen aikai-

semmin vaaditusta erillisestä sopimuk-

sesta on luovuttu, ja se on korvattu

ohjeistuksella. Käytäntöjen tueksi on

tehty huomattavia teknologiainves-

tointeja ja organisaatiota läpileikkaava

Voiman työsuhdepäällikkö Mikko

Jäkälä.

Henkilöstön tehtävät ovat muuttu-

neet yhä vahvemmin tuotannollisista

tehtävistä asiantuntijatyöhön, jota

usein voi hoitaa täysin ajasta ja paikas-

ta riippumatta. Jäljellä on toki edelleen

myös tehtäviä, jotka on hoidettava

paikan päällä ja tiettyjen kellonlyömien

välillä.

Työnteon käytäntöjen uudistuksilla

halutaan lisätä joustavuutta sekä ajasta

ja paikasta riippumatonta työntekoa.

Jäkälän mukaan tämä haastaa perin-

teisen ajattelun siitä, että kaikilla olisi

Työnteon murros ulottuu useille ta-

soille. Toisaalta on tarve muuttaa työn

mittaamista ja johtamista ennakoivam-

maksi, mutta myös turvata satunnaisia

kohtaamisia ja sosiaalisen työyhteisön

olemassaolo.

– Työnteon murroksesta on pu-

huttu jo vuosia, mutta nyt se todella

tapahtuu – myös energia-alalla.

Halusimme ymmärtää, mitä kaikkea

täytyy kehittää tai muuttaa. Perkasim-

me aluksi kaikki ohjeet ja käytännöt,

joita Pohjolan Voimassa on. Yritys on

perustettu vuonna 1943, joten niitä

oli ehtinyt kertyä, kertoo Pohjolan

Työnteon käytännöt

Mobiilikäytön edistäminen

Ohjeiden ja linjaustenjalkautus

Läsnäoloseurannastariippumattomat käytännöt

HR-järjestelmänkehittäminen

HR- ja palkkajärjestelmäntyösuhdetiedot

Raportointi ja seuranta


jautuminen Pohjolan Voiman Office365-ryhmiin voidaan

tehdä oman organisaation tunnuksilla. Siten yhteisten

hankkeiden hallinnointi tapahtuu yhdessä pilviympä-

ristössä, mikä helpottaa huomattavasti dokumenttien

hallintaa.

Työn seurannan kehittäminen mittaamaan oikeita

asioita ja entistä joustavammat mahdollisuudet tehdä

työtä näkyvät kumppaneille myös tehokkuutena sekä

entistä mielekkäämpänä yhteistyönä.

pilvipalveluiden käyttöönotto.

Lisäksi Pohjolan Voimassa on

panostettu mobiilikäytön edistämi-

seen. Työajan kirjaamisten avuksi on

otettu mobiiliratkaisu, jonka avulla

”työpaikalle” voi kirjautua mistä

tahansa. Jatkossa myös lomapyynnöt

ja hyväksymiset hoituvat näppärästi

puhelimella.

Pilottiryhmässä työaikakokeilu on

viety vielä pidemmälle, ja läsnäoloseu-

rannasta on luovuttu kokonaan.

– Pilottiryhmän osalta kontrolli ei

perustu aikaan vaan työn ennakointiin

ja kommunikointiin. Tämä vaatii myös

uudenlaista johtamista. Kokemuk-

set ovat motivoivia, ja seuraavassa

vaiheessa päätämme, miten kokeilua

jatketaan, Jäkälä kertoo.

Toimiva työyhteisöturvattava jatkossakinKun kaikki eivät enää saavu aamuisin

konttorille samoina kellonlyöminä tai

lainkaan, täytyy kohtaamisille luoda

uusia mahdollisuuksia.

– Työnteon rytmien personoituessa

osan yhteisöllisyydestä on toteudut-

tava uusin tavoin. Työn merkitykselli-

syyden kannalta useimmille ihmisille

on tärkeää kokea kuuluvansa osaksi

työyhteisöä ja se toteutuu vain riittä-

vällä vuorovaikutuksella, toteaa Mikko

Jäkälä.

Työhyvinvoinnin kannalta tärkeä

esiin noussut asia onkin työn sosiaa-

liset ulottuvuudet. Lisäksi havaittiin,

että Pohjolan Voiman kokoisessa

organisaatiossa asiat etenevät paljon

työpaikalla tapahtuvien kohtaamisten

kautta. Saatujen kokemusten perus-

teella työtapauudistuksissa halutaan

turvata ihmisten välinen vuorovaikutus

jatkossakin.

