Paikkatiedot osoittavat ilmaston muuttuneen

POSITIO 3/2019

RUUAN SAAVUTETTUVUUS

VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ, ENEMMÄN SÄÄSTÖJÄ

KOTIKAUPUNGIN HIILIJALANJÄLKI

Isoja ja pieniä tekoja ilmaston puolesta

KUVA

: PIR

KKO

YLIS

ELÄ

Napapiirillä elokuun viimeisellä vii-kolla 27 astetta varjossa. Edellisen viikon perjantaina Helsinki tulvi rank-kasateen jälkeen ja metroasemia sul-jettiin. Elokuun yöt ovat lämpimämpiä kuin päivät heinäkuussa. Oikuttelevat säät ovat tulleet.

Miten paikkatiedot ja tutkimus voi-vat auttaa ilmaston ennustamisessa? Entä voiko sieltä saada ehdotuksia, suosituksia, vastauksia, mitä kannattaa tehdä ja mihin suunnata resursseja? Voitaisiinko Amazonasin hurjien met-säpalojen vaikutusten ehkäisemiseen löytää keinoja? Ja miten?

Tässä Positiossa käsitellään ilmas-tonmuutosta monesta eri kulmista. Kuinka hiilineutraalisuus toteutuu vuoteen 2030 mennessä kunnissa? Ensin pitäisi tietää, mistä päästöt ovat peräisin, sen jälkeen voidaan tukkia

aukkoja. Kunnianhimoisimmat kunnat ovat koottu Hinku-verkostoon. Nämä ovat ymmärtäneet, että vähemmän päästöjä on enemmän säästöjä, ja se kannustaa toi-mimaan nyt.

Jo 10 vuoden ajan käytössä ollut Ilmasto-opas tarjoaa työkaluja ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen. Siinä kartat ja paikkatiedot ovat merkittävässä roolissa. Tutkimusta ja dataa on, nyt tarvitaan tekoja. Pienilläkin ilmastoteoilla on vaikutusta, kun ne laa-jenevat jokapäiväisiksi toimintamalleiksi.

Yhteiskäyttöinen auto tarkoittaa kalentereiden kanssa sumplimista, venymistä ja luopumista, priorisointia. Silti olemme melkein 15 vuotta selvinneet meidän perheessä yhdellä autolla, mikä tarkoittaa auton käytön jakamista kolmen perheen kesken. Emmehän me tätä auton käytön jakamista alkuun ajatelleet ilmastotekona, mutta sellaisena sen näen nyt. Omana pienenä panoksenani ilmaston puolesta. Jotain pientä mitä voin helposti tehdä lapsenlapsien ja näiden lapsenlapsien eteen.

Keskustelu paikkatietojen sekä tutkimuksen hyödyntämisestä ilmastonmuutoksen havainnoimisessa ja torjunnassa jatkuu.

Tervetuloa sohjoiseen marraskuiseen Pasilaan Paikkatietomarkkinoille.

Pirkko YliseläPäätoimittaja

ps.Kuvassa olen Sintran maanalaisessa tornissa kurkistamassa tulevaan. Portugalin huhtikuu oli sateinen ja kylmä. Samaan aikaan Helsinki kylpi auringossa ja lämmössä.

PÄ ÄTO I M I T TA JA : Pirkko Yliselä, p. 040 504 3684pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi

T U OT TA JA : Katri IsotaloEtunimi.sukunimi@viestintaisotalo.fi

TO I M I T U S K U N TA : Ari Jaakola, Antti Jakobsson, Pyry Kettunen, Yki Laine, Anna Mustajoki, Kirsi Mäkinen, Eija Parmes, Pekka Sarkola, Kirsi Valanne ja Elias Willberg.

TA I T TO :Leena-Riitta Tuomaala

J U L K A I S I JA : Maanmittauslaitos PL 84, 00521 HELSINKI positio@maanmittauslaitos.fipositio-lehti.fifacebook.com/positiolehtiTwitter: @positiolehti

POSITIO ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaukset www.positio-lehti.fi

Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava tuottajalle 19.10.2019 mennessä.

PA I N O PA I K K A : Hansaprint, Turku 2019 ISSN 1236-1070Painos 1600 kpl

K A N N E N K U VA : Teemu Saloriutta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

2 positio 3/2019

3/ 2 01 9

2I S OJA JA P I E N I Ä T E KOJA I L M A S TO N P U O L E S TAPirkko Yliselä

4M U R R O K S E S S A : AV O I M E S TA DATA S TA AV O I M I I N DATA M A R K K I N O I H I NEija Parmes & Ville Kotovirta

6A JA N KO H TA I S TA

9M I S TÄ T U L E T, M I N N E M E N E T H I I L I JA L A N JÄ L K I ? Sanna Jokela

13K U N N AT H I N K U VAT KO H T I H I I L I N E U T R A A L I A S U O M E AJyrki Tenhunen

15VÄ H E M M Ä N PÄ Ä S TÖJÄ , E N E M M Ä N S Ä Ä S TÖJÄKatri Isotalo

16I L M A S TO - O PA S TA R J O A A T I E TO A JA T YÖ K A LUJA I L M A S TO N M U U TO K S E N YM M Ä R TÄ M I S E E N : K A R TAT JA PA I K K AT I E TO TÄ R K E Ä S S Ä O S A S S AIsmo Lahtinen & Hanna Mela

18S TA R T U P : CO L L EC T I V EC RU N C H V I E KO N EO P P I M I S E N M E T S Ä Ä NKatri Isotalo

19S AT E L L I I T I T PA L JA S TAVAT S U L AVA N JA V I H E R T Y VÄ N A R K T I S E N M A A NPekka Niittynen

21AVA RU U D E S TA A P UA I L M A S TO N M U U TO K S E N H A L L I N TA A NTuomas Häme

23S A AV U T E T TAV U U S A N A LY T I I K K A AU T TA A S E LV I T TÄ M Ä Ä N RU UA N K YS Y N N Ä N JA TA R J O N N A N TA S A PA I N O ATerhi Ala-Hulkko & Ossi Kotavaara

25K AU P U N G I N RY T M I E N JÄ L J I L L ÄHenrikki Tenkanen

27S TA N DA R D I P O S I T I O : S TA N DA R D E JA TA R V I TA A N MYÖ S I L M A S TO N M U U TO K S E N S E U R A N N A S S AJari Reini

PHOT

O: M

ARKO

KAL

LIO

KUVA

: ETE

LÄ-P

OH

JAN

MAA

N E

LY-K

ESKU

S.positio 3/2019 3

EIJA PARMES & VILLE KOTOVIRTA

Kartta- ja ilmakuva-aineistojen avaaminen herätti aikoinaan keskustelua siitä, menettävätkö aineistojen tuottajat tulon lähteen, tai osaako kuka tahansa käyttää oikein dataa, joka ei aina ole ajan tasalla tai täysin virheetöntä. Aineistojen avaaminen on kuitenkin hyödyttänyt yhteiskun-taa idearikkailla sovelluksilla, aineiston laatu on parantunut palautteidan perusteella, ja aineis-toille on syntynyt uutta kysyntää.

Uusien tietosuojasäännösten myötä myös avoimen paikkatiedon riskit tunnistetaan paremmin. Tämä vähentää paikkatietoaineis-tojen avaamista sekä todellisista syistä että varmuuden vuoksi sanktioiden pelossa. Miten voimme olla varmoja, että juuri tätä aineistoa ei voida käyttää vääriin tarkoituksiin. Toisaalta, mitä tarkempaa paikkatieto on, sitä hyödyllisem-pää se yleensä on mutta myös sensitiivisempää, kuten tarkat vedensyvyystiedot tai kauppakes-kusmallit.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kehit-teillä tekniikoita, joilla avoimuuden eri asteita voidaan hallita, ja edelleen käyttää tarkinta mahdollista tietoa yksityisyydensuojan vaaran-tumatta.

Huoli omaisuuden arvosta voi estää rikosilmoituksen teon

Avoin paikkatietoaineisto on harvoin sellai-senaan vahingollista, mutta koska paikkatieto mahdollistaa tietojen yhdistämisen, sen avulla voidaan tunnistaa henkilöitä, vaikuttaa kiin-teistömarkkinoihin tai altistaa ihmisryhmiä vaaraan. Henkilön sijaintitietoon voidaan päästä käsiksi paikkatietoaineistosta, jos se sisältää tarpeeksi tarkkaa kuvausta hänen asuinympä-ristöstään. Tämä nousee esille muun muassa terveystutkimuksissa, joissa analysoidaan ympä-ristön vaikutusta terveyteen. Ympäristö- ja ter-veystieto yhdistetään analyysiä varten, ja vaikka

taulukossa ei ole henkilöstä mitään muuta tietoa, henkilön asuinpaikka voidaan palauttaa kääntei-sen geokoodauksen kautta.

Myös paikkatietorekisteri voi muodostaa hen-kilörekisterin. Metsänomistajan metsävaratiedot voidaan yhdistää omistajaan, vaikka omistajaa ei ole suoraan tietoon yhdistetty, mutta välillinen yhteys löytyy.

Tieto kiinteistön ympäristöstä vaikuttaa kiin-teistön arvoon, kun edelläkävijät hyödyntävät markkinoinnissa ilmanlaatu-, melu-, tulva-, vedenlaatu-, lämpösaareke- ja muuta ympäris-tötietoa.

Paikkatiedon avoimuus muuttaa myös käy-täntöjä. Rikosten esiintymisen kuvaaminen avoimesti kartoilla voi johtaa siihen, että asunto-alueen arvonalennuksen pelosta kaikkia rikoksia ei enää ilmoiteta.

Katastrofialueiden tilannekuvallakin on kaksi puolta

Henkeen ja terveyteen kohdistuvat riskit ovat astetta vakavampia. Ihmisen tai luonnon aiheut-tamissa suuronnettomuuksissa onnettomuus-aluetta kartoitetaan pelastustöiden helpotta-miseksi muun muassa drooneilla ja satelliitti-kuvista.

Drone-kuvauksilla on oma sijansa tietosuoja-lainsäädännössä, koska niillä voidaan tunnistaa ja seurata henkilöitä ja ihmisryhmiä. HOT on yhteisö, jossa kartoitetaan katastrofialuetta tarkoilta satelliittikuvilta. Hyvän työn kääntö-puolena on, että mitä tarkempaa ja yksityis-kohtaisempaa tietoa kerätään, sitä suurempi riski aiheutetaan, jos aineisto joutuu vaikkapa konfliktialueella vääriin käsiin.

Jotta aineistoja edelleen voidaan hyödyntää, datamarkkinat ovat kehittymässä avoimen ja suljetun datan välimaastoon. Sen sijaan, että data annettaisiin täysin avoimesti kaikille, sille määritellään hinta ja käyttökohteet. Avoimilla markkinoilla markkinat määrittävät tämän itse. Avoimen datan maailmassa julkaistu aineisto

Avoimesta datasta avoimiin datamarkkinoihinTarvitaan tekniikoita, joilla voidaan hallita datan avoimuutta ja silti hyödyntää tarkinta mahdollista tietoa.

Datamark-kinat ovat kehittymäs-sä avoimen ja suljetun datan väli-maastoon.

4 positio 3/2019

KUVA

: VIL

LE K

OTO

VIRT

A

saattaa jäädä kokonaan ilman käyttäjiä ja resurs-seja käytetään turhaan datan avaamiseen ja yllä-pitoon. Datamarkkinoilla pystytään testaamaan, onko omalle datalle kysyntää.

Markkinoiden myötä tiedon hyödyntämisen spektri kasvaa. Data voi olla täysin avointa ja ilmaista kaikille tai täysin avointa mutta mak-sullista. Data voi olla anonymisoituna avointa tai tarkoitettu vain tietyille toimijoille tiettyyn hin-taan. Tiedon liikkuminen ja käyttö pitää pystyä rajoittamaan vain niihin kohteisiin, joihin se on myyty. Tällainen kehitys edellyttää uudenlaisten arkkitehtuurien, periaatteiden ja salaustekniikoi-den kehittämisen ja käyttöönoton.

Työkaluja hallittuun käyttöön

International Data Spaces Association (IDSA) kehittää isojen eurooppalaisten yritysten kanssa arkkitehtuurimallia datatalouteen teollisten toimijoiden ja tarpeiden näkökulmasta. MyData Global edistää henkilökohtaisen datan turval-lista hallintaa ja prosessointia eri palveluiden ja käyttäjän välillä. International Humans’ Account Network (IHAN) on Sitran johtama aloite, joka pyrkii kehittämään kansainvälistä standardia ja teknisiä komponentteja ja toteuttamaan MyData-periaatteita datataloutta varten. Plat-form of Trust -startupyritys kehittää datatalou-den alustaa kiinteistömarkkinoille yhteistyössä suomalaisten kiinteistötoimijoiden kanssa.

Uuden teknologian ja positiivisten esimerk-kien myötä luottamus markkinoihin kasvaa, mikä puolestaan johtaa uuden tiedon avaa-miseen markkinoille ja uusien palveluiden kehittymiseen. Datamarkkinoiden arvo ei ole pelkästään datakaupan arvo, vaan datan hyö-dyntämisen arvo.

LU E L I S Ä Ä A I H E E S TA :• https://www.hotosm.org/• https://www.internationaldataspaces.org/• https://mydata.org/homepage/mydata_

global_webpage/

Eija Parmes tutkii VTT:llä satelliittikuvien hyödyntämistä ja mahdollisuuksia. E T U N I M I . S U K U N I M I @V T T. F I

Ville Kotovirta tutkii VTT:llä big datan sovelluksia ja datatalouden uusia mahdollisuuksia. E T U N I M I . S U K U N I M I @V T T. F I

Avoin data tuottaa lisäarvoa, mutta dataa ei ole tarpeeksi ja markkinat jäävät pirstaleisiksi. Tulevaisuuden tietoturvallisilla datamarkkinoilla siiloissa oleva data saadaan esiin ja eri toimijat voivat ansaita datallaan, hankkia puuttuvaa dataa ja luoda uutta arvoa.

Avoin data Avoimet datamarkkinat

Isot yritykset

Tutkijat

Datamarkkinat

PK-yritykset

ViranomaisetKansalaiset

Julk

inen

dat

a

Paik

katie

to

Yrity

sten

dat

a

MyD

ata

Kauk

o-ka

rtoitu

s

positio 3/2019 5

AJANKOHTAISTA

Väitöskirja: Laserkeilaus löytää kirjanpainajatuhotSamuli Junttila tutki väitöstutkimuksessaan monikanavalaserkeilauksen kykyä havaita ja arvioida useiden eri stressitekijöiden aiheutta-maa puun heikentymistä. Väitöskirjassa kehi-tettiin uusia menetelmiä lehtien vesipitoisuu-den arviointiin monikanavalaserkeilauksen avulla yksittäisistä lehdistä kokonaisiin lat-vuksiin. Myös lehtien vesipitoisuuden ja eri-

laisten puun heikentymistä aiheuttavien stres-sitekijöiden välistä suhdetta tutkittiin.

Ensin tutkittiin lehtien vesipitoisuuden sekä laserintensiteetin, eli laserin heijastaman valon, välistä yhteyttä usealla aallonpituudel-la. Tämän jälkeen tutkittiin neulasten kosteus-pitoisuuden arviointia monikanavalaserkei-lauksen avulla sekä patogeenin ja kuivuuden aiheuttamaa lehtien vesipitoisuuden vaihtelua kuusen taimilla. Sinistäjäsienellä infektoitujen taimien neulasten vesipitoisuus vähentyi no-peasti, kun taas kuivuuskäsiteltyjen taimien vesipitoisuus pysyi tasaisempana erittäin voi-makkaaseen kuivuuteen asti. Neulasten kos-teuspitoisuus sekä heikentyneet taimet pystyt-tiin ennustamaan hyvällä tarkkuudella.

