Embed Size (px)
DESCRIPTION
Porvoon Energian asiakaslehti 2/2013
Citation preview
Erikoishaastattelussa ministeri Ville Niinistö
Energiapäivänä 7. syyskuuta ovemme ovat auki !
Porvoon Energianpääkonttori 100 v.
Muumilaulaja rakastaa purjehtimista
PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2 | 2013
Kotipuutarhan sadonkorjuu
KU
VA
JA
NN
E L
EH
TIN
EN
2
Porvoon Energia
valinta Luonnollinen
3
Porvoon Energia
valinta Luonnollinen
Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen
valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla
tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla lähellä asiakasta.
4
JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt
Mannerheiminkatu 24, PL 95,
06101 Porvoo
puh. 019 661 411
faksi 019 661 4211
www.porvoonenergia.fi
PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas
TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,
Nina Fransas, Magnus Nylander,
Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick
Wackström, Merja Wilkman
TOIMITUS & ULKOASU |
peak press & productions oy
Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa
www.peakpress.net
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo
TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson
AD | Sanna Nylén
KANNEN KUVA | Eeva Kangas
PAINO | Painoyhtymä Oy
Teollisuustie 21
06150 Porvoo
www.painoyhtyma.fi
PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl
Sisä
ltö
PBE Uutiset ---------------------------------------- 6
Ville Niinistön, Nils Torvaldsin ja Johan Söderbergin haastattelut ------------ 10
Benny Törnroosin haastattelu ----------------- 16
Porvoon lelumuseon aarteet --------------------------------------------- 19
Porvoon Energian pääkonttori 100 vuotta --------------------------------------- 20
Porvoon ja Loviisan uudet ravintolat ---------------------------------- 24
Benny Törnroos ja muumilaulujen salaisuus s.16
Energia-politiikka
puntarissa s. 10
Herkut talteen s.22
5
Reseptinurkka ------------------------------------- 25
Palveluoperaatio Puutsi ------------------------ 26
Kartanpiirtäjät työssään ----------------------- 28
Tietoisku ------------------------------------------- 30
Energiani-pavelu --------------------------------- 32
Porvoon Energia palvelee --------------------- 33
Pääkirjoitus
Lelumuseon aarteita s.19
”Seuraava kehittämis-hanke voi olla aurinkokeräinpuiston rakentaminen. ”
Muuntamotaideihastuttaa s. 8
Hengähdys-tauon paikkaPorvoon Energia on viemässä lop-puun pari viimeistä vuotta kestäneen mittavan investointiohjelman. Tolk-kisiin on rakennettu biovoimalaitos, jonka juhlalliset vihkiäiset vietettiin keväällä. Samanaikaisesti voimalai-toshankkeen kanssa on ollut raken-teilla sähkönkulutuksen etälu-entajärjestelmä laajamittaisine mittariasennuksineen. Vuoden loppuun mennessä tämäkin hanke on viety läpi niin aikatau-lullisesti kuin kustannuksiltaan suunnitelmien mukaisesti.
Näillä kahdella investoin-nilla Porvoon Energia on tehnyt yli 50 miljoonan euron satsauksen tulevaisuuteen. Biovoimalai-toksen myötä uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön kaukolämpötuotannossa Porvoossa on noussut jo 90 prosenttiin. Uusi voimala on vieressä olevan vanhem-man voimalan tapaan yhteistuotantolai-tos, jossa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Näin ollen biovoimalainves-tointi nostaa myös Porvoon Energian sähkönhankinnan omavaraisuusastetta samalla kun se lisää yhtiön ekomerkityn sähkön myyntitarjontaa.
Sähkönkulutuksen etäluentajärjestel-mä merkitsee asiakkaille aina laskutus-kauden todettuun kulutukseen perustuvaa laskua. Lisäksi se antaa asiakkaille mah-dollisuuden seurata omaa kulutustaan jopa tuntitasolla, josta on suuri apu kulutussääs-tömahdollisuuksien selvittämisessä.
Etäluentajärjestelmästä on myös hyötyä Porvoon Energian pyrkimyksille tehdä sähköntoimitukset yhä varmem-miksi, koska se nopeuttaa mahdollisten esimerkiksi myrskyjen aiheuttamien säh-kövikojen paikallistamista.
Toimitusvarmuutta edistävät myös Porvoon Energian satsaukset sähkön-siirron maakaapelointiin. Tämä työ on aloitettu jo hyvissä ajoin ennen tulevia tiukkenevia toimitusvarmuusvaatimuk-sia, ja työtä on jatkettu biovoimalaitok-sen ja etäluentajärjestelmän rakentami-sen rinnalla.
Laakereilla lepäämään meillä ei Por-voon Energiassa ole tarkoitus ryhtyä nytkään, vaikka paljon on varsinkin vii-me vuosina tehty toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi pitkälle tulevaisuuteen.
Ehkä pieni hengähdystauko kuitenkin on paikallaan ennen seuraavia kehittä-mishankkeita, joista yksi voi hyvinkin olla aurinkokeräinpuiston rakentaminen. On miellyttävää todeta, että ympäristöministe-ri Ville Niinistö lehdellemme antamassaan haastattelussa suhtautuu varsin myöntei-sesti hankkeeseen ja syöttötariffijärjestel-män avaamiseen myös aurinkovoimalle.
Patrick Wackström,toimitusjohtaja
KU
VA
SE
PP
O S
IRK
KA
6
Uutiset EU
RO
PPA
Suomen teillä liikkuu jo kymmenen sähköautomallia
Sähkönjakelussa vain pieniä häiriöitä
Vuosi sitten Suomessa oli sähköautoja vain reilu 60. Nyt niitä on yli 300. Vuoden aikana maassa rekisteröitiin lähes 250 sähköautoa.
Teillä liikkuu tällä hetkellä kymmenen erilaista sähköautomal-lia: Mitsubishi iMiev, Toyota Prius Plug-in hybrid, Mercedes-Benz Vito E-Cell, Peugeot iON, Nissan Leaf, Volvo V60 Plug-in Hybrid, Citroën C-Zero, Opel Ampera/Chevrolet Volt, Think City sekä Fisker Karma.
Tiedot ilmenevät Teknologiateollisuus Trafin ja Eeran tilastoista.
IEA kiitti Suomen energiapolitiikkaaSuomessa biopolttoaineiden osuus energian kokonaiskäytöstä on IEA-maiden korkein ja fossiilisten polttoaineiden osuus neljän-neksi pienin, käy ilmi Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n maa-arvioraportista.
Toukokuun lopulla julkistettu Finland 2013 Review -raportti toteaa, että Suomi on huolehtinut hyvin energiavarmuudestaan, edennyt eturivissä vähentäessään riippuvuutta fossiilisista poltto-aineista ja integroitunut hyvin pohjoismaiseen energiamarkkina-alueeseen.
IEA suosittelee, että Suomen hallitus jatkaa energian toimin-tavarmuudesta huolehtimista kestävältä pohjalta peruspilareina bioenergia ja ydinvoima. Lisähuomiota pitäisi kiinnittää eri-tyisesti liikenteen energiatehokkuuteen ja kaasumarkkinoiden kehittämiseen.
Suomessa on vain 11 energiayhtiötä, joilla on ekomerkittyä sähköä myytävänä.
Energiateollisuuden keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2012 keskeytyneenä keskimäärin noin 2 tuntia sähkön-käyttäjää kohden. Keskimääräinen keskeytysaika putosi neljäs-osaan vuodesta 2011.
Muutos johtui lähinnä siitä, että vuoden 2011 kaltaisia myrsky-jä ja niiden aiheuttamia poikkeuksellisen mittavia sähkönjakelun keskeytyksiä ei viime vuonna esiintynyt. Normaaliolosuhteissa sähkönjakelu Suomessa onkin hyvin luotettavaa.
Aurinkovoiman kysyntä kaksinkertaistuu Vuonna 2018 maailman uuden aurinkovoimakapasiteetin kysyntä on 61,7 gigawattia, ennustaa tutkimuslaitos Lux Research. Kysyntä miltei tuplaantuu nykyisestä noin 35 gigawatista.
Aurinkovoimakapasiteetti kasvaa vuodessa keskimäärin 10,5 pro-senttia vuoteen 2018. Edelläkävijä Saksa ei näytä pysyvän kapasitee-tin lisäyksessä väkirikkaimpien maiden vauhdissa: johtoaseman ottaa Kiina 15 prosentin vuosikasvulla, ja toiseksi suurimmaksi nousee Yhdysvallat. Seuraavina tulevat Japani ja Intia.
Kaikkein nopeimmin ennustetaan kasvavan pienten, epäkaupallis-ten voimaloiden kapasiteetti, kun kehitysmaiden asukkaat sähköistä-vät kotejaan myös syrjäseuduilla.
Ensimmäinen älykaupunki EspanjassaReilun 180 000 asukkaan Santander on Espanjan ensimmäinen todel-linen älykaupunki. Ympäri kaupunkia on upotettu yli 12 000 anturia, jotka mittaavat saasteita, säätävät katuvaloja ja löytävät autoilijoille lähimmät vapaat parkkipaikat. Anturit havaitsevat kadut, joilla kukaan ei kulje, ja himmentävät valaistuksen aktivoitavaksi taas liikkeen avulla. Näin säästyy energiaa.
Älypuhelinta käyttävät kaupungin asukkaat saavat suoraan puhe-limeensa uusimmat tiedot myös tietöistä, myöhässä olevista busseista tai vaikkapa siitepölymääristä ilmassa.
Kylmää vettä liuskekaasuinnostukselleYhdysvalloissa liuskekaasu näyttää tuovan uusia investointeja muun muassa kemian-, metsä ja metallinjalostusteollisuuteen, koska ener-gia halpenee.
Euroopassa liuskekaasun tuotanto edellyttää kuitenkin jatkuvaa uusien kaivojen poraamista. Puola on tehnyt eniten koeporauksia, mutta nyt kansainväliset yritykset rahoineen ovat poistumassa maas-ta. Tuotanto on Puolassa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa, eikä kaasua virtaa porakaivosta yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Myöskään Bri-tanniassa koeporaukset eivät ole kovin lupaavia.
Aurinkopaneeli korvaa asfaltin Aurinkopaneeleista muodostuva tienpinta tuottaisi sähköä, säästäisi öljyä, sulattaisi lumen ja suojelisi onnettomuuksilta, kertoo saksalai-nen der Spiegel -lehti.
Yhdysvaltalaiset tutkijat Julie ja Scott Brusaw ovat kehitelleet ajatusta, että tiet tuottaisivat sitä pitkin liikkuvien ajoneuvojen tarvitseman energian. Kaikkialla, missä on teitä, olisi myös aurinko-paneeleita.
Öljyä säästyisi kahdella tavalla: sähköautoilusta tulisi yhä houkut-televampaa, mikä vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, eikä teitä tarvitsisi päällystää asfaltilla, mikä säästäisi myös öljyä.
Visio ei kuitenkaan toteudu nopeasti. Brusawit suunnittelevat, että kehitys voisi alkaa supermarkettien parkkitalojen ajorampeilta.
7
Porvoon Energian Tolkkisiin rakennuttama biovoimalai-tos vihittiin käyttöön perjantaina 12. huhtikuuta 2013. Vihkimisen suoritti ympäristöministeri Ville Niinistö. Tervetuliaissanat lausui yhtiön hallituksen puheenjohta-ja Johan Söderberg.
Vajaa kaksi vuotta kestänyt rakennushanke on Por-voon Energian yli sadan vuoden historian suurin yksit-
täinen investointi. Noin 47 miljoonan kustan-nusarvio piti kuten myös hankkeelle laadittu ai-kataulu. Laitos on ollut kaupallisessa käytössä maaliskuusta lähtien.
