Prognos för behovet avyrkesinriktad vuxenutbildning

Ammatillisen aikuiskoulutuksentarpeiden ennakointi

Pekka Kauppinen

Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto

Kunskapslyft för vuxna till stöd för sysselsättningeni landskapet Österbotten

Pohjanmaan maakunnan aikuisväestönkoulutason nosto työllisyyttä tukien

2

Pärmbild: Vasa torgparkering under byggnad sommaren 2003Österbottens förbunds bildarkiv/Göran Strömfors

Översättning från finska: Annica Törmä

Ombrytning: Elisabeth Huikarinen

Kansikuva: Vaasan toriparkki rakennusvaiheen aikana kesällä 2003Pohjanmaan liiton kuva-arkisto/Göran Strömfors

Ruotsinnos: Annica Törmä

Taitto: Elisabeth Huikarinen

Nr 38 S:2003/Nro 38 F:2003ISBN 951-592-064-7ISSN 1238-0822

Vasa/Vaasa 2003Oy Keab-Paper Ab

3

Innehållsförteckning / Sisällysluettelo:

1. Vuxenutbildningen i dag/Aikuiskoulutuksen tilanne tänään .....51.1. Nationell bakgrund/Valtakunnallista taustaa .....51.2. Vuxenutbildningen i landskapet Österbotten

Aikuiskoulutus Pohjanmaan maakunnassa .....61.3. Målet med prognostiseringen/Aikuiskoulutustarpeiden ennakoinnin tavoite .....11

2. Varför behövs vuxenutbildning?/Miksi aikuiskoulutusta tarvitaan? .....12

3. Avgränsningar för prognosen/Aikuiskoulutuksen ennakoinninrajaaminen .....15

4. Deltagande i vuxenutbildning - orsaker och hinderAikuiskoulutukseen osallistumisen syyt ja esteet .....16

5. Befolkningens behov av vuxenutbildning i landskapet ÖsterbottenVäestön aikuiskoulutustarve Pohjanmaan maakunnassa .....17

5.1. Den sysselsatta befolkningens utbildningsbehovTyöllisen väestön koulutustarve .....17

5.2. De arbetslösas behov av utbildning/Työttömien koulutustarve .....29

6. Avgångens inverkan på behovet av vuxenutbildning i olika yrkes-grupper/Poistuman vaikutus aikuiskoulutustarpeisiin eri ammatti-ryhmissä .....32

6.1 Lant- och skogsbruksarbete - landskapet ÖsterbottenMaa- ja metsätaloustyö - Pohjanmaan maakunta .....33

6.2 Industriellt arbete och byggnadsarbete/Teollinen työ ja rakennustyö ......356.3 Trafik- och postarbete/Liikenne- ja postityö .....416.4 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö ......426.5 Servicearbete/Palvelutyö ......436.6 Kontorsarbete/Konttorityö ......456.7 Sakkunnigarbete inom förvaltningen/Hallinnon asiantuntijatyö ......466.8 Vårdarbete/Hoitotyö ......476.9 Bildningsarbete/Sivistystyö ......496.10 Arbete inom skyddsbranschen/Suojelutyö ......50

7. Arbetslivets behov av vuxenutbildning i landskapet ÖsterbottenTyöelämän aikuiskoulutustarve Pohjanmaan maakunnassa ......51

8. Sammanfattning / Tiivistelmä ......55

9. Rekommendationer / Suositukset ......57

4

Källförteckning / Lähdeluettelo ..............................................................................................62

Besök, diskussioner och intervjuer / Vierailut, keskustelut ja haastattelut ....................................63

Bilaga/Liite 1: Förändrings- och avgångsprognoser för yrkesstrukturen i de ekonomiskaregionerna i landskapet ÖsterbottenPohjanmaan maakunnan seutukuntien ammattirakenteen muutos-ja poistumaennusteet .................................................................................65

Bilaga/Liite 2: Yrken inom olika yrkesgrupper / Eri ammattiryhmiin sisältyvät ammatit .........73

Bilaga/Liite 3: Antalet personer med endast grund- eller folkskoleutbildning i landskapetÖsterbotten med ekonomiområdenPohjanmaan maakunnan ja seutukuntien pelkän perus- tai kansakoulunkäyneiden määrät .....................................................................................75

5

1. Aikuiskoulutuksen tilannetänään

1.1. Valtakunnallista taustaa

Aikuiset voivat suorittaa samoja toisen asteen amma-tillisia perustutkintoja kuin nuoret. Tutkinnot on mah-dollista suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa,näyttötutkintoina tai oppisopimuskoulutuksena.

Ammatillinen lisäkoulutus on aikuisille tarkoitettuajatko- ja täydennyskoulutusta, joka useimmiten suori-tetaan ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisinäopintoina. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoite-taan näyttötutkintona suoritettavia ammatti- ja eri-koisammattitukintoja ja niihin valmistavaa koulu-tusta sekä myös muuta kuin näyttötutkintoon valmis-tavaa ammatillista lisäkoulutusta. Ammatilliseenlisäkoulutukseen voivat hakeutua kaikki, jotka esi-merkiksi omassa työssään tuntevat tarvetta amma-tilliseen kehittymiseen. Näyttötutkinnot voidaansuorittaa osaamisen hankkimistavasta riippumatto-mina näyttökokeina. Niitä suunnitellaan ja järjes-tetään yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa.(Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mie-tintö).

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta onodotettavissa, että aikuisikäisten tarve peruskoulu-tukseen laskee ja työn ohessa jaksottaen suoritettavanlisäkoulutuksen tarve kasvaa. Lisäkoulutuksen enna-koidaan tulevaisuudessa olevan suorittavan työntekijöiden ensisijainen osaamisen kehittämisväylä.(Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietin-tö).

Vuoden 1999 alussa voimaan tullut laki lisäsi kou-lutuksen järjestäjien päätäntävaltaa myös aikuis-koulutuksessa. Lainsäädännön mukaan kunnat jamuut paikalliset koulutuksen järjestäjät päättävätopetusministeriön antamien koulutuksen järjestämis-lupien rajoissa oppilaitoksen muodostamisesta sekäsiitä, mitä koulutusta kussakin oppilaitoksessa anne-taan.

Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnettymääräraha puolittui vuodesta 1997 vuoteen 2001.

1. Vuxenutbildningen i dag

1.1. Nationell bakgrund

Vuxna kan avlägga samma grundläggande yrkesexa-mina på andra stadiet som unga. Examina kan av-läggas inom den grundläggande yrkesutbildningen,som fristående examina eller som läroavtalsutbild-ning.

Yrkesinriktad tilläggsutbildning är påbyggnadsut-bildning och fortbildning för vuxna och genomförsoftast som studier efter en yrkesinriktad grundut-bildning. Med yrkesinriktad tilläggsutbildning avsesyrkes- eller specialyrkesexamina som avläggs somfristående examina samt till dessa förberedande ut-bildning och även övrig yrkesinriktad tilläggsutbildningsom inte är förberedelse för en fristående examen.Alla som t.ex. i sitt arbete känner behov av yrkes-mässig utveckling kan söka sig till yrkesinriktadtilläggsutbildning. Fristående examina kan avläggassom yrkesprov, vilket är oberoende av hur man hartillägnat sig kunskaperna. Yrkesproven planeras ocharrangeras i samarbete med närings- och arbetslivet.(Promemoria av den parlamentariska arbetsgruppenför vuxenutbildning).

I fråga om yrkesutbildning på andra stadiet kan manförvänta sig att de vuxnas behov av grundläggandeutbildning kommer att minska men att behovet avtilläggsutbildning, som arrangeras periodvis vid sidanav arbetet, däremot kommer att öka. Tilläggsutbildningförutses i framtiden vara den främsta vägen tillkompetensutveckling för dem som är i utförandearbete. (Promemoria av den parlamentariska arbets-gruppen för vuxenutbildning).

Lagen som trädde i kraft i början av år 1999 ökadebeslutanderätten för utbildningsanordnare även ifråga om vuxenutbildning. Enligt lagen beslutarkommuner och andra lokala utbildningsanordnare(inom ramen för det tillstånd som undervisnings-ministeriet gett för anordnande av utbildning) ombildande av läroanstalter samt om den utbildningsom skall ges vid de olika läroanstalterna.

Anslaget för yrkesinriktad tilläggsutbildning förvuxna halverades från år 1997 till år 2001. Detta har

6

Tämä on luonnollisesti aiheuttanut supistuksia niinkoulutettavien kuin kouluttajienkin määrään.

Ammatilliseen peruskoulutukseen vuonna 2000osallistuneista 137 000 opiskelijasta oli aikuisia 28 000.Ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseenosallistui 14 500 aikuisopiskelijaa kaikkiaan 19000 am-

valmistavaan koulutukseen osallistui 3 500 aikuis-opiskelijaa yhteensä noin 4000 opiskelijasta. (Par-lamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö, sivu113)

Oppisopimusopiskelijoita oli vuonna 1999 yhteensä42 000. Aikuisopiskelijoita heistä oli 72 % eli noin 30000. Luku sisältää sekä oppisopimuskoulutuksenatoteutettavan peruskoulutuksen että lisäkoulutuksen.(Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintös. 116).

1.2. Aikuiskoulutus Pohjanmaanmaakunnassa

Pohjanmaan maakunta käsittää 18 kuntaa. Maa-kunnan 173 000 asukkaasta 52 % on ruotsinkielisiä ja46 % suomenkielisiä. Lännessä maakunta rajoittuuPohjanlahteen, idässä Etelä-Pohjanmaan maakun-taan. Etelässä on vastassa Satakunta ja pohjoisessaKeski-Pohjanmaan maakunta. Pohjanmaan maa-kunta on Ahvenanmaan jälkeen maamme ruotsin-kielisin maakunta, mikä asettaa myös ammatillisenaikuiskoulutuksen järjestämiselle erityisiä vaatimuk-sia.

Aikuiskoulutusta voidaan tarkastella rahoitusmuo-doittain, jolloin se on joko omaehtoista koulutusta,työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai henkilöstö-koulutusta. Omaehtoisessa koulutuksessa rahoitta-jataho on opetushallinto. Opiskelijat voivat rahoittaaopintonsa aikuisten opintotukijärjestelmän kautta.Työvoimapoliittista koulutusta hankkii työhallinto jokoyksin tai yhdessä yritysten kanssa. Viimeksi mai-nitussa tapauksessa myös yritys osallistuu kou-lutuksen rahoitukseen. Henkilöt, jotka osallistuvattyövoimakoulutukseen, saavat saman suuruistakoulutustukea tai työmarkkinatukea kuin he saisivattyöttömänä ollessaan, minkä lisäksi koulutukseenosallistuville maksetaan ylläpitokorvausta. Henki-löstökoulutuksen puolestaan kustantaa työnantaja.Työnantaja myös määrää koulutuksen sisällön javalitsee koulutukseen osallistuvat henkilöt.

mattitutkinto-opiskelijasta. Erikoisammattitutkintoon

naturligtvis medfört en minskning av både antaletantagna till utbildningarna och av antalet utbildare.

Av de 137 000 studerande som år 2000 deltog i grund-läggande yrkesutbildning var 28 000 vuxna. I yrkes-förberedande utbildning deltog 14 500 vuxenstu-derande av totalt 19 000 som studerade för yrkes-examen. I den förberedande utbildningen förspecialyrkesexamen deltog 3 500 vuxenstuderandeav sammanlagt 4 000 studerande. (Promemoria avden parlamentariska arbetsgruppen för vuxenutbild-ning, sidan 113)

År 1999 fanns det sammanlagt 42 000 läroavtals-studerande. Av dem var 72 % vuxenstuderande, dvs.ca 30 000. Siffran omfattar både grundutbildning ochtilläggsutbildning som ges genom läroavtal. (Prome-moria av den parlamentariska arbetsgruppen förvuxenutbildning s. 116).

1.2. Vuxenutbildningen i landskapetÖsterbotten

Landskapet Österbotten består av 18 kommuner. Avlandskapets 173 000 invånare är 52 % svensksprå-kiga och 46 % finskspråkiga. Landskapet gränsar iväster till Bottniska viken, i öster till landskapetSatakunta och i norr till landskapet Mellersta Öster-botten. Österbotten är näst efter Åland det mestsvenskspråkiga landskapet i Finland, vilket ocksåställer vissa krav på anordnandet av yrkesinriktadvuxenutbildning.

Om man ser på vuxenutbildningen enligt hur denfinansieras så kan den indelas i frivillig utbildning påeget initiativ, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ochpersonalutbildning. Den frivilliga utbildningen fårfinansiering från utbildningsförvaltningen. Stude-randena kan finansiera sina studier via studie-stödsystemet för vuxna. Den arbetskraftspolitiskautbildningen upphandlas av arbetskraftsförvaltningeneller arbetskraftsförvaltningen tillsammans medföretag. I det sistnämnda fallet deltar företagen ifinansieringen av utbildningen. Personer som deltar iarbetskraftsutbildning får lika mycket utbildningsstödeller arbetsmarknadsstöd som de skulle få somarbetslösa och dessutom erhåller de ersättning föruppehälle. Personalutbildningen finansieras däremotav arbetsgivaren. Då bestämmer arbetsgivaren ocksåinnehållet i utbildningen och väljer ut de personer somdeltar i utbildningen.

7

Tärkeäksi aikuiskoulutuksen rahoitusmuodoksi onnoussut myös projektirahoitus. Huomattava osanykyisestä aikuiskoulutuksesta rahoitetaan ESR-varoilla (ESR=Euroopan sosiaalirahasto).

Seuraavassa kuvataan lyhyesti maakunnassammeaikuiskoulutuksesta vastaavia järjestäjä-, rahoittaja-ja kouluttajayksiköitä:

1. TE-keskus ja sen alaiset työvoimatoimistot ovataikuiskoulutuksen ostajia. TE-keskuksen työvoima-osaston yhtenä tehtävänä on työvoimakoulutuksenhankinta. Keskimäärin noin 800 työtöntä tai työttö-myysuhan alaista on kuukausittain osaston mak-samassa työvoimakoulutuksessa (vuonna 2001). TE-keskuksen alaiset työvoimatoimistot voivat myös itsehankkia työvoimakoulutusta TE-keskuksen niillemyöntämien määrärahojen puitteissa.

Työvoimakoulutusmäärärahat ovat vähentyneetmerkittävästi viime vuosina, kun työllisyystilanne onparantunut. Nyt kun työllisyystilanne taas on kään-tynyt huonompaan suuntaan - varsinkin eteläisessäSuomessa, lisättäneen resursseja myös työvoima-koulutukseen. Pohjanmaan maakunnassa työllisyys ontosin kehittynyt muuta maata suotuisammin, mistäsyystä tänne ei työvoimakoulutuksen lisäresursse-jakaan liene ainakaan suuremmassa määrin luvassa.

Esimerkkeinä työvoimaosaston eri kouluttajilta osta-masta aikuiskoulutuksesta mainittakoon: Vaasanaikuiskoulutuskeskukselta ammatillista ja ohjaavaakoulutusta sekä maahanmuuttajakoulutusta, Svenskayrkesinstitutilta lääkärinsihteerikoulutusta, Vaasanammattiopistolta lähihoitajakoulutusta ja Korsnäskurscenterilta metalli- ja toimistoalan koulutusta.

Noin 80 % työvoimaosaston ostamasta koulutuksestaon tutkintotavoitteista. Osa työvoimakoulutuksesta onrekrytointi- tai lomautuskoulutusta, joka on suhdan-teista riippuvaa: laskusuhdanteessa painopiste onlomautuskoulutuksella, noususuhdanteessa rekry-tointikoulutuksella.

2. Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimistoon sekä aikuiskoulutuksen ostaja että sen toteuttaja.Sen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiinperustuvaa koulutusta lähes koko Pohjanmaan maa-kunnan alueella ottaen erityisesti huomioon alueenelinkeino- ja palvelurakenteen sekä alueen koulutuk-sen järjestäjien koulutustarjonnan mahdollisuudet.

En viktig finansieringsform för vuxenutbildningen ärnumera också projektfinansiering. En betydande delav vuxenutbildningen finansieras i dag med ESF-medel (ESF = Europeiska socialfonden).

I det följande ges en kort beskrivning av de enhetersom i vårt landskap anordnar, finansierar och gervuxenutbildning:

1. TE-centralen och dess arbetskraftsbyråer köpervuxenutbildning. En av uppgifterna för TE-centralensarbetskraftsavdelning är att upphandla arbetskrafts-utbildning. I genomsnitt deltar cirka 800 arbetslösaeller personer som hotas av arbetslöshet varje månadi arbetskraftsutbildning som betalas av arbetskrafts-avdelningen (år 2001). Arbetskraftsbyråerna somlyder under TE-centralen kan även själva upphandlaarbetskraftsutbildning inom ramen för de anslag somTE-centralen beviljar dem.

Anslagen för arbetskraftsutbildning har minskatdrastiskt under de senaste åren i och med att syssel-sättningsläget har förbättrats. Nu, när sysselsätt-ningsläget återigen har försämrats (i synnerhet i södraFinland), torde också arbetskraftsutbildningen få meraresurser. Sysselsättningen har dock i Österbotten haften gynnsammare utveckling än i övriga delar avlandet, vilket torde innebära att man inte kan väntasig åtminstone några stora tilläggsresurser förarbetskraftsutbildningen.

Som exempel på vuxenutbildning som arbetskrafts-avdelningen har köpt av olika utbildare kan nämnasyrkesinriktad och vägledande utbildning samt in-vandrarutbildning av Vasa yrkesutbildningscenter förvuxna, läkarsekreterarutbildning av Svenska yrkes-institutet, närvårdarutbildning av Vasa yrkesinstitutsamt utbildning inom metall- och kontorsbranschenav Korsnäs kurscenter.

Ungefär 80 % av den utbildning som arbetskrafts-avdelningen köper är examensinriktad. En del avarbetskraftsutbildningen är rekryterings- eller per-mitteringsutbildning, beroende på konjunkturläget.Under en lågkonjunktur ligger tyngdpunkten påpermitteringsutbildning, under högkonjunktur pårekryteringsutbildning.

2. Vasa kustregions läroavtalsbyrå både köper ochanordnar vuxenutbildning. Byråns uppgift är att ledaoch övervaka den läroavtalsbaserade utbildningen i

Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinenmääräaikainen työsopimus, jonka oppisopimus-koulutuksesta vastaava koulutuksenjärjestäjä hy-väksyy. Oppisopimuskoulutuksen tarkoituksena on,että opiskelija työstä maksettavan korvauksenlisäksi saavuttaa ammattitaidon tietyssä ammatissatai ammatin osa-alueella.

Oppisopimuskoulutusta järjestetään sekä nuorten ettäaikuisten ammatillisena peruskoulutuksena ja lisä-koulutuksena. Ammatillinen lisäkoulutus on ammatti-ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta taimuuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta.Peruskoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrääei ole kiintiöity. Sen sijaan ammatillinen lisäkoulutuson määrällisen säätelyn piirissä.

Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimiston opis-kelijavirtauma vuonna 2001 oli 790 opiskelijaa. Uusiaoppisopimuksia solmittiin 364. Suurimmalla osallaopiskelijoista oli toistaiseksi voimassa oleva työsuhdeennen koulutuksen alkamista ja heidän tavoitteenaanoli ammattitutkinnon suorittaminen. Koulutuksenkeskeyttäjiä oli opiskelijavirtaumasta 7,47 %.

Suosituimmat tutkinnot vuonna 2001 olivat yrittäjänammattitutkinto (52 opiskelijaa), koulunkäyntiavustajanammattitutkinto (52 opiskelijaa), myynninammattitutkinto (50 opiskelijaa), levyseppähitsaajanammattitutkinto (48 opiskelijaa), laitoshuoltajanammattitutkinto (39 opiskelijaa), muovi- ja kumi-tekniikan perustutkinto (34 opiskelijaa), karjatalou-den ammattitutkinto (25 opiskelijaa) ja metsätaloudenperustutkinto (23 opiskelijaa).

3. Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskuksenkoulutuksesta (VAKK) kertyi vuonna 2001 runsaat126 000 oppilastyöpäivää ja koulutukseen osallistuivuoden aikana runsaat 3700 opiskelijaa. Kolmannesaikuiskoulutuskeskuksen koulutuksesta on työvoima-koulutusta, kolmannes lisäkoulutusta ja kolmannesprojekteja.

Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahat ovat su-pistuneet jonkin verran viimeisten vuosien aikana.Pohjanmaan maakunnan hyvästä työllisyyskehi-tyksestä johtuen myös työvoimakoulutuksen mää-rärahat ovat vähentyneet. Tämä on luonnollisesti hei-jastunut Vaasan ammatillisen aikuiskoulutuskes-kuksenkin toimintaan.

så gott som hela landskapet med speciell hänsyn tillnärings- och servicestrukturen i regionen samt ut-bildningsanordnarnas möjligheter att erbjuda ut-bildning.

Läroavtalet är ett tidsbundet avtal mellan den stu-derande och arbetsgivaren. Avtalet godkänns av denutbildningsanordnare som svarar för läroavtalsut-bildningen. Avsikten med läroavtalet är att stude-randen förutom den ersättning han får för utfört arbeteockså skall uppnå yrkesskicklighet i ett visst yrke elleri ett delområde av ett yrke.

Läroavtalsutbildning anordnas både för unga ochvuxna som yrkesinriktad grundutbildning eller til-läggsutbildning. Yrkesinriktad tilläggsutbildning ärutbildning som förbereder för yrkes- eller special-yrkesexamen eller också annan utbildning än sådansom förbereder för fristående examen. Antalet stu-derande som antas till grundutbildningen är intekvoterad. Däremot är den yrkesinriktade tilläggsut-bildningen kvantitativt reglerad.

Studerandeflödet vid Vasa kustregions läroavtalsbyråår 2001 var 790 studerande. 364 nya läroavtal ingicks.De flesta studerande hade ett tillsvidare gällandearbetsförhållande när de kom med i utbildningen ochde hade som mål att avlägga en yrkesexamen. Avstuderandeflödet avbröt 7,47 % sin utbildning.

De mest populära examina under år 2001 var yrkes-examen för företagare (52 studerande), yrkesexamenför skolgångsbiträde (52 stud.), yrkesexamen iförsäljning (50 stud.), yrkesexamen i skivteknik (48stud.), yrkesexamen för anstaltsvårdare (39 stud.),grundexamen i plast- och gummiteknik (34 stud.),yrkesexamen för kreatursskötsel (25 stud.) ochgrundexamen inom skogsbranschen (23 stud.).

3. Utbildningen vid Vasa yrkesutbildningscenterför vuxna (VAKK) omfattade år 2001 drygt 126 000elevarbetsdagar och dryga 3 700 studerande deltogunder året i undervisningen. En tredjedel av utbild-ningen vid yrkesutbildningscentralen för vuxna ärarbetskraftsutbildning, en tredjedel är tilläggsutbild-ning och en tredjedel utgörs av projekt.

Anslagen för den yrkesinriktade tilläggsutbildningenhar minskat något under de senaste åren. På grundav den positiva sysselsättningsutvecklingen i land-skapet Österbotten har även anslagen för arbets-

8

Teollisilla aloilla, mikä tarkoittaa hitsausta, koneis-tusta ja sähköalaa sekä tieto- ja talotekniikan aloja,aikuiskoulutuskeskus järjestää koulutusta jatkuvana.Vaihtuvalinjaista koulutusta keskus järjestää ravin-tolapalveluissa, hoito- ja siivousalalla, yrittäjäkoulu-tuksena, maahanmuuttajakoulutuksena ja kielikoulu-tuksena. Lisäksi VAKK järjestää ohjaavaa koulutustaja ESR-hankekoulutusta.

4. Vaasan ammattiopisto järjestää aikuiskoulutustakaupan- ja hallinnon alalla, matkailu- jaravitsemisalal-la sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Sosiaali- ja terveysalalla koulutetaan aikuisia lähi-hoitajiksi ja koulunkäyntiavustajiksi. Etupäässä van-hustyöhön koulutetaan puolisensataa lähihoitajaatyövoimakoulutuksena tavoitteenaan lähihoitajanperustutkinto. Oppilastyöpäiviksi muutettuna se tekee8100 päivää. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolinenosuus annetaan koulunkäyntiavustajiksi opiskeleville,mikä tekee 2628 oppilastyöpäivää.

Matkailu- ja ravitsemisalalla aikuiskoulutusta järjes-tetään ammattitutkintoon valmentavana koulutuk-sena matkailualalla sekä erikoisammattitutkintoonvalmentavana koulutuksena hotelli-, ravintola- jasuurtalousalalla. Jälkimmäisessä on kyseessä alanesimieskoulutus. Vuonna 2001 aikuiskoulutustaannettiin yhteensä 2132 oppilastyöpäivää. Oppilaitaoli kaikkiaan 21.

Kaupan- ja hallinnon alalla annetaan aikuiskoulu-tuksena sekä perustutkintoon valmistavaa koulutustaettä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmis-tavaa koulutusta. Vuonna 2001 aikuiskoulutuksessaoli kaupan- ja hallinnon koulutusalalla yhteensä noin9400 oppilastyöpäivää. Lukumääräisesti aikuisopis-kelijoita oli vuonna 2001 noin 180.

5. Svenska yrkesinstitutetilla on luonnonvara-alanaikuiskoulutusta puutarhanhoidossa, maataloudessaja metsätaloudessa. Kulttuurialalla aikuiskoulutustaon käsityössä. Lisäksi sitä on sekä terveydenhoito-alalla että tekniikan ja liikenteen alalla; terveyden-hoitoalalla yhteistyössä ahvenanmaalaisten kans-sa.Aikuisten perustutkinnoissa Svenska yrkesinsti-tutet´lla on noin 200 oppilasta vuodessa, lisätutkin-noissa 150. Oppilastyöpäiviä kertyi vuonna 2001 noin29000.

kraftsutbildning minskat. Detta återspeglar sig natur-ligtvis också i verksamheten vid Vasa yrkesutbild-ningscenter för vuxna.

Inom industribranscherna, d.v.s. svetsning, metall-,el, data- och husteknikbranschen, ordnar yrkesut-bildningscentret kontinuerligt utbildning. Centret harockså varierande utbildningslinjer inom restau-rangservice, vård- och städbranschen, företagarut-bildning, invandrarutbildning och språkundervisning.Dessutom arrangerar VAKK vägledande utbildningoch ESF-projektutbildning.

4. Vasa yrkesinstitut anordnar vuxenutbildning inomhandel och administration, turism- och kosthålls-branschen samt inom social- och hälsovård.

Inom social- och hälsovårdsbranschen utbildas vuxnafrämst till närvårdare och skolgångsbiträden. Somarbetskraftsutbildning ordnas närvårdarutbildning förett femtiotal personer som kommer att arbeta främstmed åldringar. Omräknat i elevarbetsdagar blir det8 100 dagar. Teoridelen inom läroavtalsutbildningenför skolgångsbiträden ges vid institutet, vilket innebär2 628 elevarbetsdagar.

Inom turism- och kosthållsbranschen ordnas förvuxna yrkesförberedande utbildning inom turism samtförberedande utbildning för specialyrkesexamen inomhotell-, restaurang- och storköksbranschen. I detsenare är det fråga om förmansutbildning. År 2001gavs sammanlagt 2 132 elevarbetsdagar vuxen-utbildning. Elevantalet var sammanlagt 21.

Inom handel och administration ordnas för vuxnaförberedande utbildning för såväl grundexamen somyrkes- och specialyrkesexamen. År 2001 hade maninom vuxenutbildningen i handel och administrationsammanlagt ca 9 400 elevarbetsdagar. Antalet vuxen-studerande var år 2001 ca 180.

5. Svenska yrkesinstitutet ordnar vuxenutbildning iträdgårdsskötsel, lantbruk och skogsbruk. Inomkulturbranschen ordnas vuxenutbildning i handarbete.Dessutom finns det vuxenutbildning både inomhälsovård och teknik och kommunikation. Inomhälsovården ordnas utbildningen i samarbete medÅland. Vid Svenska yrkesinstitutet studerar ca 200vuxenstuderande per år för grundexamen, förtilläggsexamen ca 150. År 2001 kom man upp i ca29 000 elevarbetsdagar.

9

10

Svenska yrkesinstitutet toimii aikuiskouluttajana kokoruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tutkintotavoitteistaaikuiskoulutusta järjestetään Vaasassa, Kristiinan-kaupungissa ja Pedersöressä; täydennyskoulutustoi-mintaa harjoitetaan lisäksi mm. Pietarsaaressa jaNärpiössä.

6. Korsnäs kurscenterin aikuiskoulutuksesta vainnoin 40 % annettiin vuonna 2001 Pohjanmaan maa-kunnassa. Loput 60 % oppilastyöpäivistä kertyy Etelä-Suomen ruotsinkielisillä alueilla annettavasta koulu-tuksesta. Korsnäs kurscenter´in Pohjanmaan maa-kunnassa antaman koulutuksen määrä oli vuonna 2001noin 60 000 oppilastyöpäivää. Oppilaita oli keski-määrin vajaat 300 vuoden aikana. Opetusta järjes-tetään maakunnassamme Vaasassa, Pietarsaaressa,Korsnäsissa, Närpiössä ja Kristiinankaupungissa.

Korsnäs kurscenter´in Pohjanmaan maakunnassajärjestämä koulutus on suureksi osaksi työvoima-poliittista aikuiskoulutusta. Sen osuus oppilaitoksenkoko aikuiskoulutuksesta oli vuonna 2001 noin puolet.EU-hankkeiden osuus koulutuksesta oli kolmannes.Loppu jakaantui ammatillisen lisäkoulutuksen,oppisopimuskoulutuksen ja yksityisten rahoittamankoulutuksen kesken.

Koulutusaloja ovat mm. metalli-, sähköala, sosiaali-palvelut, ravitsemisala ja informaatiotekniikka. Lisäksioppilaitoksella on 20 oppilaspaikkaa tekniikan jaliikenteen koulutusalan peruskoulutuksessa sekämaahanmuuttajien valmentavaa koulutusta.

7. Pietarsaaressa toimivan Yrkesskolan Optima´naikuiskoulutusyksikkö, Kurscenter Optima, antoivuonna 2001 ammattitutkintoon valmistavaa aikuis-koulutusta noin 12 000 oppilastyöpäivää. Vuodesta2000 määrä lisääntyi noin 30 prosentilla. Viime vuonnasitä järjestettiin mm. puusepille, hitsaajille, veneen-rakentajille ja matkailijavirkailijoille. Ammatilliseenperustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta Kurs-center Optima järjestää talotekniikassa lvi-asentajilleja kauppaoppilaitos yritystaloudessa merkonomeille.Kummassakin on 16 aikuisopiskelijaa (noin 6000oppilastyöpäivää).

Yrkesskolan Optima´n antamaan oppisopimuskou-lutuksen tietopuoliseen opetukseen osallistui vuonna2001 keskimäärin 370 oppilasta. Yhteensä on vuosina1998-2001 oppisopimuskoulutusta järjestetty 727henkilölle.

Svenska yrkesinstitutet fungerar som vuxenutbildarei hela svenska Österbotten. Examensinriktad vuxen-utbildning ordnas i Vasa, Kristinestad och Pedersöre;fortbildning ges dessutom bl.a. i Jakobstad ochNärpes.

6. Av vuxenutbildningen vid Korsnäs kurscenterordnades år 2001 endast ca 40 % i landskapetÖsterbotten. Resterande 60 % av elevarbetsdagarnakommer från den utbildning som ges i de svensk-språkiga delarna av södra Finland. Den utbildning somKorsnäs kurscenter gav år 2001 i landskapet Öster-botten motsvarar ca 60 000 elevarbetsdagar. Antaletelever under året var i genomsnitt knappa 300.Undervisning ges i vårt landskap i Vasa, Jakobstad,Korsnäs, Närpes och Kristinestad.

En stor del av den utbildning som Korsnäs kurscenterordnar i Österbotten är arbetskraftspolitisk vuxen-utbildning. Dess andel av läroanstaltens hela vuxen-utbildning var under år 2001 ca hälften. EU-projektenstod för en tredjedel av utbildningen. Resten förde-lades mellan yrkesinriktad tilläggsutbildning, läro-avtalsutbildning och privatfinansierad utbildning.

Utbildningsområden är bl.a. metall- och elbranschen,social service, kosthållsbranschen och informations-teknik. Därutöver har läroanstalten 20 elevplatserinom grundutbildningen i teknik och kommunikationsamt förberedande utbildning för invandrare.

7. Vuxenutbildningsenheten vid Yrkesskolan Op-tima i Jakobstad, Kurscenter Optima, ordnade år2001 för yrkesexamen förberedande vuxenutbildningmotsvarande ca 12 000 elevarbetsdagar. Detta inne-bar en ökning med 30 % från år 2000. I fjol ordnadesutbildning bl.a. för snickare, svetsare, båtbyggare ochturismtjänstemän. Förberedande utbildning för yrkes-inriktad grundexamen ger Kurscenter Optima förvuxna inom husteknik för VVS-montörer och han-delsläroverket i företagsekonomi för merkonomer.Vardera har 16 vuxenstuderande (ca 6 000 elevar-betsdagar).

I den teoriundervisning inom läroavtalsutbildningensom Yrkesskolan Optima gav deltog år 2001 i ge-nomsnitt 370 elever. Sammanlagt har man under åren1998–2001 ordnat läroavtalsutbildning för 727 per-soner.

Yrkesskolan Vocana i Närpes och Svenska yrkes-institutet sörjer huvudsakligen för utbildningen av den

11

Närpiössä toimiva Yrkesskolan Vocana ja Svenskayrkesinstitutet huolehtivat pääosin ruotsinkielisenaikuisväestön kouluttamisesta Suupohjan rannik-koseudulla, Suupohjan ammatti-instituutti Kauha-joella kouluttaa suurelta osalta alueen suomen-kielisestä aikuisväestöstä.

8. Yrkesskolan Vocana järjestää yhdistelmäajo-neuvon kuljettajan koulutusta yhteistyössä Korsnäskurscenterin kanssa. Koulutuksen tavoitteena on E-ajokorttitutkinnon suorittaminen. Myös muu Vocananjärjestämä aikuiskoulutus on etupäässä tutkinto-tavoitteista kurssitoimintaa. Osa on maksullistapalvelutoimintaa, jolloin yritykset ostavat koulutus-paketin oppilaitokselta, osa on Vocanan järjestämääomaehtoista koulutusta. Kurssimuotoista koulutustajärjestetään mm. tieto- ja metallitekniikassa sekävaarallisten aineiden kuljetuksessa. Vuonna 2001oppilastyöpäivien määrä Vocanassa oli 2378.