Kehitettyä menetelmää sekä neulasten kosteuspitoisuuden ja puun heikentymisen vä-listä yhteyttä tutkittiin kirjanpainajan (Ips ty-

pographus L.) heikentämässä metsässä. Mo-nikanavalaserkeilauksen avulla pystyttiin erottamaan hyvällä tarkkuudella (90 % yleis-tarkkuus) kirjanpainajan saastuttamat puut jo silloin, kun latvus ei vielä osoittanut visuaali-sia heikentymisen merkkejä. Laserintensitee-tin avulla pystyttiin havainnoimaan pihkavuo-toja rungossa, mikä auttoi terveiden puiden luokittelussa. Huomattiin myös, että neulas-ten kosteuspitoisuus laskee jo pian kirjanpai-najan iskeytymisen jälkeen.

Väitöskirjan tuloksista on julkaistu myös populääri musiikki- ja videoteos nimellä: Idän Proffa feat. Linda Ilves – Keilaa puita. http://bit.ly/keilaapuita.

Samuli Junttila väitteli Helsingin yliopis-ton maa- ja metsätaloustieteellisessä tiede-kunnassa.

Väylän ja Sitowisen yhteistyö jatkuu Sitowise Oy valittiin Väylän Paikkatietopal-veluiden operaattoriksi seuraavalle viisivuo-tiskaudelle loppuvuodesta 2018 järjestetyssä tarjouskilpailussa. Sopimuksen arvo on 2,75 miljoonaa euroa. Sitowise on vastannut palve-luiden operoinnista myös menneellä kaudella.

Lähitulevaisuuden jo hyvin tiedos-sa oleva asiakastarve liittyy automatisoitu-van liikenteen tarpeisiin eli, kuten Sitowise tiedotteessaan toteaa, aiemmin piilossa py-sytelleen datan virheet paljastuvat jatkossa armotta. Tätä varten on kehitettävä tietojen laatutarkastuksia, validointia, automaatti-korjauksia ja palauteprosesseja.  

Väylän paikkatietojen avoimen datan ra-japinta- ja latauspalvelut tuotetaan osaksi Paikkatietopalveluita, jonka kautta on tie-, rata- ja vesiväyläverkkoon liittyviä aineistoja saatavilla avoimesti.

Sitowise on toteuttanut Väylälle myös karttapohjaisen kiinteistö- ja sopimusre-kisterijärjestelmän, jolla hallitaan Väylän hallinnoimaa valtion kiinteistöomaisuut-ta sekä kiinteistöihin liittyviä vuokra- ja käyttöoikeus sopimuksia kaikkien väylätyyp-pien eli tiestön, rautateiden ja vesiliikenteen osalta.

Uuden järjestelmän myötä muun mu-assa maa-alueiden, rakennusten ja niihin liittyvien sopimusten selailu ja ylläpito on mahdollista sekä tietokoneella että mobiili-laitteella. Kiinteistöomaisuutta pystyy myös tarkastelemaan karttapohjaisessa näky-mässä yhdessä esimerkiksi kaavaluonnos-ten, Maanmit tauslaitoksen, Suomen ympä-ristökeskuksen ja Museoviraston aineistojen kanssa.

5G valjastettiin Itämeren sinilevätilanteen seurantaan

Droonilla kuvattu video, konenäkö ja no-peat 5G-yhteydet valjastettiin Kirkkonum-mella järjestetyssä kokeilussa Itämeren tilan seurantaan. Nokian, Nordkappin, Suomen ympäristökeskuksen, Telian ja Vaisalan ko-keilussa kehitettiin SYKEn tutkijoille uusia työkaluja ympäristön tilan seurantaan.

Kokeilussa Itämeren sinilevätilannetta kartoitettiin droonin ja konenäön avulla. Ka-meroilla ja sensoreilla varustettua droonia lennätettiin Suomenlahdella, ja ilma-aluk-sen avulla kuvattu korkealaatuinen video-kuva välitettiin 5G-verkossa reaaliaikaisesti analysoitavaksi. 

“Sinilevätilanteen seuranta perustuu useaan tietolähteeseen, muun muassa sa-telliittikuviin, laivoilta tehtyihin mittauksiin sekä lentokoneesta tai rannalta tehtyihin ha-vaintoihin. Kirkkonummella droonit toimivat laajalla alueella näköyhteyden ulkopuolel-la ja tieto siirtyi reaaliaikaisesti konenäön tulkittavaksi. Hyvissä olosuhteissa konenä-kö tunnisti sinilevän yli 90 prosentin tark-kuudella”, kertoo erikoistutkija Jari Silander SYKE:stä. 

Video hankkeesta:  https://youtu.be/iJHmTgTbj1Q

Avoin tarjouspyyntö - Kyberturvallisuus ja avaruuspalvelutEuroopan avaruusjärjestö (ESA) on julkista-nut tarjouspyynnön ’Cyber security and spa-ce based services’, jossa arvioidaan miten kyberturvallisuuden eri sektorilla voidaan toteuttaa satelliittipohjaisia palveluja kau-pallisesti. Hanke on täysrahoitteinen mää-rittelyprojekti, jonka jälkeen on mahdollista jatkaa pilotointihankkeella (50 % avustus).

ESA on identifioinut seuraavat markki-na-alueet: kuljetus ja liikkuminen (meri-, maa-, ilma-, autonomiset ajoneuvot); ener-gia, verkostot ja kriittinen infra; talous; ylei-nen turvallisuus.

Tarjousratkaisut voivat koskea tietoverk-koturvallisuuden ehkäisy-, suojaus-, havait-semis- ja/tai vastatoimia. Avaruusdatan yh-distämistä tekoälyyyn, koneoppimiseen tai Big Data -analyyseihin kannustetaan.

Tarjousasiakirjat AO9927 löytyvät EMITS:in sivuilta: https://emits.sso.esa.int/emits/owa/emits_online.showao?actref=19.1AP.03&type=mail (Vaatii rekisteröinnin ESA Emits palveluun).

Tarjous on jätettävä 14.11.2019 mennes-sä ja siihen tarvitaan Business Finlandin tu-kikirje (yhteyshenkilö: Kimmo Kanto). Hank-keiden on oltava yritysvetoisia.

Lisätietoja, asiakirjat ja tukea tarjous-prosessiin: Miranda Saarentaus, miranda.saarentaus@geowise.fi, 040 747 8822.

KUVA

: LEE

NA-R

IITTA

TUO

MAA

LA6 positio 3/2019

TAPAHTUMAKALENTERI

8.10.2019 klo 10:30PAIKKATIEDOT TEHOKÄYTÖSSÄ – ICC 2019-KONFERENSSIN SATOASUOMEN KARTOGRAFISEN SEURAN SYYSSEMINAARITieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

9.-11.10.2019EUROPEAN FORUM FOR GEOGRAPHY AND STATISTICS 2019 (EFGS)Manchester, Iso-BritanniaLisätietoja: www.efgs19.uk

22.-24.10.2019INSPIRE HELSINKI 2019Epicenter, Mikonkatu 9, HelsinkiLisätietoja: www.inspire-helsinki-2019.fi

24.10.2019WORKSHOP ON MARKET UPTAKE ON COPERNICUS FOR FINNISH PRIVATE SECTOR Finnish Meteorological Institute, HelsinkiLisätietoja: http://balticsatapps.eu/workshop-on-market-uptake-on-copernicus-for-finnish-private-sector-in-october-2019/

11.-12.11.2019GEOBIM 2019Amsterdam, AlankomaatLisätietoja: https://geo-bim.org/europe/index.html

11.-13.11.2019INTERNATIONAL CONFERENCE ON LOCATION BASED SERVICES (LBS) 2019Wien, ItävaltaLisätietoja: https://lbsconference.org/

18.-19.11.2019PAIKKATIETOMARKKINATMessukeskus, Pasila, HelsinkiLisätietoja: www.paikkatietomarkkinat.fi

2020

28.-29.1.20203RD INTERNATIONAL WORKSHOP ON SPATIAL DATA QUALITYValletta, MaltaLisätietoja: https://eurogeographics.org/calendar-event/3rd-international-workshop-on-spatial-data-quality/

5.-6.2.2020KUNTALIITON PAIKKATIETO- JA KAUPUNKIMALLINNUSSEMINAARI 2019Kuntatalo, Toinen linja 14, HelsinkiLisätietoja: https://tapahtumat.fcg.fi/kuntien-paikkatieto-ja-kaupunkimallinnusseminaari/tapahtumapaikka

12.-15.5.2020INSPIRE CONFERENCE 2020Dubrovnik, KroatiaLisätietoja: https://inspire.ec.europa.eu/conference2020

14.7.-20.7.2020XXIVTH ISPRS CONGRESSNizza, RanskaLisätietoja: http://www.isprs2020-nice.com/

Lisää alan ajankohtaisia tapahtumia löydät Paikkatietoalusta-hankkeen tapahtumakalenterista.

Taistelu paikannussatelliittien häirintää vastaan on jatkuvaaPohjoismaiset asiantuntijat kokoontuivat ke-säkuussa Helsinkiin keskustelemaan uu-simmasta globaalin satelliittipaikannus-järjestelmän (GNSS) häirintää koskevasta tutkimuksesta.

Yli 20 000 kilometrin päässä sijaitsevis-ta navigointisatelliiteista lähetetyt GNSS-sig-naalit ovat yleensä vastaanotettaessa hyvin heikkoja ja alttiita häirinnälle. Isossa-Britan-niassa tehdyn tutkimuksen mukaan GNSS-järjestelmän viisi päivää kestävän häiriön vaikutus maan talouteen olisi arviolta 5,2 miljardia puntaa. Euroopan tasolla vastaava taloudellinen vaikutus olisi noin 39 miljardia euroa.

GNSS-signaalien häiriöt eivät aina johdu tahallisesta häirinnästä. Esimerkiksi vastaan-ottimen lähellä sijaitsevat isot puut tai raken-nukset voivat estää signaalin etenemisen.

GNSS-signaalien radiotaajuuksien tahal-linen häirintä (RFI) voi tapahtua radiohäirin-nällä tai harhautussignaaleilla (spoofing).

Häirinnästä on kyse, kun erittäin voimakas vihamielinen signaali lähetetään GNSS-sig-naalitaajuuksilla niin, että kohteena oleva signaali peittyy kokonaan. Harhautussignaa-leista on kyse, kun voimakas vihamielinen, GNSS-signaalin kanssa identtinen signaali lähetetään GNSS-signaalitaajuuksilla tarkoi-tuksena hämätä vastaanotinta ja pakottaa se seuraamaan vihamielistä signaalia, mikä joh-taa virheelliseen sijaintiin ja ajan arviointiin.

Pahimmassa tapauksessa satelliitin vi-kaantumisesta tai poikkeuksellisen suurista ympäristö- tai ilmakehävääristymistä johtu-en vastaanottimen laskema paikka voi poike-ta todellisuudesta jopa satoja metrejä.

Infrastruktuurin kriisinkestävyyden ja häiriöiden sietoa varten GNSS:n lisäksi tar-vitaan luotettavia moniteknologisia paikan-nus-, navigointi- ja ajoitusjärjestelmiä kuten inertianavigointimenetelmät ja langattomat verkkopaikannusjärjestelmät.

GNSS Interference 2019 -seminaarin järjes-tivät pohjoismainen navigointiyhdistys NNF ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus.

Paikkatietokoulutusta päättäjille Maanmittauslaitos julkaisi keväällä paikka-tietokoulutuspalvelun verkossa tavoitteenaan auttaa valtiolla työskenteleviä hyödyntä-mään paikkatietoja erityisesti päätöksenteos-sa. Koulutus antaa valmiudet paikkatietojen hyödyntämiseen omassa työssä ja vahvistaa kykyä huomioida paikkatiedot osana päätök-sentekoketjua.

Koulutus koostuu lyhyistä teksteistä, vi-deoista ja grafiikoista sekä oppimista testaa-

vista tehtävistä. Koulutus sisältää johdannon ja yhteenvedon lisäksi moduuleita, joissa sy-vennytään paikkatiedon käyttöön esimerkiksi turvallisuuden, hyvinvoinnin, biotalouden ja paremman kaupunkisuunnittelun näkökul-mista. Jos koulutuksen käy läpi kevyellä ot-teella, aikaa menee noin puoli tuntia.

Paikkatiedolla parempia päätöksiä -verk-kokoulutus löytyy valtion yhteisestä digitaali-sesta oppimisympäristöstä, eOppivasta. Val-tiolla työskentelevät pääsevät koulutukseen Virtu-kirjautumisen avulla tai luomalla käyt-täjätunnuksen.

Työkaluja pienriistan huomioivaan metsänhoitoon

Metsäkanalinnuille soveltuvia metsäalueita voi selata koko Suomen alueelta Metsäkes-

kuksen Metsään.fi-palvelussa. Aineiston toi-votaan herättävän metsänomistajia kestävän metsätalouden toimenpiteille ja helpottavan pienriistan huomioivaa metsänhoitoa.

Metsään.fi-palvelun aineisto ei kerro alu-eella olevan varmasti lintuja vaan osoittaa metsäkanalintujen elinympäristöiksi sopivia alueita. Riistakohteet näkyvät hilamuodossa 16 m x 16 m kokoisina ruutuina. Metsänomis-tajat ja metsäalan toimijat voivat tarkastella palvelussa riistakohteiden sijoittumista met-sikkökuvion sisällä. Riistakohteita voi katsoa myös laajassa mittakaavassa Suomen kartal-ta.

Riistakohteet ja opas on tuotettu Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteishankkeessa osana METSO-ohjelmaa.

positio 3/2019 7

KUVA

: MAT

S W

ESTE

RBO

M /

M

ETSÄ

HAL

LITU

S

Retkeilykartta, joka perustuu geenidataa analysoiviin algoritmeihinHikepack on retkeily- ja vaelluskarttasovel-lus, jossa karttoja voi ladata laitteeseen, ja sen jälkeen niitä voi käyttää ilman internet-yhteyttä. Sovelluksen kautta voi myös tulos-taa paperisia karttoja. Idea syntyi, kun retkei-lyä harrastava tutkija Alexandru Tomescu etsi turhaan retkikarttasovellusta, joka yhdistäi-si paperisen kartan luotettavuuden ja Goog-le Mapsin kaltaisten palveluiden helppouden myös ilman internetyhteyttä.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytie-teen osastolla työskentelevä Tomescu alkoi kehittää sovellusta ohjelmistoinsinööri Ale-xandru-Alin Tudorin kanssa.

Open Street Mapista löytyi tietoa käyttäji-

en ilmoittamista retkeilyreiteistä, mutta reitti-tietojen välillä saattoi olla pitkiä katvealueita. Tomescu huomasi, että reittipätkien järjes-täminen peräkkäin näytti tutulta haasteelta. Aiemmassa tutkimuksessaan Tomescu kolle-goineen oli kehittänyt algoritmeja, jotka aut-toivat järjestämään ihmisen DNA-jaksot oike-aan järjestykseen.