Pohjolan Voiman työsuhdepäällikkö Mikko Jäkälä. Avara monitilatoimisto tukee yhdessä tekemistä.

”Pilottiryhmän osalta kontrolli ei perustu aikaan vaan työn

ennakointiin ja kommunikointiin.

Uusia tapoja myös yhteistyökumppaneilleOman organisaation työkulttuurin kehittämisen osana

Pohjolan Voima haluaa kehittää myös tapoja työsken-

nellä yhteistyökumppaniensa kanssa. Ensi kevään aikana

otetaan yhteyttä kaikkiin kumppaneihin ja sovitaan

yhdessä siitä, kuinka uusia pilviympäristöjä voidaan

hyödyntää viestinnässä sekä dokumenttien jakamisessa

ja yhteismuokkaamisessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa useita pieniä parannuk-

sia ja helpotuksia arkityöhön. Jatkossa esimerkiksi kir-


Älykalatiesuunnittelu valmis Raasakassa

Ku

va Po

hjo

is-Poh

janm

aan E

LY-kesk

us

Raasakkaan rakennettavien älykalatieratkaisujen osuuden suunnittelu on valmistunut. Älykalatie-suunnittelulla tarkoitetaan kalatien seuranta- ja automaatioratkaisuja.

– Kantava ajatus on, että lohet

pyritään ohjaamaan mahdollisim-

man nopeasti kalatiehen niiden

saavuttua Raasakan voimalaitos-

padolle, sanoo tutkimusprofessori

Jaakko Erkinaro Luonnonvara-

keskuksesta.

Kalatien seurantaa ja automati-

sointia kehitetään kalatien käytön

myötä saatujen kokemusten

”Seurannassa hyödynnetään optisia kameroita ja ultraäänikameroita.

ja ultraäänikameroita. Voima-

laitoksen turbiinien ja kalatien

houkutusvirtaaman käyttö pyritään

optimoimaan siten, että kalatie on

mahdollisimman tehokas, täsmen-

tää myyntijohtaja Pertti Paakko-

lanvaara Simsonar Oy:stä.

Älykalatiesuunnittelusta on

vastannut Iijoen otva -hankkeen

innovaatioryhmä, jossa ovat olleet

edustettuna Pohjois-Pohjanmaan

liitto, Luonnonvarakeskus, Met-

sähallitus, Pohjois-Pohjanmaan

ELY-keskus, PVO-Vesivoima Oy,

Maveplan Oy ja Simsonar Oy.

Älykalatiesuunnittelu on osa kol-

me vuotta kestävää EU-rahoitteista

Iijoen otva -hanketta. Varsinainen

kalatien suunnittelu Raasakkaan on

vielä kesken.

perusteella. Kalatien toimivuuteen

vaikuttavat useat tekijät kuten

joen virtaama, käytettävät turbiinit,

kalatiestä tuleva houkutusvirtaama,

vuodenaika, kellonaika ja kalojen

nousuvaelluksen ajoittuminen.

– Kalatien toimivuuden ja kalo-

jen seuranta tulee olemaan poik-

keuksellisen tarkkaa. Seurannassa

hyödynnetään optisia kameroita

Kalojen määrä uloskäynnillä, lajitunnistus, optinen kamera

Alakanavaan saapuvat kalat, kalojen määrä, ultraäänikamera

Kalojen määrä pystyrako-osuuden alussa, lajitunnistus, optinen kamera

Kalojensisäänkäynneillä

ultraäänikamerat tai optiset kamerat


Iijoella yhteistyö eri osapuolien kanssa on edennyt hyvin. Me-

neillään on useita konkreettisia toimenpiteitä vaelluskalojen

palauttamiseksi, jotka pohjautuvat huolellisiin tutkimuksiin.

Älykalatiesuunnittelu Raasakkaan on juuri valmistunut.

Iijoen vaelluskalojen palauttamiseksi kalatiet eivät kuitenkaan

yksinään riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia tukitoimia. Mäti-

ja pienpoikasistutusten sekä emolohien ylisiirtojen avulla

kutualueille on tavoitteena luoda nousuhalukas vaelluskala-

kanta. Tähän liittyen Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan

smolttien alasvaellusmahdollisuuksia Iijoen Haapakoskella.