Sammanfattning/Yhteenveto

Vuxenutbildningen i landskapet Österbotten / Aikuiskoulutus Pohjanmaan maakunnassa

Läroanstalt/Oppilaitos Elevarbetsdagar år 2001/Oppilastyöpäivät v. 2001VAKK 126000VAO/VYI 22000SYI 29000Korsnäs kurscenter 60000NSÖY 18000VOCANA 2400Sammanlagt/Yhteensä 257400

1.3. Aikuiskoulutustarpeidenennakoinnin tavoite

Ammatillisten aikuiskoulutustarpeiden ennakoinnintarkoituksena on tuottaa koulutuksen järjestäjillesellaista tietoa, jota nämä voivat hyödyntää aikuis-koulutuksen suunnittelussa. Aikuiskoulutustarpeitaennakoitaessa pyritään arvioimaan, millaisia määriäja millaisiin työtehtäviin aikuisopiskelijoita pitäämaakunnassamme kouluttaa, jotta työelämä saatarvitsemansa työvoiman ja jotta maakunta voi säilyämahdollisimman monen asuin- ja työpaikkana.Jokaiselle neljälle seutukunnalle tuotetaan myös omaennuste.

vuxna svenskspråkiga befolkningen i Sydösterbotten,medan Suupohjan ammatti-instituutti i Kauhajokiutbildar den finskspråkiga vuxna befolkningen iregionen.

8. Yrkesskolan Vocana anordnar utbildning förchaufförer med fordonskombination i samarbete medKorsnäs kurscenter. Målet med utbildningen är attstuderandena skall klara provet för E-körkort. Ävenden övriga vuxenutbildningen vid Vocana är huvud-sakligen examensinriktad kursverksamhet. En del äravgiftsbelagd service, vilket innebär att företag köperett utbildningspaket av läroanstalten och en del ärutbildning som är öppen för allmänheten. Kurserordnas bl.a. i datateknik och metallteknik samt i trans-port av farliga ämnen. År 2001 hade Vocana 2 378elevarbetsdagar.

1.3. Målet med prognostiseringen

Avsikten med att prognostisera behovet av yrkes-inriktad vuxenutbildning är att få fram sådan infor-mation till utbildningsanordnarna som de har nytta avnär de planerar vuxenutbildning. Vid prognosti-seringen av vuxenutbildningsbehovet strävar manefter att bedöma hur stort antal och för hurdanaarbetsuppgifter man bör utbilda vuxenstuderande ivårt landskap för att arbetslivet skall få den arbets-kraft det behöver och för att landskapet också i fram-tiden skall kunna vara hem- och arbetsort för såmånga som möjligt. För alla fyra ekonomiska regionerställs en egen prognos.

12

tuksen hankkimiseen. Tavoitteena tulee olla väestönkoulutustason tuntuva nostaminen.

Suurin suhteellinen osuus vailla ammatillista koulutustaolevia on 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Mutta myösparhaassa työiässä olevassa eli 30-54-vuotiaidenikäryhmässä on lähes 400 000 henkilöä pelkän perus-tai kansakoulun käyneitä. Parlamentaarisenaikuiskoulutustyöryhmä ehdottaa otettavaksi käyttöönns. nosto-ohjelmaa työssäoleville.

Työssäolevien nosto-ohjelma tarkoittaa, että työssä-olevia koulutetaan vaativampiin tehtäviin, jolloinvapautuu työpaikkoja urakierron alkupäähän työ-elämäänsä aloitteleville nuorille. Työttömät muo-dostavat niinikään mittavan työvoimapotentiaalin,samoin maahanmuuttajat, ja osa heistä voi siirtyäpoistuman ja urakehityksen vuoksi avautuviin työ-paikkoihin.

2. Miksi aikuiskoulutustatarvitaan?

Aikuiskoulutuksen tulee tuottaa nopealiikkeisesti jajoustavasti ammattitaitoista työvoimaa kaikilletyöntekijätasoille ja kaikkiin ammatteihin. Lähivuo-sina aikuiskoulutuksella on erityisesti varauduttavavarmistamaan työvoiman riittävyys suurten ikä-luokkien eläköityessä. Suurten ikäluokkien eläk-keellelähtö koskettaa lähes jokaista ammattiryhmääja lähes jokaista työpaikkaa varsinkin seuraavien 10-15 vuoden aikana. Työelämän jättäviä korvaamaantarvitaan uusia työntekijöitä; pääasiassa nuoristaikäluokista, mutta myös työttömistä, ammatin-vaihtajista ja maahanmuuttajista.

Työpaikoilla työskentelee suuri joukko ihmisiä pelkälläkansa- tai peruskoulupohjalla. He osaavat varmastihyvin sen työn, mitä tekevät. Ongelmia voi tullavastaan silloin, jos työtehtävät muuttuvat, jolloinuuteen tehtävään siirtyminen voi käydä ylivoimaisenvaikeaksi.

Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä on mie-tinnössään helmikuussa 2002 todennut, että kaikillakansalaisilla tulee olla mahdollisuus ainakin 1-2 viikonkoulutusjaksoon vuosittain. Perusteellisenosaamisen uusimisen tulee olla mahdollista 10-15vuoden välein. Pelkän perus- tai ammatillisen koulu-

På arbetsplatserna finns många anställda med endastfolk- eller grundskoleutbildning. De utför säkert sittarbete väl. Problem kan uppstå om arbetsuppgifternaförändras. Det kan bli oöverkomligt svårt att gå övertill nya uppgifter.

Den parlamentariska arbetsgruppen för vuxenut-bildning konstaterar i sin promemoria i februari 2002att alla medborgare bör ha möjlighet till åtminstone1–2 veckors utbildningsperioder årligen. En grundligkompetensförnyelse skall vara möjlig med 10 till 15års mellanrum. Personer med enbart folk- ellergrundskoleutbildning bör ges möjlighet att skaffa sigyrkesutbildning. Målet skall vara en betydande höj-ning av befolkningens utbildningsnivå.

Den största relativa andelen personer utan yrkesut-bildning finns i åldersgruppen 55–64 år. Men ävenbland dem som är i bästa arbetsålder, d.v.s. 30–54 år,finns det nästan 400 000 personer med enbart folk-eller grundskoleutbildning. Den parlamentariskaarbetsgruppen för vuxenutbildning föreslår ett pro-gram som kallas Kunskapslyftet för personer somarbetar.

Med Kunskapslyftet för personer i arbete avses attman utbildar arbetstagare till mer krävande uppgifter,vilket frigör arbetsplatser i början av karriärstegentill förmån för unga som är på väg in i arbetslivet. Enomfattande arbetskraftspotential finns också blandde arbetslösa och bland invandrarna, vilka kundekomma in på de arbetsplatser som blir lediga p.g.a.avgång eller karriärutveckling.

2. Varför behövs vuxen-utbildning?

Vuxenutbildningen skall snabbt och flexibelt produ-cera yrkeskunnig arbetskraft för alla nivåer och inomalla yrken. Under de närmaste åren bör man specielltsträva efter att säkra tillgången på arbetskraft när destora åldersklasserna går i pension. Det kan man göragenom att ordna vuxenutbildning. Pensioneringen avde stora åldersklasserna berör så gott som allayrkesgrupper och nästan alla arbetsplatser under dekommande 10–15 åren. Det behövs nya arbetstagareför att ersätta dem som lämnar arbetslivet. De nyakommer främst från de yngre åldersklasserna menfinns även bland de arbetslösa, bland dem som byteryrke och bland invandrarna.

13

Työssäolevien nosto-ohjelma on tarkoitus toteuttaaviiden vuoden määräaikaisena hankkeena: Vuosittainpelkän peruskoulutuksen varassa oleville varataan 8000-12 000 aloituspaikkaa ammatilliseen perus-koulutukseen. Tämä merkitsee laskennallisesti sitä,että toimenpideohjelman aikana koulutuksen saa 10-15 % kohderyhmän 30-54-vuotiaista. (Kansanedus-taja Markku Markkulan luento aikuiskoulutusse-minaarissa 23.5.2002).

Koulutusta vailla olevat työntekijät eivät varmasti-kaan noin vain lähde koulutustasoaan nostamaan.Heidät pitää houkutella aikuisopintoihin käyttämäl-lä joitain erityisiä ”porkkanoita”. Asia ei hoidu myös-kään viranomaisten hallinnollisella määräyksellä,vaan siinä tarvitaan työmarkkinaosapuolten yh-teistyötä. Opiskeluaikainen toimeentulo on myös tur-vattava.

Eurooppa-neuvosto on antanut Suomelle suosituksenikääntyvien työntekijöiden elinikäisen oppimisenkehittämiseksi. Valtiovarainministeriö puolestaanjulkaisi tammikuussa 2002 raportin ”Suomen kil-pailukyky ja sen kehittämistarve”. Siinä on aikuis-koulutus nostettu yhdeksi kehittämistoimia vaativaksikilpailutekijäksi. Asiaan on siis kiinnitetty huomiotausealla taholla.

Uuden ja ns. vanhan talouden välissä on edelleenolemassa kuilu, jota tulisi pystyä lähivuosina kuromaanumpeen aikuiskoulutusta kehittämällä. Jos tässäepäonnistutaan, tulee Suomi kohtaamaan työvoimanniukkuusvaiheen odotettua nopeammin, minkä lisäksimaamme tulee menettämään vähitellen sitä tekno-logiaetua, joka perustuu keskeisesti osaavaan työvoi-maan. (Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmänmietintö s. 7)

Nuorista aikuisista noin 85 prosentilla on toisen as-teen (lukio tai ammatillinen peruskoulutus) tutkinto,kun taas 55-64-vuotiaista yli puolella ei ole lainkaantoisen asteen tutkintoa; 45-54-vuotiaiden ikäluokassapuolestaan toisen asteen tutkinto puuttuu joka kol-mannelta.

Det är tänkt att detta program skall genomföras somett femårigt projekt: Årligen reserveras 8 000–12 000nybörjarplatser inom grundläggande yrkesutbildningför personer med endast grundutbildning. Kalkylmäs-sigt innebär detta att 10–15 % av målgruppens 30–54-åringar får utbildning genom åtgärdsprogrammet.(Riksdagsledamot Markku Markkulas föreläsning påvuxenutbildningsseminarium (23.5.2002).

De arbetstagare som saknar utbildning går säkert inteutan vidare in för att höja sin utbildningsnivå. Detmåste finnas något som lockar dem till vuxenstudier.Det går inte heller att en myndighet kommer medbestämmelser i frågan, utan det krävs samarbetemellan arbetsmarknadsparterna. Det är viktigt att denstuderandes utkomst är tryggad under studietiden.

Europeiska rådet har gett Finland en rekommendationgällande utveckling av livslångt lärande för äldrearbetstagare. Finansministeriet publicerade å sin sidaen rapport om Finlands konkurrenskraft i januari 2002,”Suomen kilpailukyky ja sen kehittämistarve”. I denlyfts vuxenutbildningen fram som en konkurrensfaktorsom behöver utvecklas. Frågan har alltså uppmärk-sammats på flera håll.

Mellan den nya och den s.k. gamla ekonomin finnsfortfarande en klyfta, som under de närmaste årenborde göras mindre genom att man utvecklar vuxen-utbildningen. Om man misslyckas med detta kommerFinland tidigare än beräknat att ha knappt omarbetskraft. Dessutom kommer vårt land att såsmåningom gå miste om den teknologifördel sombygger på en kunnig arbetskraft. (Promemoria av denparlamentariska arbetsgruppen för vuxenutbildning,s. 7).

Av de unga vuxna har ca 85 % en utbildning på andrastadiet (gymnasium eller grundläggande yrkes-utbildning), medan över hälften av 55–64-åringarnainte har någon utbildning på andra stadiet. I ålders-klassen 45–54 år saknar var tredje examen från andrastadiet.

Den största risken för att bli arbetslösa löper de somsaknar yrkesutbildning. Av de arbetslösa arbetssö-kandena är nästan hälften personer med enbart folk-eller grundskoleutbildning. Det finns också en klarskillnad i utbildning mellan äldre och unga arbetslösa.

Suurin riski jäädä työttömäksi on juuri ammatillistakoulutusta vailla olevalla. Työttömistä työnhakijoistaon lähes puolet pelkän perus- tai kansakoulun käy-neitä. Ikääntyneiden ja nuorten työttömienkin välilläon koulutuksen suhteen selvä ero.

14

Av dem som har endast grundutbildning använder60 % aldrig dator. Motsvarande siffra bland dem somhar högre utbildning är 15 %. Av de arbetslösa använ-der 80 % inte dator, av den sysselsatta befolkningenca 30 %. I internationella diskussioner är man oftaoroad över att informationssamhället gör medborgarnaojämlika, att det skapar en ”digital klyfta”. En avutmaningarna för vuxenutbildningen är att få bortdenna klyfta.

Enligt uppskattning kommer 80 % av efterfrågan påny arbetskraft att bero på avgången – närmast pen-sionering av gamla arbetstagare – och endast 20 %på att någon bransch växer och skapar nya arbets-platser. Över hälften av avgången sker från det ut-förande arbetet.

Typiskt för avgången är att den visserligen under denärmaste åren ökar den genomsnittliga utbildnings-nivån hos den arbetande befolkningen eftersom deyngre åldersklasserna som kommer ut i arbetslivethar en klart högre utbildningsnivå. Problem är dockatt de unga åldersklasserna inte kvantitativt räckertill för att ersätta de avgående åldersklasserna. Därförkan det bli svårt att trygga en tillräcklig tillgång påarbetskraft. Avgången förutspås vara högre äningången på arbetsmarknaden redan år 2004.

En jämförelse mellan OECD-länderna visar att fin-ländarna tillsammans med de andra nordborna är itopp när det gäller deltagande i vuxenutbildning.Allmänt taget är det i OECD-länderna mest dearbetande och personer med bra grundutbildning somoftast deltar i vuxenutbildning. I många länder harman försökt undvika denna typ av anhopning avutbildningen genom att fästa mer uppmärksamhet påde grupper som har störst behov av utbildning, t.ex.lågt utbildade och arbetslösa. (Promemoria av denparlamentariska arbetsgruppen för vuxenutbildning,s. 113).

Strukturen på deltagande i vuxenutbildning avvikerhos oss från de övriga nordiska länderna, där dearbetslösas deltagande i utbildning är mycket vanli-gare än hos oss. I övrigt är antalet deltagare i vuxen-utbildning hos oss påfallande högt internationellt sett.

OECD föreslår bl.a. att ministerierna borde samarbetamer i vuxenutbildningsfrågor. Hela arbetskraften bordeenligt OECD uppmuntras att skaffa sig en examenminst på andra stadiet.

Pelkän perusasteen suorittaneista 60 % ei käytätietokonetta koskaan. Vastaava luku korkea-asteensuorittaneilla on 15 %. Työttömistä 80 % ei käytätietokonetta, työllisistä noin 30 %. Kansainvälisessäkeskustelussa ollaan usein huolissaan tietoyhteis-kunnan kansalaisia eriarvoistavasta luonteesta,”digitaalisesta kuilusta”. Tämän kuilun umpeenkurominen on yksi aikuiskoulutuksen haasteista.

Tehtyjen arvioiden mukaan 80 prosenttia uudentyövoiman kysynnästä tulee johtumaan poistumanvaikutuksesta - lähinnä vanhojen työntekijöideneläköitymisestä - ja vain 20 prosenttia joidenkin alojenkasvusta eli uusien työpaikkojen luomisesta. Yli puoletpoistumasta tapahtuu suorittavasta työstä.

Poistumalle on ominaista, että se kylläkin nostaalähivuosina tuntuvasti työssä olevan väestön keski-määräistä koulutustasoa, koska nuorilla työelämäänsiirtyvillä ikäluokilla on selvästi korkeampi koulu-tustaso. Ongelma syntyy kuitenkin siitä, että nuoretikäluokat eivät pysty määrällisesti korvaamaanpoistuvia ikäluokkia. Sen vuoksi saattaa riittäväntyövoiman saannin turvaaminen tulla hankalaksi.Poistuman ennakoidaan ylittävän työmarkkinoilletulon jo vuonna 2004.

OECD-maiden vertailussakin suomalaisten osal-listuminen aikuiskoulutukseen on muiden Pohjois-maiden ohella aivan kärkipäässä. Yleisesti ottaenaikuiskoulutus kasaantuu OECD-maissa useimmitenhyvän pohjakoulutuksen saaneille ja työssäkäyville.Monissa maissa koulutuksen kasaantumista onkuitenkin pyritty vähentämään kiinnittämällä huomiotaeniten koulutusta tarvitseviin ryhmiin, kuten vähänkoulutetut ja työttömät. (Parlamentaarisenaikuiskoulutustyöryhmän mietintö s.113)

Aikuiskoulutukseen osallistumisrakenne poikkeaameillä muista Pohjoismaistakin, joissa työttömienosallistuminen koulutukseen on huomattavastiyleisempää kuin meillä. Muuten aikuiskoulutuksenosallistumismäärät ovat meillä kansainvälisestihuomattavan korkeat.

Toimenpide-ehdotuksinaan OECD esittää mm. mi-nisteriöiden välisen yhteistyön lisäämistä aikuiskou-lutusasioista. Koko työvoimaa tulisi myös OECD:nmukaan kannustaa hankkimaan vähintään toisenasteen tutkinto.

15

(Kapitel 2 grundar sig huvudsakligen på Promemoriaav den parlamentariska arbetsgruppen för vuxen-utbildning i februari 2002).

3. Avgränsningar förprognosen

Arbetskraftsmetoden är en användbar prognosti-seringsmetod för kvantitativt behov av vuxenutbild-ning. Yrkesutbildningsbehovet härleds då från nä-ringslivets behov och, när det gäller vuxenutbildning,från behovsprognoser för vuxenutbildning. (Amma-tillinen koulutus 2010).

I den här delen av utvecklingsprojektet för prognosti-sering av yrkesinriktad utbildning koncentrar vi osspå prognostisering av den yrkesinriktade vuxenut-bildningen. Den allmänbildande vuxenutbildningenligger utanför denna prognostisering. I detta skedekoncentrerar vi oss dessutom enbart på vuxenut-bildning på grundläggande yrkesutbildningsnivå.Vuxenutbildning på högskolenivå kommer att be-handlas senare i samband med prognostiseringen avyrkeshögskoleutbildningen.

(Luku 2 perustuu suurimmaksi osaksi Parlamentaa-risen aikuiskoulutustyöryhmän mietintöön helmikuulta2002).

3 Aikuiskoulutuksenennakoinnin rajaaminen

Työvoimamenetelmä on käyttökelpoinen määrällistenaikuiskoulutustarpeiden ennakointimenetelmänä. Siinäammatilliset koulutustarpeet johdetaan toisaaltaelinkeinoelämän tarpeista ja aikuiskoulutuksen osaltaaikuiskoulutuksen tarvearvioista. (Ammatillinen kou-lutus 2010).

Ammatillisen koulutuksen ennakoinnin kehittämis-hankkeen aikuiskoulutusosassa keskitytään amma-tillisen aikuiskoulutuksen ennakointiin. Yleissivistäväaikuiskoulutus jätetään ennakoinnin ulkopuolelle.Tässä vaiheessa keskitytään lisäksi pelkästäänammatillisen peruskoulutuksen tasoiseen aikuis-koulutukseen. Korkeakoulutasoinen aikuiskoulutustullaan käsittelemään myöhemmin ammattikor-keakoulutuksen ennakoinnin yhteydessä.

16

4. Aikuiskoulutukseen osallistu-misen syyt ja esteet

Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan uuden oppimistayksilön koko elinkaaren aikana. Nyky-yhteiskunnannopea muutosvauhti sekä yksilöiden ja yhteisöjenkasvavat haasteet muutokseen sopeutumisessaedellyttävät opiskelumahdollisuuksia myös nuoruus-iässä hankittujen perustaitojen jälkeen niitä täydentäenja mahdollisia puutteita korjaten.

Aikuiskoulutuksella pyritään mm. nostamaan yritys-ten osaamista, ehkäisemään työttömyyden pitkitty-mistä, vähentämään syrjäytymistä ja vahvistamaantietoyhteiskuntaa. (Parlamentaarisen aikuiskoulu-tustyöryhmän mietintö s. 5 ja 6). Riittävä koulutustasoparantaa työntekijän kykyä kehittyä myös omassatyössään. Se parantaa hänen mahdollisuuksiaan liik-kua työmarkkinoilla ammatillisesti, alueellisesti taityöpaikasta toiseen.

Tilastokeskuksen kansainvälisestikin laajan aikuis-koulutustutkimuksen, joka viiden vuoden välein sel-vittää aikuisten opiskelua ja sen laajuutta, mukaansuurin aikuiskoulutukseen osallistumista estävä tekijäon väsymys eli se, että opintoihin ei jakseta osallistua.Muita tärkeitä syitä ovat taloudelliset syyt, hankalattyöajat omassa työssä sekä kiinnostuksen puute.Lisäksi syinä - tosin vähäisimpinä - voivat olla epä-onnistumisen pelko, koulutuksen laatukysymykset,perhesyyt tai vähäinen pohjakoulutus. (Parlamen-taarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö s. 104,110)

Koulutukseen osallistumisen esteet eivät ole samatkaikilla ikäryhmillä. Ikääntyville järjestettävässäkoulutuksessa on otettava erityisesti huomioon koh-deryhmän heikko motivaatio ja nuoria ikäluokkiavähäisempi koulutususko. Työttömillä esteenä ovatuseimmiten taloudelliset syyt.

Mikäli aikuiskoulutusta halutaan kohdentaa nykyistäenemmän ryhmille, jotka eivät siihen luontaisestihakeudu, pitää tarkastella erityisesti motivaatio-kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia oppimisval-miuksissa. Työmarkkina-asema, sosioekonominenasema ja koulutustausta vaikuttavat siihen, mitenihmiset kokevat koulutusmotivaationsa ja oppimis-kykynsä. Työttömät, työntekijäasemassa olevat sekävailla toisen asteen koulutusta olevat työlliset ovat

4. Deltagande i vuxenutbildning- orsaker och hinder

Med livslångt lärande menas att en individ lär sig nyasaker under hela sitt liv. De snabba förändringarna isamhället och de många utmaningar som både in-divider och grupper står inför när de skall anpassa sigtill förändringarna förutsätter studiemöjligheter ocksåefter att man i unga år har skaffat sig basfärdigheterså att man kan komplettera dem eller rätta tilleventuella brister.

Genom vuxenutbildning strävar man bl.a. efter att ökaföretagens kunnande, stävja långtidsarbetslöshet,minska utslagenhet och stärka informationssamhället.(Promemoria av den parlamentariska arbetsgruppenför vuxenutbildning, s. 5 och 6). En tillräcklig utbild-ningsnivå förbättrar arbetstagarens förmåga att ut-vecklas också i sitt eget arbete. Det förbättrar hansmöjligheter till rörlighet på arbetsmarknaden bådeyrkesmässigt, regionalt och från en arbetsplats till enannan.

Statistikcentralen gör vart femte år en också inter-nationellt sett omfattande undersökning om vuxen-utbildning. Enligt denna undersökning är det trötthetsom är det största hindret för vuxna att delta i ut-bildning, alltså att man inte orkar studera. Andraviktiga orsaker är ekonomi, krångliga arbetstider samtbrist på intresse. Övriga orsaker – dock mindre sådana– kan vara rädsla för att misslyckas, kvalitetsfrågor iutbildningen, familjeskäl eller låg grundutbildning.(Promemoria av den parlamentariska arbetsgruppenför vuxenutbildning, s. 104, 110).

Hindren för deltagande i utbildning är inte de sammaför alla åldersgrupper. I utbildning som ordnas föräldre måste man speciellt ta hänsyn till målgruppenssvaga motivation och att de inte tror på utbildning ilika hög grad som yngre. För de arbetslösa är hindrenoftast ekonomiska.

Om man vill rikta vuxenutbildningen mer än tidigaremot grupper som inte söker sig till utbildning självabör man speciellt granska motivationsfrågan ocheventuella problem med inlärningsberedskapen. Ställ-ningen på arbetsmarknaden, den socioekonomiskaställningen och utbildningsbakgrunden inverkar på hurmänniskor uppfattar sin utbildningsmotivation ochinlärningsförmåga. Arbetslösa, personer i arbetstagar-

17

5. Väestön aikuiskoulutustarvePohjanmaan maakunnassa

5.1. Työllisen väestön koulutustarve

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintöönperustuen otetaan luvussa 5 lähtökohdaksi pelkänperus- tai kansakoulun käyneiden työntekijöidenkoulutustason nostaminen ammatillisen peruskoulu-tuksen tasolle. Tilastojen perusteella kartoitetaan,kuinka paljon tällaisia henkilöitä kuuluu eri ammatti-ryhmiin. (LIITE 3). Tarkastelu tapahtuu pääosinseutukunnittain. (Raportissa esiteltyjen ammattiryh-mien sisältämistä ammateista tarkemmin ks. LIITE2).

5.1.1. Maa- ja metsätaloustyö

Maa- ja metsätaloustyössä koko maakunnan noin7000 työllisestä runsas puolet on pelkän perus- taikansakoulun käyneitä.

Vaasan seutukunnassa runsaasta 2000 työllisestä onvailla ammatillista koulutusta myös runsas puolet,Kyrönmaalla hieman alle puolet runsaasta 1000työllisestä. Pietarsaaren seutukunnan runsaasta 2200maa- ja metsätalouden työllisestä on vähän yli puoletpelkän peruskoulutuksen varassa. Suupohjanrannikkoseudulla heitä on 58 % hieman alle1700työllisestä.

5.1.2. Teollinen työ

Elintarviketyö

Elintarviketyön koko maakunnan vajaasta 900työllisestä 54 % on pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä.

är ett hinder för deltagande i utbildning.

5. Befolkningens behov avvuxenutbildning ilandskapet Österbotten

5.1. Den sysselsatta befolkningensutbildningsbehov

Utgående från den parlamentariska arbetsgruppenspromemoria tar vi i kapitel 5 fasta på att höja utbild-ningsnivån till en grundläggande yrkesutbildning förde sysselsatta som har enbart folk- eller grundskola.Utgående från statistik kartläggs hur många sådanapersoner som finns inom olika yrkesgrupper. (Bilaga3). Kartläggningen indelas huvudsakligen enligt deekonomiska regionerna. (Se bilaga 2 för närmarebeskrivning av vilka yrken som ingår i de olikayrkesgrupper som presenteras i rapporten.)

5.1.1. Lant- och skogsbruksarbete

Av de 7 000 personer som arbetar inom lant- ochskogsbruk i landskapet är drygt hälften sådana somhar endast folk- eller grundskoleutbildning.

I Vasaregionen saknar också drygt hälften av 2 000sysselsatta yrkesinriktad utbildning, i Kyroregionenutgör dessa knappt hälften av 1 000 sysselsatta. Avde drygt 2 200 sysselsatta inom lant- och skogsbruk iJakobstadsregionen har något över hälften enbartgrundläggande utbildning. I Sydösterbotten är derasandel 58 % av knappa 1 700 sysselsatta.

5.1.2. Industriellt arbete

Livsmedelsarbete

Av de knappt 900 sysselsatta inom livsmedelsarbetei landskapet har 54 % endast folk- eller grundskolabakom sig.

ställning samt sådana arbetande som saknar ut-bildning på andra stadiet är mindre intresserade avutbildning än andra. De upplever ofta att utbildninginte är till någon nytta och att en låg grundutbildning

vähemmän kiinnostuneita koulutuksesta kuin muut.He kokevat usein, ettei koulutuksesta ole hyötyä jaettä vähäinen pohjakoulutus on esteenä koulutukseenosallistumiselle.

18

Vaasan seutukunnan 320 elintarvikealan työntekijästä56 % on pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä,Kyrönmaalla 43 % 90 alan työllisestä. Pietarsaarenseutukunnassa elintarviketyöntekijöitä on noin 370,joista pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä 53 %.Suupohjan rannikkoseudulla pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä on 58 % 100 elintarviketyöntekijästä.

Tevatyö

Tekstiili, vaatetus- ja nahkatyön parissa työskenteleemaakunnassamme runsaat 500 henkeä. Heistä va-jaalla puolella on ainoastaan perus- tai kansakoulukäytynä.

Vaasan seutukunnassa pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä on 46 % seutukunnan hieman päälle 230tevatyöntekijästä. Kyrönmaalla osuus on 44 % run-saasta 60 työntekijästä. Pietarsaaren seutukunnassateva-alalla työskentelee 166 työntekijää, joista vainperus- tai kansakoulun käyneitä on 40 %. Suupohjanrannikkoseudulla alalla on puolen sataa työntekijää,joista 46 % on pelkän perusasteen käyneitä.

Metallityö

Koko maakunnassa metallityössä työskentelee vajaat1400 henkeä. Heistä on 37 % käynyt vain perus- taikansakoulun.

Vaasan seutukunnassa pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä on kolmannes seutukunnan noin 500 metalli-työntekijästä. Kyrönmaalla osuus on 41 % hiemanvajaasta 200 metallialan työntekijästä. Pietarsaarenseudulla metallityössä työskentelee lähes 500 työn-tekijää. Heistä 44 % tekee työtään pelkän perus- taikansakoulun käyneitä. Suupohjan rannikkoseudullametallin työntekijöitä on noin 200, joista perus- taikansakoulun käyneiden osuus on neljännes.

Asennustyö

Asennustyössä on Pohjanmaan maakunnassa lähes3000 työntekijää. Heistä pelkän perusasteen käyneitäon 23 %.

Vaasan seudulla pelkän perus- tai kansakoulunkäyneiden osuus seudun puolestatoistatuhannestaasennustyön tekijästä on 22 %, Kyrönmaalla 19 %noin 400 työntekijästä.Pietarsaaren seudulla on 29 %

I Vasaregionen finns det 320 livsmedelsarbetare och56 % av dem har enbart folk- eller grundskoleut-bildning, i Kyroregionen utgör de 43 % av 90 syssel-satta i branschen. I Jakobstadsregionen finns det ca370 sysselsatta inom livsmedelsarbete, av vilka 53 %har enbart folk- eller grundskola. I Sydösterbotten är58 % av 100 livsmedelsarbetare personer med enbartfolk- eller grundskoleutbildning.

Textil- och beklädnadsarbete

I vårt landskap sysselsätts drygt 500 personer inomtextil-, beklädnads- och läderarbete. Knappt hälftenav dem har gått endast folkskola eller grundskola.

Av de något över 230 beklädnadsarbetarna i Vasa-regionen har 46 % gått bara folk- eller grundskola. IKyroregionen är andelen 44 % av drygt 60 arbets-tagare. I Jakobstadsregionen arbetar 166 personerinom beklädnadsbranschen och av dem har 40 %enbart folk- eller grundskola bakom sig. I Sydöster-botten finns ett femtiotal arbetstagare i branschen och46 % av dem har endast grundläggande utbildning.

Metallarbete

I hela landskapet arbetar knappt 1 400 personer inommetallarbete. Av dem har 37 % gått endast folk- ellergrundskola.

En tredjedel av de 500 metallarbetarna i Vasaregionenhar enbart folk- eller grundskoleutbildning. I Kyro-regionen är andelen 41 % av knappa 200 anställda imetallbranschen. I Jakobstadsregionen finns närapå500 anställda inom metallarbete. Av dem har 44 %endast folk- eller grundskola bakom sig. I Sydöster-botten är metallarbetarnas antal ca 200, av vilkaandelen med folk- eller grundskoleutbildning är enfjärdedel.

Monteringsarbete

I landskapet Österbotten finns så gott som 3 000arbetstagare inom monteringsarbete. Tjugotre pro-cent av dem har endast grundläggande utbildning.

I Vasaregionen är andelen arbetstagare med endastgrundläggande utbildning 22 % av ca 1 500 monteringsarbetare. Andelen i Kyroregionen är 19 % av400 montörer och i Jakobstadsregionen 29 % av 700.

19

seudun lähes 700 asentajasta käynyt vain perus- taikansakoulun, Suupohjan rannikkoseudulla 22 %vajaasta 700 asentajasta.

Koneenkäyttötyö

Koko maakunnassa koneenkäyttötyön parissa työs-kentelee 850 henkeä. Ainoastaan perus- tai kansa-koulun käyneitä heistä on 55 %.

Vaasan seutukunnan runsaasta kolmesta ja puo-lestasadasta koneenkäyttötyöntekijästä hieman allepuolella on vain perus- tai kansakoulu suoritettuna,Kyrönmaalla vähän yli puolella noin 100 työnteki-jästä.Pietarsaaren seudulla koneenkäyttötyössä onnoin 270 työntekijää, joista pelkän perus- taikansakoulun käyneitä kokonaista 64 %, Suupohjanrannikkoseudulla 115 työntekijästä vähän yli puolet.

Puutyö

Puutyön tekijöitä on koko maakunnan alueella noin900, joista pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä46 %.

Vaasan seutukunnan puutyöntekijöistä, joita onpuolentoista sataa, kuitenkin vain kolmannes on pelkänperus- tai kansakoulun käyneitä, Kyrönmaalla 42 %runsaasta 70 työntekijästä.Pietarsaaren seudullapuutyöntekijöitä on vähän yli 500, joista vähän vajaapuolet on pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä,Suupohjan rannikkoseudulla on myös vähän allepuolella noin170 työntekijästä käytynä pelkkä perus-tai kansakoulu.

Prosessityö

Koko maakunnassa on yli 1600 prosessityöntekijää,joista vähän alle puolet on pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä.

Vaasan seutukunnassa prosessityöntekijöitä on run-saat 400 ja heistä vain 35 % on ainoastaan perus- taikansakoulun käyneitä. Kyrönmaalla runsaasta 60prosessityöntekijästä 39 % on perusasteen varassa.Pietarsaaren seudulla on noin 1000 prosessityön-tekijää. Heistä 55 % on käynyt vain perus- tai kansa-koulun. Suupohjan rannikkoseudulla ainoastaan 27%seudun 135 prosessityöntekijästä on perusasteenvarassa.

I Sydösterbotten är andelen montörer med endastfolk- eller grundskola 22 % av knappa 700.

Maskinförararbete

I hela landskapet sysselsätts 850 personer sommaskinförare och av dem är 55 % personer medenbart folk- eller grundskoleutbildning.

Av de drygt 350 maskinförarna i Vasaregionen harnågot under hälften genomgått endast folk- ellergrundskola, i Kyroregionen är andelen något överhälften av 100 arbetstagare. I Jakobstadsregionensysselsätts ca 270 personer inom maskinförararbeteoch hela 64 % av dem har genomgått endast folk-eller grundskola. I Sydösterbotten är andelen någotöver hälften av 115 maskinförare.

Träarbete

De anställda inom träarbete är i hela landskapetsammanlagt ca 900, av vilka 46 % har endast folk-eller grundskoleutbildning.

Av de ca 150 träarbetarna i Vasaregionen är det baraen tredjedel som har endast grundläggande utbild-ning. I Kyroregionen är andelen 42 % av dryga 70arbetstagare. I Jakobstadsregionen finns det någotöver 500 träarbetare och knappa hälften av dem harendast folk- eller grundskola bakom sig. I Sydöster-botten har också knappa hälften av de 170 arbets-tagarna bara grundläggande utbildning.

Processarbete

I hela landskapet finns över 1 600 processarbetare,av vilka något under hälften har genomgått endastfolk- eller grundskola.