Hikepack-sovellus kattaa yli 800 karttaa 10 maasta. Suomesta mukana on 56 karttaa. Sovellus hyödyntää Open Street Map -tieto-kannan lisäksi esimerkiksi United States Geo-logical Surveyn sekä Maanmittauslaitoksen satelliittikuvia.

Toistaiseksi Hikepack on saatavilla vain Applen laitteille. Sovelluksesta on olemassa ilmainen versio ja laajempi, maksullinen ver-sio.

Lähde: Helsingin yliopiston verkkosivut.

Kartta kannustaa siivoukseen

Interaktiivinen kartta kannustaa siivoa-maan Helsingin 130 km pitkän Itämeren rantaviivan roskista. Siivoamaton rantavii-va näkyy kartalla punaisena. Kuka tahansa voi ryhtyä Itämeren pelastajaksi ja ilmoit-taa kartalle järjestävänsä omat rantatal-koot. Tällöin rannan väri muuttuu ensin oranssiksi. Kun ranta on siivottu, rannan väri kartalla muuttuu vihreäksi ja siivoa-ja tai siivousporukka saa halutessaan ni-mensä näkyviin kartalle. Roskapihdit ja roskapussit voi lainata kartalla näkyvistä kirjastoista, ja kartalle saa näkyviin myös rannoilla olevat suuret jäteastiat. www.sa-takolkyt.fi

Siivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti, mutta rannat on siivottava joka vuosi uudestaan, sillä siivottu ranta säilyy kartal-la vihreänä vain kolme kuukautta.

Fortumille Esrin tunnustus San Diegossa Fortum sai Esrin vuoden 2019 Special Achie-vement in GIS (SAG)  -palkinnon Esrin kan-sainvälisen käyttäjäkonferenssin yhteydes-sä San Diegossa. Esrin SAG-palkinto antaa tunnustusta organisaatioille, jotka esimer-

killisellä tavalla hyödyntävät paikkatieto-teknologiaa yhteiskunnan hyväksi. Palkinto myönnetään vuosittain noin 180 organisaa-tiolle maailmanlaajuisesti yli 300.000 ehdok-kaan joukosta.

Fortum on laajentanut paikkatiedon hyö-dyntämistä erillisistä yksittäisratkaisuista kohti organisaationlaajuisia alustapalveluja.

Tuoteuutisia

Trimble on julkaissut uuden GNSS-käm-mentietokoneen: Trimble® TDC150. Lai-te soveltuu monipuolisesti ominai-suustietojen keruuseen, tarkastuksiin ja omaisuuden hallinnointiin And-roid-käyttöjärjestelmän ja käyttäjän valittavissa olevien sijaintitarkkuuk-sien (cm, 7/2, 30/30 ja m) ansiosta.

Kevyt ja ergonominen TDC150 sisältää edistykselliset GNSS-toi-minnot. Maastokäyttöä helpottaa kirkas 5.3 tuuman auringonvalossa luettava näyttö ja pitkäkestoinen akku. Käyttölämpö-tila on poikkeuksellisen laaja -20°C…+60°C.

TDC150:ssä voi käyttää Googlen sovel-luksia, paikkatietoammattilaisten maasto-ohjelmistoja kuten Trimble Penmapiä. Tuet-tuna ovat myös Trimble TerraFlex  ja Esrin Collector for ArcGIS  -mobiilisovellus sekä selainpohjaiset sovellukset kuten Trimble Field User ja Trimble Utility Go. Penmapin uutena toiminnallisuutena voidaan hyödyn-tää TDC150:n takakameraa virtuaalisauvana. Kameran kuvan avulla mittaaja voi varmis-taa, että käsilaite on senttitarkasti kohdistet-tu mitattavan kohteen päälle.

Suomalainen meritieto kootaan yhteen

Keväällä avattu Meriopas.fi kertoo esimer-kiksi missä ovat lähimmät vierasvenesatamat ja onko mökkirannan lähellä havaittu sinile-vää. Meriopas.fi-palvelussa on mukana mm. Suomen vedenalaisen luonnon inventoinnis-sa (VELMU) kerättyä tietoa levistä, kasveista, selkärangattomista, kaloista ja merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Selainpohjai-nen Meriopas.fi toimii myös mobiililaitteilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Meriopas on ensimmäinen osa Suomes-sa tuotetun merellisen tiedon saatavuutta helpottavaa Meritietoportaali-hanketta. Ta-voitteena on luoda eri merialan toimijoiden tiedot ja aineistot yhdistävä kansallinen pal-velu, joka parantaa meritiedon ja -aineisto-jen löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Kokonai-suudessaan meritietoportaalin verkkosivusto

ja aineistojen latauspalvelu julkaistaan osoit-teessa itämeri.fi loppusyksystä 2019.

Portaalin kautta eri käyttäjäryhmät saa-vat tarvitsemansa meritiedon käyttöönsä ny-kyistä helpommin. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota visuaaliseen selkeyteen, hakupolkujen ja käyttöliittymien toimivuu-teen sekä aineistojen ladattavuuteen. Por-taali palvelee useita käyttäjäryhmiä kuten päättäjiä, opettajia, merellä liikkujia, tutkijoi-ta, toimittajia, opiskelijoita, yrityksiä ja viran-omaisia. Se tulee tarjoamaan reaaliaikaista meritietoa, karttoja, ladattavia tutkimusai-neistoja, tietoa meren tilasta ja opetusmate-riaaleja. Portaalia kehitetään vuorovaikutuk-sessa eri käyttäjäryhmien kanssa.

Portaali toteutetaan yhdeksän organi-saation voimin, mikä osaltaan edistää tiedon tuottajien yhteistyötä ja aineistojen yhden-mukaistamista. Meritietoportaalin toteut-tavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Geologian tutkimuskeskus, Traficom, Museo-virasto, Turun yliopiston Brahea-keskus, ran-nikkomaakuntien liitot ja Ahvenanmaan maa-kuntahallitus. Portaalin rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Meriopas.fi-palvelun on kehittänyt Fleetrange Oy.

KUVA

: IIN

A KA

KKO

8 positio 3/2019

SANNA JOKELA

Mistä tulet ja minne menet, hiilidioksidijalanjälki?Jotta päästöjä saadaan vähennettyä, on tunnettava mistä päästöt ovat peräisin ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Mitkä ovat oman kotikaupungin hiilidioksidipäästöt?

KUVA

: VIS

IT T

AMPE

RE O

Y /

JARK

KO H

AARL

Apositio 3/2019 9

Useat kunnat, seudut ja maakunnat Suomessa pyrkivät hiilineutraaleiksi 2030-luvulla, ja hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 men-nessä. Päästöjä synty y esimerkiksi rakentamisesta, rakennusten lämmön-säätelystä, liikenteestä, sähkönkulu-tuksesta ja maanpeitteen muutoksesta.

Tampereen tavoitteena on olla vuonna 2030 hiilineutraali 300 000 asukkaan kaupunki. Kaupungin yleis-kaavoituksen keskeinen tavoite on kasvun mahdollistaminen kestävästi siten, että kaupunkiympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät. Yhdyskun-tarakenteen tuottamien ilmastovai-kutusten arviointi nähtiin käynnissä olevassa kantakaupungin yleiskaava-työssä aiempaa keskeisemmäksi. Tästä syntyi tarve tarkastella vaikutuksia tarkemmin sekä nykyrakenteen että tulevaisuuden osalta. Keskeistä ovat laadukkaat paikkatietoaineistot ja nii-den hyödyntäminen.

Yleiskaavatyön keskiössä on Tampe-reen energia- ja ilmastotavoitteet. Yksi merkittävistä perusteista maankäytön suunnittelussa tehtäville valinnoille on ilmastoa muuttavien kasvihuonekaasu-

päästöjen vähentäminen. Yhdyskun-tarakenteen päästöjä syntyy pääosin liikenteestä, energiahuollosta, rakenta-misesta ja teollisuustoiminnoista.

”Maankäytön rakenteellisilla rat-kaisuilla voidaan vaikuttaa paitsi lii-kennepäästöihin myös maankäytön tehokkuudesta ja toiminnoista johtu-van rakentamisen päästöihin,” kertoo Pia Hastio, Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö.

Päästölaskenta edellyttää työkalulta joustavuutta

Työn alla on nyt avoimen lähdekoodin teknologioita hyödyntäen kehitettävä työkalu, jolla voidaan arvioida nykyi-sen ja suunnitellun yhdyskuntaraken-teen ilmastovaikutuksia, esimerkiksi kaavan eri vaihtoehtoja. Työkalua toteuttavat Tampereen kaupungin kanssa Ubigu Oy, Tietotakomo, Gispo Oy ja Suomen ympäristökeskus.

”Päästölaskenta on muuttuva laji, jossa on paljon epävarmuustekijöitä, ja erilaisilla lähestymistavoilla saadaan usein erilaisia tuloksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työkalu sallii joustavasti

erilaisia tarkasteluita ja että käytettyjä laskentamalleja ja niiden taustaole-tuksia voidaan helposti päivittää. Siksi lähdimme rakentamaan täysin tieto-kantapohjaista laskentaa PostGISiin, joka on kytkettävissä mihin tahansa käyttöliittymään – kuten QGISiin”, kertoo Ubigun toimitusjohtaja Ilpo Tammi.

Tarkkuustason löytäminen haastavaa

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on laaja kokonaisuus. Kun korkeimman prioriteetin päästölähteet oli tunnis-tettu, lähdettiin pureutumaan siihen, mitkä laskentamallit soveltuvat kunkin päästölajin arviointiin ja mistä lasken-nalle saadaan pohjaksi spatio-tempo-raalisesti riittävän tarkkaa paikkatietoa.

Työkalun päästölaskentamalleissa pystyttiin hyödyntämään jo olemassa olevia ja koeteltuja laskentaperiaatteita.

”Laskenta ei sinänsä ole monimut-kaista. Suurempi haaste oli ruututasolle sopivan laskennallisen tarkkuustason löytäminen ja kertoimien määrittely paikkatietopohjaiselle datalle”, sanoo

Ensimmäisiä hiilidioksidipäästöjen laskentatuloksia Tampereelta. Työkalun laskentamallit kehittyvät projektin aikana.

KUVA

T: S

ANN

A JO

KELA

10 positio 3/2019

asiantuntija Marko Nurminen Tieto-takomosta.

”Työkalu sijoittuu kahden vakiintu-neen päästötarkastelun väliin. Ruutu-kohtainen tarkastelu vaatii paramet-reilta enemmän kuin kuntia ja laa-jempia alueita koskeva päästölaskenta, mutta toisaalta se on karkeampaa kuin esimerkiksi laskennallisesti kuormit-tava yksittäisen rakennuksen päästöjen tarkastelu. Oman lisämausteensa mal-linnukseen toi skenaarioiden mukaan tuoma aikaulottuvuus ja elinkaarinä-kökulma”, Nurminen jatkaa.

Tärkein tietolähde YKR-vektoriruudukkoaineisto

Taustalla on useita lähtötietoaineis-toja sekä sijaintitiedolla että ilman.

Tärkeimpänä tietolähteenä toimii SYKEn ja Tilastokeskuksen ylläpitämän Yhdyskuntarakenteen seurantajärjes-telmän (YKR) 250 metrin valtakun-nallinen vektoriruudukkoaineisto ja etenkin sen rakennus-, väestö- ja työpaikkatiedot. Sen myötä oli järkevä toteuttaa myös päästölaskenta vastaa-viin 250 metrin ruutuihin.

Työkaluun rakennettiin myös mah-dollisuus hyödyntää esimerkiksi kun-tarekistereistä johdettua aineistoa. Lisäksi t yökalu hyödyntää SYKEn avoimena datana saatavia yhdyskunta-rakenteen vyöhykeaineistoa, valtakun-nallisia keskusta-alueiden määritelmiä, maanpeiteaineistoja (Corine Land Cover 2018) ja valtakunnallista henki-löliikennetutkimusta (HLT).

Lähtötiedot ovat osin valtakunnalli-

sia, kuten sähkön ominaispäästötiedot, osin paikallisesti tai alueellisesti gene-roitavia, kuten alueellisen lämmön-tuotannon ominaispäästöt. Työkalu huomioi mille alueelle laskentaa teh-dään, koska erot esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä voivat olla suuria. Lähestymistapoja hiilinielu-jen ja -varastojen sekä maankäytöstä johtuvien muutosten tarkasteluun on tutkittu osana hanketta, ja Tampereella on ollut käytettävissä LUKE:n MVMI-aineiston pohjalta laadittua Pirkan-maan liiton dataa.

Millaista rakentamista pitäisi suosia ja mihin palvelut tulisi sijoittaa? Skenaariotarkastelussa tutkitaan eri-laisten kasvuennusteiden, kulkutapa-jakauman ja liikennemuotojen sekä kaupunkirakenteen ehe yt ymisen vaikutusta päästöjen vähentämiseksi.

Menetelmän avulla on mahdollista arvioida erikseen muun muassa sitä, miten erilaiset asukasmäärät ja aluete-hokkuudet vaikuttavat, millaista raken-tamista pitäisi suosia, miten mahdolli-set joukkoliikenneratkaisut vaikuttavat arvioituihin liikenteen päästöihin ja kokonaistaseeseen, miten palveluita pitäisi sijoittaa ja miten energiahuolto pitäisi toteuttaa.

”Työkalun avulla voidaan osoit-taa, mitä tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa jo rakennetuilla alueilla, täydentyvillä ja muuttuvilla alueilla sekä mahdollisesti kokonaan uusilla alueilla”, toteaa Pia Hastio.

Työkalu osaa hyödyntää paikkatie-toa keskeisistä suunnitelmatiedoista eli alueiden käyttötarkoituksista ja niiden mitoituksista, keskusverkosta sekä intensiivisistä joukkoliikenne-järjestelmistä (metro, raitiotie, juna). Tietojen pohjalta päivitetään kullekin laskentavuodelle nykyhetkestä suun-nitelmien tavoitevuoteen rakennukset, väestö ja työpaikat ruututasolle, sekä

Kuvassa visualisoituna päästömäärät 250*250 m ruuduissa sekä ruutujen suurin päästölähde, joka on Tampereella tilojen lämmitys. Taustakartan lähde: Maanmittauslaitos 2019 (maastotietokanta), väestötiedot YKR-ruutuaineisto (SYKE 2018).

positio 3/2019 11

päivitetään yhdyskuntarakenteen vyöhykeanalyysi ja tiedot ruutujen sijoittumisesta suhteessa keskusverk-koon, mitä hyödynnetään liikenteen päästöjen laskennassa.

Käyttäjä voi tarkastella myös toi-mintaympäristön kehitystrendien vai-kutusta päästöihin, sillä työkaluun on sisällytetty mahdollisuus valita erilaisia Pitkän aikavälin kokonaispäästökehi-tys -raportissa (VN 2019) määriteltyjä kehitysskenaarioita. Niissä otetaan kantaa muun muassa siihen, miten ja milloin kansainvälisiä ilmastosopimuk-sia viedään täytäntöön, millaisia ovat kansalliset poliittiset ohjaustoimet, mihin suuntaan talous kehittyy ja eri-koistuu ja miten tämä kaikki vaikuttaa eri päästölajeihin.

Graafinen käyttöliittymä laskentaan

Lopputuotteena on nykyrakenteen analyysin osalta 250 metrin vektori-ruudukkoaineisto, johon on kuvattu päästöt lähteittäin ja kokonaisuutena. Tulevan rakenteen tarkastelussa käyt-täjä saa lisäksi kohdevuoden mallin tulokset karttatuotteena ja taulukkotie-tona kaikki välivuosien tiedot.