Polttoaineena uudes-sa lämpöä ja sähköä tuottavassa laitoksessa käytetään puubiomas-saa kuten myös vieressä
olevassa yli 30 vuotta vanhassa yhteistuotantolaitokses-sa. Vanha kivihiili- ja biovoimala uudistettiin 2000-luvun alussa.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus 90 prosenttiinUuden biovoimalan myötä uusiutuvan polttoaineen osuus Porvoon Energian kaukolämmön tuotannosta Porvoossa on noussut noin 90 prosenttiin. Yhtiön tavoitteena on muuttaa tuotanto täysin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Siinä tarkoituksessa selvitetään aktiivisesti aurinkoke-räinpuiston toteuttamisedellytyksiä.
Uuden biovoimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 230 GWh vuodessa. Laitoksen tuoma kapasiteettilisä on lähes 100 GWh. Vuosittainen sähköntuotantokapasi-teetti melkein kaksinkertaistuu, 43 GWh:sta 70 GWh:iin. Polttoainetta kuluu noin 450 000 ja voi nousta 600 000 irtokuutioon vuodessa.
Ympäristöministeri Niinistö vihki biovoimalanSuurinvestointi pysyi aikataulussa ja budjetissa
Uutiset PB
E
ROLF GABRIELSSON KUVAT JORI GUSTAFSSON
Juhlavan vihkimisseremonian huipennus, kuvassa vasemmalta Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wack-ström, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, kansanedustaja Mikaela Nylander, ministeri Ville Niinistö
sekä Porvoon Energian hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg.
KOONNEET ROLF GABRIELSSON, SEPPO IISALO JA REIJA KOKKOLA, KUVAT KALEVI KETOLUOTO JA STUDIO LINDELL/OSCAR
8
Moni porvoolainen hieraisi silmiään, kun kaksi taidekoululaista, Norma Lauritsalo ja Siri Haapanen taiteilivat kesäkuussa sutatut muuntamot ympäristöä piristäviksi taideteoksiksi.
– Saimme paljon hyvää palautetta. Esimerkiksi, kun maalasimme kaupunkimaisemaa, moni naapurustosta tuli ihastelemaan muunta-mon uutta ilmettä.
Muuntamot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja erilaisissa ympäris-töissä. Kuvitus mukailee sijaintia.
– Metsäaiheisen muuntamon lähellä on luontoa, kaupunkikuva on talomaisemassa ja uimahallin lähistöllä sijaitsevaan muuntamoon tuli merimaisema. Saimme ideoida vapaasti, he kertovat.
Nuorille taideharrastajille tällainen kesätyö oli unelmien täyttymys. – Valtavan kivaa! Ihan unelmakesätyö! Edes sade ei ole haitannut,
sillä silloin teimme sisätiloissa sapluunoita, Siri ja Norma kertovat.Porvoon Energian viestintäpäällikkö Nina Fransas hämmästyi nuor-ten taiteilijoiden nopeutta ja hienoa kädenjälkeä. Ajatus ilahduttaa porvoolaisia kadunkäyttäjiä onnistui hänestä hyvin.
– Halusimme tarjota ihmisille sutatun muuntamon sijasta miljöötä kaunistavan taideteoksen. Kohteet valittiin näkyviltä paikoilta eri puolilta kaupunkia, jotta mahdollisimman moni voi ilahtua muunta-mon uudesta ilmeestä. Ja onhan se mukavaa, kun voi tarjota nuorille kesätyöpaikan, Fransas kertoi.
Muuntamotaide ihastuttaa
Siri Haapanen ja Norma Lauritsalo maalasivat sym-paattisen metsämaiseman
eläimineen.
Sähköbussi koekäytössäPilottikäytössä ollut sähköbussi kiersi heinäkuussa kolmen viikon ajan Kirkkotorin ja Taidetehtaan väliä. Ilmainen 3,5 kilometrin kiertoajelu ilahdutti päiväsai-kaan niin kaupunkilaisia kuin turistejakin. Yöllä bussi ladattiin Porvoon Energialta hankitulla ympäristöserti-fioidulla sähköllä.
Samalla kerättiin kokemuksia sähköisen joukkolii-kenteen toimivuudesta Porvoossa. Mukana hankkeessa olivat Porvoon Energian lisäksi Porvoon kaupunki, ke-hitysyhtiö Posintra sekä sähköbussia liikennöinyt Veolia Transport Finland.
Uutiset PO
RVO
O
9
Porvoon Energia -yhtiöilleuudet hallitukset
Henkilöstön tyytyväisyys korkealla tasolla
Sekä Porvoon Energia Oy:lle että Porvoon Sähkö-verkko Oy:lle on valittu uudet hallitukset.Porvoon Energian hallitus 28.5.2013 lähtien koostuu seuraavista henkilöistä: Johan Söderberg, puheenjohtaja Matti Valasti, varapuheenjohtaSirpa HopeamaaJari Ilkka Kristel Pynnönen ja rahoitusjohtaja Raija Vaniala (Porvoon kaupungin viranhaltijaedustaja).Porvoon Sähköverkon hallituksen muodostavat 28.5.2013 lähtien Matti Valasti, puheenjohtaja Patrick Wackström, varapuheenjohtajaJohan Söderberg jaJari Ilkka.
Yhdeksän työntekijää kymmenestä (93 prosenttia) on erittäin tai melko tyytyväisiä Porvoon Energia -yhtiöihin työpaikkana. Keväällä tehtyyn kysely-tutkimukseen vastasi reilu puolet (56) yhteensä 102:sta työntekijästä.
Energiateollisuuden teettämä tutkimus toteu-tettiin samanaikaisesti useassa energiayhtiössä.
Vastaajista yhteensä 47 prosenttia arvioi Porvoon Energia -yhtiöiden kehittyneen työyhtei-sönä viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana erinomaisesti tai hyvin. 42 prosenttia vastaajista arvioi kehitystä tapahtuneen jonkin verran. 11 prosenttia oli sitä mieltä, että kehitystä ei ole tapahtunut lainkaan.
Vastaajista 30 prosenttia oli suositellut muille Porvoon Energia -yhtiöitä työpaikkana. 69 prosenttia ilmoitti voivansa suositella sitä – 54 prosenttia lämpimästi ja 15 prosenttia tietyin varauksin. Vastaajien antamien kokonaisarvosa-nojen keskiarvo Porvoon Energia -yhtiöille oli 5,8 (asteikolla 1-7). Vastaajista 75 prosenttia antoi arvosanan 6 tai 7.
Porvoon Energia -yhtiöiden arvosana oli tutki-muksen kaikilla osa-alueilla kyselyyn osallistu-neiden energiayhtiöiden keskiarvoa parempi.
Pienvesivoimalat ovattärkeitä sähköntoimittajiaOsa Porvoon Energian myymästä sähköstä tulee pienvesivoimalaitoksilta. Toista-kymmentä pientä vesivoimalaa toimittaa noin 2 500 omakotitalon vuositarvetta vastaavan määrän sähköä.
Suurin osa Porvoon Energian sähköstä tulee sähkömarkkinoilta, mutta myös pienvesivoimalaitostuotanto on yhtiölle tärkeä sähkönhankintalähde.
– Meillä on ostosopimukset 11 pienvesivoimalan tuotannosta, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo.
Osa pienvesivoimalaitoksista sijaitsee Porvoossa ja Porvoon lähistöllä, osa kau-empana. Teholtaan kaikki ovat alle yhden megawatin laitoksia, jolloin ne luokitel-laan pienvesivoimalaitoksiksi.
Omakotitalojen ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölleMikromittakaavan voimatuotantoa edustavat esimerkiksi omakotitaloihin hankitut pienet tuulivoimalat ja aurinkopaneelit, joiden mahdollisen ylijäämätuotannon voi myydä sähköyhtiölle. Sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviin mittareihin te-kee tämän myös teknisesti mahdolliseksi Porvoon Energian jakeluverkon alueella.
Ostamme asiakkaan ylijäämäsähköä markkinahintaan, sähkökauppapäällikkö Benny Broman sanoo.
Suomessa 152 pienvesivoimalaaVuonna 2009 Suomessa oli käytössä 152 pienvesivoimalaitosta. Niistä 79 laitosta oli teholtaan 1-10 MW ja 73 laitosta alle 1 MW. Keskimääräinen vuosituotanto oli 8 GWh.
Vuonna 1999 perustetun Pienvesivoimayhdistyksen jäsenistö koostuu pienvesi-voimalaitosten omistajista, laitevalmistajista, teknologian kehittäjistä, konsult-tiyrityksistä, suunnittelijoista, alan tutkijoista ja yksityishenkilöistä. Jäseniä oli vuoden 2012 lopulla 39.
Yhdistyksen vuosikokousta isännöi keväällä Porvoon Energia yhtiön Strömsber-gin pienvesivoimala. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Treksilän Vesivoima Oy:n Fredrik Presslerin jälkeen Berndt Schalin.Lisätietoja: www.pienvesivoimayhdistys.fi
Vekkolan pienvesivoimala sijaitsee Askolassa keskellä perinnemaisemaa.
Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan Porvoon Energian biovoimalaitos Tolkkisissa edustaa uutta energiantuotantoteknologiaa, jollaista Suomessa tarvitaan yhä enemmän. – Biovoimalainvestointi ja aurinkokeräinpuisto tekevät yhtiöstä uusiutuvan energian edelläkävijän Suomessa, biovoimalaitoksen huhtikuussa käyttöön vihkinyt ministeri arvioi.
Ministeri Ville Niinistö:Porvoon Energia edelläkävijä Suomessa
ROLF GABRIELSSON KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN / VIHREÄT
10
Porvoon Energia edelläkävijä Suomessa
11 11
Kuka? Ville Niinistö Syntynyt 30.7.1976 Turussa
Kataisen hallituksen ympäristöminis-teri vuodesta 2011
Vihreiden kansanedustaja vuodesta 2007
Toinen puheenjohtajakausi vihreissä alkoi toukokuussa 2013
Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri
12
”Päästöjenvähentäminen, vihreän talouden edistäminen ja teollisuustyöpaikkojen luominen kulkevat käsi kädessä.”Ympäristöministeri Ville Niinistö
Ministeri Ville Niinistö pitää tärkeänä, että Suo-messa kehitetään kotimaista teknologiaa, jonka avulla uusiutuva energia ja puhdas teknologia saavat mahdollisimman suuren energiaosuuden. Hän arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjen vä-
hentämisen tavoitteet vuodelle 2050 tulevat vielä kiristymään. Siksi liikkeellä kannattaa olla ajoissa.
– Kun nyt tehdään investointeja, lukitaan laitoskanta vuosi-kymmeniksi. Kannattaa siis ennakoida tulevia päästöjen vähen-tämistavoitteita. Näin varmistetaan samalla investointien talou-dellinen hyöty.
Niinistö muistuttaa, että EU-alueen energiatuotannon pitäisi Euroopan komission tavoitteiden mukaan olla hiilineutraali vuo-teen 2050 mennessä.
– Suomi on paljon edellä uusiutuvan energian tuotannossa. Meidän puolestamme tavoitteeseen pääsyä voitaisiin jopa vähän nopeuttaa.
Investoinnit kannattaa tehdä etupainotteisesti
Niinistön mukaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin energiantuotan-nossa edetään markkinavetoisesti, kun hiilen hinta päästökau-passa nousee.