Antalet processarbetare i Vasaregionen är dryga 400och bara 35 % av dem har gått endast folk- ellergrundskola. I Kyroregionen finns drygt 60 process-arbetare av vilka 39 % står på folk- eller grund-skolebas. I Jakobstadsregionen är processarbetarnasantal 1 000 och 55 % av dem har bara grundläggandeutbildning. I Sydösterbotten är motsvarande andel27 % av 135 processarbetare.

20

Sähkötyö

Koko Pohjanmaan maakunnassa työskentelee sähkö-työn parissa vähän yli 1500 henkeä. Heistä pelkänperus- tai kansakoulun käyneitä on 22 %.

Vaasan seutukunnan noin 850 sähkötyön tekijästäpelkän perusasteen käyneitä on 23 %, Kyrönmaallavain 19 % 155 sähkötyöntekijästä. Pietarsaaren seu-dulla sähkötyöntekijöitä on noin 400, joista vain perus-tai kansakoulun käyneitä 22 %. Suupohjan rannikko-seudulla seudun noin 150 sähkötyöntekijästä on niin-ikään 22 % pelkän perusasteen käyneitä.

Graafinen työ

Graafisen työn parissa työskentelee maakunnassam-me noin 450 henkeä. Heistä 44%:lla on vain perusastekäytynä.

Vaasan seutukunnassa graafisen työn tekijöitä onreilut 300, joista 43 % on pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä. Kyrömaan noin 30 graafisen työntekijästä 55 % on käynyt vain perusasteen. Pietarsaa-ren seudulla 85 graafisen työn tekijästä 42 %:lla onpelkkä perus- tai kansakoulutausta, Suupohjan ran-nikkoseudulla 55%:lla 33 työntekijästä.

Varastotyö

Varastotyöntekijöitä on Pohjanmaan maakunnassarunsaat 500. Heistä pelkän perusasteen käyneitä on55 %.

Vaasan seutukunnassa on kaksi ja puolisataa va-rastoyöntekijää, joista perus- tai kansakoulun käyneitäon puolet. Kyrönmaalla varastotyöntekijöitä on vajaat50, joista 47 % omaa pelkän perusasteen kou-lutuksen.Pietarsaaren seudun 166 varastotyönteki-jästä 100 eli 60 % omaa vain peruskoulutuksen, Suu-pohjan rannikkoseudulla 50 työntekijästä jopa 68 %.

Muu teollinen työ

Muuta teollista työtä tekee maakunnassamme runsaat1400 työntekijää, joista 53 % on käynyt pelkän perus-tai kansakoulun.

Vaasan seutukunnassa muun teollisen työn tekijöitäon runsaat 800, joista pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä on 54 %, Kyrönmaalla noin 200 työnteki-

Elarbete

I landskapet Österbotten är något över 1 500 personeranställda inom elarbete. Andelen elarbetare medendast folk- eller grundskoleutbildning är 22 %.

I Vasaregionen arbetar 850 personer med elarbeteoch 23 % av dem har endast folk- eller grundskolabakom sig. I Kyroregionen är andelen så låg som19 % av 155 arbetare i elbranschen. Jakobstadsre-gionen har ca 400 elarbetare, av vilka 22 % har gåttfolk- eller grundskola. Också i Sydösterbotten ärandelen 22 % av ca 150 elarbetare.

Grafiskt arbete

I landskapet arbetar ungefär 450 personer medgrafiskt arbete, 44 % av dem har genomgått endastgrundläggande utbildning.

I Vasaregionen sysselsätts drygt 300 personer inomgrafiskt arbete. Av dem har 43 % endast folk- ellergrundskoleutbildning. Av de ca 30 personerna inomgrafiskt arbete i Kyroregionen har 55 % bara grund-läggande utbildning. I Jakobstadsregionen har 42 %av 85 arbetare inom den grafiska branschen enbartfolk- eller grundskola och i Sydösterbotten är andelen55 % av 33 arbetstagare.

Lagerarbete

Det finns drygt 500 lagerarbetare i Österbotten. Avdem har 55 % fått endast grundläggande utbildning.

I Vasaregionen finns 250 lagerarbetare och hälftenav dem har gått endast folk- eller grundskola. Antaletlagerarbetare i Kyroregionen är knappa 50 ochandelen med enbart grundläggande utbildning är47 %. Av de 166 lagerarbetarna i Jakobstadsregionenhar 100, d.v.s. 60 % bara grundläggande utbildning,i Sydösterbotten är andelen hela 68 % av 50 arbetare.

Övrigt industriellt arbete

Övrigt industriellt arbete utförs av drygt 1 400 perso-ner i landskapet och av dem har 53 % gått endastfolk- eller grundskola.

I Vasaregionen finns det drygt 800 personer inomövrigt industriellt arbete och av dem har 54 % enbartfolk- eller grundskola bakom sig. I Kyroregionen är

21

jästä puolet. Pietarsaaren seudun muun teollisen työn300 tekijästä 54 prosentilla on pelkkä perusasteenkoulutus, Suupohjan rannikkoseudulla 80 työnteki-jästä pelkkä perusaste on käytynä niinikään 54 pro-sentilla.

5.1.3. Rakennustyö

Talonrakennustyö

Talonrakennustyöntekijöitä on Pohjanmaan maa-kunnassa noin 800, joista pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä 37 %.

Vaasan seutukunnassa talonrakennustyöntekijöitä onnoin 360, joista pelkän perus- tai kansakoulun käy-neitä 36 %, Kyrönmaalla 42 % noin 170 talonraken-tajasta.Pietarsaaren seutukunnan noin 180 talon-rakentajasta 39 % on käynyt vain perus- tai kansa-koulun, Suupohjan rannikkoseudun 100 talonraken-tajasta vain 27 % on pelkän perusasteen käyneitä.

Putkityö

Koko maakunnassa putkityön tekijöitä on kolme japuolisataa, joista 28 % on pelkän perusasteen käyneitä.

Vaasan seutukunnan 170 putkityön tekijästä ainoas-taan 21 % on vain perus- tai kansakoulun käyneitä.Kyrönmaalla sellaisia on 21 % 34 työntekijästä. Pie-tarsaaren seudulla putkityön tekijöitä on vajat 100,joista perusasteen varassa on 42 %. Suupohjan ran-nikkoseudulla putkityötä tekee runsaat 50 työnte-kijää. Heistä pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä on30 %.

Maalaustyö

Maalaustyön tekijöitä on maakunnassamme 300, joistavähän alle puolet on pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä.

Vaasan seutukunnan noin 140 maalarista 43 % onpelkän perusasteen koulutuksen varassa, Kyrönmaannoin 40 maalarista 58 %. Pietarsaaren seudulla 70maalaustyön tekijästä 43%:lla on vain perusaste käytynä,Suupohjan rannikkoseudulla noin 50 työntekijästä52%:lla.

andelen hälften av ca 200 arbetstagare. Av de 300inom övrigt industriellt arbete i Jakobstadsregionenhar 54 % endast grundläggande utbildning. Även iSydösterbotten är andelen 54 % men det totala antaletarbetare är 80.

5.1.3. Byggnadsarbete

Husbyggnadsarbete

I landskapet Österbotten finns det ca 800 husbygg-nadsarbetare, av vilka 37 % har endast folk- ellergrundskolebakgrund.

I Vasaregionen är antalet husbyggnadsarbetare ca360, av vilka andelen personer med enbart grund-läggande utbildning är 36 %, i Kyroregionen är an-delen 42 % av ca 170 husbyggare. Av de ca 180 hus-byggnadsarbetarna i Jakobstadsregionen har 39 %genomgått enbart folk- eller grundskola, i Sydöster-botten är andelen 27 % av 100 husbyggnadsarbetare.

Rörarbete

Antalet rörarbetare i hela landskapet är 350 och 28 %av dem har gått endast grundläggande utbildning.

Av de 170 rörarbetarna i Vasaregionen är det bara21 % som inte har annat än folk- eller grundskolabakom sig. I Kyroregionen är det 21 % av 34 arbets-tagare. Jakobstadsregionen har knappa 100 rörarbe-tare, av vilka 42 % står på folk- eller grundskolebas.I Sydösterbotten finns drygt 50 personer inom rör-arbete och 30 % av dem har gått endast folk- ellergrundskola.

Målningsarbete

I vårt landskap finns det 300 personer som arbetarmed målning och något under hälften av dem harbara grundläggande utbildning bakom sig.

Av de ca 140 målarna i Vasaregionen har 43 %enbart folk- eller grundskoleutbildning, av 40 målarei Kyroregionen är andelen 58 %. I Jakobstadsregionenär antalet målare 70 och 43 % av dem har gått baragrundläggande utbildning, i Sydösterbotten är mot-svarande andel 52 % av ca 50 målare.

22

Kyrönmaan seutukunnasta löytyy noin 250 maa-liikennetyön tekijää. Heistä 52 % on pelkän perus-tai kansakoulun käyneitä. Vesiliikennetyön tekijöitäon vain kaksi, joista toinen on käynyt vain perusasteen.

Pietarsaaren seutukunnan noin 700 maaliikenteenparissa työskentelevästä 63 % on käynyt vain pe-rusasteen, vesiliikenteessä työskentelevistä runsaasta20 työntekijästä 57 prosentilla on takanaan pelkkäperus- tai kansakoulu.

Suupohjan rannikkoseudulla runsaasta 400 maa-liikennetyöntekijästä 62%:lla on takanaan vain pe-rusasteen koulutus, 20 vesiliikennetyöntekijästä seon 65%:lla.

Muu rakennustyö

Muun rakennustyön tekijöitä on koko maakunnassakuusi ja puolisataa. Heistä pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä on tasan puolet.

Vaasan seutukunnassa muussa rakennustyössä työs-kentelee 325 työntekijää. Heistä ainoastaan perusas-teen koulutuksen on saanut 48 %. Kyrönmaan 84muun rakennustyön tekijästä 45 % on pelkän perus-tai kansakoulun käyneitä. Pietarsaaren seudulla muunrakennustyön tekijöitä on 182, joista 54%:lla on pelkkäperusasteen koulutus, Suupohjan rannikkoseudulla 58työntekijästä 53:lla on vain perusaste käytynä.

5.1.4. Liikennetyö

Maa- ja vesiliikennetyö

Maaliikennetyön parissa työskentelee Pohjanmaanmaakunnassa runsaat 2400 henkeä. Heistä 58 % onpelkän perusasteen koulutuksen varassa. Vesiliiken-teessä työskentelee maakunnassa runsaat 160 henkeä,joista 48%:lla on käytynä vain perus- tai kansakoulu.

Vaasan seutukunnan runsaasta tuhannesta maa-liikennetyön tekijästä on pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä 54 %. Seutukunnan noin 120 vesi-liikennetyöntekijästä pelkän perusasteen käyneitä on44 %.

Övrigt byggnadsarbete

Det finns 650 personer i landskapet som utför övrigtbyggnadsarbete. Exakt hälften av dem har genomgåttendast folk- eller grundskola.

I Vasaregionen sysselsätts 325 personer inom övrigtbyggnadsarbete. Enbart grundläggande utbildning har48 % av dem. Av de 84 som utför övrigt byggnads-arbete i Kyroregionen har 45 % bara grundläggandeutbildning. I Jakobstadsregionen finns 182 personersom gör övrigt byggnadsarbete och 54 % av demhar bara folk- eller grundskoleutbildning medan 53personer av 58 inom övrigt byggnadsarbete i Syd-österbotten har bara grundläggande utbildning.

5.1.4. Trafikarbete

Land- och vattentrafikarbete

Inom landtrafiken arbetar drygt 2 400 personer ilandskapet Österbotten och 58 % av dem har enbartgrundläggande utbildning. Inom vattentrafiken arbetardrygt 160 personer i landskapet och 48 % av demhar bara folk- eller grundskola bakom sig.

I Vasaregionen är det 54 % av de drygt 1 000 land-trafikarbetarna som inte har annat än folk- eller grund-skolebakgrund. Motsvarande andel inom vatten-trafiken är 44 % av 120 anställda.

I Kyroregionen finns det ca 250 personer inom land-trafikarbete. Av dem har 52 % genomgått enbart folk-eller grundskola. Inom vattentrafik arbetar endast tvåpersoner och en av dem har bara grundläggandeutbildning.

Av de ca 700 anställda inom landtrafikarbete i Jakob-stadsregionen har 63 % genomgått endast grund-läggande utbildning och inom vattentrafikarbete har57 % av drygt 20 anställda bara folk- eller grundskolabakom sig.

I Sydösterbotten har 62 % av drygt 400 landtrafik-arbetare enbart grundläggande utbildning bakom sig,inom vattentrafik är andelen 65 % av 20 anställda.

23

5.1.5. Postarbete

I landskapet finns 800 postanställda av vilka hälftenhar genomgått endast folk- eller grundskola.

Postarbete utförs av ca 450 personer i Vasaregionen.Av dem har 44 % enbart folk- eller grundskoleut-bildning. Av de 66 postarbetarna i Kyroregionen är30 sådana som har bara grundläggande utbildning. IJakobstadsregionen finns det ett par hundra post-arbetare och 60 % av dem har enbart folk- ellergrundskola bakom sig. I Sydösterbotten är antaletpostarbetare närmare 90. Av dem har 68 % genom-gått endast grundläggande utbildning.

5.1.6. Tekniskt sakkunnigarbete

Inom tekniskt sakkunnigarbete ingår arbetsledninginom primärproduktionen, ingenjörsarbete, tekni-kerarbete och arbetsledning inom trafiken. I dessayrkesgrupper är andelen personer med enbart folk-eller grundskolebakgrund klart mindre än i det ut-förande arbetet. Andelen är 2–18 % och därför be-handlas dessa grupper inte separat i detta samman-hang. Konstateras kan dock att 8 % av de mer än5 300 anställda inom dessa yrkesgrupper utför sittarbete med enbart folk- eller grundskoleutbildningbakom sig.

5.1.7. Servicearbete

Fastighetsarbete

Det finns närmare 850 personer inom fastighetsarbetei hela landskapet. Av dem har ca hälften genomgåttbara folk- eller grundskola.

I Vasaregionen finns ca 460 fastighetsarbetare, varav45 % har genomgått endast folk- eller grundskola. IKyroregionen är antalet fastighetsarbetare 60 ochandelen med bara grundläggande utbildning likaså45 %. I Jakobstadsregionen har 53 % av regionens242 fastighetsarbetare enbart grundläggande utbild-ning, i Sydösterbotten är siffrorna 54 % av 80 per-soner.

Städarbete

Städarbete utförs i vårt landskap av närapå 1 800personer. Enbart folk- eller grundskoleutbildning har63 % av dem.

5.1.5. Postityö

Postityön tekijöitä on koko maakunnassanoin 800,joista puolet on käynyt ainoastaan perus- tai kansa-koulun.

Vaasan seutukunnassa postityötä tekee noin 450henkeä. Heistä perus- tai kansakoulupohja on 44%:lla.Kyrönmaan 66 postityöläisestä 30 on ainoastaanperusasteen käyneitä. Pietarsaaren seudulla on pa-risensataa postityön tekijää. Heistä 60 % on pelkänperus- tai kansakoulun käyneitä. Suupohjan ran-nikkoseudulta löytyy lähes 90 postityötä tekevää.Heistä 68 % on pelkän perusasteen käyneitä.

5.1.6. Tekninen asiantuntijatyö

Tekniseen asiantuntijatyöhön kuuluvat alkutuotannonjohtotyö, insinöörityö, työnjohtotyö ja liikenteenjohtotyö. Näissä ammattiryhmissä on pelkän perus-tai kansakoulun käyneiden osuus selvästi pienempikuin suorittavan työn ammateissa, vain 2 – 18 %,minkä vuoksi niitä ei tässä yhteydessä käsitellä erik-seen. Todettakoon kuitenkin, että 8 % näiden am-mattiryhmien yli 5300 työntekijästä tekee työtäänpelkällä perus- tai kansakoulupohjalla.

5.1.7. Palvelutyö

Kiinteistötyö

Kiinteistötyön tekijöitä on koko maakunnassa lähes850. Heistä noin puolet on pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä.

Vaasan seutukunnassa on noin 460 kiinteistötyön-tekijää, joista 45 % on pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä. Kyrönmaalla heitä on 60, joista niinikään45 % on ainoastaan perus- tai kansakoulun käyneitä.Pietarsaaren seudulla 53 % seudun 242 kiinteistötyötätekevästä on perusasteen varassa, Suupohjan rannik-koseudulla 54 % 80:stä.

Siivoustyö

Siivoustyötä maakunnassamme tekee lähes 1800henkeä. Heistä pelkän perus- tai kansakoulun käy-neitä on 63 %.

24

nasta löytyy 550 ravintolatyöntekijää, joista 23%:llaon käytynä pelkkä perus- tai kansakoulu. Suupohjan

Vaasan seutukunnan noin tuhannesta siivoustyön-tekijästä 60 % on käynyt vain perus- tai kansakoulun,Kyrönmaan noin130 siivoustyöntekijästä 56%. Pie-tarsaaren seutukunnassa siivoustyöntekijöitä on run-saat 500, joista perusasteen varassa on 67 %; Suu-pohjan rannikkoseudulla noin 160, joista vain perus-tai kansakoulun käyneitä 73 %.

Kotitalouspalvelutyö

Kotitalouspalvelutyön 220 tekijästä maakunnassam-me 42 % on käynyt vain perus- tai kansakoulun.

Vaasan seutukunnassa noin 130 kotitaloustyön-tekijästä 40 % on pelkän perusasteen käyneitä.Kyrönmaalla on kotitaloustyöntekijöitä vajaa 30, joista44 % on käynyt vain perusasteen. Pietarsaarenseutukunnassa heitä on runsaat 50, joista pelkänperus- tai kansakoulun käyneitä olevia on niinikään44 %. Suupohjan rannikkoseudun 12 kotipalvelutyöntekijästä seitsemällä on takanaan pelkkä perus- taikansakoulu.

Myyntityö

Koko maakunnassa on yli 4600 myyntityön tekijää.Heistä on 40%:lla ainoastaan perus- tai kansa-koulupohja.

Vaasan seutukunnan noin 2500 myyntityöläisestäpelkkä perus- tai kansakoulupohja on 36%:lla,Kyrönmaalla noin 400 myyntityöntekijästä se on46%:lla. Pietarsaaren seudulla on runsaat 1100myyntityöntekijää, joista pelkän perusasteen käyneitäon 43 %. Suupohjan rannikkoseudulla runsaasta 550myyntityötä tekevästä pelkkä perus- tai kansakouluon käytynä 45%:lla.

Ravintolatyö

Ravintolatyön tekijöitä löytyy maakunnastamme yli2300. Heistä pelkän perusasteen käyneitä on nel-jännes.

Vaasan seutukunnassa ravintolatyöntekijöitä on lähes1400. Heistä 26 % on pelkän perusasteen käyneitä.Kyrönmaan lähes 200 ravintolatyöntekijästä on 21%pelkän perusasteen käyneitä. Pietarsaaren seutukun-

Av de ca tusen städarbetarna i Vasaregionen har 60 %genomgått endast folk- eller grundskola, av ca 130städarbetare i Kyroregionen är andelen 56 %. IJakobstadsregionen finns drygt 500 städarbetare, avvilka 67 % står på folk- eller grundskolebas; i Syd-österbotten är antalet städarbetare ca 160 och andelenmed bara grundläggande utbildning 73 %.

Hushållsarbete

Av de 220 personerna inom hushållsservice i landska-pet har 42 % enbart folk- eller grundskoleutbildning.

Det finns ca 130 personer inom hushållsservice iVasaregionen och 40 % har enbart grundläggandeutbildning. I Kyroregionen är antalet personer ibranschen knappa 30, av vilka 44 % har genomgåttenbart grundläggande utbildning. I Jakobstadsre-gionen finns det drygt 50 personer och även där ärandelen med grundläggande utbildning 44 %. ISydösterbotten är det sju av tolv som har endast folk-eller grundskola bakom sig.

Försäljningsarbete

I hela landskapet finns det över 4 600 personer somarbetar med försäljning. Av dem har 40 % enbart folk-eller grundskoleutbildning.

Av de 2 500 försäljarna i Vasaregionen har 36 % en-bart folk- eller grundskola bakom sig. I Kyroregionenär andelen 46 % av ca 400 försäljningsarbetare. IJakobstadsregionen finns drygt 1 100 försäljnings-arbetare, av vilka 43 % har genomgått endast grund-läggande utbildning. I Sydösterbotten har 45 % avdryga 550 försäljare enbart folk- eller grundskolabakom sig.

Restaurangarbete

I landskapet finns över 2 300 restaurangarbetare.Enbart grundläggande utbildning har en fjärdedel avdessa.

I Vasaregionen finns närmare 1 400 restaurangar-betare, 26 % av dem har genomgått enbart grund-läggande utbildning. Av Kyroregionens närmare 200restauranganställda har 21 % gått endast grund-läggande utbildning. I Jakobstadsregionen finns 550restaurangarbetare, av vilka 23 % har gått enbart folk-eller grundskola. I Sydösterbotten har man 250 res-

25

tauranganställda och andelen med folk- eller grund-skoleutbildning är 27 %.

Turismarbete

Det finns bara 205 personer i landskapet som utförturismarbete. Av dem har bara 13 %, d.v.s. 28 per-soner, endast grundläggande utbildning. Eftersomantalet är så litet är det inte ändamålsenligt att re-dogöra antalet skilt för varje ekonomisk region.

5.1.8. Kontorsarbete

Kontors- och ekonomiarbete

Det finns ca 4 500 personer som utför kontorsarbetei vårt landskap. Av dem har en femtedel enbartgrundläggande utbildning. Inom ekonomiskt arbetesom är nära kopplat till kontorsarbete arbetar 1 800personer, av vilka 18 % har endast grundläggandeutbildning.

I Vasaregionen finns närmare 2 800 kontorsarbetare.Av dem har 20 % enbart folk- eller grundskola bakomsig. Antalet personer inom ekonomiarbete är nästantusen, av vilka 18 % har genomgått bara grundläg-gande utbildning.

I Kyroregionen har ca 340 personer kontorsarbeteoch 15 % av dem har endast gått folk- eller grund-skola. Cirka 160 personer arbetar med ekonomi-uppgifter och 18 % av dem har bara grundläggandeutbildning.

I Jakobstadsregionen är antalet kontorsarbetare dryga1 000, av vilka 20 % är sådana som inte har gått an-nat än folk- eller grundskola. Inom ekonomiarbetefinns 460 personer och 18 % har gått bara grund-läggande utbildning.

I Sydösterbotten sysselsätts nästan 400 personer medkontorsarbete. Av dem har 27 % bara folk- ellergrundskola bakom sig. Av de 230 inom ekonomiarbetehar 16 % enbart grundläggande utbildning.

5.1.9. Ledar- och sakkunnigarbete

I ledar- och sakkunnigarbete ingår ledararbete, arbetesom finansieringssakkunnig, juridiskt arbete, natur-

rannikkoseudulta heitä löytyy 250, joista pelkänperusasteen käyneitä on 27 %.

Matkailutyö

Matkailutyötä tekeviä on Pohjanmaan maakunnassavain 205. Heistä vain 13 % eli 28 henkeä on pelkänperusasteen käyneitä. Kun määrä on noin pieni, sitäei ole tarkoituksenmukaista laskea erikseen jokaisenseutukunnan osalta.

5.1.8. Toimistotyö

Toimisto- ja taloustyö

Toimistotyön tekijöitä on maakunnassamme noin4500. Heistä pelkän perus- tai kansakoulun käyneitäon viidennes. Toimistotyöhön läheisesti liittyväntaloustyön parissa työskentelee 1800 henkeä, joista18 % on pelkän perusasteen käyneitä.

Vaasan seutukunnassa on lähes 2800 toimistotyön-tekijää. Heistä 20 % on pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä. Taloustyön tekijöitä on lähes tuhat, joista18 % on pelkän perusasteen käyneitä.

Kyrönmaalla toimistotyötä tekee noin 340 henkeä,joista pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä on15 %. Taloustyötä tekee noin 160 henkeä, joista pe-rusasteen varassa on 18 %.

Pietarsaaren seutukunnassa toimistotyön tekijöitäon runsas tuhat, joista pelkkä perus- tai kansakoulukäytynä on 20%:lla. Taloustyön parissa työsken-televistä 460 hengestä pelkkä perusaste on käytynä18 %:lla.

Suupohjan rannikkoseudulla toimistotyössä on lä-hes 400 tekijää. Heistä 27 %:lla on vain perus- taikansakoulu takanaan. Taloustyön 230 tekijästä 16 %omaa vain perusasteen koulutuksen.

5.1.9. Johto- ja asiantuntijatyö

Johto- ja asiantuntijatyöhön kuuluvat johtamistyö,rahoitusasiantuntijatyö, lakityö, luonnontieteellinen työja muu asiantuntijatyö. Näiden ammattiryhmientyöntekijät ovat etupäässä korkeakoulututkinnonsuorittaneita. Noin 10 % heistä on kuitenkin tilastojen

26

mukaan pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä.(Tilastokeskuksen selitys tähän - katso 5.1.10.!)

Lääkärityö ja sairaanhoitotyö jätetään tässä yhtey-dessä käsittelemättä. Kumpaakaan ei saa harjoittaahenkilö, jolla ei ole alan tutkintoa. Lääkärin tutkintoon ylempi korkeakoulututkinto ja sairaanhoitajantutkinto nykyään ammattikorkeakoulututkinto.Maa-kunnan noin 500 lääkärityön tekijästä virallisen tilas-ton mukaan 4 % on kuitenkin pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä. (Liite 3).

Kysyttäessä Tilastokeskuksesta, miten on mahdol-lista, että lääkärityötä tekevä on tilastoissa perus- taikansakoulun korkeimpana tutkintonaan suorittaneissa,sieltä todettiin, että kyseessä saattaa olla ulkomaillatutkintonsa suorittanut lääkäri, jolloin tutkinto Suomentutkintorekisterissä menee luokkaan tuntematon, jokatilastoissa sisältyy samaan luokkaan kuin pelkänperus- tai kansakoulun käyneet.

Toinen mahdollisuus Tilastokeskuksen mukaan on,että lääkärin tutkinto on suoritettu ennen vuotta1970 ja tuolloin henkilö on jäänyt ilman tutkintokoodiaeikä tieto ole päivittynyt tutkintorekisteriin myöhem-minkään. Nämä tekijät selittänevät saman ilmiön mm.johto- ja asiantuntijatyön kohdalla. (Katso 5.1.9.!)

Maakunnan 2600 sairaanhoitotyön tekijästä niinikään4 % on suorittanut saman tilaston mukaan vain perus-tai kansakoulun korkeimpana tutkintonaan, vaikkasairaanhoitotyön tekemiseenkin vaaditaan alan tut-kinnon suorittaminen. Edellä esitetty Tilastokeskuksentulkinta pätee myös sairaanhoitotyön kohdalla.

Muu terveystyö

Muun terveystyön ammattiryhmän 2300 työntekijästäkoko maakunnassa on 11 % käynyt pelkän perus- taikansakoulun.

Vaasan seutukunnan noin 1200 muun terveystyöntekijästä on 11 % pelkän perusasteen käyneitä,

5.1.10. Hoitotyö

Lääkäri- ja sairaanhoitotyö

vetenskapligt arbete och övrigt sakkunnigarbete. Deanställda inom dessa yrkesgrupper är främst sådanasom har högskoleutbildning. Ungefär 10 % av demhar dock enligt statistiken enbart folk- eller grund-skola bakom sig. (Se Statistikcentralens förklaring tilldetta i 5.1.10!)

5.1.10 Vårdarbete

Läkar- och sjukvårdsarbete

Läkararbetet och sjukvårdsarbetet behandlas inte idetta sammanhang. Ingetdera arbetet får utföras aven person som inte har examen i branschen. Läkar-examen är en högre högskoleexamen och sjuk-vårdarexamen är numera en yrkeshögskoleexamen.Av de ca 500 personer som utför läkararbete ilandskapet är 4 % enligt officiell statistik sådana somhar enbart folk- eller grundskoleutbildning. (Bilaga3).

På frågan om hur det är möjligt att en person somutför läkararbete statistikförs med folk- eller grund-skola som högsta utbildning, svarar Statistikcentralenatt det kan vara fråga om en läkare som har fått sinexamen i utlandet, vilket innebär att ifrågavarandeexamen statistikförs i kategorin ”okänd”, som i sintur ingår i samma kategori som ”enbart folk- ellergrundskoleutbildning”.

En annan möjlighet är enligt Statistikcentralen attläkarexamen är avlagd före år 1970 och att personendå har blivit utan examenskod och att examenskodenför denna person inte har uppdaterats senare heller.Dessa faktorer torde även förklara samma fenomeni fallen med bl.a. ledar- och sakkunnigarbete. (Se5.1.9.!).

Också av de 2 600 sjukvårdsarbetarna i landskapethar 4 % enligt samma statistik folk- eller grundskolasom högsta examen även om man också inomsjukvårdsarbete måste ha examen i branschen.Statistikcentralens ovan anförda tolkning torde gällaäven för sjukvårdsarbete.

Övrigt hälsovårdsarbete

Inom yrkesgruppen övrigt hälsovårdsarbete finns det2 300 personer, av vilka 11 % har genomgått enbartfolk- eller grundskola.

27

Kyrönmaalla 7 % noin 220:stä. Pietarsaaren seutu-kunnassa muun terveystyön tekijöitä on noin 640, joistapelkän perusasteen käyneitä on 11 %, Suupohjanrannikkoseudulla heitä on noin 270, joista perusasteenvarassa on niinikään 11 %.

Sosiaalityö

Sosiaalityön tekijöitä on koko maakunnassa noin3600. Heistä kolmanneksella on pelkkä perus- taikansakoulu käytynä.

Vaasan seutukunnassa sosiaalityön tekijöitä on 1800.Heistä on 29 % pelkän perusasteen käyneitä. Kyrön-maalla 350 sosiaalityön tekijästä pelkän perus- taikansakoulun käyneitä olevia on 34 %. Pietarsaarenseudun 640 sosiaalityön tekijästä vain perus- taikansakoulun on käynyt 37 %, Suupohjan rannikko-seudun noin 400:sta 39 %.

5.1.11. Sivistystyö

Opetustyö

Maakunnastamme löytyy lähes 4000 opetustyön-tekijää. Heistä 5 % on pelkän perus- tai kansakoulunkäyneitä.

Opetustyöntekijöihin pätee ainakin suurelta osalta se,mitä edellä lääkärien ja sairaanhoitajien osalta onesitetty korkeakoulututkinnon suorittaneiden mah-dollisuudesta joutua virheelliseen tilastoluokkaan(ks. 5.1.10!).

Viestintätyö

Viestintätyötä tekee koko maakunnassamme noin 350henkeä. Heistä 20%:lla on pelkkä perus- tai kansa-koulu takanaan.

Vaasan seutukunnan noin 240 viestintätyön tekijästäpelkkä perusaste on käytynä 22%:lla, Kyrönmaan 15viestintätyöntekijästä vain 13%:lla. Pietarsaarenseutukunnassa viestintätyötä tekee noin 70 henkeä,joista pelkkä perusaste käytynä on 12%:lla. Suupohjanrannikkoseudulla viestintätyöntekijöitä on noin 30,joista pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä on 29%.

Av de cirka 1 200 i Vasaregionen inom övrigt häl-sovårdsarbete har 11 % fått bara grundläggandeutbildning, i Kyroregionen är de 7 % av 220. I Jakob-stadsregionen finns det 640 personer inom övrigthälsovårdsarbete och även här är det 11 % som harbara grundläggande utbildning. I Sydösterbotten ärantalet ca 270 och andelen densamma, 11 %.

Socialt arbete

Antalet personer inom socialt arbete uppgår i land-skapet till 3 600. En tredjedel av dessa har genomgåttenbart folk- eller grundskola.

I Vasaregionen finns 1 800 personer inom socialtarbete. Av dem har 29 % endast grundläggandeutbildning. I Kyroregionen har 34 % av 350 personeri branschen bara folk- eller grundskoleutbildning. Avde 640 anställda inom socialt arbete i Jakobstads-regionen har 37 % genomgått enbart folk- ellergrundskola, i Sydösterbotten är andelen 39 % av ca400 personer.

5.1.11. Bildningsarbete

Undervisningsarbete

Det finns närmare 4 000 undervisare i landskapet och5 % av dem har enbart folk- eller grundskolebakgrund.

I fråga om undervisningspersonal gäller också till stordel det som tidigare sades om läkarnas och sjuk-vårdspersonalens risk att statistikföras i fel kategori.(Se 5.1.10.)

Mediearbete

Inom mediearbete finns redan ca 350 personer i vårtlandskap. Av dem har 20 % enbart folk- ellergrundskola bakom sig.

Av de ca 240 mediearbetarna i Vasaregionen har22 % genomgått endast grundläggande utbildning, iKyroregionen är andelen 13 % av 15 personer. IJakobstadsregionen utför ca 70 personer mediearbeteoch 12 % av dem har gått enbart folk- eller grund-skola. I Sydösterbotten är antalet mediearbetare 30och 29 % har gått bara folk- eller grundskola.

28

Käsityö

Käsityön tekijöitä on Pohjanmaan maakunnassa vajaa50, joista 28% on käynyt pelkän perus- tai kansa-koulun. Kouluttamattomia käsityöntekijöitä löytyy vainkahdesta seutukunnasta: nimittäin Vaasan jaPietarsaaren seutukunnista.

Vaasan seutukunnassa 30 käsityöntekijästä 37% onpelkän perus- tai kansakoulun käyneitä, Pietarsaarenseutukunnassa 9 käsityöntekijästä 22 %.

Taidetyö

Taidetyön tekijöitä on maakunnassa 325 henkeä, joista24 % on perusasteen varassa.

Vaasan seutukunnassa taidetyötä tekee noin 220henkeä, joista pelkän perusasteen käyneitä on 23 %.Kyrönmaan vajaasta 30 taidetyöntekijästä perusas-teen varassa on 22 %. Pietarsaaren seutukunnassaon 60 taidetyöläistä, joista 23%:lla on pelkkä perus-aste käytynä, Suupohjan rannikkoseudulla 17, joistaperusasteen varassa 35 %.

Suojelutyö

Suojelutyötä tekee maakunnassa lähes 900 henkeä.Heistä pelkkä perus- tai kansakoulu on käytynä19%:lla.

Vaasan seutukunnassa suojelutyötä tekee noin 560henkeä, joista perusasteen koulutuksen varassa on15 %. Kyrönmaalla lähes 80 suojelutyötä tekevästäon vain perusasteen käyneitä on 14 %. Pietarsaarenseutukunnan runsaasta 170 suojelutyöntekijästäpelkkä perus- tai kansakoulu on käytynä 33%:lla,Suupohjan rannikkoseudun 66 suojelutyöntekijästäniiden varassa on 21 %.