”Projektia varten toteutettu QGIS-laajennos tarjoaa käyttäjille helppo-käyttöisen graafisen käyttöliittymän laskennan suorittamiseksi. Lisäosa lataa käyttäjän syöttämät paikkatietoaineis-tot automaattisesti PostGIS-kantaan ja kutsuu tämän jälkeen kannassa olevia laskentafunktioita. Laskennan tulok-set visualisoidaan QGISissä käyttäen valmiiksi määritettyä kuvaustekniik-kaa, joka auttaa käyttäjää tuloksien nopeassa tulkinnassa,” kertoo sovellus-kehittäjä Mikael Vaaltola Gispo Oy:stä.

Työkalua testataan Tampereella ja

sen ympäryskunnissa, mutta työkalu on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää jatkossa myös muualla.

”Tulevaisuuden yhdyskuntaraken-teen ilmastovaikutusten arviointi-menetelmä”-nimellä kulkeva työ on yksi SYKEn YKR-demo -hankkeessa (Yhdyskuntarakenteen hyvät käytän-nöt ja kokeilut) toteutettavista pro-jekteista. YKR-demo -hanke edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteu-tumista kaupunkiseuduilla.

T U T U S T U T YÖ K A LU U N

Työkalun ohjeistus löytyy GitHubista: https://github.com/GispoCoding/assesclimateimpactGis.stackexchange site.

Sanna Jokela työskentelee paikkatietoasiantuntijana Gispo Oy:ssä.E T U N I M I . S U K U N I M @ G I S P O. F I

12 positio 3/2019

Kunnat hinkuvat kohti hiilineutraalia Suomea

HINKU-verkosto kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneita kuntia, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita.

Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 valtiot sopivat tavoittelevansa aiempaa kestä-vämpää kehitysuraa, jossa maapallon keskiläm-pötilan nousu pidettäisiin selvästi kahden mutta mieluiten 1,5 asteen sisällä suhteessa esiteolli-seen aikaan. Tämä edellyttää sitä, että nettonol-lapäästöt saavutetaan globaalisti viimeistään vuonna 2050, eli silloin ilmakehästä poistetaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin sinne päästetään.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on kuiten-kin todettu, ettei tämä kunnianhimon taso riitä Suomen kaltaisisille kehittyneille maille.

Porvoon tuomiokirkon lämmityksessä on siirrytty öljystä maalämpöön. Seurakuntayhtymä säästää näin jopa 30 000 litraa öljyä vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät noin 80 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Hanke sai Hinku-teko –diplomin. Kuvassa toteutuksesta vastannut urakoitsija esittelee uutta laitteistoa.

KUVA

: JYR

KI T

ENH

UN

EN

JYRKI TENHUNEN

positio 3/2019 13

Rinteen hallituksen ohjelmassa onkin linjattu, että hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineut-raali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Kohti hiilineutraaleja kuntia HINKU-verkostoon liittyneet kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuo-nekaasupäästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei ole enää utopiaa vaan pikem-minkin linjassa nykyisen hallitusohjel-man kanssa.

Liikkeelle kesämökkikunnista

Hinku-verkoston tarina alkoi vuonna 2008, jolloin Suomen ympäristökes-kukseen otti yhteyttä innovatiivinen yritysjohdon konsultti. Hän oli pohdis-kellut muutamien suomalaisten yritys-johtajien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yritysten yhteiskuntavastuun nimissä. Tämän yhteydenoton pohjalta SYKE onnistui Tekes-rahoituksella perus-tamaan Kohti hiilineutraalia kuntaa Hinku -kehityshankkeen.

Mukaan saatiin houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padas-joki, Parikkala ja Uusikaupunki. Osa kunnista oli yritysjohtajien kesämök-kikuntia. Näiden sattumanvaraisesti valikoituneiden kuntien perustamasta Hinkusta tuli ilmastotyön väline ja verkosto aluksi pienille ja keskisuurille kunnille. Tällä hetkellä Hinku-verkos-tossa on mukana 52 kuntaa ja niissä asukkaita yhteensä noin 1,25 miljoo-naa. Suurimpana kuntana on mukana Tampere.

Energialoikkia

Ilmastonmuutoksen vakavuus tuli laajaan tietoisuuteen viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen. Asennemuutos näkyy myös kunnal-lisessa päätöksenteossa. Uusia kuntia on liittynyt Hinkuun tasaiseen tahtiin.

Hinku-verkostossa jaetaan tietoa

ilmastonmuutoksen hillinnän par-haista käytännöistä, tuetaan kuntien ilmastotyötä sekä luodaan kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja pal-veluille.

Hinku-kunnaksi ryhtyminen edel-lyttää kunnanvaltuuston päätöksen. Siinä kunta sitoutuu tavoitteeseen ja lupautuu ottamaan kasvihuonekaasu-päästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Lisäksi kunnan on liityttävä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), nimettävä yhteyshenkilö ja perustet-tava työryhmä, joka laatii vuosittain päivittyvän suunnitelman päästöjen vähentämiseksi.

Kunnan oman toiminnan päästöt ovat yleensä vain noin 10 prosentin luokkaa alueen kokonaispäästöistä. Kuntien onkin oman toimintansa kas-vihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi vaikutettava myös alueensa muihin toimijoihin: asukkaisiin, yri-tyksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin.

Päästövähennystoimenpiteet koh-distuvat enimmäkseen energiatehok-kuuden parantamiseen ja energian säästämiseen, uusiutuviin energia-lähteisiin perustuvaan energiatuo-tantoon, yhdyskuntasuunnitteluun, liikkumiseen ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Hyvät esimerkit koo-taan paikkatietopohjaiseen energia- ja materiaaliloikkapalveluun (www.ener-gialoikka.fi/).

Päästövähennystavoite koskee kaikkea kunnan alueella tapahtuvaa toimintaa lukuun ottamatta pääs-tökauppaan kuuluvaa teollisuutta. Päästökauppaan kuuluvaa kaukoläm-möntuotantoa vähennystavoite koskee. Kunnan rajojen ulkopuolella syntyviä välillisiä päästöjä ei oteta laskelmiin mukaan.

Hinku-toiminta sai tänä vuonna merkittävän piristysruiskeen, kun vuoden alussa alkoi Syken koordinoima kuusivuotinen EU Life IP -hanke, Towards Carbon Neutral Municipalities

and Regions, Canemure. Hanke toimii seitsemässä maakunnassa ja tukee Hinkussa mukana olevien edelläkävi-jäkuntien päästövähennystyötä.

Suuri apu pienille kunnille ja asennemuutokseen

Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästö-jään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta, sillä helpoimmin toteutet-tavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä rakenteellisiin ja isom-man mittakaavan ratkaisuihin.

Verrattuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien päästöt ovat kuitenkin vähentyneet vain hieman nopeampaa tahtia.

Kunnissa on toteutettu paljon konk-reettisia toimenpiteitä, mutta merkittä-vintä lienee Hinkun vaikutus asentei-siin ja ilmapiiriin. Hinku-verkosto on tarjonnut nopean reitin ilmastotyöhön erityisesti pienissä kunnissa, joissa asiaan paneutumiseen ei ole ollut riit-tävästi omia resursseja.

Jyrki TenhunenSuomen ympäristökeskusHinku-tiimin vetäjä, tutkimusinsinööri

Kirjoittaja työskentelee ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa sekä koordinoi Hinku- ja Fisu-verkostojen työtä Suomen ympäristökeskuksessa.E T U N I M I . S U K U N I M I @YM PA R I S TO. F I

14 positio 3/2019

ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI OSOITTEESSAPAIKKATIETOMARKKINAT.FI

PAIKKA-TIETO-MARKKINAT2019

MESSUKESKUS SIIPIHELSINKI

MA 18.11.2019KLO 9.00 – 17.00 TI 19.11.2019KLO 9.00 – 15.00

TEEMATKATSE ILMASTOONYHTEENTOIMIVAN PAIKKATIEDON SUOMI

AVAIN VERKKOTIETOONKARTTATIIMI

Bitcomp Oy on paikkatiedon ja toiminnan-ohjausjärjestelmien johtava asiantuntija.

Tuotamme mm. teema- ja yhteenveto-karttoja sekä aineistopalveluita. Erityis-vahvuutemme on paikkatietopohjaisissa

mobiiliratkaisuissa.

Kehittyneitä elektronisia ja korkean teknologian ratkaisuja vaativiin olosuh-teisiin – avaruudesta merenpohjaan. Li-säksi esittelemme taistelussa testatun ja radiohäirinnälle immuunin satelliitti-

paikannusjärjestelmän, iSNS:n.

Geolaser Oy palvelee asiantuntevasti maanmittaus-, paikkatieto- ja rakennus-mittausalan asiakkaitaan. Esittelemme

SatLab RTK:n, GeoMax robotit, XPad Ultimate Android -sovelluksen sekä

Carlson-laserkeilaimet kalliorakentamiseen.

Karttaselain on Suomen suosituin ammat-tilaisten ja luonnossa liikkujien maasto-karttasovellus, joka tarjoaa huipputark-kojen maasto- ja metsävara-aineistojen lisäksi monipuoliset toiminnot paikka-

tietojen hyödyntämiseen.

Autamme kaikkia verkonomistajia hallitsemaan omaisuuttaan erilaisissa

infrastruktuureissa. Olemme verkkotieto-järjestelmiin, kartoitukseen ja verkkotie-toaineiston ylläpitopalveluihin erikoistu-

neita paikkatietoalan asiantuntijoita.

Helsinki Region Infoshare (hri.fi ) on pääkaupun-kiseudun kaupunkien avoimen datan palvelu. Avoimia paikkatieto- ja muita aineistoja voi

vapaasti hyödyntää myös bisneksessä. Dataa on tarjolla useissa muodoissa.

ATS on FARO-laserkeilainten jälleenmyyjä Suomessa ja Skandinaviassa. Tarjoamme korkealaatuisia 3D-laserkeilausratkaisuja

eri teollisuudenaloille, kuten rakennusalalle sekä auto- ja prosessiteollisuudelle.

CGI on Suomen johtava paikkatiedon asiantuntija. Yritys on kokenut paikkatietoalan toimija ja ym-

märtää eri alat osana kokonaisuutta – tämä antaa CGI:lle edellytykset ymmärtää asiakastaan. HERE on

paikkatietoteknologian edelläkävijä, joka rakentaa tuoreita ratkaisuja kumppaniensa kanssa.

Esri Finlandilta saat johtavat ArcGIS-paik-katietoratkaisut, innovatiivisen paikkatie-don ja älykkään tiedonhallinnan yhdistävän dmCity-kokonaisratkaisun sekä paikkatie-don hyödyntämisen asiantuntijapalvelut.

Tervetuloa tutustumaan!

Infrakit-pilvipalvelun avulla voit tarkas-tella ja jakaa aina ajantasaista tietoa

infraprojektin edistymisestä. Projektit valmistuvat nopeammin, laatu nousee

ja virheet vähenevät – samalla kulut pienenevät.

Kauko innovoi ja tarjoaa saumattomasti toimivat laitteet ja ohjelmistot kenttätyön huippuam-

mattilaisille. Olemme vaativien työympäristöjen asiantuntija. Messuilla esittelemme uusimmat

laitemallit varusteineen sekä mallit integroidulla 3D-kameralla ja ohjelmistoilla.

Laitteet ja ohjelmistot maanmittaukseen, GNSS-paikannukseen, paikkatietosovelluksil-le, mobiili- ja UAS-kartoitukseen. Esillä uusin teknologia: Trimble, GeoSLAM, YellowScan,

Propeller ja GeoDrone.

Novatron Oy on suomalainen digitaalisen infra-rakentamisen asiantuntija. Yritys on perehtynyt maanrakennuskoneiden koneohjausjärjestelmiin sekä digitalisoidun työmaan tarpeisiin. 3D-sys-tem Oy on suomalainen maanmittausalan ohjel-mistotalo, joka on erikoistunut korkea tasoisiin

ohjelmatuotteisiin.

Blom Kartta on Suomen johtava paikka-tiedon kerääjä, käsittelijä ja mallintaja.

Kerromme sinulle tarkasti, missä kaikki sinulle tärkeät asiat sijaitsevat; sellaiset-

kin, joita et voi nähdä paljaalla silmällä.

Digiroad on kansallinen tietojärjestel-mä, johon on koottu koko Suomen tie- ja

katuverkon keskilinjageometria sekä tärkeimmät ominaisuustiedot. Tarjoamme

yhtenäisen, digitaalisessa muodossa olevan liikenneverkkokuvauksen.

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havain-to- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä, kryosfääristä ja meristä. Tämän osaamisen-sa laitos yhdistää palveluiksi turvallisuuden

edistämiseksi sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Karttatiimi valmistaa ja ylläpitää kuntien opaskarttoja sekä kaavayhdistelmiä yli 25 vuoden kokemuksella. Karttapalve-lussamme julkaiset kuntien paikkatie-toaineistot kootusti sekä jaat aineistot

muihin palveluihin.

Geometrix tekee karttapohjaisia toiminnanoh-jauksen, omaisuudenhallinnan ja tiedonkeruun ratkaisuja kenttä- ja toimistokäyttöön. Paik-

katietotuotteidemme avulla saat tehokkuutta liikkuvan työn tekemiseen sekä raportointiin.

ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI OSOITTEESSA PAIKKATIETOMARKKINAT.FI TAPAHTUMA ON KÄVIJÖILLE MAKSUTON!

THE SCIENCE OF WHERE

TM

TM

Karttaselain

Mitta on perinteikäs kansainvälinen mittausa-lan konsultti yritys, joka toimii rakennusalan

arvoketjussa. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat mittaus, geolaboratorio, geotekninen tutkimus

sekä ympäristö- ja energiapalvelut.

Paikkatietoalusta-hanke yhtenäistää valtion ja aluehallinnon, maakuntien ja kuntien paikkatietoja. Kehitämme yhteistyössä yhteisiä määrittelyjä, työ-kaluja ja tukipalveluita, jotta paikkatiedot saadaan yhteiskunnan ekosysteemien hyödynnettäväksi.

Simosol toimittaa metsätalouden tie-tojärjestelmiä metsäsektorin toimijoille

sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Järjestelmämme toimivat

laskentamoottorina Suomen kaikille metsähehtaareille.

Terrasolid on suomalainen ohjelmistoyritys, joka kehittää yli 30 vuoden kokemuksella ohjelmis-toja pistepilvi- ja kuva-aineistojen käsittelyyn sekä kuntatekniikan suunnitteluun. Yrityksellä on asiakkaita yli 90 maassa ja maailmanlaajui-nen markkinaosuus omalla alallaan on yli 80.

Väestörekisterikeskus edistää yhteiskunnan digitalisointia ja sähköistä asiointia Suomessa.

Tuotamme ja kehitämme Suomi.fi -palveluja kansalaisten, julkisen hallinnon ja yritysten

käyttöön.

Tarjoamme asiakkaillemme maailman johtavaan verkkotietojärjestelmään

Smallworld GIS:iin pohjautuvia sovelluk-sia ja osaamista, sekä FME-tuotteita ja

ammattitaitoamme tiedonkulun proses-sien määrittelyyn ja hallintaan.

Maanmittauslaitos kehittää palvelujaan asiakkaiden kanssa

yhdessä. Tervetuloa keskustele-maan osastollemme.