– EU:ssa neuvotellaan tasosta, jolle vuoden 2030 päästötavoit-
teet asennetaan. Jos päästään ratkaisuun riittävän kunnianhimoi-sesta tasosta, hiilen hinta nousee jo lyhyellä aikavälillä. Järkevät investoijat, kuten Porvoon Energia, ottavat sen huomioon toimin-nassaan jo nyt.
Ympäristöministerin mukaan eri arviot osoittavat, että päästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit kannattaa tehdä etupainot-teisesti meneillään olevan päästökauppakauden aikana.
– Silloin ei lukkiuduta vanhaan tuotantorakenteeseen, sääste-tään päästöoikeuksia ja samalla luodaan kotimaisia työpaikkoja niin polttoaineita tuottaville kuin uusia teknologisia ratkaisujakin kehittäville yrityksille.
Innovaatio- ja elinkeinotukia tarvitaan
Puuperäisestä biopolttoaineesta ei Ville Niinistön mukaan tule olemaan puutetta.
– Metsissämme kasvaa niin paljon puuta, että sitä voidaan hyö-dyntää ilmasto- ja ympäristösuojelullisesti kestävällä tavalla vielä paljon enemmän. Arvioni on, että puuhakepohjainen energiantuo-tanto voi lisääntyä Suomessa, joillain seuduilla paljonkin.
Niinistö pitää selvänä, että uuden teknologian tuotantolaitok-sille joissa puunosat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, pitää olla tarjolla innovaatio- ja elinkeinotukea.
Ministeri kannattaa ylipäätään pienimuotoista, hajautettua
13
1600 80
70
60
50
40
30
20
10
0
1400
1200
1000
800
600
400
200
01990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990-2011
Aktiivinen LNG-strategiaSuomella on aktiivinen nesteytetyn kaasun LNG-strategia. Sen mukaan merenkulkuun tarvitaan LNG-jakeluverkko ja maakaasuverkkoon LNG-vaihtoehto.
– Suunnitteilla on kolme, neljä valtion innovaa-tiotuella rakennettavaa pienempää terminaalia. Lisäksi EU:lta haetaan tukea suurelle LNG-ter-minaalille, joka tulisi joko Suomeen tai Viroon, ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo.
Kaasuputki Suomen ja Viron välille on Nii-nistön mukaan jo päätetty rakentaa. Sen avulla maat voivat hyödyntää LNG-kaasua riippumatta siitä, sijaitseeko terminaali Suomessa vai Virossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970-2011
50
100
150
200
250
300
350
400
450
0
1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010
Vesivoima
Puun pienkäyttö
Metsäteollisuu-den jäteliemet
Teollisuuden ja energiantuotanon puupolttoaineet
Lämpöpumput
Kierrätyspoltto-aine (bio-osuus)
Muu bioenergia
energiantuotantoa.– Sekä ympäristön että maaseutuelinkeinojen kannalta on
hyvä, että meillä on paljon ravinteita, jätteitä ja puuhaketta hyö-dyntäviä paikallisia laitoksia sekä tuuli- ja aurinkovoimaa.
Niinistön mukaan energiayhtiöiden pitäisikin hyödyntää pien-tuotantoa ja antaa asiakkaillekin mahdollisuus tuottaa sähköä verkkoon.
– Siihen liittyviä tukiratkaisuja, kannustimia ja verkkoon liit-tymisen pelisääntöjä arvioimme lähivuosina. Etäluettavat säh-kömittarit mahdollistavat teknisesti jo nyt sen, että kotitaloudet ja pienyritykset voivat tuottaa verkkoon ylituotetun sähkön.
Pientuotannolle tarjottava parempia mahdollisuuksia
Uusiutuvan energian mallimaa Saksa on esimerkki siitä, miten energian pientuotannossa voi tapahtua erittäin voimakasta kas-vua. Syöttötariffien ja tukijärjestelmien avulla maahan on synty-nyt 300 000 työpaikkaa puhtaan teknologian alalle.
– Meidänkin tulisi tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia tällaiselle pientuotannolle, ministeri linjaa.
Niinistön mukaan on selvää, että tämän tyyppisen bioenergian teknologian kehittämiseen ja bioenergian hyödyntämiseen tarvi-taan vielä jonkin aikaa valtion kannustimia.
– Kannattavuuskehitys on kuitenkin niin hyvä, että ala ei py-syvästi tukia tarvitse, hän lisää.
Aurinkovoiman tukeminen mietinnässä
Niinistö kiittelee Porvoon Energiaa aurinkokeräinpuistosuun-nitelmista. Suunnitelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin syöttötariffien tapaista tukea.
– Selvitämme paraikaa, ovatko aurinkopaneelien ja aurinko-voiman hyödyntämisen kannustimet Suomessa riittäviä. Pyrim-me samalla purkamaan mahdollisia hallinnollisia esteitä ja arvi-oimaan, pitäisikö tukitasoja parantaa ja helpottaa syöttötariffien piiriin pääsemistä.
Syöttötariffien alarajan laskeminen helpottaisi Niinistön mu-kaan aurinkovoiman käyttöönottoa.
Kotimaisuudesta huolehdittava
Ministeri pitää tärkeänä sitä, että teknologian hyödyntämisessä varmistetaan kotimaisen tuotannon kehittymisen. Muutoin voi käydä samoin kuin aurinkopaneelien kohdalla – Kiina hyödyn-tää muiden kehittämää teknologiaa ja polkee hintoja.
– Jos haluamme säilyttää Suomen johtoaseman bioenergiassa ja energiatehokkuudessa, meidän pitää huolehtia siitä, että näillä aloilla toimivat yrityksemme saavat riittävästi kotimarkkinoi-ta, pärjäävät vientimarkkinoilla ja pystyvät kehittämään uusia tuotteita.
Liikevaihdossa puhtaan energian -sektori on jo ohittanut met-säteollisuuden ja työllistää yli 30 000 henkilöä. Viime vuonna kasvuvauhti oli 15 prosenttia.
– Päästöjen vähentäminen, vihreän talouden edistäminen ja teollisuustyöpaikkojen luominen kulkevat käsi kädessä. Teolli-suutemme työpaikat tulevat yhä enemmän näistä ympäristöystä-vällisistä ratkaisuista eri teknologia-aloilla, Niinistö painottaa.
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus
Ydinenergia MuutFossiiliset Turve Uusiutuvat
Hiilidioksidipäästöt
14
Noin 500 miljoonan terminaali-investoinnista kilpailevat Suomi ja Viro. Koska maat eivät päässeet sopuun sijoituspaikasta, rat-kaisun tekee EU:n komissio. Komission konsulttiyhtiöllä viime vuonna teettämä selvitys esitti kaasuterminaalin paikaksi Suomen etelärannikkoa.
– EU:n liikennekomissaari, virolainen Siim Kallas on luvannut noudattaa esityksen linjauksia päätösehdotuksessaan EU-komis-siolle. Saa sitten nähdä, kuinka helppoa hänen on pysyä objektii-visena, kun päästään kalkkiviivoille ja pelissä on oman maan etu.
Torvalds ei kuitenkaan halua ennakoida sitä, kumpi tulee vetä-mään pidemmän korren, Viro vai Suomi.
Inkoo, Tolkkinen vai Paldinski
Jos terminaali päätetään rakentaa Suomeen, sijoituspaikka on to-dennäköisemmin Inkoo kuin Tolkkinen. Siinä tapauksessa, että EU:n valinta kohdistuu Viron Paldinskiin, Tolkkinen voisi ilmei-sesti kuitenkin saada pienemmän LNG-terminaalin.
Vaikka LNG-terminaalipäätös menisikin ”väärin” – kuten Tor-valds asian ilmaisee – voi hänen mukaansa löytyä muita mielen-kiintoisia mahdollisuuksia.
– Lähtökohtana on tähän asti ollut kaasun kuljettaminen pai-neen alaisena. On kuitenkin olemassa teknisiä kuljetusratkaisuja, jotka eivät edellytetä paineenalaisuutta. Niitä on esitelty muun muassa Norjan kaasukenttien toimijoille.
– Jos löytyy halvempia mutta yhtä turvallisia ja toimivia ratkaisu-ja, niin se avaisi erittäin mielenkiintoisia näkymiä, Torvalds sanoo.
”Tarvitsemme eurooppalaisen kantaverkon”
Torvalds varoittaa samalla liiallisen optimismin vaaroista. Hän ottaa esimerkiksi päästöoikeusjärjestelmän, jonka toimivuuteen aikanaan uskottiin vakaasti. Nyt, kun talous polkee paikallaan ja jopa taantuu, järjestelmä ei toimikaan.
– Europarlamentille on luvattu uusi ehdotus, mutta pelkään että joudumme palauttamaan sen uuteen valmisteluun.
Nesteytetyn maakaasun (LNG:n) tuonti-terminaalin sijoituspäätös on EU-tasolla ajankohtaisin Suomea koskettava energia-asia, arvioi europarlamentaarikko Nils Torvalds. ROLF GABRIELSSON, KUVA: STUDIO LINDELL/OSCAR
LNG:n tuontiterminaali Suomeen vai Viroon?
15
Yhtenä uutena haasteena Torvalds mainitsee Saksan voimakkaan satsauksen tuulivoimaan. Voimaloita on rakennettu tiiviiseen tah-tiin maan pohjoisosiin. Sähkön tarve on kuitenkin suurin maan eteläosissa, eikä sähköä saada siirrettyä sinne tarpeellisessa määrin, koska siirtoverkko ei sitä kestä.
– Tuotantojärjestelmiä laajennettaessa täytyy huolehtia myös siir-tojärjestelmien vastaavasta vahvistamisesta. Tarvitsemme euroop-palaisen kantaverkon, gridin.
Tanska on puolestaan vahva aurinkovoiman hyödyntäjä. Siellä omakotitalon omistaja voi kesällä syöttää osan aurinkopaneeleil-la tuottamastaan sähköstä valtakunnan verkkoon ja ottaa verkosta talvella omaan käyttöön saman verran sähköä. Järjestelmän ansiosta Tanska voi sulkea hiilivoimaloita kesäksi, jolloin sähköä kuluu muu-tenkin vähemmän.
– Järjestelmä toimii siellä hyvin. En ole kuitenkaan aivan varma, toimisiko se meillä. Ehkä tuulivoiman tapainen syöttötariffijärjes-telmä olisi meille parempi ratkaisu, Torvalds sanoo.
Porvoon Energian strategia perustuu se-kä ekologisesti että taloudellisesti kes-tävään kehitykseen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Johan Söderbergin mukaan tämä tarkoittaa satsauksia ympäristöystävälliseen sähkön- ja lämmöntuotantoon kotimaisilla, mieluiten paikallisesti hankituilla biopolttoaineilla omissa yhteistuo-tantolaitoksissa.
– Yhtiölle ja asiakkaillemme tämä näkyy taloudellisesti edullisina maksuina. Tavoitteemme lisätä omavaraisuusastetta on sekin kestävän kehityksen mukaista, Söderberg sanoo.
Tolkkisten uusi biovoimalaitos oli investointina samaa suuruusluok-kaa kuin Porvoon Energian liikevaihto. Myönteisten olosuhteiden vallitessa voimalaitosinvestoinnin uskotaan kuitenkin maksavan it-sensä takaisin reilun vuosikymmenen aikana.
EU:n päästöoikeuspäätös pettymys
Söderberg ei halua peitellä sitä, että EU:n päätös olla siirtämättä eteenpäin päästöoikeuksia oli pettymys. Se johti päästöoikeuksien hintatason romahtamiseen ja siihen, että energiantuotantoa ei kehitetä ekologisimpiin menetelmiin.
