Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
ZOOMI – Sujuvat siirtymät
26.3.2019
Panu IsotaloKT, nuorten työpajan vastaava ohjaaja
MIELELLÄÄN SIIRTYVÄTTyöelämään siirtyvien
opiskelijoiden mielenterveyttä haastavia
ja suojaavia tekijöitä
Mielenterveyden ongelmatPitkittynyttä unettomuutta, ahdistusta,
uupumusta, päihdeongelmia, alakuloisuuttaKuuluu elämään, joten koskee isoa osaa meistä
Mielenterveyden häiriötMääräytyy tautiluokituksen mukaan
Jakautuu diagnoosiluokkiinMasennus, ahdistuneisuus
Vuosittain sairastaa ¼, elämänsä aikana ½
MIELENTERVEYS
(Mielen)terveyttä suojaavia sisäisiä ja
ulkoisia voimavaratekijöitä
(Mielen)terveyttä suojaavia sisäisiä ja
ulkoisia voimavaratekijöitä
(Mielen)terveyttä uhkaavia sisäisiä ja
ulkoisia riskitekijöitä
(Mielen)terveyttä uhkaavia sisäisiä ja
ulkoisia riskitekijöitä
MielisairaudetMt-lain määritelmä
Psykoottiset häiriöt (skitsofrenia, 2-suuntainen, psykoottinen masennus, päihdepsykoosi)
3 % elämän aikana
Yksilölliset tekijätSosiaaliset tekijät
Yhteiskunn. tekijät Kulttuuriset arvot
TERVEYS
Ei mielen-terveyden häiriöitä
Mielen-terveyden häiriöitä
Paljon psyykkistä hyvinvointia
Vähän psyykkistä
hyvinvointia
28.3.2019Panu Isotalo3
TARVETTA ENNALTAEHKÄISYLLE JA VARHAISELLE PUUTTUMISELLE ON VALTAVASTI
28.3.2019Panu Isotalo4
Kansantautien arvioidut suorat ja epäsuorat kustannukset yhteiskunnalle
(Neittaanmäki & Kaasalainen 2018, 20)
28.3.2019Panu Isotalo5
TARVETTA MT-TYÖLLE ON VALTAVASTI
28.3.2019Panu Isotalo6
OPISKELUAIKA ON KRIITTINEN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN KANNALTA
28.3.2019Panu Isotalo7
”Ihminen, jolla ei ole koskaanelämässään ollut
mielenterveyden ongelmia,on sairas”
professori, unitutkijaMarkku Partinen
28.3.2019Panu Isotalo8
MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT HAASTAA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ
SISÄISET RISKITEKIJÄT:• Hoitamattomat sairaudet ja haasteet, kuten oppimis- ja univaikeudet sekä mt-häiriöt• Itsetunnon ja itsetuntemuksen ongelmat, arvottomuuden tunne• Kuluttavat ihmissuhteet, yksinäisyys• Itsensä etsimisen haasteet (esim. identiteettiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset)• Riippuvuudet (päihteet, pelaaminen, läheisriippuvuus)• Epärealistiset odotukset, arvoristiriidat
ULKOISET RISKITEKIJÄT:• Miten minua kohdellaan: Hyväksikäyttö, kiusaaminen, syrjintä• Millaisessa yhteisössä elän: Syrjäytyneisyyttä, köyhyyttä, työttömyyttä, PäMi-ongelmia• Millaisessa yhteiskunnassa elän: Yhteiskunnalliset megatrendit:
• Palvelujärjestelmän puutteet, kohtaanto- ja saatavuusongelmat• Yhteiskunnallisten arvojen muutokset, osittain myös koveneminen• Stigmatisaatio, asenteet mt-haasteisiin, tietämättömyys• Yleinen työllisyys- ja taloustilanne, tukijärjestelmä, välityömarkkinat, koulutuspolit.• Atomisoituminen ja individualismi vs. uusyhteisöllisyys• Polarisaatio, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen• Globalisaatio vs. tribalisaatio, uhkakuvat, ennakoimattomuus, pelon kulttuuri(Debeuf 2018, Furedi 2006; Karila-Hietala ym. 2018, Lassander ym. 2017)
28.3.2019Panu Isotalo9
Esimerkki 1 nykyajan mt-haasteista: TAD-diagnoosi▪ TAD = Trump Anxiety Disorder▪ Psykologien ja terapeuttien laajasti raportoima uusi,
tautiluokitukseen kuulumaton ”diagnoosi”▪ Taustalla usein muita (virallisia) diagnooseja ja haasteita▪ Olennaista
▪ Ahdistava tunne, että maailma on mennyt lopullisesti sekaisin (ilmastoahdistus, jätepyörteet, ääriliikkeet, P-Korea, Brexit, terrorismi, talouskriisit, robotisaatio ym., jotka osittain täysin todellisia)
▪ Media, poliitikot ja bisnes luovat vastakkainasettelua ja pelon kulttuuria (Furedi 2006; Koskela 2009)
▪ Ihmiset ovat aina tarvinneet syntipukkia, joka ottaa kantaakseen pahat teot ja joka tekee itsekin demonisoinnin helpoksi → Vastapoolina ”Messias-syndrooma”; etsitään pelastajaa, suurta johtajaa
▪ Kyseessä kollektiivinen mt-haaste, massahysteria, joka aiheuttaa muutenkin epästabiilimpien oireilua
▪ Eetos ja henki tarttuvat myös opiskelijoihin ja työyhteisöön▪ Ovatko palvelut, työntekijät ym. osa ongelmaa vai ratkaisua?