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea avoimen lähdekoodin paikkatie-to-ohjelmistojen kehittämistä

yhteiseksi hyväksi ja esiintyä niiden laajan käytön puolesta.

Posimo Oy tuo paikannukseen uudenlaista, kette-rämpää, avoimempaa ja edullisempaa teknologiaa.

Tavoitteenamme on mahdollistaa paikannuksen hyödyntäminen yhä useammalle ja monipuoli-

semmin. Tarjoamme ratkaisuja maanmittaukseen, rakentamiseen ja paikkatiedon keruuseen.

Suomen metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suo-men metsistä. Metsätietoja jaetaan avoimena

metsätietona sekä jalostettuina tietotuotteina. Tule osastollemme kertomaan kehitysideasi!

VideoDrone Finland on Suomen ensimmäinen ammattikäyttöön tarkoitettujen miehittämät-tömien koptereiden valmistaja. Alansa johtava yritys on saanut kiitosta laadukkaista kopte-

reista sekä nopeasta palvelusta.

Trimble kehittää julkishallinnon alan toimijoille ohjelmistoratkaisuja, joiden keskeisiä ominai-

suuksia ovat vahvat paikkatieto-ominaisuudet ja yhteentoimivuus. Laaja-alaiset ohjelmistomme

tukevat asiakkaan tarpeita.

THINK TODAY valmistaa kotimaisia design- ja käyt-tötuotteita mm. yrityslahjoiksi. Tuotteissa uusio-käytetään ja tuotteistetaan mm. Maanmittauslai-

toksen käytöstä poistuneita materiaaleja uudelleen ja tätä kautta pidennetään niiden elinkaarta.

Suomen kokenein drone-ratkaisutoimittaja, yli 10 vuoden kokemus asiakaslähtöisten ratkaisujen

toimittamisesta Suomessa. Palvelukonseptimme kattaa koulutuksen, konsultoinnin, tekniset kuvaus-palvelut ja DJI Enterprise -laiteratkaisut. Toimimme

valtakunnallisesti yhteistyöverkoston kautta.

Mittaus- ja tutkimusmaailmaa jo lähes 200 vuoden ajan mullistanut Leica Geosystems luo kattavia ratkaisuja ammattilaisille. Tarjoamme täsmällisiä kojeita, edistyneitä ohjelmia ja luo-

tettavia palveluita.

Nordic Geo Center on suomalainen laser-keilauksen käytön ja koulutuksen osaaja sekä RIEGL-laserkeilainten maahantuoja. Laserkeilausta jo yli 20 vuoden kokemuk-

sella ilmasta, maasta ja mobiilisti.

Paikkatietoikkuna on paikkatietojen yhteiskäyttöä edistävä, yli 1600 kart-tatasoa eri tiedontuottajilta kokoava kansallinen geoportaali. Paikkatie-

toikkuna palvelee sekä ammatti- että harrastuskäyttäjiä.

Spatineo on keskittynyt paikkatietopalveluiden laadunvarmistamiseen. Tarjoamme laaja-alaisia paikkatiedon ratkaisuja. Tule ständille keskus-telemaan, miten organisaatiosi voisi hyödyntää

paikkatietoa!

Topgeo Oy on perinteikäs yritys, joka on eri-koistunut maan- ja rakennusmittaukseen sekä paikantamiseen liittyviin ratkaisuihin. Tuoteva-likoimaamme kuuluvat kaikki alan laitteet aina

vaaituskoneista satelliittipaikantimiin.

Sitowise on asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki rakennetun

ympäristön suunnittelu-, asiantunti-ja- ja digipalvelut saman katon alta.

Tarjoamme ratkaisuja koko rakentami-sen elinkaarelle.

NORDICGEOCENTER

simosol

Sinun logosi tähän?

Haluatko yrityksesi esittäytyvän

Suomen tärkeimmässä paikkatieto-

alan ammattitapahtumassa?

Ota yhteyttä paikkatietomarkkinat@maanmittauslaitos.fi

MAANMITTAUSLAITOKSEN DIGIPÄIVÄ

Digipäivä on Maanmittauslaitoksen ja sen sidosryhmien järjestämä asiakastapahtuma. Tilaisuudessa kerrotaan ajankohtaisista asioista liittyen sekä uuteen huoneistotietojärjestelmään että kiinteistöihin ja sähköiseen asiointiin. Digipäivä on tarkoitettu huoneisto- ja kiinteistöalan ammattilaisille ja sidosryhmille.

PAIKKATIETOALUSTA-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI

Julkishallinnon digitalisaatiota ja paikkatietojen yhteentoimivuutta kiihdyttänyt Paikkatietoalusta-hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja hankkeen päätösseminaari järjestetään Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. Vaikka hanke päättyy, työ jatkuu – seminaarin teemana on paikkatietojen tehokäytön haasteet ja mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari on suunnattu kaikille paikkatiedon tehokäytöstä ja digitalisaatiosta kiinnostuneille.

TERVETULOA VUODEN TÄRKEIMPÄÄN PAIKKATIETOALAN AMMATTITAPAHTUMAAN! Paikkatietomarkkinoilla tarkastellaan paikkatietoa kahdesta ajankohtaisesta kulmasta. Ensimmäisenä päivänä luodaan katse ilmastoasioihin ja toisena päivänä pohditaan paikkatietojen yhteentoimivuutta. Luvassa on ajankohtaisia puheenvuoroja, messutunnelmaa ja verkostoitumista. Tapahtumassa saat laajan kokonaiskuvan paikkatiedon nykytilasta ja lähitulevaisuuden trendeistä!

POIMINTOJA OHJELMASTATAPAHTUMAN JUONTAA

40 NÄYTTEILLEASETTAJAN ansiosta myös näyttelyalueella riittää nähtävää molempina päivinä!

WWW.PAIKKATIETOMARKKINAT.FI Katso ohjelma ja ilmoittaudu kävijäksi tai näytteilleasettajaksi.

Twitter: @GIS_EXPO, #ptm19Facebook: PaikkatietomarkkinatJärjestäjä: Maanmittauslaitos

MAKSUTON SISÄÄNPÄÄSY

Muutokset mahdollisia.

+

KeynoteKun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista.

disruptioanalyytikko Perttu Pölönen

Kestävämpi tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä maankäytön suunnittelulla.

arkkitehti Anni Laurila

Paikkatieto, ilmastotutkimus ja ilmastopolitiikan tiedontarpeet.

erityisasiantuntija Heta Heiskanen

Tulossa Huomenna – Miten megatrendit muuttavat tulevaisuuttamme?

futuristi Elina Hiltunen

Ilmastotieto rehottaa kuin rikkaruoho – Miten pääsemme eteenpäin?

ylijohtajaIrma Lähetkangas

+

toimittaja & luontokuvaaja Kimmo Ohtonen

Iin kunnan esimerkillisestä ilmasto-työstä ovat uutisoineet ainakin BBC, Radio Portugal ja Radio France, ja vuonna 2017 Ii palkittiin EU:n Regio-Stars-kisassa ilmastomyönteisimpänä kuntana koko Euroopassa.

”Heräsimme energiantuotannon uudistamiseen noin 10 vuotta sitten, kun tuulivoima nousi tapetille. Mie-timme, mitä se kunnalle toisi. Meren rannallahan tulee aina”, kertoo Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Nyt Iin kunnan alueella tuottaa säh-köä yli 50 tuulivoimalaa, ja saman ver-ran on rakenteilla. Lisäksi on voimassa kahdeksan tuulivoimakaavaa.

Samaan aikaan kunta on luopunut öljylämmityksestä kaikissa kunnan kiinteistöissä. Esimerkiksi koulut läm-mitetään maalämmöllä tai hakkeella. Myös monet paikalliset yritykset ovat vaihtaneet öljylämmityksen maaläm-pöön ja kotitaloudet siirtyneet kau-kolämpöön, kun kaukolämpöverkkoa laajennettiin. Kunnan autot ovat olleet jo useita vuosia sähköautoja, joiden sähkö saadaan vastineeksi Lumituuli Oy:n osakkeista. Muu sähkö tuotetaan pääosin vesivoimalla.

Tällä hetkellä Ii tuottaa siis huomat-tavasti enemmän energiaa kuin kulut-taa. ”Vähemmän päästöjä ja enemmän säästöjä”, kunnassa sanaillaan.

Rahat eivät enää poistu öljyauton mukana

Siirtyminen paikallisiin energian-lähteisiin on tarkoittanut myös uusia työpaikkoja. Iissä toimii muun muassa Suomen suurin tuulivoiman huoltopal-veluita tarjoava yritys.

”Ennen rahat lähtivät öljyauton mukana, nyt ne jäävät kuntaan”, Ala-tossava summaa.

Hän kertoo kunnan saavan tuu-livoimaloista noin miljoona euroa kiinteistöveroja vuodessa, ja saman verran saavat maanomistajat maan-vuokratuloja. Kun rakenteilla olevat tuulivoimalat valmistuvat, se tarkoittaa noin 1,5 prosenttiyksikköä pienempää kunnallisveroprosenttia kuin ennen tuulivoimaloita.

Vertaistukea Hinkusta

Hinku-hankkeeseen Ii liittyi vuonna 2012. ”Parasta Hinkussa on ollut yhtei-nen pöytä saman asian äärellä istu-vien kuntien kanssa. Meillä pienillä kunnillahan on vähän eri lähtökohdat kuin isoilla kaupungeilla vaikkapa liikenneratkaisuissa”, kertoo energia-asiantuntija Kari Manninen kunnan kiinteistöyhtiö Iilaakso Oy:stä.

”Lisäksi Hinku tekee meille ympä-

ristölaskentaa. Sen mukaan olemme onnistuneet pienentämään hiilija-lanjälkeämme 52 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2017”, Alatossava jatkaa.

I i on osallistunut myös muun muassa EU:n kouluille suunnattuun hankkeeseen, jossa koululaiset pää-sivät mittamaan koulun energian- ja vedenkulutusta ja pohtimaan sääs-tökeinoja ympäristönäkökulmasta. Kertyneestä säästösummasta koulu sai puolet omaan käyttöönsä. Suurta suosiota herättänyttä toimintatapaa on jatkettu ja laajennettu päiväkoteihin ja lukioihin.

Aurinkoenergiaa yhteishankinnoilla

Kuntalaisia on kohdattu yleisötilai-suuksissa, ja päättäjille on tuotettu tietoa eri energiaratkaisuiden vaiku-tuksista.

Asukkaille kunta on kilpailuttanut aurinkovoimaan liittyviä hankintoja. Kaikissa kunnan kiinteistöissä onkin jo aurinkopaneelit. ”Kilpailukykyi-set hinnat ja takuuajat ovat saaneet myös monet yksityiset tarttumaan toimeen”, kiittelee Manninen iiläisiä. Onnistuneen energialoikan jälkeen Iissä keskitytään seuraavaksi jätteiden minimoimiseen ja kiertotalouteen.

Vähemmän päästöjä, enemmän säästöjä

Perämeren rannalla sijaitseva 10 000 asukkaan Ii ottaa ilmastoasiat tosissaan. Lähtökohtana on elinkeinopolitiikka.

KUVA

: SU

OM

EN IL

MAK

UVA

KATRI ISOTALO

MAANMITTAUSLAITOKSEN DIGIPÄIVÄ

Digipäivä on Maanmittauslaitoksen ja sen sidosryhmien järjestämä asiakastapahtuma. Tilaisuudessa kerrotaan ajankohtaisista asioista liittyen sekä uuteen huoneistotietojärjestelmään että kiinteistöihin ja sähköiseen asiointiin. Digipäivä on tarkoitettu huoneisto- ja kiinteistöalan ammattilaisille ja sidosryhmille.

PAIKKATIETOALUSTA-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI

Julkishallinnon digitalisaatiota ja paikkatietojen yhteentoimivuutta kiihdyttänyt Paikkatietoalusta-hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja hankkeen päätösseminaari järjestetään Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. Vaikka hanke päättyy, työ jatkuu – seminaarin teemana on paikkatietojen tehokäytön haasteet ja mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari on suunnattu kaikille paikkatiedon tehokäytöstä ja digitalisaatiosta kiinnostuneille.

TERVETULOA VUODEN TÄRKEIMPÄÄN PAIKKATIETOALAN AMMATTITAPAHTUMAAN! Paikkatietomarkkinoilla tarkastellaan paikkatietoa kahdesta ajankohtaisesta kulmasta. Ensimmäisenä päivänä luodaan katse ilmastoasioihin ja toisena päivänä pohditaan paikkatietojen yhteentoimivuutta. Luvassa on ajankohtaisia puheenvuoroja, messutunnelmaa ja verkostoitumista. Tapahtumassa saat laajan kokonaiskuvan paikkatiedon nykytilasta ja lähitulevaisuuden trendeistä!

POIMINTOJA OHJELMASTATAPAHTUMAN JUONTAA

40 NÄYTTEILLEASETTAJAN ansiosta myös näyttelyalueella riittää nähtävää molempina päivinä!

WWW.PAIKKATIETOMARKKINAT.FI Katso ohjelma ja ilmoittaudu kävijäksi tai näytteilleasettajaksi.

Twitter: @GIS_EXPO, #ptm19Facebook: PaikkatietomarkkinatJärjestäjä: Maanmittauslaitos

MAKSUTON SISÄÄNPÄÄSY

Muutokset mahdollisia.

+

KeynoteKun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista.

disruptioanalyytikko Perttu Pölönen

Kestävämpi tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä maankäytön suunnittelulla.

arkkitehti Anni Laurila

Paikkatieto, ilmastotutkimus ja ilmastopolitiikan tiedontarpeet.

erityisasiantuntija Heta Heiskanen

Tulossa Huomenna – Miten megatrendit muuttavat tulevaisuuttamme?

futuristi Elina Hiltunen

Ilmastotieto rehottaa kuin rikkaruoho – Miten pääsemme eteenpäin?

ylijohtajaIrma Lähetkangas

+

toimittaja & luontokuvaaja Kimmo Ohtonen

positio 3/2019 15

Ilmasto-opas tarjoaa tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen: kartat ja paikkatieto tärkeässä osassa

Ilmasto-opas.fi-sivusto kokoaa yhteen suuren määrän tutkittua, käytännön-läheistä ja luotettavaa tietoa ilmas-tonmuutoksesta. Se tarjoaa tukea sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sisältöjä sivustolle tuottavat tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot. Päävastuu sivustosta ja sen päivittämisestä on Ilmatieteen laitoksella ja Suomen ympäristökeskuksella (SYKE).

Ilmasto-opas hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja pyrkii tarjoamaan sen helposti ymmärrettävässä ja käyttäjäys-tävällisessä muodossa. Tavoitteena on, että tieto löytyy nopeasti ja asettuu laa-jempaan yhteyteen, kun aihetta käsi-tellään monista näkökulmista. Sivusto ohjaa käyttäjää myös lisätiedon lähteille runsaiden linkkien kautta ja tarjoaa valittuja ajankohtaispaloja uudesta ilmastonmuutokseen liittyvästä tutki-muksesta ja politiikasta.

Tavoitteena on, että myös suoma-laiset tutkimuslaitokset, viranomaiset ja asiantuntijaorganisaatiot saavat ilmastonmuutostietonsa ja -palvelunsa entistä paremmin yhteiskunnan käyt-töön. Osa sivujen sisällöistä on saata-villa myös ruotsiksi (Klimatguiden.fi) ja englanniksi (Climateguide.fi).