– Sekä Porvoon Energialle että globaaleille energiamarkkinoille on eduksi, jos päästöoikeuksien hinta taas nousee niin korkeaksi, että se ohjaa tuotantovälinevalinnat toivottuun suuntaan. Porvoosta ja Por-voon kaupungista on jo hyvää vauhtia tulossa päästöneutraaleja bio-voimalaitostemme ja muiden satsaustemme ansiosta. Se on päämäärä, johon valtakunnallisesti tähdätään vuoteen 2050 mennessä.
Poliittisia päätöksiä on vaikea ennakoida. Se on Söderbergin mu-kaan pienelle, paikalliselle energiayhtiölle merkittävä epävarmuus-tekijä.
– Se, että esimerkiksi maakaasun verottaminen moninkertaistettiin valtion budjettiriihessä, johti siihen, että kaasu sen kaikista ekologi-sista eduista huolimatta ei enää ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto.
Ydinvoimalla iso rooli
Söderberg pitää asetettujen päästötavoitteiden saavuttamista vaikeana ilman, että ydinvoimalle annetaan iso rooli.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ilman ydinvoiman ny-kyistä suurempaa hyödyntämistä käy mahdottomaksi saavuttaa ase-tettuja ympäristötavoitteita, joista vallitsee suuri yksimielisyys.
Söderbergin mielestä olisikin onnetonta, jos Olkiluoto- ja Fenno-voima-hankkeet eivät toteutuisi.
– Porvoon Energia on toistaiseksi mukana näissä hankkeissa, ja näissäkin tapauksissa sekä ekologisista että taloudellisista syistä.
– Tuulivoiman hankaluus on siinä, että sitä ei voi säätää. Silloin kun energiaa eniten tarvittaisiin, ei yleensä tuule, ja silloin, kun sitä ei juuri tarvita, tuulee oikein kunnolla. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan hintavaihteluja tasaavaa perusvoimaa.
Porvoon Energialla on osuuksia eri tuulivoimapuistoissa. Nykyistä osuuksien määrää Söderberg pitää tässä vaiheessa järkevänä. Porvoon Energia tutkii aurinkovoiman käytön edellytyksiä kaukolämpötuo-tannossa. Vaikka lopullisia tuloksia ei vielä ole käytettävissä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää selvänä, että aurinkovoimasta ei saa taloudellisesti kannattavaa ilman valtiollista subventointia – kuten ei myöskään tuulivoimasta.
”Satsaamme kestävään kehitykseen”ROLF GABRIELSSON, KUVA: SEPPO SIRKKA
LNG:n tuontiterminaali Suomeen vai Viroon?
Kuka? Nils Torvalds
Syntynyt 7.8.1945
Europarlamentaarikko vuodesta 2012
RKP:n varapuheenjohtaja 2007–2011
Entinen Yleisradion FST:n kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa
16
Rakkaus vesillä liikkumiseen näkyy Benny Törnroosin tuotannossa.
Kesällä julkaistiin albumi Från ö till ö, saaresta saareen. Muumilauluista tämä
mies kuitenkin parhaiten tunnetaan. – Ne tulevat suoraan selkäytimestä,
hän sanoo.
Muumilaulaja rakastaa purjehtimista
REIJA KOKKOLA , KUVAT: EEVA KANGAS
17
Muumilaulaja rakastaa purjehtimista
Kuka? Benny Törnroos
Syntynyt 16.6.1950 Helsingissä
Asuinpaikka Espoo
Kesäpaikka Loviisan Ruotsinpyhtäällä
Ura: Hitit ”Käy Muumilaaksoon” ja ”Hei Muumit” 1991. Kultalevy Muumeista 1993, Ylellä radio- ja tv-toimittajana vuodesta 1977.
Keikkailee ahkerasti mm. duona porvoo-laisen pankinjohtajan Calle Petterssonin kanssa
Viihdyttää yleisöä Muumien kanssa Porvoon Energian Energiapäivillä lauan-taina 7. syyskuuta klo 10.30 ja klo 12.00
REIJA KOKKOLA , KUVAT: EEVA KANGAS
18
Benny Törnroos katselee hymyillen siniselle taivaal-le, joka heijastaa värinsä välkkyvään mereen. Lo-viisanlahti sai tänäkin kesänä vieraakseen Bennyn punapurjeisen puuveneen, jolla hän osallistui Small Ships´ Race -kilpailuun.
– Rakensin sen kymmenen vuotta sitten Axxell Kuggom -koulussa. Ida-vene on nimetty nuorimman tyttäreni mukaan. Kotona Espoossa minulla on myös isompi, 35-jalkainen purjevene, Benny kertoo.
Törnroosit ovat olleet aina intohimoisia purjeh-tijoita. Bennyn kolme lasta ovat pienestä pitäen lähteneet mielellään purjehtimaan. Usein matka suuntautui kohti Ruotsin rannikkoa. Tänäkin ke-sänä perhe vietti viikon yhdessä purjehtien.
- Itse olen purjehtinut kutakuinkin 45 vuotta. Mielestäni on todella kivaa, kun perhe on niin tii-viisti yhdessä purjehtiessa.
Isoja juttuja muumien tiimoilta
Vaimo Chris-Marie on lähtöisin Loviisasta, ja pa-riskunta on viettänyt kesänsä aina suvun mökillä Ruotsinpyhtään ulkosaaristossa.
– Olemme olleet naimisissa 28 vuotta, ja jo seu-rusteluaikanamme vietimme kesät saaressa.
Muumilauluistaan tunnettu toimittaja tietää, et-tä ensi vuonna tullaan järjestämään ”isoja juttuja” muumien tiimoilta, sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Tove Janssonin syntymästä. Bennyä hy-myilyttää muisto käynnistä Tove Janssonin Klovha-run saarella Porvoon saaris-tossa kesällä 2001. Taiteilija oli hiljattain kuollut.
– Se oli ensimmäinen kerta, kun kävin saarella. Ympäristö on varsin kivikkoinen, joten saarelle ei ollut helppo men-nä. Kalliot ovat sileät, ja sain vaivoin itseni rantautumaan saarelle. Olin juuri ihaste-lemassa kaunista saarta ja mökkiä, kun vaimoni soitti. Hän sanoi, että arvaa mitä, telkkarista tulee parhaillaan ihana ohjelma Toven saaresta. Se oli hämmentävä hetki, kun itse seisoin siellä juuri, Benny muistelee.
Merihädässä
Intohimoinen purjehtija myöntää, että ei ole ”val-mis” vielä 45 vuodenkaan kokemuksella. Keli voi aina yllättää. Benny nimittäin viihtyy eritoten ete-läisellä saaristomerellä, karujen kalliosaarten tun-tumassa. Hän muistaa hyvin erään purjehdusmat-kan Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1984. Silloin keli oli aivan jotain muuta kuin haastattelupäivänä aurinkoisella Loviisan Laivasillalla.
Oli lokakuu, ja päivät jo lyhyitä. Lähtöpäivänä lämpötila oli laskenut pakkasen puolelle.
– Lähdimme viemään venettä kohti Helsinkiä
viiden kaverin voimin. Ensimmäinen purjehduspäi-vä oli aivan upea, rapsakkaan kylmä, mutta kirkas. Sitten alkoikin tulla turpaan ihan kunnolla. Tuuli puhalsi 20 metriä sekunnissa, oli kaatosade ja to-della kylmää. Pimeys laskeutui jo kuuden aikaan. Sen jälkeen emme nähneet mitään. Silloin ei ollut kännyköitä, joilla soittaa apua.
Hurjan matkan aikana miehistö vilkuili hätära-kettien suuntaan. Niitä ei kuitenkaan ammuttu.
– Puuvene oli ollut ylhäällä muutaman vuoden, eikä sitä ollut turvotettu kunnolla. Yksi miehistä äyskäröi koko ajan vettä pois veneestä. Kaatosade ja hirmuiset aallot pahensivat tilannetta. Lisäksi kol-me miehistä sairastui kovaan meritautiin.
– Kahden vuorokauden yhtämittaisen taistelun jäl-keen näimme majakan, ja pääsimme turvallisille ve-sille. Maihin päästyämme kaikki nukahtivat saman tien. Kun myöhemmin purjehdimme samalla veneel-lä, sen masto katkesi melko helpossa kelissä. Ihme, ettei niin käynyt tuossa myrskyssä, Benny pohtii.
Uusia lauluja
Rakkaus vesillä liikkumiseen näkyy myös Bennyn tuotannossa. Kesällä julkaistiin albumi Från ö till ö, saaresta saareen. Vaikka hän on julkaissut las-tenlevyjen lisäksi paljon musiikkia myös aikuisille, muumilauluista tämä mies kuitenkin tunnetaan.
– Vaikka olen esittänyt niitä tuhansia kertoja, en ole vielä kyllästynyt, hän hymyilee.
Oli sattumaa, että juuri Ben-ny Törnroosista tuli suosittu muumilaulujen esittäjä. Kun ensimmäinen muumi-animaa-tio tuli televisiosta vuonna -91, tunnusmusiikki oli ajateltu naisen laulamaksi. Juuri ennen h-hetkeä kävi kuitenkin ilmi, että sävellaji oli naiselle väärä. Tuotantoyhtiöstä soitettiin he-ti Bennylle.
– Vastustelin, koska olin lu-vannut hoitaa lapsiamme vai-mon ollessa muualla varattu. Sain lapsenvahdin, ja opette-lin kappaleet ajaessani nau-hoituksiin. Kun ensimmäinen osa esitettiin, lähes kaikista levy-yhtiöistä soitettiin ja eh-dotettiin levytystä, Benny naurahtaa.
Sittemmin muumit ovat vieneet häntä pitkin Suomea. Lapsiyleisöstä Benny tykkää, sillä palau-te on välitöntä ja aitoa. Muumeihin uskotaan kuin joulupukkiin.
– Kerran yksi pikkutyttö kurkisteli Muumi-mammahahmon hengitysaukosta sisään. Hän tuli jälkeenpäin sanomaan, että tiesitkö, että Muumi-mamman sisällä on ihminen! Tyttö kuitenkin pyysi, etten kertoisi siitä mitään itse Muumimammalle, Benny nauraa.
Yksityinen museoLelumuseo sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa talossa Porvoon vanhassa kaupungissa Jokikadun varrella.
Kokoelmiin kuuluu noin 1000 nukkea ja lukema-ton määrä muita leluja 1800-luvun alkupuolelta 2000-luvulle asti.
Porvoon nukke- ja lelumu-seo on auki kesäkuukau-sina yleisölle ja ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.Osoite: Jokikatu 14 (sisäpiha), Porvoo.
www.lelumuseo.com
19
Lelumuseon aarteita Lentokoneista nukenvaunuihin
Vanhassa Porvoossa sijaitseva Porvoon nukke- ja lelumuseo vie kävijän lelujen ihanaan maailmaan, eri vuosikymmenille ja eri vuosituhansille.
Antiikkikauppias, edesmennyt Evi Söderlund pe-rusti museon poikansa Jorma Söderlundin kanssa vuonna 1974.
– Äitini keräsi leluja jo 1960-luvulta lähtien. Niitä on hankittu huutokaupoista ja markkinoilta. Osa on ostettu suoraan yksittäisiltä ihmisiltä ja jokunen on otettu vastaan lahjoituksena, Jorma Söderlund kertoo.
Vanhimmat lelut ovat peräisin 1800-luvulta. Ne ovat pääosin nukkeja ja nukkekodin kalustoa.
”Voi miten hienoa”Leluista suurimman osan alkuperämaa on muu kuin Suomi.
– Varsinkin Japanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa valmistettiin paljon leluja.