Yhteenveto

Vuoden 2 000 väestölaskennan mukaan työllisiä olikoko Pohjanmaan maakunnassa noin 75 000 henkeä.Heistä pelkkä perusaste on käytynä neljännekselläeli noin 19 000 henkilöllä.

Maakunnan työllisten määrästä runsaat puolet, noin39 000 on Vaasan seutukunnassa. Pelkän perusasteen

Hantverk

Det finns knappa 50 hantverkare i landskapet Öster-botten och 28 % av dem har genomgått endast folk-eller grundskola. Hantverkare utan utbildning finnsendast i två ekonomiska regioner: Vasa- och Jakob-stadsregionerna.

I Vasaregionen har 37 % av 30 hantverkare gått barafolk- eller grundskola och i Jakobstadsregionen ärdet 22 % av 9 hantverkare.

Konstarbete

Konstarbete utförs av 325 personer i landskapet och24 % av dem har bara grundläggande utbildning.

I Vasaregionen finns det ca 220 personer inomkonstarbete och 23 % av dem har bara grundläggandeutbildning. Av de knappa 30 konstarbetarna iKyroregionen har 22 % enbart folk- eller grundskola.I Jakobstadsregionen finns 60 konstarbetare och 23 %har folk- eller grundskolebas, i Sydösterbotten är mot-svarande antal 17 och andel 35 %.

Arbete inom skyddsbranschen

Nästan 900 personer i landskapet utför arbete inomskyddsbranschen. Enbart grundläggande utbildninghar 19 % av dem.

I Vasaregionen arbetar ca 560 personer inomskyddsbranschen och 15 % av dem har folk- ellergrundskolebakgrund. Av nästan 80 arbetstagare iKyroregionen är det 14 % som har bara grundläg-gande utbildning. I Jakobstadsregionen har 33 % avdrygt 170 i skyddsbranschen endast folk- ellergrundskola och i Sydösterbotten är andelen 21 % av66.

Sammanfattning

Enligt folkräkningen år 2000 är antalet sysselsatta ivårt landskap ca 75 000 personer. Andelen personermed enbart grundläggande utbildning är drygt 19 000personer.

Av antalet sysselsatta i landskapet bor ca hälften,drygt 39 000 personer i Vasaregionen. Andelen

29

käyneitä Vaasan seutukunnan työllisistä on 23 % elinoin 9 000 henkeä. Kyrönmaalla pelkän perusasteenkäyneitä on noin 2 000 (27 % työllisistä), Pietarssarenseutukunnassa noin 6 500 (32 % työllisistä) jaSuupohjan rannikkoseudulla noin 3 000 (36 %työllisistä).

5.2. Työttömien koulutustarve

Koulutustasolla ja työttömäksi jäämisriskillä on,kuten jo aikaisemmin todettiin, selvä yhteys. Suurinriski jäädä työttömiksi on niillä, joilta puuttuu am-matillinen koulutus. Työttömistä työnhakijoista noin46 prosentilla (134 000) ei ole ammatillista koulu-tusta. He ovat käyneet vain perus- tai kansakoulun.Kun lukuun lisätään vielä pelkän ylioppilastutkinnonsuorittaneet, voidaan todeta, että puolet työttömistätyönhakijoista on vailla ammatillista koulutusta.(Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mie-tintö s. 78).

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietin-nön mukaan ainoastaan noin puolella työttömistäon mahdollisuus päästä työvoimapoliittiseenaikuiskoulutukseen, sillä hyvään työllistymisprosenttiintähtäävä tulosohjaus merkitsee sitä, että huonottyömarkkinavalmiudet omaavilla työttömillä onheikommat mahdollisuudet ohjautua koulutukseen.Ulkopuolelle jäävistä suurin osa on pelkästäänperuskoulutuksen suorittaneita työttömiä(Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintös. 129).

Koko Pohjanmaan TE-keskuksen alueella on 4500työtöntä pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä. Seon 42 % TE-keskus alueen työttömistä.

Pohjanmaan TE-keskuksen alue käsittää Pohjanmaanja Keski-Pohjanmaan maakunnat. PelkästäänPohjanmaan maakunnassa vailla toisen asteenkoulutusta on 3000 työtöntä. Se merkitsee 38 %kaikista maakunnan työttömistä eli osuus on pienempikuin koko Keski-Pohjanmaalla. Yksinomaan tämänjoukon kouluttaminen ammattiin vaatii melkoisiaresursseja. (Työnvälitystilastot 2001. Kaikkia tilastojaei ole saatavissa maakunnittain, vaan ainoastaan TE-keskusalueittain!).

personer med enbart grundläggande utbildning är23 %, alltså ca 9 000 personer. I Kyroregionen finnsdet ca 2 000 personer med enbart grundläggande ut-bildning (27 % av de sysslesatta), i Jakobstadsre-gionen drygt 6 500 (32 % av de sysslsatta och i Syd-österbotten ca 3 000 (36 % av de sysselsatta).

5.2. De arbetslösas behov avutbildning

Utbildningsnivån och risken för att man skall bliarbetslös har, som det redan konstaterats, ett klartsamband. Störst risk för att bli arbetslösa löper desom inte har någon yrkesutbildning. Av de arbetslösaarbetssökandena saknar cirka 46 % (134 000)yrkesutbildning. De har genomgått endast folk- ellergrundskola. Om man till denna siffra lägger till demsom har enbart studentexamen kan man konstateraatt hälften av de arbetslösa arbetssökandena saknaryrkesutbildning.(Promemoria av den parlamentariskaarbetsgruppen för vuxenutbildning s. 78).

Enligt den parlamentariska arbetsgruppens prome-moria har endast ungefär hälften av de arbetslösamöjlighet att få arbetskraftspolitisk vuxenutbildning,för en resultatstyrning som strävar efter en högsysselsättningsprocent innebär att de arbetslösa somhar dålig arbetsmarknadsberedskap har sämre möj-lighet att komma in i utbildningen. Av dem som blirutan utbildning är största delen sådana arbetslösa somhar genomgått enbart grundläggande utbildning.(Promemoria av den parlamentariska arbetsgruppenför vuxenutbildning s. 129).

Inom hela Österbottens TE-centrals område finns det4 500 arbetslösa som har genomgått endast folk- ellergrundskola. De utgör 42 % av de arbetslösa inomTE-centralens område.

Österbottens TE-centrals område omfattar land-skapen Österbotten och Mellersta Österbotten.Enbart i landskapet Österbotten finns det 3 000arbetslösa som saknar utbildning på andra stadiet.Det innebär 38 % av alla arbetslösa i landskapet ochatt andelen är mindre än i hela Mellersta Österbotten.Att utbilda bara den här gruppen till ett yrke kräveromfattande resurser. (Arbetsförmedlingsstatistiken2001. Alla statistikuppgifter går inte att få landskaps-vis, utan endast enligt TE-centralsområden).

30

Ammattikouluttamattomia työttömiä on eniten 55-64-vuotiaiden ryhmässä. Tämän ikäryhmän yli 2400työttömästä 64 % on vailla ammatillista koulutusta.50-54-vuotiaiden ikäryhmässä pelkän perus- taikansakoulun käyneitä olevien osuus on 53 %, mutta20-24 vuotiaista työttömistä enää ainoastaan jokaviides on peruskoulun varassa. (Työnvälitystilastot2001. Katso alla oleva taulukko!). Kaikista Pohjan-maan TE-keskuksen alueen työttömistä yli 50-vuotiaiden osuus on kolmannes, joista pelkän perus-tai kansakoulun käyneitä on noin 60 %.

Työhallinto julkaisee työnvälitystilastot työssäkäynti-alueittain. Vaasan työssäkäyntialue käsittää samatkunnat kuin Vaasan seutukunta. Kyrönmaan työssä-käyntialue on myös yhtä kuin Kyrönmaan seutukunta.Sen luvut lasketaan yhteen Vaasan seutukunnanlukujen kanssa; hoituuhan aikuiskoulutus pääosinyhteisesti. Pietarsaaren seutukunta on sama kuinPietarsaaren työssäkäyntialue. Suupohjan rannikko-seutu jakaantuu vielä vuoden 2002 ajan Kristiinan-kaupungin ja Närpiön työvoimatoimistojen työssä-käyntialueisiin.

Antalet arbetslösa utan yrkesutbildning var högst iålderskategorin 55–64-åringar. Av de mer än 2 400arbetslösa i denna kategori saknade 64 % yrkes-inriktad utbildning. I ålderskategorin 50–54-åringarvar andelen personer med enbart folk- eller grund-skola 53 %, men av de 20–24-åriga arbetslösa hadebara var femte enbart grundskolebas. (Arbetsför-medlingsstatistiken 2001. Se tabellen nedan.). Av allaarbetslösa inom Österbottens TE-centrals områdeutgjorde över 50-åringar en tredjedel och av dem hadeca 60 % genomgått enbart folk- eller grundskola.

Arbetsförvaltningen ger ut arbetsförmedlingsstatistikenligt pendlingsområde. Vasas pendlingsområdeomfattar samma kommuner som Vasaregionen.Kyroregionens pendlingsområde är också samma somden ekonomiska regionen. Talen för de båda ekono-miska regionerna räknas ihop för vuxenutbildningenordnas ju huvudsakligen gemensamt. Jakobstads-regionen är samma område som Jakobstads pend-lingsområde. Sydösterbotten delas ännu under år2002 i Kristinestads och Närpes arbetskraftsbyråerspendlingsområden.

Figur/Kuvio. Andelen personer med enbart folk- eller grundskola av de arbetslösa inom Österbottens TE- centrals område. Indelning enligt ålderskategori. Pelkän perus- tai kansakoulun käyneitä olevien osuus työttömistä ikäryhmittäin Pohjanmaa TE- keskuksen alueella.

31

maan seutukunnassa oli vuoden 2001 lopussa runsaat800 työtöntä työnhakijaa. Pelkän perus- tai kansa-koulun käyneitä heistä oli kolmasosa.

Yhteensä Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntien lähes5100 työttömästä työnhakijasta noin 1800 oli käynytvain perus- tai kansakoulun. Se on 35 % seutukuntientyöttömistä.Pelkän perusasteen käyneitä olevientyöttömien määrä kasvaa näissäkin seutukunnissavanhempia ikäluokkia kohden mentäessä. Kun 25-29-vuotiaista vain vajaa viidennes on perusasteenvarassa, on heidän määränsä 55-59-vuotiaissa jorunsaat puolet.

Kansallisen nosto-ohjelman kohderyhmässä, ts. pel-kästään perusasteen varassa olevassa 30-54-vuo-tiaiden työttömien ryhmässä, oli vuoden 2001 lopussakolmannes kaikista ikäluokan työttömistä näissäseutukunnissa eli noin 800 henkeä.

Pietarsaaren seutukunta

Pietarsaaren seutukunnassa oli vuoden 2001 lopussanoin 1800 työtöntä, joista pelkän perus- tai kansakoulunkäyneiden oli 39 %. Pietarsaaren seutukunnassakinpelkän perusasteen käyneitä olevien työttömien osuuskasvaa mentäessä nuoremmista vanhempiinikäluokkiin. 25-29-vuotiaiden ryhmässä pelkänperuskoulun käyneitä on vain 21 % ikäryhmäntyöttömistä, kun perusasteen varassa olevien työttö-mien osuus yli 55-vuotiaissa nousee jo 70 prosenttiin.

Kansallisen nosto-ohjelman kohderyhmässä eli 30-54-vuotiaissa työttömissä, jotka ovat pelkän perus- taikansakoulun käyneitä, oli vuoden 2001 lopussaPietarsaaren seutukunnassa 37 % kaikista tuonikäluokan työttömistä eli noin 300 henkeä.

Suupohjan rannikkoseutu

Suupohjan rannikkoseudun työttömien työnhakijoi-den määrä oli vuoden 2001 lopussa noin 800. Pelkänperus- tai kansakoulun käyneitä heistä oli 42 % eli330 henkeä. Kuten edellä todettiin Suupohjan rannik-koseutu jakaantuu vielä toistaiseksi Närpiön jaKristiinankaupungin työssäkäyntialueisiin. Ne on

Vaasan- ja Kyrönmaan seutukunta

Vaasan seutukunnassa oli vuoden 2001 lopussa 4200työtöntä työnhakijaa. Heistä pelkästään perus- taikansakoulun käyneitä oli runsas kolmannes. Kyrön-

Vasa- och Kyroregionen

I slutet av år 2001 fanns det i Vasaregionen 4 200arbetslösa arbetssökande. En dryg tredjedel av demhade endast folk- eller grundskola bakom sig. IKyroregionen fanns det i slutet av år 2001 drygt 800arbetslösa arbetssökande. En tredjedel av dem hadegenomgått endast folk- eller grundskola.

Sammanlagt 1 800 av de arbetslösa arbetssökande iVasa- och Kyroregionen hade genomgått endast folk-eller grundskola. Det är 35 % av de arbetslösa i detvå ekonomiska regionerna. Antalet arbetslösa sominte har mer än grundläggande utbildning ökar även idessa regioner ju högre åldersklasser man ser på.Då bara knappt en femtedel av 25–29-åringarna harendast grundskolebas är motsvarande andel av 55–59-åringarna dryga hälften.

I målgruppen för det nationella programmet Kun-skapslyft, d.v.s. bland de arbetslösa 30–54-åringarsom har endast grundläggande utbildning, fanns i slutetav år 2001 en tredjedel av alla arbetslösa i dennaålderskategori i dessa ekonomiska regioner, alltsåungefär 800 personer.

Jakobstadsregionen

I Jakobstadsregionen fanns i slutet av år 2001 ungefär1 800 arbetslösa, av vilka 39 % hade enbart folk-eller grundskoleutbildning. Även i Jakobstadsregionenökar antalet arbetslösa med enbart grundskole-utbildning när man går från de lägre åldersklassernamot de högre åldersklasserna. I kategorin arbetslösa25–29-åringar var det bara 21 % som hade enbartgrundskoleutbildning medan andelen arbetslösa medenbart grundläggande utbildning i kategorierna 55 åroch äldre uppgick till hela 70 %.

Inom målgruppen för det nationella programmetKunskapslyftet, d.v.s. arbetslösa 30–54-åringar medenbart folk- eller grundskola, fanns i slutet av år 200137 % av alla Jakobstadsregionens arbetslösa i ifråga-varande ålderskategori, alltså ungefär 300 personer.

Sydösterbotten

Antalet arbetslösa arbetssökande i Sydösterbotten vari slutet av år 2001 ungefär 800. Av dem var 42 %sådana som hade enbart grundläggande utbildning,alltså 330 personer. Liksom ovan konstaterades in-

32

tarkoitus yhdistää vuoden 2003 alussa yhdeksi työs-säkäyntialueeksi. Suupohjan rannikkoseudulla pel-kästään perus- tai kansakoulun suorittaneita on 25-29-vuotiaissa työttömissä vain 18 %, kun heidänosuutensa 55-59-vuotiaiden työttömien ryhmässä on62 %.

Kansallisen nosto-ohjelman kohderyhmään kuuluiSuupohjan rannikkoseudulla vuoden 2001 lopulla37 % ikäluokan työttömistä eli noin 170 henkeä.

6. Poistuman vaikutusaikuiskoulutustarpeisiineri ammattiryhmissä

Tässä luvussa tarkastellaan ammattiryhmittäisiä työ-voimapoistumamääriä ja niiden vaikutusta aikuis-koulutustarpeisiin. Jako ammattiryhmiin ja –lohkoihinperustuu MITENNA-mallissa (= ammatillisenkoulutuksen määrällisten koulutustarpeiden enna-kointimalli) ja MARE-mallissa (= maakuntienammattirakenteen ennakointimalli) kehitettyyn luo-kitukseen.

Molemmat mallit päätyvät valtakunnan tason am-mattiryhmittäisissä työvoimantarve-ennusteissaanlähes samoihin lukuihin. Lisäksi ne kumpikin hyö-dyntävät tilastokeskuksen tuottamaa materiaalia.

Mare-mallin ammattirakenne-ennusteet kuvaavat,miten työllisten määrän eri ammattiryhmissä arvio-idaan kehittyvän yksittäisissä maakunnissa. Sen lisäksiarvioidaan vuosittaisen poistuman määrä ja lopuksilasketaan näiden perusteella, mikä on kyseisen am-mattiryhmän vuosittainen työvoiman tarve. Tarkas-telujakso ulottuu vuoteen 2015. Mitennamallilla ollaanparhaillaan laatimassa maakunnallisia ennusteitamyös muiden maakuntien kuin Pohjois-Savon jaHelsingin seudun osalta. Ennusteet valmistuvatvuoden 2003 aikana.

Ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimienavulla voidaan laskea, kuinka paljon koulutuksenaloituspaikkoja milläkin koulutusalalla ja -tasollatarvitaan työelämän koulutustarpeen tyydyttämiseksi.Laskelma voidaan tehdä sekä koko Pohjanmaanmaakunnalle että tarvittaessa jokaiselle neljälleseutukunnalle erikseen.

delas Sydösterbotten tillsvidare i Närpes och Kristi-nestads pendlingsområden. De skall slås samman tillett pendlingsområde i början av år 2003. I Sydöster-botten är andelen arbetslösa 25–29-åringar medenbart grundskoleutbildning bara 18 % medan an-delen i kategorin 55–59-åriga arbetslösa är 62 %.

I slutet av år 2001 hörde 37 % av de arbetslösa 30–54-åringarna i Sydösterbotten till målgruppen för detnationella Kunskapslyftet, d.v.s. ungefär 170 perso-ner.

6. Avgångens inverkan påbehovet av vuxenutbildningi olika yrkesgrupper

I detta kapitel granskas avgången i olika yrkesgrupperoch dess inverkan på behovet av vuxenutbildning.Indelningen i yrkesgrupper utgår från MITENNA-modellen (= prognostiseringsmodell för kvantitativtbehov av yrkesinriktad utbildning) och MARE-modellen (= prognostiseringsmodell för landskapensyrkesstruktur).

Båda modellerna ger så gott som samma siffror ifråga om yrkesgruppsvisa prognoser för behov avarbetskraft på nationell nivå. Dessutom utnyttjasstatistikcentralens material i båda modellerna.

Yrkesstrukturprognoserna i Mare-modellen beskriverhur man förutspår att antalet sysselsatta i olikayrkesgrupper kommer att utvecklas i enskilda land-skap. Dessutom uppskattas hur stor den årliga av-gången kommer att bli och till slut räknar man medhjälp av dessa uppgifter ut behovet av arbetskraftper år inom ifrågavarande yrkesgrupp. Undersök-ningsperioden går fram till 2015. Med hjälp avMitenna-modellen håller man som bäst på att ställalandskapsvisa prognoser också för andra landskapän Norra Savolax och Helsingforsregionen. Progno-serna blir klara under år 2003.

Med hjälp av nyckel från yrke till utbildning kan manräkna ut hur många nybörjarplatser som behövs påde olika utbildningsområdena och -nivåerna för atttillfredsställa arbetslivets utbildningsbehov. Kalkylenkan göras för hela Österbotten eller vid behov förvarje ekonomisk region skilt för sig.

33

Vastaavuusavaimien avulla arvioidaan, kuinka suuriosa kunkin ammattiryhmän työllisistä rekrytoidaan1) ammatillisesta perustutkinnosta, kuinka suuri osa2) ammattikorkeakoulusta ja kuinka suuri osa 3) yli-opistosta. Vastaavuusavaimet ovat tavoitteellisia, eivätempiiriseen tutkimukseen perustuvia. Peruskoulutus-tasoisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta rekrytoi-tavien määriä ei vastaavuusavaimien avulla voidaerikseen laskea, vaan ne sisältyvät ammatillisestaperustutkinnosta rekrytoitavien määriin.

Poistuman vaikutus tulee lähivuosina olemaan mer-kittävä kaikilla aloilla. Esimerkiksi teollisuuden ikä-rakenne on sellainen, että sen piiristä arvioidaan kokomaassa noin sadan tuhannen työntekijän poistuvaneläkkeelle kymmenessä vuodessa.

Hoitotyöstä puolestaan poistuu eläkkeelle kokomaassa 70 000 työntekijää; pelkästään sairaanhoito-työstä yli 20 000. Poistuman lisäksi hoitotyöhönennakoidaan tarvittavan 40 000 työntekijää lisääkymmenen vuoden aikana, joten hoitoalalla uudentyövoiman kokonaistarpeeksi tulee noin 110 000työntekijää. Määrä on todella suuri ja tilannetta vai-keuttaa vielä se, että nuorten kiinnostus hoitotyöhönon vähentynyt.

Myös oman maakuntamme poistumaluvut ovat kor-keita. Esimerkiksi teollisuudesta poistuu Pohjanmaanmaakunnassa kymmenessä vuodessa yli 3500 henkeäeli joka neljäs, hoitotyöstä runsaat 2500 henkeä, mikäon 30 % vuoden 1995 hoitoalan työllisten määrästä.

Seuraavassa käydään läpi poistumamäärät ammatti-lohkoittain ja –ryhmittäin:

6.1. Maa ja metsätaloustyö –Pohjanmaan maakunta

Med hjälp av nycklarna från yrke till utbildning kanman uppskatta hur stor del av de sysselsatta inomvarje yrkesgrupp som rekryteras 1) från den yrkes-inriktade grundutbildningen, hur stor del som kommerfrån 2) yrkeshögskolor och hur många från 3) uni-versitet. Prognoserna är målinriktade och grundar siginte på empiriska undersökningar. Hur många somkommer att rekryteras från yrkesinriktad vuxenut-bildning på grundutbildningsnivå kan man inte räknaut skilt med hjälp av dessa nycklar från yrke till ut-bildning, utan de ingår i det antal som rekryteras frånden yrkesinriktade grundutbildningen.

Avgångens betydelse kommer att vara stor inom allabranscher under de närmaste åren. Till exempel inomindustrin är åldersstrukturen sådan att man räknarmed att ungefär hundratusen arbetstagare inomindustrin kommer att gå i pension inom tio år.

Inom vården kommer i hela landet 70 000 arbets-tagare att avgå i pension; bara inom sjukvårdsarbetetär antalet högre än 20 000. Förutom avgången upp-skattar man att det inom vårdarbete kommer attbehövas 40 000 nya arbetstagare inom tio år, vilketresulterar i att det totala behovet av ny arbetskraftinom vården är ungefär 110 000 arbetstagare. Det ären verkligt stor mängd och situationen försvåras avatt de ungas intresse för vårdarbete har sjunkit.

Också för vårt landskap är avgångssiffrorna höga.Till exempel inom industrin kommer det i Österbottenatt inom tio år avgå 3 500 personer, alltså var fjärde;inom vårdarbete är antalet drygt 2 500 personer, vilketinnebär 30 % av antalet sysselsatta i branschen år1995.

I det följande redogörs för antalet avgående enligtyrkesgrupper:

6.1. Lant- och skogsbruksarbete –landskapet Österbotten

Lant- och skogsbruksarbetet behandlas som en helhetnär det gäller hela landskapet medan de andrayrkesgrupperna behandlas regionvis.

Inom lant- och skogsbruksarbetet är avgången i land-skapet under de följande tio åren 2 500 arbetstagareeller 40 % av de sysselsatta inom sektorn. Samtidigtuppskattar man att antalet sysselsatta inom lant- och

Maa- ja metsätaloustyö käsitellään yhtenä kokonai-suutena koko maakunnan osalta, kun muut ammatti-lohkot käsitellään seutukunnittain.

Maa- ja metsätaloustyön piiristä kymmenen seuraa-van vuoden poistuma on maakunnassamme kaksi japuolituhatta työntekijää eli 40 % ammattilohkon työl-lisistä. Samanaikaisesti työllisten määrän maa- jametsätaloustyössä arvioidaan kuitenkin vähenevän

34

yrittäjän ammattitutkintoon valmistava aikuiskoulutusolisi sopivin. Tarvetta tuntuisi olevan sekä ruotsin-kieliselle että suomenkieliselle yrittäjäkoulutukselle.

Aikuiskoulutukselle näyttäisi olevan tarvetta myösluonnonmukaisessa viljelyssä ja luontaistyössä. Luon-taistyö käsittää kala- ja turkistaloustyön. Siinävuotuinen työvoiman tarve on ennusteen mukaan 16työntekijää. Työvoiman kouluttaminen – ammatilli-

Sektorer och yrkesgrupper/ Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

1 Lant- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö/ 6250 249

1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 4880 176 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 200 29 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 960 37 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 200 8

skogsbruket kommer att minska med ca 30 %. Detminskade antalet sysselsatta korrelerar alltså rätt välmed avgången inom denna sektor och därmed blirbehovet av ny arbetskraft rätt litet.

I yrkesgruppen trädgårdsarbete prognostiseras be-hovet av ny arbetskraft öka både på grund av attbranschen växer och att avgången är stor. Eftersomde som blir växthusodlare ofta är lite äldre när de taröver efter ett generationsskifte skulle en företagar-inriktad utbildning i trädgårdsbranschen ge nya före-tagare goda förutsättningar i arbetet.

Enbart avgången medför ett behov av ca 30 nyaarbetstagare per år i trädgårdsbranschen. Svenskayrkesinstitutet har 24 nybörjarplatser i branschen,vilket motsvarar 15 nya ute på arbetsmarknaden perår. Det betyder att vuxenutbildningen borde utbilda15 personer.

I landskapet Österbotten görs uppskattningsvis 50generationsväxlingar i året (ca 40 i den svensk-språkiga kustregionen). Även om gårdarna redan ärså stora att de bör ledas som företag har de nyalantbruksföretagarna i allmänhet ingen som helst före-tagarutbildning eller erfarenhet bakom sig. Ofta harde visserligen en yrkesexamen – vanligen inommetall- eller byggnadsbranschen – men den kanskeär avlagd för 10 till 15 år sedan.

För dessa nya lantbruksföretagare skulle det varanödvändigt med företagarutbildning. Lämpligast vorekanske en ettårig för yrkesexamen förberedandevuxenutbildning för företagare. Det ser ut att finnasbehov av både svensk- och finskspråkig företagar-utbildning.

Även inom ekologisk odling och naturbruk ser det utatt finnas behov av vuxenutbildning. Naturbrukomfattar fiskeri- och pälsdjurshushållning. Inom dennayrkesgrupp är behovet enligt prognoserna 16 arbets-

kolmisenkymmentä prosenttia. Työllisten määränväheneminen ja poistuma korreloivat siten tälläsektorilla suhteellisen hyvin ja uuden työvoiman tarveon siten suhteellisen vähäistä.

Maa- ja metsätaloustyön ammattilohkon sisällä puu-tarhatyön ammattiryhmässä uuden työvoiman tarpeenennakoidaan kuitenkin kasvavan sekä alan kasvunettä suuren poistuman johdosta. Koska esimerkiksikasvihuoneviljelijöiksi ruvetaan usein hieman vanhem-malla iällä sukupolvenvaihdoksen jälkeen, yrit-täjäpainotteinen puutarha-alan koulutus antaisi uusilleyrittäjille hyvät valmiudet työhönsä.

Pelkkä poistuma aiheuttaa puutarha-alalle vuosittainlähes 30 uuden työntekijän tarpeen. Svenska yrkesin-stitutilla on alalla 24 aloituspaikkaa, mikä vastaa 15työmarkkinoille vuosittain tulevaa. Näin ollen 15 kou-lutettavaa jäisi aikuiskoulutuksen huoleksi.

Pohjanmaan maakunnassa arvioidaan tehtävän noin50 sukupolvenvaihdosta vuodessa (noin 40 ruotsin-kielisellä rannikkoalueella). Vaikka tilat alkavat ollajo niin suuria, että niitä pitää johtaa kuin yrityksiä,uusilla maatalousyrittäjillä ei yleensä ole minkäänlaistayrittäjäkoulutusta tai kokemusta takanaan. Useinheillä on kylläkin jokin ammattitutkinto – usein metallintai rakennusalan – suoritettuna, mutta sekin jo 10-15vuotta sitten.

Näille uusille tilanomistajille olisikin välttämätöntäantaa yrittäjäkoulutusta. Ehkä noin vuoden mittainen

35

sen peruskoulutuksen alalta maakunnastamme ainaintoistaiseksi puuttuessa – jäänee etupäässä aikuiskou-lutuksen tehtäväksi.

6.2. Teollinen työ ja rakennustyö

- Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat

Ammatillista peruskoulutusta ennakoitiin tekniikka jaliikenteen koulutusalan osalta seutukunnittain. Vaasanja Kyrönmaan seutukunnat käsiteltiin kuitenkinyhdessä. On perusteltua tehdä ammatillisen aikuis-koulutuksen osalta samalla tavoin. Kyrönmaan jaVaasan seutukunnat liittyvät läheisesti toisiinsa myöstekniikan ja liikenteen alan aikuiskoulutuksen osalta,kun taas muut seutukunnat huolehtivat aikuis-koulutuksestakin pääsääntöisesti itse.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

2 Industriarbete/Teollinen työ 7109 204 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 409 11 2.2 Tekoarbete/Tevatyö 295 11 2.3 Metallarbete/Metallityö 682 21 2.4 Installationsarbete/Asennustyö 1863 47 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 466 17 2.6 Träarbete/Puutyö 222 5 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 492 12 2.8 Elarbete/Sähkötyö 1007 30 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 336 10 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 303 8 2.11 Övrigt industriarbete/Muu teollinen työ 1034 34 3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 1323 30 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 531 12 3.2 Rörarbete/Putkityö 204 6 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 179 5 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 409 7

tagare per år. Utbildningen av denna arbetskraft tordefalla främst på vuxenutbildningens lott eftersom detåtminstone inte tillsvidare finns någon grundläggandeyrkesutbildning i branschen i vårt landskap.

6.2. Industriellt arbete och byggnads-arbete

- Vasa- och Kyroregionen

Den grundläggande yrkesutbildningen prognostisera-des regionvis när det gäller utbildningsområdet teknikoch kommunikation. Vasa- och Kyroregionen behand-lades ändå som en region. Det är motiverat att göralikadant när det gäller den yrkesinriktade vuxenut-bildningen. Vasa- och Kyroregionen hör nära sammanockså när det gäller vuxenutbildningen inom teknik-och trafikbranschen medan de övriga ekonomiskaregionerna huvudsakligen ordnar också vuxenut-bildningen själva.

Vasa och Kyroregionen / Vaasan ja Kyrönmaan seutukunta

Vilka yrken ingår i de olika yrkesgrupperna? Se bilaga 2! /Eri ammattiryhmiin kuuluvista ammateista: Ks.Liite 2!

36

koulutuksen tasolta. Vaasalaisissa ammattiopis-toissa ei ole elintarvikealan ammatillista perustut-kintoa, joten alueellisesta koulutustarpeesta onluonnollista huolehtia aikuiskoulutuksella.

Tekstiili- ja vaatetustyössä poistuma arvioidaan Vaa-san ja Kyrönmaan seutukunnissa 9 henkilöksi vuo-dessa. Noin 90 % alan työvoimasta rekrytoidaan am-matillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen perus-koulutuksen ennakointi päätyi toteamaan, että työ-elämän koulutustarve on arviolta puolet pienempi kuinvaasalaisten ammattiopistojen aloituspaikkojen määräeli kahden aloitusryhmän sijaan riittäisi yksi.

Kun teva-alan työllisten määrän ennakoidaan las-kevan edelleen, riittänee ammatillisten perustut-kintojen aloituspaikkamäärä vaasalaisissa ammatti-opistoissa helposti täyttämään työelämän koulu-tustarpeen teva-alalla eikä aikuiskoulutustarpeitanäin ollen tuntuisi alalla olevan joitain yksittäisiäoppisopimuspaikkoja ehkä lukuun ottamatta.

Kone- ja metallialalla työelämän koulutustarve onarvioiden mukaan selvästi suurempi kuin alanperuskoulutuksen vuosittainen aloituspaikkamäärä.Vaasan ammattiopisto lisää tuntuvasti aloitus-paikkojensa määrää alan perustutkinnossa toimitilo-jensa laajennuksen jälkeen, mutta tämä opiskeli-jamäärän lisäys vaikuttaa työmarkkinoilla vastavuosikymmenen lopulla. Seuraavan kymmenenvuoden poistuma aiheuttaa kone- ja metallityöhönVaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa noin 40 uudentyöntekijän suuruisen työvoiman tarpeen.

Auto- ja kuljetusalalle jo yksinomaan poistumaaiheuttaa ennusteen mukaan noin 40 työntekijäntarpeen Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa. Koko-naisuudessaan alan työelämän koulutustarve onniinikään suurempi kuin ammattiopistojen aloitus-paikkojen määrä. Erotukseksi tulee 24 paikkaa.Aikuiskoulutustarpeeksi jää arviolta 15-20 työntekijänkouluttaminen.

Sähköalalla (tässä on kysymys koulutusalasta) työ-elämän ennakoitu koulutustarve on selvästi vähäi-sempi kuin ammattiopistojen aloituspaikkojen määrä,

Inom livsmedelsarbete kommer mer än en fjärdedelav antalet sysselsatta att försvinna i Vasaregionenpå tio år på grund av avgången. Den årliga avgångenär 11 arbetstagare. Nästan hela arbetskraften inomlivsmedelsarbete rekryteras från den grundläggandeyrkesutbildningen. Yrkesinstituten i Vasa har ingengrundläggande yrkesexamen i livsmedelsbranschen,vilket betyder att det är mest naturligt att det regionalautbildningsbehovet tillfredsställs av vuxenutbildnin-gen.

Inom textil- och beklädnadsarbete uppskattas av-gången i Vasa- och Kyroregionen vara nio personerper år. Ungefär 90 % av arbetskraften i branschenrekryteras från den grundläggande yrkesutbildningen.I prognostiseringen av den grundläggande yrkesut-bildningen konstaterades att arbetslivets utbildnings-behov är uppskattningsvis hälften mindre än antaletnybörjarplatser vid yrkesinstituten i Vasa, det skullealltså räcka med en nybörjargrupp i stället för två.

Då antalet sysselsatta inom textil- och beklädnads-branschen beräknas fortsätta att sjunka torde nybörjar-platserna för grundläggande yrkesexamina inom textil-och beklädnadsbranschen vid yrkesinstituten i Vasaräcka till gott och väl för arbetslivets behov och därförkunde man tycka att det inte finns något vuxenut-bildningsbehov, eventuellt med undantag av någonläroavtalsplats.

Inom maskin- och metallbranschen är utbildnings-behovet enligt uppskattning klart större än antaletnybörjarplatser per år. Vasa yrkesinstitut kommer attmärkbart öka antalet nybörjarplatser inom den grund-läggande yrkesutbildningen när de får större verk-samhetsutrymmen, men denna ökning påverkararbetsmarknaden först i slutet av årtiondet. Avgångenunder de följande tio åren kommer i Vasa- ochKyroregionen att innebära ett behov av ungefär 40nya arbetstagare inom maskin- och metallbranschen.

För bil- och transportbranschen medför enbart av-gången enligt prognosen ett behov av ca 40 arbets-tagare i Vasa- och Kyroregionen. Totalt är arbetslivetsutbildningsbehov i branschen också större än antaletnybörjarplatser vid yrkesinstituten. Differensen blir24 platser. Behovet av vuxenutbildning blir uppskatt-ningsvis 15–20 nya arbetstagare.