Kolme toisiaan tukevaa osaa

Ilmasto-oppaassa on kolme toisiaan tukevaa osaa. Muutoksen syyt ja seu-raukset -osio on laaja tietopaketti ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuk-sista, hillinnästä ja sopeutumisesta. Se sisältää yli 200 ilmastonmuutosta

käsittelevää artikkelia eri aihepiireistä sekä useita vuorovaikutteisia oppimis-työkaluja.

Kartat, kuvaajat ja datat -osiossa käyttäjä voi esimerkiksi tarkastella Suo-men nykyistä ja tulevaisuuden ilmas-toa ja eri päästöskenaarioiden mukaisia arvioita siitä, miten keskilämpötilat, sademäärät tai lumipeite muuttuvat tulevaisuudessa.

Kunnille ja kuntalaisille -osio tarjoaa puolestaan tukea kuntien ilmastotyö-hön. Se auttaa hahmottamaan, millaisia mahdollisuuksia kunnan eri toimi-aloilla on hillitä ilmastonmuutosta sekä sopeutua sen vaikutuksiin. Osiossa on runsaasti käytännön esimerkkejä kun-nissa toteutetuista ratkaisuista.

Pian kymmenen vuotta tarjolla ol lut sivusto on kasvattanut suosio-taan tasaisesti. Ylivoimaisesti eniten sivukatseluita kerää ”Muutoksen syyt ja seuraukset”. Sen sisällä nousevat yleensä pintaan artikkelit, joihin on linkki esimerkiksi Ylellä tai Helsingin Sanomissa. Toiseksi suosituin osio on ”Kartat, kuvaajat ja datat”. Sen sisällöstä suosituin on ”Mennyt ja tuleva ilmasto” sekä tässäkin artikkelissa esiteltävä ”Skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista”.

Karttatoiminnallisuudet avoimen lähdekoodin ratkaisuillaVuorovaikutteinen Kartat, kuvaajat ja datat on Ilmasto-oppaan tärkeä osa, jossa havaintoja ja simulaatioita ilmastosta ja ilmastonmuutoksen vai-kutuksista visualisoidaan paikkatiedon keinoin. Osion tekniset valinnat poh-jautuvat vahvasti OGC-rajapintoihin. Suurimmaksi osaksi Ilmatieteen lai-

toksen ja SYKEn omana työnä teh-dyssä sovelluskehityksessä on käytetty pelkästään avoimen lähdekoodin rat-kaisuja. Karttatoiminnallisuudet on rakennettu PostGIS:n, GeoServerin ja OpenLayersin varaan.

Suuri osa Ilmasto-oppaan Kartat, kuvaajat ja datat -osiossa esitettävästä aineistosta on eri skenaarioihin poh-jautuvia tulevaisuuden ennusteita. Aineisto sisältää esimerkiksi ilmasto-mittareita, ennusteita ilmastonmuu-toksen vaikutuksista vesivaroihin, energiantuotantoon ja ekosystee-meihin sekä haavoittuvuutta ilmas-tonmuutokselle kuvaavia mittareita. Tällaiselle datalle on tyypillistä moni-ulotteisuus. Esimerkiksi Skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista -karttatyökalussa esitettävän datan voi mieltää viisiulotteiseksi. Itse suu-reen lisäksi valittavissa on ajanjakso, ilmastomalli ja kasvihuonekaasujen päästöskenaario. Lisäksi käyttäjän on mahdollista valita tarkasteltavaksi joko suureen absoluuttinen arvo tai muutos suhteessa vertailujaksoon.

2000 karttatasoa

Skenaarioita ilmastonmuutoksen vai-kutuksista -karttatyökalussa jokainen valintojen yhdistelmä tuottaa erilaisen kartan. Jos nämä kartat julkaistaisiin karttapalvelimella omina tasoinaan, tarvittaisiin noin 2000 karttatasoa. Ratkaisuna päädyttiin käyttämään yksinkertaista tietokantarakennetta, jossa jokaisella suureella on yksi taulu. Päästöskenaario, ilmastomalli, ajan-jakso ja arvon tyyppi (absoluuttinen arvo, muutos tai suhteellinen muutos) koodataan kenttien nimiin, ja jokaista näiden yhdistelmää vastaa yksi taulun

Ilmasto-opas.fi-sivustolla pääsee simuloimaan eri tekijöiden vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Tietoa on tarjolla monenlaiseen tarpeeseen.

ISMO LAHTINEN & HANNA MELA

16 positio 3/2019

kenttä. Esimerkiksi taulun sarakkeen nimi ”hadgem2cc_rcp45_20102039_0_ac” kertoo, että sarakkeesta löytyy suu-reen tiedot HadGEM2-CC-ilmastomal-lilla, RCP 4.5 -skenaariolla, ajanjaksolla vuosilta 2010–2039, ja että kyseessä on arvon muutos suhteessa vertailujak-soon (ac = ”absolute change”).

Koska Ilmasto-oppaassa julkaista-van datan tuotantotavat vaihtelevat suuresti, datan tallentamisessa kantaan tarvitaan aina jonkin verran käsityötä. Tämä työ on sujuvinta tehdä heti datan Ilmasto-opas-putken alussa. Kun data on saatu kantaan asti, yksinkertainen tietomalli mahdollistaa tietokannan taulun suoran julkaisun GeoServerin WMS-tasoksi, jonka ominaisuustiedot vastaavat taulun sarakkeita.

Datan visualisoimiseksi kartalle tarvittavat SLD-määrittelyt muodoste-taan aina lennossa. Jokaiselle suureelle on tehty valmiiksi mallipohjat, joissa määritellään luokkarajat ja kuvaustek-niikka. Mallipohjaan lisätään käyttäjän valintojen mukainen parametrien yhdistelmä, joka visualisoidaan. Ske-naarioita ilmastonmuutoksen vaiku-tuksista -karttatyökalun tapauksessa tämä on varsin yksinkertaista, sillä käyttäjän valinnoista voidaan muo-dostaa suoraan tason ominaisuutta vastaava merkkijono.

Ilmasto-oppaan käyttötapauksessa GeoServerin suorityskyky on riittävä

kevyelläkin palvelinratkaisulla, kun tyylimäärittelyn toteutus välitetään GetMap-pyynnön mukana SLD-para-metrilla. Skenaarioita ilmastonmuu-toksen vaikutuksista -karttatyökalussa käytetään pääosin hiladataa, jossa visualisoitavien kohteiden määrä on enimmillään muutamia tuhansia.

Mittarit käyttäjän valittavissa

Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus -karttatyökaluissa käyttäjä pääsee valit-semaan mittareita, jotka kuvaavat altis-tumista, herkkyyttä, sopeutumiskykyä ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus -karttatyökalujen tekninen rakenne on olennaisilta osin samanlainen kuin Skenaarioita ilmastonmuutoksen vai-kutuksista -karttatyökalussa. Karttojen visualisoinnin näkökulmasta tilanne on vähintään astetta monimutkaisempi, sillä käyttäjälle tarjotaan vapauksia yhdistellä haluamiaan mittareita, pai-nottaa näitä ja vaihtaa mittarin aiheut-taman vaikutuksen suuntaa.

Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus -karttatyökalujen tapauksessa ennalta muodostetut kartat eivät siis tulisi kyseeseen. Lennossa muodostettavan SLD:n ratkaisu toimii kuitenkin täs-säkin tapauksessa, sillä mittareiden yhdistely ja painotus hoituu OGC:n

Mul- ja Add-operaatioilla, joilla mitta-rien arvoja voi kertoa vakioilla ja lisätä toisiinsa.

GeoServerille menevä SLD-mää-rittely on tässä tapauksessa selvästi monimutkaisempi, mutta toisaalta visualisoitavia kohteita on vain satoja, sillä Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus -karttatyökaluissa data esitetään kun-nittain. Vastaava SLD:n matemaattisiin operaatioihin nojautuva toteutus on ilmeisen harvinainen. Toteutustapaa on kritisoitu siitä, että SLD:n käyttöä laajennetaan puhtaan tyylimäärittelyn ulkopuolelle. Toteutus on kuitenkin täysin OGC-standardien mukainen.

Rajapinnat avoimesti käytössä

Tässä esiteltyjen työkalujen toteu-tusratkaisujen ja GeoServer-valinnan sivutuotteena kaikki esitettävä data on saatavilla myös WFS-rajapinnalla. Ilmasto-oppaan yleisten linjausten mukaisesti rajapinnat ovat käytössä avoimesti. Rajapintojen kuvausta ollaan parhaillaan laatimassa SYKEn metatietojärjestelmään.

Ilmasto-oppaan karttasovellusten käyttöliittymät on toteutettu karttatoi-mintojen osalta OpenLayers-kirjaston eri versioilla. Muilta osin käyttöliitty-mäkehityksessä on käytetty erilaisia JavaScript-kieleen perustuvia välineitä. Sen pian kymmenen vuoden ikä alkaa näkyä, ja nykyisin vastaavien käyttö-liittymien toteuttamiseen on tarjolla helppokäyttöisempiä välineitä, joten uudistukselle lienee aihetta lähivuo-sina. Nykypäivänä vastaaville toteutuk-sille tuonee helpotusta myös karttapal-velinten lisääntyneet ominaisuudet.

KUVA

: ISM

O L

AHTI

NEN

JA

STEF

AN F

RON

ZEK

Ismo Lahtinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksen Tietokeskuksessa Paikkatieto- ja kaukokartoitusjärjestelmät -ryhmässä. Hän kehittää ja ylläpitää paikkatietojärjestelmää sekä selainpohjaisia karttasovelluksia.E T U N I M I . S U K U N I M I @YM PA R I S TO. F I

Hanna Mela toimii Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa, energiankulutukseen ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvissä hankkeissa.E T U N I M I . S U K U N I M I @YM PA R I S TO. F I

positio 3/2019 17

”Ennen CollectiveCrunchia työskentelin äänitek-nologiayhtiö Dolbylla, ja olin pitkään seurannut koneoppimisen kehitystä”, kertoo Jarkko Lip-ponen. Hän on yksi vuonna 2016 perustetun CollectiveCrunchin kolmesta perustajajäse-nestä.

”Aloimme ensin yhdistellä saksalaisen kolle-gani Rolf Schmitzin kanssa sääasematietoja ja liikennetietoja saastekartoiksi. Saimme myytyä sovellusta Saksaan, mutta ymmärsimme nope-asti, ettei saastekartoista saanut kannattavaa liiketoimintaa.

Pian mukaan liittyi Sonylta tuttu itävalta-lainen Christof Danzl, ja kokeilimme yhdistää ilmastotietoja yritysten tietoihin. Laadimme esimerkiksi Fingridille koneoppimiseen perus-tuvan järjestelmän, joka ennustaa sähkönkulu-tusta ja tuulivoiman saatavuutta.

Ensimmäisen rahoituskierroksen yhteydessä asiantuntijat suosittelivat meille keskittymistä metsäteollisuuteen – ja ylipäätään keskittymään liiallisen hajautuksen sijaan. Se oli hyvä neuvo. Alustamme sai tuolloin nimekseen Linda Forest.

Metsistä on dataa kansainvälisestikin val-tavia määriä. Linda hyödyntää muun muassa Esan sääsatelliittien ja erilaisten kaukokartoi-tussatelliittien aineistoja, ilmakuvia, laserpil-viaineistoja, korkeus- ja maaperämalleja sekä metsätyökoneiden keräämää aineistoa. Meillä onkin maailman laajin aineisto harvesteridataa, jota eri konevalmistajien laitteet keräävät jo standardoidussa muodossa.

Näiden tietojen perusteella Linda osaa kertoa esimerkiksi lämpötila- ja tuulitietoja tietystä paikasta tietyllä hetkellä historiassa. Se yhdis-tettynä alueen puustoon kertoo jo paljon.

Nykyisiin satelliitti- tai laserkeilausaineis-toihin verrattuna yksi Lindan vahvuuksia on puulajien tunnistus. Se pystyy ennustamaan esimerkiksi leimikon tuottaman tukki- ja sellu-puun määrän huomattavasti nykymenetelmiä

tarkemmin. Tarkemmat tiedot voivat tarkoittaa asiakkaalle miljoonien eurojen säästöä vuo-dessa.

Koneoppimisen ansiosta metsäteollisuuden toimijat saavat siis aiempaa valmiimpia ehdo-tuksia metsänhoidon ja korjuun toimenpiteistä.

Meillä kaikilla perustajilla oli osaamista big datasta ja koneoppimisesta ja itselläni myös yrittäjyydestä. Paikkatietoihin olimme perehtyneet jonkin verran, mutta yrityksen laajentuessa olemme etsineet mukaan kovan tason paikkatieto-osaajia. Se on ollut yllättävän vaikeaa. Tällä hetkellä meitä on CollectiveCrun-chissa kymmenkunta.

Vahvan teknisen osaamisen rinnalla toimin-nassamme on ollut koko ajan terävä kaupallinen kulma. Emme ole hioneet Lindaa heti täydel-liseksi, vaan olemme esitelleet potentiaalisille asiakkaille aihion ja selvittäneet yhdessä mitä sellaisia ongelmia asiakkaalla on, joissa Linda voisi auttaa. Parhaillaan kehitämme Lindaa niin, että se pystyy ennustamaan esimerkiksi puuston oksaisuuden.

Tällä hetkellä meillä on asiakkaita Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Brasiliassa. Olennaista on, ettei asiakkaan tarvitse olla paikkatieto-osaaja.

Alkukesästä teimme Metsähallituksen kanssa sopimuksen yhteistyöhankkeesta, jossa kehite-tään metsänhoidon suunnittelua ja puunkor-juuta noin viiden miljoonan hehtaarin alueella. Teknologia-alustana toimii Linda Forest. Meidät on myös valittu ensimmäisenä yrityksenä Aalto-yliopiston yhteydessä toimivaan Euroopan Avaruusjärjestön hautomo-ohjelmaan.

Tavoitteemme on olla johtava tekoäly-yritys metsäteollisuudessa, ehkä myöhemmin myös maataloudessa. Uskon, että vuoden kuluttua Linda on käytössä useissa pohjoismaisissa met-säyrityksissä ja viiden vuoden kuluttua esimer-kiksi Kiinassa ja Brasiliassa.”

CollectiveCrunch vie koneoppimisen metsäänLinda Forest kertoo, mistä puuta pitäisi korjata, jotta saisi parasta mahdollista sellua tai mistä löytyvät jämäkimmät tukkipuut.

”Koneoppimi-

sella aineistos-

ta saadaan ulos

asioita, joita ei

muilla keinoilla

saada.”

18 positio 3/2019

Satelliitit paljastavat sulavan ja vihertyvän arktisen maan

Seison Huippuvuorten suurimman kylän, Longyear-byenin laidalla. Yhdellä koko arktisen saariryhmän harvoista teistä. Ohitan jääkarhuvaaraa kirkuvan liikennemerkin. Sorainen tie kulkee viivasuorana kohti sinisinä hohkaavia vuoria ja vierelle avautuu jäätikköjoen silttinen suisto. Karu maisema näyttää pysähtyneeltä ja ikuiselta.

Ikuisuus on kuitenkin silmänlumetta. Lumi ja jää, jotka ovat hallinneet arktisia maisemia vähintään viimeiset satatuhatta vuotta, sulavat nyt kenties nopeammin kuin koskaan.

Aarrearkku aukesi 1980-luvulla

Pohjoisilla alueilla asuu vain harva. Huippuvuor-

ten aiemmin kaivoksista eläneet ja nyt tieteen ja turismin vilkastamat kylät ovat poikkeus sääntöön. Näiden syrjäisten maiden kartoitus on aina ollut haaste.