Söderlund esittelee tummaihoisia nukkeja, jotka on saatu joululahjoina Yhdysvalloista, saajan sukulaiselta.
– Kyllä Suomessakin leluja valmistettiin. Esimer-
kiksi Dollytexin nuket ja Hetekan puiset nuken-vaunut olivat suosittuja. Niitä putkahtaa esille perikuntien jäämistöistä silloin tällöin.
Lelumuseo tuo mieleen monelle jo kypsään ikään ehtineellekin muistoja lapsuudesta.
– Kun ihmiset tulevat tänne, heidän ensire-aktionsa on yleensä, että ”voi miten hienoa”. Ulkomaalaiset kävijät ovat sanoneet museon kestävän kansainvälisen vertailun, Söderlund myhäilee.
Sydämen asiaJorma Söderlundin oma suosikkilelu on heli-kopteri, joka nousee vieterillä ilmaan. Hänellä itsellään oli sellainen lapsena.
– Onneksi sain ostettua samanlaisen eräältä messuilta.
Söderlund sanoo museon ylläpitämisen vaativan aikaa ja taloudellista panostusta. Tuottoisaa se ei ole.
Minulle tämä on sydämen asia. Jos tämän lopetan, on kuin heittäisin äitini elämäntyön hukkaan.
Jorma Söderlundin suosikkilelu on helikopteri, joka nousee vieterillä ilmaan.
Pääosa leluista on nukkeja ja nukkekodin kalustoa.
MAARIT GABRIELSSON, KUVAT: KALEVI KETOLUOTO
20
Porvoon Energian juuret ovat tehtailija R.W. Ekblomin syyskuus-sa vuonna 1900 perustamassa Porvoon Sähkö Osakeyhtiössä, jon-ka Porvoon kaupunki vuonna 1911 osti ja muutti kunnalliseksi sähkölaitokseksi. Siitä tuli myöhemmin eri vaiheiden kautta ny-kyinen kaupungin omistama energiayhtiö.
Porvoon Sähkö Osakeyhtiö aloitti toimintansa Jokikadun var-rella olevissa tiloissa. Voimakeskuksessa sähköä tuotettiin die-sel- ja höyryvoimalla. Vuoteen 1912 mennessä sähkön kulutus oli noussut kaupungissa jo niin suureksi, että tuotantokapasiteetti kävi riittämättömäksi.
Sähkökeskuksesta se alkoi
Noihin aikoihin päätettiin rakentaa uusi sähkökeskus Tarmolaan johtavan tien (nykyisen Mannerheiminkadun) varteen. Siihen tu-lisi suuri konesali, akkuhuone, korjaamo, varastohuone, kauppa, konttorihuoneisto, huone isännöitsijälle ja kaksi huonetta vesilai-tokselle.
Kustannusarvio oli 180 000 silloista markkaa. Vanhojen ko-neiden myynnistä arvioitiin saatavan 20 000 markkaa. Kaupun-ginvaltuusto hyväksyi vuoden 1913 helmikuussa 160 000 markan määrärahan uutta sähkökeskusta ja sen koneita varten.
Urakkatarjouksia rakennushankkeesta saatiin neljä. Edulli-simman tarjouksen, 82 000 markkaa, jättivät sortavalalaiset ra-kennusmestarit O. Tolonen, T.E. Haapala ja E. Sauvola, joille sähkölaitoksen hallitus maaliskuisella päätöksellään urakan antoi.
Monen monta muutosta
Uusi keskus oli täysin valmis 15. lokakuuta 1913, mutta jo elokuun loppupäivinä oli ensimmäinen sähkögeneraattoria pyörittävä die-selkone otettu käyttöön.
Talousarviossa ei aivan pysytty. Kustannuksia lisäsi muun mu-assa se, että tontille tehtiin jäähdytysvesikaivo josta vedettiin put-kiyhteydet konesaliin. Rakennettiin myös suuri öljysäiliö, jotta polttoainetta ei tarvinnut enää säilyttää tynnyreissä.
Sähkökeskus on tänä päivänä Porvoon Energian toimistora-kennus. Sitä on vuosien mittaan muutettu ja laajennettu moneen otteeseen. Sähköä rakennuksessa ei ole tuotettu enää vuosikym-meniin, eikä siinä myöskään enää ole akkuja, kauppaa eikä huo-neita vesilaitokselle.
Tiloja on muutettu ja rakennettu lisää Porvoo Energia -yhti-öiden hallintoa varten. Myös julkisivumuutoksia on tehty, mutta alkuperäinen arkkitehtuuri on säilynyt hyvin.
Upean rakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakensivat kolme sortavalalaista rakennusmestaria.
Arkkitehtonisesti arvokas Porvoon Energian toimistorakennus täyttää
20
ROLF GABRIELSSON, KUVAT: STUDIO LINDELL/OSCAR
vuotta100
21
Tunnettujen rakennusten tuntematon suunnittelija
Porvoon Energian toimistorakennuksen suunnitellut arkkitehti Se-lim A. Lindqvist oli aikansa teknisesti innovatiivisimpia arkkiteh-tejä. Hänen kädenjälkiään ovat myös esimerkiksi Aleksi 13 -tava-ratalorakennus sekä Suvilahden voimala ja kaasulaitos Helsingissä.
Monet muutkin tutut ja tunnetut rakennukset Helsingissä ja muissa kaupungeissa ovat lähtöisin Lindqvistin piirustuslaudalta. Itse hän on kuitenkin jäänyt melko tuntemattomaksi, vaikka hän oli sekä taitava piirtäjä että ennakkoluuloton rakennustekninen uudistaja.
Hän käytti ensimmäisenä Suomessa monia teknisiä uutuuksia, esimerkiksi betonipalkkien kannattamaa vaakasuoraa betonilaat-taa, pyöröterästä betoniraudoituksessa ja asfalttihuopaa betonin päällä vesieristyksenä. Osaa näistä on käytetty myös Porvoon Energian toimistorakennuksessa.
Selim A. Lindqvist syntyi 19.5.1867 Helsingissä ja kuoli 17.5.1939 Helsingin maalaiskunnassa. Hän opiskeli arkkitehdiksi Polyteknikumissa eli Teknillisessä opistossa (nykyinen Aalto-yli-opiston teknillinen korkeakoulu), josta hän valmistui 21-vuotiaana vuonna 1888. Oman arkkitehtitoimiston hän perusti rakennus-mestari Elia Heikelin kanssa heti valmistuttuaan.
Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikasta poiketen Lindqvis-tin arkkitehtuuri edustaa alusta alkaen rationalistista suuntausta. Tämä näkyy hänen suunnittelemissaan lukuisissa asuin- ja lii-kerakennuksissa, huviloissa, kauppahalleissa, tehtaissa ja teollisuushalleissa sekä julki-sissa rakennuksissa.
Porvoon Energian toimistorakennuksen suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist oli aikansa teknisesti innovatiivisimpia arkkitehtejä.
Arkkitehti Selim A. Lindqvist (1867-1939)
Lähteet: Asko Salokorpi, Selim A. Lindqvist, arkki-tehti. Kustantajat Sarmala
/Rakennusalan kustantajat. Energiaa ajan virrasta,
sähköä Porvoossa 100 vuot ta, Risto Valkeapää
22
Vessöön saarella läpi vuoden asuvalla Calle
Nystedtillä on Porvoon Energian kalustonhoitajan työn lisäksi herkullinen ja
terveellinen harrastus. Hän on vapaa-ajan maanviljelijä
ja kotipuutarhuri.
Calle Nystedtin maasta nousee perunaa omaan ja läheisten käyttöön, ja omenatarhasta saa herkul-lisia omenoita, joista voi jalostaa ties mitä hyvää talven tarpeiksi.
Maissia Calle viljelee kotitarpeisiin, ja pals-ternakkaakin on nimeksi. Hänen uusin ihastuksensa on Lady Felicia, tuo hieman jauhoinen peruna.
– Viime vuonna otin Lady Feliciaa kokeeksi, ja totesin sen sopivan minulle. Sitä käytetään muusissa, keitoissa ja laatikois-sa. Mielestäni se käy kaikkeen ruoanlaittoon. Toinen lajike on suomalaisille tutumpi Nicola. Perunaa tulee noin tuhat kiloa vuodessa. Minulla on perunakellari ja iso varasto runsaampaa-kin määrää varten, hän kertoo.
Omenatarhaus on Callelle niin ikään mieluisa harrastus.
Puhdasta ruokaa omasta maasta ja puusta
REIJA KOKKOLA, KUVA JORI GUSTAFSSON
23
Yrtit ovat parvekeviljelijän parhaita kavereita. Niiden kanssa menestyy yllättävän helposti, vaikkei kovin kummoinen konkari olisikaan. Yrtit eivät vie paljon tilaa, mutta antavat runsaan sadon. Ne ovat kauniita, monikäyttöisiä ja sopivat moneen ruokaan. Tässä helppo sadonkorjuuvinkki, jolla ilahdutat itseäsi ympäri vuoden!
YRTTIVOI
Parturoi eri yrttien latvat. Kerää talteen persiljaa, ruohosipulia, basilikaa, timjamia, oreganoa - mitä sinulla sattuu kasvamaan.
• Laita saalis yrittisilppuriin ja silppua ihan pieneksi.
• Sekoita yrtit sekä ruokalusikallinen sormisuolaa ja kaksi puristettua valkosipulinkynttä haarukalla huoneenlämmössä pehmenneen voin sekaan.
• Kääri taitettuun voipaperiarkkiin vihreän kirjava voipötkylä. Voit pyöritellä pötkylää niin, että saat siitä tiiviin ja tasaisen.
• Pyöritä voipaperin päistä kiinni ja laita pakkaseen.
• Ruoka kuin ruoka saa pikantin maun kun lisäät siihen valmistettaessa viipaleen yrttivoita.
Pihvien päälle sellaisenaan, vaikka suoraan pakkasesta!
omasta maasta ja puusta Melbasta saa monenlaista herkkua: hilloa, hyytelöä ja tieten-kin mehua.
Kaiken lisäksi Callen omenat ovat luomuja, sillä hän antaa puiden tuottaa hedelmää luonnon ehdoilla. Työkaverit aikoi-naan kyselivät omenia syödessään, että ovatko ne myrkyttömiä. Silloin Calle tuumi, että voi hän jättää hyönteistuhomyrkyt poiskin.
– On mukavaa saada puhtaita tuotteita omasta puutarhasta. Silloin tosin ollaan luonnon ehdoilla, ja joinain vuosina hyön-teistuhot voivat olla mittavia. Se on vähän tuurista kiinni, hän hymyilee.
Myös sokerimaissi kuuluu Callen lemppareihin. Ne syödään heti kun valmista tulee.
– Jos jokunen meinaa päästä vanhaksi, maissin voi kevyesti ryöpätä ja pakastaa, hän neuvoo.
Tulinen puutarha SannaisissaBernt Olinin satupuutarhassa on hedelmäpuita, marjapensai-ta, hyötykasveja ja kukkia. Yksi erikoisuuksista on kuitenkin chili, jota puutarhassa kasvaa 144 eri lajiketta.
Chililajikkeita on 144 siitä syystä, että Olinilla on yhtä mon-ta kasvatusämpäriä, joissa kussakin kasvaa kaksi tainta.
– Capsicum annuum, baccatum, frutescens, pubescens ja chinense. Kaikki lajit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, vaikka tuo viimeksi mainittu viittaa erehdyttävästi Kiinaan. Lajikkei-ta on maailmassa tuhansia, ja niiden vahvuus ja aromikkuus vaihtelevat erittäin paljon, Olin kertoo.