Inom elbranschen (här är det fråga om utbildnings-område) är utbildningsbehovet enligt prognoserna

Elintarviketyössä poistuma aiheuttaa yli neljännek-sen vajauksen työllisten määrään Vaasan seudullakymmenessä vuodessa. Lukumääräisesti vuosittai-nen poistuma on 11 työntekijää. Miltei koko elintar-viketyön työvoima rekrytoidaan ammatillisen perus-

37

mikä tosin johtuu suurelta osalta aloituspaikkojennopeasta lisäämisestä viime vuosien aikana. Poistu-ma aiheuttaa sähköalan peruskoulutukseen runsaan30 työntekijän työvoimatarpeen. Alan työllistenmäärän hienoisesta kasvusta johtuen kokonaistarveammatilliselle peruskoulutukselle on vähän suurem-pi; kuitenkin huomattavasti pienempi kuin perustut-kinnon aloituspaikkamäärä.

Sähköteknisessä teollisuudessa tarvitaan kuitenkinyhä enemmän moniosaajia. Vaasan alueen elinkeino-poliittinen ohjelmakin painottaa sähköteknistä osaa-mista. Nämä tekijät tuovat muassaan koulutustarpeitamyös ammatillisen peruskoulutuksen tasoiseenaikuiskoulutukseen.

Puualalla näyttäisi arvioitu työelämän koulutustarvetäyttyvän nykyisellä aloituspaikkamäärällä. Alanperuskoulutuspaikkoja on ainakin tällä hetkellävaikeaa saada täyteen; esimerkiksi lukuvuonna 2001-2002 ei puualan ammatillista peruskoulutusta pystyttyoppilaiden puutteesta johtuen aloittamaan Svenskayrkesinstitutissa lainkaan. (Kuluvana lukuvuonnatilanne on tosin parempi). Puualalle on syntymässäyrityskohtaisia aikuiskoulutustarpeita lähiaikoina.

Graafisen alan perustutkintoon valmistavaa koulutustaei alueella ole, mutta työelämällä näyttäisi olevangraafisen alan osaajille jonkin verran kysyntää. Tässäsaattaisi esimerkiksi oppisopimuskoulutus olla alanpaikallisille yrittäjille apuna.

Rakennusalan ja talotekniikka-alan aloituspaikatammattiopistojen perustutkinnoissa näyttäisivätriittävän hyvin täyttämään työelämän koulutustarpeenVaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa. Joitakin yritys-kohtaisia oppisopimuspaikkoja saattaa silti syntyänäillekin aloille esimerkiksi valmistalotuotantoon.

klart mindre än antalet nybörjarplatser vid yrkes-instituten, vilket till stor del beror på att antalet ny-börjarplatser har utökats snabbt under de senasteåren. Avgången kommer för grundutbildningen ielbranschen att innebära ett arbetskraftsbehov om30 personer. Eftersom antalet sysselsatta i branschenhar ökat något är det totala behovet för grundläggandeyrkesutbildning något större; dock märkbart mindreän antalet nybörjarplatser för grundexamen i bran-schen.

Inom den eltekniska industrin behövs allt fler mång-kunniga personer. Även i det näringspolitiska pro-grammet för Vasaområdet lyfts det eltekniska kun-nandet fram. Dessa faktorer medför ett behov avvuxenutbildning på grundläggande yrkesutbildnings-nivå.

I träbranschen ser det ut som om det beräknade ut-bildningsbehovet skulle tillfredsställas med nuvaran-de antal nybörjarplatser. Åtminstone för tillfället ärdet svårt att fylla alla grundutbildningsplatser; t.ex.under läsåret 2001–2002 kunde man på grund avelevbrist inte inleda den yrkesinriktade grundutbild-ningen i träbranschen överhuvudtaget. (Under pågå-ende år är situationen dock bättre). Inom träbran-schen kommer det att uppstå företagsvisa vuxenut-bildningsbehov inom en nära framtid.

Någon förberedande utbildning för grundexamen iden grafiska branschen finns inte i regionen menarbetslivet tycks i någon mån ha behov av fackfolk ibranschen. Här kunde t.ex. läroavtalsutbildningenvara till hjälp för företagarna i regionen.

Nybörjarplatserna för grundexamina inom byggnads-och husteknikbranscherna ser ut att tillfredsställaarbetslivets utbildningsbehov i Vasa- och Kyroregio-nen. Ett antal företagsvisa läroavtalsplatser kan even-tuellt uppkomma också inom dessa branscher, t.ex.inom elementhusproduktionen.

38

Elintarvikeala: Ammattiryhmien ja koulutuksen vas-taavuusavaimien mukaan lähes koko alan työvoimarekrytoidaan ammatillisesta peruskoulutuksesta.Elintarvikealalla on 18 aloituspaikkaa Pietarsaarenammattikoulussa.

Kun elintarviketyön poistuma on 11 henkilöä vuo-sittain, saa ennusteen mukaan elintarviketyö poistu-man aiheuttaman työvoiman lähes kokonaan amma-tillisesta peruskoulutuksesta. Muutama työntekijä jääkuitenkin vielä esimerkiksi oppisopimuksen kauttakoulutettavaksi.

Tekstiili- ja vaatetustyössä poistuman aiheuttamauuden työvoiman tarve täyttyy kokonaan ammatti-opiston 16 aloituspaikalla. Lisäksi alan työllistenmäärän ennakoidaan myös Pietarsaaren seudullavähenevän, mikä vähentää poistuman aiheuttamaauuden työvoiman tarvetta vielä lisää. Edellä kuvatustajohtuen teva-alalla ei näytä olevan aikuiskoulutus-tarpeitakaan; ehkä joitain oppisopimuspaikkoja lukuunottamatta.

Ennusteiden mukaan kone- ja metallialalla työelämänkoulutustarve on suurempi kuin Pietarsaaren ammatti-

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

2 Industriarbete/Teollinen työ 4455 127 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 367 11 2.2 Tekoarbete/Tevatyö 166 6 2.3 Metallarbete/Metallityö 482 16 2.4 Installationsarbete/Asennustyö 691 18 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 272 9 2.6 Träarbete/Puutyö 514 14 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 1016 30 2.8 Elarbete/Sähkötyö 392 9 2.9 Gafiskt arbete/Graafinen työ 85 2 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 166 4 2.11 Övrigt industriarbete/Muu teollinen työ 304 8 3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 526 16 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 177 5 3.2 Rörarbete/Putkityö 98 5 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 69 2 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 182 4

- Jakobstadsregionen / Pietarsaaren seutukunta

Livsmedelsbranschen: Enligt nycklarna från yrke tillutbildning rekryteras nästan hela arbetskraften i bran-schen från den grundläggande yrkesutbildningen.Inom livsmedelsbranschen har Yrkesskolan i Jakob-stad 18 nybörjarplatser.

Då avgången inom livsmedelsarbete är 11 personerper år ersätts avgången nästan helt och hållet avarbetstagare från den grundläggande yrkesutbild-ningen. Därutöver kan ännu några arbetstagareutbildas t.ex. genom läroavtal.

Det behov som avgången orsakar inom textil- ochbeklädnadsarbete tillfredsställs helt med Yrkes-skolans 16 nybörjarplatser. Dessutom förutspås an-talet sysselsatta i branschen minska även i Jakob-stadsregionen, vilket ytterligare minskar det behovav arbetskraft som avgången medför. På grund avdet ovan sagda ser beklädnadsbranschen inte ut attha något behov av vuxenutbildning; eventuellt medundantag av någon läroavtalsplats.

Enligt prognoserna är arbetslivets utbildningsbehovinom maskin- och metallbranschen större än antaletnybörjarplatser vid Yrkesskolan i Jakobstad. Detta

39

koulun aloituspaikkamäärä. Tämä merkinnee sitä, ettäaikuiskoulutuksen rooli alan työvoiman kouluttajanaon huomattava.

Pelkkä poistuma aiheuttaa kone- ja metallialalle noin30 uuden työntekijän tarpeen, mikä vastaa noin 50peruskoulutuksen aloituspaikkaa. Kun vielä useim-mille aloille, jotka rekrytoivat kone- ja metallialalta,ennakoidaan hienoista kasvua, jää mm. oppisopimus-ja työvoimakoulutuksen koulutettavaksi vielä kokojoukko työntekijöitä. Kone- ja metallialan aloitus-paikkamäärä Pietarsaaren ammattikoulussa on 36.

Ennusteiden mukaan myös auto- ja kuljetusala tar-vitsee huomattavasti enemmän uutta työvoimaa kuinammattikoulu pystyy nykyisellään kouluttamaan.Pelkkä poistuma aiheuttaa alalle noin 20 uudentyöntekijän tarpeen, mikä vastaa 35 ammatillisenperuskoulutuksen aloituspaikkaa, Pietarsaaren am-mattikoulussa on 18 alan peruskoulutuksen aloitus-paikkaa, joten aikuiskoulutuksella on tässäkin työ-sarkaa.

Puuala merkitsee Pietarsaaren seudulla lähes samaakuin venerakentaminen. Poistuma aiheuttaa puualallenoin 10 uuden työntekijän tarpeen, mikä ammatillisenperuskoulutuksen aloituspaikkoina merkitsee 18paikkaa. Ammattikoulun aloituspaikkamäärä alalla on16. Veneenrakentamisessa syntyy usein nopeastitilanteita, joissa uutta työvoimaa tarvitaan. Sillointarvitaan myös aikuiskoulutuksen joustavuutta.

Paperi- ja kemianteollisuuden alan poistuma aiheuttaaalalle yhtä suuren uuden työvoiman tarpeen kuinammattikoulussa on aloituspaikkoja. Aikuiskoulu-tustarpeita voi silti syntyä nopeastikin UPM-Kymme-nen markkinatilanteen tai tuotantotekniikan muut-tuessa.

Rakennus- ja talotekniikka-alan näkymät paranivathuomattavasti, kun UPM-Kymmene julkaisi tou-kokuun puolessa välissä laajennuspäätöksensä, jonkaansiosta rakentamisaikainen työpaikka tarjoutuulähivuosina noin 1000 työntekijälle. Sekä rakennus-että lvi-alan peruskoulutuksessa on ammattikoululla18 aloituspaikkaa. Myös aikuiskoulutuksen tehtäväksitulee varmasti suuren työntekijämäärän kouluttaminen.Pelkkä poistuma aiheuttaa rakennustyöhön vainmuutaman uuden työntekijän tarpeen.

torde innebära att vuxenutbildningen har en betydanderoll som utbildare av arbetskraft i branschen.

Enbart avgången medför för maskin- och metall-branschen ett behov av ca 30 nya arbetstagare, vilketmotsvarar ca 50 nybörjarplatser inom grundutbild-ningen. Då man dessutom förutspår en liten tillväxtför de flesta branscher som rekryterar folk frånmaskin- och metallutbildningen blir det en hel del kvaratt utbilda inom läroavtals- och arbetskraftsutbild-ningen. Nybörjarplatserna inom maskin- och metall-branschen vid Yrkesskolan i Jakobstad är 36.

Enligt prognoserna behöver även bil- och transport-branschen mycket mer ny arbetskraft än vad Yrkes-skolan för närvarande kan utbilda. Bara avgångenorsakar ett behov av ca 20 nya arbetstagare, vilketmotsvarar 35 nybörjarplatser inom den grundläggandeyrkesutbildningen. Vid Yrkesskolan i Jakobstad finns18 nybörjarplatser i grundutbildningen så även härfinns det en hel del för vuxenutbildningen att göra.

Träbranschen betyder i Jakobstadsregionen i stort settsamma som båtbyggande. Avgången kommer attmedföra ett behov av ca 10 nya arbetstagare i bran-schen, vilket omräknat i nybörjarplatser inom dengrundläggande yrkesutbildningen ger 18 platser.Yrkesskolan har 16 nybörjarplatser i branschen. Ibåtbyggarbranschen uppstår ofta situationer somsnabbt kräver ny arbetskraft. Då är det bra medflexibilitet i vuxenutbildningen.

Avgången inom pappersindustrin och den kemiskaindustrin innebär ett lika stort behov av arbetskraftsom antalet nybörjarplatser är vid Yrkesskolan.Vuxenutbildningsbehov kan ändå snabbt uppstå ommarknadssituationen eller produktionstekniken vidUPM-Kymmene förändras.

Utsikterna för byggnads- och husteknikbranschenförbättrades avsevärt, när UPM-Kymmene i mittenav maj offentliggjorde sitt beslut om utvidgning. Tackvare detta erbjuds ett tusental arbetstagare arbeteför de närmaste åren. Inom både byggnads- och VVS-branschen har Yrkesskolan 18 nybörjarplatser. Ävenvuxenutbildningen får säkert i uppgift att utbilda ettstort antal arbetstagare. Avgången medför inombyggnadsarbete ett behov av bara några nya arbets-tagare.

40

2 Industriarbete/Teollinen työ 1321 36 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 100 3 2.2 Tekoarbete/Tevatyö 52 2 2.3 Metallarbete/Metallityö 197 5 2.4 Installationsarbete/Asennustyö 238 6 2.5 Maskinföararbete/Koneenkäyttötyö 115 4 2.6 Träarbete/Puutyö 173 5 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 135 3 2.8 Elarbete/Sähkötyö 147 4 2.9 Grafiskat arbete/Graafinen työ 33 1 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 50 2 2.11 Övrigt industriarbete/Muu teollinen työ 81 1 3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 266 8 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 100 2 3.2 Rörarbete/Putkityö 56 2 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 52 2 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 58 2

- Sydösterbotten / Suupohjan rannikkoseutu

Poistuma aiheuttaa myös Suupohjan rannikkoseudullauuden työvoiman tarvetta. Vaikka määrät ovat pieniä,saattaa kymmenen vuoden poistuma kuitenkin ollajopa kolmannes työllisten määrästä.

Kone- ja metallialalle poistuma aiheuttaa 10 hengenuuden työvoiman tarpeen. Teoriassa Vocanan 16 aloi-tuspaikkaa riittäisi tähän tarpeeseen, mutta pientenyritysten työvoiman tarpeet ovat usein niin spesifejä,että mm. oppisopimuksille löytyy varmasti tarvetta.

Auto- ja kuljetusalalle poistuma tekee niinikään 10hengen vuosittaisen työvoimavajauksen. Teoriassatässäkin riittäisivät Vocanan 16 aloituspaikkaa tyy-dyttämään alan uuden työvoiman tarpeen, muttaepäilemättä ainakin joitakin oppisopimuksia alanyritykset Suupohjassakin tulevat solmimaan.

Myös sähköalalle poistuma edellyttää noin viittä uuttatyöntekijää. Koska Vocanassa ei ole sähköalan perus-koulutusta, tullee ainakin suurin osa tästä tarpeestanäin ollen aikuiskoulutuksen täytettäväksi.

Rakennusalalla poistuman edellyttämä uusien työn-tekijöiden määrä on 8 henkeä. Vocanan 16 aloitus-paikkaa näyttäisi hyvin riittävän tämän tarpeentäyttämiseen edellyttäen, että oppilaita saadaan riittä-västi.

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattilohkot ja -ryhmät Syssesatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

Avgången innebär behov av ny arbetskraft även iSydösterbotten. Även om det är fråga om små mäng-der kan avgången under tio års tid innebära t.o.m. entredjedel av antalet sysselsatta.

Inom maskin- och metallbranschen medför avgångenett arbetskraftsbehov på tio personer. I teorin skullede 16 nybörjarplatserna vid Vocana täcka detta behovmen arbetskraftsbehovet i små företag är ofta såspecifikt att det säkert finns behov för t.ex. läroavtal.

Även för bil- och transportbranschen medför avgån-gen en brist på tio arbetstagare per år. I teorin skulleVocanas 16 nybörjarplatser också i detta fall räckaför att tillfredsställa behovet av ny arbetskraft menutan tvekan kommer företagen i branschen att ingååtminstone några läroavtal.

I elbranschen förutsätter avgången fem nya arbets-tagare. Eftersom Vocana inte arrangerar grundut-bildning i elbranschen kommer den största delen avdetta behov alltså att fyllas genom vuxenutbildning.

I byggnadsbranschen blir behovet av nya arbetstagarei och med avgången åtta personer. Vocanas 16nybörjarplatser ser ut att räcka till för detta behov,förutsatt att man får in tillräckligt många elever.

41

- Vasaregionen / Vaasan seutukunta

6.3. Liikenne- ja postityö

Liikennetyö ja postityö käsitellään tässä yhteydessäyhdessä, koska postityö on ammattilohkona varsinpieni ja rekrytoi väkeään paljolti samoista koulu-tuksista kuin liikennetyökin. Nämäkin ammattilohkotkäsitellään seutukunnittain.

4 Trafikarbete/Liikennetyö 1181 32 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 1062 29 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 119 3 5 Postarbete/Postityö 57 13

Liikenne- ja postityössä poistuma aiheuttaa lähes 50työntekijän vuosittaisen vajauksen Vaasan seutu-kunnassa. Eniten nämä ammattiryhmät rekrytoivatauto- ja kuljetusalalta, josta tulee yli puolet työnte-kijöistä.

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattilohkot ja - ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

4 Trafikarbete/Liikennetyö 248 8 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 246 8 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 2 0 5 Postarbete/Postityö 66 3

- Jakobstadsregionen / Pietarsaaren seutukunta

- Kyroregionen/ Kyrönmaan seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper / Ammatilohkot ja j-ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

6.3. Trafik- och postarbete

Trafikarbete och postarbete behandlas här tillsam-mans eftersom postarbete är en mycket liten sektorsom ofta rekryterar folk från samma utbildningar somtrafikarbete. Dessa yrkessektorer behandlas regionvis.

Inom trafik- och postarbete orsakar avgången ettunderskott på närmare 50 arbetstagare årligen i Vasa-regionen. Mest rekryterar dessa yrkesgrupper folkfrån bil- och transportbranschen, över hälften av ar-betstagarna kommer från detta utbildningsområde.

Kyrönmaan seutukunnassa poistuma aiheuttaa näihinammattiryhmiin 11 työntekijän tarpeen vuosittain

I Kyroregionen medför avgången i dessa yrkesgrup-per ett behov om 11 arbetstagare per år.

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattilohkot ja ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

4 Trafikarbete/Liikennetyö 719 194.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 696 184.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 23 15 Postarbete/Postityö 208 6

Pietarsaaren seutukunnassa liikenne- ja postityönpoistuma aiheuttaa 25 työntekijän vuosittaisen uudentyövoiman tarpeen.

I Jakobstadsregionen behövs på grund av avgången25 nya arbetstagare per år inom trafik- och postarbete.

42

Suupohjan rannikkoseudulla poistuman näissä am-mattiryhmissä aiheuttama uuden työvoiman tarve on17 henkeä.

- Sydösterbotten / Suupohjan rannikkoseutu

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

4 Trafikarbete/Liikennetyö 430 13 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 410 12 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 20 1 5 Postarbete/Postityö 87 4

6.4. Tekninen asiantuntijatyö

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 5312 4016.1 Arb.ledning inom primärproduktionen/ Alkutuotannon johtotyö 172 276.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 2369 576.3 Arbetsledning (teknikerarbete)/Työnjohtotyö (teknikkotyö) 2501 2686.4 Liikenteen johtotyö 270 49

Teknisessä asiantuntijatyössä poistuma aiheuttaavuosittain maakunnassamme neljänsadan hengenuuden työvoiman tarpeen, josta yli puolet aiheutuuteknikkotyön poistumasta. Kun teknikkotyö tulevai-suudessa korvautuu pääosin insinöörityöllä, syntyyinsinöörityöhön väistämättä runsain määrin myösaikuiskoulutustarpeita (esimerkiksi muuntokoulutusteknikosta insinööriksi). Koko teknisen asiantunti-jatyön perusteellisempi käsittely jää kuitenkin am-mattikorkeakoulutuksen ennakoinnin yhteyteen.

I Sydösterbotten behövs i och med avgången 17 nyaarbetstagare i dessa yrkesgrupper.

- Landskapet Österbotten/Pohjanmaan maakunta

6.4. Tekniskt sakkunnigarbete

Inom tekniskt sakkunnigarbete medför pensionsav-gången årligen i vårt landskap ett arbetskraftsbehovom 400 personer, av vilket mer än hälften orsakas avavgången inom teknikerarbete. Då teknikerarbetet iframtiden huvudsakligen kommer att ersättas avingenjörsarbete, uppstår det oundvikligen ett stortvuxenutbildningsbehov (t.ex. examensinriktad fort-bildning för tekniker till ingenjörer). En grundligaregenomgång av hela det tekniska sakkunnigarbetetpresenteras först i samband med prognostiseringenav yrkeshögskoleutbildningen.

43

6.5. Palvelutyö

- Vasaregionen/Vaasan seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

7 Servicearbete/Palvelutyö 5605 153 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 462 15 7.2 Städarbete/Siivoustyö 967 35 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 129 3 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 2543 69 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 1359 28 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 145 3

Koko palvelutyön ammattilohkon osalta poistumaVaasan seutukunnassa on noin 150 henkeä vuodessa.Palvelutyön sisällä suurin poistuma on myyntityössä,noin 70 henkeä. Suurin osa palvelutyön työvoimastarekrytoidaan ammatillisesta peruskoulutuksesta,mutta myös aikuiskoulutusta käytetään rekrytointi- jalisäkoulutuskanavana varsin paljon. Esimerkiksioppisopimuskoulutus on paljon hyödynnetty aikuis-koulutusmuoto.

Siivoustyössä poistuma on suhteellisesti suurinta kokopalvelutyön ammattilohkon sisällä. Aikuiskoulutuksenroolia täytyy siivoustyössä lisätä, jotta alalle ylipäätäänon mahdollista saada riittävästi työvoimaa, sillä nuoriapuhtaanapitoala ei näytä yksinkertaisesti kiinnos-tavan.

6.5. Servicearbete

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja-ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

7 Servicearbete/Palvelutyö 817 23 7.1 Fastighetsarbete/ Kiinteistyö 60 2 7.2 Städarbete/Siivoustyö 132 5 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 27 0 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 397 12 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 189 4

Kyrönmaan seutukunnassa palvelutyön sektorillaaikuiskoulutustarpeita aiheuttanee ainakin myyntityönpoistuma. Koulutustarpeita voidaan palvelutyönkinosalta tarkastella yhdessä Vaasan seutukunnankoulutustarpeiden kanssa.

I Kyroregionen torde vuxenutbildningsbehov inomservicesektorn orsakas åtminstone av avgången inomförsäljningsarbete. Utbildningsbehovet kan även närdet gäller servicearbete granskas gemensamt medutbildningsbehovet i Vasaregionen.

Inom hela yrkessektorn servicearbete är avgången iVasaregionen ca 150 personer per år. Inom service-arbete kommer den största avgången att ses inomförsäljningsarbete, ca 70 personer. Största delen avarbetskraften inom servicearbete rekryteras från dengrundläggande yrkesutbildningen men även vuxenut-bildning används i stor utsträckning som rekryterings-och tilläggsutbildningskanal. Exempelvis läroavtals-utbildningen är en vuxenutbildningsmetod som ut-nyttjas flitigt.

Den proportionellt sett största avgången i den här sek-torn sker inom städarbete. Vuxenutbildningen måstefå en större roll i städarbetet för att man överhuvud-taget skall kunna få tillräckligt med arbetskraft i bran-schen, för renhållningsbranschen ser helt enkelt inteut att intressera de unga.

- Kyroregionen / Kyrönmaan seutukunta

44

- Jakobstadsregionen/Pietarsaaren seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper / Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

7 Servicearbete/Palvelutyö 2540 81 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 242 8 7.2 Städarbete/Siivoustyö 517 22 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 52 1 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 1145 35 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 551 15 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 33 0

7 Servicearbete/Palvelutyö 1067 33 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 80 2 7.2 Städarbete/Siivoustyö 159 6 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 12 1 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 552 18 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 249 6 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 15 0

- Sydösterbotten/Suupohjan rannikkoseutu

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

Pietarsaaren seutukunnassa palvelutyön 80 hengenpoistumasta lähes puolet tapahtuu myyntityössä, jossamyös syntynee eniten aikuiskoulutustarpeita. Sii-voustyössä voisi Pietarsaaren seudullakin olla pai-kallaan järjestää aikuiskoulutusta, sillä alan nuoriso-asteen koulutukseen on vaikea saada tarpeellistamäärää osanottajia.

Myös Suupohjan rannikkoseudulla myyntityö aiheuttaasuurimmat aikuiskoulutustarpeet. 33 työntekijänpoistumasta yli puolet tapahtuu myyntityöstä.

I Jakobstadsregionen avgår nästan hälften av de 80som pensioneras inom servicearbete från försäljnings-arbete, där det antagligen kommer att uppståvuxenutbildningsbehov. Inom städarbete kunde detockså i Jakobstadsregionen vara på sin plats att an-ordna vuxenutbildning för det är här svårt att få intillräckligt många elever på andra stadiet.

Också i Sydösterbotten är det försäljningsarbetet somorsakar det största vuxenutbildningsbehovet. Av de33 arbetstagare som avgår arbetar hälften inom för-säljningsarbete.

45

6.6. Toimistotyö

Koko toimistotyön poistuma aiheuttaa Vaasan seutu-kunnassa runsaan 100 hengen vuosittaisen uudentyövoiman tarpeen, mikä edellyttää lähes yhtä montaaloituspaikkaa pelkästään kaupan ja hallinnon alanperuskoulutukseen. Koulutusalan peruskoulutuksestavalmistuu vuosittain noin 300 opiskelijaa.

Koulutusala kouluttaa kuitenkin myös monia muitaammattiryhmiä kuin toimistotyötä varten, minkä vuoksityöntekijöiltä edellytetään usein täydentävää kou-lutusta omalta työalueeltaan. Toisaalta toimistotyöntyöllisten määrän ennakoidaan vähenevän työteh-tävien yhä automatisoituessa, mikä vaikuttaa myöskoulutustarpeiden määrään.

6.6. Kontorsarbete

- Vasaregionen / Vaasan seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 3629 104 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 2674 73 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö 955 31

Hela avgången inom kontorsarbete i Vasaregionenger ett behov av drygt 100 nya arbetstagare per år,vilket förutsätter nästan lika många nybörjarplatserenbart vid grundutbildningen inom handel och admin-istration. Från den grundläggande yrkesutbildningeninom detta utbildningsområde utexamineras årligenca 300 studerande.

Inom utbildningsområdet utbildas också många andrayrkesgrupper än sådana som utför kontorsarbete ochdärför krävs det ofta av arbetstagarna att de går enkompletterande utbildning inom sitt eget arbetsom-råde. Å andra sidan beräknas antalet sysselsatta inomkontorsarbete minska i och med att arbetsuppgifternaautomatiseras allt mer och det påverkar också utbild-ningsbehovet.

- Kyroregionen/Kyrönmaan seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 501 15 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 337 9 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö 164 6

Avgången på 15 personer inom kontorsarbete i Kyro-regionen kan överföras på siffrorna för Vasaregioneneftersom utbildningen sker främst i Vasa. När manräknar ihop regionernas behov får man att avgångenmedför ett årligt behov av arbetskraft som motsvararca 120 personer.

Kyrönmaan toimistotyöntekijöiden 15 hengen pois-tuma voidaan lisätä Vaasan seutukunnan lukuun,koska koulutus tapahtuu pääosin Vaasassa. Seutu-kuntien tarpeet yhteen laskien poistumasta syntyytoimistotyöhön noin 120 uuden työntekijän vuosittai-nen uuden työvoiman tarve.

46

- Jakobstadsregionen/Pietarsaaren seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 1525 49 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 1064 32 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö 461

Pietarsaaren seutukunnassa poistuma aiheuttaa noin50 uuden toimistotyöntekijän tarpeen. Aikuiskoulu-tuksella on tässäkin oma tehtäväkenttänsä kauppa-oppilaitoksen merkonomin koulutuksen täydentäjän

I Jakobstadsregionen orsakar avgången ett behov avungefär 50 nya kontorsarbetare. Vuxenutbildningenhar även här en given uppgift som komplement tillmerkonomutbildningen vid handelsläroverket.

- Sydösterbotten/Suupohjan rannikkoseutu

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 616 18 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 385 11 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö 231 7

Suupohjan rannikkoseudulla poistuman aiheuttamatuusien työntekijöiden tarpeet ovat melko pieniä.Vocanan ruotsinkielinen datanomien koulutus jaKauhajoen ammatti-instituutin suomenkielinen mer-konomien koulutus tuottanevat riittävästi työvoimaaSuupohjan rannikkoseudulle poistuman aiheuttamanaukon paikkaamiseksi - lukuun ottamatta ehkä joi-takin yksittäisiä yritysten erityistarpeita.

6.7. Hallinnon asiantuntijatyö

Hallinnon asiantuntijatyössä poistuma aiheuttaa noinkolmanneksen työvoiman vajauksen kaikissa maa-kuntamme seutukunnissa kymmenessä vuodessa(yhteensä runsaat 1000 henkeä). Koska näidenammattiryhmien työtehtävät edellyttävät valtaosinkorkeakoulututkintoa, siirretään niiden vaatiman ai-kuiskoulutuksen käsittely ammattikorkeakoulutuksenennakoinnin yhteyteen.

Det behov av nya arbetstagare som avgången gerupphov till i Sydösterbotten är relativt litet. Densvenskspråkiga datanomutbildningen vid Vocana ochden finskspråkiga merkonomutbildningen vid Kauha-joen ammatti-instituutti torde producera tillräckligtmycket arbetskraft till Sydösterbotten för att täckabehovet efter avgången – med undantag av eventuellaspecialbehov som enskilda företag kan ha.

6.7. Sakkunnigarbete inomförvaltningen

När det gäller sakkunnigarbete inom förvaltningenkommer avgången att gälla en tredjedel av arbets-kraften på tio år i landskapets alla ekonomiskaregioner (sammanlagt 1 000 personer). Eftersomarbetsuppgifterna som utförs inom dessa yrkesgrup-per till största delen förutsätter högskoleutbildningkommer den vuxenutbildning som behövs för dessayrkesgrupper att behandlas i prognosen för yrkeshög-skoleutbildningen.

47

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

10 Vårdarbete/Hoitotyö 4824 136 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 305 8 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 1551 44 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 1164 32 10.4 Socialarbete/Sosiaalityö 1804 52

6.8. Vårdarbete

- Vasaregionen / Vaasan seutukunta

Inom vårdarbete kommer en dryg fjärdedel av arbets-kraften att avgå med pension inom tio år i Vasaregio-nen. Av närmare 5 000 arbetstagare går ca 1 300 ipension, vilket kommer att innebära stora utmaningarför vuxenutbildningen.

Inom sjukvårdsarbete är avgången 440 arbetstagareav 1 550, i övrigt hälsovårdsarbete 320 arbetstagareav ca 1 200 och inom socialarbete 520 arbetstagareav ca 1 800.

Den arbetskraft som avgår inom sjukvårdsarbetekunde man delvis ersätta genom att utbilda närvårdaretill sjukskötare. Ett problem är ändå att avgångenockså bland närvårdarna kommer att vara omfattandeunder de närmaste åren och därför borde man kanskeinte uppmuntra dem att övergå till andra yrken.

Å andra sidan är det just i yrken inom det socialaområdet, bl.a. hemvårdare, hemhjälpare och familje-dagvårdare, som antalet personer med enbart folk-eller grundskoleutbildning är stort (i hela landskapetdrygt tusen). Inom de här yrkena kan det finnasmånga som gärna vill bli närvårdare.

- Kyroregionen/Rannikkoseutu

6.8. Hoitotyö

Hoitotyössä poistuma aiheuttaa runsaan neljänneksentyövoimavajauksen kymmenessä vuodessa Vaasanseutukunnassa. Lähes 5000 työntekijästä poistuueläkkeelle noin 1300, mikä aiheuttaa myös aikuis-koulutukselle suuria haasteita.

Sairaanhoitotyössä poistuma on 440 työntekijää 1550:stä,muussa terveystyössä 320 työntekijää noin1200:sta jasosiaalityössä 520 työntekijää noin 1800:sta.

Sairaanhoitotyön poistuman aiheuttamaa uuden työ-voiman tarvetta voitaisiin osaltaan paikata muunto-koulutuksella lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Ongel-maksi voi kuitenkin muodostua se, että myös lähi-hoitajien poistuma on melko mittavaa lähivuosina ei-kä lähihoitajia näin ollen olisi varaa ”päästää” muihinammatteihin.

Toisaalta juuri sosiaalityön ammateissa, johon mm.kodinhoitajat, kotiavustajat ja perhepäivähoitajatkuuluvat, on pelkän perus- tai kansakoulun käyneitäolevien määrä suuri (koko maakunnassa runsas tuhat).Näissä ammateissa voisi olla paljon lähihoitajiksihaluavia.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

10 Vårdarbete/Hoitotyö 805 2510.1 Läkararbete/Lääkärityö 34 110.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 197 510.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 222 710.4 Socialarbete/Sosiaalityö 352 12

48

Sairaanhoitotyössä poistuma on 50 noin 200 hoitajas-ta, muussa terveystyössä 70 työntekijää noin 220:stäja sosiaalityössä 120 noin 350:stä.

- Jakobstadsregionen/Pietarsaaren seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

10. Vårdarbete/Hoitotyö 2335 65 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 113 3 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 573 14 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 637 17 10.4 Socialarbete/Sosiaalityö 1012 31

Pietarsaaren seutukunnassa kymmenen vuoden pois-tuma hoitotyöstä on 28 %, toisin sanoen 650 työn-tekijää 2300:sta.

Sairaanhoitotyössä poistuma on 140 työntekijää lähes600:sta, muussa terveystyössä 170 noin 640:stä jasosiaalityössä 310 noin tuhannesta.

Suupohjan rannikkoseudulla kymmenen vuodeneläkepoistuma hoitotyössä on noin kolmannes lähestuhannesta työntekijästä.

Sairaanhoitotyöstä poistuu sata henkeä lähes 300:sta,muusta terveystyöstä 80 noin 270:stä ja sosiaalityöstä120 lähes 400:sta.

I Kyroregionen är avgången inom vårdsektorn knappten tredjedel på tio år. Av 800 arbetstagare avgår 250från arbetslivet.

I sjukvårdsarbete är avgången 50 av ca 200 vårdare,i övrigt hälsovårdsarbete 70 arbetstagare av ca 220och inom det sociala området 120 av ca 350.

Kyrönmaan seutukunnassa hoitotyön poistuma onvähän vajaa kolmannes kymmenessä vuodessa. 800työntekijästä 250 poistuu työelämästä.

I Jakobstadsregionen avgår 28 % av arbetskraftenfrån vårdarbete inom tio år, d.v.s. 650 arbetstagareav 2 300.

Inom sjukvårdsarbete är avgången 140 arbetstagareav nästan 600, i övrigt hälsovårdsarbete 170 av ca640 och inom det sociala området 310 av ca 1 000.