Luommeko itse pelon kulttuuria, paineita, ahdistusta?
28.3.2019Panu Isotalo10
Esimerkki 2 nykyajan mt-haasteista: FOMO-ilmiö
▪ FOMO = Fear of Missing out, paitsi jäämisen pelko
▪ Ikiaikainen, mutta somen myötä vahvistunut ilmiö
▪ Tyypillistä etenkin nuorilla (aikuisilla)
▪ Pelko, että kaikilla muilla on aina paremmat bileet, kiinnostavampi työ ja
eksoottisemmat lomakohteet
▪ Olennaista rakentaa minuutta ja olemassaoloa sosiaalisessa mediassa, saada ja
antaa klikkauksia sekä päivystää linjoilla, ettei mikään tärkeä mene ohi
Sasu Riikonen 2017 / Moreenimedia
• Kun ihminen kokee ulkopuoliseksi jäämisen tunnetta, aivojen kipukeskus aktivoituu
• Aiheuttaa yksinäisyyden, kateuden ja sivullisuuden tunteita, ahdistusta ja jopa masennusta (erityisesti passiivinen some-presenssi)
• Apua yhdessä sovituista rauhoitusajoista, ongelmien myöntämisestä ja vieroittautumishoidoista (tästä myös päinvastaista näyttöä)
28.3.2019Panu Isotalo11
MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT SUOJATA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ
SISÄISET SUOJAAVAT TEKIJÄT
• Hyvä fyysinen terveys, elintavat• Hyvä itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne• Ongelmanratkaisutaidot, ristiriitojen käsittelykyky,
vuorovaikutustaidot, (pois)oppimiskyky• Tunnetaidot, turhautumisen ja epäonnistumisen sietokyky• Vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden tunne,
mahdollisuus toteuttaa itseään• Sosiaalinen pääoma, tieto• Optimismi, elämänhallinnan tunne, toivo• Elämän merkityksellisyys, tulevaisuudenusko
28.3.2019Panu Isotalo12
MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT SUOJATA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ
ULKOISET SUOJAAVAT TEKIJÄT
• Fyysisten perustarpeiden tyydyttyminen (ravinto, asunto, turva)• Sosiaalinen tuki (läheiset, vertaiset, oppilaitos, työelämä)• Myönteiset elämänmallit ja kokemukset (esim. opettajien ja
työntekijöiden asenne, harjoittelujaksot)• Mielekäs ja tyydyttävä, koulutusta vastaava työ• Vaatimusten realistisuus, armollisuus opiskelussa ja työelämässä• Kuulluksi tuleminen, mahdollisuus vaikuttaa• Tieto palveluista ja niiden toimivuus, matalakynnyksisyys• Orientoituminen työelämään, saattaen vaihtaminen• Riittävä palautuminen, vapaa-aika, tarvittaessa joustot• Stigmatisaation vastainen työ → ”Kuka tahansa meist䔕 Realistinen ja riittävä tieto realiteeteista, ongelmista, palveluista
28.3.2019Panu Isotalo13
MUUTAMA NOSTO, JOITA HYVÄ POHTIA
Mielenterveyttä haastavat tekijät ovat niin yleisiä (92 %) ja sairastuminen
elämän aikana mt-häiriöön (esim. masennus) koskee puolta suomalaisista, joten
voidaan puhua uudesta normaalista.
Ihminen ei ole vain joko täysin terve tai sairas, vaan jotain siitä väliltä.
Ehkä pitäisi uskaltaa kysyä, teemmekö parhaamme ja toisaalta, miten paljon
mm. oppilaitoksilta ja työelämältä voi vaatia tässäkin asiassa.
Laitettava lisää panoksia mielenterveyttä haastavien tekijöiden
minimoimiseen ja mt:tä suojaavien voimavarojen korostamiseen
Ihminen on kompleksinen, jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jolla on usein
päällekkäisiä heikkouksia, mutta myös valtavasti voimavaroja.
28.3.2019Panu Isotalo14
Panu IsotaloKT, nuorten työpajan vastaava ohjaaja
Nuorten työpaja Kino
Janakkalan nuorisopalvelut
28.3.2019Panu Isotalo15
LÄHTEET
Debeuf, K. 2018. Tribalization. Why War is Coming.
Furedi, F. 2006. Culture of fear revisited: risk-taking and the morality of low
expectation
Joukamaa, M. ym. 2010. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve.
Karacostas, D. D. & Fisher, G. L. 1993. Chemical dependency in students with and
without learning disabilities
Karila-Hietala, R. ym. 2018. Mielenterveys elämäntaitona.
Koskela, H. 2009. Pelkokierre – pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu
kaupunkitilasta.
Lassander, M. & Karila-Hietala, R. 2017. Nuoren mielen ensiapu.
Lintonen, T. & Joukamaa, M. 2013. Suomalaisten vankien sairastavuus ja
terveyspalveluiden käyttö.
Martinez, R. S. 2002. A comparison of learning disability subtypes in middle school.
Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla
- kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma. Jyväskylän yliopisto,
Informaatioteknologian tdk:n julkaisuja 51/2018
Reini, K. 2016. Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset – Nuorten
miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston
julkaisuja 208.
Osaava ohjaus -hanke 2010-2013. Keskuspuiston ammattiopisto.
Wahlbeck, K. ym. 2017. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston
selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2018.