Hän kiinnostui chilin kasvattamisesta vuonna 2002 jäätyään osa-aikaeläkkeelle. Tuolloin tehty matka Etelä-Amerikkaan antoi ensimmäisen kipinän.
– Olen aina pitänyt chilipitoisista ruoista. Toin matkalta mukanani muutaman chilin siemenet. Pistin ne maahan, ja sain ne itämään. Minulla on talvipuutarha, jossa chili kylve-tään. Sitten ne koulitaan ja lopulta istutetaan. Satokausi alkaa elokuussa.
Monikäyttöinen mausteHarva tietääkään, mitä kaikkea chilillä voi terästää. Mauste tuo maut esille aivan ainutlaatuisella tavalla.
Olinin chilituotteita myydään puutarhan lisäksi kaupoissa, markkinoilla ja Malmgårdin kartanolla.
– Chilikastike on suosittua. Käytän chiliä myös appelsiini-marmeladissa, mustaherukkahillossa, viinirypälehyytelössä sekä puolukka- ja pihlajanmarjatuotteissa. Ja jouluna maistuu chilillä terästetty suklaatryffeli!
Olinin puutarha: Raitinmäentie 4, Sannainen, Porvoo
Yrttien sadonkorjuu
KOONNUT MAARIT GABRIELSSON
Kivaa kevyttä!
24
Kulttuurikattauslegendaarisessa KappelissaPorvoolainen Airi Kallio on halunnut luoda Loviisan Kappelista pai-kan, jossa hän yhdistää kulttuurin ja hyvän ruuan. Sitä varten hän on palkannut maailmalla kiertäneen huippukokin Christian Sveholmin.
– Kun joku on ihmetellyt, miksi lähdin tähän, voin vain vastata, että hullumpiinkin asioihin ihmiset laittavat rahansa.
Loviisan Kappelin ympärillä olevassa puistossa on erilaisia vesiai-heita, jotka luovat ainutlaatuisen, epätodellisen tunnelman. Täällä kävellessä tuntuu kuin olisi palannut ajassa taaksepäin.
Legendaarinen kappeli on rakennettu vuonna 1865. Nyt se on täynnä mielenkiintoisia kalusteita, astioita, esineitä ja tauluja. Monet niistä ovat Kallion itsensä hankkimia, mutta osan ovat tuoneet lahjoi-tuksena paikalliset asukkaat.
Porvoon Jokikadulle avattu uusi ravintola Surf kök & bar. Keittiömestari Henrik Poulsen ja yhtiökumppani Juha Seipäjärvi kertovat, että he halusivat Porvoo-seen ravintolan, joka tarjoaa asiakkaille kohtuuhin-taisia laadukkaita lounaita ja menuita.
– Porvooseen on tullut uusia ravintoloita, mutta nii-den hintataso on ollut kova. Me haluamme asiakkaiksi nekin, jotka eivät käy kalliimmissa ravintoloissa, Poulsen kertoo.
Yrittäjä- ja keittiömestarihistoriansa aikana Poul-sen on omistanut huippuravintoloita Helsingissä ja tehnyt palkituissa ravintoloissa töitä.
Surfissa ei ole perinteistä lastenlistaa, vaan jokai-sesta annoksesta saa puolikkaan.
– Haluamme näyttää lapsille, että he voivat syödä ravinto-lassa muutakin kuin nugetteja, lihapullia ja nakkeja.
Trendikkäästi edullista
Surf kök & barissa on joka päivä yhdeksän euron lounas, joka sisältää kala-, liha-, ja kasvisvaihtoehtoja. Surf kök & bar on avoinna päivittäin kello 11–02, keittiö kello 11–23. Jokikatu 31, Porvoo www.surfkitchen.fi
Loviisan historiallisen alakaupungin sydämessä Suolatorilla, vieras-venesatamaa vastapäätä sijaitseva Vanha Kanttorila kätkee sisäänsä charmikkaan ravintolan. Bistro Cantor ja sen terassi Ölvin tarjoavat hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä.
www.olvin.fi, www.bistrocantor.fi
Kanttorilassa kiehuu ja kuohuu
Ravintola Loviisan Kappeli, Kuningattarenkatu 19, Loviisa, avoinna ti-to kello 11 alkaen ja pe-la kello 12 alkaen. www.loviisankappeli.net
KU
VA
PÄ
IVI A
HV
ON
EN
KU
VA
KA
LEV
I KE
TOLU
OTO
KU
VA
STU
DIO
LIN
DEL
L/O
SC
AR
KU
VA
STU
DIO
LIN
DEL
L/O
SC
AR
Mona Halminen ja Jordan Wilson haluavat, että Rongossa viihdytään ja ystävystytään.
Reseptinurkka
Ravintola Khukurin oven avatessa vastaan tulvahtaa itämaisten mausteiden tuoksu. Se ei ole mikään ihme, sillä ravintolan tar-jonta koostuu nepalilaisista ruuista.
Omistajaparis-kunta Debaka ja Basanta Ghi-mire ovat Nepa-lissa syntyneitä, mutta muutta-neet aikuisiällä Porvooseen. He perustivat neljä vuotta sitten ruokaravintolan sopivalle lii-kepaikalle Rune-berginkadulle.
Keittiössä hyörii kaksi nepalilaista kok-kia, Hari Sigdel
ja Binod Sigdel.Khukurin àla carte -listalta löytyy
monenlaisia herkkuja kuten kasvis-, kana-, lammas- ja kalaruokia. Lounasaikaan ra-vintola tarjoaa päivittäin vaihtuvia lounas-ruokia tuoreen naan-leivän kera. Kaikki ateriat valmistetaan paikan päällä.
– Mausteet ostamme intialaisesta myy-mälästä Helsingistä. Kastikkeiden valmis-tamiseen käytettävät mausteet sekoitamme itse, Debaka Ghimire selvittää.
– Meillä on myös A-oikeudet. Tarjoilem-me nepalilaista Khukuri-olutta ja porvoo-laisen yrityksen maahantuomia kanadalai-sia viinejä, jotka sopivat hyvin nepalilaisen ruuan kanssa.
Ravintola Khukuri on avoinna joka päivä ma–pe klo 10.30–22, lounas klo 10.30–15, la su klo 12–22. Runeberginkatu 34 D, Porvoowww.khukuri.fi
Ainesosat:4 kanamunaa
2 dl sokeria
1,5 dl gluteenitonta jauhoa
0,5 dl kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
Täyte:2 dl vispikermaa
100 g tuorejuustoa
100 g vaniljan makuista rahkaa
2 rkl sokeria
4 liivatelehteä
3 dl tuoreita vadelmia
Tee näin:Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi
vaahdoksi. Sekoita keskenään jauhot,
kaakao sekä leivinjauhe ja siivilöi ne
munavaahdon sekaan. Sekoita varovas-
ti. Päällystä uunipelti leivinpaperilla ja
levitä taikina leivinpaperille. Paista 225
asteessa 8 minuuttia. Kumoa torttupoh-
ja toiselle kevyesti sokeroidulle leivinpa-
perille. Anna jäähtyä.
Laita liivatelehdet kylmään veteen.
Vaahdota kerma ja sokeri ja sekoita
joukkoon tuorejuusto ja rahka. Lisää
lopuksi vadelmat. Sulata liivatelehdet
muutamassa pisarassa kuumaa vettä.
Anne liivatteen jäähtyä ennen kuin
sekoitat sen kermaseokseen.
Levitä seos auki rullatun torttupoh-
jan päälle ja rullaa kääröksi. Anna
rullan vetäytyä hetki kylmässä ennen
viipalointia.
Koristele sulatetulla valkosuklaalla,
vadelmilla ja sitruunamelissalla.
Vadelmainen suklaakääretorttu
Tämä herkku on gluteeniton!
Ilmassa leijuu
KU
VA
STU
DIO
LIN
DEL
L/O
SC
AR
KU
VA
MA
AR
IT G
AB
RIE
LSS
ON
KU
VA
NIN
A F
RA
NS
AS
25
mausteiden tuoksu
Palveluoperaatio Puutsi
Puutsi on Porvoon kaupungin nuorisopal-
veluiden ja Porvoon evankelisluterilaisten
seurakuntien ylläpitämä Palveluoperaatio
Tukipiste sijaitsee suomalaisen seurakunta-
kodin nuorisotilassa Alustassa,
Runeberginkatu 29
Tukipisteen puh. 0400 443 560
26
Puutsin katu- ja autopartiot ovat liikkeellä viikonloppuisin ja erityispäivinä. Nuorisotyöntekijät Matti Valasti ja Juha Westerlund jalkautuvat nuorten sekaan.
27
Haaste kisan voitto summa PuutsillePorvoon Energian työntekijät voittivat kevään aikana järjestetyn Motions Race -haastekilpailun, jossa kerättiin pisteitä liikkumalla sekä muilla terveyttä ja hyvinvointia edistävillä teoilla.
Kilpailuun osallistuivat Porvoon Energian lisäksi Keravan Energia Oy, Mäntsälän Sähkö Oy ja Nurmijärven Sähkö Oy. Jokainen yhtiö nimesi hyväntekeväisyyskohteen, jolle mahdollisesta voitosta saatava rahasumma osoitettaisiin. Porvoon Energian valitsema kohde oli Puutsi, jolle osoitettiin voittosumma, 2 500 euroa.
Siellä missä nuoretkin
Puutsilaiset eivät puhu syrjäytyneistä nuorista.
On vain nuoria. He tarjoavat turvallista aikuisen läsnäoloa, ja tarvittaessa juttuseuraakin.
REIJA KOKKOLA KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR
Juhlatapahtuma tai muuten vaan kaunis kesä-viikonloppu kerää Porvoon nuorisoa kaduil-le ja puistoihin viettämään aikaa yhdessä. Yleensä juhlinta sujuu maltillisesti, mutta aina välillä ylilyöntejäkin sattuu.
Kun Puutsin henkilökunta tietää nuorison kokoontuvan juhlimaan, se jalkautuu nuorten sekaan auttamaan ja tukemaan tarvittaessa. Puutsilaiset tar-kistavat nuoren kunnon ja toimittavat hänet kotiin. Jos kumpikaan vanhemmista ei ole kotona, nuori viedään yöksi turvakotiin ja joskus harvoin sairaalaan.
– Vuodessa on neljä nuorison juhlapäivää, jolloin meitä tarvitaan erityisesti: Uusi vuosi ja vappu sekä koulujen päättymis- ja alkamisviikonloput. Vappu on yleensä kiireisin. Jalkaudumme myös tavallisina vii-konloppuina, jos meille tulee tieto siitä, että tarvet-ta on, kertoo Puutsin toiminnanohjauksesta vastaava nuorisotyöntekijä Matti Valasti.
Kesä ja kärpäset, nuoruus ja ilo…
Valastista on luontevaa, että nuoret haluavat kokoontua yhteen kauniina kesäpäivänä tai -iltana. Vaikka ongel-mia joillakin näistä nuorista on murrosiän myrskyissä, Valasti ei halua puhua syrjäytyneistä nuorista. On vain nuoria, joilla ei mene ainakaan hetkellisesti putkeen.
– Nuorisotyössä tehdään ennaltaehkäisevää työtä nuor-ten hyväksi. Järjestämme toiminnallista tukea. Käymme leireillä, teemme retkiä tai ihan vain jotain pientä arkista
yhdessä. Joskus opetamme myös sosiaalisia taitoja. Olen itse toiminnallinen ihminen, joten tämä on minulle luon-teva tapa olla nuorten kanssa, Valasti kertoo.