- Sydösterbotten/Suppohjan rannikkoseutu

Under de kommande tio åren är pensionsavgångeninom vårdarbete i Sydösterbotten ungefär en tredjedelav närmare 1 000 arbetstagare.

Från sjukvårdsarbete avgår 100 personer av nästan300, från övrigt hälsovårdsarbete 80 av ca 270 ochfrån det sociala området 120 av knappt 400.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

10 Vårdarbete/Hoitotyö 970 3110.1 Läkararbete/Lääkärityö 35 110.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 279 1010.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 268 810.4 Socialarbete/Sosiaalityö 388 12

49

6.9 Bildningsarbete 6.9 Sivistystyö

- Vasa ekonomiska region/Vaasan seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 2797 74 11.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 2304 60 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 242 8 11.3 Handarbete/Käsityö 30 1 11.4 Konstarbete/Taidetyö 221 5

Sivistystyöstä, jonka selvästi suurin ammattiryhmä onopetustyö, eläkkeelle lähtijöitä on runsas neljännesVaasan seutukunnan lähes kolmesta tuhannestaopetustyöntekijästä. Vaikka opetustyöhön vaadi-taankin korkeakoulututkinto, eikä sitä tässä yhteydessäsen vuoksi käsitellä perusteellisemmin, todettakoonkuitenkin, että opetustyössä kymmenen vuodenpoistuma Vaasan seutukunnassa on 26 %; 600eläkkeelle siirtyvää opettajaa 2300:sta.

Viestintätyöhön poistuma aiheuttaa noin kolman-neksen vajauksen, mikä tarkoittaa 80 henkeä; käsi-työssä 10 hengen ja taidetyössä 50 hengen vajauksen.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 315 911.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 268 811.2 Mediearbete/Viestintätyö 15 011.3 Handarbete/Käsityö 5 011.4 Konstarbete/Taidetyö 27 1

Inom bildningsarbetet, där den klart största yrkes-gruppen är undervisningsarbete, går en dryg fjärdedeli pension av Vasaregionens nästan 3 000 arbetstagare.Även om man i undervisningsarbetet förutsätts hahögskoleexamen och denna yrkesgrupp därför intebehandlas i detta sammanhang, kan man ändå kon-statera att avgången under tio år i Vasaregionen är26 %, d.v.s. 600 lärare av 2 300.

Inom mediearbete innebär avgången att en tredjedelav arbetskraften, alltså 80 personer, försvinner. Inomhantverk är avgången 10 personer och inom konst-arbete 50.

- Kyroregionen/Kyrönmaan seutukunta

På tio år avgår nästan en tredjedel av de drygt 300arbetstagarna inom bildningsarbete i Kyroregionen.Av undervisningspersonalen går 80 av ca 270 i pen-sion. I de övriga yrkesgrupperna inom bildningsarbe-te är avgångssiffrorna väldigt låga.

Kyrönmaan seutukunnan sivistystyön kymmenenvuoden poistuma on lähes kolmannes runsaasta 300sivistystyöntekijästä. Opetustyöntekijöitä poistuutyöelämästä 80 noin 270 työntekijästä. Muissa sivis-tystyön ammattiryhmissä poistumaluvut ovat hyvinpieniä.

50

Kymmenen vuoden poistuma suojelutyöstä on Vaasanseutukunnassa runsas neljännes noin 550 suojelutyön-tekijästä.

- Sydösterbotten/Suupohjan rannikkoseutu

I Sydösterbotten avgår på tio år 100 arbetstagare av400 inom bildningsarbete, inom undervisningsarbete90 av 330 arbetstagare.

6.10. Arbete inom skyddsbranschen

- VasaregionenVaasan seutukunta

På tio år kommer avgången inom skyddsbranschen iVasaregionen att uppgå till en dryg fjärdedel av ca550 anställda.

I Jakobstadsregionen är avgången inom bildnings-arbete en fjärdedel av knappt 1 200 arbetstagare.Inom undervisningen avgår en fjärdedel av drygt 1 000arbetstagare.

- Jakobstadsregionen/Pietarsaaren seutukunta

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Avgång/årTyölliset Poistuma/vuosi

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 1188 2811.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 1051 2611.2 Mediearbete/Viestintätyö 68 111.3 Hantverk/Käsityö 9 011.4 Konstarbete/Taidetyö 60 1

Pietarsaaren rannikkoseudulla sivistystyön poistumaon neljännes vajaasta 1200 työntekijästä. Opetus-työssä se on neljännes runsaasta tuhannesta työnte-kijästä.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta Avgång/år Työlliset Poistuma/vuosi

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 375 1011.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 327 911.2 Mediearbete/Viestintätyö 28 111.3 Hantverk/Käsityö 3 011.4 Konstarbete/Taidetyö 17 0

Suupohjan rannikkoseudun lähes 400 sivistystyön-tekijästä poistuma kymmenessä vuodessa on satatyöntekijää, opetustyössä 90 noin 330 työntekijästä.

6.10. Suojelutyö

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta/Työlliset Avgång/år/Poistuma/vuosi

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 559 150

51

- Kyroregionen/Kyrönmaan seutukunta

Från arbete inom skyddsbranschen i Kyroregionenavgår endast 13 % av ca 80 arbetstagare.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattiryhmät ja -lohkot Sysselsatta/Työlliset Avgång/år/Poistuma/vuosi

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 78 10

Kyrönmaan seutukunnan suojelutyön poistuma on vain13 % noin 80 suojelutyöntekijästä.

- Jakobstadsregionen/Pietarsaaren seutukunta

En tredjedel av drygt 170 arbetstagare inom skydds-branschen avgår i Jakobstadsregionen.

- Sydösterbotten/Suupohjan rannikkoseutu

I Sydösterbotten är avgången inom skyddsbranschenpå tio år 30 % av 66 sysselsatta.

7. Arbetslivets behovav vuxenutbildningi landskapet Österbotten

I detta kapitel diskuteras, utgående från intervjuer iseptember-oktober 2002, inom vilka sektorer arbets-livets representanter anser att man borde utbilda folk.Diskussionen koncentrerar sig här på den grund-läggande yrkesutbildningen.

Avgångssiffrorna visar att behovet av ny arbetskraftinom de närmaste åren kommer att vara stort så gottsom i alla yrkesgrupper. Antalet personer som avgårfrån arbetslivet överstiger antalet som kommer in iarbetslivet redan år 2004 och under de följande årenkommer skillnaden att öka snabbt. Det är också viktigtatt notera att över hälften av avgången sker från detutförande arbetet. I växande branscher ökar antalet

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta/Työlliset Avgång/år/Poistuma/vuosi

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 174 60

Pietarsaaren seutukunnassa suojelutyöstä poistuu kol-mannes runsaasta 170 työntekijästä.

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta/Työlliset Avgång/år/Poistuma/vuosi

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 66 20

Suupohjan rannikkoseudulla suojelutyön kymmenenvuoden poistuma on 30 % 66 työllisestä.

7. TyöelämänaikuiskoulutustarvePohjanmaan maakunnassa

Tässä luvussa pohditaan syys- lokakuussa 2002 suo-ritettujen työelämän haastatteluiden pohjalta, mitkäovat niitä ammattialoja, joihin työelämän näkökulmastaväkeä tulisi kouluttaa. Painotus tässä pohdinnassa onammatillisen peruskoulutuksen tasolla.

Poistumaluvut osoittavat, että uuden työvoiman tarvetulee lähivuosina olemaan suurta miltei kaikissaammattiryhmissä. Työelämästä poistuvien määräylittää työelämään tulevien määrän jo vuonna 2004,minkä jälkeen ero suurenee nopeasti. Tärkeää onmyös huomioida, että yli puolet poistumasta tapahtuusuorittavasta työstä. Poistuman lisäksi useilla kasvu-aloilla myös työllisten määrä kasvaa, mikä tietenkin

52

den työmarkkinoilla, on juuri se, että heillä ei yleensäole minkäänlaista teoriapohjaa, jolle tällaista uudenoppimista voi rakentaa. Heistä on vaikeaa tehdä tar-vittavia moniosaajia.

Tulevaa kehitystä ennakoitaessa on odotettavissa, ettämetalli, mukaan luettuna sähkötekninen teollisuus,säilyttää vahvan asemansa maakunnassamme myöstulevaisuudessa. Alalta siirtyy eläkkeelle lähivuosinanoin kolmannes työvoimasta, mikä merkitsee suuriahaasteita oppilaitoksille. Tilalle pitää saada uutta kou-lutettua työvoimaa; sekä nuoria että aikuisia. Maa-kunnan teollisuus aikoo myös vahvistaa edelleenkilpailukykyään yritysten toimintaedellytyksiä paran-tamalla ja kansainvälisyyttä edistämällä. Edellytyk-senä on kuitenkin, että uuden työvoiman saanti pys-tytään turvaamaan. Etenkin hitsaajista ennakoidaanolevan runsaasti kysyntää lähivuosina.

Tulevaisuuden kasvualoja ovat ennusteiden mukaanmyös palvelualat. Palvelut teollisuudelle ja kauppakehittyvät ja tarvitsevat uutta, koulutettua työvoimaa.Väestön ikääntyessä tarvitaan lisääntyvässä määrinmm. kodinhoitajia, sairaanhoitajia ja siivoojia, muttamyös ravintolapalveluita, kulttuuripalveluita sekäikääntyneemmälle väestölle suunnattuja matkailu-palveluita. Sähköisen kaupan yleistyessä tarvitaanlisää kuljetuspalveluita. Nuorista ikäluokista ei val-mistu tarpeeksi väkeä, joten aikuiskoulutusta tarvitaantäyttämään vajetta. Monelle uudellekin pienyrittäjällelöytyisi palvelusektorilta markkinarako.

Tietotekniikka-ala ei enää lisää työvoimansa määräätulevaisuudessa, vaikkakin alalla tapahtuu jatkuvasti

sysselsatta, vilket naturligtvis ökar behovet avarbetskraft än mer då det behövs ny arbetskraft bådeför att ersätta avgången och på grund av tillväxt.

Inom tio år beräknas glappet mellan den mängd arbets-kraft som avgår i pension och den mängd ungaåldersklasser som utbildar sig till ett yrke vara ca250 000 personer i hela landet. Det är klart att manmåste ta till alla befintliga medel för att minska pådetta glapp. En viktig roll i det hela spelas av denyrkesinriktade vuxenutbildningen.

Arbetslivet behöver i framtiden allt fler mångkunnigapersoner som klarar av flera olika slags uppgifter ochdessutom har förmågan att hela tiden lära sig någotnytt. En viktig orsak till att personer med enbart folk-eller grundskola kommer att ha svårt att klara sig påframtidens arbetsmarknad är att de i allmänhet saknarteoribakgrund att bygga denna nya inlärning på. Detär alltså svårt att göra dem till de mångkunniga somarbetslivet behöver.

Vid prognostisering av utvecklingen kan man förväntasig att metall, inklusive elteknisk industri, kommer attbevara sin starka ställning i vårt landskap. Ungefären tredjedel av arbetskraften i branschen går i pen-sion under de närmaste åren, vilket innebär storautmaningar för läroanstalterna. Som ersättning måsteman få in ny, utbildad arbetskraft, både ungdomaroch vuxna. Industrin i landskapet har också för avsiktatt vidare stärka sin konkurrenskraft genom attförbättra företagens verksamhetsförutsättningar ochfrämja internationalitet. En förutsättning är dock attman kan trygga behovet av ny arbetskraft. I synnerhetsvetsare kommer det enligt prognoserna att vara storefterfrågan på under de närmaste åren.

Bland de branscher som kommer att växa i framtidenåterfinns också servicebranscherna. Industriserviceoch handel utvecklas och behöver ny och utbildadarbetskraft. I och med att befolkningen blir äldrebehövs allt fler hemvårdare, sjukvårdare och städarebl.a. men även restaurangtjänster och kultur samtturismtjänster för den åldrande befolkningen. I deunga åldersklasserna utexamineras inte tillräckligtmånga och därför behövs vuxenutbildning somkomplement. Även många nya småföretagare kanhitta en marknadsnisch inom servicesektorn.

Datateknikbranschen kommer inte att öka sin arbets-kraft i framtiden även om det hela tiden sker föränd-

lisää uuden työvoiman tarvetta näillä aloilla sitäkinenemmän, kun poistumaa korvaavan uuden työvoimanlisäksi tarvitaan myös kasvun aiheuttamaalisätyövoimaa.

Työelämästä eläkkeelle poistuvien ja ammattiin val-mistuvien nuorten ikäluokkien väliin on kymmenessävuodessa koko maassa odotettavissa noin 250 000henkilön aukko. On selvää, että kaikki mahdollinenon tehtävä tämän aukon kaventamiseksi. Tärkeässäroolissa tässä työssä on ammatillinen aikuiskoulutus.

Työelämä kaipaa jatkossa yhä enemmän moniosaajia,jotka pystyvät suoriutumaan useamman tyyppisestätehtävästä ja sen lisäksi pystyvät oppimaan jatkuvastiuutta. Yksi tärkeä syy siihen että pelkänperus- jakansakoulun käyneiden on vaikea pärjätä tulevaisuu-

53

ringar i branschen. I framtiden kan det vara brist påutförande arbetskraft men knappast på planerare.Medelåldern bland arbetstagarna i branschen är rättlåg och därför är inte heller avgången så hög som imånga andra branscher. Arbetstagare i reklam- ochmediebranschen som dessutom har gedigna kunska-per i datateknik kommer det säkert att finnas efter-ågan på. Detsamma gäller montörer som behärskardatateknik.

Som en följd av att kommunerna allt oftare externali-serar sina tjänster kan det uppstå en hel del småföre-tagsverksamhet. Många som förlorar sin arbetsplatspå grund av externalisering har yrkeskunskap nog föratt fortsätta med samma typ av uppgifter somföretagare. Tröskeln till att bli privatföretagare blirbetydligt lägre om personen ifråga kan få individuelltplanerad företagarutbildning som beaktar just hennesyrkeskunskaper. Privata omsorgstjänster t.ex. erbjudsi mindre utsträckning än på annat håll i Finland ochman kan anta att behovet av denna typ av tjänsterkommer att öka även här.

Företagarutbildning skulle behövas också inom lant-bruket. I vårt landskap görs ca 50 generationsväx-lingar per år inom lantbruket. Gårdarna överförs dåtill nya företagare som i allmänhet inte har fått någonföretagarutbildning alls. Deras möjligheter att fram-gångsrikt sköta gården skulle förbättras avsevärt omde fick lära sig kostnadsberäkning, marknadsföringav sina produkter osv.

En ny bransch som väntas få ett genomslag under denärmaste åren är bioteknik. Väldiga summor harsatsats på produktutveckling i branschen och de in-satserna borde snart börja ge resultat. Den arbetskraftsom behövs inom biotekniken är huvudsakligenhögskoleutbildad, så det återkommer vi till i följandedel av projektet.

Vindkraften väntas få ett kommersiellt genombrottinom fem till tio år. I detta skede sysselsätter bran-schen planerare och produktutvecklare men närvindkraftsproduktionen väl kommit igång behövsspecialkunskap som t.ex. stålkonstruktörer, experterpå anläggningsdrift och –underhåll. Eftersommarknaden i vårt eget land är så liten är branschenmer beroende av hur exporten till USA kommer igångän av utvecklingen i Finland.

muutoksia. Toteuttajista saattaa kyllä olla pulaa jat-kossakin, mutta suunnittelutehtävissä työskentelevistäei niinkään. Alan työntekijät ovat keski-iältäänsuhteellisen nuoria, joten poistumakin on vähäisempääkuin monella muulla alalla. Esimerkiksi mainonnan javiestinnän osaajille yhdistettynä vahvaantietotekniikkaosaamiseen löytyisi kuitenkin kysyntää.Samoin tietotekniikkaa hallitseville asentajille.

Kuntien yhä lisääntyvän palveluiden ulkoistamisenseurauksena voi syntyä runsaasti pienyritystoimintaa.Oman työnsä suhteen moni ulkoistamisen seurauk-sena työpaikkansa menettänyt on hyvinkin ammatti-taitoinen tekijä ja voisi jatkaa samaa työtä yrittäjänä.Kynnys ”omaksi isännäkseen” ryhtymiseen madaltuuhuomattavasti, jos tällainen henkilö saa yksilöityä, juurihänen ammattitaitonsa huomioon ottavaa, yrit-täjäkoulutusta. Esimerkiksi yksityisiä hoiva-alanpalveluja on Pohjanmaalle syntynyt tähän mennessähuomattavasti vähemmän kuin muualle Suomeen javoi olettaa, että niiden tarve lisääntyy tulevaisuudessamyös täällä.

Yrittäjäkoulutusta tarvittaisiin myös maataloudessa.Sukupolvenvaihdoksen kautta tilan haltuunsa saavatuudet maatalousyrittäjät, joita maakunnassamme onvuosittain arviolta noin 50, ovat usein kokonaan vaillaminkäänlaista yrittäjäkoulutusta. Heidän mahdolli-suutensa tilan menestykselliseen hoitamiseen parani-sivat huomattavasti, jos he saisivat opastusta yrityk-sensä kustannuslaskentaan, tuotteidensa markki-nointiin jne.

Uutena alueena odotetaan biotekniikan lyövän itsensäläpi lähivuosina. Alaan on satsattu valtavia summiatuotekehittelyyn ja satsausten pitäisi ruveta tuotta-maankin vähitellen. Biotekniikan vaatima työvoimaon pääosin korkeakoulutettua, joten siihen palataanhankkeen seuraavassa osiossa.

Tuulivoiman kaupallisen läpimurron odotetaan tapah-tuvan 5 – 10 vuoden sisällä. Tässä vaiheessa ala työl-listää suunnittelijoita ja tuotekehittelijöitä, mutta tuuli-voiman hyödyntämisen päästyä kunnolla vauhtiintarvitaan erityisosaajia, kuten teräsrakentajia,laitteiden käytön ja huollon asiantuntijoita, jne. Omanmaamme markkinoiden pienuudesta johtuen ala onkuitenkin riippuvainen enemmän Yhdysvaltojenvientikysynnän käynnistymisestä kuin Suomentilanteen kehityksestä.

54

I Jakobstadstrakten behövs det mer arbetskraft inombåtbyggandet, även via vuxenutbildning. Tidvis hardet t.o.m. rått brist på inredningssnickare, installerareav teknisk apparatur och båtinredare. Även omutsikterna för båtindustrin för närvarande är goda, ärbranschen dock relativt konjunkturkänslig. Storalyxfartyg går dock alltid åt – även under lågkonjunk-tur.

UPM-Kymmene har två yrkesskolor som utbildarföretagets egen arbetskraft. Den ena finns i Valkea-koski och den andra i Kuusankoski. Varje år inlederdär ungefär 130 studerande sina studier. De utbildastill nyckelpersoner inom papperstillverkningen ocksåför Jakobstadsfabrikerna. Bland de studerande finnsbåde sådana som har grundläggande yrkesexamenoch studentexamen. Även om bolagets produktions-anläggningar får en stor del av arbetskraften från sinegen yrkesskola, rekryterar de arbetskraft också frånannat håll. Hela en fjärdedel av Jakobstadsregionensbruttonationalprodukt kommer från pappersindustrin.

I Sydösterbotten är träförädlingsindustrin och dessunderleverantörer av tradition en stor sysselsättare.Dess behov av ny arbetskraft kan öka betydligt un-der den närmaste framtiden både på grund av storavgång och eventuell kapacitetsökning.

Trädgårdsbranschen, i synnerhet tomat- och gurkod-ling, är också en stor sysselsättare i Sydösterbotten.Hela 40 % av gurkorna och t.o.m. 70 % av tomaternasom odlas i Finland kommer från Österbotten och tillstörsta delen uttryckligen från Sydösterbotten. Ävenpotatisodlingen är omfattande i regionen.

Då e-handeln blir allt vanligare öppnar det för odlarnanya möjligheter till direktmarknadsföring och samtidigtbehövs det inom odling, leverans och försäljning merarbetskraft som är insatt i e-handel. Hittills harfamiljeföretagen ofta klarat sig med egna krafter mendet kommer inte längre att vara möjligt i framtiden,utan de expanderande företagen blir tvungna attanställa även utomstående.

En viktig utmaning för vuxenutbildningen är att minskapå den ”digitala klyftan”. Av personer i arbetsför åldersom har enbart folk- eller grundskoleutbildninganvänder 60 % inte alls dator. Det innebär bara ilandskapet Österbotten att över 10 000 personer intehar kunskaper i adb. Av de arbetslösa saknar hela 80% kunskaper i adb, vilket i vårt landskap innebär ca

danteessakin.

UPM-Kymmenellä on kaksi ammattikoulua yrityksenoman työvoiman kouluttamista varten, toinen Val-keakoskella ja toinen Kuusankoskella. Niissä aloittaavuosittain noin 130 opiskelijaa, joista koulutetaanpaperin tekemisen avainhenkilöitä myös Pietarsaarentehtaille. Opiskelijoiden joukkoon mahtuu sekä am-matillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnonsuorittaneita. Vaikka yhtiön tuotantolaitokset saavatsuuren osan uudesta työvoimastaan omasta ammatti-koulustaan, rekrytoivat ne työvoimaa myös muualta.Peräti neljäsosa Pietarsaaren seudun bruttokansan-tuotteesta on peräisin paperiteollisuudesta.

Suupohjan rannikkoseudulla puunjalostus alihankin-toineen on alueen perinteinen suurtyöllistäjä. Senuuden työvoiman tarve saattaa lisääntyä huomatta-vasti lähitulevaisuudessa sekä runsaan poistuman ettäkapasiteetin mahdollisen lisäyksen kautta.

Puutarha-ala, varsinkin tomaatin ja kurkun viljely, onSuupohjan rannikkoseudulla niinikään suuri työllistäjä.Suomessa tuotetusta kurkusta 40 % ja tomaatistaperäti 70 % kasvatetaan Pohjanmaalla ja suurimmaksiosaksi juuri Suupohjan rannikkoseudulla. Samoinperunan kasvatus on seudulla runsasta.

Sähköisen kaupan yleistyminen avaa viljelijöillelaajenevia suoramarkkinointimahdollisuuksia ja lisääsamalla sähköiseen kauppaan perehtyneen työvoimantarvetta sekä tuotteiden viljelyssä ja kasvatuksessaettä niiden kuljetuksessa ja myynnissä. Tähän astihanyritykset ovat usein pärjänneet oman perheen voimin,mutta se ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista, vaanyritysten täytyy laajentuessaan palkata ulkopuolista-kin työvoimaa.

”Digitaalisen kuilun” kaventaminen on tärkeä haas-te aikuiskoulutukselle. Pelkän perus- tai kansakoulunkäyneistä työikäisistä arviolta 60 % ei käytä tieto-konetta lainkaan. Se merkitsee pelkästään Pohjan-maan maakunnassa yli 10 000 hengen olevan vaillaatk:n käyttötaitoja. Työttömistä atk-taidot puuttuvat

Pietarsaaren seudulla veneenrakennus tarvitsee lisäätyövoimaa myös aikuiskoulutuksesta. Sisustuspuu-sepistä, teknisen laitteiston asentajista ja veneidensisustajista on ajoittain ollut jopa pulaa. Vaikkaveneteollisuuden näkymät tällä hetkellä ovat hyvät,on ala kuitenkin verrattain suhdanneherkkä. Suuretluksusveneet tosin menevät aina kaupaksi – laskusuh-

55

peräti 80 %:ilta, mikä maakunnassamme tarkoittaanoin 9000 työtöntä. Atk-taitoja tarvitaan tulevai-suudessa melkein työssä kuin työssä - myös suo-rittavalla tasolla. Word, Excel, Internet ja sähköpostiriittävät useimmissa töissä hyvin.

Kielikoulutusta olisi tärkeää järjestää myös aikuis-väestölle, sillä yhä useammassa ammatissa edelly-tetään hyvää kielitaitoa kansainvälisen kanssakäy-misen lisääntyessä. Kuka tahansa saattaa joutuamyös tilanteeseen, jossa pitää kertoa työstäänulkomaalaiselle vaikka vain muutamalla sanalla. Jamikäpä hienompaa, jos sen osaa tehdä asianomaisenomalla kielellä!

8. Tiivistelmä

Ammatillista aikuiskoulutusta annettiin maakunnas-samme vuonna 2001 noin 250 000 oppilastyöpäivänverran. Koulutus on joko omaehtoista aikuiskoulu-tusta, työvoimakoulutusta tai henkilöstökoulutusta.Koulutuksen rahoittaa yleensä opetushallinto taityöhallinto joko yksin tai yhdessä työnantajan kanssa.Rahoitus voi tulla myös ESR-varoista.

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnönlähtökohta on, että jokaiselle työikäiselle pitää antaamahdollisuus ammatillisen peruskoulutuksen hankki-miseen. Tavoitetta lieventää jonkin verran kohde-ryhmän rajaus 30-54-vuotiaisiin vailla ammatillistakoulutusta oleviin. Tähän kohderyhmään kuuluu kokoSuomessa noin 400 000 henkeä ja omassa maa-kunnassamme arviolta runsaat 12 000 henkeä.

Pohjanmaan maakunnan seutukunnissa vailla am-matillista koulutusta olevien osuus on pienin Vaasanseutukunnassa, jossa heitä on ”vain” neljännes työ-voimasta (lukumääräisesti kuitenkin noin 9000 hen-keä). Suupohjan rannikkoseudulla heidän osuutensaon suurin - 36% työvoimasta. Pietarsaaren seudullaosuus on 32 % ja Kyrönmaan seutukunnassa vajaakolmannes.

9 000 arbetslösa. Kunskaper i adb kommer iframtiden att behövas nästan i arbete som arbete –även på den utförande nivån. För de flesta arbets-uppgifter räcker det om man behärskar ordbehand-lings-, tabellhanterings-, Internet- och e-postprogram.

Det vore också viktigt att ordna utbildning i språk förden vuxna befolkningen då det i allt fler yrkenförutsätts goda språkkunskaper i och med attinternationaliseringen ökar. Vem som helst kan hamnai en situation, där man med några ord måste kunnaberätta om sitt arbete för en utlänning. Vad är dåbättre än att man klarar av det på utlänningens egetspråk!

8. Sammanfattning

I vårt landskap gavs år 2001 ca 250 000 elevarbets-dagar yrkesinriktad vuxenutbildning. Utbildningen ärantingen vuxenutbildning på eget initiativ, ar-betskraftsutbildning eller personalutbildning. Utbild-ningen finansieras vanligen av utbildningsförvaltningeneller arbetsförvaltningen endera ensamma ellertillsammans med arbetsgivaren. Finansieringen kanockså komma från ESF-medel.

Utgångspunkten för promemorian av den parlamen-tariska arbetsgruppen för vuxenutbildning är att alla iarbetsför ålder skall ges möjlighet att skaffa siggrundläggande yrkesutbildning. Denna målsättningmodereras något genom att målgruppen har avgrän-sats till de 30–54-åringar som saknar yrkesutbildning.Till denna målgrupp hör i hela Finland ca 400 000personer och i vårt landskap uppskattningsvis drygt12 000 personer.

I de ekonomiska regionerna i landskapet Österbottenär andelen personer som saknar yrkesutbildning minsti Vasaregionen, där de utgör ”bara” en fjärdedel avarbetskraften (det är dock fråga om ca 9 000 per-soner). I Sydösterbotten är andelen störst, 36 % avarbetskraften. I Jakobstadsregionen är andelen 32 %och i Kyroregionen en dryg fjärdedel..

De 30–54-åriga arbetslösa i landskapet som harenbart folk- eller grundskoleutbildning utgör knappt1 300 personer. Det finns ett klart samband mellan

Maakunnan työttömistä 30-54-vuotiaista pelkän perus-tai kansakoulun käyneitä on vajaa 1 300 henkeä.Koulutustasolla ja työttömäksi jäämisriskillä on selväyhteys. Työttömistä pelkän perusasteen käyneitä on

56

utbildningsnivå och risken att bli arbetslös. Av dearbetslösa i landskapet Österbotten har knappt 40 %enbart grundläggande utbildning medan deras andelav alla arbetslösa i landet är 46 % ( i slutet av år2001). I Vasa- och Kyroregionerna utgör de en tredje-del av de arbetslösa, i Jakobstadsregionen nästan 40 %och i Sydösterbotten över 40 %.

Tack vare avgången (d.v.s. den arbetskraft som gåri pension) stiger den arbetande befolkningens utbild-ningsnivå automatiskt under de närmaste åreneftersom andelen personer som saknar yrkesutbild-ning är klart mindre i de yngre åldersklasserna än ide stora åldersklasser som går i pension. Den sam-manlagda avgången i alla yrkesgrupper i landska-pet är ca 20 000 personer på tio år. Hela 28 % avarbetskraften kommer att avgå i pension. Det inne-bär att avgången orsakar ett mycket omfattandearbetskraftsunderskott.

Till exempel inom industriellt arbete kommer det i vårtlandskap att under tio år avgå ca 3 500 personer perår i pension. Av dem som sysselsätts i industriellt arbetei landskapet har ca 40 %, d.v.s. 5 000 personer gåttendast grundläggande utbildning.

Även inom servicearbete är avgången stor; i helalandskapet ca 2 900 personer. I den klart största yrkes-gruppen inom servicearbete, försäljningsarbete, äravgången ca 1 300 personer, alltså nästan hälften avavgången inom hela sektorn. Av servicearbetskrafteni landskapet har 41 % (4 000 personer) genomgåttendast grundläggande utbildning.

Som tredje exempel kan man nämna vårdarbete.Avgången under tio år i hela landskapet är här 29 %av arbetskraften (2 500 personer). Förutom denomfattande avgången förväntas antalet sysselsatta ivårdarbete öka med tio procent under de kommandetio åren. Ungefär en sjättedel av de sysselsatta ibranschen har enbart grundläggande utbildning.

Arbetskraften inom vårdarbete är inom hela Öster-bottens TE-centrals område äldre än inom andra sek-torer. Enligt undersökningen om behovet av arbets-kraft och utbildning (TKTT) är 47 % av de sysselsattai branschen över 46-åringar, då andelen över 46-åringar av hela arbetskraften är 40 %.

Pohjanmaan maakunnassa vajaa 40 %, kun kokomaan työttömistä heitä on 46 %. (Vuoden 2001lopussa). Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa heidänosuutensa työttömistä on kolmannes, Pietarsaarenseutukunnassa lähes 40 % ja Suupohjan rannikko-seudulla yli 40 %.

Poistuman (eli työvoiman eläköitymisen) ansiostatyössä käyvän väestön koulutustaso nousee automaat-tisestikin lähivuosina, sillä nuoremmissa ikäluokissaammatillista koulutusta vailla olevien osuus on sel-västi pienempi kuin eläkkeelle jäävissä, suurissa ikä-luokissa. Kaikkien ammattiryhmien yhteinen poistu-ma maakunnassamme on noin 20 000 henkeä kym-menen vuoden aikana. Poistuma on 28 % työvoi-masta, joten sen aiheuttama työvoimavaje on todellamittava.

Esimerkiksi teollisesta työstä on koko maakunnas-samme jäämässä eläkkeelle kymmenessä vuodessanoin 3 500 henkeä. Pelkän perusasteen maakuntam-me teollisen työn tekijöistä on käynyt noin 40 %, noin5 000 henkeä.

Myös palvelutyön poistuma on suuri, koko maakun-nassa noin 2 900 työntekijää. Selvästi suurimmassapalvelutyön ammattiryhmässä, myyntityössä, poistumaon noin 1 300 henkeä eli lähes puolet koko ammatti-lohkon poistumasta. Maakunnan palvelutyöntekijöistä41 % (4000 henkeä) on käynyt vain perusasteen.

Kolmantena esimerkkinä voidaan ottaa hoitotyö, jossakymmenen vuoden poistuma koko maakunnassa on29 % työvoimasta (2 500 henkeä). Runsaan pois-tuman lisäksi hoitotyön työllisten määrän odotetaanlisääntyvän noin 10 prosentilla seuraavan kymmenenvuoden aikana. Noin kuudesosa alan työllisistä onkäynyt pelkän perusasteen.

Hoitoalan ikärakenne on koko Pohjanmaan TE-keskuksen alueella vanhempaa kuin muilla toimialoilla.TKTT-tutkimuksen mukaan yli 46-vuotiaita on 47 %alan työvoimasta, kun koko työvoimasta yli 46-vuotiaita on 40 %.

57

9. Suositukset

Tässä luvussa verrataan koko maan ja Pohjanmaanmaakunnan välillä meille merkityksellisien toimialojentyöllistävyyttä, niiden viime aikojen kehitystä ja tuleviakehitysnäkymiä. Tällä tavoin saadaan vahvistustanäkemyksille, että tietyille aloille kannattaa satsatamyös koulutuspanoksia muita enemmän.

Tilastokeskuksen aluetilinpidosta kootut Pohjan-maan maakuntaa ja koko Suomea vertailevat taulut(www2.te-keskus.fi/new/poh/aluetalous/kuva-sarja.htm) osoittavat, että suhteellisesti koko maatasuurempia työllistäjiä ovat maakunnassamme mm.sähkötekninen teollisuus, kone- ja metalliteollisuus,kulkuneuvojen valmistus sekä paperi- ja graafinenteollisuus. Näillä toimialoilla on meillä suhteellisestiselvästi enemmän väkeä töissä kuin koko maassa.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen suh-teellinen merkitys työllistäjänä on niinikään meillähieman suurempi kuin koko maassa. Terveys- jasosiaalipalvelut ovat suurin työllistäjä niin kokomaassa kuin Pohjanmaallakin noin 13-14 prosentinosuudellaan kokonaistyöllisyydestä.

Suhteellisena työllistäjänä suurin ero muuhun maa-han nähden on maa- ja metsätaloudessa, joka Pohjan-maan maakunnassa on toiseksi suurin työllistäjä jatyöllistää noin 11 % työvoimasta. Koko maassa setyöllistää vain 6 % työvoimasta. Työvoiman määrämaa- ja metsätaloudessa on kuitenkin supistunut lähesviidenneksellä sekä koko maassa että Pohjanmaallavuosina 1995-2000, mutta kasvihuoneviljelyn jaturkiseläintarhauksen työllistävyys on pysynytvakaampana kuin muun maatalouden.

Toinen, suhteellisesti kaksinkertaisesti muuta maatasuurempi työllistäjä Pohjanmaan maakunnassa onkulkuneuvojen valmistus (veneet). Siinä työllistyytäällä prosentuaalisesti kaksi kertaa enemmän väkeäkuin koko maassa (2 % ja 1 %).

Sähköteknisen teollisuuden vaikutus työllisyyteen onmeillä myös lähes kaksinkertainen verrattuna kokomaahan. Sähkötekninen teollisuus työllistää Pohjan-maan maakunnassa 5 % työvoimasta ja koko maassa3 % työvoimasta. Alan merkitys työllistäjänä onpysynyt vuosina 1995-2000 maakunnassamme en-nallaan, kun sen merkitys työllistäjänä koko maassaon tuona aikana kasvanut noin kolmanneksella.