Lisäksi PVO-Vesivoima, Iin kunta ja Etelä- ja Pohjois-Iin

jakokunnat ovat sopineet viisivuotisesta Raasakan vanhan

uoman kehittämisestä yhteistyössä alueen toimijoiden

kanssa. Myös Iijoen latvavesille Irninjokeen on yhteistyössä

PVO-Vesivoiman, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja

Taivalkosken kunnan kanssa sovittu ympäristövirtaamasta ja

kunnostetaan kutualueita.

Teksti Eveliina Miettunen

ELY-keskuksen vaatimuksetvaarantavat vaelluskalojenpalauttamiseen tarvittavan yhteistyönLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) esitti lokakuussa Iijoelle velvoitekokonaisuutta, joka on ristiriidassa kansallisen kalatiestrategian yhteistyötavoitteen kanssa ja vaarantaa jo käynnissä olevat yhteistyöhankkeet. PVO-Vesivoimalle esitetyt vaatimukset eivät ole realistisia. Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima Oy haluaa jatkaa hyvää yhteistyötä Iijoen vaelluskalakärkihankkeen ja muiden meneillään olevien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi.

Posiva Solutionsilla takana vahvaensimmäinen vuosiLoppusijoituksen osaamista palveluna tarjoavan Posivan tytäryhtiön toiminta on käynnistynyt hyvin ja vilkkaasti, kertoo Posiva Solutions Oy:n toimitusjohtaja Mika Pohjonen.

sijoitustilalleen ja aloittanut sen rakentamisen. Meillä on siis

paljon kokemusta ja ymmärrystä, jota myös muut loppusijoi-

tusorganisaatiot haluavat käyttää.

Posiva Solutions keskittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppu-

sijoitukseen liittyvässä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystoimin-

nassa syntyneen tietotaidon myyntiin sekä konsultointiin. Po-

siva Solutions tarjoaa asiakkailleen loppusijoitukseen liittyviä,

räätälöityjä asiantuntijapalveluja yhdessä laajan alihankkija- ja

yhteistyöverkoston kanssa.

Projektisopimuksia on tähän mennessä tehty kymmen-

kunta ympäri maailmaa ja palveluita on myyty mm. Tšekkiin,

Kiinaan, Kanadaan ja Suomeen. Suomessa Posiva Solutions

toimii asiantuntijakonsulttina Fennovoiman hankkeessa, jos-

sa kartoitetaan mahdollisia loppusijoituspaikkoja Pyhäjoella

ja Eurajoella. Posiva Solutions työllisti konsultointitehtävissä

alihankkijoina toimivien konsulttiyritysten ja tutkimuslaitos-

ten asiantuntijat mukaan lukien ensimmäisen vuoden aikana

60–70 asiantuntijaa.

Velvoitevaatimukset kohtuuttomiaLapin ELY-keskus vaatii Iijokea koskevia kalatalousvelvoitteita

muutettavaksi erittäin merkittävästi. Mukana on sekä lisäyk-

siä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.

PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietisen mielestä

elinkeinoelämän ja kalatalouden vastakkainasettelun pitäisi

olla jo ohi.

– Vaelluskalojen luonnonkierrossa parhaisiin tuloksiin

päästään pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja monipuolisella

keinovalikoimalla, sillä voimayhtiö ei yksin pysty varmista-

maan kokonaisuuden onnistumista. Lapin ELY-keskuksen

vaatimukset kalateiden toimivuudesta nopealla aikataululla

ovat kuitenkin mahdottomia toteuttaa, eivätkä nyt tehdyn

velvoitteiden muutoshakemuksen perusteet ole kestäviä.

Pitkäaikaisen velvoiteprosessin kärsijöitä ovat viime kädessä

vaelluskalat, sanoo Pietinen.

Posiva Solutionsin liiketoiminta on lähtenyt käyntiin yli odo-

tusten ja tulevaisuuden kasvunäkymät ovat hyvät. Menestys

perustuu yli 40 vuoden tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyn

ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa.

– Posiva on ensimmäisenä maailmassa saanut luvan loppu-

SUOMALAISTA ENERGIAA VASTUULLISESTIwww.pohjolanvoima.fi

ONNEA100-VUOTIASSUOMI!

Documents

POHJOLAN VOIMA...Energiamurros, joka vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, on vasta alkutaipaleellaan. Kyse on paljon muustakin kuin uudesta tuotantoteknologiasta. Koko yhteiskunnan