Aiemmin Puutsilla oli katu- ja autopartioiden sekä oman tukipisteen lisäksi myös auttava puhelin, mutta enää sille ei ole tarvetta. Myös katupartioinnin tarve on pienentynyt 90-luvun ja 2000-luvun alun tilantee-seen verrattuna.
– Pidän kuitenkin tapana mennä silloin tällöin kou-lujen päättymisen jälkeen keskustaan, jonne nuoriso kokoontuu. Moikkaan tuttuja nuoria ja juttelen heidän kanssaan. Sellaista ihan tavallista kanssakäymistä.
Porvoossa hyvät nuorisotilat
Valasti epäilee, että etenkin talviviikonloppujen rau-hallisuus johtuu siitä, että nuoret joko pelaavat tietoko-nepelejä itsekseen tai ryhmissä. Viikonloput Porvoossa ovat talvisin rauhallisia.
– Jos pelaaminen on vaihtoehto päihteille, niin hyvä niin. Mutta mielestäni yöt ovat nukkumista varten.
Valasti kiittää Porvoon kaupunkia siitä, että nuorille on tarjolla paljon erilaista tekemistä ja hyviä nuori-sotiloja. Hänen mielestään nuorisotilat eivät tarvitse ylenpalttista varustelua.
– Riittää, että nuoret saavat olla keskenään siten, että paikalla on turvallinen aikuinen. Me emme tuppaan-nu, mutta olemme paikalla juttuseuraksi, jos joku niin haluaa, hän sanoo.
28
Teknologian kehitys näkyy
kartanpiirtäjän työssäTietokone on korvannut grafoskynät ja valuvat tussit. Piirustukset putkahtavat ulos modernista kopiokoneesta.REIJA KOKKOLA KUVAT KALEVI KETOLUOTO
Kartanpiirtäjillä on rauhallinen ja mukava työym-päristö Porvoon Energian toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ulla Wiksten ja Kristina Englund työskentelevät pääosin tietokoneen näy-töllä. Huonetta hallitsee myös uudenaikainen ko-piokone, josta saa tarvittavat kartat ja piirustukset
nappia painamalla. Ulla ja Kristina kertovat, että myös kartanpiirtäjän työssä tek-
niikka on kehittynyt vauhdilla. Ehkä he jopa hieman kaipaavat ai-empia aikoja, jolloin oma kädenjälki siirtyi tussilla paperille muun muassa mittojen ja sapluunoiden avulla.
Kristina käytti nuorena vastavalmistuneena työssään grafosky-nää.
– Kynän kärki avattiin, ja sinne tiputettiin muutama tippa tus-sia kerrallaan. Siihen aikaan piirsimme kuultopaperille, ja työ oli tosiaan aika hidasta.
Tarkkaa työtä
Ulla ei ole koskaan käyttänyt kartanpiirtäjänä grafoskynää, mutta sen sijaan täyttöpatruunatusseilla hän on piirtänyt. Tusseilla ei enää piir-retty kuultopaperille, vaan muoville.
Kristina ja Ulla muistavat hyvin, että tussit saattoivat vuotaa ja sotkuista jälkeä tulla, mutta toki työ oli nopeampaa. Kartanpiir-täjillä oli käytössään pystysuunnassa säädettävät piirustuspöydät, jotta työasento olisi ollut mahdollisimman hyvä.
– Virheitä ja valumia korjasimme raaputtamalla partaterällä. Muovi saattoi kulua, jolloin tussi ei enää tarttunut siihen, tai joskus harvoin muoviin saattoi tulla ihan reikäkin, Ulla kertoo.
Haasteellisia uudistuksia
Porvoon Sähköverkon alueeseen kuuluu Porvoon lisäksi osa Por-Ulla Wikstenillä on mukava työympäristö 100 vuotiaan toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa.
29
naista ja Loviisaa. Kaukolämpöverkkoa Porvoon Energialla on Porvoon lisäksi myös Loviisassa.
Enää toimistossa ei piirustuspöytiä ole, sillä työ tehdään säh-köisesti tietokoneella. Ensin otettiin käyttöön Integra-ohjelma vuonna 1997, ja nyt on siirrytty Tekla-järjestelmään. Uusi tek-niikka on ollut haasteellista omaksua, sillä muutos aiempaan on ollut suuri. Kristinan työajasta kuluu nykyään leijonanosa Teklan päivittämiseen.
– Pidän verkostojen tiedot ajan tasalla. Päivitän uusien asiakkai-den johdot, maakaapelit ja verkot. Tätä teen pääasiallisesti koko
päivän, ellei meillä sitten ole kaapelinäyttöjä asiakkaille. Niitä järjestämme tiistaisin ja torstaisin, mutta tarpeen vaatiessa myös muulloin.
Kartanpiirtäjät välittävät asiakkaille kartat sähköjohdoista ja kaukolämpöputkista. Työssä auttaa moderni kopiokone, kun ai-emmin piirustuksia leikattiin ja teipattiin.
Ullasta työn parhaita puolia on asiakaspalvelu. Nykyään tosin yhteydenotot tapahtuvat lähinnä sähköpostilla.
– Mutta kyllä joku tulee vielä käymäänkin vanhasta muistista, hän hymyilee.
Työnsä äärellä
”Enää toimistossa ei piirustuspöytiä ole, sillä työ tehdään sähköisesti tietokoneella.”
Kristina Englund pitää verkostojen tiedot ajan tasalla.
30
tietonurkka
KOONNUT SEPPO IISALO
• Jos mökkiä ei ole rakennettu talvi-asuttavaksi, ei lämpöä yleensä kannata jättää talveksi päälle.
• Poista sähkölaitteiden pistotulpat pistorasioista tai katkaise sähköt sähkö-mittarista.
• Suojaa mökin sähkölaitteet kosteudel-ta. Varastoi ainakin herkimmät elektro-niset laitteet ykkösasuntoon talven yli.
• Jos aiot pitää mökin lämmitettynä esi-merkiksi + 10 C°:ssa talven yli, varaudu siihen, että sähkön kulutus on noin puolet siitä, mitä se olisi pidettäessä yllä normaalia huonelämpötilaa.
• Erityinen kuivanapitolämmitys sääs-tää energiakuluja kosteiden syksyjen ja keväiden aikana. Mökkiä pidetään silloin 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimäm-pänä syksyisin ja keväisin, kun ilma on
kaikkein kosteinta ja homehtumisvaara suurin.
• Talvikeleillä mökin lämpötila saa las-kea pakkasen puolelle, sillä pakkasessa homeet eivät kasva.
Mökki talvikuntoon
check
31
Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna 7.–13.10.2013.Kampanjan aikana kiinnitetään huomiota energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Osallistu sinäkin!
Suojaa sähkölaitteet ukkoselta Nykytekniikka on aiempaa herkempää ukkosen aiheuttamille ylijännitteille.
• Helpoiten sähkölaitteet voit suojata irrotta-malla laitteen sähkötulppa pistorasiasta ukko-sella. Vanha hyväksi todettu tapa toimii, sillä salamanisku ei vahingoita laitetta, jota ei ole kytketty sähköverkkoon.
• Kodin herkimmän elektroniikan voit suojata laitekohtaisilla ylijännitesuojilla, jotka tulevat laitteen ja pistorasian väliin. Niillä voit suojata tietokoneita, tietoverk-koja, televisioita, ilmalämpöpumppuja, jne. Ylijännitesuojat maksavat muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin.
• Jatkuvaa sähköä tarvitsevat sähkölaitteet kannattaa varustaa UPS:lla (katkea-maton virran syöttö, englanniksi Uninterruptible Power Supply). Se turvaa laitteen tasaisen virransaannin lyhyiden sähkökatkosten ja syöttöjännitteen epätasaisuuksien aikana. UPS liitetään ylijännitesuojan tapaan sähkölaitteen ja virtalähteen väliin.
• Parhaan suojan ylijännitteen varalle saat, kun asennutat lisäksi sähköpääkeskuk-seen yhdistelmäsuojan. Hinta on noin 500 eurosta ylöspäin. Huom! Yhdistelmäsuojan saa asentaa sähköpääkeskukseen vain sähköalan ammattilainen.
Kannattaako katkaista sähköt pääkatkaisijasta?
Rakennuksen pääkatkaisijan kiinnilaitto ei tuo täydellistä suojaa, sillä salaman ai-kaansaama jännite on niin korkea, että se saattaa hypätä katkaisijan yli. Siksi sähkön poiskytkemisen lisäksi on varminta vetää tietokoneen, television, mikron, lankapu-helimen ja vastaavien laitteiden pistokkeet pois seinästä.
Unohditko testata palovaroittimen?
Jatkuvaa sähköä tarvitsevat herkät sähkölaitteet kannattaa varustaa UPS-laitteella. Se turvaa
katkeamattoman virran syötön.(engl. Uninterruptible Power Supply).
Vaikka palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa jo toistakymmen-tä vuotta, monesta kodista sellainen puuttuu – tai ainakaan sen kuntoa ei muisteta testata säännöllisesti. Nyt olisi hyvä aika!Toimintakunnon varmistaminen on helppoa: kun painat testinappia ja kuulet piippaavan äänen, varoitin on kunnossa. • Palovaroitin ilmoittaa itse pariston tehon loppumisesta toistuvalla, lyhyellä äänimerkillä pip…pip… pip. • Viimeistään tällöin on paristo heti vaihdettava.
• Nyrkkisäännön mukaan tavalliset pa-ristot tulee vaihtaa kerran vuodessa. • Muista, että palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!www.pelastustoimi.fi
KUVA: EATON
32
KOONNUT ROLF GABRIELSSON
Uutiset
PBE
Viime vuodesta käytössä olleesta Energiani -palvelusta on saatu hyvää palautetta, kertoo mittauspäällikkö Tomas Nordström. Energiani -palvelun avulla voi seurata jopa tunnin tarkkuudella omaa sähkönkulutustaan ja näin saadun tiedon perusteella oppia käyttämään sähköä aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustan-nustehokkaammin.
– Samalla säästökohteiden tunnistaminen helpottuu ja vaikutuk-set näkyvät nopeasti sähkölaskussa, Nordström sanoo.
Helppo käyttääIlmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Porvoon Energian kotisivujen – www.porvoonenergia.fi – kautta.
– Klikkaa Energiani -ikonia, valitse asiakasraportointi ja rekis-teröidy sähkölaskusta löytyvän asiakasnumeron ja käyttöpaikan tunnuksen avulla, Nordström neuvoo.
Tämän jälkeen voit palata etusivulle ja valikoista valita esimer-kiksi sähkönkäyttöraportit. Ruudulle avautuu sähkönkäyttöä kuvaava tolppakaavio. Voit valita tarkastelutasoksi kuukausi-, päivä- tai tuntitason. Edellisen päivän lukemat ilmestyvät kaavioon seuraavan päivän keskipäivään mennessä.
Eivätkä hyödyt tähän lopu. Nordström mainitsee esimerkiksi mah-dollisuuden asettaa sähkönkulutukselle hälytysrajoja. Jos kulutus nousee yli asetetun rajan, asiakas saa siitä tiedon sähköpostiinsa.
– Kesämökin omistaja, joka pitää mökissään peruslämpöä, voi Energiani -palvelun kautta tarkistaa, että lämmitys toimii halutul-la tavalla. Näin hänen ei tarvitse käydä paikan päällä tilannetta tarkastamassa.
Apua saariston vapaa-ajan asukkailleEtäluennan ansiosta Porvoon Sähköverkon on aikaisempaa helpom-paa paikallistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeisiä sähkövikoja.