9. Rekommendationer

I detta kapitel jämförs hur stora sysselsättare de föross betydelsefulla branscherna är i hela landet och ivårt landskap, hur dessa branscher har utvecklats påsistone och hur deras förväntade utveckling ser ut.På detta sätt kan man förstärka uppfattningen att detlönar sig att satsa på mer utbildning inom vissa bran-scher än inom andra.

Statistikcentralens tabeller som jämför landskapetÖsterbotten och hela Finland (www2.te-keskus.fi/new/poh/aluetalous/kuvasarja.htm) visar att de syssel-sättare som i landskapet Österbotten är proportionelltsett större sysselsättare än i hela landet är bl.a.elteknisk industri, maskin- och metallindustri, fordons-tillverkning samt pappersindustrin och den grafiskaindustrin. Inom dessa sektorer har vi proportionelltsett klart mer anställda än i hela landet.

Även social- och hälsovårdstjänsterna samt utbild-ningen är något större arbetsgivare hos oss än i helalandet. Social- och hälsovårdstjänster är den störstasysselsättaren såväl i hela landet som i Österbottenmed sin 13–14 procents andel av den totala syssel-sättningen.

Den största skillnaden i jämförelse med övriga landetutgör lant- och skogsbruk, som i Österbotten är dennäst största sysselsättaren och sysselsätter ca 11 %av arbetskraften. I hela landet sysselsätter lant- ochskogsbruk bara 6 % av arbetskraften. Arbetskraftenhar dock minskat i branschen med nästan en femtedelsåväl i hela landet som i Österbotten under åren 1995–2000 men sysselsättningen inom växthusodling ochpälsdjursfarmning har varit stabilare än inom detövriga lantbruket.

En annan proportionellt sett dubbelt större syssel-sättare än i hela landet är fordonstillverkningen(båtar). Den branschen sysselsätter här 2 % och i helalandet 1 % av arbetskraften.

Den eltekniska industrins inverkan på sysselsätt-ningen är hos oss nästan dubbelt så stor som i helalandet. Den eltekniska industrin sysselsätter i land-skapet Österbotten 5 % av arbetskraften och i helalandet 3 % av arbetskraften. Branschens betydelsesom sysselsättare har under åren 1995–2000 varitoförändrad i landskapet medan dess betydelse somsysselsättare i hela landet under samma tid har ökat

58

Bruttokansantuotteella mitattuna sähkötekninenteollisuus on kasvanut koko maassa vuosien 1995 ja2000 välillä jopa kaksi ja puolikertaiseksi (ns. Nokia-ilmiö), kun se meillä on pysynyt suunnilleen ennal-laan.

Julkisen hallinnon osuus työllistäjänä on koko maassapysynyt 90-luvun loppupuoliskon ajan entisen suu-ruisena. Sen sijaan Pohjanmaalla julkisen hallinnonosuus on ainakin vuoteen 2000 asti kasvanut selvästi.Kasvun voi tuskin odottaa meilläkään jatkuvan. Jul-kisen hallinnon suhteellinen osuus työllistäjänä onprosenttiyksikön verran koko maan eduksi (7 % ja6%).

Metallin perusteollisuuden osuus työvoimasta onPohjanmaan maakunnassa noin 4 % ja koko maassaprosenttiyksikön pienempi. Paperiteollisuus työllistäämeillä myös 4 % työvoimasta, koko maassa vajaanprosenttiyksikön vähemmän.

Myös energiahuolto työllistää täällä suhteellisestimuuta maata enemmän väkeä. Energiahuollon mer-kitys työllistäjänä on myös kasvanut Pohjanmaallaviime vuosina selvästi, kun se koko maassa on vä-hentynyt.

Verrattaessa työllisyyden kasvua viime vuosien aika-na se on ollut maakunnassamme muuta maata selvästivoimakkaampaa myös metallissa ja kulkuneuvoteol-lisuudessa. Samoin rakentamisessa ja paperiteollisuu-dessa kasvu on ollut voimakkaampaa kuin muuallamaassa.

Ainakin energiahuollon, metalli- ja paperiteollisuudensekä kulkuneuvojen valmistuksen odotetaan kasvavanPohjanmaalla myös tulevaisuudessa. Myös poistumaedellä mainituilla toimialoilla on suurta: keskimäärinneljännes työvoimasta siirtyy eläkkeelle kymmenessävuodessa. Se merkitsee ainakin hitsaajien,koneistajien ja paperityöntekijöiden lisääntyvääkoulutustarvetta.

Vaasan seudun aluekeskusohjelman mukaan Vaasanseudulla satsataan energia-, metalli- ja IC -teollisuu-teen innovaatiokehityksen moottoreina - siis aloille,joille jo muutenkin ennakoidaan kasvua. Ohjelmanpainopistealueita ovat lisäksi korkeatasoinen tutkimusja koulutus.

med cirka en tredjedel. Mätt i bruttonationalprodukthar den eltekniska industrin vuxit sig två och en halvgånger större i hela landet mellan åren 1995 och 2000(jfr Nokia-fenomenet) medan den hos oss har hållitsungefär på samma nivå som tidigare.

Den offentliga förvaltningens andel som sysselsättarehar i hela landet sedan slutet av 90-talet hållits påsamma nivå. Däremot har den offentliga förvalt-ningens andel, åtminstone fram till år 2000, ökatbetydligt i Österbotten. Men inte heller här kan manförvänta sig att ökningen kommer att fortsätta. Denoffentliga förvaltningens relativa andel som syssel-sättare är en procentenhet högre i hela landet (7 %och 6 %).

Basmetallindustrins andel av arbetskraften i land-skapet Österbotten är ca 4 % och i hela landet enprocentenhet lägre. Pappersindustrin sysselsätterockså 4 % av arbetskraften hos oss och i hela landeten procentenhet mindre.

Även energiförsörjningen sysselsätter här propor-tionellt sett mer folk än i landet som helhet. Energi-försörjningens betydelse som sysselsättare har ocksåklart ökat i Österbotten under de senaste åren medandess betydelse i hela landet har minskat.

När man jämför sysselsättningsökningen under desenaste åren har den i vårt landskap varit kraftigareäven inom metall- och fordonsindustrin. Likaså inombyggbranschen och pappersindustrin har tillväxtenvarit större än på annat håll i landet.

Åtminstone energiförsörjningen, metall- och pappers-industrin samt fordonstillverkningen förväntas öka iÖsterbotten även i framtiden. Också avgången inomde ovannämnda branscherna är stor: i genomsnitt enfjärdedel av arbetskraften går i pension inom tio år.Det innebär ett större utbildningsbehov för åtminstonesvetsare, verkstadsmekaniker och pappersarbetare.

Enligt regioncentrumprogrammet för Vasaregionensatsar man i Vasaregionen på energi- metall- och IC-industrin som motorer för innovationsutvecklingen –d.v.s. branscher som även annars förutspås växa.Övriga tyngdpunkter i programmet är högklassigforskning och utbildning.

59

Muuta maata suhteellisesti pienempiä työllistäjiämaakunnassamme ovat vastaavasti mm. kauppa sekämajoitus- ja ravitsemisala. Kun kauppa työllistää kokomaassa yli 12 % työvoimasta, työllistää se meillä vain9 % työvoimasta. Majoitus- ja ravitsemispalveluissaero on prosenttiyksikön luokkaa (3% ja 2 %) kokomaan eduksi. Sekä kaupan että majoitus- jaravitsemisalan työllisten määrä on kuitenkin kasvanutjonkin verran 1990-luvun toisella puoliskolla sekä meilläettä koko maassa. Kasvun näillä aloilla voi odottaajatkuvan myös meillä.

Poistuma on kaupan alalla erityisen suurta, esimer-kiksi lähes kolmannes myyjistä jää kymmenen seu-raavan vuoden aikana eläkkeelle, mikä merkitseereilusti toistasataa henkilöä vuodessa. Majoitus- jaravitsemisalallakin poistuma on noin neljännes työ-voimasta, mikä sekin tarkoittaa puolensataa henkilöävuodessa.

Suurin ero koko maan eduksi eri toimialojen työllis-tävyydessä on muissa yksityisissä palveluissa, jotkatyöllistävät koko maan työvoimasta 10 %, muttaPohjanmaan maakunnassa vain 6 % työvoimasta.Yksityisiin palveluihin kuuluvat mm. yksityiset so-siaali- ja terveyspalvelut, joiden määrä on Pohjan-maalla selvästi muuta maata jäljessä. Yksityistenpalveluiden määrä lisääntynee lähivuosina, mikälijulkinen hallinto ulkoistaa palveluitaan edelleen.Väestön ikääntyminen lisää myös yksityisten hoiva-palveluiden tarvetta. Hoiva-alalle yrittäjäksi ryhtyvilläon yleensä tukenaan vahva hoiva-alan osaaminen,mutta yrittäjätietoudessa on usein puutteita. Siinä voiaikuiskoulutus olla avuksi.

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmähän eh-dottaa otettavaksi käyttöön ns. nosto-ohjelmaa työs-säoleville. Se tarkoittaa, että työssäolevia koulu-tettaisiin vaativimpiin tehtäviin, jolloin vapautuisityöpaikkoja urakierron alkupäähän työelämäänsäaloitteleville nuorille. Työttömät ja maahanmuuttajatmuodostavat niinikään mittavan työvoimapoten-tiaalin. Osa heistä voisi siirtyä poistuman ja urake-hityksen vuoksi avautuviin työpaikkoihin. Nosto-ohjelma toteutettaisiin mietinnön mukaan viidenvuoden määräaikaisena hankkeena.

Aikuisten saaminen koulutukseen vaatii erikoisjär-jestelyjä. Se onnistuu ehkä parhaiten, jos aikuis-kouluttaja menee itse työpaikalle ja järjestää työn-

Branscher som i Österbotten är proportionellt settmindre sysselsättare än i hela landet är t.ex. handelnoch inkvarterings- och restaurangbranschen. Dåhandeln i hela landet sysselsätter över 12 % avarbetskraften, sysselsätter den hos oss endast 9 %av arbetskraften. I inkvarterings- och restaurang-tjänster är skillnaden ca en procentenhet (3 % och2 %) till hela landets fördel. Antalet sysselsatta inombåde handeln och inkvarterings- och restaurang-branschen har ändå ökat något under andra halvanav 1990-talet både hos oss och i landet som helhet.En fortsatt tillväxt inom dessa branscher är att väntaockså hos oss.

Avgången inom handeln är speciellt stor, t.ex. när-mare en tredjedel av försäljarna pensioneras inom detio följande åren, vilket innebär en bra bit över hundrapersoner i året. Också inom inkvarterings- och res-taurangbranschen är avgången ca en fjärdedel avarbetskraften och det betyder också ett femtiotalpersoner per år.

Den bransch som har den största skillnaden i syssel-sättning mellan hela landet och Österbotten är övrigaprivata tjänster, som sysselsätter 10 % av arbets-kraften i hela landet men bara 6 % av arbetskrafteni Österbotten. Till privata tjänster hör bl.a. privatasocial- och hälsovårdstjänster, en bransch där utbudeti Österbotten klart ligger efter det övriga landet. Deprivata tjänsternas antal kommer antagligen att ökaunder de närmaste åren om den offentliga förvalt-ningen fortsätter att externalisera sina tjänster. Ävendet att befolkningen blir allt äldre ökar behovet avtjänster inom omsorgen. De som ger sig in i omsorgs-branschen som företagare har ofta en gedigenkunskap om branschen i sig men kunskaperna iföretagande är ofta bristfälliga. Här kunde vuxen-utbildningen göra en insats.

Den parlamentariska arbetsgruppen för vuxenut-bildning föreslår att man för de arbetande skall startaett program kallat Kunskapslyftet. Det innebär attpersoner som arbetar utbildas till mer krävandeuppgifter och därmed frigörs arbetsplatser i börjanav karriärstegen för unga som är på väg in i arbets-livet. Även de arbetslösa och invandrarna utgör enomfattande arbetskraftspotential. En del av dem kundekomma in på de arbetsplatser som blir lediga p.g.a.arbetsrotationen. Kunskapslyftet skulle enligt pro-memorian förverkligas som ett femårigt projekt.

60

tekijöille heidän omaan työhönsä sopivaa, räätälöityänäyttökokeeseen valmistavaa koulutusta. Työnanta-jakin tulee varmasti helpommin vastaan taloudellisesti,kun työntekijä ei joudu lähtemään pois työpaikaltakoulutuksen ajaksi.

Puualalla on tarvetta konepuusepille ja huonekalu-puusepille. Niiden koulutusta pitää lisätä. Rakennus-alan aikuiskoulutustarpeina on tullut esiin mm.puutalojen asennustaitojen opettaminen alan perus-koulutuksen saaneille. Puun suosio rakennusmate-riaalina on lisääntymässä nopeasti, mutta pätevistäpuutalojen pystyttäjistä on pulaa.

Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelman mukaanPietarsaaren seudulla kehitetään venealaa ja muovi-teollisuutta. Pietarsaaren seutu satsaa lisäksi koulu-tukseen ja pyrkii kehittämään omaa, seudullista ima-goaan. Veneala ja muoviteollisuus ovat olleet jo pitkäänseudun tärkeimpiä tukijalkoja, joiden asemaa halutaanjatkossa lisäresurssoinnilla vahvistaa. Se edellyttäälisäpanostusta myös sekä veneenrakennuksen- ettämuovialan aikuiskoulutukseen.

Sähköinen kaupankäynti lisääntyy liike-elämän jokaosa-alueella. Vähittäiskaupassa kuljetuspalvelutkaupasta asiakkaalle tulevat uudelleen tärkeiksi, kunasiakkaan sähköisesti tilaama tavara on saatavanopeasti perille. Sähköisen kaupan yleistymiseenvoidaan varautua myös siten, että koulutetaan esimer-kiksi asiakkaan neuvontaan sähköisessä kaupan-käynnissä pystyviä myyjiä ja hyvät atk-taidot omaa-via autonkuljettajia.

Pienten siivousyritysten määrä lisääntyy yritysten jajulkisen sektorin ulkoistaessa palvelujaan. Uusillesiivousalan yrittäjille on tarpeen järjestää alan erityis-tarpeisiin räätälöityä yrittäjäkoulutusta.

Lähihoitajia ja kodinhoitajia tarvitaan lisää etenkinvanhustenhoitoon. Molemmissa ammateissa vaadi-taan enemmän kuntouttavan vanhustyön osaamistaja lisäkoulutus on tarpeen. Muuntokoulutusta kodin-hoitajasta lähihoitajaksi on niinikään tarpeen lisätä.Hoiva-alalla työskentelevät kaipaavat lisäksi alantarpeisiin sovellettua kieli- ja atk-koulutusta. (Lähde:TKTT-tutkimus).

Lisääntyvää aikuiskoulutustarvetta on myös työttö-mien maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessaja työelämäläheisessä rekrytointikoulutuksessa. Moni

Det krävs specialarrangemang för att man skall fåvuxna att delta i utbildning. Det lyckas kanske bästom vuxenutbildaren själv går ut till arbetsplatsen ochordnar utbildning som passar arbetstagarnas arbete,är skräddarsydd för dem och förbereder för yrkes-prov. Arbetsgivaren bidrar säkert hellre ekonomisktom arbetstagaren inte behöver lämna arbetsplatsenför att utbilda sig.

Inom träbranschen finns det behov av maskinsnickareoch möbelsnickare. Sådana borde det utbildas flerav. Behov av vuxenutbildning som har framkommitinom byggnadsbranschen är t.ex. att lära personermed grundutbildning i branschen hur man monterarupp trähus. Trä blir allt mer populärt som byggnads-material men det råder brist på kompetenta trähus-montörer.

Enligt regioncentrumprogrammet för Jakobstads-regionen skall man utveckla båtbranschen och plast-industrin. Jakobstadsregionen satsar dessutom påutbildning och strävar efter att utveckla sin egen,regionala image. Båtbranschen och plastindustrin harredan en längre tid varit bland de viktigaste stötte-pelarna i regionen och deras ställning vill man ocksåi framtiden stärka med mer resurser. Detta medförockså en större satsning på vuxenutbildning inom bådebåtbyggande och plastbranschen.

E-handeln ökar inom affärslivets alla sektorer. Inomdetaljhandeln blir leveransservice från affären tillkunden återigen viktiga, då elektroniskt beställdavaror snabbt skall levereras. Man kan förbereda sigför den ökande e-handeln också genom att utbildaförsäljare som kan vara kundrådgivare inom e-handeln och chaufförer med goda kunskaper i adb.

Antalet små städföretag ökar i och med att företagoch den offentliga sektorn externaliserar sina tjänster.Nya städföretagare behöver för branschen skräddar-sydd företagarutbildning.

Närvårdare och hemvårdare behövs det mer av isynnerhet inom äldreomsorgen. I båda yrkena krävsdet mer kunskap i rehabiliterande åldringsvård ochtilläggsutbildning är nödvändig. Det finns också behovav att öka utbildningen av hemvårdare till närvårdare.De som arbetar inom omsorgsbranschen saknardessutom språk- och adb-utbildning som skulle varaanpassad till behoven i branschen. (Källa: TKTT-undersökningen).

61

työelämässä oleva maahanmuuttaja työskenteleekoulutustaan ja ammattitaitoaan vastaamattomassatyössä, koska hänen ammatillista osaamistaan ei olepystytty hyödyntämään suomalaisilla työmarkkinoilla.Työelämässä tarvittava kielitaito ja täsmäkoulutuksellapäivitetty ammattitaito ovat maahanmuuttajantyöllistymisen perusedellytyksiä.

Jokaiselle maahanmuuttajalle laadittavan yksilöllisenkotoutumiskoulutuksen suoritettuaan maahanmuuttajavoi hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen, jokavoidaan suorittaa myös näyttötutkintona tai oppi-sopimuskoulutuksessa. (www.oph.fi) Maahanmuut-tajien työpanosta kaivataan yhä lisääntyvässä määrinesimerkiksi hoitoalalla ja monessa suorittavassa työssä,kuten teollisuudessa, paikkaamassa suurten ikä-luokkien eläköitymisestä syntyvää työvoimapulaa.

Aikuiskoulutuksen valtti on sen joustavuus. Koulutusvoidaan käynnistää hyvinkin lyhyellä varoitusajallayhtäkkiä eteen tulleiden työvoimatarpeiden tyy-dyttämiseksi. Koulutusta täytyy kuitenkin suunnitellamyös pidemmälle eteenpäin. Tähän suunnitteluunennakointihanke antaa tämän raportin avulla omanpanoksensa. Hankkeen kolmannessa vaiheessavuonna 2003 Ammatillisen koulutuksen ennakoin-nin kehittämishankkeen tehtävänä on ammattikor-keakoulutuksen ennakoinnin kehittäminen, mikätaasen vaatii aivan omat menetelmänsä.

Ett ökat behov av vuxenutbildning finns också närdet gäller yrkesutbildning av arbetslösa invandrare ochinom arbetslivsnära rekryteringsutbildning. Mångainvandrare som arbetar har ett arbete som intemotsvarar deras utbildning och yrkeskunskap efter-som deras yrkeskunskap inte har kunnat utnyttjas påden finska arbetsmarknaden. Den språkkunskap sombehövs i arbetslivet samt en genom målinriktadutbildning uppdaterad yrkeskunskap är förutsättnin-gar för att en invandrare skall få arbete.

Efter att ha genomgått den individuella integrations-utbildning som görs upp för varje invandrare kaninvandraren söka sig till grundläggande yrkesut-bildning. Utbildningen kan också genomföras somfristående examen eller som läroavtalsutbildning.(www.oph.fi). Invandrarnas arbetsinsats behövs alltmer t.ex. inom vården och i utförande arbete, t.ex.inom industrin, för att delvis råda bot på den brist påarbetskraft som uppstår när de stora åldersklassernagår i pension.

Den största förtjänsten med vuxenutbildning är attden är flexibel. Utbildningen kan sättas igång medmycket kort varsel för att tillfredsställa plötsligtuppkomna arbetskraftsbehov. Utbildningen måsteändå planeras också på längre sikt. Prognostiserings-projektet bidrar genom denna rapport till planeringen.I projektets tredje fas år 2003 blir uppgiften för Ut-vecklingsprojektet för prognostisering av grundläg-gande yrkesutbildning att utveckla en prognos föryrkeshögskoleutbildningen, vilket kräver helt egnametoder.

62

Källförteckning/Lähdeluettelo:

Tilastokeskus 2002: Koulutuksen järjestäjän tilastopalvelu. www.tilastokeskus.fi/kjtTilastokeskus (2001). Oppilaitostilastot 2001. Hakapaino Oy. Helsinki.Työministeriö (2001). Työnvälitystilastot 31.12.2001 ja vuositilastot 2001.Opetushallitus (1999). Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksenmitoitus. Hakapaino Oy. Helsinki.Opetushallitus (2002). Koulutusopas peruskoulutuksen jälkeiseen koulutukseen 2002. Kirjapaino Oy Westpoint,Rauma.Utbildningsstyrelsen (2001). Utbildning efter grundskolan 2002.Westpoint Oy, Rauma.Työministeriö (1999). Työvoima 2017, Työllisyys ja hyvinvointi uuden vuosituhannen alkaessa. ESR-hanke,loppuraportti. Hakapaino Oy. Helsinki.Työministeriö (2002). Työvoima 2020, Työllisyys uuden vuosituhannen alussa. Väliraportti. Hakapaino Oy.Helsinki.Opetusministeriö (2002). Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö. Opetusministeriön työryhmienmuistioita 3:2002.Viestinhallinta Oy, Keijo Mäkelä (2001). Maakuntien työvoima- ja koulutustarve- (MARE-) ennusteet/Pohjanmaa. www.viestinhallinta.fiViestinhallinta Oy, Keijo Mäkelä (2002). Työllisten koulutusaste ammateittain/ Pohjanmaa ja seutukunnat.Opetusministeriö 2002. Aluekehittämisstrategia 2003-2013. Kirjapaino Snellman Oy. Helsinki.Jari Jääskeläinen, Markku Virta (2001). Elinkeino ja ammattirakenteen kehittyminen sekä määrällisenkoulutustarpeen muutos Pohjois-Savossa vuoteen 2010. Opetushallituksen Mitenna-hankkeen Pohjois-Savonaluesovellus. Väliraportti 13.12.2001.Keijo Mäkelä, Mikko Kankainen (2002). Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010.Keski-Suomen liitto. KOPIJYVÄ OY. Jyväskylä.Markku Markkula (2002). Aikuiskoulutuksen näköalat & kehittämisen linjaukset. Moniste, johon liittyi luentoaikuiskoulutusseminaarissa Helsingissä 23.5.2002. markku.markkula@eduskunta.fiPekka Kauppinen (2002). Ammatillisen peruskoulutuksen ennakointia. Mihin ammatteihin nuoria tulisi kouluttaaPohjanmaan maakunnassa, jotta työelämä saisi tulevaisuudessa tarvitsemansa osaajat. Loppuraportti.Pohjanmaan liitto 2002.Pohjalainen 2.10.2002. ”Oppisopimusta käytetään nyt kokeneen väen koulutukseen”. Lehtiartikkeli.Teollisuus ja työnantajat (2002). Osaamistarveluotain, rekrytointi jatkuu – riittääkö työvoima? Syyskuu 2002.Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto (2002). Tilastokatsaus, Pohjanmaan maakunta. Oy Arkmedia Ab.Vaasa.Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto ja työvoimatoimistot. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT)– Kevät 2002. Toimialoittainen artikkelisarja.Pohjanmaan liitto (2002). ”Kaksi kieltä, yhtä mieltä” – Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020.Maakuntasuunnitelman kolmas luonnos. Marraskuu 2002.Pohjanmaan TE-keskus. Toimialoittaista vertailua koko maan ja Pohjanmaan työllisyyden rakenteen kesken.www2.te-keskus.fi/new/poh/aluetalous/kuvasarja.htmOpetushallituksen kotisivut: www.oph.fi/ (koulutusjärjestelmä)

63

- Iiro Suksi, aikuiskoulutusjohtaja,Vaasan ammattiopisto

- Maria Slotte, aikuiskoulutustarkastaja,TE-kekus, työvoimaosasto

- Timo Kantokari, rehtori,Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

- Kenneth Heimdal, fortbildningsledare,Svenska yrkesinstitutet

- Carita Puro, oppisopimustoimen johtaja,Vaasan kaupunki

- Jorma Höykinpuro, tutkija, TE-keskus- Pekka Saari, sivistystoimen tarkastaja,

Länsi-Suomen lääninhallitus- Maria Salminen, osastonjohtaja,

Vaasan ammattiopisto- Hannu Rinta, osastonjohtaja,

Vaasan ammattiopisto- Keijo Mäkelä, ennakoinnin asiantuntija,

Viestinhallinta Oy

Vierailut, keskustelut ja haastattelut:

Useiden aikuiskoulutuksen asiantuntijoiden haastat-teluja alkuvuonna 2002, mm:

- Hannu Katajamäki, tutkimusjohtaja,Levon-instituutti

- Kaj Broman, förvaltningschef, Norra SvenskaÖsterbottens Yrkesläroanstalter samkommun

- KjellSandström,vuxenutbildningsförestån-dare, NSÖY samkommun

- Rainer Böling, rektor, yrkesskolan Vocana- Matti Ropponen, Aikuiskoulutusneuvoston

pääsihteeri, puhelinkeskustelu.

29.8.2002 Ennakointiseminaari työministeriössä,pääluennoitsijana Keijo Mäkelä, osallistujina joukkoeri alojen ennakointi-ihmisiä.25.8. Teollisuuden ja työnantajien asiamiehen VesaNiemisen haastattelu.26.8.Österbottensföretagarförbundin toimitusjohta-janKurt Häggbladin haastattelu.26.8. Vaasan yrittäjien toiminnanjohtajan Tuula Töy-lin haastattelu.2.10. Vaasan ammattiopiston kaupan ja hallinnonneuvottelukunnan kokous.8.10. Vaasan ammattiopiston matkailu- ja ravitsemis-alan neuvottelukunnan kokous.25.10. Vaasa Parks´in toimitusjohtajan Ulla Mäki-Lohiluoman haastattelu.4.11. Vaatetusliike Muoti-Maija/Aukian kauppias-yrittäjä Kari Aukian haastattelu.

Besök, diskussioner och intervjuer:

Intervjuer med flera experter på vuxenutbildning i bör-jan av år 2002, bl.a.:

- Iiro Suksi, vuxenutbildningsledare,Vasa yrkesinstitut

- Maria Slotte, vuxenutbildningsinspektör,TE-centralen, arbetskraftsavdelningen

- Timo Kantokari, rektor,Vasa yrkesutbildningscenter för vuxna

- Kenneth Heimdal, fortbildningsledare,Svenska yrkesinstitutet

- Carita Puro, direktör för läroavtalsväsendet,Vasa stad

- Jorma Höykinpuro, forskare, TE-centralen- Pekka Saari, inspektör för bildningsväsendet,

Länsstyrelsen i Västra Finlands län- Maria Salminen, avdelningschef,

Vasa yrkesinstitut- Hannu Rinta, avdelningschef,

Vaasan ammattiopisto- Keijo Mäkelä, expert på prognostisering,

Viestinhallinta Oy- Hannu Katajamäki, forskningsdirektör,

Levón-institutet- Kaj Broman, förvaltningsdirektör,Norra Svenska

Österbottens Yrkesläroanstalter samkommun- Kjell Sandström, vuxenutbildningsförestån-

dare, NSÖY samkommun- Rainer Böling, rektor, yrkesskolan Vocana- Matti Ropponen, Vuxenutbildningsrådets

generalsekreterare, telefonsamtal

29.8.2002 Prognostiseringsseminarium vid arbets-ministeriet. Föreläsare Keijo Mäkelä, deltagarna prog-nostiseringsfolk från olika branscher.25.8 Intervju med Industrins och arbetsgivarnas om-bud Vesa Nieminen.26.8 Intervju med Österbottens företagarförbundsverksamhetsledare, Kurt Häggblad26.8 Intervju med Vaasan yrittäjäts verksamhetsle-dare Tuula Töyli.2.10 Delegationen för handel och administration vidVasa yrkesinstitut, möte.8.10 Delegationen för turism- och kosthållsbranschenvid Vasa yrkesinstitut, möte.25.10 Intervju med Vaasa Parks VD Ulla Mäki-Lohi-luoma.4.11 Intervju med beklädnadsaffär Muoti-Maija/Aukias köpman-företagare Kari Aukia.

64

12-13.11. YRKE 2015-hankkeen (= suomenruotsa-laisen ammatillisen koulutuksen ennakointihanke)loppuseminaari Helsingissä.26.11. ”Seudullisuus – elinkeinot ja koulutus yhteis-työssä” - seminaari Pietarsaaren ammattikoululla.28.11. ”Tulevaisuus nyt” – ennakointiseminaariHelsingissä. Seminaarissa kotimaisia ja kansainvälisiäalustajia.10.12. UPM-Kymmenen henkilöstöpäällikkö HaraldFinnen puhelinhaastattelu.13.12. ABB:n tuulivoima-asiantuntijan Jorma Koivu-sipilän puhelinhaastattelu.

12-13.11 YRKE 2015-projektets slutseminarium iHelsingfors (finlandssvenskt projekt för prognostise-ring av yrkesutbildning).26.11 ”Seudullisuus – elinkeinot ja koulutus yhteis-työssä” – seminarium vid Yrkesskolan i Jakobstad.28.11 ”Tulevaisuus nyt” – prognostiseringssemina-rium i Helsingfors. Finländska och internationellaföreläsare.10.12 Telefonintervju med personalchef Harald Finnevid UPM-Kymmene.13.12 Telefonintervju med Jorma Koivusipilä, vind-kraftsexpert vid ABB.

65

Bilaga/Liite 1

Förändrings- och avgångsprognoser för yrkesstrukturen i de ekonomiska regionerna i landskapetÖsterbotten:Pohjanmaan maakunnan seutukuntien ammattirakenteen muutos- ja poistumaennusteet:

VASAREGIONEN / VAASAN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

1 Jord- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 2104 -254 -13 734 73 60

1.1 Jordbruksarbete/Maataloustyö 1524 -304 -15 534 53 38 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 84 9 0 17 2 2 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 414 41 2 152 15 17 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 82 0 0 31 3 3

2 Industriarbete/Teollinen työ 5696 381 19 1638 164 183 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 320 -32 -2 94 9 7 2.2 Teko-arbete/Tevatyö 232 -22 -1 71 7 6 2.3 Metallarbete/Metallityö 486 49 2 159 16 18 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 1461 292 15 373 37 52 2.5 Maskinförararbete/

Koneenkäyttötyö 368 38 2 135 14 16 2.6 Träarbete/Puutyö 151 17 1 30 3 4 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 429 -43 -2 102 10 8 2.8 Elarbete/Sähkötyö 852 85 4 247 25 29 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 305 15 1 86 9 10 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 256 -25 -1 68 7 6 2.11 Övrigt industriarbete/

Muu teollinen työ 836 7 0 273 27 27

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 1001 -30 -2 226 23 21

3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 365 -37 -2 79 8 6

3.2 Rörarbete/Putkityö 170 17 1 47 5 6 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 141 7 0 38 4 4 3.4 Övrigt byggnadsarbete/

Muu rakennustyö 325 -17 -1 62 6 5

4 Trafikarbete/Liikennetyö 1181 -10 -1 319 32 31 4.1 Marktrafik/Maaliikennetyö 1062 -10 -1 294 29 28 4.2 Vattentrafik/Vesiliikennetyö 119 0 0 25 3 3

5 Postarbete/Postityö 457 -5 0 133 13 13

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 3329 485 24 917 92 116

6.1 Arbetsledn. inom primärprod./Alkutuotannon johtotyö 60 0 0 17 2 2

6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 1652 331 17 351 35 52 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 1436 145 7 499 50 57 6.4 Arbetsledning inom trafiken/

Liikenteen johtotyö 181 9 0 50 5 5

66

7 Servicearbete/Palvelutyö 5605 471 24 1524 153 177 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 462 4 0 146 15 15 7.2 Städarbete/Siivoustyö 967 49 2 349 35 37 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 129 12 1 29 3 4 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 2543 255 13 691 69 82 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 1359 136 7 279 28 35 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 145 15 1 30 3 4

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 3629 86 5 1038 104 109 8.1 KontorsarbeteToimistotyö 2674 134 7 728 73 80 8.2 Hushållsarbete/Taloustyö 955 -48 -2 310 31 29

9 Sakkunigarb. inom förvalt-ningen/Hallinnon asiantuntijatyö 2368 140 6 765 76 82

9.1 Ledararbete/Johtamistyö 825 83 4 293 29 33 9.2 Finansieringsarbete/

Rahoitustyö 374 18 1 94 9 10 9.3 Lagarbete/Lakityö 184 9 0 56 6 6 9.4 Naturvetenskapligt arbete/

Luonnontieteellinen työ 209 23 1 54 5 6 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/

Muu asiantuntijatyö 776 7 0 268 27 27

10 Vårdarbete/HoitotyöHoitotyö 4824 468 24 1358 136 160 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 305 15 1 84 8 9 10.2 Sjukvårdsarbete/

Sairaanhoitotyö 1551 155 8 440 44 52 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/

Muu terveystyö 1164 117 6 316 32 38 10.4 Socialarbete/Sosiaalityö 1804 181 9 518 52 61

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 2797 -9 0 734 74 74 11.1 Undervisningsarbete/

Opetustyö 2304 -23 -1 598 60 59 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 242 12 1 77 8 9 11.3 Handarbete/Käsityö 30 0 0 10 1 1 11.4 Konstarbete/Taidetyö 221 2 0 49 5 5

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 559 27 1 145 15 16

Sysselsatta och avgång sammanl./ Työlliset ja poistuma yhteensä 33550 9395

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

67

KYROREGIONEN / KYRÖNMAAN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper Syssel. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/ v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

1 Jord- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 1082 -207 -10 404 40 30

1.1 Jordbruksarbete/Maataloustyö 1036 -208 -10 380 38 28 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 7 1 0 3 0 0 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 5 0 0 2 0 0 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 34 0 0 19 2 2

2 Industriarbete/Teollinen työ 1413 112 7 396 40 47 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 89 -9 0 18 2 2 2.2 Tekoarbete/Tevatyö 63 -6 0 22 2 2 2.3 Metallarbete/Metallityö 196 20 1 50 5 6 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 402 81 4 100 10 14 2.5 Maskinförararbete/

Koneenkäyttötyö 98 10 1 33 3 4 2.6 Träarbete/Puutyö 71 7 0 19 2 2 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 63 -6 0 16 2 2 2.8 Elarbete/Sähkötyö 155 15 1 52 5 6 2.9 Grafiskat arbete/Graafinen työ 31 2 0 8 1 1 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 47 -4 0 13 1 1 2.11 Övrigt industriarbete/