Suomen ilmakuvauksen historia ulottuu vuo-teen 1931, jolloin polkaistiin liikkeelle Kansallinen ilmakuvausohjelma. Pohjoisten alueiden kuvaus sai odottaa vuoteen 1944, jolloin Puolustusvoimat kuvasi Kilpisjärven seutua Lapin sodan ensihet-kinä. Vanhoihin kuviin vertaamalla on maailmalla näytetty, kuinka pensaat ovat ajan myötä hiipineet kohti pohjoista. Tai kuinka vuoristojäätiköt ovat kutistuneet tai jopa kadonneet.

Kaukokartoittajan aarrearkku aukesi kuitenkin vasta vuonna 1982, kun Yhdysvaltain avaruushal-linto NASA laukaisi taivaalle neljännen Landsat-satelliittinsa. Sen kuvaussensorissa yhdistyivät 30 metrin resoluutio eli pikselikoko, globaali peittä-vyys, 16 päivän välein toistuva kuvaus ja moni-

Arktiset alueet lämpenevät nyt jopa kolme kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Vaarassa ovat erityisesti myöhään sulavien paikkojen lajit.

PEKKA NIITTYNEN

positio 3/2019 19

puolisesti mitattuja aallonpituusalueita. Samaa kaavaa NASA on vaalinut

Landsat-satelliiteissa aina näihin päi-viin eli kahdeksanteen Landsat-satel-liittiin asti. Koko tämä vuosikymmen-ten kuvamassa on ollut vuodesta 2008 vapaasti saatavilla.

Hupeneva lumipeite

Yksi kaukokartoitussatelliittien ark-tisista käyttökohteista on lumi. Eri-tyisesti sen määrittäminen milloin ensilumi sataa ja milloin alue vapautuu hangen alta.

Karkean resoluution satelliittikuvien pohjalta osaamme jo sanoa, että erityi-sesti keväinen lumipeite on kutistunut nopeasti. Esimerkiksi yhden neliö-kilometrin kokoisen pikselin sisään mahtuu kuitenkin valtava määrä vaih-telua. Ja vaihtelulla on suuri merkitys pohjoisille lajeille.

Arktisissa puuttomissa maisemissa voimakkaat tuulet kuljettavat lunta, pöllyttävät sen pois jostain ja kasaa-vat toisaalle. Sadan metrin matkalla lumipeitteen paksuus voi vaihtua kumpareen laen muutamasta sentistä suojaisen notkelman metrien kinok-siin. Kumpareelta vähäinen lumi sulaa jo aikaisin keväällä, kun taas notkelma vapautuu lumesta vasta myöhään kesällä. Tämä näkyy myös paikkojen eliöstössä. Molemmissa ääripäissä elä-vät omat lajinsa.

Tässä Landsatit ja muut myöhem-mät, tarkan erotuskyvyn satelliitit osoittavat tarpeellisuutensa. Pienetkin lumilaikut erottuvat kuvista ja tuulen-pieksemien ja lumenviipymien kehitys voidaan erottaa toisistaan.

Omat mallinnukseni näyttävät, että

erityisesti myöhään sulavien paikkojen lajit ovat vaarassa. Jos nämä kasvu-paikat katoavat, häviävät myös niille erikoistuneet hauraat lajit. Sellaiset ikoniset arktiset lajit kuten jääleinikki tai lumihärkki. Arktinen monimuotoi-suus kutistuisi pala palalta.

Vihertyvä Arktis

Arktis siis menettää alati sen lumenval-keaa luonnettaan. Samalla se muuttuu entistä vehreämmäksi. Kasvillisuus valtaa paljasta maata ja lyhytkasvuinen pohjoinen lajisto korvautuu kook-kaammilla. Pensaat leviävät kohti poh-joista. Niukat jäkäliköt ja sammalikot muuttuvat heinikoiksi.

Myös vihertyminen näkyy avaruu-desta asti ja on vahvistettu monissa koko Arktiksen kattaneissa kaukokar-toitustutkimuksissa.

Kehitys ei ole ollut kuitenkaan katkeamaton. Talvisin yleistyneet vesisateet ja niitä seuraavat pakkaset ovat aiheuttaneet kasvillisuuden jäisiä joukkotuhoja ympäri Arktista. Tuhot näkyvät avaruuteen rusentumisena.

Se, ovatko nämä vain ryppyjä viher-tyvässä trendissä vai uudenlainen käännekohta, jää vielä nähtäväksi. On kuitenkin selvää, että kaukokartoitta-jille riittää tutkittavaa myös jatkossa.

Paikallisia havaintoja tarvitaan yhä

Satelliittikuvien tarkka erotuskyky, lyhyt kuvausintervalli, pitkät aikasar-jat ja laajat alueet tarkoittavat valtavaa aineistomassaa. Pitkään satelliittikuviin pohjautuva tutkimus tukeutui vain yksittäisiin kuviin ja vasta viimeisin

kehitys tietokoneiden tehossa ja algo-ritmien kyvykkyydessä ovat mahdol-listaneet laajat analyysit.

Satelliittikuvat eivät kuitenkaan yksin tee autuaaksi. Edelleen tarvitaan mittavat määrät paikallisia havaintoja, joilla satelliitin mittaama heijastuvan valon spektri voidaan muuttaa joksi-kin meille olennaiseksi, esimerkiksi biomassaksi tai lajin levinneisyydeksi.

Siksi tutkijana kumarran syvään lajien sijainteja tallentaneille retkei-lijöille tai laserkeilatun pistepilven toimittajalle. Tai ehkä tulevaisuudessa myös lennokkiharrastajalle, joka jakaa kuva-aineistoaan. Tai vaeltajalle, joka lataa kuvapalveluun paikkatiedolla varustetun maisemakuvan.

Syrjäisiltä arktisilta alueilta kaikki tieto voi osoittautua arvokkaaksi. Siksi myös itse raahaudun karunkauniille Huippuvuorille tekemään mittaukseni satelliittien silmien alle.

Pekka NiittynenTohtorikoulutettavaGeotieteiden ja maantieteen osastoMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Kirjoittaja tutkii lumiajan pituutta ja siinä tapahtuvien muutosten vaikutuksia arktiseen luontoon.E T U N I M I . S U K U N I M I @ H E L S I N K I . F I

Hauras jääleinikki uhkaa kadota ilmaston lämmetessä.

KUVA

: PEK

KA N

IITTY

NEN

20 positio 3/2019

Avaruudesta apua ilmastonmuutoksen hallintaan

Yli 4000 tutkijaa ja teollisuuden edustajaa kokoontui touko-kuussa viikoksi Milanoon Living Planet Symposiumiin keskus-telemaan ympäristön mittaa-misesta satelliittihavaintojen avulla. Konferenssin järjesti

Euroopan avaruusjärjestö Esa. Eurooppa on saavuttanut johtavan aseman

ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvässä kaukokartoituksessa Copernicus-ohjelmansa ansiosta. Tällä hetkellä seitsemän Copernicuk-sen Sentinel-satelliittia kerää päivittäin terata-vuja mittaustietoa maapallosta ja ilmakehästä. Euroopan unionin ja Esan operatiivisen Coper-

Ilmastonmuutokseen varautuminen on edistänyt olennaisesti sijoituksia avaruudesta tehtäviin ympäristömittauksiin. Mittausten hyödyntämisessä ollaan kuitenkin vasta alkutaipaleella, todettiin maailman suurimmaksi kaukokartoitusalan tapahtumaksi kasvaneessa Living Planet Symposiumissa.

Grönlannin mannerjäätikön virtausnopeus Copernicus-ohjelman Sentinel-1 -tutkakuvasta 2017-2018. Keskeinen ilmastomuuttuja -hanke ©ENVEO http://esa-icesheets-greenland-cci.org/.

nicus-ohjelman vuoden 2020 loppuun ulottuva budjetti on noin seitsemän miljardia euroa ja suunnitelmat seuraavalle vuosikymmenelle ovat samaa luokkaa. Kaikki mittaustieto on ilmaiseksi saatavilla.

Tällä hetkellä on käynnissä esihanke ilma-kehän hiilidioksidipitoisuutta mittaavasta Sentinel-satelliitista. Satelliitti pystyy havaitse-maan paikalliset hiilidioksidilähteet, mikä on ainutlaatuista tähänastisiin satelliittimittausme-netelmiin verrattuna. Satelliitin on määrä lentää ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla.

Kymmeniä keskeisiä ilmastomuuttujia

Copernicuksen Ilmastonmuutospalvelu eli C3S on yksi kuudesta ohjelman ydinpalvelusta (www.copernicus.eu/en/services/climate-change). Se palvelee Maapallon ilmastohavainnointi-järjestelmää (GCOS), johon liittyy ”keskeisten ilmastomuuttujien” (ECV) arviointi satelliittien avulla. Ensimmäisiä keskeisiä muuttujia on ollut merenpinnan korkeuden muutosten mittaus.

Esan Ilmastonmuutosaloite -hankekoko-naisuudessa on arvioitu maapallon laajuisesti kaikkiaan 25 ilmastoon liittyvää keskeistä muuttujaa. Merenpinnan korkeuden lisäksi on arvioitu merivirtoja, suolaisuutta, merijäätä ja merenpinnan lämpötilaa. Vesikehän mittaus on ulottunut myös järviin. Kaikki Ilmastonmuutos-aloite -kokonaisuuden tulokset ovat vapaasti ladattavissa internetistä (http://cci.esa.int/).

Metsien rooli korostuu

Metsien rooli maapallon hiilen kierrossa on saamassa lisääntyvää poliittista huomiota. Sekä metsien hiilen varastot että hiilen sidonnan muutokset on kuitenkin tunnettu huonosti. Useimmista maista puuttuu luotettava valtakun-nan metsien inventointijärjestelmä. Realistiseksi vaihtoehdoksi jää satelliittimittauksiin perustuva inventointi- ja seurantajärjestelmä, jota tuetaan

TUOMAS HÄME

positio 3/2019 21

mahdollisimman vähäisillä mutta välttämät-tömillä maastomittauksilla. Symposiumissa raportoitiin maapallon metsien hiilen arvioin-nin nykytilasta. Nykyiset arvioinnit soveltuvat kuitenkin huonosti viralliseen hiiliraportointiin, koska niiden tarkkuutta ei pystytä arvioimaan luotettavasti.

Ilmastonmuutoksella oletetaan olevan epä-edullisia sosioekonomisia vaikutuksia. Niiden lieventämiseksi Euroopan unioni suuntaa huo-mionsa erityisesti Afrikkaan. Kaukokartoituksen alalla Euroopan komission Yhteinen tutkimus-keskus JRC on kehittänyt Afrikan maiden ympä-ristönseurantaa palvelevan Ympäristöaseman (eStation https://estation.jrc.ec.europa.eu/).

Standardointia ja luotettavuusarvioita tarvitaan

Euroopan suuret investoinnit ympäristön ja ilmastonmuutoksen seurantaan tuottavat hedelmää ja niiden jatkuminen vahvistaa maan-

Tuomas Häme työskentelee Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä tutkimusprofessorina. Hänen erikoisalaansa on metsien kaukokartoitus satelliittikuvista.E T U N I M I . S U K U N I M I @YM PA R I S TO. F I

osamme asemaa ilmastonmuutoksen lievennyk-sen edelläkävijänä. Living Planet Symposiumin esityksistä kuitenkin selvisi, että hyödyntämi-sessä ollaan vasta alkutaipaleella.

Laajempi hyödyntäminen poliittisessa pää-töksenteossa ja esimerkiksi hiilikaupassa edel-lyttää standardointia ja tulosten luotettavuuden arviointijärjestelmän kehittämistä. Tämä puo-lestaan vaatii kaukokartoituksen ulkopuolisten tahojen mukaantuloa, jotta tulokset avautuvat myös tiedeyhteisön ulkopuolelle.

Metsäpalot vaikuttavat maapallon hiilitaseeseen ja ilmakehän aerosoleihin. Palavaa ja palanutta metsää Itä-Siperiassa, Jakutskin alueella 25. heinäkuuta 2019. Prosessointi ©VTT Forestry Thematic Exploitation Platform https://f-tep.com/ .

22 positio 3/2019

Saavutettavuusanalytiikka auttaa selvittämään ruuan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa Liikenne- ja terveysmaantieteestä tuttu menetelmä tarjoaa uusia työkaluja ekosysteemipalvelujen käyttömahdollisuuksien mittaamiseen.

Ekosysteemipalveluiksi katso-taan kaikki sellaiset hyödyt, joita ihmiset saavat luonnosta joko suoraan tai välillisesti.

Tällaisia ovat muun muassa raaka-aineet, lääkkeet, puhdas vesi ja virkis-täytyminen.

Ruoka on esimerkki yhdestä konk-reettisimmasta ekosysteemipalvelusta, jota ilman ihminen ei tule toimeen. Sen tuotanto ja kulutus vaihtelevat alueel-

lisesti, sillä palvelua tuottavat ekosys-teemit ja niitä hyödyntävät ihmiset sijaitsevat usein maantieteellisesti eri alueilla. Vaikka helposti saavutettavien ekosysteemipalvelujen on todettu ole-van tärkeä osa ihmisten hyvinvointia, on ekosysteemipalveluja tuottavien

Etäisyyskynnys kertoo, miten hyvin alueellinen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, jos ruokatuotemarkkinat toimisivat esimerkiksi 500 km etäisyydellä tuotantoalueilta. Karttakuvissa (A) ruoan jakelu toteutuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan riippumatta poliittisista rajoista. Karttakuvat (B) havainnollistavat valtioiden sisäistä ruoan jakelua. Mikäli kartassa kuvattu saavutettavuusarvo on alle yksi, kysyntä ylittää ruoan tuotannon. Arvo yksi kuvastaa kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa. Arvot, jotka ovat yli yhden, osoittavat ylituotantoalueet.

TERHI ALA-HULKKO & OSSI KOTAVAARA

KART

TA: T

ERH

I ALA

-HU

LKKO

/ O

ULU

N Y

LIO

PIST

O

positio 3/2019 23

alueiden ja niitä hyödyntävien ihmis-ten väliseen maantieteelliseen yhtey-teen harvoin kiinnitetty huomiota. Ekosysteemipalvelujen käyttömah-dollisuuksia on mitattu huhtikuussa 2019 julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin, millainen tasapaino ruoan tuotannon ja kulutuksen sekä kuljetus-tarpeen välillä Euroopassa vallitsee eri mittakaavoilla.

Eurooppalaiset riippuvaisia rajat ylittävästä ruuanjakelusta

Tutkimus perustuu paikkatietopohjai-seen analyysiin, jossa hyödynnettiin laajaa aineistoa viljan tuotannosta ja kulutuksesta Euroopassa. Tuotantoa mitattiin laskemalla peltolohkoille vil-jakasvien satomäärät FAO:n (the Food and Agriculture Organization of the United Nations) tilastojen perusteella. Laskennoissa huomioitiin ne viljamää-rät, joiden oletetaan päätyvän ihmisten ruokapöytiin. Kysyntää tarkastel-tiin laskemalla väestölle viljakasvien kulutusmäärät kansallisten kulutusta mittaavien EFSA:n (European Food Safety Authority) kyselytutkimusten perusteella.