Varsinkin saaristossa tästä on paljon hyötyä, sillä talvimyrskyistä tai runsaasta lumentulosta johtuvat mökkien ja vapaa-ajan asun-tojen sähköviat eivät välttämättä tule verkkoyhtiön tietoon ennen kuin asukkaat palaavat vapaa-ajanviettopaikkoihin.
– Etäluennan avulla voimme helposti tarkistaa tilanteen milloin vaan ja tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin, sanoo Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander.
Energiani-palvelu
Energiani-palvelusta voi seurata oman talouden sähkönkulutusta kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla.
Tiesitkö, että Energiani -palvelun kautta voit seurata sähkönkulutustasi
jopa tunnin tarkkuudella.
on saanut hyvän vastaanoton
33
E-lasku korvaa suoraveloituksenLaskujen suoraveloitus päättyy EU-asetuksen mukaisesti viimeistään 31.1.2014. Porvoon Energiassa muutokseen on valmistauduttu hyvissä ajoin.
Porvoon Energia muuttaa asiakkaiden suoraveloitukset joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi.
– Jos asiakas hyväksyy laskutusmuutoksen, hänen ei tarvitse tehdä mitään. Muutos toteutetaan yhteistyössä asiakkaan pankin ja Porvoon Energian kanssa, talous- ja hallintojohtaja Merja Wilkman toteaa.
Asiakkaat saavat alkusyksynä tiedotteen, jossa kerrotaan tarkemmin tule-vasta muutoksesta.
E-lasku lähetetään asiakkaan verkkopankkiin, jossa sen voi asettaa auto-maattisesti maksettavaksi. Vaihtoehtoisesti sen voi itse käydä hyväksymässä.
Ei uusia kustannuksiaSuoramaksu on Merja Wilkmanin mukaan tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole käytössä verkkopankkia.
– Se toimii samalla tavalla kuin nykyinen suoraveloitus. Asiakas saa tiedot laskusta sopimallaan tavalla, esimerkiksi postitse. Pankki, joka on saanut kopion laskusta, veloittaa sen sitten automaattisesti asiakkaan tililtä eräpäi-vänä.
Verkkopankin käyttäjälle e-lasku on helpoin vaihtoehto. Sen voi Wilkmanin mukaan ottaa käyttöön jo nyt.
– Kun e-laskuun liittää automaattisen maksamisen, on laskun maksaminen yhtä helppoa kuin suoraveloituksella.
Suoraveloituksen muuttaminen e-laskuksi ei aiheuta kustannuksia tai uusia pankkipalvelumaksuja.
Tekstiviestipalvelun käyttäjänä saat käyttöpaikkaasi koskevat vika- ja työkeskeytystiedotteet reaaliaikaisesti puhelimeesi klo 07–22. Vika-keskeytystiedotteet lähetetään keskijänniteverkon vioista.
Porvoon Energia käyttää yhä enemmän nettiä, sähköpostia ja teks-tiviestijärjestelmää kattamaan mahdollisimman laajasti asiakaskun-tansa tiedontarpeet häiriötilanteissa.
Tähän tähtää myös syksyllä voimaan astuva uusi sähkömarkkina-laki. Laissa säädetään jakeluverkon haltijalle velvollisuus tiedottaa viipymättä sähkönkäyttäjille, jos sähkönjakelu keskeytyy merkittä-vässä laajuudessa, esimerkiksi suurhäiriötilanteessa.
Jakeluverkonhaltija velvoitetaan lisäksi antamaan arvio vian tai keskeytyksen kestosta ja laajuudesta.
– Jo hyvä asiakaspalvelu edellyttää, että asiakkaat saavat tietoa häiriötilanteista ja niiden kestosta niin pian kuin mahdollista. Se on ollut meille johtotähtenä, kun olemme tehostaneet häiriötiedottamis-tamme, käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen sanoo.
Ota käyttöösi maksuton häiriötekstiviestipalvelummeRekisteröitymällä viestipalveluun saat tiedot häiriöistä ja suunnitel-luista huoltokatkoksista matkapuhelimeesi tai sähköpostiisi. Lähetäm-me sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston. Palvelun voit tilata kotisivuiltamme KolibriExtra -palvelusta, kohdasta Häiriötiedotus.
Klikkaamalla tieto häiriöalueestaRatkaisuksi on kotisivuillemme kehitetty häiriökarttapalvelu, joka on vapaasti kaikkien nähtävillä.
– Se otettiin käyttöön noin vuosi sitten. Asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää, Hämäläinen kertoo.
– Kartta näyttää reaaliaikaisen keskeytystilanteen. Klikkaamalla vika-aluetta tai valitsemalla alue listasta pääsee tarkemmalle tietota-solle, jossa on myös arvio korjauksen kestosta, Hämäläinen selvittää.
Tekstiviestipalvelu tiedottaa sähköhäiriöistä reaaliaikaisesti
Opiskelijaelämän aloittaminen ja muutto pois kotikun-nasta merkitsevät suurta muutosta nuoren elämässä. Yhtäkkiä on seistävä omilla jaloillaan ja huolehdittava monista käytännön asioista, esimerkiksi sähköstä, josta kotona asuessa ei tarvinnut huolehtia.
Sähkö saattaa sisältyä opiskelija-asunnon vuokraan, tai sitten opiskelijan pitää itse solmia sähkösopimus. Sopimuksen voi tehdä minkä tahansa sähköä myyvän yh-tiön kanssa. Porvoolainen opiskelija voi ostaa sähkönsä Porvoon Energialta, vaikka muuttaa asumaan esimerkik-si Turkuun.
– Voimme hoitaa koko sopimusprosessin, auttaa opis-kelijaa sopimuksen teossa ja selvittää hänelle, mistä hän maksaa ja kenelle. Annamme myös energiansäästövink-kejä, Janette Englund kertoo.
Englund painottaa, että on tärkeää ottaa yhteyttä säh-köyhtiöön hyvissä ajoin ennen muuttoa varmistuakseen siitä, että lisäkustannuksia ei synny mahdollisen sähkön päälle kytkemisestä.
– Eri yhtiöillä on erilaisia sääntöjä ja tariffeja. Siksi kannattaa tehdä sähkösopimus heti, kun sisäänmuuton päivämäärä on tiedossa, Porvoon Energian sähkönmyyn-nistä yksityisasiakkaille vastaava Englund neuvoo.
Porvoon Energialta sähköä myös opiskelija-paikkakunnan asuntoon
Porvoon Energia palvelee !
Kotisivuillamme olevan kuvakkeen kautta pääsee tilaamaan
”Sähköhäiriötiedot kännykkään” -palvelun, www.porvoonenergia.fi
– Luonnollinen valinta– Ett naturligt val
Ohjelma• Benny Törnroos ja Muumit esiintyvätklo 10.30 ja 12.00. Tutut sävelet innostavat laulamaan ja tanssah-telemaan. • Tule tutustumaan eri osastoihimme. Kysy ammattilaisilta energia-asioista. • Tutustu tarkemmin valvomoomme, jossa seuraamme sähköverkon tilan-netta. • Näytillä oma sähköautomme ja suu-rin verkonrakennuksessa käytettävä työautomme. • Isnäsin VPK esittelee toimintaansa. Tule katsomaan oikeata paloautoa. • Kerromme Energiani –palvelusta ja uudesta häiriötekstiviestipalvelusta. • Hembölen kotieläinpuisto tuo muka-naan viehättävät eläimet juhlimaan kanssamme. Pääset myös kokeilemaan talutusratsastusta. • Tarjolla lohikeittoa ja ruisleipää, kah-via, mehua ja pullaa sekä tietenkiniloista ohjelmaa.
Tervetuloa!
Program• Vi sjunger och dansar tillsammans med Benny Törnroos och Mumintrollen i takt till de kära muminsångerna. Uppvisningarna är kl. 10.30 och 12.00. • Våra olika avdelningar presenterar sig. Rådfråga experter i energifrågor. • Bekanta dig närmare med vårt kontroll-rum där vi följer med läget i elnätet. • Demonstration av vår egen elbil och den största bil som vi använder då vi bygger elnät. • Isnäs FBK presenterar sig. Kom och se på en riktig brandbil. • Kom och hör mera om Min Energi -tjäns-ten och den nya tjänsten, där vi med text-meddelanden informerar om avbrott.
• Hemböle husdjurspark har kommit på besök till stan och fi rar med oss. Ponnyridning för barn. • Vi bjuder på laxsoppa och rågbröd, kaffe och saft med bulle samt naturligtvis ett trevligt program.
Välkomna!
Energiapäivä lauantaina 7.9. klo 10-13!
Energidag, lördagen den 7.9. kl. 10-13!
Vietä hauska päivä kanssamme. Ohjelmaa on piha-alueella ja pihalle pystytetyssä teltassa. Samalla vietämme pääkonttorimme 100-vuotissynttäreitä joten ovet ovat avoinna kaikille.
Kom och fi ra en rolig dag med oss. Program ute på gården och i tältet. I år fyller vårt huvudkontor 100 år så dörrarna är öppna för alla.
Mannerheiminkatu 24 | 06101 Porvoo
Mannerheimgatan 24 | 06101 Borgå
35
– Luonnollinen valinta– Ett naturligt val
Ohjelma• Benny Törnroos ja Muumit esiintyvätklo 10.30 ja 12.00. Tutut sävelet innostavat laulamaan ja tanssah-telemaan. • Tule tutustumaan eri osastoihimme. Kysy ammattilaisilta energia-asioista. • Tutustu tarkemmin valvomoomme, jossa seuraamme sähköverkon tilan-netta. • Näytillä oma sähköautomme ja suu-rin verkonrakennuksessa käytettävä työautomme. • Isnäsin VPK esittelee toimintaansa. Tule katsomaan oikeata paloautoa. • Kerromme Energiani –palvelusta ja uudesta häiriötekstiviestipalvelusta. • Hembölen kotieläinpuisto tuo muka-naan viehättävät eläimet juhlimaan kanssamme. Pääset myös kokeilemaan talutusratsastusta. • Tarjolla lohikeittoa ja ruisleipää, kah-via, mehua ja pullaa sekä tietenkiniloista ohjelmaa.
Tervetuloa!
Program• Vi sjunger och dansar tillsammans med Benny Törnroos och Mumintrollen i takt till de kära muminsångerna. Uppvisningarna är kl. 10.30 och 12.00. • Våra olika avdelningar presenterar sig. Rådfråga experter i energifrågor. • Bekanta dig närmare med vårt kontroll-rum där vi följer med läget i elnätet. • Demonstration av vår egen elbil och den största bil som vi använder då vi bygger elnät. • Isnäs FBK presenterar sig. Kom och se på en riktig brandbil. • Kom och hör mera om Min Energi -tjäns-ten och den nya tjänsten, där vi med text-meddelanden informerar om avbrott.
• Hemböle husdjurspark har kommit på besök till stan och fi rar med oss. Ponnyridning för barn. • Vi bjuder på laxsoppa och rågbröd, kaffe och saft med bulle samt naturligtvis ett trevligt program.
Välkomna!
Energiapäivä lauantaina 7.9. klo 10-13!
Energidag, lördagen den 7.9. kl. 10-13!
Vietä hauska päivä kanssamme. Ohjelmaa on piha-alueella ja pihalle pystytetyssä teltassa. Samalla vietämme pääkonttorimme 100-vuotissynttäreitä joten ovet ovat avoinna kaikille.
Kom och fi ra en rolig dag med oss. Program ute på gården och i tältet. I år fyller vårt huvudkontor 100 år så dörrarna är öppna för alla.
Mannerheiminkatu 24 | 06101 Porvoo
Mannerheimgatan 24 | 06101 Borgå