Muu teollinen työ 198 2 0 65 7 7

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 322 14 -1 75 7 6

3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 166 16 -1 42 4 3

3.2 Rörarbete/Putkityö 34 4 0 7 1 1 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 38 2 0 12 1 1 3.4 Övrigt byggnadsarbete/

Muu rakennustyö 84 -4 0 14 1 1

4 Trafikarbete/Liikennetyö 248 -3 0 78 8 8 4.1 Marktrafik/Maaliikennetyö 246 -3 0 77 8 8 4.2 Vattentrafiksarbete/

Vesiliikennetyö 2 0 0 1 0 0

5 Postarbete/Postityö 66 0 0 26 3 3

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantunt.työ 381 52 3 109 11 14

6.1 Arbetsledning inomprimärproduktionen/Alkutuotannon johtotyö 12 0 0 6 1 1

6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 154 31 2 31 3 5

6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 207 21 1 69 7 8 6.4 Arbetsledning inom trafiken/

Liikenteen johtotyö 8 0 0 3 0 0

7 Servicearbete/Palvelutyö 817 68 3 232 23 26 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 60 0 0 23 2 2 7.2 Städningsarbete/Siivoustyö 132 6 0 51 5 5 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 27 2 0 3 0 0 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 397 40 2 117 12 14 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 189 19 1 36 4 5

68

7.6 Turismarbete/Matkailutyö 2 1 0 2 0 0

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 501 9 1 152 15 16 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 337 17 1 88 9 10 8.2 Hushållsarbete/Taloustyö 164 -8 0 64 6 6

9 Sakkunnigarbete inomförvaltningen/Hallinnon asiantuntijatyö 262 16 1 91 9 10

9.1 Ledningsarbete/Johtamistyö 108 11 1 34 3 4 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitustyö 41 2 0 14 1 1 9.3 Lagarbete/Lakityö 13 0 0 5 1 1 9.4 Naturvetenskapligt arbete/

Luonnontieteellinen työ 25 3 0 8 1 1 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/

Muu asiantuntijatyö 75 0 0 30 3 3

10 Vårdarbete/Hoitotyö 805 79 4 234 25 29 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 34 1 0 6 1 1 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 197 20 1 45 5 6 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/

Muu terveystyö 222 22 1 66 7 8 10.4 Sosialarbete/Sosiaalityö 352 36 2 117 12 14

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 315 - 3 0 88 9 9 11.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 268 -3 0 75 8 8 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 15 0 0 4 0 0 11.3 Handarbete/Käsityö 5 0 0 0 0 0 11.4 Konstarbete/Taidetyö 27 0 0 9 1 1

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 78 4 0 14 1 1

Sysselsatta och avgång sammanlagt/ Työlliset ja poistuma yhteensä 6290 1899

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/ v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

69

JAKOBSTADSREGIONEN / PIETARSAAREN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

1 Jord- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 2274 -282 -15 764 77 62

1.1 Jordbruksarbete/Maataloustyö 1680 -337 -16 576 59 43 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 42 5 0 2 0 0 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 494 50 1 173 17 18 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 58 0 0 13 1 1

2 Industriarbete/Teollinen työ 4455 142 8 1216 127 135 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 367 -36 -2 92 11 9 2.2 Tekoarbete/Tevatyö 166 -17 0 50 6 6 2.3 Metallarbete/Metallityö 482 49 2 153 16 18 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 691 138 9 176 18 27 2.5 Maskinförararbete/

Koneenkäyttötyö 272 28 1 89 9 10 2.6 Träarbete/Puutyö 514 51 2 142 14 16 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 1016 -102 -5 284 30 25 2.8 Elarbete/Sähkötyö 392 39 1 86 9 10 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 85 6 0 20 2 2 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 166 -16 0 42 4 4 2.11 Övrigt industriarbete/

Muu teollinen työ 304 2 0 82 8 8

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 526 12 0 42 16 16 3.1 Husbyggnadsarbete/

Talonrakennustyö 177 -16 0 47 5 5 3.2 Rörarbete/Putkityö 98 9 0 40 5 5 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 69 4 0 16 2 2 3.4 Övrigt byggnadsarbete/

Muu rakennustyö 182 -9 0 39 4 4

4 Trafikarbete/Liikennetyö 719 -6 0 190 19 19 4.1 Marktrafik/Maaliikennetyö 696 -6 0 184 18 18 4.2 Vatten/Vesiliikennetyö 23 0 0 6 1 1

5 Postarbete/ Postityö 208 -1 0 68 6 6

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 1144 149 7 394 38 45

6.1 Arbetsledning inomprimärproduktionen/Alkutuotannon johtotyö 51 0 0 11 0 0

6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 430 86 4 117 12 16 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 615 62 3 245 25 28 6.4 Arbetsledning inom trafiken/

Liikenteen johtotyö 48 1 0 21 1 1

7 Servicearbete/Palvelutyö 2540 203 9 830 81 90 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 242 1 0 88 8 8 7.2 Städningsarbete/Siivoustyö 517 26 1 219 22 23 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 52 4 0 15 1 1 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 1145 115 6 353 35 41 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 551 55 2 148 15 17 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 33 2 0 7 0 0

70

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändr. Förändr./år Avgång Avgång/år Behov/år Ammattilohkot ja ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 1525 31 0 478 49 49 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 1064 54 1 313 32 33 8.2 Hushållsarbete/Taloustyö 461 -23 -1 165 17 16

9 Sakkunnigarbete inomförvaltningen/Hallinnon asiantunt.työ 729 45 1 239 25 26

9.1 Ledningsarbete/Johtamistyö 271 28 1 94 10 11 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitustyö 110 4 0 39 4 4 9.3 Lagarbete/Lakityö 30 1 0 10 1 1 9.4 Naturvetenskapligt arbete/

Luonnontieteellinen työ 99 11 0 22 3 3 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/

Muu asiantuntijatyö 219 1 0 74 7 7

10 Vårdarbete/Hoitotyö 2335 230 10 642 65 75 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 113 6 0 26 3 3 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 573 58 2 143 14 16 10.3 Övrigt hälsovårdsarb./

Muu terveystyö 637 65 3 165 17 20 10.4 Sosialarbete/Sosiaalityö 1012 101 5 308 31 36

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 1188 -8 0 297 28 28 11.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 1051 -11 0 263 26 26 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 68 3 0 16 1 1 11.3 Handarbete/Käsityö 9 0 0 2 0 0 11.4 Konstarbete/Taidetyö 60 0 0 16 1 1

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 174 9 0 54 6 6

00 Okänt/Tuntematon 449 0 0 122 13 13

Sysselsatta och avgång sammanlagt/ Työlliset ja poistuma yhteensä 18058 5368

71

SYDÖSTERBOTTEN / SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU

Sektorer och yrkesgrupper/ Syssels. Förändring Förändr./år Avgång Avgång/år Behov /år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

1 Jord- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 1681 -263 - 13 588 59 46

1.1 Jordbruksarbete/Maataloustyö 1419 -284 -14 511 51 37 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 79 8 0 18 2 2 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 127 13 1 38 4 5 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 56 0 0 21 2 2

2 Industriarbete/Teollinen työ 1321 80 4 355 36 40 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 100 -11 -1 34 3 2 2.2 Teko-arbete/Tevatyö 52 -5 0 15 2 2 2.3 Metallarbete/Metallityö 197 20 1 52 5 6 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 238 48 2 58 6 8 2.5 Maskinförararbete/

Koneenkäyttötyö 115 12 1 39 4 5 2.6 Träarbete/Puutyö 173 18 1 45 5 6 2.7 Prosessarbete/Prosessityö 135 -14 -1 33 3 2 2.8 Elarbete/Sähkötyö 147 16 1 41 4 5 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 33 1 0 9 1 1 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 50 -5 0 17 2 2 2.11 Övrigt industriarbete/

Muu teollinen työ 81 0 0 12 1 1

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 266 -4 -1 75 8 7 3.1 Husbyggnadsarbete/

Talonrakennustyö 100 -10 -1 21 2 1 3.2 Rörarbete/Putkityö 56 6 0 19 2 2 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 52 3 0 15 2 2 3.4 Övrigt byggnadsarbete/

Muu rakennustyö 58 -3 0 20 2 2

4 Trafikarbete/Liikennetyö 430 -4 0 127 13 13 4.1 Marktrafikarbete/Maaliikennetyö 410 -4 0 120 12 12 4.2 Vattentrafikarbete/

Vesiliikennetyö 20 0 0 7 1 1

5 Postarbete/Postityö 87 -1 0 40 4 4

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 458 53 2 140 14 16

6.1 Arbetsledn. inom primärprod./Alkutuotannon johtotyö 49 0 0 8 1 1

6.2 Ingenjörsarbete/ Insinöörityö 133 27 1 34 3 4 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 243 25 1 86 9 10 6.4 Arbetsledning inom trafiken/

Liikenteen johtotyö 33 1 0 12 1 1

7 Servicearbete/Palvelutyö 1067 91 4 317 33 37 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 80 0 0 23 2 2 7.2 Städarbete/Siivoustyö 159 8 0 55 6 6 7.3 Hushållsarbete/Kotitaloustyö 12 1 0 5 1 1 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 552 55 3 176 18 21 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 249 26 1 56 6 7 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 15 1 0 2 0 0

72

Sektorer och yrkesgrupper Syssels. Förändring Förändr./år Avgång Avgång/år Behov /år Ammattilohkot ja -ryhmät Työlliset Muutos Muutos/v Poistuma Poistuma/v Tarve/v

1995 1995-2015 1995-2015 2005-2015 2005-2015

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 616 7 0 178 18 18 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 385 18 1 105 11 12 8.2 Hushållsarbete/Taloustyö 231 -11 -1 73 7 6

9 Sakkunnigarbete inomförvaltningen/Hallinnon asiantuntijatyö 295 17 0 104 10 10

9.1 Ledningsarbete/Johtamistyö 95 9 0 40 4 4 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitustyö 40 2 0 18 2 2 9.3 Lagarbete/Lakityö 14 0 0 3 0 0 9.4 Naturvetenskapligt arbete/

Luonnontieteellinen työ 58 6 0 13 1 1 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/

Muu asiantuntijatyö 88 0 0 30 3 3

10 Vårdarbete/Hoitotyö 970 95 4 299 31 35 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 35 2 0 14 1 1 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 279 28 1 95 10 11 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/

Muu terveystyö 268 26 1 75 8 9 10.4 Socialarbete/Sosiaalityö 388 39 2 115 12 14

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 375 -1 0 105 10 10 11.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 327 -3 0 94 9 9 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 28 2 0 8 1 1 11.3 Handarbete/Käsityö 3 0 0 0 0 0 11.4 Konstarbete/Taidetyö 17 0 0 3 0 0

12 Skyddsarbete/Suojelutyö 66 4 0 22 2 2

Sysselsatta och avgång sammanlagt/ Työlliset ja poistuma yhteensä 7632 2350

Källa/Lähde: Viestinhallinta Oy, ammattirakenne-ennusteet, www.viestinhallinta.fi

73

LIITE 2

Raportissa esiintyviin ammattiryhmiin kuuluvia am-matteja:

Luontaistyöhön sisältyviä ammatteja ovat mm. turkis-eläinten kasvattajat, porojenkasvattajat, riistanhoitajatja kalastajatElintarviketyöhön sisältyviä ammatteja ovat mm.leipurit ja kondiittorit, teurastajat, meijerityöntekijät jatupakkateollisuustyöntekijät.Metallityön ammattiryhmän sisällä eniten työntekijöitäon hitsaajien-, levyseppien- ja koneistajien amma-teissa.Koneenkäyttötyön ammatteja ovat mm. metsä- jarakennuskoneiden kuljettajat sekä nosturinkuljettajat.Asennustyön tekijät ovat etupäässä koneenasentajia,koneen- ja moottorinkorjaajia sekä laitosmiehiä.Puutyöntekijöitä ovat mm. puutavaratyöntekijät,huonekalu- ja sisustuspuusepät, konepuusepät javeneenrakentajat.Prosessityön ammatteja ovat mm. laborantit ja labo-ratorioapulaiset, paperi- ja kartonkityöntekijät sekämuovituotetyöntekijät.Sähkötyön ammatteja ovat mm. sähköasentajat, elek-troniikka- ja teleasentajat sekä sähkökoneenhoitajat.Graafisen työn tekijöitä ovat mm. latojat, painajat,kirjasitomotyöntekijät ja valokuvaamolaboratorio-työntekijät.Varastotyöntekijöiden ammattiryhmään kuuluvat myösahtaustyöntekijät.Muun teollisen työn sisällä työntekijöistä läheskolmannes on sähkö- ja teleteknisten tuotteiden ko-koajia ja toinen kolmannes konepaja- ja rakennus-metallityön ammatteja. Noin viidennes on pakkaajiaja paketoijia.Talonrakennustyön ammatteja ovat mm. rakennus-puutyöntekijät (kirvesmiehet), muurarit ja laatta-työntekijät, betoniraudoittajat ja eristäjät.Muun rakennustyön ammatteja ovat mm. rakennus-apumiehet ja asfalttityöntekijät sekä sekatyöntekijät.Maaliikennetyön ammatteja ovat mm. veturinkul-jettajat, autonkuljettajat ja konduktööritVesiliikennetyön ammatteja ovat mm. kansi- ja kone-miehistö sekä satama- ja majakanvartijatPostityön ammatteja ovat mm. postinkantajat ja –lajittelijat, postikonttorinhoitajat ja sähköttajätAlkutuotannon johtotyön ammatteja ovat mm. metsä-taloustyön johto ja puutarhatyön työnjohtajat

BILAGA 2

Exempel på yrken inom de yrkesgrupper som före-kommer i rapporten:

Naturbruksarbete: bl.a. pälsdjursuppfödare, renupp-födare, viltvårdare och fiskare.Livsmedelsarbete: bl.a. bagare och konditorer, slakta-re, mejeriarbetare och tobaksindustriarbetare.Metallarbete: mest arbetstagare inom yrkena svetsare,grovplåtslagare och verkstadsmekaniker.Maskinförararbete: bl.a. skogs- och byggmaskins-förare samt kranförare.Monteringsarbete: främst maskinmontörer, maskin-och motorreparatörer samt fastighetsmaskinister.Träarbete: bl.a. trävaruarbetare, möbel- och inred-ningssnickare, maskinsnickare och båtbyggare.Processarbete: laboranter, laboratoriebiträden,pappers- och kartongarbetare samt plastprodukts-arbetareElarbete: bl.a. elmontörer, elektronik- och telemontö-rer samt elmaskinsskötare.Grafiskt arbete: bl.a. sättare, tryckare, bokbinderiar-betare och fotografilaboratoriearbetare.Lagerarbete: även stuveriarbetare.Övrigt industriellt arbete: närmare en tredjedel av ar-betstagarna monterar ihop elprodukter och teleteknis-ka produkter. En tredjedel har yrken inom verkstads-och byggmetallarbete. Ungefär en femtedel är packa-re och paketerare.Husbyggnadsarbete: bl.a. träarbetare inom bygg-branschen (timmermän), murare och kakelsättare, be-tongarmerare och isolerare.Övrigt byggnadsarbete: bl.a. hjälpkarlar på byggar-betsplatser, asfaltarbetare och diversearbetare.Landtrafik: bl.a. lokförare, chaufförer och konduktö-rer.Vattentrafik: bl.a. däcks- och maskinbesättning samthamn- och fyrvaktare.Postarbete: bl.a. brevbärare och –sorterare, postkon-torsskötare och telegrafister.Arbetsledning inom primärproduktionen: bl.a. arbets-ledare inom skogsbruk och trädgårdsarbete.Ingenjörsarbete: hit räknas förutom ingenjörer inomolika branscher också bl.a. arkitekter, adb-chefer och–planerare och –programmerare.Arbetsledning: tekniker inom olika branscher, hälso-inspektörer samt maskinbefäl.Arbetsledning inom trafiken: kaptener, skeppare,flygkaptener, styrmän, flygledare osv.

74

Insinöörityön ammatteihin luetaan eri alojen insinöörienlisäksi mm. arkkitehdit, atk-päälliköt ja –suunnittelijatsekä –ohjelmoijatTyönjohtotyön ammatteja ovat eri alojen teknikot jaterveystarkastajat sekä konepäällystöLiikenteen johtotyön ammatteja ovat kapteenit, laivurit,lentokapteenit, perämiehet, lennonjohtajat jne.Kiinteistötyön ammatteja ovat varastonhoitajat,kiinteistötyöntekijät, isännöitsijät ja nuohoojatSiivoustyön ammatteja ovat siivoojat ja siivous-työnjohtajatKotitalouspalvelutyön ammatteja ovat pesijät, silittäjät,kylvettäjät ja hautauspalvelutyöntekijätMyyntityön ammatteja ovat tukku- ja vähittäiskaup-piaat, myyntiedustajat ja myyntimiehetRavintolatyön ammatteja ovat kokit, keittäjät,keittiöapulaiset, emännät ja tarjoilijat sekä hovimestaritMatkailutyötä tekevät ovat matkatoimistovirkailijoita,lentoliikennevirkailijoita, rahastajia ja lipputarkastajiaToimistotyön ammatteja ovat mm. sihteerit, konttoris-tit, tietokoneoperaattorit ja atk-operaattoritTaloustyön ammatteja ovat mm. kirjanpitäjät, pankki-toimihenkilöt, kassatoimihenkilöt ja kassanhoitajatLääkärityön ammatteja ovat lääkärit sekä eläin- jahammaslääkäritSairaanhoitotyön ammatteja ovat mm. ylihoitajat,sairaanhoitajat, kätilöt, optikot, hammasteknikot jafarmasiatyöMuun terveystyön ammatteja ovat mm. perushoitajat(nyk. lähihoitajia), hammashoitajat, hierojat javastaanottoapulaiset, ryhmään kuuluu myös kauneu-denhoitoala (parturit, kosmetologit)Sosiaalityön ammatteja ovat mm. sosiaalialan työn-tekijät, perhepäivähoitajat, kodinhoitajat, lastenhoitajatpäiväkodeissa ja liikunnanohjaajatOpetustyön ammatteja ovat mm. opettajat, päivä-kotien johtajat, lastentarhanopettajat ja koulutus-päällikötViestintätyön ammatteja ovat mm. toimittajat, äänittä-jät, mikserit ja kameramiehetKäsityön ammatteja ovat mm. suunnittelijat, muotoilijat,jalokivisepät, sisustusarkkitehdit, pianonvirittäjät jasoittimentekijätTaidetyön ammatteja ovat mm. kuvataiteilijat, mai-nospiirtäjät, kirjailijat, näyttelijät ja ohjaajatSuojelutyön ammatteja ovat mm. poliisit, palomiehetja vartijat

Fastighetsarbete: lagerförvaltare, fastighetsarbetare,disponenter och sotare.Städarbete: städare och städarbetsledare.Hushållsarbete: tvättare, strykare, badbiträden ochbegravningstjänstarbetare.Försäljningsarbete: köpmän inom parti- och detalj-handeln, representanter och försäljare.Restaurangarbete: kockar, kokerskor, köksbiträden,husmödrar/storköksföreståndare samt servitörer ochhovmästare.Turismarbete:resebyråtjänstemän, flygtrafiktjänste-män, biljettförsäljare och -kontrollanter.Kontorsarbete: bl.a. bokförare, banktjänstemän, kas-satjänstemän och kassörer.Ekonomiarbete: bokförare, banktjänstemän, kassa-funktionärer, kassörerLäkararbete: läkare, tandläkare och veterinärer.Sjukvårdsarbete: bl.a. överskötare, sjukskötare, barn-morskor, optiker, tandtekniker och farmaciarbete.Övrigt hälsovårdsarbete: primärskötare (numera när-vårdare), tandskötare, massörer och mottagnings-biträden. Till gruppen hör också skönhetsbranschen(frisörer, kosmetologer).Socialarbete: bl.a. arbetstagare inom det sociala om-rådet, familjedagvårdare, hemvårdare, barnskötare ibarndaghem och idrottsinstruktörer.Undervisningsarbete: bl.a. lärare, daghemsförestån-dare, barnträdgårdslärare och utbildningschefer.Mediearbete: bl.a. redaktörer, ljudtekniker, mixare ochkameramän.Hantverk: bl.a. designer, formgivare, juvelerare, in-redningsarkitekter, pianostämmare och instrument-makare.Konstarbete: bl.a. bildkonstnärer, reklamtecknare,författare, skådespelare och regissörer.Arbete inom skyddsbranschen: bl.a. poliser, brand-män och väktare.

Källa/Lähde: Ammatillinen koulutus 2010 - MITENNA-malli

75

BILAGA/LIITE 3

Antalet personer med endast grund- eller folkskoleutbildning i landskapet Österbotten medekonomiområden:Pohjanmaan maakunnan ja sen seutukuntien pelkän perus- tai kansakoulun käyneiden määrät:

ÖSTERBOTTEN - POHJANMAA

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

1 Lant- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 7141 3851 1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 5659 2960 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 212 104 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 1040 643 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 230 144

2 Industriarbete/Teollinen työ 12885 5079 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 876 472 2.2 Textil- och beklädnadsarbete/Tevatyö 513 225 2.3 Metallarbete/Metallityö 1361 508 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 2792 645 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 853 467 2.6 Träarbete/Puutyö 909 414 2.7 Processarbete/Prosessityö 1643 771 2.8 Elarbete/Sähköasennustyö 1546 343 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 454 202 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 519 285 2.11 Övrigt industriellt arbete/Muu teollinen työ 1419 747

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 2115 863 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 808 299 3.2 Rörarbete/Putkityö 358 100 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 300 140 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 649 324

4 Trafikarbete/Liikennetyö 2578 1471 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 2414 1392 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 164 79

5 Postarbete/Postityö 818 416

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 5312 401 6.1 Arbetsledning inom primärproduktionen/

Alkutuotannon johtotyö 2369 57 6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 2501 268 6.4 Arbetsledning inom trafiken/Liikenteen johtotyö 270 49

7 Servicearbete/Palvelutyö 10029 4080 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 844 405 7.2 Städningsarbete/Siivoustyö 1775 1117 7.3 Hushållsarbete/Kotitalouspalvelutyö 220 93 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 4637 1853 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 2348 584 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 205 28

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 6271 1223 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 4460 901 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö (rahoitus) 1811 322

76

9 Sakkunnigarb. inom förvaltning/Johto- ja asiantuntijatyö 3654 356 9.1 Ledararbete/Johtamistyö 1299 132 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitusasiantuntijatyö 565 86 9.3 Juridiskt arbete/Lakityö 241 5 9.4 Naturvetenskapligt arbete/Luonnontieteellinen työ 391 27 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/Muu asiantuntijatyö 1158 106

10 Vårdarbete/Hoitotyö 8934 1551 10.1 Läkararbete/Lääkärityö 487 20 10.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 2600 102 10.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 2291 258 10.4 Socialarbete/Sosiaalityö 3556 1171

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 4675 363 11.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 3950 202 11.2 Mediearbete/Viestintätyö 353 71 11.3 Hantverk/Käsityö 47 13 11.4 Konstarbete/Taidetyö 325 77

12 Arbete i skyddsbranschen/Suojelutyö 877 167

00 Okänt/Tuntematon 1413 648

Sammanlagt/Yhteensä 66702 20469

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

77

VASAREGIONEN - VAASAN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

1 Lant- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 2104 1144 1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 1524 801 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 84 40 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 414 257 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 82 46

2 Industriellt arbete/Teollinen työ 5696 2054 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 320 180 2.2 Textil- och beklädnadsarbete/Tevatyö 232 107 2.3 Metallarbete/Metallityö 486 166 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 1461 317 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 368 180 2.6 Träarbete/Puutyö 151 52 2.7 Processarbete/Prosessityö 429 149 2.8 Elarbete/Sähköasennustyö 852 195 2.9 Grafiskat arbete/Graafinen työ 305 131 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 256 129 2.11 Övrigt industriarbete/Muu teollinen työ 836 448

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 1001 385 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 365 133 3.2 Rörarbete/Putkityö 170 35 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 141 61 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 325 156

4 Trafikarbete/Liikennetyö 1181 622 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 1062 570 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 119 52

5 Postarbete/Postityö 457 202

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 3329 200 6.1 Arbetsledning inom primärproduktionen/Alkutuotannon johtotyö 60 13 6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 1652 40 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 1436 121 6.4 Arbetsledning inom trafiken/Liikenteen johtotyö 181 26

7 Servicearbete/Palvelutyö 5605 2135 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 462 206 7.2 Städningsarbete/Siivoustyö 967 581 7.3 Hemservicearbete/Kotitalouspalvelutyö 129 51 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 2543 924 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 1359 350 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 145 23

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 3629 705 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 2674 534 8.2 Ekonomiarbete (finansiering)/Taloustyö (rahoitus) 955 171

9 Lednings- och sakkunnigarbete/Johto- ja asiantuntijatyö 2368 213 9.1 Leningsarbete/Johtamistyö 825 85 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitusasiantuntijatyö 374 50

Skolningsnivån på sysselsatta yrkesgruppsvis 1995/Työllisten koulutustase ammateittain 1995

78

9.3 Juridiskt arbete/Lakityö 184 4 9.4 Naturvetenskapligt arbete/Luonnontieteellinen työ 209 14 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/Muu asiantuntijatyö 776 60

10 Vårdarbete/Hoitotyö 4824 74710.1 Läkararbete/Lääkärityö 305 1410.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 1551 6710.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 1164 14010.4 Socialarbete/Sosiaalityö 1804 526

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 2797 23111.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 2304 11611.2 Mediearbete/Viestintätyö 242 5311.3 Hantverk/Käsityö 30 1111.4 Konstarbete/Taidetyö 221 51

12 Arbete i skyddsbranschen/Suojelutyö 559 85

00 Okänt/Tuntematon 504 195

Sammanlagt/Yhteensä 34054 8918

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot- ja ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

79

KYROREGIONEN / KYRÖNMAAN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

1 Lant- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 1082 522 1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 1036 492 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 7 4 1.3 Naturbruk/ Luontaistyö 5 2 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 34 24

2 Industriellt arbete/Teollinen työ 1413 496 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 89 38 2.2 Textil- och beklädnadsarbete/Tevatyö 63 28 2.3 Metallarbete/Metallityö 196 80 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 402 77 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 98 52 2.6 Träarbete/Puutyö 71 30 2.7 Processarbete/Prosessityö 63 24 2.8 Elarbete/Sähköasennustyö 155 30 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 31 17 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 47 22 2.11 Övrigt industriellt arbete/Muu teollinen työ 198 98

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 322 137 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 166 70 3.2 Rörarbete/Putkityö 34 7 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 38 22 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 84 38

4 Trafikarbete/Liikennetyö 248 129 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 246 128 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 2 1

5 Postarbete/Postityö 66 30

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 381 36 6.1 Arb.ledning inom primärproduktionen/Alkutuotannon johtotyö 12 2 6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 154 4 6.3 Arbetsledning/Työnjohtotyö 207 25 6.4 Arb.ledning inom trafik/Liikenteen johtotyö 8 5

7 Servicearbete/Palvelutyö 817 338 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistyö 60 27 7.2 Städarbete/Siivoustyö 132 74 7.3 Hushållsarbete/Kotitalouspalvelutyö 27 12 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 397 183 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 189 40 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 12 2

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 501 79 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 337 50 8.2 Finansieringsarbete/Taloustyö (rahoitus) 164 29

9 Sakkunnigarbete inom förvaltningen/Johto- ja asiantuntijatyö 262 16

9.1 Ledararbete/Johtamistyö 108 6 9.2 Finansieringsarbete/Rahoitusasiantuntijatyö 41 5 9.3 Juridiskt arbete/Lakityö 13 0 9.4 Naturvetenskapligt arbete/Luonnontieteellinen työ 25 0 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/Muu asiantuntijatyö 75 5

80

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

10 Sjukvårdsarbete/Hoitotyö 805 14410.1 Läkararbete/ Lääkärityö 34 010.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 197 710.3 Övrigt sjukvårdsarbete/Muu terveystyö 222 1610.4 Socialarbete/Sosiaalityö 352 121

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 315 1511.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 268 711.2 Mediearbete/Viestintätyö 15 211.3 Handarbete/Käsityö 5 011.4 Konstarbete/Taidetyö 27 6

12 Arbete i skyddsbranschen/Suojelutyö 78 11

00 Okänt/Tuntematon 198 87

Sammanlagt/Yhteensä 6488 2040

81

JAKOBSTADSREGIONEN / PIETARSAAREN SEUTUKUNTA

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

1 Lant- och skogsbruksarbete/ Maa- ja metsätaloustyö 2274 1203 1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 1680 847 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 42 21 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 494 301 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 58 34

2 Industriellt arbete/Teollinen työ 4455 2035 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 367 196 2.2 Textil- och beklädnadsarbete/Tevatyö 166 66 2.3 Metallarbete/Metallityö 482 212 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 691 199 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 272 175 2.6 Träarbete/Puutyö 514 248 2.7 Processarbete/Prosessityö 1016 561 2.8 Elarbete/Sähköasennustyö 392 85 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 85 36 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 166 100 2.11 Övrigt industriellt arbete/Muu teollinen työ 304 157

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 526 239 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 177 69 3.2 Rörarbete/Putkityö 98 41 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 69 30 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 182 99

4 Trafikarbete/Liikennetyö 719 451 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 696 438 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 23 13

5 Postarbete/Postityö 208 125

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 1144 113 6.1 Arb.ledning inom primärproduktionen/Alkutuotannon johtotyö 51 4 6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 430 11 6.3 Teknikerarbete/Työnjohtotyö 615 85 6.4 Arb.ledning inom trafik/Liikenteen johtotyö 48 13

7 Servicearbete/Palvelutyö 2540 1123 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistötyö 242 129 7.2 Städarbete/Siivoustyö 517 346 7.3 Hushållsarbete/Kotitalouspalvelutyö 52 23 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 1145 496 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 551 127 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 33 2

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 1525 297 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 1064 212 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö (rahoitus) 461 85

9 Sakkunnigarbete inom förvaltningen/Johto- ja asiantuntijatyö 729 97 9.1 Ledararbete/Johtamistyö 271 34 9.2 Sakkunnigarbete inom finansiering/Rahoitusasiantuntijatyö 110 20 9.3 Juridiskt arbete/Lakityö 30 1 9.4 Naturvetenskapligt arbete/Luonnontieteellinen työ 99 9 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/Muu asiantuntijatyö 219 33

82

10 Vårdarbete/Hoitotyö 2335 46810.1 Läkararbete/Lääkärityö 113 510.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 573 1710.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 637 7210.4 Socialarbete/Sosiaalityö 1012 374

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 1188 8811.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 1051 6411.2 Mediearbete/Viestintätyö 68 811.3 Hantverk/Käsityö 9 211.4 Konstarbete/Taidetyö 60 14

12 Arbete i skyddsbranschen/Suojelutyö 174 57

00 Okänt/Tuntematon 449 225

Sammanlagt/Yhteensä 18266 6521

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

83

SYDÖSTERBOTTEN / SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta Grundnivå Työlliset Perusaste

1 Lant- och skogsbruksarbete/Maa- ja metsätaloustyö 1681 982 1.1 Lantbruksarbete/Maataloustyö 1419 820 1.2 Trädgårdsarbete/Puutarhatyö 79 39 1.3 Naturbruk/Luontaistyö 127 83 1.4 Skogsarbete/Metsätyö 56 40

2 Industriellt arbete/Teollinen työ 1321 494 2.1 Livsmedelsarbete/Elintarviketyö 100 58 2.2 Textil-och beklädnadsarbete/Tevatyö 52 24 2.3 Metallarbete/Metallityö 197 50 2.4 Monteringsarbete/Asennustyö 238 52 2.5 Maskinförararbete/Koneenkäyttötyö 115 60 2.6 Träarbete/Puutyö 173 84 2.7 Processarbete/Prosessityö 135 37 2.8 Elarbete/Sähköasennustyö 147 33 2.9 Grafiskt arbete/Graafinen työ 33 18 2.10 Lagerarbete/Varastotyö 50 34 2.11 Övrigt industriellt arbete/Muu teollinen työ 81 44

3 Byggnadsarbete/Rakennustyö 266 102 3.1 Husbyggnadsarbete/Talonrakennustyö 100 27 3.2 Rörarbete/Putkityö 56 17 3.3 Målningsarbete/Maalaustyö 52 27 3.4 Övrigt byggnadsarbete/Muu rakennustyö 58 31

4 Trafikarbete/Liikennetyö 430 269 4.1 Landtrafikarbete/Maaliikennetyö 410 256 4.2 Vattentrafikarbete/Vesiliikennetyö 20 13

5 Postarbete/Postityö 87 59

6 Tekniskt sakkunnigarbete/Tekninen asiantuntijatyö 458 52 6.1 Arb.ledning inom primärproduktionen/

Alkutuotannon johtotyö 49 8 6.2 Ingenjörsarbete/Insinöörityö 133 2 6.3 Teknikerarbete/Työnjohtotyö 243 37 6.4 Arb.ledning inom trafik/Liikenteen johtotyö 33 5

7 Servicearbete/Palvelutyö 1067 484 7.1 Fastighetsarbete/Kiinteistötyö 80 43 7.2 Städarbete/Siivoustyö 159 116 7.3 Hushållsarbete/Kotitalouspalvelutyö 12 7 7.4 Försäljningsarbete/Myyntityö 552 250 7.5 Restaurangarbete/Ravintolatyö 249 67 7.6 Turismarbete/Matkailutyö 15 1

8 Kontorsarbete/Toimistotyö 616 142 8.1 Kontorsarbete/Toimistotyö 385 105 8.2 Ekonomiarbete/Taloustyö (rahoitus) 231 37

9 Sakkunnigarbete inom förvaltniong/Johto- ja asiantuntijatyö 295 30 9.1 Ledararbete/Johtamistyö 95 7 9.2 Finanasieringsarbete/Rahoitusasiantuntijatyö 40 11 9.3 Juridiskt arbete/Lakityö 14 0 9.4 Naturvetenskapligt arbete/Luonnontieteellinen työ 58 4 9.5 Övrigt sakkunnigarbete/Muu asiantuntijatyö 88 8

84

10 Vårdarbete/Hoitotyö 970 19210.1 Läkararbete/Lääkärityö 35 110.2 Sjukvårdsarbete/Sairaanhoitotyö 279 1110.3 Övrigt hälsovårdsarbete/Muu terveystyö 268 3010.4 Socialarbete/Sosiaalityö 388 150

11 Bildningsarbete/Sivistystyö 375 2911.1 Undervisningsarbete/Opetustyö 327 1511.2 Mediearbete/Viestintätyö 28 811.3 Hantverk/Käsityö 3 011.4 Konstarbete/Taidetyö 17 612 Arbete i skyddsbranschen/Suojelutyö 66 14

00 Okänt/Tuntematon 262 141

Sammanlagt/Yhteensä 7894 2990

Källa/Lähde: Viestinhallinta Oy, www.viestinhallinta.fi

Sektorer och yrkesgrupper/Ammattilohkot ja -ryhmät Sysselsatta GrundnivåTyölliset Perusaste

85