Viljan kysynnän ja tarjonnan suh-teen selvittämiseksi tutkimuksessa testattiin liikenneverkkoon pohjautu-vaa paikkatietopohjaista saavutetta-vuusanalyysia. Tätä englanninkielisellä nimellä vakiintunutta ”Enhanced

two-step floating cathment area” -ana-lyysia on sovellettu esimerkiksi lii-kenne- ja terveysmaantieteessä, mutta ekosysteemipalvelujen käyttömahdol-lisuuksien arvioinnissa sitä ei ole juuri hyödynnetty. Menetelmän avulla on mahdollista laskea viljan saavutetta-vuuspotentiaali tuotantoalueilta sinne, missä tuotteita kulutetaan. Analyysi kykenee huomioimaan paitsi viljan kysynnän ja tarjonnan määrän myös näiden välisen verkostollisen kulje-tusetäisyyden. Välimatkan kasvaessa kuljetuksen potentiaali siis pienenee.

Tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi, että monet Euroopan maat ovat riippuvaisia rajat ylittävästä ruoan jakelusta. Etenkin Keski-Euroopassa on maita, joissa väestöntiheys on niin suuri, ettei maan oma viljantuotanto riitä kattamaan kysyntää. Myös vuo-ristoisten maiden kansalaiset näyttä-vät jäävän nuolemaan näppejään, jos ihmisten ruokkiminen jää oman maan tuotannon varaan.

Viljaa riittää myös vuoriston asukkaille -kunhan jakelu toimii

Ruoan järkevällä jakelulla tilanne ei kuitenkaan vaikuta olevan Euroopan osalta huolestuttava. Vilja-aitat Rans-kassa ja Balkanin alueella takaavat, että ruokatuotanto riittää myös muille eurooppalaisille, mikäli rajat pidetään auki ja jakelu toimii optimaalisesti. Alle

tuhannen kilometrin jakeluverkolla reilusti yli puolella Euroopan väes-töstä on mahdollisuus saada lähellä tuotettua ruokaa, ja jopa hyvin lyhyillä etäisyyskynnyksillä voidaan parantaa tasapainoa ylituotanto- ja alituotanto-alueiden välillä.

Todellisuudessa tilanne ei ole näin yksinkertainen. Monimutkaiset tuo-tantoketjut ja markkinajärjestelmät

tekevät ruoan alkuperän jäljittämisestä haasteellista. Globaali kaupankäynti on mahdollistanut myös sen, että ihmiset voivat surutta kuluttaa enemmän kuin paikallisten ekosysteemien kantokyky antaisi myöden. Tämä on suoraan kytköksissä ekosysteemien tilan heik-kenemiseen, jolloin pitkällä aikavälillä myös ihmisen hyvinvointi on uhattuna.

Vaikka tutkimuksessa jakeluverkko on yksinkertaistettu malli kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta, saadaan sen avulla hyvä yleiskuva siitä, missä akilleenkantapäät Euroo-passa sijaitsevat. Pelkkiä tilastollisia tunnuslukuja vertailemalla todellinen kuva helposti vääristyy. Julkaisussa esitetty tarkastelutapa antaa hyvän lähtökohdan päätöksentekijöille ja maankäytön suunnittelijoille arvioita-essa ekosysteemipalvelujen käytön yli-kuormittuneisuutta suhteessa luonnon kykyyn tarjota palveluja. Arvioimalla viljaa tuottavien ja niitä hyödyntävien alueiden välistä palveluvirtaa paikka-tietopohjaisesti, on mahdollista saada tarkempaa ja hyödyllisempää tietoa ruoan kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta kuin mitä yleisesti käytet-tyjen karttatasojen väliseen vertailuun perustuvasta arvioinnista saadaan. Tut-kimuksen menetelmä antaa työkaluja myös muunlaisten ekosysteemipalve-lujen tilan arviointiin.

Tutkimus on julkaistu huhtikuussa 2019 ilmestyneessä Ecological Indica-tors -lehdessä.

Terhi Ala-Hulkko työskentelee Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä luonnonmaantieteen tohtorikoulutettavana. E T U N I M I . S U K U N I M I @ O U LU. F I

Ossi Kotavaara työskentelee Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa alueellisen erinomaisuuden tutkimusjohtajana. E T U N I M I . S U K U N I M I @ O U LU. F I

LU E L I S Ä Ä A I H E E S TA :Ala-Hulkko, T., O. Kotavaara, J. Alahuhta ja J. Hjort (2019). Mapping supply and demand of a provisioning ecosystem service across Europe. Ecological Indicators 103: 520-529.

S A AV U T E T TAV U U SSaavutettavuudella tarkoitetaan jonkin sijainnin saavuttamisen mahdollisuutta tai sinne pääsyn kustannuksia jostain toisesta sijainnista. Kustannukset voivat muodostua esimerkiksi käytetystä ajasta tai liikutusta etäisyydestä. Kuljetusjärjestelmän kapasiteetilla ja liikenneverkon rakenteella on keskeinen vaikutus saavutettavuuden määrittelyssä.

KUVA

: JU

LIA

HAU

TOJÄ

RVI

24 positio 3/2019

Saavutettavuus ja kyky liikkua paikasta toiseen ovat arkipäiväisiä kysymyksiä joka puolella maailmaa: Kuinka nope-asti pääsen lähimpään ruokakauppaan tai harrastuksiin? Mistä kannattaisi ostaa asunto, jotta töihin liikkuminen ei söisi leijonanosaa rajallisista tun-neistani?

Nykyaineistot mahdollistavat aiempaa tarkemmat analyysit

Saavutettavuus näyttäytyy hyvin erilai-sena riippuen siitä, mihin kellonaikaan ja millä kulkutavalla olemme liiken-teessä. Sitä pitäisi pystyä myös mittaa-maan nuo asiat huomioon ottaen. Kau-punkien ja eri alueiden dynamiikkaa on maailmalla pyritty mallintamaan laskennallisesti jo 1960-luvulta saakka. Tuolloin tavoitteena oli esimerkiksi tutkia ja havainnollistaa kaupunkien

väestön ja liikenteen kehittymistä ajassa ja alueellisesti, joka oli arvokasta tietoa niin aluesuunnittelussa kuin kaupallisestikin.

Samat kysymykset ovat relevantteja tänäkin päivänä. 50 vuodessa on kui-tenkin tapahtunut radikaali muutos tutkimuksessa, sillä käytössämme on ajallisesti ja alueellisesti ennennä-kemättömän tarkkaa aineistoa yhä kattavammin yhteiskuntamme eri toiminnoista ja väestöstä.

Väitöstutkimuksessani pyrin yhdis-tämään ja harmonisoimaan laajalti erityyppisiä aineistoja, esimerkiksi liikenneverkkoa kuvaavia aineistoja, ihmisten sijaintia kuvaaviin aineis-toihin kuten matkapuhelindataan ja sosiaalisen median aineistoihin. Aineistojen monipuolinen yhdistämi-nen mahdollistaa sen, että kaupunkien sekä ihmisten toimintaa pystyy tarkas-telemaan tarkemmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin aiemmin.

Alueellisessa suunnittelussa huomioitava aika ja kulkutavat

Väitöskirjassani on kaksi keskeistä väittämää. Ensinnäkin on tärkeää huomioida ne kulkumuodot, jotka kullakin alueella ovat oikeasti käytössä. Esimerkiksi Helsingissä autoilun lisäksi täytyy tarkastella saavutettavuutta myös joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen, joiden mallintamiseen kehitin väitöskirjassani uusia lähestymistapoja ja menetelmiä. Kun saavutettavuuteen käytetty aika laskettiin ovelta ovelle, joukkoliikenne ja pyöräily osoittau-tuivat pääkaupunkiseudulla hyvin kilpailukykyisiksi liikkumismuodoiksi autoiluun verrattuna. Tämä tulos on ollut ehkä joillekin yllätys.

Toinen ydinteema on saavutetta-vuuden ajallinen muutos. Ajankäytön pirstaloituessa tarvitaan menetelmiä ja tutkimusta, joka huomioi saavutetta-vuuden ajallisen vaihtelun esimerkiksi vuorokauden eri aikoina. Lähikaupan

Kaupungin rytmien jäljillä

Uudet aineistot ja menetelmät paljastavat saavutettavuuden ja liikkumisen ajallisia muutoksia.

HENRIKKI TENKANEN

KUVA

: ILA

RI R

ÄSÄN

ENpositio 3/2019 25

saavutettavuus on yöaikaan hyvin eri-lainen kuin keskipäivällä.

Onneksemme nykymenetelmät ja modernit aineistot mahdollistavat saavutettavuuden eri komponenttien eli liikenneverkon, palveluiden sekä myös ihmisten sijainnin muutoksien seuraamisen ajassa.

Käytin väitöskirjassani matkapu-helinaineistoja Tallinnasta, jossa ne ovat olleet tutkijoiden käytettävissä jo yli kymmenen vuotta. Matkapuhe-linaineistojen ansiosta voidaan tehdä dynaamisia saavutettavuustarkasteluja kattavasti eri vuorokauden tai vuoden-aikoina perustuen tietoon ihmisten todellisista sijainneista eikä oletukseen siitä, että ihmiset ovat kotona. Järjes-telmällinen ajan tarkastelu saavutet-tavuudessa paljastaa selkeitä eroja eri vuorokaudenaikoina, joka heijas-tuu paitsi yksilön toimintaan, myös yleisemmin käsitykseen siitä kuinka

tasavertaisesti palvelut ovat ihmisten saavutettavissa.

Koska kehitetyistä analyysitavoista on hyötyä myös kaupunkisuunnit-telussa, tutkimusryhmämme Digital Geography Lab, Helsingin Yliopisto on pyrkinyt jakamaan kehittämämme työ-kalut ja tutkimuksen tuloksena synty-

vät laskennalliset aineistot laajempaan käyttöön. Tutkimuksen ja laskennal-listen mallien pohjalta on kehitetty myös palveluita, joita on kaupallistettu Mapple Analytics Oy:n kautta.

Lähikaupan saavutettavuus (analyysi vuodelta 2014) muuttuu eri vuorokauden aikoina merkittävästi johtuen muutoksista kauppojen aukioloajoissa, joukkoliikenteen aikatauluista sekä mm. teiden ruuhkaisuudesta.

Henrikki Tenkanen työskentelee postdoc tutkijana University College Londonissa, Englannissa. Tutkimuksen ohella hän pyrkii edistämään saavutettavuusinformaation jalkauttamista perustamansa Mapple-yrityksen välityksellä sekä opettaa paikkatietotaitoja Python-ohjelmointikielellä. H .T E N K A N E N @ U C L . A C .U K

LU E L I S Ä Ä A I H E E S TA :Järv, O., Tenkanen, H., Salonen, M., Ahas, R., et al. (2018) Dynamic cities: Location-based accessibility modelling as a function of time. Applied Geography. [Online] 95, 101–110. Available from: D O I : 1 0 . 1 0 16 /J . A P G EO G . 2 0 1 8 . 0 4 . 0 0 9 .

KUVA

: HEN

RIKK

I TEN

KAN

EN

26 positio 3/2019

Ilmastonmuutosta ja monia muitakin ilmiöitä voidaan tarkastella paikkatie-toaineistojen sekä niiden päälle raken-nettujen rajapintapalveluiden avulla. OGC:n ja ISO:n standardeja voidaan käyttää mm. tiedon mallintamiseen, tiedonkeruuseen, analysointiin ja jaka-miseen, jotta saadaan yhteentoimivia aineistoja ja palveluita.

Suomessa i lmastoon l i itt yvää avointa dataa ja rajapintapalveluita tarjoavat mm. Helsingin Seudun Ympä-ristö (HSY) ja Ilmatieteenlaitos. Molem-milta on saatavissa WMS- ja WFS-rajapintapalveluita, jotka sisältävät esimerkiksi ilmanlaatuun liittyvää aineistoa. WMS-palvelun avulla voi-daan visualisoida aineistoa, ja WFS-palvelun avulla voidaan ladata raja-tulta alueelta aineistoa esim. GML- tai shape-formaatissa ja jatkaa analysointia omalla koneella.

Inspire-direktiiviin kuuluvassa Ilmakehän tilan ja ilmaston maan-tieteelliset ominaispiirteet (AC-MF) -aineistossa tietosisältö on mallinnettu GML-formaatissa. Lisätietoja eri raja-pintapalveluista ja niiden toteutuksesta saa JHS-suosituksesta 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut.

Paikkatietopeitteen kyselypalvelu, WCS (Web Coverage Service), on raja-pintapalvelu, joka mahdollistaa peite-

muotoisen paikkatiedon kopioimisen käyttäjälle. Peitemuotoista paikkatietoa on ty ypillisesti lämpötilajakauma. Kyselyn vastauksena saadaan aineisto esimerkiksi GeoTIFF- tai netCDF-formaatissa.

Monimutkaisempiin analyyseihin soveltuu esimerkiksi OGC:n Geo-package, joka on SQLiteen pohjautuva tietokanta, ja siihen voi tehdä spatiaa-lisia kyselyitä SQL-kielellä. Geopackage on näppärä, koska tietokanta on vain yksi tiedosto ja Geopckagea tukee laaja määrä niin työasema- kuin palvelinoh-jelmistojakin. Lisätietoja Geopackagesta löytyy osoitteesta www.geopackage.org/

Oma mittausasema takapihalle

Monelle rajapintapalveluiden käyt-täjille saattaa olla yllätys, että myös WFS-palvelun kautta voi tehdä yksin-kertaisia kyselyitä kuten hakea koh-teita jonkin attribuuttiarvon (nimi, aika jne.) tai sijainnin (alue, etäisyys jne.) perusteella. Varsinkin ilmastoon ja säähän liittyvän aineiston määrä on yleensä suuri ja aika on lähes pakolli-nen kyselyparametri.

Innokkaimmat voivat tehdä omat ilmastonmuutos analysointipalvelut käyttäen vaikkapa OGC:n WPS (Web Processing Service) -standardia. Sillä saa tehtyä melkein mitä vain!

Jos valmiit aineistot ja palvelut eivät

riitä, voi hankkia IoT-hengessä sen-sorin tai pari ja laittaa pystyyn oman mittausaseman takapihalleen. Sitä voi komentaa OGC:n SensorThings API:lla lähettämällä REST-komentoja. Vastauk set tulevat JSON-formaatissa.

Standardeista on moneksi – #WMS, #WFS, #WCS, #GML, #WPS, #SensorT-hings, #IOT

Standardeja tarvitaan myös ilmastonmuutoksen seurannassaRajapintapalveluilla yhdistellään esimerkiksi eri tiedontuottajien ilmastoon liittyvää tietoa.

JARI REINI

Jari Reini työskentelee Maanmittauslaitoksessa ja vetää Suomessa SFS:n paikkatietoalan standardisointiryhmää ja on aktiivisesti mukana kansainvälisissä standardisointiorganisaatioissa (OGC, ISO/TC211, CEN/TC287).

E T U N I M I . S U K U N I M I @M A A N M I T TAU S L A I TO S . F I

E S I M E R K K E JÄ R A JA P I N TA PA LV E LU I S TA :

• HSY: https://kartta.hsy.fi/geoserver/ wms?service=WMS&request =GetCapabilities

• IL: http://opendata.fmi.fi/wfs?service =WFS&request=getCapabilities

positio 3/2019 27

PAIKKA-TIETO-

MARKKINAT2019MESSUKESKUS SIIPI

HELSINKI

MA 18.11.2019KLO 9.00 – 17.00

TI 19.11.2019

KLO 9.00 – 15.00

ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI OSOITTEESSAPAIKKATIETOMARKKINAT.FI